Opettajan opas - Vanajaveden Opisto

1
Opettajan opas
2012 2013
vop.fi
vop.fi/opettajat
Osoite muuttuu syksyn kuluessa: vop.fi/opet
2
SISÄLLYSLUETTELO
Tervetuloa opettajaksi Vanajaveden Opistoon!
1. VANAJAVEDEN OPISTO
1.1. Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet
1.2. Opiston toiminta
Aikuisten yleissivistävä opetus
Muu opetus
1.3. Opiston talous
1.4. Opiston vuosi
1.5. Näyttelyt ja esiintymistilaisuudet
1.6. Tiedotus
sivu
3
4
4
6
7
7
8
8
8
9
2. HALLINTO JA ORGANISAATIO
2.1. Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä
2.2. Opiston organisaatio
2.3. Tuntiopettajat ja luennoitsijat
11
11
12
13
3. OPETUSTILAT
13
4. OPETTAJA OPETUKSEN TOTEUTTAJANA JA KEHITTÄJÄNÄ
4.1. Oman opetuksen suunnittelu
4.2. Opetuksen antaminen
4.3. Opetuksen arviointi
4.4. Kestävä kehitys
4.4. Opetukseen liittyvät käytännön tehtävät
Päiväkirja
Opintoryhmän koko
Ilmoittautuminen
Kurssimaksut ja alennukset
Palkan ja kulukorvausten maksaminen
Jos opettaja sairastuu
4.5. Opettajien koulutus ja ohjaus
4.6. Työsuojelu
14
14
14
15
15
15
15
15
15
16
16
17
17
18
LIITTEET
1. Kansalais- ja työväenopistojen sekä kansanopistojen
tuntiopettajien palvelussuhteen ehdot
2. Toimiston ja päätoimisen henkilöstön yhteystiedot
3. Kurssipaikkojen osoitteet
19
24
26
3
Tervetuloa opettajaksi Vanajaveden Opistoon!
Tähän perehdytysoppaaseen on koottu keskeisimmät asiat, joista uuden
opettajamme on hyvä tietää. Myös opiskelijat saattavat kysellä opettajalta
opiston toimintakäytäntöihin liittyvistä asioista. Mikäli jokin mieltäsi
askarruttava asia ei selviä tästä oppaasta, voit ottaa yhteyttä ainealueesi
suunnittelijaopettajaan tai toimistohenkilökuntaan. Opiston edustajana ja
työntekijänä on tärkeää, että tunnet talon mahdollisimman hyvin.
Opettajan merkitys opistomme toiminnassa on suuri. Meille on tärkeää, että
opiskelijat ovat tyytyväisiä opintoihinsa, että he oppivat ja kehittyvät
tavoitteidensa mukaisesti ja voivat tehdä sen hyvässä ilmapiirissä innostuneen
opettajan tukemana. VOPin hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö työskentelee myös
opettajan ja opiskelijan parhaaksi.
Toivotan Sinulle myötätuulta työhösi ja tsemppiä koko lukuvuotta varten!
Outi Itäluoma
Rehtori
4
1. VANAJAVEDEN OPISTO
Vanajaveden Opisto on Hämeenlinnan seudulla kolmen kunnan alueella toimiva kansalaisopisto, joka tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen itsensä kehittämiseen,
elinikäiseen oppimiseen, opiskelutaidon ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Koulutuksen painopistealueita ovat yhteiskunnalliset sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet, kielet, tietotekniset sekä taide- ja taitoaineet.
Opiston toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä ja opettajien työehtoja kunnallinen opetusalan virkaehtosopimus (OVTES)
1.1. TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET
OPISTON VISIO
Vanajaveden Opisto on johtava aikuissivistyskeskus, aktiivinen vaikuttaja ja toimija
alueellaan sekä eturivin kansalaisopisto koko maassa.
Toimimme koko seutukunnan alueella paikallisesti yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa
ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa opiskelijoittemme ja seudun asukkaiden kanssa.
Kehitämme opistoyhteisöä innostuneen, asiantuntevan ja ammattitaitoisen henkilöstön
avulla, joka tuntee uusimman pedagogiikan ja kykenee reagoimaan erilaisiin oppimistarpeisiin joustavasti, nopeasti ja ennakoivasti sekä yhdistämään uudistumisen ja
kulttuuriperinteestä huolehtimisen.
Sitoudumme toimimaan avoimesti, sivistyksellisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen
periaatteita ja asiakkaidemme tarpeita kunnioittaen.
TOIMINTA-AJATUS
Vanajaveden Opisto on kansalaisopisto, jonka tarkoituksena on tarjota elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta ja paikallisiin tarpeisiin vastaten Hämeenlinnan seudun
asukkaille tarkoitettuja omaehtoisia oppimismahdollisuuksia, jotka tukevat persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, edistävät aktiivista kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä, lisäävät elämänlaatua ja -iloa sekä tukevat aktiivista harrastamista.
ARVOT
Opiston toimintaa ja johtamista ohjaavat kolme perusarvoa:
Asiakaslähtöisyys – Ammattitaitoisuus – Uudistuvuus
VISION JA STRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN
Opistossa on meneillään syyskaudella 2012 uuden vision ja strategian laadinta.
5
LAATUPALKINTO
Opisto sai vuonna 2007 Opetusministeriön myöntämän kansalaisopistojen laatupalkinnon. Palkinto velvoittaa meitä edelleenkin toimimaan laatua arvostaen ja kehittäen.
KEHITTÄMISTAVOITTEET VUODELLE 2012
Opiston johtamisen tavoitteena on resurssien takaaminen asiakaslähtöisen koulutuksen
laadun kehittämiselle ja tukitoimintojen sujuvalle hoitamiselle, henkilöstön osaamiselle
ja jaksamiselle sekä toiminnan kannalta tarpeellisten verkostojen luominen ja kehittäminen, erityisesti jäsenkuntien kanssa.
Strategiset tavoitteet – Vapaa sivistystyö
Opetusta suunniteltaessa otetaan huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelmat sekä ministeriön vapaan sivistystyön kehittämissuunnitelman painotukset. Jäsenkuntien asettamat visiot ja tavoitteet ohjaavat opetussuunnittelua. Opetusta kohdennetaan kunkin kunnan ja alueen asukkaiden tarpeiden mukaan. Resurssien järkevän käytön takaamiseksi opetusta voidaan kuitenkin painottaa eri kunnissa eri tavalla
kysynnän ja opetusmahdollisuuksien esim. opetustilojen mukaan.
Opetussuunnittelussa otetaan aiempaa enemmän lähtökohdaksi eri kohderyhmien yksilölliset tarpeet.
Opisto tukee työttömien työkyvyn säilymistä sekä tarjoamalla tilaisuuden työelämäosaamisen päivittämiseen että edullisen mahdollisuuden henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen.
Erityisesti eläkkeellä olevien, maahanmuuttajien sekä muiden erityisryhmien opeus lisääntyy. Päiväopetuksen suhteellinen määrä kasvaa.
Opetustarjontaa suunnataan myös nuorten aikuisten että muiden opistossa aliedustettuina olevien ryhmien tarpeiden mukaan. Lasten ja alle 16–vuotiaiden nuorten tarpeet
otetaan huomioon erityisesti niissä kunnissa ja alueilla, joissa ei ole muita opetuspalvelujen tarjoajia.
Maahanmuuttajille tarjotaan sekä erityisryhmiä että pyritään ohjaamaan maahanmuuttajia opiston opintoryhmiin.
Virtuaalisissa oppimisympäristöissä tapahtuva opetus ja oppiminen lisääntyy lähiopetuksen tukena, vaihtoehtona ja rinnalla. Sosiaalisen median käyttö tulee mukaan
opetuksen tueksi. Opistossa kehitetään kevyitä ja helppoja teknisiä ratkaisuja, jotka
sopivat myös opiskelijoiden käyttöön. Tietotekniikan hyväksikäyttöä opetuksen tukena
kehitetään edelleen.
6
Kehitetään edelleen kurssikohtaista opetussuunnitelmatyötä. Hyvät ja selkeästi ilmaistut opetussuunnitelmat ovat pohjana opintojen ohjauksessa, johon paneudutaan kaikilla
ainealueilla.
Opetuksen monikulttuurisuus lisääntyy ja monipuolistaa opetustarjontaa. Kehitetään
kansainvälisiä kursseja sekä osallistutaan kansainvälisiin projekteihin.
Aikuisten taiteen perusopetuksen järjestämisessä paneudutaan verkko-opetuksen kehittämiseen ja laajennetaan taiteen perusopetuksen tarjontaa verkon välityksellä siten, että alueen opiskelijat voivat valita kurssinsa myös muiden kansalaisopistojen tai
muiden oppilaitosten tarjonnasta ja pystyvät lukemaan hyväkseen muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot.
Taiteen perusopetusta lapsille järjestetään mikäli paikkakunnalla ei ole muita ko. opetuksen järjestäjiä. Hämeenlinnassa tehdään laajaa yhteistyötä kuvataiteen ja käsityön
taiteen perusopetusta antavan Aimokoulun ja musiikin taiteen perusopetusta antavan
Sibelius-opiston kanssa.
Opetuksen kehittämiseksi ja kehittämisen rahoittamiseksi osallistutaan muiden opistojen ja toimijoiden kanssa sellaisiin kehittämisprojekteihin, jotka keskittyvät valtakunnallisiin kehittämistavoitteiden mukaisiin opintoihin sekä opiston strategisten tavoitteiden tukemiseen että vahvistavat verkostoitumista myös opetuksen järjestämisessä.
Täsmälliset toiminnan tavoitteet tasapainotetun mittarin muodossa löytyvät toiminta-ja taloussuunnitelmasta vuosille 2012–2014 osoitteesta http://vop.fi/opettajat/TTS 2012-2014.pdf
1.2. OPISTON TOIMINTA
Tunnit ja kurssilaiset 2011 valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa:
Kuvataide
Kuviskoulu
Kielet
Tekninen käsityö
Muu käsityö
Liikunta
Musiikki
Tanssi
Tietotekniikka
Yhteiskunnalliset
YHTEENSÄ
tunnit
kurssilaiset
3 116
1 295
5 689
2 448
3 659
6 708
7 560
3 938
1 262
1 707
1082
417
3415
820
1563
7625
2181
3677
686
1946
37 382
23 412
7
AIKUISTEN YLEISSIVISTÄVÄ OPETUS
Vanajaveden Opisto järjestää toiminta-alueellaan sen asukkaiden tarpeisiin perustuvaa,
paikallisesti järjestettyä ja kaikkien saatavilla olevaa yleissivistävää koulutusta, joka
antaa tilaisuuden itsensä omaehtoiseen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä
opiskelutaidon ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Tehtävänä on tukea oppijoiden
fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Koulutuksen painopistealueita ovat kielet, taide- ja
taitoaineet, yhteiskunnalliset sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet.
Vuosittainen tuntimäärä on noin 32 500 tuntia.
MUU OPETUS
AIKUISILLE TARKOITETTU TAITEEN PERUSOPETUS
Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opistossamme järjestetään taiteen perusopetusta aikuisille kuvataiteissa, tanssissa, musiikissa, käsityössä ja teatteritaiteessa.
LASTEN TAITEEN PERUSOPETUS JA MUU LASTEN OPETUS
Vanajaveden Opiston kuvataidekoulu
Lasten kuvataiteen perusopetusta järjestetään Hattulassa, Hauholla, Iittalassa, Janakkalassa (Turenki ja Tervakoski), Lammilla ja Rengossa. Oppilaita on yhteensä noin
250. Opetus järjestetään yhteistyössä Hämeenlinnan Aimokoulun kanssa. Opetuksesta
vastaa Aimokoulun rehtori Pekka Lehtimäki.
Muu lasten taiteen opetus
Lisäksi opistossa järjestetään kaikille avointa lasten taideopetusta esim. tanssin,
kirjoittamisen, musiikin ja sirkustaiteen opetusta.
AVOIMEN YLIOPISTON OPETUS
Avoimen yliopiston opetusta järjestetään mm. Hämeen Kesäyliopiston ja Lapin yliopiston kanssa.
TILAUSKOULUTUS
Tilauskoulutusta järjestetään yritysten ja yhteisöjen tilauksesta. Vuoden 2012 tavoite
tilauskoulutuksessa on 5 500 tuntia. Merkittävin osa tilauskoulutusta on työvoimapoliittinen koulutus, suurimpana Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus.
8
1.3. OPISTON TALOUS
Opiston talousarvion menot vuodelle 2012 ovat noin 3.400.000 euroa. Tuosta summasta
henkilöstökuluihin ja matkoihin kuluu noin 77 %. Vuokrat vievät 13 %. Muita kulueriä
ovat mm. talous- ja palkkahallinnon ostopalvelut, ilmoitus-, painatus-, posti- ja puhelinmaksut sekä tarvike- ja kalustomenot.
Opisto saa valtionosuutta vapaan sivistystyön lain mukaan. Vuoden 2011 tilinpäätöksen
mukaan tulot jakaantuivat seuraavasti:
valtionosuus ja muut avustukset
kurssimaksut
kuntien rahoitusosuudet
tilauskoulutus
43 %
29 %
15 %
13 %
1.4. OPISTON VUOSI 2012–2013
Syyslukukausi eri ainealueilla:
Liikunta- ja tanssikurssit: 30.8.-5.12.
Musiikin pitkät kurssit 3.9.- 25.11.
Muut pitkät kurssit 10.9.-2.12.
Kevätlukukausi eri ainealueilla
a. jatkavat kurssit:
7.1.-21.4.2013
Liikunta- ja tanssikurssit 7.1.–28.4.2013
b. uudet kurssit
alkavat aikaisintaan 19.1.2013
Lukuvuoden pituus taiteen perusopetuksessa on 30 viikkoa.
3. LOMA-AJAT
Syysloma: liikunta – ja tanssikurssit, kuvataide- ja kirjoittajakoulu 15.-21.10. 12.
Muilla aineilla ei syyslomaa.
Talviloma 25.2.–3.3.2013 (vk 9)
Pääsiäisloma 28.3.–1.4.2013
1.5. JULKINEN NÄYTTÖ: NÄYTTELYT JA
ESIINTYMISTILAISUUDET
Tärkeä osa opisto-opiskelua on opitun näyttäminen: näyttelyt, matineat, juhlat ja muut
vastaavat tilaisuudet.
9
Opiston aulatilat Verkatehtaan Opistotalossa toimivat Galleria VOP:ina, jossa järjestetään vuosittain 4-6 kuvataiteen ja käsityön näyttelyä.
Mikäli sinä ja ryhmäsi olette halukkaita jonkin tilaisuuden järjestämiseen, ota yhteyttä
vastaavaan opettajaan ja sovi asiasta etukäteen. Näyttelyt ja esiintymiset yms. pyrittävä suunnittelemaan mahdollisimman aikaisin. Opiston painettu opinto-ohjelma tarjoaa
hyvän mahdollisuuden tapahtumien ennakkotiedottamiseen.
Ystävänviikko
Ystävänviikkoa vietetään viikolla 7, jolloin opiskelijat voivat tuoda tunnille ystävänsä mukaan tutustumaan. Ystävänviikkoon kannattaa valmistautua ryhmien kanssa ja sopia, miten se voidaan toteuttaa tila- ym. rajoitukset huomioon ottaen. Hyvää markkinointikeinoa ei kannata sivuuttaa!
1.6.TIEDOTUS
Se, miten hyvin olemme onnistuneet kurssien suunnittelussa ja tiedotuksessa, ratkaisee,
onko meillä opiskelijoita.
Tuntiopettaja, jolla on viikottainen kontakti opiskelijoihimme, on keskeinen tekijä tiedottamisessa. Opettaja on paras käytännön ”myyntitykki”, joka opetuksellaan markkinoi
paitsi opistoa niin myös omaa työtään. Hyvin laaditut kurssien opetussuunnitelmat auttavat tiedotuksessa.
TIEDOTUKSEN VASTUUHENKILÖT
Opiston yleistiedotuksesta vastaavat rehtori ja muusta tiedottamisesta koulutussuunnittelija-tiedottaja Mikko Itävaara. Ainealueen vastaava opettaja vastaa ainealuueensa
asioiden tiedottamisesta.
TIEDOTUKSEN VÄLINEET
OPINTO-OHJELMA
Koko kauden 2012-2013 opinto-ohjelman sisältävä kirjanen jaettiin heinäkuun viimeisellä viikolla kaikkiin jakelupisteisiin Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa sekä
Punkan alueella, joka on osittain Riihimäen puolella. Kevätkauden täydentävistä kursseista ilmoitetaan joulukuussa julkaistavassa opiston lehdessä.
VOP.FI
Opiston omat nettisivut ovat tärkeä tiedotuskanava. Näiltä sivuilta löytyvät opintoohjelmamme, uudet kurssit, tapahtumat, yhteystiedot, yhtymähallituksen pöytäkirjat
ym. Sivujen kautta voi myös ilmoittautua kursseillemme. Toivomme, että kerrot sivuista
opiskelijoillemme, jotta he oppisivat käyttämään niitä. Nettisivut uudistuvat syksyn kuluessa.
10
VOP.FI/OPETTAJAT (osoite muuttuu syksyn kulessa: vop.fi/opet)
Opettajille on nettisivuillamme oma sivu, josta löytyy mm. opettajan poissaoloilmoituslomake, täydennyskoulutuslomakkeet, opiston esite- ja kirjepohjat, matkalaskulomake
ym. opemateriaalia.
FACEBOOK
VOP on esillä myös Facebookissa, jossa tiedotetaan etupäässä tapahtumista. Käy tykkäämässä!
KURSSIESITTEET JA JULISTEET
Yksittäisistä kursseista ei yleensä tehdä opiston puolesta esitettä tai lehti-ilmoitusta,
elleivät kurssit ole painetusta ohjelmasta poisjääneitä tai vasta perustettuja lisäkursseja.
Jos opettaja haluaa tehdä mainoksen/tiedotteen omasta kurssistaan tai julkisesta
esiintymisestä, se tulee tehdä vop.fi/opettajat-sivustolta (osoite muuttuu syksyn kuluessa: vop.fi/opet) saatavalla esitepohjalla. Asiasta on kuitenkin syytä olla yhteydessä
ainealueen suunnittelijaopettajaan.
Isoimmista tapahtumista tehdään julisteita, jotka myös jaetaan opiston puolesta. Nämä tekee tiedottaja yhteistyössä ainealueen vastuuopettajan kanssa. Joskus myös
opiskelijaryhmä tai joku ryhmäläinen saattaa tehdä julisteen ryhmän julkisesta esiintymisestä. Tämän on tapahduttava yhteistyössä suunnittelijaopettajan ja tiedottajan
kanssa.
Kaikessa tiedotuksessa on aina mainittava opiston nimi. Tämä koskee myös opiston teatteriryhmiä ja kuoroja, joiden opetuksesta VOP huolehtii. Esitteissä on oltava opiston
logo. Myös yhteistyöproduktioissa on huolehdittava siitä, että näin tapahtuu.
LEHTITIEDOTTAMINEN
Opisto ilmoittaa satunnaisesti Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa. Tarvittaessa ilmoitetaan myös muissa lehdissä.
Sanomalehdet ja paikalliset radiot tekevät mielellään juttuja opiston toiminnasta,
mutta ne tarvitsevat vihjeen hyvistä aiheista. Ainealueen suunnittelijaopettaja ja tiedottaja ottavat innolla vastaan ideoita mielenkiintoisista aiheista.
SISÄINEN TIEDOTUS
Opisto tiedottaa henkilöstölleen pelkästään sähköisessä muodossa. Tätä varten tulee
kaikilla opistossa opettavilla olla sähköpostiosoite. Mikäli sinulla ei sellaista ole, tietotekniikan opettajamme ovat valmiita opastamaan sinua tässä.
11
Opiston vakituisen henkilöstön sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi@vop.fi. (muistathan, että osoite ei tunne ääkkösiä!). Sähköpostilla saa henkilön kiinni varmemmin kuin
puhelimella. Jotta varmistat tiedon saannin itsellesi, ilmoita sähköpostiosoitteesi toimistoon, myös sen muuttuessa.
VIIKKOTIEDOTE
Joka perjantai iltapäivällä ilmestyy viikkotiedote VOP-viikko, joka lähetetään kaikille
opettajille sähköpostilla. Viikkotiedotteen toimittaa Mikko Itävaara. Tiedotteeseen
otetaan mielellään mukaan uutisia kursseilta. Tiedot viikkotiedotetta varten tulisi toimittaa osoitteeseen mikko.itavaara@vop.fi viimeistään perjantaina puoleen päivään
mennessä.
PALAVERIT JA KOKOUKSET
Opisto järjestää syksyisin ennen opetuksen alkamista yleisen opettajakokouksen, joka
on tarkoitettu kaikille opettajille. Ainealueittain järjestetään vähintään kaksi kokousta
lukuvuodessa. Nämä kokoukset ovat työsopimuksessa mainittuja kokouksia. Virkaehtosopimuksessa sanotaan, että opettajan tehtäviin kuuluu mm. ”osallistuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin”.
VOP-KLUBI NING-ALUSTALLA
Opettajilla on mahdollisuus käyttää keskinäisenä yhteydenpitovälineenään Ningalustalla toimivaa sosiaalisen median välinettä eli VOP-klubia. Se löytyy osoitteesta
http://vop-klubi.ning.com
VOP-klubiin on perustettu ryhmiä myös joillekin opiskelijaryhmille.
2. HALLINTO JA ORGANISAATIO
Vanajaveden Opisto on varsin nuori opisto: se on aloittanut toimintansa vuoden 2000
alussa. Opistoa ylläpitää Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala. Opisto toimii noiden kolmen kunnan alueella.
2.1. HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSALAISOPISTON
KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän ja opiston ylin päättävä elin on yhtymähallitus, jonka puheenjohtaja on
Kalevi Salonen (Hämeenlinna) ja jäseninä Leenamaria Keipilä, vpj (Janakkala), Jasmin
Kukko (Hattula), Leena-Maija Leppänen (Janakkala); Jouko Norvapalo (HML), Ari Pakarinen (HML) ja Pirjo Virtanen (HML).
Kuntayhtymällä on myös tarkastuslautakunta, jonka tehtävänä on kuntien edustajana
tarkastaa, että kuntayhtymä ja opisto toimivat tavoitteidensa ja päätösten mukaisesti.
12
Kuntayhtymän johtajana ja yhtymähallituksen esittelijänä toimii rehtori. Hänen sijaisenaan toimii apulaisrehtori.
Opiston hallinto on varsin joustavasti järjestetty: hallitus päättää opiston toiminnan
linjat ja ottaa palvelukseen rehtorin ja apulaisrehtorin. Käytännön asioista mm. vakituisen henkilökunnan valinta, tuntiopettajien ottaminen, opetusohjelma ja kurssimaksut, päättää rehtori apunaan apulaisrehtori ja johtotiimi.
Käytännön talouden hoidosta sekä toimistopalvelujen käytännön organisoinnista vastaa
toimistopäällikkö.
2.2. OPISTON ORGANISAATIO
Johtotiimin tehtävä on olla opiston johtamisen väline ja valmistella asiat
päätöksentekoa varten.
Tiimin vetäjänä toimii rehtori Outi Itäluoma. Muut jäsenet ovat apulaisrehtori Kari
Koski, koulutussuunnittelija-tiedottaja Mikko Itävaara, yhteiskunnallisten aineiden
suunnittelijaopettaja, tilauskoulutuksesta vastaava Juha Mäkirinta sekä toimistopäällikkö Marja Oksanen.
Tukipalvelutiimi vastaa tukipalvelujen suunnittelusta ja organisoinnista. Sen
jäsenet ovat toimistopäällikkö Marja Oksanen, opistosihteerit Margit Jokinen (avaimet, opetustilojen järjestelyt Verkatehtaalla), Päivi Kantola (tuntiopettajien palkat),
Birgitta Pesonen (ilmoittautumiset, laskutus, tilauskoulutus), Päivi Wathen (päiväkirjat, ryhmien aloittaminen tai peruuttaminen, tuntiopettajien matkalaskut), Anne Yksjärvi (ilmoittautumiset, laskutus), it-tukihenkilö Tommi Nummela sekä vahtimestari Ulla-Maija Väisänen (Kaurialan koulu).
Opettajatiimi
vastaa opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Jäsenet ovat
o
o
o
o
o
o
o
o
o
kielten suunnittelijaopettaja Anu Mäenpää
koulutussuunnittelija Mikko Itävaara
kuvataiteen suunnittelijaopettaja Lea-Sisko Pasanen
musiikin suunnittelijaopettaja Hanna Vainionpää
tanssin ja liikunnan suunnittelijaopettaja Tuija Telén
teknisen työn vastaava, apulaisrehtori Kari Koski
tekstiilityön suunnittelijaopettaja Marjo Ritamäki
tietotekniikan suunnittelijaopettaja Petri Ojanen.
yhteiskunnallisten aineiden suunnittelijaopettaja Juha Mäkirinta
Tilauskoulutuksen ohjausryhmänä toimii johtotiimi.
13
2.3. TUNTIOPETTAJAT JA LUENNOITSIJAT
Vakituinen henkilöstö hoitaa opiston opetuksesta vain noin 5 %. Kaikesta muusta opetuksesta vastaavat noin 250 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa.
Tuntiopettajien asema ja tehtävät määräytyvät opetustehtävien määrän ja luonteen
mukaisesti. Yleiset periaatteet, tehtävät ja palvelussuhteen ehdot määrätään Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) osion F liitteessä 12 (liite 2). Tuntiopettajien tehtävästä kerrotaan enemmän luvussa 4.
3. OPETUSTILAT
Päätoimipiste sijaitsee Verkatehtaalla, jonne sijoittuvat opiston toimisto, suunnittelijaopettajien työtilat sekä Opistotalon 11 luokkaa: 3 teoriaopetustilaa (tieto, kielet 1 ja
2), 2 tietotekniikkaluokkaa (it-1 ja 2), kuvataideluokka (taide) , käsityöluokka (käsityö),
kuva- ja käsityöluokka (paja), musiikkiluokka (musiikki), soitinopetusluokka (soitin) sekä
tanssisali.
Vanajaveden Opisto
Toimisto: Paasikiventie 2, 13200 Hämeenlinna
Opetustilat: Opistotalo, Verkatehtaankuja 9, 13200 Hämeenlinna
Verkatehtaan läheisyydessä osoitteessa Vanajantie 10 rak A on opiston liikunnan- ja
tanssinopetustila Vanajantien tanssisali ja Sirkuskoulu ARXin Sirkussali sekä teknisen
käsityön opetustila Vopin verstas
MUUT PÄÄTILAT
Kaurialan koulu
Torikatu 33
Iltavahtimestari (03) 621 2498
Opistotalo, Turenki
Taimistotie 4
teorialuokka, taideluokka, bänditila ja kudonnan opetustila
Säästörinne, Tervakoski
Kirkkotie 9, Tervakoski
taideluokka ja kudonnan opetustila
Turvan talo, Lammi
Hämeentie 22
Kudonnan opetustila ja taideluokka.
Muut tilat
14
Lisäksi opetusta järjestetään kouluilla, vapaa-aikatoimen, kylätoimikuntien ym. tiloissa
yhteensä yli sadassa paikassa. Tilojen osoitteet löytyvät tämän oppaan lopusta.
Mikäli sinun opetuksesi on tiloissa, joissa ei ole vahtimestaria, selvitä etukäteen joko
opistosihteeri Margit Jokiselta tai ainealueesi vastaavalta opettajalta, miten tiloissa
toimitaan (avaimet jne.).
4. OPETTAJA OPETUKSEN TOTEUTTAJANA JA
KEHITTÄJÄNÄ
Tuntiopettajan työsopimus on määräaikainen: opetuksen aloituspäivästä lopetuspäivään.
Sopimus tehdään kirjallisena kesän aikana.
Opettajan päätehtävät ovat opetuksen suunnittelu, opetuksen antaminen sekä siihen
välittömästi liittyvien tehtävien hoitaminen.
4.1. OMAN OPETUKSEN SUUNNITTELU
Tuntiopettaja suunnittelee oman opetuksensa. Suunnitteluun liittyy myös oman
opetusalueen sisällöllisen ja pedagogisen kehityksen samoin kuin aikuiskoulutuksen yleisen kehityksen seuraaminen. Tuntiopettajan odotetaan myös osallistuvan oman ainealueensa opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tätä varten opisto järjestää vuosittain sekä yleisiä että ainealuekohtaisia opettajien kokouksia.
Kurssin opetussuunnitelma
tehdään suoraan Hellewi –kurssihallintaohjelmaan alkukeväällä. Sen perusteella päätetään kurssin ottamisesta opiston ohjelmaan. Keskeinen sija opetussuunnittelussa on aineen vastaavalla opettajalla.
Opetussuunnitelma toimii myös opiskelijoille "tuoteselosteena" etukäteen: siinä kerrottujen tavoitteiden mukaisesti opiskelija arvioi kurssin soveltuvuutta tarpeisiinsa ja
toisaalta ko. tavoitteiden toteutumista kurssin lopussa.
4.2. OPETUKSEN ANTAMINEN
Vaikka opettaja antaakin opetusta hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti, on suunnitelmaa hyvä tarkastella opiskelijoiden kanssa kurssin aluksi ja muuttaa sitä tarpeen
mukaan. Opetuksen aikatauluista tulee pitää kiinni: opiskelijat ovat varanneet kurssin
käymiseen aikaa suunnitelman mukaisesti ja tila on varattu sen mukaan. Jos aikataulusta joudutaan poikkeamaan, on siitä neuvoteltava opiskelijoiden kanssa, selvitettävä tilan käyttö ja sovittava asiasta vastaavan opettajan kanssa sekä ilmoitettava muutos
toimistoon: toimisto@vop.fi tai 03 621 2572.
15
4.3. OPETUKSEN ARVIOINTI
Opistollamme on eurooppalaiseen EFQM-laatukriteeristöön perustuva Laatukäsikirja,
jossa määritellään miten eri arviointialueilla toimintoja toteutetaan ja miten niiden onnistumista arvioidaan.
Arviointi on tärkeää opiston ja opetuksen kehittämiseksi: ”tosiasioiden tunnustaminen
on kaiken kehittämisen lähtökohta”. Myös laki velvoittaa oppilaitoksemme arvioimaan
toimintaa. Toiminnan rahoittajat, opetushallitus sekä kunnat, vaativat myös osaltaan
selkeää tietoa siitä, mitä toimintaan käytetyillä varoilla saadaan aikaan.
Kurssin päätyttyä lähetetään opiskelijoille sähköpostilla linkki kurssiarviointiin.
Jokainen opettaja näkee omien kurssiensa arvioinnit Hellewikurssinhallintajärjestelmästä.
4.4. KESTÄVÄ KEHITYS
Yhtymähallituksen hyväksymiin toimintatavoitteisiin kuuluu mm. sähkönkulutuksen ja
kopiointimäärien pienentäminen. Jokainen voi toiminnallaan ja esimerkillään vaikuttaa
tavoitteiden toteuttamiseen. Sammuta valot opetustilasta, kahvihuoneesta, wc:stä tms.
poistuessasi. Sammuta virta laitteista, kun et enää käytä niitä.
Vältä valokopiointia aina kun se on mahdollista: käytä dokumenttikameraa, älytaulua
(Smart Board), tietokonetta ja projektoria jne. Opisto tarjoaa käyttöön myös Ningalustalla toimivan VOP-klubin, jonne voi tallentaa oppimateriaalia opiskelijoiden käyttöön. Monisteniput ovat vanhanaikaista pedagogiikkaa ja yhden A4-arkin valmistamiseen kuluu neljä lasillista puhdasta juomavettä!
4.5. OPETUKSEEN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖN TEHTÄVÄT
Opettajan tehtäviin kuuluu myös muutamia välttämättömiä paperitöitä:
PÄIVÄKIRJA
Päiväkirjaa on pidettävä kaikista opetustapahtumista.
Päiväkirja on todiste pidetyistä oppitunneista palkanmaksua ja valtionosuuden myöntämistä varten. Päiväkirjasta käy myös ilmi, mitä kurssilla on opiskeltu ja ketä opiskelijoita on kulloinkin ollut paikalla.
Kunkin kurssin päiväkirja lähetetään postissa opettajalle ennen ko. kurssin alkua.
Täytetty päiväkirja toimitetaan allekirjoitettuna välittömästi kurssin loputtua opiston
toimistoon (pitkillä kursseilla syys- ja kevätlukukausien päätteeksi).
OPINTORYHMÄN KOKO
Opintoryhmän vähimmäiskoko on merkitty työsopimukseen. Mikäli kurssille ei ole ilmoittautunut viikkoa ennen kurssin alkua minimimäärää opiskelijoita, kurssi peruuntuu.
Mikäli kurssin opiskelijamäärä putoaa lukuvuoden aikana pysyvästi hyvin pieneksi, tulee
opetuksen jatkamisesta neuvotella vastaavan opettajan kanssa.
ILMOITTAUTUMINEN
16
Opiskelijat ilmoittautuvat ennen kurssin alkua joko internetin kautta tai puhelimitse toimistoon.
Opettaja saa ennen kurssin alkua päiväkirjan, jossa on ilmoittautuneiden nimet, myös
varalle ilmoittautuneiden nimet. Toimisto ottaa mahdollisille vapaille paikoille ilmoittautumisjärjestyksessä uusia opiskelijoita varasijoilta. Mikäli kurssille tulee opiskelija ilmoittautumatta ja kurssille mahtuu eikä varasijoilla ole ketään, voi opettaja ottaa
opiskelijan kurssille suoraan. Tällöin opiskelijan on täytettävä ilmoittautumislomake,
jonka opettaja toimittaa opiston toimistoon.
KURSSIMAKSUT JA ALENNUKSET
Kaikista kurssimaksuista ja alennuksista kerrotaan opinto-ohjelmassa, mutta opettajan
tulisi silti käydä ne läpi kurssin alussa. Maksujärjestelyistä vastaa opiston toimisto
eikä opettaja voi sopia opiskelijoiden kanssa poikkeavista järjestelyistä. Tämä siksi,
että varmistetaan tiedon perille meno kaikkiin tarvittaviin paikkoihin mm. laskutusta
varten. Opettaja ei voi ottaa vastaan opiskelijan peruutusta, vaan opiskelijan on
itse hoidettava asia toimiston kanssa.
Kurssimaksut laskutetaan ilmoittautumisten perusteella. Mikäli opiskelija keskeyttää
kurssin, ei kurssimaksua tai sen osaa palauteta.
Alennukset
Opistolla on käytössä useita erilaisia kurssimaksujen alennusjärjestelmiä. Alennusta
saavat 9-luokkalaiset, työttömät ja eläkeläiset. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta
http://vop.fi/maksut_ja_alennukset.html
Liikunta- ja kulttuurisetelit
Vanajaveden Opistossa käyvät Smartum liikunta- ja kulttuurisetelit, Smartum-saldo,
Tyky-kuntoseteli+, Luottokunnan virikeseteli sekä Sporttipassi.
Seteleillä maksetaan kurssimaksu toimistoon kuten rahalla kun opiskelija on saanut laskun.
PALKAN ja KULUKORVAUSTEN MAKSAMINEN
Palkka määräytyy liitteenä olevan työehtosopimuksen mukaan. Se maksetaan kerran
kuussa jälkikäteen aina kuukauden 7. päivä. Palkka maksetaan työsopimuksen perusteella. Mahdolliset suunnitelmaan tulleet muutokset otetaan huomioon sitä mukaa,
kun niistä ilmoitetaan ainealueen vastaavalle opettajalle tai opistosihteeri Päivi Kantolalle ja viimeistään viimeisen palkanmaksun yhteydessä. Kaikista suunnitelmaan tulleista muutoksista (opettajan sairastuminen tms.) pitää siis välittömästi ilmoittaa!
Tuntiopettajien palkkojen valmistelusta vastaa opistosihteeri Päivi Kantola, p. (03) 621
4440, jolta saa lisätietoja.
Muista toimittaa myös verokortti heti työsuhteen alkaessa!
17
Matkakorvaukset
Tuntiopettajalle maksetaan OVTES:n mukaan korvaus matkasta asunnosta opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvatan matka takaisin. Matkalasku tehdään toteutuneista matkoista kuukausittain ja
toimitetaan opiston toimistoon seuraavan kuukauden ensimmäisen viikon aikana. Näin
matkalaskuille jää riittävä valmisteluaika ja ne ehtivät sitä seuraavaan palkanmaksuun.
Virka- ja työehtosopimuksen mukaan matkalasku on esitettävä kahden kuukauden kuluessa matkan tekemisestä. Matkalaskujen maksatuksen hoitaa opistosihteeri Päivi
Wathén.
Matka on virkaehtosopimuksen mukaan tehtävä edullisimmalla tavalla. Mikäli opettaja
on saanut luvan oman auton käyttöön, on matka tehtävä lyhintä reittiä pitkin.
JOS OPETTAJA SAIRASTUU
Sairastumisesta on aina ilmoitettava välittömästi ainealueen vastaavalle opettajalle
tai mikäli hän ei ole tavattavissa, opistosihteerille.
Korkeintaan kolmen päivän mittaisesta sairauslomasta riittää oma ilmoitus, mutta pidemmästä sairausajasta tulee olla lääkärintodistus. Kaikki vähintään 3 kuukautta opistossa opettavat ovat oikeutettuja käyttämään – mikäli eivät saa työterveyshuoltoa
muualta – työterveyspalveluita, jotka opisto hankkii Työsyke Oy:ltä. Työterveyshuollon
rekisteriin merkitään ne tuntiopettajat, jotka ovat asian ao. lomakkeella hoitaneet.
Kaikista poissaoloista pitää täyttää myös poissaoloilmoituslomake.
Sairauden sattuessa pyritään aina ensisijaisesti järjestämään opettajalle sijainen. Mikäli tämä ei onnistu, opisto pyrkii mahdollisuuksien mukaan ilmoittamaan opiskelijoille
opetuskerran peruuntumisesta. Tällöin pyritään korvaamaan menetetty opintokerta
kurssin lopussa.
Tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan määräytyy OVTES:n osion F liitteen 12 mukaisesti.
4.5. OPETTAJIEN KOULUTUS JA OHJAUS
Opisto järjestää vuosittain opettajille tarkoitettua täydennyskoulutusta. Tällainen
koulutus on yleensä opettajalle maksutonta. Opisto käyttää henkilöstökoulutukseen n.
1,5 % palkkasummastaan vuosittain.
Opiston henkilökunta pääsee yhdelle ryhmäopetuksena järjestettävälle kurssille ilmaiseksi, mikäli kurssilla on minimimäärä maksavia opiskelijoita. Avoimen yliopiston
kurssit, poikkeuksellisen kalliit kurssit, yksilöopetus, tilauskoulutuksen kurssit ja taiteen perusopetus ovat kuitenkin maksullisia. Tuntiopettaja on oikeutettu henkilökuntaetuun, mikäli hänellä on lukuvuotena vähintään 100 tuntia opetusta. Edun saadakseen pitää ilmoittautumisen jälkeen täyttää ja palauttaa Kari Koskelle lomake, josta ilmenee,
18
mille kursseille on ilmoittautunut. Samalla lomakkeella voi lisäksi anoa opiston omia
kursseja täydennyskoulutukseksi.
Tuntiopettaja voi saada avustusta opistolta myös hakeutuessaan opiston ulkopuoliseen
koulutukseen. Tuntiopettajien henkilöstökoulutuksesta päättää apulaisrehtori Kari
Koski. Tarvittaessa apulaisrehtori neuvottelee ainealueen vastaavan opettajan kanssa
koulutuksen tarpeellisuudesta.
Opisto on mukana Opelix-hankkeessa, jonka kautta koulutuksia voi saada ilmaiseksi.
Myös OPH ym. tahot järjestävät ilmaista koulutusta. Näistä tiedotetaan VOPin
viikkotiedotteessa.
4.6. TYÖSUOJELU
Jokaisen työntekijän on noudatettava työsuojelumääräyksiä, joihin kuuluu mm. erilaisten koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö. Opettajan on annettava myös opiskelijoilleen asianmukainen koneiden käyttöopastus ja huolehdittava siitä, että opiskelijat
tunnilla noudattavat työsuojelumääräyksiä. Mikäli huomaat sellaisia epäkohtia, jotka
vaarantavat työn turvallisuuden ja terveellisyyden, ilmoita siitä ko. tilasta vastaavalle
henkilölle (esim. kouluilla koulun rehtori), mikäli asia liittyy tilaan tai siinä oleviin laitteisiin. Ilmoituksen voi myös tehdä omalle esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle.
Työsuojeluvaltuutettu on Tommi Nummela ja työsuojelupäällikkö Marja Oksanen. Mikäli
sinulle sattuu tapaturma työssä tai työmatkalla, siitä pitää tehdä tapaturmailmoitus ja
toimittaa lisäksi hoitavalle lääkärille/sairaalaan vakuutustodistus. Tarkempia tietoja
työsuojelupäällikkö Marja Oksaselta. Kaikki henkilökuntaan kuuluvat on
tapaturmavakuutettu Ifissä.
Opisto tapaturmavakuuttaa vain alle 16-vuotiaat kuva-, kirjoittaja- ja sirkuskoulun
opiskelijat, muiden on huolehdittava itse vakuutuksistaan.
19
TYÖEHTOSPIMUS
F KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJAT (2012–2013)
11 § Työsuhteen alkaminen
Työsuhteen alkamisessa noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n määräyksiä.
Työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jona työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy
työhön.
Jos työntekijä on työsopimuksen mukaan otettu palvelukseen kalenterikuukauden ensimmäisestä päivästä lukien ja tämä päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmukaisesti
ei ole työpäivä, työntekijän oikeudet alkavat kuitenkin sanotun kuukauden alusta, jos työhön otettu on
edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön
eivätkä nämä päivät ole kuuluneet edellisen työntekijän työsuhteeseen.
Soveltamisohje: Työsopimus on pyrittävä tekemään kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä ilmenevät
kaikki työsuhteen ehtojen määrittelyyn vaikuttavat seikat. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin,
kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi.
12 § Tehtävät
1 mom.
Tuntiopettaja otetaan työsopimuksessa mainittua opetusta antamaan. Tuntiopettajan
velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin.
Soveltamisohje Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.
2 mom.
Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia
opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy 13 §:n mukaan.
Soveltamisohje Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.
13 § Tuntipalkkiot
1 mom.
Tuntiopettajalle (4 06 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta 23,96–27,49 €.
2 mom.
Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuuden omaavalle
sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut 35 opintoviikon tai vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, maksetaan 10 % ja pelkästään aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneelle 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan.
Soveltamisohje Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu
6 §:n 7 momentissa
Jos opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksen ohjaustyötä, luetaan siitä työnantajan vahvistama
tuntimäärä opetustunteihin siten, että 1,5 tunnin työtä vastaa yksi oppitunti.
20
3 mom.
Luentopalkkiosta sovitaan erikseen paikallisesti.
14 § Määrävuosikorotus
1 mom.
Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme
vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain
muussa kansalaisopistossa, maksetaan 6 % korkeampi tuntipalkkio.
Soveltamisohje: Opetustuntimäärää laskettaessa otetaan huomioon vain yhden kansalaisopiston tunnit.
Määrävuosikorotuksen maksaminen edellyttää, että opettaja opettaa asianomaisessa kansalais- tai kansanopistossa keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia. Jakajana käytetään työviikkojen määrää.
2 mom.
Määrävuosikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä A osion 17
§:ssä on määrätty.
Määrävuosikorotuksen saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti viimeistään kahden vuoden
kuluessa siitä, kun oikeus määrävuosikorotukseen on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myöhemmin,
määrävuosikorotus myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna.
Ao. viranomainen voi päättää, että määrävuosikorotus myönnetään ilman hakemusta, mikäli
viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa määrävuosikorotus.
Oikeus määrävuosikorotukseen alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona
määrävuosikorotukseen oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.
Soveltamisohje: Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan
palvelusajoista, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen osaan oikeutettavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä.
15 § Vuosilomakorvaus
1 mom.
Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy
vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.
2 mom.
Jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman
työnantajan muun palvelussuhteen perusteella, hänellä ei ole oikeutta tässä pykälässä tarkoitettuun lomakorvaukseen
Soveltamisohje: Lomakorvaus on 9 % koko palvelussuhteen kestoajalta maksetuista työssäoloajan palkoista (11,5%, jos työsuhde on jatkunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskeytyksettä
vähintään yhden vuoden).
Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman.
21
16 § Lomaraha
Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuuluu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 tunnin ansaintasäännön piiriin
(täysi lomanmääräytymiskuukausi). Lomaraha lasketaan seuraavasti:
ne kuukaudet, joissa 14
50% lomakorvaus työvuodelta
x
työpäivää tai 35 oppituntia
työsuhteen keston kuukaudet
Soveltamisohje Lomanmääräytymiskuukausi
Täysi lomanmääräytymiskuukausi määritellään seuraavasti:
- 14 työssäolopäivän ansaintasääntö
Sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jossa työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolopäivien veroista päivää (sairaus, äitiysloma yms. VLL 3 §:n 5 momentissa
mainitut päivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä). Työpäivän pituudella ei ole merkitystä, yksikin oppitunti riittää.
- 35 työtunnin ansaintasääntö
Sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan
työssä vähintään 35 työtuntia, jos työntekijä on työsopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina
päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan neljäätoista työssäolopäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää neljätoista työssäolopäivää. Työntekijän kalenterikuukauden aikana tekemiksi työtunneiksi lasketaan ne työtunnit, joina hän on estynyt suorittamasta työtään työsopimuslaissa (34 §) säädetyn äitiys-, erityisäitiys-,
isyys- tai vanhempainloman aikana (VLL 3 §:n 6 mom.).
Edellä esitettyjä 14 työpäivän ja 35 työtunnin ansaintasääntöjä ei sovelleta koskaan rinnakkain.
Työntekijä kuuluu joko 14 työpäivän tai 35 työtunnin ansaintasäännön piirin.
Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde alkoi tai päättyi, on ollut työssä yhteensä
vähintään 14 työpäivää tai vähintään 35 työtuntia eikä siitä ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, luetaan ko. aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi (ei
kuitenkaan oikeuta lomarahaan).
Sairausajan vaikutus lomakorvaukseen:
- jos tuntiopettajalla on yksikin täysi lomanmääräytymiskuukausi (35h) – lisätään lomakorvaukseen
laskettuun palkkaan myöskin mahdollinen palkaton sairausloma eli minkä palkan olisi saanut, jos olisi
ollut töissä
- jos tuntiopettajalla ei ole yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta (35h) – vähennetään lomakorvausta varten lasketusta palkasta sairausloman ajalta maksettu palkka
22
17 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka
1 mom.
Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan
sairausajan ja äitiysloman palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 8 §:n mukaan.
Soveltamisohje Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman
opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14
tuntia viikossa.
Viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta
1. varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta
2. sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta
3. lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta
enintään 185 kalenteripäivän ajalta.
Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa
jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää.
Sairausajan palkan maksamisen edellyttää, että virantoimitus tai työsuhde on jo alkanut, ts. että ao viranhaltija/työntekijä on aloittanut työnteon. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun
palvelussuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin.
Jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde ei ole jatkunut 60 kalenteripäivää ennen sairauslomaa,
hänellä on oikeus saman kalenterivuoden aikansa saman palvelussuhteen perusteella saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja.
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivä seuraavin edellytyksin:
1. viranhaltija/työntekijä on ollut ao kunnan/kuntayhtymän palvelussuhteessa välittömästi ennen äitiysloman alkamista vähintään kaksi kuukautta,
2. äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.
Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin.
2 mom.
Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen ja
palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.
Maksetaan sairausajan palkkaa työsopimuslain mukaan: sairauden alkamispäivää
seuranneen yhdeksän arkipäivän ajalle ajoittuva palkka. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut
yhden kuukauden karenssi. Jos karenssi ei täyty maksetaan 50 % em. sairausajan palkasta.
Äitiysloma on palkaton.
18 § Tilapäinen hoitovapaa
Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada
palkallista työlomaa (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 10 §:ssä mainitaan.
Työntekijällä on oikeus saada vapaata hänen äkillisesti sairastuneen alle 10 vuoden ikäisen
lapsensa tai muun hänen taloudessaan asuvan alle 10 vuotiaan lapsen taikka vammaisen
lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin, kun muuta hoitoa ei ole saatu
järjestetyksi. Vapaata on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljäksi
työpäiväksi kerrallaan.
23
Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien.
19 § Matkakustannusten korvaukset
Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao.
määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.
1)
Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kunnan ulkopuolelta sijaitsevasta asunnosta tai hänen kunnan ulkopuolella sijaitsevasta toimipaikasta opiston työpisteeseen
siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan
matka takaisin sekä maksetaan päiväraha.
2)
Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset
tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen kuitenkin enintään
siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin.
20 § Palkanmaksu
Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja –ajankohta on KVTES:n II luvun 18 §:n mukainen.
Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään
sen 16. päivänä, jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteita muuta
johdu taikka toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin määrää. Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arkilauantaina taikka arkipäivänä, jona pankkien
yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä. Määräaikaiselle viranhaltijalle voidaan maksaa palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään
sen viimeisenä arkipäivä, ei kuitenkaan lauantaina. Jos palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Viranhaltijan/työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille, jolleivät työnantaja ja viranhaltija/työntekijä toisin sovi.
Työnantajan on annettava viranhaltijalle/työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tarvittaessa tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää
käydä ilmi viranhaltijalle/työntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja
palkanpidätys eri tarkoituksiin.
24
Tietyt tehtävät on jaettu tietyille opistosihteereille:
Tuntiopettajien palkat: Päivi Kantola, (03) 621 4440, 040 869 0120
Matkalaskut ja päiväkirjat: Päivi Wathén (03) 621 2508, 040 869 6228
25
26
Kurssipaikkojen osoitteet
Hattula
Hurttalan liikuntasali Vanhankirkontie 43, Parola
Juteinitalo Kauppatie 3, Parola
Kouvalan Maamiesseuran talo Hyrväläntie 771, Hyrvälä
Lepaan koulu Tyrvännöntie 625, Lepaa
Nihattulan koulu Mäntymäentie 55, Parolannummi
Parolan koulu Merventie 12, Parola
Pappilanniemi, peilisali Pappilanniementie 9, Pappilanniemi
Parolan yhteiskoulu ja lukio Myllytie 33, Parola
Parolan nuorisotalo Parolantie 53, Parola
Pekolan koulu Aulangontie 629, Pekola
Rahkoilan koulu Kettumäentie 3, Hattula
SPR:n Juttutupa Jaakonkuja 3, Parola
Hämeenlinna
Kantakaupunki
Ahveniston koulu Turuntie 33
Aikuislukio Linnankatu 12-14
ARX-talo Keinusaarentie 1
Carmenin kenkä Hämeentie 11
Hämeenkaari Hämeensaarentie 3
Hämeenlinnan pääkirjasto Lukiokatu 2
Hämeenlinnan yhteiskoulu (Tuomela, Hätilä) Viertokatu 1
Kaurialan koulu Torikatu 33
Kaurialan lukio Erottajakatu 5
Keskuskoulu Lukiokatu 8
Kirkonkulman koulu Vanhanpappilantie 97
Kk Tavastia (Koulutuskeskus Tavastia) Hattelmalantie 8
Luolajan koulu Vesitie 14
Lyseon koulu Lukiokatu 8
Lyseon lukio Linnankatu 12 – 14
Myllymäen koulu Ahokatu 20
Poltinahon taidekasarmi Poltinahon kasarmialue, rakennus 11
Pivotkerhon tanssisali Poltinahontie 9 A
Ruununmyllyn koulu Ruununmyllyntie 142
Saaristen koulu Saaristenkatu 13 – 15
Seminaarin koulu Seminaarinkatu 2
Sirkuskoulu Arx, Sirkussali Vanajantie 10 rak. A
Stone Gallery Lunnikivi Idänpääntie 6
Uimahalli Uimarintie 2
Vanajantien tanssisali Vanajantie 10 rak. A
Verkatehdas, Opistotalo Viipurintie 4 (Verkatehtaankuja 9)
Wetterin auditorio Wetterhoffinkatu 2
Viipurintien vanhustentalo Viipurintie 56
VOPin Verstas Vanajantie 10 rak. A
Voutilakeskus Pollentie 35
Vuorentaan koulu Haansuonpolku 1
Hauho
Alvettulan koulu Alvettulantie 183, Alvettula
Alvettulan seuratalo Alvettulantie 177, Alvettula
Eteläisten koulu Hauhontie 1585, Eteläinen
27
Hauhon palvelutalo Koivukoto Kurrenkuja 1, Hauho
Hauhon yhtenäiskoulu Tanhuantie 2, Hauho
Hauhontaustan kylätalo Hauhontaustantie 645, Hauho
Palvelutalo Punnanmäentie 10, Hauho
Suojamäki Hauhontie 27, Hauho
Kalvola
Hukarin nuorisotalo Iittalantie 211, Iittala
Iittala-halli Hollaajantie 2, Iittala
Iittalan yhtenäiskoulu Hollaajantie 2, Iittala
Iittalan ent. yläaste (Nuhala) Koulutie 39, Iittala
Iittalan Palotalo Hallintotie 2 A, Iittala
Iittalan Taidetalo Iittalantie 130, Iittala
Kalvolan kirjasto Hollaajantie 3, Iittala
Palvelutalo Keikkalakoti Franssilantie 9, Iittala
Pirttikosken ent. koulu Rimmiläntie 2152, Rimmilä
Lammi
Hakkalan koulu Lamminraitti 35, Lammi
Kataloisten ent. kauppa Kataloistentie 647, Kataloinen
Konnarin koulu Mommilantie 21, Lammi
Lammin kirkko Evontie 1, Lammi
Pasaapelin koulu Pasaapelintie 1, Lammi
Tapiola, Riikonen Mommilantie 1109, Lammi
Turvan talo Mommilantie 7, Lammi
Uimahalli Lamminraitti 37, Lammi
Renko
Haapamäki Topenontie 229, Renko
Kaloisten kylätalo Tukikohta, Asemintie 439, Kaloinen
Nevilän koulu Hyvikkäläntie 1282, Nevilä
Nummenkylän koulu Hämeen Härkätie 4151, Nummenkylä
Päiväkoti Aurinkopiha Rengonraitti 42, Renko
Raitaharjun palvelukoti Rengonraitti 21 A, Renko
Seurakuntasali Hinkaloistentie 1, Renko
Tuulos
Birgitta-koti Syrjäntaantie 62 B, Syrjäntaka
Juttilan ent. koulu Luopioistentie 443, Juttila
Monitoimihalli Suolijärventie 15, Syrjäntaka
Pohjoisten ent. koulu Lakkolantie 26, Pohjoinen
Seurakuntakeskus Pappilantie 15, Syrjäntaka
Tuuloksen koulu Suolijärventie 15, Syrjäntaka
Tuuloksen Pirtti Suolijärventie 24, Syrjäntaka
Janakkala
Turenki
Kuumolatalo Kuumolantie 11
Opistotalo Taimistotie 4
Päiväkoti Kivitasku Peurankaari 1
Sibelius-opisto, Pyhämäen opetustila Pyhämäentie 25 B
Turengin koulu Koulutie 2 B
Turengin Työväentalo Kauppakuja 16
Turengin yhteiskoulu ja lukio Lukiotie 1
Vapari Pyhämäentie 25
28
Tervakoski
Kettukallion päiväkoti Kettukalliontie 2
Säästörinne Kirkkotie 9
Tervakosken koulu Kettukalliontie 2
Tervakosken terveysasema, kokoushuone Kivimiehentie 2
Tervakosken uimahalli Tervajoentie 4
Tervakosken yhteiskoulu ja lukio Heimolantie 2
Haja-asutusalue
Harvialan koulu Sääjärventie 43, Harviala
Heinäjoen koulu Korventie 12, Heinäjoki
Mallinkaisten ent. koulu Kouluraitti 1, Mallinkainen
Saloisten ent. koulu Kalkantie 9, Saloinen
Seppä-Jussin Paja Jantusentie 43, Virala
Tanttalan koulu Tanttalantie 100, Tanttala
Viralan koulu Viralantie 143, Virala
Voiman talo Leppäkoskentie 368, Leppäkoski
Vähikkälän koulu Kirkkoportintie 33, Vähikkälä