Suomi ja sen sukulaiset - SOFIA

Sofia-opisto, Fuengirola
1.2.2012
Yrjö Lauranto
yrjo.lauranto@uta.fi

Miten kielisukulaisuutta tutkitaan?
Historiallis-vertaileva kielentutkimus
 Kielisukulaisuus ja verisukulaisuus





Uralilaiset kielet
Saamen kielet
Suomi ja suomen lähisukukielet
Suomen valtion kielitilanne




HY:n sanskritin ja
vertailevan kielitieteen
professori
toimitti ensimmäisen
sugr. sanakirjan
Suomalais-Ugrilaisen
Seuran perustajia
valtavan kenttätyön ja
tutkimuksen
suunnittelija ja järjestäjä



muutkin kielet
folklore,
kultturintutkimus,
historia, arkeologia
sugr. kielten sukupuu
Suomen kanzalazet vallitah prezidentu valličendas.
Valličendu pietäh joga kuvves vuozi. Prezidentu johtau
Suomen ulgopoliitiekkua yhtes halličuksen ker.
Suomâ aalmugjesâneh väljejeh president vaaljâst.
Presidentvaaljâ uárnejuvvoo kuuĎâ ive kooskâi. President
jooĎeet Suomâ olgopolitiik oovtâst haldâttâssáin.
Lää´ddjânnam meerla va´lljee presideent vaalin. Presidenttvaal
riâžžât kuuđ ee´jj kõõskin. Presidentt jåå´đat ålggpolitiikk
õõutsââ´jest halltõõzzin.
Suoma riikkavuložat válljejit presideantta válggas.
Presideantaválga lágiduvvo guđa jagi gaskkaid. Presideanta jođiha
Suoma olgopolitihka ovttas ráđđehusain.

luonnontieteiden vaikutus kielentutkimukseen





Charles Darwin 1859: Lajien synty
kieli vertautuu eläviin organismeihin:
monimutkaistuminen ajassa
nykyinen metaforinen tutkimuskäsitteistö
kielisukulaiset: kieliperhe; äitikieli, tytärkieli,
sisarkieli; periytyminen
August Schleicher
 kielten synty – kasvu – rappio – kuolema
 Stammbaumtheorie (1853)
”Sukulaisuus on ennen kaikkea tietoa
sukulaisuudesta. Ei ole olemassa mitään
suomalais-ugrilaista rotua, ei kulttuuria, ei
geenejä. On vain vajaat kaksisataa sanaa, jotka
sitovat uralilaisen kielikunnan seitsemän
tuhannen vuoden takaiseen muinaisuuteen, ja
vajaat kolmesataa sanaa, jotka kertovat viiden
tuhannen vuoden takaisesta yhteiselämästä.”
Johanna Laakso 1999. Karhunkieli. Pyyhkäisyjä
suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.






Historiallis-vertaileva kielentutkimus
Oletus 1: Kielet syntyvät (tavallisesti) vähitellen aikojen
kuluessa murteista. Tähän johtaa eri ihmisryhmien
eriytyminen (fyysisesti) toisistaan niin, että kontaktit
katkeavat.
Oletus 2: Tietty sanaston ja rakenteiston osa säilyy
paremmin ja kauemmin.
Oletus 3: Muinaisen kielimuodon piirteiden pitää näkyä
useammassa tytärkielessä.
Oletus 4:Aikojen kuluessa tapahtuneet kielelliset muutokset ovat
säännöllisiä tai ainakin suurin osa muutoksista on säännöllisiä.
Oletus 5: Muinaiskielten kehityksessä ei ole tapahtunut
periaatteellisessa mielessä mitään dramaattisesti erilaista kuin
nykykielissä tapahtuu (kielihistoriallinen yhtäläisyysperiaate).

1. Kielialueen laajeneminen


2. Ihmisryhmän muutto




Suomi ja karjala
Suomi ja meänkieli
5. Luonnon määräämät rajat ja luonnonmullistus


Itämerensuomi ja mordva
4. Hallinnollinen raja



Metsäsuomalaiset
Juutalaisespanja
Unkari ja unkarilaiset
3. Vieraan väestön aiheuttama eristyminen


Rooman imperiumi
Nykyiset saamen kielet
6. Asutuksen kiinteytyminen
X oon se kieli mitä X:t oon puhuhneet
ja vielä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä
oon säilyny ruottalaistumisen ja
norjalaistumisen läpi
minuriteettikielenä. Minun mielestä
Torniolakson meiän kieliki oon
vanhaa X tahi vanhaala meiđän
kielelä kaihnuunkieli.









Sanasto, joka liittyy ihmisruumiiseen (fysiologiaan ja
anatomiaan), sukulaisuussuhteisiin, lähiympäristöön ja
perustoimintoihin
Ihminen ja ihmissuhteet: anoppi, emä, isä, miniä, nato, neiti,
setä, vävy
Ruumiinosat, fysiologia ja fyysis-psyykkiset toiminnot:
jänne, kusi, kyynel, luu, maksa, muna, polvi, poski, pää, silmä,
suoni, suu, sydän, syli; elää, imeä, kuolla, niellä, nuolla, pelätä,
tuntea
Eläimet: kala, koira, kyy, pesä, pyy, varis
Luonto: joki, koivu, kuu, kuusi, maa, muurain, putki, puu, suvi,
tuomi
Pyyntikulttuuri ja työ: jousi, nuoli, otava, punoa, sysi, tuli,
tymä, äimä
Liike, liikuttaminen ja vaihto: askel, kantaa, kulkea, mennä,
myydä, panna, soutaa, suksi, tuoda, uida
Asento ja sijainti: ala, taka
Kieliopilliset sanat: pronomini(vartalo)t: e(ttä), ken, ku(ka),
me, mi(kä), minä, se, sinä, te, tämä; lukusanat: kaksi, viisi;
kieltoverbi: e(n)

Puhe ja ääntäminen (fonologia)




Synteettisyys



Tavurakenne ja rytmiikka (painotus)
Ero pitkän ja lyhyen äänteen välillä
Vokaalisointu
Sanojen moniosaisuus: johtimet, taivutustunnukset,
possessiivisuffiksit, kliitit
Sijamuotojen runsaus
Pääteainesten liittäminen vartaloon

”liimaamisesta” ”sulautumiseen” (agglutinaatiosta
fuusioon)
suomi
saame
mordva
mari
udmurtti
komi
obinugr.
vesi
veď
(vete-)
kaksi guokte (e)
kavto
al(a)
vuolle (e) al-
wüt
vu
va
(m) wiƭ víz
(j) jī
kok(ət) kık
kık
(m) kiƭ
śiďè
ül-
ul
uv, ul- (m) jal- al-
(j) ηil’
nimi
lüm
ńim
ńim
(m)nam név
(h) nem
(j) ńim'
ki
ki
(m) kǟt, kéz
(h) köt
nâmmâ ľem
käsi
giettâ
(käte-)
(e) keď, kit
(m)
käď
unkari
két
samojedi

pohjoissamojedikielet





enetsi (jeniseinsamojedi) (100)
nenetsi (jurakki) (27 000)
nganasani (tavgi ~ taugi) (1 000)
juratsi †
eteläsamojedikielet
 selkuppi (ostjakkisamojedi) (1 700)
 kamassi †
 matori †

Ugrilaiset kielet


unkari (15 000 000)
obinugrilaiset kielet
 hanti (ostjakki) (12 000)
 itä-, etelä- † ja pohjoishanti
 mansi (voguli) (3 000)
 etelä- †, itä-, pohjois- ja länsimansi †

Permiläiset kielet

komi (syrjääni)
 (komi)permjakki (100 000)
 komi(syrjääni) (250 000)


udmurtti (votjakki) (500 000)
Marin kielet (tšeremissi)
niittymari (itämari) (520 000)
 vuorimari (länsimari) (25 000)


Mordvalaiset kielet
ersä (500 000)
 mokša (250 000)

•











1. eteläsaame (300)
2. uumajansaame (20)
3. piitimen- l. arjeploginsaame (20)
4. luulajan- l. jokkmokkinsaame (2 000)
5. pohjois- l. norjansaame (30 000)
6. koltansaame (330)
7. inarinsaame (300)
8. kildininsaame (650)
9. turjansaame (5)
10. akkalansaame †
11. keminsaame †

kotiseutualue: Utsjoki, Inari, Enontekiö,
Sodankylä



yleissivistävässä koulussa äidinkielenä ja
valinnaisaineena
pohjois-, inarin- ja koltansaame
ylioppilastutkinto v:sta 1994
Äätj miin, ki lak täivest.
Paisse läos tu nammat.
Alda pootos tu väldegodde.
Läos tu taattot
nou täivest, ku ädnamest.
Adde miji täb päiv miin juokpäiv
laip.
Ja adde miji miin suddoit addagas,
nou ku miieg addep miin
velvolidäme.
Ja ale sääte miin kjäusaussi.
Mutto tjouta miin pahast.
Tälle tu li väldegodde, vuöjme ja
kudne ijankaikisest.
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän
jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme
anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme
niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja
kunnia iankaikkisesti.
Aamen.
Paavo Harakka
Pellon kynnändä
Hebo astuu pitkin sargua,
muzikka pidää käzil adrua.
Kiändyy peldo mussal mullal,
peittyy sängi, mänöö rullal.
Vil´l´at on leikattu, puidu,
ruokkoh otettu joga kuidu.
Nyt pidäh varustuo enzi kezäh,
kylvämäh jyvät tuassen pezäh.
Kyndäjä kattsoo jälgie omua,
ongo prostoida, vai tuloogo
tsomua.
Siid tuassen jatkaa matkua,
kun´i ilda matkan katkuah.

Lähde:
http://www.karjalan
kielenseura.fi/tekstit.
html
 Ma
sīeda kūliz eņtš izast.
 Mina rõkaandõb
raandakiieldõ.









suomi
meänkieli (110 000)
inkeroinen (300)
karjala (murteet: varsinaiskarjala: vienankarjala
ja eteläkarjala; aunuksenkarjala l. livvi) (20 000)
lyydi (3 000)
vepsä (12 000)
vatja (20)
viro (1 100 000)
liivi †



suomen pohjoiskarjalaiset murteet = itäiset
savolaismurteet
vienankarjala = pohjoiskarjala
eteläkarjala = varsinaiskarjalan etelämurteet


tytärkarjalaiset murteet (Tihvinä, Tver, Valdai)
suomen karjalaismurteet = kaakkoismurteet

inkeroinen ja inkeroiset



inkerinsuomi ja inkerinsuomalaiset



”inkeroismurteet”
inkerikot
Stolbovan rauha 1617
savakot ja äyrämöiset
inkeroisen, vatjan ja inkerinsuomen “kieliliitto”
Suomen
puhutuimmat kielet
12/2010
1.
2.
Kansalliskielet (suomi
ja ruotsi)
Vähemmistö-kielet
Alueelliset
viralliset kielet
(inarin-, koltanja norjansaame)
2. Viralliset
vähemmistökielet (suomal.
viittomakieli,
romani, karjala)
3. Muut
vähemmistökielet (vanhat:
venäjä, tataari,
jiddiš; uudet: viro,
1.
somali, englanti
jne.)
1. Suomi
2. Ruotsi
3. Venäjä
4. Viro
5. Somali
6. Englanti
7. Arabia
8. Kurdi
9. Kiina
10. Albania
11. Viittomakieli
12. Thai
13. Vietnam
14. Saksa
15. Turkki
16. Persia
17. Romani
18. Espanja
19. Karjala
20. Ranska
21. Puola
22. Unkari
23. Saame
4 857 903
291 153
54 559
28 493
12 985
12 855
10 415
8 032
7 546
7 113
~ 7 000
5 722
5 637
5 447
5 374
5 020
~ 5 000
4 594
~ 3 000
2 972
2 883
1 947
1 832











Hakulinen, Lauri 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Helsinki: Otava.
Häkkinen, Kaisa 1990. Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa.
Helsinki: SKS.
Koltansaame ponnistaa uuteen alkuun. Helsingin Sanomat 28.8.2010.
Korhonen, Mikko 1993. Kielen synty. Helsinki: WSOY.
Laakso, Johanna 1999. Karhunkieli. Pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten
kielten tutkimukseen. SKST 729. Helsinki: SKS.
Laakso, Johanna (toim.) 1991. Uralilaiset kansat. Tietoa suomen
sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY.
Lehtinen, Tapani 2007. Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys
kantauralista varhaissuomeen. Tietolipas 215. Helsinki: SKS.
Paunonen, Heikki – Rintala, Päivi (toim.) 1984. Nykysuomen rakenne ja
kehitys 2. Tietolipas 95. Helsinki: SKS.
Saarikivi, Janne 2011. Eurooppalainen ja suomalais-ugrilainen Suomi.
Kielikuvia 2.
Suomalaisten uudet juuret. Tiede 10/2010.
Suomen sanojen alkuperä I (1992), II (1995) ja III (2000). Helsinki: Kotus ja
SKS.




Dia 3: Sukupuu Otto Donnerin mukaan:
Häkkinen 1990.
Dia 13: The Finno-Ugric People: Tiede-lehti
Dia 15: Saamen kielet: Wikipedia/Lappi
Dia 17: Itämerensuomalaiset kielet ja niiden
päämurteet: Suomalais-Ugrilainen Seura (Riho
Grünthal, Anneli Sarhimaa ja Arttu Paarlahti)





M. A. Castrénin seura
http://www.ugri.net/002/htm/index.htm
Karjalan kielen seura
http://www.karjalankielenseura.fi/tekstit.htm
l
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus)
www.kotus.fi
Kotus: Karjalan kielen verkkosanakirja
http://kaino.kotus.fi/cgibin/kks/kks_etusivu.cgi
Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi