METISTÖN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE

Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon
Metistön asemakaava (1-138) 04.03.2014
METISTÖN ALUEEN
RAKENTAMISTAPAOHJE
Rakentamistapaohje koskee 4. päivänä maaliskuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa.
1
Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon
Metistön asemakaava (1-138) 04.03.2014
Metistön alueen yleispiirteitä
Jotta alueesta muodostuu yhtenäinen, luonteva ja
omaleimainen kokonaisuus on asemakaavamääräysten lisäksi annettu seuraavassa esitettyjä rakentamista
koskevia määräyksiä. Nämä määräykset on esitetty
kuvin ja esimerkein tässä rakentamistapaohjeessa.
METISTÖN KESKEISIMMÄT SUUNNITTELUPERIAATTEET:
1) Rakentaminen on sovitettava vallitseviin
maastonmuotoihin, eikä maastoa rakennuksiin. Rinteeseen ei tule sijoittaa tasamaaratkaisua.
2) Hulevesiratkaisuissa, pihasuunnittelussa ja
viemäröinnissä huomioidaan maastonmuotoihin liittyvät tonttikohtaiset erityistarpeet.
3) Rakennukset sijoittuvat pääosin kadun läheisyyteen. Maisema pihoihin säilyy parhaimmillaan jatkossakin suojaisena.
Kuva: Metistön kaavaehdotuksen havainnekuva.
Metistön alue sijaitsee Rajamäen taajaman kaakkoisosassa noin 1,5 kilometrin päässä taajaman keskustasta. Alue on metsäinen ja maastomuodoiltaan hyvin
vaihteleva. Se vaatii piha- ja rakennussuunnittelulta
paneutumista, mutta mahdollistaa myös monimuotoisen tonttitarjonnan.
Metistön tonttikadut kulkevat vaihtelevassa maastossa. Yksittäisillä tonteilla se tarkoittaa sitä, että kadun
vastakkaisilla puolilla toiset pihoista saattavat sijaita
ala- ja toiset ylämäessä. Pihan suunnittelu edellyttää
siis rinteen suunnan huomioimista.
Kuva: Metistön kaava-alueen maastonmuodot.
2
Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon
04.03.2014
Metistön asemakaava (1-138)
Pihojen muodostuminen
Metistön suojaisat pihatilat muodostuvat kohteesta
riippuen erilaisin keinoin:
2)
1) Istutuksin rajattavat tontinreunat (kaavassa
istutettava alueen osa –merkintä)
2) Rakennuksin rajattavat tontinreunat (kaavassa rakennusalan ja mahdollisen rakennuksen
sivun sijaintia osoittavan nuolen paikka tontin
kadun puoleisella reunalla)
3) Muu istutettu kasvillisuus ja aidat.
riä korkealla aidalla täydenneƩynä pensasaidalla tai puurivillä.
AP-korttelialueilla autopaikat tulee sijoittaa
autotalliin tai katokseen. Kyse voi olla erillisestä rakennelmasta, mutta sen tulisi kuitenkin sijaita rakennusalan sisällä.
Rakennusten ja kasvillisuuden sijoittelussa on hyvä
huomioida valaistusolosuhteet. Rakennuksen sijoittelussa keskeistä on miettiä, millaisiin toimintoihin pihaa
halutaan käyttää ja mihin aikoihin. Energiatalouden ja
pihan valoisuuden kannalta paras puoli pihalle on
lounaan ja etelän suunnassa. Itäpuolella saadaan nauttia aamu- ja länsipuolella ilta-auringosta. Valaistusolojen takia rajalle istutettava pensasaita vaatii naapureiden suostumuksen ja on syytä toteuttaa yhteisymmärryksessä.
AUTOPAIKAT
Tontin suunnittelussa on syytä huomioida myös toimivat ajoyhteydet autopaikoille. Autosuojan sijoituksella
voidaan istuttaa rakennusta maastoon ja rajata pihaaluetta. Autosuojan sijoitukseen vaikuttaa lisäksi tontin muoto ja rakennusalan suhde katuun.
Autopaikkojen sijoittelussa on huomioitava, että
ajoneuvon tulee voida kääntyä tontilla ennen katualueelle ajamista. Tämä määräys on liikenneturvallisuusnäkökohta ja samalla peruutusvara muodostaa
tilavarauksen lyhytaikaista vierasautopaikkaa varten.
KASVILLISUUS
Istutuksilla luodaan alueen tunnelma, mutta niiden
Autopaikan mitat ovat. n. 2,7 x 5,0 m. Kummaltakin
autopaikalta tulee päästä kadulle siirtämättä ensin
toista ajoneuvoa. Enimmäiskaltevuus tontin ajoliittymän pituuskaltevuudelle on 1:10.
korkeudella ja tiheydellä voi olla vaikutusta pihojen
valaistusoloihin.
Alueen metsäisen luonteen ja vaihtelevan maaston
takia tontit on hyvä pitää kasvillisuudeltaan mahdollisimman luonnontilaisina. Tarvittaessa uutta kasvillisuutta tulee istuttaa asemakaavakarttaan merkityille
alueille. Puiden vähimmäismäärä riippuu tontin koosta.
Maastonmuotojen ja tontin tilavuuden mukaan autopaikkamääräykset alueella on jaoteltu kahteen ryhmään:
1) Uusilla AO -korttelialueilla autotalli-, talousym. aputilat on sijoiteƩava päärakennuksen
yhteyteen. VaihtoehtoisesƟ autopaikat tulee
sijoiƩaa rakennusalan sisälle katokseen tai
parkkipaikka rajata kadulle päin noin 1,5 met-
Pihojen rajaaminen katutilasta ja naapuritontista lisää
pihojen viihtyisyyttä ja ylläpitää Metistölle tyypillistä
suojaisaa tunnelmaa. Osan puista tulee olla rakennusta korkeammaksi kasvavia lajeja, myös havupuita tulee
käyttää. Rajalle istutettavan kasvillisuus ja sen korkeus
on kuitenkin syytä sopia naapurin kanssa yhteisymmärryksessä.
3
Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon
04.03.2014
Metistön asemakaava (1-138)
(1
Maastonmuodot piha-alueilla
p
Korot, maanpinnan muokkaus ja hulevesien hallinta
tulee esittää rakennusluvan
nusluvan yhteydessä asemapiirusasemapiiru
tuksessa.
Tonttien rajalla maanpinnan
pinnan korkeusasemat
korkeu
tulee
sovittaa toisiinsa. Tontin rajalla maaston tasoeroja saa
muuttaa enintään 0,5 m puolellaan.
puole
Tukimuureja ei
saa tehdä tonttien väliselle
selle rajalle ilman
i
pakottavaa
syytä ja naapureiden keskinäistä
näistä sopimusta.
s
MAANPINNAN MUOKKAUS
Voimakasta maaston muokkaamista tulee välttää.
välttää
Paras lopputulos saavutetaan,
tetaan, kun rakennukset istuist
vat ympäristöönsä eikä ympäristöä muokata
muok
rakennuksen mukaan. Penkalle
kalle rakennettu rakennus näytnä
tää usein luonnottomalta
malta sijaitessaan huomattavasti
huomatt
ympäristöään korkeammalla. Vastaavasti
vasti kuoppaan
kuo
rakennettu talo kerää lähiympäristön sadevedet tontiltonti
leen. Voimakkaasti
kaasti koverrettaessa tulee helposti häihä
rinneeksi veden luonnollisia kulkureittejä
reittejä sekä maanm
pinnan alla että päällä.
Maanrakentaminen ei myöskään ole halpa tapa sovitsovi
taa rakennusta maastoon. Louhiminen, suuret maama
massojen kuljetukset sekä läjitetyn ja tiivistetyn maama
massan heikko kantokyky saattavat tuoda lisäkustanlisäkusta
nuksia.
Luiskan enimmäiskaltevuus
immäiskaltevuus on 1:3. Korkeusasema rajalla säilyy.
HULEVEDET
vesien kulkuun on kiinnikiinn
Mäkisessä maastossa hulevesien
tettävä erityistä huomiota. Hulevedet ovat rakennerakenn
tulla alueella kaduilta, pihoilta, rakennusten katoilta
tai muilta
ta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sadesade
tai sulamisvettä.
misvettä. Hulevesiin luetaan kuuluvaksi myös
perustusten kuivatusvedet.
vedet. Sade-,
Sade sulamis- ja kuivatusvedet
det huuhtovat pinnoilta huuhtoutumisalueesta
huu
riippuen mukaansa epäpuhtaauksia.
Sen sijaan kulkuyhteyksien
hteyksien ja rakennuksesta poispäin
tarvittavien kaatojen tekemiseksi maastoa on todentode
näköisesti
sesti tarpeen muokata. Jos maastoa on näiden
takia pengerrettävä, tulee lopputulos viimeistellä kik
veyksin, tukimuurein tai kasveilla. Myös luiskan jyrkjyr
kyys tulee suunnitella
unnitella tarkkaan. Sortuvat jyrkät reunat
antavat epäsiistin vaikutelman ja voivat olla jopa vaava
rallisia.
Piharakentamisessa tulee käyttää pääosin
pä
vettä läpäiseviä pintoja ja maaston muotoilua. Veden poisjohtapoisjoht
minen tontilla
la tulee suunnitella aina niin että oman tai
naapurin tontin rakennuksille tai piha-alueille
piha
ei aiheudu haittaa. Suositeltava
tava tapa on
o rakentaa tontin
rajalle painanne, jolla valuvia hulevesiä
hulev
hallitaan.
KUNNALLISTEKNIIKKA
Kunnallistekniikan liittymiskorkeus on siis syytä
huomioida rakennuksen
nuksen sijoittelussa tontille. Osassa
alarinteen tontteja kunnallistekniikan jätevedet on
pumpattava kiinteistökohtaisesti kunnan viemäriverkviemäriver
koon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkorunk
linjaan. Viettoviemäriä voi käyttää, jos rakennuksen
jätevesiputket sijoittuvat kunnallistekniikan liittymisliittymi
korkeuden yläpuolelle.
4
Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon
04.03.2014
Metistön asemakaava (1-138)
Kerrosluku mäkisessä maastossa
Metistön alueella rakennuksen sallittu kerrosluku on yksi
kerrosta, siten että lisäksi puolet kellarikerroksesta ja puolet ullakkokerroksesta voi käyttää kerrosalaan luettavaksi
tilaksi.
va, että lähteiden muodostuminen rakentamisen yhteydessä on yleistä Rajamäen alueella. Jos rinteen
kaltevuus ei ole riittävän suuri kellarikerrokselle tai
kellaria ei tarvita, ratkaistaan lattiatasojen sovitus
ympäristöön esim. porrastamalla lattiatasoja useampaan tasoon.
KERROSTEN SOVITTAMINEN MAASTOON
Rakennusten ja pihan korot tulee sovittaa olemassa
oleviin maastomuotoihin ja ympäristöön. Rinnemaaston luonnollisia korkeuskäyriä tulee pyrkiä säilyttämään. Rakennus sovitetaan rinteeseen kellarikerroksen tai maaston mukaan porrastettujen lattiatasojen
avulla. Korkea sokkeli voidaan häivyttää julkisivulaudoituksella ja korkea julkisivu parvekkeella tai katoksella.
Kellarin rakentaminen on rinnemaastossa usein taloudellisuutensa ja ulkoasun takia suositeltavaa. Kellari
voi olla koko rakennuksen alla tai vain osittainen. Kunnallistekniikan liittymiskorkojen lisäksi on huomioita-
Rakennusten arkkitehtuuria ohjaavat
määräykset
Metistön vaihtelevat maastonmuodot ja siitä aiheutuvat vaihtelevat tonttien sijoittelun linjat edellyttävät
rakennusten yhtenäistä ulkoasua.
Rapatuissa julkisivuissa tulee käyttää
luonnonvalkoista.
Puujulkisivujen tulee olla
väritykseltään luonnonvalkoisia tai
vaalean, taitetun sävyisiä siniharmaita
tai vaalean, taitetun sävyisiä
lämpimän keltaisia.
Alueella julkisivujen tulee olla yksinkertaisia ja rauhallisia. Ikkunoiden tai julkisivupintojen voimakasta jäsentelyä ja laudoituksen suunnan vaihteluja tulee välttää,
samoin kuin korkeita sokkeliosuuksia. Julkisivuissa
tulee olla yksi selkeä päämateriaali, jota tulee käyttää
samanvärisenä perustuksesta räystäälle asti. Kaikilla
korttelialueilla pihapiirin rakennelmien tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sopeutua päärakennusten arkkitehtuuriin.
LiiƩyvissä osissa saa käyƩää alla esitettyjä tummempia korostevärejä.
Rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto tai
kaksilappeinen pulpettikatto. Rakennuksissa tulee olla
avoräystäät.
Katon tulee olla materiaaliltaan tiiltä
tai peltiä ja väritykseltään tummanharmaa.
JULKISIVUMATERIAALIT JA -VÄRIT
Ohessa on kuvattu tarkemmin kaavamääräyksissä
mainitut julkisivujen värisävyt:
Sokkelin tulee olla harmaa.
5