Lausunnot ja vastineet, tuulivoimamaakuntakaavaluonnos

POHJOIS-SAVON LIITTO
LAUSUNTOJEN JA MIELIPITEIDEN YHTEENVETO
POHJOIS-SAVON TUULIVOIMAMAAKUNTAKAAVA, LUONNOS, nähtävillä 16.1. – 16.2.2012
POHJOIS-SAVON KUNNAT
Iisalmi
Teknisen johtajan päätösehdotus: TEKLA päättää esittää kaupunginhallitukselle
Iisalmen kaupungin lausuntona, että Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaa
täydennetään Iisalmen osalta siten, että kaavaselostuksessa mainitut tuulisuuden
kyllä –alueet (4 kpl) lisätään maakuntakaavaan. Perusteluna ratkaisulle on niiden
sijainti alueellisesti tarkoituksenmukaisena ryhmänä. Infraan liittyvät kysymykset
voidaan ratkaista tarkemman suunnittelun ja toteutuksen keinoin.
Päätös: TEKLA päätti hyväksyä teknisen johtajan ehdotuksen.
VASTINE
Ko.neljästä alueesta ainoastaan Rääpönnurkka täyttää kokonsa puolesta
seudulliselle tuulivoimapuistolle asetetut vaatimukset, kun huomioidaan riittävät
suojaetäisyydet asutukseen. Pohjois-Savon liitto on hakenut ympäristöministeriöltä
avustusta uusia alueita koskevien selvitysten laadintaan. Mikäli liitto saa
ko.rahoituksen ja mikäli ko.selvityksissä Rääpönnurkka täyttää myös
tuulivoimapuistolle asetettavat kannattavuusvaatimukset, liitto tulee osoittamaan
Rääpönnurkan kaavaehdotuksessa tuulivoima-alueena.
Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan
esityksen.
Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen.
Juankoski
Kaavi
Kja:n ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa
Pohjois-Savon tuulivoimaakuntakaavaluonnoksen johdosta.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Keitele
Lausuntopyyntöönne viitaten Keiteleen kunta ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Kiuruvesi
Kja:n päätösehdotus: Kiuruveden kaupunki esittää lausuntonaan, että sillä ei ole
huomautettavaa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Ei lausuntoa
Ei muutosesitystä.
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä
Kuopio
Pohjois-Savon liitto pyytää Kuopion kaupungin lausuntoa Pohjois-Savon
tuulivoirnamaakuntakaavaluonnoksesta. Maakuntakaavan tarkoituksena on osoittaa
kokoluokaltaan seudullisesti katsottavia, tuulivoirnatuotantoon potentiaalisimpia
tuulivoirna-alueita. Kuopion osalta kyseessä on kaksi aluetta Kaijanmäki/Kangasmäki
ja Pieni Neularnäki. Lisäksi maakuntakaavassa on tarkoitus osoittaa Kuopion
lentoaseman vuonna 2010 päivitetty meluvyöhyke määräyksineen.
Tarkennetaan kaavaselostuksen tekstiä Pienen Neulamäen osalta .
Parannetaan karttojen luettavuutta ja lisätään havainnekuvia mahdollisuuksien
mukaan.
Kuopion kaupunki lausuu maakuntakaavaluonnoksesta seuraavaa:
Tuulivoima-aluetta koskeva kaavamerkintä on oikean suuntainen.
Tuulivoima-aluemerkintä ei muodosta varsinaista aluevarausta.
Tuulivoima-alueet osoitetaan kaavassa alueen ominaisuutta kuvaavalla osaaluernerkinnällä, jolloin alueen päämaankäyttöluokka on muu kuin tuulivoirnaenergian
tuotanto. Merkintään ei sisälly myöskään rakentamisrajoitusta.
Kaavaselostuksen tekstiä Pienen Neulamäen osalta tulee tarkentaa. Pienen
Neulamäen eteläosaan on laadittu asemakaava. Alueella on käynnissä yleiskaavan
laadinta, missä aluetta tutkitaan elinkeinoalueena ja selvitetään tuulivoima-alueen
mahdollinen sijoittuminen. Selostuksen karttojen luettavuuteen ja
havainnollistamiseen tulee kiinnittää huomiota kuten myös
havainnekuvien/kuvasovituksien määrään, jotka liittyvät keskeisiin maisema-alueisiin
ja lähestymissuuntiin.
Kuopion kaupunginhallitus
Lapinlahti
Kja esitys: Lapinlahden kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, ettei sillä ole
huomautettavaa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Leppävirta
Kj :n päätösesitys:
(1) Niittysmäki-Konkanmäki tuulivoima-alueen rajauksessa tulee ottaa
Ei muutosesitystä
1) Todetaan suunnittelumääräyksessä liikenneväylien suojaetäisyskien
huomiointitarve.
huomioon Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi tiesuunnitelma
hanke. Valmisteilla olevassa tiesuunnitelmassa Sarkamäen kohdalle on
suunnitteilla linjauksen muutos, keskikaiteellisen ohituskaistan rakentaminen sekä
rinnakkaistiejärjestelyt.
2) Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan yksityiskohtaisen suunnittelun /
kaavoituksen yhteydessä joudutaan tekemään meluselvitykset, jos etäisyys
asutukseen jää alle 2 km:n. Myös vilkkumisen ym. häiriöiden osalta
selvitykset laaditaan, kuten kuntakin esittää, yksityiskohtaisemman
kaavoituksen yhteydessä. Ei muutosta.
(2) Kaavaluonnoksessa asutukseen ja loma-asutukseen on jätetty 500 m suoja
vyöhyke. Kuitenkin tuulivoimapuistoilla on melun, välkkymisen ja
maisemanäkyvyytensä johdosta mahdollisia vaikutuksia 500 metriä edemmäksi
Tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksessa Leppävirran kunnan alueelle osoitettujen
tuulivoima-alueiden läheisyydessä (alle 2 km) on sekä loma- että
ympärivuotista asutusta. Kunta pitää tärkeänä, että yksityiskohtaisemman
kaavoituksen yhteydessä tuulivoima-alueen mahdolliset haittavaikutukset
esim. melun osalta selvitetään tarkemmin.
Muutoin Leppävirran kunnalla ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta.
Kaavaluonnos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset.
Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Maaninka
Nilsiä
Kja:n ehdotus: Kaupunginhallitus pitää tuulivoimamaakuntakaavan laatimista
tärkeänä keinona edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.
Kaavaluonnos on laadittu perusteellisten selvitysten antamista lähtökohdista ja ottaa
riittävästi huomioon myös luontoon ja maisemaan kohdistuvat mahdolliset
vaikutukset.
Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Hyväksyttiin.
HUOM! KARTTALIITE VERKOSSA
Pielavesi
Ei lausuntoa
Ei muutosesitystä
Kj:n päätösehdotus: Lausuntonaan kunnanhallitus esittää, että sillä ei ole
huomautettavaa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Rautalampi
Vs. kja:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää todeta, ettei sillä ole huomautettavaa
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
Rautavaara
Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa Pohjois-Savon liitolle tuulivoimakaava
luonnoksesta seuraavan lausunnon:
1. kaavaa laadittaessa tuulivoimalle sopivat alueet on tarkasteltu varsin
laajasti. Lähtökohtana alueiden valinnalle on ollut, että alueelle voidaan
sijoittaa 3 MW:n voimala. Rautavaaralla alueeksi on valikoitunut Maa
selänmäen alue (Naulavaara), Pohjois-Savon korkein kohta. Alue
laajenee myös naapurikuntien puolelle. Alueelle voitaisiin sijoittaa 34
tuulivoimalaa. Maisemallisesti alue tulisi näkymään Tiilikan kansallispuistoon
ja Alänteelle. Tuulivoimakaavan jatkotoimenpiteet on suunniteltava yhteistyössä
Rautavaaran, Valtimon ja Sotkamon sekä alueen maakuntaliittojen kanssa.
2. Rautavaaran osalta Paljakan alue/Kiparin alue oli jatkotarkastelussa
mm. maastokäyntien perusteella sopiva alue tuulivoimatuotantoon.
Paljakan alue karsiutui pois konsulttityössä.
3. Paljakan alueen soveltuminen pienimuotoisten tuulivoimaloiden sijoittamisen
alueelle selvitetään energiakaavalla. Kiinteistökohtaiset tuulivoimalat antavat uuden
vaihtoehdon paikalliseen energiatuotantoon ja työpaikkaomavaraisuuden
kasvattamiseen.
Päätös: Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä.
Siilinjärvi
Päätösehdotus: Kunnanhallitus antaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon:
(1) Tuulivoimamaakuntakaavassa päivitettävällä Kuopion lentoaseman Lden 55
dBA:n lentomelualueella, jonka aluerajaus perustuu kokonaislentoliikenteen
määrään vuoden 2025 tilanteessa, on runsaasti pysyvää ja vapaa-ajanasutusta.
Alueella asuu paikkatietoaineiston mukaan 593 asukasta 234 asuinrakennuksessa.
Alueelle sijoittuu lisäksi myös 102 vapaa-ajan asuinrakennusta. Nykyisen
Kuopion seudun maakuntakaavan ja nähtävillä olevan
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksen suunnittelumääräyksen mukaan
“yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksen
mukaiset melutason ohjeaivot. Alueelle ei tule osoittaa uutta asutusta tai muuta
melulle herkkää toimintaa.”
Liikennemelutyöryhmän (LIME) työryhmän mietinnön “Liikennemelun huomioon
ottaminen kaavoituksessa” vuodelta 2001 mukaan “Alueilla, joiden melutaso
LDEN on 55-60 dB, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista,
jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos toimenpiteille on muita
erityisen hyviä perusteita.” Noin puolet asukkaista sekä asuin- että vapaa-ajan
asuinrakennuksista sijoittuu Lden 55—60 dBA:n väliselle lentomelualueelle.
Siilinjärven kunta esittää, että tämä em. melualue merkittäisiin erillisenä maakunta
kaavaan. Määräys 55 - 60 dBA:n melualueella voisi mahdollistaa alueella jo olevan
pysyvän ja vapaa-ajan asutuksen sekä muun melulle herkän toiminnan säilyttämisen
ja pienimuotoisen täydentämisen esim. asuinrakennuksen peruskorjausta tai
laajentamista luvitettaessa. Yli Lden 60 dBA:n melualue voitaisiin määritellä nykyisen
voimassa olevan suunnittelumääräyksen mukaan, kuten on esitetty.
Etelä-Siilinjärvellä on valmisteilla yleiskaava, johon kuuluvat Toivalan, Vuorelan
ja Metsäkoulun taajamat, Paasisalo, Jännevirran kylä, lentoaseman alue sekä
niiden väliin jäävät teollisuus-, työpaikka- ja haja-asutusalueet sekä maa- ja
metsätalousalueet. Kaava on luonnoksena nähtävillä 17.2—1 9.3.2012. Yleiskaava
luonnoksessa lentoaseman melualue esitetään jaettavaksi Lden 55 - 60 ja yli 60
1) Merkitään Lden55- 60dBA:n välinen melualue omana vyöhykkeenään
kunnan esittämällä tavalla ja muutetaan melualueita koskevat määräykset
esim.seuraaviksi:
Lentomelualue 1
Merkinnällä osoitetaan Kuopion lentoaseman melualue, jolla melutaso Lden
on 55 – 60 dBA.
Suunnittelumääräys: Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa su8unnittelussa
saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo
olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja
täydentäminen on mahdollista.
Lentomelualue 2
Merkinnällä osoitetaan Kuopion lentoaseman melualue, jolla melutaso Lden
on yli 60 dBA.
Suunnittelumääräys: Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
saa osoittaa asuinrakentamista eikä sairaaloiden yms. laitosten rakentamista
tai muiden sellaisten toimintojen sijoittamista, jotka ovat herkkiä melun
haitoille.
Selvitetään ja tarkennetaan määräysten sanamuodot ottaen huomioon
Jännevirran alueen tuorein yleiskaava ja ympäristöministeriön tulkinnat.
2) Finavian mukaan meluselvityksen uusimisesta ei ole tehty päätöksiä, eikä
sitä missään tapauksessa tulla päivittämään sellaisella aikataululla, että sen
tuloksia voitaisiin hyödyntää tuulivoimamaakuntakaavassa. Ei muutosta.
dBA: n vyöhykkeisiin edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
(2) Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli julkistettiin 8.2.201 2, jonka
mukaan ilmavoimien Hornet-hävittäjätoiminta keskitetään Rovaniemelle ja
Siilinjärven Rissalaan, Kuopion lentoasemalle. Ratkaisu lisää Hornethävittäjien määrää Rissalassa arvioiden mukaan noin 10:llä. Vielä ei liene
tiedossa, kuinka paljon puolustusvoimien lentotoiminta lisääntyy ja onko
mahdollisen lisääntyvän toiminnan perusteella lentomelualueeseen tulossa
laajennustarvetta. Myös puolustusvoimauudistuksen julkistustekstissä
mainittu lause “Nykymuotoiset lennostot lakkautetaan ja valvonta
keskitetään ilmaoperaatiokeskukseen” kaipaa lisää taustatietoa
tulevaisuuden toimintaa arvioitaessa.
Siilinjärven kunnan maankäyttöratkaisuihin pienellä lentomelualueen laajentumisella
ei ole merkittävää vaikutusta, mutta mahdollisesti lisääntyvän toiminnan
myötä lentomelualueet olisi tarpeen selvittää uudelleen. Jos tulokset olisivat
käytettävissä ennen maakuntakaavan ehdotusvaihetta, tulisi harkita
melualuerajausten tarkistamista kaavaan.
Muilta osin tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen ei ole huomautettavaa.
Kunnanhallitus tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.
Päätös: Hyväksyttiin.
Sonkajärvi
Kja:n ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Sonkajärven kunnalla ei ole
huomautettavaa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen.
Käsittely: Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti päätösesitystään: Sonkajärven
kunta esittää, että Sonkajärvellä tutkittaisiin Virsumäki ja Pulkanmäki mahdollisina
tuulivoima-alueina.
Pohjois-Savon liitto on hakenut ympäristöministeriöltä avustusta uusia alueita
koskevien selvitysten laadintaan. Mikäli liitto saa ko. rahoituksen ja mikäli ko.
selvityksissä kunnan esittämät alueet täyttävät seudulliselle tuulivoimapuistolle
asetettavat kriteerit, liitto tullee osoittamaan alueet kaavaehdotuksessa tuulivoimaalueena
Päätös: Kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyi muutetun päätösehdotuksen.
Suonenjoki
Kja:n ehdottaa, että kaupunginhallitus lausuntonaan ilmoittaa, että Suonenjoen
Ei muutosesitystä
kaupungilla ei ole huomauttamista Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Tervo
Tuusniemi
Kj:n esitys: Kunnanhallitus päättää antaa asiasta Pohjois-Savon liitolle
seuraavanlaisen lausunnon:
Ei muutosesitystä
Tuulivoimamaakuntakaava tulee mahdollistamaan Pohjois-Savossa, että n. 1 %
alueen energiatarpeesta tuotetaan tuulivoimalla, mikä edistää uusiutuvien
energialähteiden käyttöä ja työpaikkojen muodostumista. Tuusniemen kunnalla ei ole
tuulivoimakaakuntakaavaluonnokseen huomautettavaa.
Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.
Varkaus
Alustavassa tarkastelussa Varkauden alueella oli kahdeksan aluetta: Laukanvuori,
Härmäniemi, Kinturiniemi, Hepolamminkorpi, Kärenkangas, Joenmäenvuori,
Pisamaniemi ja Kurenlahti. Tarkempaan tarkasteluun pääsi kolme aluetta
Joenmäenvuori, Pisamaniemi ja Kurenlahti. Muut karsiutuivat mm.
luonnonsuojelukohteiden läheisyyden vuoksi tai maisemallisista syistä. Luonnoksessa
Varkauden alueelle ei kuitenkaan ole osoitettu yhtään tuulivoimaloiden sijoitukseen
soveltuvaa aluetta mm. Varkauden lentokentän aiheuttamista lentoesterajoituksista
johtuen.
Mikäli maakuntakaavan valmistelun edetessä todetaan, että mm. lentoesterajoitukset
eivät estä tuulivoimala-alueiden sijoittamista Varkauden alueelle, tulee myös
Varkauden potentiaaliset tuulivoima-alueet huomioida maakuntakaavassa
mahdollisuuksien mukaan. Koska alueiden sijoittaminen voidaan ratkaista myös
kaupungin laatimassa yleis- tai asemakaavassa, varaukset maakuntakaavassa eivät
kuitenkaan ole välttämättömiä. Koska aikaisemmassa lausunnossa esitettyjen
hankkeiden toteuttaminen ei edellytä maakuntakaavan merkintöjen tarkistamista,
Varkauden kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa tuulivoimamaakuntakaava
Tarkistetut lentoesterajoitukset mahdollistaisivat Pisamaniemen ja Kurenlahden
osoittamisen tuulivoima-alueena. Mikäli ko. alueille halutaan toteuttaa seudullisen
kokoluokan tuulivoimapuistot ( 3 kpl 3MW:n laitoksia), se edellyttää alueiden
osoittamista maakuntakaavassa.
Pohjois-Savon liitto on hakenut ympäristöministeriöltä avustusta uusia alueita
koskevien selvitysten laadintaan. Mikäli liitto saa ko.rahoituksen ja mikäli em.
Pisamaniemen ja Kurenlahden alueet täyttävät seudulliselle tuulivoimapuistolle
asetettavat kriteerit, liitto tullee osoittamaan alueet kaavaehdotuksessa tuulivoimaalueena
luonnoksesta.
Kaava-asiakirjat ja kaavan laadintaa varten tehdyt selvitykset sekä muu kaavaaineisto ovat Pohjois-Savon liiton internetsivuilla osoitteessa www.pohjoissavo.fi/tuulivoima.
Kj: esitys: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksesta.
Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.
Vesanto
Vieremä
Ehdotus: Vieremän kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
NAAPURIMAAKUNTIEN LIITOT JA ALUEEN KUNNAT
Etelä-Savon maakuntaliitto
Pohjois-Savon liitto pyytää lausuntoa tuulivoimaa käsittelevän maakuntakaavan
luonnoksesta.
Pohjois-Savon maakuntakaavaa täydennetään ja tarkistetaan tarpeen mukaan
vaihekaavojen kautta. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava täydentää PohjoisSavon maakuntakaavaa potentiaalisilla tuulivoima-alueilla sekä tarkistaa Kuopion
lentoaseman jo vanhentuneen melu-vyöhykkeen ajantasaiseksi.
Kaavan keskeisinä taustaselvityksinä ovat Ilmatieteen laitoksen Tuuliatias sekä Itä- ja
Keski-Suomen yhteinen Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet -selvitys. Em.
selvitys, kuten muutakin kaavaan laadintaan liittyvää tausta-aineistoa on luettavissa
Pohjois-Savon liiton verkkosivuilta osoitteesta www.pohjois-savo.fi/tuulivoima.
Kaavaluonnoksessa osoitettaan kaikkiaan 10 tuulipuistoksi soveltuvaa aluetta. Niistä
lähimpänä Etelä-Savoa sijaitsee kaksi Leppävirran eteläosaan sijoitettua puistoa.
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä.
Nämä sijaitsevat n. 10 km etäisyydellä niin Heinäveden, Joroisten kuin
Pieksämäenkin rajoista.
Valmistelija: kaavoituspäällikkö Janne Nuipponen
Maakuntajohtaja: Esitys annettavaksi lausunnoksi:
Etelä-Savon maakuntaliitolle ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Maakuntajohtajan päätösesitys hyväksyttiin.
Enonkoski
Vt. kja:n päätösehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Enonkosken
kunnalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Kunnanhallitus totesi lausuntonaan, että Enonkosken kunnalla ei ole muuta
huomautettavaa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta kuin että
kaavamerkinnöissä pitäisi huomioida tuulivoimaloiden korkeudet.
Heinavesi
Kj: Kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa
maakuntakaavaluonnoksesta.
Tuulivoimaloiden korkeusrajoitteet tulevat huomioiduiksi suunnittelumääräyksessä,
jossa todetaan, että ”yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tai suunnittelussa tulee ottaa
huomioon Puolustusvoimien tutkajärjestelmästä tai lentoliikenteen
turvallisuusvaateista johtuvat rajoitteet tuulivoimaloiden sijoittamiselle”. Muutoin
maakuntakaavassa ei ole tarpeen ottaa kantaa tuulivoimaloiden korkeuksiin. Ei
muutosta.
Ei muutosesitystä
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.
Pieksämäki
Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää lausuntonaan, että Pieksämäen
kaupungilla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon tuulivoimamaa
kuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Hyväksyttiin.
Savonlinna
Voisimmeko saada jatkoaikaa lausunnon antamiseen 29.2.2012 saakka, koska
valmistelijamme ja kokousaikatauluihin tämä sopisi paremmin.
Ei muutosesitystä.
Jatkoaika myönnetty 29.2. saakka. Ei lausuntoa.
Kainuun maakunta –kuntayhtymä
Pohjois-Savon liitto on vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä selvittänyt
monipuolisesti ja havainnollisesti potentiaalisia tuulivoimatuotantoon soveltuvia
alueita maakuntansa alueella.
Ei muutosesitystä
Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetut Rotimon (Vieremä) ja Maaselänmäen
(Rautavaara) tuulivoima-alueet rajoittuvat maakuntien raja-alueella Kainuun
maakuntakaava-alueeseen. Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntakaavojen
yhteensovittaminen tulee ajankohtaiseksi Kainuun maakuntakaavan tarkistuksen
yhteydessä.
Kainuun maakunta –kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa
tuulivoimakaakuntakaavaluonnokseen.
Kajaani
Pohjois-Savon liitto pyytää Kajaanin kaupungilta lausuntoa kaava-alueeseen
rajoittuvana kuntana (MRL 62 § ja MRA 30 §) laatimastaan
maakuntakaavaluonnoksesta, jossa tavoitteena on osoittaa kaavassa kaikki
reunaehdot täyttävät seudullista merkitystä omaavat potentiaaliset
tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä eli
ei varsinaisina aluevarauksina. Lisäksi luonnoksessa osoitetaan Kuopion
lentoaseman meluvyöhyke syksyllä 2010 valmistuneen selvityksen mukaisena.
Perustan tuulivoimakaavan merkinnöille muodostavat selvitykset, joista osa on
hankittu maakuntien yhteistyönä, mukana Kainuu.
Kaavaselostus tuo hyvin esiin tuulivoimatuotannon maankäytölliseen sijoittumiseen
vaikuttavia osatekijöitä: tuulisuus ja korkeussuhteet, rakennettu ympäristö,
sähköverkko, tiestö, elinkeinotoiminta, lento turvallisuus, linnusto, suojelualueet ja
Natura-alueet, matkailu ja virkistys, kulttuuriympäristö ja maisema, viestiliikenne sekä
vaikutukset liikenteeseen. Osassa tarvitaan etäisyyttä ja puskuria, toisissa kohtuullista
läheisyyttä mm. kustannussyistä. Teknistaloudellisen arvioinnin lisäksi on tehty
mahdollisten alueiden visualisointi ja näkemäanalyysi. Työn tuloksena
kaavaluonnoksessa esitetään 10 parhaaksi todettua tuulivoima-aluetta tv, joille
Ei muutosesitystä.
rakentamismääräyksessä ei anneta MRL 33 §:n mukaista rakentamisrajoitusta.
Suunnittelumääräyksissä asetetaan eri alueille sijaintiin ja ominaisuuksiin perustuvia
erilaisia vaatimuksia.
Pohjois-Savon liiton laatima tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnos kannustaa ja
antaa mallin Kainuutakin koskevan kaavan laatimiseen ja näin edistämään
valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyvää tehtävää osoittaa tuulivoiman
hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
Kaava-asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa ja Pohjois-Savon lii
ton internetsivuilla osoitteessa www. pohjois-savo.fi/tuulivoima.
Lisätietoja asiasta antaa yleiskaava-arkkitehti Irmeli Hanka, puh. 044-71 00 267.
Sähköpostiosoite muodossa: etunimi.sukunimi@kajaani.fi
Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus antaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta esittelytekstin mukaisen lausunnon.
Kaupunginhallitus: Hyväksyi.
Sotkamo
Kja:n ehdotus: Sotkamon kunnalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
KH:n päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.
Keski-Suomen liitto
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava täydentää Pohjois-Savon maakuntakaavan
potentiaalisilla tuulivoima-alueilla. Kaavassa esitetään 10 tuulivoima-aluetta
pääasiassa maakunnan itäosiin. Perusta kaavalla on sama kuin Keski-Suomen 3.
vaihemaakuntakaavassa: Tuuliatlas, Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys ja sitä
täydentävät selvitykset.
Kuten Keski-Suomessa, tuulivoima-alueita ei ole osoitettu valtakunnallisesti
arvokkaille kulttuuriympäristöalueilla ja maisema-alueille. Tuulivoima-alueita ei
myöskään ole sijoitettu matkailullisesti merkittävien järvisalueiden rannoille, kuten
Konnevedelle. Asutukseen, loma-asutukseen ja arvokkaisiin linnustoalueisiin on
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä
jätetty 500 metrin suojavyöhyke.
Tuulivoima-alueet osoitetaan kaavassa alueen ominaisuutta kuvaavalla osaaluemerkinnällä. Alueiden päämaankäyttöluokka on muu kuin tuulivoimaenergian
tuotanto, yleisimmin maa – ja metsätalous. Merkintään ei sisälly rakentamisrajoitusta,
joten kaava-merkintä ei estä rakentamistoimintaa alueilla.
Kaavassa merkityille alueille on teoreettisesti mahdollista sijoitetaa maksimissaan 90
3 MW:n tuulivoimalaa. Tämä määrä riittää hyvin Itä-Suomen bioenergiaohjelman
tavoitteeseen, jonka mukaan alueen energiatarpeesta tuotetaan 1 % tuulivoimalla.
Keski-Suomen liiton mielestä kaavaluonnos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain
sisältövaatimukset. Liitolla ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa.
Hankasalmi
Kiinteistöjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta annettavaksi kunnan
lausunnoksi, että Hankasalmen kunnalla ei ole huomauttamista laaditusta
maakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Hyväksyttiin
Asiakohdan käsittelyn yhteydessä kuultiin asiantuntijana rakennuspäällikkö Markku
Saikkosta.
Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan
esityksen.
Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen, ettei Hankasalmen
kunnalla ole huomauttamista Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Konnevesi, Ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta päättää lausuntonaan ilmoittaa, että Konneveden kunnalle ei ole
huomautettavaa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Viitasaari
Kj:n ehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta Pohjois-Savon liiton
maakuntahallitukselle, ettei Viitasaaren kaupungilla ole huomautettavaa PohjoisSavon tuulivoimaakuntakaavaluonnoksesta.
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä
Päätös: Hyväksyttiin.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, luonnos
Pohjois-Savon liitto on valmistellut tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksen ja asettanut
sen nähtäville ja lausunnoille. Tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksessa on osoitettu
kaikkiaan 10 tuulivoimantuotantoon soveltuvaa aluetta sekä Kuopion lentoaseman
päivitetty melualue (55dB). Valituista tuulivoima-alueista Rautavaaran Maaselänmäki
rajautuu Valtimon kunnan rajaan Pohjois-Karjalan luoteisosassa. Pohjois-Karjalan
maakuntaliitto on antanut lausunnon ko. maakuntakaavan osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta 18.4.2011.
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on edennyt luonnosvaiheeseen.
Kaavakartan tueksi laadittu kaavaselostus on vahvasti asiapitoinen ja kattavasti
laadittu. Maakuntakaavaa varten on laadittu tuulivoiman osalta perusteelliset ja
keskeiset selvitykset muun muassa maisema- ja muista ympäristövaikutuksista sekä
teknistaloudellisista edellytyksistä. Mielenkiintoiset tuulivoima-alueiden visualisoinnit
ja näkymä-analyysit ovat esimerkkejä selvitysten laaja-alaisuudesta.
Tuulivoima-alueet on valittu maakuntakaavaan laadittujen selvitysten perusteella.
Alkuperäisistä esityksistä on karsiutunut valtaosa pois. Kaavassa esitetyt tuulivoiman
maankäytölliseen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät eri kriteereineen ovat hyvin
perusteltuja. Merkittävä kysymys on edelleen korkeusrajoitteet, jotka näyttävät
lievennyksistä huolimatta edelleen karsivan lupaavia alueita pois jatkotarkasteluista
myös Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon liiton päätös katsoa loppuun asti neuvottelut
mm. Nilsiän Tahkon yhteydessä sijaitsevan Rahasmäen mahdollisuuksista
tuulivoimatuotantoon osalta on perusteltua.
Kuopion lentoasemasta vuonna 1999 tehty meluselvitys päivitettiin vuonna 2010
vastaamaan uutta tilannetta. Uuden meluselvityksen tulokset ja sen aiheuttamat
muutokset (laajennukset) lentoaseman melualueen rajaukseen ovat myös tarpeellisia
ja perusteltuja.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näkee kaavaluonnoksen aineistoineen kat-tavana ja
asiantuntevasti laadittuna sekä antavan erinomaiset edellytykset parhaiden alueiden
Ei muutosesitystä.
esittämiseksi tuulivoimatuotantoon. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheessa
ollaan tuulivoimatuotannon osoittamisessa etenemässä maakuntakaavaluonnokseen
vastaavantyyppisin tarkasteluin kevään 2012 aikana. Pohjois-Karjalan
maakuntaliitolla ei ole huomauttamista Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen.
Juuka
Tjohtajan esitys: Esitän, että Juuan kunnanhallitus antaa lausuntonaan, että Juuan
kunnalla ei ole huomauttamista Pohjois-Savon tuulivoimaakuntakaavaluonnoksesta.
Kj:n esitys: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan esityksen.
Päätös: Hyväksyttiin.
Nurmes
Kja:n ehdotus: Kaupunginhallitus lausuntonaan Pohjois-Savon liitolle toteaa, että
Nurmeksen kaupungilla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Kh:n päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Outokumpu
Va. kja:n ehdotus: Outokummun kaupunki ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen.
Päätös: Va. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtimo
Kja:n päätösehdotus; Kunnanhallitus toteaa. ettei sillä ole huomautettavaa
maakuntakaavaluonnoksesta.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava täydentää vuoden 2011 lopulla vahvistettua
maakuntakaavaa potentiaalisilla tuulivoima-alueilla. Lisäksi vaihekaavassa
tarkistetaan Kuopion lentoaseman meluvyöhykkeen merkintää.
Vaihekaavassa on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämät
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet maakuntakaavan luonteen
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä
1) Todetaan kaavaselostuksessa Rotimon alueen läheisyyteen sijoittuvat
Pohjois-Pohjanmaan puolella olevat suojelu- ym. varaukset.
mukaisella tarkkuudella. Tuulivoima-alueiden merkinnät perustuvat Sisä-Suomen
maakuntien yhteiseen potentiaalisten alueiden selvitykseen ja sitä täydentäviin
kohdeselvityksiin. Vähintään viiden voimalan alueita on 10, ja niiden arvioitu
kokonaisteho on 270- 400 MW. Arvio perustuu aluekohtaisiin mitoituksiin, jotka
vaihtelevat 2-5 voimalaa /km2. Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan manneralueiden
tuulivoimaselvityksessä on käytetty varovaisempaa arviota: yleispiirteisesti rajattujen
aluekokonaisuuksien laskentaperusteena oli yksi tuulivoimala eli 3 MW/km2.
Kaavaselostuksessa ei ole erikseen arvioitu ylimaakunnallisia vaikutuksia. Esitetyistä
alueista ainoa, jolla voi olla vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle, on Rotimon
alue Vieremällä Pyhännän kunnan ja Kainuun Kajaanin kaupungin rajalla. (1) Alue
sijoittuu lähelle Natura-aluetta ja harjujensuojeluohjelman aluetta, joka sisältyy
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa luonnon monikäyttöalueen
kehittämisperiaatemerkintään; Pohjois-Savon maakuntakaavassa on vastaava
virkistys- ja matkailuvyöhykkeen merkintä. Arvioinnin mukaan merkintä ei ole esteenä
tuulipuiston toteuttamiselle. Rotimon alueen pohjoispuolella Pyhännällä on edellä
mainitussa selvityksessä osoitettu kaksi tuulivoimatuotannolle edullista aluetta, jotka
todennäköisesti tulevat Pohjois-Pohjanmaan uuteen maakuntakaavaan. Niiden
liittämistä kantaverkkoon ja Vuolijoen sähköasemaan voi olla tarpeen suunnitella
yhteisesti. Kaavakartalla ei ole esitetty uusien sähkönsiirtoyhteyksien tarvetta, mutta
niitä on käsitelty selostuksessa. Lähes kaikki tuulipuistoalueet sijoittuvat olevan 110
kV siirtoverkon tuntumaan.
Tuulivoimala-alueiden suunnitteluperiaatteissa näkyvät eri maakuntien olosuhteiden
erot tuulisuuden, maastonmuotojen, maisemapiirteiden ja asutuksen sijoittumisen
osalta. Pohjois-Savossa hyvätuulisen alueen rajana on pidetty vähintään 6 m/s ja
Pohjois-Pohjanmaalla 6,25 m/s. Savossa etäisyys asutukseen on vähintään 500 m,
kun Pohjois-Pohjanmaalla puskurivyöhykkeenä on käytetty yhtä kilometriä, jota
sitäkin on joissakin hankkeissa pidetty melu- ja välkevaikutusten vuoksi liian pienenä
etäisyytenä. Tuulivoimatuotannon määrää on Pohjois-Savossa arvioitu suhteessa ItäSuomen bioenergiaohjelman mukaiseen vähintään 1 % osuuteen ja valtakunnalliseen
tavoitteeseen 2 % energiatarpeesta, kun esim. Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa
tavoite on 54 %. Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimatuotantotavoite määritellään
käynnissä olevassa energiastrategian päivitystyössä, mutta maakunnan
ilmastostrategiassa tavoite vuodelle 2020 on 1 TWh ja vuodelle 2050 3 TWh, mikä
vastaa noin 400/ 1200 MW.
Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksesta
huomautettavaa. Vaihekaava toteuttaa hyvin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita
ja täyttää maakuntakaavan selvitysten riittävyyden vaatimukset.
Pyhäjärvi
Kja:n ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa lausuntonaan Pohjois-Savon liiton
maakuntahallitukselle, että Pyhäjärven kaupungilla ei ole lausuttavaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
VIRANOMAISET YM. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA YHDISTYKSET
Aluehallintovirasto Itä-Suomi
Lausunto Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava koskee koko maakuntaa. Kaavassa
osoitetaan seudullisesti merkittävät potentiaaliset tuulivoima-alueet sekä lisäksi
kaavaan on otettu Kuopion lentoaseman päivitetty meluvyöhyke määräyksineen.
Vuonna 2009 voimaantulleiden uudistettujen valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden mukaan myös Sisä-Suomen maakuntakaavoissa tulee
osoittaa tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. Itä-Suomen bioenergiaohjelman
vuodelle 2020 mukaan Itä-Suomen energiatarpeesta 1 % tuotetaan tuulivoimalla.
Pohjois-Savossa se tarkoittaisi 10 kpl 3 MW:n tuulivoimalaa.
Tuulivoimamaakuntakaavassa osoitetut 10 tuulivoima-aluetta perustuvat SisäSuomen tuulivoimaselvitykseen, joka on laadittu kuuden maakunnan yhteistyönä.
Alueet ovat Rotimo Vieremällä, Maaselänmäki Rautavaaralla, Rahasmäki, Etelä Kinahmi ja Linnanmäki Nilsiässä, Kaavinniemi Kaavilla, Kaijanmäki - Kangasmäki ja
Pieni Neulamäki Kuopiossa, Takunkorpi ja Niittysmäki - Konkanmäki Leppävirralla.
Tuulivoimamaakuntakaavalla ei muodosteta varsinaisia aluevarauksia, vaan
osoitetaan potentiaaliset tuulivoima-alueet ja suunnittelumääräyksillä ohjataan tulevaa
Ei muutosesitystä
Ei muutosesitystä
suunnittelua ja kaavoitusta. Pieni-Neulamäki, Etelä-Kinahmi ja Linnanmäki alueille on
annettu melusuojaa koskeva suunnittelumääräys asutuksesta johtuen.
Tuulivoimamaakuntakaavassa päivitetty Kuopion lentoaseman 50 dBA ylittävä
melualue on laajentunut ja melualueelle on annettu asutuksen ja muun melulle
herkän toiminnan sijoittamista rajoittava suunnittelumääräys.
Tuulivoimamaakuntakaavaan ei ole huomauttamista.
Ylijohtaja Elli Aaltonen
Neuvotteleva virkamies Tuula Kääriäinen
Finavia
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksessa on esitetty
tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ja lisäksi on päivitetty Kuopion
lentoaseman LDEN 55 dB lentomelualue.
(1) Finavia Oyj pitää tärkeänä, että Finavia pidetään osallisena tuulivoimaa
koskevissa kaavoitushankkeissa varsinaisten viranomaisten joukossa, sillä
tuulivoimapuistoilla on suuri vaikutus verraten etäälläkin sijaitsevien
lentoasemien ylläpitämiseen ja yleisemminkin valtakunnan ilmatilan hallintaan.
(2) Kaavamääräyksissä on tuulivoima-alueista todettu mm.:
“Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai suunnittelussa tulee ottaa
huomioon Puolustusvoimien tutkajärjestelmästä ja lentoliikenteen
turvallisuudesta johtuvat rajoitteet tuulivoimaloiden sijoittamiselle.” Finavia
esittää, että määräykseen lisättäisiin maininta ilmailulain (1194/2009) 165 §
mukaisesta lentoestelupamenettelystä. Lisätietoja lentoesteistä ja
lentoliikenteen aiheuttamista korkeusrajoituksista saa mm. Finavian
internet-sivuilta www.finavia .fi!esteeton-ilmatila.
Kuopion lentoaseman lentomelualue on kaavaluonnoksessa merkitty
oikein.
Fingrid Oyj, Verkkopalvelu, verkkosuunnittelu
Kiitämme lausuntopyynnöstänne.
(1) Finavia on perinteisesti ollut mukana Pohjois-Savossa laadittuja
maakuntakaavoja koskevissa viranomaisneuvotteluissa .
(2) Muutos: Lisätään kaavan suunnittelumääräykseen maininta
lausuntopyyntövelvoitteesta Finavialta ja myös Puolustusvoimilta.
Muutos: Tehdään esitetyt muutokset kaavaselostukseen.
Fingrid Oyj:n näkemyksen kaavaselostusta mukaan tulee muokata seuraavilta osin:
Kuopio, tv 11.802 Pieni Neulamäki, tuulivoima-alue s. 29
Sähköverkko
Fingridin 110 kV:n kantaverkko kulkee aivan alueen vierestä ja sähköasema sijaitsee
myös alle kilometrin säteellä alueesta.
Nilsiä, tv. 43.800 Rahasmäki, tuulivoima-alue s. 33
Sähköverkko
Mahdollisia liittymäsuuntia ovat länteen Savon Soima Verkko Oy:n 11 kV:n
sähköverkkoon tai sitten suoraan Nilsiän sähköasemalle. Maksimikokoisena
tuulipuiston liittäminen edellyttää Nilsiän sähköaseman kehittämistä. Etäisyyttä
sähköasemalle tulee noin 10 km.
Fingrid Oyj:llä ei ole muuta huomautettavaa laaditusta maakuntakaavaluonnoksesta.
Pyydämme lähettämään meille tietoa maakuntakaavan etenemisestä osoitteella
Fingrid Oyj, PL 430, 00101 Helsinki.
Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö
Geologian tutkimuskeskus kiittää mahdollisuudesta lausua
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Olemme käyneet läpi Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan kaava-asiakirjat ja –
aineistot. Geologian tutkimuskeskuksella ei ole
tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen lausuttavaa.
Ilmavoimien Esikunta, Operatiivinen osasto, Tikkakoski
1 TAUSTAA
Ilmavoimien Esikunta lausuu tässä asiakirjassa Pääesikunnalle oman näkemyksensä
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen liitettäväksi Pääesikunnan
antamaan Puolustusvoimien lausuntoon. Lausunnossa on huomioitu myös Karjalan
Lennoston näkemys tuuli voimamaakuntakaavaluonnokseen. Ilmavoimien Esikunnan
lausunto toimitetaan samalla tiedoksi Pohjois-Savon liitolle.
Ilmavoimien Esikunta on Iausunut toisella viiteasiakirjalla 29.4.2011
Ei muutosesitystä.
1. Poistetaan maininta tutkavarjosta.
2. Tarkistetaan kaavaselostusta puolustusvoimien alueita koskevien
suojavyöhykkeiden osalta.
Pohjois-Savon liiton lausuntopyyntöön koskien Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tulee alueidenkäytön
suunnittelussa ottaa huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja
turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille,
varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan
toimintamahdollisuuksille (luku 4.2. toimiva aluerakenne, erityistavoitteet). Lisäksi
alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja
lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet
(luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, erityistavoitteet).
Ottamalla huomioon maanpuolustuksen tarpeet turvataan puolustusvoimien
lakisääteisten tehtävien toteuttaminen normaali- ja poikkeusoloissa (Laki
puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki 755/2000). Tästä johtuen on aina
tarpeellista selvittää tuulivoimaloiden rakentamisesta syntyvät vaikutukset
puolustusvoimien:
- valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn sekä
- joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön varuskunta-,
harjoitus- ja ampuma-alueilla.
2 KOMMENTIT POHJOIS-SAVON
TUULIVOIMAMAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN
Ilmavoimien Esikunta toteaa Iaaditusta kaavaselostuksesta,
maakuntakaavamerkinnöistä sekä -määräyksistä, että niissä on kokonaisuudessaan
tuotu riittävän hyvin esille Puolustusvoimien toiminnan huomioiminen tuulivoimaloiden
vaikutusten osalta.
Ilmavoimat pitää tärkeänä kaavaan merkittyä suunnittelumääräystä:
“Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai suunnittelussa tulee ottaa huomioon
Puolustusvoimien tutkajärjestelmästä ja lentoliikenteen turvallisuusvaateista johtuvat
rajoitteet tuulivoimaloiden sijoittamiselle”.
Tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksessa on huomioitu toisessa viite asiakirjassa
Ilmavoimien Esikunnan lausunnossa esille tuodut asiat:
O Puolustusvoimien toiminnan turvaaminen valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
O Tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin sekä vaikutusten selvitystarve
O Ilmavoimien käyttämien tukikohtien sekä varalaskupaikkojen suojavyöhyke on
huomioitu jättämällä vähintään 12 kilometrin etäisyys suunniteltuihin tuulivoimaalueisiin.
Ilmavoimat haluaa täsmentää tuulivoimamaakuntakaavassa esitettyjä toteamuksia
seuraavasti:
(1) Sivulla 18 toisessa kappaleessa sanotaan tuulivoimaloista, että ne voivat
tarjota tutkavarjoa vihamieliselle lentokoneelle. Tämä toteamus on Ilmavoimien
mielestä kaavaluonnokseen kuulumaton, joten esitämme sen poistamista
kokonaan.
(2)Sivulla 18ja 19 mainitaan 12 km:n suojavyöhyke Puolustusvoimien tärkeisiin
alueisiin nähden. Suojavyöhyke on ainoastaan tukikohtiin ja
varalaskupaikkoihin vaadittava suojaetäisyys. Muihin kohteisiin ei ole
määritetty tarkkaa suojaetäisyyttä. Esimerkiksi ilmavalvontatutkiin
suojaetäisyys määritetään aina tapauskohtaisesti ja se on lähtökohtaisesti
suurempi kuin 12 km.
Mahdollisten tuulivoimahankkeiden edetessä tarkempaan suunnitteluvaiheeseen,
tulee Ilmavoimien Esikunta antamaan tarkemman lausuntonsa tutkavaikutusten ja
ilmailun lentoestevaikutuksen osalta.
3 ILMAVOIMIEN KANNALTA TÄRKEÄT HUOMIOONOTETTAVAT ASIAT
TUULIVOIMA ALUEIDEN KAAVOITUKSEN JA JATKOSUUNNITTELUN
YHTEYDESSÄ
Ilmavoimien Esikunta tarkentaa Ilmavoimien kannalta tärkeitä huomioonotettavia
asioita, joita tuulivoima-alueiden kaavoituksessa ja jatkosuunnittelussa pitää ottaa
huomioon. Tarkennukset määritetään seuraavissa alaluvuissa 3.1 ja 3.2.
3.1 Tuulivoimaloiden vaikutus ilmavalvontatutkiin
Ilmavoimien Esikunta toteaa, että Pohjois-Savon alueelle suunnitellut tuulivoimapuisto
alueet sijaitsevat Ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueella.
Puolustusvoimien toiminnan kannalta on tärkeää, että tuulivoimarakentamisessa
otetaan huomioon Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen sekä
normaali- että poikkeusoloissa. Tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan
haittaa erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat
suuria kohteita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät
muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tuulivoima
la voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja. Lisäksi voimalakin voi näkyä tutkakuvassa.
Puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän toteuttamisen kannalta saattaa
valvontasensoreihin kohdistuvilla häiriöillä olla laaja-alaisia vaikutuksia.
Tutkavaikutusten arviointia varten on syksyllä 2011 valmistunut Valtion
Teknologiakeskuksen (VTT) toteuttama tutkavaikutusten selvittämiseen tarkoitettu
laskentaohjelmisto. Laskentaohjelmiston avulla kyetään tarvittaessa selvittämään
yksityiskohtaisesti tuulivoimaloiden vakuutukset tutkavalvontaan.
Maakuntakaavavaiheessa ei ole vielä mahdollisuutta selvittää potentiaalisille
tuulivoima-alueille mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden tarkkaa vaikutusta
ilmavalvontatutkiin. Vaikutus on mahdollista selvittää vasta sitten, kun on selvillä ja
käytettävissä tuulivoimaloiden tarkempia tietoja kuten lukumäärä, turbiinien korkeus ja
tarkempi sijoittelualueelle. Kaavoituksen ja suunnittelun edetessä valittavien
tuulivoimaloiden lopulliset sijoitusalueet pitää selvittää tapauskohtaisesti.
Ilmavoimien Esikunta edellyttää, että Pohjois-Savon alueelle mahdollisesti
rakennettavien tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää
hankekohtaisesti Puolustusvoimien hyväksymällä tavalla. Selvitys käynnistetään
pyytämällä Pääesikunnalta lausuntoa kyseisestä tuulivoimahankkeesta.
Pääesikunnalle tulee pyynnön yhteydessä toimittaa mahdollisimman tarkat tiedot
valmisteilla olevasta tuulivoimapuistosta tai yksittäisistä tuulivoimaloista. Pääesikunta
ohjeistaa tarvittaessa tuulivoimahankkeen toteuttajaa teetättämään tutkavaikutuksen
osalta selvityksen VTT:llä, jos Puolustusvoimat eivät kykene jo olemassa olevan
tiedon perusteella antamaan omaa lausuntoaan tutkavaikutuksista.
Kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämisen yhteydessä on huomioitava, että
pientuulivoimaloita lukuun ottamatta tuulivoimaloiden rakentamiselle on oltava
Puolustusvoimien hyväksyntä.
Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa kaavoittaja/tai tuulivoimahankkeen toteuttaja.
Hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä viimeistään ennen
tuulivoimaloiden rakennuslupapäätöksen tekemistä.
3.2 Ilmavoimien käyttämien tukikohtien ja varalaskupaikkojen huomioiminen
Tuulivoima-alueiden valinnassa ja jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon
ilmavoimien käyttämien tukikohtien ja varalaskupaikkojen vaatima estevapaa-alue.
Tukikohtien ja varalaskupaikkojen estevapaa-alue (suojaetäisyys) on ympyrä, jonka
keskipiste on tukikohdan kiitotien tai varalaskupaikan keskellä ja ympyrän säde on 12
km. Tämä määritetty estevapaa-alue mahdollistaa lähestymismenetelmien laadinnan
tukikohtaan sekä varalaskupaikalle ja takaa häiriöttömän lentotoiminnan
limavoimille. 12 km ulkopuolelle rakennettavilla tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta
tukikohdan ja varalaskupaikan lentotoimintaan. Lähestymismenetelmien vaatimat
estevapaat alueet määritetään seuraavissa asiakirjoissa:
O PANS-OPS (Procedures for Air Navigation Services – Aircraft Operations) ICAO
DCC 8168 (Aircraft Operations vol2)
O Sotilasilmailun viranomaisohje (SlO-To-It-001 versA)
Pohjois-Savon alueella huomioonotettava tukikohta on Rissala ja huomioonotettavia
varalaskupaikkoja on Vieremällä ja Tervossa sekä lähialueyhteistyön osalta
Joroisissa.
Muilta osin Ilmavoimat yhtyy Finavia Oyj:n määrittämiin estevapaisiin alueisiin ja
korkeuksiin. Mikäli lopulliseen tuulivoimakaavaan sisällytetään Finavian asettamista
korkeusrajoista poikkeavia alueita, kuten kaavaluonnoksen sivulla 19 todetaan, niin
ne alueet pitää tarkastella vielä erikseen Ilmavoimien lentotoiminnan kannalta. Tällöin
tarkastelu tehdään Pääesikunnalle osoitetun hankekohtaisen lausuntopyynnön
yhteydessä.
4 YHTEENVETO
Ilmavoimien Esikunta ei näe estettä suunnittelun jatkamiselle tuulivoi
mamaakuntakaavaluonnoksessa esitettyjen tuulivoimapuistoalueiden perusteella.
Ilmavoimien Esikunta kuitenkin edellyttää seuraavien asioiden huomioimista:
1. Tuulivoimaloiden vaikutus ilmavalvontatutkiin pitää olla selvitetty
tuulivoimahankkeiden toteuttajien toimesta ja hankkeilla pitää olla Puolustusvoimien
hyväksyntä ennen rakennusluvan myöntämistä.
2. Tuulivoimapuistoalueiden jatkosuunnittelussa pitää edelleen huomioida 12 km:n
etäisyys ilmavoimien käyttämiin tukikohtiin javaralaskupaikkoihin.
Pääesikunta on tarkentanut tuulivoimarakentamista koskevaa lausuntomenettelyä
puolustusvoimissa siten, että jatkossa tuulivoimarakentamista koskevat
lausuntopyynnöt osoitetaan Pääesikunnalle. Pääesikunta kokoaa ja antaa
Puolustusvoimien kootun lausunnon tuulivoimahankkeisiin liittyen. Mahdollisiin
viranomaisneuvotteluihin Ilmavoimien edustajan asettaa jatkossakin Karjalan
Lennosto.
Puolustusvoimissa tuulivoimaan liittyvistä asioista vastaa Pääesikun
nassa komentajakapteeni Kari Salin ja everstiluutnantti Henrik Elo sekä
kaavoitukseen liittyen Juhani Lantto (puh. 0299 800).
Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta
Pohjois-Savon liitto on pyytänyt Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan lausuntoa
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta on Puolustusvoimien aluehallintoviranomainen Itä-
Lausunto pyydetty myös Pääesikunnan Operatiiviselta osastolta.
Suomen alueella ja antaa toimialueellaan Puolustusvoimien lausunnot
kaavoitusasioissa. Tuulivoima-asioissa Puolustusvoimien lausunnot antaa kuitenkin
Pääesikunnan Operatiivinen osasto.
Edelliseen viitaten, Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta ei anna omaa lausuntoaan
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Esikuntapäällikön sija, Everstiluutnantti Esko Salminen
Suunnittelukeskuksen päällikkö, Everstiluutnantti Rainer Kuosmanen
Kuopion kauppakamari
Kuopion kauppakamari on aiemmissa tuulivoimaa koskevissa lausunnoissaan
todennut, että kauppakamari kannattaa monimuotoista energiapalettia Suomen
energiatarpeiden tyydyttämiseen. Tämän toteuttamiseksi on vahvistettava erityisesti
kotimaisten energialähteiden käyttämistä.
Kauppakamari katsoo, että tuulivoimaa voidaan rakentaa Pohjois-Savossa alueille,
joissa olosuhteet ovat sellaiset, että tuulivoiman rakentaminen on taloudellisesti
järkevää. Tuulivoiman lisäämisen perusedellytys on, että löydetään alueita, joissa
tuulee riittävästi ympäri vuoden. Lisäksi tulee ottaa huomioon tuulivoiman
maisemalliset ja muut vaikutukset ympäristölle ja ihmisille.
Suomen kansallinen tavoite tuulivoiman osalta on hyvin haasteellinen. On hyvä, että
tuulivoimaan liittyvä tarpeellinen perustyö on tehty. Tuulivoimamaakuntakaava
mahdollistaa tuulisimpien alueiden käytön tuulivoiman rakentamiseen, jos se
osoittautuu tulevaisuudessa taloudellisesti kestäväksi ratkaisuksi.
Tuulivoimamaakuntakaava ei takaa yhdenkään tuulipuiston syntymistä eikä poista
niihin liittyviä hankalia lupa-, maanomistus- ja YVA -prosesseja, mutta se
todennäköisesti sujuvoittaa asioiden käsittelyä päätöksentekoelimissä ja edesauttaa
kannattavaksi arvioitujen hankkeiden etenemistä.
On tärkeää tiedostaa, että tuulivoiman kannalta parhaat kohteet sijaitsevat rannikolla.
Sielläkin tuulivoimalaitosten rakentamisen edellytyksenä on ollut aikaisemmin mittava
investointituki ja nykyisin syöttötariffijärjestelmä. Kauppakamarin näkemyksen
Ei muutosesitystä.
mukaan kylmän ilmaston Suomen kansantalous ei kestä mittavaan yhteiskunnan
tukeen perustuvaa sähköntuotantojärjestelmää.
Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry.
Pohjois-Savon liiton koordinoiman maakuntakaavan asiantuntijatyöryhmän laatima
maakuntakaavaehdotus on laadittu asiantuntevasti ja kattavasti, alueen toiminnot ja
ominaispiirteet monipuolisesti huomioiden.
Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry:n hallitus on käsitellyt asiaa
kokouksessaan 7.2.2012. Yhdistyksellä ei ole huomauttamista luonnoksen suhteen.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Kaavaluonnoksessa osoitetaan selvityksissä parhaimmaksi esitetyt 10 tuulivoimaaluetta. Näistä useisiin liittyy merkittäviä kulttuuriympäristökysymyksiä.
Kaavan lähtökohtana on pidettävä yleistavoite, jonka mukaisesti alueiden käytössä
edistetään Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta
erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Luonnoksen vaikutukset arkeologisen
kulttuuriperinnön suojelun suhteen ovat vaillinaisesti hahmoteltavissa eivätkä käy ilmi
kaavaselostuksesta tuulivoima-alueiden erillisten inventointien puuttuessa. (1) Niinpä
kaavaan tulevat hankealueet on arkeologisesti inventoitava ennen kaavaan
lopullisesti valittavista kohteista päättämistä.
(2)Rakentamisen sekä tiestön ja sähkölinjojen toteuttamisen voi ennakoida saattavan
vaikuttaa lähinnä Kuopion Pienen Neulamäen, Leppävirran Takunkorven, Kaavin
Kaavinniemen ja Leppävirran Niittysmäki-Konkamäen alueella mahdollisiin
muinaisjäännöksiin. Toisaalta maisemallista vaikutusta tiedossa olevien
muinaisjäännöksien kannalta on ainakin Pienen Neulamäen, Rautavaaran
Maaselänmäen sekä Niittysmäki-Konkamäen tuulivoimapuistoilla. Tuulivoimalat
tulevat näköetäisyydelle useilla valtakunnallisesti merkittäviltä lapinraunioilta,
esihistoriallisilta asuinpaikoilta tai historiallisen ajan muistomerkeiltä maisemaa
katsottaessa. Nämä tiedot on syytä sisällyttää vaikutusten arviointiin.
(3) Rakennetun kulttuuriympäristön kannalta selkeimmät vaikutukset
Ei muutosesitystä
1) Kaavan eteenpäin valmistelussa suoritetaan herkkyystarkastelu suhteessa
lähellä oleviin muinaisrantoihin ja tarvittaessa täydennetään
muinaisjäännösten löytymisen suhteen otollisten tuulivoima-alueiden
suunnittelumääräystä arkeologisen inventoinnin tarpeellisuudella.
Maakuntakaava tarkentuu yleiskaavoitusvaiheessa ja vasta silloin on
tiedossa teiden, sähkölinjojen ja voimaloiden tarkat paikat mahdollisen
arkeologisen inventoinnin tekemistä varten.
2) Todetaan vaikutusten arvioinnissa lausunnossa todetut vaikutukset
muinaisjäännöksiin, lapinraunioihin jne.
3) Täydennetään selostusta Kinahmin ja Pienen Neulamäen osalta.Todetaan
vaikutusten arvioinnissa lausunnossa todetut kulttuuriympäristöön
kohdistuvat vaikutukset
4) Täydennetään vaikutusten arviointia Kinahmin osalta.
kohdistuvat Nilsiän Etelä-Kinahmiin ja Kuopion Pieneen Neulamäkeen.
Pienen Neulamäen kohdalla vaikutusten arviointi on rakennetun kulttuuriympäristön
osalta puutteellinen. Kaavaselostuksessa mainitaan kyllä läheisellä Haminalahden
alueella olevat merkittävät luonnonmaisemalliset arvot ja virkistyskäyttö, mutta ei sitä,
että siellä sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
Haminalahden kulttuurimaisema. Tuulivoimalat näkyisivät selkeästi Haminalahteen,
jolloin niillä on myös huomattava vaikutus alueen kulttuurimaisemaan, jota esimerkiksi
von Wrightin veljekset ovat kuvanneet maalauksissaan. Vaikutus kulttuurimaisernaan
on syytä tuoda kaava-aineistossa selkeästi esiin. Etäisyyttä Haminalahteen on
kuitenkin sen verran, että tuulivoimalat hahmottuvat maisernakuvassa paljolti
lähimaiseman ulkopuolella olevana osana. Tältä pohjalta museo katsoo, että
tuulivoimaloiden sijoittaminen Pienen Neulamäen alueelle ei kulttuurimaisemavaikutuksistaan huolimatta ole täysin poissuljettua.
(4) Etelä-Kinahmin osalta kaava-aineistossa mainitaan vaikutuksista
valtakunnallisesti merkittävään Pohjois-Sänkimäen maisema-alueeseen.
Sen sijaan itse tuulivoimaloiden sijaintimäellä olevaa, maakunnallisesti
arvokkaaksi luokiteltua (ja monessa yhteydessä valtakunnallisesti
arvokkaaksi luonnehdittua) Kinahmin mäkikylää peltoalueineen ei kaavaaineistossa selkeästi mainita, joten vaikutusten arviointia on syytä
täydentää. Kontrasti tuulivoimapuiston ja perinteisen mäkikylän
kulttuurimaiseman välillä on Kinahmilla melkoinen. Mikäli tuulivoimaloiden
rakentaminen Kinahmin vaaralle mahdollistetaan, tulee tämä tehdä
tietoisena siitä, että kontrasti tuulivoimaloiden ja kulttuurimaiseman välillä
tulee tässä kohteessa olemaan varmasti valtakunnallisestikin katsoen
erityisen huomattava.
Liikennevirasto
Maakuntakaavan luonnoksessa on esitetty Kuopion lentoaseman melualue ja
kymmenen potentiaalista tuulivoima-aluetta alueen erityisominaisuutta
osoittavalla merkinnällä.
Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa esitettyyn Kuopion lentoaseman
melualueeseen.
1) Maakuntakaavassa käytetty osa-aluemerkintä ei ole aluevaraus vaan alueen
ominaisuuksia kuvaava erittäin yleispiirteinen merkintä. Merkinnän sisään
voi jäädä erilaisia aluevarauksia ja maankäyttömuotoja, kuten tiestöä,
teollisuusalueita jne. Ko. aluevaraukset ja maankäyttö tulevat huomioiduiksi
alueiden tarkemmassa suunnittelussa ja niin myös etäisyydet valtateistä ,
rautateistä jne. Em. syystä maakuntakaavassa ei ole tarpeen rajata osa-
Liikennevirasto on 6.6.2011 antanut ohjeen tuulivoiman sijoittumisesta suhteessa
liikenneväyliin. Esitetyistä potentiaalisista tuulivoima-alueista kahdessa alueiden
rajaus on Liikenneviraston ohjeista poikkeava.
Kuopion Pieni Neulamäki (tv 11.800) aluerajaus ulottuu lähemmäs kuin 500 metriä vt
5:sta ja Leppävirran Niittymäki-Konkanmäki (tv 52.801) potentiaalinen tuulivoima-alue
on esitetty vt 23:n päälle.
(1) Liikennevirasto esittää jatkosuunnittelussa Kuopion Pieni Neulamäen
potentiaalisen tuulivoima-alueen rajaamista suhteessa vt 5:een
annetun ohjeen mukaisesti, tai osoittamaan, ettei tuulivoimaloiden
sijoittaminen ohjeessa esitettyä lähemmäs aiheuta vaaraa tien
käyttäjille. Lisäksi jatkosuunnittelussa on selvitettävä mahdollisten
tuulivoimaloiden vaikutus alueella sijaitsevan rautatietunnelia
palvelevan tietoliikenteen tukiaseman käyttöön. Tuulivoimalaitokset
eivät saa aiheuttaa häiriötä rautatien tietoliikenteeseen tai muuten
vaarantaa rautatieliikennettä.
Liikennevirasto esittää jatkosuunnittelussa Leppävirran Niittymäen
Konkanmäen potentiaalisen tuulivoima-alueen rajaamista annetun
ohjeen mukaisesti pois vt 23:n päältä. Mikäli alue rajataan annettua
ohjetta lähemmäs, tulee osoittaa, ettei tuulivoimaloiden sijoittaminen
ohjeesta poiketen aiheuta vaaraa tien käyttäjille.
(2) Liikennevirasto edellyttää myös, että tuulivoimaloiden sijoittamiseen
vaikuttavat liikenneväylistä johtuvat rajoitteet esitetään alueisiin
kohdistuvissa kaavamääräyksissä.
Tuulivoimaloiden rakennusaikaiset kuljetukset suuren kokonsa ja painonsa johdosta
vaativat tieverkolta paljon. Keskeisimpiä rakennusaikaisia kysymyksiä ovat olemassa
olevien teiden ja liittymien toimivuus ja parantamistarve, tieverkon kunnon riittävyys ja
säilyminen sekä liikenneturvallisuus. Näihin liittyvät asiat tulee selvittää alueiden
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
aluemerkinnästä ulos em. väyliä ja niiden suojavyöhykkeitä.
Liikenneviraston esittämät asiat koskien Pientä Neulamäkeä ja NiittymäenKonkanmäen aluetta tulevat selvitettäväksi yksityiskohtaisemman
suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä.
2) Lisätään suunnittelumääräys , jossa todetaan liikenneväylien
suojaetäisyyksien ja myös telemastojen huomiointitarve .
Metsähallitus
Yleistä
Metsähallituksen hallinnassa olevat alueet ovat Metsähallituksen monikäyttömetsiä ja
ensisijaisesti metsätalouden käytössä. Tuulipuistot ja metsätalous on mahdollista
sovittaa yhteen.
Maakuntakaavaluonnoksen pohja-aineistoiksi on tehty monipuolisia selvityksiä, mm
alueiden näkyvyysanalyysit (maisema) ja arvio vaikutuksista linnustoon ja
luonnonympäristöön.(1) Näiden selvitysten johtopäätöksiä ei ole kuitenkaan
kaavan luonnosvaiheessa otettu kattavasti huomioon. Tämä koskee etenkin
Rautavaaran Maaselänmäen - Naulavaaran-kohdetta. (2) Usean kaavaillun
tuulivoima-alueen läheisyydessä on Natura 2000-verkostoon kuuluva kohde.
Kaavoituksessa ei ole tehty luonnonsuojelualain 65 §:n mukaista arviointia. Sen
sijaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksiin on otettu määräys: ”tuulivoimaalueiden 11.800 Pieni-Neulamäki, 28.800 Rotimo, 43.801 Etelä-Kinahmi ja 44.800
Maaselänmäki suunnittelussa on otettava huomioon, ettei hanke tai suunnitelma
yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa
luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000verkostoon kuuluvine alueiden luonnonarvoja”. Metsähallitus pitäisi parempana
menettelytapana sitä, että harkintaa ja arviointia tehtäisiin jo kaavoitusvaiheessa
silloin kun kaavoitusta varten on tehty jo erilaisia selvityksiä, joiden pohjalta asiaa
voisi arvioida. Myöhemmässä vaiheessa tehtävä naturavaikutusten arviointi voi johtaa
siihen, että varattua aluetta ei voi käyttää tuulivoimatuotantoon.
(3) Varattujen alueiden osalta ei ole tehty selvitystä uhanalaisista lajeista eikä
niiden esiintymispaikoista.
Kohdekohtaiset kommentit
Maaselänmäki
(4) Tuulivoima-alue ympäröi Pitkäsuo-Särkäntakanen Natura-aluetta.
1) Maakuntakaavan tehtävänä on yhteen sovittaa erilaisia näkemyksiä.
Maakuntakaavassa onkin pyritty kohtuudella huomioimaan laadituissa
selvityksissä esiin nousseita rajaavia tekijöitä. Maaselänmäen rajausta
tultaneen muuttamaan edelleen siten, että se huomioi kotkien pesinnän
alueella.
2) Tuulivoimakaava noudattaa Natura-alueiden käsittelyn osalta juuri
vahvistuneen Pohjois-Savon maakuntakaavan yhteydessä sovittua
menettelyä. Tuulivoima-aluemerkintä ei ole aluevaraus, vaan alueen
ominaisuutta kuvaava merkintä, jonka lopullinen soveltuvuus tuulivoiman
tuotantoon selvitetään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Lisäksi
alueiden maastokatselmuksissa ELY-keskuksen edustajien kanssa
merkinnän rajaus suhteessa Natura-alueisiin määriteltiin tapauskohtaisesti
niin, ettei riskejä Natura-alueiden luonnonarvoille aiheudu. Näin ollen ei
myöskään ole tarvetta arvioida LSL 65§:n mukaisen selvityksen tekemistä.
Ei muutosta.
3) Kaavamerkinnän yleispiirteisyydestä johtuen ei ole nähty tarpeelliseksi
uhanalaisten eläinlajien selvittämistä muiden kuin linnuston osalta. Ei
muutosta.
4) Tuulivoimapuiston lähimpien voimaloiden etäisyys Tiilikkajärven
kansallispuiston niihin osiin, joissa ihmisten liikkumista tapahtuu, on noin 4
km. Silloinkin voimalat näkyvät vain paikoitellen puiden takaa.
Tuulivoimapuistolla ei liiton näkemyksen mukaan ole todellista vaikutusta
kansallispuiston houkuttelevuuteen. Sen sijaan kotkien osalta tilanne on
tiedostettu ja kaavaan tehdään sen edellyttämät muutokset.
5) Maakuntakaavan OAS:ssa todetaan, että maakuntakaavaan merkittävän
tuulivoimapuiston minimikoko on ” 9 MW eli 3 – 4 kpl tuulivoimaloita. Alueelle
on suunniteltu 3 voimalan rakentamista, mikä edellyttää alueen osoittamista
maakuntakaavassa. Merkitsemistarpeeseen vaikuttaa myös
tuulivoimapuistoalueen maisemallinen herkkyys ja voimaloiden näkyminen
ympäristöön. Pieni Neulamäki taajamaan kupeeseen sijoittuvana täyttää em.
vaatimukset ja edellyttää maakuntakaavassa osoittamista. Alueen
merkitsemistarve maakuntakaavassa on tullut Kuopion kaupungin taholta.
Lähialueella pesii mm. maakotka. Muutaman kilometrin päässä lounaaseen ja
etelään sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuisto sekä Pumpulikirkon ja
Löytynsuo-Maamonsuon suojelualueet. Näistä Tiilikan alue on suojeltu sekä lintu
(SPA)- että luontodirektiivin (SCI) perusteella.
6)
Alueella on suuri merkitys metsä- ja suolinnuston, mutta myös muun lajiston
suojelualueena ja luontoarvot tulee turvata.
Tiilikkajärven kansallispuisto on perustettu lailla (674/1981 14.10. 1981) yleiseksi
luonnonnähtävyydeksi. Kansallispuiston perustamisedellytykset todetaan Ls-lain 10.
ja 11. §:ssä. Kaavaluonnosta varten tehdyssä näkyvyysanalyysissä todetaan, että
"tuulivoima-alueen länsipuolella on laaja suoalue, jonka kautta tuulivoimalat näkyisivät
läheiseen Tiilikan kansallispuistoon". Näkyvyysanalyysin mukaan lähimmät
tuulivoimalat sijoittuisivat noin kilometrin päähän kansallispuistosta.
Alueella on virkistys- ja retkeilyrakenteita ja esim. Virvatulten polku niminen
retkeilyreitti kulkee Metsäkartanolta Löytynsuo-Maamonsuon ja Pumpulikirkon kautta
Tiilikkajärven kansallispuistoon. Alue on luonteeltaan erämainen ja toteutuessaan
tuulivoimalat saattaisivat vaikuttaa haitallisesti alueen virkistyskäyttöarvoihin
näkyessään laajasti kansallispuistoon. Onkin hyvin mahdollista, että toteutuessaan
tuulivoimalat vaarantaisivat ainakin jossain määrin alueen muiden käyttötarkoitusten,
kuten virkistyskäytön ja luontomatkailun toimintaedellytyksiä.
Metsäntutkimuslaitoksen ja Lapin yliopiston toteuttaman MATKA-hankkeen
loppuseminaarin johtopäätöksissä todettiin, että tuulivoimapuistoilla voi olla
merkittäviä vaikutuksia matkailun vetovoimaisuuteen maisemavaikutusten kautta.
(Matkailijoiden asumis- ja ympäristöodotukset Lapin matkailukeskuksissa, professori
Liisa Tyrväinen Metla & Lapin yliopisto, 9.2.2011, Rovaniemi)
Metsähallitus esittää, että Maaselän kohteen varausaluetta muutetaan niin, että se
ottaa huomioon paremmin edellä mainitut näkökohdat. Asia erityisen tärkeä ottaa
huomioon kun alueelle esitetään yli 30 tuulivoimalaa.
Maakuntakaavan virkistys- ja matkailuvyöhykkeen tarkoitus on kehittää nimenomaan
luontomatkailua.
7)
8)
9)
Kaavamerkinnän säilyttämistarve ratkaistaan kuluvan kevään aikana, kun
saadaan tulokset käynnissä olevista tuulisuusmittauksista.
Maakuntakaavan merkintä kuvastaa lähinnä sitä, että alueella tuulee
riittävästi (yli 6 m/s keskimäärin) ja alue saattaa soveltua
tuulivoimatuotantoon. Eli merkintä kuvastaa alueen ominaisuuksia eikä ole
varsinainen aluevaraus. Hajuheinät ym. tulevat selvitettäviksi siinä
vaiheessa, kun/jos joku toimija kiinnostuu alueesta tuulivoima-alueena ja
alueen yleiskaavoitus alkaa. Ei muutosta.
KTS kohta 6. Ei muutosta.
KTS kohta 6. Ei muutosta.
Rajataan Rotimon alue kauemmaksi Rahajärven- Kotteroisen lintujärvestä.
Talaskankaan vanhojen metsien suojelualueeseen on jätetty tuulivoimaalueesta 500 metrin suojavyöhyke. Tuulivoimatuotannolla ei ole vaikutuksia
vanhojen metsien suojelualueen säilymiseen.
(5) Pieni Neulamäki
Metsähallitus pitää tuulivoima-aluevarausta Pieneen Neulamäkeen
tarpeettomana ja esittää merkinnän poistamista Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavasta.
Pienen Neulamäen alueen käyttö tuulipuistoalueena ei ole Metsähallituksen mielestä
soveltuvinta maankäyttöä ko. alueelle. Kyseinen alue on kohtuullisen pieni ja lähellä
on asutusta. Jotta merkittäviltä haitallisilta vaikutuksilta vältytään, pitää tuulivoimalan
ja asutuksen väliin jäädä riittävä etäisyys. Tämän hetken arvioiden mukaan
etäisyyden pitäisi olla vähintään kilometri. Tämä tulisi rajaamaan alueen voimaloiden
määrän jopa vain kahteen voimalaan.
Metsähallituksen mielestä tuulivoimarakentamisessa tulisi pyrkiä suuriin
kokonaisuuksiin, tätä ajatusta tukevat sekä liiketaloudelliset että ympäristölliset syyt.
Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimalat on sijoitettava
ensisijaisesti keskitetysti, useamman voimalan yksiköihin.
Pienen Neulamäen kaavoittamisella yhdyskuntarakentamiseen on sen sijaan
merkittävä vaikutus Kuopion kaupunkirakenteessa mm. kaupunkirakenteen tiiviyden,
joukkoliikenteen ja ilmastonsuojelun näkökulmista. Osa alueesta voisi soveltua myös
asuinrakentamiseen. Maakuntakaavassa alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi.
Lopulliset maankäytön ratkaisut alueelle tarkentuvat parhaillaan laadittavassa
yleiskaavassa. Metsähallituksen mielestä pienimuotoinen tuulivoimarakentaminen
voidaan tarvittaessa ratkaista yleiskaavassa, jonka laadinnan yhteydessä tehdään
tarvittavat selvitykset.
Kaavaluonnoksen selostuksesta (ks. kohta kaavoitustilanne) poiketen päätöksiä
alueen varaamisesta teollisuusalueeksi ei ole tehty. Lisäksi kaavaselostuksesta
puuttuu kuvat 3 ja 4.
(6) Rahasmäki
Uhanalaisen lajiston esiintymäpaikkojen tarkastelu tulisi tehdä myös tuulivoimaalueella, jos sitä ei vielä ole tehty. Alueella saattaa olla potentiaalisia hajuheinän
esiintymäpaikkoja.
(7) Etelä-Kinahmi
Vaaran itärinteellä on kaksi Natura-aluetta: Kinahminrinteen lehdot. Rinteillä saattaa
olla myös muita lehtoja, vaikka eivät olekaan suojelualueina. Uhanalaisen lajiston
esiintymäpaikkojen tarkastelu tulisikin tehdä myös tuulivoima-alueella, jos sitä ei vielä
ole tehty.
(8) Linnanmäki
Linnanmäen lehto sijaitsee Linnanmäen alarinteessä sen kaakkoispuolella. Rinteillä
saattaa olla myös muita lehtoja, vaikka eivät olekaan suojelualueina. Uhanalaisen
lajiston esiintymäpaikkojen tarkastelu tulisikin tehdä myös tuulivoima-alueella, jos sitä
ei vielä ole tehty.
(9)Rotimo
Alueen länsipuolella on Rahajärvi-Kontteroisen linnustonsuojelualue ja itäpuolella
Talaskankaan vanhojen metsien suojelualue. Näiden alueiden luontoarvot tulee
turvata.
Alueita luonnehtii erämaisuus ja virkistyskäyttöarvot tulee turvata. Maakuntakaavan
virkistys- ja matkailuvyöhyke on ristiriitainen merkintä tuulipuiston kanssa.
Suojelualueita perustettaessa luontomatkailun kehittäminen on ollut tärkeä tekijä, jota
maakuntakaavamerkintä edelleen tukee.
Alue kiinnostaa muitakin elinkeinonharjoittajia, tällä hetkellä aktiivisessa vaiheessa
olevia hankkeita ei ole.
Palvelupäällikkö Pekka Perttilä Metsähallitus, kehitysyksikkö
MTK Pohjois-Savo ja Metsänomistajien Liitto Järvi-Suomi
MTK Pohjois- Savo ja Metsänomistajien Liitto Järvi- Suomi kiittävät Pohjois-Savon
Liittoa mahdollisuudesta antaa lausunto Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Alueellisina toimijoina edustamme yksityisiä maanomistajia, maa- ja metsätaloutta
sekä muuta maaseutuyrittäjätoimintaa harjoittavia yrittäjiä.
Lausuntonamme esitämme kunnioittavasti seuraavaa:.
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnos potentiaalisten ja parhaiden
tuulivoima-alueiden selvittämisestä on erinomainen ja selvitys kaavaluonnoksessa
esitetyillä metodeilla on tuottanut arvokasta informaatiota mahdollisten tuulivoiman
tuotantoalueiden investointien selvittämistä varten ja tukee tähän liittyvää
yritystoiminnan kehittymismahdollisuuksia. Näihin perusselvityksiin ei ole
lausujatahoilla huomautettavaa.
Lentokentän melualueiden laajentamisella on merkittäviä vaikutuksia laajennettavien
alueiden maankäytölle, josta syystä rakentaminen näille alueille vaikeutuu ja osin
estyy.
Tuulivoimaloiden mahdollista sijoittamista tuulivoiman potentiaalisille alueille, jotka
sijaitsevat kulttuuriympäristöissä emme näe esteitä.
Kulttuurimaiseman huomioimisen tarve on nostettu luonnoksessa esiin
perustellen sillä, että voimalat tulisivat näkymään Kinahmin kulttuurimaisemaalueelle. Maininta voimaloiden näkymisestä sisältyy Pienen Neulamäen
alueeseen perusteena on, että Pieni Neulamäki näkyy Haminalahden
kulttuurimaisema-alueelle.
Linnanmäki on alueellisesti pieni alue, jonka lähialueella sijaitsee kvartsin louhintaan
liittyvää kaivostoimintaa. Alue soveltuu hyvin tuuliolosuhteiltaan tuulivoiman
Maakuntakaavassa on tarpeen nostaa avoimesti esiin kaikki ne asiat, jotka
jatkoselvityksessä on tarpeen ottaa huomioon. Kinahmin eteläosa on osa
maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, Linnanmäki on lähellä SänkimäkiKinahmi maisema-aluetta, ja Pieni –Neulamäki on lähellä Haminalahden
valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, mutta kumpikaan ei ole osa
maisema-aluetta. Tuulivoimalat näkyvät jossain määrin molemmille maisema-alueille,
Kinahmin osalta muuttavat selänteellä sijaitessaan maisema-alueen ominaispiirteitä.
Ei muutosta.
tuotantoon ja tukee tältäkin osin yritystoiminnan kehittymistä.
Näillä molemmilla edellä mainituilla alueilla ei mielestämme ole sellaisia
kulttuuri- ja luonnonmaisema arvoja, jotka vaarantuisivat tai edellyttäisivät
huomioimista suunnittelumääräyksissä ja kaavaselostuksessa.
Näiden alueiden osalta esitämme suunnittelumääräysten poistamista.
Museovirasto
Pohjois-Savon liitto on pyytänyt Museovirastolta lausuntoa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta.
Tuulivoimamaakuntakaavassa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristö eli
arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema
sekä turvata niihin sisältyvien arvojen säilyminen.
Kts. vastine Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausuntoon.
Kulttuuriympäristön suojelun asiantuntija- ja viranomaistehtäviä hoitaa
maakunnassa ensi sijassa Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Museovirasto
viittaa kulttuuriympäristöarvojen turvaamisessa Kuopion kulttuurihistoriallisen
museon 27.2.2012 antamaan lausuntoon. Lausunnosta ilmenee, että rakennetun
kulttuuriympäristön kannalta ongelmallisimmat tuulivoima aluevaraukset ovat Nilsiän
Etelä-Kinahmissa ja Kuopion Pienessä Neulamäessä. Näiden osalta tulee
vaikutusten arviointia täydentää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Haminanlahden
valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, jota koskevat
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntamuseo on kiinnittänyt huomiota
myös arkelogisen kulttuuriperinnön inventointien puuttumiseen esitetyillä
hankealueilla.
Museovirasto seuraa Pohjois-Savon maakuntakaavoitusta ja antaa lausuntonsa myös
kaavahankkeen jatkovaiheista.
Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) esit
tää lausuntonaan Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta seuraavaa:
1) Toisin kuin ELY- keskuksen lausunnossa on todettu, ympäristöministeriön ohjeissa
lähdetään siitä, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet jne ovat
pääsääntöisesti eikä kokonaan tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita (
Yleistä
ELY-keskus pitää tuulivoimakaavatyön aloittamista alueella myönteisenä ja
merkittävänä askeleena tuulivoiman edistämisessä. Uusiutuvien energiavarojen
käytön lisääminen on Pohjois-Savon ELY-keskukselle strateginen tavoite ja
tuulivoimakaavatyö osaltaan edistää tätä toimintaa.
Pohjois-Savon ELY-keskus keskuksen edustajat ovat olleet tiiviisti mukana
potentiaalisten tuulivoima-alueiden alustavassa valinnassa ja karsinnassa. Yhteistyö
on toiminut hyvin. Joitakin potentiaalisia tuulivoima-alueita, kuten Pieni-Neulamäki ja
Leppävirran Niittysmäki-Konkanmäki on tullut esille ensimmäisen karsintavaiheen
jälkeen.
(1) Ympäristöministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen
tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja
lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Tuulivoimaohjeistuksessa
todetaan muun ohessa, että kokonaan tuulivoimarakentamiselle
soveltumattomia alueita ovat muun muassa valtakunnallisesti ja
maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ja valtakunnallisesti
merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Edelleen ohjeistuksessa
todetaan, että maakuntakaavan suojelu- ja maisema-alueet eivät
lähtökohtaisesti sovellu tuulivoimarakentamiseen.
Aluekohtainen tarkastelu
(2) Etelä-Kinahmi
Etelä-Kinahmin alue on tällä hetkellä 7.12.2012 vahvistetussa Pohjois-Savon
maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, luokitus saattaa
kuitenkin olla muuttumassa lähitulevaisuudessa valtakunnallisesti arvokkaaksi
maisema-alueeksi (vrt, selvitys ‘Maaseudun kulttuurimaisemat ja
maisemanähtävyydet”, Pohjois-Savon arvokkaiden maisema-alueiden
päivitysinventointi 30.8.2010). Tuulivoimala-alue sijoittuu lisäksi Sänkimäen
valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen näkemäalueelle. Käytettävissä olevan
ym:n ohjeet s.7). Ympäristöministeriö (Nunu Pesu 2.3.2012) tulkitsee laatimaansa
ohjetta siten, että tuulivoimarakentamisen mahdollisuutta voidaan tapauskohtaisesti
harkita, jos alue ei ole koskematon. Maakuntakaavan suojelu- ja maisema-alueita
koskeva maininta liittyy maakuntakaavan ohjausvaikutukseen, ei maakuntakaavan
laadintaan. Ohjeethan eivät sulje tuulivoimapuiston osoittamista maakuntakaavassa
esim. Natura-alueille, sillä ohjeissa (s. 28) todetaan, että ” Mahdollisuus
tuulivoimarakentamiseen Natura-alueella tai sen läheisyydessä riippuu ennen kaikkea
niistä luonnonarvoista, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 200 –
verkostoon. Tuulivoimarakentamisen kannalta kriittisiä luontotyyppejä ovat erityisesti
lintujen elinympäristöt sekä merenalaiset ja merenrannan luontotyypit.” Ohjeita
voidaan tulkita vastaavalla tavalla myös muiden suojelualueiden osalta.
2) Viitaten edellä todettuun Etelä-Kinahmin osoittaminen maakuntakaavassa
tuulivoima-alueena ei välttämättä ole ristiriidassa ympäristöministeriön ohjeiden
kanssa. Alueellahan sijaitsee jo entuudestaan Sibelcon kaivos sisältäen kaksi
avolouhosta, kuivatus- ja läjityskentät, rikastamon ja pistoraiteen. Lisätään
vaikutusten arviointia kulttuurimaisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta ja
harkitaan selvitystarvetta konsulttityönä.
3) Etäisyyttä Haminalahteen on kuitenkin sen verran, että tuulivoimalat hahmottuvat
maisemakuvassa paljolti lähimaiseman ulkopuolella olevana osana (vrt. Kuopion
museon lausunto). Lisätään vaikutusten arviointiin Haminalahden
kulttuurimaisemaan kohdistuvia vaikutuksia koskeva tekstiosuus.
(4) Kuopion yleiskaavan laadinta on pysähdyksissä, koska ennen kaavaratkaisuja
halutaan varmistaa tuulimittauksin alueen soveltuvuus tuulivoimatuotantoon. Mikäli
alueen tuuliolosuhteet ovat riittävät kannattavaan tuulivoimatuotantoon, Pienen
Neulamäen alue kaavoitettaneen teollisuusalueeksi ja kaavassa osoitetaan
tuulivoimaloiden tulevat paikat. Mikäli tuuliolosuhteet eivät ole riittävät, alueelle
tultaneen osoittamaan teollisuuden lisäksi myös asuinrakentamista. Ratkaisut
tultaneen tekemään kevään- alkukesän aikana. Tarkistetaan yleiskaavan laadintaa
koskevaa tekstiosuutta yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa.
(5) Harkitaan merkinnän muuttamista tp:ksi.
(6) Lisätään kaavaselostukseen vaikutusten arviointia Pienen Neulamäen ja Etelä
Kinahmin osalta . Käytännössä Pienen Neulamäen tuleva maankäyttö ratkaistaan
yleiskaavalla kuluvan vuoden aikana. Etelä-Kinahamin osalta pohdittavaksi tulee
tiedon perusteella vaikuttaa sille, että tuulivoimarakentaminen Etelä-Kinahmin
osalta on esitetyssä laajuudessa ristiriidassa edellä käsiteltyjen
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa:
(3) Pieni Neulamäki
Vaikka Pienen Neulamäen tuulivoimala-alue ei sijoitu Haminalahden
valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alueelle, vaan noin 2 km päähän (ja
maakuntakaavassa osoitetusta maakunnallisesti merkittävästä maisema-alueesta
noin 1,3 km päähän), voidaan katsoa, että tuulivoimahankkeella voi olla
merkittäviäkin maisemallisia vaikutuksia Haminalahden valtakunnallisesti
arvokkaaseen kulttuurimaisema alueeseen. Nämäkin vaikutukset tulee arvioida,
koska tarkemman vaikutustenarvioinnin kautta voidaan selvittää, onko
tuulivoimarakentaminen Pienen Neulamäen osalta ristiriidassa valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.
(4) Pienestä Neulamäestä todetaan “Suunnitellut tuulivoimalat tulisivat
sijoittumaan rakenteilla olevan teollisuusalueen sisään. Pieneen
Neulamäkeen suunnitellusta asuntorakentamisesta on luovuttu, kun on
käynyt ilmi alueen mahdollinen soveltuvuus myös
tuulivoimarakentamiseen.” Epäselväksi jää, missä yhteydessä
asuinrakentamisesta on luovuttu. Pienen Neulamäen yleiskaavatyö on
vasta käynnistymässä ja tältä osin pohdinta Pienen Neulamäen
vaihtoehtoisista maankäyttöratkaisuista puuttuu.
Kuopion kaavoituskatsauksen mukaan yleiskaavaluonnos valmistuu keväällä 2012 ja
kaavaehdotus vuoden lopussa 2012. Alueella on voimassa vanha keskeisen
kaupunkialueen yleiskaava, jossa Pienen Neulamäen alue on osoitettu E- eli
erityisalueeksi. Pienen Neulamäen alueelle on laadittu asemakaava, jossa kyseinen
alue on osoitettu teollisuusalueeksi.
(5) Epäselväksi jää, onko Pientä Neulamäkeä koskeva maakuntakaavan
taajamatoimintojen aluemerkintä (A) nyt ristiriidassa potentiaalisen
tuulivoima-alueen merkinnän kanssa. Tällöin tulee vielä miettiä,
alueen todelliset maisemalliset arvot, koska alueelle sijoittuu laajenevaa
kaivostoimintaa.
(7) Kaavan maininta, että ”tuulivoima-alueita ei ole osoitettu Vuoksen vesistöalueen
maisemallisesti ja kulttuuriarvojen kannalta merkittäville alueille”, ei sulje pois sitä
mahdollisuutta, etteikö tuulivoimaloita voisi jostakin näkyä em. maisemallisesti ja
kulttuuriarvojen kannalta arvokkaille vesistöalueille tai vesistön läheisyydessä
sijaitseviin taajamiin. Tuulivoimaloiden koosta johtuen se olisikin käytännössä lähes
mahdotonta.
(8) Kts. vastine liikenneviraston lausuntoon.
( 9) Maaselänmäen aluerajausta on tarkoitus muuttaa ehdotukseen siten, että siinä
huomioidaan aiempaa paremmin kotkan pesiminen alueella.
(10)Ko. suunnittelumääräyksestä päätettiin aluerakennetyöryhmässä, jossa oli myös
ELY- keskuksen edustus. Kysymys on kuitenkin aiheellinen ja harkittavaksi tulee ko.
määräyksen poistaminen tarpeettomana.
(11)Maakuntakaavassa ei oteta kantaa tuulivoimaloiden sijoittumiseen rajauksen
sisällä, vaikka käytännössä useimmiten voimalat sijoittunevat kaavaan merkityn
rajauksen sisäosiin. Tarkistetaan kaavaselostuksen tekstiä em. osin.
(12) yhdenmukaistetaan kaavaselostuksen sisältöä karttojen ym.osalta sekä tehdään
tarvittavat teknisluonteiset korjaukset teksteihin.
pitäisikö Pienen Neulamäen maakuntakaavan merkintä muuttaa
TP:ksi?
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että maakuntakaavoituksessa
on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat
on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. ELY-keskus
pitää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta hyvänä
tuulivoimamaakuntakaavoitusta.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on varmistettava, että valtakunnallisesti
merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten
laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun
lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät
kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden
historialliseen kehitykseen.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhteys- ja energiaverkostoja
koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava muun
ohessa huomioon arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman
erityispiirteet.
(6) Tuulivoimamaakuntakaavassa on kahden edellä mainitun kohteen EteläKinahmin ja Pienen Neulamäen osalta ristiriitaisuutta valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden kanssa eli käytettävissä olevan aineiston
perusteella näyttää siltä, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
eivät toteudu ainakaan Etelä-Kinahmin osalta. Mikäli vaikutusten
arviointia ei suoriteta Etelä-Kinahmin ja Pienen Neulamäen osalta tässä
vaiheessa riittävän huolella, mahdolliset ongelmat konkretisoituvat
yleiskaava-alueille tehtäessä.
(7) Kaavaselostuksessa todetaan “Tuulivoima-alueita ei ole kaavassa osoitettu
Vuoksen vesistöalueen maisemallisesti ja kulttuuriarvojen kannalta
merkittäville alueille.”Pääsääntöisesti näin onkin. Kuitenkin monen paikan
kohdalla tuulivoimaloilla voi olla merkittävät
vesistönäkymävaikutukset esim. Kaijanmäki/Kangasmäki osalta on
todettu näkyvyys aina Kuopion kaupunkialueille saakka.
Kaavamääräykset
(8) Toimivia yhteysverkostoja koskevan valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteen mukaan on alueidenkäytössä
turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien maanteiden ja
ratojen jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Luonnoksen kohteista Pieni
Neulamäki (Kuopio) sijoittuu valtatien 5 ja Savon radan läheisyyteen sekä
Niittysmäki-Konkanmäki (Leppävirta) valtatien 23 molemmin puolin.
Maakuntakaavaan tulee kohteisiin liittää suunnittelumääräykset, jonka
mukaan liikenneväylien kehittämisen turvaamiseksi on
yleiskaavoituksessa varmistettava riittävät suojaetäisyydet.
Muita huomioita
Maininnat Natura vaikutusten arvioinnista ovat riittäviä niillä kohteilla joissa Naturaa
on lähistöllä eli LSL 65 § :n mukaista Natura-arviointia ei tässä kaavassa tarvita.
(9) Tuulivoimalat tulee sijoittaa siten, että kotkan elinmahdollisuudet
pesimäreviirillään säilyvät. s. 64 on lause “Kaavaan ei liity linnuston
huomioimiseen liittyviä kaavamääräyksiä, koska ko. alueet
huomioidaan tuulivoima-alueiden rajauksissa”. Kotka on kuitenkin
jäänyt tekstin mukaan pesineen Maaselänkankaan rajauksen sisälle.
Muutamia pieniä teknisluontoisia kommentteja on lisäksi liitteessä 1
Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnonvalmisteluun ovat osallistuneet kaikki
kolme vastuualuetta. (AL, AG, HE, JL, IN, PH, JK)
Liite 1
Muutamia pieniä tarkennuksia maakuntakaavan selostusosioon:
- kaavaselostuksessa on jonkin verran pieniä virheitä, liika kiire valmistelussa näkyy
selostuksen ulkoasussa, tähän kannattaa kiinnittää huomiota ennen
kaavaehdotusvaihetta.
(10) Suunnittelumääräys: “Tuulivoima-alueiden suunnittelussa otettava
huomioon maakunnallisesti /valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja
luonnonmaisemien läheisyys “ Epäselväksi jää että jos kulttuuri- ja
luonnonmaisema-arvot estävät alueen käytön, niin miten tai mitkä ovat ne
keinot, joilla yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan ottaa nämä asiat
huomioon?
- Etelä-Kinahmin alueen jälkeen kaavaselostuksessa ei ole enää esitetty
kohdekarttoja “tuulisuus ja korkeuserot”
- s. 39 suojelu-kappaleessa teksti katkeaa kesken lauseen
(11) s. 64 voimalat eivät aina sijoitu laajan varausalueen keskelle (pienentäen
luontovaikutuksia) vaan myös rajausten reunoilla on voimalanpaikkoja
- Kaavapohjana on nyt vahvistamaton “pohjakartta Kuopion seudun osalta?
PKS Sähkönsiirto Oy, Verkonkehitys
Kiitos lausuntopyynnöstänne. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:llä ei ole huomautettavaa
tuulivoimamaakuntakaavaluonnokseen.
SAK:n Itä-Suomen toiminta-alue
Suomessa tuulivoimalla on mahdollisuus tuottaa nykyistä enemmän uusiutuvaa
energiaa. Parhaimmat tuuliolosuhteet ovat rannikolla.
Tiedossa on se että sisämaassa tuuliolosuhteet ovat keskimäärin heikommat kuin
rannikolla.
Tuulivoimalat maisemassa
Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset pitää nähdä positiivisena asiana. Hyvällä
suunnittelulla, harkitusti sijoitetut ja maiseman huomioon ottaen tuulivoimalat
Ei muutosesitystä.
Ei muutosesitystä.
sulautuvat tai asettuvat osaksi maisemakuvaa.
Tuulivoimalla sisämaassa on imagollinen merkitys uusiutuvan energian lisäämisessä.
Työllisyysvaikutukset
Tuulivoiman rakentaminen Pohjois-Savoon tuo työpaikkoja lähinnä ylläpitoon ja
huoltoon.
Tulot maakuntaan
Tuulivoimalat tuovat maanomistajille vuokratuloja ja kunnille kiinteistöveroja.
Loppulauselma
SAK:n Itä-Suomen toiminta-alueen Kuopion toimipisteen mielestä Pohjois-Savon liitto
on tehnyt hyvän ja tarkkaan harkitun tuulivoimamaakuntakaava luonnoksen.
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Savon alueyksikkö
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Savon alueyksikkö kiittää lausunto
pyynnöstänne, Metsäkeskus pitää laadittua Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnosta taustaselvityksineen hyvänä lähtökohtana päätettäessä jatkossa
tuulivoiman käytöstä yhtenä osana maakunnan uusiutuvaa energiataloutta. Tämä
kehitys tukee käsityksemme mukaan hyvin myös tällä hetkellä voimakkaasti kasvavaa
metsäenergiataloutta.
Paikkaan sidottuna ja hajautettuna energiamuotona tuulivoiman käyttö edellyttää
parhaiden potentiaalisten kohdealueiden valintaa suhteellisen tiukkojen sijoittumisehtojen puitteissa. Tuulipuistojen merkittävin ympäristövaikutus on näkyvyys
maisemakuvassa. Pohjois-Savon maasto-olosuhteissa näkyvyysalueet ovat varsin
laajoja pienistä korkeuseroista ja vesistöistä johtuen. Esitetyistä kohdealueista
etenkin Kuopion ja Tahkon lähialueiden tuulipuistoilla olisi merkittävä vaikutus
nykyiseen maisemakuvaan ja mahdollisesti asukkaiden viihtyvyyteen.
Metsätalouden näkökulmasta tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksessa osoitettavat
Ei muutosesitystä.
potentiaaliset tuulivoima-alueet eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia. Alueiden pää
maankäyttöluokka olisi edelleen pääosalla alueita metsätalous. Maakuntakaavamerkintöjen- ja määräysten osalta ei siten ole huomautettavaa. Kohdealueiden maankäytöstä ja tilatason mahdollisista ongelmakohdista on mahdollista selvitä jatkossa yksityiskohtaisemman hankesuunnittelun ja kaavoituksen avulla.
Tornator
Tornator Oy maanomistajana suhtautuu myönteisesti tuulivoiman hyödyntämiseen
ja pyrkii osoittamaan alueitaan ko. käyttöön niillä alueilla, jossa se tutkimusten ja
selvitysten perusteella on tarkoituksenmukaista. Tornator Oy:n mailla on muutamia
tuulivoimapuistojen vuokrasopimuksia eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan vielä
Pohjois-Savon maakunnan alueella.
Nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa esitettyjen potentiaalisten tuulivoima
alueiden kohdalle sijoittuu myös eräitä Tornator Oy:n omistamia maa-alueita.
Yhtiöllä ei ole huomautettavaa näiden osalta.
Kaavoituksen lähtöaineistona on mittava selvitystyö tuulisuudesta, erilaisista
huomioon otettavista tuulivoimarakentamista rajoittavista tekijöistä, kuten
luontoarvot ja asutuksen läheisyys. Teknistaloudellisin laskelmin on päädytty
esittämään luonnoksen mukaisia alueita tuulivoimatoimintaan. Selvitykset ovat
sinänsä ansiokkaita, mutta haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota
tuulivoimatoiminnan nopeaan tekniseen kehitykseen. Kaavatyötä varten tehty
selvitys perustuu tuuliatlaksen avulla arvioituun tuulisuuteen 100 metrin
korkeudella. Sisämaan tuulivoimahankkeissa on jo tällä hetkellä normaali
suunniteltu tornikorkeus 120 metriä, uusissa hankkeissa jopa 140 metriä ja myös
roottorien halkaisijat kasvavat vastaavasti. Näissä korkeuksissa ja isommilla
roottorihalkaisijoilla tulee aivan uusiakin potentiaalisia, isoja alueita riittävän
tuulisuuden piiriin - alueita, jotka tehdyssä selvityksessä karsiutuivat
jatkotarkastelusta pois riittämättömän tuulisuuden takia. Isompien
tuulivoimalaitosten ollessa kyseessä myös muut tarkasteluparametrit hieman
muuttuvat. Voimalat tulee sijoittaa entistä kauemmaksi asutuksesta, paikan
rakennettavuuden ja mm. tieyhteyden merkitys kasvaa, koska liikutellaan entistä
suurempia komponentteja. On vaara, että tekeillä oleva tuulivoimamaakuntakaava
Pohjois-Savon liitto varautuu sisällyttämään Tornatorin esittämiä uusia alueita
kaavaehdotukseen , mikäli ne täyttävät seudulliselle tuulivoimapuistolle asetetut
kriteerit .
on jo valmistuessaan vanhentunut, mikäli em. teknistä kehitystä ei oteta huomioon
alueita valittaessa.
Tornator Oy:llä on Pohjois- Savon alueella omistuksessa suuria yhtenäisiä maaalueita, ja kohtuullisen suurikin tuulipuisto voitaisiin sijoittaa kokonaan maallemme.
Tällaiset isot yhden maanomistajan mailla olevat alueet olisivat toimijoiden
kannalta ihanteellisia hankkeita yksinkertaistaessaan maanvuokraus- yms. asioita
oleellisesti. Tulemme kuluvan talven ja kevään aikana teettämään maillamme
erillisselvityksiä po. alueiden soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon. Varaamme
mahdollisuuden vielä tämän kevään aikana esittää uusia alueita kaavaan, jos omat
teettämämme tarkastelut antavat siihen aihetta. Toivomme, että nämä selvitykset
voidaan vielä ottaa huomioon lopullista kaavaehdotusta laadittaessa.
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ympäristöjohtajan päätösehdotus:
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta antaa Pohjois-Savon
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon: Ympäristölautakunta
puoltaa tuulivoiman hyödyntämistä energiantuotannossa. Rotimon tuulivoimalaalueen läheisyydessä olevat arvokkaat luontokohteet tulee huomioida
tuulivoimaloiden rakentamisessa siten, että voimalat sijoitetaan mahdollisimman
kauaksi häiriintyvistä kohteista. Vaikka alueella ei tarvittaisi luonnonsuojelulain
mukaista selvitystä Natura-arvion tarpeesta, ennen rakentamiseen ryhtymistä on
tarpeen selvittää voimaloiden vaikutuksia erityisesti linnustoon.
Käsittely: Keskustelun jälkeen ympäristöjohtaja täydensi päätösehdotustaan
seuraavasti:
Ympäristölautakunta esittää myös muiden potentiaalisten tuulivoima-alueiden
soveltuvuuden tarkempaa selvitystä.
Päätös:
Ympäristölautakunta hyväksyi ympäristöjohtajan täydennetyn päätösehdotuksen
YKSTIYISTEN HENKILÖIDEN MIELIPITEET KUNNITTAIN, AAKKOSJÄRJ.
Falkenberg Marianne, Kuopio, nettipalaute
Mahdollisten tuulivoimaloiden sijoittuminen ratkaistaan yleiskaavan laadinnan
yhteydessä ja tällöin tulee huomioitaviksi myös lausunnossa todetut häiriintyvät
kohteet. Maakuntakaavan merkintä on yleispiirteinen ominaisuutta kuvaava merkintä ,
mihin tarkkuustasoon ovat jo tehdyt selvitykset riittävät.
Rno: 297-410-27:8
Kiinteistön nimi: Hovinranta
Maakuntakaavaluonnoksessa tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi on kaavailtu Pienen
Neulamäen alueelle sijoittuvaa teollisuusaluetta. Tuulivoimalat on suunniteltu
sijoitettavaksi kohtalaisen lähelle pysyvää asutusta. Näin tuulivoimaloista aiheutuva
melu voi aiheuttaa haittaa pysyvälle asutukselle. Esimerkiksi Tanskassa on
esimerkkejä, joissa tuulivoiman melulla on ollut terveydellisiä vaikutuksia ääniherkille
ihmisille. Päiväsaikaan muu taustamelu peittää hyvin voimaloista aiheutuvan melun,
mutta yöaikana ääni voi olla häiritsevää, vaikka ei ehkä ylitä asetettuja melurajoja.
Tuulivoimalat näkyvät maisemassa ja Haminalahden kylä-alue kuuluu
valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin. von Wright -veljesten monissa
maalauksissa näkyy Haminavuori, ja nyt tähän maisemaan tulisivat
tuulivoimalaitokset, jotka eivät mielestäni sovellu siihen. Vuosikymmenten päähän
tarkastellessa herää kysymys, onko Kuopion kaupungilla varaa kaavoittaa
tuulivoimalat lähes kaupungin sydämeen ja näin jättää asutukseen soveltua
potentiaalinen luonnonkaunis Pienen Neulamäen alue pelkästään tuulivoimaloille,
joiden haitoista ei olla täysin varmoja.
Miettinen Mauri, Kuopio
Kuopin Kolmisopen kesäasukkaana kyselen, onko tietoa mitenkä vahvasti kaavoitettu
tuulivoimapuisto sijoittuu kolmisopen ryhmäpuutarha-alueen horisonttiin? Luin kaikki
pdf tiedostot, mitä asiasta löysin, mutta näkyvyydestä puhuttiin lähinnä etelän ja
Haminalahden suuntiin.
Köyhien kolmesataa puutarhamökkiä ei ansainnut sanaakaan!
Kallaveden rantojen mökkiläiset, ne muutama, oli kyllä laskettu Haminalahden
suunnalta. Suunta pohjoiseen oli kuitattu maininnalla "teollisuusrakennuksia"
Ympäristöministeriön ohjeen mukaan tuulivoimaloiden meluvaikutukset tulee selvittää
aina, kun etäisyys asutukseen on alle 2 km. Selvitystyöt tehdään yleiskaavaan
laadinnan/ tuulivoimahankkeen yhteydessä .
Haminalahden suunnasta katsottuna Pieni Neulamäki avautuu kohti kasvavaa ja
laajenevaa Kuopion kaupunkitaajamaa. Kuopion kaupunki onkin parhaillaan
kaavoittamassa ko. aluetta teollisuusalueeksi. Ei voidakaan lähteä siitä, että Kuopion
tulevia laajenemismahdollisuuksia arvioitaisiin siitä lähtökohdasta, että näkyykö
rakentaminen Haminalahden kulttuurimaisemaan vai ei.Kulttuurimaisema ei voi
muodostaa estettä kauempana ympäristössä tapahtuvalle rakentamiselle.
Kysymyksessä on sähköpostitse suoritettu tiedustelu, johon on myös vastattu
sähköpostilla. Miettinen ei ole jättänyt varsinaista mielipidettä kaavasta.
Miten asian laita lie, näkyvätkö (kuuluvatko) lavat kolmesoppeen, kolmensadan
mökkiläisen pihoihin ??
Paukkonen Kari, Kuopio, Kortejoki
Kiinteistön nimi: Suurihiekka, Kortejoki
1. Maakuntakaavalla ei perusteta tuulivoimapuistoja. Kaavamerkintä kuvaa
(1) Olen vastaan tuulivoimapuiston perustamista KaijanmäkiKangasmäelle.
Savolaiselle luonnonmaisemalle tunnusomaisia ovat suuret järvet saarineen ja
horisonttirajan muodostavat metsien peittämät mäet ja vaarat – pienipiirteinen ja
vaihteleva maisema, josta savolainen luonnekin kumpuaa. 200m korkea Kaijanmäki
on rakentamaton, ja esitetyt tuulivoimalat rikkoisivat harmonisen luonnonmaiseman,
rakennelmien mittasuhde ympäröivään maisemaan on täysin luonnoton.
Niemet ja harjujen laet jätetään rakennusmääräysten nojalla rakentamatta
maisemavaikutusten takia, samoin esim. kerrostalojen korkeus on yleensä rajattu
kymmeneen kerrokseen. Nyt oltaisiin rakentamassa korkeimman harjun päälle lähes
200m korkeita liikkuvia rakennelmia.
Voimalat hallitsisivat valtaosaa Kallaveden maisemista ja näkyisivät selvästi aina
Puijolle ja Kuopion keskustaan saakka. Ainakin 30 000 ihmistä joutuisi niitä päivittäin
katselemaan, loma-asuntoja näkyvyysalueella olisi 1088 kpl.
Maakuntakaavaesityksessä on esitetty haitta-aluerajat alakanttiin. Tuulivoimaloiden
näkyvyysalue on hallitseva tanskalaisten tutkimusten mukaan 7,5km:iin, roottoreiden
lavat erottuvat aina 10 km:iin, ja näkyvyyttä vielä korostavat pyöriminen ja
välkkyminen. Näkyvyysalueeseen (20-25km) kuuluisivat Puijon lisäksi myös Kuopion
keskusta ja valtaosa Kallavettä, erityisesti loma- ja virkistyskäytössä (mm. veneily)
valtakunnallisestikin tunnettu Kallaveden - Vehmersalmen aina Saimaalle johtava
vesireitti.
Viime kädessä kaava- ja rakentamispäätöksen myöntää vaaleissa poliittisesti valittu
kunnanvaltuusto.(2) Selvityksessä on kokonaan jätetty tutkimatta alueen
ihmisten mielipide näistä tuulivoimaloista. Odotettavissa on voimakas
kansalaisten vastustus näitä maisemahirviöitä vastaan.
Asialla on myös laajempi poliittinen merkitys: olisi huono signaali Kuopiolta
kuntaliitosta odottaville kunnille, jos Kuopio rakentaisi tuulivoimapuiston entiselle
alueen hyviä tuuliolosuhteita ja mahdollista soveltuvuutta
tuulivoimatuotantoon. Mahdollisen tuulivoimapuiston toteutuminen riippuu
alueen maanomistajien halukkuudesta vuokrata maitaan ko .tarkoitukseen
sekä energiayhtiöiden kiinnostuksesta ko. alueita kohtaan .Alueen
soveltuvuus tuulivoimatuotantoon ratkaistaan yleiskaavan yhteydessä
tehtävissä tarkemmissa selvityksissä, mikäli tuulivoimahanke lähtee
liikkeelle.
2. Maakuntakaavan nähtävillä olo on nimenomaan alueen asukkaiden
kuulemista, Jokaisella on tässä yhteydessä ollut mahdollisuus ilmaista
mielipiteensä kaavasta.
3. Kaijanmäki- Kangasmäki ei ole valtakunnallisesti eikä myöskään
maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Vehmersalmen kunnan maille vain 6km päähän Vehmersalmen keskustasta ja näin
aiheuttaisi merkittävää haittaa Vehmersalmelle, joka on monen kuopiolaisenkin
kesämökkialuetta.
(3)Painavin argumentti vastaan on se, että ympäristöministeriön työryhmän
mietinnössä (ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa,
2002) todetaan tuulivoimarakentamiseen soveltumattomiksi alueiksi
valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
Valtioneuvosto määritti v. 1995 150kpl valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Näistä vain yksi sijaitsee Kuopiossa, Puijo. Suora lainaus valtioneuvoston tekstistä: ”
Puijo tunnetaan parhaiten tornista avautuvasta näkymästä, joka järvineen, saarineen
ja metsineen on suomalaisinta kansallismaisemaa, jota on käyty ihastelemassa jo yli
150v ajan. Kallavesi saarineen, isoine ja pienine, rakennettuine ja rakentamattomine
on näkymän varsinainen helmi.”
Siten on selvää, että tähän kansallismaisemaan ei voida maakuntakaavassa sijoittaa
Kaijanmäki - Kangasmäen 200m korkeiden harjujen päälle vielä 180m kohoavia
tuulivoimatorneja.
Mielestäni tuulivoimapuistohankkeista Kuopion välittömässä läheisyydessä (alle
30km) tulisi luopua.
Ruponen Jari, Kuopio
Rno: 297-430-2-142
Kiinteistön nimi: Heinämäki
1. Tuulivoima-alueeksi ei pidä jatkossakaan suunnitella Kaijanjärven pohjoispuolen alueita (lentoliikenne, asutus, kaupungin virkistysalueet)
2. Lähialueiden sähkön saantia pitää parantaa, sähkön hintaa saada alemmas,
jolloin hyöty myös niille, jotka muuten eivät saa haitoista korvausta. Tällä
tavoin alueella ollaan myötämielisempiä asian suhteen.
Jos Niittylahdentietä käytetään rakentamisen aikana, sitä täytyy kunnostaa.
Tällä hetkellä keväisin ei pääse edes koululinja-auto ajamaan.
1. Kaijanjärven pohjoispuolen alueille ei ole osoitettu tuulivoima-alueita.
2. ja 3. Ko.asiat kuuluvat hankkeen yhteydessä neuvoteltaviin kysymyksiin,
mikäli tuulivoimahanke alueella lähtee käyntiin.
3. Maakuntakaavan eri vaiheista/vaiheissa tiedotetaan lain edellyttämällä
tavalla.
3. Asioista täytyy tiedottaa hyvin jatkossa.
KARTTALIITE
Sarhaluoma Tuula, Kuopio, nettipalaute
Ei tuulivoimaa Tahkolle eikä Kinahmille Tuulurupelit on rumaa katseltavaa
Hartikainen Esko, Leppävirta
Rno: Leppävirta, Lylymäki 4:94
Kiinteistön nimi: Mäntylä
(1)Takkukorven alueen tuulipuisto Leppävirralla Kaavaluonnoksessa on kokonaan
jätetty huomioimatta näkymäalueella oleville kesäasunnoille aiheutuvat haitat ja
niiden mahdollinen korvaus. Lähellä pyörivät "tuulimyllyt" aiheuttavat kiinteistöjen
arvon alenemista, pyörintäliikkeestä aiheutuu melua ja aamuauringossa
pyörintäliikkeen aiheuttamaa välkettä.(2) Mielestäni Unnukka ja sen rannat ovat
erinomaisia vapaa-ajan viettoalueita puhtaiden ja kalaisien vesiensä ja vakaan
vedenpinnan takia. Ei ole syytä pilata näkymiä valtavilla koko järven alueelle näkyvillä
myllyillä. Ehdotan koko hankkeesta luopumista Takkukorven osalta.
Ihalainen Mikko, Leppävirta, nettipalaute
Kiinteistön nimi: Kirsikka, Riihirannantie 816 c, Leppävirta
Emme hyväksy tuulivoimalaitteen rakentamista Riihivuoren päälle. Sehän olisi lähes
meidän loma-asunnon pihassa, matkaa siihen olisi vain 400m ja vain järvi välissä.
Voimme vain kuvitella sen loputtoman junan äänen jonka se aiheittaa. (turha väittää
muuta). Toisekseen se olisi hallitsevan näköinenkin. Suositeltaisiin päättäjiä käydä
toteamassa vaikka paikan päällä. Mitenkähän tämä kyseinen laitois vaikuttaisi paikan
arvoon, se on ainakin tiedossa ettei se nosta, vaan päinvastoin ja paljon. Olisi
varmasti Suomessa korpea rakentaa näitä laitoksia asumattomille alueille, eikä
kiusata ihmisiä tällä tavoin. Terv. Ihalaiset Mikko ja Taina lisäksi Mikon vaimo Pia ja
lapset Antti ja Heidi. Mikon äiti Mirjami Ihalainen. Samoihin sanoihin yhtyvät
mökkinaapurit Ruuskaset Ritva ja Pertti.
Heimo Marja-Liisa, Leppävirta, nettipalaute
Rno: 420-428-9-17
Kiinteistön nimi: Sallinpelto
(1) maakuntakaavamerkintä kuvastaa alueen hyviä tuuliolosuhteita ja alueen
mahdollista soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. Alueen lopullinen soveltuvuus
ratkaistaan yleiskaavan yhteydessä tehtävillä selvityksillä, mikäli alueen
maanomistajat ovat halukkaita vuokraamaan maitaan ko.tarkoitukseen ja mikäli joku
energiayhtiö on kiinnostunut rakentamaan alueelle tuulivoimaa. Tässä yhteydessä
tulevat selvitetyiksi myös ko. kesäasunnoille aiheutuvat haitat ja niistä maksettavat
korvaukset.
(2)Unnukka ei ole siinä määrin poikkeuksellinen vesiensä puhtauden tai muutoin
virkistysarvonsa puolesta, että se olisi esteenä tuulivoimaloiden rakentamiselle.
Rajataan tuulivoima-aluetta pohjoispäästään siten, että se ei ulotu Riihivuoren
alueelle.
Rajataan tuulivoima-aluetta pohjoispäästään siten, että se ei ulotu Riihivuoren
alueelle.
Kiinteistöyhtymä Heimo Marja-Liisa ym. omistaa Sallinpellontilan Leppävirran
Riihirannan kylän Riihijärven rannalla. Järven vastakkaisella puolella on Riihivuori,
jonka päälle on suunniteltu yksi Takunkorven tuulipuistoalueen voimaloista. Matkaa
tilan päärakennuksesta Riihivuoren huipulle on alle 500m. Tilalla asuu yksi
kiinteistöyhtymän osakkaista (Jukka Suomalainen) ja muut kolme perheineen
käyttävät sitä lomakiinteistönään. Rannikolla asuvana tuulivoimalat ovat minulle
tuttuja. Tiedän millaisen meluhaitan pienempikin voimala aiheuttaa jopa kilometrin
päähän. Nyt suunnitellulla etäisyydellä se tulisi kuulumaan taloon sisälle ja tilasta
tulisi asuinkelvoton. Vaadin Riihivuorelle suunnitellun tuulivoimalan poistamista
kaavasuunnitelmasta. Vastustan myös koko puiston rakentamista sen sekä luonnolle,
että maisemalle aihettamien haittojen vuoksi. Kiinteistöyhtymä Heimo Marja-Liisa ym
puolesta. Marja-Liisa Heimo, Tilanhoitaja.
Ihalainen Taina, Leppävirta, e-mail palaute
TUULIVOIMALSTA RIIHIRANNALLE: En voi hyväksyä Riihivuorelle rakennettavaa
tuulimyllyä, koska se olisi liian lähellä sekä vakituista että loma-asutusta. Perheemme
on pitänyt kesäpaikkaa jo neljässä sukupolvessa aivan suunnitellun myllyn
läheisyydessä (400m). Mökkimme on ollut meille ja vieraillemme rauhoittumisen ja
levon paikka lähes 50 vuotta ja tämä mylly pilaisi sekä maiseman, että hiljaisuuden,
puhumattakaan kiinteistön arvon alennuksesta. Mylly näkyisi ja kuuluisi suoraan koko
tontiltamme. Oletteko ottaneet huomioon, että talvella lumi ja jää tarttuu siipiin, kun on
tyyntä ja kun laite taas pyörähtää käyntiin, lentää sieltä melkoisia jää kimpaleita
pitkälle ympäristöön voiden aiheuttaa vaaraa sekä ihmisille, että kiinteistöille. Kuka on
näissä tapauksissa korvausvelvollinen ja miten tältä voisi mahdollisesti suojautua?
Metsien keskellä luulisi olevan tilaa rakentaa näitä myllyjä kauemmaksi asutuksesta,
jossa ne eivät aiheuta haittaa äänellään ja maiseman pilaamisellaan. Myöskään
vilkkuva valo tornissa ei todellakaan miellytä muuten koskemattoman luonnon
keskellä. Yksi torni voi siis aiheuttaa suunnattomasti mielipahaa ja harmia
ympäristössään. Ystävällisin terveisin Taina Ihalainen (Riihirannantie 816c).
Koponen Juha, Leppävirta, nettipalaute
Rno: 420 428 9: 50 J
Tilan nimi: Riihiranta
Rajataan tuulivoima-aluetta pohjoispäästään siten, että se ei ulotu Riihivuoren
alueelle.
Rajataan tuulivoima-aluetta pohjoispäästään muistuttajan esittämällä tavalla .
Takunkorven tuulivoimapuiston maakuntakaava luonnokseen mielipiteeni on erittäin
kielteinen siltä osin, joka käsittää kyseisen kaavaesityksen pohjoisosaa. Riihivuorelle
ja Saloahvenisen pohjoispäähän tulevia voimaloita. Perusteluni. Koska voimalat
tuisivat Riihirannankyläkeskuksen välittömään läheisyyteen ja näin olisivat hyvin
hallitsevasti kylämaisemaa muuttamassa epämiellyttäväksi. Perheeni kanssa asun
Riihijärven rannalla vajaan puolenkilonmetrin päässä suunnitellusta voimalasta.
Kyseisellä alueella on useita vakituisenasunnon kiinteistöjä ja kymmenen vapaa-ajan
kiinteistöä. Esitykseni Takunkorven kaavaan. Kaava-alueesta poistetaan sen
pohjoisosasta kaksi (2) voimalaa siten että alueesta poistetaan RiihilahdestaSaloahvenisen pohjoispää- Suurikorpi- Haukinen linjan pohjoisen puoleiset alueet.
Muiltaosin kaavaluonnos ei aiheuttane kohtuutonta haittaa.
Koponen Seppo, Leppävirta, nettipalaute
Rno: Leppävirta, Riihiranta, 11:18, 11:7, 11:4
Kiinteistön nimi: Hiekkala, Sikoaho, Halme
Esitän, että Leppävirran Takunkorpi -alueelle kaavailluista kymmenestä voimalasta
kaksi pohjoisinta poistetaan kaavasta. Toteutus siis kahdeksalla voimalalla. Kaksi
pohjoisinta poistamalla päästään ratkaisuun, jossa kaikki Takunkorpeen kaavaillut
voimalat ovat "korvessa" ja päästään lähes kokonaan irti Riihirannan kylään
kohdistuvista visuaalisista haitoista ja melusta.
Kuokkanen Leena, Leppävirta, nettipalaute
Rno: 420 418 3:43
Kiinteistön nimi: Ahveninen
MIELIPIDE /MUUTOSESITYS Leppävirta 14.2.2012 Takunkorpeen suunnitteilla
olevat tuulivoima alueen kaksi pohjoisinta tuulivoimalaa ovat sijoitukseltaan liian
lähellä Riihijärven rannalla sijaitsevaa vapaa-ajan asuntoamme ja rantatonttejamme
sekä Riihirannan kylän keskustaa. Vapaa-ajan asumistamme tulisivat häiritsemään
näistä tuulivoimaloista syntyvät meluhaitat, jotka muodostuvat mm. voimalan
koneistosta ja lapojen pyörimisestä sekä varoitusvalojen häiriöstä yötä päivää sekä
luonnon rikkovat näköhaitat. Takunkorven toiseksi pohjoisinta tuulivoimalaa on
Rajataan tuulivoima-aluetta pohjoispäästään muistuttajan esittämällä tavalla.
Rajataan tuulivoima-aluetta pohjoispäästään muistuttajan esittämällä tavalla
suunniteltu rakennettavaksi omistamalleni tilalle Ahveninen kiinteistötunnus 420 418
3:43. Ahvenisen tilaan liittyvällä viereisellä tilallani Karkulahti 420 418 4:44 sijaitsee
vapaa-ajan asuntomme. Tilalleni Ahveniselle suunniteltu tuulivoimalan sijainti on liian
lähellä ympärivuotista vapaa-ajan asumistamme. Haluamme myös säilyttää
rakentamisen mahdollisuuden lapsillemme tilalla sijaitsevan Ahvenisen lammen
rannalle. Kyseisellä alueella sijaitsee myös luonnonsuojelualue, josta on
Ympäristötukisopimus nro YMp.t. 54/612/05./ Kemerannro 109-25-2006-00350. Suoja
etäisyys vapaa-ajan asuntoomme molemmista edellä mainituista tuulivoimaloista on
liian vähäinen. Edellä esitettyjen perusteella maanomistajana en voi antaa
suostumusta tuulivoimalan suunnitteluun ja mahdolliseen rakentamiseen
omistamalleni tilalleni Ahveninen kiinteistötunnus 420 418 3:43 ja Karkulahti
kiinteistötunnus 420 418 4:44. Takunkorven tuulivoimala alueen rajaus pitää rajata
päättyväksi ennen nykyisen suunnitelman kahta pohjoisinta tuulivoimalaa.
Laitinen Arvi ja Eero, Leppävirta
Tila: Riihivuori
Rno: 2:41
Esitämme, että Takunkorven tuulivoima-alueen kaava-alueen tv 52.800 osaaluerajausta lyhennetään Pohjoisosaltaan vastaamaan liitteenä olevan
tuulisuusaluekartan s. 47 aluerajaa.
Perusteena ko. paikkaan läheisesti avautuvan Riihijärven rannalla olevan kylän
vakituiset asunnot, matka alle 1 km.
Samalla esitämme laajennetulta Takunkorven tuulivoima-alueelta pohjoisimman
tuulivoimalaitospaikan poistamista sijoituspaikkasuunnitelmasta.
Perusteena on maanomistaja Arvi Laitisen rakennuspaikka alle 500 m sekä viereisen
tilan (Honkamäki Rn:o 2:42) omistaja Eero Laitinen, rakennettu kesäasunto, joka on
alle 300 metrin etäisyydellä em. sijoituspaikasta.
Ohessa esitetty rajaus punaisella tv 52.800 alueelle.
HUOM! KATSO VERKOSTA MIELIPITEESSÄ KARTTAKOPIOT
Nissinen Heimo, Leppävirta, nettipalaute
Rajataan tuulivoima-aluetta pohjoispäästään muistuttajan esittämällä tavalla
Rno: 420-418-3-10 ja 420-419-9-37
Kiinteistön nimi: Valkeinen ja Karppila
En halua, että mailleni tai niiden välittömään läheisyyteen kaavoitetaan
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksen mukaista Takunkorven tuulipuistoa. Olen
kaavoittamassa Iso-Valkeisen lammen rannalle useita rantarakennuspaikkoja. Koska
"tuulivoimalat ovat maisemassa monesti hallitseva elementti" ja "tuulivoimapuistoilla
on melun, välkkymisen ja maisemanäkyvyytensä johdosta vaikutuksia
ympäristöönsä", kyseinen kaava voimaan astuessaan alentaisi merkittävästi näiden
tulevien rantarakennuspaikkojeni käyttö- ja myyntiarvoa. Lisäksi alueella, IsoValkeisen lammen rannassa, on kaavaluonnosmateriaalin tiedoista (Luonnos, s.41,
Rakennettu ympäristö) poiketen jo olemassa kaksi loma-asutusrakennusta, joista
toinen sijaitsee nähdäkseni alle 500 metrin päässä luonnoksessa mainitusta
tuulipuiston alueesta.
Ruuskanen Ritva, Leppävirta
Pohjois-Savon tuulivoimala – maakuntakaavaluonnos Leppävirta Takunkorven alue
Asutusta koskevassa selvityksessä mainitaan, että asutusta on ainoastaan
Riihirannantien eteläpuolella ja että loma-asutus sijoittuu tien eteläpuolella Unnukan
rannalla.
Tämä ei pidä paikkaansa. Riihijärven rannalla on sekä vakiasutusta että lomaasuntoja, yhteensä 15 asuinkiinteistoä. Riihivuorelle suunniteltu tuuli- voimala
sijaitsisi vain muutaman sadan metrin päässä kaikista näistä kiinteistöistä.
Perheellämmekin on loma-asunto Riihijärven rannalla.
Tuulivoimala sijaitsisi Riihijärven alueen korkeimmalla kohdalla ja näkyisi erittäin
dominoivana asutuksen keskellä ja meluhaittakin olisi suuri.
Hirvittää ajatellakin vaikutuksia. Päättäjät voisi vat käyttää järkeään ja siirtää
voimalan suunnittelun pois Riihijärven rannalta kauemmaksi korpeen, koska sieltä
löytyy asumatonta aluetta ja kyllä se tuuli varmasti puhaltaa muutaman kilometrin
päässäkin.
Kaavatyössä huomioidaan olemassa olevat kiinteistöt sekä kaavoissa olevat
varaukset esim. loma-asunnoille. Tarkistetaan rajausta muistuttajan mainitsemaan
loma-asuntoon nähden siten, että etäisyydeksi muodostuu vähintään 500 m.
Rajataan aluetta pohjoispäästään siten, että Riihijärven loma-asutukseen jää riittävä
suojavyöhyke.
Tuulivoima on hyvä asia, enkä vastusta sitä, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä että
pitää rakentaa niin, ettei siitä aiheudu haittaa ja harmia alueen asukkaille.
Vakiasukkaille siitä tulisi jokapäiväi nen riesa ja loma-asukkaat tulevat mökeilleen
naut timaan luonnonrauhasta ja hiljaisuudesta. Hiljaisuutta on aluelle haettu silläkin,
että Riihijärvellä kiellettiin moottoriveneet ja ollaan oltu tyytyväisiä.
Vastustan näin lähelle rakennettavaa tuulivoimalaa!
Nyyssönen Aino ja Hannu, Leppävirta
Kiinteistön nimi: Harju/Rauhala
Rno: 420-418-3-74 ja 420-418-4:11 2/1-4
Selvitetään tilojen sijainti ja niiden sijoittuminen kaavarajaukseen nähden sekä
tehdään tarvittavat muutokset alueen rajaukseen.
Mielipide:
Kiellämme kaikenlaisen tuulivoimalan rakentamiseen liittyvän toiminnan maillamme.
Emme anna lupaa rakentaa tuulivoimalaa maillemme.
Suomalainen Jukka, Leppävirta, nettipalaute
Rno: 420-428-0009-0017-F
Kiinteistön nimi: Sallinpelto
Rajataan tuulivoima-aluetta pohjoispäästään siten, että se ei ulotu Riihivuoren
alueelle.
Olen huolissani Takunkorvelle suunniteltujen tuulivoimaloiden mahdollisista melu ja
esteettisistä haitoista. Mielestäni varsinkin lähinnä Riihijärveä kaavoitettu voimala on
aivan liian lähellä asuinpaikkaani, ja näin ollen vastustan ko. kaavaluonnosta.
Hakkarainen Aarne Kalevi kp., Nilsiä, nettipalaute
Rno: 5:52
Kiinteistön nimi: Rajamaa
Kaavaan merkitystä potentiaalisesta tuulivoima-alueesta on etäisyyttä muistuttajan
omistamaan kiinteistöön n. 2 km. Ei muutosta.
Vastustamme ehdottomasti tuulivoimala-alueiden varaamista kaavoituksessa Nilsiä
Kinahmiin. Käytämme maa-aluettamme virkistykseen ja metsästykseen. Tuulivoimalat
aiheuttavat melua ja näkyvää ympäristöhaittaa. Nämä haitat estävät meitä
käyttämästä maatamme virkistys- ja metsästyskäyttöön. Maamme
käyttömahdollisuudet huonontuvat oleellisesti ja maamme jälleenmyyntiarvo laskee,
koska maalle ei voi esimerkiksi rakentaa koska maallemme yltävä melualue estää
vikistys- ja asuinrakentamisen maallemme. Tuulivoimalat pilaavat arvokkaan
perinneympäristön ja -maiseman. Lisäksi tuulivoimalat karkoittavat riistan sekä
aiheuttavat tuhoja linnustolle (tuulimyllyjen pyörivät lavat silpovat niihin osuvat linnut).
Tuulivoima-alue on poistettava maakuntakaavasta ja myös muista
kaavoitusmenettelyistä.
Lisänä vielä lähettämäämme mielipiteeseen... Selvityksissä mainitaan, että Kinahmin
alueella on kattava tieverkosto. Tämä on virheellsitä tietoa! Kinahmin mäellä ei ole
tiestöä. Mikäli alueella rakennetaan tuulivoimaloita, Kinahmiin on rakennettava
maantietä vastaava tiestö jokaiselle tuulivoimalle, jotta tuulivoimalan osat saadaan
kuljetettua voimalapaikoille. Tiestö tuhoaa mäen ainutlaatuisen luonnon ja lisää
ylimääräistä liikennettä Kinahmissa. Tiestöä tullaan käyttämään huviajeluun,
moottorikelkkailuun, moottoripyörä ja motocross ajoon, mahdollisesti jätteiden
tuomiseen ja muuhunkin tuulivoimaloihin liittymättömään liikenteeseen. Myös arvokas
perinnemaisema tuhoutuu kun alueelle rakennetaan tiesto suuria kuljetusautoja
varten. Tiestö rajoittaa myös riistan liikkumista alueella ja liikenne tiestollä karkoittaa
riistaa alueelta. Liikenne haittaa myös maamme virkistyskäyttöä.
Heiskanen Esko, Nilsiä
Rno: 534-406-9-11
Kiinteistön nimi: Eskola
-
Nilsiä on matkailupitäjä - Kinahminmäellä tuulimyllyt olisivat liian hallitsevia
ja näkyvät kauas etelästä tulijoille
- Kinahmintie on valittu kauneimmaksi maitotieksi Pohjois-Savossa, tuulimyllyt
eivät kuulu joukkoon.
- Mäen päällä kulkeva vaelluspolku ja siellä sijaitseva karjamaja eivät olisi
enää virkistyskohteina mahdollisia kaavan toteutuessa ja liikenteen alkaessa
mäen päällä.
- Meille niin monille mieluisat marja- ja sienimaat olisivat poissa.
- Korkealle välkkyvät myllyn siivet pyöriessään olisivat suuri terveyshaitta
meille lähellä asuville.
- Tuulivoimalat sinne, jossa ei ole haittaa asukkaille.
Heiskanen Riitta, Nilsiä
Tila ei sijoitu kaavassa tuulivoima-alueeksi osoitetulle alueelle. Etäisyys tilalta
lähimmälle potentiaaliselle tuulivoimalan paikalle n. 800 metriä.
Yritin lähettää oheisen muutosehdotuksen Pohjois-Savon liiton nettisivujen kautta,
mutta nettilinkissä olleen teknisen vian vuoksi lähetän sen sähköpostitse. Linkissä
ollut lomake ei syystä tai toisesta hyväksynyt omistamani maa-alueen
kiinteistötunnusta Rno (kunta-kylä-tila-talo) oheisessa muodossa: 534-423-6-121
(Nilsiä-Murtolahti-Lassila-Torpanranta). Näin ollen lähetän vastineeni ohessa.
Pyydän muutosta Nilsiän Etelä-Kinahmin ja Murtolahden aluetta koskevaan
tuulivoimakaavaluonnokseen.
Perustelut:
Tärkein perusteluni kaavaluonnoksen muutokseen on Kinahmin alueen äärimmäisen
tärkeä merkitys virkistysalueena. Alueen poikkeuksellinen kauneus ja ainutlaatuinen
luonto edustavat pohjois-savolaista maalaismaisemaa upeimmillaan.
Erityisen tärkeänä pidän Kinahmin mäen vaellusreittiä ja sen maisemallista vaikutusta
alueen retkeilijöille, paikalliselle väestölle ja lukuisille 75-tietä käyttäville ohikulkijoille.
Yksi virkistysalueen hienoimmista levähdyspaikoista on Heiskalan tilan kohdalla
sijaitseva "karjamaja", jossa retkeilijät voivat pysähtyä nauttimaan upeista savolaisista
maisemista Kauppisen järven yli Siilinjärvelle ja aina Puijon tornille asti. Tästä minulla
on henkilökohtaisia kokemuksia, ja hyvin usein olen vienyt eteläsuomalaisia ja
kansainvälisiä ystäviäni nauttimaan näistä kansallismaisemista.
Kinahmin mäen erikoisuuden ovat aikoinaan huomanneet myös kuuluisat Halosen
taiteilijaveljekset. He ovat maalanneet Kinahmin mäellä useita merkittäviä
maisematauluja, ja Antti Halosen kerrotaan tuolloin lähettäneen viestin veljelleen
Pekka Haloselle; "Tule veljeni katsomaan, olen löytänyt Taivaanportin"! Tätä
luonnonkaunista Taivaanporttia haluamme varjella jatkossakin, ilman maisemaa
halkovia korkeita tuulivoimaloita tai muita siihen kuulumattomia rakenteita.
Murtolahden puolella tuulivoimalahanke vaikuttaisi oleellisesti Suur-Pieksän
maisemaan, jossa sijaitsee paljon vapaa-ajanasuntoja. Alueella toimii myös
matkailuyrittäjiä, joiden elinkeinon harjoittamiseen suunnitteltu kaavaluonnos tulisi
myöskin vaikuttamaan.
Tila ei sijoitu kaavassa osoitetuille tuulivoima-alueille eikä niiden välittömään
läheisyyteen. Etelä-KInahmin alueelle on tilalta matkaa n. 7 – 8 km ja Linnanmäen
tuulivoima-alueelle n. 1- 2 km.
Pohjois-Savo on vesistöjen rikkomaa aluetta. Lähes poikkeuksetta jokaisen järven
rannalla on loma-asutusta ja usein myös matkailutoimintaa. Sen vuoksi
tuulivoimaloiden näkymistä loma-asutukseen on mahdotonta kokonaan välttää.
Kysymys on enemmänkin siitä, että kuinka häiritsevästi tuulivoimalat tulisivat
näkymään. Suur Pieksän alueen loma-asukkaat eivät ole jättäneet kaavasta
mielipiteitään. Myöskään Kivennavan matkailuyrittäjä ei ole valittanut
kaavaluonnoksesta.
Rantatontin omistajana toivon, että alueen maisemavaikutukset otettaisiin
voimakkaammin huomioon päätöksiä tehtäessä. Näillä perusteilla esitän
kaavaluonnokseen muutosta ja hankkeen hylkäämistä Kinahmin ja Murtolahden
osalta.
Heiskanen Riitta, Nilsiä, nettipalaute (samalta henkilöltä kaksi palautetta)
Rno: 534-423-6-121
Kiinteistön nimi: Torpanranta
Pyydän muutosta Nilsiän Etelä-Kinahmin ja Murtolahden aluetta koskevaan
tuulivoimakaavaluonnokseen.
Perustelut: Tärkein perusteluni kaavaluonnoksen muutokseen on Kinahmin alueen
äärimmäisen tärkeä merkitys virkistysalueena. Alueen poikkeuksellinen kauneus ja
ainutlaatuinen luonto edustavat pohjois-savolaista maalaismaisemaa upeimmillaan.
Erityisen tärkeänä pidän Kinahmin mäen vaellusreittiä ja sen maisemallista vaikutusta
alueen paikalliselle väestölle ja lukuisille 75-tietä käyttäville ohikulkijoille. Yksi
virkistysalueen hienoimmista levähdyspaikoista on Heiskalan tilan kohdalla sijaitseva
"karjamaja", jossa retkeilijät voivat pysähtyä nauttimaan upeista savolaisista
maisemista Kauppisen järven yli Siilinjärvelle ja aina Puijon torniin asti. Tästä minulla
on henkilökohtaisia kokemuksia, ja hyvin usein olen vienyt eteläsuomalaisia ja
kansainvälisiä ystäviäni nauttimaan näistä kansallismaisemista. Kinahmin mäen
erikoisuuden ovat aikoinaan huomanneet myös kuuluisat Halosen taiteilijaveljekset.
He ovat maalanneet Kinahmin mäellä useita merkittäviä maisematauluja, ja Antti
Halosen kerrotaan tuolloin lähettäneen viestin veljelleen Pekka Haloselle; "Tule
veljeni katsomaan, olen löytänyt Taivaanportin"! Tätä luonnonkaunista Taivaanporttia
haluamme varjella jatkossakin, ilman maisemaa halkovia korkeita tuulivoimaloita tai
muita siihen kuulumattomia rakenteita. Murtolahden puolella tuulivoimalahanke
vaikuttaisi oleellisesti Suur-Pieksän maisemaan, jossa sijaitsee paljon vapaaajanasuntoja. Alueella toimii myös matkailuyrittäjiä, joiden elinkeinon harjoittamiseen
suunnitteltu kaavaluonnos tulisi myöskin vaikuttamaan. Rantatontin omistajana
toivon, että alueen maisemavaikutukset otettaisiin voimakkaammin huomioon
päätöksiä tehtäessä. Näillä perusteilla esitän kaavaluonnokseen muutosta ja
hankkeen hylkäämistä Kinahmin ja Murtolahden osalta.
Heiskanen Tiina, Nilsiä, nettipalaute
Rno: 534-423-0006-0122-R
Kiinteistö: Suviniemi
Tuulivoimaloiden sijaintia suunniteltaessa tulee ehdottomasti ottaa huomioon alueen
poikkeuksellisen merkittävät luonnonmaisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot.
Tämä koskee erityisesti Tahkon ja Kinahmin mäkialuetta, jolla on suuri merkitys
virkistystoiminnalle ja alueen matkailuelinkeinolle, kuten myös Suur-Pieksän avointa
järvimaisemaa. Alue on maakunnallisesti ja kansallisesti merkittävä matkailukohde,
jonne matkailijat eivät tule katsomaan tuulivoimaloita, vaan nauttimaan luonnon
elämyksistä ja rajoittamattomista maisemista. Myös tuulivoimaloiden meluhaittojen
vuoksi niitä ei tulisi rakentaa pysyvän ja loma-asutuksen välittömään läheisyyteen.
Kaikkonen Hanna ja Jukka, Nilsiä
534-406-9:12 (päätila)
Kiinteistön nimi: Heiskala
Kinahminmäen eteläosa. Omistamme Kinahmissa tilat 9:12,9:10,11:20 ja7:19
yhteensä noin 202,5 ha.Tilat sijoittuvat noin 1,1km matkalle Kinahmintien varteen.
Maaomistuksestamme merkittävä osa sijoittuu suoraan tuulivoimakaava-luonnoksen
alueelle tai on välittömästi vaikutus-alueella.Osaltamme tuulivoiman haitat
muodostuvat selvästi suuremmaksi kuin mahdolliset tuotot.Emme halua maillemme
tuulivoimakaavaa. Kinahmi on erittäin merkittävä maakunnallinen ja
valtakunnallinenkin maisema-alue. Kinahminmäki on ennenkaikkea
kokonaisuus.Mielestämme mäen eteläosaan suunnitteilla oleva tuulivoimakaava ja
sen seurauksena mahdollisesti rakennettavat tuulivoimalat pilaisivat koko kylän
maiseman. Lisäksi voisi mainita, että Kinahmin kylätie on valittu Pohjois-Savon
kauneimmaksi maitotieksi v. 1997 ja valtakunnallisessa kilpailussa tuli
3.palkinto.Kylällä on tehty pitkäjänteistä maisemanhoitotyötä ja perinnemaiseman ja biotoopin vaalimista. Kinahminmäen selänne on osoitettu kulttuuri- historiallisesti
arvokkaaksi alueeksi (SU). Kinahmin kylästä ja sen maisemasta on tehty lukuisia
tutkielmia ym. kirjallisia selvityksiä ja teoksia, jotka kaikki kertovat alueen
Kts. edellinen lausunto.
Rajataan muistuttajan omistuksessa oleva tila ulos tuulivoima-alueesta.
maisemallisesta erityislaadusta. Fortum vetäytyi tuulivoimasuunnitelmista Kinahmista
maisemallisten syiden ja asutuksen läheisyyden vuoksi! Mielestämme ei ole järkevää
eikä oikein laatia tuulivoimakaavaa näin tunnetulle maisema-alueelle.
Kainulainen Helka, Nilsiä
Väinö Kuosmasen, Pentti Kuosmasen, Aaro Kostilaisen ja Salme Savolaisen
valttuuttamana
Tilat eivät sijoitu kaavan tuulivoima-alueille. Etäisyys lähimpään potentiaaliseen
tuulivoimalan paikkaan 2,5 – 3 km.
Ei mennyt pakkohuutokaupassa. Parviainen Einari ei omistanut yhtään Kinahmin
mäkeä.
Tämä lasilehto ei olekaan omistajan myynnissä.
Vastustamme tätä voimalahanketta täysin.
Totistaa tuulivoimaa vastustamme täysin
Toinen mielipide:
Kainulainen Helka Maria, Pentti Armas Olavi Kuosmanen, Väinö Johannes
Kuosmanen
Nilsiä, Kaaralahden kylä
Rno: 11:8 Kettupönkä, 11:7 Suuriaho ja 5:26 Alusniitty
Kiellämme tämän tuulivoimalahankkeen.
Emme anna lupaa tälle tuulivoimalahankkeelle emmekä luovuta maillemme mitään
tällaista. Olen tehnyt jo yhteisen kiellon tätä tuulivoimalaa vastaan. Te ette ole mitään
omistajia. Tämä mäki ei ole männyt Einari Parviaisen pakkohuutokaupassa eikä
Ruuskaset ole omistaneet milloinkaan. On tällä oikea omistaja.
Korhonen Merja, Nilsiä, nettipalaute
Alueella asuvana ja rajanaapurina en kannata Etelä-Kinahmin tuulivoima
Hanketta.Kinahmissa on mm. meidänkin tilalla ollut asutusta jo 1600-luvulta lähtien,
miksi kulttuuri historiallisesti arvokas maisema pitäisi turmella tuulivoima ropeleilla.
Maisemaa pilaa jo louhos, eikö se riitä.
Korpela Salli Tellervo, Nilsiä , Helsinki
7:21, Nilsiä, Kaaraslahti
Tilan sijainti ei käy ilmi mielipiteestä.
Tila ei sijoitu kaavan tuulivoima-alueille. Etäisyys lähimpään potentiaaliseen
Kiinteistön nimi: Laurila
Arvokkaan maiseman säilyttämisen vuoksi vastustan tuulimyllyjen rakentamista
Kinahmiin. Kvartsihiekkalouhos on tosin jo rouhinut mäkeä, mutta koska
kvartsihiekkaa esiintyy vain rajatuissa paikoissa, pitäisi loput mäestä säilyttää
rakentamattomana. Kaivostoiminnan loputtua on yrityksen maisemoitava louhimansa
alueet, joten paljaana kauas paistavat "avoruhjeet" saadaan toivottavasti peitettyä!
(Vai jääneekö hurskaaksi toiveeksi!)
Laitinen Eija, Lapinlahti (NILSIÄ) nettipalaute
Ei tuulipuistoa Nilsiän Kinahmiin. Tuulivoimalan rakentaminen pilaisi arvokkaan
perintömaiseman. Kinahmin rinteillä on vaelluspolku, joka jatkuu Tahkovuorelle
saakka. Kinahmiin vaara on arvokas matkailuelinkeinolle tulevaisuudessa.
Leskinen Sinikka ja Jouni, Nilsiä
Rno: 534-403-16-0
Kiinteistön nimi: Koivikko
Etelä-Kinahmille suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat lähellä Suorakylän asutusta,
jonne matkaa suunnitelluilta tuulivoimaloilta tulee mahdollisesti alle 500 metriä.
Auringon vaikutuksesta välkeilmiötä sekä varjostusta tulee olemaan kesäaikaan
huomattavasti. Äänien mahdollinen kulkeutuminen Kinahmin laelta Suorakylälle tulee
ottaa huomioon suunnittelussa. Tuulivoimaloiden mahdollinen sijainti Kinahmin
harjalla, jonka ympäristössä ei ole paljon puustoa vähentämässä ääniä. Kinahmin
alue on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, joka tulisi ottaa
huomioon huoltoteitä suunniteltaessa.
Paldanius Paula, Nilsiä, nettipalaute
Rno: Nilsiä-Kaaralahti-Hunajapuro 12:33N
Kiinteistön nimi: Hunajapuro
-lapsuudenkotini, jolla vanhempani asuvat veljeni kanssa on suvun käytössä
tulevaisuudessakin -maatilasta osa Natura hankkeen alla olevaa
luonnonsuojelualuetta (kiurunkannus-kasvusto) - ääniongelmat, metsästäjien
näkökulma - valoilmiö - alueelle tuleva liikehdintä toiminnan myötä MUUTOSESITYS:
tuulivoimalan paikkaan 2,5 – 3 km.
Tilan sijainti ei käy ilmi mielipiteestä.
Tilan etäisyys lähimmästä potentiaalisesta tuulivoimalan alueesta on n. 750 m.
Lähimmät voimalat sijoittuvat runsaan kilometrin päässä tilan rajasta.
VIEKÄÄ MYLLYNNE TAHKOVUORELLE, SIELLÄ NE OLISIVAT TASAPUOLISESTI
MEIDÄN KAIKKIEN NAUTITTAVISSA
Paldanius Tomi, Uusikaupunki (Nilsiä), nettipalaute
Rno: 534-406-11:13
Kiinteistön nimi: Koivuharju
Etäisyys tilalta mahdolliseen lähimpään tuulivoimalan paikkaan n. 1 km.Kts. vastineet
aiempiin Etelä-Kinahmia koskeviin mielipiteisiin.
Hei arvoisa vastaanottaja/päättäjä, Kuulin, että Kinahmiin on suunnitteilla tuulivoimaa
ja en yleensä muutoslomakkeita täyttele, mutta nyt tuntuu, että on ihan pakko. Aion
tässä melko lyhyesti esittää kantani. Olen itse etelä-suomesta kotoisin ja valmistunut
aikoinaan musiikkipedagogiksi ja asun nykyään Bangkokissa, Thaimaassa. Vietin
lapsuuteni kesät Kinahmissa ja parempia perintomaisemia ei Suomesta loydy. Olen
järjestänyt Suomeen konsertoimaan useita kansainvälisiä artisteja ja lähes aina vienyt
heidät kesäpaikkaamme, Kinahmiin. He ovat aina ihmetelleet ja ihastelleet sitä kuinka
voi olla mahdollista, että maapallolta vielä loytyy näin ihmeellisiä luonnonkauniita
paikkoja, joissa mieli ja sielu lepää. Varsinkin kiivetessämme Kinahmin kukkuloille
ihastelemaan Suomen luontoa parhammillaan. Vieraana ovat olleet Australian Talent
TV sarjan voittaja, YouTuben suosituin kitaristi Sungha Jung Koreasta ja monet muut
ulkomaiset vieraat. Kaikki ovat olleet erittäin ihastuneita Pohjois-Savon
koskemattoman luonnon herkkään tunnelmaan. Viimeksi pari viikkoa sitten sain
sähkopostia Koreasta, kuinka he muistelevat kaiholla Kinahmin ihania maisemia...
Maisemia, joita ei missään muualla maailmassa ole. Samanlaisia maisemia ei loydy
muualta Suomestakaan ja ilman tätä kannanottoani, tuskin me/te suomalaiset
ymmärrätte miten suuren vahingon olette tekemässä Suomen kauneimpiin kuuluvalle
seudulle. Se, että nyt tämä uskomattoman hieno perintomaisema pilattaisiin
tuulivoimaloilla kuulostaa sanoinkuvaamattoman pahalta. Teolliset rakennelmat eivät
kuulu paikkoihin, jotka maisemillaan kertovat mitä Suomi ja suomalaisuus
pyhimmillään on. Älkää siis hyvät ihmiset Kinahmi timanttia pilatko. Ystävällisin
Terveisin Tomi Paldanius +66877182196 Bangkok
Ruuskanen Ari, Nilsiä, nettipalaute
Kävin tänään 23.1 klo 16.30 Nilsiän virastotalon oven takana ja ei sinne sisälle
päässyt teidän tuulivoima esittelyyn. Eli oli ulko ovi lukossa. Tietysti helpommalla
pääsee niin ei tarvitse vastailla mahdollisesti hankaliin kysymyksiin. Mutta ḱun
Nilsiän valtuustosali oli täynnä kuulijoita, joten ovi on ilmeisestikin ollut auki.
Mielipiteestä ei käy ilmi tilan sijainti, joten tilaan kohdistuvia vaikutuksia on vaikea
arvioida. Kaavamerkintä ei ole aluevaraus eikä merkintä velvoita maanomistajaa
se tämäkin kaava on taas kerran mallia maanomistaja maksaa. Jos ei juuri se jonka
maille mylly pystytetään niin ainakin se jonka maiden läpi sähkökaapelit vedetään.
Niistähän tunnetusti ollaan kyllä jotain maksavinaan korvauksia mutta uskoo ken
tahtoo että ne mihinkään riittää. ja minkä takia näitä sähkölinjojen vetoja ei ole
käsitelty ihan linjaus karttojen kanssa niissä suunnitelmissa kun ilman ne myllyt on
hyödyttömiä???
Smedberg Seppo, Nilsiä (Kuopio), nettipalaute
Nilsiä-Haluna-polvela-5:37
Kiinteistön nimi: Polvela
Olemme ostaneet Polvela paikan tarkoituksena rakentaa sinne loma-asunto.
Seuraavat seikat sotivat pahoin suunnitelmiamme vastaa: - maisemallinen haitta
kymmenien kilometrien päähän - meluhaitta alueella - päiväsaikaan nk. sälekaihdin
ilmiö - maanomistajille maksettava korvaus mitätön 30 milj.projektista - isolla
kalustolla rakennus- ja huoltoliikenne - tienpohjat maanomistajilta luonnonsuojelualueiden tuhoutuminen - salaisesti valmisteltua toimintaa - samat asiat
jatkuvasti esillä muutaman vuoden välein. Tuulivoimalat tuhoavat ainutlaatuisen
harjumaiseman lopullisesti
Stepanoff Juhani, Nilsiä
Kiinteistön nimi: Lassila
Rno 13:34
LINNANMÄKI
Tuulivoima puiston rakentamisessa on otettava huomioon mm. melu ja välkevaikutus
naapurikiinteistöihin ja mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti pyrittävä haittojen
poistoon ja toissijaisesti korvaamaan kiinteistöön kohdistuva haitta. Kirjallisuudessa
on esitetty jopa kahden kilometrin etäisyyttä kiinteistöstä. Isot ja massiiviset 3 MW
tuulivoimalat ovat verrattain uusia, minkä vuoksi niiden rakentaminen ja suunnittelu
on tehtävä huolellisesti.
Tuulivoimapuiston 110 KV siirtojohdot varmaankin pakkolunastetaan yleisen
käytännön mukaisesti ?
vuokraamaan maitaan tuulivoimatuotantoon. Sähkölinjojen sijainti tulee
määriteltäväksi tarkemman suunnittelun yhteydessä, jos tuulivoimahanke lähtee
maanomistajien toimesta etenemään.
Alue sijaitsee osin kaavaan merkityn aluerajauksen sisällä. Rajataan tilan maat ulos
kaavarajauksesta.
Mahdollisesta lähimmästä tuulivoimalasta etäisyyttä tilan rakennuksiin 1,5 – 2 km.
Tila sijaitsee siten, että voimalat tuskin tulevat millään tavoin näkymään tilan maille.
Tuulivoima koulutukset_0611.pdf (application/pdf-tiedosto)
Ps. Pyydän vastaanottajaa kuittaamaan viestin
Puustinen Timo, Siilinjärvi
VALITUS
1. Asia johon haetaan muutosta
Pohjois-Savon Tuulivoimamaakuntakaavaluonnos koskien Kuopion lentoaseman
meluvyöhykkeen muutosta (laajentamista) Kuopion seudun ja Pohjois-Savon
maakuntakaavoissa. (19.12.2011)
2. Muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi
Vaadin, että
Meluvyöhykekarttaan piirretyt kaksi ulointa meluvyöhykettä 55dB ja 60 dB poistetaan
kartasta ja melualuetta pienennetään.
Mikäli näin ei tehdä vaadin, että koko lentomeluasia valmistellaan uudestaan ja se
saatetaan laajaan kansalaisten informointi ja kuulemismenettelyyn vaikutusalueen
asukkaiden osalla.
3. Vaatimuksen perustelut
Lentomelualueen laajennuksen virkamiesvalmistelu on kansalaisten näkökulmasta
katsottuna harhauttavasti sisällytetty pieneksi osaksi tuulivoimakaavaluonnosta.
Meluvaikutusalueen laajentaminen on alueen asukkaiden kannalta niin tärkeä asia,
ettei tällaisen asian valmistelua tule käsitellä jonkin muun asian sivutuotteena.
Melualueen tarpeeton laajentaminen johtaa alueen asukkaiden kohdalla
voimakkaaseen kiinteistöjen arvon alenemiseen. Jännevirran ja Jälän alueella estää
asuntojen uudisrakentamisen yksityisten omistamilla maa-alueilla.
Tuulivoimakaavaluonnoksen sivulla 55 todetaan, että siviililiikenteen melutaso on
vähentynyt lentokoneiden moottoritekniikan kehittymisen johdosta.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät mm. lentoasemien
meluvyöhykkeiden osoittamista maakuntakaavassa. Koska Pohjois-Savon liitolla ei
ole meluvyöhykkeisiin liittyvää asiantuntemusta ja tutkimustoimintaa, kaavassa
turvaudutaan Finavian teettämään selvitykseen. Liitolla ei ole edellytyksiä arvioida
selvityksen tulosten oikeellisuutta, eikä mahdollisuuksia muuttaa selvityksen rajauksia
asukkaiden mielipiteiden perusteella, vaan siihen tarvittaisiin todellisiin faktoihin
perustuvat tutkimustulokset.
Muutetaan kaavamerkintä ja siihen liittyvät määräykset kaksitasoisiksi
Siilinjärven kunnalle annetun vastineen mukaisesti.
Sotilaskoneiden osalta Hornet on meluisa kone, mutta onkin suunniteltu
aikoinaan lentotukialushävittäjäksi. Pian ollaan käynnistämässä suunnitelmat
Hornettien korvaamiseksi uusilla hävittäjillä, joten tarpeettomia melualueiden
laajentamisia tätä taustaa vasten ei tarvitse tehdä ja ne ovat perusteettomia.
Sotilaskoneet pystyvät operoimaan nykyään hyvin lyhyiltä lentokentiltä. Rissalan
kentän kiitotie on maamme oloissa varsin pitkä. Herää kysymys onko kiitotie jatkossa
tarpeellista pitää kunnossa koko pituudeltaan, vai voitaisiinko sitä eteläpäästä
lyhentää esim. puoli kilometriä ja samalla melualue myös pienenisi Jännevirran
suuntaan.
Melua voidaan myös vähentää eri lentoonlähtömenetelmillä ja suuntaamalla
lentoonlähtöjä tiettyyn suuntaa, johon Rissalassa on hyvät mahdollisuudet. Koillinen
ilmansuunta on melko tyhjä asutuksesta.
Tarkasteltaessa melualuevyöhykkeistä laadittua karttapiirrosta on todettava
seuraavaa. Lentokentän eteläpuolella 55dB:n raja tavoittaessaan Uuhilahden tien
kääntyy voimakkaasti Itään ja rajaa Karjalanharjunniemen pois melualueesta. Voiko
lentomelu käyttäytyä tällä tavalla? Tietääkseni Siilinjärven kunta omistaa maata
asuntorakentamiseen Karjalanharjun niemellä.
Lentokentän pohjoispuolella karttaan piirrettyjä melualuevyöhykkeitä on voimakkaasti
taivutettu kiitotien linjasta katsottuna Itään, tältäosin kartta on virheellinen.
Jännevirran kylätoimikunta on toteuttanut asukaskyselyn, jossa kyläläiset ovat
todenneet lentomelun olevan tänä päivänä toissijaisen. Suuremman meluhaitan
kylälle tuottaa Joensuuntien autoliikenne.
Kohdallani melualuelaajennus saattaa omistamani rakennustontin Jännevirralla
rakennuskieltoon (Pasila 3:44). Tontti sijaitsee asutuksen keskellä ja soveltuu näin
ollen vain asuntorakentamiseen, melualueen laajentuminen olisi minulle kohtuuton
taloudellinen menetys.
4. Johtopäätökset
Lentokoneiden tuottama meluhaitta pienenee tulevaisuudessa niin siviili, kuin
sotilaskoneidenkin osalta. Lyhytnäköisesti jonkun konemerkin osalta (Hornet) eivät
viranomaiset saa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka ovat paikallisille asukkaille
taloudellisesti kohtuuttomia.
Lentomelualueen piirtäminen kartalle on kuin veteen piirretty viiva. Asiaan vaikuttaa
varsin monet tekijä (maaston muoto ja peitteisyys, konetyyppi,
lentoonlähtömenetelmä ym ym).
Todenmukaista lentokoneiden tuottamaa melua ilmenee alueella, mikä jää
karttapiirroksessa, 65 dB:n rajan sisäpuolelle. On yleisesti hyväksyttävissä, että tällä
alueella mm asuntorakentamista rajataan.Tarpeettoman suuret melualuerajaukset
eivät ole paikallisten asukkaiden hyväksyttävissä ja aiheuttavat tarpeetonta
tyytymättömyyttä viranomaistoimintaa ja sotilasilmailua kohtaan.
Yleisesti voidaan todeta, että lentomelu tulevaisuudessa pienenee. Näin ollen ei voida
lentomelun varjolla toteuttaa kaavoituksessa maa-aluevarausten laajennuksia
perusteettomiin syihin vedoten.
Sekä siviili, että sotilasilmailun toimintaedellytykset, lentoturvallisuus ja
toimintaedellytysten kehittäminen eivät vaarannu esittämäni lentomelualuerajauksen
pienentämisen johdosta.
5. Vastineen antaminen
Varaan mahdollisuuden tarvittaessa täydentää valituskirjelmääni ja antaa mahdollisiin
viranomaisilta pyydettyihin vastineisiin oman vastineeni.
Hei!
Oheisena kannanottoni Pohjois-Savon Tuulivoima-maakuntakaavaluonnokseen
koskien Kuopion lentoaseman lentomelualueen laajentamista. Toimitan allekirjoitetun
asiakirjan kirjaamoonne enne valitusajan umpeutumista.
LIITE VERKOSSA! Jännevirralla v. 2010 suoritetun kyläkyselyn aineistosta nousivat
esille seuraavat tärkeimmät tarpeet sekä kehittämiehdotukset2:
Martikainen Päivi, Vieremä, e-mail ja nettipalaute samalta henkilöltä
Vieremä-Nissilä-Mäkelä
Rno: 925-410-0011-004-L
E-MAIL 13.2.
Onko yleensä Rotimon suunniteltujen tuulivoimaloiden alueella huomioitu, että
vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistöni kiinteintötunnus 925-410-11-4,
kunta Vieremä, Kylä Nissilä ja kiinteistön nimi Mäkelä jää täysin suunniteltujen
tuulivoimaloiden ympäröimäksi? Lähimpään tuulivoimalaan matkaa vain 200m.
Tässä kun ei ole mielestäni mitään mainintaa selvityksissä, joita olen
googlaamalla löytänyt netistä.
Lähetän samalla sinulle liitteenä mielipidelomakkeeni.
Muutosesitys:
Muutosesitykseni koskee Rotimon suunniteltujen tuulivoimaloiden muutostarvetta
kiinteistöni läheisyydessä. Tarkastellessani lähemmin Rotimon suunniteltujen
tuulivoimaloiden näkyvyysaluetta, kartta näyttää siltä, ettei yllämainittua vakinaista
kiinteistöä ole huomioitu lainkaan suunnitelmia tehdessä.
Perusteluni muutosesitykseeni ovat:
1. Melu- ja äänihaitat
Suunnitelluista tuulivoimaloista lähimmät ovat 200 m ja 500 m läheisyydessä
kiinteistöäni/asuinrakennusta. Seuraava tuulivoimala sijaitsee vajaan kilometrin
päässä ja noin 10 tuulivoimalaa 1-2 km etäisyydellä. Toivon teidän perehtyvän Carlo
Di Napolin: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen (Suomen ympäristö
4/2007 ) ja Sampo Pihlainen Tuulivoimaloiden meluhaitat (Pro gradu-tutkielma 2009).
Näissä on selvitetty hyvin monitahoisesti melu- ja äänihaittoja sekä myös muita
tuulivoimaloiden negatiivisia vaikutuksia ympäristöön.
Tarkistetaan Rotimon tuulivoima-alueen rajausta siten, että ko. loma-asuntoon jää
vähintään 500 m:n suojavyöhyke sekä siten, että rajaus huomioi aiempaa paremmin
läheisen lintujärven (Natura) .
Haluan, että tuulivoimalat sijoitetaan kiinteistöstäni vähintään kahden kilometrin
päähän. Kiinteistö on ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu ja on omani sekä
sukulaisteni käytössä läpi vuoden. Tavoitteenani on myös muuttaa kotipaikalleni
pysyvästi, kun työtilanne sen sallii. Lisäksi lapset kasvavat ja heidän perheensä
käyttävät kiinteistöä omana vapaa-aikanaan, joten käyttäjien määrä on
kasvusuunnassa.
Huomioitava myös, että tutkijoiden käytössä on kyllä erilaisia laskukaavoja melun
haitta-asteita arvioidessa etukäteen, mutta nämä voivat tuottaa virheellisiä tuloksia
puutteellisilla alkutiedoilla ja väärillä olettamuksilla esim. tuuliprofiilin suhteen.
Vaikka jyskytys olisi tasaista, se on häiritsevää. Vanhoissa rakennuksista seinien läpi
äänet kuuluvat ja kesäisin olemme tottuneet pitäneet ikkunat auki ja nukkumaan
myös teltassa. Vaikka kotini on Vuolijoentien aivan vieressä, on nykyliikenne todella
vähäistä. Joulunaikaan 3-6 ohi ajavaa autoa/pvä oli maksimi. Joten paikka on todella
hiljainen kaikista normaaleista ns. taustaäänistäkin.
2. Terveysvaikutukset
Liian lähellä asutusta olevat tuulivoimalat vaikuttavat ihmisen terveyteen (mm. ääni- ja
meluhaitat, valoilmiöt). Tehdyissä tutkimuksissa on huomattu häiritsevän melun
aiheuttavan mm. unettomuutta, ja vaikuttavan sydän- ja verenkiertoelimistön
toimintaan. Yksi syy, miksi perheeni viettää kaiken vapaa-aikansa Mäkelässä, on juuri
rentoutuaksemme työstä ja kaikesta meluhäiriöistä ja stressaavasta arjesta.
3. Kiinteistön arvo alenee, jos tuulivoimalat tulevat suunnitellusti lähellä kiinteistöäni.
Mahdollinen kiinteistön myynti olisi vaikeaa ja tappiollista.
4. Siipien vilkkuminen aiheuttaa valonvälähdyksiä ympäristöön. Koska suunniteltuja
tuulivoimaloita on talon joka puolella, valojen välkehtiminen näkyy aina sisälle ja
aiheuttaa ärtyisyyttä, nukkumisvaikeuksia ja ajan kanssa myös terveydellisiä
ongelmia.
5. Maisemalliset syyt
Mäkelän ympäristö on karua erämaata ilman muita asuntoja usean kilometrin
etäisyydellä. En halua, että aamukahvilla ensimmäiseksi silmiin pistää tuulivoimalan
propelli. Nyt suunnitellut voimalat sijoittuvat hyvin lähelle teiden läheisyyttä ja ovat
maisemallisesti silmäänpistäviä.
6. Luonto ja linnusto
Lähiympäristö on marjastajien, metsästäjien ja retkeilijöiden paratiisi. Marja- ja
metsästysaikana Itämäen metsäautotien liikenne on varmasti vilkkaampaa kuin
Vieremän kirkonkylällä klo 5.30–24.00. Tienoot ovat tunnettuja marjamaista ja
linnustoistaan. Luonnon rauha kärsii tuulivoimaloista. Lintuihin ja muihin eläimiin
myös tuulivoimalat vaikuttavat. Eläinten kuulo on huomattavasti herkempi kuin
ihmisillä ja linnut eivät osaa varoa tuulivoimalan siipiä. Talaskangas on aivan lähellä
ja huomioitava, millainen arvo 10–30 vuoden päästä on erämaisella Talaskankaalla,
ei vain valtakunnallisesti vaan myös eurooppalaisittain. Puhumattakaan esim.
japanilaisten lisääntyvästä kiinnostuksesta koskemattomaan luontoon. Myös Natura
2000-alue ei ole kovin kaukana tuulivoimaloista, vaikka tässä suunnitelmassa hyvin
älykkäästi tuulivoimalat sijoitettu niin, että Rahajärven lähialueella niitä ei ole.
7. Visuaalinen haitta
Kauneus on katsojan silmissä – sanonta pitää paikkansa tässäkin. Tuulivoimalat eivät
kuulu edes mökkiasukkaan lähiympäristöön eivätkä Itämäentien ja Vuolijoentien
risteyskohtaan. Jo valmiita metsäteitä on tehty Itämäkeenkin kilometritolkulla ja
kauempana ei niin suurta visuaalista haittaa tuulivoimaloista ole. Tutkittu myös, että
ihmisen silmä tottuu maiseman ”ei normaalisti kuuluvaan esineeseen” ajan kanssa.
Näin varmaan on ja pakkokin on tottua, mutta tässä vaiheessa voidaan vielä
suunnitella sellaiset tuulivoimalan sijoituspaikat, missä niistä vähiten visuaalista
haittaa ja minne ei todennäköisesti asustusta ole tulossakaan. Tässä kohdin
huomioitava myös ne ulkomaalaiset turistit, jotka tulevat Suomeen näkemään
koskematonta luontoa. Esim. kesäaikaan Vuolijoentietä talomme ohi ajavista puolet
on ulkomaalaisia, kun ei mukaan lasketa työmatkalaisia.
8.Tuulivoimaloiden sijoitus maanteiden ja metsäteiden läheisyyteen
Kiinteistöni lähellä suunnitellut tuulivoimalat ovat tietysti erinomaisella paikalla liittyen
mahdollisiin korjaus- ja huoltotöihin. Tämä kuitenkaan ei saa olla yksi syy, miksi ne
pakolla lähelleni sijoitetaan. Metsäautoteitä on kiinteistöni rajojen takana kymmeniä ja
lisää tehdään koko ajan. Tuskin ongelma on tehdä tarvittavaa tiestöä kauemmaksi
ihmisasumuksista tuulivoimaloiden tarpeisiin. Lisäksi siinä olisi myös työllistävä
vaikutus vakiväestöön.
9. Maanomistaja hyväksyy tuulivoimaloiden sijoittelut.
Varmaan hyväksyy, koska kyseessä ei yksityinen maanomistaja eikä omaa vaki- tai
vapaa-ajan asuntoa ole tuulivoimaloiden näkyvyysalueella tai vielä pahempaa alle
kahden kilometrin lähietäisyydellä. Mielenkiintoista on, että useampi suunnitelluista
tuulivoimaloista sattuu metsäauto- tai julkisen tien varteen. Maanomistajan
omistaman alueen koko kuitenkin sen verran huomattava, että todennäköisesti myös
kauemmaksi asutuksesta pystyisi tuulivoimaloita perustamaan, kunhan sinne tiestön
tekee. Näyttää siltä, että nyt tutkittu vain teiden lähelle olevat mahdollisuudet.
Lopuksi totean, että itse kannatan vihreitä arvoja ja ymmärrän tuulivoiman tarpeen
ainakin joskus tulevaisuudessa. Onko kuitenkaan rakentaminen tällä hetkellä
kannattavaa tai oikea ratkaisu? Kuka tästä hyötyy loppujen lopuksi? Suomesta
löytynee aivan asunnottomia erämaita, joihin niitä voisi rakentaa näin aluksi. Myös
Natura 2000 ja Talaskangas niin lähellä suunniteltua tuulivoimala-aluetta, että
kannattaa seikkaperäisesti miettiä, onko tulevaisuuden kannalta (esim. matkailu,
eräretket) tästä suunnitellusta tuulivoimalahankkeesta Rotimo enemmän haittaa kuin
hyötyä.
Ukkini osti 1920 Mäkelän tilan ja siitä lähtien tila on ollut Martikaisen suvun hallussa.
Toivon, että omat poikani voivat jatkaa tilan käyttöä minun jälkeeni ilman, että liian
lähellä rakennetut tuulivoimalat sitä estävät. Ukki taisteli Suomen puolesta
molemmissa sodissa, mutta käykö niin, että minä häviän sodan kasvotonta
maanomistajaa vastaan, joka todennäköisesti ajaa vain omia rahallisia etujaan?
14.2 LISÄPERUSTELUT.
1. Melu- ja äänihaitat
Suunnitelluista tuulivoimaloista lähimmät ovat 200 m ja 500 m läheisyydessä
kiinteistöäni/asuinrakennusta. Seuraava tuulivoimala sijaitsee vajaan kilometrin
päässä ja noin 10 tuulivoimalaa 1-2 km etäisyydellä. Toivon teidän perehtyvän Carlo
Di Napolin: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen (Suomen ympäristö
4/2007 ) ja Sampo Pihlainen Tuulivoimaloiden meluhaitat (Pro gradu-tutkielma 2009).
Näissä on selvitetty hyvin monitahoisesti melu- ja äänihaittoja sekä myös muita
tuulivoimaloiden negatiivisia vaikutuksia ympäristöön.
Lähimpien tuulivoimaloiden etäisyydet kiinteistöstäni sain Mikko Ronkaiselta 31.1.12
sähköpostilla hyvin nopeasti, vaikka taloani ei ole huomattu maakuntaluonnosta
tehdessä.
Haluan, että tuulivoimalat sijoitetaan kiinteistöstäni vähintään kahden kilometrin
päähän. Kiinteistö on ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu ja on omani sekä
sukulaisteni käytössä läpi vuoden. Tavoitteenani on myös muuttaa kotipaikalleni
pysyvästi, kun työtilanne sen sallii. Lisäksi lapset kasvavat ja heidän perheensä
käyttävät kiinteistöä omana vapaa-aikanaan, joten käyttäjien määrä on
kasvusuunnassa.
Huomioitava myös, että tutkijoiden käytössä on kyllä erilaisia laskukaavoja melun
haitta-asteita arvioidessa etukäteen, mutta nämä voivat tuottaa virheellisiä tuloksia
puutteellisilla alkutiedoilla ja väärillä olettamuksilla esim. tuuliprofiilin suhteen.
Vaikka jyskytys olisi tasaista, se on häiritsevää. Vanhoissa rakennuksissa seinien läpi
äänet kuuluvat ja kesäisin olemme tottuneet pitäneet ikkunat auki ja nukkumaan
myös teltassa. Vaikka kotini on Vuolijoentien aivan vieressä, on nykyliikenne todella
vähäistä. Joulunaikaan 3-6 ohi ajavaa autoa/pvä oli maksimi. Joten paikka on todella
hiljainen kaikista normaaleista ns. taustaäänistäkin.
2.Terveysvaikutukset
Liian lähellä asutusta olevat tuulivoimalat vaikuttavat ihmisen terveyteen (mm. ääni- ja
meluhaitat, valoilmiöt). Tehdyissä tutkimuksissa on huomattu häiritsevän melun
aiheuttavan mm. unettomuutta, ja vaikuttavan sydän- ja verenkiertoelimistön
toimintaan. Yksi syy, miksi perheeni viettää kaiken vapaa-aikansa Mäkelässä, on juuri
rentoutuaksemme työstä ja kaikesta meluhäiriöistä ja stressaavasta arjesta.
3.Kiinteistön arvo alenee, jos tuulivoimalat tulevat suunnitellusti lähellä kiinteistöäni.
Mahdollinen kiinteistön myynti olisi vaikeaa ja tappiollista.
4.Siipien vilkkuminen aiheuttaa valonvälähdyksiä ympäristöön. Koska suunniteltuja
tuulivoimaloita on talon joka puolella, valojen välkehtiminen näkyy aina sisälle ja
aiheuttaa ärtyisyyttä, nukkumisvaikeuksia ja ajan kanssa myös terveydellisiä
ongelmia.
5.Maisemalliset syyt
Mäkelän ympäristö on karua erämaata ilman muita asuntoja usean kilometrin
etäisyydellä. En halua, että aamukahvilla ensimmäiseksi silmiin pistää tuulivoimalan
propelli. Nyt suunnitellut voimalat sijoittuvat hyvin lähelle teiden läheisyyttä ja ovat
maisemallisesti silmäänpistäviä.
6.Luonto ja linnusto
Lähiympäristö on marjastajien, metsästäjien ja retkeilijöiden paratiisi. Marja- ja
metsästysaikana Itämäen metsäautotien liikenne on varmasti vilkkaampaa kuin
Vieremän kirkonkylällä klo 5.30–24.00. Tienoot ovat tunnettuja marjamaista ja
linnustoistaan. Luonnon rauha kärsii tuulivoimaloista. Lintuihin ja muihin eläimiin
myös tuulivoimalat vaikuttavat. Eläinten kuulo on huomattavasti herkempi kuin
ihmisillä ja linnut eivät osaa varoa tuulivoimalan siipiä. Talaskangas on aivan lähellä
ja huomioitava, millainen arvo 10–30 vuoden päästä on erämaisella Talaskankaalla,
ei vain valtakunnallisesti vaan myös eurooppalaisittain. Puhumattakaan esim.
japanilaisten lisääntyvästä kiinnostuksesta koskemattomaan luontoon. Myös Natura
2000-alue ei ole kovin kaukana tuulivoimaloista, vaikka tässä suunnitelmassa hyvin
älykkäästi tuulivoimalat sijoitettu niin, että Rahajärven lähialueella niitä ei ole.
7.Visuaalinen haitta
Kauneus on katsojan silmissä – sanonta pitää paikkansa tässäkin. Tuulivoimalat eivät
kuulu edes mökkiasukkaan lähiympäristöön eivätkä Itämäentien ja Vuolijoentien
risteyskohtaan. Jo valmiita metsäteitä on tehty Itämäkeenkin kilometritolkulla ja
kauempana ei niin suurta visuaalista haittaa tuulivoimaloista ole. Tutkittu myös, että
ihmisen silmä tottuu maiseman ”ei normaalisti kuuluvaan esineeseen” ajan kanssa.
Näin varmaan on ja pakkokin on tottua, mutta tässä vaiheessa voidaan vielä
suunnitella sellaiset tuulivoimalan sijoituspaikat, missä niistä vähiten visuaalista
haittaa ja minne ei todennäköisesti asustusta ole tulossakaan. Tässä kohdin
huomioitava myös ne ulkomaalaiset turistit, jotka tulevat Suomeen näkemään
koskematonta luontoa. Esim. kesäaikaan Vuolijoentietä talomme ohi ajavista puolet
on ulkomaalaisia, kun ei mukaan lasketa työmatkalaisia.
8.Tuulivoimaloiden sijoitus maanteiden ja metsäteiden läheisyyteen
Kiinteistöni lähellä suunnitellut tuulivoimalat ovat tietysti erinomaisella paikalla liittyen
mahdollisiin korjaus- ja huoltotöihin. Tämä kuitenkaan ei saa olla yksi syy, miksi ne
pakolla lähelleni sijoitetaan. Metsäautoteitä on kiinteistöni rajojen takana kymmeniä ja
lisää tehdään koko ajan. Tuskin ongelma on tehdä tarvittavaa tiestöä kauemmaksi
ihmisasumuksista tuulivoimaloiden tarpeisiin. Lisäksi siinä olisi myös työllistävä
vaikutus vakiväestöön.
9.Maanomistaja hyväksyy tuulivoimaloiden sijoittelut.
Varmaan hyväksyy, koska kyseessä ei yksityinen maanomistaja eikä omaa vaki- tai
vapaa-ajan asuntoa ole tuulivoimaloiden näkyvyysalueella tai vielä pahempaa alle
kahden kilometrin lähietäisyydellä. Mielenkiintoista on, että useampi suunnitelluista
tuulivoimaloista sattuu metsäauto- tai julkisen tien varteen. Maanomistajan
omistaman alueen koko kuitenkin sen verran huomattava, että todennäköisesti myös
kauemmaksi asutuksesta pystyisi tuulivoimaloita perustamaan, kunhan sinne tiestön
tekee. Näyttää siltä, että nyt tutkittu vain teiden lähelle olevat mahdollisuudet.
10.Metsien hakkuut tulevaisuudessa
Toivon, että huomioidaan tuulivoimaloiden näkyvyyttä tutkiessa myös tulevat metsien
hakkuut. Itsekin tulen omalta maalta suuremmat puut kaatamaan lähitulevaisuudessa.
Samoin varmaan muut metsänomistajat tekevät lähiaikoina omille tukkimetsilleen tai
ainakin harventavat. Tämä lisää tuulivoimaloiden näkyvyyttä vuosikymmeniksi.
Metsien täysikaato on ollut Mäkelän ympäristössä viime vuosina kasvussa. Mielestäni
tuo väh. 500 m tulee ottaa Mäkelän maarajoista eikä rakennuksista. Tontti on lähes
kokonaan hakattu puista ja loput varmaan hakataan lähivuosina. Lisäksi tontin
ympärillä olevat maanomistajat ovat hakkauttaneet myös puustonsa tai ovat aikeessa
niin tehdä. Näin ollen metsää ei ole suojaamassa näkyvyyttä eikä vaimentamassa
ääni- ja meluhaittoja.
11.Särkilahden uimaranta
Lisäksi haluaisin ilmaista huoleni Särkilahden osalta, jonka läheisyyteen myös on
kaavailtu tuulivoimaloita. Alue on koko pohjois- Vieremän suosimaa yleistä uimarantaaluetta kesäisin hiekkarantoineen. Kävijämäärä lämpiminä kesäpäivinä on yli 50
henkeä.
Lopuksi totean, että itse kannatan vihreitä arvoja ja ymmärrän tuulivoiman tarpeen
ainakin joskus tulevaisuudessa. Onko kuitenkaan rakentaminen tällä hetkellä
kannattavaa tai oikea ratkaisu? Kuka tästä hyötyy loppujen lopuksi? Suomesta
löytynee aivan asunnottomia erämaita, joihin niitä voisi rakentaa näin aluksi. Myös
Natura 2000 ja Talaskangas niin lähellä suunniteltua tuulivoimala-aluetta, että
kannattaa seikkaperäisesti miettiä, onko tulevaisuuden kannalta (esim. matkailu,
eräretket) tästä suunnitellusta tuulivoimalahankkeesta Rotimo enemmän haittaa kuin
hyötyä.
Ukkini osti 1920 Mäkelän tilan ja siitä lähtien tila on ollut Martikaisen suvun hallussa.
Toivon, että omat poikani voivat jatkaa tilan käyttöä minun jälkeeni ilman, että liian
lähellä rakennetut tuulivoimalat sitä estävät. Ukki taisteli Suomen puolesta
molemmissa sodissa, mutta käykö niin, että minä häviän sodan kasvotonta
maanomistajaa vastaan, joka todennäköisesti ajaa vain omia rahallisia etujaan?
Tiilikanen Vilho, Vieremä, nettipalaute
Kiinteistön nimi: Notkola, Itä-Rotimontie 161 B, Vieremä
omistan kesämökki/vapaa-ajan kiinteistön Rotimojärven itärannalla. Mielipiteenäni
esitän: - tuulivoima energiana ihan ok - Vieremän pohjois osaan suunnitellusta
alueesa (1) käytettävä nimenä esim Rahustenahon tuulivoima-puisto, ei mitään
1) Muutetaan tuulivoima-alueen nimeksi Rahustenahon tuulivoimapuisto.
2) Kts. edellisen lausunnon vastine
3) Tuulivoimapuiston etäisyys Talaskankaan alueesta on riittävä.
Rotimoon liittyvää –(2) alue rajattava vain Vuolijoentien kantapuolin lähelle
läänin rajaa missä parhaat tuuliolosuhteet ja näkyvyys/meluhaitta
Rotimojärvelle jää vähäiseksi. Ja tuulivoimaloita vain 10 - 15 kpl –
(3) Murtokankaan alue poistettava suunnitelmista koska se tulee liian lähelle
Talaskankaan luonnon suojelualuetta. Samalla jää pois näkyvyys/melu- haitta
Marttisenjärven suuntaan Jos/kun tuulivoimakaava joskus hyväksytään niin oletan
että rakentaminen jää kuitenkin vuosien/ vuosikymmenten päähän koska ensinhän
tietenkin rakennetaan tuottavimmat kohteet jotka ovat rannikolla ja pohjoisen korkeilla
tunturialueilla
Lintuyhdistys Kuikka ry.
Kiitämme Pohjois-Savon liittoa mahdollisuudesta lausua kantamme
tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksesta ja lausumme mielipiteenämme seuraavaa:
Yleisesti Lintuyhdistys Kuikka kannattaa tuulivoimaa ympäristöystävällisenä
energiantuotantomuotona ja myös sen lisäämistä Pohjois-Savossa. Olemme
tutustuneet kaavaluonnokseen ja tahdomme erityisesti nostaa esiin Rautavaaran,
Sotkamon ja Valtimon kuntien alueilla sijaitsevan Naulavaara-Maaselänmäen alueen,
jonne on kaavaluonnoksen mukaan suunnitteilla tuulivoimaloita.
Kyseessä oleva alue on harvaanasuttua erämaata ja alueella sijaitsee Itä-Suomen
eteläisin ja Pohjois-Savon maakunnan tällä hetkellä ainoa varmasti tiedossa olevan
maakotkan reviiri. Paikallisilta rengastajilta ja petolintuasiantuntijoilta on saatu tarkka
ja luottamuksellisesti käsiteltävä tieto siitä, että reviirin pesät sijaitsevat Rautavaaralla
noin 6- 6,5 km Maaselänmäestä luoteeseen Sotkamon rajan lähistöllä. Kotkien
tiedetään talvella saalistavan jopa runsaan 10 kilometrin päässä pesältään ja kesällä
saalistusmatkat ulottuvat 6-7 kilometrin päähän. Suunnitellulla tuulivoima-alueella
tulee olemaan sekä häiriövaikutuksia rauhallisilla erämaaseuduilla viihtyvän kotkalajin
pesintään ja mahdollisesti myös suoria vaikutuksia kotkayksilöiden kuolleisuuteen,
koska tuulivoimalat tulisivat sijaitsemaan niiden lentoreitillä. Tuoreimmassa
uhanalaisuusluokituksessa (Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010)
maakotka on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi ja jo muutaman yksilön kuolleisuus tulisi
heikentämään lajin paikallista populaatiota. Suunnitteilla oleva kaavaluonnos on
selkeä uhka alueen maakotkille.
Muutetaan Maaselänmäen rajausta siten, että se huomioi aiempaa paremmin kotkien
pesimisen alueella.
Lintuyhdistys Kuikka mainitsee seuraavat alueet kalasääsken esiintymisalueina: :
Iisalmi/Ruotaanmäki, Kuopio/Pieni-Neulamäki, Tervo/Vekarovuori,
Varkaus/Pisamaniemi sekä Vieremä/Rotimo.
Ruotaanmäkeä ja Vekarovuorta ei ole kaavassa esitetty tuulivoima-alueina.
Pisamaniemen osalta merkitsemismahdollisuuksia selvitetään kunnan lausunnon
perusteella. Rotimon osalta rajausta läheiseen Natura-lintujärveen nähden
tarkistetaan. Pieni neulamäki on jäämässä taajaman sisään ja on oletettavaa, että
kalasääsken kiinnostus aluetta kohtaan jo senkin vuoksi vähenee.
Lisätään Kaijanmäki/Kangasmäki aluetta koskevaan osioon maininta kalasääskestä.
Maaselänmäen alueesta tekee erityisen arvokkaan asutun kotkareviirin eteläinen
sijainti ja pitkäikäisyys, reviiri on ollut rengastajien tiedossa jo yli 20 vuoden ajan.
Reviirillä on mm. viime kesän aikana kasvanut yksi lentopoikanen. Lisäksi on otettava
huomioon, että jos alue pystytään säilyttämään edelleen erämaisena, on
mahdollisuus myös lisätä kotkien määrää Pohjois-Savossa, koska paikalle voisi
tulevaisuudessa syntyä lisää kotkareviirejä. Naulavaara-Maaselänmäki on juuri
maakotkille sopivaa elinympäristöä saalistusalueiksi soveltuvine soineen ja
hakkuuaukkoineen. Maaselänmäkeen saattaa myös ulottua toinen, toistaiseksi
tuntematon kotkareviiri, koska havaintoja maakotkista on tehty myös eri suunnassa
Rautavaaran ja Valtimon rajaseudulla.
Tuulivoimamaakuntakaavaan liittyen on tehty linnustoselvitys, jossa todetaan PohjoisSavon alueella kaakkurin, kalasääsken ja huuhkajan olevan herkimpiä tuulivoiman
haittavaikutuksille. Tämä johtuu siitä, että lajien kannat eivät ole alueella suuret ja
niiden liikkumis- ja pesimäalueet sijaitsevat usein mäkialueilla. Asuttuja kalasääsken
pesiä on seuraavilla suunnitelluilla tuulivoima-alueilla tai niiden välittömässä
läheisyydessä: Iisalmi/Ruotaanmäki, Kuopio/Pieni-Neulamäki,
Tervo/Vekarovuori, Varkaus/Pisamaniemi sekä Vieremä/Rotimo. Kalasääski on
silmälläpidettävä laji ja isona petolintuna riskialtis törmäämään pesimäpaikkojen
läheisyydessä sijaitseviin tuulivoimaloihin. Nostamme vielä esiin Kuopion PieniNeulamäen alueen. Vaikka tuulivoimalat tulisivat sijaitsemaan rakennetun alueen
keskellä, Pieni-Neulamäen kautta kulkee lintujen lentoreitti kaatopaikan ja Kuopion
keskustan ja sekä lintujen suosimien vesialueiden välillä. Tuulivoimaloilla tulisi
luultavasti olemaan melko suuria kuolleisuusvaikutuksia esimerkiksi lokkeihin ja
varislintuihin. Lisäksi alueesta alle kahden kilometrin sisällä Hukanniemessä on
tiedossa oleva huuhkajareviiri ja tuulivoimalat tulisivat olevaan merkittävä uhka
alueen huuhkajaparille ja niiden poikasille. Pyydämme harkitsemaan, voisiko
aluerajauksia edellä mainituilta paikoilta poistaa tai muuttaa siten, että riskit
kalasääskelle ja huuhkajalle pienenisivät.
Yksityiskohtaisena huomiona ilmoitamme, että kaavaluonnoksen sivulla 26
aluekohtaisessa tarkastelussa Kaijanmäki/Kangasmäki tuulivoima-alueelle
mainitaan kaksi vanhaa pesäpaikkaa, mutta tiedot lintulajista puuttuvat. Oletamme,
että kohdassa tarkoitetaan kalasääsken pesimäpaikkoja. Lopuksi toteamme, että
Lintuyhdistys Kuikka suhtautuu erittäin kielteisesti Naulavaara-Maaselänmäelle
suunniteltuun tuulivoima-alueeseen ja toivoo, että paikka jätetään kokonaan pois
tuulivoimamaakuntakaavasta.
Lintuyhdistys Kuikan puolesta,
Mikael Rytkönen
puheenjohtaja
Sanna Mäkeläinen
suojeluvastaava