Muistio kahden lammen eläinlajiselvityksestä

1(8)
MUISTIO
14.10.2010
Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-,
sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys
Marko Nieminen, Petro Pynnönen ja Pekka Sundell
1. Johdanto
Työn tavoitteena oli erityisen huomionarvoisten eläinlajien esiintymisen selvittäminen Hangon
kantakaupungin alueella olevalta kahdelta lammelta: Hagan puiston lampi ja Parkdammen.
Esiintymistietoja tarvitaan, jotta lajit voitaisiin huomioida mm. lampien kunnossapidossa.
Selvityksen kohdelajeina olivat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV listatut ja luonnonsuojelulailla
rauhoitetut lajit:
• Viitasammakko (Rana arvalis)
• Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus)
• Jättisukeltaja (Dytiscus latissimus).
Näiden lajien esiintymät ovat luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltuja, eikä esiintymien tilaa saa
ilman poikkeuslupaa heikentää.
Selvityksessä oli lisäksi kohdelajina erityisesti suojeltava ja uhanalainen (VU) sudenkorentolaji:
• Eteläntytönkorento (Coenagrion puella).
Selvityksessä käytetyt menetelmät esitetään liitteessä 1 ja tulokset liitteessä 2.
2. Tulosten tulkinta
Viitasammakot käyttävät sekä Parkdammenia että Hagan puiston lampea lisääntymispaikkoinaan.
Koska viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, on sen lisääntymispaikan hävittäminen
tai heikentäminen kiellettyä luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella. Näin ollen kohdelampiin tai
niiden lähiympäristöön vaikuttavat toimenpiteet tulee jatkossa hyväksyttää Uudenmaan ELYkeskuksessa.
Parkdammen on isolampisukeltajalle ja jättisukeltajalle mahdollinen elinpaikka, vaikkei lajeja nyt
havaittukaan. Vaikka lajeja ei siksi tarvitsekaan erityisesti huomioida käsittelyissä, lampi säilyy
niille sopivana paikkana, kunhan eteläntytönkorennon ja viitasammakon elinvaatimukset
huomioidaan. Sen sijaan Hagan puistolampi ei ole kovin todennäköinen elinpaikka näille lajeille
ainakaan nykyisellään eli lähestulkoon vesikasvittomana.
Lansantie 3 D 02610 Espoo www.faunatica.fi 0400‐783 355 Pekka Robert Sundell 0400‐628 328 Marko Nieminen 0400‐333 688 Kari Nupponen etunimi.sukunimi@faunatica.fi Y‐tunnus 1641610‐7, ALV rek. Kaupparekisteri 801.337 Kotipaikka ESPOO 2(8)
Parkdammenin sudenkorentolajisto on kohtalaisen monipuolinen ja yksilömäärä oli suhteellisen
suuri vuonna 2010. Useimmat tavallisimmat seisovassa vedessä elävät eteläsuomalaiset lajit
esiintyvät lammella. Erityisesti suojeltava eteläntytönkorento elää lammella runsaslukuisena, joten
lammen mahdollisissa käsittelyissä tulisi huomioida lajin esiintyminen.
Hagan puistolammen sudenkorentolajisto on niukka ja yksilömäärät olivat pieniä. Lampea
reunustavat puut varjostavat lampea voimakkaasti ja rehevöittävät sitä karikkeella. Lammen
ruoppaus keväällä 2010 on varmasti vaikuttanut sudenkorentojen toukkien määriin, joten laskennan
lukumääriin tulee suhtautua varauksella. Myös tällä lammella elää käsittelyissä huomioitava
eteläntytönkorento.
3. Lampien hoito-ohjeita
Lampien ruoppaukset tulee toteuttaa siten, että koko lampea ei ruopata samana vuonna. Yhtenä
vuotena voidaan Hagan puiston lammen kumpaakin allasta ruopata korkeintaan puolet pinta-alasta.
Parkdammenin mahdollisia ruoppauksia tulisi tehdä vieläkin pienempinä kokonaisuuksina eli 1/3
tai 1/4 yhtenä vuotena. Kohdelajiston kannalta ruoppaukset tulisi tehdä mahdollisimman harvoin.
Samalla lammella ei pidä ruopata peräkkäisinä vuosina, vaan myös tässä suhteessa lähtökohtana on
mahdollisimman monta vuotta ruoppausten välillä.
Ruoppauksille turvallisin ajankohta on elokuu – syyskuun puoliväli. Tällöin viitasammakoiden
toukkia ei enää ole lammessa ja aikuiset viitasammakot eivät ole vielä kaivautuneet pohjamutaan
talvehtimaan. Eteläntytönkorennon munia tai toukkia on käytännössä aina lammissa, joten niiden
tuhoutumista ei voida kokonaan välttää, ainoastaan vähentää ruoppauksen jakamisella eri vuosille.
Mahdolliset isolampi- ja jättisukeltajat pystyvät aikuisina todennäköisesti suurelta osin pakenemaan
ruoppausta, mutta niiden toukkiin pätee sama kuin eteläntytönkorennon toukkiin.
Lampien reuna-alueiden niitto on yleensä tehty elo-syyskuussa. Erityisesti elokuun loppupuoli –
syyskuu onkin kohdelajiston kannalta paras ajankohta. Sukeltajakuoriaisiin niitot eivät käytännössä
vaikuta, eivätkä eri lajien toukkavaiheeseen. Sen sijaan aikuisille eteläntytönkorennoille
kasvillisuus on tärkeää saalistuksen, lepäämisen ja lisääntymisen kannalta. Lajin lento hiljenee
elokuun mittaan ja aivan viimeisiä yksittäisiä yksilöitä on havaittu elokuun lopussa. Osa
viitasammakoista todennäköisesti piileskelee lampien rantakasvillisuudessa päiväsaikaan, joten
kasvillisuus tulee niittää 10-20 cm korkeudelta. Osia reunasta olisi hyvä jättää niittämättä useina
peräkkäisinä vuosina, jolloin kasvillisuus säilyisi monimuotoisempana ja suojaavampana.
Puiden poistaminen erityisesti Hagan puiston lampien eteläreunalta parantaisi vesialueen
lämpötaloutta kohdelajiston kannalta. Samalla lampeen kulkeutuvan karikkeen määrä vähenee ja
rehevöityminen tältä osin hidastuu, mutta toisaalta lämpötalouden parantuessa biologiset toiminnot
nopeutuvat (esim. levien ja muiden vesikasvien perustuotanto). Perustuotannon kasvu nopeuttaa
kasvimassan kertymistä lampeen, mikä voi johtaa tiuhempaan ruoppaustarpeeseen. Lehtikarike on
sinänsä tärkeä rakenteellinen (esim. tarjoaa piilopaikkoja vesieläimille) ja ravintotekijä (monet
vesieläimet syövät sitä). Karikkeen lisäksi lampien rehevöitymiseen vaikuttavat, mahdollisesti
hyvinkin suuresti, pintavesien mukana kulkeutuvat ravinteet.
Lansantie 3 D 02610 Espoo www.faunatica.fi 0400‐783 355 Pekka Robert Sundell 0400‐628 328 Marko Nieminen 0400‐333 688 Kari Nupponen etunimi.sukunimi@faunatica.fi Y‐tunnus 1641610‐7, ALV rek. Kaupparekisteri 801.337 Kotipaikka ESPOO 3(8)
Taulukko 1. Suositukset eri hoitotoimenpiteille.
Toimenpide Laajuus
Ruoppaus
Reunojen
niitto
Hagan lammet: Korkeintaan ½ pintaalasta yhtenä vuotena
Parkdammen: 1/3-1/4 pinta-alasta
yhtenä vuotena
Mieluiten korkeintaan ½ pinta-alasta
Yksittäisiä puita (tai pensaita) Hagan
Puiden
poistaminen lampien eteläreunalta
Lansantie 3 D 02610 Espoo www.faunatica.fi Aikaväli
Ajankohta
Mahdollisimman harvoin
(ruoppausten välissä
useita vuosia)
Elokuu – syyskuun
puoliväli
Tarpeen mukaan; osia
reunasta olisi hyvä jättää
niittämättä useina
peräkkäisinä vuosina
Tarpeen mukaan
Elokuun loppupuoli –
syyskuu
0400‐783 355 Pekka Robert Sundell 0400‐628 328 Marko Nieminen 0400‐333 688 Kari Nupponen etunimi.sukunimi@faunatica.fi Talvi
Y‐tunnus 1641610‐7, ALV rek. Kaupparekisteri 801.337 Kotipaikka ESPOO 4(8)
Liite 1. Menetelmäkuvaukset.
Kohteet
Selvitykseen sisältyi kaksi lampea: kaksiosainen Hagan puistolampi (YKJ 6642120:3273650) ja
Parkdammen (YKJ 6641600:3274560). Molemmat lammet ovat seisovavetisiä. Parkdammeniin
pääsee aurinko paistamaan esteettömästi ja sen kasvillisuus on runsasta. Lampi on täynnä
kelluslehtikasvillisuutta ja siinä elää kitukasvuinen ruutanapopulaatio. Hagan puistolampi on lähes
täysin puuston varjostama ja selvästi likaisempi. Siinä elää jopa parikymmensenttisiä ruutanoita,
jotka vaikuttanevat voimakkaasti sekä sammakkojen, sukeltajakuoriaisten että sudenkorentojen
toukkien määriin.
Viitasammakko
Päämääränä oli selvittää viitasammakon (EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji ja
luonnonsuojelulailla rauhoitettu) esiintymistä kohdelammilla.
Selvityksen teki Faunatican oma konsultti Pekka Robert Sundell 3.5.2010 klo 20:00-22:50.
Säätila
Klo 20:00 lämpötila 7ºC, pilvisyys 8/8, tuuli 3-4 m/s W; klo 22:15 tuuli oli tyyntynyt; klo 22:50
säätila sama kuin aikaisemminkin. Olosuhteet olivat erittäin hyvät selvityksen tekemiseen.
Fenologinen vaihe
Tuomen (Prunus padus) silmut olivat isoimmillaan noin 15 mm pitkiä, valkovuokkojen (Anemone
nemorosa) kukinnot avautumassa.
Havainnointi
Molemmat kohteet havainnointiin kahteen kertaan kiertämällä niiden rannat, etsimällä aikuisia
sammakkoja ja niiden mätimunaklimppejä sekä kuuntelemalla sammakoiden ääntelyä. Parkdammen
kierrettiin klo 20:00-20:30 & 21:50-22:20 ja Hagan puiston lampi klo 20:35-21:45 & 22:25-22:50.
Sukeltajakuoriaiset
Päämääränä oli selvittää isolampisukeltajan ja jättisukeltajan (EU:n luontodirektiivin liitteessä IV
listattuja ja luonnonsuojelulailla rauhoitettuja sukeltajakuoriaisia) esiintymistä kohdelammilla.
Isolampisukeltajien tallentamiseen ja jättisukeltajan ottamiseen haaviin määritysten
varmentamiseksi oli Uudenmaan ELY-keskuksen lupa (UUDELY/939/07.01/2010).
Selvityksen teki Faunatican oma konsultti Marko Nieminen 20.5.2010 klo 9:45-10:50.
Säätila
Klo 10 lämpötila n. 17ºC, pilvisyys 1/8, heikko tuuli. Olosuhteet olivat erinomaiset selvityksen
tekemiseen.
Lansantie 3 D 02610 Espoo www.faunatica.fi 0400‐783 355 Pekka Robert Sundell 0400‐628 328 Marko Nieminen 0400‐333 688 Kari Nupponen etunimi.sukunimi@faunatica.fi Y‐tunnus 1641610‐7, ALV rek. Kaupparekisteri 801.337 Kotipaikka ESPOO 5(8)
Fenologinen vaihe
Rentukat (Caltha palustris) hyvin kukassa.
Havainnointi
Molemmissa kohteissa haavittiin rannalta käsin erityyppisiä vesikasvikasvustoja noin kymmenestä
kohdasta.
Eteläntytönkorento
Päämääränä oli selvittää uhanalaisen (VU) ja erityisesti suojeltavan eteläntytönkorennon
esiintymistä kohdelammilla. Tämä työ ei siis ole kattava koko sudenkorentolajiston selvitys.
Selvityksen teki sudenkorentoasiantuntija Petro Pynnönen 3.7.2010.
Säätila
Lämpötila 25ºC, pilvisyys 1/8, tuuli 4 m/s W. Olosuhteet olivat erinomaiset selvityksen tekemiseen.
Havainnointi
Molemmat lammet kierrettiin kävellen rantoja pitkin. Lähes kaikki sudenkorentoyksilöt määritettiin
kiikareiden avulla. Lammet ovat pieniä, joten niillä olleiden sudenkorentojen yksilö- ja lajimäärät
oli mahdollista laskea tarkasti.
Lansantie 3 D 02610 Espoo www.faunatica.fi 0400‐783 355 Pekka Robert Sundell 0400‐628 328 Marko Nieminen 0400‐333 688 Kari Nupponen etunimi.sukunimi@faunatica.fi Y‐tunnus 1641610‐7, ALV rek. Kaupparekisteri 801.337 Kotipaikka ESPOO 6(8)
Liite 2. Havainnot.
Viitasammakko
Parkdammen klo 20:00-20:30: Munaryppäitä neljässä kohdassa lammen eri puolilla (kuva 1), joista
osa yksittäisiä, mutta suurimmassa noin 50 todennäköistä sammakon (Rana temporaria)
munarypästä. Aikuisia sammakkoja ei havaittu (paitsi kaksi auton alle jäänyttä sammakkoa tai
rupikonnaa (Bufo bufo) Puistokadulla). Lisäksi 2 valkoposkihanhea (Branta leucopsis) ja sinisorsaa
(Anas platyrhynchos). Koiria ulkoiluttamassa ollut Yvonne Lilljefors kertoi kuulleensa
viitasammakon ääntelyä vuonna 2009.
Parkdammen klo 21:50-22:20: Aikuisia sammakoita/rupikonnia vähintään 70 yksilöä kaikkialla
lammen eri puolilla aktiivisesti uimassa, joista äänteleviä noin 10 sammakkoa, 2 viitasammakkoa
ja 2 rupikonnaa. Liikkeellä lisäksi piisami (Ondatra zibethicus) ja lepakkolaji (Chiroptera sp.).
Hagan puiston lampi klo 20:35-21:45: Munaryppäitä yhdeksässä kohdassa lammen eri puolilla
(kuva 2), joista osa yksittäisiä, mutta suurimmassa noin 50 todennäköistä sammakon munarypästä.
Aikuisia sammakoita ja rupikonnia vähintään 50 yksilöä kaikkialla lammen eri puolilla aktiivisesti
uimassa, joista äänteleviä noin 10 sammakkoa. Lisäksi 22 naurulokkia (Larus ridibundus; VU) ja 2
sinisorsaa ruokailemassa.
Hagan puiston lampi klo 22:25-22:50: Äänteleviä noin 3 sammakkoa, 5 viitasammakkoa ja 2
rupikonnaa.
Sukeltajakuoriaiset
Kohdelajeja ei havaittu.
Maastokäynnin aikana Hagan puistossa havaittiin mm. 2 käenpiikaa (Jynx torquilla; VU) ja 1
kultarinta (Hippolais icterina).
Eteläntytönkorento
Havaitut sudenkorentolajit ja yksilömäärät:
Laji
Parkdammen
Hagan puistolampi
2k 1n
-
Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum)
30 yks.
15k
Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum)
40 yks.
10k
Eteläntytönkorento (Coenagrion puella)
50k 1n
10k
Isotytönkorento (Erythromma najas)
100 yks.
-
Ruskoukonkorento (Aeshna grandis)
-
2 yks.
Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata)
40 yks.
20 yks.
Vaskikorento (Cordulia aenea)
20 yks.
-
Sirokeijukorento (Lestes sponsa)
k = koiras, n = naaras
Lansantie 3 D 02610 Espoo www.faunatica.fi 0400‐783 355 Pekka Robert Sundell 0400‐628 328 Marko Nieminen 0400‐333 688 Kari Nupponen etunimi.sukunimi@faunatica.fi Y‐tunnus 1641610‐7, ALV rek. Kaupparekisteri 801.337 Kotipaikka ESPOO 7(8)
Kuva 1. Sammakoiden munaryppäiden (vihreät alueet) ja ääntelevien viitasammakoiden (punaiset
katkoviivat) sijainnit Parkdammenilla.
Kuva 2. Sammakoiden munaryppäiden (vihreät alueet) ja ääntelevien viitasammakoiden (punaiset
katkoviivat) sijainnit Hagan puiston lammella.
Lansantie 3 D 02610 Espoo www.faunatica.fi 0400‐783 355 Pekka Robert Sundell 0400‐628 328 Marko Nieminen 0400‐333 688 Kari Nupponen etunimi.sukunimi@faunatica.fi Y‐tunnus 1641610‐7, ALV rek. Kaupparekisteri 801.337 Kotipaikka ESPOO 8(8)
Liite 3. Valokuvat.
Kuvat 3 & 4. Hagan puistolampi ja Parkdammen toukokuun alussa.
Lansantie 3 D 02610 Espoo www.faunatica.fi 0400‐783 355 Pekka Robert Sundell 0400‐628 328 Marko Nieminen 0400‐333 688 Kari Nupponen etunimi.sukunimi@faunatica.fi Y‐tunnus 1641610‐7, ALV rek. Kaupparekisteri 801.337 Kotipaikka ESPOO