Puutarhatilastot 2010

Transcription

Maa-, metsä- ja kalatalous 2011
Jord- och skogsbruk samt fiske
Agriculture, forestry and fishery
Puutarhatilastot
2010
Trädgårdsstatistik
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentral
Information Centre of Ministry of Agriculture and Forestry
Helsinki 2011
Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries:
Anna-Kaisa Jaakkonen
Puh. 020 77 2005
Julkaisutilaukset - Beställning av publikationer:
S-posti: tilastojulkaisut@mmmtike.fi
Puh. 020 77 21 219
www.mmmtike.fi
ISSN-L 1799-084X
ISSN 1799-084X = Puutarhatilastot (painettu)
ISSN 1799-4446 = Puutarhatilastot (pdf )
ISSN 1795-5165 = Suomen virallinen tilasto (painettu)
ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto (pdf )
Kartat – Kartor: Pohjakartta © Maanmittauslaitos
Painopaikka - Tryckeri: Edita Oy, 2011
Alkusanat
Vuosittain ilmestyvä Puutarhatilastot-julkaisu on jälleen
valmistunut. Puutarhatilastot (aiemmin Puutarhayritysrekisteri), kuuluu sarjaan Suomen virallinen tilasto.
koitettu havainnollistamaan käsiteltävää aihealuetta. Julkaisun lopussa on laatuseloste ja käsitteet ja määritelmät
-osio, jotka selventävät tilastotaulukoiden tulkintaa.
Julkaisun tilastot kuvaavat puutarhakasvien ja viljeltyjen sienien tuotannon laajuutta kasvilajeittain tai lajiryhmittäin. Uutena osana julkaisuun on lisätty tietoja myös
satotasoista. Tietoja julkaistaan myös puutarhayritysten
rakenteesta. Käsillä olevan julkaisun tiedot ovat vuodelta
2010. Lisäksi mukana on aikasarjoja vuodesta 1984 lähtien.
Julkaisun tiedot on esitetty uudella aluejaolla, Elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksittain. Tietoja on saatavissa
myös maaseutukeskuksittain, lääneittäin ja keskeisimmät
tiedot myös kunnittain.
Puutarhatilastoja on tämän julkaisun lisäksi saatavilla Tiken
Matilda-maataloustilastopalvelussa Internet-osoitteessa
www.maataloustilastot.fi. Erillisraportteja voi tilata Tiken
tietopalvelusta tietopalvelu@mmmtike.fi.
Julkaisun laadinnasta ovat vastanneet Anna-Kaisa Jaakkonen ja Arja Anttila. Taitosta on vastannut Kaija Lehtilä.
Helsingissä, kesäkuussa 2011
Johanna Laiho-Kauranne
Johtaja
Jokaisen luvun alussa analysoidaan kyseisen tuotantosuunnan tilastotietoja. Myös teemakartat ja kuviot on tar-
Förord
Den årligen utkommande publikationen Trädgårsstatistik
har återigen blivit färdig. Trädgårdsstatistik (tidigare Trädgårdsföretagsregister), ingår i serien Finlands officiella statistik.
matiska kartorna och figurerna är avsedda att åskådliggöra
det behandlade ämnesområdet. I slutet av publikationen
finns ett avsnitt om kvalitetsbeskrivning, begrepp och definitioner som stöder tolkningen av de statistiska tabellerna.
Statistiken i publikationen beskriver omfattningen av
produktionen av trädgårdsväxter och odlad svamp enligt växtart eller artgrupp I publikationen har man denna
gång även lagt till uppgifter om skördenivåerna. Uppgifter
publiceras också om trädgårdsföretagens struktur. Uppgifterna i denna publikation är från 2010. Dessutom ingår
här tidsserier sedan 1984. Uppgifterna i publikationen
presenteras med en ny områdesindelning enligt Närings-,
trafik- och miljöcentral. Uppgifter finns även enligt landsbygdscentral, län och de viktigaste uppgifterna också enligt kommun.
Utöver i denna publikation publiceras trädgårdsstatistik
i Tikes lantbruksstatistiktjänst Matilda på webbadressen
www.lantbruksstatistik.fi. Rapporter kan beställas i Tikes
informationstjänst tietopalvelu@mmmtike.fi.
Anna-Kaisa Jaakkonen och Arja Anttila har ansvarat för redigeringen av publikationen. Kaija Lehtilä har ansvarat för
layouten.
I början av varje kapitel analyseras de statistiska uppgifterna om ifrågavarande produktionsinriktning. Även de te-
Puutarhatilastot 2010 Trädgårdsstatistik 2010
Helsingfors, juni 2011
Johanna Laiho-Kauranne
Direktör
3
Sisällys
Alkusanat ......................................................................................................................................................................................................... 3
Puutarhavuosi 2010 .........................................................................................................................................................................................8
Kartta 1. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset 2010 ..........................................................................................................................10
2. Aluehallintovirastot 2010 ............................................................................................................................................................... 11
1. Puutarhayritysten lukumäärä ja rakenne ....................................................................................................................................................13
Kartta 1.1. Puutarhatalouden vireillä olevat rahoitustukihakemukset syksy 2010 - kevät 2011 ................................................................16
Kuvio 1.1. Yli 7 kuukautta viljelyssä olevien kasvihuoneiden keskiala ELY-keskuksittain vuonna 2010....................................................15
1.2. Avomaaviljelmien lukumäärä ja keskikoko vuosina 2000 - 2010 ..............................................................................................17
1.3. Kasvihuoneviljelmien lukumäärä ja keskikoko vuosina 2000 - 2010 ........................................................................................17
1.4. Avomaavihannes- ja marjatilojen keskialojen muutos vuosina 2000 - 2010 .............................................................................18
Kartta 1.2. Avomaa-alan jakautuminen ELY-keskuksittain 2010 ...............................................................................................................19
1.3. Avomaa-alan jakautuminen tuotantosuunnittain ELY-keskuksissa 2010 ..................................................................................20
1.4. Kasvihuonealan jakautuminen ELY-keskuksittain 2010 ...........................................................................................................21
1.5. Kasvihuonealan jakautuminen tuotantosuunnittain ELY-keskuksittain 2010 ...........................................................................22
Taulu 1.1. Puutarhayritysten lukumäärä ja pinta-ala alueittain 2010 .........................................................................................................23
1.2. Puutarhayritysten lukumäärä ja pinta-ala ELY-keskuksittain ja kunnittain 2010 .......................................................................24
1.3. Avomaatuotannon jakautuminen alueittain 2010 ......................................................................................................................32
1.4. Avomaaviljelmien lukumäärä vihannesviljelyalan mukaan alueittain 2010 ...............................................................................33
1.5. Avomaaviljelmien lukumäärä marjanviljelyalan mukaan alueittain 2010 ..................................................................................34
1.6. Kasvihuoneiden pinta-alat katemateriaalin mukaan alueittain 2010 ........................................................................................35
1.7. Kasvihuoneiden tuotannossa oleva pinta-ala katemateriaalin ja lämmityksen mukaan alueittain 2010 ...................................36
1.8. Kasvihuoneiden lukumäärät katemateriaalin mukaan alueittain 2010 .....................................................................................37
1.9. Tuotannossa olevien kasvihuoneiden lukumäärät katemateriaalin ja lämmityksen mukaan alueittain 2010 ...........................38
1.10. Kasvihuonetuotannon jakautuminen alueittain 2010 ...............................................................................................................39
1.11. Kasvihuoneyritysten lukumäärä vihannesviljelyyn käytetyn kasvihuonealan mukaan alueittain 2010 ....................................40
1.12. Kasvihuoneyritysten lukumäärä koristekasvien viljelyyn käytetyn kasvihuonealan mukaan alueittain 2010 ...........................41
2. Avomaanvihannesten tuotanto ...................................................................................................................................................................43
Kuvio 2.1. Avomaanvihannesten tuotannon jakautuminen 2010 ..............................................................................................................45
2.2. Avomaanvihannesten viljelyalan jakautuminen 2010 ...............................................................................................................45
2.3. Pehmeäkeräsalaatin tuotanto vuosina 2006 - 2010 ................................................................................................................46
2.4. Rapeakeräsalaatin tuotanto vuosina 2006 - 2010 ...................................................................................................................46
2.5. Salaattien tuotanto avomaalla ja kasvihuoneessa 2000 ja 2010 ..............................................................................................47
2.6. Sopimustuotannon osuus avomaavihannestuotannosta 2010 ................................................................................................47
Taulu 2.1. Luomuvihannesten viljely 2010 ................................................................................................................................................48
2.2. Puutarhatuotteiden varastot 15.11.2010 ..................................................................................................................................48
2.3. Vihannesviljely avomaalla alueittain/kokonaistuotanto 2010 ...................................................................................................49
2.4. Vihannesviljely avomaalla/teollisuuden sopimustuotanto vuosina 1990 - 2010 ......................................................................59
3. Marja-, omena- ja taimitarhatuotanto ........................................................................................................................................................61
Kuvio 3.1. Marjantuotanto 2010 ................................................................................................................................................................62
3.2. Marjanviljelyala 2010 ...............................................................................................................................................................62
Taulu 3.1. Marjanviljely avomaalla alueittain/kokonaistuotanto 2010 .......................................................................................................64
3.2. Marjanviljely avomaalla/teollisuuden sopimustuotanto vuosina 2000 - 2010 ...........................................................................69
3.3. Taimitarha- ja leikkokukkaviljely avomaalla alueittain 2010 ......................................................................................................70
3.4. Omenanviljely alueittain 2010 ..................................................................................................................................................71
3.5. Luomumarjojen viljely 2010 ....................................................................................................................................................72
4. Kasvihuonevihannesten tuotanto ...............................................................................................................................................................73
Kuvio 4.1. Vihannesten viljely avomaalla ja kasvihuoneessa vuosina 1990 - 2010 ................................................................................74
4.2. Tärkeimpien kasvihuonevihannesten tuotanto 2010 ................................................................................................................75
4.3. Kasvihuonevihannesten ympärivuotinen tuotanto vuosina 2006 - 2010 .................................................................................75
4.4. Ruukkuvihannesten tuotanto vuosina 1990, 2000 ja 2010 .......................................................................................................76
4.5. Ruukkusalaatin tuotanto 1987 - 2010 .......................................................................................................................................76
4
Taulu
4.1. Vihannesviljely kasvihuoneessa alueittain/kokonaistuotanto ilman ruukkuvihanneksia 2010 ..................................................77
4.2. Vihannesviljely kasvihuoneessa alueittain/ruukkuvihannekset 2010 ........................................................................................84
5. Koristekasvien tuotanto kasvihuoneessa ...................................................................................................................................................87
Kuvio 5.1. Leikkokukkien viljely vuosina 2000 - 2010 ................................................................................................................................88
5.2. Tulppaanin viljely vuosina 2000 - 2010 .....................................................................................................................................89
5.3. Kukkivien ruukkukasvien viljely 2010 .......................................................................................................................................89
5.4. Ryhmäkasvien viljely 2010 ......................................................................................................................................................90
5.5. Petunian ja orvokin viljely 2000 - 2010 ....................................................................................................................................90
5.6. Amppelikasvien viljely 2010 .....................................................................................................................................................90
5.7. Amppelikasvien tuotanto vuosina 2000 - 2010 .........................................................................................................................91
Taulu 5.1. Leikkokukkien ja leikkovihreän viljely kasvihuoneessa alueittain 2010 ....................................................................................92
5.2. Sipulikukkien viljely kasvihuoneessa alueittain 2010 ...............................................................................................................94
5.3. Ruukkukasvien viljely kasvihuoneessa alueittain 2010 ............................................................................................................96
5.4. Ryhmäkasvien viljely kasvihuoneessa alueittain 2010 .............................................................................................................99
6. Viljellyt sienet ...........................................................................................................................................................................................103
Taulu 6.1. Viljeltyjen sienien tuotanto vuosina 1984 - 2010 ....................................................................................................................104
7. Marjojen ja vihannesten tuotanto EU-maissa ...........................................................................................................................................105
Kuvio 7.1. Porkkanan hehtaarisatoja EU-maissa vuonna 2009 ..............................................................................................................107
7.2. Tomaatin hehtaarisatoja EU-maissa vuonna 2009 .................................................................................................................108
7.3. Mansikan hehtaarisatoja EU-maissa vuonna 2009 ................................................................................................................108
Taulu 7.1. Vihannesten tuotanto EU-maissa 2009 ..................................................................................................................................109
7.2. Marjojen ja hedelmien tuotanto EU-maissa 2009 .................................................................................................................. 110
Laatuseloste .............................................................................................................................................................................................. 111
Käsitteitä ja määritelmiä .............................................................................................................................................................................. 114
List of terms .............................................................................................................................................................................................. 116
Kyselylomakkeet ......................................................................................................................................................................................... 118
5
Innehåll
Förord ............................................................................................................................................................................................................. 3
Trädgårdsåret 2010 ..........................................................................................................................................................................................9
Karta 1. Närings-, trafic- och miljöcentraler 2010 ......................................................................................................................................10
2. Regionförvaltningsverken 2010 . ................................................................................................................................................ 11
1. Trädgårdsföretagens antal och struktur ......................................................................................................................................................13
Karta 1.1. Ansökan om finansieringsstöd inom trädgårdsnäringen aktuella hösten 2010 - våren 2011 ...................................................16
Figur 1.1. Medelarealen för växthus som odlats över 7 månader av året enligt ELY- central år 2010 ......................................................15
1.2. Frilandsföretagens antal och genomsnittsstorlek åren 2000 - 2010 .........................................................................................17
1.3. Växthusföretagens antal och genomsnittsstorlek åren 2000 - 2010 .........................................................................................17
1.4. Förändring i medeltalsarealen per företag med odling av bär och grönsaker på friland åren 2000 - 2010 ..............................18
Karta 1.2. Fördelning av frilandsareal enligt ELY-central 2010 .................................................................................................................19
1.3. Fördelning av frilandsareal enligt produktioninriktning och ELY-central 2010...........................................................................20
1.4. Fördelning av växthusyta enligt ELY-central 2010 ...................................................................................................................21
1.5. Fördelning av växthusyta enligt produktionsinriktning och ELY-central 2010 ...........................................................................22
Tabell 1.1. Trädgårdsföretagens antal och areal områdesvis 2010............................................................................................................23
1.2. Trädgårdsföretagens antal och areal enligt ELY-central och kommun 2010.............................................................................24
1.3. Fördelning av frilandsproduktion områdesvis 2010 ..................................................................................................................32
1.4. Antal frilandsföretag enligt grönsaksareal områdesvis 2010 ....................................................................................................33
1.5. Antal frilandsföretag enligt bärareal områdesvis 2010 ..............................................................................................................34
1.6. Växthusyta enligt täckmaterial områdesvis 2010......................................................................................................................35
1.7. Växthusyta i odling enligt täckmaterial och uppvärmning områdesvis 2010.............................................................................36
1.8. Antal växthus enligt täckmaterial områdesvis 2010 .................................................................................................................37
1.9. Antal växthus i odling enligt täckmaterial och uppvärmning områdesvis 2010 .........................................................................38
1.10. Fördelning av växthusproduktion områdesvis 2010 ................................................................................................................39
1.11. Antal växthusföretag enligt växthusyta använd för odling av grönsaker områdesvis 2010 ......................................................40
1.12. Antal växthusföretag enligt växthusyta använd för odling av prydnadsväxter områdesvis 2010 .............................................41
2. Produktion av grönsaker på friland ............................................................................................................................................................43
Figur 2.1. Fördelning av mängden producerade grönsaker på friland 2010 .............................................................................................45
2.2. Fördelning av odlingsarealen för grönsaker på friland 2010.....................................................................................................45
2.3. Produktion av huvudsallat åren 2006 - 2010 ............................................................................................................................46
2.4. Produktion av isbergsallat åren 2006 - 2010 ............................................................................................................................46
2.5. Produktion av sallat på friland och i växthus åren 2000 och 2010............................................................................................47
2.6. Kontraktsproduktionens andel av totalproduktionen på friland odlade grönsaker 2010 ...........................................................47
Tabell 2.1. Produktion av ekogrönsaker 2010 ............................................................................................................................................48
2.2. Lagring av trädgårdprodukter 15.11.2010 ................................................................................................................................48
2.3. Grönsaksodling på friland områdesvis/totalproduktion 2010 ...................................................................................................49
2.4. Grönsaksodling på friland/kontraktsproduktion för industrin åren 1990 - 2010 ........................................................................59
3. Bär-, äppel- och plantskoleproduktion ........................................................................................................................................................61
Figur 3.1. Bärproduktion 2010 ..................................................................................................................................................................62
3.2. Odlingsareal för bär 2010 ........................................................................................................................................................62
Tabell 3.1. Bärodling på friland områdesvis/totalproduktion 2010 ..............................................................................................................64
3.2. Bärodling på friland/kontraktsproduktion för industrin åren 2000 - 2010 ..................................................................................69
3.3. Plantskole- och snittblomsterodling på friland områdesvis 2010 ..............................................................................................70
3.4. Äppelodling områdesvis 2010...................................................................................................................................................71
3.5. Odling av ekobär 2010 .............................................................................................................................................................72
4. Produktion av grönsaker i växthus .............................................................................................................................................................73
3Figur 4.1. Odling av grönsaker på friland och i växthus åren 1990 - 2010 ...............................................................................................74
4.2. Produktion av de viktigaste växthusgrönsakerna 2010 ............................................................................................................75
4.3. Produktion av växthusgrönsaker året om 2006 - 2010 .............................................................................................................75 .
75
4.4. Produktion av grönsaker i kruka 1990, 2000 och 2010 ............................................................................................................76
4.5. Produktion av sallat i kruka 1987 - 2010 ...................................................................................................................... 76
6
Tabell
757
4.1. Grönsaksodling i växthus områdesvis/totalproduktion utan grönsaker i kruka 2010................................................................77
4.2. Grönsaksodling i växthus områdesvis/grönsaker i kruka 2010.................................................................................................84
5. Produktion av prydnadsväxter i växthus .....................................................................................................................................................87
Figur 5.1. Odling av snittblommor åren 2000 - 2010 ................................................................................................................................88
5.2. Odling av tulpan åren 2000 - 2010 ..........................................................................................................................................89
5.3. Odling av blommande krukväxter 2010 ...................................................................................................................................89
5.4. Odling av utplanteringsväxter 2010 .........................................................................................................................................90
5.5. Odling av petunia och pensè 2000 - 2010 ................................................................................................................................90
5.6. Odling av ampelväxter 2010 ....................................................................................................................................................90
5.7. Produktion av ampelväxter åren 2000 - 2010 ...........................................................................................................................91
Tabell 5.1. Snittblommor och snittgrönt i växthus områdesvis 2010 ..........................................................................................................92
5.2. Lökblommor i växthus områdesvis 2010 ..................................................................................................................................94
5.3. Krukväxter i växthus områdesvis 2010 .....................................................................................................................................96
5.4. Utplanteringsväxter i växthus områdesvis 2010 .......................................................................................................................99
6. Odlade svampar .......................................................................................................................................................................................103
Tabell 6.1. Produktion av odlade svampar åren 1984 - 2010 ...................................................................................................................104
7. Produktion av bär och grönsaker i EU-länder...........................................................................................................................................105
Kuvio 7.1. Hektarskördar av morot i EU-länder 2009 ..............................................................................................................................107
7.2. Hektarskördar av tomat i EU-länder 2009 ..............................................................................................................................108
7.3. Hektarskördar av jordgubbe i EU-länder 2009 ......................................................................................................................108
Tabell 7.1. Produktion av grönsaker i EU-länder 2009 .............................................................................................................................109
7.2. Produktion av bär och frukter i EU-länder, 2009 ..................................................................................................................... 110
Kvalitetsbeskrivning ...................................................................................................................................................................................... 112
Begrepp och definitioner............................................................................................................................................................................... 115
List of terms .............................................................................................................................................................................................. 116
Förfrågningsblanketter ................................................................................................................................................................................. 118
7
Puutarhavuosi 2010
Vuonna 2010 Suomessa oli puutarhatuotantoa 4 491 yrityksessä, joilla oli kaupallista puutarhatuotantoa yhteensä
16 446 hehtaarin alalla. Yritysmäärä väheni edellisvuoteen
verrattuna 233 yrityksellä, mutta vuodesta 1996 alkanut
puutarhatuotantoalan väheneminen pysähtyi. Vuoteen
1996 verrattuna on ala vähentynyt 16 prosentilla eli 3 045
hehtaarilla ja yritysten lukumäärä on puolittunut.
Avomaa-alan kasvuun vaikutti ennen kaikkea tarhaherneen ja porkkanan viljelyalojen kasvu. Pinta-alaltaan tärkeimmät avomaavihannekset olivat tarhaherne (2 827 ha),
porkkana (1 607 ha) ja ruokasipuli (850 ha). Myös avomaanvihannesten satoa kutisti keski- ja loppukesän kuivuus ja
kokonaissato jäi 163 miljoonaan kiloon. Tästä oli porkkanaa 62 miljoonaa kiloa.
Vuonna 2010 puutarha-alan tuotanto- ja rakennekehitys
jatkui samansuuntaisena kuin koko vuosikymmenen. Yritysten lukumäärät ovat selvästi pudonneet ja keskimääräiset alat ovat olleet kasvussa. Jäljelle jääneet tilat tuottavat
entistä tehokkaammin ja pinta-alojen väheneminen ei
juurikaan näy kokonaistuotannon määrissä. Tuotannon rakenne on muuttunut, esimerkiksi koristekasvituotannossa
on siirrytty tuottamaan sipulikukkia ja ryhmäkasveja leikkokukkatuotannon hiipuessa. Vuonna 2010 kaikkien tuotantosektoreiden keskimääräiset viljelyalat jatkoivat kasvuaan. Viime vuonna avomaatilojen puutarhatuotannon
keskiala oli 4,6 hehtaaria ja kasvihuoneyritysten keskikoko
2 675 neliömetriä.
Kasvihuonevihannesten tuotantoala oli suunilleen ennallaan, mutta satoa saatiin edellisvuotta enemmän, lähes 75
miljoonaa kiloa. Eniten kasvihuonevihanneksista viljeltiin
tomaattia. Sen viljelyala oli 114 hehtaaria ja satoa saatiin
39 miljoonaa. Kasvihuonekurkun ennätyssato kohosi lähes
32 miljoonaan kiloon ja kasvihuoneala oli 67 hehtaaria.
Kasvihuonesalaatteja tuotettiin 1,5 miljoonaa kiloa, jonka
lisäksi tuotettiin ruukkusalaatteja 63 miljoonaa ruukkua,
sekin uusi ennätys. Ruukkusalaatin voimakas kasvu nosti
myös ruukkuvihannesten kokonaistuotannon yli 81 miljoonan ruukun.
Avomaan tuotantoala oli yhteensä 16 011 hehtaaria, josta
vihanneksia oli 8 590 hehtaaria (+345 ha). Marjoja oli 6 152
hehtaarin alalla (-66 ha) ja hedelmiä 711 hehtaarin alalla.
Marjasato kärsi kuivuudesta jääden alle 13 miljoonaan kiloon, josta mansikkaa oli noin 10 miljoonaa kiloa. Omenan
kokonaispinta-ala kasvoi hieman ja oli 679 hehtaaria, mutta omenasato oli 4,3 miljoonaa kiloa eli saman verran kuin
edellisvuosina.
Koristekasvituotannossa sipulikukkien merkitys oli suuri ja
tulppaania hyödettiin 60 miljoonaa sipulia. Kukkivia ruukkukasveja tuotettiin 12 miljoonaa kappaletta, joista suosituin oli ruukkunarsissi, kolme miljoonaa ruukkua. Ryhmäkasveja eli kesäkukkia tuotettiin edellisvuotiseen tapaan
44 miljoonaa kappaletta, josta orvokkeja oli 13 miljoonaa.
Leikkokukkien viljelyala supistui edelleen, 17 hehtaariin,
josta ruusun osuus oli 10 hehtaaria. Ruusualan väheneminen on ollut voimakasta ja vuoteen 2000 verrattuna ruusun viljelyalasta on jäljellä alle kolmannes.
Avomaa-alan jakautuminen tuotantosuunnittain 2010
Kasvihuonealan jakautuminen tuotantosuunnittain 2010
Hedelmät 4 %
Muut 4 %
Muut
5%
Vihannekset 54 %
Marjat 38 %
Koristekasvit
34 %
Yhteensä 16 011 ha
8
Vihannekset
61 %
Yhteensä 435 ha
Trädgårdsåret 2010
År 2010 idkade 4 491 företag i Finland trädgårdsproduktion, den sammanlagda arealen kommersiell trädgårdsproduktion var 16 446 hektar. Antalet företag minskade
jämfört med föregående år med 233 företag, men den
minskning av trädgårdsarealen som började år 1996 stannade upp. Jämfört med år 1996 har arealen minskat med
16 procent, det vill säga med 3 045 hektar, och antalet företag har halverats.
År 2010 fortgick produktions- och strukturutvecklingen
inom trädgårdsbranschen i samma riktning som under
hela decenniet. Antalet företag har klart minskat och medelarealerna har stigit. De återstående gårdarna producerar
effektivare än förr och de minskade arealerna märks just
inte i de totala produktionsmängderna. Produktionens
struktur har förändrats, till exempel har man inom prydnadsväxtsektorn övergått till att producera lökblommor
och utplanteringsväxter då snittblomsproduktionen avtagit. De genomsnittliga odlingsarealerna fortsatte öka inom
alla produktionssektorer år 2010. I fjol var medelarealen för
gårdar med trädgårdsproduktion på friland 4,6 hektar och
växthusföretagens medelstorlek var 2 675 kvadratmeter.
Den större frilandsarealen berodde framförallt på ökade
odlingsarealer för trädgårdsärt och morot. De enligt arealen
viktigaste frilandsgrönsakerna var trädgårdsärt (2 827 ha),
morot (1 607 ha) och matlök (850 ha). Även frilandsgrönsakernas skörd påverkades av torkan under hög- och sensommaren och den totala skörden blev 163 miljoner kilogram. Av det var 62 miljoner kilogram morot.
Växthusgrönsakernas produktionsareal var ungefär samma som förut, men man fick mera skörd än det föregående
året, nästan 75 miljoner kilogram. Den mest odlade växthusgrönsaken var tomat. Dess odlingsareal var 114 hektar
och skörden uppgick till 39 miljoner kilogram. Växthusgurka gav en rekordskörd på nästan 32 miljoner kilogram
och dess växthusareal var 67 hektar. Växthussallat producerades 1,5 miljoner kilogram, och därtill producerades
63 miljoner krukor kruksallat, även det ett nytt rekord. Den
kraftiga ökningen inom kruksallat höjde också den totala
produktionen av krukgrönsaker till över 81 miljoner krukor.
Produktionsarealen på friland var sammanlagt 16 011 hektar, varav 8 590 hektar var grönsaker (+345 ha). Bärarealen
var 6 152 hektar (-66 ha) och fruktarealen 711 hektar. Bärskörden led av torka och blev under 13 miljoner kilogram,
varav cirka 10 miljoner kilogram var jordgubbar. Den totala äppelarealen ökade en aning och var 679 hektar, men
äppelskörden var 4,3 miljoner kilogram såsom de tidigare
åren.
Inom produktionen av prydnadsväxter hade lökblommorna stor betydelse och det drevs 60 miljoner tulpanlökar.
Blommande krukväxter producerades 12 miljoner stycken, den populäraste av dem var kruknarciss, tre miljoner
krukor. Så som föregående år producerades 44 miljoner
stycken utplanteringsväxter, sommarblommor, av vilka
13 miljoner var violer. Snittblommornas odlingsareal minskade fortfarande, till 17 hektar, av vilket rosornas andel var
10 hektar. Rosarealen har minskat kraftigt och jämfört med
år 2000 finns mindre än en tredjedel kvar av rosornas odlingsareal.
Fördelning av frilandsareal enligt produktioninriktning 2010
Fördelning av växthusyta enligt produktioninriktning 2010
Frukt 4 %
Övriga 4 %
Övriga
5%
Grönsaker
54 %
Bär 38 %
Prydnadsväxter
34 %
Totalt 16 011 ha
Grönsaker
61 %
Totalt 435 ha
9
1. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset 2010
Närings-, trafik- och miljöcentraler 2010
15
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
20.
Uudenmaan - Nylands
Varsinais-Suomen - Egentliga Finlands
Satakunnan - Satakunta
Hämeen - Tavastlands
Pirkanmaan - Birkalands
Kaakkois-Suomen - Sydöstra Finlands
Etelä-Savon - Södra Savolax
Pohjois-Savon - Norra Savolax
Pohjois-Karjalan - Norra Karelens
Keski-Suomen - Mellersta Finlands
Etelä-Pohjanmaan - Södra Österbottens
Pohjanmaan - Österbottens
Pohjois-Pohjanmaan - Norra Österbottens
Kainuun - Kajanalands
Lapin - Lapplands
Ahvenanmaa - Åland
13
14
12
8
9
11
10
7
5
3
4
16
10
6
2
1
2. Aluehallintovirastot 2010
Regionförvaltningsverken 2010
6
1. Etelä-Suomen AVI - Södra Finlands RFV
2. Lounais-Suomen AVI - Sydvästra Finlands RFV
3. Itä-Suomen AVI - Östra Finlands RFV
4. Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Västra- och Inre Finlands RFV
5. Pohjois-Suomen AVI - Norra Finlands RFV
6. Lapin AVI - Lapplands RFV
7. Ahvenanmaan valtionvirasto Statens ämbetsverk på Åland
5
3
4
7
2
1
11
12
1. Puutarhayritysten lukumäärä
ja rakenne
1
Trädgårdsföretagens antal och struktur
Puutarha-alan yrityksiä on
Suomessa 4 500, joista kolme
neljästä viljelee avomaalla.
Joka kolmannessa yrityksessä
on myös kasvihuoneita.
1. Puutarhayritysten lukumäärä ja rakenne
Puutarhatuotanto on Suomessa keskittynyt tietyille alueille: kasvihuonevihannestuotanto ruotsinkieliselle
Pohjanmaalle, mansikanviljely Savoon ja avomaanvihannekset Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Kokonaisuutena tarkastellen puutarhatuotanto painottuu etelä- ja länsirannikon lisäksi Savo-Karjalan marja-alueille.
Myös Ahvenanmaan avomaatuotanto on merkittävä suhteutettuna alueen pinta-alaan.
Länsirannikko puutarhatuotannon
ydinalue
Vuonna 2010 Suomessa oli 4 491 puutarhayritystä, joiden
yhteenlaskettu puutarhatuotantoala oli 16 446 hehtaaria.
Alasta 16 011 hehtaaria oli avomaatuotantoa (97 %) ja
435 ha (3 %) kasvihuonealaa. Tilat, joilla oli ainoastaan alle
300 neliötä kasvihuonealaa, eivät ole mukana tilastossa.
Myös pienet, alle 10 aarin avomaatilat, joilla ei ole kasvihuonetuotantoa, jäivät tilastoinnin ulkopuolelle.
Avomaatuotantoa harjoitti 3 500 yritystä ja kasvihuonetuotantoa 1 627 yritystä. Osalla yrityksistä oli sekä avomaaettä kasvihuonetuotantoa. Yritysten lukumäärä laski edellisvuodesta 173 tilalla. Avomaa- ja kasvihuonetuotannon
yritysmäärät ovat olleet tasaisessa laskussa, mutta samalla
keskimääräiset tuotantoalat ovat nousseet.
Puutarhayritysten lukumäärä oli selvästi suurin VarsinaisSuomen ELY-keskuksen alueella, jossa yrityksiä oli viime
vuonna 821 ja niiden yhteenlaskettu viljelyala oli 3 513
hehtaaria. Varsinais-Suomessa sekä avomaatuotanto että
kasvihuonetuotanto olivat merkittäviä. Kunnittain tarkasteltuna eniten puutarhayrityksiä oli Närpiön kunnassa (243
yritystä), joista suurin osa (230 kpl) oli kasvihuoneyrityksiä.
Avomaayritysten lukumäärä vähenee
Yritysten lukumäärän väheneminen johtui ennen kaikkea
avomaayritysten lukumäärän vähenemisestä. Niiden määrä väheni 129 yrityksellä (-4 %) 3 500 yritykseen. Toisaalta
avomaa-alan hieman kasvoi ja keskimääräinen tilakohtainen avomaan puutarha-ala läheni viittä hehtaaria. Vihannesten sopimustuotannon suuret vuosittaiset vaihtelut
näkyvät myös avomaantuotannon kokonaisaloissa.
Avomaa-ala väheni hieman vuonna 2010 Pohjanmaan ja
Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella. Väheneminen
johtui porkkana- ja tarhaherneen tuotantoalan supistumisesta. Keskimäärin avomaa-ala oli 4,6 hehtaaria. Satakunnan ELY-keskuksen alueella olivat maan suurimmat
14
avomaan puutarhayritykset, keskimäärin 7,5 hehtaaria/
tila ja Hämeessä keskiala oli kuusi hehtaaria/tila. Kunnittain
tarkasteltaessa suurimmat avomaatilat olivat Tuusulassa
(42 ha/ yritys) ja Siilinjärvellä (18 ha/yritys).
Avomaavihannesala kasvoi vajaalla kymmenellä hehtaarilla edellisvuoteen verrattuna, vaikka ja yritysten määrä laski
44 yrityksellä. Avomaayritysten lukumäärä väheni eniten
Etelä-Savossa (-80 kpl), mutta suhteellinen vähennys oli
suurinta Kainuussa (-15 %). Avomaavihannestuotanto keskittyi perinteiseen tapaan Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Myös Ahvenanmaalla avomaanvihannestuotannon
merkitys on suuri: 56 prosenttia alueen avomaa-alasta oli
avomaanvihannesviljelyssä. Keskimääräinen tilakohtainen
vihannesala oli noin viisi hehtaaria, mutta Satakunnassa
ala oli selvästi suurempi, noin 9 ha/tila. Suurten vihannestilojen osuus kaikista tiloista on ollut selvässä kasvussa ja
viime vuonna jo joka neljännellä vihannestilalla oli avomaavihannesalaa yli viisi hehtaaria.
Marja- ja taimistotuotanto vähentyneet
Marja-ala väheni edellisvuodesta 66 hehtaarilla (-1 %) ja
yritysmäärä 73 yrityksellä (-3 %). Marjantuotannon osuus
avomaa-alasta oli suurin Pohjois-Karjalassa, -Savossa ja
Keski-Suomessa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
marja-alaa oli yli 70 prosenttia avomaan kokonaisalasta.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella avomaa-alasta
peräti 92 prosenttia (733 ha) oli marjanviljelyssä. Viidennes
Suomen marja-alasta oli Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella, jossa tuotantoa oli 300 tilalla 1 334 hehtaarin alalla.
Marjatilat ovat selvästi vihannestiloja pienempiä, yli viiden
marjahehtaarin tiloja oli 16 prosenttia kaikista marjatiloista.
Hedelmäala kasvoi hieman. Alasta (711 ha) suurin osa oli
omenaa (679 ha). Loppualalla kasvoi muita hedelmiä: luumua, päärynää ja kirsikkaa. Hedelmäntuotanto oli merkittävintä Ahvenanmaalla, missä oli lähes 40 prosenttia Suomen hedelmäalasta. Ahvenanmaan avomaa-alasta oli 43
prosenttia hedelmäntuotannossa (275 ha). Tästä omenaa
1. Trädgårdsföretagens antal och struktur
määrässä on mukana myös pienehköjä muovisia kausihuoneita. Perinteisessä kasvihuonetuotannossa ovat käytössä
lasi- ja kerroslevykatteiset huoneet, ja niiden koko oli muovihuoneita suurempi. Suurimmat lasikatteiset huoneet olivat Etelä-Savossa, keskikoko 3 243 m2 (koko maa 1 304 m2).
Hieman yllättäen myös Kainuussa oli isokokoisia lasihuoneita, keskikoko 2 100 m2. Muovikatteisten huoneiden keskiala oli 465 m2 ja kerroslevykatteisten 881 m2.
oli 271 hehtaaria. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
hedelmien tuotantoa oli 169 hehtaarin alalla (24 % koko
Suomen hedelmäalasta) ja Uudellamaalla 105 hehtaarin
alalla (15 % koko Suomen hedelmäalasta).
Taimitarhayritysten määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 11 yrityksellä. Vuonna 2010 taimia viljeli 173 yritystä 507 hehtaarin alalla. Pinta-ala kasvoi pitkästä aikaa (19
hehtaarilla). Taimitarha-alasta oli yli puolet Uudenmaan ja
Hämeen ELY-keskusten alueella.
Kasvihuonevihannesyrityksistä oli 17 prosentilla vihannesalaa yli 5 000 neliötä. Kasvihuoneissa koristekasveja viljelevät yritykset olivat keskimäärin pienempiä ja yli 5 000
koristekasvineliön yrityksiä oli ainoastaan kahdeksan prosenttia.
Kasvihuoneyritykset Pohjanmaalla
ja Varsinais-Suomessa
Kasvihuonetuotantoa oli viime vuonna 6 853 kasvihuoneessa 437 hehtaarin alalla. Kasvihuoneala oli keskittynyt
Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueille. Tuotannossa
olleiden kasvihuoneiden yleisin katemateriaali oli muovi,
55 % alasta. Lasikatteisia kasvihuoneita oli 34 % ja kerroslevyhuoneita 11 % alasta. Varsinais-Suomen alueella oli
selvästi eniten muovikatteisia huoneita, joita käytetään
varhaisvihannesten tuotannossa. Kerroslevykatteisia huoneita oli melko vähän, alallisesti eniten Pohjanmaan ja Satakunnan ELY-keskusten alueilla.
Kokonaiskasvihuonealasta (467 ha) oli viime vuonna poissa tuotannosta 31 hehtaaria (7 %). Lukumääräisesti tuotannosta poissaolevia huoneita oli 727 kappaletta. Eniten
tuotannosta poissaolevaa alaa oli Varsinais-Suomen ELYkeskuksen alueella, 9 ha, mutta suhteellisesti laskien eniten
kasvihuonealaa oli poissa viljelystä Lapin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella. Kaakkois-Suomen luvuissa
näkyy alueella aiemmin vahvana olleen koristekasvituotannon supistuminen.
Tuotannossa olevat kasvihuoneet olivat suurimpia Pohjanmaalla, missä keskimääräinen kasvihuone oli kooltaan
1 053 m2. Koko maassa huonekoko oli keskimäärin vain
637 m2. Tämä johtuu siitä, että kasvihuoneiden kokonais-
Lämpökeskusinvestoinnit kasvussa
Maa- ja puutarhatalouden rakentamisinvestointeja tuetaan erilaisin investointi- ja rahoitustuin. Maaseutuviraston
1.1. Yli 7 kuukautta viljelyssä olevien kasvihuoneiden keskiala ELY-keskuksittain vuonna 2010
Medelarealen för växthus som odlats över 7 månader av året enligt ELY- central år 2010
Etelä- Savon
Etelä-Pohjanmaan
Satakunnan
Kaakkois-Suomen
Kainuun
Ahvenanmaan
Pohjois-Karjalan
Varsinais-Suomen
Pirkanmaan
Koko maa
Pohjois-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Uudenmaan
Pohjois-Savon
Keski-Suomen
Hämeen
Lapin
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
m2/yritys - m2/företag
15
mukaan 2010 vuoden syksyllä ja keväällä 2011
haettiin tukia (avustukset + korkotukilainat)
yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Näistä 8,3
miljoonaa kohdistui kasvihuonerakentamiseen, 2,7 miljoonaa varastoihin ja 3,5 miljoonaa lämpökeskusten rakentamiseen. Lainan
osuus oli koko haetusta summasta 55 prosenttia ja korkotuen 45 prosenttia. Eniten rahoitustukia haettiin kasvihuonetuotantoon
Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELYkeskusten alueille, kumpaakin 1,7 miljoonaa
euroa (laina+korkotuki). Merkittävin muutos
syksy 2009/kevät 2010 -tukihakuihin oli lämpökeskusinvestointeihin tarkoitettujen varojen
kasvu 1,2 miljoonasta 3,5 miljoonaa euroon.
Lisäksi osa lämpökeskusten rakentamiseen
haetuista tuista sisältyy kasvihuonerakentamistukeen.
1.1. Puutarhatalouden vireillä olevat rahoitustukihakemukset
syksy 2010 - kevät 2011 (milj.euroa)
Ansökan om finansieringsstöd inom trädgårdsnäringen aktuella
hösten 2010 - våren 2011 (milj. euro)
Lappi
0
Kasvihuonealasta puolet
vihanneksia
Tuotannossa oleva kasvihuoneala on keskittynyt Pohjanmaan (125 ha) ja Varsinais-Suomen
(106 ha) ELY-keskusten alueille. Näiden alueiden osuus oli 53 prosenttia kasvihuonealasta.
Eniten kasvihuonealaa oli Närpiössä, missä kasvihuonealaa oli 89 hehtaaria. Myös Laitilassa
oli paljon kasvihuoneita, 25 hehtaaria. Laitilan
merkittävää kasvihuonealaa selittää laajamittainen avomaanvihannesten varhaistuotanto
kevytrakenteissa muovihuoneissa.
Suurimmat kasvihuoneyritykset olivat EteläPohjanmaan ELY-keskuksen alueella, jossa
keskimääräinen kasvihuoneala oli 4 211 m2
ja seuraavana Kaakkois-Suomen ELY-keskus
(3 343 m2). Koko maan kasvihuoneyritysten
keskiala kasvoi hieman, 2 675 neliöön. Kolmessa kunnassa yrityskohtainen kasvihuoneala ylitti kymmenen hehtaaria: Karvialla 16,5,
Oripäässä 10,6 ja Honkajoella 10,1 hehtaaria/
yritys.
PohjoisPohjanmaa
0,1
Kainuu
0
Pohjanmaa
3,5
Pohjois-Savo
0,1
EteläPohjanmaa
0,2
Pohjois-Karjala
0
Keski-Suomi
0,3
Satakunta
1,1
Etelä-Savo
1,0
Pirkanmaa
0,3
VarsinaisSuomi
6,1
Häme
0
KaakkoisSuomi
0
Uusimaa
1,8
Kasvihuoneyrityksiä oli kaikkiaan 1 627, joista
850 viljeli vihanneksia ja 691 koristekasveja.
Lähde: Maaseutuvirasto, investointitukien rahoitusjärjestelmä Rahtu
Taimia ja pistokkaita oli tuotannossa 427 yriKälla: Landsbygdsverket, investointitukien rahoitusjärjestelmä Rahtu
tyksellä. Lisäksi 38 viljelmällä oli marjantuotantoa kasvihuoneissa. Kasvihuoneviljelmien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna eniten Pohjanmaalla
(-36 yritystä). Kasvihuoneala väheni eniten Kaakkois-Suomessa, vähennystä vajaa kolme hehtaaria.
Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueille.
Kasvihuoneyritysten lukumäärä väheni 95 yrityksellä ja
Eniten kasvihuoneyrityksiä oli juuri Pohjanmaalla (369 yriala vajaalla 10 hehtaarilla. Ala oli voimakkaasti keskittynyt
tystä) ja Varsinais-Suomessa (349 yritystä).
16
1.2. Avomaaviljelmien lukumäärä ja keskikoko vuosina 2000 - 2010
Frilandsföretagens antal och genomsnittsstorlek åren 2000 - 2010
kpl, st
ha
8 000
5,0
7 000
4,5
4,0
6 000
3,5
5 000
3,0
4 000
2,5
2,0
3 000
1,5
2 000
0
yrityksiä kpl antal företag
1,0
1 000
0,5
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
keskikoko genomsnittsstorlek
0,0
1.3. Kasvihuoneviljelmien lukumäärä ja keskikoko vuosina 2000 - 2010
Växthusföretagens antal och genomsnittsstorlek åren 2000 - 2010
kpl, st
m2
3 000
3 000
2 500
2 500
2 000
2 000
1 500
1 500
1 000
1 000
500
0
2000
2001
002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
500
yrityksiä kpl antal företag
0
keskikoko genomsnittsstorlek
17
1.4. Avomaavihannes- ja marjatilojen keskialojen muutos vuosina 2000 - 2010
Förändring i medeltalsarealen per företag med odling av bär och grönsaker på friland åren 2000 - 2010
ha/yritys - ha/företag
6
5
4
vihannestilat - grönsaksodlingar
3
marjatilat - bärodlingar
2
1
0
2000
18
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1.2. Avomaa-alan jakautuminen ELY-keskuksittain 2010 (%)
Fördelning av frilandsareal enligt ELY-central 2010 (%)
0,5
0,8
3,6
3,4
10,4
5,0
2,5
2,6
8,1
3,8
13,7
8,6
4,0
21,3
4,0
7,7
Avomaa-ala yhteensä 16 011 ha
Areal på friland totalt 16 011 ha
19
1.3. Avomaa-alan jakautuminen tuotantosuunnittain ELY-keskuksissa 2010
Fördelning av frilandsareal enligt produktioninriktning och ELY-central 2010
Koko maa Hela landet
4%
4%
38 %
54 %
Marjat - Bär
Vihannekset - Grönsaker
Hedelmät - Frukt
Muut - Övriga
20
1.4. Kasvihuonealan jakautuminen ELY-keskuksittain 2010 (%)
Fördelning av växthusyta enligt ELY-central 2010 (%)
0,9
0,8
2,6
28,7
2,3
1,8
5,1
6,9
2,2
4,5
3,7
3,1
1,3
24,3
5,2
6,5
Kasvihuoneala yhteensä 435 ha
Växthusareal totalt 435 ha
.
21
1.5. Kasvihuonealan jakautuminen tuotantosuunnittain ELY-keskuksissa 2010
Fördelning av växthusyta enligt produktionsinriktning och ELY-central 2010
Koko maa Hela landet
5%
61 %
34 %
Vihannekset - Grönsaker
Koristekasvit - Prydnadsväxter
Muut - Övriga
22
1.1. Puutarhayritysten lukumäärä ja pinta-ala alueittain 2010
Trädgårdsföretagens antal och areal områdesvis 2010
Yhteensä - Totalt
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal företag
Areal
kpl, st
ha
322
821
344
261
190
208
325
375
217
199
201
501
231
66
78
152
1 259
3 513
2 227
1 393
624
671
1 325
1 672
811
428
416
666
587
135
81
639
Avomaaviljelmät - Frilandsodlingar
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal företag
Areal
ha/yritys
kpl, st
ha
ha/företag
Kasvihuoneyritykset - Växthusföretag
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal företag
Areal
kpl, st
1 000 m2
m2/yritys
m2/företag
ELY-keskus - ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
241
657
291
222
144
167
294
345
192
171
167
167
189
56
58
139
1 231
3 407
2 197
1 379
608
648
1 305
1 662
803
418
394
541
576
131
77
633
5,1
5,2
7,6
6,2
4,2
3,9
4,4
4,8
4,2
2,4
2,4
3,2
3,1
2,3
1,3
4,6
147
349
111
81
80
68
76
52
40
50
53
369
68
19
33
31
282,3
1 056,6
299,7
135,8
158,9
227,3
195,9
100,9
79,6
96,7
223,2
1 250,8
112,7
36,0
37,5
58,6
1 920
3 028
2 700
1 677
1 987
3 342
2 578
1 940
1 990
1 935
4 211
3 390
1 657
1 892
1 135
1 890
630
948
831
649
245
58
3 258
5 604
3 771
1 961
707
77
5,2
5,9
4,5
3,0
2,9
1,3
296
460
168
552
87
33
645,4
1 356,3
376,4
1 729,7
148,6
37,5
2 181
2 949
2 241
3 134
1 708
1 135
Aluehallintovirastot (AVI) - Regionförvaltningsverket (RFV)
Etelä-Suomen
Lounais-Suomen
Itä-Suomen
Länsi- ja Sisä-Suomen
Pohjois-Suomen
Lapin
Ahvenanmaan valtionvirasto Statens ämbetsverk på Åland
791
1 165
917
1 091
297
78
152
639
139
633
4,6
31
58,6
1 890
Koko maa - Hela landet
4 491
16 446
3 500
16 011
4,6
1 627
4 352,5
2 675
9 689
9 168
10 356
10 321
10 372
10 411
9 892
10 150
9 698
9 575
9 638
9 957
9 648
9 136
8 721
8 415
8 234
7 598
7 349
6 910
6 563
6 288
5 703
5 196
4 897
4 664
4 491
11 328
10 411
12 701
12 872
13 407
13 475
14 142
14 439
14 965
15 906
18 020
18 801
19 491
19 297
18 571
18 870
18 563
18 014
17 930
17 801
17 643
17 069
16 768
16 681
16 120
16 131
16 446
7 877
7 377
8 568
8 558
8 584
8 685
8 179
8 377
8 056
8 005
8 135
8 402
8 164
7 667
7 261
7 002
6 838
6 232
5 991
5 584
5 265
5 014
4 487
4 078
3 805
3 629
3 500
10 888
9 975
12 261
12 434
12 952
13 019
13 658
13 951
14 487
15 434
17 526
18 308
19 006
18 813
18 081
18 379
18 074
17 522
17 440
17 314
17 173
16 594
16 305
16 226
15 667
15 690
16 011
1,4
1,4
1,4
1,5
1,5
1,5
1,7
1,7
1,8
1,9
2,2
2,2
2,3
2,5
2,5
2,6
2,6
2,8
2,9
3,1
3,3
3,3
3,6
4,0
4,1
4,3
4,6
3 291
3 157
3 168
3 096
3 122
3 060
3 359
3 410
3 277
3 175
3 228
3 078
3 009
2 967
2 863
2 765
2 699
2 612
2 509
2 392
2 307
2 231
2 093
1 918
1 825
1 722
1 627
4 399,9
4 355,1
4 398,2
4 375,5
4 547,3
4 561,6
4 843,9
4 880,0
4 778,3
4 716,3
4 942,9
4 927,1
4 848,1
4 842,6
4 902,4
4 905,7
4 888,0
4 919,8
4 901,5
4 871,6
4 703,1
4 745,8
4 634,1
4 553,9
4 520,8
4 414,5
4 352,5
1 337
1 379
1 389
1 413
1 457
1 491
1 442
1 431
1 458
1 485
1 531
1 601
1 611
1 632
1 712
1 774
1 811
1 884
1 954
2 037
2 039
2 127
2 214
2 374
2 477
2 564
2 675
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
3 323
5 740
3 809
2 134
722
81
23
1.2. Puutarhayritysten lukumäärä ja pinta-ala ELY-keskuksittain ja kunnittain 2010
Trädgårdsföretagens antal och areal enligt ELY-central och kommun 2010
ELY-keskus
ELY-central
24
Yhteensä
Totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Avomaaviljelmät
Frilandsodlingar
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
ha/yritys
ha/företag
Kasvihuoneyritykset
Växthusföretag
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 m²
m²/yritys
m²/företag
Uudenmaan
Askola
Espoo
Hanko
Helsinki
Hyvinkää
Inkoo
Järvenpää
Karjalohja
Karkkila
Kerava
Kirkkonummi
Lapinjärvi
Loviisa
Lohja
Myrskylä
Mäntsälä
Nummi-Pusula
Nurmijärvi
Pornainen
Pukkila
Porvoo
Raasepori
Sipoo
Siuntio
Tuusula
Vantaa
Vihti
7
10
2
5
12
14
4
15
11
3
20
3
11
24
2
18
10
28
3
3
20
28
24
5
9
12
19
7
5
1
5
9
12
2
13
8
8
2
8
21
2
15
8
22
3
3
14
23
15
3
6
9
17
29
66
..
11
71
36
..
33
25
19
..
20
68
..
18
8
189
2
3
29
104
35
3
255
15
182
4,1
13,1
..
2,3
7,9
3,0
..
2,5
3,1
2,4
..
2,5
3,2
..
1,2
1,0
8,6
0,6
0,8
2,1
4,5
2,3
1,0
42,4
1,7
10,7
3
6
2
3
6
5
3
2
6
3
12
1
6
7
6
2
18
1
7
12
14
2
4
6
10
4
16
..
7
21
3
4
..
7
3
31
..
3
20
26
..
25
..
7
19
31
..
21
6
14
1 285
2 626
..
2 444
3 543
560
1 177
..
1 230
862
2 605
..
563,0
2 837
4 277
..
1 408
..
1 049
1 543
2 244
..
5 241
950
1 389
Yhteensä - Totalt
322
241
1 231
5,1
147
282
1 920
Varsinais-Suomen
Aura
Kaarina
Koski TL.
Kustavi
Kemiönsaari
Laitila
Lieto
Loimaa
Länsi-Turunmaa
Marttila
Masku
Mynämäki
Naantali
Nousiainen
Oripää
Paimio
Pyhäranta
Pöytyä
1
27
5
4
30
131
17
18
42
3
13
27
32
13
7
37
8
24
1
17
5
4
25
103
8
14
33
2
11
25
30
10
4
33
6
19
..
63
13
7
64
400
55
22
93
..
28
64
85
24
60
384
34
71
..
3,7
2,5
1,8
2,6
3,9
6,8
1,6
2,8
..
2,6
2,6
2,8
2,4
14,9
11,6
5,7
3,8
1
14
4
1
7
73
12
6
14
1
9
11
9
5
4
7
4
7
..
58
2
..
8
245
33
11
21
..
15
47
11
13
43
25
7
41
..
4 134
399
..
1 163
3 352
2 745
1 795
1 483
..
1 646
4 229
1 193
2 595
10 628
3 591
1 668
5 871
ELY-keskus
ELY-central
Yhteensä
Totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Avomaaviljelmät
Frilandsodlingar
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
ha/yritys
ha/företag
Kasvihuoneyritykset
Växthusföretag
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 m²
m²/yritys
m²/företag
Varsinais-Suomen (jatk. - forts.)
Raisio
Rusko
Salo
Sauvo
Somero
Taivassalo
Tarvasjoki
Turku
Uusikaupunki
Vehmaa
3
15
129
54
16
17
4
34
98
12
1
11
95
49
10
16
4
19
90
12
..
19
446
679
11
131
3
42
573
23
..
1,7
4,7
13,9
1,1
8,2
0,7
2,2
6,4
1,9
2
5
71
16
7
5
1
23
28
2
..
6
168
20
12
3
..
182
74
..
..
1 114
2 370
1 273
1 727
546
..
7 902
2 657
..
Yhteensä - Totalt
821
657
3 407
5,2
349
1 057
3 028
46
18
11
13
36
3
7
8
4
54
25
5
4
2
20
30
18
3
15
22
42
13
9
9
35
3
5
5
4
51
24
5
3
1
19
19
14
3
15
12
367
68
86
86
398
2
3
30
3
453
203
3
3
..
130
159
18
3
157
24
8,7
5,2
9,5
9,6
11,4
0,6
0,6
5,9
0,8
8,9
8,4
0,5
1,1
..
6,8
8,4
1,3
0,9
10,5
2,0
16
9
3
7
2
2
4
1
9
13
2
2
1
5
13
9
1
12
40
11
3
71
..
..
66
..
11
14
..
..
..
6
25
20
..
11
2 471
1 266
954
10 121
..
..
16 498
..
1 214
1 044
..
..
..
1 260
1 909
2 201
..
877
344
291
2 197
7,6
111
300
2 700
3
26
15
1
13
10
19
3
37
8
2
25
13
1
10
10
14
3
35
7
..
124
234
..
51
72
53
2
112
12
..
5,0
18,0
..
5,1
7,3
3,8
0,7
3,2
1,7
1
3
3
8
1
6
1
8
3
..
7
4
16
..
13
..
7
2
..
2 252
1 264
1 971
..
2 214
..
924
628
Satakunnan
Eura
Eurajoki
Harjavalta
Honkajoki
Huittinen
Jämijärvi
Kankaanpää
Karvia
Kiikoinen
Kokemäki
Köyliö
Lavia
Luvia
Merikarvia
Nakkila
Pori
Rauma
Siikainen
Säkylä
Ulvila
Yhteensä - Totalt
Hämeen
Artjärvi
Asikkala
Forssa
Hartola
Hattula
Hausjärvi
Hollola
Humppila
Hämeenlinna
Heinola
25
1.2. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Hämeen (jatk. - forts.)
Janakkala
Jokioinen
Hämeenkoski
Kärkölä
Lahti
Loppi
Nastola
Orimattila
Padasjoki
Riihimäki
Sysmä
Tammela
Ypäjä
Avomaaviljelmät
Frilandsodlingar
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
ha/yritys
ha/företag
Kasvihuoneyritykset
Växthusföretag
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 m²
m²/yritys
m²/företag
18
4
10
3
4
29
14
8
9
1
8
14
4
15
3
9
3
2
22
10
7
9
8
11
3
176
6
80
16
..
79
101
39
36
22
124
27
11,7
2,2
8,9
5,4
..
3,6
10,1
5,6
4,0
2,7
11,3
8,9
8
2
1
1
3
8
5
4
2
1
2
9
1
15
..
..
..
5
18
11
6
..
..
..
14
..
1 924
..
..
..
1 639
2 274
2 263
1 424
..
..
..
1 558
..
Yhteensä - Totalt
261
222
1 379
6,2
81
136
1 677
Pirkanmaan
Akaa
Hämeenkyrö
Ikaalinen
Juupajoki
Kangasala
Kihniö
Kuhmalahti
Kylmäkoski
Lempäälä
Mänttä-Vilppula
Nokia
Orivesi
Parkano
Pirkkala
Punkalaidun
Pälkäne
Ruovesi
Sastamala
Tampere
Urjala
Valkeakoski
Vesilahti
Virrat
Ylöjärvi
3
16
8
1
24
4
2
1
9
8
4
6
4
3
7
22
12
19
5
3
5
2
10
12
1
16
7
1
12
4
2
1
2
7
3
5
4
2
6
20
10
12
3
2
3
1
8
12
..
42
14
..
20
7
..
..
..
16
2
30
6
..
6
286
45
20
1
..
18
..
23
23
..
2,6
1,9
..
1,7
1,7
..
..
..
2,3
0,8
5,9
1,5
..
1,1
14,3
4,5
1,7
0,5
..
6,1
..
2,9
1,9
2
3
1
18
1
8
3
1
2
1
2
9
4
12
2
1
4
1
2
3
..
2
..
55
..
22
2
..
..
..
..
9
7
14
..
..
3
..
..
5
..
585,0
..
3 053
..
2 715
753
..
..
..
..
1 025
1 766
1 203
..
..
805
..
..
1 525
Yhteensä - Totalt
190
144
608
4,2
80
159
1 987
30
8
6
19
23
6
5
11
44
22
43
37
1,9
3,6
8,5
3,4
17
2
2
9
46
..
..
38
2 717
..
..
4 242
Kaakkois-Suomen
Hamina
Iitti
Imatra
Kotka
26
Yhteensä
Totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
ELY-keskus
ELY-central
Kaakkois-Suomen (jatk. - forts.)
Kouvola
Lappeenranta
Lemi
Luumäki
Miehikkälä
Parikkala
Pyhtää
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Suomenniemi
Taipalsaari
Virolahti
Yhteensä - Totalt
Etelä-Savon
Enonkoski
Heinävesi
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Kerimäki
Mikkeli
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Punkaharju
Puumala
Rantasalmi
Ristiina
Savonlinna
Sulkava
Yhteensä - Totalt
Pohjois-Savon
Iisalmi
Juankoski
Kaavi
Karttula
Keitele
Kiuruvesi
Kuopio
Lapinlahti
Leppävirta
Maaninka
Yhteensä
Totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Avomaaviljelmät
Frilandsodlingar
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
ha/yritys
ha/företag
Kasvihuoneyritykset
Växthusföretag
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 m²
m²/yritys
m²/företag
48
30
11
8
8
13
6
1
6
3
1
3
7
38
24
11
7
8
10
6
6
1
1
3
7
163
118
57
17
21
40
44
18
..
..
2
12
4,3
4,9
5,2
2,5
2,6
4,0
7,3
3,0
..
..
0,8
1,7
13
11
2
2
4
1
1
2
2
-
65
13
..
..
5
..
..
..
..
-
5 031
1 164
..
..
1 345
..
..
..
..
-
208
167
648
3,9
68
227
3 342
5
5
8
34
23
29
19
54
20
8
34
7
18
12
24
15
10
5
4
7
24
21
28
17
51
18
7
30
7
18
11
23
13
10
8
14
11
171
126
109
89
229
63
10
137
19
50
29
142
24
74
1,6
3,4
1,6
7,1
6,0
3,9
5,3
4,5
3,5
1,4
4,6
2,7
2,8
2,6
6,2
1,9
7,4
1
2
3
16
10
2
3
8
5
2
6
2
5
2
5
4
..
..
4
66
14
..
4
12
13
..
37
..
6
..
9
4
..
..
1 208
4 142
1 348
..
1 273
1 434
2 540
..
6 177
..
1 155
..
1 716
863
325
294
1 305
4,4
76
196
2 578
9
13
7
19
7
9
34
13
37
3
7
9
6
19
5
8
31
11
36
3
31
15
56
91
6
10
107
28
278
4
4,5
1,7
9,4
4,8
1,2
1,2
3,5
2,6
7,7
1,4
3
5
1
2
1
7
3
4
-
11
8
..
..
..
16
1
2
-
3 711
1 582
..
..
..
2 321
377
401
-
27
1.2. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Pohjois-Savon (jatk. - forts.)
Nilsiä
Pielavesi
Rautalampi
Siilinjärvi
Sonkajärvi
Suonenjoki
Tervo
Tuusniemi
Varkaus
Varpaisjärvi
Vesanto
Vieremä
Avomaaviljelmät
Frilandsodlingar
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
ha/yritys
ha/företag
Kasvihuoneyritykset
Växthusföretag
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 m²
m²/yritys
m²/företag
8
5
32
11
15
80
15
11
5
8
29
5
8
5
31
8
14
76
13
10
4
7
29
5
21
56
90
145
43
351
68
31
3
14
200
11
2,6
11,3
2,9
18,2
3,1
4,6
5,2
3,1
0,9
2,0
6,9
2,3
2
2
4
3
7
2
1
2
1
1
1
..
..
7
5
14
..
..
..
..
..
..
..
..
1 620
1 521
2 063
..
..
..
..
..
..
Yhteensä - Totalt
375
345
1 662
4,8
52
101
1 940
Pohjois-Karjalan
Ilomantsi
Joensuu
Juuka
Kesälahti
Kitee
Kontiolahti
Outokumpu
Lieksa
Liperi
Nurmes
Polvijärvi
Rääkkylä
Tohmajärvi
Valtimo
38
31
6
19
10
15
7
13
27
4
7
25
12
3
36
25
6
19
9
12
6
8
23
4
7
24
11
2
223
66
17
143
33
53
11
21
66
7
29
124
9
..
6,2
2,6
2,8
7,6
3,7
4,4
1,9
2,6
2,9
1,8
4,2
5,2
0,8
..
2
8
1
2
2
5
2
5
6
1
3
2
1
..
27
..
..
..
3
..
9
15
..
3
..
..
..
3 342
..
..
..
674
..
1 780
2 500
..
927
..
..
Yhteensä - Totalt
217
192
803
4,2
40
80
1 990
14
7
30
24
2
7
19
3
1
8
9
1
18
1
8
13
7
24
19
2
7
16
2
1
8
8
1
15
1
8
19
25
34
26
..
30
75
..
..
6
15
..
30
..
55
1,5
3,5
1,4
1,4
..
4,2
4,7
..
..
0,7
1,8
..
2,0
..
6,9
2
1
11
11
2
5
1
1
6
-
..
..
24
14
..
10
..
..
14
-
..
..
2 135
1 253
..
2 072
..
..
2 404
-
Keski-Suomen
Hankasalmi
Joutsa
Jyväskylä
Jämsä
Kannonkoski
Karstula
Keuruu
Kinnula
Kivijärvi
Konnevesi
Kuhmoinen
Kyyjärvi
Laukaa
Luhanka
Multia
28
Yhteensä
Totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
ELY-keskus
ELY-central
Keski-Suomen (jatk. - forts.)
Muurame
Petäjävesi
Pihtipudas
Saarijärvi
Toivakka
Uurainen
Viitasaari
Äänekoski
Yhteensä - Totalt
Etelä-Pohjanmaan
Alajärvi
Alavus
Evijärvi
Ilmajoki
Isojoki
Jalasjärvi
Karijoki
Kauhajoki
Kauhava
Kuortane
Kurikka
Lappajärvi
Lapua
Seinäjoki
Soini
Teuva
Töysä
Vimpeli
Ähtäri
Yhteensä - Totalt
Pohjanmaan
Halsua
Isokyrö
Kannus
Kaskinen
Kaustinen
Kokkola
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Kruunupyy
Laihia
Lestijärvi
Luoto
Maalahti
Mustasaari
Yhteensä
Totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Avomaaviljelmät
Frilandsodlingar
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
ha/yritys
ha/företag
Kasvihuoneyritykset
Växthusföretag
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 m²
m²/yritys
m²/företag
5
6
7
6
3
5
3
12
4
6
6
5
2
4
3
9
12
14
7
7
..
4
2
34
3,1
2,3
1,2
1,3
..
1,0
0,7
3,8
1
1
1
1
1
1
4
..
..
..
..
..
..
14
..
..
..
..
..
..
3 410
199
171
418
2,4
50
97
1 935
20
5
1
8
14
10
5
33
25
2
12
5
6
18
1
19
4
7
6
19
5
1
7
10
7
2
32
22
2
10
5
5
13
12
4
6
5
34
4
..
13
36
15
..
58
64
..
18
8
18
63
28
4
11
7
1,8
0,9
..
1,8
3,6
2,1
..
1,8
2,9
..
1,8
1,6
3,7
4,9
2,3
0,9
1,8
1,4
6
1
4
4
3
4
6
5
2
6
1
8
1
1
1
8
..
15
27
8
21
14
15
..
47
..
41
..
..
..
1 243
..
3 830
6 740
2 563
5 214
2 370
3 015
..
7 878
..
5 123
..
..
..
201
167
394
2,4
53
223
4 211
5
8
4
1
5
21
40
27
6
7
1
5
30
38
5
7
2
5
17
13
2
4
1
5
9
33
10
59
..
4
39
58
..
10
..
13
40
141
1,9
8,4
..
0,7
2,3
4,4
..
2,6
..
2,7
4,4
4,3
1
2
2
1
1
7
40
14
4
3
22
21
..
..
..
..
..
33
117
34
10
10
71
14
..
..
..
..
..
4 718
2 932
2 417
2 598
3 221
3 248
666
29
1.2. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Avomaaviljelmät
Frilandsodlingar
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
ha/yritys
ha/företag
Kasvihuoneyritykset
Växthusföretag
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 m²
m²/yritys
m²/företag
Pohjanmaan (jatk. - forts.)
Närpiö
Oravainen
Perho
Pietarsaari
Pedersören kunta
Toholampi
Uusikaarlepyy
Vaasa
Veteli
Vähäkyrö
Vöyri-Maksamaa
243
3
6
2
10
5
12
3
8
3
8
18
2
5
8
5
10
2
7
2
5
82
..
8
9
8
24
..
7
..
10
4,6
..
1,6
1,2
1,7
2,4
..
0,9
..
2,0
230
1
1
2
4
3
2
2
1
5
889
..
..
..
8
6
..
..
..
7
3 863
..
..
..
1 917
2 040
..
..
..
1 478
Yhteensä - Totalt
501
167
541
3,2
369
1 251
3 390
8
3
11
2
5
5
24
5
5
6
6
4
6
2
7
6
8
14
3
5
4
18
1
8
4
6
15
11
2
5
10
5
2
5
8
2
10
2
5
4
21
2
2
5
6
2
5
2
7
5
7
8
2
4
3
16
1
5
4
6
12
11
1
5
8
3
1
4
14
..
28
..
6
16
126
..
..
2
32
..
10
..
4
40
6
8
..
1
3
104
..
4
9
23
25
24
..
14
25
2
..
15
1,8
..
2,8
..
1,3
4,1
6,0
..
..
0,3
5,4
..
1,9
..
0,6
8,1
0,8
1,0
..
0,3
0,9
6,5
..
0,8
2,2
3,9
2,1
2,2
..
2,8
3,2
0,7
..
3,7
1
1
3
1
2
6
3
4
2
3
3
3
2
1
9
1
1
1
3
4
4
1
1
1
2
2
1
2
..
..
5
..
..
15
6
5
..
1
2
3
..
..
13
..
..
..
20
9
3
..
..
..
..
..
..
..
..
..
1 512
..
..
2 448
1 837
1 316
..
443
759
1 034
..
..
1 408
..
..
..
6 487
2 213
695
..
..
..
..
..
..
..
231
189
576
3,1
68
113
1 657
Pohjois-Pohjanmaan
Alavieska
Haapajärvi
Haapavesi
Hailuoto
Haukipudas
Ii
Kalajoki
Kempele
Kiiminki
Kuusamo
Kärsämäki
Liminka
Lumijoki
Merijärvi
Muhos
Nivala
Oulainen
Oulu
Oulunsalo
Pudasjärvi
Pyhäjoki
Pyhäjärvi
Pyhäntä
Raahe
Reisjärvi
Sievi
Siikajoki
Siikalatva
Taivalkoski
Tyrnävä
Utajärvi
Vihanti
Yli-Ii
Ylivieska
Yhteensä - Totalt
30
Yhteensä
Totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
ELY-keskus
ELY-central
Yhteensä
Totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Avomaaviljelmät
Frilandsodlingar
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
ha/yritys
ha/företag
Kasvihuoneyritykset
Växthusföretag
Pinta-ala
Yritysten
Areal
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 m²
m²/yritys
m²/företag
Kainuun
Hyrynsalmi
Kajaani
Kuhmo
Paltamo
Puolanka
Sotkamo
Suomussalmi
Vaala
1
19
6
2
2
24
8
4
14
4
2
2
24
7
3
23
7
..
..
83
11
2
1,6
1,8
..
..
3,4
1,6
0,6
1
9
2
3
3
1
..
25
..
4
2
..
..
2 718
..
1 188
670
..
Yhteensä - Totalt
66
56
131
2,3
19
36
1 892
Lapin
Inari
Kemi
Keminmaa
Kittilä
Kemijärvi
Posio
Ranua
Rovaniemi
Salla
Simo
Sodankylän kunta
Tervola
Tornio
Pello
Ylitornio
2
2
7
3
3
1
5
20
2
6
9
6
9
1
2
1
1
5
2
3
1
5
13
1
6
8
6
4
1
1
..
..
7
..
1
..
2
23
..
10
11
11
7
..
..
..
..
1,5
..
0,3
..
0,4
1,8
..
1,6
1,3
1,9
1,9
..
..
2
1
3
2
11
1
2
2
1
6
2
..
..
3
..
17
..
..
..
..
7
..
..
..
830
..
1 582
..
..
..
..
1 150
..
Yhteensä - Totalt
78
58
77
1,3
33
38
1 135
Ahvenanmaa - Åland
Brändö
Eckerö
Finström
Geta
Hammarland
Jomala
Kumlinge
Kökar
Lemland
Maarianhamina
Saltvik
Sottunga
Sund
Vårdö
10
10
49
19
14
15
2
1
7
1
8
1
6
9
4
9
49
19
14
15
2
1
7
7
1
4
7
2
45
278
62
68
73
..
..
29
13
..
13
45
0,6
5,0
5,7
3,3
4,8
4,9
..
..
4,1
1,8
..
3,4
6,5
9
1
9
2
1
1
3
5
15
..
13
..
..
..
3
23
1 616
..
1 389
..
..
..
917
4 581
152
139
633
4,6
31
59
1 890
4 491
3 500
16 011
4,6
1 627
4 353
2 675
Yhteensä - Totalt
31
1.3. Avomaatuotannon jakautuminen alueittain 2010
Fördelning av frilandsproduktion områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Vihannekset
Grönsaker
Hedelmät
Frukt
Marjat
Bär
Taimitarhat
Plantskoleväxter
Leikkokukat ja
leikkovihreä
Snittblommor
och snittgrönt
kpl, st
ha
kpl, st
ha
kpl, st
ha
kpl, st
ha
kpl, st
ha
kpl, st
ha
241
657
291
222
144
167
294
345
192
171
167
167
189
56
58
139
1 231
3 407
2 197
1 379
608
648
1 305
1 662
803
418
394
541
576
131
77
633
122
498
216
136
54
77
113
90
34
39
42
66
39
13
24
92
757
2 659
1 959
733
232
204
601
307
51
41
190
311
140
30
34
342
41
83
9
26
16
32
47
27
28
26
7
6
7
8
51
105
169
6
27
15
30
34
9
12
21
2
2
1
3
275
100
263
113
123
99
110
220
300
166
143
129
108
154
47
38
11
219
545
212
468
294
405
646
1 334
733
325
196
201
428
98
32
16
30
14
8
15
10
7
8
13
18
9
6
9
17
2
7
-
126
29
19
148
62
6
23
11
7
29
5
27
7
..
9
-
15
15
3
8
9
12
11
4
4
10
1
2
3
1
-
24
6
1
2
4
3
2
2
1
2
..
..
0
..
-
3 500
16 011
1 655
8 590
414
711
2 124
6 152
173
507
98
51
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
7 821
7 351
8 566
8 554
8 578
8 680
8 158
8 361
8 056
8 005
8 135
8 402
8 164
7 667
7 261
7 002
6 838
6 232
5 991
5 584
5 265
5 014
4 487
4 078
3 805
3 629
3 500
11 054
9 940
12 225
12 420
12 951
13 022
13 623
13 950
14 496
15 434
17 526
18 308
19 006
18 813
18 081
18 379
18 074
17 522
17 440
17 314
17 173
16 594
16 305
16 226
15 667
15 690
16 011
4 450
4 296
5 295
5 308
5 390
5 273
4 878
4 911
4 672
4 655
4 867
4 643
4 377
4 037
3 673
3 585
3 419
3 037
2 854
2 704
2 521
2 322
2 099
1 902
1 758
1 699
1 655
5 829
5 622
7 353
7 349
7 697
7 296
7 313
7 554
7 826
8 802
10 422
9 707
10 230
10 028
9 218
9 446
9 191
8 830
8 896
8 937
8 885
8 345
8 334
8 457
8 115
8 245
8 590
550
489
500
403
335
361
332
283
271
280
302
356
356
368
370
375
403
392
434
450
452
453
415
412
419
415
414
447
398
433
374
334
390
383
363
354
359
380
429
443
460
477
496
518
551
581
617
645
679
671
682
694
693
711
..
..
..
..
..
..
..
..
..
3 662
3 699
4 462
4 492
4 407
4 257
4 112
4 043
3 724
3 545
3 294
3 160
3 051
2 663
2 436
2 315
2 197
2 124
3 996
3 482
3 939
4 096
4 297
4 674
5 185
5 242
5 472
5 408
5 871
7 286
7 452
7 492
7 540
7 652
7 606
7 459
7 232
7 060
6 922
6 881
6 700
6 516
6 305
6 218
6 152
256
238
265
279
274
311
321
328
335
350
371
376
367
347
362
343
325
314
308
286
276
270
220
210
191
184
173
750
416
476
580
601
635
702
744
797
808
787
809
779
751
758
696
664
607
651
622
632
628
566
536
511
488
507
165
144
156
122
140
157
194
214
240
245
294
263
286
278
256
246
248
204
215
195
218
130
94
91
136
119
98
33
22
25
21
22
27
40
48
48
57
66
78
102
82
87
89
94
76
82
79
89
62
34
35
42
47
51
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanm.
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
32
Yhteensä
Totalt
1.4. Avomaaviljelmien lukumäärä vihannesviljelyalan mukaan alueittain 2010
Antal frilandsföretag enligt grönsaksareal områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Vihannesviljelyala, ha - Odlingsareal av grönsaker, ha
Ei vihannesviljelyä
Ingen
grönsaksodling
0,01 - 0,09
0,10 - 0,49
0,50 - 0,99
kpl, st
1,00 - 1,99
2,00 - 4,99
5,00 - 9,99
10,00 -
241
657
291
222
144
167
294
345
192
171
167
167
189
56
58
139
119
159
75
86
90
90
181
255
158
132
125
101
150
43
34
47
11
20
5
6
5
3
6
13
3
7
6
1
3
1
1
1
30
125
24
22
14
23
17
25
14
11
6
10
12
4
8
11
16
60
22
17
10
15
18
18
8
10
7
6
7
2
6
15
21
72
27
33
8
12
23
16
1
4
3
10
4
2
5
11
20
99
34
28
12
13
22
13
5
6
5
16
6
2
2
33
10
55
42
11
2
5
9
2
2
1
12
15
3
1
2
14
14
67
62
19
3
6
18
3
1
3
8
4
1
7
3 500
1 845
92
356
237
252
316
186
216
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
8 684
8 179
8 377
8 056
8 005
8 135
8 402
8 164
7 667
7 261
7 002
6 838
6 232
5 991
5 584
5 265
5 014
4 487
4 078
3 805
3 629
3 500
3 420
3 301
3 467
3 384
3 350
3 268
3 759
3 787
3 630
3 588
3 417
3 419
3 195
3 137
2 880
2 744
2 692
2 388
2 176
2 047
1 930
1 845
829
591
589
514
515
501
472
420
453
408
409
337
348
293
271
268
240
182
99
94
114
92
1 971
1 709
1 736
1 574
1 352
1 370
1 225
1 098
991
890
875
921
718
723
677
592
581
481
461
412
374
356
837
846
826
782
761
750
1 004
914
807
742
658
594
516
445
406
379
330
310
281
261
255
237
679
713
697
655
723
720
700
678
590
532
527
483
429
386
361
335
329
327
283
258
229
252
593
663
686
724
827
910
708
692
633
570
584
570
520
485
483
459
419
368
350
327
321
316
245
255
258
308
347
427
348
373
341
328
321
303
302
298
280
262
209
212
196
187
196
186
110
101
118
115
130
189
186
202
222
203
211
211
204
224
226
226
214
219
232
219
210
216
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Yhteensä
Totalt
33
1.5. Avomaaviljelmien lukumäärä marjanviljelyalan mukaan alueittain 2010
Antal frilandsföretag enligt bärareal områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
34
Yhteensä
Totalt
Marjanviljelyala, ha - Odlingsareal av bär, ha
Ei marjanviljelyä
Ingen
bärodling
0,01 - 0,09
0,10 - 0,49
0,50 - 0,99
kpl, st
1,00 - 1,99
2,00 - 4,99
5,00 - 9,99
10,00 -
241
657
291
222
144
167
294
345
192
171
167
167
189
56
58
139
141
394
178
99
45
57
74
45
26
28
38
59
35
9
20
128
6
25
7
4
5
3
11
4
6
4
4
3
5
2
5
-
29
96
36
25
17
19
36
39
20
36
24
23
34
10
14
3
22
47
26
24
27
23
49
40
20
35
41
40
29
11
10
2
14
37
17
16
11
25
25
46
32
23
31
19
23
8
4
3
20
34
18
27
24
18
55
80
35
24
23
14
37
14
5
3
5
11
3
15
8
12
33
51
30
15
5
5
16
-
4
13
6
12
7
10
11
40
23
6
1
4
10
2
-
3 500
1 376
94
461
446
334
431
209
149
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
8 684
8 179
8 377
8 056
8 005
8 135
8 402
8 164
7 667
7 261
7 002
6 838
6 232
5 991
5 584
5 265
5 014
4 487
4 078
3 805
3 629
3 500
4 818
4 261
4 500
4 316
4 343
4 436
3 940
3 672
3 260
3 004
2 890
2 795
2 508
2 446
2 290
2 105
1 963
1 824
1 642
1 490
1 432
1 376
546
443
422
365
330
310
358
328
356
298
301
263
260
211
217
259
229
164
87
101
96
94
1 317
1 276
1 189
1 123
1 066
1 091
1 425
1 429
1 306
1 273
1 150
1 218
983
927
819
761
782
594
538
511
481
461
651
681
738
714
721
682
843
924
907
882
876
848
820
774
710
668
607
551
507
473
455
446
605
682
737
665
696
701
775
737
751
738
704
640
633
628
575
540
503
457
424
400
354
334
580
624
593
650
630
661
721
724
738
717
701
684
652
631
606
557
559
537
528
474
458
431
139
171
152
174
168
198
252
259
258
253
274
278
260
259
253
252
248
231
219
227
211
209
28
41
46
49
51
56
88
91
91
96
106
112
116
115
114
123
123
129
133
129
142
149
1.6. Kasvihuoneiden pinta-alat katemateriaalin mukaan alueittain 2010
Växthusyta enligt täckmaterial områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Yhteensä
kaikki
huoneet
Totalt
alla
växthus
Yhteensä - Totalt
Lasi
Muovi
Glas
Plast
Kerroslevy
Flerskiktsmaterial
Ei tuotannossa - Inte i odling
Yhteensä
Lasi Muovi KerrosTotalt Glas
Plast
levy
Flerskiktsmaterial
Tuotannossa - I odling
Yhteensä
Lasi
Muovi KerrosTotalt
Glas
Plast
levy
Flerskiktsmaterial
1 000 m²
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
314
1 151
316
144
172
275
200
113
85
108
229
1 299
118
38
48
63
75
347
70
15
46
181
68
9
29
22
47
642
12
8
1
11
182
761
153
119
80
71
116
85
51
66
153
566
78
25
45
47
57
43
93
11
47
24
16
19
4
20
29
92
28
4
3
5
31
87
15
7
13
46
4
12
5
11
6
48
5
2
11
4
14
10
1
2
1
39
0
0
4
1
19
0
1
11
75
13
3
9
4
4
12
5
5
5
28
3
1
11
3
6
2
1
1
4
3
0
0
2
1
1
0
-
283
1 064
301
137
159
229
196
101
80
97
223
1 251
113
36
38
59
61
337
69
12
45
141
68
9
29
18
46
623
11
8
1
10
171
686
140
116
71
67
112
73
47
61
148
538
75
24
34
44
51
41
92
9
43
21
16
19
4
18
29
91
27
4
3
5
4 672
1 581
2 597
493
305
92
192
21
4 367
1 489
2 406
472
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
4 306
4 283
4 390
4 380
4 555
4 560
4 844
4 882
4 768
4 778
5 010
5 001
4 923
4 940
4 969
4 982
4 970
5 014
5 009
4 970
4 939
4 961
4 843
4 786
4 771
4 721
4 672
1 911
1 910
1 853
1 823
1 864
1 864
1 917
1 857
1 806
1 759
1 789
1 772
1 737
1 715
1 694
1 676
1 611
1 629
1 625
1 589
1 575
1 568
1 544
1 540
1 545
1 555
1 581
2 272
2 227
2 324
2 309
2 415
2 366
2 608
2 644
2 594
2 648
2 844
2 821
2 787
2 824
2 877
2 898
2 926
2 950
2 938
2 928
2 905
2 919
2 841
2 800
2 766
2 722
2 597
123
146
214
248
277
331
319
380
368
371
377
408
399
401
398
408
432
435
447
453
459
474
458
446
459
444
493
57
99
66
63
56
68
96
118
102
142
161
158
170
181
162
188
177
194
207
208
234
215
209
232
250
297
305
27
38
30
23
22
29
52
42
42
37
36
20
34
30
33
33
30
38
34
50
59
42
48
57
63
97
92
30
59
36
39
34
39
43
73
56
101
120
134
129
147
124
146
141
149
162
148
164
158
154
160
159
185
192
0
2
0
1
0
0
1
3
3
4
5
3
6
4
5
9
7
7
11
10
11
16
8
15
28
15
21
4 249
4 184
4 325
4 317
4 499
4 492
4 748
4 764
4 666
4 636
4 849
4 844
4 754
4 759
4 807
4 794
4 792
4 820
4 802
4 762
4 706
4 746
4 634
4 554
4 520
4 424
4 367
1 884
1 872
1 823
1 800
1 842
1 835
1 865
1 815
1 763
1 721
1 753
1 752
1 703
1 685
1 661
1 643
1 581
1 591
1 591
1 539
1 516
1 526
1 496
1 483
1 482
1 458
1 489
2 242
2 168
2 288
2 270
2 381
2 327
2 565
2 571
2 538
2 547
2 724
2 686
2 659
2 677
2 753
2 752
2 785
2 801
2 776
2 779
2 741
2 761
2 687
2 640
2 607
2 537
2 406
123
144
214
247
277
331
318
378
365
367
372
405
393
397
393
399
426
428
436
444
448
458
451
431
432
429
472
35
1.7. Kasvihuoneiden tuotannossa oleva pinta-ala katemateriaalin ja lämmityksen mukaan alueittain 2010
Växthusyta i odling enligt täckmaterial och uppvärmning områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
36
Tuotannossa 1 000 m 2 - I odling, 1 000 m2
Lämmitettävät - Med uppvärmning
> 7 kuukautta - > 7 månader
7 kuukautta - 7 månader
Lämmittämättömät - Utan uppvärmning
Yhteensä
Totalt
Lasi
Glas
Muovi
Plast
Kerroslevy
Flerskiktsmaterial
Yhteensä
Totalt
Lasi
Glas
Muovi
Plast
Kerroslevy
Flerskiktsmaterial
Yhteensä
Totalt
Lasi
Glas
Muovi
Plast
Kerroslevy
Flerskiktsmaterial
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
192
707
205
50
108
163
93
46
45
30
184
1 093
54
24
6
44
50
316
62
9
41
130
55
5
27
12
40
564
6
8
8
104
354
54
36
28
15
23
23
16
13
115
442
24
12
3
34
38
37
89
5
39
17
15
18
2
5
29
88
25
4
2
3
82
194
51
71
46
59
97
48
28
63
37
134
51
11
24
12
10
18
7
3
4
10
13
4
2
6
6
43
6
0
2
59
172
42
64
38
45
83
43
24
45
30
88
43
10
23
8
13
4
3
4
4
4
0
1
2
12
3
2
0
0
2
9
163
45
17
5
7
6
7
7
4
2
24
8
2
8
2
1
4
0
1
0
0
16
0
0
-
8
160
45
17
5
6
6
7
7
3
2
7
8
2
8
2
0
0
0
0
0
0
1
0
-
3 044
1 332
1 296
415
1 006
134
818
55
317
23
292
2
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2 828
2 804
2 824
2 933
3 029
3 108
3 335
3 323
3 251
3 196
3 430
3 487
3 392
3 373
3 392
3 416
3 397
3 370
3 377
3 311
3 248
3 274
3 204
3 173
3 165
3 078
3 044
1 635
1 635
1 578
1 580
1 603
1 633
1 688
1 658
1 607
1 583
1 630
1 623
1 567
1 556
1 538
1 512
1 444
1 444
1 444
1 387
1 355
1 374
1 354
1 332
1 336
1 313
1 332
1 084
1 037
1 056
1 136
1 170
1 178
1 356
1 314
1 304
1 276
1 458
1 492
1 464
1 457
1 499
1 543
1 573
1 550
1 548
1 532
1 493
1 494
1 445
1 458
1 443
1 381
1 296
110
132
191
217
256
297
290
352
340
337
342
372
360
360
355
361
381
376
384
392
400
406
404
383
386
385
415
726
740
785
796
873
805
789
801
773
784
723
781
786
836
859
854
881
953
966
1 018
1 048
1 085
1 074
1 075
1 049
1 042
1 006
212
204
197
181
194
146
147
134
132
112
99
115
114
117
115
123
130
141
135
142
156
147
136
146
130
137
134
505
526
566
585
660
632
618
645
620
646
598
639
646
689
713
695
710
763
783
826
845
887
895
885
878
864
818
10
10
22
30
19
27
25
22
22
26
26
27
26
30
31
36
41
50
48
50
47
51
43
44
42
41
55
694
639
716
588
597
579
624
640
643
655
697
575
576
550
557
525
514
497
460
433
410
387
356
306
307
304
317
38
33
48
38
45
55
30
24
25
26
24
14
21
12
7
9
7
7
12
9
6
5
6
5
16
8
23
654
604
667
549
551
517
591
612
614
625
669
556
548
531
542
514
503
488
445
422
403
381
347
297
286
292
292
3
2
1
1
2
7
4
3
3
5
5
6
7
7
8
2
5
3
3
2
2
2
3
4
4
4
2
1.8. Kasvihuoneiden lukumäärät katemateriaalin mukaan alueittain 2010
Antal växthus enligt täckmaterial områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Kaikki
huoneet
Alla
växthus
Yhteensä - Totalt
Lasi
Muovi KerrosGlas
Plast
levy
Flerskiktsmaterial
kpl, st
Ei tuotannossa - Inte i odling
Yhteensä
Lasi Muovi KerrosTotalt
Glas
Plast
levy
Flerskiktsmaterial
kpl, st
Tuotannossa - I odling
Yhteensä
Lasi
Muovi KerrosTotalt
Glas
Plast
levy
Flerskiktsmaterial
kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Äland
636
1 771
445
427
309
364
305
233
166
225
230
1 826
351
70
134
88
108
297
61
38
63
117
21
18
28
36
33
388
21
4
5
17
443
1 395
319
360
204
200
265
182
125
156
182
1 380
287
60
123
65
85
79
65
29
42
47
19
33
13
33
15
58
43
6
6
6
74
195
59
36
31
43
25
27
18
24
18
67
63
8
26
13
14
25
2
9
3
24
3
2
2
3
22
2
2
52
166
51
22
23
15
24
23
16
19
15
42
59
7
26
11
8
4
6
5
5
4
1
1
3
3
2
1
-
562
1 576
386
391
278
321
280
206
148
201
212
1 759
288
62
108
75
94
272
59
29
60
93
21
15
26
34
30
366
19
4
5
15
391
1 229
268
338
181
185
241
159
109
137
167
1 338
228
53
97
54
77
75
59
24
37
43
18
32
13
30
15
55
41
5
6
6
7 580
1 255
5 746
579
727
113
571
43
6 853
1 142
5 175
536
9 302
9 179
9 205
9 043
9 260
8 942
9 820
9 939
9 570
9 543
10 074
9 833
9 717
9 671
9 504
9 320
9 122
9 020
8 771
8 515
8 416
8 195
8 408
7 464
7 227
7 054
7 580
3 583
3 494
3 355
3 109
3 017
2 848
2 974
2 816
2 667
2 505
2 487
2 374
2 262
2 211
2 120
2 013
1 899
1 845
1 786
1 663
1 606
1 535
2 090
1 391
1 356
1 370
1 255
5 496
5 420
5 502
5 532
5 771
5 592
6 338
6 512
6 304
6 428
6 946
6 797
6 798
6 804
6 730
6 651
6 559
6 477
6 309
6 193
6 123
5 971
5 712
5 477
5 288
5 096
5 746
223
265
348
402
472
502
508
608
599
610
641
662
657
656
654
656
664
698
676
659
687
689
606
596
583
588
579
223
283
188
198
162
163
240
373
292
425
502
511
582
649
613
663
618
648
674
639
678
674
656
684
668
684
727
81
105
67
58
59
63
93
96
87
97
89
54
77
83
83
69
70
79
80
85
90
79
78
83
94
122
113
141
175
120
138
102
99
145
269
197
319
397
447
485
549
508
568
526
543
573
528
560
557
555
572
538
528
571
1
3
1
2
1
1
2
8
8
9
16
10
20
17
22
26
22
26
21
26
28
38
23
29
36
34
43
9 079
8 896
9 017
8 845
9 098
8 779
9 580
9 566
9 278
9 118
9 572
9 322
9 135
9 022
8 891
8 657
8 504
8 372
8 097
7 876
7 738
7 521
7 752
6 780
6 559
6 370
6 853
3 502
3 389
3 288
3 051
2 958
2 785
2 881
2 720
2 580
2 408
2 398
2 320
2 185
2 128
2 037
1 944
1 829
1 766
1 706
1 578
1 516
1 456
2 012
1 308
1 262
1 248
1 142
5 355
5 245
5 382
5 394
5 669
5 493
6 193
6 243
6 107
6 109
6 549
6 350
6 313
6 255
6 222
6 083
6 033
5 934
5 736
5 665
5 563
5 414
5 157
4 905
4 750
4 568
5 175
222
262
347
400
471
501
506
600
591
601
625
652
637
639
632
630
642
672
655
633
659
651
583
567
547
554
536
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
37
1.9. Tuotannossa olevien kasvihuoneiden lukumäärät katemateriaalin ja lämmityksen mukaan alueittain 2010
Antal växthus i odling enligt täckmaterial och uppvärmning områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
38
Lämmitettävät - Med uppvärmning
> 7 kuukautta - > 7 månader
7 kuukautta - 7 månader
Yhteensä
Lasi
Muovi KerrosYhteensä
Lasi
Muovi KerrosTotalt
Glas
Plast
levy
Totalt Glas
Plast
levy
FlerFlerskiktsskiktsmaterial
material
kpl, st
kpl, st
Lämmittämättömät
Utan uppvärmning
Yhteensä
Lasi
Muovi KerrosTotalt Glas
Plast
levy
Flerskiktsmaterial
kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa -Åland
276
742
147
105
123
134
59
69
46
49
128
1 523
74
22
12
41
66
226
40
19
47
75
14
9
23
16
23
324
8
4
10
152
473
63
71
50
27
30
31
17
25
90
1 150
33
15
7
28
58
43
44
15
26
32
15
29
6
8
15
49
33
3
5
3
231
442
145
214
130
159
188
97
80
134
69
182
151
31
71
29
25
37
19
10
11
16
7
4
3
16
7
39
10
4
5
188
388
112
195
108
133
178
91
71
97
62
137
134
29
66
21
18
17
14
9
11
10
3
2
6
21
6
7
2
1
3
55
392
94
72
25
28
33
40
22
18
15
54
63
9
25
5
3
9
2
2
2
2
3
1
1
-
51
368
93
72
23
25
33
37
21
15
15
51
61
9
24
5
1
15
1
1
1
1
1
1
-
3 550
904
2 262
384
2 353
213
2 010
130
950
25
903
22
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
4 528
4 427
4 438
4 444
4 366
4 369
4 761
4 581
4 408
4 198
4 585
4 660
4 404
4 312
4 209
4 123
4 021
3 886
3 804
3 648
3 572
3 486
3 936
3 201
3 051
2 990
3 550
2 671
2 625
2 504
2 397
2 292
2 191
2 302
2 176
2 074
1 957
1 967
1 919
1 785
1 745
1 669
1 583
1 487
1 419
1 368
1 267
1 214
1 163
1 740
1 049
997
1 005
904
1 671
1 577
1 642
1 716
1 686
1 755
2 033
1 902
1 843
1 752
2 116
2 204
2 086
2 045
2 034
2 031
2 034
1 948
1 942
1 896
1 846
1 833
1 753
1 730
1 648
1 578
2 262
186
225
292
331
388
423
426
503
491
489
502
537
533
522
506
509
500
519
494
485
512
490
443
422
406
407
384
2 344
2 319
2 376
2 372
2 704
2 395
2 462
2 540
2 468
2 525
2 472
2 575
2 602
2 688
2 732
2 699
2 692
2 764
2 732
2 766
2 829
2 771
2 683
2 603
2 532
2 417
2 353
664
621
603
520
525
435
461
436
398
357
322
336
336
327
329
320
304
312
296
279
278
273
253
240
224
220
213
1 651
1 669
1 722
1 788
2 102
1 896
1 941
2 031
1 992
2 080
2 055
2 140
2 180
2 265
2 299
2 273
2 266
2 313
2 295
2 358
2 420
2 352
2 305
2 234
2 184
2 080
2 010
29
29
51
64
77
64
60
72
78
88
95
99
86
96
104
106
122
139
141
129
131
146
125
129
124
117
130
2 207
2 150
2 203
2 029
2 028
2 015
2 357
2 445
2 402
2 395
2 515
2 087
2 129
2 022
1 950
1 835
1 791
1 722
1 561
1 462
1 337
1 264
1 133
976
976
963
950
167
143
181
134
141
159
118
108
108
94
109
65
64
56
39
41
38
35
42
32
24
20
19
19
41
23
25
2 033
1 999
2 018
1 890
1 881
1 842
2 219
2 310
2 272
2 277
2 378
2 006
2 047
1 945
1 889
1 779
1 733
1 673
1 499
1 411
1 297
1 229
1 099
941
918
910
903
7
8
4
5
6
14
20
25
22
24
28
16
18
21
22
15
20
14
20
19
16
15
15
16
17
30
22
1.10. Kasvihuonetuotannon jakautuminen alueittain 2010
Fördelning av växthusproduktion områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Yhteensä
Totalt
Vihannekset
Grönsaker
Koristekasvit
Prydnadsväxter
Taimet ja
pistokkaat 1)
Plantor och
sticklingar 1)
kpl, st 1 000 m²
Marjat
Bär
kpl, st
1 000 m²
kpl, st
1 000 m²
kpl, st
1 000 m²
147
349
111
81
80
68
76
52
40
50
53
369
68
19
33
31
282,3
1 056,6
299,7
135,8
158,9
227,3
195,9
100,9
79,6
96,7
223,2
1 250,8
112,7
36,0
37,5
58,6
50
218
46
28
30
28
29
20
6
13
25
311
15
6
5
20
96,4
734,1
215,8
33,0
55,7
71,4
70,4
35,8
25,9
20,1
136,8
1 069,2
37,4
20,8
2,2
41,0
82
113
48
46
49
48
37
26
31
34
32
52
46
13
27
7
153,6
278,5
70,1
83,4
92,5
150,9
107,5
50,1
42,8
70,6
91,8
165,0
64,5
13,1
28,1
15,1
44
109
41
29
23
18
33
15
11
12
11
43
19
3
6
10
36,1
47,5
12,1
18,8
7,4
21,9
21,9
7,3
5,8
3,4
3,9
63,7
9,0
2,1
7,7
4,0
12
4
3
3
2
3
2
2
1
1
4
1
9,1
2,5
1,5
3,9
..
3,7
..
..
..
..
1,9
..
1 627
4 352,6
850
2 666,1
691
1 477,7
427
272,6
38
36,6
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
3 288
3 155
3 168
3 095
3 122
3 060
3 359
3 410
3 277
3 175
3 228
3 078
3 009
2 967
2 863
2 765
2 699
2 612
2 509
2 392
2 307
2 231
2 093
1 918
1 825
1 722
1 627
4 477,3
4 354,2
4 398,2
4 375,5
4 547,3
4 561,6
4 843,9
4 880,0
4 778,3
4 716,3
4 942,9
4 927,1
4 848,1
4 842,6
4 902,4
4 905,7
4 888,0
4 919,8
4 901,5
4 871,6
4 703,1
4 745,8
4 634,1
4 553,9
4 520,8
4 414,5
4 352,6
2 423
2 254
2 245
2 105
2 054
1 949
2 063
1 955
1 872
1 814
1 876
1 666
1 652
1 597
1 529
1 443
1 400
1 363
1 317
1 258
1 208
1 147
1 104
1 020
966
896
850
2 848,0
2 770,1
2 721,5
2 699,8
2 722,4
2 676,7
2 755,2
2 690,6
2 670,0
2 665,9
2 860,2
2 735,8
2 723,5
2 710,3
2 759,8
2 741,6
2 771,7
2 797,3
2 753,8
2 751,6
2 737,1
2 782,4
2 720,7
2 715,4
2 737,5
2 656,9
2 666,1
1 023
991
1 050
1 078
1 085
1 105
1 169
1 144
1 141
1 129
1 124
1 090
1 083
1 058
1 033
998
977
943
935
903
873
856
825
761
739
717
691
1 312,5
1 257,7
1 436,0
1 512,4
1 609,5
1 637,0
1 678,4
1 767,6
1 727,9
1 692,2
1 738,9
1 802,3
1 761,6
1 752,0
1 764,4
1 767,1
1 752,1
1 756,8
1 769,3
1 748,5
1 716,0
1 706,1
1 676,7
1 645,5
1 605,7
1 529,1
1 477,7
878
870
867
920
900
928
1 161
1 175
1 215
1 263
1 373
1 502
1 321
1 228
1 135
1 042
1 130
813
766
712
680
636
591
499
505
432
427
385,7
321,1
372,4
341,3
398,3
413,5
473,4
431,3
442,9
446,2
473,9
492,3
456,4
453,9
450,9
421,8
445,4
272,6
257,4
252,5
257,3
253,0
255,6
233,4
241,3
293,2
272,6
55
49
53
50
49
42
68
55
59
62
64
62
51
50
52
46
49
54
50
46
46
43
42
36
32
36
38
53,6
65,0
73,5
52,2
64,4
50,1
70,3
67,1
64,9
69,3
82,4
83,8
63,8
61,6
67,5
66,1
65,6
77,0
75,6
75,7
64,8
53,0
52,4
42,6
40,3
38,7
36,6
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
1)
kpl, st 1 000 m²
Vuosina 1984 - 2000 koko taimien ja pistokkaiden viljelyyn käytetty pinta-ala, mutta vuodesta 2001 lähtien vain se lisäysviljelyyn käytetty pinta-ala, jolla ei ole viljelty muuta
vuoden aikana - Under 1984 - 2000 all areal som har använts för odling av plantor och sticklingar, men från och med 2001 endast den areal inom växthuset, som under året
har använts endast för odling av plantor och sticklingar
39
1.11. Kasvihuoneyritysten lukumäärä vihannesviljelyyn käytetyn kasvihuonealan mukaan alueittain 2010
Antal växthusföretag enligt växthusyta använd för odling av grönsaker områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Ei vihannesviljelyä
Ingen
grönsaksodling
Vihannesviljelyyn käytetty kasvihuoneala, m²
Växthusyta använd för grönsaksodling, m²
1 - 499
500 999
kpl, st
1 000 2 499
2 500 4 999
5 000 9 999
10 000 -
147
349
111
81
80
68
76
52
40
50
53
369
68
19
33
31
97
131
65
53
50
40
47
32
34
37
28
58
53
13
28
11
12
29
7
11
12
11
6
6
2
3
6
6
8
1
3
3
9
27
12
9
9
6
14
7
3
1
34
1
1
3
19
52
11
4
3
6
6
3
1
6
5
135
2
2
1
11
6
69
7
3
3
1
1
2
83
2
2
-
2
31
4
1
1
4
1
3
3
1
7
37
1
1
3
2
10
5
2
1
1
4
16
1
-
1 627
777
126
136
267
179
100
42
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
3 065
3 360
3 414
3 277
3 175
3 231
3 078
3 009
2 968
2 863
2 765
2 700
2 612
2 509
2 392
2 307
2 231
2 093
1 918
1 825
1 722
1 627
1 115
1 297
1 457
1 405
1 361
1 355
1 412
1 357
1 371
1 334
1 322
1 300
1 249
1 192
1 134
1 099
1 084
989
898
859
826
777
497
622
552
500
481
510
368
399
392
345
310
312
294
286
263
236
208
213
168
152
141
126
491
464
450
419
409
416
378
360
331
307
270
242
226
207
183
184
180
168
160
157
128
136
721
719
711
702
661
655
635
602
575
563
541
517
508
486
473
449
422
389
360
325
302
267
172
180
172
177
191
206
201
207
211
221
226
227
224
230
232
228
220
216
207
202
196
179
69
78
72
74
72
89
84
84
88
93
96
102
87
83
78
79
80
82
88
85
85
100
1)
40
Yhteensä
Totalt
1)
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
24
25
29
32
37
36
37
45
44
42
Vuosina 1989 - 2000 pinta-alaluokka 5 000 - 9 999 m2 sisältää kaikki yli 5 000 m2 viljelmät - Under åren 1989 - 2000 innehåller klassen 5 000 - 9 999 m2 alla odlingar över 5 000 m 2
1.12. Kasvihuoneyritysten lukumäärä koristekasvien viljelyyn käytetyn kasvihuonealan mukaan alueittain 2010
Antal växthusföretag enligt växthusyta använd för odling av prydnadsväxter områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Yhteensä
Totalt
Koristekasvien viljelyyn käytetty kasvihuoneala, m²
Växthusyta använd för odling av prydnadsväxter, m²
Ei koristekasvien
viljelyä
Ingen
odling av
prydnadsväxter
1 - 499
500 999
kpl, st
1 000 2 499
2 500 4 999
5 000 9 999
10 000 -
147
349
111
81
80
68
76
52
40
50
53
369
68
19
33
31
65
236
63
35
31
20
39
26
9
16
21
317
22
6
6
24
11
34
11
9
8
12
5
6
10
7
6
7
5
3
8
3
26
27
15
8
12
11
7
5
6
4
4
10
12
4
7
1
28
31
16
21
17
15
13
11
9
14
12
19
24
6
10
1
10
12
3
6
9
5
9
2
4
6
5
7
5
2
1
5
5
3
2
2
2
1
2
2
3
3
6
1
2
4
1
3
2
2
3
-
1 627
936
145
159
247
86
37
17
1)
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1)
3 064
3 360
3 414
3 277
3 175
3 231
3 078
3 009
2 968
2 863
2 765
2 700
2 612
2 509
2 392
2 307
2 231
2 093
1 918
1 825
1 722
1 627
1 959
2 191
2 270
2 136
2 046
2 107
1 988
1 926
1 910
1 830
1 767
1 723
1 669
1 574
1 489
1 434
1 375
1 268
1 157
1 086
1 005
936
2
409
440
394
413
410
398
329
339
338
312
282
275
251
242
227
227
212
201
159
150
148
145
241
265
266
267
261
245
269
261
249
253
252
230
215
217
216
203
200
190
181
175
170
159
305
314
326
300
303
322
328
327
315
308
305
309
314
312
299
277
279
273
264
262
251
247
2
92
89
93
101
97
102
103
102
99
106
104
106
103
108
104
108
107
105
99
94
93
86
58
61
65
60
58
57
61
54
57
54
55
57
38
34
35
36
37
32
36
39
38
37
2
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
22
22
22
22
21
24
22
19
17
17
2
Vuosina 1989 - 2000 pinta-alaluokka 5 000 - 9 999 m sisältää kaikki yli 5 000 m viljelmät - Under åren 1989 - 2000 innehåller klassen 5 000 - 9 999 m alla odlingar över 5 000 m
41
42
2. Avomaanvihannesten tuotanto
Produktion av grönsaker på friland
Avomaanvihanneksia tuotetaan
läntisessä Suomessa. Tärkeimmät
viljellyt vihannekset ovat herne,
porkkana, sipuli ja keräkaali.
1
2. Avomaavihannesten tuotanto
2. Avomaanvihannesten tuotanto
Suomessa tuotettiin vuonna 2010 avomaanvihanneksia 163 miljoonaa kiloa. Tuotannon ydinalueita olivat
Satakunta ja Varsinais-Suomi. Näillä alueilla on avomaanvihannesviljelyyn otolliset kasvuolosuhteet. Alueilla
on myös elintarviketeollisuutta, jonka tarpeisiin tuotetaan varsinkin tarhahernettä. Eniten viljelty kasvi oli
porkkana, jonka osuus avomaanvihannesten kokonaisalasta oli viidenneksen luokkaa.
Puolet Suomen puutarha-alasta
avomaanvihanneksilla
Avomaanvihannesala kasvoi viime vuonna reilulla 300
hehtaarilla 8 654 hehtaariin, mutta helteinen kesä heikensi
satotasoa ja kokonaisvihannestuotanto jäi 163 miljoonaan
kiloon. Tässä on vähennystä edellisvuoteen 15 miljoonaa
kiloa. Avomaanvihanneksia viljelevien yritysten määrä väheni viime vuonna 44 yrityksellä, jääden 1 655 yritykseen.
Viljelyalan 94 hehtaarin kasvuun vaikutti ennen tarhaherneen (+281 ha) ja ruokasipulin (+61 ha) viljelyn kasvu. Määrällisesti eniten tuotettiin porkkanaa, jonka tuotanto oli yli
40 % avomaanvihannestuotannosta. Pinta-alallisesti tärkein yksittäinen kasvi oli tarhaherne (2 827ha).
Eniten vähenivät valkokaalin ja porkkanan viljelyalat, mutta nekin vain lievästi. Kaikkien päätuotteiden sadot vähenivät, siihen suurin syy oli kuiva kesä. Vihannesten kokonaistuotannon kannalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen
ELY-keskukset olivat tärkeimmät tuotantoalueet. Etelä-Savossa viljeltiin paljon rapeaa keräsalaattia ja kiinankaalia.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella saatiin suurimmat
ruokasipulin hehtaarisadot.
Porkkana ykkösjuures
Juureksia viljeltiin vuonna 2010 yhteensä 2 615 hehtaarin
alalla ja juuressato oli vajaa 93 miljoonaa kiloa. Tästä suurin osa (67 milj. kg) oli porkkanaa. Juuresten tuotannon
pääalue oli Satakunnan ELY-keskus ja Varsinais-Suomi Hämeen ollessa sijalla kolme. Porkkana on ollut jo useamman
vuoden kilomääräisesti tärkein avomaavihannes, jonka
osuus kokonaissadosta on 40 %. Porkkanasato jäi kolmisen
miljoonaa kiloa edellisvuotista vähäisemmäksi johtuen
osittain kuivuudesta, mutta myös viljelyalan lievästä vähenemisestä 1 606 hehtaariin. Porkkanatiloja oli 416 kpl.
Porkkana on sekä määrältään että rahalliselta arvoltaan
tärkein avomaanvihannes. Varsinais-Suomen, Hämeen ja
Satakunnan ELY-keskusten alueilla tuotettiin lähes kolme
neljäsosaa koko maan porkkanasadosta. Porkkana-alaltaan
suurimmat tilat olivat Hämeessä ja Satakunnassa. Yritys-
44
kohtaiset porkkana-alat ovat olleet voimakkaassa kasvussa
2000-luvulla. Vuodesta 2000 on keskimääräinen porkkanaala yli kaksinkertaistunut, 1,6 hehtaarista 3,9 hehtaarin.
Punajuuren viljelyala kasvoi 421 hehtaariin ja satoa saatiin
12 miljoonaa kiloa. Punajuurisadosta peräti 85 % kasvoi
Satakunnan ELY-keskuksen alueella. Lanttu- ja mukulaselleriala hieman kasvoivat, mutta nauris- ja palsternakka-alat
vähenivät. Muutokset olivat kuitenkin melko vähäisiä.
Keräkaalia Pohjanmaalta
Pinta-alallisesti tärkeintä kaalia eli valkokaalia viljeltiin hieman edellisvuotista vähemmän 591 hehtaarin alalla sadon
jäädessä 22 miljoonaan kiloon. Keräkaalia tuotettiin eniten
Pohjanmaalla, 7 miljoonaa kiloa ja Satakunnan ELY-keskuksen alueella tuotanto oli 5 miljoonaa kiloa. Keskialaltaan
suurimmat tilat olivat Pohjois-Pohjanmaalla ja satotaso oli
paras Pohjanmaalla.
Puna- ja kukkakaalin tuotantoalat säilyivät ennallaan ja
parsakaaliala hieman kasvoi. Mutta niiden kaikkien sadot ja
satotasot jäivät edellisvuotista alemmiksi. Kukkakaalia saatiin 2,3, parsakaalia 0,9 ja punakaalia 0,6 miljoonaa kiloa.
Kukkakaalin tuotanto keskittyi Uudellemaalle, parsakaalin
Savoon. Kiinankaalin tuotanto on pudonnut selvästi viime
vuosikymmenien tasosta. Huippuvuosi oli vuonna 1989,
jolloin satoa saatiin 12,4 miljoonaa kiloa. Vielä 1990-luvulla
tuotannossa päästiin parhaimmillaan 8 - 9 miljoonaan kiloon, mutta vuonna 2009 satoa saatiin enää 3,7 miljoonaa
kiloa. Kiinankaalin viljely on nykyään voimakkaasti painottunut Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella, jossa tuotettiin
viime vuonna 70 % Suomen kiinankaalista. Ahvenanmaa
oli toinen merkittävä kiinankaalin tuotantoalue, siellä tuotettiin viime vuonna 0,6 miljoonaa kiloa kiinankaalia.
Sipulia ja avomaankurkkua
Varsinais-Suomesta
Ruokasipuliala kasvoi edellisvuotisesta ollen 979 hehtaaria.
Satoa saatiin vajaa 20 miljoonaa kiloa. Ruokasipulin tuotta-
2. Produktion av grönsaker på friland
jia oli viime vuonna enää 504, joista suurin osa oli VarsinaisSuomen ELY-keskuksen alueella. Tuotanto oli keskittynyt
tasavahvasti Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle, kolmas
merkittävä tuotantoalue on Pohjois- Savon ELY-keskus. Ne
tuottivat yhteensä noin 80 % (15,7 milj. kg) Suomen ruokasipulista. Pohjois-Savon osuus koko maan sipulintuotannosta on kasvanut tällä vuosituhannella ja vuonna 2009
satotaso oli korkein juuri Pohjois-Savossa. Pohjois-Savossa
yllettiin 31 tonnin hehtaarisatoon, kun koko maassa keskimääräinen sato oli 20 tonnia/ha. Suurimmat sipulialat
olivat Pohjois-Savossa (5,9 ha/yritys) ja Etelä-Pohjanmaalla
(4,3 ha/yritys) keskimääräisen sipulialan jäädessä 1,9 hehtaarin /tila.
Avomaankurkun tuotanto kasvoi viime vuonna 217 hehtaariin ja satoa saatiin reilut kymmenen miljoonaa kiloa.
Hehtaarisato oli kolme tonnia edellisvuotista parempi.
Nähtävästi lämpö ja riittävä kastelu nostivat satotasoa
edellisvuosia paremmiksi. Selvästi parhaat satotasot olivat
päätuotantoalueilla Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, joissa satotaso oli 46 - 49 tonnia. Näiltä alueilta saatiin
lähes miljoonaa kiloa avomaankurkkua, joten muun Suomen osuus kokonaistuotannosta jäi alle kahden prosentin.
Avomaankurkkualasta 75 % oli teollisuuden sopimustuotannossa. Kesäkurpitsan tuotanto kasvoi pitkästä aikaa yli
miljoonan kilon rajan, mutta kurpitsan sopimustuotannon
loppuminen on johtanut sen tuotantoalojen putoamiseen
reilusta tuhannesta hehtaarista viime vuotiseen 124 hehtaariin.
2.1. Avomaanvihannesten tuotannon jakautuminen 2010
Fördelning av mängden producerade grönsaker
på friland 2010
avomaankurkku,
kurpitsat - gurkor,
pumpor, squash
7%
sipulit lökar
12 %
palkokasvit baljväxter
3%
salaatit sallat
3%
muut övriga
1%
Rapea keräsalaatti - eniten viljelty
salaattikasvi
Avomaansalaattien viljelyalat vähenivät hieman vuonna
2010, ja kuumuus ja veden puute heikensivät sadon laatua ja määrää. Suurin osa salaatista oli rapeaa keräsalaattia, jota markkinoidaan usein jäävuorisalaatti-nimellä. Sen
ala oli 316 hehtaaria eli 90 prosenttia koko salaattialasta
oli rapeakeräsalaattia. Satoa saatiin neljä miljoonaa kiloa.
Rapeakeräsalaatin tuotannosta yli puolet tuli Etelä-Savon
ELY-keskuksen alueelta. Sen sijaan pehmeän keräsalaatin
ja erikoissalaattien tuotantoa oli Etelä-Savon lisäksi myös
Uudellamaalla.
Hellekesä riudutti sopimusherneen
Teollisuuden sopimustuotanto vaihtelee paljon vuosittain ja viime vuonna se vuorostaan väheni 149 hehtaarilla
1 667 hehtaariin. Koko avomaanvihannesalasta oli viidennes sopimustuotannossa ja sopimustuotannon määrä 46
miljoonaa kiloa. Sopimustuotannon osuus oli 28 % avomaanvihannesten kokonaissadosta. Pinta-alallisesti tärkein sopimusviljelykasvi oli tarhaherne (529 ha), jota tuotettiin teollisuudelle vajaa kaksi miljoonaa kiloa. Satotaso
oli selvästi normaalia vuotta alhaisempi. Tarhaherneeseen
kuuluu sekä elintarviketeollisuudessa käytettävä pakaste- ja purkkiherne (silpoherne ja silpoydinherne) että palkoineen myytävä sokeriherne ja taittoherne. Teollisuuden
2.2. Avomaanvihannesten viljelyalan jakautuminen 2010
Fördelning av odlingsarealen för grönsaker
på friland 2010
salaatit sallat
4%
juurekset rotsaker
56 %
kaalit kål
18 %
Yhteensä 163 milj. kg - Totalt 163 milj. kg
avomaankurkku,
kurpitsat - gurkor,
pumpor, squash
3%
muut övriga
2%
palkokasvit baljväxter
34 %
sipulit lökar
12 %
kaalit kål
15 %
juurekset rotsaker
30 %
Yhteensä 8 654 ha - Totalt 8 654 ha
45
sopimustuotantoala oli kuitenkin pääosin silpo- ja silpoydinhernettä. Tarhaherneen viljely on voimakkaasti keskittynyt Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskusten
alueille, joissa kolme neljäsosaa Suomen tarhahernealasta.
naa oli varastoissa myös ennätysmäärä vajaa miljoona kiloa. Omenasadosta siis 45 prosenttia oli varastossa marraskuun puolivälissä.
Seuraavaksi tärkeimmät sopimuskasvit olivat porkkana,
punajuuri ja avomaankurkku. Sopimustuotantoa oli noin
joka kymmenennellä vihannesviljelijällä. Porkkanaa, punajuurta ja lanttua tuotettiin yhteensä 31 miljoonaa kiloa
eli 64 % koko sopimustuotannon määrästä. Kasveista avomaankurkulla sopimustuotannon merkitys oli suurin, 67 %
sen viljelyalasta oli sopimustuotannossa.
Luomuvihannesten tuotanto
avomaalla vielä vähäistä
Varastoissa kasviksia ennätysmäärä
Avomaan puutarhatuotannon tuotteita varastoidaan talven kulutusta varten. Maaseutuelinkeinorekisterin mukaan viime vuoden marraskuun puolivälissä oli varastoissa
108 miljoona kiloa vihanneksia ja omenaa. Määrä oli vajaa
miljoona kiloa edellisvuotista suurempi ja enemmän kuin
seitsemänä edellisenä vuotena. Varastoissa olevaan määrään vaikuttavat viljelyalojen lisäksi satotaso, sadonkorjuuolot ja sopimustuotanto. Viimeisten seitsemän vuoden
aikana marraskuun puolivälin varastomäärät ovat vaihdelleet 83 ja 108 miljoonan kilon välillä. Eniten marraskuussa
oli varastoissa valkokaalia (60 milj kg). Seuraavina olivat
mukulaselleri ((18 milj kg) ja porkkana (13 milj. kg). Ome-
2.3. Pehmeäkeräsalaatin tuotanto vuosina 2006 - 2010
Produktion av huvudsallat åren 2006 - 2010
2.4. Rapeakeräsalaatin tuotanto vuosina 2006 - 2010
Produktion av isbergsallat åren 2006 - 2010
ha
1 000 kg
ha
1 000 kg
40
350
400
6 000
35
300
350
30
250
25
200
20
300
4 000
250
200
3 000
150
100
10
5
0
5 000
150
15
2006
2007
ha
46
Vuoden 2010 avomaanvihannestuotannosta selvitettiin
erikseen tärkeimpien luomutuotettujen vihannesten pinta-ala- ja satotietoja. Eviran ilmoittamiin tietoihin verrattuna yritysmäärät ja pinta-alat jäivät pienemmiksi johtuen
muun muassa siitä, että tässä tilastossa mukaan ei otettu
niitä tiloja, joilla oli vain avomaan puutarhatuotantoa alle
10 aaria. Näin pienimmät tuotantoalat jäivät tilaston ulkopuolelle. Puutarhayritysrekisterissä oli 124 luomuavomaanvihannestilaa, joilla oli 155 hehtaaria luomuna viljeltyjä avomaanvihanneksia. Edellisvuoteen verrattuna
alat vähenivät hieman. Kaikista avomaanvihannestiloista
seitsemällä prosentilla oli luomutuotantoa, sen sijaan koko
vihannesalasta luomuna viljeltiin vain kahta prosenttia.
Sekä porkkana- että sipulitiloista oli luomutuotannossa
noin 13 prosenttia. Osuus kokonaistuotannosta jäi 2-3 prosentin luokkaan. Pinta-alallisesti eniten luomuna viljeltiin
porkkanaa (47 ha) ja toiseksi eniten oli ruokasipulia (33 ha).
Määrällisesti eniten tuotettiin porkkanaa, jonka sato oli 1,9
miljoonaa kiloa.
2008
2009
2010
2 000
100
50
50
0
0
1 000
2006
1 000 kg
2007
2008
ha
2009
1 000 kg
2010
0
2.5. Salaattien tuotanto avomaalla ja kasvihuoneessa 2000 ja 20101)
Produktion av sallat på friland och i växthus åren 2000 och 20101)
1 000 kg
14 000
12 000
10 000
8 000
6 000
pehmeäkeräsalaatti ja erikoissalaatit huvud- och specialsallat
4 000
rapeakeräsalaatti isbergssallat
2 000
ruukkusalaatti sallat i kruka
0
2000
1)
2010
Ruukkusalaatin paino 0,115 kg/kpl - Sallat i kruka 0,115 kg/st.
2.6. Sopimustuotannon osuus avomaavihannestuotannosta 2010
Kontraktsproduktionens andel av totalproduktionen på friland odlade grönsaker 2010
milj. kg
80
70
60
50
40
30
tuoretuotanto färsk produktion
20
sopimustuotanto
teollisuudelle kontraktsproduktion
för industrin
10
0
Porkkana Morot
Valkokaali Vitkål
Punajuurikas Rödbeta
Lanttu Kålrot
Avomaankurkku - Tarhaherne Frilandsgurka
Trädgårdsärt
47
2.1. Luomuvihannesten viljely 2010
Produktion av ekogrönsaker 2010
Laji
Sort
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Kaikki tilat
Alla odlingar
Pintaala
Areal
ha
Luomutilat
Ekoodlingar
YriPintaSato
tysten
ala
Skörd
määrä
Areal
Antal
företag
kpl, st
ha
1 000 kg
Sato
Skörd
1 000 kg
Luomun osuus %
Andel ekologisk odling %
YriPintaSato
tysten
ala
Skörd
määrä
Areal
Antal
företag
%
%
%
Tarhaherne - Trädgårdsärt
728
2 827
4 610
32
25
45
4
1
1
Valkokaali - Vitkål
224
591
22 159
21
12
235
9
2
1
Porkkana - Morot
416
1 606
67 276
48
47
1 856
12
3
3
Ruokasipuli - Matlök
504
979
19 829
64
33
372
13
3
2
1 655
8 654
163 389
124
155
2 856
7
2
2
Vihannekset yhteensä Grönsaker totalt
Lähde: Evira, Luomurekisteri 2010 ja Tike, Puutarhatilastot 2010
Källa: Evira, Ekoregister 2010 och Tike, Trädgårdsstatistik 2010
2.2. Puutarhatuotteiden varastot 15.11.2010
Lagring av trädgårdprodukter 15.11.2010
2003
2004
2005
Porkkana - Morot
46 064
45 141
52 221
Ruokasipuli (sis. punasipuli) - Matlök (inkl. rödlök)
11 422
19 463
9 753
10 475
Valkokaali - vitkål
2006
1 000 kg
2007
2008
2009
2010
48 034
51 283
47 133
58 306
12 619
16 764
13 801
18 796
17 726
18 436
3 344
12 240
8 947
10 952
10 498
12 425
60 008
Lanttu - Kålrot
5 331
7 026
7 335
4 751
6 343
5 234
5 819
4 413
Punajuurikas - Rödbeta
2 959
2 697
4 286
4 710
3 438
3 563
4 021
5 366
Kiinankaali - Kinakål
6 039
5 487
5 650
5 992
3 468
2 072
3 931
490
Punakaali - Rödkål
400
549
639
455
417
364
804
249
Palsternakka - Palsternacka
326
430
520
446
535
319
729
371
Mukulaselleri - Rotselleri
395
442
366
344
361
267
362
18 123
9
137
355
255
198
378
215
133
Savoijinkaali - Savojkål
93
125
170
86
140
101
134
449
Kyssäkaali - Kålrabbi
50
3
44
66
38
32
72
99
398
299
128
123
138
45
63
92
..
521
845
880
242
1 411
1 454
1 931
83 241
92 794
101 562
88 891
96 349
89 143
106 770
107 689
Nauris - Rova
Purjo - Purjolök
Omena
Yhteensä -Totalt
Lähde: Maaseutuvirasto, Maaseutuelinkeinorekisteri
Källa: Landsbygdsverket, Lantbruksnäringsregistret
48
2.3. Vihannesviljely avomaalla alueittain/kokonaistuotanto 2010
Grönsaksodling på friland områdesvis/totalproduktion 2010
ELY-keskus
Yhteensä - Totalt
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
kpl, st
ha
1 000 kg
122
498
216
136
54
77
113
90
34
39
42
66
39
13
24
92
757,5
2 671,3
1 999,6
734,1
232,4
204,3
600,8
306,8
51,3
40,7
190,0
311,5
144,8
29,6
34,5
345,1
1 655
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
4 867
4 643
4 377
4 037
3 673
3 585
3 419
3 037
2 854
2 704
2 521
2 322
2 099
1 902
1 758
1 699
1 655
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
1)
Tarhaherne - Trädgårdsärt
Sato
PintaSkörd
ala
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Pensaspapu - Buskböna
Sato
PintaSkörd
ala
Yritysten
määrä
Antal
företag
Areal
Areal
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
5 717,7
39 049,5
46 254,0
18 080,9
4 708,5
2 891,5
12 318,3
4 997,2
733,0
928,8
4 827,0
11 885,0
3 147,2
658,5
318,2
6 873,8
54
373,5
257 1 212,0
115
740,4
85
230,7
28
26,0
44
77,7
45
42,2
49
70,0
9
7,9
20
12,3
5
2,3
7
21,8
7
8,9
1
..
1
..
1
..
397,2
1 308,1
2 345,5
311,0
26,2
74,8
55,9
43,5
19,3
10,0
4,3
10,7
2,4
..
..
..
1 063
1 079
3 168
1 348
1 006
962
1 325
621
2 444
818
1 880
491
266
..
..
..
15
19
2
2
2
5
2
1
1
1
1
2
2,0
5,5
..
..
..
0,3
..
..
..
..
..
..
8,5
16,4
..
..
..
1,1
..
..
..
..
..
..
4 251
2 992
..
..
..
4 360
..
..
..
..
..
..
..
8 654,4
163 389,1
728 2 826,9
4 610,0
1 631
53
9,8
36,2
3 697
7 527
7 161
7 688
7 638
8 072
7 434
7 651
7 635
8 004
8 882
10 445
9 727
10 244
10 047
9 224
9 470
9 217
8 864
8 934
9 023
8 927
8 400
8 370
8 566
8 252
8 346
8 654
118 994
127 918
146 720
91 434
155 766
151 266
138 955
148 111
138 526
137 559
183 378
175 809
166 302
195 546
146 706
174 472
173 068
163 692
167 034
162 982
165 131
174 048
156 096
172 812
152 866
178 850
163 389
1 631
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
88
98
120
104
108
98
96
97
87
80
67
72
67
57
62
48
53
183
184
175
135
126
65
81
104
113
65
57
78
77
10
9
15
21
19
16
11
12
11
10
13
10
10
10
926
1 044
1 293
41
597
223
439
587
838
221
168
252
164
43
21
42
40
79
32
36
35
35
27
31
18
29
36
3 697
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
690
1 187
1 324
1 212
1 101
1 070
1 122
1 014
1 022
957
893
810
782
740
700
701
728
1 542
1 523
1 555
1 231
1 212
1 055
1 154
918
1 112
1 256
1 317
1 815
2 337
2 052
2 036
2 076
2 132
2 164
2 388
2 355
2 335
2 004
2 388
2 618
2 473
2 546
2 827
6 341
6 603
8 201
3 456
5 864
5 552
5 762
4 768
5 388
6 529
5 087
6 366
9 044
7 601
5 206
6 598
6 486
6 571
6 923
5 836
5 896
4 200
5 177
6 356
5 700
6 114
4 610
"Yhteensä"- luvuissa on mukana myös katteen alla viljelty peruna ja siemenmausteet - I "totalt"-siffrorna ingår också potatis odlad under täckmaterial och frökryddor
Taulut 2.3. - 2.4. :
Jos lyhyen kasvuajan vaativia vihanneksia on viljelty samalla alalla useita kasvustoja peräkkäin, myös pinta-ala on merkitty useampaan kertaan
Tabeller 2.3. - 2.4. : Om samma areal använts flera gånger till flera kulturer av grönsaker med kort växttid, har också arealen antecknats flera gånger.
49
2.3. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
Yritysten
määrä
Antal
företag
Areal
Punakaali - Rödkål
Sato
PintaSkörd
ala
Yritysten
määrä
Antal
företag
Areal
Kukkakaali - Blomkål
Sato
PintaSkörd
ala
Areal
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
26
42
27
10
18
22
28
2
2
7
2
25
8
1
2
2
107,5
44,1
123,3
18,9
34,3
25,5
53,7
..
..
12,1
..
117,0
33,1
..
..
..
2 676,0
1 153,1
5 162,1
534,3
991,7
730,9
1 472,5
..
..
551,6
..
7 357,4
1 129,1
..
..
..
24 886
26 154
41 853
28 283
28 937
28 641
27 431
..
..
45 703
..
62 894
34 141
..
..
..
7
3
6
2
3
2
2
1
4
3
-
10,2
0,6
3,8
..
1,7
..
..
..
4,0
1,4
-
102,7
1,5
79,7
..
32,8
..
..
..
159,9
43,9
-
10 104
2 679
21 074
..
19 294
..
..
..
40 491
32 283
-
23
23
17
2
9
13
13
3
3
1
14
2
1
1
3
116,8
25,6
23,7
..
12,0
10,5
20,1
36,8
0,5
..
17,0
..
..
..
2,6
1 022,5
221,2
195,0
..
56,6
64,2
139,6
194,6
3,8
..
183,1
..
..
..
18,0
8 753
8 641
8 239
..
4 736
6 112
6 948
5 292
8 085
..
10 772
..
..
..
8 571
224
591,2
22 159,0
37 483
33
26,9
611,0
22 704
128
279,3
2 258,1
8 105
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
..
..
..
..
..
..
..
..
..
522
556
658
602
556
470
481
406
378
350
349
303
295
261
237
237
234
224
808
759
714
662
700
641
665
631
625
667
727
899
974
921
686
748
637
583
588
609
593
583
507
524
568
615
591
23 581
22 564
22 240
13 680
21 816
21 908
21 080
20 560
20 094
17 592
23 056
24 304
23 116
28 722
18 659
22 392
20 381
17 705
19 960
18 997
17 929
19 281
17 887
18 591
18 775
23 819
22 159
37 483
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
140
117
111
100
91
88
73
79
70
73
61
57
51
46
37
40
33
29
40
30
28
37
30
33
30
36
32
35
38
28
36
32
24
27
30
30
24
23
25
22
22
23
27
27
842
1 159
883
415
1 078
963
769
700
878
674
837
822
613
1 010
660
569
666
790
811
618
620
777
557
601
443
884
611
22 704
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
428
496
437
382
336
326
293
281
265
241
210
201
164
148
132
129
128
463
420
407
445
440
395
383
373
415
404
429
500
471
475
440
448
433
471
463
454
409
419
365
305
287
280
279
5 317
4 741
4 817
4 198
5 031
4 804
4 354
4 359
4 953
4 017
4 442
4 801
4 149
4 577
4 051
4 663
4 913
4 450
4 217
3 973
3 244
3 825
3 604
3 008
2 832
3 691
2 258
8 105
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
50
Valkokaali - Vitkål
Sato
PintaSkörd
ala
-
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Parsakaali - Broccoli
Sato
PintaSkörd
ala
Areal
ha 1 000 kg
16
20
7
7
7
11
12
4
5
1
7
2
1
1
1
27,0
23,7
20,2
11,3
4,0
5,2
34,3
25,1
1,1
..
6,4
..
..
..
..
135,8
144,5
103,4
46,5
3,5
14,0
221,7
118,6
5,7
..
78,4
..
..
..
..
102
166,4
892,5
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
68
74
79
74
80
82
117
183
174
197
241
319
299
261
246
245
238
228
208
194
180
149
134
111
97
92
102
11
15
20
24
31
35
50
56
62
68
87
131
142
135
173
188
190
235
226
216
209
196
186
167
147
164
166
60
72
116
122
175
228
316
328
421
374
459
607
578
718
649
1 064
1 073
1 150
1 078
1 130
1 035
1 101
1 031
849
751
1 110
893
-
Porkkana - Morot
Muut kaalit - Övriga kål
Sato
PintaSkörd
ala
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
Areal
ha 1 000 kg
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
kg/ha
kpl, st
5 040
6 098
5 121
4 115
878
2 669
6 469
4 728
5 266
..
12 258
..
..
..
..
12
9
3
4
7
4
1
2
4
2
2
10,0
12,1
0,5
18,5
0,4
0,2
..
..
1,2
..
..
95,4
73,5
0,1
141,0
4,4
1,6
..
..
14,8
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
21
104
57
37
11
33
31
18
8
17
22
21
11
7
8
10
10,8
397,1
406,1
341,3
54,1
26,0
119,5
8,6
16,3
10,4
100,3
78,4
17,1
11,9
5,6
3,2
522,6
15 691,7
18 298,3
15 178,6
2 800,9
1 133,5
4 925,1
254,0
319,7
323,2
3 214,6
3 266,7
661,8
461,2
105,7
118,0
48 214
39 514
45 054
44 473
51 821
43 645
41 231
29 538
19 638
31 109
32 062
41 668
38 816
38 857
18 914
37 216
5 379
50
44,7
353,9
..
416 1 606,5
67 275,7
41 878
5 379
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
105
104
92
82
90
84
66
64
58
44
50
12
18
21
24
24
19
33
31
40
34
46
42
31
37
43
41
38
43
46
38
37
39
41
43
41
40
45
116
76
141
120
211
247
298
288
361
267
514
360
222
378
272
317
281
340
278
344
209
291
196
269
260
373
354
23 989
29 124
39 608
22 806
38 251
37 715
31 385
38 052
29 730
36 224
59 230
61 343
53 264
67 895
52 336
61 799
64 049
58 310
58 428
59 423
56 987
67 029
56 365
68 130
60 549
70 411
67 276
41 878
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
1 486
1 625
1 714
1 496
1 447
1 210
1 187
1 056
914
803
776
734
671
573
515
455
444
416
1 030
1 090
1 254
1 186
1 202
1 067
1 051
1 134
1 128
1 256
1 557
1 784
1 750
1 954
1 650
1 707
1 698
1 548
1 593
1 636
1 698
1 732
1 580
1 646
1 567
1 626
1 606
51
2.3. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
Lanttu - Kålrot
Areal
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Nauris - Rova
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
17
44
31
20
5
23
11
5
2
8
6
9
2
1
4
2,1
32,9
335,7
24,1
0,2
6,2
5,3
1,3
..
0,5
9,5
1,4
..
..
0,8
8,9
902,0
10 491,2
666,2
1,6
33,2
146,8
37,0
..
3,9
22,9
12,3
..
..
4,0
4 220
27 459
31 254
27 656
8 605
5 350
27 754
28 430
..
8 467
2 413
8 683
..
..
5 211
17
40
26
15
5
27
14
13
4
6
7
9
5
6
2
2
16,2
130,2
131,8
25,3
0,6
13,5
8,3
7,3
4,9
0,6
10,6
1,9
22,1
4,1
..
..
322,1
3 327,3
4 852,5
620,0
11,3
338,3
310,3
32,6
48,4
10,0
68,4
28,8
891,3
86,7
..
..
19 868
25 556
36 823
24 488
20 553
25 081
37 297
4 462
9 908
17 321
6 471
15 340
40 276
21 101
..
..
6
7
5
2
8
3
2
2
3
1
13
2
15
-
1,8
10,2
14,7
..
1,0
0,3
..
..
2,2
..
21,8
..
22,8
-
25,1
70,4
235,5
..
10,8
3,8
..
..
9,5
..
100,2
..
145,6
-
14 240
6 886
16 010
..
10 539
13 571
..
..
4 259
..
4 607
..
6 378
-
188
420,5
12 340,1
29 346
198
378,9
10 963,6
28 935
69
80,8
655,3
8 107
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
..
..
..
..
..
..
..
..
..
519
599
713
646
609
534
525
446
376
339
337
303
299
252
234
219
200
188
409
439
507
533
602
501
382
374
408
364
463
540
556
534
423
507
470
435
409
450
414
416
396
380
380
405
421
8 498
11 329
14 919
9 026
17 331
15 088
10 720
11 331
10 716
9 582
13 738
11 016
11 732
14 797
8 341
13 575
12 710
13 995
12 449
12 620
11 976
14 009
12 942
12 913
11 041
12 591
12 340
29 346
..
..
..
..
..
..
..
..
..
700
798
816
806
738
560
563
466
417
360
376
349
317
263
233
220
201
198
355
353
410
381
437
316
337
381
334
367
449
529
623
720
511
490
410
403
370
457
470
409
335
365
357
356
379
9 712
10 074
12 386
7 570
14 335
10 114
9 308
11 970
9 285
10 021
14 829
12 505
13 066
18 314
10 944
14 742
10 101
11 918
10 095
11 531
15 452
14 127
10 171
13 405
12 538
13 964
10 964
28 935
..
..
..
..
..
..
..
..
..
167
175
252
246
257
204
215
195
179
133
133
120
114
76
68
63
69
69
46
30
26
33
33
24
38
35
31
31
45
167
163
135
93
121
101
99
86
97
90
105
97
89
66
89
81
625
452
431
264
430
322
379
456
345
371
604
806
769
939
392
618
856
733
600
617
499
809
506
442
497
620
655
8 107
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
52
Punajuuri - Rödbeta
Sato
PintaSkörd
ala
ELY-keskus
ELY-central
Mukulaselleri - Rotselleri
Sato
PintaSkörd
ala
Yritysten
määrä
Antal
företag
Palsternakka - Palsternacka
Sato
PintaSkörd
ala
Yritysten
määrä
Antal
företag
Areal
Yritysten
määrä
Antal
företag
Areal
Ruokasipuli1) - Matlök1)
Sato
PintaSkörd
ala
Areal
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
7
16
3
2
2
3
1
1
1
3
0,2
32,3
0,2
..
..
0,0
..
..
..
2,1
0,8
648,1
3,4
..
..
0,2
..
..
..
31,5
4 147
20 046
16 190
..
..
4 125
..
..
..
17 500
6
30
10
7
2
8
5
4
1
2
1
4
1
7
0,4
43,0
28,5
3,2
..
6,7
3,3
0,9
..
..
..
1,4
..
3,9
2,6
313,7
361,9
23,6
..
64,5
30,4
5,3
..
..
..
14,2
..
30,5
6 422
7 290
12 681
7 327
..
9 597
9 099
5 936
..
..
..
10 080
..
7 914
39
168
30
37
12
36
34
22
8
14
14
7
15
2
6
60
11,4
366,5
56,3
32,5
1,7
7,9
34,3
130,2
14,1
1,3
59,8
8,6
5,4
..
1,0
247,3
63,4
5 922,1
1 126,7
424,1
7,9
103,7
561,9
4 049,0
260,1
7,8
1 390,9
170,4
39,8
..
7,6
5 692,4
5 548
16 159
20 017
13 049
4 594
13 144
16 392
31 096
18 486
6 098
23 255
19 723
7 438
..
7 752
23 016
39
35,8
686,0
19 561
88
92,4
849,8
9 248
504
978,6
19 829,3
20 264
..
..
..
..
..
..
..
..
..
176
203
144
150
127
107
106
87
78
70
68
62
65
54
42
42
39
39
93
87
83
80
94
93
109
90
119
114
117
90
100
92
77
64
59
55
53
47
42
40
34
30
27
31
36
1 462
1 438
1 166
1 189
1 584
1 383
1 693
1 592
1 846
1 522
2 024
1 471
1 352
1 562
1 500
839
1 425
1 123
1 244
1 008
1 096
840
751
992
525
804
686
19 561
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
202
183
192
172
139
149
104
118
118
119
126
105
105
96
92
92
88
42
45
52
56
49
51
57
49
56
57
65
73
88
81
75
78
62
86
94
100
128
107
80
92
96
100
92
430
502
664
415
750
775
796
792
759
629
966
897
841
963
631
905
732
995
970
1 038
1 503
1 323
1 069
1 299
1 137
1 725
850
9 248
..
..
..
..
..
..
..
..
..
1 393
1 396
1 698
1 560
1 421
1 411
1 405
1 278
1 131
1 045
961
887
803
699
602
557
525
504
591
507
610
747
735
869
863
691
727
789
779
938
946
852
1 039
1 074
1 165
996
966
961
1 020
925
877
948
986
917
979
9 979
7 729
9 281
11 337
9 588
16 601
17 558
14 025
13 689
17 394
14 622
17 153
19 282
13 602
17 830
15 539
21 544
16 648
20 123
16 767
23 602
21 054
17 515
22 777
20 418
21 663
19 829
20 264
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1)
Ruokasipuli sisältää kepa-, puna-, jätti- ja ryvässipulin - Matlök inbegriper gul- och rödlök, jättelök och potatislök
53
2.3. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Avomaankurkku - Frilandsgurka
Sato
PintaSkörd
ala
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
8
19
7
3
4
6
3
2
1
1
3
1
1
1
10
0,5
6,7
3,0
0,2
3,8
1,1
1,5
..
..
..
1,4
..
..
..
6,6
4,4
93,2
66,7
0,7
12,9
9,0
35,6
..
..
..
6,9
..
..
..
139,6
9 208
13 825
22 170
4 647
3 382
8 173
23 261
..
..
..
4 831
..
..
..
21 158
10
80
25
9
4
16
11
4
1
4
1
1
1
2
3
0,9
153,7
52,5
1,3
0,7
1,9
1,2
3,3
..
0,2
..
..
..
..
0,4
12,4
7 496,2
2 430,3
21,9
9,9
55,3
13,8
8,2
..
0,5
..
..
..
..
6,2
14 383
48 759
46 264
17 252
13 311
29 755
11 689
2 515
..
2 350
..
..
..
..
14 440
7
7
1
8
1
6
3
2
1
1
1
1
-
0,8
1,0
..
2,7
..
2,1
0,3
..
..
..
..
..
-
8,6
13,9
..
28,4
..
51,2
0,4
..
..
..
..
..
-
10 580
14 212
..
10 688
..
23 946
1 094
..
..
..
..
..
-
70
27,3
423,8
15 535
172
216,5
10 068,5
46 502
39
8,3
124,4
14 954
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
489
492
376
305
294
270
240
222
193
168
140
114
96
98
81
74
70
147
143
153
155
170
163
134
156
179
189
203
178
123
96
89
80
79
79
68
56
46
38
35
38
28
25
27
2 191
2 481
2 837
1 865
3 288
3 112
2 156
2 807
2 851
2 829
3 192
2 158
1 521
1 416
1 114
953
1 129
1 035
860
838
706
633
486
551
375
444
424
15 535
..
..
..
..
..
..
..
..
..
1 014
1 134
1 228
937
808
646
611
532
495
431
387
323
300
249
216
191
183
172
818
586
594
643
654
528
462
537
569
417
505
686
592
548
471
444
424
405
405
375
339
321
324
273
242
212
217
11 459
13 411
10 952
749
14 674
8 451
8 935
12 133
14 323
7 230
13 026
14 521
11 835
16 037
9 494
13 312
10 760
12 836
13 756
12 893
10 343
11 289
12 683
10 961
8 015
9 279
10 069
46 502
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
81
75
81
100
87
103
92
82
72
77
65
68
62
51
41
39
39
76
74
56
66
62
65
45
61
31
43
38
46
44
42
43
48
40
40
39
44
37
36
42
7
7
9
8
2 432
3 051
2 367
483
2 623
2 717
2 059
2 953
1 358
919
1 609
1 640
998
1 686
845
1 738
1 009
1 536
1 652
1 507
1 211
1 089
1 476
90
75
154
124
14 954
Areal
Yritysten
määrä
Antal
företag
Kurpitsa - Pumpa
Sato
PintaSkörd
ala
Pintaala
Areal
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
54
Purjo - Purjolök
Yritysten
määrä
Antal
företag
Areal
ELY-keskus
ELY-central
Antal
företag
Areal
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
9
26
7
6
9
7
5
2
1
2
2
1
4
1,2
29,8
1,3
2,1
0,7
1,3
0,8
..
..
..
..
..
0,9
25,0
941,3
17,3
58,6
4,6
23,4
15,2
..
..
..
..
..
5,7
20 976
31 597
13 214
28 326
6 982
17 863
20 043
..
..
..
..
..
6 333
11
5
3
4
3
8
2
1
2
1
3
13,7
0,6
0,1
0,3
0,1
13,7
..
..
..
..
2,2
81
39,2
1 115,1
28 474
43
7
7
9
16
24
44
66
100
107
100
126
130
129
144
158
144
134
141
115
127
122
111
96
85
75
75
81
3
14
8
9
24
19
20
18
17
23
30
44
39
39
48
53
50
48
46
48
49
43
39
39
35
37
39
72
410
343
81
903
729
487
557
558
518
870
965
821
1 034
1 134
1 467
1 359
1 258
1 257
1 192
1 185
1 102
1 123
863
819
869
1 115
28 474
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
50
49
68
71
78
57
64
60
52
43
47
57
52
53
38
43
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1)
Rapeakeräsalaatti1)
Isbergssallat1)
Sato
Yritysten
PintaSkörd
määrä
ala
Antal
Areal
företag
Pehmeäkerä- ja erikoissalaatit
Huvud- och specialsallat
Sato
Yritysten
PintaSkörd
määrä
ala
Kesäkurpitsa - Squash
Sato
Yritysten
PintaSkörd
määrä
ala
Antal
företag
Areal
ha 1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
127,8
0,8
0,1
0,9
0,4
112,2
..
..
..
..
11,3
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
6
11
1
4
3
17
1
8
1
1
20
6,9
23,3
..
66,5
9,3
152,4
..
17,6
..
..
28,5
99,9
443,3
..
617,3
118,3
2 155,9
..
274,8
..
..
308,8
14 416
19 067
..
9 280
12 696
14 147
..
15 588
..
..
10 826
33,6
263,6
..
73
315,5
4 096,7
4 317
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
10
13
15
20
21
25
34
20
16
20
27
33
30
38
34
34
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
80
153
83
149
130
240
305
170
155
195
239
304
290
266
355
264
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
228
266
332
310
271
279
266
238
221
201
187
165
141
129
99
94
86
73
53
48
55
68
74
93
115
91
98
143
176
238
277
315
349
344
345
349
340
343
346
323
366
337
352
328
316
593
540
674
701
991
1 078
1 376
1 156
1 375
1 886
2 371
2 402
3 060
3 423
3 614
3 809
3 916
3 866
4 134
4 611
4 239
4 101
4 854
4 535
3 919
4 662
4 097
4 317
Vuosina 1984 - 1994 rapeakeräsalaatin luvuissa mukana on myös pehmeäkeräsalaatti - I siffrorna av isbergsallat ingår också huvudsallat åren 1984 - 1994
55
2.3. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
Lehtiselleri - Bladselleri
Sato
PintaSkörd
ala
Yritysten
määrä
Antal
företag
Areal
Pinaatti - Spenat
Pintaala
Areal
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
Areal
ha 1 000 kg
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
2
9
1
3
2
2
26
1
1
12
1
1
23
..
32,6
..
9,9
..
..
94,6
..
..
17,6
..
..
26,7
..
38,0
..
110,0
..
..
1 912,9
..
..
278,0
..
..
444,6
..
1 167
..
11 134
..
..
20 212
..
..
15 758
..
..
16 650
1
4
1
1
1
1
4
..
3,6
..
..
..
..
1,5
..
46,0
..
..
..
..
20,9
..
12 811
..
..
..
..
14 197
4
2
4
2
2
1
-
0,3
..
46,3
..
..
..
-
2,2
..
453,7
..
..
..
-
6 559
..
9 790
..
..
..
-
84
185,8
2 828,8
15 224
13
7,6
112,0
14 756
15
57,7
470,7
8 153
..
..
..
..
..
..
..
..
..
325
331
382
347
314
274
246
193
189
162
148
134
109
112
104
103
89
84
318
342
419
533
543
605
583
473
492
459
493
573
567
587
532
505
415
385
355
325
297
307
273
241
203
193
186
5 618
6 507
7 640
7 812
8 761
12 461
9 925
8 994
9 387
7 658
9 640
9 437
8 025
8 808
7 529
7 480
7 502
6 196
5 893
5 984
5 574
5 559
5 715
4 347
2 725
3 732
2 829
15 224
..
..
..
..
..
..
..
..
..
94
95
90
88
59
58
57
60
49
39
42
33
28
20
17
17
19
13
9
12
8
10
12
9
13
17
12
13
13
13
13
9
9
8
11
9
11
11
11
9
8
7
8
15
8
141
219
114
182
171
169
235
311
178
222
216
222
186
199
110
152
202
149
173
187
137
115
113
98
118
475
112
14 756
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
26
28
26
26
20
25
16
15
15
12
14
11
14
14
16
15
15
49
50
54
39
41
33
26
27
31
41
39
41
25
36
39
49
55
63
73
75
58
66
72
112
117
92
58
593
584
567
489
632
413
357
403
494
417
652
484
485
512
502
700
768
823
1 139
832
844
620
822
950
766
752
471
8 153
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
56
Sato
PintaSkörd
ala
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
Raparperi - Rabarber
Sato
PintaSkörd
ala
Tilli - Dill
Areal
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Persilja - Persilja
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
8
12
3
1
1
5
6
5
1
1
2
1
-
1,3
4,1
0,2
..
..
0,8
0,6
0,9
..
..
..
..
-
4,6
55,3
0,2
..
..
0,7
1,4
15,9
..
..
..
..
-
5 635
13 577
1 438
..
..
920
2 500
17 430
..
..
..
..
-
30
52
13
19
6
18
14
4
1
4
1
2
2
2
19
29,1
37,3
2,9
11,5
3,6
2,6
1,3
0,6
..
0,4
..
..
..
..
6,1
30,0
91,9
4,3
5,5
2,0
4,6
3,7
0,1
..
0,5
..
..
..
..
15,1
1 031
2 465
1 502
482
570
1 783
2 843
200
..
1 184
..
..
..
..
2 494
46
9,5
110,8
12 212
187
96,5
160,7
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
90
85
85
91
88
97
83
73
78
66
67
63
59
58
53
48
46
25
28
26
26
27
22
24
19
18
21
11
16
16
15
18
19
16
14
16
12
12
12
12
11
11
10
10
494
556
639
454
611
504
417
382
382
336
236
190
176
217
185
160
147
148
152
150
110
99
118
93
60
72
111
12 212
..
..
..
..
..
..
..
378
337
325
376
428
422
428
408
400
381
373
328
319
282
270
238
227
212
197
187
..
..
..
..
..
..
..
71
76
73
86
126
118
166
164
170
157
140
121
123
98
104
115
113
84
92
96
..
..
..
..
..
..
..
430
394
324
410
466
414
441
234
350
319
345
240
258
199
261
240
236
163
189
161
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
ha 1 000 kg
kg/ha
9
12
3
3
3
6
2
1
1
2
1
7
1,1
1,6
0,6
0,3
0,2
0,5
..
..
..
..
..
1,2
2,1
3,2
0,9
2,6
0,1
4,4
..
..
..
..
..
5,5
1 975
2 010
1 508
7 541
735
8 730
..
..
..
..
..
4 478
1 667
50
6,2
19,8
3 199
1 667
..
..
..
..
..
..
..
164
155
161
214
196
173
171
175
148
124
131
90
104
96
76
75
66
52
51
50
..
..
..
..
..
..
..
14
13
16
23
28
28
28
28
19
17
18
11
11
10
9
7
9
5
6
6
..
..
..
..
..
..
..
73
62
64
164
150
118
101
75
86
55
58
33
45
34
33
28
32
15
13
20
3 199
57
2.3. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Valkosipuli - Vitlök
Yritysten
määrä
Antal
företag
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
1 000 kg
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
9
12
4
1
3
2
5
3
3
2
2
8
2
2
1,9
2,4
2,7
..
0,4
..
0,1
0,4
0,3
..
..
1,7
..
..
5,8
4,0
1,4
..
1,6
..
0,2
0,8
0,1
..
..
0,9
..
..
3 106
1 682
522
..
4 243
..
1 336
2 222
500
..
..
511
..
..
2
11
3
1
2
1
1
1
1
1
2
..
11,3
1,0
..
..
..
..
..
..
..
..
..
2,1
0,3
..
..
..
..
..
..
..
..
..
193
267
..
..
..
..
..
..
..
..
23
31
12
11
9
8
8
8
4
6
4
10
1
1
4
8
9,6
19,7
3,5
10,6
1,3
0,9
6,2
3,8
1,2
0,4
0,9
12,7
..
..
1,5
1,5
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
58
11,5
16,8
1 494
26
22,7
5,1
233
148
77,9
51,9
..
..
..
..
..
..
..
93
103
123
167
234
233
213
220
204
200
167
142
115
118
97
85
68
64
51
58
..
..
..
..
..
..
..
5
6
9
18
25
30
25
23
25
22
21
17
18
17
15
13
12
15
11
12
..
..
..
..
..
..
..
23
22
33
66
60
106
62
54
46
59
57
34
32
30
26
24
22
16
12
17
1 494
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
34
26
21
26
27
26
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
12
12
11
19
22
23
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
2
5
5
5
4
5
233
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
195
181
186
206
151
158
184
162
151
148
66
61
109
64
68
39
74
35
37
23
27
34
40
45
62
64
75
54
56
66
77
46
69
82
59
54
78
737
585
1 475
533
501
341
279
241
206
141
168
224
140
325
97
358
239
219
276
308
171
150
287
..
48
43
52
19841)
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
58
Pintaala
Areal
Muut vihannekset
Övriga grönsaker
Parsa - Sparris
2.4. Vihannesviljely avomaalla/teollisuuden sopimustuotanto vuosina 1990 - 2010
Grönsaksodling på friland/kontraktsproduktion för industrin åren 1990 - 2010
Vuosi
År
1)
1990
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1)
Yhteensä
Totalt
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
Tarhaherne
Trädgårdsärt
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
Valkokaali
Vitkål
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
Kukkakaali
Blomkål
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
..
..
..
..
1 125
1 054
863
688
600
552
452
416
415
384
328
266
233
222
187
205
178
2 476
2 310
2 466
2 357
2 535
2 778
2 743
2 527
2 404
2 392
2 285
2 253
2 372
2 450
2 304
2 032
1 980
2 090
1 733
1 816
1 667
46 943
48 046
49 580
40 219
52 898
52 454
46 556
56 301
40 066
50 640
45 222
48 427
49 423
49 934
50 084
50 580
44 858
51 109
41 117
49 036
46 042
..
..
..
..
141
134
150
134
133
131
115
112
126
113
102
58
78
86
68
71
51
787
611
798
894
928
945
1 120
1 038
1 056
1 061
996
1 002
1 078
1 030
927
610
799
869
658
675
529
4 762
3 904
4 614
5 596
4 145
4 866
6 688
5 767
3 877
5 044
4 697
4 777
4 985
4 189
4 452
2 478
2 865
4 047
3 022
3 077
1 912
..
..
..
24
24
28
28
25
17
22
22
18
18
21
16
17
20
17
16
21
20
119
68
63
58
50
71
64
61
47
59
50
50
46
63
65
61
63
70
71
76
64
4 809
3 133
2 900
1 789
2 204
2 516
1 192
2 350
1 622
2 265
2 056
2 010
2 319
2 545
2 598
3 026
3 237
3 451
3 222
3 665
3 517
..
..
..
..
41
38
37
33
25
27
25
20
20
20
20
20
13
9
-
57
53
58
58
68
71
72
61
54
64
56
53
54
59
55
51
34
25
-
703
713
990
576
1 003
904
894
821
678
898
828
813
772
775
722
642
448
330
-
"Yhteensä"- luvuissa on mukana myös siemenmausteet - I "totalt"-siffrorna ingår också frökryddor
Vuosi
År
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Porkkana
Morot
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
Punajuuri
Rödbeta
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
Lanttu
Kålrot
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
Mukulaselleri
Rotselleri
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
..
..
..
78
86
73
64
57
55
56
50
46
49
52
51
48
36
38
34
42
38
267
288
248
278
299
339
315
345
317
281
299
282
308
365
398
400
336
392
366
351
408
9 557
10 484
9 411
9 846
13 769
14 735
12 301
15 074
12 306
11 872
11 857
11 242
11 854
13 346
14 234
14 987
11 973
16 332
14 524
16 699
18 864
..
..
..
28
32
30
29
24
23
27
28
25
25
25
22
22
20
20
16
17
17
290
271
314
268
322
359
324
289
246
307
302
303
295
309
281
288
265
280
231
263
240
8 213
8 712
9 194
7 762
10 388
8 111
8 220
10 028
6 206
10 760
9 261
11 291
10 176
9 595
9 355
10 804
9 707
10 635
7 722
9 209
7 808
..
..
..
30
41
31
36
34
28
24
18
14
17
23
21
18
12
13
12
16
16
96
86
70
82
110
124
104
131
105
97
95
82
92
138
132
130
91
99
89
105
110
3 278
3 289
2 492
3 184
4 477
3 807
3 223
4 965
3 727
4 591
3 890
3 772
3 631
4 795
5 812
4 823
3 543
5 194
4 595
5 510
3 800
..
..
..
18
19
12
13
9
6
3
5
4
4
3
3
3
2
1
2
2
2
41
36
52
55
56
43
39
32
27
7
23
23
24
20
22
22
..
..
..
..
..
790
836
1 079
792
1 070
719
646
689
689
188
816
648
674
565
675
534
..
..
..
..
..
59
2.4. Jatk. - Forts.
Vuosi
År
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Vuosi
År
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
60
Palsternakka
Palsternacka
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
Avomaankurkku
Frilandsgurka
Yritysten
PintaSato
määrä
ala
Skörd
Antal
Areal
företag
Yritysten
määrä
Antal
företag
Kurpitsa
Pumpa
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pinaatti
Spenat
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
..
..
..
..
19
16
15
14
11
7
7
7
5
7
5
6
3
3
2
2
2
19
18
19
19
24
30
34
30
32
23
25
28
33
34
45
36
16
21
..
..
..
363
368
359
238
446
495
392
428
289
390
393
492
444
396
658
519
277
494
..
..
..
..
..
..
698
772
737
513
404
342
289
225
201
181
150
112
100
75
61
49
42
43
361
432
481
341
410
537
438
420
390
360
330
322
322
301
268
268
232
208
177
143
163
7 318
9 892
12 563
6 053
10 811
11 924
9 256
13 205
8 449
11 448
8 945
10 692
11 436
10 974
9 111
9 665
9 594
8 724
6 540
6 944
8 424
..
..
..
..
13
12
12
10
11
14
13
12
11
11
10
8
11
2
1
2
35
46
28
39
31
34
34
30
36
34
29
31
30
32
28
29
37
..
..
..
1 654
2 222
1 328
858
1 457
1 522
850
1 454
757
1 454
877
1 393
1 500
1 284
1 034
997
1411
..
..
..
..
..
..
..
2
2
3
2
2
2
3
4
4
4
4
3
3
6
7
8
3
26
26
30
40
38
40
23
35
38
47
54
62
72
74
57
62
67
92
82
86
43
355
401
490
413
644
479
454
440
498
689
763
818
1 132
828
835
609
814
928
465
743
405
Raparperi
Rabarber
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
Maustekasvit
Kryddväxter
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Sato
Skörd
Muut vihannekset
Övriga grönsaker
Yritysten
PintaSato
määrä
ala
Skörd
Antal
Areal
företag
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
kpl, st
ha
1 000 kg
..
..
..
..
10
4
9
7
6
4
3
3
5
4
2
3
2
2
2
3
5
8
8
3
9
2
1
6
5
5
1
1
1
1
1
..
1
..
..
..
0
2
207
162
166
136
66
13
66
111
48
21
10
25
21
24
..
10
..
..
..
14
26
..
..
..
..
26
23
35
19
15
15
6
8
7
7
7
10
6
4
5
4
3
51
109
65
50
44
14
14
9
13
8
4
4
6
7
6
7
5
1
2
2
2
90
210
120
103
97
72
72
24
33
28
15
23
10
22
10
31
18
6
12
8
6
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
8
9
10
12
10
11
9
6
17
17
319
258
237
167
152
167
155
39
38
43
21
11
11
16
20
68
20
24
22
73
63
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
3. Marja-, omena- ja taimitarhatuotanto
Bär-, äppel- och plantskoleproduktion
Marjoja viljellään itäisessä
Suomessa. Omenaviljelmät
löytyvät Ahvenanmaalta ja
Varsinais-Suomesta. Taimitarhatuotanto keskittyy Uudellemaalle
ja Hämeeseen.
1
Mansikka on pinta-alaltaan, tuotantomäärältään ja rahalliselta arvoltaan Suomen tärkein marja, jonka osuus
maamme marjantuotannosta oli 83 %. Hedelmäntuotanto oli valtaosin omenaa, jonka viljely on keskittynyt
ilmastollisesti lämpimille alueille Ahvenanmaalle ja etelärannikolle. Taimitarhat kasvattavat marja- ja hedelmäpuiden taimia sekä ammatti- että kotitarveviljelyyn. Tämän lisäksi taimistoilla tuotetaan koristepuita, ja
-pensaita sekä perennoja.
Marjanviljelyn väheneminen tasaantunut
Mansikka on valtamarja
Marjanviljelijöiden määrä on pudonnut viime vuosina.
Vuonna 2010 yritysten määrä laski 2 124 yritykseen (vähennystä edellisvuoteen 73). Kuitenkin pinta-alallinen vähennys on ollut huomattavasti maltillisempaa. Edellisvuoteen verrattuna viljelyala väheni vain 65 hehtaarilla. Kokonaismarja-ala oli 6 152 hehtaaria, josta satoikäistä oli
5 331 hehtaaria. Marjasato kärsi helteestä jääden 12,5 miljoonaan kiloon, josta mansikkaa oli 83 %. Marjojen sopimustuotantoala väheni 913 hehtaariin, josta satoikäistä
alaa oli 793 hehtaaria. Satoikäisestä marja-alasta oli 15 %
teollisuuden sopimustuotannossa. Luomutuotannossa
Suomen satoikäisestä marja-alasta oli viime vuonna 536
hehtaaria, vähennystä edellisvuoteen 82 hehtaaria. Koko
maan marja-alasta luomutuotannon osuus oli 9 %. Luomumarja-alasta oli reilu puolet oli herukkaa (303 ha). Kaikista
Suomen marjatiloista 13 prosentilla oli luomumarjojen viljelyä.
Mansikanviljelijöiden määrä on vähentynyt voimakkaasti
viime vuosina. Viime vuonna yritysmäärä laski 1 371 yritykseen (vähennystä edellisvuoteen 55 kpl). Mansikka-alat
ovat olleet laskussa pitkään, mutta viimeisen kahden
vuoden aikana suunta on kääntynyt lievään nousuun.
Vuonna 2009 ala kasvoi 45 hehtaarilla ja viime vuonna 41
hehtaarilla. Eniten mansikan tuotantoalat kasvoivat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella noin 24 hehtaarilla ja
Varsinais-Suomessa vajaalla 15 hehtaarilla. Kokonaisala oli
3 311 hehtaaria. Satoikäistä mansikkaa oli 2 917 hehtaaria.
Kuivuus haittasi marjojen kasvua ja sato jäi 10,3 miljoonan
kiloon. Satotaso on paras Pohjois-Savossa (4 300 kg/ha)
ja Pohjanmaalla (4 100 kg/ha). Mansikan satomäärät vaihtelevat voimakkaasti varsinkin sääolojen vuoksi. Myös uudet viljelymenetelmät mahdollistavat satotason nostamisen. Mansikan tuotannon valta-alue on Pohjois-Savo, mut-
3.1. Marjantuotanto 2010
Bärproduktion 2010
vadelma - hallon
0,5 milj. kg
herukat - vinbär
1,4 mij.kg
3.2. Marjanviljelyala 2010
Odlingsareal för bär 2010
muut - övriga
395 ha
muut - övriga
0,2 milj. kg
mansikka - jordgubbe
10,3 milj. kg
vadelma - hallon
440 ha
mansikka - jordgubbe
3 311 ha
herukat - vinbär
2 007 ha
Yhteensä 12,5 milj. kg - Totalt 12,5 milj. kg
62
Yhteensä 6 152 ha - Totalt 6 152 ha
3. Bär-, äppel- och plantskoleproduktion
ta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa on merkittävää
mansikantuotantoa. Suomen marja-alasta puolet on mansikkaa ja sen osuus marjojen tuotantomäärästä on ollut
80 - 85 prosentin luokkaa. Vuonna 2009 mansikka-alasta oli
luomutuotannossa neljä prosenttia eli 129 hehtaaria. Luomumansikkasato oli 217 tonnia. Luomumansikan satotaso
oli puolet tavalliseen viljelyyn verrattuna.
musta- ja viherherukkaa sekä punaherukkaa. Herukoiden
sopimustuotantoala oli 859 hehtaaria. Sopimustuotantomarjasato oli 1,7 miljoonaa kiloa, josta musta- ja viherherukkaa oli vajaa miljoona.
Musta- ja viherherukan satotasot alhaisia
Omena-ala kasvoi edellisvuoden notkahduksen jälkeen
ennätyslukemiin eli 679 hehtaariin. Omenatilojen määrä
väheni hieman, 376 tilaan, joiden keskimääräinen omenaala oli 1,8 hehtaaria/yritys. Suurimmat omenatilat löytyivät
Ahvenanmaalta. Kokonaisalasta 40 prosenttia oli Ahvenanmaalla ja saman verran alaa oli Varsinais-Suomen ja
Uudenmaan ELY-keskusten alueilla yhteensä. Nuorta, satoa tuottamatonta omena-alaa oli keskimäärin 14 % koko
omena-alasta. Nuoren kasvuston osuus koko alasta on pysynyt melko ennallaan viimeisen viiden vuoden aikana.
Mansikan jälkeen pinta-alallisesti suurin marjakasvi olivat
herukat, yhteensä 1 990 ha. Musta- ja viherherukkaa viljeli viime vuonna 779 tilaa yhteensä 1 700 hehtaarin alalla. Vuonna 2010 herukoidenkin kasvua haittasi kuivuus
ja musta- ja viherherukan sato jäi vajaaseen miljoonaan
kiloon. Viime vuonna satotaso jäi 677 kiloon hehtaarilta.
Musta- ja viherherukan satotasot ovat viime vuosina olleet
kovin alhaisia johtuen muun muassa vanhoista kasvustoista. Punaherukan pinta-ala säilyi ennallaan 196 hehtaarissa,
josta satoikäistä alaa oli 158 hehtaaria. Satoa saatiin 326
tonnia (+ 65 tn). Herukkatuotanto keskittyi Pohjois- Savon
ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueille, joissa oli 40 %
Suomen herukka-alasta. Karviaisen tärkein tuotantoalue
oli Pohjois-Karjala, jonka alueelta tuli puolet Suomen karviaissadosta. Herukat ovat yleisimmin luomutuotettu marja
ja viime vuonna koko herukka-alasta oli luomutuotannossa 15 % eli 303 ha. Luomuherukan osuus kaikesta tuotetusta herukasta oli viisi prosenttia.
Omenaa Ahvenanmaalta ja
Varsinais-Suomesta
Omenasato oli vuonna 2010 suunnilleen sama kuin vuonna 2009 eli noin 4,3 miljoonaa kiloa. Siitä suurin osa eli
70 % tuli Ahvenanmaalta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
alueelta saatiin omenaa 0,7 miljoonaa kiloa ja Uudeltamaalta 0,3 miljoonaa kiloa.
Satoikäistä luomuomena-alaa oli viime vuonna 66 tilalla
yhteensä 38 hehtaaria. Koko omena-alasta luomutuotannossa oli kuusi prosenttia. Satoikäistä luomuomena-alaa
oli 25 hehtaaria. Luomuomenien sato oli 29 tonnia eli prosenttia koko omenatuotannosta.
Pensasmustikasta ennätyssato
Pinta-alallisesti pienemmistä marjoista oli rahalliselta
arvoltaan tärkein vadelma, jota viljeltiin 440 hehtaarin
alalla ja satoa tuli reilut puoli miljoonaa kiloa. Vadelman
tuotannon vahvat alueet ovat Savossa. Pensasmustikan
viljely keskittyi Varsinais-Suomeen, mutta myös EteläSavosta saatiin kohtuullinen sato. Pensasmustikan ala on
ollut viimeiset vuodet 70-75 hehtaaria ja satomäärät ovat
vaihdelleet runsaasti. Viime vuonna saatiin ennätyssato
eli 91 tonnia, joka oli 15 tonnia edellisvuotista suurempi.
Pinta-alaltaan suurimman erikoismarjan tyrnin ala väheni
kuudella hehtaarilla 193 hehtaariin, josta satoikäistä oli 148
hehtaaria. Sato jäi 43 tonniin eli vähennystä edellisvuoteen
oli 11 tonnia. Tyrnin valta-alueita olivat Etelä-Pohjanmaan
ja Pohjanmaan alueet.
Marjojen sopimustuotanto on herukkaa
Marja-alasta 961 hehtaarilla oli marjoja sopimustuotantoa
teollisuudelle. Eniten sopimustuotannossa oli varsinkin
Taimitarha-alasta suurin osa
koristekasvituotannossa
Taimitarhojen väheneminen pysähtyi viime vuonna ja
kipusi jälleen hieman yli 500 hehtaarin. Sen sijaan yritysmäärän supistuminen jatkui ja vuonna 2010 taimistotuotteita tuotti enää reilut 170 yritystä. Pinta-alasta lähes 90
prosenttia oli koristekasvituotannossa. Eniten tilaa vaatii
koristepuiden kasvatus ja ne olivatkin pinta-alallisesti tärkein taimitarhakasviryhmä. Koristepuiden viljelyala kasvoi
(+15 ha), samoin hedelmä- ja marjakasvien sekä koristepensaiden. Perenna-ala sen sijaan väheni. Taimitarhatuotanto oli erittäin voimakkaasti keskittynyttä ja alasta 54 %
(274 ha) oli Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla.
Kyseisillä alueilla sijaitsee useita suuria taimitarhoja. Selvästi suurimmat taimitarhat olivat Hämeen alueella, siellä
taimitarhojen keskiala oli 10 hehtaaria (koko maassa vajaa
kolme ha/yritys). Leikkokukkia ja leikkovihreää viljeltiin 50
hehtaarin alalla.
63
3.1. Marjanviljely avomaalla alueittain/kokonaistuotanto 2010
Bärodling på friland områdesvis/totalproduktion 2010
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
64
Yhteensä
Totalt
Pinta-ala
Satoyhteensä
ikäinen
Areal
kasvusto
totalt
Skördemogen
växtlighet
ha
ha
Sato
yhteensä
Skörd
totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
1 000 kg
kpl, st
Musta- ja viherherukka
Svarta och gröna vinbär
Sato yhteensä
Pinta-ala
SatoSkörd totalt
yhteensä
ikäinen
Areal
kasvusto
totalt
Skördemogen
växtlighet
ha
ha
1 000 kg
kg/ha
100
263
113
123
99
110
220
300
166
143
129
108
154
47
38
11
219,4
544,6
212,4
468,5
293,7
405,4
645,8
1 334,0
733,0
324,9
195,5
201,5
427,6
97,7
32,1
16,4
184,0
495,0
171,5
424,1
258,7
362,2
566,0
1 167,7
608,0
280,1
155,4
175,0
368,9
71,9
28,5
13,7
497,3
1 647,1
430,5
1 042,2
531,2
707,4
1 111,9
3 769,7
1 084,7
413,1
263,1
334,9
455,7
118,4
36,9
20,9
34
43
20
40
47
39
86
116
92
64
37
44
82
18
15
2
38,5
20,8
10,1
40,4
116,8
112,0
203,1
344,3
359,6
117,7
23,6
65,5
219,5
44,8
7,0
..
36,5
19,5
9,0
37,5
92,3
97,5
187,2
294,4
293,9
97,3
22,6
59,5
186,2
31,6
6,5
..
17,8
15,2
5,2
23,7
83,3
26,2
152,7
322,8
163,0
91,9
7,8
14,8
23,5
43,7
3,1
..
487
780
585
632
903
268
816
1 096
555
944
344
248
126
1 384
482
2 068
2 124
6 152,4
5 330,6
12 465,0
779
1 724,0
1 471,8
995,5
677
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
4 025
3 732
3 878
3 828
3 765
3 885
3 909
3 892
3 755
3 662
3 699
4 462
4 492
4 407
4 257
4 112
4 043
3 724
3 545
3 294
3 160
3 051
2 663
2 436
2 315
2 197
2 124
3 724
3 581
3 948
4 098
4 301
4 677
5 194
5 255
5 478
5 412
5 871
7 286
7 452
7 493
7 540
7 652
7 606
7 459
7 232
7 060
6 922
6 881
6 700
6 516
6 305
6 218
6 152
2 896
2 837
3 096
3 196
3 209
3 338
3 953
3 927
4 175
4 206
4 461
5 670
5 805
5 932
5 960
6 168
5 930
5 962
5 871
5 727
5 763
5 853
5 703
5 685
5 424
5 413
5 331
11 681
12 917
13 303
9 811
10 695
12 393
14 126
12 220
14 811
12 687
11 771
11 593
14 972
12 949
11 349
12 414
14 701
14 777
13 939
11 316
12 174
13 130
13 349
12 268
13 095
14 518
12 465
1 261
1 121
1 212
1 218
1 150
1 204
1 272
1 192
1 118
1 073
1 075
1 292
1 331
1 275
1 308
1 280
1 279
1 181
1 187
1 152
1 119
1 088
948
900
864
813
779
830
787
970
978
1 000
1 084
1 245
1 225
1 217
1 179
1 213
1 381
1 427
1 448
1 517
1 630
1 795
1 915
2 035
2 113
2 147
2 113
2 010
1 951
1 887
1 805
1 724
614
665
824
825
837
845
1 003
1 012
1 038
1 025
1 063
1 249
1 257
1 220
1 234
1 251
1 187
1 311
1 426
1 559
1 751
1 802
1 668
1 678
1 567
1 571
1 472
2 246
1 852
2 066
1 568
803
1 811
2 316
2 124
1 845
2 459
1 709
1 963
1 807
1 685
1 546
1 033
1 587
1 082
1 289
2 055
1 601
1 784
1 596
1 470
992
1 718
996
677
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten Pinta-ala
määrä yhteensä
Antal
Areal
företag
totalt
Punaherukka
Röda vinbär
Sato yhteensä
SatoSkörd totalt
ikäinen
kasvusto
Skördemogen
växtlighet
ha
1 000 kg
kg/ha
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
ha
11
9
7
12
14
11
42
28
35
20
3
3
16
5
3
1
1,2
2,2
2,4
11,2
23,1
11,9
55,5
12,7
42,5
19,2
0,5
0,3
4,8
7,8
0,2
..
1,2
1,6
2,4
9,6
21,1
11,6
45,2
9,4
36,4
16,3
0,5
0,3
2,4
0,2
0,1
..
1,8
5,5
1,9
14,3
35,1
2,8
105,0
24,3
84,7
46,8
0,8
0,2
1,4
0,5
0,4
..
1 466
3 540
782
1 488
1 663
238
2 323
2 591
2 328
2 876
1 677
761
605
2 091
5 063
..
4
5
1
3
5
5
18
5
16
14
2
2
7
2
1
-
1,4
2,3
..
4,8
2,7
2,9
26,6
1,6
11,6
28,3
..
..
2,3
..
..
-
220
195,5
158,2
325,6
2 060
90
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
798
655
682
617
588
582
588
509
461
447
448
510
500
446
428
418
424
371
355
365
353
319
280
268
233
228
220
254
226
240
251
258
246
271
253
242
248
243
247
245
236
236
226
221
217
213
217
212
214
214
197
195
196
196
216
190
209
212
205
196
234
214
224
229
230
238
233
219
220
207
191
177
177
164
173
173
183
160
153
153
158
658
468
614
96
407
590
633
445
418
1 048
520
471
654
457
293
367
553
221
349
475
247
274
408
289
143
261
326
2 060
185
139
146
150
135
149
144
114
110
110
122
141
151
139
146
141
153
142
137
143
141
127
112
114
97
92
90
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
kpl, st
Valkoherukka
Vita vinbär
Pinta-ala
Satoyhteensä
ikäinen
Areal
kasvusto
totalt
Skördemogen
växtlighet
ha
ha
Sato yhteensä
Skörd totalt
1 000 kg
kg/ha
1,4
0,3
..
4,8
2,7
2,5
18,9
1,6
11,2
19,4
..
..
1,0
..
..
-
0,1
1,3
..
15,9
2,7
0,5
33,1
4,8
16,7
40,2
..
..
0,4
..
..
-
40
5 260
..
3 370
999
191
1 893
2 988
1 674
2 078
..
..
337
..
..
-
87,2
66,4
116,1
1 838
70
64
63
69
60
78
81
72
75
70
79
95
100
109
114
121
127
127
125
121
126
115
117
115
108
95
87
54
57
60
64
57
70
74
58
60
59
58
77
78
86
88
92
91
90
89
98
100
98
97
87
82
76
66
185
161
174
99
179
256
198
152
161
178
97
141
131
119
74
113
184
92
120
182
155
179
171
177
103
120
116
1 838
65
3.1. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
66
Vadelma- ja mesivadelma
Hallon och åkerbärshallon
Sato yhteensä
Pinta-ala
SatoSkörd totalt
yhteensä
ikäinen
Areal
kasvusto
totalt
Skördemogen
växtlighet
ha
ha
1 000 kg
kg/ha
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pinta-ala
yhteensä
Areal
totalt
kpl, st
ha
Karviainen
Krusbär
Satoikäinen
kasvusto
Skördemogen
växtlighet
ha
Sato yhteensä
Skörd totalt
1 000 kg
kg/ha
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
23
60
25
39
32
40
97
126
51
33
31
17
44
10
6
1
6,4
48,5
24,2
27,6
22,8
32,8
76,6
104,4
25,4
21,4
14,9
16,2
15,7
1,6
0,8
..
5,8
42,1
21,3
23,0
20,8
31,9
67,8
95,0
23,0
19,6
13,3
14,5
13,6
1,2
0,4
..
5,6
48,5
31,9
29,5
35,3
42,5
118,0
147,7
30,1
11,0
13,4
7,4
7,9
0,4
0,2
..
960
1 152
1 496
1 281
1 699
1 332
1 741
1 556
1 311
562
1 010
512
579
337
374
..
7
5
4
3
5
10
8
9
17
8
1
5
1
2
-
0,4
0,8
4,2
0,7
0,2
2,4
1,7
1,6
13,9
2,7
..
0,9
..
..
-
0,4
0,8
3,1
0,6
0,2
2,4
1,7
1,6
13,5
2,5
..
0,9
..
..
-
0,3
1,8
2,2
0,7
0,2
1,4
9,7
3,6
26,6
8,1
..
0,3
..
..
-
783
2 335
706
1 118
1 356
608
5 552
2 274
1 973
3 329
..
356
..
..
-
635
439,6
393,7
529,4
1 347
85
31,3
29,6
55,2
1 987
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
340
335
367
345
358
399
431
447
430
396
473
604
674
702
745
748
748
739
766
775
783
782
694
670
651
644
635
72
76
100
101
98
112
134
142
145
144
173
240
277
311
340
350
383
408
431
462
466
473
469
472
459
440
440
52
63
80
88
87
95
115
117
130
125
144
204
232
271
296
300
300
335
380
400
409
418
423
424
406
386
394
94
97
180
67
84
201
170
208
258
184
228
308
323
265
265
307
457
418
539
540
378
608
524
436
534
567
529
1 347
235
189
193
170
139
160
170
141
149
126
146
156
156
155
159
153
149
137
130
132
126
121
111
106
97
89
85
24
16
23
26
25
30
26
31
28
31
34
40
40
40
40
40
37
37
31
33
32
32
33
34
33
32
31
12
11
19
22
21
26
22
19
21
22
28
36
35
35
36
36
35
33
30
26
30
29
31
32
30
31
30
25
39
42
18
17
48
79
39
44
88
30
42
74
36
42
35
60
47
45
33
34
33
51
47
30
67
55
1 987
1 000 kg
kg/ha
kpl, st
ha
Tyrni
Havtorn
Satoikäinen
kasvusto
Skördemogen
växtlighet
ha
134,0
407,8
122,9
326,2
98,6
193,4
230,2
749,6
207,4
114,5
65,9
73,0
128,0
36,0
19,6
9,6
466,5
1 537,5
385,9
938,2
367,0
626,8
678,4
3 257,1
751,5
209,8
225,3
299,7
419,1
73,4
33,2
16,5
3 481
3 770
3 140
2 876
3 721
3 240
2 947
4 345
3 623
1 832
3 419
4 105
3 275
2 036
1 693
1 726
2
23
23
12
5
17
24
21
17
17
56
29
31
2
2
2
..
6,0
11,0
6,3
2,7
18,1
7,8
6,1
6,4
3,2
79,7
26,0
15,3
..
..
..
..
5,1
9,0
5,5
1,8
17,7
6,5
5,8
6,2
2,6
50,8
19,4
14,6
..
..
..
..
3,3
1,5
2,1
0,7
0,3
1,6
2,6
2,3
0,2
13,0
11,6
2,3
..
..
..
..
657
172
586
385
19
254
2 274
396
70
256
598
157
..
..
..
3 311,1
2 916,7
10 285,7
3 526
283
192,3
148,2
43,1
296
2 473
2 408
2 550
2 669
2 852
3 121
3 423
3 508
3 736
3 707
4 083
5 195
5 259
5 243
5 183
5 125
4 838
4 509
4 091
3 760
3 552
3 526
3 451
3 340
3 225
3 270
3 311
1 946
1 846
1 904
1 983
1 997
2 101
2 496
2 494
2 692
2 729
2 916
3 816
3 913
4 024
4 019
4 208
4 049
3 909
3 610
3 308
3 060
3 055
2 989
2 982
2 871
2 881
2 917
8 466
10 296
10 225
7 961
9 202
9 478
10 722
9 234
12 074
8 715
9 173
8 626
11 913
10 330
9 091
10 516
11 816
12 874
11 470
7 899
9 593
10 050
10 377
9 697
11 151
11 578
10 286
3 526
2
1
2
1
2
1
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
270
297
333
359
388
382
335
319
302
287
283
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
116
152
189
207
223
217
209
209
206
198
192
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
27
53
83
96
133
160
169
161
155
159
148
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
21
26
89
100
112
136
125
53
66
74
43
296
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten Pinta-ala
määrä yhteensä
Antal
Areal
företag
totalt
kpl, st
ha
65
208
78
77
48
76
138
237
98
87
51
51
84
36
31
6
159,4
444,2
156,4
360,0
103,9
218,7
265,4
852,1
252,4
122,4
73,5
84,7
144,1
40,5
22,2
11,2
1 371
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
3 108
2 838
2 912
2 891
2 910
2 990
3 088
3 050
2 988
2 917
2 962
3 575
3 606
3 570
3 440
3 232
3 073
2 791
2 560
2 288
2 130
2 023
1 769
1 607
1 521
1 426
1 371
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Mansikka
Jordgubbe
Satoikäinen
kasvusto
Skördemogen
växtlighet
ha
Sato yhteensä
Skörd totalt
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pinta-ala
yhteensä
Areal
totalt
Sato yhteensä
Skörd totalt
1 000 kg
kg/ha
67
3.1. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
68
Pensasmustikka
Buskblåbär
Sato yhteensä
Pinta-ala
SatoSkörd totalt
yhteensä
ikäinen
Areal
kasvusto
totalt
Skördemogen
växtlighet
ha
ha
1 000 kg
kg/ha
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Muut marjat1)
Övriga bär1)
Pinta-ala
Satoyhteensä
ikäinen
Areal
kasvusto
totalt
Skördemogen
växtlighet
ha
ha
Sato
yhteensä
Skörd
totalt
1 000 kg
8
27
10
15
8
14
19
17
9
19
3
3
5
3
7,1
15,7
2,7
6,9
5,6
4,8
6,5
6,2
2,9
9,2
1,7
2,2
0,2
2,4
3,2
14,2
2,5
6,4
5,3
3,9
6,0
5,3
2,8
7,2
0,9
1,7
0,2
1,3
4,8
29,8
1,4
16,2
3,9
5,9
12,3
3,5
3,6
4,7
2,1
0,0
0,1
2,2
1 504
2 107
559
2 543
738
1 527
2 049
663
1 264
650
2 494
18
291
1 834
5
12
8
8
5
7
14
18
22
6
4
8
21
2
1
1
4,1
4,3
1,5
10,5
15,9
1,9
2,6
5,1
18,5
0,8
1,5
4,7
24,8
..
..
..
1,2
3,8
1,2
10,5
15,9
1,4
2,5
5,1
13,6
0,8
1,3
4,7
21,9
..
..
..
0,5
4,1
0,2
1,7
2,9
1,2
1,1
3,2
6,2
0,4
0,5
1,0
0,8
..
..
..
160
74,0
61,0
90,6
1 490
142
97,5
85,1
23,8
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
..
..
..
1
1
1
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
109
134
162
176
180
190
176
170
167
161
160
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
30
40
49
63
69
70
76
75
77
70
74
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
15
17
26
31
49
51
62
67
64
56
61
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
3
5
12
9
21
34
60
77
54
76
91
1 490
..
..
..
..
..
..
..
..
..
144
194
290
319
337
344
433
163
134
147
161
162
160
142
144
157
145
142
2
4
3
3
6
8
13
25
34
32
45
86
102
107
110
162
58
55
67
85
97
120
120
122
116
112
97
1
4
1
2
5
5
10
13
11
16
21
48
56
77
68
74
35
37
50
46
58
68
80
96
95
101
85
0
4
2
3
2
10
8
18
10
16
13
42
70
57
38
43
22
13
25
21
34
30
36
21
21
56
24
1)
Muihin marjoihin luetaan karpalo, marja-aronia, mesimarja, pihlaja, ruusukvitteni, ruusunmarja, marjasinikuusama ja marjatuomipihlaja.
1)
Till övriga bär räknas tranbär, bäraronia, åkerbär, rönnbär, rosenkvitten, nypon, bärblåtry och västamerikansk häggmispel
3.2. Marjanviljely avomaalla/teollisuuden sopimustuotanto vuosina 2000 - 2010
Bärodling på friland/kontraktsproduktion för industrin åren 2000 - 2010
Vuosi
År
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Vuosi
År
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Vuosi
År
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
272
262
247
266
244
231
180
168
127
144
129
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
63
59
61
59
52
51
55
58
42
48
50
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
108
116
88
85
80
74
44
33
28
28
18
Yhteensä - Totalt
Pinta-ala
Satoikäinen
yhteensä
kasvusto
Areal
Produktiv
totalt
kultur
ha
1 139
1 207
1 235
1 260
1 241
1 159
1 009
1 001
866
961
913
933
968
1 065
1 097
1 109
1 037
883
865
741
842
793
Sato
yhteensä
Skörd
totalt
1 000 kg
Musta- ja viherherukka - Svarta och gröna vinbär
Yritysten
Pinta-ala
Satoikäinen
Sato
määrä
yhteensä
kasvusto
yhteensä
Antal
Areal
Produktiv
Skörd
företag
totalt
kultur
totalt
kpl, st
ha
ha
1 000 kg
2 137
1 610
1 810
2 333
1 798
1 966
1 710
1 357
1 020
1 665
1 075
164
151
157
178
159
140
117
126
105
109
101
Sato
yhteensä
Skörd
totalt
1 000 kg
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
103
103
104
90
95
87
108
96
65
86
91
381
149
247
356
161
182
307
186
59
19
229
36
36
35
32
32
31
25
25
20
23
17
Mansikka - Jordgubbe
Pinta-ala
Satoikäinen
yhteensä
kasvusto
Areal
Produktiv
totalt
kultur
ha
ha
Sato
yhteensä
Skörd
totalt
1 000 kg
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
672
752
626
436
512
608
384
296
361
379
147
24
28
26
32
26
27
14
12
13
17
18
Punaherukka - Röda vinbär
Pinta-ala
Satoikäinen
yhteensä
kasvusto
Areal
Produktiv
totalt
kultur
ha
ha
111
121
116
107
103
102
116
108
80
105
111
202
183
158
135
146
150
91
71
85
74
35
185
179
152
125
137
139
87
66
75
68
33
725
789
855
916
874
811
722
736
624
703
704
558
593
716
789
770
721
610
629
531
616
611
898
599
789
1 335
964
986
858
694
491
973
591
Valkoherukka - Vita vinbär
Pinta-ala
Satoikäinen
yhteensä
kasvusto
Areal
Produktiv
totalt
kultur
ha
ha
Sato
yhteensä
Skörd
totalt
1 000 kg
75
84
80
68
77
70
62
68
57
51
35
61
66
68
65
69
64
59
56
49
46
31
143
73
105
149
126
149
132
142
78
101
66
Muut marjat - Övriga bär
Pinta-ala
Satoikäinen
yhteensä
kasvusto
Areal
Produktiv
totalt
kultur
ha
ha
Sato
yhteensä
Skörd
totalt
1 000 kg
26
30
26
34
42
26
19
18
21
28
27
25
26
24
28
38
25
19
17
20
26
27
42
37
43
57
36
42
29
39
31
55
42
69
3.3. Taimitarha- ja leikkokukkaviljely avomaalla alueittain 2010
Plantskole- och snittblomsterodling på friland områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Yhteensä
Totalt
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1)
70
Taimitarhat
Plantskolor
Hedelmä- ja
Koristemarjakasvit
pensaat
Frukt- och
Prydnadsbärväxter
buskar
ha
ha
Koristepuut
Prydnadsträd
ha
Perennat
Perenner
kpl, st
ha
30
14
8
15
10
7
8
13
18
9
6
9
17
2
7
-
126,0
28,8
18,7
147,8
62,4
5,6
22,6
10,7
6,6
28,7
4,7
26,6
7,1
1,1
9,1
-
28,8
5,7
0,5
3,1
4,2
0,1
2,4
2,0
3,9
4,2
0,3
4,8
0,8
0,5
0,7
-
61,1
8,9
3,5
20,9
35,8
2,4
3,8
4,1
0,9
10,0
2,6
8,8
3,3
0,5
3,0
-
29,4
12,2
12,3
121,6
21,4
1,8
15,4
2,9
1,2
13,5
0,9
10,0
1,4
3,9
-
6,7
2,0
2,5
2,3
1,0
1,2
1,0
1,6
0,6
1,0
1,0
3,0
1,7
0,1
1,6
-
15
15
3
8
9
12
11
4
4
10
1
2
3
1
-
23,7
6,2
0,9
1,8
4,4
3,5
1,7
1,9
1,0
2,2
..
..
0,2
..
-
173
506,3
61,9
169,5
247,7
27,2
98
51,2
1)
1)
358
238
360
450
468
499
508
593
647
628
627
644
647
610
620
571
552
196
208
190
192
186
176
159
163
166
170
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
291
331
321
331
315
291
263
265
233
248
23
17
17
25
24
27
35
41
42
38
40
40
37
48
48
37
39
35
36
36
34
41
37
46
31
33
27
165
144
156
122
140
157
194
214
240
245
294
263
286
278
256
246
248
204
215
195
218
130
94
91
136
119
98
23
22
25
21
22
27
40
48
48
57
66
78
102
82
87
89
94
76
82
79
89
62
34
35
42
47
51
248
239
265
278
273
310
321
328
335
350
371
376
367
347
362
343
325
314
308
286
276
270
220
210
191
184
173
458
331
476
566
601
635
702
743
797
796
787
809
779
751
758
696
664
607
651
622
632
628
566
536
511
488
506
77
76
99
91
109
109
92
109
108
120
110
111
95
93
90
89
72
84
76
74
74
86
62
68
53
56
62
ha
Leikkokukat ja -vihreä
Snittblommor och -grönt
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
kpl, st
ha
Vuosina 1984 - 2000 koristepuut ja -pensaat sisältyvät samaan pinta-alaan - Under 1984 - 2000 ingår prydnadsbuskar och -träd i samma areal
3.4. Omenanviljely alueittain 2010
Äppelodling områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pinta-ala
yhteensä
Areal
totalt
Satoa tuottamaton
nuori kasvusto 1)
Icke skördemogen
ung växtlighet1)
kpl, st
ha
38
75
8
20
15
27
44
26
26
22
6
4
6
8
104,5
161,6
5,7
24,9
14,6
28,7
29,5
8,2
10,4
14,2
1,5
1,8
0,7
2,5
Sato
Skörd
ha
Satoikäinen
kasvusto 2)
Skördemogen
växtlighet2)
ha
1 000 kg
kg/ha
9,3
13,7
2,2
4,2
7,1
4,5
8,5
2,6
7,0
3,0
0,5
1,1
0,5
1,0
95,2
147,9
3,5
20,7
7,4
24,2
21,0
5,5
3,4
11,2
1,0
0,7
0,2
1,5
277,8
670,9
7,9
94,8
11,7
53,0
38,2
16,9
8,2
18,5
0,3
0,2
1,0
0,7
2 919
4 536
2 249
4 587
1 577
2 194
1 818
3 053
2 434
1 645
263
348
5 938
497
-
-
-
-
-
-
51
270,7
26,2
244,5
3 061,9
12 521
376
679,3
91,5
587,8
4 262,0
7 250
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
..
475
504
406
336
362
338
287
266
274
295
339
344
355
357
361
390
374
413
428
427
428
386
383
393
386
376
437
389
433
374
335
390
380
361
348
354
377
419
437
452
464
479
506
531
560
596
620
646
635
649
668
653
679
112
129
119
114
90
94
113
63
59
61
76
60
66
112
94
66
77
94
116
130
123
111
94
94
86
89
91
326
259
314
260
245
297
267
298
288
293
301
359
371
340
370
414
429
437
444
466
497
534
541
555
583
565
588
2 602
1 705
2 305
952
1 525
2 478
2 414
2 019
2 343
2 325
1 989
2 438
2 146
2 725
1 892
2 427
2 749
2 699
3 153
2 834
2 675
3 610
3 261
3 468
4 282
4 268
4 262
7 250
1)
Alle 7-vuotiaiden puiden viljelyala 1984 - 1998 - Odlingsareal för under 7-åriga träd 1984 - 1998
2)
Vähintään 7- vuotiaiden puiden viljelyala vuosina 1984 - 1998 - Odlingsareal för minst 7-åriga träd 1984 - 1998
71
3.5. Luomumarjojen viljely 2010
Odling av ekobär 2010
Kaikki tilat
Alla odlingar
Laji
Sort
Luomutilat
Ekoodlingar
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Pinta-ala
yhteensä
Areal
totalt
Sato
Skörd
ha
1 371
Herukat - Vinbär
Vadelma - Hallon
Mansikka - Jordgubbe
Marjat yhteensä - Bär totalt
Pinta-ala
yhteensä
Areal
totalt
Sato
Skörd
1 000 kg
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Pintaala
Areal
Sato
Skörd
1 000 kg
Yritysten
määrä
Antal
företag
%
ha
%
%
3 311
10 286
143
122
193
10
4
2
817
2 007
1 437
635
440
529
155
303
71
19
15
5
67
19
11
11
4
2
2 124
6 152
12 465
268
536
296
13
9
2
Lähde: Evira, Luomurekisteri 2010 ja Tike, Puutarhatilastot 2010
Källa: Evira, Ekoregister 2010 och Tike, Trädgårdsstatistik 2010
72
Luomun osuus %
Andel ekologisk odling %
4. Kasvihuonevihannesten tuotanto
Produktion av grönsaker i växthus
Kasvihuonevihannesten tuotanto
keskittyy Pohjanmaalle ja
Varsinais-Suomeen. Tärkeimmät
kasvihuoneissa viljellyt
vihannekset ovat tomaatti
ja kasvihuonekurkku.
1
Kasvihuonevihanneksia viljeli viime vuonna yhteensä 850 yritystä 267 hehtaarin alalla (kts. taulukko 1.10)
Näistä 79 yrityksellä oli ruukkuvihannestuotantoa. Ruukkuvihannesala oli 25 hehtaaria. Vuoteen 2009
verrattuna kasvihuonevihannesala kasvoi hehtaarilla ja yritysten väheni 46 yrityksellä. Yritysten lukumäärä
väheni eniten Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, pinta-alallisesti väheneminen oli suurinta VarsinaisSuomessa.
Tomaatti viljellyin kasvihuonevihannes
Tärkeimmät kasvihuonevihannekset sekä alaltaan että
määrältään olivat tomaatti ja kurkku. Kolme neljäsosaa
(181 ha) kasvihuonevihannesalasta oli tomaatti- ja kurkkuviljelyssä. Kaiken kaikkiaan kasvihuonevihanneksia tuotettiin vajaa 75 miljoonaa kiloa, josta tomaatin osuus oli lähes
40 miljoonaa kiloa ja kasvihuonekurkun 32 miljoonaa kiloa. Vuodesta 2000 on kasvihuonevihanneksia tuottavien
yritysten lukumäärä vähentynyt 547 yrityksellä ja ala noin
20 hehtaarilla. Toisaalta tuotantomäärät ovat kasvaneet
selvästi: vuonna 1990 kasvihuonevihannesten tuotanto oli
59 miljoonaa kiloa, vuonna 2000 jo 68 miljoonaa kiloa ja
viime vuonna 75 miljoonaan kiloa.
Kasvihuoneessa tuotettujen vihannesten osuus koko vihannestuotannosta on kasvanut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana selvästi. Yhtenä syynä tuotannon kas-
vuun on kasvihuoneiden valotus. Valotettu vihannesala
(viljelyaika 10 - 12 kk) säilyi lähes ennallaan 42 hehtaarissa.
Pääosin valotetun ruukkuvihannestuotannon ala kasvoi
lievästi 23 hehtaarista 25 hehtaariin.
Kasvihuonevihannekset kasvavat lännessä
Kasvihuonevihannesten tuotanto keskittyi Pohjanmaan
ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueelle: koko kasvihuonevihannesalasta oli viime vuonna Pohjanmaalla 43 %
(106 ha) ja Varsinais-Suomessa 27 % (67 ha). Kokonaistuotannosta peräti 59 % (44,1 milj. kg) tuotettiin Pohjanmaan
ELY-keskuksen alueella. Ruukkuvihannesten päätuotantoalueet olivat tasavahvat Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon
ELY-keskukset, joiden tuotanto oli 55 % koko maan tuotannosta.
4.1. Vihannesten viljely avomaalla ja kasvihuoneessa vuosina 1990 - 2010
Odling av grönsaker på friland och i växthus åren 1990 - 2010
1 000 kg
300 000
250 000
200 000
150 000
kasvihuonevihannekset grönsaker
i växthus
100 000
avomaavihannekset grönsaker
på friland
50 000
0
90 91 92 93 94
74
95 96 97 98 99 00
01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
4. Produktion av grönsaker i växthus
4.2. Tärkeimpien kasvihuonevihannesten tuotanto 2010
Produktion av de viktigaste växthusgrönsakerna 2010
Tomaattia 39 miljoonaa kiloa
Tomaattiyrityksiä oli viime vuonna 502 joissa viljeltiin tomaattia kaikkiaan 114 hehtaarin alalla. Tomaatin tuotantomäärät ovat vakiintuneet viime vuosina 38 - 40 miljoonaan
kiloon. Valotettua tomaattituotantoa oli 42 yrityksessä ja
valotettu ala jäi hieman viimevuotista vähäisemmäksi 24
hehtaariin. Valotetun alan väheneminen johtui ennen kaikkea energian hinnannoususta.
Maantieteellisesti tomaatintuotanto oli voimakkaasti keskittynyt Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle, jossa tuotettiin viime vuonna 71 % (28 milj. kg) Suomen tomaateista.
Varsinais-Suomessa tomaattia tuotettiin reilut neljä ja Satakunnassa reilut kaksi miljoonaa kiloa. Tomaattituotannon
arvoa lisää erikoistomaattien viljelyn lisääntyminen (muun
muassa kirsikka- ja luumutomaatit), joiden määrää ei tilastoida erikseen.
salaatit - sallat
1,5 milj. kg
paprika
0,8 milj. kg
kasvihuonekurkku växthusgurka
31,8 milj. kg
muut - övriga
0,3 milj. kg
tomaatti tomat
39,2 milj. kg
Yhteensä 74 milj. kg (ei sisällä varhaisvihanneksia)
Totalt 74 milj. kg (exkl. tidigt produktion)
Kasvihuonekurkkuala alle 70 hehtaaria
Paprikan tuotanto hiipuu
Kasvihuonekurkkuala väheni hehtaarin verran 67 hehtaariin. Eniten ala väheni Varsinais-Suomessa, jossa kurkkuala
väheni yli kahdella hehtaarilla. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla ala kasvoi lähes kaksi hehtaaria (+30 %). Sato oli
pari miljoonaa kiloa edellisvuotista parempi kohoten 32
miljoonaan kiloon. Myös kasvihuonekurkun kohdalla Pohjanmaan ELY-keskus oli tärkein tuotantoalue, sillä puolet
Suomen kurkuista viljeltiin sen alueella. Varsinais-Suomessa tuotanto ylitti viisi miljoonaa kiloa, ja sekä Satakunnan
että Etelä-Pohjanmaan alueilla tuotanto ylitti kaksi miljoonaa kiloa.
4.3. Kasvihuonevihannesten ympärivuotinen tuotanto
vuosina 2006 - 2010
Produktion av växthusgrönsaker året om 2006 - 2010
1 000 m
2
300
250
200
150
100
50
0
2006
2007
tomaatti - tomat
2008
2009
2010
kasvihuonekurkku - växthusgurka
Paprikan viljely lisääntyi vuosituhannen alussa, mutta
vuosina 2007 ja 2008 tuotantoalat laskivat. Vuonna 2009
viljelyala kasvoi, mutta putosi vuonna 2010 taas vajaaseen
kuuteen hehtaariin. Paprikaa tuotettiin 91 yrityksessä 0,8
miljoonaa kiloa. Valotetusta alasta väheni suuri osa ja viime
vuonna valotettua paprikaa tuotettiin enää 2 600 neliön
alalla. Paprikan tuotanto on voimakkaasti keskittynyt samoille alueille kuin tomaattikin. Pohjanmaan ELY-keskuksen alue tuotti viime vuonna 500 tonnia (65 %) Suomen
paprikasta.
Pehmeää keräsalaattia ennätysmäärä
Pehmeää keräsalaattia viljeli viime vuonna 61 yritystä vajaan 10 hehtaarin alalla ja satoa saatiin vajaat 1,5 miljoonaa kiloa. Määrä on suurin puutarhatilastoinnin historiassa.
Tuotannon kasvua selittää jääsalaatin viljelyn kasvu, sillä
tuotantoon lasketaan perinteisen pehmeän keräsalaatin
lisäksi erikoissalaatit, esimerkiksi ruukuissa viljeltävä, mutta leikattuna myytävä jääsalaatti. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueelta tuli lähes 60 prosenttia tuotannosta ja
Varsinais-Suomesta 25 prosenttia tuotannosta. Rapeakeräsalaatin kasvatus kasvihuoneissa rajoittuu lähinnä varhaistuotantoon kausihuoneissa ja tuotanto oli edellisvuotisen
suuruinen, 21 tonnia. Persiljan ja tillin tuotettiin kumpaakin 127 - 128 tonnin luokkaa.
Kausihuoneista avomaavihanneksia
Osa kasvihuonevihannestuotantoon laskettavasta kasvihuonealasta oli vihannesten varhaistuotantoa kausihuo-
75
4.4. Ruukkuvihannesten tuotanto vuosina 1990, 2000 ja 2010
Produktion av grönsaker i kruka 1990, 2000 och 2010
salaatit - sallat
2010
tilli - dill
persilja
2000
basilika (vuodesta 2008 basilika (från 2008)
1990
muut - övriga
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
milj. kpl - milj. st
neissa varsinkin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.
Kausihuoneet ovat kevytrakenteisempia kuin ympärivuotiseen viljelyyn tarkoitetut kasvihuoneet ja usein lämmittämättömiä ja muovikatteisia. Taulukossa 4.1. olevista
kasveista vihannesten varhaistuotantoa ovat lähinnä avomaankurkku, porkkana, valkokaali ja ruokasipuli. Satomäärältään tärkein oli avomaankurkku, jota tuotettiin 709
tonnia, kasvua edellisvuoteen oli 79 tonnia. Seuraavaksi
tärkein oli porkkana, jonka tuotanto oli 233 tonnia.
Ruukkuvihanneksia yli 81 miljoonaa
ruukkua
Ruukkuvihanneksia tuotettiin viime vuonna ennätysmäärä eli 81 miljoonaa ruukkua, josta salaattia oli 63 miljoonaa
ruukkua. Salaattien osuus ruukkuvihannestuotannosta oli
77 %. Myös basilikan ja muiden yrttien tuotanto kasvoi, sen
sijaan perinteisten tillin ja persiljan tuotantomäärät hieman vähenivät. Salaattien ja muu ruukkuvihannestuotannon osuus kokonaistuotannosta oli säilynyt melko ennallaan, mutta yrttien ja muiden erikoistuotteiden valikoima
on selvästi laajentunut viime vuosina.
Viljelyssä oleva kasvihuoneala kasvoi 25 hehtaariin ja
käytännössä koko ala oli valotettua. Ruukkuvihannesten
viljelijöitä oli viime vuonna 79, ja keskimäärin yritykset
tuottivat miljoona ruukkua/yritys. Käytännössä ruukkuvihannestuotanto oli voimakkaasti keskittynyttä ja neljä
suurinta tuottivat puolet kokonaistuotannosta yrityskohtaisen tuotannon kohotessa 10 miljoonaan ruukkuun ja
sen ylikin. Tärkeimmät tuotantoalueet olivat tasavahvat
Varsinais-Suomi ja Etelä-Savo, joiden osuus kokonaistuotannosta oli puolet.
4.5. Ruukkusalaatin tuotanto vuosina 1987 - 2010
Produktion av sallat i kruka året om 1987 - 2010
milj. kpl - milj. st
70
60
50
40
30
20
10
0
1987
76
1990
1995
2000
2005
2010
4.1. Vihannesviljely kasvihuoneessa alueittain/kokonaistuotanto ilman ruukkuvihanneksia 2010
Grönsaksodling i växthus områdesvis/totalproduktion utan grönsaker i kruka 2010
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
Yhteensä - Totalt
KasviViljelyhuoneala
ala
OdlingsVäxthusareal
yta
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
Tomaatti - Tomat
Kasvihuoneala
Växthusyta
Sato
Skörd
kpl, st
1 000 m²
1 000 m²
1 000 kg
kpl, st
1 000 m²
1 000 kg
kg/m2
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa -Åland
44
213
44
27
28
27
25
20
5
12
25
309
14
5
5
20
85,9
665,8
188,7
33,0
34,0
44,4
22,2
35,8
16,1
19,0
136,5
1 060,8
33,8
17,8
2,1
46,2
102,4
994,6
261,4
55,7
65,0
57,5
23,0
48,6
26,6
19,9
576,3
1 165,5
36,3
30,6
2,1
53,9
2 430,2
11 333,6
5 113,9
375,7
723,3
1 220,5
226,1
1 093,3
290,2
330,9
5 177,2
44 077,3
922,3
1 100,9
26,2
307,1
25
91
24
18
21
20
15
15
2
10
12
226
11
4
5
3
22,2
169,3
93,4
9,5
19,1
14,7
4,8
17,8
..
5,7
39,1
708,0
16,6
7,1
1,4
7,0
488,2
4 362,3
2 190,4
185,8
513,9
356,3
36,9
574,9
..
103,5
1 467,9
27 856,9
397,8
417,6
18,8
146,0
22,0
25,8
23,4
19,5
26,9
24,3
7,7
32,2
..
18,0
37,6
39,3
23,9
59,1
13,9
21,0
823
2 441,9
3 519,3
74 748,8
502
1 143,4
39 198,2
34,3
2 383
2 250
2 246
2 102
2 044
1 937
2 105
1 945
1 853
1 793
1 853
1 647
1 632
1 573
1 507
1 419
1 370
1 337
1 285
1 220
1 175
1 112
1 075
990
936
865
823
3 004
2 894
2 826
2 774
2 792
2 726
2 796
2 718
2 668
2 659
2 888
2 674
2 649
2 616
2 661
2 626
2 640
2 661
2 633
2 605
2 588
2 620
2 561
2 549
2 555
2 460
2 442
3 578
3 411
3 382
3 275
3 250
3 121
3 112
3 050
2 966
2 911
3 149
2 938
2 947
2 891
2 963
2 941
2 953
2 954
3 062
3 043
2 983
3 492
3 410
3 672
3 485
3 367
3 519
52 522
50 924
51 487
51 861
55 947
56 604
59 441
56 264
56 495
55 355
64 624
58 211
62 151
62 730
61 915
68 622
67 565
68 697
71 013
70 189
69 308
74 236
71 832
71 011
75 554
71 524
74 749
1 606
1 427
1 359
1 271
1 229
1 156
1 245
1 110
1 067
1 015
1 047
981
948
946
896
867
865
804
802
759
709
664
642
596
542
508
502
1 445
1 322
1 214
1 243
1 264
1 209
1 218
1 200
1 197
1 187
1 216
1 207
1 190
1 199
1 194
1 226
1 273
1 212
1 214
1 220
1 171
1 178
1 165
1 169
1 163
1 137
1 143
29 628
28 051
26 699
28 080
30 145
29 823
31 857
30 014
30 346
30 778
34 608
31 282
33 192
33 014
31 455
35 560
35 349
34 193
36 402
35 798
34 599
37 996
38 743
38 171
40 467
38 383
39 198
34
1)
1984
19851)
19861)
19871)
19881)
19891)
19901)
19911)
19921)
19931)
19941)
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1)
"Yhteensä"- luvuissa on mukana myös peruna - I "totalt"-siffrorna ingår också potatis
Pehmeällä keräsalaatilla, rapeakeräsalaatilla, kiinankaalilla, tillillä, persiljalla ja kohdassa "muut yhteensä" viljelyala on lajin eri istutuskertojen yhteenlaskettu pinta-ala. Muilla kasveilla
viljelyala on sama kuin viljelyyn käytetty kasvihuoneala, vaikka kasvusto olisi uusittu kesken kasvukauden. - I fråga om huvudsallat, isbergssallat, kinakål, dill, persilja och
under punkten "övriga totalt" är odlingsarealen de olika planteringsomgångarnas sammanlagda areal. Beträffande andra växter är odlingsarealen densamma som den växthusareal
som använts för odling av växtslaget, även om växtbeståndet förnyats mitt i växtperioden.
77
4.1. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
78
Yritysten
määrä
Antal
företag
Kasvihuonekurkku - Växthusgurka
Sato
KasviSkörd
huoneala
Växthusyta
Yritysten
määrä
Antal
företag
Avomaankurkku - Frilandsgurka
Sato
KasviSkörd
huoneala
Växthusyta
kpl, st
1 000 m²
1 000 kg
kg/m2
kpl, st
1 000 m²
1 000 kg
kg/m2
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa -Åland
17
65
14
11
14
13
11
10
4
10
13
135
11
4
3
3
27,9
137,9
45,9
7,7
8,2
15,2
9,9
15,5
7,9
12,7
60,2
292,9
15,1
10,3
0,3
2,6
1 788,0
5 524,6
2 789,6
88,9
89,5
780,7
148,6
500,8
207,3
226,0
2 679,7
15 694,6
508,3
679,1
6,0
80,9
64,1
40,1
60,7
11,5
10,9
51,2
15,0
32,3
26,4
17,8
44,5
53,6
33,7
65,7
18,0
30,8
4
46
8
6
8
14
13
3
2
2
1
1
1
1
1
2,6
43,6
2,2
5,0
1,5
7,1
6,1
0,5
..
..
..
..
..
..
..
47,9
483,6
26,7
73,2
4,7
33,0
33,7
1,6
..
..
..
..
..
..
..
18,4
11,1
12,3
14,5
3,2
4,7
5,5
2,9
..
..
..
..
..
..
..
338
670,3
31 792,6
47,4
111
69,6
708,6
10,2
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
664
623
670
617
612
632
722
616
610
603
635
646
656
645
635
574
557
571
529
502
484
466
431
413
401
368
338
600
621
641
612
657
707
673
673
687
690
754
795
799
801
849
816
786
822
782
753
757
779
730
724
746
680
670
18 185
17 996
19 834
19 479
21 416
22 878
23 445
22 239
22 554
21 279
26 051
23 941
25 802
26 820
27 555
30 273
29 490
31 141
30 805
30 650
31 018
32 371
29 351
29 182
31 357
29 443
31 793
47
414
414
373
341
331
293
351
294
288
277
351
284
280
223
197
157
150
176
151
150
165
148
145
127
109
112
111
181
165
138
129
127
119
109
124
113
109
143
117
116
78
68
66
65
85
79
76
85
88
90
80
72
75
70
1 214
1 148
912
585
766
694
708
822
827
683
988
746
716
554
478
530
483
723
742
674
721
750
789
754
586
630
709
10
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pehmeäkeräsalaatti - Huvudsallat
Sato
KasviViljelySkörd
huoneala
ala OdlingsVäxthusareal
yta
Yritysten
määrä
Antal
företag
Rapeakeräsalaatti 1) - Isbergssallat 1)
Sato
KasviViljelySkörd
huoneala
ala OdlingsVäxthusareal
yta
kpl, st
1 000 m²
1 000 m²
1 000 kg
kg/m2
kpl, st
1 000 m²
1 000 m²
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa -Åland
8
28
2
4
1
5
2
5
3
3
5,5
51,3
..
4,3
..
3,9
..
22,4
0,4
2,8
15,5
235,3
..
25,3
..
16,9
..
356,2
0,4
5,8
26,3
365,9
..
16,1
..
44,1
..
869,9
0,1
12,0
4,7
7,1
..
3,8
..
11,3
..
38,9
0,7
4,3
1
14
3
1
1
-
..
12,0
0,3
..
..
-
..
12,8
0,3
..
..
-
..
20,3
0,3
..
..
-
..
7,1
1,3
..
..
-
61
97,5
697,3
1 465,8
15,1
20
12,6
14,3
21,2
1,7
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
91
90
88
104
90
79
70
72
73
68
62
69
74
67
64
61
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
71
65
66
75
71
64
65
69
66
68
60
72
84
94
104
98
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
298
313
289
329
340
310
309
400
400
344
334
353
386
499
671
697
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
1 007
1 031
980
1 111
1 074
953
1 034
1 182
1 160
918
824
1 096
982
1 321
1 317
1 466
15
364
352
312
..
..
..
..
..
..
124
129
48
42
36
36
33
34
33
41
37
38
41
37
37
28
17
20
241
242
228
198
185
150
139
117
95
82
93
18
17
15
11
10
10
15
19
24
37
48
44
40
23
8
13
786
722
746
668
616
521
423
408
366
308
323
27
26
22
14
13
11
15
22
33
45
87
50
214
124
11
14
2 242
2 093
2 249
2 131
2 055
1 648
1 496
1 385
1 165
1 017
1 110
59
51
34
32
46
22
36
42
66
177
168
96
444
328
21
21
2
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1 000 kg kg/m2
79
4.1. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa -Åland
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
80
Yritysten
määrä
Antal
företag
ala
yta
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
1 000 kg kg/m2
kpl, st
1 000 m²
1 000 m²
6
1
1
4
5,1
..
..
6,4
5,1
..
..
6,4
14,2
..
..
42,7
12
13,1
13,1
64,6
80
83
89
102
109
105
108
100
94
61
47
40
40
33
25
19
15
16
16
21
15
15
13
12
12
10
12
51
59
71
91
98
90
66
90
65
50
37
35
34
29
22
21
17
18
19
18
12
22
26
20
22
17
13
60
65
83
102
104
93
74
94
67
50
37
35
34
29
23
21
19
19
21
25
22
27
28
21
25
17
13
252
308
372
456
480
500
427
516
344
281
207
164
167
145
128
124
120
122
126
155
112
159
94
115
127
81
65
Paprika - Paprika
Kasvihuoneala
Växthusyta
Sato
Skörd
kpl, st
1 000 m²
1 000 kg
kg/m2
2,8
..
..
6,7
9
28
2
1
3
4
6
2
1
3
3
23
4
1
1
-
5,7
11,5
..
..
0,2
0,3
0,2
..
..
0,2
1,7
32,5
1,8
..
..
-
63,3
119,2
..
..
0,3
0,8
0,5
..
..
0,9
25,7
499,7
15,8
..
..
-
11,2
10,4
..
..
1,3
2,7
2,1
..
..
5,7
15,1
15,4
8,9
..
..
-
4,9
91
57,4
770,6
13,4
5
45
34
33
27
25
24
45
18
21
28
28
37
42
44
46
49
70
96
110
131
126
118
112
98
91
99
91
2
4
3
2
2
4
3
1
1
2
2
5
10
6
7
8
19
40
60
63
78
81
67
54
47
65
57
11
20
23
15
17
28
7
8
3
8
8
9
45
16
26
54
131
423
689
690
790
986
848
658
616
895
771
13
ELY-keskus
ELY-central
Tilli - Dill
Yritysten
KasviViljelymäärä
huoneala
Antal
ala Odlingsföretag Växthusareal
yta
kpl, st 1 000 m² 1 000 m²
Persilja - Persilja
Yritysten
KasviViljelymäärä
huoneala
Antal
ala Odlingsföretag Växthusareal
yta
Sato
Skörd
1 000 kg
kg/m2
kpl, st 1 000 m² 1 000 m²
Sato
Skörd
1 000 kg
kg/m2
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa -Åland
10
48
3
4
1
3
5
4
8
15,7
52,8
2,4
1,0
..
0,2
6,0
4,4
9,5
15,7
92,3
2,4
2,7
..
0,2
44,4
4,9
9,5
9,5
46,4
1,1
1,2
..
0,1
61,9
2,7
3,6
0,6
0,9
0,5
1,2
..
0,6
10,3
0,6
0,4
5
14
2
1
1
1
2
9
10
2,6
21,5
..
..
..
..
..
19,3
16,9
2,6
22,2
..
..
..
..
..
19,4
16,9
1,4
30,6
..
..
..
..
..
11,6
10,7
0,6
1,4
..
..
..
..
..
0,6
0,6
86
92,3
172,4
126,5
1,4
45
67,9
68,7
127,6
1,9
154
133
138
142
138
123
164
111
100
111
131
120
122
118
108
109
103
97
105
97
99
100
107
113
100
87
86
41
42
42
40
46
44
40
34
31
32
43
42
39
44
41
47
43
48
49
49
67
71
81
99
87
85
92
56
67
64
58
65
64
58
61
54
56
69
70
73
78
75
82
84
85
112
98
113
125
132
212
160
142
172
58
70
61
71
62
61
64
54
57
65
58
73
80
78
66
61
76
72
82
74
99
135
93
129
102
98
127
1
91
86
70
81
76
73
105
66
69
69
78
75
79
71
74
73
60
64
63
60
55
55
66
57
54
53
45
19
18
18
19
19
23
22
18
23
20
21
20
21
20
23
26
27
33
38
36
43
44
61
44
58
59
68
20
18
19
19
19
23
24
26
24
20
22
20
22
22
25
30
36
37
39
41
44
46
63
47
63
61
69
65
60
83
78
75
103
83
57
70
76
104
89
94
97
96
118
133
153
140
138
129
138
153
120
146
114
128
2
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
81
4.1. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Porkkana - Morot
Kasvihuoneala
Växthusyta
Sato
Skörd
Yritysten
määrä
Antal
företag
Ruokasipuli - Matlök
Sato
KasviSkörd
huoneala
Växthusyta
kpl, st
1 000 m²
1 000 kg
kg/m2
kpl, st
1 000 m²
1 000 kg
kg/m2
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa -Åland
35
5
2
2
1
1
2
1
-
68,3
16,8
..
..
..
..
..
..
-
198,0
31,0
..
..
..
..
..
..
-
2,9
1,8
..
..
..
..
..
..
-
1
30
7
1
2
1
1
1
..
61,6
21,6
..
..
..
..
..
..
122,3
32,6
..
..
..
..
..
..
2,0
1,5
..
..
..
..
..
49
86,7
232,7
2,7
44
84,6
161,8
2,7
148
159
170
151
137
141
180
167
175
176
193
149
157
142
135
117
103
91
85
86
79
69
59
56
48
45
49
202
216
240
196
196
181
235
209
207
217
252
226
235
232
228
190
187
176
164
160
156
130
102
91
81
74
87
466
624
685
488
513
437
794
689
601
642
795
556
626
625
596
510
499
462
486
448
485
417
285
221
202
197
233
3
63
63
75
62
46
51
102
87
88
92
101
100
89
89
89
78
80
72
63
64
58
52
51
57
57
51
44
21
21
21
24
18
17
48
33
33
34
48
53
44
53
67
70
82
80
80
76
76
77
82
92
108
93
85
24
50
50
47
34
38
88
76
84
88
109
100
83
98
129
102
156
143
135
138
135
141
162
140
185
220
162
3
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
82
Yritysten
määrä
Antal
företag
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
Muut yhteensä - Övriga totalt
ala
yta
Sato
Skörd
kpl, st
1 000 m²
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa -Åland
3
29
3
3
1
2
1
2
1
1
4
2
2
3,6
30,8
2,5
4,6
..
..
..
..
..
..
2,5
..
..
5,3
30,8
2,9
4,6
..
..
..
..
..
..
2,5
..
..
5,2
46,2
2,1
9,3
..
..
..
..
..
..
10,0
..
..
54
46,6
48,7
78,5
..
..
..
..
..
..
..
..
..
119
139
96
103
101
96
80
92
90
79
75
64
55
53
70
58
64
54
19
17
23
46
32
25
45
29
33
39
50
46
39
39
40
39
35
36
33
31
26
24
29
44
48
61
47
20
18
24
47
32
26
47
31
34
40
52
47
46
49
48
44
48
42
62
64
79
117
75
72
76
138
49
53
115
78
71
91
81
97
64
67
96
166
100
161
162
123
66
86
115
111
109
71
90
76
62
100
124
79
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1 000 kg
83
4.2. Vihannesviljely kasvihuoneessa alueittain/ruukkuvihannekset 2010
Grönsaksodling i växthus områdesvis/grönsaker i kruka 2010
ELY-keskus
ELY-central
Yhteensä - Totalt
KasviSato
huoneSkörd
ala
Växthusyta
kpl, st 1 000 m² 1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
Salaatti1) - Sallat 1)
KasviSato
huoneSkörd
ala
Växthusyta
kpl, st
1 000 m² 1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Tilli - Dill
KasviSato
huoneSkörd
ala
Växthusyta
1 000 m² 1 000 kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
11
24
3
2
6
5
7
1
2
1
10
4
1
2
14,4
73,8
28,4
..
26,1
27,9
48,9
..
..
..
13,4
3,6
..
..
4 022
20 931
10 885
..
9 175
6 869
21 360
..
..
..
3 297
702
..
..
6
17
3
1
5
5
4
1
1
1
9
3
1
1
8,6
67,7
26,4
..
22,7
25,2
29,2
..
..
..
12,2
3,4
..
..
1 230
20 155
9 116
..
7 812
6 246
10 615
..
..
..
3 040
685
..
..
7
7
3
1
4
3
5
1
3
1
-
1,1
2,2
1,0
..
1,7
1,4
2,9
..
0,4
..
-
211
238
794
..
705
388
2 507
..
16
..
-
Ahvenanmaa - Åland
-
-
-
-
-
-
-
-
-
79
250,6
81 301
58
206,1
62 823
35
12,5
4 941
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
14
29
40
59
54
49
57
66
77
63
68
65
67
68
74
79
88
85
90
79
77
73
76
79
20
49
82
97
96
95
95
93
112
120
131
137
148
160
168
181
182
196
201
202
215
224
232
251
2 612
6 987
16 280
24 548
23 440
26 455
26 923
26 734
29 876
32 294
37 450
41 309
41 194
47 513
52 523
56 462
54 928
59 181
64 204
67 467
68 353
75 348
73 526
81 301
14
26
35
49
46
43
46
44
44
47
51
53
53
55
59
64
66
59
66
65
58
55
57
58
18
44
72
89
87
87
87
79
91
105
111
116
123
132
139
154
152
162
160
164
176
188
198
206
2 517
6 631
14 474
22 108
21 174
23 560
23 268
21 911
23 729
26 822
30 835
33 405
33 331
38 490
41 555
47 169
43 149
46 664
51 034
53 866
53 059
59 562
58 759
62 823
2
3
5
12
17
14
20
23
19
24
23
27
25
26
33
30
35
37
41
31
32
27
29
35
1
2
4
3
4
3
3
6
6
6
7
8
8
10
10
10
10
11
13
11
11
10
10
13
75
126
884
1 107
871
1 318
1 723
2 326
2 142
2 789
2 977
3 452
3 668
3 765
4 685
4 276
3 956
4 373
4 361
4 705
4 669
5 016
5 356
4 941
1)
Sisältää kaikki Lactuca -suvun salaatit, mm. 'Grand Rapids', jääsalaatti, tammenlehti- ja keräsalaatti - Innehåller alla sallater av släktet Lactuca bl. a. 'Grand Rapids', issallat,
eklöv- och huvudsallat.
84
Yritysten
määrä
Antal
företag
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Persilja - Persilja
KasviSato
huoneSkörd
ala
Växthusyta
kpl, st 1 000 m² 1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
Basilika - Basilika
Yritysten
KasviSato
määrä
huoneSkörd
Antal
ala
företag Växthusyta
kpl, st 1 000 m² 1 000 kpl, st
Muut yhteensä - Övriga totalt
Yritysten
KasviSato
määrä
huoneSkörd
Antal
ala
företag Växthusyta
kpl, st 1 000 m² 1 000 kpl, st
7
8
2
1
3
3
5
1
2
1
1
0,7
1,2
..
..
1,1
0,6
2,6
..
..
..
..
102
84
..
..
531
155
1 354
..
..
..
..
7
8
1
1
2
3
3
1
1
1
1
1,5
1,6
..
..
..
0,3
3,5
..
..
..
..
1 054
148
..
..
..
46
2 400
..
..
..
..
7
9
2
3
2
4
1
3
1
2,5
1,1
..
0,2
..
10,8
..
0,7
..
1 425
306
..
17
..
4 484
..
229
..
-
-
-
-
-
-
-
-
-
34
8,2
2 929
29
7,4
3 761
32
16,3
6 847
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2
4
4
7
14
12
17
20
18
21
20
25
21
27
34
31
39
33
39
24
32
29
32
34
1
2
3
2
2
2
2
2
3
4
4
7
4
6
6
6
6
7
9
7
8
7
7
8
20
156
394
467
459
643
655
1 011
1 357
1 310
1 574
2 652
1 529
2 271
2 432
2 263
2 384
2 473
2 766
2 697
2 928
2 934
3 090
2 929
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
23
25
29
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
6
6
7
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
2 846
2 633
3 761
4
9
15
11
12
15
17
24
21
22
16
21
25
28
30
37
35
36
29
32
30
24
32
2
4
4
3
3
4
5
11
6
8
6
9
10
12
10
14
17
20
19
21
15
11
16
74
528
866
936
934
1 277
1 486
2 629
1 374
2 064
1 800
2 667
2 986
3 851
2 755
5 440
5 670
6 043
6 200
7 697
4 990
3 687
6 847
85
86
5. Koristekasvien tuotanto
kasvihuoneessa
1
Produktion av prydnadsväxter i växthus
Kasvihuoneissa tuotetaan
leikkokukkia, kukkivia
ruukkukasveja ja kesäkukkia.
Keväiset tulppaanit, narsissit ja
kesäkukat ovat suomalaisen
koristekasvituotannon menestyjiä.
5. Koristekasvien tuotanto kasvihuoneessa
Koristekasvien tuotanto käy läpi voimakasta muutosta. Leikkokukkien tuotanto väheni edelleen, mutta sipulikukkien tuotanto kasvoi voimakkaasti. Ryhmäkasvien ja ruukkukukkien tuotanto säilyi ennallaan. Koristekasveja kasvihuoneessa viljeli viime vuonna 691 yritystä yhteensä 148 hehtaarin alalla (kts. taulukko 1.10).
Edellisvuoteen verrattuna yritysten lukumäärä väheni 26 yrityksellä ja ala noin kuudella hehtaarilla.
Koristekasvituotantoa on ympäri Suomea
Kasvihuonevihanneksiin verrattuna koristekasvituotanto
on jakautunut tasaisemmin ympäri Suomea. Selvästi eniten koristekasvituotantoa oli Varsinais-Suomen alueella,
jossa 113 yritystä viljeli koristekasveja yhteensä 28 hehtaarin alalla. Pinta-alallisesti seuraavat olivat Pohjanmaan, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueet, joissa
kaikissa koristekasviala oli yli 15 hehtaaria. Keskimääräinen
koristekasviala oli noin 2 100 m2/yritys. Se ylittyi Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla, joissa
keskimääräinen koristekasviala oli noin 3 000 m2/yritys.
Koristekasvien tuotanto-ala on vähentynyt vuoden 2002
jälkeen, mutta parina viimeisenä vuonna pinta-alan vähentyminen on kiihtynyt. Viimevuotisesta kuuden hehtaarin vähentymisestä reilut neljä hehtaaria tuli leikkokukkien,
varsinkin ruusun viljelyn supistumisesta.
edellisvuodesta 3,5 hehtaaria ja muidenkin leikkokukkien
tuotanto-ala pieneni hieman. Suurimmat ruusutarhat olivat edelleen Kaakkois- ja Varsinais-Suomessa.
Viime vuonna leikkokukkayritysten lukumäärä väheni tasaisesti ympäri Suomen yhteensä 20 yrityksellä. Tuotantokustannusten nousun lisäksi halpa tuontiruusu on vähentänyt leikkoruusun tuotantoa Suomessa. Laajentunut
sipulikukkien tuotanto on tuontiruusun ohella paikannut
ruusualan vähenemistä. Leikkokukkatuotantoa oli eniten
Varsinais-Suomessa, 5,0 ha ja Kaakkois-Suomessa, 2,8 ha.
Näillä kahdella alueella oli noin 40 % leikkokukka-alasta.
5.1. Leikkokukkien viljely vuosina 2000 - 2010
Odling av snittblommor åren 2000 - 2010
1 000 m2
Koristekasvituotannolle on tyypillistä, että samassa yrityksessä tuotetaan monenlaisia koristekasveja. Yleisin tuotantosuunta oli ryhmäkasvien viljely. Ryhmäkasveja tuottivat
lähes kaikki koristekasviviljelmät eli 653 yritystä. Ruukkukasveja kasvatti puolet yrityksistä eli 383 yritystä ja sipulikukkia 193 yritystä. Leikkokukkia oli 105 yrityksessä vajaan
17 hehtaarin alalla, tästä suurin osa leikkoruusua. Muun
koristekasvituotannon vähentyessä erityisesti sipulikukkien tuotanto on ollut voimakkaassa kasvussa. Myös ryhmäkasvien tuotanto on säilyttänyt asemansa.
Leikkoruusua enää 10 hehtaaria
400
350
300
250
200
150
100
50
Leikkokukkien tuotantoala on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1990, mutta kahtena viime vuonna on alaa poistunut tuotannosta kiihtyvällä vauhdilla ja viime vuonna vähennys oli reilut kolme hehtaaria. Kokonaisleikkokukka-ala
supistui vajaaseen 17 hehtaariin, josta ruusua oli suurin
osa eli 10 hehtaaria. Ruusutarhoja oli 56. Ruusuala väheni
88
0
00
01
02
ruusu ros
03
04
05
06
harsokukka brudslöja
07
08
09
10
krysanteemi krysantemum
5. Produktion av prydnadsväxter i växthus
5.2. Tulppaanin viljely vuosina 2000 - 2010
Odling av tulpan åren 2000 - 2010
Tulppaanin suosio jatkuu
Sipulikukkatuotanto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Yritysten lukumäärä on vähentynyt vuosittain pienempien tuottajien lopettaessa, mutta muut yritykset ovat
lisänneet tuotantoaan. Viime vuonna 193 yritystä hyötivät
reilut 67 miljoonaa sipulia. Määrän väheneminen johtui
ennen kaikkea tilastointitavan muutoksesta, sillä ruukkunarsissit siirrettiin tilastoitavaksi kukkivana ruukkukasvina.
Vuosina 2006 - 2009 sipulikukkatuotannon kasvu johtui
ennen kaikkea narsissien tuotannon voimakkaasta kasvusta, mutta vuonna 2010 leikkonarsissien tuotanto väheni
selvästi, 1,4 miljoonalla sipulilla. Kuitenkin suurimman sipulikukan eli tulppaanin vuodesta 2003 alkanut kasvu jatkui edelleen ja vuonna 2010 hyödettiin lähes 60 miljoonaa
sipulia. Tosin kasvukäyrä osoittaa tuotannon kasvun tasaantumista.
Tulppaanin osuus sipulikukkatuotannosta oli lähes 90 %.
Sen tuotanto on voimakkaasti keskittynyttä ja tulppaaneista puolet tuotettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Etelä- Savon osuus oli vajaa 30 %. Liljojen, hyasinttien
ja muiden sipulikukkien tuotanto supistui hieman, mutta
ritarinkukkien määrä kasvoi 1,2 miljoonaa kasviin.
sipuleita - lökar
1 000 kpl, st
70 000
60 000
50 000
tulppaani - tulpan
40 000
30 000
20 000
10 000
0
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
Ruukkunarsissi viljellyin ruukkukasvi
Kukkivia ruukkukasveja tuotettiin Suomessa viime vuonna
reilut 12 miljoonaa kappaletta 383 yrityksessä. Tuotantomäärä oli edellisvuotista suurempi, mutta se johtui ruukkunarsissien tilastoinnin muutoksesta. Aikaisemmin ruukkunarsissit tilastoitiin sipulikukkina hyödettyjen sipuleiden
lukumäärän mukaan. Vuonna 2010 siirryttiin tilastoimaan
ruukkunarsisseja tuotettujen ruukkujen mukaan, joiden
määrä kohosi kolmeen miljoonaan eli ruukkunarsissista
tuli selvästi eniten viljelty kukkiva ruukkukasvi. Seuraavaksi
eniten tuotettiin joulutähtiä, reilut 2 miljoonaa kappaletta.
Myös pauliinabegonia ja krysanteemi ylittävät miljoonan
ruukun rajan.
Eniten kukkivia ruukkukasveja viljeltiin Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen alueella, siellä tuotettiin 40 % (4,9 milj. kpl)
kukkivista ruukkukasveista. Myös Kaakkois-Suomen, EteläSavon ja Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla tuotantomäärät ylittivät miljoonan ruukun rajan. Ruukkuruusujen
tuotanto väheni reilusti: miniruusun tuotanto jäi 279 000
kappaleeseen miljoonaan (-40 %) ja perinteisen äitienpäiväruusun määrä putosi 154 000 kappaleeseen (-6 %).
5.3. Kukkivien ruukkukasvien viljely 2010
Odling av blommande krukväxter 2010
tulilatva våreld
7%
paavalinkukka saintpaulia
8%
ruusu ros
3%
ruukkunarsissi narciss i kruka
25 %
krysanteemi krysantemum
8%
joulutähti julstjärna
18 %
pauliinabegonia höstbegonia
13 %
muut övriga
18 %
Yhteensä 12,4 milj. kpl - Totalt 12,4 milj. st
Ryhmäkasveja 44 miljoonaa ruukkua
Ryhmäkasveja eli kesäkukkia tuotettiin ympäri maan 653
yrityksessä. Eniten ryhmäkasviviljelmiä oli Varsinais-Suomessa, mutta tuotanto oli suurinta Pohjanmaan ELY-kes-
89
kuksen alueella. Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan alueilla
tuotettiin vajaa kolmannes maan ryhmäkasveista. Tuotanto väheni edellisvuoteen verrattuna noin 400 000 kasvilla.
Eniten väheni orvokin viljely, mutta se oli edelleen 12,6
miljoonalla ruukulla tärkein ryhmäkasvi. Seuraaviksi viljellyimmät olivat petunia (5,5 milj. kpl) ja lobelia (3,4 milj. kpl).
Suhteellisesti eniten väheni ahkeraliisan viljely.
5.5. Petunian ja orvokin viljely 2000 - 2010
Odling av petunia och pensè 2000 - 2010
1 000 kpl, st
14 000
orvokki - pense
12 000
Orvokin nousu kesäkukkien kärkeen alkoi vuonna 1995,
jolloin se syrjäytti aikaisemman ykkösen, petunian. Orvokin suurta osuutta selittää sen kylmänkestävyys: orvokin
myyntikausi alkaa jo varhain keväällä ennen muita ryhmäkasveja. Myös värivalikoima on laaja. Orvokki on paljon
käytetty myös amppelikasvina samoin kuin petuniankin
erikoismuodot. Kukka-amppeleiden tuotantomäärät säilyivät ennallaan 2,4 miljoonassa amppelissa. Amppeleista
suosituimmat olivat edelleen orvokki- ja petunia-amppelit.
10 000
8 000
4 000
2 000
0
Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan suurin osa ryhmäkasvituotannosta menee yksityiseen käyttöön ja vain 3 - 4
prosenttia käytetään julkisella sektorilla (kunnat, seurakunnat). Ryhmäkasvituotanto oli muuta koristekasvituotantoa
tasaisemmin jakautunut ympäri Suomen. Suurten puutarhojen lisäksi on joukko pienempiä puutarhoja, jotka ovat
keskittyneet tuottamaan ryhmäkasveja paikallisesti. Myös
kokonaistuotanto on jakautunut melko tasaisesti erikokoisten yritysten kesken. Vaikka ryhmäkasveja tuottavien
yritysten lukumäärä onkin ollut vähenevä, ovat tuotantomäärät pysyneet 44 - 45 miljoonan kappaleen tuntumassa
viimeisten vuosien ajan.
5.4. Ryhmäkasvien viljely 2010 (milj. kpl)
Odling av utplanteringsväxter 2010 (milj. st)
5.6. Amppelikasvien viljely 2010
Odling av ampelväxter 2010
2000
kesä- ja mukulabegoniat knöl- och sommarbegonia
2,5
lobelia
3,1
muut övriga
12,6
samettikukka sammetsblomma
3,4
pelargoni pelargon
4,3
2002
pelargoni pelargon
7%
lumihiutale snöflinga
8%
2004
2006
2008
2010
lobelia
5%
orvokki - viola
30 %
petunia
23 %
petunia
5,3
muut yhteensä övriga totalt
27 %
orvokki pense
12,6
90
petunia
6 000
5.7. Amppelikasvien tuotanto vuosina 2000 - 2010
Produktion av ampelväxter åren 2000 - 2010
1 000 kpl, st
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
2000
2001
2003
2005
2007
2008
2009
2010
91
5.1. Leikkokukkien ja leikkovihreän viljely kasvihuoneessa alueittain 2010
Snittblommor och snittgrönt i växthus områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Ruusu
Ros
Harsokukka
Brudslöja
Krysanteemi
Krysantemum
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
kpl, st
1 000 m²
kpl, st
1 000 m²
kpl, st
1 000 m²
kpl, st
1 000 m²
16
21
9
6
10
6
3
2
1
6
3
11
8
1
2
-
21,6
50,1
6,9
7,5
15,6
27,9
1,3
..
..
1,7
20,4
9,2
1,3
..
..
-
5
9
6
4
5
5
3
2
1
3
3
5
4
1
-
5,4
34,9
5,0
5,1
12,5
27,3
1,1
..
..
1,2
2,6
5,0
0,7
..
-
2
3
2
1
2
1
1
2
-
..
0,3
..
..
..
..
..
..
-
2
5
3
2
2
1
1
1
1
1
-
..
1,2
0,8
..
..
..
..
..
..
..
-
105
165,7
56
102,2
14
3,9
19
9,6
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
445
457
469
471
462
470
508
505
499
496
476
450
417
384
345
326
303
289
263
243
224
199
195
176
150
125
105
666
682
723
740
767
756
794
764
750
725
721
682
645
605
568
547
499
474
461
432
394
379
351
309
263
209
166
232
227
243
228
233
229
254
245
239
233
225
215
204
187
179
176
162
150
137
126
117
111
100
89
75
69
56
318
319
359
362
380
386
431
425
423
424
411
408
419
406
385
395
369
347
345
324
288
283
257
217
184
137
102
..
336
326
335
327
319
294
275
260
236
223
196
152
127
114
85
73
65
72
62
51
45
34
30
22
13
14
250
246
243
251
265
234
203
178
178
152
147
106
71
56
47
25
22
20
21
17
16
13
10
7
6
3
4
47
48
49
66
72
90
107
117
117
123
125
154
134
119
106
86
82
77
62
47
49
35
33
35
23
26
19
14
23
21
25
21
30
36
36
33
26
30
32
31
33
28
26
23
21
18
17
15
14
14
14
10
10
10
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
1)
92
Leikkokukat
yhteensä 1)
Snittblommor
totalt 1)
Yritysten
Pintamäärä
ala
Antal
Areal
företag
Leikkokukiksi viljeltävät sipulikasvit sisältyvät sipulikukkiin (esim. tulppaani, miekkalilja) Lökväxter för odling till snittblommor inkluderas i lökväxter (t.ex. tulpan, gladiol)
ELY-keskus
ELY-central
Gerbera
Gerbera
Muut leikkokukat
yhteensä
Övriga snittblommor
totalt
Leikkovihreä
Snittgrönt
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
Yritysten
määrä
Antal
företag
Pintaala
Areal
kpl, st
1 000 m²
kpl, st
1 000 m²
kpl, st
1 000 m²
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
1
2
1
-
..
..
..
-
10
16
3
2
4
2
3
4
1
6
4
1
1
-
6,9
7,7
1,0
..
1,5
..
0,2
0,5
..
4,1
0,4
..
..
-
2
4
2
2
1
1
2
6
2
-
..
1,5
..
..
..
..
..
0,9
..
-
4
8,0
57
42,0
22
3,4
8
6
7
6
8
8
14
12
14
11
15
11
12
11
10
10
9
13
14
16
13
10
10
11
9
6
4
3
5
4
5
6
7
6
8
8
9
8
9
7
9
13
10
9
12
14
15
16
15
17
18
13
13
8
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
131
127
111
94
105
96
80
68
57
82
90
96
97
95
99
118
117
109
114
124
127
116
100
94
87
76
74
64
59
61
55
54
53
50
46
42
41
45
41
39
36
41
44
29
38
41
41
74
67
57
56
48
46
56
51
45
36
23
25
24
17
29
22
11
10
10
8
7
9
9
8
9
9
7
9
9
7
7
7
7
7
7
7
7
3
3
4
3
4
3
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
93
5.2. Sipulikukkien viljely kasvihuoneessa alueittain 2010
Lökblommor i växthus områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Tulppaani
Tulpan
Yritysten
Sipuleita
määrä
Lök
Antal
företag
kpl, st 1 000 kpl, st
Hyasintti
Hyacint
Yritysten
Sipuleita
määrä
Lök
Antal
företag
Narsissi
Narciss
Yritysten
Sipuleita
määrä
Lök
Antal
företag
34
34
14
9
12
15
8
8
6
11
10
14
16
1
1
-
2 741
31 372
953
838
4 191
3 969
19 818
677
420
819
98
1 315
181
..
..
-
24
23
11
8
7
5
6
5
4
5
4
9
11
1
1
-
1 685
29 363
859
749
4 007
3 663
17 056
534
307
468
11
1 108
139
..
..
-
23
21
8
6
5
7
5
4
4
4
5
12
9
1
1
-
138
1 139
30
30
119
62
876
46
57
49
41
77
10
..
..
-
17
17
6
6
5
7
4
4
4
4
5
7
9
1
1
-
50
84
15
25
8
163
539
38
43
11
16
38
10
..
..
-
193
67 426
124
59 975
115
2 676
97
1 041
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
544
520
520
540
570
560
566
564
552
530
521
517
474
442
420
382
369
368
367
349
328
305
279
269
239
224
193
46 191
53 357
59 778
62 481
64 711
65 266
64 303
68 064
68 091
62 377
60 867
57 731
51 290
47 489
55 125
56 631
51 271
50 781
51 412
53 362
52 346
57 685
59 037
70 758
73 749
79 842
67 426
422
417
418
434
461
465
437
442
425
403
392
381
341
316
300
283
263
267
255
241
216
196
182
170
154
135
124
30 989
36 424
43 274
45 287
46 999
46 582
45 902
48 464
50 821
45 323
42 791
41 206
36 888
35 502
42 386
43 738
40 319
38 851
39 840
41 064
39 393
44 320
45 944
56 193
56 582
59 964
59 975
474
442
445
460
484
476
458
458
439
407
394
399
340
318
295
270
264
260
249
223
210
194
177
158
155
141
115
5 218
4 288
4 408
4 573
4 896
4 693
4 471
4 638
4 242
3 645
3 583
4 008
3 501
3 325
3 164
3 259
2 761
2 837
2 899
2 701
2 520
2 570
2 725
2 643
2 751
2 937
2 676
395
379
376
395
420
423
409
398
393
370
364
343
329
302
280
256
233
243
252
230
211
197
182
177
166
159
97
3 065
3 284
3 429
3 671
4 155
4 308
4 104
4 183
3 936
3 972
4 394
4 153
4 439
4 075
4 685
5 050
4 590
5 772
5 422
6 326
6 765
7 268
6 976
8 520
10 089
12 770
1 041
1)
94
Yhteensä 1)
Totalt1)
Yritysten
Sipuleita
määrä
Lök
Antal
företag
Sipulikukkiin luetaan sekä leikoksi että ruukkukasveina viljeltävät sipulikasvit. Tuotanto on ilmoitettu sipulien määränä myös ruukkukasveilla - Lökblommor inbegriper både
lökväxter odlade till snittblommor och krukväxter. Produktionen är angiven såsom mängden lökar även för krukväxternas del
Liljat
Liljor
ELY-keskus
ELY-central
Muut yhteensä
Övriga totalt
Yritysten
Sipuleita
määrä
Lök
Antal
företag
kpl, st
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
6
13
4
3
5
5
2
1
1
1
3
4
3
1
-
507
121
33
11
19
6
..
..
..
..
8
20
16
..
-
27
23
11
6
7
10
5
5
5
7
9
14
11
1
1
-
149
347
13
19
34
74
464
18
11
26
23
54
3
..
..
-
13
11
4
3
2
2
3
1
4
3
5
-
212
317
4
4
..
..
882
..
262
18
3
-
52
788
142
1 237
51
1 709
185
206
192
224
232
240
258
245
235
221
217
220
202
182
158
148
116
109
104
96
77
72
66
69
67
57
52
1 792
1 735
1 812
2 438
2 331
3 055
2 817
3 124
2 331
2 018
2 210
2 011
2 020
1 795
1 840
1 857
1 283
1 247
1 080
931
902
831
1 019
1 138
909
841
788
14
27
38
40
43
67
53
272
273
267
273
306
295
286
294
275
273
274
283
276
262
240
215
218
196
152
142
58
30
59
22
47
63
75
218
226
175
213
283
282
341
403
447
466
512
585
676
769
866
831
1 029
1 246
1 055
1 237
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
93
99
95
85
76
77
67
71
51
5 069
7 596
6 796
6 490
6 284
6 566
6 936
7 437
6 535
7 244
7 677
6 071
4 160
2 451
2 647
2 280
1 851
1 563
1 586
1 664
1 997
1 829
1 542
1 235
2 172
2 275
1 709
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Sipuleita
Lök
Ritarinkukka
Amaryllis
Yritysten
Sipuleita
määrä
Lök
Antal
företag
kpl, st
1 000 kpl, st
95
5.3. Ruukkukasvien viljely kasvihuoneessa alueittain 2010
Krukväxter i växthus områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Joulutähti
Julstjärna
Pauliinabegonia
Höstbegonia
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
Krysanteemi
Krysantemum
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
Miniruusu
Miniros
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
43
59
21
24
24
21
22
15
15
24
19
31
36
8
19
2
966
4 902
139
188
413
1 627
1 403
328
175
618
147
1 227
150
18
66
..
22
22
7
7
5
10
5
7
4
5
7
13
10
3
2
1
272
692
37
89
102
450
48
91
28
70
12
341
36
5
..
..
22
34
19
18
21
16
19
15
14
22
15
17
33
6
18
-
53
427
36
39
82
186
88
125
57
81
37
289
66
11
36
-
9
8
7
2
4
6
3
1
4
2
4
7
6
2
-
44
699
9
..
12
175
5
..
7
..
14
72
2
..
-
2
6
2
2
3
4
3
3
4
1
2
6
8
1
1
-
..
16
..
..
28
62
6
23
16
..
..
112
4
..
..
-
383
12 403
130
2 285
289
1 614
65
1 049
48
279
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
573
610
620
638
656
660
680
672
665
651
657
738
666
623
603
565
538
521
522
502
485
466
448
426
400
376
383
7 738
7 692
8 142
8 900
9 110
9 676
10 532
10 707
10 974
11 207
12 709
12 868
12 056
11 844
11 867
12 345
11 566
12 677
12 865
12 002
12 158
11 834
11 096
11 014
10 975
10 243
12 403
282
253
286
273
275
286
260
283
275
267
278
303
276
259
254
246
225
215
210
203
196
181
167
163
149
138
130
1 867
1 715
1 930
2 038
1 912
2 033
1 903
2 013
1 969
2 117
2 287
2 412
2 269
2 117
2 266
2 296
2 212
2 323
2 333
2 218
2 295
2 235
2 142
2 213
2 259
2 235
2 285
422
462
476
484
471
470
463
464
502
511
517
582
491
477
464
441
412
403
415
394
391
365
352
340
319
298
289
1 725
1 695
1 890
2 055
1 906
2 056
2 024
1 930
2 061
2 100
2 360
2 465
2 396
2 280
2 366
2 325
2 165
2 211
2 203
2 109
2 202
1 979
1 910
1 898
1 937
1 704
1 614
189
186
197
210
216
202
231
231
218
210
217
204
170
167
147
140
128
113
113
112
119
101
99
94
75
68
65
861
1 014
877
956
843
824
977
1 044
998
971
940
856
712
722
778
821
847
1 067
1 157
1 258
1 073
1 236
1 265
1 283
1 289
1 193
1 049
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
251
211
194
173
152
133
123
109
89
89
81
76
70
62
57
48
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
483
499
533
698
754
886
919
832
846
925
814
783
826
723
471
279
1)
96
Kukkivat
ruukkukasvit
yhteensä 1)
Blommande
krukväxter totalt 1)
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
Monia kasvilajeja voidaan käyttää sekä ruukkukasvina että ryhmäkasvina. Tässä yhteydessä ne on kuitenkin luokiteltu kasvilajin mukaan joko ruukku- tai ryhmäkasveihin Många växtarter kan användas både som krukväxter och som utplanteringsväxter. Här är de dock klassificerade enligt växtart till antingen krukväxter eller utplanteringsväxter
ELY-keskus
ELY-central
Äitienpäiväruusu
Morsdagsros 2)
2)
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 kpl, st
13
16
4
6
7
6
4
6
8
5
9
13
25
1
9
-
6
14
9
4
16
30
3
9
8
13
3
26
8
..
5
-
18
29
6
6
7
5
2
3
2
4
3
5
5
1
2
-
132
154
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
323
317
334
372
377
392
374
400
393
379
392
369
359
342
326
295
283
255
259
245
231
221
192
170
164
135
132
833
597
522
595
623
635
650
642
620
574
702
428
390
399
382
377
334
296
281
268
260
335
227
213
201
164
154
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
2)
Kasveja
Växter
Ruukkunarsissi
Narciss i kruka
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
Atsalea
Azalea
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
492
874
22
14
117
46
..
36
..
117
54
46
6
..
..
-
98
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
98
Paavalinkukka
Saintpaulia
Kasveja
Växter
Kasveja
Växter
Esikot
Vivor
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
1 000 kpl, st
15
5
2
3
4
3
3
3
2
2
2
7
7
2
2
-
11
189
..
7
8
29
12
3
..
..
..
8
1
..
..
-
5
1
1
1
1
1
1
1
1
-
780
..
..
..
..
..
..
..
..
-
7
6
1
1
2
1
1
2
1
1
1
32
88
..
..
..
..
..
..
..
..
..
3 035
62
282
13
975
24
465
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
3 035
279
298
305
339
333
348
337
336
336
311
316
301
269
236
201
197
172
149
142
133
122
108
98
87
80
72
62
583
688
865
943
1 004
965
972
987
850
687
718
672
547
519
447
501
411
358
406
380
303
283
299
301
310
285
282
..
..
..
..
47
53
57
52
49
53
64
64
61
62
43
41
42
42
37
30
30
25
21
16
20
17
13
..
..
..
..
614
914
856
1 169
1 109
1 257
1 363
1 192
1 160
1 189
1 156
1 360
1 104
1 334
1 277
1 120
1 096
1 160
1 052
979
980
962
975
..
..
..
..
62
64
76
84
86
102
110
116
103
90
83
77
77
78
73
59
56
51
46
38
37
34
24
..
..
..
..
392
539
621
632
660
811
819
805
813
771
717
789
749
667
674
602
551
516
554
574
555
616
465
Vuosina 1984 - 1994 äitienpäiväruusun luvuissa on mukana myös miniruusu. - I siffrorna för morsdagsros ingår också miniros åren 1984 - 1994.
97
5.3. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Tulilatva
Våreld
Gerbera
Gerbera
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
Muut kukkivat
ruukkukasvit
yhteensä
Övriga blommande
krukväxter totalt
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
Viherkasvit
yhteensä
Gröna växter
totalt
YriKasveja
tysten
Växter
määrä
Antal
företag
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
11
15
5
6
2
5
5
1
3
2
1
4
3
1
22
145
11
11
..
65
9
..
1
..
..
92
2
..
4
6
1
3
2
3
2
3
2
1
2
2
4
-
5
724
..
2
..
30
..
14
..
..
..
..
1
-
3
4
1
1
3
1
1
1
3
1
-
1
68
..
..
2
..
..
..
0
..
-
14
18
3
6
6
5
3
2
6
1
8
11
14
2
6
-
27
186
2
20
36
58
38
..
18
..
17
52
22
..
15
-
7
8
1
2
4
2
4
1
5
9
7
1
1
8
252
..
..
9
..
41
..
17
132
26
..
..
64
467
35
819
19
478
105
502
52
737
..
..
..
..
..
..
..
..
178
194
193
213
175
158
152
142
139
125
116
103
101
88
83
70
65
66
64
..
..
..
..
..
..
..
..
600
645
785
777
657
570
587
521
544
534
503
447
497
492
532
440
468
478
467
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
121
98
96
81
93
91
87
94
92
83
80
70
64
56
46
35
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
908
866
985
909
853
865
1 009
1 119
1 118
1 089
1 264
1 164
1 238
1 102
1 080
819
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
49
43
48
49
42
30
26
22
15
15
19
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
215
208
325
460
445
403
396
400
423
399
478
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
156
164
158
145
135
130
115
115
109
114
105
1 869
1 983
2 058
2 313
1 481
1 345
2 114
1 892
1 785
1 752
2 430
1 557
1 484
1 499
1 336
1 532
1 057
1 579
1 576
986
1 272
946
681
597
684
656
502
141
138
142
144
142
118
120
105
84
99
113
150
121
88
95
98
96
86
80
99
83
84
69
63
71
54
52
1 269
879
1 013
616
633
421
544
513
442
587
699
722
605
588
661
725
664
690
536
675
663
496
567
570
541
497
737
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
98
Syklaami
Cyklamen
5.4. Ryhmäkasvien viljely kasvihuoneessa alueittain 2010
Utplanteringsväxter i växthus områdesvis 2010
ELY-keskus
ELY-central
Yhteensä 1)
Totalt1)
Yritysten
Kasveja
määrä
Växter
Antal
företag
Pelargoni
Pelargon
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Mukulabegonia
Knölbegonia
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Petunia
Petunia
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
75
108
46
43
45
44
36
26
31
34
30
46
44
13
26
6
4 984
6 743
1 595
3 820
1 710
3 730
2 123
2 250
1 425
2 446
2 490
7 476
1 605
395
583
438
68
92
44
37
39
42
32
25
27
30
27
42
44
13
22
5
631
993
240
177
204
578
108
115
85
170
145
654
113
20
37
12
34
50
25
22
29
20
20
13
16
21
22
24
36
8
21
1
29
59
18
23
39
29
69
103
9
40
112
60
19
8
8
..
69
95
45
41
42
43
36
24
31
32
28
45
43
12
23
5
499
738
148
513
192
544
216
236
161
313
305
1 047
246
54
84
33
653
43 811
589
4 283
362
624
614
5 330
874
865
914
955
950
975
1 018
997
988
983
977
978
974
952
945
897
884
858
869
840
816
802
766
711
695
677
653
23 404
24 491
25 413
28 725
31 361
33 391
33 277
34 242
33 655
34 389
36 864
38 311
39 348
40 314
42 511
42 786
43 247
43 464
46 178
44 657
45 127
45 680
45 483
45 826
45 580
44 219
43 811
713
720
758
816
822
838
847
863
871
855
867
872
854
847
847
809
791
774
774
747
720
712
686
645
634
616
589
1 754
1 931
2 214
2 519
2 644
2 800
2 790
3 144
3 215
3 237
3 389
3 648
3 607
3 819
3 773
3 877
3 798
3 909
4 023
3 903
3 943
3 942
3 858
4 352
4 992
4 048
4 283
398
383
395
428
435
453
430
458
444
440
483
502
478
510
486
439
433
419
398
396
393
377
382
351
353
356
362
859
519
531
610
632
647
647
679
618
675
743
757
771
805
751
774
728
672
682
655
672
593
729
608
601
604
624
769
762
785
830
831
843
875
837
830
834
842
849
840
857
856
804
793
780
785
772
730
731
689
660
647
634
614
7 298
7 650
7 086
7 748
7 918
8 128
7 436
7 786
7 486
7 973
8 088
8 338
8 122
8 045
7 818
7 168
7 124
6 558
6 749
6 078
5 885
5 558
5 568
5 274
5 509
5 479
5 330
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1)
Monia kasvilajeja voidaan käyttää sekä ruukkukasvina että ryhmäkasvina. Tässä yhteydessä ne on kuitenkin luokiteltu kasvilajin mukaan joko ruukku- tai ryhmäkasveihin Många växtarter kan användas både som krukväxter och som utplanteringsväxter. Här är de dock klassificerade enligt växtart till antingen krukväxter eller utplanteringsväxter
99
5.4. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Samettikukka
Sammetsblomma
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
65
87
45
37
38
38
34
25
30
31
28
42
43
11
22
5
1 177
1 988
383
1 231
304
929
499
697
428
649
755
2 783
390
92
131
151
581
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
726
708
732
795
786
812
847
813
797
809
807
811
795
790
797
750
749
738
753
725
709
706
676
637
626
600
581
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
100
Orvokki
Pense
Kasveja
Växter
Kasveja
Växter
Kesäbegonia
Sommarbegonia
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
64
83
43
37
40
40
32
25
29
31
30
40
43
13
22
5
407
578
140
293
126
268
182
210
131
250
143
494
87
29
26
11
12 585
577
5 361
5 511
5 672
6 724
6 761
7 196
7 059
7 249
6 999
7 103
8 011
8 576
8 342
8 401
9 029
9 249
9 599
9 996
11 273
11 549
11 994
12 777
12 924
12 982
12 687
12 955
12 585
735
716
751
806
786
808
849
827
814
816
832
839
808
821
806
780
766
755
755
725
705
706
672
627
612
593
577
Lobelia
Lobelia
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 kpl, st
54
74
37
39
34
37
29
26
29
27
26
33
34
12
11
4
171
223
78
229
97
147
175
162
64
71
234
167
40
22
4
4
65
87
43
37
41
39
33
26
29
31
27
42
41
12
23
6
333
376
112
247
124
214
167
212
101
124
155
648
170
30
62
17
3 374
506
1 888
582
3 093
2 209
1 879
1 920
2 211
2 189
2 105
2 122
2 247
2 313
2 375
2 459
2 621
2 861
2 907
3 052
3 128
3 155
3 255
3 299
3 036
2 986
3 009
2 977
2 945
3 142
3 292
3 374
577
581
585
626
624
652
652
695
689
692
728
712
696
706
695
678
683
671
652
632
616
609
590
561
551
517
506
1 574
1 458
1 511
1 791
1 666
1 798
1 559
1 727
1 727
1 651
1 710
1 746
1 862
1 838
1 958
1 962
2 074
1 925
1 935
1 864
1 910
1 850
1 840
1 862
1 847
1 821
1 888
..
..
..
..
778
828
893
874
852
859
885
898
872
878
869
831
815
806
802
785
747
740
695
648
634
599
582
..
..
..
..
2 260
3 049
3 016
3 620
3 658
3 880
4 492
4 980
5 055
5 513
5 836
5 726
5 665
5 537
5 899
5 394
4 783
4 622
3 991
3 664
3 636
3 366
3 093
Kasveja
Växter
Kasveja
Växter
ELY-keskus
ELY-central
Verenpisara
Fuchsia
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
61
73
41
29
36
37
26
23
25
24
24
33
42
10
17
4
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Impatiens-lajit
Impatiens-arter
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
84
140
28
23
46
74
46
19
18
25
22
22
13
4
5
2
67
87
40
38
38
39
31
23
26
30
25
34
39
10
16
4
505
571
..
..
..
..
676
725
752
747
742
740
745
759
718
737
716
685
670
671
667
648
628
629
579
555
542
518
505
..
..
..
..
836
887
833
882
767
737
758
753
736
757
781
719
739
707
681
718
768
673
698
623
581
559
571
Hopeavillakko
Silverek
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
1 000 kpl, st
306
333
55
142
81
144
70
45
46
64
116
138
29
7
4
6
53
72
40
38
35
36
27
26
27
25
26
41
41
12
22
5
181
244
61
146
75
80
106
133
77
53
79
267
84
24
30
7
547
1 585
526
1 646
..
..
..
..
651
723
817
787
799
792
805
786
759
778
755
742
743
711
713
711
701
684
657
626
606
566
547
..
..
..
..
884
1 148
1 500
1 579
1 675
1 656
1 686
1 570
1 598
1 672
1 615
1 755
1 777
1 682
1 763
1 812
1 922
1 864
1 756
1 982
1 980
1 721
1 585
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
724
720
705
689
693
671
655
642
613
580
571
533
526
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
1 672
1 717
1 735
1 735
1 820
1 762
1 765
1 774
1 640
1 865
1 620
1 633
1 646
Kasveja
Växter
101
5.4. Jatk. - Forts.
ELY-keskus
ELY-central
Uudenmaan
Varsinais-Suomen
Satakunnan
Hämeen
Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen
Etelä-Savon
Pohjois-Savon
Pohjois-Karjalan
Keski-Suomen
Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaan
Pohjois-Pohjanmaan
Kainuun
Lapin
Ahvenanmaa - Åland
Neilikat2)
Nejlikor 2)
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Muut yhteensä
Övriga totalt
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
Yritysten
määrä
Antal
företag
kpl, st
Kasveja
Växter
1 000 kpl, st
56
56
35
26
30
28
29
22
27
27
24
34
42
8
22
1
61
240
34
36
46
145
49
36
49
96
47
301
39
8
19
..
46
59
33
28
29
27
20
16
24
23
21
36
40
11
17
4
56
79
38
270
38
32
32
42
34
62
53
180
37
14
7
12
73
100
45
42
44
43
34
26
31
30
29
43
44
12
23
6
1 049
753
259
489
338
547
403
240
221
529
324
716
339
84
165
183
467
1 207
434
986
625
6 640
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
660
653
655
652
648
634
609
589
570
532
505
476
467
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
1 190
1 419
1 551
1 544
1 724
1 775
1 676
1 574
1 440
1 323
1 207
1 208
1 207
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
490
487
485
484
478
477
461
468
479
476
455
439
434
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
641
670
724
752
735
846
728
746
826
805
823
753
986
642
677
740
792
719
727
773
720
746
720
775
809
772
800
712
700
760
787
793
774
763
751
720
682
669
581
625
4 349
5 543
6 479
7 122
5 571
5 633
6 316
5 330
5 196
4 583
5 140
5 323
6 154
6 502
4 307
4 563
4 501
5 152
5 574
5 255
6 094
6 681
7 108
7 429
6 946
5 752
6 640
2)
102
Marketta2)
Buskmargerit 2)
Yritysten
Kasveja
määrä
Växter
Antal
företag
kpl, st
1 000 kpl, st
Sisältyvät muihin ryhmäkasveihin 1984 - 1997 - Inberäknade i övriga utplanteringsväxter 1984 - 1997
6. Viljellyt sienet
Odlade svampar
Suomessa viljellään kaupallisesti
herkkusieniä, siitakkeita ja
osterivinokkaita. Sienten viljely
on voimakkaasti keskittynyt
yksittäisiin yrityksiin.
1
6. Viljellyt sienet
6. Viljellyt sienet
Viljeltyjen sienten tuotanto on vakiintunut kahden miljoonan kilon vaiheille. Suomessa yleisesti viljeltyjä
sieniä ovat valkoiset ja ruskeat herkkusienet, osterivinokkaat ja siitakesienet. Tuotannosta oli valtaosa
herkkusieniä, joka on maailman eniten viljelty sienilaji. Sienten kasvatus on ympärivuotista. Sieniä viljellään
lajista riippuen hyllyillä, siirrettävillä lavoilla tai säkeissä.
Vuonna 2010 Suomessa viljeltiin sieniä kaikkiaan 1,6 miljoonaa kiloa. Eniten viljeltiin herkkusieniä, mutta sen tuotantotietoja ei voida tietosuojasyistä julkaista. Siitaketta viljeltiin 233 tonnia ja muista sienistä tärkein viljeltävä sieni oli
osterivinokas. Sienten viljely on voimakkaasti keskittynyt
muutamaan yritykseen. Sientenviljelijöitä oli vuonna 2010
yhteensä 12. Viljeltyjen sienten osuus kaikista kauppaan
tulleista sienistä oli merkittävä. Marjojen ja sienten kauppaantulomäärät 2010 (MARSI 2010) –tutkimuksen mukaan metsäsieniä tuli markkinoille viime vuonna 0,9
miljoonaa kiloa. Niillä saatu poimintatulo oli yhteensä
2,75 miljoonaa euroa, josta herkkutattien osuus oli peräti2,6 miljoonaa euroa.
6.1. Viljeltyjen sienien tuotanto vuosina 1984 - 2010
Produktion av odlade svampar åren 1984 - 2010
Vuosi
År
Yhteensä
Totalt
Herkkusieni
Champinjon
Siitake
Shiitake
Osterivinokas
Osterskivling
Muut yhteensä
Övriga totalt
0,1
1,6
19,4
35,7
56,0
80,5
45,5
29,7
12,9
14,2
8,9
11,1
5,6
4,0
7,3
6,1
0,4
3,5
15,4
25,2
..
..
..
..
0,2
0,3
0,2
0,1
-
1 000 kg
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
104
73,7
61,8
117,9
140,6
82,1
104,1
539,3
744,0
1 150,5
1 155,0
1 106,5
1 170,7
1 442,8
1 242,2
1 363,6
1 622,5
1 535,8
1 464,9
1 755,7
2 020,4
2 230,2
1 995,8
2 053,8
2 016,2
1 971,0
1 812,1
1 645,4
72,1
60,0
95,3
110,2
60,2
61,1
480,2
657,2
1 000,3
1 078,7
1 051,3
1 072,9
1 343,1
1 134,7
1 215,7
1 443,6
1 336,1
1 195,0
1 495,0
1 711,5
1 878,7
1 820,8
1 862,6
1 824,7
..
..
..
1,5
1,8
22,6
30,4
20,1
23,6
23,4
30,8
69,2
30,7
25,5
84,8
85,5
98,6
136,9
173,3
195,7
262,6
254,5
308,5
348,0
159,6
166,0
..
260,3
212,1
232,9
7. Marjojen ja vihannesten
tuotanto EU-maissa
1
Produktion av bär och grönsaker i EU-länder
Euroopan tärkeimpiä vihannesten
tuottajia ovat Italia, Ranska,
Espanja, Hollanti, Kreikka ja
Romania. Marjat ovat useimmiten
puolalaisia tai espanjalaisia.
7. Marjojen ja vihannesten tuotanto EU-maissa
Tomaatti, porkkana ja ruokasipuli ovat tärkeimpiä Euroopan Unionin alueella viljeltyjä vihanneksia. Hedelmistä viljellään eniten omenaa, appelsiineja ja persikkaa. Tuotannossa näkyy myös alueellisia eroja: sitrushedelmien tuotanto on keskittynyt Välimeren maiden alueelle, pohjoisissa maissa viljellään enemmän marjoja
kuin hedelmiä. Tiedot vihannesten, marjojen ja hedelmien tuotannosta perustuvat Euroopan tilastoviraston
(Eurostat) keräämiin tietoihin vuodelta 2009.
Italia ja Espanja ovat vihannesten
suurtuottajia
Euroopan unionin alueella Italia on tärkein vihannesten
tuottajamaa. Vihannestuotannon jättiläinen tuottaa lähes
12 miljardia kiloa vihanneksia. Espanja on melkein kannoilla vajaan 10 miljardin kilon tuotannollaan. Myös Ranska,
Puola ja Hollanti viljelevät merkittäviä määriä vihanneksia.
Kun siirrytään pohjoisemmille leveyksille ja lyhyemmän
kasvukauden maihin, päästään helpommin käsitettäviin
satomääriin. Suomi tuottaa vihanneksia avomaalla ja kasvihuoneissa yhteensä noin 250 miljoonaa kiloa. Suomalaisesta näkökulmasta tärkeimmät avomaanvihannekset ovat
porkkana, valko- eli keräkaali ja sipuli. Kasvihuonevihanneksista tärkeimpiä ovat tomaatti ja kasvihuonekurkku.
Suuri tuotantomäärä ei aina takaa
tehokkuutta
Kotimaisessa porkkananviljelyssä on nyt saavutettu 70 miljoonan kilon raja, joka on kaikkien aikojen suurin sato. Naapurimaassa Ruotsissa on päästy 120 miljoonaan kiloon. Italia, Hollanti ja Saksa tuottavat porkkanoita vuosittain 600
miljoonan kiloa. EU:n suurin porkkanantuottaja on kuitenkin Puola yli 900 miljoonalla kilollaan.
Eurooppalaiset porkkanasadot hehtaarilta ovat 30 - 60 tonnin välillä. Paras porkkanasato hehtaaria kohden saadaan
saatavilla olevien tietojen mukaan Belgiassa, Hollannissa ja
Ruotsissa, jotka pääsevät yli 60 tonniin hehtaarilta. Myös
Itävalta ja Saksa onnistuvat ylittämään 50 tonnin rajan, perässä tulevat mm. Italia ja Suomi yli 40 tonnin hehtaarisadoillaan.
Puola on ykkönen keräkaalin tuottajana (noin 1,3 mrd kg),
mutta myös Romania (640 milj. kg) ja Saksa (500 milj. kg)
ovat merkittäviä keräkaalin kasvattajia. Suomessa keräkaalia tuotettiin lähes 24 miljoonaa kiloa, joka on hieman
enemmän kuin naapurimaassa Ruotsissa (18 milj. kg).
106
Keräkaalisadot hehtaarisadot ovat 20 - 80 tonnin välillä
Euroopassa. Paras keräkaalisato hehtaaria kohden saadaan Saksassa ja Hollannissa, jotka pääsevät yli 80 tonniin
hehtaarilta. Mm. Ruotsi ylittää yli 50 tonnin hehtaarisadon,
Suomessa kerätään hiukan alle 40 tonnin hehtaarisatoja.
Pohjoisille maille tämä on hyvä saavutus, sillä esimerkiksi
Italian satotaso jää puoleen tästä. Kaalin suurtuottaja Puolan pelloilta saadaan satoa hiukan alle 50 tonnia hehtaarilta.
Eurooppalaiset ruokasipulit ovat useimmiten hollantilaisia tai espanjalaisia. Molemmat maat tuottavat reilusti yli
miljardi kiloa sipulia vuosittain. Suomessa sipuleita tuotetaan runsaat 20 miljoonaa kiloa vuosittain. Suomalaisissa
olosuhteissa sipulia viljellään useimmiten pikkuistukkaista
lyhyen kasvukauden takia, muualla sipulin siemenet kylvetään suoraan peltoon.
Satoa sipulihehtaarilta saadaan 20 - 50 tonnin välillä. Espanjalainen ja hollantilainen tuotanto löytyvät satotasovertailujen kärjen tuntumasta, joka on melko leveä ja
tasainen. Myös Itävallassa, Saksassa ja Belgiassa päästään
samaan tasoon, noin 50 tonnin hehtaarisatoihin. Suomessa
jäädään puoleen tästä satotasosta.
Salaattituotannon takaa löytyvät puutarhatuotannon
suurmaat, Espanja, Italia ja Ranska, jotka tuottavat satoja
miljoonia kiloja salaattia. Suomen erityispiirre on salaatintuotanto kasvihuoneissa ja erityisesti ruukkusalaattien
tuotanto. Tästä huolimatta suomalaiset voisivat syödä
enemmänkin kotimaista salaattia, sillä Ruotsissa tuotetaan
salaatteja lähes viisinkertainen määrä (28,5 milj. kg) Suomeen verrattuna (6,4 milj. kg).
Tuonti täydentää suomalaista
kasvihuonetuotantoa
Maailman suosituinta vihannesta, tomaattia, viljellään eteläisemmissä maissa peltokasvina, mutta pohjoisessa vain
kasvihuoneessa. Italia on merkittävin tomaatin tuottaja-
7. Produktion av bär och grönsaker i EU-länder
jäljessä, mutta suhteellisen kaukana, 40 kg/m2 tuntumassa.
Muut eurooppalaiset tuottajat jäävät alle 20 kg/m2.
maa ja siellä tuotetaan tomaatteja eurooppalaiseen ruokapöytään runsaat 6 miljardia kiloa. Espanja on Suomessa
tunnetumpi tuoreista tomaateistaan, joita se tuottaa 4,7
miljardia kiloa. Kreikka, Portugali ja Hollanti ovat myös tärkeitä tomaatin tuottajamaita. Suomessa on Ruotsia enemmän kasvihuonetuotantoa, ja se näkyy myös tomaatin kokonaistuotannossa. Suomi tuottaa lähes kolminkertaisen
määrän tomaatteja (38 milj. kg) Ruotsiin verrattuna.
Espanjassa tuotetaan mansikkaa
paljon - ja tehokkaasti
Suomalaisille tärkeää mansikkaa tuotetaan Espanjassa 260
miljoonaa kiloa, Puolassa noin 200 miljoonaa kiloa ja Saksassakin lähes 160 miljoonaa kiloa. Suomi ja Ruotsi tuottavat kumpikin hiukan yli 11 miljoonaa kiloa mansikoita. Espanjassa ja ehkä yllättäen myös Bulgariassa satotasot ovat
EU:n alueen parhaimmistoa, runsaat 40 tonnia hehtaarilta.
Vaihtelu EU:n alueella on suurta, sillä pohjoisessa jäädään
vaatimattomiin muutaman tonnin hehtaarisatoihin.
Tomaatin satotasoissa on huimia eroja maiden välillä. Peltoviljelyssä satotaso jää huomattavasti vaatimattomammaksi kuin kasvihuonetuotannossa, jossa kasvuolosuhteet
saadaan optimoitua korkeatasoisen teknologian avulla ja
kasvukausi on lähes ympärivuotinen. Hollanti tuottaa kasvihuoneissaan tomaattia lähes 500 000 tonnia hehtaarilla
eli kasvihuonetuotannolle tutummin 50 kg/m2. Tätä lähimmäksi pääsee Belgia 45 kilollaan neliöltä. Ruotsi ja Suomi
painivat 35 kg/m2 tuntumassa, joka on kunnioitettava saavutus Euroopassa. Italia jää sadossaan kymmenesosaan
hollantilaisen viljelyn satotasosta, Espanja pärjää vain hitusen paremmin.
Puola viljelee käytännössä suurimman osan eurooppalaisista herukoista, lähes 200 miljoonaa kiloa. Puolassa tuotetaan myös runsaat 80 miljoonaa kiloa vadelmia sekä
karviaisia 16 miljoonaa kiloa. Muista EU-maista ei löydy lähellekään yhtä mittavaa tuotantoa. Suomessa herukat ovat
mansikan jälkeen tärkein valtamarja ja niiden tuotanto on
runsaan 2 miljoonan kilon luokkaa.
Hollanti (435 milj. kg), ja Puola (180 milj. kg) ovat merkittäviä kasvihuonekurkun tuottajamaita. Myös Espanjalla on
merkittävää kasvihuonekurkun tuotantoa, mutta tuoreimpia tietoja tästä ei ole saatavilla. Vuoden 2007 tietojen perusteella Espanjan tuotanto on noin 560 miljoonan kilon
luokkaa. Suomi tuottaa vuosittain runsaat 30 miljoonaa
kiloa kasvihuonekurkkuja. Hollantilainen tuotanto on tehokkuudessaan (lähes 70 kg/m2) täysin omaa luokkaansa
EU:n alueella. Ruotsi, Suomi ja Belgia tulevat ansiokkaasti
Lähes kolme neljäsosaa EU:n hedelmäalasta on Välimeren
maissa (Espanjassa, Italiassa, Kreikassa) ja Puolassa. Omenat ovat pääosin puolalaisia (1,6 miljardia kg), italialaisia
(2 miljardia kg), ranskalaisia (1,7 miljardia kg) ja saksalaisia
(0,7 miljardia kiloa). Suomessa tuotetaan omenoita noin
4 miljoonaa kiloa, Ruotsissa hiukan alle 20 miljoonaa kiloa.
7.1. Porkkanan hehtaarisatoja EU-maissa vuonna 2009
Hektarskördar av morot i EU-länder 2009
Belgia - Belgien
Alankomaat - Nederländerna
Ruotsi - Sverige
Itävalta - Österrike
Saksa - Tyskland
Italia - Italien
Luxemburg
Suomi - Finland
Puola - Polen
Unkari - Ungern
0
10
20
30
40
50
60
70
1000 kg/ ha
Lähde - Källa: Eurostat, Statistical Databases (http://epp.eurostat.ec.europa.eu)
107
7.2. Tomaatin hehtaarisatoja EU-maissa vuonna 2009
Hektarskördar av tomat i EU-länder 2009
Belgia - Belgien
Ruotsi - Sverige
Suomi - Finland
Saksa - Tyskland
Kypros - Cypern
Luxemburg
Unkari - Ungern
Portugali - Portugal
Espanja - Spanien
Italia - Italien
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
1000kg/ha
7.3. Mansikan hehtaarisatoja EU-maissa vuonna 2009
Hektarskördar av jordgubbe i EU-länder 2009
Bulgaria - Bulgarien
Espanja - Spanien
Kypros - Cypern
Belgia - Belgien
Italia - Italien
Saksa - Tyskland
Unkari - Ungern
Kroatia - Kroatien
Romania - Rumänien
Ruotsi - Sverige
Slovakia - Slovakien
Luxemburg
Tsekki - Tjeckien
Puola - Polen
Suomi - Finland
Liettua - Litauen
Latvia - Lettland
0
5
10
15
20
25
1000 kg/ ha
108
30
35
40
45
7. Produktion av bär och grönsaker i EU-länder
7.1. Vihannesten tuotanto EU-maissa 2009
Produktion av grönsaker i EU-länder 2009
Maa
Land
Valkokaali
Vitkål
Kukkaja parsakaali
Blomkål
och
broccoli
Purjo
Purjolök
Salaatti
Sallat
Tomaatti
Tomat
Kasvihuonekurkku
Växthusgurka
Sipuli
Lök
Porkkana
Morot
Paprika
Paprika
Punajuuri
Rödbeta
26,0
milj. kg
133,0
59,0
96,0
86,0
800,0
435,0
1 269,0
561,0
370,0
Belgia - Belgien
21,0
88,0
164,5
69,4
232,1
19,8
78,3
326,1
27,3
..
39,4
1,9
2,2
3,3
104,2
61,7
8,2
14,6
71,5
0,6
Espanja - Spanien
..
429,4
..
..
4 749,2
..
1 194,9
..
1 011,7
..
Irlanti - Irland
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
Iso-Britannia - Storbritannien
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
Italia - Italien
91,9
600,0
15,0
330,0
6 382,7
66,7
385,4
623,5
230,6
10,0
51,7
7,2
5,9
44,5
41,5
26,4
139,4
83,6
..
11,4
Kreikka - Grekland
188,2
1)
62,0
1)
39,3
1)
1)
90,4
1)
1 338,6
1)
124,2
1)
1)
200,4
1)
47,6
1)
119,9
1)
19,3
Kypros - Cypern
4,4
1,6
..
2,0
26,5
15,7
6,4
2,1
..
1,8
Latvia - Lettland
61,9
1,1
0,4
0,1
0,0
0,6
29,8
43,3
..
26,2
Liettua - Litauen
107,5
2,1
0,9
0,3
1,5
8,1
17,9
57,8
0,0
58,9
Luxemburg - Luxemburg
0,0
0,0
0,0
0,2
0,1
0,0
0,1
0,3
0,0
0,0
Malta - Malta
3,0
5,3
0,2
3,7
11,6
0,7
8,5
1,0
0,0
0,2
..
..
..
..
1 346,7
..
..
..
..
..
1 275,9
291,1
99,9
14,8
265,3
180,3
707,8
913,3
23,3
350,7
Puola - Polen
Ranska - Frankrike
Romania - Rumänien
97,0
1)
416,9
1)
178,2
1)
316,9
1)
714,6
1)
115,6
1)
326,3
1)
556,6
1)
18,7
1)
98,5
637,3
30,7
1,0
1,3
470,9
95,9
253,3
131,1
157,5
2,5
Ruotsi - Sverige
18,0
6,5
6,1
28,5
13,6
22,7
..
122,6
..
..
Saksa - Tyskland
505,2
168,1
87,0
193,9
66,6
86,9
433,0
570,2
2,1
72,9
13,9
1,3
0,0
0,4
25,9
3,8
12,8
7,9
6,7
0,4
Slovenia - Slovenien
28,4
1,9
0,9
8,7
4,3
3,4
6,0
3,9
4,6
3,9
Suomi - Finland
23,8
4,8
0,4
6,4
38,4
29,4
21,9
70,6
0,9
12,6
Tanska - Danmark
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
Tsekki - Tjeckien
49,7
5,0
..
..
14,5
5,0
46,2
19,4
..
..
Unkari - Ungern
2,6
8,4
192,8
168,9
8,1
..
..
1,3
..
3,9
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
..
76,3
27,2
Viro - Estland
..
0,2
EU-15
EU-25
EU-27
..
..
..
..
..
..
1)
1)
36,3
1)
5,6
61,2
1)
..
..
..
0,2
..
..
..
65,6
1)
11,5
..
..
..
1)
1)
1)
1)
1)
Vuoden 2008 tieto - Avser 2008
109
7.2. Marjojen ja hedelmien tuotanto EU-maissa 2009
Produktion av bär och frukter i EU-länder 2009
Maa
Land
Mansikka
Jordgubbe
Herukat
Vinbär
Vadelma
Hallon
milj. kg
Karviainen
Krusbär
Omena
Äppel
43,0
..
..
..
322,0
Belgia - Belgien
33,0
1,9
0,5
0,1
310,6
8,6
..
3,5
..
35,5
263,7
..
..
..
460,5
..
..
..
..
..
Espanja - Spanien
Irlanti - Irland
Iso-Britannia - Storbritannien
..
..
Italia - Italien
56,4
0,8
17,1
19,4
Kreikka - Grekland
..
1)
..
..
1)
1,1
0,0
1)
1,7
2 176,2
223,9
1)
..
..
..
..
Kypros - Cypern
1,8
..
..
..
..
Latvia - Lettland
0,7
0,4
0,2
0,0
0,0
Liettua - Litauen
4,3
5,5
1,5
0,3
16,8
Luxemburg - Luxemburg
0,0
..
..
..
1,1
Malta - Malta
0,5
..
0,0
..
0,1
Puola - Polen
234,7
..
..
..
..
280,1
198,9
196,5
81,8
15,8
1 628,3
1)
1)
1)
1)
Ranska - Frankrike
43,5
Romania - Rumänien
21,8
0,0
Ruotsi - Sverige
11,7
0,3
..
18,8
Saksa - Tyskland
158,6
11,8
5,1
..
739,8
1,2
0,3
0,0
0,0
37,7
Slovenia - Slovenien
2,1
..
..
..
72,6
11,6
2,1
0,6
0,1
4,3
Suomi - Finland
9,5
6,2
0,0
1)
0,4
..
0,0
1)
1702
513,6
Tanska - Danmark
..
..
..
..
..
Tsekki - Tjeckien
3,8
3,6
0,1
0,0
142,0
Unkari - Ungern
6,6
7,3
Viro - Estland
..
0,1
EU-15
EU-25
EU-27
..
..
..
..
..
..
1)
5,0
1)
Vuoden 2008 tieto - Avser 2008
110
1,7
0,1
..
..
..
1,9
1)
0,0
..
..
..
325,4
1)
..
..
..
..
Laatuseloste
Tilastotietojen relevanssi
Puutarhatilastot-julkaisussa esitetään puutarhatilastojen
tietoja vuodelta 2010. Vuoteen 2008 saakka julkaisu ilmestyi nimellä Puutarhayritysrekisteri.
Puutarhatilastot-julkaisu kuvaa myyntituotantoa harjoittavien puutarhayritysten rakennetta ja tuotantoa avomaalla,
kasvihuoneessa ja sieniviljelmillä. Julkaisu sisältää tietoja
puutarhayritysten lukumääristä, viljelyaloista, satatasoista,
kasvihuoneista ja niiden käytöstä sekä satotietoja kasvilajeittain lähinnä koko maan tasolla että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain. Lisäksi julkaisun lopussa on
lyhyt katsaus EU-maiden marja- ja vihannestuotannosta.
Tilastotiedot ovat julkisia ja kaikkien puutarha-alasta kiinnostuneiden käytössä. Eniten tietoja käyttävät hallinto,
neuvonta ja puutarha-alan järjestöt. Tietoja käytetään mm.
päätöksenteon pohjana, puutarha-alaa koskevien toimenpiteiden seurantaan, neuvontaan, erilaisiin tutkimuksiin
ja hankkeisiin, opetustarkoituksiin ja puutarha-alasta tiedottamiseen. Keskeiset käsitteet ja määritelmät on esitetty
sivulla 114.
Alueelliset luokitukset perustuvat puutarhayrityksen talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin
alueisiin. Aluejako vastaa 1.1.2010 tilannetta. Tiedot perustuvat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) vuosittain keräämiin tietoihin, jotka saadaan
myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa harjoittavilta
yrittäjiltä. Vastaavanlaisia tietoja on kerätty vuodesta
1984 lähtien. Tiken tilastotuotanto perustuu tilastolakiin
(280/2004), lakiin Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992), lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996), lakiin maaseutuelinkeinohallinnon
tietojärjestelmästä (284/2008) sekä Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetukseen kasvinviljelytilastoista (543/2009).
Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Puutarhatilastojen tiedot saadaan puutarhayritysrekisterikyselystä, joka toteutetaan kokonaistutkimuksena. Perusjoukkoon kuuluvat kaikki myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa harjoittavat yritykset. Yrittäjien joukkoa
täydennetään vuosittain. Uusia yrittäjiä etsitään hallinnollisista rekistereistä, joita ovat maaseutuelinkeinorekisteriin kuuluva yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä
(IACS), Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kasvinsuojelu-,
taimiaineisto-, kasvisten laadunvalvonta- ja luomurekisterit. Yrityksille lähetetään postitiedustelu, mutta kyselyyn
on mahdollista vastata myös verkon kautta. Lähetettävät
lomakkeet (ks. julkaisun lopussa) esitäytetään soveltu-
vilta osin IACS-järjestelmästä saaduilla pinta-aloilla. Kun
lomakkeista on palautunut noin 50 %, vastaamattomille
lähetetään uusintatiedustelu. Yrityksiltä, jotka eivät palauta lomaketta huomautuksenkaan jälkeen, kysytään tiedot
puhelimitse.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Puutarhatilastojen kattavuus ja pinta-alatietojen luotettavuus on parantunut vuoden 1995 jälkeen, jolloin puutarhayrityksetkin alkoivat saada maataloustukia. Vastaamisprosentti on lähes sata, mutta vastausten sisällössä
on puutteita. Laadun varmistamiseksi tietoja tarkistetaan
kaikissa työvaiheissa. Vuodesta 1999 lähtien puuttuvat satotiedot on korvattu käyttämällä mahdollisimman samankaltaisen tilan satotietoja samalta sijaintialueelta. Vuosina
1984 - 1998 puuttuvat satomäärät korvattiin maaseutukeskusten keskisadoilla. Tarkistusten ja täydennysten jälkeen
lopullisia tietoja voi pitää varsin luotettavina.
Puuttuvien satotietojen korjauksessa on huomioitu vuodesta 2007 alkaen, onko kasvi tavanomaisesti vai luomuviljelty. Näin luomutuotannon satotietoja ei ole korjattu
tavanomaisen viljelyn satotasoilla tai päinvastoin. Koko
tilaston kannalta merkitys on vähäinen, merkitystä sillä on
lähinnä luomutaulukoissa.
Vuodesta 2007 lähtien tilastosta on rajattu pois ne yritykset, joilla on avomaan puutarhatuotantoa alle 10 aaria eikä
kasvihuonetuotantoa. Myös ne yritykset on rajattu pois,
joilla on vain kasvihuonetuotantoa, mutta alle 300 m2.
Näin tilasto keskittyy aiempaa enemmän kaupalliseen
puutarhatuotantoon. Tämä muutos ei näy kokonaisaloissa
tai satomäärissä, sen sijaan yritysten lukumäärää se hieman laskee.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja
oikea-aikaisuus
Tike on tehnyt vuotta 2010 koskevan tilastokyselyn syksyllä 2010. Tiedusteluajankohta oli 31.10.2010, mutta tulokset koskevat koko kalenterivuotta. Tilaston tiedot ovat
lopullisia ja ilmestyivät 31.3.2011. Puutarhatilastot-julkaisu
ilmestyy noin 10 viikkoa tilaston valmistumisen jälkeen.
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Puutarhatilastojen tietoja julkaistaan Tiken Matilda-maataloustilastopalvelun Internet-sivuilla osoitteessa www.
maataloustilastot.fi heti tilaston valmistuttua maaliskuun
111
lopussa. Puutarhatilastot-julkaisu on kaksikielinen (suomi, ruotsi) ja se sisältää aikasarjat koko maan tasolla pääsääntöisesti vuodesta 1984 lähtien. Vanhat paperijulkaisut
(julkaistu vuoteen 2008 saakka Puutarhayritysrekisteri-nimellä) ovat ladattavissa ilmaiseksi pdf-muodossa Matildamaataloustilastopalvelusta. Uusin julkaisu on ladattavissa
verkosta maksutta neljä kuukautta paperijulkaisun ilmestymisen jälkeen.
Vuonna 1999 perustettiin tietokanta, josta voidaan pyynnöstä tuottaa asiakkaiden toivomusten mukaisia raportteja. Tietokantaan on viety puutarhayritysrekisterin tietoja
vuodesta 1995 alkaen. Erillisraportteja voi tilata Tiken tietopalvelusta tietopalvelu@mmmtike.fi.
tokset ovat vaikuttaneet aikasarjojen vertailtavuuteen, siitä on maininta kyseisen taulukon kohdalla. Myös aluejaot
ovat muuttuneet vuosien saatossa, mikä saattaa vaikeuttaa alueittaista vertailua.
Selkeys ja eheys
IACS sisältää tukea hakevien ja tukea saavien yritysten
puutarhakasvien pinta-alatietoja, joita käytetään soveltuvilta osin esitäyttötietoina puutarhayritysrekisterin tilastolomakkeella. Puutarhayritysrekisterin ja tukiaineiston
perusjoukkojen ja luokittelujen erilaisuudesta johtuen
tiedot eivät ole kuitenkaan kaikilta osin keskenään vertailukelpoisia. Osa puutarhayrityksistä on samalla maatiloja ja
ne kuuluvat myös Tiken maatilarekisteriin.
Tilastojen vertailukelpoisuus
Tilastojen tietosisältö on pysynyt pääpiirteiltään ennallaan
rekisterin perustamisvuodesta lähtien. Jos sisällön muu-
Kvalitetsbeskrivning
De statistiska uppgifternas relevans
I publikationen Trädgårdsstatistik presenteras uppgifter
om trädgårdar för år 2010. Publikationen utgavs med titeln
Trädgårdsföretagsregister fram till 2008.
Publikationen Trädgårdsstatistik beskriver strukturen och
produktionen för de trädgårdsföretag som idkar kommersiell produktion på friland, i växthus och på svampodlingar.
Publikationen innehåller uppgifter om antalet trädgårdsföretag, odlingsarealerna, skördenivåer, växthusen och
deras användning samt skördeuppgifter enligt växtslag,
i det närmaste på hela landets nivå och enligt med en ny
områdesindelning enligt närings-, trafik- och miljöcentral.
I slutet av publikationen finns dessutom en kort översikt av
bär- och grönsaksproduktionen i EU-länderna.
De statistiska uppgifterna är offentliga och tillgängliga för
alla som är intresserade av trädgårdsbranschen. Uppgifterna används mest av förvaltningen, rådgivningen och
organisationerna inom trädgårdsbranschen. Uppgifterna
används bl.a. som grund för beslutsfattande, till uppföljning av åtgärder som vidtagits inom trädgårdsbranschen,
vid rådgivning, i olika undersökningar och projekt, i undervisningssyfte samt i information om trädgårdsbranschen.
De centrala begreppen och definitionerna presenteras på
sidan 115.
Områdesklassificeringen bestäms enligt den kommun
inom vars område trädgårdsföretagets driftscentrum
112
är beläget. Områdesindelningen motsvarar situationen
1.1.2010. Uppgifterna baserar sig på de uppgifter som Tike
(Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentral) årligen samlar in från de företagare som producerar
trädgårdsprodukter för försäljning. Motsvarande uppgifter har insamlats sedan 1984. Statistikproduktionen vid
Tike är baserad på statistiklagen (280/2004) lagen om
jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentral (1200/1992), lagen om landsbygdsnäringsstatistik
(1197/1996), lagen om landsbygdsnäringsförvaltningens
informationssystem (284/2008) samt Europarlaments och
rådets förordningen om skördestatistik (543/2009).
Metodbeskrivning av den statistiska
forskningen
Uppgifterna i trädgårdsstatistiken erhålls från en förfrågan
till trädgårdsföretag som görs i form av en totalundersökning. Populationen består av alla företag som producerar
trädgårdsprodukter för försäljning. Antalet företag kompletteras årligen. Nya företag söks i de administrativa registren, såsom det integrerade systemet för administration
och kontroll (IACS) som hör till landsbygdsnäringsregistret,
Livsmedelssäkerhetsverket Eviras register för växtskydd,
plantmaterial, ekologisk produktion och för kontroll av
kvaliteten på frukt och grönsaker. Till företagen sänds en
förfrågan per post, men man kan även besvara förfrågan
över webben.
De formulär (se slutet av publikationen) som skickas till
företagen förhandsifylls i tillämpliga delar med arealuppgifter ur IACS-systemet. När ca 50 % av formulären har returnerats, sänds en påminnelse eller en ny förfrågan till de
företag som inte har svarat. De företag som inte ens efter
påminnelsen svarar, rings upp och får lämna sina uppgifter
per telefon.
Uppgifternas felfrihet och exakthet
Trädgårdsstatistikens täckning och arealuppgifternas pålitlighet har förbättrats efter år 1995, då även trädgårdsföretag började få jordbruksstöd. Procenten inlämnade svar
är nästan hundra, men det finns brister i svarens innehåll.
För att säkerställa kvaliteten kontrolleras uppgifter i alla
arbetsskeden. Från och med år 1999 har felande skördeuppgifter ersatts med skördeuppgifter från en odling inom
samma område som liknar odlingen i fråga så mycket som
möjligt. Under 1984–1998 ersattes dessa uppgifter med
landsbygdscentralernas genomsnittliga skördar. Efter kontrollerna och kompletteringarna kan de slutliga uppgifterna anses vara relativt pålitliga.
Då uteblivna skördeuppgifter har ersatts har man tagit
i betraktande om det är fråga om sedvanlig odling eller
ekologisk odling från år 2007. Sålunda har inte skördeuppgifter för ekologisk odling ersatts med skördeuppgifter för
sedvanlig odling eller vice versa. För hela statistiken är betydelsen liten; det är främst i tabellerna med information
om ekologisk odling som ändringen är betydelsefull.
Sedan år 2007 har man i statistiken inte räknat med de
företag som har en frilandsareal för trädgårdsproduktion
på under 10 ar och inte har växthusproduktion. Också de
företag som har enbart växthusproduktion men en växthusareal på under 300 m2 har räknats bort. På det här sättet
koncentreras statistiken mer på kommersiell produktion
än tidigare. Denna förändring syns inte i totala arealerna
eller skördemängden men sänker till en del företagens antal.
Uppgifternas aktualitet och punktlighet
Tike genomförde statistikförfrågan 2010 under hösten
2010. Tidpunkten för förfrågan var 31.10.2010 men resultaten gäller för hela kalenderåret. Publikationens uppgifter är slutgiltiga och publiceras 31.3.2011. Publikationen
Trädgårdsstatistik utkommer ungefär 10 veckor efter det
att statistikuppgifterna färdigställts.
Uppgifternas tillgänglighet
och transparens
Uppgifterna i trädgårdsstatistiken publiceras i Tikes informationstjänst Matilda på webbadressen www.maataloustilastot.fi genast när statistiken är färdig i slutet av mars.
Publikationen Trädgårdsstatistik är tvåspråkig (finska,
svenska) och den innehåller tidsserier som i regel omfattar hela landet sedan år 1984. Gamla papperspublikationer
(som utgavs till 2008 med titeln Trädgårdsföretagsregister)
kan laddas ner avgiftsfritt i pdf-format från lantbruksstatistikstjänsten Matilda. Den nyaste publikationen kan laddas
ner på webben avgiftsfritt fyra månader efter utgivningen
av papperspublikationen.
År 1999 upprättades en databas, ur vilken det är möjligt att
få rapporter i enlighet med kundernas önskemål. I denna
databas finns trädgårdsföretagsregisteruppgifter från och
med år 1995. Separata rapporter kan beställas i Tikes informationstjänst tietopalvelu@mmmtike.fi.
De statistiska uppgifternas jämförbarhet
Uppgiftsinnehållet i statistikerna har huvudsakligen varit likadant sedan registret upprättades. Om förändringar
i innehållet har inverkat på jämförbarheten mellan olika
tidsserier, finns det ett omnämnande om detta vid respektive tabell. Under årens lopp har även indelningen i områden förändrats, vilket kan försvåra jämförelser mellan
områdena.
Tydlighet och enhetlighet
IACS innehåller information om arealer för trädgårdsväxter
i de företag som söker och erhåller stöd. Denna information
används i tillämpliga delar som ifyllningsinformation på
trädgårdsföretagsregistrets statistiska formulär. På grund
av skillnaderna i klassificeringen av trädgårdsföretagsregistrets och stödmaterialets populationer är uppgifterna
emellertid inte alltid till alla delar jämförbara sinsemellan.
En del av trädgårdsföretagen är samtidigt lantbrukslägenheter och de finns även i Tikes lantbruksregister.
113
Käsitteitä ja määritelmiä
Puutarhayritys
Kokonaistuotanto
Puutarhayrityksellä tarkoitetaan maatila- tai puutarhayritystä tai muuta yksikköä, joka viljelee puutarhakasveja
myyntiä varten. Myyntituotannoksi katsotaan myös omalle
tilalle jatkojalostukseen menevä tuotanto. Avomaalla pienin mukaan otettu ala on yksi aari ja kasvihuoneviljelyssä
yksi neliömetri.
Kokonaistuotanto on tuorekauppatuotannon ja teollisuuden sopimustuotannon summa.
Puutarhatuotanto
Puutarhatuotantoon luetaan vihannesten, hedelmien,
marjojen, koristekasvien ja taimien tuotanto avomaalla ja
kasvihuoneessa sekä sienten viljely.
Viljelyala ja kasvihuoneala
Pehmeällä keräsalaatilla, rapeakeräsalaatilla, kiinankaalilla, tillillä, persiljalla ja kohdassa “muut yhteensä” viljelyala
on lajin eri istutuskertojen yhteenlaskettu pinta-ala. Muilla
kasveilla viljelyala on sama kuin viljelyyn käytetty kasvihuoneala, vaikka kasvusto olisi uusittu kesken kasvukauden.
Ympärivuotinen viljely kasvihuoneessa
Avomaanviljely ja kasvihuonetuotanto
Avomaanviljelyksi luetaan viljely lavoissa, maanpinnalle
levitettyjen katteiden alla ja tunneleissa, joihin ihminen ei
mahdu suorittamaan viljelytoimenpiteitä. Lämmittämättömät huoneet, joissa ihminen mahtuu suorittamaan viljelytoimenpiteitä, katsotaan kasvihuoneiksi.
Satomäärä
Sato sisältää kauppakelpoisen sadon. Myös itsepoimintana
myyty sato sisältyy satomäärään. Varastoidusta sadosta ei
ole vähennetty varastointihävikkiä.
Kasvihuonetuotannossa osa viljelmistä käyttää keinovaloja
viljelykauden aikaistamiseksi tai viljelykauden pidentämiseen. Ympärivuotisessa viljelyssä tarvitaan aina valotusta,
sen sijaan valotettu viljely ei aina ole ympärivuotista viljelyä.
Puutarhayritysrekisterikyselyssä tiedustellaan valotetussa
viljelyssä (viljelyaika 10-12 kk) olevan kasvihuonevihannestuotannon alaa. Tässä julkaisussa edellä mainitun käsitteen
sijalla käytetään ympärivuotinen viljely – käsitettä.
Amppelikasvi
Amppelikasviksi katsotaan kaikki kyseisen kasvilajin riippamuodot ja useamman lajin yhdistelmät, jotka on myyty
halkaisijaltaan vähintään 15 cm ruukuissa.
Vihannes
Vihanneksiin luetaan ihmisravinnoksi käytettävät
- lehti- ja versovihannekset (esim. keräsalaatit , pinaatti)
- juuri- ja mukulakasvit (esim. porkkana, lanttu) lukuun
ottamatta perunaa
- sipulikasvit (esim. ruokasipuli, purjo)
- palkovihannekset (esim. tarhaherne, pensaspapu)
- vihanneshedelmät (esim. tomaatti, avomaan- ja kasvi
huonekurkku) lukuun ottamatta siemenmausteita
Symbolit
-
Ei yhtään
..
Tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen
0
0,0
Suure on pienempi kuin puolet käytetystä
yksiköstä
Ns. tuntemattomat lajit
Vuosina 1984-1992 tuntemattomat, ei tiedossa olevat lajit
on pääsääntöisesti yhdistetty “muut yhteensä” -lukuihin.
Vuodesta 1993 lähtien tuntemattomat ovat mukana vain
“yhteensä”-tiedoissa.
114
Begrepp och definitioner
Trädgårdsföretag
Totalproduktion
Med ett trädgårdsföretag avses en lantbrukslägenhet eller
ett trädgårdsföretag eller en annan enhet som idkar odling
av trädgårdsväxter för försäljning. Såsom produktion för
försäljning räknas även produktion ämnad för vidareförädling på den egna gården. Minsta odlingsareal i odling på
friland som beaktas är ett ar och i växthusodling en kvadratmeter.
Totalproduktion = produktion för färskhandeln + kontraktsproduktion för industrin
Trädgårdsproduktion
Till trädgårdsproduktion räknas odling av grönsaker, frukt,
bär, prydnadsväxter och plantor på friland och i växthus
samt odling av svamp.
Växthusyta och odlingsareal
I fråga om huvudsallat, isbergssallat, kinakål, dill, persilja och under punkten “övriga sammanlagt” är odlingsarealen de olika planteringsomgångarnas sammanlagda
areal. Beträffande andra växter är odlingsarealen densamma som den växthusareal som använts för odling av växtslaget, även om växtbeståndet förnyats mitt i växtperioden.
Odling i växthus året om
Odling på friland och växthus
Till frilandsodling räknas odling i bänkgårdar, under täckmaterial som bretts ut på markytan och i tunnlar, där man
inte ryms att utföra odlingsåtgärder. Såsom växthus anses
ouppvärmda växthus och s.k. kaster där man ryms att utföra odlingsåtgärder.
Inom växthusodlingen använder en del av odlarna belysning så att odlingssäsongen kan börja tidigare eller förlängas på hösten. Då man odlar året om behövs alltid belysning men en odling som är belyst behöver inte alltid vara
i bruk året om.
I trädgårdsföretagsregistrets förfrågan hör man sig för om
belyst växthusyta (odling 10-12 mån.) som används för
grönsaksproduktion. För detta används i den här publikationen begreppet odling året om.
Skördemängd
Med skörd avses handelsduglig skörd. Även med hjälp av
självplockning såld skörd inbegrips i den uppgivna skördemängden. Lagringsförlust har inte avdragits från den
upplagrade skörden.
Hängväxt
Som ampelväxter anses alla hängformer av växtslaget i fråga och kombinationer av flera arter som sålts i en kruka på
minst 15 cm i diameter.
Grönsaker
Såsom grönsaker räknas till människoföda ämnade
- blad- och skottgrönsaker (t.ex. huvudsallat, spenat)
- rot- och knölväxter (t.ex. morot, kålrot), exkl. potatis
- lökväxter (t.ex. matlök, purjo)
- baljväxter (t.ex. trädgårdsärt, buskböna)
- grönsaksfrukt (t.ex. tomat, frilandsgurka,
växthusgurka)
- rot- och örtkryddor (t.ex. dill, pepparrot, gräslök),
exkl. frökryddor
Symboler
-
Värdet noll
..
Uppgift ej tillgänglig, alltför osäker för att anges
eller sekretessbelagd
0
0,0
Mindre än hälften av den använda
enheten
S.k. okända arter
Under åren 1984 - 1992 har okända arter i regel inkluderats
i talen “övriga totalt”. Fr. o. m. 1993 är okända med endast
i uppgifterna “sammanlagt”.
115
List of terms
amaryllis
amppeli
annansilmä
atsalea
avomaankurkku
avomaatuotanto
avomaaviljelmät
Hippeastrum
hanging flower pot
Christmas begonia
azalea
gherkin
open cultivation
open cultivation
Campanula-lajit
Campanula species
ei
energialähde
ennen
erikoistuminen
esikot
no
source of energy
before
specialisation
primroses
freesia
freesia
gerbera
gerbera
hake
harsokukka
hedelmäkasvit
heinäkuussa
helmililja
herkkusieni
hopeavillakko
huoneet
hyasintti
chip
baby’s breath
fruit plants
July
grape hyacinth
champignon
silver ragwort
greenhouses
hyacinth
iiris
ilman
Impatiens-lajit
inkalilja
istutettuja
iris
without
Impatiens species
Alstroemeria
planted
ja
jakautuminen
jatk.
joulutähti
juurimausteet
jyrsinturve
jättisipuli
and
distribution
cont.
poinsettia
root spices
milled peat
giant onion
kaalit
kaikki
karviainen
karpalo
brassicas
all
gooseberry
cranberry
kasveja
kasvihuoneala
kasvihuonekurkku
kasvihuoneyritykset
kasvusto
katemateriaali
katteen alla viljelty peruna
plants
greenhouse area
cucumber
greenhouse enterprises
population
covering material
potatoes cultivated
under covering
district heat
onion, Allium cepa
kaukolämpö
kepasipuli
116
kerroslevy
keräsalaatti
keskikoko
kesäbegonia
kesäkurpitsa
kesälajikkeet
kevyt polttoöljy
kiinankaali
kivihiili
kokonaisala
kokonaistuotanto
koko maa
koristekasvien viljely
koristepensaat
koristepuut
kpl
krookus
krysanteemi
kuivakukat
kukinta
kukkakaali
kukkiva
kulutus
kunta
kurpitsa
kuukautta
kyssäkaali
käytetty
double acrylic sheet
head lettuce
average size
bedding begonia
courgette
summer varieties
light fuel oil
Chinese cabbage
hard coal
total area
total production
whole country
cultivation of ornamental plants
ornamental bushes
ornamental trees
number
crocus
chrysanthemum
dried flowers
flowering
cauliflower
flowering
consumption
municipality
pumpkin
months
kohlrabi
used
lajike
lanttu
lasi
lehtiselleri
leikkokukat
leikkovihreä
liljat
lobelia
lukumäärä
lämmitetty
lämmitettävät
lämmitysenergia
lämmittämättömät
lääni
variety
swede
glass
celery
cut flowers
green cuttings
lilies
lobelia
number
heated
heating
heating energy
without heating
province
maakaasu
maaseutukeskus
mansikka
marja-aronia
marjakasvit
marjasinikuusama
marjatuomipihlaja
natural gas
Rural Centre
strawberry
chokeberry, Aronia spp.
berry plants
blue honeysuckle, Lonicera
caerulea
serviceberry, Amelanchier spp.
berry cultivation area
berry cultivation
berries
parish daisy
aromatic plants
arctic bramble
gladiolus
unit of measurement
marjanviljelyala
marjanviljely
marjat
marketta
maustekasvit
mesimarja
miekkalilja
mittayksikkö
mukulabegonia
mukulaselleri
muovi
mustaherukka
muut
määrä
tuberous begonia
celeriac
plastic
blackcurrant
other
number
narsissi
nauris
neilikka
nestekaasu
nuori
daffodil
turnip
carnation
liquid gas
young
omena
omenanviljely
orvokki
osterivinokas
apple
apple cultivation
pansy
Pleurotus ostreatus
paavalinkukka
palsternakka
paprika
parsa
parsakaali
pauliinabegonia
pehmeäkeräsala
pelargoni
pensasmustikka
pensaspapu
perennat
persilja
peruskorjausvuosi
petunia
pihlaja
pikkuistukkaat
pinaatti
pinta-ala
pinta-alaluokittain
porkkana
preeriaeustoma
puita
punaherukka
punajuuri
punakaali
punasipuli
purjo
puu (polttopuu)
puutarhayritysrekisteri
puutarhayritysrekisterilomake
Saintpaulia (African violet)
parsnip
sweet pepper
asparagus
sprouting broccoli
winter-flowering begonia
butter-head lettuce
geranium
highbush blueberry
bean
perennials
parsley
year of renovation
petunia
rowan berry, Sorbus spp.
onion sets
spinach
area
grouping by area
carrot
Eustoma (Lisianthus)
trees
red currant
red beet
red cabbage
red onion
leek
firewood
Horticultural Enterprise Register
Horticultural Enterprise Register
questionnaire
rakentamisvuosi
raparperi
rapeakeräsalaatti
raskas polttoöljy
retiisi
ruiskaunokki
ruokasipuli
ruukkukasvit
ruukkuvihannekset
ruusu
ruusukaali
year of completion
rhubarb
crisphead lettuce
heavy fuel oil
radish
cornflower
onion
potted plants
potted vegetables
rose
brussels sprout
ruusunmarja
ryhmäkasvit
ryvässipuli
flowering quice, Chaenomeles
spp.
rosehip
bedding plants
potato-onion
salaatti
salaattivenkoli
samettikukka
sato
satoikäinen
savoijinkaali
siemenmausteet
sienet, sienten
siitake
sipulikukat
sokerimaissi
sopimustuotantoa
syklaami
syyslajikkeet
sähkö
lettuce
common fennel
marigold, Tagetes
yield
crop yielding
savoy gabbage
seed spices
mushrooms
Lentinus edodes
flower bulbs
sweet corn
contract production
cyclamen
autumn varieties
electricity
taimitarha
talvilajikkeet
tarhaherne
teollisuuden
tilli
tomaatti
tulilatva
tulppaani
tuoksuherne
tuntematon
tuotanto
tuotannossa
turve
tyrni
työvoima- ja elinkeinokeskus
nursery
winter varities
garden pea
industry
dill
tomato
flaming katy, Kalanchoe
tulip
sweet pea
unknown
cultivation
under cultivation
peat
sea buckthorn
Employment and Economic
Development Centre
vadelma
valkoherukka
valkokaali
valkosipuli
verenpisara
vihannekset
vihannesviljelyala
vihannesviljelyä
viherherukka
viherkasvit
viljelyala
viljelyyn, viljelyä
vuonna
vuotiaita
raspberry
white currant
white cabbage
garlic
fuchsia
vegetables
vegetable cultivation area
vegetable cultivation
green currant
foliage plants
area under cultivation
cultivation
year
old
yhteensä
yritysten lukumäärä
yrttimausteet
total
number of enterprises
herbs
äitienpäiväruusu
rootstock rose
ruusukvitteni
117
PUUTARHATILASTOKYSELY
Kysely koskee koko vuotta 2010
Salasana
Tilatunnus
Sijaintikunta
1. Puhelinnumero
2. Puhelinnumero
Y-tunnus
Kieli
suomi
ruotsi
Lomakkeen palautuspäivä on 30.10.2010.
Kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilastotarkoituksiin. Korjaa mahdolliset esitäyttötiedoissa olevat
virheet ja merkitse puuttuvat tiedot. Kysely on tilakohtainen/yrityskohtainen. Jos viljelijä on vaihtunut, uusi viljelijä voi täyttää
lomakkeen. Jos tänä vuonna tilalla/yrityksessä ei ole harjoitettu puutarhakasvien viljelyä myyntiä varten, pyydämme sinua
ystävällisesti täyttämään kohdan O viimeisellä sivulla.
Voit vastata kyselyyn myös internet-osoitteessa www.maataloustilastot.fi/puutarhatilastokysely
A Marjanviljely avomaalla Ilmoita pinta-alat hehtaareina kahden desimaalin (aarin) tarkkuudella.
53 Marjanviljelyyn vuonna 2010 käytetty pinta-ala
ha
Kokonaistuotanto vuonna 2010
Pinta-ala (ha)
Satoikäinen
kasvusto (ha)
Satoa
tuottamaton
kasvusto (ha)
Siitä sopimustuotantoa teollisuudelle vuonna 2010
Sato (kg)
Pinta-ala (ha)
Satoikäinen
kasvusto (ha)
Satoa
tuottamaton
kasvusto (ha)
Sato (kg)
11 Mansikka
01 Mustaherukka
16 Viherherukka
02 Punaherukka
03 Valkoherukka
04 Vadelma ja
mesivadelma
05 Karviainen
13 Pensasmustikka
15 Tyrni
14 Marja-aronia
19 Muut marjat
B Hedelmänviljely Ilmoita pinta-ala hehtaareina kahden desimaalin (aarin) tarkkuudella.
52 Hedelmänviljelyyn vuonna 2010 käytetty pinta-ala
Pinta-ala (ha)
10 Omena
20 Muut hedelmät
ha
Satoikäinen
kasvusto (ha)
Satoa tuottamaton
kasvusto (ha)
Sato (kg)
C Avomaan vihannesviljely
Ilmoita pinta-ala hehtaareina, kahden aarin tarkkuudella.
51 Avomaan vihannesviljelyyn vuonna 2010 käytetty
pinta-ala
E Taimitarhaviljely avomaalla
ha
55 Taimitarhaviljelyyn vuonna 2010
käytetty pinta-ala
ha
Pinta-ala (ha)
Kokonaistuotanto
Pinta-ala (ha)
01 Tarhaherne
02 Pensaspapu
03 Valkokaali
(keräkaali)
Sato (kg)
Siitä sopimustuotantoa
teollisuudelle
Pinta-ala (ha)
Sato (kg)
01 Hedelmä- ja marjakasvien taimet
05 Koristepensaiden taimet
06 Koristepuiden taimet
03 Perennojen taimet
Taimitarha-ala kasvihuoneessa ilmoitetaan kohdassa L.
24 Punakaali
05 Kukkakaali
25 Savoijinkaali
27 Ruusukaali
F Leikkokukkien ja -vihreän viljely avomaalla
28 Parsakaali
29 Kyssäkaali
04 Kiinankaali
06 Porkkana
13 Leikkokukkien ja -vihreän viljelyyn
vuonna 2010 käytetty pinta-ala
ha
Leikkokukkiin luetaan myös kuivakukat ja
leikkovihreään leikkohavut.
07 Punajuuri
08 Lanttu
09 Nauris
10 Mukulaselleri
11 Palsternakka
G Sienten viljely
57 Sienituotannossa olevien
huoneiden pinta-ala vuonna 2010
m²
12 Ruokasipuli
Tuotannossa
Kokonaissato oleva hyllypinta-ala m²
kg/vuosi
14 Purjo
Kasvualustamäärä/vuosi
15 Avomaankurkku
01 Herkkusieni
m²
02 Siitake
kpl
04 Osterivinokas
kpl
16 Kurpitsa
43 Kesäkurpitsa
18 Pehmeä
keräsalaatti ja
erikoissalaatit
46 Rapea
keräsalaatti
97 Muut salaatit
31 Lehtiselleri
17 Pinaatti
05 Muut yhteensä
Hyllypinta-alaksi merkitään tuotannossa käytettyjen
hyllyjen, laatikoiden tai muun kasvualustan
yhteenlaskettu pinta-ala.
Pinta-ala merkitään vain yhteen kertaan, vaikka
kasvualusta olisi vaihdettu vuoden aikana.
19 Raparperi
49 Tilli
50 Persilja
57 Valkosipuli
32 Sokerimaissi
Kohta C, Avomaan vihannesviljely
20 Parsa
Jos esitäytettyihin avomaavihannesten pinta-aloihin
sisältyy myös kasvihuoneviljelyä, korjatkaa luvut ja
merkitkää tiedot kasvihuoneviljelystä viereiselle sivulle.
34 Retiisi
98 Muut vihannekset
Lisätietoja erillisessä täyttöohjeessa.
H Kasvihuoneet
14 Kasvihuoneala vuonna 2010 yhteensä
m²
Viljelyyn vuonna 2010 käytetyt
Lämmitettävät huoneet
Käytössä vähintään 7 kk
kpl
m²
Käytössä alle 7 kk
kpl
Ei viljelykäytössä
vuonna 2010
Lämmittämättömät huoneet
kpl
m²
m²
kpl
m²
01 Lasikatteiset
02 Muovikatteiset
03 Kerroslevykatteiset
J Ruukkuvihannekset
I Vihannesviljely kasvihuoneessa
16 Vihannesviljelyyn vuonna 2010 käytetty pinta-ala
m²
Lajin eri istutuskertojen
Kasvihuoneyhteenlaskettu pinta-ala ja sato Lajin viljelyyn alasta valotekäytetty kasvi- tussa viljelyssä
Viljelyala m²
huoneala m² (10-12 kk) m²
Sato kg
70 Tomaatti
71 Kasvihuonekurkku
18 Pehmeä
keräsalaatti
ja erikoissalaatit
46 Rapea
keräsalaatti
72 Paprika
49 Tilli
50 Persilja
23
Tuotanto
kpl
32 Salaatit ruukussa
33 Ruukkutilli
34 Ruukkupersilja
35 Ruukkubasilika
40 Muut ruukkuvihannekset yhteensä
80 Ruukkuvihannekset
yhteensä
K Marjanviljely kasvihuoneessa
17 Marjanviljelyyn vuonna 2010
käytetty pinta-ala
15 Avomaankurkku
Kasvihuoneala
tms. m²
06 Porkkana
04 Kiinankaali
Kasvihuoneala,
jota käytetty
viljelyyn m²
m²
Sato kg
01 Mansikka
04 Muut marjat yhteensä
12 Ruokasipuli
98 Muut vihannekset
L Taimien viljely kasvihuoneessa
56 Taimi- ja pistokasviljelyyn käytetty
kasvihuoneala vuonna 2010
m²
Kasvihuoneala
m²
01 Taimitarhakasvit
02 Jatkokasvatukseen tarkoitetut vihannesten
ja koristekasvien pikkutaimet ja pistokkaat
N Koristekasvien viljely kasvihuoneessa
54 Koristekasviviljelyyn käytetty kasvihuoneala vuonna 2010
54A Leikkokukat
ja leikkovihreä
Kasvihuoneala
m²
m²
Sipuleita
kpl
Sipulikukat
Kukkivat ruukkukasvit
ja viherkasvit
01 Ruusu
40 Tulppaani
58 Ruukkunarsissi
30 Krysanteemi
41 Hyasintti
63 Joulutähti
05 Gerbera
57 Leikkonarsissi
64 Pauliinabegonia
(ruusubegonia)
06 Harsokukka
46 Liljat
66 Ruukkukrysanteemi
37 Muut leikkokukat,
esim. inkalilja,tuoksuherne,
ruiskaunokki, kuivakukat,
preeriaeustoma
48 Ritarinkukka
74 Miniruukkuruusu
61 Muut sipulikukat,
esim. krookukset,
freesia, iiris, helmililja,
miekkalilja (gladiolus)
75 Äitienpäiväruusu
Ruukkuja
kpl
68 Atsalea
69 Paavalinkukka
70 Esikot
73 Syklaami
76 Tulilatva=Kalanchoë
67 Ruukkugerbera
72 Muut kukkivat ruukkukasvit
yhteensä
81 Viherkasvit yhteensä
39 Leikkovihreä
54B Ryhmäkasvit
Kokonaistuotanto
ruukkuja kpl
Josta
amppeleita kpl
Kokonaistuotanto
ruukkuja kpl
54B Ryhmäkasvit
86 Pelargoni
94 Ahkeraliisa ja uudenguineanliisa
87 Mukulabegonia
96 Hopeavillakko (hopealehti)
88 Petunia
97 Marketta
89 Orvokki
98 Neilikat
90 Samettikukka
32 Lumihiutale
91 Kesäbegonia
33 Siniviuhka
92 Lobelia
95 Muut yhteensä
93 Verenpisara
O Muutoksia osoitteistoon
Tilalla ei viljellä puutarhatuotteita myyntiin.
Tilalla ei viljellä puutarhatuotteita myyntiin
enää vuoden 2010 jälkeen.
Puutarhatuotteita ei ole viljelty myyntiin vuonna
2010, mutta viljely jatkuu vuonna 2011.
Yritys/tila on vuokrattu/myyty pois,
uuden viljelijän yhteystiedot:
Ostajan/vuokraajan nimi
Jakeluosoite
Puhelinnumero (myös suunta)
Postinumero ja -toimipaikka
Lisätietoja
Paikka ja aika
Allekirjoitus (viljelijä tai viljelystä vastaava)
Josta
amppeleita kpl
231/712/2010
TÄYTTÖOHJE
Lomakkeella annetaan tiedot myyntituotannosta. Myyntituotannoksi katsotaan myös omalle tilalle
jatkojalostukseen menevä tuotanto. Sen sijaan kotitarveviljelyyn käytettyä pinta-alaa ja sen tuotannon määrää ei
siis ilmoiteta. Kysely koskee koko vuotta 2010, joten tietoja annettaessa otetaan huomioon koko tuotantokauden
viljelysuunnitelma, siis sekä jo viljellyt että laskentapäivän 30.10. jälkeen viljeltävät kasvit.
Varmista merkintöjä tehdessänne siitä, että antamasi tieto on pyydetyssä mittayksikössä. Avomaan pinta-alat
merkitään hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella. Esim. 1 hehtaari 5 aaria merkitään 1,05 ja 30 aaria
vastaavasti 0,30 ja 3 aaria 0,03 (1 hehtaari = 100 aaria, 1 aari = 100 m²).
Avomaanviljelyyn luetaan myös viljely lavoissa, maanpinnalle levitettyjen katteiden alla ja tunneleissa, joihin
ihminen ei mahdu suorittamaan viljelytoimenpiteitä.
Viljelypinta-aloihin ei sisällytetä kesantoaloja.
Sadoksi merkitään kauppakelpoinen sato. Myös itsepoimintana myyty sato sisällytetään ilmoitettuun sadon
määrään. Jos satoa varastoidaan, ilmoitetaan varastoon pantu sato, josta varastointihävikkiä ei ole vähennetty.
Satotiedot ovat hyvin tärkeitä. Elleivät satomäärät ole tarkasti tiedossa, merkitse mahdollisimman tarkka arvio.
RYHMÄ A.
Marjanviljely avomaalla
Avomaalle istutetut mansikantaimet, jotka tuottavat satoa jo istutuskesänä (ns. satotaimet),
luetaan satoikäisiksi, jos ne on istutettu ennen 30.6.2010.
Marjakasvien taimituotanto ilmoitetaan ryhmissä E ja L.
RYHMÄ B.
Hedelmänviljely
Hedelmäkasvien taimituotanto ilmoitetaan ryhmissä E ja L.
RYHMÄ C.
Avomaan vihannesviljely
Uutta!
Vaikka samalla peltoalalla on vuoden aikana viljelty useampi kasvusto, ilmoitetaan kunkin
kasvilajin kohdalla käytetty pinta-ala.
Muuntokertoimet:
Sipulinippu (3-5 kpl) = 0,25 kg
Porkkananippu (5 kpl) = 0,25 kg
Perinteisesti avomaalla viljeltyjen vihannesten viljely kasvihuoneissa (myös lämmittämättömissä
muovihuoneissa) ilmoitetaan ryhmässä I.
Kasvihuoneissa (myös lämmittämättömissä muovihuoneissa) tapahtuva avomaanvihannesten
taimikasvatus merkitään ryhmään L.
Kohta 01
Tarhaherne on tuleentumattomana pakasteiksi, säilykkeiksi tai tuoremyyntiin korjattu herne
(silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherneet).
Kohta 05
Tähän kohtaan merkitään myös vihreä kukkakaali.
Kohta 12
Kohdassa ilmoitetaan kulutukseen menevän sipulin viljely joko siemenestä, taimista tai
pikkuistukkaista. Myös jättisipuli ilmoitetaan tässä kohdassa.
Kohta 46
Rapea keräsalaatti = jäävuorisalaatti (amerikansalaatti, jenkkisalaatti)
Kohdat 49 ja 50
Tillin ja persiljan sato ilmoitetaan tuorepainona.
RYHMÄ E.
Taimitarhaviljely avomaalla
Pinta-aloihin lasketaan sekä peltoala että astiataimiala.
RYHMÄ H.
Kasvihuoneet
Kasvihuoneiksi katsotaan myös lämmittämättömät huoneet, joissa ihminen mahtuu suorittamaan
viljelytoimenpiteitä. Lämmitettäviksi katsotaan myös tilapäisin lämmityslaittein (kaminat,
lämminilmapuhaltimet jne.) varustetut huoneet.
Kerroslevykatteilla tarkoitetaan akryyli- ja polykarbonaattilevyjä ja vastaavia. Jos samassa
kasvihuoneessa on käytetty eri katemateriaaleja, huone ryhmitellään sen katemateriaalin
mukaan, jota pääosin on käytetty.
RYHMÄ I.
Vihannesviljely kasvihuoneessa
Vihannesten viljelyala on istutuskertojen yhteenlaskettu pinta-ala.
Esim. jos pehmeää keräsalaattia on viljelty 3 kasvustoa 1 000 m²:n kasvihuoneessa, viljelyala
on 3 000 m².
Jatkokasvatukseen tarkoitettujen taimien ja pistokkaiden tuotanto ilmoitetaan ryhmässä L.
Sarakkeeseen ”Kasvihuonealasta valotetussa viljelyssä (10-12 kk ) m² ” merkitään
kasvihuoneala, joka on läpi vuoden tuotannossa tai jossa vuoden aikana pidetään viljelytaukoja
alle 2 kk.
HUOM. erikoissalaatit, kuten jääsalaatti, ilmoitetaan kohdassa 18.
Ruukussa viljelty, mutta leikattuna myytävä jääsalaatti ilmoitetaan ruukkuvihanneksena
kohdassa J.
RYHMÄ J.
Ruukkuvihannekset
Kohta 32
Tässä kohdassa ilmoitetaan kaikki ruukussa viljellyt Lactuca-suvun salaatit mm. ' Grand Rapids',
jääsalaatti, tammenlehti ja keräsalaatti, myös leikkaamalla kerätty jääsalaatti.
Rucola-salaatti ja vuonankaali merkitään kohtaan 40.
RYHMÄ L.
Taimien viljely kasvihuoneessa
Taimitarhaviljely avomaalla ilmoitetaan ryhmässä E.
RYHMÄ N.
Koristekasvien viljely kasvihuoneessa
Puutarhalle hankitut "puolivalmiit" ruukkuja ryhmäkasvit lasketaan mukaan tuotantolukuihin, jos
niiden jatkokasvatus kestää vähintään 1 kuukauden.
Kysely kohdistuu vuoden 2010 aikana tapahtuneeseen/tapahtuvaan myyntiin.
Uutta!
Sipulikukkien tuotanto ilmoitetaan sipulien kappalemäärinä, lukuun ottamatta ruukkunarsissia.
Ruukkunarsissien määrä ilmoitetaan myytyinä ruukkuina kohdassa 58.
Kohta 64
Pauliinabegonia = Begonia x hiemalis (Elatior-ryhmä)
Kohta 87
Mukulabegonia = Begonia spp. (Tuberhybrida-ryhmä)
Kohta 88
Petunioihin luetaan myös miljoona- eli japaninkellot sekä 'Surfinia', ym. riippapetunialajikkeet.
Kohta 91
Kesäbegonia = Begonia x hortensis (Semperflorens-ryhmä)
FÖRFRÅGAN AV TRÄDGÅRDSSTATISTIKEN
Förfrågan gäller hela året 2010
Lösenord
Lägenhetssignum
Kommun där trädgårdsföretaget är beläget
1. Telefonnummer
2. Telefonnummer
FO-nummer
Språk
finska
svenska
Blanketten skall återsändas senast 30.10.2010.
Alla uppgifter behandlas konfidentiellt och används endast för statistiska ändamål. Vi ber dig korrigera eventuella fel i de
förhandsifyllda uppgifterna och anteckna uppgifter som saknas. Förfrågan gäller gårdar/företag. Om odlaren har bytts ut, skall
den nya odlaren fylla i blanketten. Om gården/företaget i år inte har idkat odling av trädgårdsväxter för försäljning, ber vi dig vänligen
fylla i punkt O på sista sidan.
Du kan fylla i förfrågan även på nätet på adressen www.maataloustilastot.fi/tradgardsstatistikenkat
A Bärodling på friland Anmäl arealen för friland i hektar med två decimalers noggrannhet.
53 För bärodling använd areal år 2010
ha
Totalproduktion 2010
Areal (ha)
Skördemogen
växtlighet (ha)
Icke
skördemogen
växtlighet (ha)
Härav kontraktsproduktion för industrin 2010
Skörd (kg)
Areal (ha)
Skördemogen
växtlighet (ha)
Icke
skördemogen
växtlighet (ha)
Skörd (kg)
11 Jordgubbe
01 Svarta vinbär
16 Gröna vinbär
02 Röda vinbär
03 Vita vinbär
04 Hallon och
åkerbärshallon
05 Krusbär
13 Buskblåbär
15 Havtorn
14 Bäraronia
19 Övriga bär
B Fruktodling Anmäl arealen för friland i hektar med två decimalers noggrannhet.
52 För fruktodling använd areal 2010
ha
Areal (ha)
10 Äpple
20 Övriga frukter
Skördemogen
växtlighet (ha)
Icke
skördemogen
växtlighet (ha)
Skörd (kg)
C Grönsaksodling på friland
Anmäl arealen för friland i hektar med två decimalers noggrannhet.
51 För grönsaksodling på friland använd areal år 2010
E Plantskoleodling på friland
ha
55 För plantskoleodling använd
areal 2010
ha
Areal (ha)
Totalproduktion
Areal (ha)
01 Trädgårdsärt
02 Buskböna
03 Vitkål
(huvudkål)
Skörd (kg)
Härav kontraktsproduktion
för industrin
01 Plantor av frukt- och bärväxter
Areal (ha)
05 Plantor av prydnadsbuskar
Skörd (kg)
06 Plantor av prydnadsträd
03 Perennplantor
Plantskoleareal i växthus uppges i grupp L.
24 Rödkål
05 Blomkål
25 Savojkål
27 Brysselkål
28 Broccoli
F Odling av snittblommor och snittgrönt på friland
29 Kålrabbi
04 Kinakål
06 Morot
07 Rödbeta
13 Areal använd för odling av snittblommor och snittgrönt 2010
ha
Till snittblommorna räknas även eternellerna och till
snittgrönt snittrisen.
08 Kålrot
09 Rova
10 Rotselleri
G Odling av svampar
11 Palsternacka
12 Matlök
57 För svampodling använd
rumsareal år 2010
14 Purjolök
Totalskörd
kg/år
15 Frilandsgurka
16 Pumpa
43 Squash
18 Huvudsallat och
specialsallater
46 Isbergssallat
97 Övrig sallat
31 Blekselleri
17 Spenat
m²
För odling
använd
hyllareal m²
Växtunderlag
/ år
01 Champinjon
m²
02 Shiitake
st
04 Ostronskivling
st
05 Övriga totalt
Som hyllareal antecknas den sammanräknade arealen
för de hyllor, lådor, eller andra växtunderlag som
använts vid produktionen.
Arealen antecknas endast en gång, även om
växtunderlaget har bytts ut under året.
19 Rabarber
49 Dill
50 Persilja
57 Vitlök
32 Sockermajs
Punkt C, Grönsaksodling på friland
34 Rädisa
Om även växthusodling ingår i de förhandsifyllda
arealerna för frilandsgrönsaker, korrigera siffrorna och
anteckna uppgifterna om växthusodling på nästa sida.
98 Övriga
grönsaker
Ytterligare anvisningar i de separata
ifyllningsanvisningarna.
20 Sparris
H Växthus
14 Växthusareal år 2010 totalt
m²
För odling har använts år 2010
Uppvärmbara växthus
I användning minst 7 mån
st
I användning mindre än 7 mån
m²
st
Inte i odlingsanvändning
år 2010
Ouppvärmda växthus
m²
st
m²
st
m²
01 Växthus
av glas
02 Växthus
av plast
03 Växthus av
dubbelskiktsskivor
I Grönsaksodling i växthus
16 För grönsaksodling använd växthusareal år 2010
J Grönsaker i kruka
m²
De olika planteringsgångernas
Av växthusVäxthusareal
totala areal och skörd
som använts arealen i belyst
odling (10-12
för odling av
mån.) m²
Areal m²
Skörd kg
växtslaget m²
23
Växthusareal som
använts
för odling av
växtslaget m²
Produktion
st
32 Sallat i kruka
33 Dill i kruka
70 Tomat
34 Persilja i kruka
71 Växthusgurka
18 Huvudsallat och
specialsallater
46 Isbergssallat
72 Paprika
49 Dill
50 Persilja
35 Basilika i kruka
40 Övriga grönsaker i
kruka totalt
80 Grönsaker i kruka
totalt
K Bärodling i växthus
17 För bärodling använd
växthusareal 2010
m²
15 Frilandsgurka
Växthusareal
m²
06 Morot
04 Kinakål
Skörd kg
01 Jordgubbe
04 Övriga bär totalt
12 Matlök
98 Övriga
grönsaker
L Plantodling i växthus
56 För odling av plantor och sticklingar
använd växthusareal år 2010
m²
Växthusareal,
m²
01 Plantskoleväxter
02 För fortsatt odling avsedda småplantor och
sticklingar av grönsaker och prydnadsväxter
N Odling av prydnadsväxter i växthus
54 För odling av prydnadsväxter använd växthusareal år 2010
54A Snittblommor och
snittgrönt
Växthusareal
m²
m²
Lökar
st
Lökblommor
Blommande krukväxter
och gröna växter
01 Ros
40 Tulpan
58 Narciss i kruka
30 Krysantemum
41 Hyacint
63 Julstjärna
05 Gerbera
57 Snittnarciss
64 Höstbegonia
(Rosenbegonia)
06 Brudslöja
46 Liljor
66 Krysantemum i kruka
37 Övriga snittblommor,
(t.ex. alströmeria,
luktärt, eterneller,
prärieklocka)
48 Amaryllis
74 Miniros i kruka
61 Övriga lökblommor,
(t.ex. freesia,
iris, gladiol, krokus,
pärlhyacint)
75 Morsdagsros
Krukor
st
68 Azalea
69 Saintpaulia
70 Vivor
73 Cyclamen
76 Våreld=Kalanchoë
67 Gerbera i kruka
72 Övriga blommande
krukväxter totalt
81 Gröna växter totalt
39 Snittgrönt
54B Utplanteringsväxter
Totalproduktion
krukor, st
Varav för ampelförsäljning, st
54B Utplanteringsväxter
86 Pelargon
94 Impatiens
87 Knölbegonia
96 Silverek
88 Petunia
97 Buskmargerit
89 Pensé
98 Nejlikor
90 Sammetsblomma
32 Snöflinga
91 Sommarbegonia
33 Femtunga
92 Lobelia
95 Övriga totalt
Totalproduktion
krukor, st
Varav för ampelförsäljning, st
93 Fuchsia
O Adressförändringar
På gården odlas inte trädgårdsprodukter
för försäljning.
På gården odlas inte längre trädgårdsprodukter
för försäljning efter år 2010.
Trädgårdsprodukter har inte odlats för försäljning år 2010,
men odlingen fortsätter år 2011.
Företaget/gården har sålts/uthyrts,
den nya odlarens kontaktuppgifter:
Köparens/hyrestagarens
/arrendatorns namn
Utdelningsadress
Telefonnummer (även
riktnummer)
Postnummer och postanstalt
Tilläggsuppgifter
Ort och tid
Underskrift (odlaren eller den som ansvarar för odlingen)
231/712/2010
ANVISNINGAR FÖR IFYLLANDE AV BLANKETTEN
På blanketten lämnas uppgifter för den del av produktionen som saluförs. Som sådan betraktas även
produktion som vidareförädlas på den egna gården. Däremot skall den areal och produktion som används till
husbehovsodling inte uppges. Förfrågan gäller hela år 2010, så vid givandet av uppgifterna bör hela
produktionsperiodens odlingsplan beaktas, såväl redan odlade växter som de som skall odlas efter
beräkningsdagen 30.10.
När Du gör anteckningarna, försäkra Dig då om att sifferuppgifterna och måttenheterna som finns tryckta på
blanketten motsvarar varandra. Arealerna för frilandsodling uppges i hektar med två decimalers noggrannhet.
Till exempel 1 hektar 5 ar antecknas som 1,05 och 30 ar som 0,30 och 3 ar som 0,03 (1 hektar = 100 ar, 1 ar =
100 m²).
Till frilandsodling räknas också odling i bänkgårdar, under täckmaterial som bretts ut på markytan och i tunnlar
där man inte ryms att utföra odlingsåtgärder.
Trädesarealer inberäknas inte i arealer som använts för odling.
Såsom skörd antecknas handelsduglig skörd. Även den med hjälp av självplockning sålda skörden inkluderas i
den uppgivna skördemängden. Om skörden lagras uppges den upplagrade skörden. Lagringsförlusten skall inte
avdras. Skördeuppgifterna är mycket viktiga. Om man inte känner till skördemängderna noggrant, antecknas en
så noggrann uppskattning som möjligt.
GRUPP A.
Bärodling på friland
Jordgubbsplantor på friland som redan under planteringsåret producerar skörd (sk.
skördeplantor) räknas som produktiv kultur om de planterats på friland före 30.6.2010.
Bärväxternas plantproduktion uppges i grupp E och L.
GRUPP B.
Fruktodling
Fruktväxternas plantproduktion uppges i grupp E och L.
GRUPP C.
Grönsaksodling på friland
Nytt!
Har man på samma åkerareal under året odlat flera kulturer, uppges för varje växtslag den
sammanräknade arealen för de olika kulturerna.
Omvandlingskoefficienter:
Lökknippe (3-5 st.) = 0,25 kg
Morotsknippe (5 st.) = 0,25 kg
Odling i växthus av grönsaker som traditionellt odlats på friland (även i ouppvärmbara
plastväxthus) uppges i grupp I.
Plantodling av frilandsgrönsaker i växthus (även ouppvärmda plastväxthus) antecknas i grupp L.
Punkt 01
Trädgårdsärten är en färskvara som skördas för frysning, konservering eller för
för försäljning direkt (sprit-, märgsprit-, socker- och brytärt).
Punkt 05
Till denna punkt räknas även grön blomkål.
Punkt 12
Under denna punkt anges odlingen av lök för konsumtion antingen från frö, plantor eller sättlök.
Även jättelök antecknas under denna punkt.
Punkter 49 och 50
Skörd av dill och persilja anges som färskvikt.
GRUPP E. Plantskoleodling på friland
Till arealerna räknas både odling på friland och i container.
GRUPP H. Växthus
Såsom växthus anses även ouppvärmda växthus och s.k. kaster där man ryms att utföra
odlingsåtgärder. Som uppvärmbara anses växthus även som är försedda med tillfälliga
uppvärmningsanordningar (kaminer, varmluftsfläktar osv.).
Med dubbelskiktsskivor avses akryl- och polykarbonatskivor och motsvarande. Har man använt
olika täckningsmaterial, grupperas växthuset enligt det material som man huvudsakligen har
använt.
GRUPP I. Grönsaksodling i växthus
Odlingsarealen är de olika planteringsomgångarnas sammanlagda areal. T.ex. om huvudsallat
odlas i 3 kulturer i växthus om 1 000 m², är odlingsarealen 3 000 m².
Produktion av plantor och sticklingar för vidarekultur uppges i grupp L.
I kolumn 4 ”Av växthusarealen i belyst odling (10-12 mån) m²” anges den växthusareal som är i
produktion hela året eller med produktionsuppehåll på under 2 månader sammanlagt under året.
Obs. specialsallater som issallat antecknas under punkt 18.
Issallat som odlas i kruka men säljs avskuren meddelas som krukgrönsak i punkt J
GRUPP J.
Grönsaker i kruka
Punkt 32
Under denna punkt anges alla sallater av släktet Lactuca bl.a. 'Grand Rapids', issallat,
ekbladssallat och huvudsallat, även issallat som skärs av vid skörd.
Rucola-sallat och vårsallat antecknas under punkt 40.
GRUPP L.
Odling av plantor i växthus
Plantskoleodling på friland uppges i grupp E.
GRUPP N.
Odling av prydnadsväxter i växthus
Kruk- och utplanteringsväxter för vidarekultur inberäknas i produktionssiffrorna om odlingen varar
minst en månad.
Förfrågan gäller försäljning som sker under år 2010.
Nytt!
Produktion av alla lökblommor uppges i antal lökar, med undantag av kruknarcisser. Mängden av
kruknarisser anges som sålda krukor i punkt 58.
Punkt 64
Höstbegonia = Begonia x hiemalis (Elatior-gruppen)
Punkt 87
Knölbegonia = Begonia spp. (Tuberhybrida-gruppen)
Punkt 88
Till petunior räknas även japanska klockor samt 'Surfinia' o.a. hängpetunior.
Punkt 91
Sommarbegonia = Begonia x hortensis (Semperflorens-gruppen)

Puutarhatilastot 2010

Transcription

Similar documents

Porvoo Loviisa Inkoo Sipoo Helsinki Raasepori Espoo

jäsentiedote 1/2014

Liikuntapalvelut Pieksämäellä

LAKESIDE BALCONY

Ulkomaan meriliikennetilasto 2014

www.veo.fi

Affärer eller business (Magma

Tupakkatilasto 2014

Plantprislista Taimihinnasto 2014