alajärven kaupunki möksyn tuulivoima-alueen

Transcription

Päivämäärä
28.8.2014
ALAJÄRVEN KAUPUNKI
MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN
OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
ALAJÄRVEN KAUPUNKI
MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
Tarkastus
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
Kuvaus
28.8.2014 (ehdotus), 20.1.2014 (luonnos)
Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa,
Kirsi Lehtinen, Ville Vihanta
Jouni Laitinen
Alajärven kaupunginvaltuusto
Kaavaselostus
Ramboll
Pitkänsillankatu 1
67100 KOKKOLA
P +358 20 755 7600
F +358 20 755 7602
www.ramboll.fi
KAAVASELOSTUS
SISÄLTÖ
1.
1.1
1.2
1.3
1.4
1.4.1
2.
2.1
2.1.1
2.1.2
2.1.3
2.1.4
2.1.5
2.1.5.1
2.1.5.2
2.1.5.3
2.1.5.4
2.1.5.5
2.1.5.6
2.1.5.7
2.1.6
2.1.7
2.1.8
2.1.9
2.2
2.3
2.3.1
2.3.2
2.3.3
2.3.4
2.3.5
2.3.6
2.3.6.1
2.3.6.2
2.3.6.3
2.3.7
2.3.8
3.
4.
4.1
4.2
4.2.1
4.2.2
4.2.3
4.2.4
4.3
4.4
5.
5.1
5.2
5.3
5.4
PERUSTIEDOT
Suunnittelun kohde ja vaikutusalue
Kaavan nimi ja tarkoitus
Yhteyshenkilöt
Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
KAAVA-ALUEEN NYKYTILA
Ympäristön nykytila
Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot
Liikenne ja kuljetusreitistöt
Virkistyskäyttö ja matkailu
Luonnonympäristö ja kasvillisuus
Linnusto ja muu eläimistö
Linnusto
Lepakot
Liito-orava
Viitasammakko
Uhanalaiset lajit
Rämeristihämähäkki
Muu eläimistö
Natura-alueet ja muut suojelualueet
Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset
Maisema ja kulttuuriympäristö
Muinaisjäännökset
Maa-alueiden omistus
Suunnittelutilanne
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava
Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat
Keski-Suomen maakuntakaava
Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat
Voimassa olevat yleiskaavat
Vireillä olevat yleiskaavat
Alajärven kaupunki
Kyyjärven kunta
Soinin kunta
Asemakaava ja ranta-asemakaava
Pohjakartta
SELVITYKSET
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
Suunnittelun vaiheet
Osallistuminen ja yhteistyö
Aloitusvaihe
Valmisteluvaiheen kuuleminen
Kaavaehdotus
Muu osallistuminen
Osalliset
YVA-lausunnon huomioiminen
KAAVARATKAISU
Laaditut vaihtoehdot
Lentoestelupa
Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät
Mitoitus ja sen perusteet
1
1
2
3
3
4
4
4
4
7
8
8
10
10
12
14
14
15
15
15
16
18
19
27
29
29
29
31
32
32
33
34
34
34
36
36
36
36
37
37
37
37
38
38
38
39
40
42
42
43
43
45
KAAVASELOSTUS
5.5
5.6
5.7
5.8
6.
6.1
6.2
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
Suhde maakuntakaavaan
Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen
Liittyminen sähköverkkoon
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja
ilmastoon
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon
monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä
yhdyskunta- ja energiatalouteen
Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön
ja rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin
Yhteisvaikutukset
Riski- ja häiriötilanteet
Yhteenveto vaikutuksista
HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN
KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA
TOTEUTTAMINEN
LÄHTEET
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
6.9
6.10
7.
8.
9.
45
45
46
46
46
46
50
51
55
57
59
62
62
66
67
71
72
74
75
LIITTEET
Kaavaehdotuskartta 1:10 000
Liite 1.
Liite 2.
Liite 3.
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Liite 10.
Liite 11.
Liite 12.
Liite 13.
Liite 14.
Liite 15.
Liite 16.
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta
Möksyn tuulivoimahankkeen luontoselvitys
Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kV liityntävoimajohdon luontoselvitys
Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys
Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys
Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys
Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys
Syysmuutonseuranta, SSLTY
Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy
Melumallinnusraportti.
Välkemallinnusraportti.
Louhun-Möksyn tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus.
Möksyn tuulivoima-alueen täydentävät luontoselvitykset.
Louhunkankaan ja Möksyn tuulivoima-alueiden viitasammakkoja rämeristihämähäkkiselvitys.
Möksyn rakentamisalueiden kuvaukset.
Havainnekuvat.
Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014
1.
PERUSTIEDOT
1.1
Suunnittelun kohde ja vaikutusalue
1
Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Möksyn alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa
on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 §) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen
myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §).
Osayleiskaava-alue (n. 10 km2) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa, Soinin ja Kyyjärven kuntien
rajalla. Etäisyys suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Alajärven keskustaajama-alueelle on noin
22 km. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan on matkaa noin 13 km ja
itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 14 km.
Alueelle on tavoitteena toteuttaa 16 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on 140–150 m, lavan pituus 60–70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200–220 m (enintään
220 m). Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle toteutetaan maakaapelein. Sähköliitäntä on tarkoitus tehdä Alajärven Möksyn sähköasemalle, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä suunnittelualueesta joko maakaapelilla tai ilmajohdolla.
Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Möksyn
alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Louhun tuulivoima-alue (27 voimalaa), jolla on myös
yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, joille on laadittava oma yleiskaava.
Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta © Maanmittauslaitos.
2
Kuva 2. Suunnittelualueen alustava rajaus. Pohjakartta © Maanmittauslaitos.
Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa
alue on havaittavissa.
Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200–300 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. ”kaatuma-alueesta”.
Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle
maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään
ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä.
Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 – 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja
voimalan tyypistä.
Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 – 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään,
hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa.
Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä
säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua
kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 – 20 kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).
1.2
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on Alajärven Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaava.
Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle.
1.3
3
Yhteyshenkilöt
Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa:
Alajärven kaupunki
Alvar Aallon tie 1, 62900 ALAJÄRVI
Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo
(06) 2412 2274, 044 297 0264
pekka.isotalo@alajarvi.fi
Kaavakonsultti:
Ramboll Finland Oy
Projektipäällikkö Minna Vesisenaho
Pitkänsillankatu 1
67100 KOKKOLA
puh. 050 537 4491
minna.vesisenaho@ramboll.fi
Tuulivoimatoimija:
Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy
Bulevardi 7, 6. krs
00120 Helsinki
Hankekehityspäällikkö Erkka Saario
+358 40 355 7007
erkka.saario@ilmatarwind.fi
1.4
Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa
sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin kanssa.
Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle
sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan
siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä
käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan
kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina.
Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi
kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella
harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia
ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta
merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA –
lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.
4
1.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös
30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan
1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin
kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Toimiva aluerakenne
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Helsingin seudun erityiskysymykset
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto,
yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja
edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan:
"Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3).
2.
KAAVA-ALUEEN NYKYTILA
2.1
Ympäristön nykytila
2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot
Aluerakenteellisesti Möksyn Suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi
suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin
70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon.
Suunnittelualue on suurimmalta osin asumatonta metsätalousaluetta. Alueen keskiosassa on nauhamaisesti kaakko-luode suuntaisesti käytössä olevia turvetuotantoalueita. Turvetuotantoa on lisäksi
suunnittelualueen itäpuolella. Kaava-aluetta lähimpänä sijaitsevat kylät (n. 1-3 km) ovat Möksyn ja
Lehdonperän kylät Soinissa sekä Vehkaperän kylä Kyyjärvellä. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen
rakennusten lukumääriä, kuvassa 3 on kartta asuin- ja lomarakennusten sijoittumisesta.
Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä.
Etäisyys lähimmästä
voimalasta
Vakituiset
asuinrakennukset kpl
Vapaa-ajan rakennukset kpl
1 km
2 km
3 km
0
41
142
0
1
14
5
Kuva 3. Asuinrakennukset (punainen) ja lomarakennukset (sininen) suunnittelualueen läheisyydessä.
Kuvassa 4 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen
läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKRaluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten
käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan.
YKR-aluejaot:
 Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue.
 Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät.
 Pienkylät ovat 20–39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät.
Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi
asuttu rakennus kilometrin säteellä.
Möksyn suunnittelualue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta.
6
Kuva 4. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydestä. Vasemmalla punaisella rajauksella on kuvattu
Louhukankaan alue ja oikealla Möksyn alue. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät
ja vihreällä kylät.
Kuva 5. Ilmakuvassa turve- ja peltoalueet ovat korostettuna. Pohjakartta © Maanmittauslaitos.
7
Turvetuotanto
Turpeen tuotantokauden pituus on keskimäärin 40–50 vuorokautta ajoittuen toukokuun puolivälistä
syyskuun alkuun. Möksyn alueelle osittain sijoittuvan Savonnevan turvetuotantopinta-ala on noin
110 ha ja pinta-alaan sisältyy noin 4 ha auma-alueita. Toiminta käsittää ennen tuotantoa kuntoonpanovaiheen, joka kestää yleensä 1-3 vuotta. Kuntoonpanovaiheessa työ aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa (10–20 vuotta) alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina
vähäisessä määrin myös ympäristöturvetta mekaanisilla menetelmillä (lähinnä mekaaninen kokoojavaunu) ja imuvaunulla. Myös palaturvetta tuotetaan kysynnän mukaan samoin kuin ympäristö turpeita. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat
poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille katselmuksin vuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet
uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin
alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim.
metsittäminen tai viljely.
2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt
Suunnittelualueen pohjoispuolella (n. 2 km) on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen. Möksyn
suunnittelualueella on tiheähkö metsäautotieverkosto, jota Möksyn alueella täydentävät osaltaan Vapo Oy:n turpeennostoalueiden tarpeisiin rakennuttamat tieosuudet.
Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkinjärven kylässä suunnittelualueelta n. 37 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusten
ulkopuolelle.
Kuva 6. Alueen tiestö. Pohjakartta © Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 6.5.
8
2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu
Alueella ei ole erityistä virkistyskäyttöä, sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun.
Lähimmät Metsähallituksen hallinnoimat metsästyskohteet sijaitsevat n. 3-7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 4 km päässä Päijänteellä, n. 5 km päässä Valkeisjärvellä,
sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot
on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta
(http://www.retkikartta.fi/).
Kuva 7. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirven metsästysalueet kattavat
myös pienriista-alueet. . Hirvenmetsästystä harjoitetaan myös yksityisen mailla vuokrasopimuksiin perustuen. Pohjakartta © Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus
Suunnittelualueen maaperä on moreenia, mutta turvemaiden määrä alueella on verrattain suuri. Valtaosa maaston painanteiden turvemaista on ojitettua tai turvetuotantokäytössä. Alueen topografia
vaihtelee itä- ja koillisosan melko tasaisista alueista lounaisosan kumpuilevampaan maastoon. Luoteisosassa kallioperää peittää vain ohut moreenikerros ja alueella on joitakin kalliopaljastumia. Maaston korkeimmat alueet sijoittuvat noin +190 m mpy.
Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimpänä oleva Moukarinharjun pohjavesialue (1000514) sijaitsee noin 3,5 km suunnittelualueen luoteispuolella (kuva 9). Möksyn alue Ähtä-
9
vänjoen ja Kymijoen vesistöalueen vedenjakaja-alueelle. Pääosa alueen pintavesistä virtaa ojituksia
myöten luoteeseen virtaavaan Savonjokeen, joka saa alkunsa Möksyn keskiosassa sijaitsevasta
luonnontilaltaan muuttuneesta Savonjärvestä. Alueella sijaitsee voimaloiden 8 ja 3 välissä olemassa
olevan tieyhteyden läheisyydessä luonnontilainen norouoma. Suunnittelualueen muut uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia.
Möksyn alueella vallitsevat kuivahkon kankaan talousmetsät ja ojitetut turvekankaat. Pääpuulajina
on mänty ja metsät ovat ikärakenteeltaan verraten nuoria. Alueella on joitakin metsänuudistusalueita
ja taimikkovaiheiden metsiä. Alueen keskija itäosassa on laajoja turvetuotantoalueita, joista osa on
edelleen käytössä ja osa käytöstä poistuneita lohkoja. Alueen keskiosassa sijaitseva Savonjärvi on
reunoiltaan soistunut ja runsaan kiintoaineksen takia umpeen kasvava. Savonjärveä ympäröi erilaiset
ojitettujen soiden muuntumatyypit joilla sijaitsee mäntyvaltaisia kangassaarekkeita. Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat rakennepiirteiltään
tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä suojelualueista eristyneitä. Myös
lahopuun määrä on alueella vähäinen. Korpipainanteet ovat huomattavan pienialaisia, ollen vain satunnaisia neliömetrejä muutaman hehtaarin laajuisissa metsiköissä.
Alueen huomionarvoisimpiin kohteisiin kuuluvat vähäpuustoiset tupasvillarämeet luoteis- ja koillisosassa (Aittakankaan ja Korkeakankaan välissä sekä Saunakankaan pohjoisreunalla) sekä Savonjärven kosteikko järven etelä- ja länsirannalla, joka on niin ikään reunoiltaan vähäpuustoista suota.
Alueen lukuisat ojitukset ovat vaikuttaneet avoimien soiden vesitasapainoon ja luonnontilaan. Savonjärven soistumista lisää ympäröiviltä ojituksilta ja turvetuotantoalueilta muodostuva kiintoaineksen
valuma. Metsälain mukaisista kohteista alueella sijaitsee luonnontilaisen kaltainen puro, joka sijaitsee Kivipuronkorven pohjoispuolella sekä pieni osa luoteisosan vähäpuustoista suota aivan suunnittelualueen länsirajalla. Möksyn alueelta laadittu luontoselvitys on kokonaisuudessaan liitteenä 2, liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 3, täydentävät luontoselvitykset liitteenä 13 ja rakentamisalueiden kuvaukset liitteenä 15.
Kuva 8. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet sekä vesistöt. Pohjakartta © Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
10
Kuva 9. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Suunnittelualueen rajaus on punaisella, pohjavesialueen rajaus harmaalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus mustalla.
2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö
2.1.5.1
Linnusto
Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu
ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBA-alueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALIalueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet).
Hankealueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä
käyttäen. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 § ja 47 § nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi
2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Pesimälinnustolaskentoihin sisältyivät myös erilliset metsäkanalintujen soidinpaikkoja koskeva selvitys huhti-toukokuussa sekä päiväpetolintuseuranta. Kesällä
2014 laskentoja vielä täydennettiin maakotkien ja muiden petolintujen sekä naurulokkien lentoseurannoilla.
Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA).
Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta
(FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon
alueelle, Saarijärven Pyhä-Häkki (610139), Lappajärven Vanhaneva (710100), Evijärven kosteikot
(710109), Vetelin Haapajärvi (740098) ja Kaustisen ja Vetelin Pilvineva (740089). Möksyn alueella
sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla
sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita.
11
Kuva 10. Arvokkaat linnustoalueet Möksyn ympäristössä (oikeanpuoleinen punainen rajaus).
Möksyn pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella alueella 155
paria/km2. Alueen keskitiheyttä hieman alhaisempi parimäärä johtunee metsätalouskäytöstä ja turvetuotantoalueiden aiheuttamasta luonnontilan heikkenemisestä. Kanalintuja esiintyy runsaasti metsäalueilla ja teeret soidintavat turvetuotantoalueilla. Suolajeista muun muassa liro ja kurki esiintyvät
Möksyn alueella. Linnustoarvoltaan selkeästi tärkein kohde on Savonjärvi, jossa pesii mm. satoja
naurulokkeja, runsaasti sorsalintuja ja kahlaajia sekä useita mustakurkku-uikkuja. Päiväpetolinnuista
Savonjärvellä havaittiin ruskosuohaukka. kanahaukan useita saalistuslentoja havaittiin pääosin Savonnevan käytöstä poistuneilla itäpuolisilla turvelohkoilla. Alueella sijaitsee yksi kosteampi, kuusisekapuustoinen metsäsaareke, jossa sen asuttamaton vaihtopesä pesä havaittiin. Samalla kuviolla
pesii myös palokärki. Möksyn alueen ajoittain kosteat turvelohkot, niiden ojat sekä rakennettu riistakosteikko lisäävät myös linnuston arvoa Savonjärven läheisyydessä.
Vuoden 2013 selvityksissä Möksyn alueella havaittiin 17 huomionarvoista lajia. Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010) näistä lajeista kahden, tukkasotkan ja mustakurkku-uikun,
kannat määritellään vaarantuneeksi (VU) ja vastaavasti kuuden silmälläpidettäviksi (NT). Näistä tällä
alueella merkittävin on naurulokki. Valtakunnallisella punaisella listalla olevien lajien lisäksi alueelta
havaittiin kaksi Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaista lajia, metso ja liro.
EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista alueelta tavattiin kymmenen lajia. Huomionarvoiset lajit ovat
enimmäkseen suoja kosteikkoelinympäristöön sitoutuneita lajeja. Myös metso on suunnittelualueella säännöllisesti esiintyvä laji.
12
Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edellytti YVA-selostuksesta
antamassaan lausunnossa seuranta-aineiston lisäämistä maakotkien lentokäyttäytymisestä. Hankealueesta noin 10 km:n säteeltä tiedetään olevan kaksi maakotkareviiriä. Maakotkien reviirien laajuuden (tyypillisesti noin 300 neliökilometriä) vuoksi maakotkien liikkuminen hankealueilla on mahdollista. Kotkien liikehdinnän maastoselvityksistä vastasi Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Aiemman vuoden 2013 seuranta-aineiston täydennys suoritettiin maastossa heinä-elokuussa 2014. Työ
toteutettiin kahden pisteen samanaikaishavainnoinnilla (2x 41 tuntia), jossa yksi piste oli hankealueella (Savonnevan lintutorni) ja toinen jonkin läheisen pesäpaikan läheisyydessä. Täydennyksen jälkeen Möksyn hankealueella vuosina 2013–2014 on havainnointia ollut reilut 50 tuntia ja vaikutuspiirissä sijaitsevilla reviireillä yhteensä noin 300 tuntia. Havainnointiaikaan suhteutettuna maakotkien
havaittiin viettävän aikaa hyvin vähän Möksyn tuulivoima-alueella, jossa se havaittiin vain kerran.
Maakotkaseurannan ohessa hankealueen läheisyydestä tuli esille Suomessa vaarantuneeksi luokitellun sinisuohaukan reviiri, mutta reviirin keskus (ja samalla pesäpaikka) todennäköisesti kuitenkin oli
hankealueen ulkopuolella. Lisäksi vuoden 2014 Savonjärvellä tehdyssä naurulokkien lentotarkkailuissa (1.5.-11.7.2014 yhteensä 19 tuntia) havaittiin, että valtaosa kaikista rantavyöhykkeen ylittävistä
naurulokeista lensi korkeudella 0–60 metriä ja karkeasti noin kolmasosa tätä korkeammalla eli tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudella. Naurulokkien lentosuunnat eivät keskittyneet voimakkaasti
vaan jakaantuivat kaikkiin suuntiin, mutta eniten lentoja suuntautui kaakkoon ja vähiten koilliseen.
Savonjärvellä pesivä naurulokkikanta arvioitiin vuosina 2013–2014 olevan 400-500 paria. Havaittu
lentotiheys (poistuminen tai saapuminen) oli koko järven osalta keskimäärin 88 lentoa tunnissa.
Suuntaa-antavasti yhdyskunnalle voidaan arvioida lentoja tapahtuvan pesimäaikana (88 lentoa/tunnissa x 75 vrk x 24 tuntia) noin 160 000 kertaa.
Hankealueen muuttolinnustoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien, Alajärven, Soinin ja Vimpelin, toteutettaman tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä. Selvitys Louhun
ja Möksyn tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä oli mukana viisi muuta tuulivoima-aluetta. Muuttolintuselvitykset toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Selvitykset perustuivat sekä vuoden
2013 maastokartoituksiin että yhdistykselle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Selvitysten perusteella Louhun suunnittelualue ei sijoitu suurten vesistöjen tai muiden maastomuotojen
muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa (20 000 – 25 000 yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi osin ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle mm. koillistuulen vallitessa.
Keväällä hankealueen läheisyydessä Alajärven Moukariharjulla havainnoitiin välillä 18.4. – 7.5.2013
yhteensä 9 päivänä 54 tuntia. Havainnointi keskittyi vilkkaimpiin kookkaiden lintulajien muuttopäiviin. Tänä aikana havaittiin muuttavina mm. 200 hanhea, 230 kurkea, 50 joutsenta ja 30 petolintua.
Syksyllä lintuja havainnoitiin kahtena vilkkaimpana muuttopäivänä (23.-24.9.) Soinin Matosuolla, joka sijaitsee noin 20 km hankealueelta etelään. Etäisyydestä huolimatta sieltä voidaan havainnoida
hankealueen ylittäviä etelän suuntaan muuttavia lintuja. Matosuolta havaittiin muuttavia kurkia noin
7000 ja metsähanhia noin 150. Muutonaikaisissa levähtäjälaskennoissa tärkeimmäksi linnustoalueeksi tuulivoimahankeen vaikutuspiirissä osoittautui Savonjärvi. Vaikka sen linnustollinen arvo perustuu
ensisijaisesti pesimälinnustoon, niin ainakin keväällä siellä myös levähtää jonkin verran muuttomatkalla olevia lintuja. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen
mukaan hankealueen vaikutuspiirissä kuitenkaan ole.
Kaikista tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin menetelmät ja tulokset. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6, metsäkanalintuselvitys liitteenä 7 ja syysmuutonseurantaraportti liitteenä 8. Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.
2.1.5.2
Lepakot
Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kuutena yönä kesällä 2013 (29.-31.5.2013 ja 28.-30.7.2013). Lepakkoselvitys on esitetty liitteessä 5.
Lepakkoselvityksessä käytettiin sekä aktiivista että passiivista havainnointia. Aktiivisessa kartoituksessa suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä kierrettiin lepakkodetektorin kanssa kulkien. Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että suunnitte-
13
lualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat kartoitetuksi.
Aktiivinen kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen
poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön kotirauhan rikkomisen välttämiseksi.
Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin detektoreita äänittämään lepakoiden ääniä noin 1,5-2
metrin korkeuteen lepakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Tällä tavoin pystyttiin havaitsemaan esiintyykö alueella lepakoita. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä useita detektoreita, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa.
Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä vallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen
kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja sekä
erityisesti Möksyn alueella turvetuotantoalueita. Suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille
soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi.
Möksyn alueella tehtiin aktiivisissa kartoituksissa vain muutamia yksittäisiä havaintoja pohjanlepakoista ja passiividetektoritkin äänittivät vain muutamia pohjanlepakoiden ääniä. Alueen ulkopuolelle
sijoitetuista passiividetektoreista määritettiin yksittäisiä viiksi /isoviiksisiippoja sekä pohjanlepakoita.
Kaikkiaan lepakoiden määrä todettiin varsin pieneksi. Möksyn alueen ei todettu olevan lepakoille
merkityksellistä johtuen alueen nykyisestä maankäytöstä.
Kuva 11. Lepakkohavainnot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä.
2.1.5.3
14
Liito-orava
Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien
perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Liito-oravaselvitys on esitetty liitteenä 4. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin 9. - 12.5.2013 sekä
29.5.2013. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot mahdollisista papanoista
sekä kolopuista ja risupesistä merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella.
Möksyn suunnittelualueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Suunnittelualueen metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia ja voimakkaasti käsiteltyjä ja alueen suoalat suurelta osin turvetuotannossa. Varttuneita kuusikoita alueella esiintyy varsin niukasti.
2.1.5.4
Viitasammakko
Viitasammakon esiintymistä selvitettiin suunnittelualueella 28.4–30.4.2014 (liitteenä 14). Maastotyöt
suoritettiin ilta-aikaan suurimpien ojien varsilla, turvetuotantoalueilla ja Savonjärven rannalla kulkien
ja välillä pysähtyen kuuntelemaan. Havainnot lajista tehtiin lajin ainutlaatuisen soidinääntelyn perusteella eikä näköhavaintoihin sen vuoksi ollut tarvetta. Soidinääntelyn perusteella arvioitiin lisäksi viitasammakoiden yksilömääriä.
Suunnittelualueella tehtiin useampia havaintoja viitasammakosta. Havaintoja tehtiin pääasiassa turvetuotantoalueiden lammikoista ja ojista sekä Savonjärveltä. Havaitut yksilömäärät olivat kuitenkin
pääosin melko vähäisiä.
Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsevalla turvetuotantoalueella viitasammakosta tehtiin muutamia
havaintoja (kohde 1). Havaitut yksilöt ääntelivät turvekentän keskellä sijaitsevassa vedellä täyttyneessä painaumassa. Savonjärven länsipuolella viitasammakoita tavattiin muutaman yksilön ryhmissä turvetuotantoalueen kokoojauomasta, sekä pienemmistä sarkaojista ja turvekentän keskeltä
(kohde 2). Savonjärvellä viitasammakoista tehtiin havaintoja ympäri järven (kohde 3). Yksilömäärät
jäivät kuitenkin vähäisiksi. Suunnittelualueen eteläosassa viitasammakoita havaittiin riistakosteikon
alueelta (kohde 4), sekä turvetuotantoalueen ojasta (kohde 5).
Kuva 12. Viitasammakkohavainnot suunnittelualueella (numeroiden selitteet tekstissä).
2.1.5.5
15
Uhanalaiset lajit
Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit
– tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta 2.5.2013). Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista.
2.1.5.6
Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevilla suoalueilla on tehty aikaisempia havaintoja vaarantuneesta (VU) rämeristihämähäkistä (Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmä). Aikaisemmat havainnot painottuvat luonnontilaisille suoalueille Möksyntien ja valtatie 16 ympäristöön.
Möksyn suunnittelualueella sijaitsevat suot on pääasiassa otettu turvetuotantoon, ne ovat ojitettuja
tai puustoisia soita, eivätkä siten sovellu lähtökohtaisesti rämeristihämähäkin elinympäristöiksi.
Suunnittelualueen itä- ja länsilaidassa sijaitsevat pienialaiset vähäpuustoiset suot ovat kuitenkin alueita, joilla voi esiintyä lajille soveliaita avoimia ja varpuisia osuuksia. Näillä potentiaalisilla alueilla
kartoitettiin lajin esiintymistä keväällä 2014 (liitteenä 14).
Kuva 13. Suunnittelualueella kartoitetut potentiaaliset elinympäristöt.
2.1.5.7
Muu eläimistö
Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijäl-
16
kiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa
laadittuja tutkimuksia.
Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Keski-Pohjanmaan alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura.
Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on
taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on
pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella että sen
lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja karhuista havaintoja
on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melko
runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat suunnittelualueella ja sen
läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee suunnittelualueen lähellä. Metsästäjien mukaan Möksyn alue ei ole kuitenkaan suurpetojen kannalta erityisen soveliasta seutua johtuen
alueen maankäyttömuodoista, vaikka alueella on havaintoja karhusta, sudesta ja ahmasta (suden ja
ahman havainnot ovat todennäköisesti satunnaisesti alueella liikkuvista yksilöistä). Karhu, ilves ja
susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi.
Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus
fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta
hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa:
Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen
mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013
tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta
niitä oli havaittu myös Vimpeli – Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini
– Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli – Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee Möksyn alueesta vajaa 10 km luoteeseen (www.rktl.fi). Maastokäynneillä
metsäpeuroista ei tehty havaintoja.
2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet
Yleiskaava-alueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5 km etäisyydellä.
Kuvaan 14 on numeroitu lähimmät Natura-alueet:
1.
2.
3.
4.
Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI).
Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI/SPA)
Mäntykangas (FI0800100) (SCI)
Pohjoisneva (FI0800012) (SCI)
17
Kuva 14. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa).
Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI0900043) sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Möksyn suunnittelualueesta itään. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä
luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan
(SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä luonnonsuojelualueena (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot ja
puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji.
Haukisuo–Härkäsuo–Kukkonevan Natura-alue (FI0900093) sijaitsee suunnittelualueesta kaakkoon
noin kuuden kilometrin etäisyydellä. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suoja pienvesiarvoja sisältävä
luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta
aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat hiekkamaiden
niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista
luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Alueella ei ole
tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja alueella
ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso,
palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia.
Pohjoisnevan Natura-alue (FI0800012, SCI) sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä
Möksyn alueesta pohjoiseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella.
Pohjoisneva ja Haapineva kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen Suomenselän aapasoihin. Alue
kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO100309, SSO090255, SSO100324, SSO100323) ja
harjujensuojeluohjelmaan (HSO100088). Alueita on rauhoitettu perustamalla alueelle soidensuojelualueita (SSA100049, SSA090042, SSA100056, SSA100055) ja yksityisiä luonnonsuojelualueita
(YSA202976, YSA201671, YSA107233, YSA207284). Luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä alueella
18
ovat Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit, humuspitoiset lammet ja
järvet, vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot ja rantasuot, harjumuodostumien havumetsäiset luontotyypit, sekä ensisijaisesti suojeltavat keidassuot, aapasuot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät,
ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy mm. saukko, ilves, karhu, susi
ja metsäpeura.
Mäntykankaan Natura-alue (FI0800100, SCI) sijaitsee noin neljä kilometriä suunnittelualueesta etelään. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen II
lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa,
pohjantikkaa ja metsoa.
Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee runsas kolme kilometriä
Möksyn alueesta kaakkoon. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari – Kelkkasuon
luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 23
hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä ja suoalaa on paikoitellen kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen hallinnassa
oleva suojelumetsä, josta ei ole tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä.
Möksyn alueesta koilliseen yli viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Peuralamminnevan Natura-alue
(FI0900031, SCI, SPA), joka on laaja aapasuokokonaisuus. Avointa suomaisemaa rikkovat metsäsaarekkeet ja –niemekkeet. Alueella sijaitsee lisäksi luonnontilainen puro ja Peuralampi, joka täyttää lintuvesien ominaispiirteet. Alueen ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapa- ja keidassuot,
boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot.
2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset
Suunnittelualueella on kaksi Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen aluetta, alue nro. 477 pohjoispuoli sekä alue nro. 489.
Selvityksen mukaan alueelle 477 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee 7300 – 7900 MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on 5000 – 5100 MWh/a sadan
metrin korkeudessa.
Alueelle 489 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee 7400 – 7700
MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on 5500 – 5800 MWh/a sadan metrin korkeudessa.
(Tuuliatlas 2011)
Alueet 477 ja 489 suhteessa suunnittelualueeseen on esitetty kuvassa 15.
19
Kuva 15. Tuotantotietoja Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksestä (Etelä-Pohjanmaan liitto 2012).
2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö
Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja
Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän
maasto on joko suhteellisen tasaista, kuten suunnittelualueilla, tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa
ja kumpuilevaa. Suunnittelualueet sijaitsevat soisilla alueilla, joka on tyypillistä Suomenselän alueelle. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suomenselän alueella laajimmat savikkomaat ovat sijoittuneet suurimpien rannikolle suuntautuvien jokilaaksojen latvavesille, muutoin peltoalaa on suunnittelualueen ympäristössä niukalti. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitseva asutus
Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyläalueilla on rakentunut löyhästi mäkimaille
suunnittelualueen ympäristössä kulkevien teiden varsille.
Möksyn suunnittelualueella sijaitsee laajoja eri tuotantovaiheissa olevia turvetuotantoalueita. Tuulivoimalat sijaitsevat turvetuotantoalueilla tai niiden läheisyydessä. Suunnittelualue on hyvin tasaista
aluetta lukuun ottamatta suunnittelualueen lounaista osaa, jossa tuulivoimalat sijaitsevat metsäisillä
kivennäismaakankailla. Lounaisen osan tuulivoimalat sijaitsevat hieman yli 190 metriä meren pinnan
yläpuolella ja tasaisen turvetuotannossa olleen alueen tuulivoimalat hieman alle 190 metriä meren
pinnan yläpuolella. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee pieni Savonjärvi. Suunnittelualueesta noin kilometrin ja kahden kilometrin päässä luoteessa sijaitsevat Hirvijärvi ja Keskinen. Maisemakuvan hallitseva elementti on eri tuotantovaiheissa olevat turvetuotantoalueet. Turvetuotantoalueita reunustavat havumetsät. Alueella sijaitsee melko tiheästi metsäautoteitä.
Laajimmat näkymät kohti Möksyn suunnittelualuetta avautuvat Möksyn suunnittelualueelta itään
ja kaakkoon sijoittuvilta turvetuotantoalueilta. Asutusta turvetuotantoalueiden laidoilla ei ole. Suunnittelualueen ympärillä sijaitsevilta Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyliltä avautuu
ajoittain näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan pienialaisten peltokuvioiden vuoksi.
20
Kuva 16. Maisema-analyysi. Kuvassa on käsitelty myös Louhun tuulivoima-aluetta.
Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai – maisemallisesti arvokkaita kohteita. Lähin arvokas kohde
on Etelä-Pohjanmaan I Vaihemaakuntakaavaan teemakartan luonnokseenkin merkitty valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Pesolan mäen taloryhmä, joka sijaitsee n. 3 km suunnittelualueelta etelään. Lisäksi noin 4 km etäisyydellä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla on kiinteä
muinaismuisto. Etelä-Pohjanmaan liitto täydentää inventointeja maakunnallisten maisema-alueiden
osalta vuonna 2014.
Tässä kaavaprosessissa on selvitetty tuulivoima-alueen lähiympäristön rakennuskannan kulttuurihistoriallisia arvoja vertailemalla maanmittauslaitoksen peruskarttaa vuodelta 1963 alueen nykyiseen
rakennuskantaan. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia paikallisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia vaikutusarvioinnin tueksi.
Karttatarkastelun tuloksena alueelta löytyi 32 tarkasteltavaa pihapiriä, joita on arvioitu tarkemmin ja
lisäksi alueelta otetuista valokuvista on arvioitu yleisesti alueen muuta rakennuskantaa. Möksyn tarkastelualueen arvot liittyvät 1900-luvun alun, sekä 1950-luvun rakennuskantaan, joka on sijoittunut
nauhamaisesti teiden varsille ja useimmiten pienten peltojen laidalle. Pihapiirien kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoiset rakennukset ovat rakennusperinteisesti arvokkaita, tyypillisiä
oman aikakautensa edustajia. Kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoisia aluekokonaisuuksia on kaksi.
21
Muilla alueilla eri vuosikymmenien rakennuskanta on sekoittunutta; esimerkiksi Vehkaperän alueella
on kaksi arvonsa menettänyttä1 1900-luvun alun pihapiiriä ja lisäksi 1950–1990-luvun rakennuskantaa. Useista vanhoista pihapiireistä on purettu alkuperäinen päärakennus ja rakennettu tilalle uusi.
Näissä pihapiirissä saattaa olla joitain vanhoja yksittäisiä piharakennuksia (aittoja, navettoja), uusien
rakennusten joukossa.
Kuva 17. Ikäjakaumaltaan vaihtelevaa rakennuskantaa Vehkaperässä.
Kuva 18. Kuvassa on esitetty sinisellä tarkastelualueen raja ja punaisella tarkastellut pihapiirit.
Kuva 19. Kuvassa on esitetty viivarasterilla kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoiset
aluekokonaisuudet.
Kohde 1: 1900-luvun alun hirsirakennukset
Heikinmäentien varrella on säilynyt kolme noin 1900-luvun alun hirsirakennusta (Lehtomaa, Heikinmäki ja Kantonen). Rakennukset ovat sijoittuneet alueelle tyypillisesti pienten viljelyspeltojen laidoille ja ovat hyvin säilyneet alkuperäisessä muodossaan ja niihin kohdistuneet muutostoimenpiteet ovat
onnistuneita. Pihapiireissä on myös uudempia rakennuksia. Yhdessä pihapiireistä on uusi päärakennus. Heikinmäen talo on nimensä mukaisesti mäen päällä ja näkyy tieltä kauas ja on näin ollen kyläkuvallisesti huomionarvoinen. Alueella on lisäksi yksi n. 1960–80-luvun pihapiiri.
1
Rakennuksiin on tehty mittavia muutostöitä.
Kuva 20. Karttaote Heikinmäentien alueelta.
Kuva 21. Kuvakooste: alueen pihapiirejä.
22
23
Kohde 2: Lehdonperä
Kuva 22. Karttaote Lehdonperältä.
Lehdonperässä on säilynyt 1950-luvun rakennuskantaa, yksi 1900-luvun alun pihapiiri ja lisäksi alueella on kaksi uudempaa pihapiiriä, joista toinen on maatila.
Onnelan, Ylämäen ja Saunamäen 50-luvun pihapiirit ovat sijoittuneet Haapatien varteen pienten peltojen laidalle. Pihapiirit ovat hyvin säilyneitä ja niissä on vanhoja talousrakennuksia, kuten aittoja ja
riihiä. Yhtä rakennusta on laajennettu ja ikkunoita ja ovia vaihdettu. Lisäksi Möksyntien varrella Myllypellon pihapiiri on 1950-luvulta; pihapiiri on hyvin säilynyt, päärakennusta on laajennettu ja ikkunoita vaihdettu.
1900-luvun alun pihapiiri Tuomela on Möksyntien varrella peltojen ympäröimänä. Se on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan; kaikki rakennukset ovat alkuperäisiä. Päärakennukseen on vaihdettu ikkunoita ja se on huonokuntoinen. Lisäksi pihalla on tuuhea kuusi, joka on oleellinen osa alueen
maisemakuvaa.
24
Kuva 23. Kuvakooste: alueen pihapiirejä.
Kyyjärven kunnan rakennusinventointi
Möksyn itäpuolella sijaitsevan Vehkaperän kylän alueella sijaitsevat viisi pihapiiriä on arvioitu Kyyjärven kunnan vuoden 1989 rakennusinventoinnissa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennusperintökohteiksi. Kohteet on esitetty alla taulukossa, mutta niiden arvoa heikentää merkittävästi se, että rakennukset ovat osin heikkokuntoisia.
25
Kuva 24. Vehkaperän kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet.
26
27
Kuva 25. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kuvassa on esitetty myös Louhun suunnitellut
tuulivoimalat.
2.1.9 Muinaisjäännökset
Louhun-Möksyn tuulipuiston muinaisjäännösinventoinnissa (Mikroliitti 2013, raportti liitteenä 9) tarkastettiin suunnitellut voimalapaikat ja uudet tielinjat. Lisäksi tutkimusalueeseen kuului uusi kV 110
voimajohtolinjauksen reitti Alajärven sähköasemalta. Inventoinnin mukaan Möksyn suunnittelualueella sijaitsee 5 kiinteää muinaisjäännöstä. Voimajohtoalueelta ei tehty havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä.
Taulukko 2. Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueella.
Kuva 26. Möksyn alueen kiinteät muinaisjäännökset.
28
2.2
29
Maa-alueiden omistus
Alue on pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa, osan alueesta omistaa Metsähallitus.
Maanomistusolot on esitetty seuraavassa kuvassa.
Kuva 27. Maanomistus. Kuvaan on merkitty vihreällä yksityisten omistamat maa-alueet ja ruskealla Metsähallituksen omistama alue.
2.3
Suunnittelutilanne
2.3.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava
Alajärven kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama 23.5.2005. Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu 5.12.2006). Muutos ei koske hankesuunnitelman tuulipuistoalueita. Muutos ei
koske Möksyn aluetta.
30
Kuva 28. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset
näkyvät kuvassa punaisena, Möksy idempänä.
Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat maakuntakaavan merkinnät:
Möksyn alue kuuluu tt-2 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan valumaaluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti
aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja.
Kuninkaanjokilaaksossa on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä.
Möksyn suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja (110 kV, 400 kV), joilla on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
31
2.3.2 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat
Tuulivoimaa käsittelevän I vaihekaavan luonnos on päivätty 28.5.2012 ja se on ollut nähtävillä 11.6.
– 23.8.2012. Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on saattaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuonna 2014. Vaihekaavan lähtökohta-aineistoksi on laadittu seuraavat:






Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset
Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013)
Raportti tuulivoiman 3D-analyysista
Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys
Lintujen kevätmuuton seuranta osalla maakuntakaavan tuulivoima-alueita
Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi (luonnos)
Kuva 29. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Möksyn alue idempänä.
Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavan merkinnät:
Möksyn suunnittelualue on osoitettu vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston
alueeksi (tv 11, Savonneva). Maakuntakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä tutkitaan myös tuulipuistoalueen osoittaminen Louhukankaan alueelle johtuen vireillä olevasta yleiskaavoituksesta.
32
I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta.
2.3.3 Keski-Suomen maakuntakaava
Möksyn suunnittelualueen itäisin osa sijoittuu Kyyjärven kunnan alueelle, joka puolestaan kuuluu
Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan
14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa on käsitelty kaikkia keskeisiä maankäytön suunnittelun kannalta keskeisiä aihepiirejä.
Kuva 30. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta; viereisen Louhukankaan vireillä oleva osayleiskaava-alue ja
Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Möksyn alue idempänä.
Möksyn suunnittelualueen Kyyjärven kunnan alueella olevalle osalle on maakuntakaavassa osoitettu
turvetuotantoaluetta (EO/tu).
2.3.4 Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat
Keski-Suomen maakuntakaavaa täydennetään useilla eri vaihekaavoilla. Ympäristöministeriön
16.12.2009 vahvistama Keski-Suomen ensimmäinen vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän
seudun uudelle jätteenkäsittelykeskuksen sijoittumista. Lainvoiman 20.11.2012 saaneen toisen vai-
33
hekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa osoitetaan alueita turvetuotannolle ja suojellaan
samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät
tuulivoimapuistojen alueet. Vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä.
Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää
alue- ja yhdyskuntarakennetta.
Keski-Suomen vaihemaakuntakaavoissa ei ole Möksyn alueen suunnitteluun vaikuttavia merkintöjä.
2.3.5 Voimassa olevat yleiskaavat
Louhu-Möksyn suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Lähimmät voimassa olevat
yleiskaavat ovat Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka
on vahvistettu 17.8.2000. Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen rantayleiskaava, joka vahvistettiin 17.8.2000 sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus, joka
puolestaan vahvistettiin 15.6.2009. Alajärven keskustaan laaditut yleiskaavat ovat vanhentuneita.
Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1994 ja kirkonseudun osayleiskaava
1984.
Kuvassa 31 on esitetty voimassa olevien yleiskaavojen rajaukset (punainen rajaus + vinorasteri) sekä asemakaava-alueiden rajaukset (musta rajaus + ruuturasteri).
Kuva 31. Ote Alueella voimassa olevat yleis- (punainen rajaus + vinorasteri) ja asemakaavat (musta rajaus
+ ruuturasteri). Louhukankaan ja Möksyn vireillä olevat osayleiskaava-alueet ovat kuvassa keskellä rajattuna punaisella viivalla, Möksyn alue idempänä.
34
2.3.6 Vireillä olevat yleiskaavat
2.3.6.1
Alajärven kaupunki
Alajärvellä on suunnitteilla keskustan yleiskaavan laatimisen käynnistäminen. Matkaa Louhun
hankealueelle Alajärven keskustasta on noin 14 km.
2.3.6.2
Kyyjärven kunta
Kyyjärven kirkonkylälle laaditaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, matkaa Möksyn hakealueelle on
noin kymmenen kilometriä.
Kuva 32. Kyyjärven keskustan osayleiskaavan rajaus punaisella.
Kyyjärven kunnan alueella on käynnistynyt myös pienvesistöjen rantaosayleiskaava, jonka kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2014 aikana. Lähin osayleiskaavan lukeutuva vesistö
on Hirvijärvi, joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä Möksyn alueesta.
35
Kuva 33. Kyyjärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan rajaus on esitetty kartassa vihreällä ja punaisella on
merkittynä siihen lukeutuvat pienvesistöt. Möksyn osayleiskaavan rajaus on kuvassa punaisella viivalla.
Kyyjärven kunnanhallitus on tehnyt kokouksessaan 20.1.2014 kaavoituspäätöksen tuulivoiman rakentamista koskevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisesta Peuralinnan alueelle. Suunnittelun
tavoitteena on rakentaa Peuralinnan alueelle 6-9 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yhteisteho on 20 30 MW. Keski-Suomen ELY -keskus on 28.11.2013 päättänyt, että Peuralinnan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. Matkaa Peuranlinnan osayleiskaavan alueelta Louhun-Möksyn alueelle on noin kymmenen kilometriä.
Kuva 34. Peuranlinnan osayleiskaavan sijainti merkittynä mustalla ympyrällä. Louhu-Möksyn hankealueet on
osoitettu punaisella rajauksella.
36
Kyyjärven Harsunkankaan tuulivoimahankkeesta ei ole kunnassa tehty yleiskaavoituspäätöstä, mutta
sille on ELY-keskuksen päätös YVA:n laadintatarpeesta. Hanketta ei ole myöskään vielä kunnassa käsitelty mitenkään. Tästä syystä Harsunkangasta ei ole tarkasteltu tarkemmin tässä kaavaselostuksessa tai otettu mukaan vaikutustenarviointiin.
2.3.6.3
Soinin kunta
Soinin kunnassa on vireillä kaksi tuulivoimatuotantoon tähtäävää osayleiskaavaa. Möksyn suunnittelualueeseen rajautuvalle Pesolan osayleiskaavan alueelle on suunnitteilla 23 voimalaa ja sen lounaan
puolelle suunnitteilla olevalle Korkeamaan osayleiskaavan alueelle on suunnitteilla 21 voimalaa. Alueilla on käynnissä yhteinen ympäristövaikutusten arviointi.
Kuva 35. Louhukankaan ja Möksyn (itäisempi alue) osayleiskaavarajaukset on esitetty kuvassa punaisella,
Pesolan ja Korkeamaan osayleiskaavarajaukset tumman sinisellä, Peuranlinnan osayleiskaavarajaus kirkkaan sinisellä, Kyyjärven pienvesistöihin kuuluvat vesistöt vihreällä renkaalla ja Kyyjärven keskustan
osayleiskaavarajaus violetilla värillä.
2.3.7 Asemakaava ja ranta-asemakaava
Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet ovat
Alajärven Paalijärvellä (jätehuolto ja turkistarhaus) noin viisitoista kilometriä suunnittelualueesta.
Sekä Alajärven että Kyyjärven kuntakeskuksissa on asemakaavoitetut alueet, muutoksia ja laajennuksia asemakaavoihin tehdään tarpeen mukaan. Louhukankaalta luoteeseen olevalla Iirunjärvellä
on voimassa, pitkälti rakentunut ranta-asemakaava.
2.3.8 Pohjakartta
Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia.
3.
SELVITYKSET
Etelä-Pohjanmaan liiton tekemät selvitykset:
 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava – Vaihekaava I luonnos – Tuulivoima: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaselostus, teemakartta (28.5.2012)
 Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012)
 Natura-arvioinnin tarveharkinta luonnos (11.6.2012)







37
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys -Kauhajoen Säärenkanaan-Eteläkankaan ja
Kurikan Kukkoonkallion-Möhkäleenmaan alueet (18.10.2012)
Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (2011)
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2013)
Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset, jotka
palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset:
Luontoselvitykset:
 Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit (liitteet 2, 3 ja 15)
 Liito-orava-, lepakko- ja rämeristihämähäkkiselvitykset (liitteet 4, 5 ja 14)
 Pesimälinnustokartoitus, petolintuseuranta ja muuttolintuselvitykset (liite 6 ja 8, sekä erillisliitteet viranomaisille)
 Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys (liite 7)
Melu- ja välkemallinnukset (liitteet 10 ja 11)
Maisemaselvitys (havainnekuvat liitteenä 16, muuten tuloksia osioissa 2.1.8 ja 6.6)
Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti 2013, liite 9)
Lähdeaineistona on myös käytetty YVA-selostusta kokonaisuudessaan (liite 12). Lisäksi aineistona on
käytetty kaavaprosessin kanssa samanaikaisesti laadittua tuulivoiman yleissuunnitelmaa, joka
käsitti viisi osayleiskaava-aluetta Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä. Yleissuunnitelmassa on laajennettu maakuntakaavoituksessa tehtyjä selvityksiä.
Suunnittelualueelta on laadittu maastokauden 2014 aikana viitasammakkoja rämeristihämähäkkiselvitys (liite 14) sekä täydentäviä luontoselvityksiä (liite 13).
4.
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Suunnittelun vaiheet









Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta 15.8.2013.
Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtävillä 5.9.–4.10.2013 (OAS
lähetettiin tiedoksi useille osallistahoille ja lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot).
Yleisötilaisuus Uusikylän koululla 28.8.2013 (YVA-ohjelma ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma).
Osayleiskaavaluonnos 20.1.2014.
1. viranomaisneuvottelu 18.2.2014
Yleisötilaisuus Uusikylän koululla 10.3.2014 (YVA-selostus ja kaavaluonnosasiakirjat)
Valmisteluvaiheen kuuleminen 20.3.–22.4.2014
Työneuvottelu 3.9.2014 (ELY-keskus)
Ehdotusvaiheen kuuleminen
Lisäksi kaavoitustilannetta ja kaavaluonnosta on esitelty yleissuunnitelman ohjausryhmän kokouksessa 16.12.2013 sekä YVA-ohjausryhmän kokouksessa 31.1.2014.
4.2
Osallistuminen ja yhteistyö
4.2.1 Aloitusvaihe
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta osayleiskaavan tultua vireille. Lausuntoja saatiin seuraavilta:
 Etelä-Pohjanmaan liitto
 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
 Keski-Suomen ELY-keskus
 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
 Fingrid Oyj
 Vapo Oy
38
Lausunnoissa keskeiseksi nousivat kysymykset luontoselvitystarpeista (lintujen syysmuutto ja viitasammakko) nykyisten toimintojen turvaamisesta alueella (Alajärven sähköasema sekä sähkölinjastot, turvetuotanto) sekä ihmisiin kohdistuvista riskeistä (tulipalot ja jäätämisongelmat).
Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.2.2014. Kokoukseen osallistuivat edustajat seuraavilta viranomaistahoilta:
 Etelä-Pohjanmaan liitto
 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
 Järvi-Pohjanmaa (Alajärvi, Soini, Vimpeli)
 Kyyjärven kunta
Neuvottelussa nousi esille kaavoitusprosessin aikataulun suhde YVA-prosessiin, aluerajauksen
YVA:sta laajentumisen vaikutukset, lisäselvitystarpeet sekä vaaran arviointi –osuuden lisääminen selostukseen.
4.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen
Osayleiskaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 20.3.–22.3.2014 välisen ajan valmisteluvaiheen
kuulemisessa. Kaavaluonnosasiakirjoista saatiin viisitoista lausuntoa ja yhdeksän mielipidettä. Seuraavassa on kuvattu miten kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä on huomioitu ehdotusvaiheessa. Asiakohtia on osittain käsitelty myös edellisessä osiossa.












YVA:n suhdetta kaavaan tarkennettu, mm. se että YVAssa Kyyjärven puolella olevat kolme tuulivoimalaa on käsiteltävä omalla yleiskaavallaan
Hirvijärvi (Kyyjärven pienvesistöjen rantayleiskaavaluonnos) on huomioitu kaavaselostuksessa
omalla osiollaan ja asia tullaan neuvottelemaan Kyyjärven kanssa jatkosuunnittelussa
Selvityksiä ja vaikutustenarviointia on täydennetty (mm. maakotka, naurulokki, muu linnusto,
viitasammakko, saukko, lepakot, rämeristihämähäkki, metsäpeura, metsäiset elinympäristökohteet, rakennusinventointi, melu ja välke)
Etäisyyksiä voimaloista asutukseen on tarkennettu
Maanteiden tieluokat ja etäisyydet voimaloista niihin on yksilöity
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet on huomioitu suunnittelussa ja turvetuottajan kanssa on
neuvoteltu asiasta
Vaikutuksia metsästykseen on täydennetty
Seurantaosio on täydennetty selostukseen
Riski- ja häiriötilanteet –osio on lisätty selostukseen
Pelastussuunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa
Vaikutuksia turkistarhaukseen on täydennetty
Pohjavesitekstiä ja -vaikutuksia on täydennetty
4.2.3 Kaavaehdotus
Kaavaehdotus päivämäärällä 28.8.2014 on tarkoitus asettaa julkisesti nähteille syys-lokakuussa.
Kaavaehdotusasiakirjoista pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaavasta on mahdollista jättää kirjallinen muistutus sen nähteilläolo aikana.
4.2.4 Muu osallistuminen
Tuulivoimatoimija on järjestänyt seuraavat tilaisuudet:
 17.3. infotilaisuus Alajärven virkamiehille ja luottamushenkilöille, paikalla n. 25 hlöä
 24.5. tutustumismatka Honkajoen tuulipuistoon, mukana n. 35 lähiseudun asukasta.
 16.6. ylimääräinen infotilaisuus lähiseutujen/kylien asukkaille, n. 30 henkeä paikalla Uusikylän
koululla. Digitalta esiintyjä myös.
 17.6. ylimääräinen infotilaisuus Möksyn hankealueen maanomistajille (20 hlöä)
 18.6. ylimääräinen infotilaisuus Louhukankaan hankealueen maanomistajille (30 hlöä)
 5.8. ylimääräinen infotilaisuus seutukunnan yrittäjille Nuorisoseurantalolla (30 hlöä)
 6.8. hankealueiden esittely seutukunnan maanrakennusurakoitsijoille (20 hlöä)
4.3
39
Osalliset
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua
kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62 §.
Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida
kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia:












































Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee
maanomistajat ja asukkaat
alueen tuulivoimatoimija Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy
Alajärven kaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet
Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Soini ja Vimpeli)
Kyyjärven kunta
Soinin kunta
Etelä-Pohjanmaan liitto
Keski-Suomen liitto
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskus
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Museovirasto
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
Keski-Suomen maakuntamuseo
Metsähallitus
Suomen riistakeskus
Suomen metsäkeskus (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa)
Fingrid Oyj
Finavia
Liikennevirasto
Trafi Liikenteen Turvallisuusvirasto
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Puolustusvoimat (Pohjanmaan aluetoimisto)
Puolustusvoimat, ilmavoimien esikunta
Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos (Helsinki)
Energiateollisuus ry
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Metsänhoidonyhdistys Alajärvi
Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
Alajärven Metsästysseura r.y.
Järviseudun ympäristöyhdistys Kotikontu ry
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry.
Alajärven kyläyhdistykset
Vapo Oy
Fortum Oyj
Alajärven Sähkö Oy
Anvia
Elisa
TeliaSonera
Datame
DNA Oy
Erillisverkot Oy (Virve)
Elenia
4.4
40
YVA-lausunnon huomioiminen
Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteysviranomaisen lausunnossaan esille nostamien, jatkosuunnittelua koskevien näkökohtien, huomioimistavat kaavaehdotuksen valmistelussa. Lausunto on esitetty
liitteessä 1.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Karttoihin yhtenevät merkinnät (lyhenteet)
voimaloille.
Perustelu sille, miksi Möksyn alueelle on lisätty voimaloita.
Moukarinharjun pv-alueen ylitys voimalinjalla on tehtävä huolellisuutta noudattaen.
Hankkeesta pyydettävä lausunto Niskakangas-Nygård vesihuoltoyhtymältä.
Luonnontilainen uoma ja turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteet huomioitava Möksyn
alueella.
Liito-oravan kulkuyhteyden säilyttämisestä
tehtävä suunnitelma ja toimitettava se Elykeskukseen.
Vaikutukset metsäpeuraan on lisättävä seurantaan ja vaikutuksia ruokailualueisiin on
tarkennettava.
Savonjärven linnuston osalta laadittava seurantasuunnitelma ja toimitettava se Elykeskukseen.
Viitasammakko- ja ristirämehämähäkkiselvitykset on tehtävä jatkosuunnittelussa YVAssa kuvatusti.
Jatkosuunnittelussa lisättävä petolintuseurantaa Möksyn alueelle.
YKR-rekisteriä hyödynnettävä ja vaikutuksia
asutukseen ja loma-asutukseen täydennettävä. On tarkasteltava rakentamisen rajoituksia ja tonttivarauksia sekä yhteisvaikutuksia. Turvetuotannolle varattu alue huomioitava, ettei sen toimintaa haitata.
Kyyjärven alueella sijaitsevat kolme voimalaa on yleiskaavoitettava, koska niiden ympäristövaikutukset on merkittävät
Lentoestevaloista tulee valita haitattomimmat.
Pelastusviranomaisen ohjeet tulipaloriskin
vähentämiseksi huomioitava.
TOIMENPIDE
Numerointia on korjattu kaavaselostukseen
ja karttoihin.
Kaavaselostusta on täydennetty: Layoutoptimoinnin kautta on saatu maa-alue tehokkaammin käytettyä ohjelmavaiheen jälkeen, mikä on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.
Ylitys tehdään huolellisuutta noudattaen ja
soveltuvilla materiaaleilla.
Lausunto pyydetään ehdotusvaiheessa.
Kaavaselostusta on täydennetty: Rakentaminen tehdään siten, että ei vaikuteta Vapon
rakenteisiin, neuvotellaan toimijoiden välillä.
Huomioidaan erityisesti voimalan 3 kohdalla.
Suunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa,
kun voimajohdon suunnittelu etenee.
Tähän ei kaavoitus puutu.
Seurantaa on lisätty kaava-asiakirjoihin ja
vaikutuksia tarkennettu selostukseen.
Suunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa,
rakennusluvituksen yhteydessä. Joka toinen
vuosi seurataan laskennoin 5-8 vuotta käyttöönoton jälkeen.
On tehty ja kuvattu selostukseen.
Maakotkan ja muiden petolintujen seurantaa
on täydennetty Möksyn alueella.
On täydennetty selostukseen.
Yleiskaavoituksen tarve on lisätty kaavaselostukseen.
On lähtökohtana valinnassa.
On huomioitu selostuksessa.
YKR-rekisterin mukaan hankealueen lähikylät eivät ole taajama-aluetta ja se tulee
huomioida melumallinnuksia arvioitaessa.
Uudet melumallinnukset; raportointi uuden
ohjeen mukaisesti ja mahd. syksyllä 2014
annettavan asetuksen mukaisesti. Kaavassa
tulee antaa määräyksiä, joilla meluhaittoja
ehkäistään.
Välkehaittaa tulee estää tai vähentää esim.
pysäyttämällä voimala tiettyyn aikaan.
On huomioitu kaavaselostuksessa ja uudet
mallinnukset on laadittu em. tavalla. Lausunnon tulkitaan tarkoittavan, että yksittäisille loma-asunnoille asutuksen seassa ei
voida tulkita suunnitteluohjeen mukaista 40
dB:n yöajan suunnitteluohjearvoa.
Liikenteen lisäyksestä olisi hyvä kerätä yh-
On huomioitu kaavaselostuksessa.
On huomioitu suunnittelussa ja selostuksessa.
teenvetotaulukko.
Radiolinkkejä ja tv-lähetinverkkoa on tarvittaessa vahvistettava.
On huomioitu kaavaselostuksessa.
Rajoituksia metsästykseen tulee käydä läpi
metsästysseurojen kanssa.
Metsästysseuroille toimitetaan erilliskutsu
yleisötilaisuuteen, jossa asiaa voidaan käsitellä. Metsästysrajoitteita on täydennetty selostukseen.
Yhteisvaikutuksissa olisi pitänyt huomioida
Kyyjärven Harsunkankaan tuulipuistohanke.
Hanke ei ollut vielä vireillä YVAn arviointeja
tehtäessä eikä se ole ollut edelleenkään
kunnassa käsittelyssä. Tilanne kuvattu kaavaselostukseen.
Lausuntojen perusteella eri vaihtoehtoja ei
voida pitää samanveroisina. Linnuston osalta jatkosuunnittelussa tulee tarkastella kriittisesti Savonjärven läheisyyden tuulivoimaloiden määrää (eteläpuolisen voimalan poistoa harkittava linnustovaikutusten vuoksi).
Savonjärven voimaloita tullaan tarkastelemaan tarkemmin esim. naurulokkiseurannan
perusteella.
Haittojen lievennyskeinoissa ja jatkosuunnittelussa huomioitava:
-melussa, välkkeessä voimaloiden pysäytys
-Savonjärven ympäristön voimaloiden sijoitus
-kanalintujen soidinpaikkojen ympäristön
voimaloiden sijoitus
-rakentamisen ajoitus pesimäajan ulkopuolelle
-luonnontilainen uoma (Möksy)
-luonnontilainen suo (Louhu)
-liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat
(Louhu, Möksy voimajohto) + (Louhu voimajohto)
On huomioitu kaavaselostuksessa, osittain
mahdollisesti myös kaavamääräyksissä.
-Melumittaukset osaksi seurantaa (kaksi
kertaa vuodessa kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana).
-Seurantaa myös petolinnustolle, riistakosteikolle, teeren soidinpaikalle 5-8 vuoden
ajan toiminnan aloittamisen jälkeen.
-Seuranta tulisi kytkeä luvitusprosessiin.
Seurantaosiota täydennetty kaavaselostukseen.
Vaihtoehdoissa voimaloiden sijoittelu muodostaa linnuille selkeän esteen. Poikkeuksellisten sääolojen vallitessa linnuilla tulee olla
reagointiaikaa riittävästi ja esteen tulee
muodostaa selvästi havaittava kokonaisuus.
Yhteisvaikutusten arviointia täydennettävä,
jos uusia hankkeita ilmenee kaavoitusvaiheessa.
On huomioitu kuten edellisissä asiaan liittyvissä kohdissa on esitetty.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, jos arviointiselostuksessa ja tässä lausunnossa esitetyt haittojen
ehkäisy- ja lievennyskeinot huomioidaan
jatkosuunnittelussa.
Asia on huomioitu kaavaselostuksessa.
On huomioitu kaavaselostuksessa omalla
osiolla ja mallinnuksia on täydennetty.
41
5.
KAAVARATKAISU
5.1
Laaditut vaihtoehdot
42
Alueelle on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) vaihtoehtoja, joissa tutkitaan rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen maisemakuvaan. YVAssa on käsitelty yhdessä Möksyn alueen kanssa läheistä Louhun aluetta, jolla on myös tällä hetkellä
osayleiskaava vireillä. Niinpä myös YVAn hankevaihtoehdot ovat em. alueilla yhteisiä. Lisäksi YVAssa
Möksyn alueeseen liittyen on tarkasteltu kolmea Kyyjärven puolelle sijoittuvaa tuulivoimalan sijoituspaikkaa, joita ei käsitellä tässä yleiskaavassa. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan näiden voimaloiden toteuttaminen vaatii erillisen yleiskaavan laatimista.
Seuraavia neljää hankevaihtoehtoa on tutkittu:
Vaihtoehto 1
Louhun ja Möksyn alueille rakennetaan 46 tuulivoimalan laajuinen
tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien
tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin
200-220 metriä.
Louhun alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään
alueen kesiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Keskiosassa sijaitseva
sähköasema liitetään uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kV
voimajohdolla Möksyn sähköasemaan.
Möksyn alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään
alueen länsiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään Möksyn
sähköasemaan uudella noin 5,5 kilometrin pituisella 110 kV voimajohdolla
Vaihtoehto 2
Louhun alueelle rakennetaan 27 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto.
Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden
napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin 200-220 metriä.
Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan
rakennettavaan sähköasemaan. Keskiosassa sijaitseva sähköasema liitetään
uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kV voimajohdolla Möksyn
sähköasemaan.
Vaihtoehto 3
Möksyn alueelle rakennetaan 19 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto.
Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden
napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin 200-220 metriä.
Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan
rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään Möksyn (Alajärven)
sähköasemaan uudella noin 5,5 kilometrin pituisella 110 kV voimajohdolla.
Vaihtoehto 0
Tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa
vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla
joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä
Kaavaluonnoksen pohjana on vaihtoehto 3, johon on tehty muutoksia osallistumis- ja arviointimenettelyn myötä kaavaehdotukseen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa Möksyn alueelle on YVA:n ohjelmavaiheen jälkeen lisätty kolme voimalaa. Layout-optimoinnin kautta on saatu maa-alue tehokkaammin käytettyä, mikä on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Louhun
43
alueen voimalamääräksi (VE2 ja osin VE1) on YVA:ssa tarkentunut 23 voimalaa. YVA-prosessin aikana asutustietojen tarkennuttua ja maanomistajien suunnasta tulleen kiinnostuksen myötä kaavassa
on päädytty tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta.
5.2
Lentoestelupa
Finavia on lausunnossaan yhden sijoituspaikan osalta Möksyn alueella todennut, että esteellä (tuulivoimalalla) ei ole vaikutusta lentoturvallisuuteen eli lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Se vaikuttaa kuitenkin lentoliikenteen sujuvuuteen, jolloin aiheutuu
muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin ja ilmoitusmenettely ennen rakentamistöitä vaaditaan. Lisäksi Trafilta on haettava varsinainen lentoestelupa. Jatkosuunnittelussa lentoestelausunnot on pyydettävä jokaisesta lopullisesta voimalanpaikalta erikseen ja tämän jälkeen on
haettava voimalakohtaiset lentoesteluvat.
5.3
Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät
Kaava-alue sijoittuu Möksyn metsä- ja turvetuotantoalueille, jolla myös aluevaraukset muodostuvat
laajasta metsätalousalueesta, viidestä turvetuotantoalueesta, kolmesta maatalousalueesta ja vesialueesta (Savonjärvi ja siitä laskeva joki). Lisäksi sähköasemalle on tehty aluevaraus (yhdyskuntateknisen huollon alue). Kaava-alueelle on myös merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, jotka perustuvat metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin sekä säilytettäviä ympäristöarvoja sisältävä alue. Nykyinen 400 kV voimalinja on osoitettu. Tuulivoimalat ovat sijoittuneet tasaisesti kaava-alueelle ja niiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tai kahden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä
on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä. Turvetuotantoalueille osoitetut kaksi voimalaa on merkitty lisämääreellä tu tai nuolimerkinnällä, jotka osoittavat,
että tuulivoimala voidaan toteuttaa vasta turvetuotannon loputtua tuulivoima-alueelle tai alueen
osalle. Sillä voidaan merkittävästi vähentää näiden maankäyttömuotojen ristiriitoja. Tuulivoimaloille
on lisäksi määrätty suurin kokonaiskorkeus. Voimaloille on myös osoitettu pääsytiet ja huoltotiet.
Kaavamerkintöinä on käytetty yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan mukaista merkintätekniikkaa.
Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät:
ALUE, JOLLA ON SÄILYTETTÄVIÄ LINNUSTO- JA MUITA YMPÄRISTÖARVOJA.
Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueella sijaitseva maakunnallisesti arvokas lintukohde (MAALI), Savonjärvi.
LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE.
-
1
2
-
3
Luonnonsuojelulain 49§:n mukainen viitasammakoiden elinalue.
Vesilain 11§:n mukainen uoma ja metsälain 10§:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö.
Metsälain 10§:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö.
Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueella sijaitsevat luonnonsuojelulain mukaiset viitasammakon lisääntymis- ja levähdysalueet, vesilain mukainen uoma
sekä metsälain mukainen puro ja vähäpuustoinen suo.
Merkinnät perustuvat luontoselvityksiin, liitteet 2, 13 ja 14
44
Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät:
YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE.
Merkinnällä on osoitettu sähkönsiirtoa varten tarvittavalle sähköasemalle varattu alue.
TURVETUOTANTOALUE.
Merkinnällä on osoitettu turvetuotannossa olevat alueet.
MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE.
Merkinnällä on osoitettu pääasiassa metsätalousvaltaisessa käytössä.
MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE.
Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen.
Maa- ja metsätalouden osalta tarkoitetaan pienimuotoista rakentamista, kuten
esim. konesuojat ja puiden kuivatukseen tarkoitetut rakennukset.
MAATALOUSALUE.
Merkinnällä on osoitettu maatalouskäytössä olevat alueet.
MAATALOUSALUE.
Alue on varattu pääasiassa maataloutta varten. Alueelle saa sijoittaa
tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten
huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan
maatalouteen liittyvä rakentaminen.
VESIALUE.
SUOJELU- / MUINAISMUISTOKOHDE.
(numerointi viittaa arkeologiseen selvitykseen sekä kaavaselostukseen)
Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueella kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä
ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
NUMERO
6
7
8
9
10
TUULIVOIMALAN
NIMI
Aittakangas
Savonjärvi 1
Savonjärvi 2
Savonjärvi 3
Petäikkö
ALUE.
KOHTEEN TYYPPI
Historiallinen tervahauta
Historiallinen tervahauta
Historiallinen asuinpaikka, kiuas
Historiallinen asuinpaikka, kiuas
Tervahauta
Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala.
Luku tv- merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin
erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa.
Lisämääre tu tuulivoima-alueen merkinnän jäljessä osoittaa, että tuulivoimala
voidaan toteuttaa vasta turvetuotannon loputtua.
Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä maanpinnasta.
Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja rakentamisessa tarpeelliset nostoalueet huoltotien tulosuunnassa mahdollisia levennyksiä lukuunottamatta on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle.
45
Suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea.
Tuulivoimalan rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun ja
välkkeen vaikutus ympäristön loma- ja pysyvään asutukseen. Voimalat tulee
olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia
ei synny.
MERKINNÄN KUVAUS:
Alueelle on tavoitteena toteuttaa 16 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa.
Tuulivoimalan napakorkeus on 140–150 m, lavan pituus 60–70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200–220 m (enintään 220m). Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tai kahden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on
rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen
sisällä. Rakennuspaikkojen kuvaukset ovat liitteessä 15.
Tuulivoiman alueen osa, joka voidaan toteuttaa vasta turvetuotannon päättymisen jälkeen.
TUULIVOIMALAN OHJEELLINEN SIJAINTI JA SEN YKSILÖIVÄ NUMERO.
NYKYINEN SÄHKÖLINJA, 400kV.
NYKYINEN TAI PARANNETTAVA PÄÄSYTIE.
OHJEELLINEN UUSI HUOLTOTIE.
Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti ohjeellisena.
5.4
Mitoitus ja sen perusteet
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 9,6 km2, jolla on siis 13 tuulivoimala-aluetta, joille voi sijoittaa
yhteensä 16 tuulivoimalaa. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden välisen etäisyyden säilyttäminen vähintään noin 560–600 metrissä, vähintään kilometrin minimietäisyys
asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja linnustovaikutukset.
5.5
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista.
Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa uusien liikenne- ja
energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitetty ihmisten terveydelle
aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.
Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin (esim.
maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.) liittyviä vaikutuksia on käsitelty kunkin aihepiirin
vaikutusarvioinnin yhteydessä.
5.6
Suhde maakuntakaavaan
Möksyn suunnittelualue on osoitettu tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv 11, Savonneva). I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan
maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vai-
46
hemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske Möksyn suunnittelualuetta.
Möksyn alue kuuluu voimassa olevassa maakuntakaavassa tt-2 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon
mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja (110 kV, 400 kV),
joilla on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Sijoitussuunnitelmissa on huomioitu suunnittelualueilla olevat sähkölinjat jättämällä niihin riittävä etäisyys häiriöiden estämiseksi. EteläPohjanmaan vaihemaakuntakaava I Tuulivoima on siirtymässä ehdotusvaiheeseen ja siinä on jo
luonnosvaiheessa huomioitu Savonnevan alue, jolle suuri osa Möksyn suunnittelualueesta sijoittuu.
Muissa käynnissä olevissa vaihemaakuntakaavoissa ei ole osoitettu toimintoja suunnittelualueelle.
Suunnittelualueen toteuttamisella ei ole vaikutusta vaihemaakuntakaavojen toteuttamiselle.
Keski-Suomen maakuntakaavassa Möksyn suunnittelualueeseen kiinni on osoitettu turvetuotantoaluetta ja myös Möksyn alueella on turvetuotantoa. Hankesuunnittelussa on huomioitu alueen turvetuotantoa siten, että alue on tarkoitus rakentaa tuulivoimatuotannolle vasta turpeenoton päätyttyä alueella.
5.7
Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen
Muutokset/täydennykset on tehty kohdan 4.2 mukaan.
5.8
Liittyminen sähköverkkoon
Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle tapahtuu 20 kV maakaapelein. Maakaapelit pyritään
pääosin sijoittamaan huoltotierakenteiden yhteyteen. Kaapelit johdetaan ja kytketään tuulivoimapuistoalueen sisälle alueen länsiosaan rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kV siirtojännitteeseen. Sähköasema liitetään Möksyn (Alajärven) sähköasemaan uudella noin 5,5 kilometrin pituisella 110 kV voimajohdolla,
joka sijoitetaan nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kV voimajohdon rinnalle. Uuden 110
kV voimajohdon sijoittuminen samaan johtokäytävään laajentaa nykyistä johtoaukeaa noin 20 metrillä. Vaihtoehtoisesti liityntä maakaapeloidaan Louhukankaan sähköasemalle.
6.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutusten alkuperää, vaikutusaluetta sekä mahdollisia riski- ja häiriötilanteita on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksesta löytyy myös kuvaus voimalarakenteista ja tarvittavista luvista.
6.1
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 – melulaskentaohjelmalla. Raportti on esitetty liitteenä 10. Koska kyseessä on kaavoitusta varten tehty
selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pien-taajuisen
melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti.
Mallinnus tehtiin kahdella tuulivoimamallien variaatiolla, joista ensimmäisessä kaikki suunnitellut tuulivoimalat ovat mallia Nordex N131/3000 ja toisessa osa suunnitelluista laitoksista on Nordex
N131/3000 ja osa Gamesa G128-5MW. Mallinnuksessa käytetty voimaloiden napakorkeus oli 150
metriä. Nordex on antanut Nordex N131/3000 laitoksen kokonaisäänitehotasolle takuun. Gamesan
toimittaman teknisen selosteen mukaan lisäämällä 2 dB mitattuun melupäästöarvoon LWA 108,3 dB,
saadaan ns. taattu arvo LWAd (declared value) 110,3 dB. Valmistajan ilmoituksen Nordex
47
N131/3000 mukaan voimalatyypin A-painotettu äänitehotaso LWA on 104,5 dB, kun tuulennopeus on
yli 7 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Gamesa G128-5MW ns. taattu A-painotettu äänitehotaso LWA on 110,3 dB, kun tuulennopeus on 10 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta.
Välkevyöhykekartat on tehty ns. todellisessa laskentatilanteessa. Laskentatilanteessa maksimaalisesta välkemäärää on skaalattu 12 tuulen suuntasektorin toiminnallisella ajalla ja kuukausittaiselle auringonpaisteisuuden todennäköisyydellä. Auringonpaisteisuustietona käytettiin Ilmatieteen laitoksen
Seinäjoki Pelmaan mittaustiedoista ilmastolliselta vertailukaudelta 1981–2010. Suuntasektoreiden
toiminta-ajat laskettiin Suomen Tuuliatlaksen tiedoista 12 suuntasektorille olettaen, että tuulivoimalat toimivat tuulennopeuden ollessa 150 m korkeudella yli 3 m/s. Laitosmallina laskennassa on käytetty tuulivoimalaitosta, jonka roottorin halkaisija on 128 metriä ja napakorkeus 140 metriä.
Suunnittelualue on pääasiassa metsätalous- ja turvetuotantokäytössä, eikä alueella sijaitse toimintaa, josta aiheutuisi merkittävää ja jatkuvaa ihmisen toiminnoista aiheutuvaa ympäristömelua.
Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 16, jonka keskimääräinen liikennemäärä on vuodelta 2012 noin 1500 ajon./vrk. Tietä lähellä olevan asutuksen kohdalla liikennemelu voi olla ajoittain
jatkuvaa, varsinkin päiväaikaan. Yöaikana liikenteestä aiheutuu yksittäisiä melutapahtumia, koska
liikennevirta ei ole jatkuvaa. Lähin suojelualue (Pohjoisnevan Natura-alue) sijaitsee Möksyn suunnittelualueesta noin kaksi kilometriä pohjoiseen. Lisää suojelualueita on noin 4-6 kilometrin etäisyydellä
suunnittelualueesta. Suojelualueiden suojeluarvot eivät ole melulle erityisen herkkiä. Vaikutusalueella ei sijaitse hiljaisiksi alueiksi luokiteltuja alueita. Suunnittelualueen läheisyydessä on yksittäisiä
asuin- ja lomarakennuksia. Tiheämpää asutusta sijaitsee pääasiassa valtatien varrella ja muiden pienempien teiden varsilla. Suunnittelualueen lähiympäristössä
ei ole loma-asutusalueiksi luokiteltavia alueita, Möksyn Lamminjärven rantaa lukuun ottamatta.
Rakentamisen aikana töistä aiheutuu jossain määrin melua. Rakentamisaika on kuitenkin suhteellisen
lyhyt ja siten meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pääasia hankkeen meluvaikutuksista aiheutuu tuulivoimaloista, mutta aivan ilmasähkölinjojen vieressä linjat voivat aiheuttaa lähiympäristöön ääntä. Sähkönsiirron meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan lopettamisesta
aiheutuu liikenteestä ja purkutöistä johtuvaa melua.
Kummankaan melumallinnuksen mukaan (kuvat 36 ja 37) LAeq 40–45 dB:n meluvyöhykkeelle ei jää
yhtään asuin- tai lomarakennusta. Myöskään LAeq 35–40 dB:n meluvyöhykkeellä ei ole asuintaloja
tai loma-asuntoja. Melutaso on alle suunnitteluohjearvojen vakituisella asutuksella ja loma asuntojen
kohdalla (taul. 3). Suojelualueilla melutaso on alle suunnitteluohjearvojen. Pienitaajuista melua laskettiin kahteen reseptoripisteeseen. Sisätiloihin arvioidut keskiäänitasot 50–160 Hz terssikaistoilla
(LLeq) alittavat selvästi ohjearvot. Meluvaikutukset ovat vähäisiä.
On huomioitava, että sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitosten melun tuottoon ja
leviämiseen. Mitattujen melutasojen on todettu useissa vertailuissa jäävän useimmiten mallinnettuja
melutasoja pienemmiksi. Joissain sääolosuhteissa todellinen melutaso saattaa kuitenkin ylittää edellä
esitetyt mallinnustulokset, samoin sääolosuhteilla on ratkaiseva merkitys tuulivoimalaitosten melun
häiritsevyyteen (mm. impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation esiintymiseen).
Taulukko 3. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot.
48
Kuva 36. Melumallinnus, tuulivoimalana Nordex N131. Möksyn alue oikealla puolella.
Kuva 37. Melumallinnus, tuulivoimaloina Gamesa G128 ja Nordex N131. Möksyn alue oikealla puolella.
Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä.
Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin
vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia
49
vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön 6.7.2012 julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu-ohjeessa on todettu, että vaikutusten
arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta.
Möksyn alueelta laadittiin välkemallinnus, jonka raportti on kokonaisuudessaan liitteenä 11. Kun
kaikki tuulivoimalat ovat Nordex N131/3000 mallisia (roottori 131 m), jää Real Case -välkelaskennan
mukaan välkealueelle jossa ylitetään 10 tuntia vuodessa 1 kpl vakituisia asuintaloja. 2 kpl vakituisia
asuintaloja on välkealueella, jossa vuotuinen välkemäärä on 8-10 tuntia. Kun osa tuulivoimaloista on
Nordex N131/3000 mallisia (roottori 131 m) ja osa Gamesa G128- 5 MW (roottori 128 m) mallisia,
jää Real Case -välkelaskennan mukaan välkealueelle, jossa ylitetään 10 tuntia vuodessa 1 kpl vakituisia asuintaloja. 2 kpl vakituisia asuintaloja on välkealueella, jossa vuotuinen välkemäärä on 8-10
tuntia.
Välkevaikutuksia voidaan pitää kohtalaisina yksittäisten rakennusten osalta, sillä kolmen asuinrakennuksen kohdalla välkemäärän suuruus on suurta tai keskisuurta. Todellista välkevaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että laadittu mallinnus ei ota huomioon maaston kasvillisuutta ja metsän peitteisyyttä, jotka edelleen vähentävät välkevaikutuksia. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia kyseiseen tarkastelupisteeseen. Välkevaikutus esiintyy ainoastaan toimintavaiheessa, kun tuulivoimalat ovat käynnissä. Se syntyy sääolojen mukaan, joten välkettä on havaittavissa tietyssä katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Välkevaikutusta ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Laajimmalle alueelle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Välkehaittaa voidaan estää tai vähentää pysäyttämällä voimalat suurimpien
välkehaittojen aikana. Välkevaikutuksen tapainen ilmiö on auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää vähentää mattapintaisen materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa.
Kuva 38. Välkemallinnus Nordex N131 voimaloilla (roottori 131 m). Möksyn alue oikeassa reunassa.
50
Kuva 39. Välkemallinnus Gamese G128 (roottori 128 m) ja Nordex N131 voimaloilla (roottori 131 m). Möksyn alue oikealla.
Metsästys
Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt ihmistoiminta alueella saattaa johtaa
erityisesti suurempien riistaeläinten siirtymiseen rauhallisemmille alueille. Mikäli rakentamistoimet
tehdään metsästysaikaan, on mahdollista että saalismäärät jäävät normaalia pienemmiksi.
Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa rakentamisen aiheuttaman häirinnän vähentyessä. Vastaavanlaisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän, kun tuulivoimapuiston toiminta lakkaa ja voimalat puretaan ja kuljetetaan pois. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana
metsästys ja riistanhoito voi jatkua. Rajoitteita metsästykselle voi tulla lähinnä ampumisessa yläsektoreihin tuulivoimaloiden läheisyydessä (latvalinnustus). Tuulivoimalat ovat metsästyksessä rakenteita, joille ei saa tuottaa vahinkoa (metsästyslaki 20 §). Metsästysseurojen on tarkastettava ampumalinjat ja jahtitornien sijainti, jotta voimaloille ei aiheudu vaurioita ja kimmokkeiden vaara saada suljettua pois. Suunnittelualueelle ei sijoitu varsinaisia pienriistan- tai hirvenmetsästysalueita.
6.2
Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
Maa- ja kallioperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja kohdistuvat tuulivoimaloiden perustamis- ja
kenttäalueille, tieyhteyksille ja sähköaseman rakentamisalueelle. Maaperä ovat pääosin turpeen peitossa, mistä johtuen maa-aineksia on tarpeen vaihtaa pehmeiköilla kantavampiin materiaaleihin, kuten louheeseen ja sepeliin. Tuulivoimaloille johtavat tiet seuraavat maanpinnanmuotoja ja ovat pääosin pistoja alueen nykyisestä tiestöstä. Alueella muodostuu todennäköisesti puhtaiden pintamaiden
läjitystarvetta. Raivausjätteet ja kannot viedään hyötykäyttöön. Perustusten, tiestön ja kenttärakenteiden rakentamiseen tarvittava murske ja louhe saadaan osin rakentamisen yhteydessä irrotettavasta materiaalista suunnittelualueelta ja osa hankitaan tarkoitukseen soveltuvalta maa- ja kalliokiviaineksen ottamispaikalta. Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyt eivät muodosta
maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimahankkeen toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja alue
maisemoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan vähäisiksi, sillä vaikka alueella joudutaan tekemään massanvaihtoja, vaikutukset ovat pienialaisia eikä vaikutusalueella ei sijaitse arvokkaita geologisia kohteita tai alueita.
51
Möksyn alueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu alue sijaitsee 3,5 km suunnittelualueen luoteispuolella. Tuulivoimapuiston toteuttamisella ei siten ole siten vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesialueisiin ja vain erittäin vähäisiä vaikutuksia paikallisesti muodostuvan pohjaveden
laatuun ja määrään. Alueelle voimaloiden 8 ja 3 väliin sijoittuu luonnontilainen norouoma parannettavan tieyhteyden välittömään läheisyyteen. Tien leventäminen voi aiheuttaa noron veden hetkellistä
samentumista sekä virtausolosuhteiden muutoksia. Leventäminen suositellaan tehtävän tieyhteyden
eteläpuolelta, jolloin vaikutukset luonnontilaiseen uomaan jäävät vähäisiksi. Noro on huomioitu kaavaluonnoksessa luo-2 -merkinnällä. Rakentamisaikana yleisesti voimaloita lähellä olevien ojien virtausolosuhteet, veden määrät ja kiintoainesmäärät voivat muuttua, mutta vaikutusten arvioidaan
olevan pääosin paikallisia ja kestoltaan lyhytaikaisia. Luonnontilaltaan muuttunutta Savonjärveä lähellä olevien voimaloiden 10 ja 14 vaikutuksesta saattaa aiheutua järven veden lyhytaikaista ja paikallista samentumista. Vaikutusten paikallisuudesta ja lyhytaikaisuudesta johtuen ne arvioidaan vähäisiksi. Myös toiminnanaikaiset vaikutukset ovat erittäin vähäisiä. Toiminnan lopettamisesta arvioidaan syntyvän rakentamisenaikaisia pienemmät vaikutukset.
Tuulivoimatuotannolla voidaan parhaassa tapauksessa vähentää merkittävästi energiatuotannon haitallisia ilmapäästöjä. Mikäli Suomessa tuotetun energiamäärän ja energiatuotantomuotojen arvioidaan pysyvän vakiona ja suunniteltujen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön arvioidaan korvaavan eri
sähköntuotantomuotoja niiden keskimääräisen käytön mukaan, voidaan hankkeella arvioida saavutettavan noin 24 000–59 000 tonnin säästöt Suomen sähköntuotannon vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Vastaavasti, jos tuulivoiman arvioidaan korvaavan lauhdevoimalla tuotettua sähköä, voivat päästövähenemät nousta jopa 65 000–163 000 tonniin vuosittain. Kasvihuonekaasupäästöjen
ohella tuulivoimatuotannon avulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä myös muiden ilmapäästöjen osalta, koska ilmanlaatuun vaikuttavien ilmapäästöjen (mm. rikkidioksidi, typen oksidit) määrät
ovat tuulivoimatuotannossa vähäisiä esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Hankkeen avulla saavutettava hiilidioksidivähenemä vastaa 1–7 % Etelä-Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöistä
riippuen siitä, mitkä tuotantotavat tuulivoima korvaa ja minkälaisia tuulivoimaloita käytetään. Tätä
voidaan pitää vähäisenä positiivisena vaikutuksena. Ilmastovaikutus on kuitenkin paikallisella tasolla
merkittävästi positiivinen.
6.3
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Kasvillisuus ja luontotyypit
Osayleiskaava tukee alueen arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Kaavan toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen muodostamien
luontotyyppien tai sen tarjoamien elinympäristöjen monimuotoisuuteen.
Suunnitelluilla tuulivoimaloiden rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei lähtöaineiston tai tehtyjen selvitysten perusteella sijaitse luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä, vesilain 11 §:n mukaisia kohteita eikä METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita. Rakentamisalueilla ei sijaitse
muita huomionarvoisia luontokohteita. Suunnittelualueella sijaitsevat metsälain 10 §:n mukaiset arvokkaat elinympäristöt on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi
ja huomioitu hankkeen sijoitussuunnitelmassa. Suunnittelualueen tuulivoimaloiden ja huoltoteiden
rakentamisalueet sijoittuvat pääsääntöisesti varttuneisiin kuivan ja kuivahkon kankaan mäntymetsiin, turvekankaille ja taimikoihin. Noin viidesosalla sijoituspaikoista vaikutukset kohdistuvat turvetuotantoalueille. Näiden rakentamisalueiden vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin jäävät
hyvin vähäisiksi. Valtaosa tuulivoimaloista ja huoltoteistä on osoitettu pistoina nykyisten metsä- ja
turvetuotantoa palvelevien autoteiden läheisyyteen, jolloin rakentamisalueiden läheisyyteen jää laajempia metsätalousalueita. Rakentamistoimien toteuttamisesta ei aiheudu laajoja kumuloituvia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, eivätkä rakentamistoimet pirsto laajoja yhtenäisiä metsäalueita.
Tuulivoimahankkeella ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimapuisto ei toiminnan aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset kasvillisuuteen
ovat osittain palautuvia. Alueet metsitetään ja maisemoidaan.
52
Linnusto
Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan sekä suoria että välillisiä. Linnustovaikutukset
voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin:
1. Häiriö- ja estevaikutuksiin
2. Rakentamisesta johtuviin elinympäristömuutoksiin sekä
3. Voimaloiden aiheuttamaan törmäyskuolleisuuteen
Rakentamisvaiheen pesimälinnustoon kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat rakennustoiminnan aikainen häirintä sekä muutokset elinympäristöissä. Rakentamisen johdosta pesimälinnuston
elinympäristöjä tuhoutuu ja pirstoutuu. Voimalat ja sähkönsiirtoverkot aiheuttavat alueella pesiville
ja alueen kautta lentäville linnuille häiriö- ja estevaikutusta sekä törmäysriskin. Vaikutukset kohdistuvat paitsi suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pesimälajistoon, myös alueen läpi lentäviin lintuihin. Toiminnan päättymisen aikaiset vaikutukset muodostuvat purkutöiden aiheuttamasta häiriövaikutuksesta.
Suurin osa tuulivoimaloista ja muista rakentamisalueista sijoittuu voimakkaasti hoidettuun mäntymetsään, hakkuulle tai turvetuotantoalueelle, joiden pesimälinnustoon ihmistoiminta on jo vaikuttanut. Tästä syystä hankkeen rakentamisesta aiheutuvien elinympäristömuutosten arvioidaan jäävän
kohtuullisiksi, kohdistuen pääasiassa metsäympäristölle tyypillisiin pesimälajeihin. Herkimpiä alueita
ovat Savonjärven kosteikko sekä kosteammat, puustoltaan sulkeutuneet kuusivaltaiset metsäkuviot.
Näille alueille ei ole osoitettu juurikaan rakentamista, minkä takia suunniteltu hanke ei suuresti vaikuta niiden pesimälinnuston elinympäristöjen säilymiseen. Häiriötekijät kohdistuvat pääsääntöisesti
tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden rakentamisalueille. Yleisesti tavallisimpien metsälajien on
havaittu sietävän varsin hyvin rakennustöistä aiheutuvaa häirintää. Hankkeen häiriövaikutusten kannalta herkimmiksi lajeiksi voidaan arvioida teeri ja metso. Luonteeltaan tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset häiriövaikutukset voidaan luokitella lyhytkestoisiksi ja palautuviksi nopeasti hankkeen
rakentamisen jälkeen ihmistoiminnan vähetessä alueella. Suurin osa suunnittelualueella pesivistä lajeista kuuluu metsäympäristölle ominaisiin lajeihin, jotka etsivät ravintonsa pääasiassa metsän sisältä läheltä maan pintaa.
Savonjärvellä pesivien naurulokkien lentokäyttäytymistä hanke todennäköisesti jonkin verran muuttaisi. Luultavasti hankkeen toteutuessa naurulokit suosivat vapaimpia kulkuväyliä ja välttäisivät sitä
suuntaa, jossa voimaloita on runsaimmin eli lännen ja lounaan välistä sektoria. Vapaina säilyisivät
koillisen ja pohjoisen välinen sektori ja toisaalta etelän suunta, joita naurulokit todennäköisesti suosisivat aiempaa enemmän. Toisaalta moniin muihin lajeihin verrattuna naurulokki ei erityisen voimakkaasti välttele voimala-alueita ja esimerkiksi lajin säännöllisten ruokailulentoreittien on havaittu
Perämeren rannikolla kulkevan useissa paikoissa lähekkäisten voimaloiden välissä. Tämä naurulokkien välttelyn vähäisyys turbiineja kohtaan ehkäisee estevaikutusta, mutta toisaalta voi altistaa törmäyksille. On mahdollista, että joitakin naurulokkeja vuosittain siten törmäisi voimaloihin. Perämeren
rannikolla naurulokkiyhdyskuntia on ollut jo vuosikausia hyvin lähellä voimaloita (jopa turbiinien alla)
mm. Hailuodon Huikussa, Oulunsalon Riutussa ja Tornion Röytässä. Näillä paikoilla yhdyskuntien selkeää taantumista tuulivoimaloiden seurauksena ei ole havaittu, vaikka törmäykseen menehtyneitä
yksilöitä on jonkin verran todettu (Hannu Tikkanen ja Heikki Tuohimaa, omat havainnot). Tällä perusteella arvioidaan, että myös Savonjärven yhdyskunnan säilyminen hankkeen toteutuessa on todennäköistä. Yhtenä mahdollisena tapahtumana naurulokkiyhdyskunta voi äkillisesti lajityypillisesti
ympäristön muuttuessa siirtyä uudelle alueelle. Tällainen muutos lajin seudullista kantaa ajatellen ei
olisi merkittävä, vaikkakin pesimäpaikan vaihto saattaisi esimerkiksi heikentää tai parantaa yhdyskunnan pesimämenestystä.
Muita tuulivoiman vaikutuksille herkimpiä lajeja ovat petolinnut, joista tässä tapauksessa tärkein arvioitava laji on maakotka. Kahdelle vaikutuspiirissä olevalle maakotkareviirille Möksyn vaikutus arvioidaan merkittävyydeltään kuitenkin vähäiseksi, sillä kotkat eivät havaintojen perusteella juuri liiku
alueella. Toinen tarkemmin arvioitava laji on vuonna 2014 esille tullut vaarantuneeksi luokiteltu sinisuohaukka. Sinisuohaukka on hyvin aktiivisesti lennossa läpi pesimäkauden ja sen saalistusmatkat
ulottuvat useiden kilometrien etäisyydelle pesäpaikalta. Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten perusteella on arvioitu sinisuohaukan väistämistodennäköisyydeksi jopa 99 % sen lentäessä voimalan
läheisyydessä (Whitfield & Madders 2006). Sinisuohaukan ilmeisen pientä törmäysriskiä selittää pitkälti lajin tyypillinen tapa saalistella matalalla törmäyskorkeuden alapuolella. Tuulivoimaloiden häiri-
53
ön vaikutusetäisyydeksi sinisuohaukalle on esitetty noin 500–750 m (Ruddock & Whitfield 2007. Sinisuohaukan on katsottu voivan vaihtaa pesimäpaikkaansa vuosien välillä mm. ravintotilanteesta
johtuen (mm. Väisänen ym. 1998). Se on helposti havaittava laji, joten todennäköisesti reviiriä ei ollut alueella kesällä 2013. Koska kirjallisuustietojen perusteella sinisuohaukalla vaikuttaa olevan hyvä
sietokyky tuulivoimaa kohtaan, lajille soveliasta pesimäympäristöä on tarjolla runsaasti sen pesiessä
maassa rämeillä ja taimikoissa, ja lajin reviirin ytimen (pesäpaikan) todennäköisesti sijaitessa hankealueen ulkopuolella, hankkeen aiheuttama vaara reviirille ei vaikuta suurelta. Kesällä 2014 reviirejä tuli esille myös lähiseudulla, joten seudullinen kanta ei hankkeen seurauksena tulisi vaarantumaan.
Muuttolinnuille tuulivoimapuistosta toiminnanaikana voi muodostua törmäyskuolleisuutta ja estevaikutusta. Birdlife Suomen laatiman muuttolintureittitarkastelun noin 20 lajista (Toivanen ym. 2014)
vain kurjen päämuuttoreitti kulkee Alajärven kunnan alueella. Hankkeen YVA:n törmäysmallinnusten
mukaan Louhun ja Möksyn molempien toteutuessa (42 voimalaa) aiheuttaisi 1-12 törmäystä tarkasteltaville lajeille (12 kpl) läpimuuton yhteydessä vuodessa. Tarkastelluista lajeista korkein riski kohdistuisi kurkeen, joita laskentamallin oletuksilla törmäisi 0-8 yksilöä/vuodessa. Metsähanhia ja joutsenia törmäisi molempia 0–2 vuodessa. Merikotkia törmäisi 90 % väistöoletuksella noin yksi kymmenessä vuodessa ja muita petolintulajeja 0-1 per laji vuodessa. Kurkien kohdalla on huomioitava, että
näin suuri riski syntyy vain silloin, kun kurkien pääjoukot ajautuvat koillistuulen vallitessa muuttoreitillään tavallista lännemmäksi. Populaatiotasolla Möksyn vaikutukset arvioitiin olevan yksittäisellä lajilla enimmillään noin 0,15 % luokkaa 10 vuodessa. Teoreettiseksi kuolleisuudeksi Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien maakuntakaavoissa mainituille tuulivoima-alueille
on arvioitu kurjelle 80-250 lintuyksilöä/vuosi ja metsähanhelle 90-200 yksilöä/vuosi (Ramboll 2014).
Tähän rinnastettuna hankkeen arvioitu kuolleisuus on siis pieni.
Tuulipuistoalueen kiertäminen kasvattaa muuttomatkaa. Erään merituulipuiston seurannoissa keskimäärin muuttomatkan on havaittu kasvavan tarkastelluilla lajeilla 0,2–0,5 % kokonaismuuttomatkasta, jolla on arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus muuttomatkan aikaiseen energiatalouteen (mm.
Pettersson 2005, Pöyry 2011). Suomessa pesivien satelliittiseurattujen metsähanhien muuttomatkan
kokonaispituus (kevät-, syys- ja sulkasatomuutto) oli joitakin tuhansia kilometrejä vuodessa, pisimmillään noin 6000 km (Paasivirta 2012). Möksyn ja Louhun hankkeiden yhdessä muiden lähiseudun
hankkeiden kevät- ja syysmuuton yhteydessä aiheuttama muuttomatkan pituuden kasvu (joka on
todennäköisesti muutamia satoja metrejä tai kilometrejä, enimmillään kymmeniä kilometrejä vuodessa) jää lähes varmasti alle 1 % vuoden kokonaismuuttomatkasta. Taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) Luoteis-Euroopassa talvehtivan kannan koon on arvioitu olevan 40 000-45 000 yksilöä.
Arvion mukaan Suomenselän kautta muuttaa joitakin tuhansia yksilöitä keväin-syksyin, ja tästä Louhu-Möksy-alueen kautta muutamia satoja. Merkittävä muuttoreitti Suomessa seuraa keväällä Pohjanlahden rannikkoa. Muutoin metsähanhia muuttaa laajalla rintamalla Suomen ja Ruotsin läpi. Alajärven ja sen lähiseudun tuulivoimahankkeiden aiheuttama muuttomatkan kasvu koskettaa siten
melko pientä osaa kannasta.
Toisaalta minne tahansa lajin muuttoreitille rakennettavat tuulivoimapuistot voivat vaikuttaa lajiin.
Kuitenkin samankokoinen tuulipuisto tärkeällä muuttoreitillä (Pohjanlahden rannikolla) vaikuttaa suurempaan osaa kannasta kuin Möksyn kaltainen muuttoreittien ulkopuolella oleva tuulipuisto. Kurjen
muuttomatkat ovat metsähanhea pitempiä, sillä laji talvehtii kauempana. Kurkien muuttoparvet lentävät useimmiten tuulivoimaloita korkeammalla, jolloin väistämistarvetta ei synny. Toisaalta Möksyn
kohdalla populaatioon kohdistuvaa vaikutusta lisää lajin päämuuttoreitin sijoittuminen hankealueiden
läheisyyteen. Tästä syystä vaikutus voi kohdistua suureen osaan kannasta, silloin kun muutto kulkee
matalalla. Yleisesti ottaen muuttolintuihin kohdistuvaa estevaikutusta vähentää Louhun ja Möksyn
hankealueiden väliin jäävä 3-4 kilometrin tuulivoimavapaa vyöhyke. Tämä todennäköisesti mahdollistaa sekä lounais-koillissuunnassa muuttavien metsähanhien että pohjois-eteläsuunnassa muuttavien
kurkien liikkumisen tuulivoima-alueiden välistä, mikä helpottaa voimala-alueiden väistämistä. Möksyn tapauksessa, jossa ei ole selvitysten perusteella muuttoa keskittäviä maastomuotoja, yksittäisten voimaloiden sijainneilla ei ole merkittävää eroa vaikutusten suuruuteen. Näistä syistä edellä esitetyn perusteella, estevaikutuksen merkittävyys muuttolinnuille arvioidaan vähäiseksi Möksyn osalta
sekä sen ja seudun hankkeiden yhteisvaikutusten osalta.
Voimalinjoihin alttiita lajiryhmiä törmäämään ovat erityisesti petolinnut, pöllöt, joutsenet, hanhet,
kurki sekä kanalinnut. Näiden lajien iso koko ja kanalinnuilla huono lentotaito estävät nopeat suun-
54
nanmuutokset ja väistöliikkeet. Bevanger (1995) arvioi kuolleisuuden olevan Norjassa metsolla 0,1 ja
teerellä 0,15 yksilöä/sähkölinjakilometriä kohden vuodessa. Koko linnuston osalta Suomessa vastaavaksi kuolleisuudeksi on arvioitu 0,7 yksilöä/linjakilometri/vuosi (Koistinen 2004). Mikäli hankeen yhteydessä rakennettavan johtolinjan (noin 5 km) aiheuttama kuolleisuus olisi samaa suuruusluokkaa
kuin on edellä esitetty, se tarkoittaisi koko voimalinjan osalta teeren ja metson osalta alle yhtä yksilöä vuodessa ja kaikkien lajien osalta noin 4 yksilöä vuodessa. Hankkeen yhteydessä rakennettava
voimalinja sijoittuisi olemassa olevan viereen, mikä vähentää vaikutuksia. Koska voimalinja-alueelle
ei sijoitu linnustoltaan arvokkaaksi todettuja alueita, kuolleisuuden aiheuttama vaikutus lintupopulaatioissa arvioidaan vähäiseksi. Lisäksi paikalliset populaatiot ovat jo nykytilanteessa sopeutuneet olemassa olevaan voimalinjaan ja sen mahdollisesti aiheuttamaan kuolleisuuteen.
Lepakot ja liito-oravat
Lepakkoselvityksen yhteydessä ei havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä alueella
sijaitse lepakoiden kannalta tärkeitä alueita, vaan lepakoiden kannalta potentiaalisimmat alueet sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella asutuksen läheisyydessä, eikä näille alueille osoiteta kaavassa rakentamistoimia.
Suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet eivät sijoitu lepakoiden kannalta merkityksellisiin
elinympäristöihin. Lepakoihin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän hyvin vähäisiksi, sillä Möksyn alueen lepakkohavainnot olivat kaiken kaikkiaan yksittäisiä ja hajanaisia.
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia lajiin. Lähimmät havainnot liito-oravasta on tehty Möksyn suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Lehdonperän alueella, josta ei arvioida olevan kulkuyhteyttä suunnittelualueen
suuntaan.
Viitasammakko
Möksyn alueelta havaittiin viitasammakoille soveliaita elinympäristöjä ja alueella tehtiin havaintoja
myös soidintavista viitasammakoista. Havainnot sijoittuivat pääosin muutamalle alueelle turvetuotan-toalueiden ojiin sekä Savonjärvelle. Yksilömäärät kuuntelupaikoilla olivat pääosin melko pieniä,
mutta erityisesti Savonjärvellä ja riistakosteikolla viitasammakoita esiintynee enemmän kuin selvityksessä havaittiin. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää tai hävittää (luonnonsuojelulaki 49 §).
Savonjärvellä sijaitsevaan viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueeseen ei kohdistu kaavan
mukaisia rakentamistoimia, eikä vesistön vedenlaadun arvioida heikentyvän rakentamistoimien aikana. Muut suunnittelualueella havaitut viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueet sijaitsevat
pääosin turvetuotantoalueilla ja niiden vesienkäsittelyjärjestelmissä. Näiden alueiden läheisyydessä
tehtävät rakentamistyöt suositellaan tehtäväksi mahdollisimman pitkälle viitasammakoiden lisääntymisajan (huhti-heinäkuu) ulkopuolella ja siten, etteivät ojien veden määrä tai virtausolosuhteet muutu viitasammakoiden lisääntymis- ja toukkakauden aikana rakentamistoimien johdosta.
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja lajin esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia lajiin. Lajille potentiaalisille alueille ei kohdistu rakentamistoimia.
Muu eläimistö
Rakentamistoimenpiteet pirstovat metsäaluetta alueella sijaitsevien metsäautoteiden lisäksi.
Elinympäristöt muuttuvat erityisesti voimaloiden sijoituspaikkojen sekä rakennettavilta uusilta
tielinjausten alueilta. Pirstoutuminen voi vaikuttaa alueella elävien laajojen ja yhtenäisten metsien lajeihin: karhuun, ilvekseen, suteen ja erityisesti arkana pidettyyn ahmaan. Suunnittelualueen ja sen
ympäristön ahmahavainnot viiden kilometrin säteellä olivat harvinaisia eikä niitä ole havaittu säännöllisesti vuosittain. Vaikuttaakin siltä, että ahmalle suunnittelualue ympäristöineen
on toissijaista elinympäristöä. Lisäksi suurpetoihin kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän
vähäisemmiksi, sillä kyseisten lajien reviirien koot ovat pienimmilläänkin useita satoja neliökilometrejä ja suurpedot ovat karhun talviunta lukuun ottamatta reviireillään lähes jatkuvasti liikkeessä. Näiden suurten petojen voidaan kuitenkin havaintojen perusteella arvella liikkuvan laajalla alueella
55
enimmäkseen suunnittelualueen ulkopuolella. Möksyn alueen maankäyttömuodoista johtuen alue ei
ole erityisen soveliasta em. lajien elinympäristöksi.
Suunnittelualueella on näkö- ja jälkihavaintojen perusteella melko vahva hirvikanta ja lisäksi alueelta
on havaintoja metsäpeuroista. Hirviin sekä metsäpeuroihin kohdistuvat vaikutukset ovat
pääasiassa rakentamisen ja purkamisen aikaisia melusta ja lisääntyneestä ihmistoiminnasta johtuvia
vaikutuksia ja ne keskittyvät voimaloiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisalueille. Rakentamisesta
ja purkamisesta aiheutuvaa häiriötä voidaan pitää väliaikaisena. Häiriön alkaessa eläimet karttavat
rakentamisalueita, mutta palaavat alueelle takaisin rakentamistöiden vähennyttyä.
Sitä vastoin rakentamistoimien sijoittuessa alueille, jotka voivat toimia metsäpeurojen talvilaidunalueina, voi syntyä pitkäkestoisempia vaikutuksia. Metsäpeurat käyttävät talviaikaan ravinnokseen lähes
ainoastaan jäkälää. Jäkäliköt kuitenkin kuluvat nopeasti ja uusiutuvat hitaasti, joka aiheuttaa metsäpeurojen vaeltamisen talven aikana toisille talvilaitumille. Metsäpeurat ovat
sopeutuneet tähän ja usein ne vaeltavat seuraavalle laitumelle ennen kuin edellistä laidunta on syöty
paljaaksi. Metsäpeuroihin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan korkeintaan vähäisiä, sillä Möksyn alueelle ei sijoitu metsäpeuroille soveliaita ruokailualueita.
6.4
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen
Tuulivoima-alueen rakentumisella ei ole aluerakenteellisia vaikutuksia. Suunnittelualueen toteutuminen ei myöskään vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Suunnittelualue sijoittuu siten, että se ei vaikuta
läheisten keskusta-alueiden maankäyttöä rajoittavasti eikä toisaalta synnytä tarvetta yhdyskuntarakenteen tarpeettomalle laajentamiselle. Tuulipuiston myötä suunnittelualueen toiminnallinen luonne
muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta tuulivoima-alueeksi, energiantuotantoalueeksi. Lisäksi tuulivoimahanke saattaa rajoittaa tai vastavuoroisesti mahdollistaa muita alueen toimintoja.
Merkittävimmät muutokset maankäytölle tapahtuvat rakentamisvaiheen aikana, kun sekä voimaloiden että huoltotieverkoston alueilta kaadetaan puustoa sekä raivataan pintamaata ja kasvillisuutta.
Jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto noin 0,6 hehtaarin alueelta. Näin maa- ja metsätalousvaltaisen alueen käyttö muuttuu tuulivoimatuotannolle sopivaksi. Rakennusaikana myös alueen
liikenne lisääntyy selvästi ja saattaa aiheuttaa rajoitteita alueella liikkumiselle sekä muulle liikenteelle. Toisaalta uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten metsäteiden kunnostaminen parantavat
suunnittelualueen hyödyntämistä mm. metsätalous- ja virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät
enää ole niin paljon sidoksissa talviaikaan maan ollessa jäässä.
Tuulivoimahanke rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulipuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot
ylittyvät. Möksyn suunnittelualueella ei sijaitse vakituisia asuin- ja lomarakennuksia. Lähimmät
asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalan sijoituspaikasta mitattuna. Tuulipuiston aluetta ja sen lähiympäristöä ei ole kuitenkaan kaavoitettu asuin- ja
lomarakentamiseen. Kyyjärvellä vireillä olevan pienvesistöjen suunnitteluun Möksyn alueen toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Hirvijärvi sijoittuu noin 1,4 km Möksyn tuulivoimaloista itään eikä ole suunnittelualueen melun- ja välkkeen vaikutusalueella eli tämä mahdollistaa alueen suunnittelun loma-alueeksi. Louhu-möksyn ympäristövaikutusten arvioinnissa Kyyjärven kunnan
alueelle sijoittui kolme voimalaa. Niiden jatkosuunnittelusta ja kaavan laadinnasta sovitaan Kyyjärven kunnan kanssa erikseen. Kyyjärvellä on käynnissä pienvesistöjen rantaosayleiskaava ja sen alustavissa mitoituslaskelmissa Möksyn osayleiskaava-alueen itäpuolelle sijoittuvan Hirvijärven rantaalueelle on tulossa muutamia lomarakennuspaikkoja. Tämän osayleiskaavan kaavaratkaisu mahdollistaa Hirvijärven alueen suunnittelun edelleen lomarakentamiselle.
Rakennusaikainen melu voi häiritä sekä suunnittelualueen että sen vaikutusalueen virkistyskäyttöä.
Rakentamisvaiheen jälkeisessä toimintavaiheessa alueen maankäyttö palautuu tai jatkuu ennallaan
maa- ja metsätalouskäytössä yhdessä tuulivoimatuotannon kanssa. Rakentamisen jäljiltä alueen
huoltotieverkosto parantuu helpottaen ympärivuotista pääsyä alueelle. Ympäristöön kohdistuvat tuulivoimaloiden haitalliset vaikutukset (esim. melu, välkkyminen ja varjostus) rajoittavat alueen maankäyttöä vakituisen ja loma-asumisen osalta. Tuulivoimalat koetaan yksilöllisesti ja ne saattavat haitata alueen virkistyskäyttöä. Tuulipuiston toiminnan päättyminen alueella vaikuttaa pitkälti samalla tavalla kuin sen rakentaminen. Alueen liikenne lisääntyy, kun tuulivoimaloiden purettuja rakenteita
56
kuljetetaan pois alueelta. Purkutöistä ja lisääntyvästä liikenteestä voi tulla meluhaittaa, joka häiritsee
itse alueen sekä myös vaikutusalueen virkistyskäyttöä. Purkutöiden jälkeen alue maisemoidaan
mahdollisimman luonnontilaiseksi ja alueen maankäyttö vapautuu muulle maankäytölle. Huoltotieverkostoa ei kuitenkaan pureta.
Turvetuotanto
Tuulivoimaloita tai muita rakenteita ei sijoiteta nykyisille Möksyn turvetuotantoalueille ennen niiden
turpeennoston päättymistä, eikä tuulivoimahanke siten estä tai heikennä tuotannon jatkumista tai
aiheuta turvetuotantoon soveltuvan maapinta-alan menetyksiä. Huomioitavia asioita ovat mm. turvetuotannon jatkuvuus ja rakentamistöiden yhteensovittaminen nykyisten toimijoiden kesken, mikä
edellyttää tarkemman suunnittelun vaiheita, sekä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Tuulivoimahankkeen rakentaminen edellyttää nykyisten tierakenteiden ja kenttäalueiden vahvistamista. Tämä
edellyttää mm. maa-aineksen vaihtamista pehmeiköillä kantavampaan materiaaliin. Kenttäalueet sekä huoltotiet sijoitetaan siten, ettei niiden alle jää laajalti hyödyntämiskelpoista turvetta tai kenttien
vesiensuojelurakenteita. Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka
sijoitetaan pääasiassa huoltoteiden yhteyteen, joten niillä ei ole
erityisiä vaikutuksia turvetuotantoon. Myös muilta osin turvetuotannon vesiensuojeluun käytetyt ja
muut rakenteet huomioidaan hankesuunnittelussa.
Toiminnan aikaisia yhteen sovitettavia asioita ovat mm. kohonnut tulipaloriski turvekentillä ja aumoilla kesäaikaan. Paloesteeksi alueella muodostuvat tuulivoimaloille rakennettavat huoltotiet
(leveys vähintään 6 m) ja murskerakenteinen tuulivoimalan nostoalue (noin 40x80 m), joten tuotannosta poistuneen turvesuon paloriskiä tuulivoimaloiden vaikutuksesta voidaan pitää melko pienenä
etenkin, jos turvekerros on täysin tai lähes täysin poistettu. Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä
mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu
ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat
tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen
lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet.
Turvekenttien jälkikäyttömuotoja ovat metsittäminen, maatalous- ja puutarhatalouskäyttö, ruokohelpiviljely, vesittäminen, luontainen kasvittuminen ja soistaminen. Tuulivoimatuotannon kanssa
nämä jälkikäyttömuodot ovat mahdollisia poissulkien kuitenkin osittain vesittämisen ja soistamisen.
Nykyaikaisten voimaloiden napakorkeus on tyypillisesti 120 - 150 metriä, joten pyörivän tuulivoimalan aiheuttama turbulenssi vaimenee merkittävästi ennen maatasoa. Käytännössä voidaan todeta,
että voimalan aiheuttama ilman pyörteisyys maantasolla on hyvin vähäinen. Tuulivoimaloiden sijoittaminen turvetuotantoalueiden läheisyyteen ei siten arvioida aiheuttavan turpeen pölyämisen lisääntymistä.
Savonnevan turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset Ähtävänjoen vesistöalueella kohdistuvat
ensisijaisesti Tipakanpuroon, Pohjoisjokeen, Torasjärveen ja Toraspuroon sekä vähäisempinä Savonjokeen ja Kuninkaanjokeen. Möksyn suunnittelualueelta vedet kulkeutuvat pohjoiseen Savonjokeen.
Tuulivoimaloiden rakentamistyöt tullaan toteuttamaan siten, etteivät valumavesien pääasialliset valumasuunnat muutu ja siten turvesuon kuivatusolosuhteet eivät pääse muuttumaan. Turvetuotantoalueille suunnitellaan enimmillään kuutta tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu nostoalueiden ala on
alle kaksi hehtaaria ja huoltoteiden noin hehtaari. Savonnevalla harjoitetaan turvetuotantoa tällä
hetkellä noin 40 ha alueella. Normaalitilanteessa vesimäärät tuulivoimaloiden alueella ovat niin pieniä, ettei kiintoaine-, ravinne- jne. kuormitus ole suurta ja pitoisuudet ovat todennäköisesti huomattavasti pienempiä kuin alueen turvetuotannon aikaiset valumavesien pitoisuudet. Alue on jo valmiiksi
kuivattu turvetuotannon myötä ja turvetuotantoalueen reunaojat estävät vesien pääsyn alueelle.
Tuulivoimaloiden rakentamistöiden vaikutuksesta saattaa ravinteita ja kiintoainetta kulkeutua erityisesti lähimpiin ojiin varsinkin, jos töiden ajankohta on runsassateinen. Alueella ei esiinny happamia
sulfaattimaita, joten niistä aiheutuvia vaikutuksia ei turvekerrosten alaisten massojen kaivusta aiheudu.
Turkistarhaus
57
Möksyntien varrella, noin kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmästä Möksyn voimalasta sijaitsee
turkistarha. Turkistuottajien mukaan vähimmäisetäisyys turkistarhasta voimaloihin tulisi olla 700–
800 metriä, jotta merkittäviltä vaikutuksilta voidaan välttyä. Turkistarhaus voi jatkua nykyisillä turkistarha-alueilla ja vaikutukset arvioidaan siten vähäiseksi.
Kaiken kaikkiaan vaikutuksia maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoihin voidaan pitää
vähäisinä. Rajoituksia uudelle asutukselle alueen ympäristössä ei aiheudu merkittävästi ja ketjutetun
maankäytön ansiosta vaikutukset turvetuotantoon jäävät vähäisiksi.
6.5
Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulipuiston
rakentamisen aikana, mutta ne ovat lyhytaikaisia, sillä rakentamisvaihe kestää arviolta noin kaksi
vuotta. Rakentamisen aikana liikenteessä on suuri määrä raskasta liikennettä ja erikoiskuljetuksia,
kun rakentamisessa tarvittavia materiaaleja kuljetetaan alueelle (mm. voimalat, betoni voimaloiden
perustuksiin, asennuskalusto, maa-aines huoltoteiden parantamiseen jne.). Jonkin verran rakentamisvaiheessa alueella on myös työmatkaliikenteestä johtuvaa henkilöliikennettä. Lisääntyneellä liikenteellä voi olla vaikutuksia suunnittelualueen tiestön liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Tuulivoimapuistolla ei toiminnan aikana katsota olevan merkittäviä liikennevaikutuksia. Toimintavaiheen aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. Toiminnan päättymisen aikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää samankaltaisina kuin rakentamisvaiheessakin, kun
voimalat ja sähköverkostoon liittyvät rakenteet puretaan ja kuljetetaan alueelta pois. Lisäksi alue
maisemoidaan.
Voimaloiden kuljetukseen todennäköinen vaihtoehto on käyttää länsirannikon satamia. Kyseeseen voi
tulla esimerkiksi Kristiinankaupungin, Kaskisten, Vaasan, Pietarsaaren tai Kokkolan satamat. Näissä
kaikissa tapauksissa kuljetukset vietäisiin suunnittelualueelle jossain vaiheessa valtatietä 16 pitkin.
Valtatielle 16 saavuttaisiin satamista esimerkiksi käyttäen valtateitä 13 tai 19 tai kantatietä 67. Koko
rakentamisajalle laskettuna hankkeen tuoma lisäys liikenteeseen valtatiellä 16 sen vähäliikenteisimmällä osuudella Alajärvellä olisi 2,3 %. Raskaan liikenteen lisäys valtatiellä 16 olisi noin viidennes (18
%). Raskaan liikenteen osuus liikenteestä kasvaisi 13 %:sta 15 %:iin valtatiellä 16 sen vähäliikenteisimmällä osuudella Alajärvellä. Alueen pienemmillä teillä liikenteen kuormitus kasvaa tätäkin enemmän. Liikenne tuotaisiin todennäköisesti Vehkaperäntietä pitkin, mutta myös Niskakankaantie/Möksyntie on yksi vaihtoehto. Liikenteen lisäys Vehkaperäntiellä olisi 71 %. Niskakankaantiella on
nykytilanteessa enemmän liikennettä ja siellä liikenne kasvaisi hankkeen rakentamisen aikana 29 %.
Taulukko 5. Liikennemäärät ja niiden kasvu kuljetusreiteillä.
Kokonaisliikenteen
Raskaan
lisäys
liikenteen lisäys
VT 16
2,3 %
18 %
Vehkaperäntie
71 %
-
29 %
-
(YT16863)
Niskakankaantie
(YT17529)
Erikoiskuljetukset heikentävät liikenteen sujuvuutta todennäköisesti merkittävimmin siellä missä liikennemäärät ovat suurimpia eli tässä tapauksessa erityisesti taajamissa ja niiden isoimmissa risteyksissä. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa lisääntyvä liikenne suunnittelualueen teillä lisää jonkin verran myös tienvarren melu- ja pölyhaittoja. Arvion mukaan liikenne alueen teillä ei kuitenkaan
lisäänny suhteessa niin paljoa, että liikennemelu kantautuisi nykyistä selvästi kauemmas. Lisäksi kyseessä ei ole ns. jatkuva liikennemelu, kuten vaikkapa kaupungeissa, ja suunnittelualueen teillä on
myös ns. autottomia hetkiä. Tienvarren asukkaat voivat kuitenkin kokea ympäristönsä meluisammaksi. Myös pölyhaitat tienvarren asukkaille lisääntyvät jonkin verran ja ne kohdistuvat lähinnä päällystämättömille teille suunnittelualueella ja kuljetusreiteillä. Arvion mukaan kyseessä ei ole kuitenkaan merkittävä pölyhaitan lisäys, sillä kuten edellä mainittu, teillä on myös ns. autottomia hetkiä.
Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa tehtävillä teiden parannustöillä on pitkäaikaisia myönteisiä
vaikutuksia alueen tiestön kuntoon ja liikennöitävyyteen. Henkilöliikenteen osalta liikennemäärien
58
muutosten voidaan olettaa olevan niin pieniä, ettei niillä ole kokonaisuuden kannalta merkitystä.
Toiminnan päättymisen aikaiset liikennevaikutukset ovat rinnastettavissa rakentamisvaiheeseen, joskin ne ovat todennäköisesti hieman pienempiä mm. siksi, että huoltoteitä ei rakenneta eikä pureta.
Toimintavaiheen aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti (yht. 54 käyntiä / vuosi). Toiminnan aikana tuulivoimalat eivät aiheuta merkittäviä riskejä liikenteelle. Tuulivoimalan alueet on merkitty kaavaan niin, että voimalat rakennetaan yli kilometrin päähän suunnittelualueen läheisistä
maanteistä (kuva 40). Liikenneviraston 8/2012 ohjeen (”Tuulivoimala-ohje - Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen”) mukaan vähimmäisetäisyys maanteihin tulisi olla 300
metriä (nopeusrajoitus 100 km/h tai yli) tai riskinarvion perusteella voimalan kokonaiskorkeus +
maantien suoja-alue eli 220 metriä + 20-30 metriä.
Rakentamisaikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää kohtalaisina. Suunnittelualueelle suuntautuu
suuri määrä raskasta liikennettä, mutta kuljetukset jakaantuvat toista vuotta kestävälle rakennusajalle. Osa kuljetuksista on liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Liikenne kasvaa etenkin pienillä
teillä.
Kuva 40. Suunnittelualueen ympäristössä olevat maantiet ja lähimpien tuulivoimaloiden etäisyys niihin.
Finavian lausunnon mukaan (9.4.2013) hankkeella ei ole vaikutuksia lentoasemien ilmailumääräys
AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajapintoihin. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen ja
ovat sen takia varustettava lentoestevaloin. Puolustusvoimilta on pyydetty lausunto Louhun-Möksyn
tuulivoimapuiston vaikutuksista Puolustusvoimien toimintaan. Puolustusvoimien lausunnon
(20.6.2013 Möksyn osalta) mukaan tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset eivät ole
merkittäviä valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja
käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden
rakentamista alueelle.
Digitan lausunnon mukaan tuulivoimapuisto todennäköisesti aiheuttaa häiriöitä tv-vastaanotossa
suunnittelualueen itäpuolella, eli Vehkaperäntien ympäristössä suoraan tuulivoimaloiden itäpuolella.
Mahdolliset häiriöt voidaan kuitenkin korjata joko kiinteistökohtaisella antenninkunnostuksella tai ns.
täytelähettimellä. Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä.
6.6
59
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Möksyn alueelle suunnitellut tuulivoimalat eivät merkittävästi vaikuta kaukomaisemaan, mutta lähialueille vaikutukset voivat olla paikoin kohtalaisiakin. Suunniteltujen tuulivoimaloiden laajimmat näkyvyysalueet lähimaisemassa (0-6 km etäisyys) kohdistuvat laajoille, avoimille peltoaukeille ja turvetuotantoalueille sekä yhdelle vesialueelle. Tuulivoimaloihin vaadittavat lentoestevalot voivat näkyä
yöllä kirkkaalla säällä kauas. Kaukomaisemassa tuulivoimaloiden valot erottuvat pieninä pisteinä horisontissa tai voivat pilvisellä säällä heijastua pilviin, joka voi tehostaa valaistuksen huomioitavuutta.
Jatkosuunnittelussa tullaan kuitenkin valitsemaan mahdollisimman haitattomat lentoestevalot.
Möksyn suunnittelualueen itäpuolella noin kahden kilometrin päässä sijaitseva Vehkaperän kylä
sijaitsee Möksyn suunnittelualueen laajasta suoalueesta nousevien kumpujen päällä (kuva 42, havainnekuvat ovat myös liitteessä 16). Kylänraitti ja pohjois-etelä suuntainen Vehkaperäntie ovat näin
ollen hieman korkeammalla kuin ympäröivä maasto ja Möksyn suunnittelualue. Vehkaperän ja Vehkaperäntien varrella sijaitsevat pihapiirit ja peltoalueet ovat pieniä ja yksittäisiä, jolloin näkymät tuulivoimaloiden suuntaan muodostuvat hyvin rajoittuneiksi. Tuulivoimalat voivat näkyä vain osittain ja
tietyistä paikoista. Maisemavaikutukset eivät ole merkittäviä.
Kyyjärventien varrelle muodostuneet Möksyn ja Hokkalan kylät sijaitsevat Möksyn suunnittelualueelta pohjoiseen (kuva 41). Möksyn kylä sijaitsee noin 200 metriä merenpinnan yläpuolella kohotessaan
ympäröiviltä suoalueilta. Usean eri ikäkauden rakennuksia sisältävä Möksyn kylä ja varsinkin Niemen
osa on maisematyypiltään pienipiirteinen. Maisematilat ovat pääasiassa sulkeutuneita, vaikka kylä
kohoaakin hieman ympäröivää maastoa korkeammalle. Pihapiirit ovat pieniä ja laajempien peltoalueiden näkymät tuulivoimaloiden suuntaan katkeavat useasti peltokuvioiden välisiin puustoisiin alueisiin. Möksyn kylältä avautuu ajoittain näkymiä voimaloiden suuntaan ja lähimpiä voimaloita näkyy.
Kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoinen alue "1900-luvun alun pihapiirit" sijaitsee Möksyn kylässä Heikinmäentien varrella. Lähimmät voimalat näkyvät alueen maisemakuvassa vaihtelevasti, jolloin maisemavaikutukset eivät ole merkittäviä. Hokkala sijaitsee Möksyn kylästä noin kilometrin verran Kyyjärventietä itään muodostaen oman kokonaisuutensa. Hokkalan kylä on hyvin samantyyppinen kuin Möksyn kylä kohotessaan yli 200 metriä meren pinnan yläpuolelle. Asutus on sijoittunut pääasiassa Hokkalantien ja Lamminjärventien varsille. Maisematilat ovat pääasiassa sulkeutuneita ja pihapiirit suhteellisen pieniä, joten näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan avautuu vain paikoin.
Uusikylän ja Karstaperän peltoalueet ovat lähialueiden mittakaavassa avoimia ja laajoja. Näiltä alueilta avautuu näkymiä Möksyn suunnittelualueen suuntaan. Kuitenkin etäisyyden kasvaessa tuulivoimaloihin maisemavaikutukset pienenevät oleellisesti. Myös Iiruunjärven eteläosasta voi avautua kapea näkymä tuulivoimaloiden suuntaan.
Möksyn alueella ei muodostu merkittäviä maisemallisia yhteisvaikutuksia Louhun hankkeen kanssa.
Suunnittelualueiden välissä sijaitsee pohjois-eteläsuuntainen Niskakankaantie, joka vaihtuu etelään
päin kuljettaessa Möksyntieksi. Kumpuilevassa ja pienipiirteisessä maastossa mutkitteleva tie kulkee
Lehdonperän ja Marjoperän kylien läpi. Kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoinen Lehdonperän kylä sijaitsee suunnittelualueiden välissä lähimmillään noin kilometrin päässä tuulivoimaloista
(kuva 43) ja Marjoperän kylä vajaan kolmen kilometrin päässä hieman suunnittelualueiden eteläpuolella. Sekä uudempaa että vanhempaa rakennuskantaa sisältäviä pihapiirejä sijaitsee kylien lisäksi
tien varrella. Alueen pihapiirit ja peltokuviot ovat verrattain pieniä ja metsään rajautuvia, eivätkä
muodosta juuri yhtenäisiä laajempia näkymiä. Pihapiireistä eikä pihapiireille ei avaudu laajoja ja
merkittäviä näkymiä kummankaan tuulivoima-alueen suuntaan, mutta lähimmät tuulivoimalat näkyvät osittain lyhyen välimatkan vuoksi. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoiselle Lehdonperän alueelle eivät näin ollen ole myöskään merkittäviä.
60
Kuva 41. Näkymä Hokkalasta Lamminjärventieltä etelään päin Möksyn tuulivoimaloiden suuntaan.
Kuva 42. Havainnekuva Vehkaperällä yhdestä Vehkaperän avoimimmista näkymistä itään päin Möksyn tuulivoimaloiden suuntaan. Kuvan Lehtomäen tila on paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennusperintökohde.
Kuva 43. Näkymä Lehdonperällä itään Möksyn tuulivoimaloiden suuntaan.
61
Kuva 44. Sekä Louhun että Möksyn tuulivoimapuiston rakenteet, maiseman piirteet, arvoalueet ja näkyvyysalueet lähimaisemassa.
Suunnittelualueen lähialueella sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009), Pesolan mäen taloryhmä. Alue on osoitettu myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Suunniteltavien tuulivoimaloiden näkyvyys Pesolan mäen taloryhmälle on vähäistä. Alueen peltokuviot
ovat pienialaisia ja rajautuvat korkeaan puustoon, jolloin avoimia näkymiä ei muodostu. Lisäksi
pihapiireissä kasvaa peittävää puustoa. Vehkaperän kylän alueen paikallisesti kulttuurihistoriallisesti
arvokkaille viidelle pihapiirille ei kohdistu suuria vaikutuksia suunniteltavista tuulivoimaloista. Pihapiirien peltokuviot tuulivoimaloiden suuntaan ovat pieniä ja rajoittuvat puustoon. Ainoastaan lähimmät
tuulivoimalat voivat näkyä osittain puuston yli.
Muinaisjäännökset nro 7 (Savonjärvi 1), 8 (Savonjärvi 2) ja 9 (Savonjärvi 3) sijoittuvat suunnitellun
tieyhteyden läheisyyteen ja ne on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa.
6.7
62
Hankkeen vaikutuksista Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen (FI0900043, SPA, SCI),
Haukisuon-Härkäsuon-Kukkonevan (FI900093, SPA, SCI), Pohjoisnevan (FI0800012, SCI) ja
Mäntykankaan (FI0800100, SCI) Natura-alueisiin on laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen
Natura-arviointi omana menettelynään (Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueiden Naturaarviointi, Ramboll 2014). Lajikohtainen tarkastelu osoitti, että Möksyn tuulivoimapuisto ei aiheuttaisi
merkittävää haittaa tarkastelluille Natura-alueille. Möksyn hanke yhdessä Pesolan ja Korkeamaan
hankkeiden yhteisvaikutuksena tulisi lisäämään jonkin verran Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo – Hirvilammen ja Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan – Natura-alueiden suojeluperusteena mainitun maakotkan reviirin autioitumiseen kohdistuvaa riskiä. Hankkeiden muodostamasta kokonaisriskistä Möksyn vaikutus arvioidaan kuitenkin murto-osaksi verrattuna kyseisten tuulivoimahankkeiden muodostamiin kokonaisvaikutuksiin. Natura-alueista Möksyn aluetta lähimmäksi sijoittuvan Pohjoisnevan
suojeluperusteisiin Louhu-Möksyn tuulivoimahankkeesta kohdistuu vähäisiä tai korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia lähinnä metsäpeuraan ja suurpetoihin, joiden talvilaidunalueita tai elinpiiriä hanke voi
jonkin verran heikentää. Ottaen huomioon sekä metsäpeuran laidunalueiden laajuus ja laidunkierto,
sekä hankkeen sijoittuminen laidunalueiden reunaan, vaikutus metsäpeuraan arvioidaan vähäiseksi
tai kohtalaiseksi. Metsäpeuran tapaan suurpedoilla on laajat reviirit Suomenselän alueella, mikä vähentävää lajiin kohdistuvia häiriövaikutuksia. Muuttolintuna mainittuun naurulokkiin voi aiheutua lepäilijämääriin hankalasti ennustettavia vaikutuksia myös Peuralamminnevalle, jotka voivat olla Natura-alueen levähtäjämääriä lisääviäkin. Itse Peuralamminnevalla pesiviin naurulokkeihin vaikutuksia ei
kuitenkaan olisi.
Tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia suunnittelualueen läheisyydessä
sijaitseviin muihin luonnonsuojelualueisiin. Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevat runsaan kolmen
kilometrin etäisyydellä Torisaaren luonnonsuojelualue ja Kelkkasuon alue, jossa on luonnonsuojelualuevaraus. Alueet sijoittuvat turvetuotantoalueiden keskelle eikä suunnittelualueen ja
Torisaari-Kelkkasuon välillä ole selkeää virtausyhteyttä, jolla voisi olla vaikutuksia kohteiden
luonnontilaan. Muut luonnonsuojelualueet sijaitsevat yli seitsemän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Hankkeesta ei etäisyydestä johtuen arvioida olevan vaikutuksia em. luonnonsuojelualueisiin.
6.8
Yhteisvaikutukset
Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista merkittävimmäksi on arvioitu hankkeiden positiivinen vaikutus uusiutuvan, hiilidioksidivapaan energiantuotannon kannalta, jonka avulla pystytään myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Lisäksi hankkeet tuovat merkittäviä etuja Etelä-Pohjanmaan ja sen lähiseudun elinkeinoelämään niiden työllistävän vaikutuksen ja teollisuuden kehittämisen kautta. Myönteistä seudulle on myös energiaomavaraisuuden kasvu ja tuotantovarmuuden lisääntyminen hajauttamisen myötä.
Muilta osin yhteisvaikutuksia syntyy lyhyehköistä välimatkoista johtuen lähinnä Louhukankaan, Pesolan ja Korkeanmaan tuulivoimahankkeiden kanssa. Yhteisvaikutuksia on selvitetty laajemmin maakuntakaavatasolla ja keväällä 2014 laaditussa Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueiden
yleissuunnitelmassa (Ramboll). Yhteisvaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön jäävät
vähäisiksi. Tuulivoimahankkeet sijoittuvat etäälle kuntakeskustoista ja alueiden maankäyttö on nykytilassa lähinnä metsätalouteen, turvetuotantoon ja virkistäytymiseen liittyvää eikä alueilla ole merkittäviä muita kilpailevia maankäyttöpaineita. Alueella on paljon turvetuotannossa olevia suoalueita,
joiden osalta tuulivoimatoimijat ja turvetuottajat yhdessä maanomistajien kanssa neuvottelevat tapauskohtaisesti. Tosin elinympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset (esim. melu ja välke) rajoittavat tulevaisuudessa alueen maankäyttöä vakituisen ja loma-asumisen osalta. Liikenteellisiä yhteisvaikutuksia voi syntyä, jos alueet toteutuvat yhtäaikaisesti ja liikennöinti sijoittuu samoille kuljetusreiteille. Näitä voivat olla erityisesti lähialueen valtatiet, esimerkiksi VT16.
63
Vihisuo
Mustalamminmäki
Muut tuulivoimahankkeet
Kuva 45. Lähiseudun tuulivoimahankkeet.
Maisema
Maisemallisia yhteisvaikutuksia Möksyssä syntyy Louhukankaan alueen kanssa alueiden väliin jäävälle asutukselle. Vaikutukset ovat kuitenkin enintään kohtalaisia, koska samanaikaisesti ei lähimaisemassa avaudu näkymiä molempiin tuulipuistoihin. Niitä on kuvattu osiossa 6.6. Muilta osin yhteisvaikutuksia syntyy Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden kanssa. Louhun-Möksyn sekä Pesolan ja Korkeanmaan tuulivoimahankkeiden toteutuminen voimistaa asutukselle kohdistuvia maisemavaikutuksia
lähimaisema-alueella erityisesti Niskakankaantien/Möksyntien varrella sijaitsevissa Lehdonperän ja
Marjoperän kylissä ja kylien lähialueilla. Joiltakin avoimilta kohdin tien varrelta on mahdollista avautua näkymiä kaikille tuulivoima-alueille. Lehdonperässä avoimilla alueilla Louhun ja Möksyn lähimmät
tuulivoimalat nousevat maisemassa selvästi metsänrajan yläpuolelle. Kauempana sijaitsevat Louhun
ja Möksyn voimalat sekä Pesolan ja Korkeanmaan hankkeen voimalat sijaitsevat tällöin maiseman
taustalla etäisyydestä, maaston tasaisuudesta ja peitteisyydestä johtuen. Marjoperän tienoilla etäisyyttä kaikkiin tuulivoima-alueisiin kertyy joitakin kilometrejä, eikä osa tuulivoimaloista nouse todennäköisesti toisia hallitsevammaksi avautuvassa maisemassa. Kyyjärven Vehkaperän suunnassa
64
Pesolan ja Korkeanmaan tuulivoimalat laajentavat tuulivoimaloiden näkyvyyssektoria etelän suuntaan. Nousevasta topografiasta ja maaston peitteisyydestä
johtuen alueelta ei kuitenkaan avaudu juurikaan avoimia pitkiä näkymiä hankkeiden suuntaan. Osittaisia näkymiä voi syntyä myös Iiruunjärvelle, Karstaperälle, Uusikylälle ja Hokkalaan. Maisemavaikutus ei kuitenkaan voimistu suhteellisen pitkän etäisyyden ja voimaloiden sijainnin vuoksi. Kaukomaisemassa tuulivoimahankkeet voivat voimistaa maisemavaikutuksia Alajärven ja Kyyjärven suunnissa maaston korkeimmilla kohdilla ja muutamilla avoimemmilla alueilla, mutta kaukomaisemaan
kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Peuranlinnan ja Alajoen alueet voivat aiheuttaa maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia hankkeiden väliselle alueelle, jossa sijaitsevat mm. Möksyn ja Hokkalan kylät. Muut hankkeet ovat yli 15 km päässä, joten maisemallisia
yhteisvaikutuksia ei niistä juuri synny. Voimalinjoista voi syntyä paikallisia yhteisvaikutuksia.
Melu ja välke
Möksyn alueella on melun ja välkkeen osalta yhteisvaikutuksia siihen rajautuvan Pesolan alueen
kanssa. Hankkeista muodostuu melun osalta yhteisvaikutuksia Möksyn alueen kaakkoispuolella sijaitseviin yksittäisiin Vehkaperän ja Heinäahon asuinrakennuksiin ja Ison-Syvärin saunamökkiin. Melutaso kasvaa alueella noin 0…3 dB. Yhteisvaikutusten johdosta ei kuitenkaan sijaitse missään uusia
asuin- tai lomarakennuksia suunnitteluohjearvot ylittävillä alueilla verrattuna hankkeiden yksittäisiin
mallinnuksiin. Sama koskee myös pienitaajuista melua. Myös välkkeen yhteisvaikutukset kohdistuvat
em. alueelle, mutta tässäkään tapauksessa ei yhteisvaikutusten johdosta sijaitse missään uusia
asuin- tai lomarakennuksia 8 tai 10 tunnin mukaisella välkevaikutusalueella.
Kuva 46. Yhteisvaikutusten melumallinnus.
Linnusto
Pohjanmaan maakuntien asuttamattomille metsäalueille on suunnitteilla hyvin runsaasti
tuulivoimaa. Suunnitelmien toteutuessa vaikutukset kohdistuisivat erämaalajeihin lukuisilla eri alueilla. Jos tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa lajien populaatioihin heikentäviä vaikutuksia yksittäisillä alueilla, voidaan arvioida useiden tuulivoimapuistojen yhdessä voivan heikentää näiden lajien
kantaa laajalla alueella. Meri- ja maakotka, sekä sääksi lukeutuvat ominaisuuksiltaan lajeihin, joihin
tuulivoimalat herkimmin voivat vaikuttaa. Hankkeet voivat vaikuttaa lajeihin pienentämällä potenti-
65
aalisia ruokailualueita tai aiheuttaen törmäyskuolleisuutta. Etelä- Pohjanmaalla näistä lajeista keskeisin arvioitava laji on maakotka, joita pesii maakunnassa noin 10 paria. Eri puolilla toteuttavista tuulivoimahankkeista voi yhdessä seurata lisääntyvää kuolleisuutta, mikä edelleen voi heijastua populaatiotasolla. Pesimäpaikkoihin olevan pitkän etäisyyden vuoksi, ja koska alueella ei todennäköisesti ole
juuri merkitystä kotkien ravinnonhankinnassa, hankkeen aiheuttama vaara reviireille on vähäinen.
Pesimättömille ja muille kierteleville kotkille hankkeesta koituva vaara, suhteutettuna voimalamäärään, on todennäköisesti keskimääräistä luokkaa verrattuna muihin Etelä-Pohjanmaalle suunnitelluille
tuulivoimapuistoalueille. Natura-arvioinnin mukaan mahdolliset vaikutukset maakotkaan muodostuvat pääosin Pesolan ja Korkeanmaan tuulivoimahankkeesta, mutta Möksyn tuulivoima-alue voi lisätä
yhteisvaikutuksia kasvattamalla törmäysriskiä ja pienentäen maakotkan käytössä olevaa saalistusaluetta. Möksyn alue sijoittuu kuitenkin Pesolaa ja Korkeanmaata kauemmas pesäpaikoilta, minkä
vuoksi sen vaikutus arvioidaan vähäiseksi.
Tarkastellut tuulivoima-alueet muodostavat yhdessä kymmenien kilometrien laajuisen kaakkopohjoissuuntaisen ketjun, jolloin voimala-alueet olisivat osittain poikittain etenkin joutsenten ja hanhien päämuuttosuuntaa vastaan. Tuulivoima-alueet eivät kuitenkaan sijoitu keskeiselle muuttoreitille
tai muuton aikaisten levähdysalueiden tuntumaan. Näistä syistä estevaikutus kohdistuisi pieneen
osaan kannasta ja vain lyhyen ohilennon ajalle. Lisäksi linnuille jäisi edelleen laajoja, kymmenen kilometrin levyisiä, aukkoja puistoalueiden väliin. Kokonaisuudessaan törmäysriskin ja estevaikutusten
merkitys populaatioille olisi edelleen vähäinen tai enintään kohtalainen. Suuremmat vaikutukset ovat
mahdollisia silloin, jos jokin hankkeista sijoittuisi esimerkiksi kurkien tai joutsenten tärkeiden yöpymis- ja ruokailualueiden väliin. Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn hankkeen yhteydessä rakennettava
liityntävoimajohto sijoittuu olemassa olevan voimajohdon rinnalle, mistä johtuen sen linnustovaikutukset jäävät vähäiseksi.
Tuulivoiman yhteisvaikutukset metsäpeuraan
Metsäpeurakannan elinvoimaisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat etenkin talvilaitumina toimivat jäkäläkankaat sekä vasomisalueina toimivat häiriöttömät suoalueet. Suunnittelualueella ei tällaisia esiinny, mutta läheisen Louhun tuulivoima-alueen voimaloista neljän on todettu sijoittuvat aiemmin talvilaitumena toimineelle kankaalle. Laidunalueen poistuman osuus on kuitenkin
erittäin pieni kokonaispinta-alasta, mistä johtuen vaikutukset jäävät hyvin vähäiseksi. Kesälaidun tai
vasomisalueisiin vaikutuksia ei arvioitu aihetuvan lainkaan. Yksittäisen hankkeen ympäristövaikutukset Suomenselän metsäpeurakantaan jäävät yleensäkin todennäköisesti hyvin pieniksi vaikka alueet
sijoittuisivat lajin kannalta herkimmille elinympäristöille. Eri puistojen vaikutukset ovat kuitenkin
kumuloituvia. Metsäpeurojen elinalueille on suunnitteilla useita tuulivoima-alueita. Kuvassa 47 on
osoitettu Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoissa käsiteltyjen tuulivoima-alueiden
sijoittumista Suomenselän metsäpeura-alueille.
Kuvasta nähdään että yksikään suunnitelluista tuulivoima-alueista ei sijoitu viime vuosien talvilaidun
alueille. Aiemmin talvilaitumina toimineille seudulle sijoittuu useita tuulivoima-alueita, etenkin KeskiPohjanmaalla. Suuri osa alueista todennäköisesti sijoittuu metsätyypeille, jotka eivät sovellu talvilaidunalueiksi. Tulevaisuudessa tuulivoima-alueet voivat kuitenkin vaikuttaa laidunalueiden valikoitumiseen. Jäkälän hitaan uusiutumisen myötä peurat vaihtavat laidunalueita muutamien vuosien välein. Todennäköistä on, että jollain aika välillä peurat palaavat myös aiemmille talvilaidun alueille. Aikavälin pituutta ei nykytiedoin voida tarkasti ennakoida. Mahdollista on, että peurat eivät käyttäisi
vanhaa laidunaluetta vuosikymmeniin, vaikka voimaloita ei olisikaan. Tähän vaikuttavat etenkin potentiaalisten laidunalueiden esiintyminen seudulla. Tiedossa ei ole myöskään voimaloiden karkotusvaikutuksen laajuutta ja kestoa. On todennäköistä, että peurat välttelevät tuulivoima-alueita etenkin
rakentamisen aikana. Voimalat, tiet ja sähkölinjat voivat melu-, välke- ja liikennehäiriöiden myötä
vähentää peuroille soveltuvien laidunten määrää myös voimaloiden käytön aikana. Mahdollista on se,
että peurat ajan myötä tottuvat käyttämään osia tuulivoima-alueista voimaloista huolimatta.
Kaikkiaan metsäpeurat ovat talvehtineet vuosina 1980–2013 riistakeskuksen havaintoaineiston mukaan noin 4800 neliökilometrin alueella. Mahdollista on, että alue laajenee tästä tulevina vuosina.
Maakuntakaavojen tuulivoima-alueita sijoittuu seudulle noin 150 km2. Ruokailuun soveltuvien kankaiden osuutta talvilaidunalueiden kokonaispinta-alasta ei ole tiedossa, mutta karkeasti voidaan arvioida, että tuulivoimala-alueet vähentäisivät noin 3-5 %:n käytössä olleista talvilaidunalueista Keskija Etelä-Pohjanmaalla. Mahdollisesti rakentamisen ulkopuoleiset metsäalueet kaava-alueilla ainakin
osin soveltuvat laidunalueeksi etenkin rakentamisen jälkeisinä vuosina, toiminnan vakiinnuttua. Edel-
66
lä mainitun suuruinen laidunalueiden poistuma ei vaaranna metsäpeuran esiintymistä Suomenselällä,
mutta saattaa osaltaan vähentää seudun kykyä ylläpitää nykyisen suuruista kantaa. Yleispiirteisesti
voidaan arvioida, että kantokyky voi laskea edellä mainitun osuuden verran, mikäli laidunalueiden
laajentuminen ei ole mahdollista ja laitumien määrä olisi kannan elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa.
Huomioiden tuulivoima-alueiden pieni osuus talvilaitumista, niiden sijoittuminen nykyisen talvilaidunalueen ulkopuolelle ja peurojen luontainen tapa vaihtaa laidunaluetta, arvioidaan, että suunnitellut
tuulivoima-alueet eivät elinkaarensa aikana aiheuttaisi kuin korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia Suomenselän metsäpeurapopulaation talviajan elinoloihin.
Kuva 47. Suomen selän metsäpeuran esiintymisalueet. Sinisellä kannan levinneisyysalue, pystyviitoituksella
talvilaidunalueet 1980-2013 ja ruudutuksella talvilaidunalue 2010-luvulla.
6.9
Riski- ja häiriötilanteet
Rakentamisen aikaiset turvallisuusriskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Siksi ulkopuolisten liikkuminen on kiellettyä tuolloin tuulivoima-alueella sekä maakaapeleiden ja voimajohdon rakentamisalueella. Toiminnanaikaiset riskit liittyvät voimalan rikkoutumiseen ja jään lentämiseen lavoista. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. VTT:n tilastojen mukaan tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuuspoikkeamia on Suomessa ollut vuosina 1996–2011 kuusi
67
kappaletta. Potentiaalisesti vaarallisiksi tapauksiksi on määritelty kaksi tuulivoimalan siiven kärjessä
olevan jarrun vaurioitumista ja putoamista. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa ei käytetä tällaista ns.
kärkijarrua, joten tämä onnettomuustyyppi ei ole mahdollinen nyt suunnitelluissa tuulivoimaloissa.
Käytännön kokemusten perusteella jään muodostuminen voi aiheuttaa vaaraa sisämaan tykkylumialueilla. Jäätäviä olosuhteita on vuodessa arvioilta 8-14 vrk. Riskivahinkojen aiheutumiseen on tällöinkin äärimmäisen pieni. Jääkappaleen osumisen riski on hieman suurempi kuin salamaniskulla ja
pääosa vähäisestä irtoavasta jäästä tippuu suoraan voimalan alle. Suomessa Pohjanlahden rannikolla
kuten Porissa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa on pitkät kokemukset tuulivoima-alueesta, jossa tuulivoimalat sijaitsevat rannikolla tai rannikon läheisyydessä. Vaikka näissä osittain jo yli 10 vuotta vanhoissa tuulivoimaloissa siipien jäätymistä ei ole teknisesti estetty, jään ei tiedetä aiheuttaneen vahinkoja henkilöille tai omaisuudelle. Suurin riski on suoraan voimalan alapuolella voimalaa käynnistettäessä, jolloin siivistä ja rakenteista voi irrota niihin pysähdyksen aikana muodostunutta jäätä. Nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai
siipiin muodostuneen jään. Jäätävistä olosuhteista varoitetaan ääni- ja valomerkein ja voimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut.
Voimajohtoihin liittyvät turvallisuusriskit liittyvät jännitteellisen johdon synnyttämä sähkökenttä ja
johdossa kulkevan virran luoma magneettikenttä sekä esimerkiksi kaatuvan puun aiheuttama rakenteiden rikkoutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut suositusarvot pienitaajuisille
(mm. voimajohdot) sähkö- ja magneettikentille. Esim. Säteilyturvakeskuksen suositusetäisyys herkälle asutukselle (koulut, päiväkodit) on vähintään 40 m 110 kV voimalinjasta. Lisäksi voimalinjan
läheisyydessä työskentelyyn liittyy turvaetäisyyksiä. Riskejä liikenteelle ja turvetuotannolle on kuvattu osioissa 6.5 ja 6.4, joista jälkimmäisessä on kuvattu myös paloturvallisuutta.
Pelastustoimen kumppanuusverkoston turvallisuustyöryhmä on linjannut, että esittää 600 metrin
suojaetäisyyttä asutukseen ja vaarallisiin kohteisiin ellei tuulivoimalle laadittu vaaranarvio edellytä
lyhyempää tai pidempää etäisyyttä. Pelastusviranomaisen ohjeet mm. tulipaloriskin vähentämiseksi
on huomioitu suunnittelussa ja pelastussuunnitelma laaditaan alueelle rakennuslupavaiheessa.
6.10 Yhteenveto vaikutuksista
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja
elinympäristöön
Melutasot eivät ylitä suunnitteluohjearvoja, joten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Yksittäisten
asuinrakennusten kohdalla välkemäärän suuruus on suurta tai keskisuurta. Em. rakennusten osalta välkevaikutukset ovat kohtalaisia.
Vaikutukset metsästykseen jäävät vähäisiksi.
Riistaeläimet saattavat väliaikaisesti karkottua
rakentamisaikana suunnittelualueelta ja sen
läheisyydestä.
Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen,
ilmaan ja ilmastoon
Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä,
mutta ovat paikallisia ja pienialaisia. Osa rakentamisalueista sijoittuu ennestään voimakkaasti muokatuille turvetuotantoalueille. Vaikutusalueella ei sijaitse arvokkaita geologisia
kohteita tai alueita.
Möksyn alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu
luokiteltuja pohjavesialueita eikä hankkeen toteuttamisella ole siten vaikutuksia pohjaveden
muodostumiseen, laatuun tai määrään. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa rakentamisalueiden lähiojiin. Möksyn alueella sijaitsee raken-
tamisalueiden läheisyydessä lisäksi luonnontilaltaan muuttunut Savonjärvi sekä luonnontilainen norouoma. Rakentamistoimien läheisyydessä pintavesienvirtaukset voivat muuttua ja
vedet samentua kiintoaineksen lisääntyessä
hetkellisesti. Ojat saattavat maansiirtotöiden
yhteydessä tukkeutua. Pohjavesi ja vesistövaikutukset ovat vähäisiä.
Hankkeen ilmastovaikutus on paikallisella tasolla merkittävästi positiivinen.
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Osayleiskaava tukee alueen arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kaavan toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen
muodostamien luontotyyppien tai sen tarjoamien elinympäristöjen monimuotoisuuteen.
Suunnitelluilla tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei lähtöaineiston tai tehtyjen selvitysten perusteella
sijaitse arvokkaita luontokohteita. Noin viidesosalla tuulivoimaloiden alueista vaikutukset
kohdistuvat turvetuotantoalueille, joilla vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin jäävät hyvin vähäisiksi.
Linnustoselvitysten perusteella hankealueen
pesimälinnusto koostuu pääosin tavanomaisesta lajistosta, mutta alueella on myös maakunnallisesti arvokkaita esiintymiä. Huomionarvoisin kohde on Savonjärvi, jossa esiintyy mm.
suuri naurulokkiyhdyskunta ja uhanalaisia vesilintulajeja. Hankkeen vaikutuspiirissä esiintyy myös teerien soidinpaikkoja ja petolintuja,
kuten ruskosuo-, sinisuo- ja kanahaukka. Lintujen muuton kannalta Möksyn alue ei sijoitu
merkittäville muuttolintureiteille. Huomionarvoinen on kuitenkin Suomen halki kulkeva kurjen syksyinen päämuuttoreitti, joka joinakin
syksyinä voi ajautua suunnitellulle tuulivoimaalueelle. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei ole hankkeen vaikutuspiirissä, mutta Savonjärvellä laskeutuu jonkin verran muuttolintuja. Hankkeen
vaikutukset arvioidaan pesimälinnustolle keskisuuriksi ja muuttolinnustolle vähäisiksi.
Suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet
eivät sijoitu lepakoiden kannalta merkityksellisiin elinympäristöihin. Lepakoihin kohdistuvien
vaikutusten arvioidaan jäävän hyvin vähäisiksi,
sillä Möksyn alueen lepakkohavainnot olivat
kaiken kaikkiaan yksittäisiä ja hajanaisia.
Suunnittelualueelta havaittiin viitasammakoille
soveliaita elinympäristöjä ja alueella tehtiin
havaintoja myös soidintavista viitasammakois-
68
ta. Havainnot sijoittuivat pääosin muutamalle
alueelle turvetuotantoalueiden ojiin sekä Savonjärvelle. Savonjärvellä sijaitsevaan viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueeseen ei kohdistu kaavan mukaisia rakentamistoimia, eikä vesistön vedenlaadun arvioida
heikentyvän rakentamistoimien aikana. Turvetuotannon vesienkäsittelyjärjestelmissä havaitut viitasammakoiden elinympäristöt suositellaan huomioitavan rakentamistoimissa viitasammakoiden kutuaikana.
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja liitooravan esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia lajiin.
Suunnittelualueella ei tehty havaintoja rämeristihämähäkin esiintymisestä, eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikutuksia lajiin. Lajille
potentiaalisille alueille ei kohdistu rakentamistoimia.
Alueella on tehty havaintoja karhusta, sudesta
ja ahmasta, joista havainnot susista ja ahmasta ovat todennäköisesti satunnaisesti alueella
liikkuvista yksilöistä. Möksyn alue ei ole erityisen soveliasta näiden lajien elinympäristöksi.
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen
Metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston tieltä suhteessa vähäisesti. Metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua tuulipuiston
toiminnan aikana. Huoltoteitä voidaan käyttää
metsätaloustoimenpiteisiin ympäri vuoden.
Rakentaminen on rajoitettua tuulipuistoalueella
ja sen välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristöä ei ole kaavoitettu asuin- ja lomarakentamiseen.
Rakentamisen aikana tuulipuiston alueella liikkuminen on rajoitettua. Toiminnan aikana tuulipuisto ei estä alueella liikkumista tai virkistystä. Talvisin liikkuminen voimalan välittömässä
läheisyydessä voi olla rajoitettua myös irtoavan jään takia. Rakennettava huoltotieverkosto
helpottaa alueella liikkumista.
Ketjutetun maankäytön ansiosta vaikutukset
turvetuotantoon jäävät vähäisiksi. Turkistarhaukselle ei koidu vaikutuksia.
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Rakentamisvaiheessa suunnittelualueelle suuntautuu suuri määrä raskasta liikennettä, mutta
kuljetukset jakaantuvat yli vuoden ajalle. Osa
kuljetuksista on liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Liikenne kasvaa etenkin pienillä
teillä. Vaikutukset ovat liikenteen osalta pai-
69
koin kohtalaisia.
Lentoliikenteeseen, säätutkan toimintaan tai
Puolustusvoimien toimintaan ei synny vaikutuksia. Viestintäyhteyksissä tv-vastaanoton
osalta voi olla vaikutuksia Vehkaperäntien
varren asukkailla. Haitat on kuitenkin korjattavissa esim. signaalin vahvistimilla tms.
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan,
kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Suunnittelualueen lähiympäristö (alle 3 km
etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista)
Lähiympäristön asutus altistuu maisemavaikutukselle. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta lähiympäristössä. Jatkosuunnittelussa tullaan kuitenkin valitsemaan
mahdollisimman haitattomat lentoestevalot.
Yli 3 km etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista, lähimaisema ja kaukomaisema
Vaikutusten merkittävyys vähenee suunnittelualueen lähiympäristöä kauempana, missä
tuulivoimalat asettuvat osaksi taustamaisemaa
eivätkä nouse maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Vaikutusten merkittävyyttä vähentää
edelleen se, että tuulivoimaloiden näkyvyysalueet ovat hyvin rajoittuneita. Lähiympäristöä
kauemmilla vaikutusalueille maisemakuvan
luonteen muutos on vähäinen. Tuulivoimaloiden lentoestevalot voimistavat vaikutusta lähiympäristön lisäksi kaukomaisemassa.
Vaikutukset ovat vähäisiä tai paikoin maisemavaikutusten osalta lähiympäristössä kohtalaisia.
Vaikutukset kulttuuriympäristöihin jäävät vähäisiksi ja alueen tiedossa olevat muinaismuistot voidaan huomioida jatkosuunnittelussa ja
rakentamistöissä, jolloin vaikutuksia ei synny.
Möksyn tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää haittaa tarkastelluille Natura-alueille.
Möksyn hanke yhdessä Pesolan ja Korkeamaan
hankkeiden yhteisvaikutuksena tulisi lisäämään jonkin verran Saarisuo - Valleussuo Löytösuo – Hirvilammen ja HaukisuoHärkäsuo-Kukkonevan – Natura-alueiden suojeluperusteena mainitun maakotkan reviirin
autioitumiseen kohdistuvaa riskiä. Kokonaisriskistä Möksyn vaikutus arvioidaan kuitenkin
murto-osaksi. Natura-alueista Möksyn aluetta
lähimmäksi sijoittuvan Pohjoisnevan suojeluperusteisiin kohdistuu vähäisiä tai korkeintaan
kohtalaisia vaikutuksia lähinnä metsäpeuraan
ja suurpetoihin, joiden talvilaidunalueita tai
elinpiiriä hanke voi jonkin verran heikentää ja
vaikutus metsäpeuraan arvioidaan vähäiseksi
70
71
tai kohtalaiseksi. Muuttolintuna mainittuun
naurulokkiin voi aiheutua lepäilijämääriin hankalasti ennustettavia vaikutuksia, mutta Peuralamminnevalla pesiviin naurulokkeihin vaikutuksia ei kuitenkaan olisi.
Muihin luonnonsuojelualueisiin ei arvioida syntyvän vaikutuksia
Riski- ja häiriötilanteet (vaaran arviointi)
7.
Tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen ja lisääntyvään liikenteeseen. Toiminnan aikana riskejä
aiheuttaa mahdollinen voimaloiden rikkoutuminen ja jään lentäminen siivistä. Riskit arvioidaan kuitenkin vähäisiksi.
HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN
Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää jatkosuunnittelussa mm. pylväspaikkasuunnittelulla, voimalan tyypin valinnalla, kulkureittien valinnalla sekä töiden ajoittamisella.












Luonnonvarojen hyödyntämistä voidaan vähentää kiinnittämällä siihen huomiota tuulivoimalaitosten tuotantovaiheessa ja rakentamisvaiheessa ja sen suunnittelussa.
Hankkeen haitallisia vaikutuksia maankäyttöön voidaan lieventää huomioimalla hankkeen vaikutukset maankäytön suunnittelun ohjaamisessa, suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Maankäytön
suunnittelussa huomioidaan eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja sijoittuminen.
Tuulivoimaloiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaavamääräyksin ja -merkinnöin. Rakennuslupaviranomainen tarkistaa rakennuslupaa myöntäessään, että rakennussuunnitelma on
vahvistetun kaavan ja kaavamääräysten mukainen.
Rakentamisvaiheessa ilmastovaikutuksia voidaan lieventää käyttämällä lyhyempiä kuljetusmatkoja ja suosimalla paikallisesti tuotettuja materiaaleja.
Tuulivoimahanke rakennetaan maasto-olosuhteet huomioiden. Maa- ja kalliorakentamisessa vältetään tarpeettomia maansiirtoja ja kallionlouhintaa.
Vaikutuksia pintaveteen voidaan vähentää ajoittamalla rakentamistoimet aikaan, jolloin vedet
ovat matalimmillaan. Uusien tieyhteyksien rakentamisessa teihin asennetaan rummut, joilla veden virtaus säilyy entisellään. Rakentamisen jälkeen mahdollisesti tukkeutuneet ojat avataan.
Vesistövaikutuksia voidaan pienentää, jos Möksyn alueella voidaan säilyttää turvetuotannon aikaiset vesienkäsittelyratkaisut: laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset. Rakentamistöiden
aikana ja niiden loputtua em. rakenteet sekä reuna- ja kokoojaojat on tarkistettava
ja puhdistettava tarpeen vaatiessa.
Pienialaiset arvokkaat luontokohteet voidaan huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa sekä
merkitsemällä ne maastoon rakentamistöiden ajaksi.
Savonjärven läheisyydessä rakentaminen tulisi ajoittaa lintujen pesimäajan (touko-kesäkuu) ulkopuolelle.
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauemmas. Lisäksi koko vaikuttaa voimalan väritykseen ja valaistustarpeeseen (toteutetaan Trafin ohjeiden mukaan).
Meluvaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla hankkeeseen teknisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvä laitosmalli. Myös esim. voimalaitosten paikkoja siirtämällä voidaan vaikuttaa melun
leviämiseen, mutta suurempi vaikutus on joka tapauksessa laitevalinnalla. Mikäli joku suunta tai
kohde on kriittinen melun kannalta, voidaan harkita joidenkin voimalaitosten jättämistä pois
hankkeen toteutuksesta tai käyttämällä kriittisissä voimaloissa melunrajoitusmoodeja.
Voimaloihin on mahdollista liittää rajoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa voimalan pysäyttämisen
välkkymisen kannalta pahimpina aikoina (esim. auringon noustessa tai laskiessa). Tällöin voimalaan asennetaan valotunnistin ja roottori ohjelmoidaan pysähtymään siksi aikaa, kun tietyssä
sektorissa/kohteessa esiintyy välkettä.



8.
72
Tuulivoimapuiston liikenteen aiheuttamat haitat voidaan vähentää ajoittamalla liikenne sellaisiin
aikoihin, jolloin siitä aiheutuu vähemmän haittaa. Asukkaita haittaava raskas liikenne pyritään
hoitamaan klo 7–21, kun taas muuta liikennettä haittaavat erikoiskuljetukset pyritään hoitamaan
aikoihin, jolloin muun liikenteen eteneminen ei häiriinny merkittävästi. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutusta voidaan vähentää esimerkiksi siten, että vältetään taajamien sisääntuloväylillä
kulkua ruuhka-aikana.
Hankevastaava tai kuljetusyrittäjät voivat parantaa koettua liikenneturvallisuutta myös konkreettisilla toimilla kuten ajoittamalla kuljetukset siten, että niissä pidetään tauko koulujen alkamis- ja
loppumisaikoihin sekä jakamalla kuljetusreittien varren asukkaille heijastinliivejä. Tienpitäjä voi
myös alentaa joidenkin teiden nopeusrajoitusta rakentamisen ajaksi asutuksen kohdalla ja kuljetusyrittäjä sitoutuu noudattamaan alennettua rajoitusta.
Rakentamistoimien ajoittaminen kevään ja alkukesän ulkopuolelle mahdollistaa riistaeläimille onnistuneen vasonta/pesintäajan suunnittelualueella sekä lähiympäristössä.
KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA
Kaavaselostuksessa esitetään arvio kaavan mahdollisista lisäselvitysten tarpeista, sekä kaavan Kaavaselostuksessa esitetään arvio kaavan mahdollisista lisäselvitysten tarpeista, sekä kaavan toteutumisen muodostamien ympäristövaikutusten seurannasta. Seurantaohjelma kattaa keskeisimmät ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, kuten linnusto-, melu-, välke-, maisema-, sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset, jotka ovat nousseet esille kaavan laatimisen aikana. Seurannalla
saadaan tietoa tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaisista vaikutuksista, mikä tuottaa
myös tietoa hankkeen riskienhallinnalle, hankkeesta vastaavalle sekä eri sidosryhmille. Lisäksi seuranta tuottaa lisätietoa käytettäväksi jatkossa vastaavien tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja
päätöksentekoon.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä hankkeen alustavaa seurantaohjelmaa on tarkennettu osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin hankkeen toteuttamistapa ja laajuus ovat jo tarkasti tiedossa. Seuranta raportoidaan toteutusvuosittain Alajärven kaupungille ja Etelä-Pohjanmaan
Ely-keskukselle. Mikäli seurannassa ilmenee seurantaohjelman sisältöön tai toteutukseen vaikuttavia
seikkoja, sovitaan seurannan sisällöstä tuulivoimatoimijan, Alajärven kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan
Ely-keskuksen yhteisellä neuvottelulla.
YVA- ja kaavoitusmenettelyn aikana laaditut perustilaselvitykset kuvaavat suunnittelualueen nykytilaa ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja niitä hyödynnetään myös seurannan aikana arvioitaessa
hankkeen ympäristövaikutuksia. Seurannan vaiheita ovat:



ennen rakentamista vallitsevia olosuhteita koskevien tietojen täydentäminen tarvittaessa
rakentamisen aikaisten olosuhteiden ja vaikutusten seuranta
toiminnan aikaisten olosuhteiden ja vaikutusten seuranta
Seuranta koostuu seuraavista osa-alueista. Yksityiskohtaisempi suunnitelma tuulivoimaloiden vaikutusten havainnoimiseksi laaditaan hankkeen rakennuslupavaiheessa, jolloin kaikki voimalaratkaisut
ja sijainnit ovat tiedossa. Seurantaohjelma toimitetaan Alajärven kaupungin ympäristöviranomaisille,
sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle.
Linnusto
Tärkeimpiä seurannan kohteita ovat vaikutusarvioinnissa esille tulleet kriittisimpinä pidetyt lajit kuten
maakotka, metsäkanalinnut, päiväpetolinnut ja Savonjärven naurulokit. Seurannalla tutkitaan kohdistuuko lajiryhmiin sellaisia merkityksellisiä vaikutuksia, jotka vaarantavat lajien esiintymisen vaikutusalueella. Pesivien lintuihin lisäksi tarkkaillaan kookkaisiin muuttomatkalla oleviin lintuihin etenkin
metsähanheen kohdistuvia vaikutuksia.
Alkuvaiheessa, rakennus- ja ensimmäisten toiminta-vuosien aikana (ensimmäiset 3 vuotta) tarkkailu
on vuosittaista. Tämän jälkeen seuranta toteutetaan tarvittaessa 3 vuoden välein (ensimmäisen 9
vuoden aikana). Seurantaan käytetään luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurannan havainnointiohjeiden mukaisia menetelmiä siltä osin kuin se on mahdollista. Tärkeää on kiinnittää huomiota tulosten vuosien väliseen vertailukelpoisuuteen eli valittujen menetelmien tulee olla toistettavia.
73
Seurantamenetelmiä ovat: 1. metson ja teeren soidinpaikkakartoitukset, 2. päiväpetolintujen reviirikartoitukset, 3. päiväpetolintujen pesimätuloksen seuranta, 4. kookkaiden lintujen muuton tarkkailut, 5. maakotkaseurannat, 6. Savonjärven naurulokkien lentotarkkailut, 7. riistakosteikon ja Savonjärven lintukannan seuraaminen.
Suunnittelualueella sijaitsevat kanalintujen soidinpaikat ja lintumäärät kartoitetaan maalistoukokuussa. Päiväpetolintujen reviirit kartoitetaan keväällä ja kesällä tehtävien havainnointien avulla. Myös soidinpaikkojen ja reviirien mahdolliset siirtymät selvitetään. Reviirien esiintymisen lisäksi
seurataan kookkaiden puissa pesivien petolintujen pesintämenestystä (esim. kanahaukka ja hiirihaukka).
Savonjärvellä ja riistakosteikolla pesivä vesi- ja rantalinnusto lasketaan seurantavuosina laskentaohjeiden mukaisesti 2-3 laskentakerralla vuodessa. Erityistarkkailu kohdennetaan naurulokkiin, mihin
tehdyn YVA:n mukaan saattaa vaikutuksia kohdistua. Tarkkailulla todennetaan lajin esiintyminen ja
pesivän kannan runsaus järvellä sekä selvitetään tuulivoima-alueen läpi suuntautuvien lentojen ja
mahdollisten törmäysten määrät. Seuranta toteutetaan lentotarkkailujen ja törmäysuhrilaskentojen
avulla. Lentotarkkailua suoritetaan noin 40 tuntia vuosittain touko-heinäkuun välillä. Törmäysuhrien
laskennat toteutetaan samana ajankohtana tarkistamalla riskialttiimmilta vaikuttavien voimalapaikkojen kentät.
Muuttolintulintuselvitykset kohdennetaan niihin kookkaisiin lajeihin, joita tiedetään muuttavat kohtalaisia määriä hankealueen kautta. Tarkkailtavat lajit ovat metsähanhi ja kurki. Tarkkailut suoritetaan 3-5 vilkkaana muuttopäivänä sekä keväällä että syksyllä.
Maakotkien liikkeisiin ja reviireiden elinvoimaisuuteen kohdistuvien vaikutusten seuraamiseksi pyritään lähimmät pesivät kotkat merkitsemään satelliittilähettimin. Tällä tavoin saadaan luotettavimmin
tietoa kotkien liikkeistä ja suhtautumisesta voimaloihin. Mikäli lintujen pyydystäminen ei onnistu tavoiteltavalla tavalla, kotkien esiintymistä seurataan lentotarkkailujen avulla noin sata tuntia vuosittain. Tarkkailusta puolet sijoittuu hankealueelle ja puolet reviirien ydinalueelle.
Lintumäärien lisäksi havainnoidaan em. lajien käyttäytymistä (lentoreittien muuttuminen, läheltä piti
tilanteet, törmäykset) voimaloiden läheisyydessä. Yksityiskohtaisempi suunnitelma tuulivoimaloiden
vaikutusten havainnoimiseksi laaditaan hankkeen rakennuslupavaiheessa, jolloin kaikki voimalaratkaisut ja sijainnit ovat päätetty.
Sisämaahan sijoitettujen tuulivoimapuistojen vaikutuksista linnustoon ei Suomessa ole kertynyt kokemusta, koska yhtäkään laaja-alaista maatuulivoimapuistoa ei ole Suomeen vielä rakennettu. Tällä
hetkellä sisämaahan on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja monen eri energiayhtiön toimesta, ja
siten tarve maatuulivoimapuistojen linnustoon kohdistuvien vaikutusten selvittämiseen on yhteinen.
Lähiseudulle on suunnitteilla useita muitakin tuulivoimahankkeita. Mikäli mahdollista, tarkkailu ja
tarkkailumenetelmät yhtenäistetäänkin etenkin sellaisten lajien osalta, joille on odotettavissa yhteisvaikutuksia. Tällaisia lajeja ovat mm. maakotka, muuttavat metsähanhet ja metsäpeura. Näiden
vaikutusten seuranta toteutetaan yhteistyössä lähiseudun hankevastaavien kanssa.
Melu- ja välkevaikutukset
Hankkeen suunnitelmien (voimaloiden tarkat sijoituspaikat, voimalaitostyypin valinta) tarkentuessa
melu- ja välkemallinnukset tarkistetaan ja esitetään rakennuslupavaiheessa Alajärven kaupungille.
Rakentamisaikainen melu on tilapäistä eikä poikkea muusta maanrakennustyön melusta, mistä johtuen rakentamisen aikaisen melun seuranta ei ole tarpeen.
Tarkistettujen mallilaskelmien tulosten ja alueella vallitsevien tuulensuuntien perusteella valitaan
edustavat mittauspisteet melun seurantamittauksia varten. Melun seurantamittaukset toteutetaan
kahdesti vuodessa kahden ensimmäisen tuulivoimapuiston toimintavuoden aikana. Mittaukset toteutetaan viikon jaksossa eri vuodenaikoina ja toistetaan toisena toimintavuotena. Melumittaukset toteutetaan uusimman ohjeistuksen mukaan.
Välkevaikutusten osalta käytetään aistinvaraista havainnointia ja tarvittaessa laaditaan mittauksia.
Elinolot ja viihtyvyys
Vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen seurataan asukaskyselyllä tuulivoimapuiston oltua toiminnassa kahden vuoden ajan. Seurannassa selvitetään asukkaiden ja loma-asukkaiden kokemia muutoksia
ja niiden merkittävyyttä elinympäristön viihtyvyyden, maiseman ja tuulivoimapuiston alueen virkistyskäytön kannalta. Samassa seurannassa huomioidaan myös ihmisten näkemykset rakentamisen
aikaisista vaikutuksista.
9.
74
TOTEUTTAMINEN
Hankkeen yleissuunnittelua tehdään samaan aikaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä,
ja se jatkuu ja tarkentuu arviointimenettelyn jälkeen
Hankkeen alustava toteutusaikataulu on seuraava:
 YVA-menettely v. 2012–2014
 Kaavaprosessi v. 2012–2014
 Tekninen suunnittelu v. 2011–2014

Alueen rakentaminen alkaa v. 2015 ja ensimmäisten tuulivoimaloiden pystytys v. 2015
 Koko alueen toteutus v. 2016–2017
Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy lupa- ja kaavoitusmenettelyn jälkeen.
Kokkolassa 28.8.2014
Jouni Laitinen
Arkkitehti SAFA
Kaavan laatija
Minna Vesisenaho
Projektipäällikkö
75
LÄHTEET
Bevanger, K. 1995: Tetraodind mortality caused by collisions with power lines in boreal forest habitats in central norway.- Fauna norv. Ser. C. Cinclus 18: 41-51.
Bevanger K., Berntsen F., Clausen S., Dahl E.L., Flagstad Ø, Follestad A., Halley D., Hanssen F.,
Johnsen L., Kvaløy P., Lund-Hoel P., May R., Nygård T., Pedersen H.C., Reitan O., Røskaft E., Steinheim Y., Stokke B. & Vang R. 2010: Pre- and post-construction studies of conflicts between birds and
wind turbines in coastal Norway (BirdWind). Report on findings 2007-2010. NINA Report 620. 152 s.
Birdlife Suomi ry 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lajit. [Verkkodokumentti]. [Viitattu:
1.9.2013]. Saatavissa: http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-alueelliset.shtml
Birdlife (2011) Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista lintuihin Suomessa. Saatavissa
(2.2.2014): http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml
Etelä-Pohjanmaan liitto (2012) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Saatavissa (2.2.2014):
http://www.epliitto.fi/upload/files/EtelaPohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf
Koistinen, J. 2004: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721/2004. YM.
Museovirasto, 2013. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja
Muinaisjäännösrekisteri. Museoviraston internetpalvelu [www.rky.fi].
Museovirasto, 2008. Paikkatietoaineisto: Muinaisjäännökset, RKY 1993 ja RKY 2009.
Museovirasto, 1989. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo. Keski-Suomi, Kyyjärvi. Koht.79-83.
Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2.4.1979 luonnonvaraisten lintujen suojelusta.
Paasivirta, A. 2012: Taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) mukana muutolla ja tutkimusta tekemässä. Aureola 33:6-10.
Pettersson, J. 2005. Havsbaserade vindkraftverks inverkan på fågellivet i södra Kalmar-sund – En
slutrapport baserad på studier 1999–2003. Ekologiska insitutionen, Lunds Universitet. 128 s.
Pierce-Higgins J.W., Stephen L., Langston R.H.W., Bainbridge I.P. & Bullman R. 2009: The distribution of breeding birds around upland wind farms. Journal of applied ecology 46:1323–1331.
Pöyry 2011:Tuulivoima ja linnusto – Kokemukset ja käytännöt Suomesta ja lähialueilta. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 15.8.2014]. http://energia.fi/sites/default/files/et_tuulivoima_linnusto_final.pdf>
Ramboll Finland 2014. Keski-Pohjanmaan maakunta 4.vaihekaava. Tuulivoima-alueiden vaikutukset
linnustoon. Keski-Pohjanmaan liitto.
Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) (2010) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s
Ruddock, M. & Whitfield, D.P 2007: A Review of Disturbance Distances in Selected Bird. report from
Natural Research (Projects) Ltd to Scottish Natural Heritage. Natural Research, Banchory, UK.
Suomen tuuliatlas (2011) Saatavissa (1.2.2014): www.tuuliatlas.fi
Toivanen, T., Metsänen, T. & Lehtiniemi, T. 2014: Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. BirdLife, 21 s.
Väisänen, R., Lammi, E., & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otavan kirjapaino, Keuruu.
567 s.
Whitfield, D.P. & Madders, M. 2006. A review of the impacts of wind farms on hen harriers Circus cyaneus and an estimation of collision avoidance rates. Natural Research Information Note 1 (revised).
Natural Research Ltd, Banchory, UK.
Ympäristöministeriö 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita
4/2012. Helsinki 2012.
1-1
LIITE 1
-

alajärven kaupunki möksyn tuulivoima-alueen

Transcription

Similar documents

Parhaat palvelut 7.5.2014 - Järviseutu

Parhaat palvelut 3.12.2014 - Järviseutu

Alajärven Steely Oy tuntee menestymisen palkit

Parhaat palvelut 4.3.2015 - Järviseutu

Miniskidit toivat ”pojan” kotiin Järviseutu-lehti - Järviseutu

Esitys 2

sukujuhlan käsiohjelma 6.7.2014

Parhaat palvelut 21.1.2015 - Järviseutu

Tulilassa tiedetään metsän merkitys

Parhaat palvelut 29.10.2014 - Järviseutu

10 Päivä on mielestäsi täydellinen, kun asiakas - Järviseutu

kesälehti - Kyyjärvi