palvelutasopäätös 2013 - 2016 - Oulu

Transcription

Pelastuslain (379/2011) 28 §:n mukainen
PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013 - 2016
Päätösosa (OSA 1)
Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa
14.12.2012 § 46
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Palvelutasopäätös 2013 - 2016
SISÄLLYSLUETTELO
1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ..................................................................................... 4
1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta .................................................................................... 4
1.2 Onnettomuusuhkien tarkastelu ....................................................................................................... 5
2 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSTOIMI ....................................................................................... 6
2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia................................................................................. 6
2.2 Pelastustoimen organisointi ............................................................................................................ 7
2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö ........................................................................................................... 9
2.3.1 Päätoiminen henkilöstö ............................................................................................................ 9
2.3.2 Sivutoiminen henkilöstö ........................................................................................................ 10
2.4 Pelastuslaitoksen paloasemat (toimipaikat) .................................................................................. 12
3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN .................. 14
3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi....................................................................................... 14
3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta ....... 15
3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta) ................................................................................. 16
3.3.1 Turvallisuusviestinnän kohdentaminen ................................................................................. 17
3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta) ....................................................................... 19
3.4.1 Muu valvonta ......................................................................................................................... 21
3.5 Nuohouspalvelut ........................................................................................................................... 22
3.6 Muiden onnettomuukien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä................................. 22
4 PELASTUSTOIMINTA ...................................................................................................................... 24
4.1 Pelastustoiminnan resurssit ........................................................................................................... 25
4.1.1 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen ..................................... 25
4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä
noudatettavat periaatteet ................................................................................................................. 25
4.1.3 Kalusto ja varusteet................................................................................................................ 27
4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen ............................................................ 28
4.3 Toimintavalmius ........................................................................................................................... 30
4.3.1 Päivittäiset onnettomuudet..................................................................................................... 30
4.3.2 Vesipelastustoiminta .............................................................................................................. 31
4.3.3 Vesipelastustoiminta merialueilla .......................................................................................... 31
4.3.4 Vaarallisten aineiden torjunta ................................................................................................ 32
4.3.5 Öljyntorjunta .......................................................................................................................... 33
4.3.6 Sammutusvesihuolto .............................................................................................................. 34
4.4 Pelastustoiminnan johtaminen ...................................................................................................... 35
4.4.1 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät................................................................................. 37
4.4.2 Pelastustoiminnan viestijärjestelmät ...................................................................................... 37
4.4.3 Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät ................................................ 38
4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus.................................................................. 38
4.6 Suuronnettomuusharjoitukset ....................................................................................................... 39
4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa ...................................................................................................... 40
5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU ........................................................................ 42
5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite ....................................................... 42
Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
2 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa ........................ 43
5.3 Koulutus ........................................................................................................................................ 43
5.3.1 Väestönsuojeluorganisaation koulutus .................................................................................. 43
5.3.2 Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opsatus ...................................................... 44
5.4 Valmiusharjoitukset ...................................................................................................................... 44
5.5 Väestön suojaaminen .................................................................................................................... 45
5.5.1 Väestönvaroitusjärjestelmät ................................................................................................... 45
5.5.2 Säteilynvalvonta .................................................................................................................... 46
5.5.3 Väestönsuojat ......................................................................................................................... 47
5.5.4 Väestön evakuointi ................................................................................................................ 47
5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot) ............. 48
5.6.1 Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ........................................................... 48
5.6.1 Pelastuslaitoksen johtokeskus ................................................................................................ 49
5.6.3 Yhteydet kuntien ylläpitämiin väestönsuojelumuodostelmiin ............................................... 50
5.7 Väestönsuojelumateriaali .............................................................................................................. 50
5.8 Henkilöstö-, kalustoja tilavaraukset ........................................................................................... 51
5.9 Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat............................................................................ 51
6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVELUT ............................................. 53
6.1 Ensihoitopalvelut .......................................................................................................................... 53
6.1.1 Ensivastetoiminta ................................................................................................................... 53
6.1.2 Ensihoito (sairaankuljetus) .................................................................................................... 54
6.3 Muut palvelut ................................................................................................................................ 56
Liite 1
Taulukko kohtaan 4.1.2
Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja
varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet
Liite 2
Taulukko kohtaan 4.1.3
Kalusto ja varusteet
OSA 2
Palvelutasopäätöksen perustelumuistio
3 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ
Palvelutasopäätös on alueen pelastustoimen päätös siitä, kuinka se järjestää pelastustoimeen kuuluvat lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut
muut tehtävät alueellaan. Keskeisen osan näistä palveluista muodostavat
lakisääteiset tehtävät, kuten turvallisuusviestintä, valvonta (palotarkastustoiminta) ja pelastustoiminta. Pelastustoimelle vapaaehtoisia tehtäviä ovat mm.
ensihoitopalveluiden järjestäminen.
Palvelutaso on mitoitettava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja tarpeita
vastaavaksi. Määrittelyn mukaan pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus- ja
vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.
Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi. Palvelutasosta päättäminen on
säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin
sopijakuntia.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen tavoitteena on
tuottaa riittävät, laadukkaat ja kustannuksiltaan harkitut pelastustoimen palvelut koko pelastuslaitoksen alueelle.
Palvelutasopäätöksen tarkoitus
Palvelutasopäätöksen tarkoitus löytyy
alueen pelastustoimen kehittämisen ohjauksesta. Palvelutasopäätökseen on
kirjattu palvelut, joita on tarjottava tai
joita halutaan tarjota pelastuslaitosta
ympäröivälle yhteiskunnalle. Jotta tarjottavien palvelujen laatu ja määrä olisi
palvelutasopäätöksen mukaiset, on pelastuslaitoksen eri toiminnot saatettava
vähintään palvelutasopäätöksessä
määritetylle tasolle.
Palvelutasopäätökseen liittyy myös informatiivinen tarkoitus. Niin yksityiset
ihmiset kuin myös alueen yritykset, laitokset ja yhteisöt voivat palvelutasopäätöksen avulla tarkastella pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuspalvelujen
saatavuutta ja samalla arvioida palveluja täydentävien, omaehtoisten turvallisuusjärjestelyjen tarvetta omassa ympäristössään.
Jokaiseen tarkasteltavaan pelastustoimen osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, vuosia 2013-2016 koskeva palvelutasopäätös sekä
tarvittaessa myös toiminnan kehittämissuunnitelma halutun palvelutason
saavuttamiseksi. Lisäksi asiakirjaan on kirjattu arviot päätösten kustannusvaikutuksista.
Päätös palvelutasopäätöksen voimassaoloajasta
Tämä palvelutasopäätös on voimassa vuodet 2013 - 2016.
Mikäli palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tulee säädösmuutoksista
aiheutuvia muutostarpeita palvelutasopäätökseen, niistä tehdään kulloinkin
erilliset päätökset.
1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta
Lainmukaisuus
Pelastustoimen palvelutasopäätöksen laadintaa koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin (379/2011). Palvelutason mitoittamista on käsitelty lain 28
§:ssä. Palvelutasosta päättämistä, päätöksen sisältöä, voimassaoloaikaa,
AVI:lle kuuluvaa palvelutason valvontaa sekä ministeriön norminantooikeutta koskevat kohdat sisältyvät lain 29 §:ään.
Palvelutasopäätöksen on täytettävä
hallinnon lainmukaisuuden periaatteet.
Päätökseen kirjattavat asiat eivät saa
olla ristiriidassa pelastustoimen toimialaa koskevien säädösten kanssa.
Pelastuslakiin kirjatut säädökset ohjaavat palvelutasopäätöksen sisältöä hyvin karkealla tasolla. Päätöksen sisältöön ja esittämistapaan liittyvä tarkempi
ohjaus esitetään kumoutuneen pelastuslain (468/2003) 13 §:n perusteella
annetussa sisäasiainministeriön ohjeessa. (SM:n ohje alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä, 6.6.2008).
SM:n päätös alueen pelastustoimen
palvelutasopäätöksestä
SM:n pelastusosasto ei ole toistaiseksi
julkaissut päivitystä alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksiä koskevasta ohjeestaan.
4 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
1.2 Onnettomuusuhkien tarkastelu
Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määritettäessä on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 28 §).
Onnettomuusuhkien arvioimisen keskeisenä perustana on sisäasiainministeriön ohje pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta (SM:n julkaisuja
21/2012). Toimintavalmiusohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien
tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohje määrittelee perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja
johtamiselle. Toimintavalmiusohjetta ja sen vaikutusta pelastustoiminnan mitoittamiseen on käsitelty tarkemmin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja palvelutasopäätöksen pelastustoimintaa koskevassa osassa.
Onnettomuusuhkien tarkasteluun liittyy useita valtakunnallisia julkaisuja,
joissa käsitellään yhteiskunnan uhkamalleja ja turvallisuutta. Ohjeita siitä, miten nämä julkaisut on huomioitava, ei ole, mutta julkaisuissa esitetään myös
pelastustoimeen liittyviä asioita ja siten ne on ainakin keskeisiltä osiltaan
huomioitu palvelutasopäätöstä laadittaessa.
Julkaisuja ovat:
-
-
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
(VN:n selonteko 2009)
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, YTS
(YTS, VN:n periaatepäätös 16.12.2010)
Sisäisen turvallisuuden ohjelma vuosille 2012 – 2015, STO III
(VN:n Periaatepäätös 14.6.2012)
Varautuminen ja kokonaisturvallisuus
(Komiteamietintö, VN:n julkaisuja 21/2010)
Väestön suojaamisen strategia
(SM 30.11.2007)
HARVA-selvitys
(Oulun läänin harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden
varmistaminen. Oulun lääninhallituksen julkaisu nro 112/ 2006)
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden
arviointiraportit
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia
(MMM:n julkaisuja 1/2005)
Oppilaitosten turvallisuus
(SM:n julkaisut 40/2009)
Pelastustoimen strategia 2025
(SM:n pelastusosasto, 2012)
5 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös onnettomuusuhkien käsittely- ja esittämistavasta
-
Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen onnettomuusuhat esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden määrittämisen perustana käytetään regressiomallin avulla laadittua
riskialuejakoa, jota täydennetään riskiruudun määrittävillä onnettomuuksilla (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukainen riskialuejako). Erityisiä riskikohteita ja -alueita varten tehdään tarvittavat
pelastustoimen suunnitelmat. Riskikohteissa tapahtuvia onnettomuuksia
ehkäistään, rajoitetaan ja torjutaan kohteen omatoimista varautumista
tukemalla sekä tarvittaessa myös pelastuslaitoksen toimenpitein.
-
Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen perustana käytetään normaaliajan uhkamallia. Yksityiskohtaisemmat poikkeusolojen riskit on selvitetty yhteistyössä sotilasviranomaisten ja muiden
yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Poikkeusolojen uhkakuvat esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa.
-
Uhkamallit ja riskianalyysit luodaan siten, että ne ovat tietojen asiasisältö huomioiden eri viranomaisten hyödynnettävissä.
Toimintavalmiusohje
Sisäasiainministeriön työ toimintavalmiusohjeen uudistamiseksi valmistui
huhtikuussa 2012. Ohje julkaistiin nimellä: Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (PTS-ohje).
Kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat:
EU:n neuvosto on todennut
(30.11.2009), että jäsenmaiden tulee
määritellä kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat. Toimintavalmiusohje
määrittelee tällaisiksi onnettomuudet,
joista aiheutuu henkilövahinkoja yli 100
henkilölle, yli 20 M€ omaisuusvahingot
tai valtakunnan rajat ylittävä päästö
(ympäristövahinko). Arvioinnin laatimista varten on tulossa oma mm. VTT:ssä
kehitelty sovellus (PELTORI).
Oulu-koillismaan pelastuslaitos laatii
selvityksen alueellaan, kunhan yhteisesti käytettävät arviointivälineet ovat
valmiit.
2 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSTOIMI
Pelastuslain (379/2011) 24 §:n mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta
yhteistoiminnassa (alueen pelastustoimi). Pelastustoimen alueet määrää
Valtioneuvosto. Aluejaon säädösperustana on Laki pelastustoimen alueiden
muodostamisesta (1214/2001) ja VN:n päätös pelastustoimen alueista
(7.3.2002). Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen nimi on johdettu edellä mainitusta VN:n päätöksestä. Vuonna 2007 kuntalakiin tehty muutos
(27.4.2007/519, 87a §) edellytti, että kunnallisten liikelaitosten nimessä on
esiinnyttävä sana liikelaitos. Näin Oulu-Koillismaan pelastustoimi sai nykyisen virallisen nimensä Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Epävirallisena
nimenä säilyi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos.
2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia
ARVOT
Turvallisuus
Edistämme turvallisuutta.
Uudistumiskykyisyys
Edellytämme toiminnassamme uutta ajattelua, joustavuutta ja luovuutta.
Luotettavuus
Olemme luotettava, ammattitaitoinen ja vastuullinen toimija.
Inhimillisyys
Toimimme inhimillisesti ja tasavertaisesti.
6 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
VISIO 2020
Pelastuslaitos on luotettava ja tehokas turvallisuuskulttuurin edistäjä.
TOIMINTA-AJATUS
Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Strategia-asiakirjat
Pelastuslaitoksen visio, toiminta-ajatus,
strategiset päämäärät ja arvot on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnan
päätöksellä 18.6.2010.
Pelastustoimen kustannukset
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
vuoden 2011 nettokustannukset olivat
60,81 €/asukas. Valtakunnallisessa pelastuslaitosten vertailussa se on alhaisimmasta päästä.
Lähde: Pronto -tietokanta 3.6.2012
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
-
Resurssit ja toiminta on kohdennettu riskien ja palvelun kysynnän suhteen tarkoituksenmukaisesti.
Asiakkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan palveluissa.
Pelastuslaitoksella on monipuoliset ja kehittyvät prosessit palvelujen
tuottamiseksi.
Toiminta on vaikuttavaa ja taloudellista.
Pelastuslaitoksen henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta sekä
organisaatio toimii hyvin.
Päätös pelastuslaitoksen strategiasta
-
Pelastuslaitoksen arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät
ohjaavat ja luovat perustan koko pelastuslaitoksen toiminnalle.
2.2 Pelastustoimen organisointi
Yhteistoimintasopimus
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon liikelaitos osana
Oulun kaupungin organisaatiota.
Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimeen kuuluvista lakisääteisistä
tehtävistä sekä muista alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä sovittavista tehtävistä.
Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Oulun kaupunginhallituksen asettama
johtokunta. Sopijakuntien yhteistyöelimenä ja neuvoa antavana elimenä toimii neuvottelukunta. Sekä johto- että neuvottelukunnan toimikautena on valtuustokausi. Niiden puheenjohtajat nimeää Oulun kaupunginhallitus.
Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen 1.1.2013 voimaan tullut yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu sopijakuntien kesken 28.11.2012.
Johtosääntö
Pelastuslaitoksen johtosäännön tarkistamistyötä on tehty siten, että uusi johtosääntö saadaan voimaan vuoden
2013 alusta alkaen.
Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja, jonka tehtävistä samoin kuin johto- ja
neuvottelukunnan tehtävistä määrätään tarkemmin pelastuslaitoksen johtosäännössä.
7 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Pelastuslaitoksen toiminnallinen organisaatio on jaettu neljään kokonaisuuteen: riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja tukipalvelut.
Riskienhallinta muodostuu onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvistä valvonta-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Tulosalueen henkilöstö huolehtii myös työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvistä asiantuntija- ja ohjaustehtävistä sekä pelastuslaitoksen ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta. Riskienhallinnan henkilöstöä ovat riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, palotarkastajat, valmiuspäällikkö
ja mm. työsuojelupäällikön tehtävää hoitava apulaispalopäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa riskienhallintapäällikkö.
Organisaatio
Pelastuslaitoksen organisaatiokaavio
on hyväksytty johtokunnassa
28.9.2012.
Pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät määräytyvät pelastuslain 32 §:n mukaisesti (pelastustoiminnan sisältö). Toiminta on jaettu kolmeen toimialueeseen: Oulu, Länsi ja Itä. Oulun toimialueeseen kuuluvat ympärivuorokautisesti miehitetyt Haukiputaan, Kempeleen, Oulun ja Tuiran (Ruskonselän) paloasemat. Läntiseen toimialueeseen kuuluvat Hailuodon, Iin, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin
paloasemat. Itäiseen toimialueeseen kuuluvat Kuusamon, Pudasjärven ja
Taivalkosken paloasemat. Pelastustoiminnan tehtäväkokonaisuutta johtaa
pelastuspäällikkö apunaan edellä mainittuja toimialueita johtavat palopäälliköt.
8 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Pelastuslaitoksen syksyllä 2012 tehdyssä organisaatiouudistuksessa ensihoitopalvelut siirrettiin pelastuksen tulosalueelta omaksi tulosalueeksi. Muutosta edellytti ensihoitopalveluiden tuottamisen laajeneminen 1.1.2012 alkaen ”vanhan” Oulun ja Hailuodon alueelta Kempeleen ja Oulunsalon alueelle
sekä 1.1.2013 alkaen myös Iin, Haukiputaan, Kiimingin, Yli-Iin ja Ylikiimingin
alueille. Ensihoitopalveluiden tulosaluetta johtaa ensihoitopäällikkö
Tukipalvelujen tulosalueeseen sijoittuvat henkilöstö- ja taloushallintoon, sekä
huoltoon, tekniikkaan ja hankintoihin liittyvät tehtävät. Tukipalvelujen henkilöstöä ovat mm. hallintosihteeri, talousasiainhoitajat, kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari sekä viestimestari. Tehtäväkokonaisuutta johtaa talouspäällikkö.
Pelastuslaitoksen johtoryhmään, joka toimii myös pelastuslaitoksen henkilöstön yhteistoimintaelimenä, kuuluvat pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö, riskienhallinta-päällikkö, ensihoitopäällikkö, talouspäällikkö, henkilöstösuunnittelija, työsuojelupäällikkö, työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut sekä kaksi päätoimisen henkilöstön edustajaa ja yksi sivutoimisen henkilöstön edustaja.
Talous
Vuoden 2013 talousarvion mukainen liikevaihto on yhteensä noin
25 108 000 €
-
pelastus 18,3 M€ (64,7 €/as)
ensihoito 6,8 M€ (22.4 €/as)
Talousarviovuoden 2013 liikevaihto
nousee vuoden 2012 talousarviosta
noin 22 %. Merkittävimpänä nousun aiheuttajana on ensihoitopalveluiden laajentuminen (noin + 3,5 M€) sekä valtionosuuksien poistuminen erityisen kalliin kaluston hankinnoistavuoden 2013
alusta alkaen (noin + 0,2 M€).
2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö
Pelastuslain 26 §:n mukaisia alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia
ovat pelastusjohtaja ja johtokunta. Pelastuslain 26 §:ssä tarkoitetuille muille
viranhaltijoille perustettavista viroista tai työsopimussuhteisille henkilöille perustettavista toimista päättää johtokunta. Sivutoimiselle henkilöstölle perustettavista vakansseista päättää paloasemasta vastaava päällystöviranhaltija.
Vapaaehtoispalokuntien kanssa tehtävät sopimukset allekirjoittaa pelastusjohtaja.
Työhyvinvointi ja työolot
Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän
ja työhyvinvoinnin kehittämistyötä jatketaan palvelutasopäätöskauden aikana.
Kehittämistyöhön liittyy mm. työsuojelun yhteistoiminnan uudelleenorganisointi, johdon valmennusohjelma ja
työaikatyöryhmä.
2.3.1 Päätoiminen henkilöstö
Pelastuslaitoksen päätoimiselle henkilöstölle on 246 vakanssia, jotka ovat
täytettynä vakinaisesti tai sijaistettuna tai joihin on rahat varattuna. Henkilöstöstä 13 sijoittuu hallintoon/tukipalveluihin, 172 pelastustoimintaan, 16 riskienhallintaan ja 45 ensihoitopalveluihin.
Sijoittuminen organisaatiossa ei kerro koko toimenkuvaa, koska henkilöstö
tekee sijoituksesta riippumatta eri tulosalueille kuuluvia tehtäviä. Esimerkiksi
osa palotarkastajista osallistuu operatiivisen toiminnan tehtäviin samoin kuin
pelastustoimen henkilöstö osallistuu palonehkäisy tehtäviin tai varautumiseen liittyviin tehtäviin.
Päätoiminen henkilöstö noudattaa yleisimmin toimisto- tai yleistyöaikaa.
Vuorotyötä tekevän henkilöstön (pelastustoiminnan henkilöstö) työaikajärjestelmän arvioimista ja mahdollista uudistamista varten nimettiin työryhmä
syksyllä 2012. Työryhmän määräaika on 30.4.2013. Henkilöstö noudattaa
ainakin toistaiseksi kaksivuorojärjestelmää, jossa työvuorot ovat klo 7:30 16:30 ja 16:30 - 7:30. Viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia. EnsihoitohenHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
9 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
kilöstö (sairaankuljettajat) tekevät paikalliseen sopimukseen perustuvaa 2vuorojärjestelmän mukaista työaikaa, jossa työaika on keskimäärin 38,25
h/viikko.
Osa pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä osallistuu virka-ajan ulkopuolella hälytysvalmiuden ylläpidon edellyttämään varallaoloon. Varallaolosta ja muustakin hälytysvalmiudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa
4.1.2.
Pelastustoimen henkilöstön määrässä ja kelpoisuudessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Vaatimuksia on kirjattu pelastuslakiin ja asetukseen. Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksia ei ole esitetty
säädöksissä, päättää asiasta vakinaisen henkilöstön osalta pelastusjohtaja.
Sivutoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättää pelastuspäällikkö.
Säädösten ohella pelastustoimen henkilöstöön liittyy ohjeita, joita on toiminnan laatu, tehokkuus ja työturvallisuus huomioon ottaen noudatettava. Näitä
ohjeita ovat mm. sisäasiainministeriön antama pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje ja pelastussukellusohje sekä pelastuslaitoksen omat
ohjeet, kuten ohje korkean paikan työskentelystä ja ohje maastopelastustoiminnasta.
Henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten, palkkauksen, kelpoisuusehtojen ja
sijoituspaikkojen määräytymiseen liittyvä päätösvallan jakaantuminen on kirjattu johtokunnan päätöksellä hyväksyttyyn jatkodelegointiohjeeseen. Jatkodelegointiohjeen päivitystä viedään rinnan johtosäännön päivityksen kanssa.
Pelastuslaitoksen henkilöstöhallinto kuuluu tukipalvelujen tehtäviin. Henkilöstön työhyvinvointia ja työolojen kehittämistä koskevat asiat käsitellään pelastuslaitoksen johtoryhmässä, joka toimii samalla työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain tarkoittamana työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita käsittelee ja valmistelee myös erikseen nimetty
työsuojelupäällikkö ja työsuojelutyöryhmä.
Työterveyshuollon palvelut hankitaan pääosin Oulun työterveydeltä vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen tilojen ja kaluston sekä henkilöstön työajan käyttöön liittyviä asioita ohjeistetaan asemapalveluohjeissa (niin sanotut ”pelisäännöt”).
2.3.2 Sivutoiminen henkilöstö
Pelastuslaitoksen suurimman henkilöstöryhmän muodostaa sivutoiminen
henkilöstö, jonka työpanos kohdentuu pääasiassa pelastustoimintaan. Sivutoimisia toimenpidepalkkaisia henkilöitä on noin 300, jonka lisäksi noin 150
henkilöä kuuluu pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneeseen
vapaaehtoispalokuntaan (VPK). Palokuntasopimuksessa on sovittu palokunnan tuottamasta operatiivisesta valmiudesta ja sen korvaamisesta sekä
yhdistystoiminnan avustamisesta. Loput ovat tehneet työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Sivutoimisen henkilöstön määrä vaihtelee
jonkin verran.
Palokunta- ja yhdistyssopimukset
Sopimuspalokunnille ja sopimuspalohenkilöyhdistyksille maksetut avustukset (korvaukset) olivat vuoden 2011 tilinpäätöksessä 88 115 €.
Avustukset vuosina 2013 - 2016 ovat
noin 90 000 €/vuosi.
10 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on neljä: Kuusamon, Oulun, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Näistä Kuusamon, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. Oulun
VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa
tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson
TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus vuonna 2011.
Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (12
kpl), joiden kanssa pelastuslaitos on tehty yhdistyssopimukset. Sopimuksissa on sovittu mm. yhdistystoiminnan avustamisesta.
Sivutoimisen henkilöstön aluesopimus uusittiin vuoden 2012 alusta alkaen.
Palokuntasopimukset sekä yhdistyssopimukset on päivitetty ja uusittu vuoden 2012 aikana. Osa sopimuksista uusittiin jo vuonna 2011. Sivutoimisen
palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma
(sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. jatkuvan
neuvottelun toimintamallin.
Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Alueen 23 paloasemasta 20 henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä.
11 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
2.4 Pelastuslaitoksen paloasemat (toimipaikat)
Pelastuslaitoksen paloasemat sijaitsevat yleensä kuntien keskustaajamissa
tai niiden välittömässä läheisyydessä. Paloasemat ja muut pelastuslaitoksen
tarvitsemat tilat rakentaa ensisijaisesti kukin kunta ja ne ovat kyseessä olevan kunnan omistuksessa. Pelastusliikelaitos vuokraa tarvitsemansa tilat
ensisijassa kunnilta. Pelastuslaitos maksaa kiinteistöistä pääoma- ja ylläpitovuokraa. Maapohjasta ei vuokraa makseta.
Jokaisen kunnan alueella, Lumijokea lukuun ottamatta, on vähintään yksi
virka-aikana miehitetty paloasema. Viidellä asemapaikalla on ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius. Neljältä asemapaikalta ei suoriteta lainkaan
pelastustoimen ”kiireettömiä tehtäviä” ja siten niiden henkilöstöä hälytetään
ainoastaan pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten (ei virka-ajan miehitystä).
Asemapaikkojen vuokrat
Paloasemakiinteistöjen vuokrakustannukset vuonna 2011 olivat 2,1 M€ (13
% liikevaihdosta). Uusien kiinteistöjen
ja remontointien valmistuminen nostavat vuokria tulevina vuosina. Arvio vuosien 2013 - 2016 vuokrakustannuksista
on noin 2,5 M€/vuosi.
Pelastuslaitoksen tarpeiden kannalta asemapaikoissa korostuvat erityisesti
kaluston ja varusteiden säilytys- ja huoltotilat sekä toimisto-, koulutus- ja harjoitustilat. Tehokas pelastustoiminta edellyttää lisäksi, että asemapaikkojen
sijainti, kalusto ja henkilöstö vastaavat uhkamallien mukaisiin vaatimuksiin.
Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että asemapaikat kykenevät
jatkamaan toimintaansa myös normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana.
12 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös paloasemista
Pelastuslaitoksen paloasemaverkosto pidetään PTP-kaudella 2013 - 2016
nykyisellään seuraavin poikkeuksin:
-
Sivutoimisen henkilöstön käyttämiseen perustuvia paloasemia ylläpidetään, jos paloaseman toimintoihin osallistuu aktiivisesti vähintään viisi
pelastustoimintaan toimintakykyistä henkilöä tai jos paloaseman ylläpitämiseen on muita perusteita (turvesuot, mahdollinen kaivostoiminnan
kehittyminen).
-
Ruskonselän ja Rukan paloasemien rakentamista (uudisrakennukset)
sekä Pudasjärven paloaseman peruskorjausta viedään eteenpäin hankkeista tehtyjen hankesuunnitelmien mukaisesti. Ruskonselän paloasema otetaan käyttöön vuonna 2013 ja Rukan paloasema vuonna 2013 2014. Pudasjärven paloaseman peruskorjaus ja laajennus pyritään
saamaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä.
-
Oulun paloaseman (Raksila) peruskorjausta tai aseman korvaamista
uudisrakennuksilla viedään eteenpäin vuoden 2012 keväällä laaditun
tarveselvityksen pohjalta.
-
Taivalkosken paloaseman uudisrakentamisesta, laajennuksesta tai peruskorjauksesta sekä Hailuodon paloaseman laajentamisesta tehdään
tarveselvitys palvelutasopäätöskauden aikana.
-
Pelastuslaitos aloittaa kaikkia paloasemia koskevan selvitystyön, jossa
arvioidaan paloasemakiinteistöjen rakenteelliset ja tekniset edellytykset
selvitä pitkäkestoisista sähkön- ja energianjakelun katkoksista. Selvitystyö tehdään osana pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelua. Selvitys
laaditaan 1.3.2013 mennessä. Selvitystyön perusteella tehtävät hankinnat käsitellään vuosia 2014 - 2016 koskevissa talousarviosuunnitelmissa (pelastuslaitos/kunnat).
-
Pelastuslaitos tekee paloasemien peruskorjausta, laajentamista tai uudisrakentamista koskevia tarveselvityksiä, jos niiden laatimiselle esiintyy
tarvetta. Paloasemien lakkauttamista koskevia selvityksiä tehdään tarvittaessa.
13 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN
RAJOITTAMINEN
Pelastuslain (379/2011) keskeisenä tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaki antaa velvoitteita sekä yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille että
viranomaisille.
Pelastuslain toinen luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia häätilanteessa. Lain kolmas luku
koskee rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen
heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Ennalta ehkäisevän työn tavoitteet
Pelastuslain 27 § tukee hyvin pelastuslaitoksen strategian toteuttamista. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus on kirjattu 18.6.2010 hyväksytyssä strategiassa
seuraavasti:
Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä
onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa.
Pelastustoimelle kuuluvan onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on onnettomuuksien määrän ja onnettomuuksista aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja
ympäristövahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää
mm. lain 2- ja 3-lukujen noudattamisen valvontaa sekä turvallisuusviestintää
onnettomuuksien ehkäisemisestä ja hätätilanteissa toimimisesta.
Pelastuslain 2 §:n mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava
myös muun lainsäädännön mukaan pelastustoimelle kuuluvista tehtävistä.
Näitä, yleisimmin valvonta- ja lupatehtäviä, tulee erityisesti vaarallisia aineita
koskevasta lainsäädännöstä. Käytännön työssä joudutaan huomioimaan
suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita.
3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi
Pelastustoimelle kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan
kokonaisuudesta vastaa pelastuslaitoksen riskienhallinnan henkilöstö, johon
kuuluu riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, valmiuspäällikkö, 13
palotarkastajaa sekä osin myös pelastuslaitoksen työsuojelu- ja
työhyvinvointitoimintaa ohjeistava ja valvova apulaispalopäällikkö. Tehtävien
hoitamiseen osallistuu myös pelastustoiminnan tulosalueen henkilöstöä
hälytystoiminnan ja muiden tehtävien sallimissa rajoissa. Riskienhallinnan
henkilöstö on hajautettu eri paloasemille kuitenkin siten, osalla
palotarkastajia on useita kuntia hoidettavanaan.
Riskienhallinnan resursointiin ja henkilöstön toimenkuviin on tullut muutamia
muutoksia pelastustoimen alueellistumisen jälkeen. Merkittävin muutos on
siirtyminen sivutoimisesta onnettomuuksien ehkäisystä päätoimiseen
onnettomuuksien ehkäisyyn. Alueelliseen pelastustoimeen siirryttäessä
alueella oli 7 kuntaa, joissa onnettomuuksien ehkäisyä varten oli
palotarkastajia. Muissa kunnissa (11 kpl) onnettomuuksien ehkäisy kuului
paloaseman palopäällikön tehtäviin. Osassa kunnista oli palotarkastajan
virka, mutta se oli eri syistä johtuen täyttämättä. Nykyään koko
pelastustoimen alue on jaettu palotarkastajien kesken. Tämä antaa aiempaa
paremmat valmiudet asiantuntevaan valvontaan, neuvontaan ja
opastamiseen.
Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä
Uusi pelastuslaki korostaa yhteistyötä.
Tästä on esimerkkinä pelastuslain 42 §,
jonka mukaan viranomaiset ovat velvollisia ilmoittamaan pelastusviranomaiselle ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä, joita he virkatoimiensa tai
yhteydessä havaitsevat tai saavat tietää. Sama velvoite koskee kuntien ja
muiden julkisyhteisöjen työntekijöitä sekä myös hoito- ja huoltolaitoksissa tai
erityisryhmien asumisen parissa työskenteleviä henkilöitä.
14 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Riskienhallintapäällikön virka perustettiin aluelaitoksen perustamisen
yhteydessä.
Päätoimenaan
onnettomuuksien
ehkäisyä
tekeville
muodostettiin oma, riskienhallinnan tulosalue vuonna 2008. Aluelaitoksen
jälkeen on muutettu kaksi operatiivista päällystövirkaa palotarkastajan
viraksi. Lisäksi on saatu yksi kemikaalivalvontaan painottuva uusi
palotarkastajan virka.
Riskienhallinnan henkilöstö
Edellisen palvelutasopäätöskauden tavoitteena oli nostaa riskienhallinnan
suoritemäärät lakisääteiselle tasolle. Osassa aluetta tämä onnistui, mutta
kokonaisuutena ei. Ongelmia oli erityisesti erityiskohteiden palotarkastusten
toteumissa. Uusi pelastuslaki antaa enemmän vapautta onnettomuuksien
ehkäisytyön järjestelyihin, joten säädösvelvoitteen täyttävä, laadukas ja
asiakaslähtöinen onnettomuuksien ehkäisytyö on tavoitteena myös
palvelutasopäätöskaudella 2013 - 2016.
Yksi pelastuslakiuudistuksen tavoitteista oli suunnata palotarkastustoimintaan
kohdennettuja resursseja turvallisuusviestintään. Pelastuslain 79 §:n mukaisesti tehtävä valvontasuunnitelma antaa tähän aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, mutta ei välttämättä poista
koko ongelmaa. Pelastuslaitoksen on
seurattava turvallisuusviestinnän määrällisten tavoitteiden kehittymistä ja arvioitava sen mukaisesti lisäresurssitarpeet.
Onnettomuuksien ehkäisyn organisoinnin kehittäminen
-
Hälytysvalmiuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista onnettomuuksien
ehkäisytyössä jatketaan edelleen. Tavoitteena on lisätä pelastuksen
henkilöstön työpanosta erityisesti turvallisuusviestinnässä.
Onnettomuuksien ehkäisyä, turvallisuusviestintää ja valvontaa tekevän
päätoimisen henkilöstön henkilöstökulut
olivat vuonna 2011 noin 713 437 €.
Lisäresurssitarpeet
Osaamista ylläpitävä ja kehittävä
koulutus

-
-
Onnettomuuksien ehkäisyn organisointia on tarpeen kehittää
nimeämällä eri osaamisalueita varten vastuuhenkilöt. Samalla on
tarpeen arvioida mitkä tehtävät voidaan keskittää. Menettelyn
tarkoituksena on asiantuntemuksen lisääminen, mutta tarvittaessa myös
käytännön työn, kuten vastuualueeseen kuuluvien valvontakäyntien
suorittaminen tai lupahakemusten käsitteleminen keskitetysti.
Onnettomuuksien ehkäisyn toteumien seurantaa tehostettiin edellisen
palvelutasopäätöskauden aikana. Menettelyä jatketaan myös kaudella
2013 - 2016.



Onnettomuuksien ehkäisyn sisäinen koulutus ja palaverit
Rakenteellisen palonehkäisyn ja
rakentamisen ohjauksen opintopäivät
Pelastustoimen verkoston sekä riskienhallinnan sektorivastaavien
seminaarit
Pelastusopiston, TUKES, SM:n,
SPPL:n ym. tarjoama täydennyskoulutus eri aiheista.
Osallistumiskustannukset ovat noin
7 000 €/vuosi.
3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta
Pelastuslain 93 §:n mukaan alueen pelastustoimi saa pitää rekisteriä rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuuden valvontaa varten. Rekisteri on käytännössä palotarkastusohjelma, jolla mm. ylläpidetään valvontakohdeluetteloa ja johon kirjataan kohteiden valvonnassa todettuja turvallisuuspuutteita
(palotarkastajan antamat korjausmääräykset ja suositukset).
Myös pelastuslain 43 § edellyttää rekisterin pitämistä. Säädöksen mukaan
pelastustoimen on seurattava onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden kehittymistä ja ryhdyttävä omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Päätös onnettomuuksien ehkäisyn seurannasta
-
Onnettomuuksien ehkäisyn suoritteet sekä valvontakäynneillä havaitut
viat ja puutteet kirjataan toimintaa varten hankittuun palotarkastusohjel-
15 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
mistoon. Edellä mainitusta poiketen turvallisuusviestinnän suoritteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään.
-
Sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviin (pelastustoiminta) liittyvät suoritteet ja tehdyt toimenpiteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään.
-
Pelastuslaitos seuraa palotarkastusohjelmiston ja onnettomuustietojärjestelmän avulla onnettomuuksien ehkäisytyön toteumia, havaittuja vikoja ja puutteita sekä onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien määrän ja
syiden kehittymistä, ja ryhtyy omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin
onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Erityinen painopiste kohdistetaan
asumisen turvallisuuteen. Seurantaa tehdään jatkuvasti ja perusteellisemmin neljännesvuosittain.
-
-
-
Pelastuslaitos ylläpitää vuonna 2007 aloitettua palon- ja palonsyyntutkinnan yhteistyötä poliisin ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu vuosittain palon- ja palonsyyntutkinnan valtakunnalliseen koulutukseen.
Pelastuslaitos alentaa palontutkinnan tutkintakynnystä. Vuoden 2013 aikana tutkitaan tarkemmin kaikki palot, jotka sattuvat ikäihmisten (> 65vuotiaiden) asunnoissa, tuetun asumisen kohteissa (vrt. pelastuslaki 18
§) tai hoito- ja huoltolaitoksissa. Muiden tulipalojen osalta tutkinta suoritetaan edellisten vuosien tapaan. Poliisin tutkintakynnyksen ylittävät palot tutkitaan yhteistyössä poliisin kanssa/ poliisin ehdoilla.
Palontutkinnassa kiinnitetään lisäksi erityinen huomio siihen, kuinka kiinteistön palotekniikkaa hyödynnetään palotilanteissa (esim. käytettiinkö
paloilmoitinlaitteistoa apuna hälytyskohteen paikantamisessa ennen pelastuslaitoksen yksiköiden saapumista).
Palotarkastusohjelma (Merlot Palotarkastus)
Valvontatyössä käytetään ainakin toistaiseksi Logica Oy:ltä hankittua Merlot
Palotarkastus -ohjelmaa.
Palotarkastusohjelman ja siihen liittyvien kartta- ja tietokantasovellusten ylläpitomaksut ovat noin 13 500 € vuodessa.
Onnettomuustietojärjestelmä
(PRONTO)
Turvallisuusviestinnän suoritteet sekä
pelastustoimen hälytystehtävin suoritteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään.
PRONTO on pelastuslaitokselle maksuton.
Pelastustoimen tietovaranto ja järjestelmät (VARANTO)
Pelastustoimelle on kehitteillä valtakunnallinen pelastustoimen tietovaranto ja
järjestelmät -ohjelmisto, jota kutsutaan
nimellä VARANTO. VARANTO tullee
korvaamaan nykyisen onnettomuustietojärjestelmän ja palotarkastusohjelmistot vuoden 2016 loppuun mennessä.
Suunnitelmien mukaisesti toteutuessaan VARANTO mahdollistaa pelastuslaitoksille huomattavat säästöt tietojärjestelmien hankinnassa ja ylläpidossa.
Palon- ja palonsyyntutkinta
Kehittämissuunnitelma
Onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden seurannan perusrakenteet
ovat pelastustoimen alueella valmiit. Palvelutasopäätöskaudella keskitytään
erityisesti onnettomuustietojärjestelmän käytön sekä palon- ja palonsyyntutkinnan kehittämiseen (huolellisuus ja käytännön työ).
3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta)
Pelastusviranomaisten tehtävistä onnettomuuksien ehkäisyssä on säädetty
pelastuslain (379/2011) 2 ja 27 §:ssä sekä pelastusasetuksen (407/2011) 2
ja 3 §:ssä. Säädösten mukaan pelastuslaitoksen on vaikutettava valvonnan,
ohjauksen ja turvallisuusviestinnän keinoin siihen, että tulipaloja ja muita onnettomuuksia ehkäistään ja onnettomuuksien torjuntaan varaudutaan. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on myös varmistaa asianmukainen toiminta
onnettomuus- ja vaaratilanteiden torjunnassa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa.
Palontutkintaan, palontutkinnan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen
sekä palontutkinnan yhteistyöryhmän
toimintaan on laskettu kuluvan yhteensä noin 7500…10000 €/vuosi.
Turvallisuusviestintä eli valistus ja
neuvonta
SM:n on määritellyt pelastustoimen valistuksen ja neuvonnan määrälliseksi tulostavoitteeksi 20 % väestöstä/vuosi
(pelastustoimen TTS vuosille 2011 2014, SM:n julkaisuja 36/2009).
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen valistus- ja neuvontatoiminnalla tavoitettiin
vuonna 2009 9,9 %, 2010 9,8 % ja
2011 8,3 % pelastustoimialueen väestöstä. Vuonna 2011 järjestettiin 441 valistus- ja neuvontatilaisuutta.
16 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
3.3.1 Turvallisuusviestinnän kohdentaminen
Turvallisuusviestinnän toteutus ja menetelmät esitetään asemapaikoittain
laadittavissa turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelmissa. Suunnitelmassa
määritetään seuraavalle vuodelle asetettavat turvallisuusviestinnän tavoitteet, sisällöt, resurssit, kohderyhmät, menetelmät ja aikataulutus (turvallisuusviestintäkalenteri). Vuosisuunnitelmien laatimisesta vastaa palotarkastajat.
Turvallisuusviestinnän kohderyhmien valinta tehdään valistustoiminnan vaikuttavuuden, riskinarvioinnin sekä valtakunnallisten teemojen ja painotusten
perusteella.
Päätös turvallisuusviestinnän kohdentamisesta ja palvelun maksullisuudesta
Yleisen vaikuttavuuden perusteella:
-
Päiväkodit
Päätös: Pelastuslaitos vierailee päiväkodeissa tai vaihtoehtoisesti pelastuslaitos tarjoaa päiväkodeille mahdollisuuden vierailla paloasemalla.
Vierailuun liitetään erityisesti 5-6 -vuotiaille soveltuvaa turvallisuusviestintää.
Tavoite: Pyritään tavoittamaan kaikki 5-6 -vuotiaat päiväkotilapset.
Tavoite: Pelastuslaitos osallistuu vuosittain pelastustoimialueella järjestettäviin Turvaa Tenaville -tapahtumiin
Maksullisuus: Koulutus on maksutonta.
-
Yksi alakoulujen (ala-aste) luokista
Päätös: Pelastuslaitos pyrkii tavoittamaan jokaisen alakoulun oppilaan
alakoulun aikana. Turvallisuusviestintää kohdistetaan erityisesti 4luokan koululaisille.
-
Yksi yläkoulujen (yläaste) luokista
Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa vuosittain jokaisen yläkoulun kahdeksannelle luokalle mahdollisuutta osallistua valtakunnalliseen NouHätä kampanjaan.
Riskiarvioinnin perusteella:
-
Erityisryhmien asumista turvaava henkilökunta sekä hoito- ja huoltolaitosten henkilökunta
Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa erityisryhmien asumiseen liittyvälle henkilökunnalle sekä hoito- ja huoltolaitosten henkilökunnalle mahdollisuutta
17 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
osallistua pelastuslaitoksen järjestämään turvallisuuskoulutustilaisuuteen.
Tavoite: 100 % kohteista vuosien 2013 - 2016 aikana.
Maksullisuus: Koulutus on maksullista.
-
Itsenäisesti asuva ikääntynyt väestö
Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa ikääntyvälle väestölle suunnattuja turvallisuuskoulutustilaisuuksia, joissa käsitellään erityisesti asuinrakennusten
palo- ja henkilöturvallisuutta.
Tavoite: Vähintään 50 koulutustilaisuutta/ vuosi.
Pelastuslain 2 §:ssä annettuun ohjaus, neuvonta ja valistus velvoitteeseen sekä pelastusasetuksen 2 §:ssä annettuun neuvontavelvoitteeseen perustuen:
-
Pelastussuunnitteluvelvolliset yritykset, laitokset ja asuinyhteisöt
Päätös: Pelastuslaitos järjestää pelastussuunnitelmien laadintaan, rakenteelliseen paloturvallisuuteen, rakenteelliseen väestönsuojeluun ja
paloturvallisuustekniikkaan perehdyttäviä koulutustilaisuuksia sekä poistumisharjoituksia. Erityisenä tavoitteena on kehittää yritysten, laitosten
ja yhteisöjen valmiutta kohdata onnettomuus- ja vaaratilanteita.
Tavoite:
○
Onnettomuuksien ehkäisy, onnettomuuksiin varautuminen ja toiminta hätätilanteessa -koulutus:
- 150 koulutustilaisuutta/vuosi (> 5 koulutustilaisuutta/10 000 as).
○
Pelastussuunnitelmien laadintaan perehdyttävä koulutus:
- 15 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus/20 000 as)
○
Väestönsuojan käyttöön perehdyttävä koulutus:
- 15 koulutustilaisuutta PTP-kaudessa (1 tilaisuus /20 000 as).
○
Rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja paloteknisiin laitteistoihin
perehdyttävä koulutus (turvallisuuskävelyt):
- 50 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus /5 000 as)
Maksullisuus: Koulutus on maksullista.
Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu mahdollisuuksien mukaan kouluttajana/ luennoitsijana muiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin tai seminaareihin, joissa käsitellään pelastustoimeen liittyviä asiakokonaisuuksia.
18 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Valtakunnalliset kampanjat:
-
Pelastuslaitos pyrkii osallistumaan vuosittain valtakunnallisiin ja paikallisiin turvallisuuskampanjoihin. Kampanjoihin osallistuminen on pelastustoimen osalta maksutonta.
Valistuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa varaudutaan myös vastaamaan edellä mainittujen kohderyhmien ulkopuolelta tuleviin koulutuspyyntöihin.
3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta)
Uusi pelastuslaki sisältää sekä yksittäistä henkilöitä että yrityksiä ja yhteisöjä
koskevia velvoitteita. Lain 2. luvussa on yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia
velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa. Lain 3. luku
koskee rakennuksien omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen
heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Pelastuslain 78 § edellyttää, että pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava
lain 2 ja 3 lukujen säädösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä.
1.7.2011 kumoutuneen pelastuslain (468/2003) varsin yksityiskohtaisesta
palotarkastusten säädösohjauksesta poiketen, uuden pelastuslainlain 79 §
edellyttää, että pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Pelastuslaissa tai pelastusasetuksessa (valtioneuvoston asetus pelastustoimesta, 407/2011) ei enää säädetä palotarkastuskohteista ja tarkastusten määräväleistä. Valvonnan kohdemäärittelyjen,
tarkastustiheyden ja tarkastusten toteutustavan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta (79 §). Pelastuslain 79 § edellyttää lisäksi, että valvontasuunnitelman on perustuttava
alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen.
Päätös valvontasuunnitelman perusteista ja valvonnan
maksullisuudesta
-
Pelastusviranomaisille kuuluvan valvontatyön kohdemäärittelystä, toistuvuudesta ja toteutustavasta päätetään pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa.
-
Valvontasuunnitelman laatimisessa huomioidaan pelastuslaitosten yhteistyönä laatima valvontasuunnitelmaohje.
-
Valvontatyö kohdistetaan onnettomuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen. Valvontaa kohdistetaan erityisesti seuraaviin kohderyhmiin:
Valvontasuunnitelman mukaiset
määrävälein tehtävät tarkastukset
Valvontasuunnitelmaan kirjattujen kohteiden kokonaismäärä on noin 4400
kohdetta. Vuosittainen tarkastusmäärä
on noin 1600 kohdetta/ 4,2 htpv
19 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
○ Kohteet, joissa asuvien, hoidettavien tai huollettavien kyky omatoimiseen pelastautumiseen hätätilanteessa on heikentynyt. (esim. sairaalat ja erityisryhmien asuminen)
○ Kohteet, joissa syttynyt palo voi levitä laajalle alueelle ja aiheuttaa
erityisen suuria omaisuusvahinkoja ja vaaraa henkilöturvallisuudelle.
(esim. kauppakeskukset ja tavaratalot)
○ Kohteet, joissa tulipalon tai muun onnettomuuden todennäköisyys on
huomattavasti tavanomaista korkeampi ja seurausvaikutukset suuret. (esim. mekaaninen puuteollisuus, suuret maatilat ja energiantuotanto, turvetuotanto)
Maksullisuus
Valvontasuunnitelmaohjeen mukainen
tarkastuksen perusmaksu on noin 90 €.
Kaksi tuntia ylittävältä osalta, perittäisiin
48 €/tunti. Ohjeen esitys on tehty siten,
että maksulliseen tarkastusaikaan luetaan kuuluvaksi varsinainen tarkastustyö. Oheistyöt, kuten tarkastusten sopiminen, matkat, pöytäkirjan kirjoittaminen, jne., sisältyisivät valvontamaksuun. Tämän mukaan valvonnasta kertyisi vuosittain noin 250 000 …300 000
€:n tulot.
○ Merkittävät vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käyttökohteet,
joissa tapahtuva onnettomuus voi aiheuttaa erityistä vaaraa alueella
työskenteleville tai lähialueella asuville, työskenteleville tai oleskeleville. (esim. vaarallisia kemikaaleja käyttävä prosessiteollisuus)
○ Kohteet, joissa palon syttymisen ja leviämisen todennäköisyys ei ole
erityisen suuri, mutta henkilömäärät ovat suuret. Näiden kohteiden
valvontataajuuden määrittämisessä huomioidaan mm. aiemmissa
tarkastuksissa havaitut puutteet ja turvallisuusasenteet. (esim. päiväkodit, koulut, muut oppilaitokset ja pelastussuunnitelmaa edellyttävät yleisötilaisuudet)
○ Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, joihin kohdistuu merkittäviä vahingonteko- tai tuhotyöriskejä ja/tai joissa syttyneen palon hallintaan saaminen on vaativaa. (esim. puurakenteiset kirkot, kooltaan
suuret suojelukohteet)
-
Valvontasuunnitelmassa käytetään seuraavia tarkastusten aikavälejä:
vuosittain, 2 vuoden välein, 3 vuoden välein, 5 vuoden välein ja 10 vuoden välein. Kohteet, joita ei sijoiteta em. luokkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin kohteisiin voidaan tarvittaessa tehdä ylimääräisiä valvontakäyntejä.
-
Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten tarkastuksia tehdään
omavalvonnan avulla, esiintyviin riskeihin perustuen, erikseen pyydettäessä sekä vuosittain valvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä
valittavien teemojen perusteella. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten palohenkilöturvallisuuden kehittymistä tuetaan turvallisuusviestinnällä.
-
Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään yleensä pelastuslain 96 §:ään perustuva maksu. Poikkeuksena ovat valvontasuunnitelman perusteella tehtävät asuinrakennusten tarkastukset sekä kohdassa 3.4.1 ja erikseen valvontasuunnitelmassa mainitut muut poikkeukset. Valvontamaksun määräytymisperusteissa huomioidaan tarvittavilta osin valvontasuunnitelmaohjeen periaatteet.
20 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Valvontasuunnitelman toteutumista valvotaan neljännesvuosittain. Valvontasuunnitelma tarkistetaan pelastuslain 79 §:n mukaisesti vuosittain.
3.4.1 Muu valvonta
Pelastuslaitosten tehtäväksi säädetty valvontatyö kohdentuu suurelta osin
pelastuslain 2 ja 3 lukujen noudattamisen valvontaan. Valvontatyön suunnittelussa on lisäksi huomioitava pelastuslain 27 §, joka edellyttää huolehtimaan myös muussa laissa pelastustoimelle säädetyistä valvontatehtävistä.
Myös muuhun kuin pelastuslakiin perustuvan valvonnan toteutus suunnitellaan valvontasuunnitelman laatimisen yhteydessä.
Päätös muun valvonnan perusteista
-
Pelastuslaitos suorittaa pelastustoimelle kuuluvat kemikaalivalvontatehtävät voimassa olevien säädösten mukaisesti. Kemikaalivalvonta on
maksullista.
-
Pelastuslaitos antaa lausuntoja maakunta-, yleis- ja asemakaavoista.
Lausunnoilla vaikutetaan mm. rakenteellisen paloturvallisuuden ja pelastuslaitoksen toimintaedellytysten toteutumiseen sekä erityisten riskikohteiden huomioimisen kaavoitettavilla alueilla.
Lausunnot ovat maksuttomia.
-
Pelastuslaitos osallistuu rakenteellisen paloturvallisuuden ja rakenteellisen väestönsuojelun valvontaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä
mm. osallistumalla katselmustyöryhmien kokouksiin ja antamalla neuvontaa ja lausuntoja rakennuslupa-asiakirjoista ja paloteknisten laitteistojen toteutussuunnitelmista. Lausunnot ja neuvonta on maksutonta.
-
Pelastuslaitos osallistuu asuin ja vapaa-ajan rakennuksien sekä yritysja laitoskohteiden käyttöönottotarkastuksiin (erityinen palotarkastus).
Osallistumisen tarkoituksena on valvoa palo- ja henkilöturvallisuuden
sekä pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksien toteutumista valmistuvassa rakennuksessa. Käyttöönottotarkastukseen osallistumisesta/ erityisistä palotarkastuksista ei peritä maksua.
-
Pelastuslaitos suorittaa väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että väestönsuojat täyttävät suojia
koskevat vaatimukset. Samalla väestönsuoja saadaan kirjattua pelastuslaitoksen rekistereihin. Tarkastukset ovat maksuttomia
-
Pelastuslaitos valvoo väestönsuojien asianmukaista ylläpitoa ja suorittaa suojan yleisluontoisen tarkastuksen palotarkastusten yhteydessä.
Pelastuslaitos ei suorita järjestelmällisiä väestönsuojien tarkastuksia
(tarkastus, johon sisältyy myös tiiveyskoe).
-
Pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan muiden viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin, joihin pelastusviranomaisella on osallistumisoikeus ja joihin pelastusviranomaisen toivotaan osallistuvan. Näitä
Muu valvonta
Muun valvonnan työmäärämääräksi on
arvioitu valvontasuunnitelmassa noin
4,25 htv. Suurin osuus (noin 2,5 htv)
kohdistuu rakenteellisen
paloturvallisuuden ja rakenteellisen
väestönsuojelun valvontaan ja
neuvontaan.
Muusta valvonnasta kemikaalivalvonta
on maksullista perustuen lakiin
vaarallisten kemikaalien jaräjähteiden
käsittelyn turvallisuudesta (390/2005,
131 §). Lausunnot ja neuvonta pidetään
lähtökohtaisesti maksuttomina. Myös
käyttöönottotarkastuksiin osallistuminen
on maksutonta (rakennusvalvonta perii
maksun).
Käyttöönottotarkastukset
Käyttöönottotarkastuksiin osallistumisesta sovitaan kunnittain rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.
21 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
tarkastuksia ovat edellä mainittujen käyttöönottotarkastusten lisäksi mm:
TUKES:n lupaa edellyttävien kemikaalikohteiden tarkastukset, järjestelyratapihojen tarkastukset, satama-alueiden tarkastukset sekä erityisesti
1-luokan vesistö- tai jätepatojen tarkastukset. Palvelu on maksuton
3.5 Nuohouspalvelut
Pelastuslain 59 §:n mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen
järjestämisestä alueellaan. Vaihtoehtoina on tuottaa nuohouspalvelut itse,
hankkia palvelut nuohouspalvelujen tuottajilta tai sallia niin sanottu vapaa
kilpailu, jossa asiakas sopii nuohouksesta suoraan nuohouspalvelujen tuottajan kanssa. Jos nuohous järjestetään vaihtoehdoissa 1 tai 2 tarkoitetulla
tavalla, päättää pelastuslaitos myös nuohouksesta perittävistä maksuista.
Nuohoussopimukset
Pelastuslaitoksen alueen 24 nuohouspiirin nuohouksesta on tehty nuohouspalvelusopimukset 18 piirinuohoojan
kanssa.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on käytössä johtokunnan
11.12.2003 tekemän päätöksen mukainen piirinuohousjärjestelmä, jossa
nuohouspalvelut hankitaan nuohouspalvelujen tuottajilta. Piirinuohoojien
kanssa on tehty toistaiseksi voimassa olevat nuohouspalvelusopimukset.
Nuohousyksikön hinta ja nuohousyksiköiden kertymisperusteet tarkistetaan
vuosittain johtokunnan päätöksellä.
Päätös nuohoustoiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä
-
Pelastuslaitos huolehtii osaltaan alueellisesti kattavan ja ammattitaitoisen nuohousjärjestelmän ylläpitämisestä alueellaan.
-
Tulisijojen ja hormien nuohousvelvoitteen toteutumista edistetään pelastustoimelle kuuluvalla turvallisuusviestinnällä. Nuohousvelvoitteen toteutumista valvotaan mm. palotarkastuksien ja nuohoojilta saatavien nuohousluetteloiden avulla.
Nuohousjärjestelmän kehittäminen
Pelastuslaitos selvittää vuoden 2013 aikana vaihtoehdot piirinuohousjärjestelmälle. Selvitystyössä käytetään mm. kyselyitä ja keskustelutilaisuuksia.
3.6 Muiden onnettomuukien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä
Pelastuslaitoksen tehtäväkuvaan on perinteisesti kuulunut palovaaraa tai
kemikaalionnettomuuden vaaraa aiheuttavien onnettomuuksien ehkäisy.
Onnettomuuksien ehkäisyssä pyritään huomioimaan myös pelastuslain 27
§:ssä mainittu muiden onnettomuuksien ehkäisy. Tällaisia ovat mm. koti- ja
vapaa-ajan tapaturmat, joissa menehtyy vuosittain noin 30 kertaa enemmän
ihmisiä kuin tulipaloissa.
Laaja-alainen onnettomuuksien ehkäisy liittyy myös pelastuslain 42 §:n mukaiseen paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnitteluun, jonka toteuttamiseen myös pelastuslaitosten on osallistuttava. Turvallisuussuunnittelun
22 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
keskeisimmät turvallisuushaasteet (yhteensä 6 kpl) on annettu pääministeri
Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kuuluvassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2011 - 2015. Ohjelman alueellinen ja paikallinen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Pelastustoimeen liittyviä turvallisuushaasteita ovat erityisesti arjen ja asumisen turvallisuuden, oppilaitosturvallisuuden ja yritysturvallisuuden parantaminen.
Päätös yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisyssä
-
Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä sekä valvontatyö suunnitellaan ja
toteutetaan siten, että alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun
turvallisuushaasteet ja yhteistyötarpeet tulevat huomioiduksi.
-
Pelastuslaitos osallistuu alueelliseen ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun nimeämällä suunnittelutyöryhmiin omat asiantuntijansa.
-
Pelastuslaitos toimii onnettomuuksien ehkäisyssä yhteistyössä muiden
viran-omaisten, järjestöjen, yritysten ja laitosten kanssa. Menettelytavoista sovitaan tapauskohtaisesti.
Paikallinen turvallisuussuunnittelu
Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämiseen ja turvallisuuskoulutukseen
liittyvää työmäärää ja sen
kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta työmäärä on noin 0,25 htv =
noin 13 000 €/ vuosi.
Työ on osaltaan synergiaa muiden pelastustoimen tehtävien kanssa.
23 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
4 PELASTUSTOIMINTA
Pelastustoimintaa koskevat keskeiset säädökset on esitetty pelastuslaissa
(379/2011). Lain 32 §:n mukaan pelastustoimintaan kuuluu mm. hälytysten
vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden torjuminen sekä
vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen. Pelastuslain 27 § velvoittaa alueen pelastustoimen huolehtimaan
myös öljyntorjunnasta. Öljyntorjunnan tarkempi säädösohjaus on esitetty öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009).
Pelastustoiminnassa tarvittavat voimavarat on mitoitettava arvioituja onnettomuusuhkia vastaavaksi. Pelastustoiminta on suunniteltava ja toteutettava
siten, että tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (PeL 28 §).
Toimintavalmiuden (pelastustoimen henkilöstö, kalusto, lähtövalmius) mitoitusta ohjaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohjeessa annetaan perusteet onnettomuusuhkien kartoittamiselle, pelastustoimen muodostelmien kokoamiselle ja johtamiselle sekä eri
riskialueiden ja kohteiden tavoittamiselle. Ohjeen mukainen onnettomuusuhkien kartoittaminen on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa.
Onnettomuusuhkien mukaisen toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttää
mm, että:
-
Asemapaikkojen sijainti on oikea ja henkilöstön lähtövalmius on mitoitettu
etupainotteisesti riskialuejakoa vastaavaksi.
-
Henkilöstön hälyttäminen voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan nopeasti
ja luotettavasti. Hälyttämisjärjestelyissä huomioidaan myös viestiliikenteen häiriötilanteet.
-
Henkilöstön määrä ja heidän toimintavalmiudet (koulutus ja harjoittelu)
sekä käytettävissä olevan kaluston määrä ja laatu on suhteutettu todennäköisiä onnettomuus- ja vaaratilanteita vastaavaksi.
-
Tavanomaista suurempien tai laadultaan vaativien onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämien kalustoja henkilöstöresurssien kokoaminen
on suunniteltu.
Pelastustoiminnan suunnitteluun liittyy myös muita ohjeita, joista merkittävin
sisäasiainministeriön antama pelastussukellusohje (SM, 48/2007). Ohjeessa
on esitetty keskeiset perusteet savu-, vesi- ja kemikaalisukellusvalmiuden
sekä pintapelastusvalmiuden järjestämiselle.
24 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
4.1 Pelastustoiminnan resurssit
4.1.1 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen
Pelastustoimintaan osallistuva pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu noin
190 päätoimisesta ja noin 450 sivutoimisesta henkilöstä. Pelastustoimintaan
voi säädösvelvoitteiden perusteella osallistua myös poliisin, puolustusvoimien ja muiden yhteistyöviranomaisten henkilöstöä sekä etenkin maastopaloissa myös siviilihenkilöstöä.
Päätös henkilöstön määrän mitoituksessa noudatettavista periaatteista
-
Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä mitoitetaan kustannuksiltaan harkitusti, mutta kuitenkin siten, että pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät voidaan suorittaa työn turvallisuus ja laatu huomioon ottaen nopeasti ja tehokkaasti.
-
Kiireelliseen pelastustoimintaan kuuluvaa toimintavarmuutta kehitetään
erityisillä painopistepaloasemilla. Nämä paloasemat varmistavat ja tukevat muiden paloasemien toimintavalmiutta. Painopistepaloasemat valitaan ensisijaisesti onnettomuusuhkiin perustuen, mutta myös henkilöstöresursseihin ja liikenneyhteyksiin perustuen. Painopistepaloasemia
ovat seuraavat paloasemat: Oulu, Ruskonselkä, Haukipudas, Kempele,
Ii, Kiiminki, Muhos, Pudasjärvi ja Kuusamo.
-
Jokaisen paloaseman lukuun ottamatta Käylän, Oijärven, Rukan ja
Syötteen paloasemia, on selviydyttävä päivittäisten onnettomuuksien
edellyttämistä sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtävistä (pelastusryhmää edellyttävät tehtävät). Asemapaikkojen toimintavalmius huomioidaan hälytysohjeissa (ks. kohta 4.2).
-
Jokaisen asemapaikan on kyettävä aloittamaan henkeä pelastavat toimenpiteet sekä onnettomuustilanteen rajoittaminen suuremmissa onnettomuustilanteissa (pelastusjoukkuetta edellyttävät tehtävät). Tilanteen
edellyttämien muiden voimavarojen kokoaminen huomioidaan hälytysohjeissa.
-
Sammutus-, pelastus- tai torjuntatehtävien edellyttämissä hälytyksissä
huomioidaan kustannustehokkuus. Tehtävään hälytetään vain tilanteen
edellyttämä henkilöstö unohtamatta kuitenkaan työturvallisuutta sekä
toiminnan etupainotteisuutta ja luotettavuutta.
Rescue Planner (RP)
Pelastustoiminnan henkilöstön henkilöstöhallintaa, työvuorosuunnittelua ja
palkan maksatusta varten on hankittu
Rescue Planner -ohjelma. Ohjelmiston
ylläpidosta on tehty toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ohjelmistotoimittaja
on Camako Oy.
Rescue Plannerin ylläpitokustannus on
noin 10 000 €/vuosi. Päivityksiin varataan noin 7 000 €/vuosi.
Sivutoimisen henkilöstön palkkakustannukset
Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön henkilöstökulut v. 2011 tilinpäätöksessä olivat 1 555 476 €. Summaan
sisältyy hälytys- ja harjoitustoiminnasta
aiheutuvat henkilöstömenot.
Yhdistysavustuksista ym. aiheutuvat
kustannukset on esitetty aiemmin.
Edellä mainitut sivutoimisen henkilöstön
henkilöstökulut sisältyvät sivulla 8 esitettyihin pelastuslaitoksen henkilöstömenoihin.
4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet
Pelastustoimen henkilöstön määrän mitoittamiseen ja henkilöstön lähtöaikavaatimuksiin liittyy oleellisesti pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Ohjeen mukaan I-luokan riskialueet on tavoitettava ensimmäisen ykHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
25 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
sikön toimesta kuudessa minuutissa ja pelastusjoukkueen toimesta 20 minuutissa. Muissa riskiluokissa toimintavalmiusajat ovat pitempiä.
Kuuden minuutin toimintavalmiusaika on yleensä saavutettavissa vain ympärivuorokautisella päivystyksellä. II-luokan riskialueiden tavoittamiseen määritetty 10 minuutin toimintavalmiusaika on saavutettavissa myös varallaolojärjestelyin.
Riskialueiden tavoittamiseen kuluva aika ei kerro kaikkea toimintavalmiudesta. Kohteeseen hälytettävällä pelastusmuodostelmalla on oltava tehtävään
soveltuva ajoneuvo sekä riittävä henkilöstö ja kalusto. Henkilöstön saatavuus pyritään varmistamaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin.
Välittömän lähtövalmiuden paloasemilla päivystysvahvuus määritetään asemapaikan mukaisesti. Päivystävien paloasemien vuorovahvuuden minimi
vaihtelee välillä 0+0+2…1+1+6 (päällystö, alipäällystö, miehistö). Muiden paloasemien henkilöstöhälytykset varmistetaan varallaololla. Painopistepaloasemien henkilöstön varallaolo-vahvuus on yleensä 0+1+3. Muilla paloasemilla varallaolovahvuus on pienempi. Pienten sivupaloasemien henkilöstöllä ei ole varallaolovelvoitetta ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalovaroitusten ajaksi.
Kiireelliseen tehtävään hälytettävän pelastusryhmän minimivahvuus tulisi olla vähintään 0+1+3 ja pelastusjoukkueen 1+2+6 (toimintavalmiusohjeen mukaiset A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävät). Muodostelman tavoitteellinen
henkilöstövahvuus voidaan koota yhden tai usean paloaseman henkilöstöstä.
Päätös päivystys- ja varallaolovalmiuden lähtökohdista
-
Pelastustoimintaa varten tarvittavan henkilöstön saatavuus varmistetaan
päivystyksellä ja varallaololla.
-
Päällystötasoinen pelastustoiminnan johtaminen varmistetaan yhdellä
päivystävällä päällystöviranhaltijalla ja kahdella päällystövarallaolijalla.
Johtamistoiminnan varmistaa ylemmän päällystön muodostama päällikkövarallaolo. Pelastustoiminnan johtaminen selvitetään tarkemmin kohdassa 4.4.
-
Ympärivuorokautisesti miehitettyjen painopistepaloasemien päivystysvahvuus on vähintään 0+1+1 (päällystö + alipäällystö + miehistö). Muiden painopistepaloasemien varallaolovahvuus on virka-ajan ulkopuolella
vähintään 0+1+3 edellyttäen, että ryhmässä on vähintään kaksi savusukeltajaa. Jos ryhmään ei saada vähintään kahta savusukeltajaa,
muutetaan varallaolo vahvuuteen 0+1+1.
-
Muilla paloasemilla, lukuun ottamatta pieniä sivupaloasemia, pyritään ylläpitämään vähintään yhden henkilön varallaoloa (0+0+1 tai 0+1+0).
-
Oulun toiminta-alueella ylläpidetään vähintään neljän pelastusyksikön
välitöntä lähtövalmiutta kuitenkin siten, että neljännen pelastusyksikön
Toimintavalmius
Pelastusmuodostelmien kokoaminen
pyritään toteuttamaan pelastustoimen
toimintavalmiuden suunnitteluohjeen
vaatimusten mukaisesti seuraavin poikkeuksin:
Kuusamon Rukalle muodostuu 2luokan riskialue, jonka tavoittaminen
Kuusamon keskustasta ei onnistu vaaditussa ajassa. Rukalle pyritään järjestämään valmius 1+3 talvisesongin ajaksi.
Limingan, Taivalkosken ja Tyrnävän
keskustaajamaan muodostuu 2-luokan
riskialue. Aluetta lähimmän pelastusyksikön varmistettu henkilöstövahvuus on
virka-ajan ulkopuolella vähintään 1+1.
Tavoitevahvuus pyritään saavuttamaan
kaikkiin tehtäviin liitettävällä asemapaikkahälytyksellä.
Taivalkosken 2-luokan riskialueelle ja
Hailuodon 3-luokan riskialueelle ei saada kahta sammutusautoa tavoiteajassa
johtuen pitkistä etäisyyksistä.
26 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
henkilöstövahvuudesta 0+2 tai 1+1 voi olla irrotettuna esim. koulutukseen, turvallisuusviestintään tai muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn
(hälytettävissä, jos se on välttämätöntä). Edellä mainittuun järjestelyyn
liittyvät käytännön yksityiskohdat esitetään tarkemmin pelastuslaitoksen
johtamissuunnitelmassa.
-
Paloasemien päivystys- tai varallaolovahvuus sekä palokuntasopimusten mukainen valmius määritetään riskialuejaon, asemapaikan henkilöstön varallaoloedellytyksien sekä lähimpien muiden paloasemien toimintavalmiuden perusteella (tukevat asemapaikat).
-
Ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien minimivahvuutta sekä
muiden paloasemien tavoitteellisista päivystys- ja varallaolovahvuutta
sekä tavoitteellista henkilöstömäärää koskeva päätös on esitetty liitetaulukossa 1.
Taulukkojen henkilöstövaikutukset
PTP-kaudella 2013 - 2016:
3 päiväpalomiestä (rahoitustarve noin +
90 000 €)
2 palomiestä Ouluun (rahoitus lomitusten purusta)
4.1.3 Kalusto ja varusteet
Pelastustoimintaan osallistuvan ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas
pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius kyetään turvaamaan asemapaikoille hankituilla sammutus-, pelastus- ja säiliöautoilla, joiden kalustoon sisältyvät välineet mm. liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten. Vaativia pelastus- ja torjuntatehtäviä varten on oltava erikoiskalustoa, jotta tarvittavat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti.
Asemapaikkojen kaluston osalta tavoitellaan toimintavalmiutta, jolla jokainen
asemapaikka kykenee naapuriasemien valmius huomioiden selviytymään
kohdassa 4.3.1 mainituista päivittäisistä onnettomuuksista. Suurempien onnettomuustilanteiden sekä erilaisten torjuntatehtävien (öljyntorjunta, vaarallisten aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämä erikoiskalusto keskitetään tai kootaan usealta asemapaikalta.
Kaluston ja varusteiden keskitetystä hankinnasta, ylläpidosta, huoltotoiminnasta ja niiden kehittämisestä vastaa tekninen henkilöstö yhdessä operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Tehtäviin kuuluu mm. hankintoihin liittyvä investointisuunnittelu, hankintojen ja huoltopalveluiden kilpailuttaminen, huollon ohjeistus ja osin toteutus sekä muut vastaavat tehtävät.
Päätös ajoneuvokaluston ja muun erikoiskaluston hankinnasta, ylläpidosta ja sijoittamisesta
-
Pelastuslaitoksen kaluston hankinnassa ja ylläpidossa keskitytään ensilähdön kalustoon. Ikääntyneet ja kunnoltaan epäluotettavat ajoneuvot ja
muu kalusto poistetaan käytöstä.
-
Kalusto- ja varustehankinnoissa ja niiden sijoittamisessa huomioidaan
onnettomuusuhat, toimintojen keskittämisellä saatavat kustannussäästöt
sekä kaluston kierrättämis- ja yhteiskäyttömahdollisuudet.
27 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Päätös operatiivisen pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille on esitetty liitetaulukossa 2.
-
Kaluston ja varusteiden ylläpito- ja huoltotoimintaa kehitetään edelleen
koko pelastustoimialuetta palvelevaksi.
-
Erityisen kalliin kaluston investoinnit suunnitellaan viiden vuoden jaksoa
tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on liitetty palvelutasopäätöksen kustannusvaikutusten arviointiin. Ajoneuvokaluston uusimisohjelman tavoitteena on ikääntyvän kaluston uusiminen seuraavasti:
Ajoneuvokaluston poistot
Ajoneuvokaluston kirjanpidollinen poistoaika on 8 vuotta.
Ajoneuvo
Ensilähdön ajoneuvot
Muut ajoneuvot
ohjeellinen uusimisväli (vuotta)
ohjeellinen uusimisväli (vuotta)
Oulussa
Muualla
Oulussa
Muualla
Ensisijaisesti huomioidaan ajoneuvon kunto, soveltuvuus, tarve ja kierrätettävyys
- Tarkastusautot (ei operatiiviset)
4
4
- Johto-, maasto- ja miehistön10
10
kuljetusautot
- Johtoyksiköt
10
10
- Sammutus- ja säiliöautot
8
15 / 20
20
25
- Raivausautot
15
30
- Tikas- ja puomitikasautot
20
30
- Muut raskaat ajoneuvot
25
25
Kehityssuunnitelma
Erityisen kalliin ajoneuvokaluston valtionavustusjärjestelmä päättyy vuoden
2013 alusta alkaen. Muutos aiheuttaa pelastuslaitokselle yli 200 000 euron
lisäkustannukset ajoneuvokaluston hankintaan. Vuosittaista investointimäärärahaa (v. 2012 noin 800 000 €) on korotettava aikaisemmin saatujen valtionosuuksien verran eli noin 1 000 000 - 1100 000 euroon. Vuosittainen investointimääräraha on saatava yleistä kustannusten nousua vastaavaksi. Investoinnit rahoitetaan uuden yhteistoimintasopimuksenmukaisesti kunnilta
perittävin maksuosuuksin (€/as).
4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen
Pelastusmuodostelmien kokoamiseen ja hälyttämiseen liittyvä ohjeistus on
annettu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa sekä osin
myös SM:n pelastussukellusohjeessa. Ohjeet määrittelevät mm. minimivahvuudet, joilla erilaisia sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviä voidaan suorittaan työturvallisuutta kohtuuttomasti vaarantamatta.
Onnettomuus- ja vaaratilanteiden vaatimissa toimenpiteissä korostuu kohteessa olevien omatoimiset ensitoimenpiteet sekä erityisesti kohteeseen ensimmäisenä saapuvan pelastusyksikön toimintakyky. Ensitoimenpiteiden
puuttuminen tai ensimmäisen pelastusyksikön viipyminen tai sen henkilöstöHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
28 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
ja kalustopuutteet aiheuttavat vahinkojen kasvamista sekä vaarantavaa työturvallisuutta.
Pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmien kokoaminen esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa.
Päätös pelastusmuodostelmien hälyttämiseen ja kokoamiseen liittyvistä tavoitteista
Toimintavalmiusohje
SM:n toimintavalmiusohje on ollut uusittavana. Ohjeluonnos oli pelastuslaitosten lausuttavana talvella 2011 - 2012.
Uusi ohje tuli voimaan huhtikuussa
2012 (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje). Palvelutasopäätös on tehty uuden toimintavalmiusohjeen pohjalta.
-
Hätäkeskukseen toimitettujen hälytysohjeiden toteutumista ja ohjeiden
riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Ohjeita päivitetään tarvittaessa.
Pelastustoimen toimintavalmiuden
suunnitteluohjeen mukaiset pelastusmuodostelmat
-
Pelastuslaitos suunnittelee ja varmistaa ensisijaisesti pelastusryhmän, joukkueen ja -komppanian suuruisten muodostelmien hälyttämisen ja
johtamisen. Tätä suurempien muodostelmien hälyttäminen toteutetaan
lisähälytyksin. Hälytysten edellyttämät valmiussiirrot suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti.
-
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiuteen kuuluu
Oulun toimialueella ja läntisellä toimialueella johtokeskus ja kaksi PTSohjeen tarkoittamaan minimivahvuista pelastuskomppaniaa. Itäisellä
toimialueella vastaava suuronnettomuusvalmius on johtokeskus (Oulussa) ja yksi minimivahvuinen pelastuskomppania. Suuronnettomuusvalmiuden edellyttämät voimavarat kyetään kokoamaan ja toiminta aloittamaan kahdessa tunnissa onnettomuuden tapahtumisesta. Johtamisvalmius täydentyy pelastusyhtymän johtamisen edellyttämään vahvuuteen
neljän tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Keskeytymätön
toiminta kyetään varmistamaan 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta.
-
Pelastusmuodostelmien mitoittamisessa huomioidaan kaikki käytettävissä olevat pelastustoimen voimavarat sekä pelastustoimialueiden välisen avunannon ja viranomaisyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet.
-
Tehtävään hälytettävien muodostelmien kokoonpano suhteutetaan hälytyksen kohteen mukaisesti. Hälyttämisessä huomioidaan lähimmän ja
tarkoituksen mukaisimman yksikön periaate.
-
Jokaisella pelastuslaitoksen asemapaikalla on oltava kalustoltaan, varustukseltaan ja toimintakunnoltaan luotettava sammutus- ja säiliöauto
(tai säiliöpaloauto), jolla kyetään suoriutumaan uhkamallin osoittamista
päivittäisistä onnettomuus- ja vaaratilanteista (pl. Käylän, Oijärven, Rukan ja Syötteen paloasemat).
Pelastustoiminnan muodostelmia ovat
yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja.
Yksikkö on henkilön tai henkilöstön,
kulkuneuvon ja kaluston muodostama
toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat
esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö.
Pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä ovat
A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäviin hälytettäviä pelastustoiminnan muodostelmia.
Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta.
Pelastusjoukkue koostuu johtajasta,
vähintään kahdesta ja enintään viidestä
pelastusryhmästä.
Pelastuskomppania koostuu johtajasta,
pelastustoiminnan johtajaa avustavasta
esikunnasta, vähintään kahdesta ja
enintään viidestä pelastusjoukkueesta.
Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta
pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen.
Pelastustoiminnan toimintavalmius
muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston
määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista,
johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta.
-
Pelastusyksikkö voidaan tarvittaessa muodostaa siten, että sen henkilöstö saapuu onnettomuuskohteeseen eri ajoneuvoilla.
Pelastusryhmän ja -joukkueen on oltava toimintakykyinen toimintavalmiuden
suunnitteluohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Tämä ei
toteudu täysin Rukan ja Taivalkosken 2-luokan riskialueilla eikä Hailuodon 3luokan riskialueella johtuen pitkistä etäisyyksistä.
29 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
4.3 Toimintavalmius
4.3.1 Päivittäiset onnettomuudet
Päivittäiset onnettomuudet ovat todennäköisyydeltään ja kokoluokaltaan sellaisia, että jokaisen asemapaikan, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta,
tulee niistä selviytyä. Mahdolliset henkilöstö- tai kalustopuutteet on huomioitava hälytysohjeessa. Päivittäisiä onnettomuuksia koskevana päätöksenä on
tavoite, jonka mukaan onnettomuuskunnan asemapaikat selviytyvät mm.
seuraavista tai kokoluokaltaan niitä vastaavista muista tilanteista toimintavalmiusohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa.
Päätös toimintavalmiutta mitoittavista päivittäisistä onnettomuuksista
-
Laajenemismahdollisuuksiltaan rajatut tulipalot, joihin voi liittyä vähäisiä
savusukellus- ja pelastustehtäviä.
-
Tavanomaiset liikenneonnettomuudet, joihin voi liittyä irrotus- ja ensihoitotehtäviä, syttymisen ja lisävahinkojen estämistä sekä onnettomuusalueen suojavaahdotusta.
-
Rajalliset vahingontorjuntatehtävät.
-
Rajallisista kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, joissa vaarallisesta
aineesta aiheutuvat vaaratekijät on helposti hallittavia ja joissa kemikaali- tai öljyvuoto voidaan tukkia tai rajata yksinkertaisilla toimenpiteillä ilman erikoisvälineistöä.
-
Vesialueilla sattuvien onnettomuuksien edellyttämät pintapelastustehtävät.
Päätös päivittäisiä onnettomuuksia suuremmista onnettomuus- ja vaaratilanteista
-
Onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämät voimavarat (pelastusjoukkue tai -komppania) kootaan usealta asemapaikalta. Voimavarojen
kokoaminen on suunniteltu pelastuslain 33 §:n mukaisissa hälytysohjeissa.
-
Pelastuslaitos tekee palvelutasopäätöskauden aikana ohjeen, jossa
määritellään yksikkö- ja asemakohtaisesti savusukellus- ja kemikaalisukellusvalmius. Ohjeessa huomioidaan vanhan toimintavalmiusohjeen
korvannut pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje.
-
Operatiivisen henkilöstön asemapaikkakohtaisesta savusukellusvalmiudesta tehdään erillinen päätös palvelutasopäätöskaudella.
30 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Pintapelastusvalmiutta on tarkoitus kehittää vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että kaikki painopistepaloasemat kykenevät aloittamaan
pintapelastuksen välittömästi kohteen tavoitettuaan.
4.3.2 Vesipelastustoiminta
Vesipelastustoiminnalla tarkoitetaan veden pinnalta (pintapelastus) tai pinnan alta (vesisukellus) tapahtuvaa ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista sekä vesillä tapahtuvaa ympäristövahinkojen torjuntaa. Vesisukellusta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi
tapahtuvat harjoitukset. Vesipelastustoimintaa ohjeistaa SM:n pelastussukellusohje (30.11.2007).
Päätös pelastuslaitoksen vesipelastustoiminnasta
-
Pintapelastusvalmiutta kehitetään vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että kaikki painopistepaloasemat kykenevät henkilöstön osaamisen,
fyysisen toimintakyvyn ja varusteiden puolesta aloittamaan pintapelastuksen välittömästi kohteeseen saavuttuaan. Muut paloasemat, pl. pienet sivupaloasemat, pyrkivät pintapelastusvalmiuden saavuttamiseen.
(pelastussukellusohjeen mukainen tason 3 vesipelastusvalmius).
-
Oulussa pyritään ylläpitämään jatkuvaa vesisukellusvalmiutta, mikä
tarkoittaa vesipelastusvalmiuden tasoa 1. Oulun vesisukellusvalmiutta
hyödynnetään muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Vesisukellusvalmiuden ylläpito ei saa heikentää pelastustoimen lakisääteisten tehtävien hoitamista.
Vesipelastusvalmius
Pelastuslaitoksen alueen vesipelastusvalmiuden miniminä voidaan pitää tasoa 3 eli pelastusvalmiutta veden pinnalta.
Jatkuvan vesisukellusvalmiuden ylläpidon kustannusvaikutus selvitettiin vuoden 2009 aikana. Kokonaiskustannukset olivat noin 52 000€/ vuosi (vuoden
2012 kustannustasolla noin
55 000€/vuosi)
4.3.3 Vesipelastustoiminta merialueilla
Meripelastustoiminnan johtava viranomainen on meripelastuslain (1145/
2001) 3 §:n mukaan rajavartiolaitos. Rajavartiolaitos vastaa meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä, valvonnasta, toiminnan yhteensovittamisesta sekä johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa.
Pelastustoimen osallistumisesta meripelastustoimintaa säädetään meripelastuslain 4 §:ssä. Säädöksen mukaan pelastustoimi on velvollinen osallistumaan meripelastustoimen tehtäviin, jos se on toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna kyseisen viranomaisen muun tärkeän
lakisääteisen tehtävän suorittamista.
Meripelastusvalmius
Pelastuslaitoksen meripelastusvalmius
perustuu vesipelastukseen varatun kaluston ja varusteiden sekä merialueilla
tapahtuvaan öljyntorjuntaan varatun kaluston käyttöön.
Meripelastustoiminnasta ei aiheudu lisäkustannuksia mahdollisia palkka- ja
polttoainekuluja lukuun ottamatta.
Päätös pelastuslaitoksen osallistumisesta meripelastuspalveluun
-
Pelastuslaitos osallistuu merialueilla tapahtuviin vesipelastustehtäviin
käytettävissä olevalla kalustollaan.
31 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Pelastuslaitos pyrkii ylläpitämään avoveden aikana yhden aluksen jatkuvaa meripelastusvalmiutta. Rannikon läheisyydessä pelastuslaitoksen
vesipelastusvalmius on sama kuin sisävesillä.
4.3.4 Vaarallisten aineiden torjunta
Pelastustoimelle kuuluva vaarallisten aineiden torjunta sisältää mm. väestön
suojaamisen, aineen leviämisen estämisen tai rajoittamisen, pitoisuuksien
mittaamisen sekä aineen vaarattomaksi tekemisen liittyviä tehtäviä. Vaarallisten aineiden saneeraus onnettomuuspaikalta on yhteistyötä useiden viranomaisten kanssa. Saneerauksen päävastuu on suurissa onnettomuuksissa ympäristöviranomaisilla (ympäristönsuojelulaki, 4.2.2000/86, luku 12).
Vaarallisten aineiden torjunnan ohjeistus sisältyy SM:n pelastussukellusohjeeseen (30.11.2007) sekä Pelastusopiston laatimiin TOKEVA -ohjeisiin
(toimintaohjeet kemikaaleille ja vaarallisille aineille).
Valmiudet toimia erilaisissa CBRNE -tilanteissa on yksi Suomen turvallisuusstrategian tavoitteista. CBRNE -valmiuden kehittäminen korostuu erityisesti Oulun seudulla.
Päätös pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunnasta
-
Vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitetään ja valmiutta ylläpidetään 12.10.2009 tehdyn päätöksen mukaisesti. Päätöksessä on määritetty paloasemakohtaisesti vaarallisten aineiden mittaus- ja torjuntavälinetaso sekä suojavälineet. Päätös perustuu onnettomuusuhkien tarkasteluun.
-
Vaarallisten aineiden torjuntavalmius varmistetaan hälytysvastesuunnittelun avulla.
-
Vaarallisten aineiden valmistuksesta, varastoinnista, käytöstä ja kuljetuksesta aiheutuvat riskitekijät huomioidaan väestöhälyttimien hankintasuunnitelmissa (ks. kohta 5.5.1).
CBRNE-valmius
CBRNE -tilanteilla tarkoitetaan valmiutta toimia kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn, ydinaseisiin ja räjähteisiin liittyvissä onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Lintu- ja sikainfluenssat
Pelastuslaitokselle on hankittu MMM:n
rahoituksella lintu- ja sikainfluenssan
torjuntavälineistöä (keväällä 2006). Materiaalissa on mm. noin 400 kertakäyttösuoja-asua varusteineen. Materiaalivarasto on keskitetty Ouluun. 10 asemapaikalle on jaettu torjuntavälinelaatikko torjuntatyön käynnistämistä varten. Lintu- ja sikainfluenssan torjunnasta on tehty toimintaohje ja koulutusdiasarja, joka on käyty läpi kaikilla asemapaikoilla.
Kehityssuunnitelma
-
Vaarallisten aineiden torjuntaan liittyvää asiantuntemusta, koulutusta ja
harjoittelua sekä yhteistoimintaa alan toimijoiden kanssa on lisättävä.
-
Valmius biologisten uhkien torjuntaan on tarkistettava.
-
Kemikaalikuljetuksia koskevan riskikartoituksen päivitys on aloitettu syksyllä 2012. Riskikartoituksessa selvitetään vaaraluokittain vaarallisten
aineiden kuljetusmäärät tie-, raide- ja vesiliikenteessä. Lisäksi on pyrittävä selvittämään mahdollisimman tarkasti mitä vaarallisia aineita pelastustoimialueella liikkuu (tuotenimet).
32 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Vaarallisten aineiden torjunta
Havaintokuva vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitettämisestä OuluKoillismaan pelastuslaitoksen alueella.
Koko pelastustoimialueen kattava torjuntavalmius varmistetaan hälytysvastesuunnittelussa.
4.3.5 Öljyntorjunta
Alueen pelastustoimen velvollisuudesta osallistua öljyvahinkojen torjuntaan
säätää öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009). Lain 7 §:n mukaan alueen
pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Öljyntorjuntaan varautumista ja öljyntorjuntaa varten on
laadittava erityinen öljyntorjuntasuunnitelma, jonka vahvistaa alueellinen
ELY-keskus.
Päätös öljyntorjunnasta
-
Pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmius keskitetään onnettomuusuhkien
sekä kaluston alueellisen käytettävyyden mukaisesti.
-
Öljyntorjuntavalmius esitetään pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmassa, jossa öljyntorjuntavalmius on jaettu kalustotasoihin 1-4. Pieniin
ja keskisuuriin öljyvahinkoihin liittyvät kalustotasot ovat kunnittain seuraavat:
○ Kalustotaso 1: Kempeleen, Haukiputaan, Hailuodon, Limingan, Oulunsalon, Kuivaniemen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat
○ Kalustotaso 2: Oulun (Raksila), Kiimingin, Tyrnävän, Taivalkosken,
Iin, Utajärven ja Kuusamon paloasemat
-
Öljyntorjuntatasot
Tason 1 mitoitus perustuu noin 500 litran öljyvahinkoon (pieni) ja tason 2 noin
6000 litran öljyvahinkoon (keskisuuri).
Taso 3 ja 4 on tarkoitettu suurten öljyonnettomuuksien torjuntaa varten sekä
täydentämään tarvittaessa pienten ja
keskisuurten öljyonnettomuuksien torjuntakalustoa.
Kalustotason 1 mukainen välineistö
kulkee sammutusautojen mukana. Kalustotasoon 2 kuuluu öljyntorjuntaperäkärry. Kalustotaso 3 muodostuu mm.
imeytysaine-, työväline-, keräys- ja
puomikonteista. Kalustotaso 4 muodostuu erityistä öljyntorjunta-asemista sekä
paloasemien öljyntorjuntavarastoista.
Kalustotason 3 ja 4 mukainen öljyntorjuntakalusto keskitetään pääasiassa Oulun ja Taivalkosken öljyntorjunta-asemille sekä osin myös palo-
33 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
asemien pienempiin öljyntorjuntavarastoihin. Sijoitussuunnitelma esitetään yksityiskohtaisesti öljyntorjuntasuunnitelmassa.
-
Alusöljyvahinkojen edellyttämä torjuntavalmius keskitetään Ouluun. Perustan valmiudelle muodostavat Oulun Toppilansalmeen öljyntorjuntavarastolle sijoitetut öljyntorjunta-alukset OK108 (D-luokka) ja OK1083 (Fkluokka) sekä hankittavana olevat H-luokan öljyntorjuntalautta ja Eluokan öljyntorjunta-alus. Sisävesillä tapahtuvaa öljyntorjuntaa varten on
23 A-D -luokan öljyntorjuntavenettä, joita käytetään myös vesipelastustehtävissä.
-
Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään
määräajoin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Käyttö- ja hankintakustannuksia koskevien kohtien tarkistaminen tapahtuu joka neljäs vuosi.
Öljyntorjuntakaluston investointipäätökset käsitellään ja vahvistetaan
vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Öljyntorjunnan kehittämistarpeet käsitellään öljyntorjuntasuunnitelman yhteydessä.
4.3.6 Sammutusvesihuolto
Pelastuslaitos hankkii sammutustoiminnassa käytettävän sammutusveden
luonnonvesilähteistä tai vesijohtoverkostosta. Vedenkuljetukseen käytetään
sammutus- ja säiliöautoja sekä letkukalustoa. Joissain tapauksissa sammutusvesi pumpataan irtopumpuilla suoraan esim. luonnonvesilähteestä palopaikalle.
Sammutusvesihuoltoa varten laaditaan erityinen sammutusvesisuunnitelma.
Pelastuslain 30 §:n mukaan suunnitelman laatii pelastuslaitos yhteistyössä
alueen kuntien ja vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelman hyväksyy alueen pelastustoimi. Vedenkuljetuskaluston hankkimisesta
ja ylläpitämisestä vastaa pelastuslaitos.
Pelastuslaitoksen jokaisen kunnan alueella on vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkko, jossa on pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettuja paloposteja. Palopostien tiheys- ja tuottovaatimukset sekä paloposteissa käytetty tekniikka
vaihtelee kunnittain jonkin verran.
Vedenkuljetusvälineet ovat pelastuslaitoksen peruskalustoa, jota löytyy kaikilta paloasemilta. Vedenkuljetuksen perustan muodostavat sammutus- ja
säiliöautot. Lisäksi on käytettävissä kymmeniä moottoriruiskuja ja kymmeniä
kilometrejä erikokoisia paloletkuja sekä liitin- ja suihkuputkikalustoa. Kalustoa varten on myös letku- ja metsäpalokontteja sekä vesihuoltoperäkärryjä.
34 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös sammutusvesihuollosta
-
Pelastuslaitos ylläpitää nykyistä sammutusvesihuoltoon liittyvää kalustoa ja selvittää sammutusvesihuollon kalustotarpeet sammutusvesihuollon suunnittelun yhteydessä.
-
Pelastuslain 30 §:n mukainen sammutusvesisuunnitelma laaditaan
1.7.2013 mennessä.
4.4 Pelastustoiminnan johtaminen
Pelastuslain 34 §:n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, missä onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, ellei
tästä muuta sovita. Jokaisella pelastusmuodostelmalla on muodostelman
koosta riippumatta oltava johtaja. Pelastustoiminnan johtaminen on suunniteltava ja järjestettävä niin, että johtajalla on tilanteen vaativuus huomioon ottaen riittävät valmiudet tehtävän suorittamiseen (toimintavalmiusohje).
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella pelastustoiminnan johtaminen on toteutettu porrastetusti. Päätoimista yksikkölähtöä (päätoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä päällystö- tai alipäällystöviranhaltija tai tarvittaessa päätoiminen ylipalomies/palomies. Vastaavasti sivutoimista yksikkölähtöä (sivutoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä yksikönjohtajakoulutuksen saanut sivutoiminen yksikönjohtaja, päätoiminen ylipalomies/palomies tai tarvittaessa sivutoiminen vanhempi sammutusmies/ sammutusmies. Pelastusjoukkuetta johtaa päällystöviranhaltija tai tarvittaessa
alipäällystöviranhaltija. Pelastusjoukkuetta suurempia pelastusmuodostelmia
johtavat päällystöviranhaltijat.
Pelastustoiminnan johtaminen on varmistettu kaikilla tasoilla päivystys- tai
varallaolojärjestelyin sekä erikseen hälytysvastesuunnittelulla. Pelastustoiminnan johtamisesta on laadittu johtamisohje, jossa on muun ohella mainittu
myös pelastustoiminnan johtajien pätevyysvaatimukset.
Päätös pelastustoiminnan johtamisesta
-
Pelastusmuodostelmien johtamisvalmius varmistetaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin sekä hälytysvastesuunnittelulla. Johtajien pätevyysvaatimukset esitetään pelastustoiminnan johtamissuunnitelmassa.
-
Muodostelmien johtaminen toteutetaan kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä, johon kuuluvat vuorolistan mukaisesti pelastusyksiköiden johtajat sekä päällystöviranhaltijat.
-
Pelastuslaitoksen alueella on neljä päällystötasoista johtamisryhmää,
joista yksi päivystää jatkuvasti (24/7) ja kolme on varallaolossa (virkaaikana päivystys). Johtamisryhmien kuvaukset ovat seuraavat (tarkemmin johtamissuunnitelmassa):
35 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
○ OKP20 (päivystys/varallaolo)
Varmistaa ja tukee päällystötasoista johtamista. Perustaa tarvittaessa pelastuslaitoksen johtokeskuksen.
○ OKP30 (päivystys) ja OK32 (päivystys/varallaolo)
Toimivat pelastustoimialueella ensisijaisina pelastustoiminnan johtajina päällystötasoista johtamista vaativissa tilanteissa. Hälyttämisjärjestys määräytyy läheisyysperiaatteella.
○ OKP31 (päivystys/varallaolo)
Toimii OKP30:n ja OKP32:n varahenkilönä päällekkäisissä tilanteissa. Hälytetään osin läheisyysperiaatteella ensisijaiseksi pelastustoiminnan johtajaksi.
-
Pelastustoiminnan johtamista varten ylläpidetään johtokeskusta, johtokeskusyksikköä sekä neljää johtoyksikköä.
-
Pelastusjoukkueen johtaja pyritään saamaan kohteeseen 45 minuutin
kuluessa hälytyksestä. Pudasjärvellä pelastusjoukkueen johtamisessa
tukeudutaan muuta aluetta enemmän yksikönjohtajaan.
-
Suuronnettomuusvalmiutta edellyttävien onnettomuustilanteiden johtamisvalmius kootaan käyttämällä päällystön ryhmähälytyksiä. Tavoitteena on, että suuronnettomuusvalmiuteen kuuluvien muodostelmien johtaminen voidaan aloittaa täysipainoisesti 4 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta ja keskeytymättömästi 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta.
-
Todennäköisien suuronnettomuuksien varalta ylläpidetään tarpeellinen
määrä operatiivisia johtamis- ja toimintasuunnitelmia.
36 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
4.4.1 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät
Pelastuslaitoksella on käytössä pelastustoiminnan johtamista varten Merlot
tuoteperheen eri sovelluksia ja pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmä (PEKE). Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa käytetään Merlot Office sovellusta
ja PEKEä, joilla on mahdollista seurata reaaliaikaisesti tehtäviä ja yksiköiden
sijaintitietoa. Lisäksi johtokeskuksessa on Merlot valvomo -sovellus, jolla
voidaan lähettää hälytyksiä ja viestejä eri yksiköille, asemapaikoille ja väestöhälyttimille. Tällä sovelluksella voidaan myös suorittaa hälyttämistehtäviä
hätäkeskuksen häiriö-/ vikatilanteiden aikana. Merlot valvomolla ei voida turvata hälyttämistä teleoperaattoreiden verkoista johtuvien vikojen aikana.
PEKE on käytössä myös hälytysajoneuvojen ajoneuvotietokoneena (ei ole
kaikissa).
Pelastustoiminnan suunnittelun ja käytännön tehtävien kartta- ja paikkatietoohjelmistona on MapInfo. Kartta-aineistot saadaan pääosin Valtion tietohallinto-keskuksen ja Oulun kaupungin kartastopalveluiden kautta.
Johtamisjärjestelmät ja kartat
PEKE -ohjelmisto on pelastustoimelle
ainakin toistaiseksi maksuton. Ajoneuvotietokoneisiin kuluu vuosittain muutamia tuhansia euroja.
Pelastuslaitos käyttää johtokeskuksessa Merlot Office -ohjelmistoa, jonka
vuosikulut ovat noin 12 000 €.
MapInfo -ohjelma, Escape ja Haltikin
kautta saatavat kartta-aineistot ovat
maksuttomia. Lisenssimaksuista vastaa
SM.
Oulun Seudun digitaalisen opaskarttaaineiston päivitysmaksu on noin 1 000
€/kerta. Päivitys tehdään keskimäärin
kahdesti vuodessa, joten vuosikustannukset ovat noin 2 000 €.
Painettujen karttojen hankintaan kuluu
vuosittain 1 000 - 2 000 €.
Pelastustoiminnan tehtävien suorittamiseen liittyy myös muita ohjelmistoja,
kuten onnettomuustietojärjestelmä Pronto, leviämisennusteiden laatimiseen
tarkoitetut Escape ja Boris II sekä tilannekuvan ylläpitoa ja jakamista varten
hankittu Smart Notebook.
Päätös pelastustoiminnan johtamisjärjestelmistä
-
Operatiivisen pelastustoiminnan johtamisessa keskitytään pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmän (PEKE) käyttöön. Suunnittelu- ja hälytystyökaluina käytetään mm. Rescue Planner-, MapInfo-, Escape, Boris
II ja Merlot Office -ohjelmistoja/sovelluksia. Tilannekuvaohjelmistona pyritään kehittämään Smart Notebookin käyttöä.
Pelastuslaitos varautuu pelastustoimen johtamisjärjestelmien hankinnassa/ylläpidossa viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän valmistumiseen (KEJO-hanke). KEJO tulee aikanaan korvaamaan nyt käytettävät
PEKE -ohjelmistot ja laitteistot. KEJO -hankkeen arvioidaan valmistuvan tuotantokäyttöön vuoden 2015 aikana.
4.4.2 Pelastustoiminnan viestijärjestelmät
Pelastuslaitos käyttää operatiivisessa viestinnässä digitaalista viranomaisten
yhteistä Virve järjestelmää. Virven etuina aiempiin analogisiin järjestelmiin,
on mm. johtamisen ja viranomaisyhteistyön helppous sekä radioliikenteen
turvallisuus, sillä käytettävissä on paljon yhteisiä puheryhmiä ja radioliikenne
on salattua. Vanhaa järjestelmää pelastuslaitoksella hyödynnetään enää
vain sivutoimisten asemapaikkojen henkilöhakulaitteiden varmentavana hälytysjärjestelmänä. Virve verkko on maan laajuinen ja sen operoinnista ja ylläpidosta vastaa Suomen Erillisverkot Oy. Pelastuslaitos vastaa ainoastaan
tarvittavien radiopuhelimien hankinnasta ja maksaa niiden käyttömaksut.
37 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös viestiliikennejärjestelmistä
-
Pelastuslaitos käyttää pelastustoiminnan viestiliikenteeseen Virveä sekä
tavanomaisia viestiliikenneverkkoja (puhelin, faksi, gsm, sähköposti).
-
Viestiliikenteen suunnittelussa on huomioitava mm. luonnon ääriilmiöistä johtuvat pitkäkestoiset ja laaja-alaiset sähkökatkokset (pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelu)
-
Pelastuslaitos aloitti kesällä 2012 pelastustoimen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantavien uhkien kartoituksen ja jatkuvuussuunnitelman
laatimisen (vrt. perustelumuistion kohta 5). Suunnitelman on tarkoitus
valmistua vuoden 2013 aikana siten, että todettuja investointitarpeita/muita hankintoja voidaan sisällyttää jo vuoden 2014 talousarvioon.
Jatkuvuussuunnittelussa voi tulla esiin myös viestiliikennejärjestelmään
liittyviä tarpeita.
Viestiliikenne (Virve)
Virve:n käyttömaksu määräytyy liittymien määrän mukaan.
Pelastuslaitoksella liittymiä on 350 kpl
ja niitä vastaava käyttömaksu on noin
125 000 €/ vuosi. Virve päätelaitehankintoihin kuluu muutamia tuhansia euroja vuodessa.
Hälytystoiminta vaatii myös muita varmistettuja yhteyksiä, joiden kustannukset ovat muutamia tuhansia euroja/vuosi.
4.4.3 Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on yhdessä Oulun kaupungin teknisen keskuksen ja Tiehallinnon kanssa tehnyt suunnitelman liikennevalojen pakkoohjausten jatkokehittämisestä ja projektin toteuttamisesta.
Jatkokehittämisellä liikennevalojen pakko-ohjauksista tehdään johtamisjärjestelmistä ja -laitteista riippumaton automaattinen ohjausjärjestelmä, joka ei
vaadi käyttäjältä ajon aikaista huomiota. Myös muiden tiellä liikkujien huomioiminen paranee, kun nykyisen kiinteän viiveen sijaan ohjaukset kytkeytyvät
pois ajoneuvon ohitettua risteysalueen.
Projektin ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2011 järjestelmää on testattu 10
ajoneuvossa ja 60 risteyksessä. Toisessa vaiheessa 2012 ajoneuvojen ja
risteyksien määrää lisätään ja siirrytään testivaiheesta tuotantokäyttöön.
Vuosi 2013 on optiovuosi jolloin on vielä mahdollista lisätä järjestelmässä
olevien ajoneuvojen ja risteyksien määrää.
Päätös liikennevalojen ohjausjärjestelmän kehittämisestä
-
Pelastuslaitos on mukana liikennevalojen ohjausjärjestelmän käytössä
ja osallistuu varsinaisen ohjausjärjestelmän ylläpitämiseen.
4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus
Operatiivisen toiminnan koulutusta ohjaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
koulutuksen yleissuunnitelma. Koulutuksen yleissuunnitelma päivitetään
vuosittain syyskuun loppuun mennessä ja siinä annetaan koulutuksen yleiset
linjaukset seuraavalle vuodelle sekä tehdään alustava suunnitelma noin
38 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Koulutusta pyritään järjestämään tarpeen mukaan.
Operatiivisen toiminnan koulutusta koko alueella koordinoi koulutusvastaava. Koulutusvastaavana toimii yksi Oulun toimialueen palomestareista. Koulutus-vastaavan tukena on koulutustyöryhmä, jossa ovat edustettuna eri toimialueet sekä sivutoiminen henkilöstö.
Pelastustoiminnan koulutus
Pelastustoimintaan kohdistuvan sisäisen koulutuksen kustannukset ovat
vuosittain noin 700 000 €.
Kustannukset jakautuvat seuraavasti:
Sivutoimisen henkilöstön koulutussuunnittelusta vastaa päiväpaloasemien
koulutustyöryhmä ja Oulun seudun vakinaisten asemien koulutussuunnittelusta Oulun seudun vakinaisten asemien koulutustyöryhmä.
-
Koulutuksen yleissuunnitelmassa huomioidaan myös muut pelastuslaitoksen
operatiiviseen toimintaan osallistuvat henkilöryhmät. Koulutussuunnittelu
alueella perustuu aina havaittuihin koulutustarpeisiin, kouluttautumishalukkuuksiin ja pelastuslaitoksen kokemaan tarpeeseen. Koulutustarpeita kartoitetaan esimerkiksi kyselyillä ja koulutustarkastuksilla. Koulutukseen luetaan
myös yritysten ja laitosten kanssa järjestettävät onnettomuusharjoitukset.
Summa koostuu mm. koulutukseen
osallistuvien ja kouluttajien palkoista,
ylityökustannuksista, koulutusmateriaaleista ja -tiloista, matka- ja päivärahakustannuksista, kurssimaksuista jne.
-
Sivutoimisten viikkoharjoitukset
450 000 €
Sivutoimisten kurssit 135 000 €
Vakinaisten koulutus 115 000 €
Päätös pelastustoiminnan koulutuksesta
-
Pelastustoiminnan koulutuksen ohjaamista ja kehittämistä varten ylläpidetään koulutuksen yleissuunnitelmaa.
-
Sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään harjoituksia enintään 100 tuntia
vuodessa. Lisäksi sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään perus- ja täydennyskursseja tarpeen mukaan noin 10 - 14 kurssia vuodessa.
-
Vakinaisten paloasemien työvuoroille järjestetään kuukausiharjoitusohjelman mukaista harjoittelua/koulutusta vähintään 4 tuntia/ kuukausi.
Henkilöstöä osallistuu lisäksi eri aiheisiin täydennyskoulutuksiin ja erillisharjoituksiin.
4.6 Suuronnettomuusharjoitukset
Pelastustoimella on oltava valmius kohdata erilaisia suuronnettomuuksia ja
toimia hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä on huomioitu mm.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa, jonka (17.6.2011) mukaan
pelastustoimella tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Suuronnettomuusvalmius on esillä myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (yts
2010), jonka mukaan eri hallinnonalojen harjoituksissa viitekehyksenä tulisi
olla YTS 2010:n mukaiset uhkamallit ottaen huomioon mahdolliset turvallisuusympäristön muutokset. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius on määritetty kohdassa 4.2.
Pelastustoimialueen suuronnettomuusuhkia on käsitelty myös palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Tarkastelun mukaan valmius- ja suuronnettomuusharjoituksia on kohdistettava erityisesti liikenteeseen, sähkö-,
energia- ja viestiliikenteen häiriötilanteisiin, poikkeuksellisiin sääilmiöihin
39 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
(myrskyt, rankkasateet, tulvat, kuivuus) sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valmistamiseen, käsittelyyn ja varastointiin (CBRNE-valmius). Pelastustoimialueen erityispiirteenä harjoituksiin on sisällyttävä myös metsä- ja
turvetuotantoalueisiin liittyvät suurpalot.
Valmius toimia suuronnettomuustilanteissa perustuu mm. koulutukseen, harjoitteluun, uhkakuvien osoittamiin kalustohankintoihin sekä huolellisesti laadittuihin hälytysohjeisiin, hälytysjärjestelmiin ja johtamissuunnitelmiin. Näissä
huomioidaan myös viestiyhteyksien, viranomaisyhteistyön ja huollon vaatimat järjestelyt.
Päätös valmius- ja suuronnettomuusharjoituksista
-
Pelastuslaitos järjestää vuosittain 1-2 suuronnettomuusharjoitusta. Harjoitukset kohdistetaan alueella esiintyviin suuronnettomuusriskeihin.
Harjoituksiin ja niiden suunnitteluun pyritään saamaan mukaan PSAVI,
harjoituskohteeseen liittyvät toiminnanharjoittajat sekä onnettomuustyyppikohtaiset yhteistoimintaviranomaiset ja muut yhteistyötahot.
-
Edellä mainittujen suuronnettomuusharjoitusten lisäksi pelastuslaitos
järjestää teollisuuskemikaaliasetuksen (59/1999) ja erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n
asetuksen (406/2011) mukaisia onnettomuusharjoituksia, jotka kohdistetaan kyseessä olevien kohteiden suuronnettomuusriskeihin. Harjoitukset
järjestetään yhteistyössä harjoituskohteen toiminnanharjoittajien sekä
onnettomuustyyppikohtaisten yhteistyöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Suuronnettomuus
Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on onnettomuudessa
loukkaantuneiden tai menehtyneiden
määrän tai onnettomuudesta aiheutuneiden omaisuus- ja ympäristövahinkojen määrän perusteella pidettävä erityisen vakavana.
Suuronnettomuusharjoitukset
Viimeisimpien Oulu-Koillismaan alueen
suuronnettomuusharjoitusten aiheita
ovat olleet: Kemikaalionnettomuus
(Oulu, Nuottasaaren tehdasalue,
30.10.2012), lentoliikenneonnettomuus
(Oulunsalo, lentoasema, 27.9.2012),
tieliikenneonnettomuus (Taivalkoski,
VT20, syksyllä 2010), raideliikenneonnettomuus, (Utajärven keskusta, kevät
2008), jne. Lisäksi on järjestetty useita
pienempiä onnettomuusharjoituksia, kuten kemikaalionnettomuusharjoituksia
vaarallisia kemikaaleja käyttävien tuotantolaitosten kanssa.
Suuronnettomuusharjoitusten kustannusvaikutus on noin yleensä noin
1 000 - 2 000 €/harjoitus. Suurimmat
harjoitukset ovat moninkertaisesti kalliimpia.
Suuronnettomuusharjoitukset yhteistyössä PSAVI:n kanssa
4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa
Pelastuslain 46 §:n mukaan valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja
pelastustoimintaan siten kuin siitä pelastuslain 47 §:ssä ja eri hallinnonalojen
säädöksissä säädetään.
Lakisääteisen osallistumisvelvollisuuden lisäksi pelastustoiminnan johtaja voi
määrätä muitakin henkilöitä osallistumaan pelastustoimintaan (PeL 37 §) sekä määrätä antamaan käytettäväksi pelastustoimintaan soveltuvia kalustoa,
välineitä, rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, jne. (PeL 36 §)
Pelastuslaitos on huomioinut edellä mainittujen säädösten antamat mahdollisuudet pelastustoimintaa varten tehtävässä suunnittelussa.
Pelastustoimesta annetun VN:n asetuksen 5 §:n mukaan AVI:n tehtävänä
on osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja
järjestämiseen.
Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden
ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n asetuksen (406/2011) mukaan AVI:n tulee valvoa ja seurata
suuronnettomuusharjoitusten valmistelua, toteutusta ja tasoa sekä tarpeen
mukaan osallistua niihin.
Pelastuslaitos toimii suuronnettomuusharjoitusten järjestämisessä yhteistyössä PSAVI:n kanssa.
Päätös yhteistyöstä pelastustoiminnassa
-
Pelastuslaitos huomioi pelastuslain 46 - 47 § mukaisen viranomaisyhteistyön ja pelastuslain 36 §:ssä tarkoitettujen oikeuksien antamat mahdollisuudet pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen mitoituksessa.
40 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Pelastuslaitos ylläpitää edellä mainituista yhteistyötahoista pelastuslain
92 §:n mukaista varautumisrekisteriä. Keskeisten viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa laaditaan yhteistoiminta-sopimuksia.
-
Pelastuslaitos osallistuu Venäjän ja Suomen välillä tapahtuvaa kiireellistä pelastustoimintaa, avunantoa tai yhteydenpitoa kehittäviin koulutustilaisuuksiin, harjoituksiin tai muihin tapahtumiin tarvittaessa.
41 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU
Viranomaisten yleisestä varautumisvelvoitteesta säädetään valmiuslain
(1552/2011) 12 §:ssä. Säädöksen mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja
muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä
varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Pelastustoimea koskevasta valmiussuunnitteluvelvoitteesta säädetään myös
pelastuslain (379/2011) 64 §:ssä. Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja
etukäteen tapahtuvin valmisteluin. Varautumisesta on huolehdittava mm. varaamalla henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin, kouluttamalla väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä, huolehtimalla johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien perustamisesta ja ylläpidosta, varautumalla evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä. Pelastuslain 2 §
mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös toimialaansa
kuuluvista Geneven yleissopimuksissa (SopS 8/1955) sekä Geneven sopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä.
Pelastustoimen varautumisen ja valmiussuunnittelun uhkakuvina käytetään
normaaliolojen uhkamallia täydennettynä poikkeusoloihin liittyvillä uhkakuvilla (valmiuslaki 3 §). Poikkeusolojen onnettomuusuhat esitetään osin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja osin pelastustoimen valmiussuunnitelmassa.
Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäksi keskeiset periaatepäätökset ja strategia-asiakirjat kuten hallitusohjelma, yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010), pelastustoimen strategia, väestön
suojaamisen strategia 2007, Kuntaliiton linjaus kuntien varautumisen ja pelastustoimen kehittämiseksi (Kuntaliiton hallitus 1.12.2010), ym. suunnittelua
ohjaavat asiakirjat.
5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite
Pelastustoimelle kuuluvasta valmiussuunnittelusta sekä valmiussuunnittelun
koordinoimisesta ja ohjauksesta vastaa pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö
apunaan varautumisen työryhmä. Käytännön tehtävien suorittamiseen tarvittava työpanos otetaan pelastustoiminnan ja riskienhallinnan henkilöstöstä.
Valmiussuunnittelutehtävien suorittaminen painottuu pelastuslaitoksen päällystön toimenkuviin.
Päätös varautumisen ja valmiussuunnittelun organisoinnista ja tavoitteesta
-
Varautumisen ja väestönsuojelun resurssit
Varautumisessa korostuu yhteiskunnan
voimavarojen tehokas käyttö sekä eri
viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteistoiminta. Pelastuslaitoksen aktiivinen varautuminen häiriö- ja kriisitilanteisiin on tärkeää. Tämän hetken valmiussuunnittelun henkilöstöresursseilla
syntyneisiin haasteisiin ei pystytä kattavasti vastaamaan.
Pelastuslaitoksella on varautumis- ja valmiussuunnittelutehtäviä varten
päätoiminen valmiuspäällikkö apunaan pelastuslaitoksen muusta henkilöstöstä muodostettu varautumisen työryhmä.
42 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset
pelastuslaitoksen palvelutuotannon jatkuvuudelle ja valmiuden kohottamiselle myös normaaliajan vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain 3
§:n tarkoittamissa poikkeusoloissa. Tavoitteena on lisäksi tuottaa riittävä
valmius valmiuslain 17 luvun mukaiseen väestön varoittamiseen, evakuointiin ja suojaamiseen sekä omatoimisen varautumisen tukemiseen
kaikissa olosuhteissa. Varautumisessa tukeudutaan mahdollisimman
pitkälti normaaliolojen järjestelyihin.
5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa
Pelastuslain 27 § mukaan pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen
kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu.
Pelastuslain 47 § velvoittaa kunnat osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja tarvittaessa myös pelastustoimintaan. Pelastuslaitoksella on velvollisuus ohjata ja yhteen sovittaa tätä suunnittelua (PeL 64 §).
Päätös yhteistoiminnasta kuntien kanssa
-
Pelastuslaitos ei tee erillisiä sopimuksia kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta. Pelastuslaitos neuvoo ja opastaa kuntia kunnalle kuuluvassa
valmiussuunnittelussa käytettävissä olevan henkilöstöresurssin puitteissa. Pelastuslaitos varautuu tukemaan kuntia erityisen vakavien häiriötilanteiden, kuten myrskyjen, tulvien, vesikriisien, sähkön- ja energianjakelun katkosten jne. hoidossa. Kuntien tukemisen menettelytavoista ja
palvelun sisällöstä tehdään ohje vuoden 2013 aikana (onnettomuus- ja
häiriötilanteet sekä niihin varautuinen).
-
Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö ja pelastuslaitoksen nimeämät päällystöviranhaltijat toimivat pelastuslaitoksen yhdyshenkilöinä ja asiantuntijoina kuntien vastuulle kuuluvassa valmiussuunnittelussa ja väestönsuojelussa.
-
Pelastuslaitos nimeää henkilöstöstään yhdyshenkilöt kuntien poikkeusolojen johtokeskuksiin (pelastuslaitoksen päällystöstä).
Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen
Valmiussuunnittelun tukemisesta sovittaessa on hyvä huomioida aluehallintovirastoista (AVI) annettu laki
(896/2009), jonka mukaan AVI:n yhtenä
tehtävä on kuntien valmiussuunnittelun
tukeminen ja varautumisen yhteensovittaminen alueellaan.
5.3 Koulutus
5.3.1 Väestönsuojeluorganisaation koulutus
Valmius väestönsuojeluun hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatii kyseisiin olosuhteisiin soveltuvaa kalustoa ja välineistöä, mutta myös henkilöstön kouluttamista. Pelastuslain 64 § mukaan kukin viranomainen huolehtii
poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Koulutuksen järjestämisessä tukee mm. Pelastusopisto, jonka on pelastusopistosta annetun lain mukaan annettava väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta sekä varautumista edistävää
koulutusta.
Väestönsuojelukoulutukseen määrääminen
Pelastuslain 67 §:n nojalla sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat
määrätä väestönsuojelun johto- ja
muun erityishenkilöstön osallistumaan
pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa.
43 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös väestönsuojeluorganisaatioiden koulutuksesta
-
Pelastuslaitos huolehtii pelastuslaitoksen omaan väestönsuojeluorganisaatioon varatun johto- ja erityishenkilöstön sekä muun henkilöstön koulutuksesta omana työnään sekä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa.
○ Koulutustavoite ohto- ja erityishenkilöstön osalta 100 % ja muun
henkilöstön osalta 80 - 100 % (PTP-kauden aikana)
-
-
Pelastuslaitos varautuu neuvomaan ja tukemaan muiden viranomaisten
väestönsuojeluhenkilöstön koulutusta erityisesti silloin, kun koulutus
koskee väestönsuojelun yhteensovittamista.
Yksityiskohtaisempi väestönsuojeluorganisaation koulutussuunnitelma
käydään läpi pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa.
Kehittämistä
-
Pelastuskoirien koulutukseen tarvittava rauniorata
Pelastuskoirien koulutusta selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa talvella 2010. Raportin jatkotyönä on tarkoitus valmistella esitys pelastuskoirin raunioradan rakentamisesta pelastuslaitoksen alueelle. Esitys sisältää hankkeen tarveselvityksen, osapuolet, rahoittajat, kustannuslaskelman, sijoitusvaihtoehdot, jne. Päätös raunioradan rakentamisesta on
tarkoitus tehdä palvelutasopäätöskauden aikana. Hankkeeseen tarvittava pelastuslaitoksen rahoitus sovitetaan talousarvion laatimisen yhteyteen.
5.3.2 Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus
Väestönsuojelukoulutukseen määrääminen
Pelastuslain 67 §:n nojalla sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat
määrätä väestönsuojelun johto- ja
muun erityishenkilöstön osallistumaan
pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa.
Pelastusopiston varautumiskoulutus
Pelastusopiston säädöspohjaiseen varautumiskoulutukseen kuuluu mm.:
 kunnan valmiussuunnittelun peruskurssi
 kunnan kriisijohtamiskoulutus
 kunnan toimialakohtainen varautumiskoulutus
 suojelupiirin ja -lohkon päällikön peruskurssi
Koulutussopimus
Pelastuslaitos on laatinut varautumiskoulutuksen yhteistoimintasopimuksen
MPK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ja
Oulun läänin pelastusliitto ry:n kanssa
14.6.2006.
Varautumiskoulutuksesta on laadittu
myös valtakunnallinen kumppanuussopimus, jossa osapuolina ovat Pelastusopisto, maanpuolustuskoulutusyhdistys,
SPEK ja Suomen Punainen Risti. Tämä
sopimus, jolla on joitain vaikutuksia
myös pelastustoimeen, on hyväksytty
em. tahojen kesken 12.6.2008.
Omatoimisesta varautumisesta on säädetty pelastuslain 14 §:ssä. Lain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan mm. ehkäistävä onnettomuuksia sekä varauduttava onnettomuuksiin ja
toimintaan onnettomuuden sattuessa. Edellä mainittu omatoiminen varautuminen on kirjattava suunnitelmaksi (pelastussuunnitelma) pelastuslain 15
§:ssä ja pelastusasetuksen 1 §:ssä määritetyissä kohteissa. Kyseisessä
suunnitelmassa on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa.
Pelastuslain 2 § velvoittaa pelastuslaitokset antamaan neuvontaa pelastussuunnitelman laatimisessa. Kyseinen pelastussuunnitelmien laatimiseen
valmentava neuvonta ja opastus on käsitelty palvelutasopäätöksen kohdassa 3.3.1.
5.4 Valmiusharjoitukset
Pelastustoimella on oltava valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Pelastuslaitoksella on lisäksi valmiuslakiin perustuva velvollisuus huolehtia palvelutuotantonsa jatkuvuudesta hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden tai poikkeusolojen taustalla voi olla esimerHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
44 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
kiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2010) mukaisten uhkamallien
toteutuminen.
Pelastuslaitoksen ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten
ja yhteistyötahojen kriisivalmiutta voidaan testataan palvelutasopäätöksen
kohdassa 4.6 mainituilla suuronnettomuusharjoituksilla sekä suuronnettomuuksia pitkäkestoisimmilla ja laaja-alaisemmilla valmiusharjoituksilla.
Päätös valmiusharjoituksista
-
-
Pelastuslaitos osallistuu valtionhallinnon järjestämiin valmiusharjoituksiin sekä järjestää tarvittaessa omia valmius- ja väestönsuojeluharjoituksia. Tavoitteena on järjestää pelastustoimen valmiutta koetteleva
valmiusharjoitus vähintään neljän vuoden välein. Harjoitukset kohdennetaan alueella esiintyvien onnettomuusuhkien mukaisesti. Harjoitustoiminta suunnitellaan ja järjestetään tarvittaessa yhdessä aluehallintoviraston kanssa. (VN:n asetus pelastustoimesta, 5 §)
Osa kohdassa 4.7 esitetyistä suuronnettomuusharjoituksista järjestetään siten, että harjoitukseen sisältyy normaaliajan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyviä elementtejä.
Valmiusharjoitukset
Yhteiskunnan kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot testataan valmiusharjoituksilla, joita järjestetään hallinnonaloittain, suppeina erityistilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina.
Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen edellinen valmiusharjoitus
(PYRY06) järjestettiin 1.-2.11.2006.
Harjoitukseen osallistuivat pelastuslaitoksen lisäksi lääninhallitus ja kaikki pelastustoimialueen kunnat. Seuraava
valmiusharjoitus on suunniteltu vuodelle
2014.
5.5 Väestön suojaaminen
Pelastuslain 32 §:n mukaan väestön varoittaminen ja suojaaminen on yksi
osa pelastuslaitoksen vastuulla olevaa pelastustoimintaa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat väestön varoittamiseen tarkoitettujen järjestelmien ylläpito, rakenteellisen väestönsuojelun valvonta ja ohjaus sekä evakuointien suunnittelu.
Pelastuslain ohella väestön suojaamista ohjaa SM:n laatima väestön suojaamisen strategia (hyväksytty 30.11.2007). Strategian ja myös pelastuslaitoksen tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja häiriötilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten varoittamis-, suojautumis- ja evakuointimahdollisuuksien vuoksi.
Poikkeusoloissa tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin se on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin.
5.5.1 Väestönvaroitusjärjestelmät
Pelastuslain 27 §:n mukaan pelastuslaitoksen on huolehdittava alueellaan
väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Väestön varoittamiseen tarvittavien laitteistojen sijoittaminen määräytyy ensisijaisesti siten, että asutuskeskukset saadaan hälyttimien kuuluvuusalueen piiriin. Tämän lisäksi hälyttimien sijoitteluun vaikuttaa normaaliajan riskitekijät, kuten vaarallisten aineiden kuljetukset sekä vaarallisten aineiden teolliseen käyttöön ja varastointiin liittyvät riskit.
45 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös väestönvaroitusjärjestelmistä
-
Pelastuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että väestöä voidaan varoittaa
yleisellä vaaranmerkillä ja tilanteen edellyttämillä vaaratiedotteilla.
-
Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän yhtenä aihealueena on väestön
varoittaminen vaaratilanteissa. Turvallisuusviestinnällä varmistetaan, että väestön varoittamiseen käytettävät menetelmät sekä vaaramerkkeihin
ja -tiedotteisiin liittyvät toimintaohjeet ovat tunnettuja.
-
Väestön varoittaminen toteutetaan taajamissa ja erityisten riskikohteiden
läheisyydessä kiinteiden väestöhälyttimien kautta. Muilla alueilla varoittaminen toteutetaan liikuteltavien hälyttimien avulla.
-
Vanhoja sireenityyppisiä väestöhälyttimiä uusittaessa tai uusia hälyttimiä hankittaessa siirrytään nykyaikaisten elektronisten hälyttimien käyttöön, jotka mahdollistavat sekä yleisen vaaranmerkin että puheviestien
antamisen.
-
Uusia väestöhälyttimiä hankintaan vuosittain 1-2 kpl. Hälyttimien sijoitus
määräytyy pelastuslaitoksen riskikartoituksen perusteella. Väestöhälyttimien hankinnassa huomioidaan liikuteltavien hälyttimien käyttömahdollisuudet. Hälyttimien hankinta liitetään investointisuunnittelun yhteyteen.
Väestöhälyttimet
Pelastuslaitoksen jokaisessa kunnassa
on yksi tai useampia väestöhälyttimiä
(toimintakuntoisia hätäkeskuksesta
käynnistettäviä kiinteitä hälyttimiä on
yhteensä 45 kpl). Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu noin 175 000 asukasta eli lähes 70 % alueen väestöstä.
Kustannusvaikutus
Väestöhälyttimien hankintaan on budjetoitu vuosittain 30 000 €. Hankinta sisältyy investointisuunnitelmaan. Hälyttimien hankintaehtona on ollut palosuojelurahaston avustuksen saaminen. Väestöhälyttimien ylläpitokulut sisältyvät johtamis- ja viestijärjestelmien kustannuksiin (ks. kohta 4.5). Väestöhälytinhankinnoissa huomioidaan yhteistyömahdollisuudet vaarallisia aineita valmistavien, käyttävien, varastoivien tai niitä
kuljettavien yritysten kanssa.
5.5.2 Säteilynvalvonta
Pelastustoimialueen kunnissa on 12 Säteilyturvakeskuksen säteilynvalvontajärjestelmään (USVA) kuuluvaa säteilynvalvonta-asemaa. Valvonta-asemat
kattavat koko pelastuslaitoksen alueen. Kiinteiden mittausasemien lisäksi
pelastuslaitoksen normaaliolojen kalustoon sekä väestönsuojelumateriaaliin
sisältyy mukana kuljetettavaa säteilymittauskalustoa.
Ulkoisen säteilyn valvonnassa noudatetaan SM:n ja Säteilyturvakeskuksen
(STUK) antamia ohjeita. Säteilyvalvonnan toteutus on esitetty tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa.
Päätös säteilynvalvonnasta
-
Pelastuslaitos hankkii omaa säteilymittauskalustoa siten, että väestönsuojelun aluejaon mukaisilla johtopaikoilla (piirit/lohkot) ja pelastusmuodostelmilla on mahdollista seurata säteilyannoksia ja annosnopeuksia.
Säteilyvalvonnan kustannukset
STUK maksaa kiinteistä säteilyvalvonta-asemista ja niiden tietoliikenneyhteyksistä aiheutuvat kustannukset. Pelastuslaitos tarjoaa tilat valvonta-asemia
varten.
Pelastuslaitoksen omien säteilymittareiden hankintakustannukset sisältyvät
väestönsuojelumateriaalien hankintoihin.
Säteilymittareiden tarkastustoimintaan
ja omien mittareiden ylläpitoon kohdistuvat kustannukset ovat vuosittain muutamia satoja euroja. Uusien henkilöiden
kurssitus mittaritarkastajaksi maksaa
noin 1 500 €/henkilö (tarve ylläpitää
koulutusta 2 henkilölle).
Säteilymittari -ohjelma
-
Pelastuslaitos vastaa omaan toimintaan tarvittavien säteilymittareiden
tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta.
-
Pelastuslaitos tuottaa maksullista säteilymittareiden tarkastuspalvelua ja
tarjoaa vastaavat tarkastus- ja huoltopalvelut alueensa kunnille maksullisena. Maksuperusteet päättää johtokunta ja maksun suuruuden pelastuslaitoksen talouspäällikkö.
Pelastuslaitos on tehnyt säteilymittareiden tarkastustoimintaa varten oman
Access-pohjaisen ohjelman, joka mahdollistaa rekisteriominaisuuksien ohella
mm. maksullisen tarkastustoiminnan
aloittamisen (tarkastustodistukset ja
laskutuslomakkeet).
46 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5.5.3 Väestönsuojat
Väestönsuojien tarkoituksena on antaa suojaa ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta sekä asevaikutuksilta. Suojien rakentamista ja tarkastamista koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin sekä väestönsuojia koskeviin asetuksiin. Rakenteelliseen väestönsuojeluun vaikuttaa
myös SM:n 30.11.2007 hyväksymä väestön suojaamisen strategia.
Pelastuslaitoksen alueella on hieman yli 2700 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 204 000 suojapaikkaa. Suojista valtaosa eli noin 1 600 on rakennettu asuinrakennusten ja noin 1000 työpaikka- tai liikerakennusten yhteyteen. Loput suojista ovat johtokeskuksia ja yleisiä väestönsuojia.
Pelastuslaitos huomioi alueen väestönsuojat väestönsuojelun suunnittelussa. Lähtökohtana on yleensä, malli, jossa erityisillä vaara-alueilla oleva väestö evakuoidaan. Vaara-alueet, joille väestö voi jäädä, on oltava suojautumismahdollisuus väestönsuojiin. Se väestön osa, jolle ei ole riittävästi suojatiloja, evakuoidaan. Väestönsuojien käyttötarve esiintyy yleensä vain sotatilaan, sodan uhkaan tai sen jälkitilaan liittyvissä olosuhteissa (YTS 2010).
Väestönsuojien ylläpidon valvonta on esitetty kohdassa 3.4.1. Suojien ylläpitoon ja käyttökuntoon laittamiseen liittyvä opastus ja neuvonta on esitetty
kohdassa 3.3.1.
5.5.4 Väestön evakuointi
Evakuointien suunnittelu- ja varautumisvelvoitteet on sisältyvät pelastuslain
64 §:ään. Pelastuslain ohella poikkeusolojen evakuointeihin liittyviä järjestelyitä käsitellään myös valmiuslain 17 luvussa. Myös pelastuslain 48 §:ssä
mainittujen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisissa pelastussuunnitelmissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon väestön evakuoimiseen liittyvät
järjestelyt.
Evakuointisuunnittelua ohjeistaa myös sisäasiainministeriön ohje väestön
evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta (14.11.2003). Tämä ohje on
annettu vanhan pelastuslain nojalla ja SM:stä saadun tiedon mukaan uusi
ohje olisi valmisteilla.
Evakuointisuunnitelma
Pelastuslaitos on tehnyt aluettaan koskevan evakuointisuunnitelman ja luovuttanut sen ohjeiden mukaisesti lääninhallitukselle vuonna 2005.
Suunnitelma on päivitetty keskeisten
hälytysyhteystietojen ja muiden yhteystietojen osalta vuosittain. Suunnitelman
kokonaispäivitys aloitetaan viimeistään
uuden evakuointeja koskevan ohjeistuksen valmistuttua.
Evakuointisuunnittelun perusteena ovat onnettomuusriskien kartoitus ja eri
viranomaisilta saatavat uhka-arviot. Normaaliolojen toimivaltuus evakuointien määräämiseen perustuu pelastuslain 36 §:n mukaisiin pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksiin. Poikkeusolojen laajamittaisten evakuointien
toimivalta on valmiuslain 121 §:n nojalla valtioneuvostolla ja vastuu evakuointien yleisjohdosta sisäasiainministeriöllä.
Päätös varautumisesta evakuointeihin
-
Pelastuslaitos ylläpitää evakuointia edellyttävää uhka-analyysiä sekä
suunnitelmaa ja valmiutta vaarassa olevan väestön siirtämiseksi pois
vaara-alueelta. Evakuointisuunnitelma integroidaan kunnissa laadittuihin
47 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
tai laadittaviin evakuoidun väestön huoltosuunnitelmiin. Evakuointisuunnittelu kattaa kaikki uhkamallit sekä turvallisuustilanteet: normaaliolot,
häiriötilanteet ja poikkeusolot (YTS 2010, kohta 1.3).
-
Erityisesti normaaliolojen uhkamallien ja häiriötilanteiden vaatimaa evakuointisuunnittelua kehitetään yhteistyössä alueen kuntien kanssa.
-
Pelastuslaitos osallistuu omalta osaltaan evakuointiin tarvittavan henkilöstön koulutukseen.
5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot)
Yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavia uhkamalleja ja riskitekijöitä on kuvattu mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010). Turvallisuusstrategissa on tunnistettu häiriötilanteita, joilla tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön
elinmahdollisuuksia. Näiden tilanteiden hallinta edellyttää tavallisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja
viestintää.
YTS 2010:n mukaisesti häiriötilanteen hallinnassa noudatetaan samoja periaatteita sekä normaali- että poikkeusoloissa. Myös pelastuslaitoksen johtamisjärjestelyt perustuvat kaikissa tilanteissa normaaliolojen johtamisjärjestelyihin (ks. kohta 4.4). Laajennettujen johtamisjärjestelyt voivat tulla kyseeseen esim. valmiuslain 3 §:n kohtien 1 ja 2 mukaisissa poikkeusoloissa (sota, sen välitön uhka tai jälkitila), jotka vaativat väestönsuojelumuodostelmien
käyttöön ottamisen.
5.6.1 Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Yhteiskunnan häiriötilanteiden laatu ja laajuus sanelevat osaltaan johtamistoiminnan tehostamisen tarpeet. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilannekuvatoiminnan tehostamista, lomien siirtämistä, päivystys- ja varallaolovahvuuden kasvattamista, pelastuslaitoksen johtokeskuksen, johtokeskusyksikön ja
asemapaikkojen miehittämistä sekä johtamis- ja viestisuunnitelmien tarkastamista ja viranomaisyhteistyön lisäämistä. Lähtökohtana ovat normaaliolojen johtamisjärjestelyt.
Poikkeusolojen johtamisorganisaatiota laajentaa perustettavien väestönsuojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja -yksiköt) johtaminen. Eri turvallisuustilanteisiin liittyvän johtamisvalmiuden kehittämisessä noudatetaan SM:n
antamia yhtenäisiä ohjeita.
Päätös pelastustoiminnan johtamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
-
Pelastustoimen normaaliajan muodostelmien (pelastusryhmät, joukkueet ja komppaniat) sekä poikkeusoloissa erikseen perustettavien
48 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
muodostelmien (tiedustelu-, huolto-, kalustoja pelastuskoiraryhmät) hälyttäminen ja johtaminen perustuvat kaikissa turvallisuustilanteissa normaaliolojen järjestelyihin (ks. kohta 4.5). Erikseen perustettavat muodostelmat alistetaan tilanteen mukaan pelastusmuodostelmien johdettavaksi.
-
Poikkeusolojen pelastus- ja väestönsuojelutoimia koordinoidaan ja johdetaan pelastuslaitoksen johtokeskuksesta.
-
Omatoimiseen varautumiseen liittyvien yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen johtamisesta ja ohjaamisesta vastaavat häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa samat viranhaltijat kuin normaalioloissakin. Poikkeusoloissa
toimintaa tukevat erikseen perustettavat suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskukset/ -paikat.
-
Muodostetuille suojelupiireille, -lohkoille ja -yksiköille määritetään johtokeskukset tai -paikat sekä näille henkilöstö. Johtopaikkojen tilavarauksista sekä niiden miehityksestä päättää pelastuslaitos. Järjestelyt esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa.
Kunnan ja kunnan eri toimialojen perustamisvastuulla olevien väestönsuojelumuodostelmien johtamisesta vastaa kunta ja kunnan ne toimialat, joille
muodostelman perustaminen kuuluu. Pelastustoiminnan johtamista ja muiden väestönsuojelumuodostelmien johtamista yhteen sovittaa kunnan johtokeskukseen nimetty pelastuslaitoksen yhdyshenkilö (ks. kohta 5.2).
5.6.1 Pelastuslaitoksen johtokeskus
Pelastuslain 77 §:n mukaan pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista
myös poikkeusoloissa.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokeskus sijaitsee Oulun paloasemalla suojatilassa. Johtokeskustoimintaa varten on laadittu työjärjestys ja johtokeskuksen toimintaohje.
Muut pelastustoiminnan johtamiseen liittyvät tilat ja ajoneuvot on esitetty
kohdassa 4.2.3 ja 4.4.
Päätös pelastuslaitoksen johtokeskuksesta
-
Pelastuslaitoksen johtokeskus on rakenteiden, tekniikan ja materiaalien
osalta välittömässä käyttöönottovalmiudessa mahdollisten suuronnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.
-
Johtokeskuksen miehittämistä varten ylläpidetään päällikköpäivystysjärjestelmää. Johtamistoimintaan tarvittava henkilöstö hälytetään pelastuslaitoksen päällystöstä ja osin myös miehistöstä muodostetuilla ryhmähälytyksillä. Johtamisvalmiutta kohotetaan turvallisuustilanteen muuttuessa
tarpeen mukaan.
49 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5.6.3 Yhteydet kuntien ylläpitämiin väestönsuojelumuodostelmiin
Pelastustoimen ja hätäkeskusten organisaatiomuutokset sekä tietoliikennetekniikan nopea kehitys edellyttävät pelastustoimen johtamisjärjestelmän
osittaista uusimista. Kaikille hallinnon tasoille luodaan kyky muodostaa tilannekuvaa sekä jakaa sitä muille tarvitsijoille. Yhteensopivuus muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa otetaan huomioon järjestelmää kehitettäessä.
Päätös poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteyksistä
-
Pelastuslaitos vastaa tilannekuvan ylläpitämisessä tarvittavien tietoliikenneyhteyksien ja viestijärjestelmien yhteensopivuudesta ja rakentamisesta kuntien johtokeskusten sekä pelastuslaitoksen johtokeskuksen
välillä olemassa olevia tieto- ja viestiliikenneyhteyksiä hyödyntäen.
-
Pelastuslaitoksen poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteytenä käytetään normaaliolojen viestiverkkoja niin pitkään kuin mahdollista. Poikkeusoloissa korostuu viranomaisradioverkon (VIRVE) käyttö.
-
Pelastuslaitoksen johtokeskuksen ja kunnan johtokeskuksen väliseen
puheensiirtoon käytetään viranomaisradioverkkoa (VIRVE), matkapuhelinverkkoja sekä kiinteää puhelinverkkoa. Pelastuslaitoksen ja kuntien
johtokeskuksista suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskuksiin
ja -paikoille järjestettävistä yhteyksistä puuttuu SM:n tarkempi ohjeistus
(toistaiseksi toteuttamatta).
-
Datasiirron samoin kuin puhesiirron suunnittelussa pyritään huomioimaan markkinoille tulevat uudet järjestelmät ja tekniikat.
-
Pelastuslaitos ei järjestä puhe- tai tietoliikenneyhteyksiä kunnan johtokeskuksen ja kunnan oman väestönsuojeluorganisaation välille. Näiden
yhteyksien suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa kunta.
-
Kunnat hankkivat ja ylläpitävät poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaation vaatimat VIRVE -radiot omille muodostelmilleen.
5.7 Väestönsuojelumateriaali
Väestönsuojelumateriaalin hankinta perustuu pelastuslain 64 §:ään väestönsuojeluun varautumisesta. Materiaalihankinnat suoritetaan ennakolta pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman ja Oulun kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti.
Päätös yleiseen väestönsuojeluun varattavasta materiaalista
-
Väestönsuojelumateriaalien hankinta
Normaaliajan tavoitevahvuisen väestönsuojeluorganisaation materiaalihankintoja ja materiaalin ylläpitoa varten on
budjetoitu vuosittain 20 000 €.
Pelastuslaitos hankkii ja varaa oman toimintansa edellyttämät väestönsuojelumateriaalit. Normaaliolojen tavoitteena on ylläpitää henkilökohtaisia suojavälineitä noin 700 henkilölle. Lisäksi hankitaan tai varataan
pelastuslaitoksen muodostelmien tarvitsemat ryhmäkohtaiset kalustot ja
materiaalit.
50 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Materiaalihankinnat toteutetaan keskitetysti valmiussuunnitelmaan sisältyvän hankintasuunnitelman mukaisesti. Hankinnat on porrastettu siten,
että osa materiaaleista hankitaan vasta turvallisuustilanteen kiristyessä
normaalioloista häiriötilanteeseen tai poikkeusoloihin.
-
Hankittavan väestönsuojelumateriaalit valitaan ja varastoidaan siten, että materiaalia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti normaaliolojen valmiuden ylläpitämisessä (suuronnettomuusvalmius).
5.8 Henkilöstö-, kalustoja tilavaraukset
Varauksilla tarkoitetaan pelastustoimen osalta pelastus- ja väestönsuojelutehtävissä tarvittavan henkilöstön, kaluston ja tilojen varaamista pelastustoimen käyttöön myös poikkeusoloissa. Varauksien suunnittelu ja toteutus
on olennainen osa normaaliolojen varautumistoimenpiteitä.
Pelastuslain 64 § mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestön-suojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta. Varautumistehtävien rekisteristeristä säädetään pelastuslain 92 §:ssä. Pelastuslaitos toteuttaa varaukset yhteistyössä Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan
kanssa.
Päätös henkilö-, kalustoja tilavarauksista
-
Pelastuslaitoksen väestönsuojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja
-yksiköt) sekä evakuoinnin (järjestelykeskukset, jakopaikat, vastaanottokeskukset, -paikat ja kokoontumiskeskukset, -paikat) perustamiseen
tarvittavan henkilöstön varaamista koskevat esitykset toimitetaan Pohjois-Suomen sotilasläänin esikuntaan keskitetysti noin kolmen vuoden
välein. Varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat tiedot tarkistetaan
pelastuslain 92 §:n mukaisesti vähintään viiden vuoden välein.
-
Kuntien väestönsuojeluorganisaatioiden henkilöstövarauksista vastaavat kunnat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Ajoneuvokaluston varaaminen toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen
kanssa. Pelastuslaitoksen omistamat moottoriajoneuvot ovat pelastuslaitoksen käytössä myös poikkeusoloissa.
-
Pelastuslaitoksen oman toiminnan, omatoimisen varautumisen ohjauksen sekä evakuointien vaatimat huoneisto- ja tilavaraukset tarkistetaan
viranomaisyhteistyönä joka toinen vuosi.
Varaukset
Asevelvollisuuslain 89 §:ssä
(1438/2007) on määritelty palvelukseen
kutsumatta jättäminen yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi. Toimenpidettä,
jolla tämä toteutetaan, kutsutaan henkilövaraamiseksi (VAP). Puolustusvoimien aluetoimistot ratkaisevat asevelvollisia koskevat varaushakemukset.
Kuljetusvälineiden, työkoneiden ja tilojen varaamisen ohjeistavat elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).
Pelastuslain 92 §:n mukaan varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat
tiedot on tarkistettava vähintään viiden
vuoden väliajoin merkinnän tekemisestä tai tarkistuksesta tai poistettava. Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaan varaajan tulee tarkistaa varauksensa yhden - kolmen vuoden välein ja aina, mikäli varaajan toimintamenetelmissä, organisaatiossa tai henkilöstössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Päivitysvaraus jatkaa perusvarauksen viiden vuoden määräaikaa koko toimipaikan varatun henkilöstön osalta.
Henkilöstövarausten tilanne
Pelastuslaitoksen poikkeusolojen pelastus- ja väestönsuojelutoimintaa varten
tarvittava henkilömäärä on noin 1800
henkilöä. Pelastuslaitoksen henkilövarauksien ensimmäinen kierros on saatu
loppuun kunnittain vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2011 aikana
on päivytysvaraukset tehty Pudasjärven, Tyrnävän ja Oulun osalta.
5.9 Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat
Valmiuslain 12 §:n mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien
yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan
toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
51 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
ensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastuslain
64 §:n mukaan pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa
hoitamiseen poikkeusoloissa mm. riittävin suunnitelmin.
Eri turvallisuustilanteita koskevat pelastuslaitoksen hälytys-, pelastustoiminta- ja väestönsuojelusuunnitelmat sisältyvät pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan.
Päätös varautumis- ja väestönsuojelusuunnitelmista
-
Eri turvallisuustilanteita koskevat hälytys-, pelastustoiminta- ja väestönsuojelusuunnitelmat sisällytetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan, jonka hyväksyy pelastuslaitoksen johtokunta.
-
Suunnitelma tarkistetaan ja vahvistetaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana.
-
Kunnat vastaavat kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien laatimisesta. Pelastuslaitoksen nimeämät kuntakohtaiset yhdyshenkilöt toimivat asiantuntijoina kuntien
valmius- ja väestönsuojelusuunnittelussa.
52 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVELUT
Alueen pelastustoimelle ja pelastuslaitokselle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä säädetään mm. pelastuslaissa. Pelastuslaitos voi tuottaa myös muita
palveluita, kuten ensihoitopalveluita, jos siitä on palvelun järjestämisvastuussa olevien kanssa sovittu (PeL 27 §). Muiden palveluiden tuottamisella
ei kuitenkaan saa vaarantaa pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamista.
6.1 Ensihoitopalvelut
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 § mukaan ensihoitopalvelulla tarkoitetaan mm. äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa kohteessa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista jatkohoitoon (sairaankuljetus). Ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa terveydenhuoltolain 40 §:n
sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (340/2011) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun omana toimintanaan, yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen
tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella, kuten myös useimmilla muilla pelastuslaitoksilla, on pitkät perinteet sekä vahva kokemus ja osaaminen ensihoitopalvelun järjestämisestä. Pelastuslaitoksen tuottamaa ensihoitopalvelua
koskevat sopimukset päättyivät vuoteen 2012 palvelun järjestämisvastuun
siirryttyä kunnilta sairaanhoitopiireille. Pelastuslaitoksen tuottaman ensihoitopalvelun jatkosta on neuvoteltu PPSHP:n kanssa keväästä 2012 alkaen.
6.1.1 Ensivastetoiminta
Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai
loukkaantuneen potilaan luokse (Terveydenhuoltolaki 40 §). Ensivastetoiminta tukee potilaan hätäensiavun käynnistymistä ja luo paremmat lähtökohdat potilaan hoidolle.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi sisällyttää ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnan tuottajana voi toimia pelastuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos tms. toimija, jolla on henkilöstön, kaluston ja toimintavalmiuden puolesta riittävät edellytykset palvelun tuottamiseen. Ensivastepalveluiden tuottamisesta laaditaan sopimus sairaanhoitopiirin ja palvelun
tuottajan kesken. Sopimuksessa sovitaan mm. ensivastetoiminnan hoidollisesta tasosta sekä koulutus-, vastuu- ja kalustokysymyksistä. Toiminnan
vastuu ja valvonta on terveysviranomaisella.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tuottaman ensivastetoiminnan piiriin kuului vuoden 2012 päättyessä 10 alueen 16 kunnasta (Hailuoto, Haukipudas,
Ii, Kempele, Kuusamo, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi ja Taivalkoski).
53 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Pelastuslaitoksen ensivastepalvelut järjestää pelastuksen tulosalue. Osalla
pelastuslaitoksen asemapaikoista ei tällä hetkellä ole valmiuksia ensivastetoiminnan aloittamiseen. Hailuodossa ensivastetoimintaan osallistuu myös
SPR:n Hailuodon osasto.
Päätös sopimusten mukaisesta ensivastetoiminnasta
-
Pelastuslaitoksen tavoitteena on jatkaa ja kehittää sopimuksiin perustuvaa ensivastetoimintaa niiltä asemapaikoilta, joissa toiminta on jo käynnistetty.
-
Muiden asemapaikkojen ensivastetoiminnan käynnistämismahdollisuudet selvitetään, jos toimintaan on henkilöstön puolesta riittävä valmius ja
jos toiminta voidaan käynnistää hyvässä yhteistyössä sairaanhoitopiirin,
kunnan terveystoimen ja sairaankuljetusyrittäjän kanssa.
-
Ensivastesopimukset laaditaan ja toiminta järjestetään siten, ettei ensivastetoiminta vaaranna pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista. Pelastuslaitoksen ensivastetoiminnan maantieteellinen laajuus
rajataan siten, että ensivasteyksikkö hälytetään enintään noin 10 km
etäisyydelle yksikön paloasemasta (lähtökohta).
6.1.2 Ensihoito (sairaankuljetus)
Ensivastetoiminta
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on suorittanut viime vuosina noin 950 ensivastetehtävää/vuosi. Ensivasteyksikkönä
käytetään yleisimmin paloaseman
sammutusautoa vahvuudella 2-4 henkilöä. Ensivastetehtävien tehtäväkohtaiset kustannukset ovat olleet noin 72 91 euroa asemapaikasta riippuen. Muina kustannuksina on huomioitava henkilöstön koulutuskustannuksen sekä investointiluontoiset kulut, kuten kalustoja varustehankinnat.
1.1.2013 jälkeen suoritettavasta ensivastetoiminnasta on tehty tarjous
PPSHP:lle maaliskuussa 2012. Tarjouksen mukainen ensivastetoiminnan
yksikkökohtainen (ensivasteyksikkö)
perusmaksu on 3 500 €/vuosi ja tehtäväkohtainen hinta 150 €/tehtävä.
Ensivastekoulutus
Ensivasteyksikön henkilöstön peruskoulutuksen muodostaa pelastusalan
miehistön ammattitutkinto tai sivutoimisen henkilöstön ensivastekurssi. Lisäksi
järjestetään erilaista täydennyskoulutusta.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tuottamien sairaankuljetuspalveluiden
piiriin kuului vuonna 2012 Oulun kaupunki (pl. Ylikiimingin kaupunginosa)
sekä Hailuodon, Kempeleen ja Oulunsalon kunnat. Kuntien kanssa tehdyt
sairaankuljetussopimuksen päättyivät vuoteen 2012, koska vuonna 2013
ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa sairaanhoitopiiri.
PPSHP pyysi keväällä 2012 pelastuslaitokselta arviota siitä, mille alueelle
pelastuslaitos voisi tuottaa ensihoitopalvelun ja mihin hintaan. Neuvottelut
ensihoitopalvelun sopimuksesta PPSHP:n ja pelastuslaitoksen kesken alkoivat alkukesästä 2012. Sopimus allekirjoitettiin 6.11.2012. Laaditun sopimuksen mukaan pelastuslaitos tuottaa sairaankuljetuspalvelut (ensihoito)
1.1.2013 alkaen uuden Oulun, Iin, Kempeleen ja Hailuodon alueille. Sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun.
Päätös ensihoitosopimuksen mukaisesta ensihoidosta (sairaankuljetuksesta)
-
Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalvelut 1.1.2013 alkaen uuden Oulun,
Hailuodon, Iin ja Kempeleen alueelle PPSHP:n kanssa allekirjoitetun
sopimuksen mukaisesti. Sopimus on voimassa vuoden 31.12.2013
saakka.
-
Pelastuslaitoksella on vuoden 2013 aikana ympärivuorokautisessa välittömässä lähtövalmiudessa kahdeksan ensihoitoyksikköä. Lisäksi yksi
ensihoitoyksikkö on välittömässä lähtövalmiudessa päivittäin klo 7:30 19:30. Ensihoitoyksiköt ja niiden henkilöstö sijoitetaan Oulu-Koillismaan
54 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
pelastuslaitoksen paloasemille PPSHP:n laatiman ensihoitopalvelun
palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ensihoitoyksiköiden sijoituspaikka,
valmius ja henkilöstön koulutustaso on seuraava:
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
-
-
Yksikkö
EPP121
EPP122
EPP131
EPP132
EPP133
EPP123
EPP134
EPP135
EPP124
Vara-autot (2 kpl)
Paloasema
Oulu
Oulu
Oulu
Oulu (Ruskonselkä)
Oulu
Kempele
Haukipudas
Kiiminki
Ii
Palvelualueella
Valmius
24/7
24/7
24/7
24/7
klo 7:30 - 19:30
24/7
24/7
24/7
24/7
Määritetään tarvittaessa, Valmius tilanteen
ja tehtävän mukaisesti
Pelastuslaitos varautuu järjestämään em. alueen ensihoitopalvelun
myös vuoden 2013 jälkeen. Pelastuslaitoksen osallistumisesta muun
Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen ensihoitopalveluiden järjestämiseen päätetään tapauskohtaisesti.
Pelastuslaitos huolehtii, että ensihoitopalvelun tuottaminen ei vaaranna
pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista.
Henkilöstö
H+H
H+P
P+P
P+P
P+P
H+P
P+P
P+P
H+P
Nimetään erikseen
Ensihoito (sairaankuljetus)
Ensihoidon liikevaihto vuoden 2013 talousarviossa on noin 6 841 000 €, josta
henkilöstökulujen osuus on noin
5 502 000 €. Ensihoidon vuoden 2013
investoinnit ovat 0 €, johtuen vain vuoden 2013 loppuun voimassa olevasta
ensihoitosopimuksesta. Keskeiset investoinnit on tehty vuoden 2012 aikana.
Ensihoitohenkilöstö
Pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön
ammatillisia pätevyysvaatimuksia ohjaa
ensihoitoasetus (340/2011). Yleisimpiä
ammattitutkintoja ovat Sairaanhoitaja
AMK, Lähihoitaja AMK, Lähihoitaja
(suuntautumisvaihtoehtona ensihoito)
sekä perustason ensihoidossa Pelastaja -tutkinto. Ammatillista osaamista tuetaan täydennyskoulutuksella.
Ensihoitopalvelut
Oheisessa karttakuvassa on havainnollistettu pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden (sairaankuljetus) tuotantoalue
vuonna 2013.
Kehityssuunnitelma
Ensihoitopalvelun laadun ja osaamisen kehittämiseksi on aloitettu useita kehittämistöitä, jotka on määrä valmistua vuoden 2013 aikana. Näitä kehittämistöitä ovat mm.
55 (56)
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Asiakaspalautteen käsittely- ja seurantaprotokolla pelastuslaitoksella
(opiskelijatyönä, tavoitteena ensihoitopalvelun laadun kehittäminen)
-
Hoitotason ensihoitajien ammattiosaamisen testaaminen (opiskelijatyönä, tavoitteena yleinen osaamistason kehittäminen ja seuranta)
-
Suuronnettomuuskorttien ja lääkinnällisen pelastustoiminnan johtamisen
kehittäminen (omana työnä, tavoitteena suuronnettomuusvalmiuden kehittäminen monipotilastilanteissa)
6.3 Muut palvelut
Pelastuslaitoksen muihin palveluihin on kuulunut lähinnä sammutinhuoltoon
liittyvät palvelut. Säiliöautoja on käytetty veden kuljettamiseen (muuhun kuin
hälytystoimintaan liittyen) satunnaisesti. Pelastuslaitoksen kaluston vuokraus
samoin kuin sukeltajien toimesta järjestetty veteen pudonneiden tai heitettyjen esineiden (polkupyörät, perämoottorit, silmälasit…) etsintä on pääosin
lopetettu. Keväällä 2008 aloitettiin uutena palveluna säteilymittareiden tarkastustoiminta.
Päätös muista palveluista
-
Pelastuslaitos tuottaa maksullista kannettavien säteilymittareiden tarkastuspalvelua.
56 (56)

palvelutasopäätös 2013 - 2016 - Oulu

Transcription

Similar documents

Kylien omatoiminen varautuminen

Talo maan tasalle – mitä purkamine maksaa?

Palvelutasopäätös 2013-2016, Perustelumuistio - Oulu

Letku & Laastari 3/4 2014 - Pirkanmaan pelastuslaitos

Letku & Laastari 1/4 2013 - Pirkanmaan pelastuslaitos

Letku & Laastari 3/4 2012

141 kt - Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

Letku & Laastari 1/4 2014 - Pirkanmaan pelastuslaitos

Toimintakertomus 2014 - Onnettomuustutkintakeskus