Ilkka Herlin vaatii vaikuttajilta tuloksia

Baltia ja Suomi etsivät
LNG-ratkaisua
À la cartea
kojehuoneessa
Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 4/2012
Ratkaisujen
mies
Ilkka Herlin
vaatii vaikuttajilta tuloksia
pääkirjoitus
Antero Jännes
Gasetti
Puhtaampaan
huomiseen
Julkaisija
Gasum Oy,
PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo
Päätoimittaja
Minna Ojala
minna.ojala@gasum.fi,
p. 020 447 8622
Toimitusneuvosto
Tuija Dag, Jukka Isokoski,
Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen,
Minna Ojala, Nina Perttula,
Anne Poikolainen, Ari Seppänen
ja Olga Väisänen
Toimitus ja taitto
MCI Press Oy
Kannen kuva
MCI Press Oy / Vesa Tyni
Painos
5 500 kpl
Painopaikka
Scanweb Oy, Kouvola
Osoitelähde
Gasum Oy:n asiakas- ja
sidosryhmärekisteri
441 760
2 gasetti
Vähemmän kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä, enemmän uusiutuvaa energiaa ja lisää energiatehokkuutta. Näitä ratkaisuja tarvitaan kaikkialla, missä energiaa kuluu: teollisuudessa, palveluissa, asumisessa ja
maa- sekä meriliikenteessä.
International Energy Agency korostaa energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen nopeaa lisäämistä. IEA:n mukaan myös maakaasu
on tärkeä osa globaalia energiaratkaisua. Sen käyttöä lisää uudenlaisten
kaasulähteiden hyödyntäminen. Yhdysvaltojen kaasuomavaraisuuden
lisääntyminen on muuttanut kaasumarkkinoita radikaalisti.
Euroopassa halutaan parantaa yhteisten energiamarkkinoiden toimivuutta. Niin sähkö- kuin kaasuverkkoihin on tarkoitus investoida merkittävästi. Suomen hallituksen valmistelemassa uudessa energiastrategiassa,
puhtaan energian ohjelmassa, huomioidaan myös työpaikkojen luominen
ja vaihtotaseen tasapaino.
Me Gasumilla uskomme, että maakaasu ja biokaasu – luonnonkaasu –
istuvat hyvin Suomen kansallisiin tavoitteisiin. Kaasu voi olla tärkeässä
roolissa Suomessa kuten muuallakin maailmassa. Gasum tähtää siihen,
että LNG on hyödynnettävissä niin teollisuudessa kuin liikenteessäkin,
kotimaisen uusiutuvan biokaasun osuus kaasumarkkinoilla vahvistuu ja
Suomen ja Baltian maiden yhteistyö kaasumarkkinoilla tiivistyy. Vuoden
loppuun asti otamme vastaan ehdotuksia kaasun ja kaasuverkoston hyödyntämisestä innovaatiokilpailussamme. Siitä sekä muista luonnonkaasun
eduista kerromme entistäkin aktiivisemmin ensi vuonna.
Uuden kehittäminen on vaativaa työtä. Haluan kiittää sekä kaikkia
gasumlaisia että yhteistyökumppaneitamme innostuksesta ja aktiivisuudesta. Jouluna on aikaa hiljentyä ja levätä, jotta jaksamme jatkaa työtä
puhtaamman huomisen puolesta.
Rauhallista ja joulua ja innostavaa uutta vuotta!
tässä numerossa
Gasetti 4/2012
”Suomella on painoarvoa Baltian
kaasumarkkinoiden luomisessa.”
ESA HÄRMÄLÄ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
4
4 EU-tason kaasuyhteistyötä
Suomi ja Baltian maat halutaan
liittää Euroopan unionin yhtenäiseen
kaasuverkostoon.
25
12 Menestyksen monet
kasvualustat
Ilkka Herlin kannustaa huomaamaan
ongelmissa piilevät mahdollisuudet.
Joulupöydässä ei turhia kursailla
19 Biokaasuautoilun edut esiin
Hallituksen biokaasukannustimet
syynissä.
21 Pakokaasuttomasti perille
Helsinki-Vantaan lentoasemalle
pääsee kätevästi kaasubussilla.
22 Ruokapaikka
vanhalla kaasutehtaalla
Ravintola Lämmössä syövät
niin sirkuslaiset kuin yleisö.
26 Gasumlainen
Toimiston hoitaja Helen Veersalu.
pa ra s tu l os tu l e e y h te isty öl l ä
Suomen energiankulutuksesta maakaasun osuus
on kymmenen prosenttia. Lisävaihtoehdoille kaasun tuonnissa on tarvetta, mutta keinot ovat vielä
hakusessa. Baltian maiden kanssa käydään keskustelua eri ratkaisuista.
12
4—10
Ilkka Herlin tietää,
miten Itämeri pelastetaan
27
22
Freeparkit pian auki
Lämpimässä tunnelmassa
Tehdas keskellä kaupunkia
sai uuden elämän
16
Kenestä hyvän ilman lintu?
Innovaatiokilpailuun voi vielä osallistua.
gasetti 3
TEEMA KAASUNAAPURIT
BALTICCONNECTOR on Suomen ja Viron
välille suunniteltu, Suomenlahden alittava
merenalainen maakaasuputki, joka
yhdistäisi Suomen maakaasuverkoston
Viron kautta muihin Baltian maihin ja
edelleen Euroopan unionin
kaasumarkkinoille.
FINNGULF-HANKKEESSA Gasum
selvittää mahdollisuutta rakentaa
LNG-terminaali Suomenlahden
rannalle Inkooseen tai Porvooseen.
Terminaalin kapasiteeti olisi
maksimissaan kaksi miljardia
kuutiometriä.
KAASUPÖRSSI on yksi tapa edistää
Suomen ja Baltian maiden
kaasumarkkinoiden integraatiota.
Kaasun pörssikauppaa käydään jo
Suomessa. Gasum ja Lietuvos Dujos
ovat yhdessä perustaneet kaasun
pörssimarkkinapaikan Liettuaan, ja
suunnitelmat ovat pitkällä myös
Virossa.
LIETTUAN LNG-TERMINAALI on
kelluva nesteytetyn maakaasun
varastointi- ja uudelleennesteytysasema, joka sijoitetaan
Klaipedan satamaan.
4 gasetti
TEKSTI Ulla Ylönen KUVITUS Jenny Lucander-Holm
KAASUA,
komissaari!
Euroopan Unioni haluaa yhtenäistää Euroopan
kaasumarkkinat ja liittää Suomen ja Baltian
maiden irralliset energiasaarekkeet yhteisiin
kaasumarkkinoihin, joilla kilpailu toimii.
Ratkaisuna voisi toimia yhteinen LNGtuontiterminaali Suomenlahdella.
M
BEMIP (BALTIC ENERGY MARKET
INTERCONNECTION PLAN) eli
Itämeren alueen energiayhteyssuunnitelma käynnistettiin EUkomission aloitteesta syksyllä 2008.
BEMIPiin kuuluvat Suomenlahden
LNG-terminaali, Baltian maiden
väliset kaasunsiirtoyhteydet,
Liettuan ja Puolan väliset kaasunsiirtoyhteydet sekä Balticconnnector.
aakaasun osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin kymmenen prosenttia.
Kaikki maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä. Pääosa
siitä menee teollisuuden käyttöön ja sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.
Suomen tavoin myös Baltian maat ostavat kaiken
maakaasunsa Venäjältä. Kaasun osuus Latvian ja Liettuan energian kulutuksesta on suurempi kuin Suomen.
Liettuassa osuus on 35 prosenttia, Latviassa 30 prosenttia ja Virossa 24 prosenttia.
– Liettualaisten mukaan kaasu on siellä Euroopan
kalleinta, joten on ymmärrettävää, että siellä halutaan
vaihtoehto Venäjän kaasulle, sanoo Centrum Balticum
-säätiön johtaja, professori Kari Liuhto.
Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksiin energiaasioissa vaikuttavat myös yhteiskunnalliset syyt. Entiset neuvostovaltiot ovat vuodesta 2004 olleet Euroopan Unionin jäseniä.
gasetti 5
TEEMA KAASUNAAPURIT
Suomella painoarvoa Baltia-yhteistyössä
Osin öljyn hintaan sidotun venäläisen maakaasun hinta
on viime vuosina noussut enemmän kuin osattiin aavistaakaan. Samalla kaasu on menettänyt kilpailukykyään.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Esa Härmälä muistuttaa, että vaikkei maakaasu olekaan hinnaltaan kansakunnalle edullista, on
se silti hyvä ja tarpeellinen lisä Suomen energiamarkkinoilla.
– Infra on olemassa, samoin asiakkaat. Maakaasun
hyviin puoliin kuuluu myös se, että kaasu on vähäpäästöistä, Härmälä toteaa.
Vaikka Venäjä on ollut äärimmäisen luotettava toimittaja, on Suomikin kiinnostunut ostamaan kaasua
muualta kilpailukykyiseen hintaan.
– Suomella on painoarvoa Baltian kaasumarkkinoiden luomisessa jo senkin vuoksi, että kaasua käytetään
Suomessa miltei yhtä paljon kuin Virossa, Latviassa ja
Liettuassa yhteensä, Härmälä kertoo.
Monta kaasuntoimittajaa yhden tilalle
Euroopan Unioni tavoittelee vuoteen 2015 mennessä
jäsenmaihinsa sellaista energiatilannetta, ettei Baltian
tai Suomen kaltaisia yksinäisiä energiasaarekkeita enää
olisi. Tavoitteeseen sisältyy myös ajatus nykyistä paremmasta toimitusvarmuudesta, kun maakaasua käyttävät
valtiot eivät enää olisi yhden toimittajan varassa.
Muutos toteutettaisiin yhdistämällä maakaasuverkostot ja tuomalla Baltian ja Suomen alueelle nesteytettyä maakaasua (LNG) erikoisvalmisteisilla rahtilaivoilla. Nesteytetty maakaasu varastoitaisiin terminaaliin, jossa se höyrystettäisiin kaasuksi ja syötettäisiin maakaasuverkostoon. Suomen terminaalin kapasiteetiksi kaavaillaan kahta miljardia kuutiota, mikä on
noin puolet Suomen nykyisestä maakaasun tuontimäärästä.
LNG on kustannustehokas tapa varmistaa maakaasun huoltovarmuus. Sen tuonti myös takaisi, että
varastossa olisi riittävästi kaasua korvaamaan kaasuverkoston öljyn käyttöön perustuvia varapolttoaineratkaisuja. Lisäksi LNG:n hinta on vakaampi ja sen
hintakehitys on ollut maltillisempaa kuin raskaan ja
kevyen polttoöljyn.
Liuskekaasu muutti kaasukaupan
maailmanmarkkinat
Eri puolilta maailmaa löytyneet liuskekaasuesiintymät
ovat muuttaneet maakaasun maailmanmarkkinoita
viiden viime vuoden aikana ratkaisevasti. Varsinainen
vallankumous on tapahtunut Yhdysvalloissa, jonka
maaperässä olevia valtavia liuskekaasuesiintymiä on
alettu hyödyntää ottamalla käyttöön uusia tuotantomenetelmiä.
6 gasetti
Liuskekaasun ansiosta Yhdysvallat on päässyt koko-
KAASUN
naan eroon nesteytetyn maakaasun maahantuonnista.
TUOTANTO- Maasta on tulossa kaasunviejä, joka varovaistenkin
LUKUJA
arvioiden mukaan ohittaa Venäjän maailman suurim-
2012
VENÄJÄ
600
miljardia kuutiota
NORJA
100
miljardia kuutiota
TANSKA
5–6
miljardia kuutiota
Lähde: Electronic
Publications of
Pan-European
Institute 2012
pana kaasuntuottajana. BP:n Statistical Review of
Wolrd Energyn mukaan Yhdysvallat on jo vuodesta
2009 ollut maailman suurin kaasuntuottaja.
Pohjois-Amerikan liuskekaasun arvioidaan riittävän maanosan omassa käytössä ainakin sadaksi
vuodeksi.
– Koska jenkit eivät enää osta kaasua, on Lähi-Idän
maiden löydettävä uusia asiakkaita. Vaihtoehtoja on
oikeastaan vain kaksi: Eurooppa ja Aasia, Kari Liuhto
sanoo.
Nykyisin Qatar tuottaa puolet EU-maiden tarvitsemasta LNG:stä. Gazprom puolestaan kuljettaa LNG:tä
Japanin suunnalla.
Kaasuinfrastruktuuria halutaan kehittää
EU:n komissio käynnisti syksyllä 2008 Itämeren
alueen energiayhteyssuunnitelman (Baltic Energy
Market Interconnection Plan, BEMIP). Samalla Suomen ja Viron välille suunnitellusta maakaasuputkesta
eli Balticconnnectorista tuli osa kaasuinfrastruktuurin
kehittämissuunnitelmaa. Kokonaisuuteen kuuluvat
myös merkittäväksi luokiteltu LNG-tuontiterminaali,
Baltian maiden välisten kaasunsiirtoyhteyksien kehittäminen sekä Liettuan ja Puolan välinen kaasunsiirtoyhteys.
Komissio teettää parhaillaan kustannus-hyötyanalyyseja kaasuinfrastruktuurin kehittämishankkeista.
Gasum puolestaan selvittää edelleen merkittävän
energiakokoluokan LNG-terminaalin sijoittamista joko Porvooseen tai Inkooseen sekä pienempien, laivaliikennettä palvelevien terminaalien rakentamista joko
samoille paikoille tai Turkuun.
Euroopan kaasumarkkinoiden yhdistämistä ajava
EU toivoo, että Suomi ja Baltian maat rakentaisivat yhden yhteisen merkittävän energiakokoluokan LNGtuontiterminaalin. Konsultit ovat komission toimeksiannosta selvittäneet terminaalin mahdollista sijoituspaikkaa, ja todenneet, että paras paikka olisi Suomenlahden rannalla. Konsulttiyhtiö Boozin marraskuun lopulla julkistamassa selvityksessä Suomea puoltavana
seikkana todettiin, että Suomi
on alueen suurin kaasun käyttäjä.
Koska komissio myöntää
EU-tukea vain
yhdelle Itäme-
LNG on
kustannustehokas
tapa varmistaa
maakaasun
huoltovarmuus.
KAASUN KÄYTTÖLUKUJA
ITÄMEREN ALUEELLA 2012
LÄHDE: ELECTRONIC PUBLICATIONS OF PAN
SUOM I
EUROPEAN INSTITUTE 2012
VIRO
L ATVIA
4 miljardia m3 1,2 miljardia m3 0,7 miljardia m3
ren rannalle sijoitettavalle LNG-terminaalille, on maiden tehtävä yhteinen ehdotus terminaalin sijoituspaikaksi. Neljän maan yhteinen näkemys olisi tärkeä,
mutta toistaiseksi ne eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen.
Sekä Liettua että Latvia haluavat rakentaa LNGterminaalin alueelleen BEMIP-ratkaisusta riippumatta. Viron puolesta terminaali voi sijaita vaikka Suomessa, kunhan maiden välille vedetään kaasuputki. Syksyllä Suomessa vieraillut Viron pääministeri Andrus Ansip kertoi, että Viro hyväksyy minkä tahansa sijoituspaikan, jos se tarjoaa edullista maakaasua. Jos selvityksen jälkeen parhaaksi paikaksi katsotaan Suomi, se sopii Virolle.
EU
KÄYTTÄÄ
MAAKAASUA
550
miljardia kuutiota
LNG:N
OSUUS SIITÄ
ON NOIN
15 %
– Aivan yhtä hyvin terminaalin voi sijoittaa vaikkapa Latviaan, Ansip sanoi Ylen haastattelussa.
Latvian kaasuyhtiö Latvijas Gazen toimitusjohtaja
Adrians Davis on kommentoinut, että Baltian alueen
kannalta olisi hyödyllisintä, jos LNG-terminaali sijoitetaan Viroon ja että Suomi osallistuisi projektiin. Suomeen tai Viroon sijoittuva LNG-terminaali ja Balticconnector veisivät pohjan Latvian LNG-terminaalin
tarpeelta.
Operaattorit rahoittavat Suomen terminaalin
Suomi ja Baltian maat pyrkivät saamaan Suomenlahden LNG-terminaalin sekä yhdysputken EU:n yhteisen
LNG Itämerellä
Ruotsi
Suomi
Nynäshamnissa on 0,5 miljardin
kuution LNG-terminaali
pääasiassa laivaliikenteen
tarpeita varten. Muun muassa
Viking Line käy tankkaamassa
kaasulla kulkevat aluksensa
siellä.
Gasum suunnittelee
kapasiteetiltaan noin
kahden miljardin kuution
LNG-tuontiterminaalia,
jonka vaihtoehtoiset
rakennuspaikat ovat
Porvoo ja Inkoo.
Tanska
Tanska on kaasun viejä,
eikä sillä ole tarvetta
terminaalille. Tanskan
kaasukentät sijaitsevat
Pohjanmerellä.
Havainnekuva tuontiterminaalista
Latvia
Suunnittelee LNGterminaalin rakentamista.
Saksa
Aikaisemmat merkittävien
LNG-terminaalien
rakentamissuunnitelmat
haudattiin, kun Nordstream
valmistui.
Yksi teoreettinen vaihtoehto
on myös kelluva LNGterminaali, joka laivan tavoin
liikennöisi Klaipedan ja Riikan
välillä. Kesällä se tankkaisi
Klaipedassa ja lipuisi talvella
Riikan edustalle syöttämään
kaasua Latvian verkkoon.
Liettua
Rakentaa oman LNGterminaalin Klaipedaan.
Alustavan suunnitelman
mukaan se otetaan
käyttöön joulukuussa
2014.
Puola
LNG-terminaali
´Swinoujs´cieen on rakenteilla.
Terminaali on mahdollisesti
käytössä kesällä 2014.
gasetti 7
TEEMA BALTIAN ENERGIAPOLITIIKKA
– Meillä ei ole kaasuvarantoja. Omavaraisia olisimme puupohjaisessa kaasussa, jos sellaista joskus ruvettaisiin tuottamaan, Härmälä toteaa.
Hallituksen energiapoliittisen linjauksen mukaan maakaasun
käyttö tulee jatkumaan. Kun koko Etelä-Suomen kattava infra
on olemassa, pystytään samaan verkostoon jatkossa syöttämään
myös biokaasua tai muuta uusiutuvalla energialla tuotettua kotimaista kaasua.
edun hankkeiden listalle (Project of Common Interest, PCI).
Suomessa valmistelutyö kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.
Suomen ja Baltian maiden yhteisiä tarpeita palvelevan LNGterminaalin sijaintipaikka voi olla Suomessa tai Virossa. Viime
kädessä päätöksen tekevät verkko-operaattoriyhtiöt ja niiden
omistajat. Suomi voi toteuttaa oman, kansallisia tarpeita palvelevan terminaalin yksinkin. Yhteinen hanke merkitsisi kuitenkin
tuntuvaa EU-tukea arviolta 450 miljoonan euroa maksavan
LNG-tuontiterminaalin kustannuksiin.
Suomen kaasuvarat metsissä
Viro hyväksyy minkä
tahansa sijoituspaikan.
Suomessa LNG tukisi kulutushuippuja, mutta johtavaa kaasutuotetta siitä ei tule. Esa Härmälä muistuttaa, ettei Suomella ole
minkäänlaista roolia kaasumarkkinoiden rakennemuutoksessa.
Virossa toimii
Gasum Eesti
Aiemmin Gaasienergiana tunnettu Gasumin tytäryhtiö Virossa on
marraskuun alusta lähtien toiminut nimellä Gasum Eesti AS. Kymmenen vuotta täyttänyt yhtiö siirtää ja myy maakaasua pienille ja
keskisuurille yrityksille sekä kotitalouksille Tallinnan ympäristössä, Kehtnan, Pirita-Kosen, Raplan, Tabasalun ja Tamsalun auleilla.
Se omistaa ja ylläpitää 62 kilometriä kaasun jakeluverkkoa.
Vuonna 2011 Gasum Eesti myi maakaasua yksityisasiakkaille
1,3 miljoonaa kuutiometriä ja teollisuusasiakkaille 1,2 kuutiometriä. Myynti väheni hieman edellisestä vuodesta. Syy siihen on
muun muassa vuoden 2011 lämmin sää. Yhteensä maakaasua
toimitettiin 454 kuluttajalle.
Yhtiön yksi merkittävimmistä investoinneista viime vuonna oli
kahden kilometrin mittaisen kaasuputken rakentaminen Tabasaluun. Tulevaisuuden tavoitteena on edistää jakelutoimintaa nykyisillä jakelualueilla sekä saada uusia jakelualueita Balticconectorin
ja LNG-hankkeen vaikutuspiirissä.
Gasum Eestin toimitusjohtaja on Simo Lahesalu. Yhtiössä
työskentelee yhteensä neljä työntekijää. Toimistonhoitaja Helen
Veersalun haastattelu on luettavissa Gasetin sivulta 26.
FAKTA
Suomenlahden
toisella puolen
Maakaasu tulee Viroon Venäjältä.
Suurin osa tuodusta kaasusta
käytettiin lämmöntuotantoon
vuonna 2011.
LÄHDE: STATISTICS ESTONIA 2011
8 gasetti
MAAKAASUN
TUONTI VIROON 2011
KÄYTTÖ SÄHKÖNTUOTANTOON 2011
KÄYTTÖ LÄMMÖNTUOTANTOON 2011
632
37
444
MILJ. M
MILJ. M3
MILJ. M3
3
KAUPANKÄYNTI KAASUPÖRSSISSÄ 2011
LÄHDE: KAASUPÖRSSI OY
92 000
2 445 GWh 6,3 %
K AUPAN KÄYN TIVOLYYMI
OSUUS SUOM EN MAAKAASUN KÄYTÖSTÄ
TOTEU TUN EITA MAAKA ASUKAU PPOJA
Pörssikauppaa kaasulla
Suomessa kaasun
pörssikauppaa kymmenen
vuotta
Suomessa kaasukauppaa on käyty maaliskuusta 2001
asti Kaasupörssissä, missä luonnonkaasun käyttäjät
myyvät ja ostavat toisiltaan kaasua, jonka ne ovat
hankkineet omaan käyttöönsä tukkumarkkinoilta.
Tätä niin sanottua jälkimarkkinakauppaa käyvät sellaiset toimijat, jotka käyttävät yli viisi miljoonaa kuutiometriä luonnonkaasua vuodessa. Myös Gasum osallistuu kaupankäyntiin Gasum Plussa -tuotteella, jolla
markkinoille saadaan tarpeellista lisäatarjontaa.
Kauppaa käydään Kaasupörssi Online –verkkopalvelun välityksellä vuorokauden ympäri vuoden
jokaisena päivänä.
Kaasupörssissä käydyn kaupan osuus on viime
vuosina ollut 6–10 prosenttia luonnonkaasun koko
käytöstä Suomessa.
EU:n tavoitteena integroidut,
avoimet markkinat
Valtioilla, joiden maakaasuverkkoa ei ole yhdistetty
EU:n jäsenvaltioiden maakaasuverkostoon, on oikeus
poiketa Euroopan unionin kaasusisämarkkinadirektiivistä, jos lisäksi jonkun kyseisillä maakaasumarkkinoilla toimivan yhtiön markkinaosuus on yli 75 prosenttia. Suomessa kumpikin ehto toistaiseksi täyttyy,
minkä vuoksi maakaasun tukkumarkkinoita ei ole vielä avattu EU:n direktiivin sisältämässä laajuudessa.
Nykyisessä markkinatilanteessa lisäjoustoa kaasukauppaan on saatu kaasun pörssikaupalla.
Kun Suomi saa yhteydet Euroopan yhteenliitettyyn
kaasuverkkoon tai hankinta monipuolistuu esimerkiksi
LNG-tuonnin aloittamisella, oikeus poikkeuksiin direktiivin säännöistä raukeaa ja markkinat avautuvat kilpailulle.
Liettuassa puitteet valmiit
Liettuassa valmiudet pörssimuotoiseen kaupankäyntiin
ovat jo olemassa: tukkumarkkina on ollut avoinna kilpailulle pitkään, ja maakaasumarkkinalaki uudistettiin
kesällä 2011.
Liettuan johtava kaasuyhtiö Lietuvos Dujos ja
Gasum perustivat yhteisomisteisen yhtiön kaasupörssikauppaa varten syyskuussa 2012. Lietuvos Dujos
omistaa uudesta yhtiöstä 66 prosenttia ja Gasum 34
prosenttia.
Kaasun pörssikauppa aloitetaan suomalaisen jälkimarkkinamallin mukaisena vuoden 2013 alussa.
Virossa tukkumarkkinoiden
uudistus
Gasum Oy ja Viron johtava kaasuyhtiö AS Eesti Gaas
solmivat vuosi sitten yhteistyösopimuksen (Memorandum of Understanding) kehitysprojektista. Tavoitteena
on yhteisomisteisen kaasupörssin perustaminen Viron
kaasumarkkinoille.
Suomessa käytössä olevan mallin kaltainen
tukkumarkkinamalli otetaan Virossa ensi vuonna
testikäyttöön, ja pörssikauppa on tarkoitus käynnistää
vuonna 2014. Viron parlamentti vahvisti kansalliset
kaasumarkkinasäännökset viime kesänä.
Latvia miettii vielä
Latvia on kaasumarkkinoiden järjestämisessä muita Baltian maita jäljessä. Kaasupörssin toimitusjohtaja Pekka
Karinen arvioi, että kaasupörssikauppaa silmällä pitäen
Latviassa on kaikki valmiudet kunnossa viimeistään silloin, kun Balticconnector on valmis.
– Alustavia neuvotteluja kaasupörssin tiimoilta on jo
käyty, Karinen toteaa.
Lopullisena tavoitteena on Suomen ja Baltian
maiden yhteinen kaasupörssin markkina-alue.
gasetti 9
TEEMA BALTIAN ENERGIAPOLITIIKKA
Tavoitteena oma terminaali
Sekä Baltian maat että Suomi haluavat monipuolistaa kaasun hankintaansa. Siihen
ratkaisuna toimisi LNG-tuontiterminaali. Euroopan unioni toivoo koilliskolkkansa
liittyvän osaksi koko EU:n kattavia, yhtenäisiä energiaverkkoja ja on valmis
rahoittamaan markkinoiden avoimuutta tukevia infrahankkkeita.
O
n olemassa ainakin kolme hyvää syytä, miksi LNG:n
tuontia Suomeen kannattaa lisätä. Nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinahinta on laskenut. Itämeren laivaliikenne, jonka on vuoteen 2015 mennessä
lopetettava rikkipitoisten polttoaineiden käyttö, tarvitsee vaihtoehtoista polttoainetta. Rikitön LNG on siihen tarkoitukseen
ihanteellinen. Lisäksi Suomi haluaa hankkia maakaasua useista
lähteistä huoltovarmuus- ja huipunleikkauskäyttöä varten. Nesteytettynä maakaasu voidaan viedä asiakkaille myös kaasuverkoston
ulkopuolisiin kohteisiin.
Vuonna 2011 Suomessa käytettiin noin
5 500 tonnia nesteytettyä maakaasua. Se tuotettiin Gasumin nesteytyslaitoksella Porvoon
Kilpilahdessa, josta se toimitetaan rekalla
asiakkaille. Pääosa LNG:stä käytettiin Wärtsilän Vaasan tuotantolaitoksella kaasumoottoreiden testaukseen.
Gasumin nesteytyslaitoksen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä
palvelemaan kasvavia tarpeita. LNG:n maahantuonnin lisäämiseksi Gasum valmistelee kahta terminaaliratkaisua.
– Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, muistuttaa Finngulf LNG
-tuontiterminaalihankkeen hankepäällikkö Seppo Nurminen.
Laivojen polttoaineeksi käytettävän LNG:n tuontia ja jakelua
varten on suunnitteilla varastoterminaali Turun lähelle Pansioon. Myös muissa rannikkokaupungeissa on kiinnostusta
merenkulkua palvelevaan LNG-terminaaliin.
– Virokin voi olla käyttökelpoinen vaihtoehto, jos ehdoista
sovitaan terminaalin ja tarvittavan yhdysputken osalta, Nurminen sanoo.
Suomen ja Viron maakaasuverkostot yhdistävän putken, Balticconnectorin, toinen pää olisi mahdollisesti Inkoossa ja toinen
pää Viron puolella Paldinskin satamassa. Meren pohjassa kulkevan, noin 80 kilometrin mittaisen putken siirtokyvyksi on arvioitu miljardi kuutiota vuodessa.
Balticconnectorin rakentamista selvitettiin
jo toistakymmentä vuotta sitten. Silloin todettiin, ettei putki lisää maakaasun toimitusvarmuutta, koska sekä Suomi että Viro ostavat
maakaasun samalta toimittajalta, venäläiseltä
Gazpromilta. Suuren mittakaavan LNGtoimitukset sen sijaan tulisivat eri puolilta
maailmaa.
LNG-terminaali ei Nurmisen mukaan poista Pansion laivantankkausterminaalin tarvetta. Tuontiterminaalin rakentaminen
ei myöskään välttämättä oleellisesti vaikuta Venäjältä Suomeen
tuotavan maakaasun määrään. Maakaasun tehokkuus sähkönja lämmöntuotannossa sekä monet uudet käyttökohteet voivat
kasvattaa maakaasun kulutusta nykyisestä.
”Virokin on hyvä
vaihtoehto,
jos yhdysputki
rakennetaan.”
Terminaali Suomenlahden rannalle
Suuren LNG-tuontiterminaalin rakentaminen Suomenlahden
rannalle on megaluokan hanke. Terminaalin kapasiteetti voisi
olla jopa noin kaksi miljardia kuutiota. Se on noin puolet Gasumin nykyisestä maakaasun tuontimäärästä.
Gasumin tarkoituksena on hankkia nesteytetty maakaasu
maailmanmarkkinoilta ja tuottaa se Suomeen erikoisvalmisteisilla laivoilla. Terminaalissa LNG höyrystetään kaasuksi ja syötetään maakaasuverkostoon.
Maakaasuverkostoon liitettävän terminaalin rakennuspaikkavaihtoehdot ovat Inkoon Joddböle ja Porvoon Tolkkinen. Gasum
ei ole asettanut sijoituspaikkoja tärkeysjärjestykseen.
10 g a s e t t i
Yhteistyö takaisi EU-tuen
Euroopan Unionissa toivotaan, että Suomi ja Baltian maat toteuttaisivat LNG-tuontiterminaalin yhteisenä hankkeena. Toistaiseksi maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, rakennetaanko terminaali Suomeen, Viroon, Latviaan vai Liettuaan.
Mikäli sopu useampaa kuin yhtä maata palvelevasta terminaaliratkaisusta löytyy, hankkeelle voidaan saada EU-tukea. Lopullinen investointipäätös jää alueen siirtoverkkojen omistajien päätettäväksi.
Nurminen ei näe kansallista hankettakaan mahdottomana.
– Suomen maakaasumarkkinat ovat yhtä suuret kuin muiden
Baltian maiden yhteensä, joten yhteistyö niiden kanssa ei ole volyymien takia välttämätöntä, hän sanoo.
Yhteishanke vaatisi joka tapauksessa tuntuvaa EU-tukea
arviolta 450 miljoonan euron terminaalihankkeeseen ja 120 miljoonan euron Balticconnectoriin.
LNG-FAKTA
VALMIST E TAAN J ÄÄHDY T T ÄMÄL L Ä MAAKASU –1 60 ASTEESEEN
LÄHDE: GASUM &
LUONNONTIETEILIJÄ
4/2012
MAAK AAS U T IIV IST YY NEST EY TTÄMISESSÄ 600- KERTAISESTI
HIILID IO KS ID IP ÄÄST Ö T 20 –30 P ROSEN TTIA PIEN EMMÄT ÖL JYYN VERRATTUN A
EU:n rahakirstu halutaan auki
Suomen olisi kansainvälisten yhteistyöhankkeiden myötä mahdollisuus
saada EU-rahoitusta energiainfran rakentamiseen. Suomalaisilta ja
virolaisilta Euroopan parlamentin jäseniltä kysyttiin, millä tavoin Suomen
ja Viron energiayhteistyötä tulisi lisätä, jotta mahdollisuus EU-tukeen
kasvaisi.
VILJA SAVISAAR-TOOMAST, VIRO, EUROOPAN
LIBERAALIDEMOKRAATTIEN LIITTO Itämeren alueen
energiayhteyksien lisääminen on EU:n tähtäimessä.
Kuitenkin Baltian maat ovat varsinkin energia- ja
kuljetusalalla käytännössä suljettu pois EU:n sisämarkkinoilta. Etenkin kaasun ja LNG:n suhteen on
vielä paljon tehtävää.
Itämeren satamissa käydään kiivasta kilpailua LNGinfrastruktuurista, mutta uskon, että tarvitaan useita
satamapisteitä, jotka tarjoavat LNG-energiaa. Mielestäni
Suomenlahden molemmin puolin tulisi olla LNG-terminaali, jotka voisivat mahdollisesti toimia yhteistyössä.
INDREK TARAND, VIRO, VIHREÄT/EUROOPAN VAPAA
ALLIANSSI EU:ssa on kyse integraatiosta, ja se koskee
niin kulttuuria, politiikkaa kuin energiaakin. Verkostoon
tarvitaan lisää yhdistäviä tekijöitä.
Suomen ja Viron tulisi tehdä yhteistyötä LNG-terminaalin merkeissä. Tarvetta olisi yleisesti ottaen jopa
useammalle yhteiselle terminaalille. Lisäksi EU:n tulisi
tukea Viron suunnitelmia panostaa uusiutuvaan energiaan.
Poraus vai nesteytys?
LNG ELI NESTEYTETTY MAAKAASU (Liquefied
Natural Gas) on metaania, joka pysyy nesteenä
–163 asteen lämpötilassa. Se voidaan kuljettaa
putkiverkoston ulkopuolelle laiva- tai rekkakuljetuksina ja käyttökohteissa höyrystää takaisin
kaasuksi.
Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 kuutiota maakaasua. Se on ilmaa kevyempää ja höyrystyy
välittömästi, mikäli sitä vuotaa ilmakehään. LNG
on hajuton, mauton ja myrkytön kaasu, joka ei
aiheuta korroosiota, ei ole syövyttävää eikä sisällä
pienhiukkasia, rikkiä eikä raskasmetalleja.
LIUSKEKAASU ON uudenlaisista lähteistä uusilla
menetelmillä talteenotettavaa maakaasua. Vielä ei
tiedetä, onko Euroopassa mahdollista tuottaa liuskekaasua laajassa mittakaavassa. Euroopan parlamentin jäsenet keskustelivat marraskuussa liuskekaasusta. Sen tuotantoon panostamisen saattaisi
lisätä Euroopan omavaraisuutta, lisätä kilpailua
kaasumarkkinoilla ja parantaa toimitusvarmuutta.
Kaasun talteenotto vesisärötyksellä kuluttaa
suuren määrän vettä, minkä on pelätty myös saastuttavan pohjavesiä. Euroopan parlamentin valiokunnat kehottavat varovaisuuteen liuskekaasun
tuotannossa.
LIUSKEKAASUN TUOTANTO
ALLIANSSI Energiansiirtohankkeissa kannattaa ottaa
huomioon EU:n sitoutuminen uusituvan energian osuuden kasvattamiseen. Kun Viron ja Suomen välille rakennetaan sähkön ja kaasun siirtoyhteyksiä, ne kannattaa
tehdä sitä silmällä pitäen, että tuulivoimalla ja biokaasulla katetaan tulevilla vuosikymmenillä merkittävä osa alueen energiantarpeesta.
Aluellinen LNG-terminaali voi osaltaan auttaa
laivojen päästöjen vähentämistä, ja se voi aikaa
myöten myös palvella biokaasun tuontia kauempaakin.
Liuskekaasu on hienorakeisen
liuskekiven sisään jäänyttä
luonnonkaasua.
Suurimmat eurooppalaiset
esiintymät ovat Ruotsissa,
Puolassa ja Itävallassa.
Tyypillisen liuskekaasukaivon
poraamiseen tarvitaan 2 300–
4 000 m3 vettä.
g a s e t t i 11
LÄHDE: EUROOPAN PARLAMENTTI
SATU HASSI, SUOMI, VIHREÄT/EUROOPAN VAPAA
ILKKA HERLIN:
Ongelmissa
piilee
mahdollisuuksia
Ilkka Herlin on tehnyt työtä Itämeren hyväksi jo
parinkymmenen vuoden ajan. Kestävä kehitys vaatii
ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ympäristöä että
ihmisiä. TEKSTI Tiina Parikka KUVAT Vesa Tyni
mpäristöongelmien ratkaisemisesta syntyviä kustannuksia on Ilkka
Herlinin mielestä turha kiistää.
Ratkaisuista voidaan kuitenkin kehittää myös tuottavaa toimintaa.
Tässä Herlin toivoo Suomen olevan aktiivinen.
– Ajatellaan vaikka Kemiraa.
Aikoinaan Kemira joutui kehittämään vedenpuhdistustekniikkaa puunjalostusteollisuudelle ollen itsekin lannoitefirma ja tekemisissä vesistöjen ravinneosaamisen kanssa. Nyt kemiallisten aineiden erottaminen vedestä on koko yrityksen ydintoimintaa – ja sisävesistömme voivat verrattaen hyvin,
hän huomauttaa.
Ympäristöasiat ovat aina kiinnostaneet meren rannalla kasvanutta filosofian tohtoria. Väitöskirja valmistui vuonna 1993, ja vapautunut aika on sen jälkeen kulunut Itämeren suojeluun liittyvissä tehtävissä.
– Meri on minulle läheinen myös harrastusten kuten kalastuksen ja purjehtimisen myötä. Halusin kantaa yhteiskunnallisen vastuuni, ja Itämeren avuntarve
on mitä ilmeisin, Herlin kertoo.
Y
12 g a s e t t i
g a s e t t i 13
”Voisimme kääntää asian eduksemme
ja kehittää ratkaisuja, joita voimme
markkinoida muille valtioille.”
Poliittisessakin roolissa Itämeri-asioissa esiintynyt
Herlin oli mukana John Nurmisen säätiön Pietarin
jätevesihankkeessa.
– Teimme työtä hyvässä yhteishengessä Venäjän
kanssa. Venäjä on kaikin puolin hyvä yhteistyökumppani, paljon helpompi kuin esimerkiksi EU, Herlin
kiittelee.
Projektissa työskennelleet Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta ja Anna Kotsalo-Mustonen tulivat siihen
tulokseen, että toimintamallia kehittämällä Itämerta
voisi auttaa laajemminkin. He perustivat vuonna 2008
Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n, joka pureutuu Itämeren neljään keskeiseen ongelmaan: rehevöitymiseen, vaarallisiin aineisiin ja meriliikenteen riskeihin
sekä kaikkien näiden seuraukseen, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen.
– Toiminta perustuu Itämeren suojelukomission
HELCOMin toimenpidesuunnitelmaan Baltic Sea Action Planiin. Olemme katalyytti, joka kiihdyttää hankkeiden ja projektien käynnistämistä. Nyt monet alkuun
panemamme projektit pyörivät omalla painollaan, ja
BSAG:n tehtävä on vain seurata sivusta, että asiat etenevät – ja nopeuttaa toimintaa taas, jos homma hidastuu, Herlin toteaa.
BSAG edustaa eri toimijoiden, kuten valtioiden, julkisten organisaatioiden ja yritysten edustajia, mutta
myös yksityisiä henkilöitä. Tahot liittyvät toimintaan
mukaan konkreettisten sitoumusten kautta.
– Eräs henkilö sitoutui kiertämään kaikki Helsingin
kalakaupat ja ottamaan selvää, mistä heidän kalansa
tulevat. Suunnitelmallinen kalastus on osa Itämeren
hyvinvointia, Herlin antaa esimerkin.
Se, että yksittäinen ihminenkin voi teoillaan vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin onkin motivoinut Herliniä
jatkamaan työtään.
Huippukokous sitoi isot vaikuttajat
Merkittävin yksittäinen BSAG:n ponnistus on ollut
Helsingissä helmikuussa 2010 järjestetty huippukokous Baltic Sea Action Summit Helsinki 2010. Presidentti Tarja Halosen, pääministeri Matti Vanhasen ja
BSAG:n aloitteesta järjestettyyn tapahtumaan kutsuttiin kaikki Itämeren ympärysmaiden valtionpäämiehet, edelläkävijäyritykset sekä kansalaisjärjestöt.
Osallistumisen vaatimuksena oli, että jokainen osallistuja tekee oman konkreettisen sitoumuksensa Itämeren hyväksi. Sitoumus hyödyntää organisaatioiden
14 g a s e t t i
omia ydintaitoja Itämeren hyväksi joko suoraan tai välillisesti. Julkilausumien sijaan Helsingin huippukokouksessa Itämeren maiden päämiehet sekä yli 140 yritystä ja tahoa sitoutuivat konkreettiseen työhön Itämeren hyväksi.
– Valtionpäämiehemme halusivat tehdä jotakin
konkreettista, ja me tiesimme, ettei Itämerta pelasteta
ilman korkeinta poliittista tahtoa. Yhdistimme voimamme, ja BSAG vastasi sisällöstä, Herlin kertoo järjestelyihin osallistuneen BSAG:n roolista.
Seuraava BSAS järjestetään Venäjällä toivon mukaan jo ensi keväänä. Herlinin mukaan se osoittaa Venäjän todella sitoutuneen hankkeeseen.
–Valtavien kanaloiden ja muun lihantuotannon hallitsemattomat lantamäärät sekä Itämereen valuvat vaaralliset aineet ovat agendan päällimmäisenä, hän muistuttaa Venäjän merkityksestä.
Herlin on kuitenkin tyytyväinen Vladimir Putinin
Helsingin huippukokouksessa tekemään sitoumukseen
Kaliningradin jätevesienpuhdistuksen edistämiseksi.
Toisena esimerkkinä konkreettisista toimista hän kertoo IBM:n meriliikenteen turvallisuutta parantavasta
projektista.
– IBM kehitti yhdessä VTT:n ja merenkulkuviranomaisten kanssa viestintäjärjestelmän, joka lisää automaattista viestintää kaikkien alusten kanssa ja nopeuttaa viranomaisten toimia onnettomuuden sattuessa.
Itämerellä järjestelmää on testattu esimerkiksi Nord
Stream -hankkeen asennusvaiheessa, jolloin laivoille
pystyttiin ilmoittamaan, missä kohtaa putkien asennus
oli käynnissä. Viranomaisten viestien perillemeno on
ensisijaista onnettomuuksien ehkäisyssä.
Kyseessä on lisäväline ympäri maailmaa pakollisen
viestintäjärjestelmän parantamiseksi. Sitä ollaan kiinnostuneita hyödyntämään esimerkiksi Yhdysvalloissa,
missä laivojen halutaan välttävän esimerkiksi valaiden
lisääntymispaikkoja.
BSAG:lle tehty sitoumus on julkinen. Kaikki sitoumukset löytyvät säätiön verkkosivuilta ja ne ovat siis
niin kilpailijayritysten kuin mediankin nähtävissä. Sen
lisäksi BSAG seuraa yksittäisten projektien etenemistä
ja puuttuu tilanteisiin, mikäli ongelmia ilmenee.
Helsingin huippukokouksen jälkeen sitoumuksia on
saatu vielä lisää.
– Yksi osa työtämme on asian jatkuva ja monipuolinen esillä pitäminen. Avaamalla ongelmalaaria kaikille
toimijoille avaamme samalla myös mahdollisuuksia,
Ilkka Herlin tietää, ettei
Itämerta pelasteta ilman
korkeinta poliittista tahtoa.
BSAG:n viestintäjohtaja Johanna Konttila yhtyy
Herlinin ajatuksiin.
Kaasulla helpotusta energiaongelmiin
BSAG:n omista hankkeista Herlin nostaa esille
JÄRKI-hankkeen, joka on perustettu kahden muun
säätiön kanssa. Sen tavoitteena on maatalouden
päästöjen vähentäminen. Tässä kohtaa myös kaasu
energiantuottajana nousee isoon rooliin, kun ravinteiden kierrätystä ja energiaomavaraisuutta sommitellaan tulevaisuuden kestävään maatalouteen.
– Maatalouden päästöissä ei ole kysymys vain
Itämerestä. Se on paljon laajempi asia, joka koskee
myös ruokaturvaa, ilmastoa ja itse maatalouselinkeinoa. JÄRKI-hanke opastaa maatalousyrittäjiä
kenttätasolla ja pyrkii aina EU:n maatalouspolitiikkaan asti, sinne missä päätökset tehdään, Herlin
kuvailee.
Maatilojen bioenergian tuotannon kehittäminen
ei ole vain ympäristöteko. Herlin haluaa korostaa
bioenergiatuotannon tarjoamia mahdollisuuksia
maatalousyrittäjille.
– Bioenergian tuottaminen luo maatiloille uuden elinkeinomuodon muiden toimintojen oheen,
Herlin visioi.
Biokaasun tuotanto toisi lisäksi vakautta energiakustannuksiin polttoöljyn heilahdusten varalle.
Epävakauden ongelman Herlin näkee myös laivaliikenteessä. Polttoainekustannusten vakauttamiseen täytyy löytyä ratkaisu pikaisesti.
– Polttoöljyn kulutus on sekä ympäristön että
kulujen kannalta merenkulun kriittisin kysymys
tällä hetkellä, Herlin sanoo. Hän toteaa kaasun olevan ilman muuta helpottava ratkaisu.
– Paitsi päästöjä, myös riskejä ajatellen kaasu on
turvallisempi vaihtoehto.
Innovaatiot edellyttävät kaupallisuutta
Herlin näkee uusiutuvan energiantuotannon innovaatioissa koko maata palvelevan mahdollisuuden
ja palaa jälleen ongelmien hyödyntämisajatukseen.
– Rikkipäästöjen pienentämisvaatimukset luovat paineita koko maalle. Päästöjen vähentäminen
ei kuitenkaan ole pelkästään Suomen ongelma. Voisimmekin kääntää asian pitkällä tähtäimellä eduksemme ja kehittää ratkaisuja, joita voimme markkinoida muille valtioille, Herlin pohtii.
Ongelmien hyödyntämismahdollisuuksia Herlin
korostaa myös Gasumin innovaatiokilpailussa, jonka raadin jäsenistöön hän kuuluu. Mutta innovaatio-sanan yleistymisestä Herlin on huolissaan.
– Sitä käytetään kuin pelastusta Raamatussa tietämättä, mitä sana oikeasti tarkoittaa. Innovaatio
on jonkin keksinnön tai tutkimustuloksen hyödyntäminen kaupallisesti, ei siis mikä tahansa keksintö
sellaisenaan, Herlin muistuttaa.
Kaupallisesti hyödynnettävien keksintöjen ja ongelmien hyödyksi kääntämisen lisäksi hän nimeää
vielä yhden tekijän, jota onnistumiset edellyttävät.
– Tarvitaan myös kovaa työtä.
g a s e t t i 15
Teknologia
& tutkimus
Osa EU-maista, eli Puola, Itävalta, Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja Iso-Britannia,
on antanut luvan liuskekivikaasuesiintymien etsimiseen. Sen sijaan esimerkiksi
Ranska ja Bulgaria ovat päättäneet jäädyttää liuskekaasun hyödyntämisen
toistaiseksi.
LÄHDE: EUROPAAN KOMISSIO 2012
ESISELVITYS
Satakunta haluaa
satsata kaasuun
MERENKULKUALAN koulutus-
TÄTÄ LEHTEÄ?KSI.
A
M
M
E
R
A
P
E
N
N
A
IL
T
A
MUUTilmansaasteita, voita 100.000 € innovaatiopalkinto.
Vähennä
saasteita. Puhdista
ös vahingollisia ilman
my
ea
pp
ha
itsi
voitpa
t
itä
kaasuratkaisuja. Voit
Tätä lukiessasi heng
oimalla uusia luonnon
ide
ista
ste
saa
an
n.
ilm
n elämä
hengittämäsi ilma
n – ja saada pidemmä
in innovaatiopalkinno
taa 100.000 € Gasum
LLA.
AASU
PUHTAASTI LUONNONK
hyvänilmanlintu.fi
ja tutkimuskeskus MKK:n Kaasua Satakunta -esiselvityshankkeessa tarkastellaan maakaasun hyödyntämiseen liittyviä
liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti Satakunnassa toimivien
pk-yritysten näkökulmasta. Gasum on ollut hankkeessa mukana rahoittajan roolissa.
Esiselvityksessä keskitytään
Satakunnan maakaasumarkkinoihin esimerkiksi merenkulussa
sekä teollisuus- ja liikennekäytössä. Tavoitteena on muun
muassa selvittää maakaasumarkkinoiden erityispiirteitä ja
tulevaisuuden näkymiä sekä
kartoittaa maakaasuun liittyviä
liiketoimintamahdollisuuksia.
INNOVAATIOKILPAILU
Hyvän ilman lintu haussa
Kaikille avoimen Hyvän ilman lintu
-innovaatiokilpailun hakuaika päättyy
31. joulukuuta. Gasumin lokakuussa julkistama kilpailu haastaa joukkueita ideoimaan ilmanlaatua parantavia, uusia
luonnonkaasuratkaisuja sekä löytämään
kaasuverkostolle uudenlaisia käyttötarkoituksia.
Kesäkuussa 2013 ratkeavaan kilpaan
voi ottaa osaa mikä tahansa 3–10-henkinen joukkue jättämällä ideansa raadin arvioitavaksi tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen kymmenen finalistia
valitaan jatkoon. Voittajaryhmällä on
mahdollisuus jopa 100 000 euron innovaatiopalkintoon.
– Kilpailu on herättänyt runsaasti mielenkiintoa, ja olemme saaneet ehdotuksia
mukavasti. Hyville ehdotuksille on kuitenkin vielä tilaa, ja viimeistään nyt toivomme
16 g a s e t t i
runsaasti uusia joukkueita mukaan kisaan,
kertoo Gasum Oy:n teknologiapäällikkö
Sari Siitonen.
Terveydelle haitalliset ilmansaasteet lyhentävät elinikää EU-maissa keskimäärin
kahdeksalla kuukaudella. Niitä syntyy
muun muassa auto- ja meriliikenteessä,
teollisuuden prosesseissa sekä sähkön- ja
lämmöntuotannossa.
– Lisäämällä biokaasun käyttöä liikenteessä, nesteytetyn maakaasun eli LNG:n
käyttöä meriliikenteessä sekä maakaasua
energiantuotannossa voitaisiin pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi
vähentää, Siitonen kommentoi.
Kilpailun arviointiraatiin kuuluvat Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja,
vuorineuvos Jorma Eloranta, liiketaloustieteen professori Alf Rehn (Åbo Akademi), Ilkka Herlin (BSAG, Baltic Sea Acti-
on Group), professori Peter Lund (Aaltoyliopisto), tutkija Tuuli Kaskinen (Demos
Helsinki) sekä Gasumin edustajina toimitusjohtaja Antero Jännes, johtaja Christer Paltschik ja teknologiapäällikkö Sari
Siitonen.
Ilmoittautumisajan päätyttyä 31. joulukuuta 2012 suoritetaan esikarsinta, jonka
tulokset ilmoitetaan osallistujille 31. tammikuuta 2013 mennessä. Sen jälkeen seuraa ideoiden syventämisvaihe sekä loppuarviointi. Voittajatiimi tai -tiimit julkistetaan 4. kesäkuuta, ja palkintoina jaetaan
jopa 100 000 euroa 1–3 parhaalle idealle.
Kilpailu on avoin kaikille (pois lukien Gasumin henkilöstö perheineen).
Lisätietoa ja kilpailusäännöt:
www.hyvanilmanlintu.fi. Innovaatiokilpailun
Facebook-sivut: www.facebook.com/
hyvanilmanlintu
Outokumpu, Rautaruukki ja EPV Energia sekä ruotsalainen LKAB
valmistelevat LNG-terminaalin rakentamista Tornion Röyttään. Jos
investointipäätös tehdään vuoden 2013 aikana, kaasun jakelu terminaalista
voisi alkaa vuonna 2016.
LÄHDE: TORNIO MANGA LNG 2012
Kestävä
kehitys
FAKTA
Ilmansaasteet
aiheuttavat
Suomessa
vuosittain lähes
2 000 ihmisen
ennenaikaisen
kuoleman.
LÄHDE: EUROOPAN YMPÄRISTÖKESKUS
EEA 24.9.2012
UUSI HANKE
Joutsenon
biojalostamohanke
etenee
GASUMIN, Helsingin Energian ja
BIOKAASU
Biokaasua Gasumin verkkoon
Suomenojalta joulukuussa
Gasum aloitti joulukuun alussa 2012 Suomenojan puhdistamolla jalostamansa biokaasun
syötön kaasuverkkoonsa. Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY)
Suomenojan jätevedenpuhdistamo käsittelee
310 000 asukkaan jätevedet Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilta.
Jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvän
lietteen sisältämä orgaaninen aines hyödynnetään mädättämällä liete. Mädätysprosessissa syntyy biokaasua, joka puhdistetaan.
Gasum investoi puhdistamoon tarvittavat
laitteet biokaasun puhdistamiseksi ja verkkoon syöttämiseksi. Puhdistusprosessi ja
verkkoonsyöttö testattiin marraskuussa.
Suomenojalla käytössä oleva biokaasun
jalostusprosessi perustuu vesipesuun. Raakabiokaasu, joka sisältää noin 63 prosenttia
metaania ja 36 prosenttia hiilidioksidia, pai-
neistetaan 5,5 barin paineeseen. Kaasu johdetaan absorptiokolonniin, jossa se virtaa alhaalta ylöspäin. Pesuvesi virtaa ylhäältä alas
ja absorboi biokaasusta hiilidioksidin ja muut
epäpuhtaudet. Puhdistettu biokaasu on
97-prosenttista metaania. Kuivauksen jälkeen se voidaan syöttää samaan verkkoon
maakaasun kanssa ja siirtää putkea pitkin
käyttökohteisiin.
Suomenojan laitos tuottaa vuodessa noin
20 GWh biokaasua. Se riittää 50 kaasubussin
käyttöön, mikä tarkoittaa yli kuutta miljoonaa työmatkaa vuodessa. 50 bussin polttoaineen vaihtaminen dieselistä biokaasuun
vähentää hiilidioksidipäästöjä 4 700 tonnilla
vuodessa. Lisäksi lähipäästöistä typenoksidipäästöt vähenevät 20 tonnia ja pienhiukkaspäästöt yli kaksi tonnia vuodessa.
Metsä Fibren yhteisprojekti puupohjaista biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamiseksi Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan yhteyteen on edennyt investointipäätösten toiseen valmisteluvaiheeseen.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä. Julkiset
rahoitusmekanismit, kuten Euroopan
Unionin hiilidioksidipäästöjä alentavia hankkeita edistävän NER-ohjelman tukimahdollisuudet selvitetään.
Teknologiaratkaisua ja taloudellisia
laskelmia tarkennetaan tehtyjen selvitysten pohjalta, ja hankkeen liiketoimintakonsepti optimoidaan.
Hankkeen projektipäälliköksi on nimitetty DI Pertti Lehmonen.
Suunnitellun jalostamon
tuotantoteho olisi maksimissaan
200 MW. Biokaasun tuotannossa
käytettäisiin pääasiassa sellutehtaan
puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylimääräistä metsähaketta ja
kuorta. Uusiutuvasta puuraakaaineesta tuotettava biokaasu on
kotimaista, ja sen jakelussa voidaan
hyödyntää maakaasuverkostoa.
g a s e t t i 17
Puhtaampi
liikenne
Maakaasukäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero tulee olemaan
0,031 €/päivä/alkava 100 kg ajoneuvon kokonaismassasta. Keskikokoiselle henkilöautolle veron suuruus olisi noin 250 euroa/vuosi.
LÄHDE: FINGASAUTO.FI 2012
THINKSTOCK
FAKTA
Helsingin
energiankulutuksesta
rakennusten osuus
on tällä hetkellä
37 prosenttia
ja liikenteen
63 prosenttia.
LÄHDE: SIEMENS SUOMI 2012
TYÖAUTOILU
MERILIIKENNE
Rajavartiosto partioi
pian LNG:n voimalla
Lokakuussa aloitettiin STX Finland Oy:n
Rauman telakalla Rajavartiolaitokselle
rakennettavan, uuden sukupolven LNGkäyttöisen ulkovartiolaivan tuotanto, tiedottaa Meriteollisuus. Tuotannonaloitus
tehtiin perinteitä noudattaen, kun Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen painoi
käynnistysnappia.
Marraskuussa 2013 luovutettavaa, 96
metriä pitkää ja 17 metriä leveää ulko-
18 g a s e t t i
Kaasuautojen etuja ovat ympäristöystävällisyys ja alhaiset käyttökulut. Gasumin autot ovat kaksoispolttoaineajoneuvoja. Siten autoilla voi ajaa myös kaasuverkoston ulkopuolelle.
Gasum päätti lokakuussa myös ulkoistaa työsuhdeautojensa hallinnoinnin ALD
Automotivelle tehostaakseen huoltokustannusten seurantaa.
vartiolaivaa voidaan käyttää rajaturvallisuus- ja rajavalvonta-tehtävien lisäksi
meripelastustehtäviin, sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä erilaisiin vedenalaisiin
tehtäviin itsenäisesti sekä yhdessä muiden
viranomaisten kanssa. Alukselle tulee myös
huomattavan suuri öljyntorjuntakapasiteetti, mikä on olennaista Suomen ja Itämeren alueen merellisen öljyntorjuntakyvyn kannalta. Suomen Ympäristökeskus
on ollut tiiviisti mukana laivan suunnittelussa.
Alus hyödyntää uusinta teknologiaa
sekä ympäristöystävällisiä innovaatioita
valtioneuvoston kestävien hankintojen
periaatepäätöksen mukaisesti. Laiva on varustettu nesteytettyä maakaasua (LNG) ja
dieselöljyä polttoaineinaan käyttävällä koneistolla ja sen suunnittelussa on aiempaa
laajemmin paneuduttu energiatehokkuuteen sekä aluksen turvalliseen operointiin
erilaisissa onnettomuustilanteissa.
THINKSTOCK
Gasum teki lokakuusa 2012 päätöksen
käyttää työsuhdehenkilöautoissaan
ainoastaan biokaasua. Päätös on osa yrityksen pyrkimystä ottaa ympäristöasiat huomioon jokapäiväisessä toiminnassaan ja
tavoitetta vähentää päästöjä eri keinoin.
Aiemmin Gasum käytti kaasuautoissaan
maakaasua.
ISTOCKPHOTO
Työsuhdeautoissa ainoastaan biokaasua
Helsingin hiilidioksidipäästöjä on mahdollista vähentää teknologian avulla
60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, arvioidaan Aalto-yliopiston ja
Siemensin tutkimuksessa. Päästövähennys voidaan saavuttaa useilla eri
toimenpiteillä esimerkiksi kiinteistöissä ja liikenteessä.
LÄHDE: SIEMENS SUOMI 2012
HELSINGIN KAUPUNKI
TEKSTI Maiju Ristkari
LIIKENNE
Biokaasuautolla bussikaistalle?
Hallitusohjelmaan on kirjattu biokaasun
liikennekäytön edistäminen. Konkreettisia
tavoitteita ei kuitenkaan ole laadittu. Liikenne- ja viestintävaliokunnan vastuulla
ovat liikennepolitiikka sekä ympäristöystävällisyyden lisääminen. Miten hallitusohjelman kirjaus näkyy liikennepoliittisessa
työskentelyssä?
– Kaasun jakeluverkoston kehittämisestä on puhuttu. Nythän jakelu toimii lähinnä suurissa kaupungeissa Etelä-Suomessa,
kertoo liikenne- ja viestintävaliokunnan
puheenjohtaja Arto Satonen.
Lisäksi valiokunnassa on keskusteltu siitä, pitäisikö ympäristöystävällisille kulkuvälineille kuten biokaasu- ja sähköautoille
antaa tiettyjä etuja, jotka eivät ole muille
yksityisautoilijoille sallittuja. Niitä olisivat
esimerkiksi lupa käyttää bussikaistaa tai
pysäköidä muilta kielletyille paikoille.
– Mitään ratkaisuja tämän suhteen ei
ole vielä tehty, Satonen toppuuttelee.
Koskaan aiemmin kyseisenlaisia etuja ei
ole annettu sen perusteella, mitä polttoainetta autossa käytetään. Invapaikat sekä
bussi- ja taksikaistat on perusteltu muilla
syillä.
– Polttoainejärjestelmän perusteella annettu etuus on iso kysymys. Mutta tämä on
keskustelu, joka on syytä käydä, Satonen
huomauttaa.
– Suoraan ei voida vain ilmoittaa, että
tällä bussikaistalla saavat nyt ajaa
biokaasuautot. Pitää pohtia tasapuolisuutta
ja miettiä, miten rajat määritellään. Saako
hybridi- ja biokaasuautolla hyödyntää etuja, jos varajärjestelmänä on normaali bensajärjestelmä, jota sitten käyttää ajossa?
Entä pitäisikö bussikaistalla saada ajaa
myös pienikulutuksisilla bensa-autoilla?
Satosen mukaan suurin este biokaasun
liikennekäytön lisäämiseen on tiedon vähyys.
– Biokaasuautolla ajaminen on taloudellisesti järkevää hommaa, ja alun investointi
maksaa itsensä nopeasti takaisin. Etuja pitäisi tuoda enemmän esiin.
Hän toteaa asian olevan markkinointikysymys. Automyyjien ja kolmannen sektorin toimijoiden, kuten kasvihuonepäästöjen
vähentämistä ajavien järjestöjen lisäksi Satonen näkee valtiovallalla olevan oma paikkansa tiedotuksessa.
– Liikenneministeriöllä on tässä tärkeä
rooli.
3X
käyttövoimavero
VUODENVAIHTEESSA ASTUU
VOIMAAN maa- ja biokaasuautojen käyttövoimavero.
Aiemmin vero koski diesel-,
sähkö- ja hybridiautoja.
BENSIINI JÄÄ ensi vuonna ainoaksi polttoaineeksi, jota käyttövoimavero ei koske. Bensiinin
polttoainevero on kuitenkin lähes kaksinkertainen muihin
polttoaineisiin verrattuna.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVIRASTOSSA biokaasun käyttövoimaveron ei katsota olevan
hallitusohjelman vastainen.
Polttoaineen kilpailukyvyn nähdään säilyvän sillä, ettei siihen
kohdistu polttoaineveroa.
g a s e t t i 19
Kiinan kaasun käytön arvioidaan kasvavan vuoden 2011
käyttömäärästä, 130 miljardista kuutiometristä, jopa 545
miljardiin kuutiometriin vuoteen 2035 mennessä.
Energiamarkkinat
LÄHDE: IEA 2012
MAAKAASU
Käytön
väheneminen
hidastui
TULEVAISUUDEN ENERGIAMAAILMA
Kaasun ja uusiutuvien
rooli vahvistuu
International Energy Agency, IEA, ennakoi
marraskuussa julkistamassaan World Energy
Outlook 2012 -katsauksessa, että uusiutuvan
energian osuus kasvaa ja on melkein kolmannes maailman energian tuotannosta vuoteen
2035 mennessä. Vesivoima kasvaa tasaisesti,
ja tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto lisääntyy
ja vakiinnuttaa asemansa. Nopeinta kasvua
IEA ennustaa aurinkovoimalle.
IEA:n mukaan kasvava bioenergian tuotanto ei ole uhka ruuan tuotannolle, mikäli
maankäyttöä valvotaan riittävästi. Uusiutuvan energian käyttöön kannustavat teknologian halpeneminen ja fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu. Samalla tarve uusiutuvien energiamuotojen tukemiseen vähenee.
IEA on jo aiemmissa katsauksissaan ennakoinut uutta ”kaasun kulta-aikaa”. Katsauksessa todetaan, että maakaasu on ainoa
fossiilinen polttoaine, jonka kysyntä kaikkien
ennusteiden mukaan on edelleen kasvussa.
Kaasun käytössä on kuitenkin merkittäviä
alueellisia eroja. Suurinta käytön kasvu on
Kiinassa, jossa kaasun käytöllä on vahva poliittinen tuki.
Koko maailman kaasumarkkinat ovat
muutoksessa. IEA:n arvion mukaan kaasu
20 g a s e t t i
on Yhdysvaltojen merkittävin polttoaine
vuonna 2030. Euroopan kaasun käytön IEA
arvioi kehittyvän maltillisesti. IEA muistuttaa, että huoliin liuskekaasun tuotannon ympäristövaikutuksista on suhtauduttava vakavasti.
Viime vuosien kehityksestä huolimatta
melkein 1,3 miljardia maapallon ihmistä on
edelleen vailla sähköä. Parhaiten energiahuollon kehittämisessä ovat viime vuosina
onnistuneet Kiina, Salvador ja Algeria. Heikointa kehitys on ollut Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, esimerkiksi Etiopiassa, Ruandassa ja Ugandassa.
IEA muistuttaa, että tulevaisuuden
energiaratkaisuissa kuluu yhä enemmän vettä, kuten öljyn, kaasun ja hiilen tuotannossa
sekä biomassan kasvatuksessa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa IEA näkee merkittävimmäksi keinoksi energiatehokkuuden lisäämisen. Mikäli ilmaston lämpeneminen
halutaan pitää kahdessa asteessa, hiilidioksidin talteenotto (CCS) pitäisi saada laajalti
käyttöön.
Tiivistelmä energiakatsauksesta osoitteessa
www.iea.org/publications/freepublications/
publication/English.pdf
GASUMIN TAMMI-SYYSKUUN maakaasun myynti oli 18 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan viime
vuonna. Vuoden alkupuoliskolla
maakaasun myynti jäi merkittävästi
viimevuotisesta. Heinä-syyskuussa
myynnin lasku hidastui hieman:
myynti väheni 6 prosenttia viime
vuoden vastaavaan verrattuna.
Maakaasu ei ole ollut kilpailukykyinen, kun pörssisähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat olleet
alhaalla. Alkuvuoden maakaasun
hinnan nousu alkoi tasaantua heinäkuusta lähtien. Kolmannen neljänneksen aikana hinta laski noin prosentin edeltävään vuosineljännekseen verrattuna. Gasum arvioi hinnan laskun jatkuvan loppuvuoden
ajan, muun muassa öljyn laskevan
hintakehityksen ansiosta.
Gasum arvioi koko vuoden maakaasun myynniksi 35 TWh. Myös
konsernin koko vuoden tuloksen
Gasum arvioi laskevan viimevuotisesta.
Kaasu
arjessa
TEKSTI Hannele Tavi KUVA Vesa Tyni
Helsingin Bussiliikenteen
kuljettaja Anneli Turkel on
ajanut kaasubusseja jo
kymmenen vuotta.
Kaasu pohjaan
Helsinki-Vantaan lentoasemalle liikennöivät paikallisliikenteen bussit päästelevät vettä pakokaasun sijaan.
M
arraskuinen aurinko valaisee
Ruskeasuon bussivarikon.
Asfalttikentälle Mannerheimintien ja Hakamäentien väliin on
parkkeerattu kymmeniä sinisiä busseja, ja
pakkasilmassa väreilevät pakokaasut salpaavat hengityksen.
Toisten bussien pakoputkista leijailee
ilmaan kuitenkin lähinnä vettä. Helsingin Bussiliikenne Oy on siirtynyt lentokenttäliikenteessään käyttämään biokaasua.
Kaikki kaasubussit poikkeavat tänne
Ruskeasuon varikolle ainakin kerran
päivässä.
– Meillä on kolme bussivarikkoa, mutta kaasutankkausasema on ainoastaan
täällä Ruskeasuolla, kertoo Helsingin
Bussiliikenteen kuljettaja Anneli Turkel.
Turkel on ajanut bussia Helsingissä jo
kymmenen vuotta. Sitä ennen hän ajoi
rekkoja ja kuorma-autoja.
Tottuneesti Turkel ottaa kaasutankkausasemalta letkun ja syöttää
luonnonkaasua bussille. Latausasemalta
lähtee letkuja kuusi kappaletta, mutta
kaasua kulkee kerrallaan vain yhdelle
bussille.
– Letkua pois otettaessa pois täytyy
olla varovainen, sillä säiliöön muodostuu
paine, joka potkaisee helposti vastaan,
Turkel varoittaa.
Mutta siirrytään sisälle lämpimään
keskustelemaan kaasubussien ajomukavuudesta. Koko bussikuskiuransa
ajan Turkel on ajanut dieselbussien lisäksi kaasuajoneuvoja.
– Käytännön ajossa kaasubussit erottaa dieselbusseista siitä, että ne ovat vähän laiskempia kiihtymään. Muuten sekä
diesel- että kaasuajoneuvoissa on hyviä ja
vähän huonompia yksilöitä, Turkel tiivistää.
Bonuksia
biokaasusta
HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL
ilmoitti lokakuussa tukevansa bussiliikenteen päästöjä yli puolen miljoonan
ympäristöbonuksilla. Kyseessä oli
ensimmäinen HSL:n sopimusliikennöitsijöille tarkoitettu tarjouskilpailu liittyen päästöjen alentamiseen.
Tarjouskilpailuun osallistuneet liikennöitsijät esittivät uusia, voimassaolevia
sopimuksia ylittäviä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.
Helsingin Bussiliikenteelle bonus
myönnettiin biokaasun käytöstä
Helsinki-Vantaan lentoasemalle liikennöivissä busseissa.
– Tämä on meille erittäin toimiva
tapa osallistua päästöjen vähenemiseen,
Helsingin Bussiliikenteen tekninen johtaja Michael Andersson kommentoi.
g a s e t t i 21
KYLÄSSÄ RAVINTOLA LÄMPÖ
Ruokaa
ja sirkushuveja
Ravintola Lämmön omistajat
päättivät ottaa riskin ja perustaa
ruokapaikan keskelle vanhaa
voimalaitosaluetta. Arki ei käy
tylsäksi, kun yläkerrassa taiteilevat
sirkuslaiset ja naapurissa
graititaiteilijat – ja asiakkaat
saattavat haluta mitä tahansa
oluesta à la carteen.
1.
TEKSTI Maiju Ristkari KUVAT Vesa Tyni
S
yksyinen sade vihmoo hyytävästi ja
keskipäivän taivas on synkeän harmaa. Helsingin keskustan tuntumassa sijaitseva Suvilahden vanha tehdasalue laajoine asfalttikenttineen ja
rosoisine rakennuksineen ei juuri nyt
hengi samanlaista urbaania sykettä
kuin kauniina kesäpäivinä. Silloin
kaupunkilaiset valtaavat alueen esimerkiksi skeittausta, sissiviljelyä, musiikkifestivaaleja ja arkkitehtityöpajoja varten.
Onneksi ravintola Lämpö ottaa nimensä mukaisesti
tulijat lämpimästi vastaan. Tummasävyisessä salissa
leijuu lounaslasagnen tuoksu, asiakkaiden sorina täyttää tilan ja henkilökunta hymyilee ystävällisesti.
Ravintolan toinen omistaja, Tero Lilja, on varsinainen energiapakkaus: perustaa nyt ravintola keskelle
vanhaa energiantuotantoaluetta, jonka ympärillä on lähes sata vuotta ollut aita ja plakaateissa komeillut
”Pääsy kielletty”.
22 g a s e t t i
2.
3.RAVINTOLAN
SISUSTUSTA muutetaan
viikoittain jollain tavalla. Se
on suunniteltu niin, että
tilasta saadaan jo pienessä
hetkessä hyvinkin erilainen.
4. SIRKUSLAISTEN
FLYYGELI löysi
säilytyspaikan
ravintolasalista.
4.
– Tämä on paikkana aivan poikkeuksellinen. Erityinen ja jännittävä, Lilja kehuu.
Suvilahden erilaisuus syntyy
tavanomaisesta poikkeavan ympäristön lisäksi sen toimijoista. Ravintola Lämmön lisäksi alueella on
tilat lukuisilla eri kulttuurialan
tekijöillä, kuten kirjailijoilla, valokuvaajilla, graitigallerialla sekä Uuden sirkuksen keskus Cirkolla.
sen Make Your Mark -graitigallerian tekemä seinämaalaus. Yläkerrassa sijaitsevat Cirkon esiintymisja harjoittelusalit, joista toinen on
suoraan ravintolan yläpuolella.
– Joskus sieltä jotain hyppyjä
kuuluu, muttei ikinä mitään, mikä
häiritsisi, Lilja hymähtää hyväntuulisesti.
Vanhassa voimalaitosrakennuksessa
sijaitsevan Viro-keskuksen kanssa Lämpö on toteuttanut
musiikki- ja lauluiltojen lisäksi oopperaesityksen. Yhteistyökuviot pyörivät myös jokakesäisen Flowmusiikkifestivaalin sekä kulttuurikeskus Kaapelitehtaan kanssa.
”Täällä Suvilahdessa ollaan
vähän kuin yksi
suuri perhe.”
avintolatoiminnan lähtökohtana on
ollut kulttuuri ja tapahtumakeskeisyys. Alusta pitäen
tavoitteena oli etsiä erilaisia yhteistyömalleja. Niinpä keskellä Lämmön lattiaa seisoo väliaikaisessa
säilytyksessä sirkusesityksen rekvisiitaksi hankittu lyygeli, ja ohitsemme porhaltavat ihmiset huikkaavat Liljalle tervehdyksen tai jäävät vaihtamaan sanan tai pari.
– Täällä Suvilahdessa ollaan vähän kuin yksi suuri perhe, Lilja
naurahtaa.
Ravintola Lämpö tarjoaa luonnollisesti ravintolapalveluita muille
suvilahtelaisille, mutta yhteistyö on
muutenkin tiivistä. Tarjoiluja tehdään sirkusesitysten katsojille, ja
ruokailusali muuntuu helposti vaikkapa Cirkon kanssa toteutetun
stand up -tapahtuman näyttämöksi.
Lämpö jakaa Kojehuone-talon
sirkuslaisten kanssa. Ravintolan
puolelta pääsee parilla askeleella
Cirkon eteisaulaan. Käytöstä poistettujen kohdevalojen koristelemassa tilassa komeilee suvilahtelai-
R
1. KEITTIÖMESTARI RISTO SUNDBERG tietää,
minkälaisilla herkuilla kulttuuriväki pidetään tyytyväisenä.
Ravintolan käyttämä valurautainen Agan kaasuliesi tuli osina
ja kasattiin paikalleen. Uunin lämpeneminen kestää 48
tuntia, joten se on aina päällä. Monissa malleissa ei ole
samanlaista mahdollisuutta.
2. SUVILAHDEN URBAANISSA MILJÖÖSSÄ viihtyy
paljon kasvisruoan ystäviä.
3.
avintolarakennus toimi aiemmin kaasutehtaan kojehuoneena. Myöhemmin
kaasutehtaan tiloissa oli
Gasumin paikallisjakeluyhtiön toimisto- ja varastotiloja, jotka muuttivat Herttoniemeen vuonna 2007.
Vuonna 1909 valmistuneen tehdastilan muuttaminen elintarvikehuoneistoksi ei ollut yksinkertainen
juttu. Investointi oli suuri ja aikataulut paukkuivat.
– Kaksi viikkoa ennen kuin tilat
oli tarkoitus luovuttaa meille remontoitavaksi, keskellä lattiaa seisoi kaivinkone, Lilja kuvailee.
Suurin haaste puolitoista vuotta
toimineelle ravintolalle on kuitenkin sen sijainti.
– Helsinkiläisenä uskallan väittää, ettei puoletkaan kaupunkilaisista tiedä, missä on Suvilahti, Lilja
toteaa.
R
g a s e t t i 23
KYLÄSSÄ RAVINTOLA LÄMPÖ
Ravintola Lämpö
AVATTU toukokuussa 2011
OMISTAJAT Tero Lilja
ja Mikko Hänninen
SIJAITSEE Suvilahdessa, vanhalla
teollisuusalueella keskellä Helsinkiä
SÄHKÖVOIMALA ja kaasutehdas
aloittivat toimintansa alueella 1909
MAAKAASU korvasi kaupunkikaasun
vuonna 1994
TERO LILJA on tyytyväinen,
että nykyasiakkaat eivät tyydy
huonoihin suorituksiin.
– Se on hyvä juttu kaikkien
kannalta.
KIINTEISTÖN OMISTAA
Kaapelitalo Oy
TYÖNTEKIJÖITÄ kymmenkunta
ASIAKASMÄÄRÄT vaihtelevat
päivästä riippuen joistain
kymmenistä useisiin tuhansiin
ERILAISIA TAPAHTUMIA päivittäin
EDUSTALLA palavan nuotion puut
ovat omistajan omalta pihalta
24 g a s e t t i
– Ja kun iltapimeällä sataa vettä
ja tuulee, kukaan ei halua lähteä
teollisuusalueelle kävelemään.
Mutta rouhea miljöö on nyt
muotia ympäri maailmaa, ja läheiseen Kalasataman kaupunginosaan
kohoaa lähivuosina uusi asuinalue.
– Alue kehittyy jatkuvasti. Eikä
tämä ole mitään kvartaalibisnestä,
Lilja summaa.
Hän uskoo, että ravintola-alalla
on tulevaisuudessa kuunneltava asiakkaiden toiveita entistä tarkemmin.
– Ravintolassa pitää olla asiakkaalle jokin syy mennä sinne. Se on
ennemmin tapahtuma
kuin halpa tuoppi,
Lilja pohtii.
K
– Kun kuulin siitä, olin että hohhoijaa, on sitä liesiä nähty ennenkin. Mutta demoversio säväytti, ja
ratkaisu on ollut toimiva. Hukkalämpö suljetaan pois valurautalieden kannella, ja uuneja on neljä,
Lilja kehuu.
Ravintolassa on myös kaasulla
toimiva laavakivigrilli, jolla saadaan
tietynlaista makua ruokaan. Laitteiden käyttöönotto oli helppoa:
rakennus on aiemmin lämmennyt
kaasulla, joten seinässä oli valmis
liitäntä.
Lämmön ruokalistat rakennetaan keittiölaitteiden mukaan. Listalla on esimerkiksi kunnon kypsytyksiä vaativia ruokalajeja, sillä lieden uunit mahdollistavat sen hyvin.
Toiset Lämmön asiakkaista haluavat syödä pitkän kaavan mukaan, kun taas toiset ovat kahvin ja
leivoksen perässä. Lisänä sopassa
ovat lounasruokailijat ja oluella kävijät. Kirjavan asiakaskunnan yhdistämisen luulisi tuottavan hankaluuksia, mutta näin ei ole.
– Erilaiset ruokailijat sekoittuvat
hauskasti eivätkä häiriinny toisistaan. Täällä on tosi suvaitsevainen
ilmapiiri, Lilja hymyilee.
”Keskellä
lattiaa seisoi
kaivinkone.”
un Lilja esittelee keittiötiloja, katse hakeutuu väkisinkin keskeisellä paikalla pönöttävään, komeaan kaasulieteen. Ravintoloitsija kertoo kaasulieden olevan
ravintolakäytössä toimivin ratkaisu.
Kaasuliedellä voi kuumentaa mitä tahansa astiaa, toisin kuin esimerkiksi induktioliedellä, ja kuumuutta säädettäessä se on samalla
sekunnilla halutussa lämpötilassa.
Se myös jäähtyy hetkessä.
Aga-liesi järjestyi Lämpöön
yhteistyökumppani Gasumin kautta. Se on sekä ensimmäinen että ainoa laatuaan Suomessa.
tehty k aa sul l a
1
5
2
4
6
Joulun tunnelmaa
1 Chef Wotkin’sin Weisswurst
on muskottipähkinällä ja kuminalla maustettu joulumakkara.
Pehmeä karitsanmaksapatè on
tämän joulun uutuus. Pippurirullassa maistuu niin maustekuin mustapippuri.
2 Tutussa Geisha-suklaarasiassa on mukana uutuus: hasselpähkinätäyte on päällystetty
tummalla, täyteläisellä suklaakuorella.
KUVAT VALMISTAJIEN
3
3 Riihimäellä valmistettuja Havin pöytäkynttilöitä saa joulun
eri väreissä: valkoisena, tummanpunaisena ja shampanjan
sävyisenä.
4 Hartwallin jouluolutta saa
nyt toista vuotta luomuna.
Tumma, Münchener-tyyppinen
olut on valmistettu kotimaisesta luomuohrasta.
5 Aino-Maija Metsolan Napakettu-kangas on saanut innoitusta ornamentiikasta, ja se
huokuu venäläistä satukuvitusperinteen tunnelmaa. SannaAnnukan Kultakero heijastaa
lapsuusmuistoja Lapista, ja
Maija ja Kristina Isolan Mehiläispesä hehkuu joulunpunaisena.
6 Joulun kiireitä voi helpottaa
Saarioisten joululaatikkokimaralla. Lanttu-, porkkana- ja
perunalaatikoissa luotetaan
perinteisiin makuihin, ja ne voi
lämmittää uunissa omassa
rasiassaan.
g a s e t t i 25
TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Ken Oja
g a sum l a in en
Aina valmiina auttamaan
Toimistonhoitaja Helen Veersalun vastuulla
on huolehtia, että päivittäiset rutiinit hoituvat
oikein ja ajallaan.
TYÖ GASUM EESTI AS:N palveluksessa on vastannut odotuksiani, ehkä jopa enemmän kuin osasin ja uskalsin toivoa. Olen ollut gasumlainen
huhtikuusta 2010 ja viihtynyt todella
hyvin. Meitä on täällä toimistolla
vain neljä, joten meidän kaikkien on
oltava tietoisia asiakaspalvelun eri
aiheista ja vaiheista: liittymistä, sopimuksista ja teknisistä tiedoista.
Työkaverieni kanssa meillä on
positiivinen yhteishenki. Koska olemme kaikki riippuvaisia toistemme
työpanoksesta, on tärkeää, että
olemme aina valmiita auttamaan toisiamme. Teemme yhdessä niin pienet kuin suuretkin ratkaisut.
Puuhaa riittää, sillä asiakkaita
meillä on lähes 500 ja näistä 31 suurasiakkaita. Päätoimialamme on
verkkopalvelujen ja maakaasun
myynti.
HAASTEITA RIITTÄÄ tehtävissäni.
Työnkuvaani kuuluu siitä huolehtiminen, että kaikki Gasum Eestin jokapäiväiset askareet tulevat hoidetuksi
moitteettomasti. Lankojen täytyy pysyä käsissä, ja pitää tietää, mitä on
tulossa, mitä milloinkin on meneillään ja missä vaikkapa kulloinkin tarvittavat asiakirjat ovat.
KÄYTÄNNÖN TASOLLA työhöni
kuuluu muun muassa myyntilaskutus, asiakirjojen hallinta ja arkistointi, sähköisen kalenterin ja tietokannan ylläpito sekä liittymissopimuksiin liittyvä dokumentointi – ja paljon
muuta vieraiden vastaanotosta toimistolaitteiden kunnossapitoon aina
kaasumittareiden lukemien keräämiseen asti. Ainakaan yksitoikkoiseksi
työtäni ei voi sanoa.
PARASTA TYÖSSÄNI ovatkin uudet
kokemukset. Olen itseeni tyytyväinen, kun saan työni tehtyä hyvin.
Jos vielä asiakkaat ja kollegat ajattelevat työstäni samoin, koen onnistuneeni.
JOS SAISIN TOIVOA, haluaisin, että
positiivinen tunnelma ja energia oppia uusista kokemuksista säilyisivät
jatkossakin. Silloin meidän kaikkien
on mukavampi tehdä työtä.
”Teemme yhdessä
niin suuret kuin
pienetkin ratkaisut.”
NIMI Helen Veersalu
IKÄ 36 vuotta
KOULUTUS Ylioppilastutkinto, erilaisia kursseja
TÖISSÄ GASUMILLA 2 vuotta
PERHE Avoliitossa, 12-vuotias poika
HARRASTUKSET Koti, yhteinen aika perheen kanssa. ”Meillä
on iso koira, jonka kanssa käymme kävelyllä meren rannalla.”
26 g a s e t t i
Gasumin uutisia
NIMITYKSIÄ
Uusi vuosi,
uudet tehtävät
Tuleva vuosi tuo uudenlaisia tehtäviä ja vastuualueita gasumlaisille.
JOUNI TERVO aloittaa Gasum Tekniikka Oy:n toimitusjohtajana. Jouni
tuli Gasumille vuonna 2010
kunnossapitopäälliköksi.
TIMO HARJU aloittaa Gasum Paikallisjakelu Oy:n toimitusjohtajana.
Timo on toiminut Gasumilla
paikallisjakelun käyttöpäällikkönä.
ANU UDAM jatkaa Gasumin Kouvolan toimipisteessä hankinta-assistenttina. Anu hoiti tehtävää aiemmin määräaikaisena.
SAM HAPPONEN vakinaistettiin
marraskuun alussa kaasuasentajaksi Gasumin Helsingin toimipisteeseen.
JANNE GRÖNLUND aloitti 1.12.
valvomopäällikkönä Kouvolan
keskusvalvomossa. Janne on toiminut siirtopalvelun hankkeiden valmistelu- ja asiantuntijatehtävissä.
YHTEISTYÖ
VAPAA-AIKA
Lapset suksille
Freeparkissa
Jouluvinkkejä
kotikokeille
Ski Sport Finland on organisoinut lasten ja nuorten
harjoittelualueita hiihtokeskuksiin Suomessa. Konseptin toteuttamisessa ovat mukana Ski Sport Finlandin pääyhteistyökumppanit Danske Bank, Gasum ja Audi.
Freeparkista löytyvät ministreet-, minikumpareja minicross-radat. Monipuolisessa harjoitusympäristössä voi turvallisesti tutustua freestylehiihdon eri
osa-alueisiin. Lisäksi paikalliset seurat ja hiihtokoulut järjestävät freeparkeissa ohjattua toimintaa.
Freestylehiihto kehittää monipuolisesti niin
hiihtotaitoa kuin suksien ja kehon hallintaa. Monipuolisesta harjoittelusta kiinnostuneet lapset pääsevät kokeilemaan taitojaan seuraavissa hiihtokeskuksissa:
Facebookissa Gasumin Kokkaa
Kaasulla -sivulla voivat kaasukokkauksesta kiinnostuneet seurata
joulukalenteria, josta saa vinkkejä
juhlavalmisteluihin. Sivustolla on
myös mahdollisuus osallistua jouluisiin arvontoihin.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ruka (avataan 15.12.)
Pyhä (vko 51)
Ounasvaara (vko 51)
Laajis (vko 51)
Riihivuori (vko 51)
Messilä (tammikuun alku)
Sveitsin hiihtokeskus Hyvinkää
(tammikuun alku)
Peuramaa (tammikuun alku)
Vihti (tammikuun alku)
Hirvensalo (tammikuun alku)
Kotikokkaajille tarkoitettu
Ilveen uutuus, Professional
Plus 100 cm, yhdistää
kaasulieden ja
mikroaaltouunin. Jos
tilauksen tekee 28.2.
mennessä, lieden saa
tarjoushintaan.
Freeparkit rakennetaan keskuksiin heti säiden
salliessa ja ne pidetään kunnossa koko talven ajan.
Baltia ja Suomi
etsivä
LNG-ratkaisuat
À la cartea
kojehuoneess
a
Gasumin sidosryhm
älehti Gasetti
4/2012
Vastaa ja voita iPhone!
Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.
Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn
1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti.
2. Merkitse numerosarja 1006.
3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
Ratkaisujen
Ilkka Herlin
vaatii vaikutta
jilta
tuloksia
Arvottava palkinto on noin 850
euron arvoinen iPhone.
g a s e t t i 27
HYVÄN
JOULUN
HENKEÄ.
Puhtaasti palava luonnonkaasu pitää joulunakin hengitysilman puhtaana pienhiukkasista ja kirkkaana tähtitaivaan tuikkeelle. Olemme tänä jouluna muistaneet lahjoituksella Hengitysliittoa. Lahjoituksen avulla hankintaan vaikeasti
hengityssairaiden tarvitsemia apuvälineitä ja -laitteita.
PUHTAASTI LUONNONKAASULLA.