docLogistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten
download 
Report Transcription
Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten
Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä Sijoittumistekijöitä ja tapaustutkimuksia Etelä‐Suomessa Elisa Holma Sakari Kajander Turun yliopisto MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS‐ JA TUTKIMUSKESKUS Joukahaisenkatu 3-5 B 20014 TURUN YLIOPISTO Puh. 02 333 51 http://mkk.utu.fi Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä Sijoittumistekijöitä ja tapaustutkimuksia Etelä-Suomessa Elisa Holma Sakari Kajander TURKU 2010 ISBN 978-951-29-4300-5 Esipuhe Alueellinen kilpailukyky koostuu laajasta joukosta osatekijöitä, joista yhtenä tärkeänä ovat logistiset tekijät. Alueellisen kilpailukyvyn merkittävänä ilmentymänä puolestaan ovat alueelle kohdistuvat yritysten sijoit‐ tumispäätökset. Tässä tutkimuksessa on tutkittu näiden elementtien – alueellisen kilpailukyvyn, logistiikan ja yritysten sijoittumisen kokonaisuutta ja keskinäisiä suhteita. Aihetta lähestytään aluksi teoriaosuuden kautta. Siinä alueellisen kilpailukyvyn, sijaintiteorioiden, yrityslo‐ gistiikan ja aikaisempien sijoittumistekijätutkimusten perustella luodaan laajaa sijoittumisen viitekehystä. Sen jälkeen empiirisellä aineistolla pyritään kuvaamaan, kuinka viitekehysosion teemat ilmenevät käytän‐ nössä Etelä‐Suomen alueelle sijoittuneissa yrityksissä teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan alalla. Lopuksi käsitellään tapaustutkimuksina kymmenen yrityksen sijoittumista Etelä‐Suomeen. Yrityshaastatteluin kerät‐ tyjen aineistojen avulla tuodaan tutkimuksen teemat konkretian tasolle. Tutkimus on osa Etelä‐Suomen kuljetuskäytävän kilpailukykyä kehittävää ELLO‐hanketta. ELLO on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke, jossa luodaan kansainvälinen markkinointikampanja kulje‐ tuskäytävän tunnettuuden lisäämiseksi, tuotetaan uutta tietoa logistiikka‐alan suorituskyvystä ja tulevai‐ suuden liiketoimintaympäristöstä sekä tunnistetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikkakeskitty‐ mien ekologisuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi. ELLO‐hanketta toteuttavat NELI‐ North European Lo‐ gistics Institute, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus‐ ja tutkimuskeskus (MKK), Lappeenrannan tek‐ nillisen yliopiston Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Turku Science Park. Nyt käsillä oleva tutkimusraportti on toteutettu ELLOn työpaketissa WP1, jossa käsitellään logistiikka‐alan taloudellisen suorituskyvyn, Etelä‐Suomen logistisen toimintaympäristön ja yritysten sijoittumistekijöiden teemoja. Työpaketin toteutuksesta vastaa MKK. Tekijät haluavat lämpimästi kiittää mukana olleita yrityksiä, jotka ovat sekä kyselyihin että haastatteluihin osallistumalla mahdollistaneet tämän tutkimuksen tekemi‐ sen. Sisällys Johdanto ............................................................................................................................................... 5 Alueellinen kilpailukyky ......................................................................................................................... 6 Alueellisen kilpailukyvyn elementit............................................................................................................... 6 Alueellinen imago kilpailutekijänä ................................................................................................................ 7 Alueellisen kilpailukyvyn mittarit ja tutkimukset .......................................................................................... 8 Logistiset tekijät ja alueiden kilpailukyky .................................................................................................... 10 Sijaintiteoriat ja toimintojen keskittyminen .......................................................................................... 13 Sijaintiteorioiden suuntauksia..................................................................................................................... 13 Sijaintikysymykset globaalissa taloudessa .................................................................................................. 14 Toimintojen keskittyminen ..................................................................................................................... 15 Logistiikka yrityksissä ........................................................................................................................... 16 Logistiikan rooli ........................................................................................................................................... 16 Logistiikan trendejä ..................................................................................................................................... 17 Logistiikkastrategia ja vaativat toimitusketjut ........................................................................................ 18 Logistiikan kustannukset ............................................................................................................................. 19 Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat tekijät ...................................................................................... 21 Yritys sijaintipäätöksen edessä ................................................................................................................... 21 Tuotannon ja varastoinnin sijoittuminen .................................................................................................... 23 Logistiset tekijät ja yritysten sijoittuminen ................................................................................................. 24 Suomalaisia sijoittumistutkimuksia ............................................................................................................. 25 Uudet yritykset tutkimuskohteena ....................................................................................................... 27 Uusien yritysten määristä Suomessa .......................................................................................................... 27 Tutkimuksen kohdeyritykset ....................................................................................................................... 27 Yritysaineisto ja tutkimusmenetelmät ........................................................................................................ 28 Yritysaineisto: Taustat ja sijoittuminen ................................................................................................. 29 Yritysten taustoja ........................................................................................................................................ 29 Logistiikka teollisuus- ja tukkukauppayrityksissä ........................................................................................ 30 Sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät ............................................................................................................. 31 Logistiikka sijoittumispäätöksissä ............................................................................................................... 32 Yrityshaastattelut: Miksi investoitiin Etelä-Suomeen? ........................................................................... 34 SteelTeam Service Center Oy, Uusikaupunki .............................................................................................. 36 FinnProtein Oy, Uusikaupunki ..................................................................................................................... 37 Posten Logistik SCM Oy, Turku.................................................................................................................... 38 LogiCityn alue, Turku ................................................................................................................................... 39 TNT Suomi Oy .............................................................................................................................................. 40 DHL Express Oy............................................................................................................................................ 41 Suomen Kaukokiito Oy ................................................................................................................................ 42 Kujalan Logistiikkakeskus, Lahti .................................................................................................................. 45 Transpoint Oy Ab......................................................................................................................................... 46 Lacell Oy, Iitti ............................................................................................................................................... 47 WinWinD Oy, Hamina ................................................................................................................................. 48 Yhteenveto .......................................................................................................................................... 49 Kirjallisuus ........................................................................................................................................... 52 Yrityshaastattelut ................................................................................................................................ 55 Johdanto Yritysten sijoittumiseen vaikuttaneita tekijöitä on tutkittu varsin runsaasti sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla. Yritysten sijoittumista on tutkittu paitsi teoreettisesti, myös empiirisesti yrityskyselyin ja -haastatteluin. Yritysten sijoittuminen kytkeytyy vahvasti osaksi alueellista kilpailukykyä alueiden kilpaillessa keskenään uusista yrityksistä. Logistiset tekijät ovat yksi alueelliseen kilpailukykyyn ja yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä, mutta harvoin se yksin ratkaisee yrityksen sijoittumista. Sijoittuminen tapahtuu aina osana laajempaa kontekstia makro- ja mikrotaloudellisten, yrityksen sisäisen strategian ja ehkä osin henkilökohtaisten verkostojenkin muodostamissa puitteissa. Yritykset vaativat toimintaympäristöltään ominaisuuksia, jotka edesauttavat yritysten kilpailukykyä kilpailijoihinsa nähden. Eri alueilla nämä ominaisuudet ovat erilaisia, mikä johtaa siihen, että toiset alueet ovat yritysten näkökulmasta toisia houkuttelevampia. Siksi toisaalla alueiden menestyessä ja kasvaessa toisaalla saatetaan kärsiä uusien yritysinvestointien puutteesta. Alueiden voidaan nähdä kilpailevan keskenään uusista yritysinvestoinneista, jotka luovat alueelle vaurautta paitsi suorien verotulojen, myös työllistysvaikutuksen kautta. Alueellisesta kilpailukyvystä puhuttaessa tarkoitetaankin juuri alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle uusia yrityksiä. Alueiden välisen kilpailun myötä tärkeää on myös tiedottaa alueen hyvistä ominaisuuksista, siksi imagotyöstä ja alueiden markkinoinnista onkin tullut keskeinen keino potentiaalisten uusien yritysten tai asukkaiden houkuttelemiseksi. Tässä tutkimuksessa luodaan aluksi alueellisen kilpailukyvyn, sijaintiteorioiden, yrityslogistiikan ja aiempiin tutkimuksiin perustuvien yritysten sijoittumistekijöiden muodostama viitekehys. Suhteellisen laajan viitekehyksen tarkoituksena on osoittaa sijoittumiseen liittyvien tekijöiden moniulotteisuutta kuitenkin keskittyen ennen kaikkea logistisiin tekijöihin. Empiirisellä aineistolla pyritään esimerkkiaineiston pohjalta kuvaamaan, kuinka viitekehysosiossa esitetyt teemat ilmenevät käytännössä Etelä-Suomen alueelle sijoittuneissa yrityksissä teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan alalla. Case-yritysten kautta teemat tuodaan konkreettiselle tasolle. Alueiden logistiset ominaisuudet ovat yksi merkittävä kilpailutekijä. Hyvät yhteydet paitsi lähialueiden markkinoille, yhä lisääntyvässä määrin myös kansainvälisesti, ovat usein keskeisessä asemassa yritysten harkitessa mahdollisia sijoittumisvaihtoehtoja. Kansainvälisten yhteyksien portit, satamat tai lentokentät, ovatkin keskeisiä alueellisia kilpailutekijöitä, jotka houkuttavat yrityksiä. Erityisen paljon merkitystä logistisilla yhteyksillä on valmistavalle teollisuudelle, logistiikkakeskuksille ja kokonaisvaltaisia logistiikkapalveluita tarjoaville yrityksille, joiden toiminta perustuu pitkälti materiaalivirtojen kuljettamiseen. Tutkimuskysymykset voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Miten alueellinen kilpailukyky, logistiikka ja yritysten sijoittuminen kytkeytyvät toisiinsa? 2. Millaisia logistisia vahvuuksia EteläSuomella on? 3. Millaiset tekijät vaikuttavat yritysten sijaintipäätöksiin? 4. Millaisia tekijöitä on Etelä-Suomeen viime vuosien aikana perustettujen yritystoimipaikkojen sijoittumisen taustalla? 5. Millaiseksi case-yritysten sijaintialueen logistinen toimintaympäristö koetaan? Kansainvälisen kaupan kasvun myötä kansainvälisten tavaravirtojen merkitys on kasvanut huomattavasti, ja yritysten maailmanlaajuiset toimitusketjut vaativat tehokasta logistiikan hallintaa. Logistiikan tehokas organisoiminen saattaa tuottaa yritykselle merkittäviäkin kustannussäästöjä, ja toimintojen tehokkuuden takaamiseksi yrityksissä on lähes poikkeuksetta keskitytty olennaisimpaan osaamisalueeseen. Logistiikka onkin useimmiten ulkoistettu ainakin osittain ulkopuolisille logistiikkapalveluyrityksille, jotka yhä useammin tarjoavat kokonaisvaltaisia logistiikkapalvelupaketteja lisäarvopalveluineen. 5 Alueellinen kilpailukyky kokonaistuotannon ansiosta, yksinkertaisimmillaan yhdistämällä työpanosta ja pääomaa. Uusklassisessa kasvuteoriassa mukaan on kuitenkin otettu myös fyysinen ja inhimillinen teknologinen kehitys 4, jonka syntymekanismia selitetään myöhemmin kehittyneessä uudessa kasvuteoriassa. Uuden kasvuteorian mukaan teknologinen kehitys syntyy inhimillisistä voimavaroista – tiedosta ja ideoista – joiden tuottamat keksinnöt ja innovaatiot tuottavat taloudellista kasvua 5. Koska kasvuteoria ei ole kyennyt riittävästi selittämään alueellisia kasvueroja, myöhemmin siinä on otettu huomioon myös sosiaalinen pääoma eli yhteisön tapakulttuuri, joka voidaan nähdä yhtenä tuotannontekijänä. Sosiaalisen pääoman keskeisiä käsitteitä ovat luottamus, vastavuoroisuus ja verkostot. Kasvuteorioilla ei kuitenkaan pystytä selittämään tuotannon maantieteellistä sijaintia eikä alueellisen keskittymisen voimakkuutta. Näihin kysymyksiin pyrkiikin vastaamaan uusi talousmaantiede. 6 Alueellisen kilpailukyvyn elementit Alueellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueen kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia. Yritykset ja asukkaat ovat alueiden keskeisiä toimijoita; yritysten sijoittuminen ja asukkaiden muutto sekä alueiden välillä että alueiden sisällä muokkaavat aluekehitystä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Alueellista kilpailukykyä voidaan siten tarkastella myös yritysten sijoittumis- ja investointipäätösten näkökulmasta, jolloin alue on kilpailukykyinen, jos sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. 1 Alueen kilpailukyky voidaankin nähdä edellytyksenä alueen taloudelliselle menestykselle: Toimintaympäristö vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn, ja alueiden kilpailukyky puolestaan riippuu siitä, millaisen toimintaympäristön ne taloudelliselle toiminnalle muodostavat. Alueen kilpailukykyä kuvaavat tunnusluvut ovatkin vahvasti yritysten kilpailukykyyn ja asukkaiden hyvinvointiin viittaavia. Kilpailukykyisen alueen tunnusmerkkejä ovat mm. korkea asukaskohtainen BKT, työllisyys ja ansiotaso, joihin kilpailukykyinen yritystoiminta keskeisesti vaikuttaa. 2 Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä tarkasteltaessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että alueiden kehitys ja niiden kilpailukyvyn muodostuminen ovat aina monimuotoisia prosesseja, joissa syyn ja seurauksen erottaminen ei aina ole mahdollista 3. Kaupunkiseutujen taloudellista kasvua ja alueellista kilpailukykyä edistävät etenkin osaamista ja huipputeknologiaa soveltavat yritykset. Talouden ja kaupan globalisaation myötä hallinnollisten rajojen merkitys taloudellisen toiminnan suuntaajana on hälventynyt, mutta samanaikaisesti alueiden ja kaupunkiseutujen asema osana kansainvälistä talousjärjestelmää on kasvanut. Globaalissa taloudessa kaupunkiseutujen taloudellista kasvua ja alueellista kilpailukykyä edistävät etenkin osaamista ja huipputeknologiaa soveltavat yritykset, jotka kasvavat nopeasti, luovat uusia osaamista vaativia työpaikkoja ja suuntautuvat usein vientimarkkinoille. Tällainen osaamiseen perustuva kansainvälinen yritystoiminta voi valita sijaintinsa suhteellisen vapaasti, riippumatta maantieteellisistä rajoista. Käytännössä sijoittuminen kuitenkin edellyttää yritystoiminnan Alue on kilpailukykyinen, jos sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Kasvuteorioilla on selitetty taloudellista kasvua alueiden välisillä eroilla tuotannontekijöissä ja teknologian tasossa. Perinteisen kasvuteorian mukaan taloudellinen kasvu syntyy lisääntyneen 1 4 2 5 esim. Huovari ym. (2001) Huovari ym. (2001) 3 ks. esim. Huovari ym. (2001) esim. Solow (1957) Romer (1990) 6 Huovari ym. (2001) 6 kannalta oleellista infrastruktuuria, yritystoimintaa tukevia organisaatioita ja toimijakeskittymiä, kuten kehittämisorganisaatioita ja yhteistyökumppaneita, sekä korkeaa osaamista vaativilla aloilla etenkin osaavan työvoiman saatavuutta. 7 Alueellinen kilpailukyky on monen tekijän summa. Kuvassa 1 esitetään, millaiset tekijät vaikuttavat alueiden kilpailukykyyn. Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat moniulotteisia ja toisiinsa vaikuttavia; syiden ja seurausten erottaminen on usein hyvin vaikeaa. Elinvoimainen yritystoiminta on kilpailukykyisen alueen edellytys, sillä se tuottaa alueelle kerrannaisvaikutuksina työpaikkoja ja verotuloja. Sen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan muun muassa toimiva infrastruktuuri, kumppaneita ja toimivia yhteistyöverkostoja sekä osaavaa työvoimaa ja innovaatiokapasiteettia. Osaavan työvoiman saatavuuteen puolestaan vaikuttavat osaltaan kouluttautumismahdollisuudet ja elämisen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten alueen houkuttelevuus elinympäristönä. Alueen kilpailukyky voi saada alkunsa myös sattuman kautta, jolloin esimerkiksi yksittäisen yrityksen sijoittumispäätös on saattanut johtaa alueen kumulatiivisiin etuihin lumipallomaisesti kasvavien kasautumisetujen ansiosta. Alueet kilpailevat keskenään saadakseen uusia yrityksiä ja laajennusinvestointeja esimerkiksi tarjoamalla edullisia tontteja tai toimitiloja, hyvää ja edullista kunnallistekniikkaa, nopeaa päätöksentekoa kaavoitus- ja rakentamisasioissa sekä koulutusta tai asuntoja työntekijöille 8. Alueiden markkinoinnista onkin viime vuosina tullut keskeinen keino uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi; kaikki alueiden kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät kytkeytyvät alueen imagoon, joka on yksi keskeinen vetovoimatekijä alueellisessa kilpailussa 9. Kuva 1. Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät. Alueellinen imago kilpailutekijänä Zimmerbauerin ja Korpimäen 10 mukaan kilpailukyvyn merkitys alueellisessa kehittämistyössä on korostunut 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa siirryttäessä tukiperustaisesta aluepolitiikasta kohti globaalissa taloudessa vallitsevaa avointa kilpailukykypolitiikkaa. He toteavat, että tällaisessa tilanteessa olennaista on paitsi kilpailukyvyn kehittäminen, myös sen saattaminen tietoisuuteen. Toisin sanoen alueiden markkinoinnista ja imagotyöstä on tullut keskeinen keino uusien yritysten, investointien, asukkaiden ja osaavan työvoiman houkuttelemiseksi. Saman toteaa myös Äikäs 11, jonka mukaan imagotyö on keskeistä väestön ja yrittäjien pitämiseksi alueella sekä uusien asukkaiden ja investointien houkuttelemiseksi. Zimmerbauer ja Korpimäki näkevät imagotyön erilaisista kehittämistoimenpiteistä eli houkuttimista viestimisenä, mutta toisaalta myös itsessään houkuttimena, sillä se kytkeytyy osaksi muita alueen ominaisuuksia. Imagoa ei nimittäin voida rakentaa tyhjästä, vaan aidoista alueellisista kilpailutekijöistä tai houkuttimista. Alueellisen imagon kehittäminen tulisikin heidän mukaansa rinnastaa aluekehittämiseen, jolloin keskeiseksi nousee myönteisen aluekehityksen saattaminen Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat moniulotteisia ja toisiinsa vaikuttavia; syiden ja seurausten erottaminen on usein hyvin vaikeaa. 7 Sotarauta & Mustikkamäki (2001) ks. esim. Laakso & Loikkanen (2004) 9 esim. Zimmerbauer (2008) 8 10 11 7 Zimmerbauer & Korpimäki (2006) Äikäs (2004) mahdollisimman kattavasti erilaisten kohderyhmien tietoisuuteen. den parhaan joukkoon ylsivät myös Tanska ja Ruotsi. Pohjoismaiden vahvuuksina muihin maihin verrattuna nähdään indeksin mukaan etenkin makrotalouden vakaus, instituutioiden toimivuus ja läpinäkyvyys sekä korkea koulutus- ja teknologiataso. World Economic Forum 15 on julkaissut myös ulkomaankaupan toimivuutta käsittelevän raportin, jossa Suomi sijoittui kahdeksanneksi 121 mukana olleesta maasta. Raportti kattaa markkinoille pääsyyn, rajanylityksiin, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuriin sekä liiketoimintaympäristöön liittyviä indeksejä. Alueellista imagoa välitetään eteenpäin myös ns. demonstraation kautta. Demonstraatiolla tarkoitetaan sitä, että yritykset antavat merkkejä uusille investoijille ja rahoittajille kohdemaan tai alueen luotettavuudesta ja vetovoimasta, toisin sanoen alueen imagosta. Hyvä imago vakuuttaa siten mahdollisia uusia investoijia ja rahoittajia siitä, että yrityksellä on hyvät mahdollisuudet onnistua alueella, ja houkuttelee näin alueelle uusia investointeja ja yrityksiä. 12 Pohjoismaiden vahvuuksina muihin maihin verrattuna nähdään indeksin mukaan etenkin makrotalouden vakaus, instituutioiden toimivuus ja läpinäkyvyys sekä korkea koulutus- ja teknologiataso. Olennaista on paitsi kilpailukyvyn kehittäminen, myös sen saattaminen tietoisuuteen. Alueellisen kilpailukyvyn mittarit ja tutkimukset Alueiden kilpailukykyä voidaan kansainvälisellä tasolla tarkastella hallinnollisten jakojen perusteella. Suomessa alueet on tällöin määritelty useimmiten suuralue- tai maakuntajaon perusteella (NUTS 2 ja NUTS 3 -alueet) 16. Kilpailukykyä kuvaavilla indekseillä voidaan verrata alueita keskenään esimerkiksi koko maan tai EU:n keskiarvoon. Esimerkiksi Iso-Britanniassa toimiva Cambridge Econometrics tuottaa analyysejä Euroopan aluekehityksestä. Taulukossa 1 esitetään joukko indikaattoreita, joilla alueellista kilpailukykyä voidaan määritellä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Oheiset indikaattorit on laadittu Cambridge Econometricsissä 17 Euroopan alueellisen kilpailukyvyn määrittelemistä varten. Taulukossa indikaattorit on jaettu kolmen pääteeman, infrastruktuurin ja saavutettavuuden, inhimillisten resurssien sekä tuotantoympäristön, mukaan. Indikaattorit ovat pohjana Euroopan Komission koheesioraporteissa, joissa tarkastellaan alueellista kilpailukykyä Euroopassa. 18 Aluekehitystä koskevissa vertailuissa kilpailukyky on nykyään yksi laajimmin käytetyistä käsitteistä, sillä maiden, alueiden ja kaupunkien nähdään yleisesti kilpailevan keskenään yritystensä markkina-asemasta tai yritysten saamisesta alueelleen, investoinneista, asukkaista tai kansallisesta tai kansainvälisestä tunnustuksesta. Alueellisen kilpailukyvyn mittaamisesta ei kuitenkaan ole vakiintuneita käytäntöjä, ja sen mittausyrityksissä onkin suurta vaihtelua sen mukaan, miten alueellisen kilpailukyvyn käsite yleensäkään määritellään. 13 Kansainvälisellä tasolla kansallista kilpailukykyä on mitannut esimerkiksi Maailman talousfoorumi eli World Economic Forum makrotalouden, talouspolitiikan, hallinnon, teknologian käytön, investointien ja infrastruktuurien eri osa-alueiden näkökulmasta. Foorumin laatimassa Global Competiveness Indexissä 14 Suomi sijoittui kuudenneksi mukana olleista 134 maasta. Pohjoismaista kuu- 15 World Economic Forum (2009b) Alueet ja verkot – alueiden kilpailukyky ja toimivuus (2009) 17 Gardiner (2003) 18 esim. European Commission (2007) 12 16 Ali-Hyrkkö (2004); Barry, Görg, & Strobl (2003) 13 Alueet ja verkot – alueiden kilpailukyky ja toimivuus (2009) 14 World Economic Forum (2009a) 8 sekä sosiaalinen, eli huolenpito ja muut tukipalvelut. Kaikkiin niihin sisältyy innovaatiokapasiteetti, joka yhä enenevässä määrin määrittää alueen kilpailukykyä. 19 EU:n aluepolitiikkaan rinnastettavalla koheesiopolitiikalla pyritään taloudelliseen yhdentymiseen ja tulokuilun kapenemiseen jäsenmaiden välillä. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä paikallistasolta EU-tasolle, ja siten auttaa paikallistalouksia löytämään paikkansa maailmanmarkkinoilla, globaaleissa verkostoissa ja klustereissa, helpottaa alueiden vahvuuksien ja heikkouksien peilaamista globaaleihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä edesauttaa alueiden kansainvälistymistä. Euroopan Komissio julkaisee säännöllisesti raportin EU-alueen taloudellisesta ja sosiaalisesta yhdentymisestä. Suomessa seutukuntien alueellista kilpailukykyä ovat selvittäneet mm. Huovari ym. 20 laatimalla kilpailukykyindeksin, jossa kilpailukykyä tarkastellaan seutukuntatasolla. Seutukuntien kilpailukyvyn osatekijöinä nähdään teoreettisiin lähtökohtiin perustuen inhimillinen pääoma, innovatiivisuus, keskittyminen ja saavutettavuus. Indikaattorin laatimiseen on käytetty näitä osatekijöitä kuvaavia mittareita. Indeksin taustalla vaikuttavat erityisesti kasvuteorian ja uuden talousmaantieteen lähtökohtiin perustuvat periaatteet. Kilpailukyvyn osatekijöille laskettujen osaindeksien todettiin korreloivan vahvasti keskenään, eli kilpailukyvyn tekijät ovat kietoutuneet yhteen ja Tällä hetkellä tuorein raportti on vuodelta 2007, ja siinä todetaan, että alueiden kasvun ja työpaikkojen taustalla ovat erilaiset infrastruktuurit; fyysinen, joka kattaa kuljetus- ja tietoliikenneverkot, inhimillinen, eli työvoiman tiedot ja taidot, Taulukko 1. Alueelliseen ja kansalliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät (Gardiner 2003 mukaillen). Infrastruktuuri ja saavutettavuus Perusinfrastruktuuri tiet rautatiet lentoyhteydet kiinteistöt Inhimilliset resurssit Tuotantoympäristö Väestötrendit osaavan työvoiman muuttoliike monipuolisuus Yrityskulttuuri liittymisen matalat esteet riskin ottamisen kulttuuri Teknologinen kulttuuri ICT tietoliikenne internet Korkeatasoinen työvoima - tietointensiiviset taidot Alakohtaiset keskittymät tasapaino/riippuvaisuus työllisyyden keskittyminen korkeat lisäarvotoiminnot Kansainvälistyneisyys vienti/kansainvälinen myynti investoinnit liikekulttuuri ulkomaisten suorien investo- Tietoinfrastruktuuri - koulutukselliset mahdollisuudet intien luonne Innovaatiot patentit T&K-taso tutkimuslaitokset ja yliopis- Paikan laatu asuminen luonnonympäristö kulttuuripalvelut turvallisuus - tot yhteydet yritysten ja tutkimuksen välillä vuotovaikutukset (epäkaupalliset riippuvuussuhteet) Hallinto ja institutionaalinen kapasiteetti Pääoman saatavuus Erikoistuminen Kilpailun luonne 19 20 9 European Commission (2007) Huovari ym. (2001) riippuvaisia toisistaan. Kilpailukykyindeksin mukaan Suomen kilpailukykyisimmät alueet ovat kasvukeskuksia, joista etenkin Helsingin seutukunta hyötyy keskittymisen hyödyistä. EteläSuomen seutukunnat menestyivät valtakunnallisessa vertailussa keskimäärin muuta maata paremmin. Yleisesti kilpailukykyisimpiä seutuja ovat yliopistokaupungit, joilla on korkea inhimillisen pääoman taso ja innovatiivista yritystoimintaa. Hyvän kilpailukyvyn seudut sijoittuivat yleensä hyvin kaikilla osatekijöillä, mutta samoin heikoimman kilpailukyvyn alueilla yleensä myös kaikki kilpailukykyedellytykset olivat heikkoja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kilpailukykyindeksin yhteyttä alueelliseen BKT:hen ja asukkaiden ansiotuloihin ja todettiin niiden korreloivan hyvin kaikkien kilpailukykyindeksin osatekijöiden kanssa. Huovari ym. toteavat, että alueen menestyminen on moninainen dynaaminen prosessi, joka vaihtelee alueittain ja muuttuu ajassa; taloudellinen menestys ei riipu vain sen resursseista vaan myös resurssit riippuvat alueen menestymisestä. det markkinoille että fyysiset puitteet kuten infrastruktuurin kattavuus ja laatu. Logistiikkapalvelut puolestaan kattavat muun muassa monipuoliset ja laadukkaat yhteydet sekä lisäarvopalvelut. Julkinen sektori on keskeisessä asemassa logistisen kilpailukyvyn turvaamisessa, sillä julkisen sektorin toimilla voidaan vaikuttaa alueellisten tai paikallisten logistiikkaolosuhteiden toimivuuteen esimerkiksi laatimalla ja toteuttamalla kehitysohjelmia ja logistiikkastrategioita. Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka, joka laajasti ymmärrettynä kattaa kaikki logistisiin toimintoihin ja tilaus-tuotanto-ketjujen sekä toimitusverkkojen hallintaan liittyvät toimet tieto- ja materiaalivirtoineen, ovat keskeisiä alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen lähteitä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Logistiikan ja alueellisen kilpailukyvyn väliset syyseuraussuhteet ovat monimutkaisia, sillä logistisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen alue houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja edesauttaa jo alueella olevien yritysten elinvoimaisuuden säilymistä. Näin toimiva ja tehokas logistiikka osaltaan kerryttää kumulatiivisia alueiden kilpailuetuja, mutta toisaalta kilpailukykyisellä alueella myös kuljetustarpeet ja logistiikan hallinnan tarpeet lisääntyvät. Kilpailukyvyn tekijät ovat kietoutuneet yhteen ja riippuvaisia toisistaan. Logistisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen alue houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja edesauttaa jo alueella olevien yritysten elinvoimaisuuden säilymistä. Alueiden kilpailukykyä on Suomessa tarkasteltu myös useissa Keskuskauppakamarin tekemissä tutkimuksissa vuodesta 2000 lähtien 21. Tutkimuksissa tarkastellaan alueellisten tekijöiden vaikutuksia erityisesti yritysten näkökulmasta; keskeisiä teemoja ovat yritysten kilpailukyky ja toimintaedellytykset sekä sijoittumiseen liittyvät tekijät. Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden keskeisenä tekijänä 22. Julkisen sektorin toiminnalla onkin keskeinen rooli kansallisen logistiikan tehokkuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, sillä sen vastuulla ovat mm. liikenneverkostojen rakentaminen ja ylläpito. Logistiset tekijät ja alueiden kilpailukyky Alueellinen logistinen kilpailukyky muodostuu paitsi maantieteellisistä myös yhteiskunnalliseen tai alueelliseen kehitys- tai palvelutasoon liittyvistä tekijöistä (taulukko 2). Keskeistä alueen logistisen kilpailukyvyn kannalta on saavutettavuus, johon vaikuttavat sekä maantieteelliset etäisyy21 Taloudellisten intressien saavutettavuudella on erittäin tärkeä rooli taloudellisen, sosiaalisen ja territoriaalisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi. 22 esim. Keskuskauppakamari (2007). 10 Liikenne- ja viestintäministeriö (2010) Tehokkaan kuljetus- ja tietoliikenneverkoston ja jatkuvan energiansaannin olemassaolo ovat ratkaisevia tekijöitä alueille, jotta ne voivat houkutella yritysinvestointeja. Laadukkaan liikenneinfrastruktuurin luominen ja ylläpitäminen ovat siten tärkeitä alueelliseen kilpailukykyyn ja yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. 23 nut hitaammin muuhun Eurooppaan verrattuna, mikä selittyy teollisuuden tuotantorakenteen muutoksella, sillä erityisesti kansantaloudellisesti merkittävästi kasvaneen teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetti on hyvin alhainen. Kansainvälinen logistiikkaketju kattaa joukon toimintoja kuljetuksesta rahtien yhdistämiseen, varastointiin ja rajaselvityksiin sekä maan sisäiseen jakeluun ja maksusysteemeihin. Maailmantuotannon jakautuminen, tuotteiden elinkaaren lyheneminen ja globaalin kilpailun lisääntyminen korostavat logistiikan roolia kilpailuedun strategisena lähteenä. Logistiikan laadulla voi olla mittaamattomat vaikutukset siihen, mihin maahan yritys sijoittuu, miltä toimittajilta ostaa ja mille kulutusmarkkinoille suuntaa. Korkeat logistiikkakustannukset ja erityisesti alhainen palvelutaso estävät kaupankäyntiä ja ulkomaisia suoria investointeja ja rajoittavat siten taloudellista kasvua 27. BKT:n kasvun on perinteisesti nähty korreloivan kuljetusten kasvun kanssa siten, että rahtikuljetukset tonnikilometreinä kasvavat hieman BKT:ta enemmän 24. Tosin maa- ja toimialakohtaiset erot ovat huomattavia. Esimerkiksi Venäläisen ym. 25 mukaan talouden rakennemuutos ja palvelusektorin kasvu ovat heikentäneet näiden välistä yhteyttä. Rahtikuljetusten ja talouden kasvun välistä suhdetta voidaan mitata kuljetusintensiteetillä, joka tarkoittaa kuljetustarvetta suhteessa tuotannon arvonlisäykseen tonnikilometreinä euroa kohden (tkm/€). Suomen kuljetusintensiteetti on Liikenne- ja viestintäministeriön 26 mukaan kasvaTaulukko 2. Alueellisen logistisen kilpailukyvyn tekijöitä. Sijaintitekijät Infrastruktuuri Logistiikkapalvelut Makrologistinen * suunnittelu ja ohjaus Etäisyydet Verkostojen kattavuus ja laatu (väylät ja terminaalit) Palvelujen saatavuus logistiikan eri osa-alueilla ja kuljetusmuodoissa Kehittäminen ja sääntely eri tasoilla - Tuonti- ja vientialueille Alueen sisäiset Muut logistisesti merkittävät maantieteelliset olosuhteet - Tieverkko Raideverkko Vesitiet/väylät Satamat Lentokentät Muut terminaalit Kilpailun taso palvelutarjonnassa - Kansainvälinen Kansallinen Alueellinen Paikallinen Logistiikkatoimijoiden kustannusympäristö Tietoliikenneinfrastruktuuri ja tietoyhteiskunnan kehitysaste Palvelutarjonnan laatu * Julkishallinnon ja kehittämisorganisaatioiden toimet 23 European Commission (2007) esim. McKinnon & Forster (2000) 25 Venäläinen, Niemi & Salmenkari (2009) 26 Iikkanen (2004) 24 27 Arvis, Mustra, Ojala, Shephard & Saslavsky (2010) 11 Logistisen sijainnin hyvyys tai heikkous voi muuttua ajassa kaupankäynnin integraation, markkinaalueiden kehittymisen ja taloustilanteen mukaan. Suomen logistinen sijainti EU:ssa on muuttunut jäsenmaiden määrän lisääntyessä ja markkinoiden pääpainon siirtyessä kohti Keski-Eurooppaa ja itää. Suomen suhteellisten kilpailuetujen nähdään liittyvän etenkin osaavaan työvoimaan, korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja gatewayasemaan Itä-Euroopan, ja varsinkin Venäjän, suuntaan 28. Suurimmat kuljetusvirrat ja EU:n päämarkkinat sijaitsevat suhteellisen etäällä, mutta toisaalta myös Itämeren ympärillä on suuri markkinapotentiaali, sillä alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä. Yhteistyö ja kaupankäynti EU:n ja Venäjän välillä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi Venäjän talouskasvun myötä, mikä saattaa osoittautua tärkeäksi Suomen logistista sijaintia parantavaksi tekijäksi. 29 Erityisesti transito-kuljetukset ovat kuitenkin herkkiä talouden suhdannevaihteluille. satamien käyttöönoton ja vanhojen satamien laajentamisen myötä 31. Kuljetusmatka Suomen kautta Keski-Eurooppaan on pidempi kuin Baltian maiden kautta, mutta Suomen asemaa kauttakulkumaana vahvistaa korkea logistiikkapalvelujen taso sekä mahdollisuus kuljetusvirtojen yhdistämiseen. Suomen kilpailukyky Venäjän ulkomaankaupan kuljetuskäytävänä perustuu maantieteelliseen läheisyyteen, kilpailukykyiseen infrastruktuuriin, kuljetusten nopeuteen, turvallisuuteen, lisäarvopalveluihin ja logistiseen osaamiseen sekä synergiaetuihin suomalaisen ulkomaankaupan kuljetusten kanssa 32. Maailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index (LPI) 33 mittaa useiden indikaattorien avulla maittaista kuljetusketjusuoritetta muihin maihin verrattuna. LPI perustuu monikansallisten rahdintoimittajien ja pikakuljetusliikkeiden ammattilaisille kohdistettuun tutkimukseen. Logistics Performance Index julkaistiin toisen kerran vuonna 2010, ja sen mukaan Suomi sijoittui 12:nneksi mukana olleista 155 maasta. Logistiikkasuoritteeltaan korkealle sijoittuvat maat ovat tyypillisesti logistiikka-alan hubeja tai innovatiivisia avaintoimijoita, joissa logistiikka-alan palveluliiketoiminta on korkeaa tasoa. Vaikka kotimaiset kustannukset tai kohteen saavuttamiseen kuluva aika ovat tärkeitä, LPI:n mukaan näitäkin keskeisempää kaupankäynnin kannalta on toimitusketjun luotettavuus ja ennustettavuus. Indikaattorit kattavat teoriaan ja empiiriseen tutkimukseen perustuvia teema-alueita, joiden avulla logistinen kansainvälinen toimintaympäristö tulee katetuksi. Teemoihin sisältyvät tullikäytäntöjen ja muiden rajatoimintojen tehokkuus, kaupankäynnin ja kuljetuksiin liittyvän infrastruktuurin laatu kansainvälisten kuljetusten järjestämisen helppous ja edullisuus, logistiikkapalvelujen kompetenssi ja laatu mahdollisuus jäljittää ja seurata lähetyksiä sekä kohteen perillemenon täsmällisyys. Suomen suhteellisten kilpailuetujen nähdään liittyvän etenkin osaavaan työvoimaan, korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja gateway-asemaan ItäEuroopan, ja varsinkin Venäjän, suuntaan. Ennen maailmanlaajuisen taantuman iskua Venäjän talous kasvoi vuositasolla nopeasti (vuonna 2008 BKT kasvoi 5,6 %), minkä odotettiin lisäävän Suomen kautta kulkevia transito-kuljetuksia merkittävästi 2000-luvun jälkipuoliskolla. Talouden taantuma kuitenkin käänsi talouskasvun suunnan tilapäisesti myös Venäjällä, mutta Suomen Pankin mukaan loppuvuodesta 2009 alkoi jo näkyä merkkejä varovaisesta talouskasvusta ja viennin piristymisestä 30. Samalla voidaan odottaa myös Suomen kautta kulkevien Venäjän-kuljetusten kasvavan ja Suomen logistisen aseman vahvistuvan Venäjän-kuljetusten reitillä. BOFITin mukaan Suomenlahden satamien merkitys Venäjän vientivetoisessa merenkulussa on kasvussa uusien 28 31 29 32 Silander ym. (1997) Rantanen (2006) 30 BOFIT Venäjä-ryhmä (2009); Marketwatch (2010) BOFIT (2010) Hernesniemi, Auvinen &Dudarev (2005) 33 Arvis, Mustra, Ojala, Shephard, & Saslavsky (2010) 12 Sijaintiteoriat ja toimintojen keskittyminen Sijaintiteorioiden kolme pääsuuntaa voidaan jakaa neoklassiseen, behavioristiseen ja strukturalistiseen suuntaukseen 38. Neoklassisissa sijaintiteorioissa pyritään selittämään yksittäisen yrityksen sijoittumista voittoja maksimoivan ja kustannuksia minimoivan rationaalisen toiminnan näkökulmasta. Yrityksen kustannukset muodostuvat tuotanto- ja kuljetuskustannuksista, joiden suuruuteen sijainti vaikuttaa. Tuotantokustannukset sisältävät raaka-aineiden, välituotteiden sekä työn ja pääoman kustannukset, kuljetuskustannukset puolestaan muodostuvat tuotantopanosten kuljetuskustannuksista sekä valmiiden tuotteiden kuljetuskustannuksista. Rationaalisen yrityksen on sijaintia harkitessaan otettava huomioon kaikki kustannustekijät. Optimaalinen sijainti on siellä, missä tavoiteltu tuotannon määrä voidaan tuottaa ja kuljettaa asiakkaille edullisimmin. 39 Suuntauksen tuottamat mallit ovat staattisia eivätkä ota huomioon yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja olettavat, että taloudellisilla toimijoilla on täydellinen tietämys taloudessa tapahtuvista ilmiöistä ja että he käyttävät tietonsa optimaalisesti. Sijaintiteorioiden suuntauksia Alueulottuvuus, taloudellisten toimintojen sijainti ja jakauma tilassa, on aina ollut tärkeää taloudellisen kehityksen kannalta. Taloudellinen kehitys, ja siten myös alueellinen kilpailukyky, saa alkunsa pitkälti yritysten suhteellisesta kilpailukyvystä muihin alueisiin nähden. Maa ja luonnonvarat sekä työ ja pääoma on kansantaloustieteen alkuajoista 1700-luvun loppupuolelta lähtien nähty taloudellisen toiminnan perusedellytyksinä olevina tuotannontekijöinä, joiden markkinoilla muotoutuvat tuotannontekijöiden käyttöä ohjaavat maanhinnat ja -vuokrat, palkat ja korot. Tästä näkökulmasta myös sijaintikysymykset ovat perinteisesti olleet luonnollisena kiinnostuksenkohteena. Sijaintiteorioiden avulla on pyritty selittämään ja ennakoimaan taloudellisten toimintojen sijoittumista sekä selvittämään, millaisia vaikutussuhteita eri sijaintitekijöillä on 34. Ajan kuluessa ja yhteiskunnan muuttuessa sijaintiteorioiden lähestymistavat ovat laajentuneet staattisista, homo economicus -ajattelun mukaisista malleista 35 päätöksentekoprosessiin liittyviin ja yrityksen muuttuvaa toimintaympäristöä laajemmin kuvaaviin malleihin 36. Sijaintiteorioiden kaikki suuntaukset ovat kuitenkin kaikki saaneet kritiikkiä osakseen, sillä empiirisissä tutkimuksissa sijaintiongelmaa yleensä lähestytään kokonaisvaltaisesti, jolloin tiettyihin sijaintiratkaisuihin keskittyvät teoriat jäävät vajaiksi todellisuuden selittäjiksi. Esimerkiksi Silanderin 37 mukaan empiirisissä sijoittumistutkimuksissa sijoittumisen teoriaa tulisikin hyödyntää yhdistelemällä eri sijaintiteorioiden antia. Vaikka yritysten sijoittumisen taustalla ovatkin esimerkiksi kustannustekijät ja strategiset valinnat, yksittäisen yrityksen sijoittumisen taustalla vaikuttavat tekijät saattavat olla hyvinkin tapauskohtaisia ja riippua jopa yksittäisten ihmisten valinnoista ja toimintatavoista. Behavioristinen lähestymistapa pyrkii selittämään yritysten sijaintikäyttäytymistä painottuen erityisesti päätöksentekoprosessiin. Suuntauksen mukaan yritykset pyrkivät löytämään sijainnilleen vain tyydyttävän ratkaisun, eivät optimaalista. Lähestymistavassa otetaan huomioon myös sattuman ja epävarmuuden vaikutus yritysten sijoittumiseen. Suuntausta on kritisoitu mm. siitä, että painoarvoa on paljon päätöksentekoprosessissa, mutta se ei kerro, miksi tietynlainen sijaintipäätös syntyy. 40 Strukturalistisen lähestymistavan mukaan sijaintipäätöksen taustalla on aina laajempi toimintaympäristö, eikä yrityksen sijoittumispäätös voi tapahtua irrallaan laajemmasta kontekstista. Strukturalistisen sijaintiteorian lähtökohtana on Silanderin ym. 41 mukaan kolme sijaintipäätöksen taustalla vaikuttavaa lähtökohtaa: 34 Silander ym (1997) esim.Weber (1940), Isard 1956 36 esim. Pred (1967); Lundmark & Malmberg (1988); Littunen (1991) 37 Silander ym. (1997) 35 38 esim. Hayter (2000); Silander 1997 ks. esim. Laakso & Loikkanen 2004 40 esim. Silander ym. (1997) 41 Silander ym. (1997) 39 13 1. Yrityksen sijaintipäätös on aina investointipäätös ja osa yrityksen strategiavalintaa 2. Yritys ei valitse strategiaansa ”tyhjiössä”, vaan se on aina sidoksissa toimintaympäristöön 3. Yrityksen sijaintipäätökseen vaikuttavat alueellinen resurssirakenne ja se, kuinka näitä resursseja käytetään hyväksi. Strukturalistista lähestymistapaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että huomiota kiinnitetään liiaksi makrotaloudellisten rajoitteiden tutkimiseen, mutta yritysten sijaintikäyttäytymiseen liittyvät mikrotaloudelliset tekijät jätetään taka-alalle. sesta laitoksesta kuluttajille. SPLP-malli kiteyttää näistä muodostuvat kustannukset hyödyntäen matemaattista mallia, jonka avulla voidaan minimoida tuotanto- ja kuljetuskustannuksista muodostuva summa. 43 Jos muiden tekijöiden vaikutus yrityksen sijoittumiseen oletetaan merkityksettömäksi, markkinasuuntautuneen yrityksen optimaalinen sijainti on asiakkaiden etäisyyksien mediaanipiste, jossa asiakkaiden kuljetuskustannukset minimoidaan. Sijaintikysymyksiä kaupunkien ja yritysten sijoittumisessa on tarkasteltu 1990-luvulta lähtien Paul Krugmanin luotsaamassa uudessa talousmaantieteessä, joka pyrkii tunnistamaan alueiden kehityksen taloudellisia mekanismeja 44. Suuntauksen pyrkimyksenä on matemaattisten mallien avulla ymmärtää, miksi erilaisten ja erikokoisten kaupunkien verkosto voi olla olemassa, ja kuinka uusia kaupunkeja syntyy yritysten ja kotitalouksien tuotanto- ja kulutuspäätösten sekä sijaintivalintojen kautta 45. Suuntauksen mukaan se, johtaako markkinoiden integraatio keskittyneempään tuotantorakenteeseen, riippuu muun muassa tuotannon luonteesta. Perinteisen neoklassisen näkemyksen mukaan tuotannon suhteelliset edut johtavat lisääntyneeseen erikoistumiseen ja tuotannon maantieteelliseen keskittymiseen kaupankäynnin rajoitusten vähenemisen myötä. Toisaalta tuotannon erikoistumisen myötä tuotannon maantieteellinen keskittyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Uudessa talousmaantieteessä analysoidaan kaupan integraation ja teollisuuden sijoittumisen välistä suhdetta jälkimmäisessä, eli erikoistuneen tuotannon, olosuhteissa. Tuotannon maantieteelliseen keskittymiseen vaikuttavat myös kaupankäynnin kustannustaso, suhteellisten etujen rakenne sekä teollisuuden ominaispiirteet, kuten mittakaavaherkkyys ja tuotannon erikoistumisen ulottuvuus. Keskeistä suuntauksessa ovat kasautumisen eli agglomeraation mukanaan tuomat edut; kasautumisen taustalla ovat itse itseään ruokkivat ja toisiinsa linkittyvät kysynnän ja tarjonnan voimat, jotka houkuttelevat alueelle uusia yrityksiä. 46 Sijaintikysymykset globaalissa taloudessa Sijaintikysymykset alkoivat enenevässä määrin kiinnostaa taloustieteilijöitä 1990-luvulla kansallisvaltioiden rajojen hämärtymiseen johtavan kansallisvaltioiden yhdentymisen, esim. EU:n ja NAFTA:n laajentumisen, myötä 42. Fujita ja Thisse (2002) toteavat, että perinteinen talousteoria ei pysty selittämään alueiden erikoistumista ja yritystoiminnan ja asutuksen agglomeraatiota siitä huolimatta, että luonnonresurssien epätasainen alueellinen jakautuminen on perinteisesti ollut mukana sijaintiteorioissa. Fujitan ja Thissen mukaan resurssien erilaisuus ei tarjoa täysin hyväksyttävää selitystä maantieteelliselle keskittymiselle ja alueelliselle erikoistumiselle. Sen sijaan agglomeraation laajuuteen ja erikoistumiseen vaikuttavat myös endogeeniset sosioekonomiset voimat. Laitosten, kuten teollisuuslaitoksen tai varaston, sijaintianalyysiä varten on jonkin hyödykkeen kysynnän tyydyttämisen kustannusten minimoimiseksi kehitetty malleja. Malleista käytetyin on yksinkertainen laitoksen sijaintiongelma (simple plant location problem, SPLP), joka on monien sijaintimallien ytimessä ja olennainen taloudellisten toimintojen maantieteen kannalta riippumatta siitä, millaisissa institutionaalisissa olosuhteissa toiminnot tapahtuvat. Yleistäen kustannukset muodostuvat laitoksen sijoittamisesta aiheutuvista kiinteistä kustannuksista sekä kuljetuskustannuksista, jotka aiheutuvat tuotteen toimittami42 43 Fujita & Thisse (2002) Krugman (1991) 45 Laakso & Loikkanen (2004) 46 Mucchielli & Mayer ed. (2004) 44 Fujita & Thisse (2002) 14 tannuksina maan hintojen ja vuokrien nousun sekä ruuhkautumisen myötä. 49 Tällöin suurten kaupunkialueiden ulkopuolisten alueiden houkuttelevuus toiminnan sijaintialueena kasvaa. Toimintojen keskittyminen Kasautumisen, eli toimintojen keskittymisen, taustalla vaikuttavat alueen absoluuttiset ja suhteelliset edut verrattuna muihin alueisiin, tuotannon mittakaavaedut sekä kasautumisen edut ja haitat. Kasautumisen vaikutukset huomattiin jo varhain, ja esimerkiksi August Lösch (1940) teoriassaan esitti, että kaupungeilla on kasautumisen hyötyjen ja haittojen mukaan määräytyvä optimikoko.47 Toimintojen kasautumisesta aiheutuvat edut ja haitat ohjaavat yritysten sijaintikäyttäytymistä. Usein yrityksen sijaintipaikka valitaan siksi, että alueella on jo ennestään taloudellista toimintaa. Lumipallomaisesti kasvavien agglomeraatioetujen vuoksi myös lähtökohdiltaan heikompi sijaintipaikka saattaa tulla vetovoimaiseksi uusien yritysten näkökulmasta, vaikka ensimmäiset yritykset olisivat sijoittuneet alueelle osittain sattuman vaikutuksesta 48. Talouden kehitykseen liittyvä luonnollinen keskittyminen jollakin alueella voi siten olla pitkälti sattuman ja sitä seuranneen historiallisen kehityksen tulosta. Kehityksen suunta ei kuitenkaan ole vakio, sillä se, millaisia odotuksia taloudenpitäjillä on alueiden tarjoamista mahdollisuuksista, voi muuttaa kehityksen suuntaa. Fujitan ja Thissen 50 mukaan kasautuminen on taloudellisten toimintojen sijoittumisessa vallitseva piirre paitsi globaalilla, myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Teoksessaan he selittävät, kuinka taloudelliset mekanismit johtavat toimintojen kasautumiseen, ja millainen suhde vallitsee kasautumisen ja taloudellisen kasvun välillä. Kasautuminen määräytyy yksittäisten taloudellisten toimijoiden sijoittumispäätösten perusteella, ja kasautumista tapahtuu, kun päätöksellä saavutetaan kasvavia tuottoja ja säästöjä liikkuvuuskustannuksissa. Epätäydellisen kilpailun olosuhteissa kaupunkien sisällä muodostuu yritysklustereita, kun yritykset pyrkivät saavuttamaan kilpailuetua muihin nähden. Fujitan ja Thissen 51 mukaan klusterien muotoutumisen hyötyjä ovat 1. Korkealle erikoistuneen työvoiman saanti ja uusien ideoiden kehittyminen, jotka molemmat perustuvat ihmispääoman kasautumiseen ja kasvotusten tapahtuviin kohtaamisiin 2. erikoistuneiden panospalveluiden saatavuus sekä 3. modernin infrastruktuurin olemassaolo. Keskeistä näille ilmentymille on se, että ne vaikuttavat vain samalle maantieteelliselle alueelle kuuluviin yrityksiin eivätkä leviä alueelta toiselle. Teollisuusklustereiden muotoutuminen riippuu Fujitan ja Thissen mukaan kolmesta suhteellisesta tekijästä: paikallistalouden suuruudesta, hintakilpailun intensiteetistä ja kuljetuskustannusten tasosta. Kasautumisen taustalla ovat itse itseään ruokkivat ja toisiinsa linkittyvät kysynnän ja tarjonnan voimat, jotka houkuttelevat alueelle uusia yrityksiä. Suurten ja monipuolisten kaupunkialueiden etuina yritysten sijainnille nähdään jaetut panosmarkkinat: laajat työvoimamarkkinat, vaihtoehtoiset käyttötavat kiinteälle pääomalle ja innovaatioiden leviäminen, jota edistävät monipuoliset ja helposti syntyvät kontaktit. Kaupungin kasvaessa siitä tulee mediaanisijainti yhä useammalle markkinasuuntautuneelle yritykselle. Toisaalta optimikoon ylittyessä kasautumisen haitat ylittävät edut. Haitat ilmenevät mm. ruuhkautumisesta aiheutuvina ympäristö-, liikenne- ja turvallisuusongelmina sekä korkeina tuotanto- ja kuljetuskus- 49 Laakso & Loikkanen (2004) Fujita & Thisse (2002) 51 Fujita & Thisse (2002) 47 50 Laakso & Loikkanen (2004) 48 Silander ym. (1997) 15 Logistiikka yrityksissä luista, ja näitä tukevista tukitoiminnoista, kuten yritysrakenteesta, henkilöstöresurssien hallinnasta, teknologisesta kehityksestä sekä hankinnasta. Saavuttaakseen kilpailuedun yrityksen täytyy tarjota asiakkailleen korkeampaa arvonlisäystä kuin kilpailijansa tai toimia ainutlaatuisella tavalla, joka luo suurempaa erilaistumista. Logistiikan rooli Logistiikan rooli yrityksissä muodostuu kaikkeen materiaalivirtaan liittyvistä toiminnoista – tavarantoimittajilta tehtävistä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta, yrityksen toiminnasta ja tuotteiden jakelusta asiakkaille. Toimitusketjuun liittyy monimutkaisimmillaan hyvin monia toimijoita, jotka globaalissa taloudessa toimivat yhä useammin kansainvälisesti. Mitä monimutkaisempi toimitusketju on, sitä tehokkaampaa informaation kulkua toimitusketjun hallinta vaatii ketjun toimijoiden välillä. Logistiikan merkitys ja siitä aiheutuvat kustannukset yrityksille vaihtelevat suuresti yrityksen toimialan mukaan; logistiikkayritysten asiakkaat muodostuvat pääosin teollisuuden ja kaupan yrityksistä, mutta myös näiden välillä kuljetussuoritteet vaihtelevat huomattavasti. Esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksissä materiaalivirrat ovat usein pieniä informaatiovirtojen muodostaessa valtaosan liikenteestä, valmistavalle teollisuudelle logistiikkakustannukset puolestaan muodostavat selvästi merkittävämmän osan yrityksen liikevaihdosta. Siksi logistisilla tekijöillä on erilainen merkitys erityyppisten yritysten sijoittumisratkaisuille. Rantalan 53 mukaan logistiikkaa voidaan määritellä monin tavoin, mutta jokaisen määritelmän mukaan fyysisen materiaalivirran hallinta, kuljetukset, varastointi ja materiaalinkäsittely ovat olennaisia logistisen systeemin osia. Logististen toimintamallien ja hallintajärjestelmien kehitys on hyvin nopeaa, ja usein niihin sisältyy ajatus asiakassuuntautumisesta ja koko toimitusketjun integroimisesta. Logistiikka ei koskaan ole erillinen ja yksittäinen toiminto; se on sekä ajattelutapa että suunnittelumalli, joka luo puitteet toiminnoille. Hesse & Rodrigue 54 esittävät logistiikan muodostuvan jakelusta (physical distribution) ja materiaalin hallinnasta (material management), jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Jakelu kattaa tuotteiden liikkumisen ja käsittelyn tuotannosta myyntiin ja kulutukseen, etenkin kuljetuspalvelut, tavarantoimituksen ja varastointipalvelut, kaupan sekä tukku- ja vähittäiskaupan. Materiaalin hallinta puolestaan koostuu kaikista niistä toiminnoista, jotka liittyvät tuotteiden valmistukseen kaikissa vaiheissa toimitusketjua. Se kattaa tuotantoon ja markkinointiin liittyvät toiminnot, kuten tuotantosuunnittelun, kysyntäennusteet sekä hankinnan ja varastonhallinnan. Kysyntä määrää kuljetustarpeita nykyään yhä enemmän, ja tuotantoa, jakelua ja kulutusta on siksi vaikea enää erottaa toisistaan. Kuvassa 2 esitetään Hessen ja Rodriquen tutkimukseen perustuen logistiikan kehitys erillisistä toiminnoista toimitusketjujen hallintaan. Yrityksessä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden tehostamalla arvoketjuun liittyviä toimintatapoja. Porter 52 määrittelee logistiikan aseman yrityksessä ns. arvoketjumallilla. Arvoketjumallissa tarkastellaan strategioita, jotka tuottavat arvonlisäystä asiakkaan näkökulmasta ja tuottavat yrityksille kilpailukykyä logistiikan avulla. Yrityksessä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden tehostamalla arvoketjuun liittyviä toimintatapoja, jotka muodostuvat ensisijaisista toiminnoista, kuten tulo- ja lähtölogistiikasta, toiminnasta, myynnistä ja markkinoinnista sekä palve- 53 52 54 Porter (1985) 16 Rantala (2006) Hesse & Rodrigue (2004) Kuva 2. Logistiikan kehitys. Lähde: Hesse & Rodrique (2004). suuden vaatimusten korostuessa globaalin tuotannon ja tuotantolaitosten sijoittumisessa. Samaan aikaan asiakkaat vaativat yhä laajempaa tuotevalikoimaa minimaalisilla toimitusajoilla, mikä on johtanut aikaperustaiseen kilpailuun massatilaustöineen ja -palveluineen. Myös kysynnän ennalta arvaamattomuus on lisääntymässä, mikä lisää vaatimusta toimitusaikojen lyhenemiselle ja toimitusketjujen joustavuudelle.55 Logistiikan trendejä Logistiikan merkitys yritysten kilpailukyvylle on kasvanut jatkuvasti, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa. Globalisaatio ja markkinoiden integraatio ovat nousseet merkittävään asemaan logistisessa liiketoimintaympäristössä. Toisaalta valmistavan teollisuuden liiketoimintaympäristö on muuttumassa, kun yritykset keskittyvät ydinliiketoimintoihinsa ja ulkoistavat sivutoimintojaan. Samalla myös logistiikkapalvelujen markkinat ovat kasvaneet merkittävästi, ja myös logistiikkapalveluita tarjoavat yritykset ovat entistä kansainvälisempiä. Eniten kasvua on tapahtunut ns. kolmannen ja neljännen osapuolen logistiikkapalveluissa. Logistiikkayritysten keskittyminen on selvästi yleistynyt viime vuosien aikana. Myös Suomeen on jo viime vuosien aikana perustettu tai suunniteltu lähivuosina toteutettavaksi useita logistiikkakeskuksia, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuden sijoittua valmiiksi kaavoitetulle alueelle ja hyötyä logistiikkakeskuksen tarjoamista lisäarvopalveluista ja muiden yritysten läheisyydestä logistisesti kilpailukykyisillä alueilla. Yritysten kyky toimia yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä on entistäkin tärkeämpää kustannustehokkuuden ja asiakassuuntautuneisuuden vaatimusten korostuessa globaalin tuotannon ja tuotantolaitosten sijoittumisessa. Kiristynyt kilpailu, teknologinen kehitys ja globaalit liiketoimintastrategiat vaativat kustannustehokasta toimitusketjun hallintaa ja koordinointia jopa raaka-ainetoimittajista loppukäyttäjiin saakka. Toimitusketjun hallinta (Supply chain management), joka pyrkii strategisesti minimoimaan ketjuun sisältyviä kustannuksia ja toimittamaan Yritysten kyky toimia yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä on entistäkin tärkeämpää kustannustehokkuuden ja asiakassuuntautunei- 55 17 Solakivi ym. (2009); Rantala (2006) tuotteet asiakkaille sovitun palvelutason mukaisesti, onkin 1990-luvulta lähtien noussut tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintastrategioita. 56 Toiminnoista, jotka eivät kuulu arvonlisäysketjun ytimeen, luovutaan. Logistiikkastrategia ja vaativat toimitusketjut Liiketoimintaympäristössä kilpaillaan nykyään ennemminkin toimitusketjujen tai verkostojen välillä yksittäisten yritysten sijaan. Tämän vuoksi tuotanto- ja jakeluyrityksillä onkin nykyään taipumus nähdä itsensä osana suurempia toimitusketjuja, jotka muodostavat maantieteellisesti hajautuneita mutta toiminnallisesti integroituneita toimintoja. 57 Elinkeinoelämän Keskusliiton 60 mukaan hyvin hoidettu logistiikka on kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille elinehto kilpailukykyisinä pysymiseksi, sillä tuotteiden lyhyet elinkaaret, kiihtyvä hintaeroosio ja kysynnän heilahtelu ovat arkipäivää. Siksi logistiikkastrategia, jolla pyritään toimitusketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan, on yritysten tuotteiden ja toiminnan kannattavuuden kannalta erittäin oleellinen. Se muodostuu toimitusverkostoon liittyvistä päätöksenteon periaatteista, politiikoista, suunnitelmasta ja kulttuurista. Sen tarkoituksena on kustannusten vähentäminen (yleensä kuljetuksissa ja varastoinnissa), palvelun parantaminen ja sitoutuneen pääoman pienentäminen, jotta voitaisiin saavuttaa mahdollisimman suuri kannattavuus ja kustannustehokkuus yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Strategiaan vaikuttaa keskeisesti yrityksen toiminnan luonne; tuotteiden ja palveluiden ominaisuudet, mutta myös tuotantomäärät ja kysynnän luonne. Ns. ohuen johtamisen (lean management) ideologialla on ollut suuri vaikutus toimitusketjuihin. Sen mukaisesti yrityksestä ulkoistetaan kaikki lisäarvoa tuottamattomat toiminnot kustannusrakenteen keventämiseksi, tiedonkulun nopeutumiseksi ja huomion kiinnittämiseksi kokonaisuuksien toimivuuteen. Ohut johtaminen vaatii toimivaa yhteistyötä, korkeaa teknologiaa ja nopeita ja suoria toimitusketjuja, joita kehitetään jatkuvasti kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohuen johtamisen yksi tärkeimmistä lähtökohdista on varastojen minimoiminen ja toimitusten järjestäminen tiukasti kysynnän perusteella. 58 Ohuen johtamisen yksi tärkeimmistä lähtökohdista on varastojen minimoiminen ja toimitusten järjestäminen tiukasti kysynnän perusteella. Logistiikkastrategia, jolla pyritään toimitusketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan, on yritysten tuotteiden ja toiminnan kannattavuuden kannalta erittäin oleellinen. Kemppaisen ja Vepsäläisen 59 mukaan toimitusketjujen hallinnan tulevaisuuden trendit liittyvät seuraaviin teemoihin: yhteistyöstä tulee laajentuneiden toimitusketjujen strategisin voimavara palvelut ja tuki tulevat yhtä tärkeiksi kuin itse tuote yritykset tulevat parantamaan palvelutarjontaansa sopeutuakseen myrskyisään liiketoimintaympäristöön Perusvaihtoehtoina logistiikkastrategioille Elinkeinoelämän Keskusliitto esittää Fisherin 61 artikkeliin perustuen kolme perusvaihtoehtoa: kustannustehokkuus (lean), ketteryys (agile) sekä näiden yhdistelmä (taulukko n). Kustannustehokkuus soveltuu tilanteeseen, jossa kysyntä on ennakoitavissa, tuotantomäärät suuria ja tuotteiden elinkaaret pitkiä. Ketteryyttä eli markkinaresponsiivisuutta puolestaan tarvitaan silloin, kun asiakaspalvelu on pidettävä koko ajan huipussaan ja 56 Solakivi ym. (2009); Rantala (2006) Rantala (2006) 58 Hesse & Rodrigue (2004) 59 Kemppainen & Vepsäläinen (2003) 57 60 61 18 Elinkeinoelämän Keskusliitto (2008) Fisher (1997) kysynnän vaihtelut ovat suuria ja vaikeasti ennakoitavia. Tällöin toimitusketjulta vaaditaan nopeutta ja joustavuutta, mikä nostaa kustannuksia ja edellyttää myös korkeaa teknologiaa. Usein yritysten logistiikkastrategioissa on otettu huomioon sekä kustannustehokkuus että markkinaresponsiivisuus, jolloin pyritään siihen, että asiakkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Elinkeinoelämän Keskusliiton tutkimuksessa haastateltujen yritysten kilpailuetu ja kannattavuus rakentui nimenomaan toimitusketjun tehokkaan hallinnan kautta. Tämän onnistumiseksi on välttämätöntä jakaa avoimesti tietoa toimitusketjun jäsenten välillä raaka-ainetoimittajista asiakkaisiin. Toimitusketjun hallinnassa korostui aika, läpinäkyvyys ja luotettavuus. Toimitusketjun menestys riippui sen kyvystä kerätä, järjestää ja analysoida tietoa ja välittää sitä nopeasti ja tehokkaasti. tavuudelle. Selvityksen mukaan logistiikan merkitys korostuu etenkin suurilla ja keskisuurilla yrityksillä, sillä yrityksen koon kasvaessa toimitusketju monimutkaistuu ja toimivan ja kustannustehokkaan toiminnan merkitys kasvaa. Tieto- ja materiaalivirtojen sekä niihin liittyvän maksuliikenteen saumaton kulkeminen koko ketjun läpi on edellytys logistisen ketjun tehokkaalle toiminnalle. Rantalan 64 mukaan perusteollisuuden kilpailukyvyn määrää edelleen kustannustehokkuus, joka edellyttää säännöllisiä ja suuria määriä toimitusketjuissa sekä asiakas- ja materiaalikysynnän ennakoitavuutta. Rantalan mukaan ilmassa on kuitenkin merkkejä siitä, että tulevaisuudessa myös perusteollisuudelta edellytetään tilaustyönä tehtyjä tuotteita, joustavuutta ja nopeaa reagointia muuttuviin asiakastarpeisiin. Suomessa logistiikkakustannukset ovat kansainvälisesti verrattain korkeat, keskimäärin 14,2 % yritysten liikevaihdosta. Logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on edellisiin selvityksiin nähden ollut kasvussa, mikä johtuu kuljetuskustannusten kasvusta rahti- ja polttoainehintojen sekä palkkakustannusten nousun myötä. Sama nouseva trendi kuljetuskustannuksissa on todettu myös kansainvälisissä tutkimuksissa siitä huolimatta, että toimitusketjujen hallinta on tehostunut. 65 Fisher 62 jakaa tuotteet kysynnän mukaan kahteen ryhmään, funktionaalisiin ja innovatiivisiin. Funktionaalisille, matalakatteisille massatuotteille, kuten peruselintarvikkeet, soveltuu usein kustannustehokkuusmalli, sillä ne vaativat vain vähän räätälöintiä, ovat pitkäikäisiä ja niiden kysyntä on helpommin ennakoitavissa. Innovatiiviset tuotteet, kuten uudet teknologiasovellukset ja muotituotteet, puolestaan voivat tuottaa yrityksille kilpailuetua, mutta ne vaativat toimitusketjulta nopeaa reagointia ja sopeutumista vaihtelevaan kysyntään. Siksi innovatiivisten tuotteiden toimitusketjulta vaaditaan vuorovaikutteisuutta koko ketjun välillä valmistajista asiakkaisiin. Tuotteiden ja palveluiden elinkaarten yhä lyhentyessä markkinaresponsiivinen toimitusketju nousee entistä tärkeämpään asemaan. Logistiikkakustannukset muodostavat osan yrityksen liiketoimintakustannuksista. Niiden painoarvo vaihtelee toimialan, koon, tuotantomuodon sekä kansainvälistymisen asteen mukaan. Ne muodostuvat kuljetuskustannuksista, varastointikustannuksista, varastoon sitoutuneen pääoman kustannuksista, logistiikan hallintokustannuksista, kuljetusten pakkauskustannuksista sekä muista logistiikkakustannuksista (taulukko 3). Kuljetuskustannusten osuus logistiikkakustannuksista on karkeasti arvioiden noin ⅓, varastointikustannu sten noin ¼, varastoon sitoutuneen pääoman osuus noin ¼ ja loput noin 15 % muodostuu muista logistiikkakustannuksista. Kuljetuskustannuksista arvioidaan kansainvälisesti noin ¾ ja varastointikustannuksista noin ½ muodostuvan ulkoistetuista toiminnoista. 66 Logistiikan kustannukset Logistiikalla on keskeinen rooli etenkin teollisuuden ja kaupan alan yritysten kilpailukyvyn kannalta; Logistiikkaselvityksen 2009 63 mukaan suomalaisista suurista ja keskisuurista teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä yli 95 % pitää logistiikkaa tärkeänä asiakaspalvelun tasolle ja 92 % kannat- 64 62 63 Rantala (2006) Solakivi ym. (2009) 66 Solakivi ym. (2009) 65 Fisher (1997) Solakivi ym. (2009) 19 Taulukko 3. Logistiikkakustannusten jaottelu (Lähde: LVM 2009). Vaihtoehto- tai yleiskustannukset Toimintoihin liittyvät Menetetyn myynnin kustannukset Asiakaspalvelun tason kustannukset Epäkuranttius IT: ylläpito ja hankinnat Varastonpito Ajan arvo IT-käyttökulut Kuljetus (rahti) Tavarankäsittely Tuotevarastokustannus Väylä-, tie- ym. maksut Dokumenttikustannukset Suorat tietoliikennekulut Suorat logistiikkakustannukset Logistiikkapalvelut on teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä useimmiten ainakin osittain ulkoistettu, ja pitkäaikaiset yhteistyösopimukset ulkopuolisten logistiikkapalveluita tarjoavien yritysten kanssa ovat tavallisia. Keskittyminen ydintoimintoihin ja logististen ratkaisujen kehittyminen ja muutosten nopeus 2000-luvun liiketoiminnassa ovat olleet yksi merkittävimmistä muutoksista liiketoimintastrategioissa ja operatiivisissa toiminnoissa viimeisten vuosikymmenien aikana 67. Pisimmälle ulkoistaminen on viety sekä kotimaisten että kansainvälisten kuljetusten sekä kuljetuksiin läheisesti liittyvän paluulogistiikan osalta. Epäsuorat logistiikkakustannukset noin 80 % teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä. Ulkoistaminen on viime vuosina lisääntynyt kaikissa selvityksessä tarkastelluissa toiminnoissa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän etenkin informaatiologistiikan ja varastoinnin osalta. Samanaikaisesti etenkin suuret yritykset pyrkivät kuitenkin vähentämään tavara- tai palvelutoimittajien määrää tavoitellessaan tehokkaampaa ja helpommin hallittavaa logistiikkaa globaalissa taloudessa, jossa liiketoiminnan hallinta muuttuu yhä monimutkaisemmaksi. 68 Rahtikuljetukset ovat kasvaneet maantieteellisten vuorovaikutusalueiden kasvaessa globalisaation ja maailmankaupan vapautumisen myötä; maailmanlaajuisesti vienti on kasvanut paljon nopeammin kuin tuotanto. Rahdit ovat keventyneet ja kuljetusten tiheys ja etäisyydet kasvaneet. Kansainväliset tavaravirrat ovat kasvaneet, kun yritykset pyrkivät vähentämään kustannuksiaan ja kehittyvistä, matalan kustannustason, maista on tullut kilpailukykyisiä tuottajia monille hyödykkeille. Kansainväliset kuljetusmarkkinat ovat siksi kasvaneet nopeasti etenkin maailmanlaajuisen konttiliikenteen sekä lentorahdin osalta, mikä on alentanut kappaletavaran kuljetuskustannuksia merkittävästi. 69 Keskittyminen ydintoimintoihin ja logististen ratkaisujen kehittyminen ja muutosten nopeus 2000-luvun liiketoiminnassa ovat olleet yksi merkittävimmistä muutoksista liiketoimintastrategioissa ja operatiivisissa toiminnoissa. Logistiikkaselvityksen 2009 mukaan suomalaisista teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä noin 90 % on ulkoistanut kotimaankuljetuksistaan ainakin osan. Kansainvälisistä kuljetuksista, paluulogistiikasta ja huolinnasta ainakin osan on ulkoistanut 68 67 Pakkausmateriaalit Pakkaaminen Logistiikkakaluston ja -tilojen pääomakulut Hallinto 69 Rantala (2006) 20 Solakivi ym.(2009) Hesse & Rodrigue (2004); Solakivi ym. (2009) Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat tekijät ulkoistaa paikallisen yrityksen tiloissa tehtäväksi, jolloin sijoittumisen ei tarvitse välttämättä johtaa yrityksen omiin toimintoihin ulkomailla. Yritys sijaintipäätöksen edessä Yritysten sijoittumisen, ja kaupunkien muodostumisen, teoreettisia perustekijöitä ovat alueiden absoluuttiset ja suhteelliset edut, tuotannon mittakaavaedut sekä kasautumisen edut. Toisin sanoen alueen hyvät resurssit houkuttelevat yrityksiä. Yritysten sijaintikäyttäytymistä ohjataan kuitenkin aluekehityksen tasapainottamiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi myös aluepolitiikan keinoin, jolloin yrityksille tarjotaan enemmän sijoittumisvaihtoehtoja 70. Julkisella sektorilla on muutenkin merkittävä rooli yrityskeskittymien muotoutumisessa, sillä julkisen sektorin päätöksillä voidaan mm. alueen saavutettavuutta parantaa merkittävästi. Sen vastuulla on liikenne ja muu infrastruktuuri sekä muut julkiset palvelut ja kasvun mukanaan tuomien ongelmien hallinta. Liikenneväylät ja terminaalit ovat olennaisia klusterien muodostumiseen ja sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä monilla toimialoilla. 71 Vaikka teoreettisesti voidaan luoda kehikko yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä, yksittäisen yrityksen sijoittumispäätös on aina tulosta paitsi toimintaympäristön sekä yrityksen strategian ja toiminnan luonteen, osin myös julkisen vallan, verkostojen ja ehkä sattumankin vaikutuksesta. Etenkin pienet yritykset sijoittuvat usein yrittäjän kotiseudulle. Toisaalta yrityksellä voi olla mahdollisuus sijoittua monellekin alueelle ilman suuria kustannuseroja, jolloin julkisen sektorin sijaintipoliittisella ohjauksella voi olla merkittäväkin vaikutus yrityksen sijoittumispaikan kannalta. 73 Yrityksen toimiala ja toiminnan luonne määrittävät pitkälti sen, millaiselle alueelle sen on järkevää perustaa toimipaikkansa; teollisuudella, kaupalla ja liikenteellä ja muilla palvelualoilla valintamekanismit – ja tarpeet – ovat hyvin erilaisia. Paitsi toimiala, myös yrityksen koko ja strateginen suuntautuminen vaikuttavat toimintaympäristön ominaisuuksien arvostukseen 74. Yritys voi olla sijaintivalinnan edessä kolmessa erilaisessa tilanteessa: 1) perustaessaan kokonaan uuden organisaation, 2) muuttaessaan tai perustaessaan uuden toimipaikan tai 3) monikansallisen yrityksen perustaessa toimintoja ulkomaille 72. Kokonaan uuden yrityksen ollessa kyseessä yrityksen tulee ottaa huomioon useita tekijöitä kustannustaloudellisuudesta pitkäaikaisiin liiketoiminnan päämääriin; yrityksen tulee tunnistaa alue, jolle yritys perustetaan, ja valita paras mahdollinen paikka kyseiseltä alueelta. Olemassa olevan yrityksen tulee uutta sijoittumispaikkaa valitessaan ottaa huomioon monitoimipaikkaisen yrityksen toimintastrategia, joka määrittää uuden toimipaikan roolia ja sijoittumispaikan valintaa. Globaalisti toimiviin yrityksiin liittyvät virtuaalisen läheisyyden ja toimintojen ulkoistamisen käsitteet. Maantieteellistä etäisyyttä asiakkaisiin voidaan korvata virtuaalisella läheisyydellä tietoliikenneverkkojen kautta, mutta siitä huolimatta läsnäolo asiakkaiden maassa on tärkeää. Osa yrityksen toiminnoista voidaan myös Yksittäisen yrityksen sijoittumispäätös on aina tulosta paitsi toimintaympäristön sekä yrityksen strategian ja toiminnan luonteen, osin myös julkisen vallan, verkostojen ja ehkä sattumankin vaikutuksesta. Taulukossa 4 esitetään Coylea ym. 75 sekä Ulagaa ym. 76 mukaillen yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Niiden painoarvo kuitenkin vaihtelee yksittäisten sijoittumispäätösten välillä riippuen toimialasta ja yrityksestä. Liiketoimintaympäristön muutoksesta perussijaintitekijät ovat pysyneet pitkälti samoina, vaikkakin mukaan on entistä vahvemmin tullut mm. erilaisia laadullisia tekijöitä, kuten työvoiman, elämisen ja koulutuksen laatu. 73 Silander ym. (1997) Silander ym. (1997) 75 Coyle, Bardi & Langley (1996) 76 Ulaga, Sharma & Krishnan (2002) 70 74 ks. esim. Silander ym. (1997) 71 Laakso & Loikkanen (2004) 72 Kumar (2008). 21 Taulukko 4. Tärkeimmät alueelliset ja paikalliset sijaintitekijät. Alueelliset tekijät Liiketoimintailmapiiri Työvoimailmapiiri ja -markkinat Kuljetusten saatavuus Asiakkaiden ja markkinoiden läheisyys Elämisen laatu Koulutusmahdollisuudet Toimittajaverkostot ja -markkinat T&K-mahdollisuudet Maanvuokrat ja infrastruktuuri Verot ja teollisen kehityksen kannustimet Pääoman saatavuus Yrityksen mieltymys Paikkakohtaiset tekijät Koko toimitusketjun kuljetusten saavutettavuus maantie rautatie vesi ilma Metropolialueen sisäinen/ulkopuolinen Työvoiman saatavuus ja kustannukset Raaka-aineiden saatavuus ja kustannukset Maanvuokrat ja verot Hyödykkeet ja infrastruktuuri Eri toimialoille ja erilaisia tuotteita valmistaville yrityksille kustannustekijät painottuvat hyvin eri tavoin, mikä johtaa erilaisten toimintojen erilaisiin sijoittumisvalintoihin. Laakso ja Loikkanen 77 jakavat yritykset karkeasti tuotantokustannuksiin suuntautuneisiin (joilla tuotantokustannusten osuus kokonaiskustannuksista on suuri) ja kuljetuskustannuksiin suuntautuneisiin (joilla kuljetuskustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskustannuksista). Tuotantokustannuksiin suuntautuneet yritykset ovat usein oleellisesti riippuvaisia jostakin tietystä tuotannontekijästä, joka usein on työvoima. Työvoimavaltaisilla tuotannonaloilla tuotanto on jo pitkään keskittynyt halvemman työvoiman alueille, kehitysmaihin ja teollistuviin maihin. Kuljetuskustannuksiin suuntautuneet yritykset voidaan jakaa edelleen resurssi- ja markkinasuuntautuneisiin yrityksiin. Resurssisuuntautuneilla yrityksillä raaka-aineen kuljetukset muodostavat merkittävän osan kuljetuskustannuksista. Markkinasuuntautuneilla taas lopputuotteen kuljetuskustannukset kasvavat jalostuksen myötä, jolloin sijoittuminen lähelle markkinoita on kannattavaa. Yritysten päättäjät ovat tottuneet arvioimaan huolellisesti sijaintialueiden etuja ja haittoja. Ydinkaupunkialueisiin verrattuna esikaupunkialueet tarjoavat suurempia ja halvempia maaresursseja, rajoittamattomampia kuljetusyhteyksiä, paremman ympäristön ympärivuorokautisille toiminnoille, sekä paikallisten että pitkien matkojen virtoja yhdistävien risteysalueiden mukanaan tuomia logistisia etuja. Rahtikustannuksilla on todettu olevan paljon suurempi vaikutus varaston ja jakelukeskuksen kuin tuotantolaitoksen sijoittumiseen. Löytääkseen optimaalisen suhteen alhaisten maanhintojen ja lyhyiden etäisyyksien välillä yritykset siirtävät jakelukeskustensa sijaintia niin kauas kalliista maanhintamarkkinoista kuin tarpeellista, kuitenkin pysyen mahdollisimman lähellä asiakasta. Siksi jakelukeskusten ja varastojen rakentaminen onkin viime aikoina tapahtunut metropolialueella, kaupunkialueen reunamilla tai sen ulkopuolella. Samanaikaisesti näiden toiminta on monimutkaistunut ja tuotannon ja jakelun toiminnot sekoittuneet keskenään, kun useissa jakelukeskuksissa harjoitetaan myös kevyttä valmistusta, kuten kokoonpanoa ja etenkin pakkausta. Tilaustöiden loppuviimeistely tehdään yhä useammin jakelukeskuksissa lähellä asiakkaita kuin varsinaisissa tuotantotiloissa, joten varastojen ja jakelukeskusten täytyy sijaita lähellä päämarkkinoita. 78 Eri toimialoille ja erilaisia tuotteita valmistaville yrityksille kustannustekijät painottuvat hyvin eri tavoin, mikä johtaa erilaisten toimintojen erilaisiin sijoittumisvalintoihin. Kustannusten osuuden yritysten kansainvälisissä sijoittumispäätöksissä on todettu pienentyneen. 78 77 Hesse & Rodrigue (2004); McKinnon & Forster (2000); Rantala (2006) Laakso & Loikkanen (2004) 22 Kansainväliset tutkimukset osoittavatkin, että markkinoiden läheisyys ja asiakkaiden seuraaminen ovat olleet tärkeimpiä syitä ulkomaisille investoinneille 79. tantomuotoa, joka tuottaa arvonlisäystä vahvasti asiakas- ja markkinasuuntautuneella, erikoistuneella tuotannolla. Nykyajan tuotanto- ja kuljetusjärjestelmä ei ole enää yksittäisen yrityksen toimintaa, vaan yhä useammin toimittajien ja alihankkijoiden muodostaman verkoston toimintaa. Toimitusketju sitoo nämä toimijat yhteen informaation, kommunikaation, yhteistyön ja jakelun kautta. Globalisaation myötä koko talouden spatiaaliset puitteet ovat laajentuneet, mikä tarkoittaa monimutkaisempaa globaalia integroitumista ja mutkikasta globaalien virtojen ja hubien verkostoa. 81 Tuotanto- ja kuljetuskustannusten merkityksen pienenemisen myötä monista yrityksistä on Laakson ja Loikkasen 80 mukaan tullut juurettomia (footloose), joille sijoittuminen on varsin vapaata. Tuotanto- ja kuljetuskustannusten sijaan Laakso ja Loikkanen mainitsevat edelleen alueellisesti hyvinkin paljon vaihtelevien erilaisten ympäristöja palvelutekijöiden vaikuttavan entistä enemmän yritysten sijoittumiseen (amenity orientation) etenkin avainhenkilöstön saatavuuden kannalta. Tällöin yrityksen sijaintipaikan valinnassa painottuvat elämisen ja asumisen laatuun liittyvät tekijät, muun muassa ympäristön laatu, ilmasto, palvelut, asuminen, kulttuuri ja turvallisuus. Tästä näkökulmasta alueiden imagoon liittyvät tekijät ja markkinointi nousevat erittäin keskeiseen asemaan osaavan työvoiman, ja uusien yritysten, houkuttelemiseksi. Suurten kansainvälisesti toimivien teollisuusyritysten tuotanto- ja jakelukeskusten rakenne määräytyy maailmanlaajuisesti raaka-aineiden saatavuuden, alhaisten tuotantokustannusten ja tärkeimpien asiakkaiden sekä potentiaalisten markkina-alueiden sijainnin mukaan. Muutokset omistussuhteissa saattavat vaikuttaa myös yritysten tuotanto- ja toimipaikkarakenteisiin. Rantalan 82 mukaan yritykset toimivat erittäin dynaamisessa ympäristössä, jossa muutos on ainoa pysyvä asia. Asiakasvaatimukset, teknologia, kilpailutilanne, markkinat ja toimittajaverkostot ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, minkä vuoksi logistisen verkoston suunnittelulla ja sijaintipäätöksillä on valtava strateginen merkitys yrityksille. Sijaintipäätöksillä ja verkostosuunnittelulla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen. Investoinnit tuotantolaitoksiin ja prosesseihin ovat usein kalliita ja ne tehdään pitäen silmällä kilpailuetua ja markkinaodotuksia pitkällä aikavälillä. Alueiden imagoon liittyvät tekijät ja markkinointi nousevat erittäin keskeiseen asemaan osaavan työvoiman, ja uusien yritysten, houkuttelemiseksi. Tuotannon ja varastoinnin sijoittuminen Asiakasvaatimukset, teknologia, kilpailutilanne, markkinat ja toimittajaverkostot ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, minkä vuoksi logistisen verkoston suunnittelulla ja sijaintipäätöksillä on valtava strateginen merkitys yrityksille. Teollisen toiminnan sijoittuminen tapahtuu aina osana makro- ja mikrotaloudellisia puitteita. Teollisuuden sijoittuminen vaatii aina kunnollista infrastruktuuria ja saavutettavuutta tietyllä kuljetusmuodolla. Alun perin teollisuuden sijoittumista määritteli etenkin vesistön läheisyys sekä rautatieverkoston kehittyminen, myöhemmin rekkaja ilmaliikenteen kehittyminen on monipuolistanut ja parantanut alueiden saavutettavuutta. Nykyajan teollisuuden sijoittuminen tapahtuu ympäristössä, jota hallitsevat joustavuuden ja globalisaation käsitteet. Joustavuus edustaa tuo- Rantalan ja Mäntysen 83 mukaan yritykset segmentoivat tuotantoaan niin, että matalakustan81 79 80 Hesse & Rodrigue (2004) Rantala (2006) 83 Rantala & Mäntynen (2003) 82 Ali-Hyrkkö ym. (2004) Laakso & Loikkanen (2004) 23 teinen bulkkituotanto sijoittuu lähelle asiakkaita ja korkean jalostusarvon tuotteet voidaan valmistaa myös kaukana markkinoista. Tämä parantaa Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa korkean teknologian yritysten sijoittumisesta, sillä täällä on vahvaa teknologista osaamista, jota korkean jalostusarvon tuotanto edellyttää. Kustannustekijät ja niiden väliset suhteet eivät ole stabiileja, vaan tuotanto- ja kuljetusteknologian kehittyessä ja markkinoiden laajentuessa ja muuttuessa alueiden absoluuttisissa ja suhteellisissa eduissa ja sen myötä yritysten sijoittumisessa ja kasvussa tapahtuu muutoksia. Etenkin kuljetusteknologian kehittymisellä on ollut valtava vaikutus kustannustekijöiden suhteisiin, sillä teknologian kehittyminen on vaikuttanut kuljetuskustannuksiin suuntautuneiden yritysten sijoittumiseen, alueiden suhteellisiin etuihin ja sekä kansallisiin että globaaleihin kilpailuasetelmiin. Tuotantokapasiteetti keskittyy yhä enemmän etenkin Euroopan tasolla ja globaalisti. Markkinoiden ja toimintojen kansainvälistyminen jatkuu, ja tuotantorakenteiden suunnittelussa nämä periaatteet näkyvät. Samanaikaisesti trendinä on ollut siirtyminen keskittyneempään tuotantoon, jossa yritysten tuotantolaitosten määrä pidetään samana, mutta erikoistumista tuotantolaitoksissa lisätään. Erikoistuminen parantaa kuljetusten tehokkuutta ja etäisyyksiä laajemman markkinaalueen vuoksi. Tämä trendi kuitenkin vaihtelee maiden sisällä, sillä Itä-Euroopan ja Itä-Aasian maiden houkuttelevuus tuotannon sijoittamisessa lisääntyy ja Pohjois- ja Länsi-Euroopan puolestaan vähenee hiljalleen. 84 Varastoinnin keskittyminen kansainvälisesti on ollut logistiikan trendinä viimeisten 30 vuoden aikana, ja viime vuosina se on nopeasti lisääntynyt. Logistiset tekijät ja yritysten sijoittuminen Varastoinnin keskittyminen kansainvälisesti on ollut logistiikan trendinä viimeisten 30 vuoden aikana, ja viime vuosina se on nopeasti lisääntynyt. Hessen ja Rodriguen 85 mukaan tiettyjen logististen toimintojen keskittäminen strategisiin kohteisiin on yleistä. Laitokset ovat paljon suurempia kuin ennen, ja sijoittumista luonnehtivat yhteydet sekä lähialueille että pitkien etäisyyksien päähän. Nykyään etenkin suuret tavaravirrat kulkeutuvat suurten markkinoille johtavien porttikäytävien ja hubien, kuten suurten satamien ja lentokenttien sekä moottoriteiden risteysten, läpi. Siksi suosituimpia sijainteja ovatkin porttikäytävät ja kuljetuskäytävät, jotka sekä toimivat perinteisten kaupankäyntikanavien yhtymäkohtina että johtavat suuremmille kuluttajamarkkinoille. Jakeluyritykset vastaavat rakenteelliseen muutokseen ja kilpailuun laajentamalla infrastruktuuria ja järkeistämällä virtoja vastatakseen nopeiden ja tarkkojen toimitusaikojen vaatimukseen, hyödyntäen mittakaavaetuja erityisesti suurimmissa rahtihubeissa. Suurimpien hubien kasvua kuitenkin rajoittavat tiheys, maan puute ja ruuhkautuvat liikenneväylät, minkä vuoksi ns. sisämaan hubit tulevat entistä tärkeämmiksi. 84 85 Klassisissa sijaintiteorioissa kuljetuskustannukset olivat toinen keskeinen yrityksen sijoittumiseen vaikuttava tekijä tuotantokustannusten ohella, mutta teknologian kehittyminen ja toimitusketjujen hallinnan tehostuminen on pitkällä aikavälillä pienentänyt kuljetusten suhteellista osuutta yrityksen kokonaiskustannuksista ja siten myös alueiden välisiä suhteellisia eroja. Laakso ja Loikkanen 86 toteavatkin, että kuljetusteknologian kehittyminen ja kuljetuskustannusten laskeminen ovat vähentäneet niiden merkitystä yritysten sijoittumisessa, kun alueiden väliset suhteelliset erot kuljetuskustannuksissa ovat pienentyneet. Tästä huolimatta he kuitenkin toteavat kuljetus- ja tuotantokustannusten edelleen ratkaisevan monien yritysten sijoittumisen. European Cities Monitorin87 mukaan liikenneyhteydet ovat edelleen yksi neljästä tärkeimmästä yrityksen sijoittumiseen vaikuttavasta tekijästä. Helppo pääsy markkinoille, ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä tietoliikenne- ja liiken86 McKinnon & Forster (2000); Rantala (2006) Hesse & Rodrigue (2004) 87 24 Laakso & Loikkanen (2004) Cushman & Wakefield (2009) neyhteydet olivat tutkimuksessa selvästi muita tekijöitä merkittävämmässä asemassa, sillä yli puolet yrityksistä piti jokaista mainittua vaihtoehtoa sijoittumisen kannalta erittäin oleellisena. Liikenneyhteyksien ja ammattitaitoisen työvoiman saanti korostuivat teollisuusyritysten osalta muita yrityksiä enemmän. 88 Myös Kauppakamarin kannanotossa todetaan, että tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen on pitkän aikavälin strateginen investointi, joka tukee yritysten toimintaedellytyksiä ja vientiin perustuvaa kasvua kaikkialla Suomessa 89. Suomalaisia sijoittumistutkimuksia Littusen90 empiirisen tutkimuksen mukaan sijaintipaikan valinta määräytyy muutaman harvan tekijän perusteella, vaikka hyvä toimintaympäristö muodostuukin lukuisista tekijöistä. Littusen mukaan eri toimialoilla toimivilla yrityksillä on toimintaympäristöään kohtaan erilaisia vaatimuksia. Samoin yrityksen koko ja strateginen suuntautuminen vaikuttavat sijaintipäätökseen. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä sijoittumistekijöitä olivat työvoimaan liittyvät tekijät, hyvät kuljetusja liikenneyhteydet, kunnan yritysystävällisyys ja hyvä asuntotilanne sekä kasvavat markkinat. Liikenneyhteydet ovat edelleen yksi neljästä tärkeimmästä yrityksen sijoittumiseen vaikuttavasta tekijästä. Sijaintipaikan valinta määräytyy muutaman harvan tekijän perusteella, vaikka hyvä toimintaympäristö muodostuukin lukuisista tekijöistä. Yritysten sijoittumiseen liittyen on tehty runsaasti empiiristä tutkimusta, jossa liikenne- ja kuljetusyhteydet näyttäytyvät osana sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuutta logistiikkatekijöiden vaikutuksesta sijaintipäätöksiin ei kuitenkaan syvemmin yritysten näkökulmasta juuri ole saatavilla. Logistiikkaan liittyviä tekijöitä sivutaan monissa sijoittumistutkimuksissa liikenne- ja kuljetusyhteyksien ja niiden laadun kautta, mutta tarkempi analyysi logistiikkatekijöiden vaikutuksista sijoittumistutkimuksissa on jäänyt vähäiseksi. Tämä on tietysti luonnollista, sillä yrityksen sijoittumispäätös on aina kokonaisvaltainen prosessi ja sijoittumispäätökseen vaikuttavat tekijät hyvin moniulotteisia. Logistiikan ja toimitusketjun asemaa yrityksen kilpailukyvyssä sen sijaan on tutkittu kohtalaisen runsaasti. Ajankohtaisia trendejä ja logistiikan merkitystä yrityksille tarkastellaan monipuolisesti Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemissa Logistiikkaselvityksissä. Aihepiiristään maailman laajimmalla aineistolla toteutetussa Logistiikkaselvityksessä 2009 tarkastellaan teollisuuden ja kaupan logistiikan kustannuksia, tunnuslukuja, tietojärjestelmiä, osaamista, kehitystarpeita ja logistiikan ulkoistamista sekä sijainnin merkitystä yritysten toiminnalle. Logistiikan merkityksen yritysten kilpailukyvylle on todettu kasvaneen jatkuvasti. Silanderin ym. 91 tutkimuksessa selvitettiin EU:n aluepolitiikan sekä kansallisen ohjelmaperusteisen aluepolitiikan mahdollisuuksia vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja uusiin investointeihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin pk-yritysten investointi- ja sijaintikäyttäytymistä aiempien tutkimuksien ja yrityshaastattelujen avulla muodostettujen sijaintikriteerien kautta. Sijaintitekijöistä keskeisimpänä nähtiin markkinatekijät. Seuraavaksi tärkeimpiä sijaintitekijöitä olivat työvoimatekijät, liikennesijainti, elinympäristö ja kustannustekijät. Keskuskauppakamari on vuodesta 2000 lähtien tutkinut alueellisten tekijöiden vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa 92. Empiiriseen kyselyaineistoon perustuvien tutkimusten mukaan tärkeimmät yritysten sijaintipäätökseen vaikuttavat tekijät ovat vuosien aikana pysyneet samanlaisina. Sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet, markkinoiden läheisyys, sekä alueella oleva kasvukeskus olivat vuoden 2009 tutkimuksen mukaan tärkeimmät sijaintiin vaikuttavat tekijät. Keskuskauppakamarin tutki90 88 89 Littunen (1991) Silander ym. (1997) 92 esim. Keskuskauppakamari 2005, 2007 ja 2009b 91 Cushman & Wakefield (2009) Keskuskauppakamari (2009a) 25 muksen mukaan alueelliset ja toimialoittaiset painotukset poikkeavat hieman toisistaan. Hyvien liikenneyhteyksien merkitys on tutkimuksen mukaan noussut etenkin kaupan alan yrityksissä. Kaupan ja palvelualan yrityksissä tärkeimpien sijaintitekijöiden joukossa olivat myös sopivan työvoiman saatavuus ja markkinoiden läheisyys sekä alueella oleva kasvukeskus. Teollisuusyritysten sijoittumispäätös ja toimintaedellytykset ovat tutkimuksen mukaan muita toimialoja useammin tulosta useamman tekijän vaikutuksesta. Tutkimuksessa nousi esiin mm. tuotantoon, työvoimaan tai raaka-ainekuljetuksiin liittyvien kustannusten hallinta sekä hyvä elinympäristö. Tärkeimmät sijaintipaikkatekijät olivat vuonna 2009 työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä markkinoiden läheisyys. Myös se aiheuttaa eroja sijaintipäätöksiin, harjoittaako yritys kansainvälistä toimintaa; kansainvälisesti toimivat yritykset haluavat sijoittua hyvien liikenneyhteyksien alueille, kotimaan markkinoilla toimiville yrityksille sen sijaan tärkeää on markkinoiden läheisyys ja se, että alue on kasvukeskus. globalisaatio ja teknologian kehitys ovat vaikuttaneet niihin. Tutkimuksessa tutkittiin myös Suomessa toimivia ulkomaisia yrityksiä ja syitä siihen, miksi ne ovat valinneet investointikohteekseen Suomen. Ulkomaisten suorien sijoitusten kasvua 1990-luvulla vauhditti erityisesti talouspoliittiset päätökset investointirajoitusten vapauttamisesta ja talouden avautuminen kilpailulle EU- ja EMUjäsenyyksien kautta. Toisaalta myös suomalaisten suuryritysten pyrkimys keskittyä ydintoimintoihinsa ja ydintoimintoihin kuulumattomien toimintojen myyminen kasvatti etenkin ulkomaisten perusteollisuuden yritysten osuutta. Suomen maine korkean teknologian maana kasvoi 1990luvun lopulla, mikä sai monet ulkomaiset yritykset kiinnostumaan Suomen osaamisesta etenkin tieto- ja viestintäteknologian aloilla. Teknologinen osaaminen onkin noussut tärkeimmäksi ulkomaisia yrityksiä houkuttavaksi tekijäksi. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa Logistiikkaselvityksessä 2009 selvitettiin yritysten sijaintipaikkakunnan toimintaedellytyksiä teollisuuden ja kaupan sekä logistiikan alan yritysten osalta 95. Yritykset arvioivat sijaintipaikkakunnan edellytyksiä yleisesti liiketoiminnan kannalta tuotannon sijoittumisen kannalta logistiikan toimivuuden/tehokkuuden kannalta liikenneinfrastruktuurin kannalta ja kilpailijoiden sijoittumisen kannalta. Selvityksen mukaan Etelä-Suomen maakunnissa sijaitsevat yritykset ovat yleisesti tyytyväisiä sijaintipaikkakuntaansa kaikkien mainittujen osatekijöiden osalta. Keskuskauppakamarin 93 tutkimuksessa tuodaan esiin myös kunnan toiminnan merkitys yritysten sijaintipaikkavalinnoissa. Yrityksiin liittyvän päätöksenteon nopeudella on selvä yhteys alueen kilpailukykyyn, sillä esimerkiksi hidas kaavoitus voi viivästyttää investointihankkeita ja johtaa jopa investointihankkeiden hylkäämiseen tai siirtämiseen toiselle alueelle. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksessa 94 selvitettiin yritysten sijaintipäätöksiin ja kansainvälistymiseen vaikuttavia tekijöitä, ja miten 93 94 Keskuskauppakamari (2009) Ali-Hyrkkö, Lindström, Pajarinen & Ylä-Anttila (2004) 95 26 Solakivi ym. (2009) Uudet yritykset tutkimuskohteena on yrityksen sijoittuminen logististen tekijöiden kannalta. Logistiset tekijät vaikuttavat eniten valmistavan teollisuuden ja kaupan, etenkin tukkukaupan, ja logistiikkakeskusten sijoittumiseen. Logistiset tekijät ovat erittäin keskeisessä asemassa myös edellä mainittuja toimialoja palvelevien logistiikkayritysten sijoittumisessa. Siksi tässä tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu erityisesti valmistavan teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistiikkayritysten sijoittumiseen. Uusien yritysten määristä Suomessa Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on aloittanut vuodesta 2005 lähtien yrityksiä vuotta kohti noin 33 000. Vuoteen 2008 saakka uusien yritysten määrä kasvoi, mutta vuonna 2009 uusia yrityksiä perustettiin jonkin verran edellistä vuotta vähemmän. Vuonna 2009 perustettiin yhteensä reilut 31 000 yritystä, joista 5,2 % toimi teollisuuden, 5,3 % tukkukaupan ja 4 % kuljetuksen ja varastoinnin alalla. Tilasto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin sekä rekisterin lähdeaineistoina käytettäviin Verohallinnon rekisteröintitietoihin. 96 Yrityksistä huomattavan suuri osa on yhden tai muutaman hengen mikroyrityksiä, joiden sijoittumisen määrää pitkälti yrittäjän kotipaikka. Huomattava osa niistä on erilaisia palvelualan yrityksiä. Luvut sisältävät kuitenkin paljon yrityksiä, jotka ovat sijoittuneet uudelleen tai rekisteröityneet uusiksi yrityksiksi esimerkiksi nimenmuutoksen tai omistajanvaihdoksen myötä. Mitä suurempi rooli materiaalivirroilla on yrityksen toiminnassa, sitä tärkeämpää yritykselle on sijoittua logistisesti suotuisaan paikkaan. Tutkimusalueella Etelä-Suomessa (kattaen EteläKarjalan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja VarsinaisSuomen) on Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2005 ja 2009 välillä aloittanut noin 12 800 yritystä teollisuuden, tukkukaupan tai kuljetuksen ja varastoinnin aloilla 98. Näistä yrityksistä huomattava osa työllistää kuitenkin alle kymmenen henkeä, tai on rekisteröitynyt uudeksi toimipaikaksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen tai nimenmuutoksen vuoksi. Kun yksitoimipaikkaisista yrityksistä jätettiin pois kooltaan alle 10 henkeä työllistävät ja monitoimipaikkaisista yrityksistä alle viisi henkeä työllistävät yritykset, sekä kuljetuksen ja varastoinnin alalta lisäksi muut paitsi tavaraliikenteeseen liittyvät yritykset, jäljelle jäi Tilastokeskuksen mukaan 682 toimipaikkaa, jotka ovat aloittaneet vuonna 2005 tai sen jälkeen. Invest in Finlandin mukaan Suomeen sijoittui vuonna 2009 yhteensä 128 ulkomaista yritystä. Vuodesta 2007 ulkomaiset sijoitukset ovat olleet selvässä laskusuunnassa paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. Talouskriisin pohjan uskotaan Invest in Finlandissa olevan jo takana, ja myös investointien uskotaan kääntyvän nousuun kuluvan vuoden aikana. Suomi sijoittumismaana kiinnosti eniten hyvinvoinnin ja terveyden alalla toimivia yrityksiä.97 Tutkimuksen kohdeyritykset Sijoittumistutkimuksen kohdeyritysten valinnassa käytettiin pohjana Tilastokeskukselta tilattua rekisteriä uusista toimipaikoista Etelä-Suomessa teollisuuden, tukkukaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin alalta vuodesta 2005 lähtien. Lisäksi tehtiin täydentäviä tiedusteluja alueellisille kehittämisorganisaatioille sekä hyödynnettiin median uutisointia uusista merkittävistä yritysinvestoinneista tai investointisuunnitelmista. Kaikille yrityksille logistiikalla ei ole sijoittumisen kannalta kovinkaan suurta merkitystä materiaalivirtojen vähäisyyden tai puutteen vuoksi. Mitä suurempi rooli materiaalivirroilla on yrityksen toiminnassa, sitä tärkeämpää yritykselle on sijoittua logistisesti suotuisaan paikkaan. Toisaalta mitä vähemmän merkitystä materiaalivirroilla ja saavutettavuudella on yritykselle, sitä vapaampaa 96 97 Tilastokeskus (2010) Sajari, Petri (2010) 98 27 Tilastokeskus (2010) hysosiossa esitettyihin tekijöihin, jotka vaikuttavat yritysten sijoittumiseen ja alueiden houkuttelevuuteen elinkeinotoiminnan kannalta. Jokaisella yrityksellä on oma strategiansa ja toimintatapansa, ja koska jokainen yritys on ainutlaatuinen, on myös jokainen sijoittuminen ainutlaatuinen, vaikka tiettyjä lainalaisuuksia voidaan etenkin toiminnaltaan ja kooltaan samantyyppisten yritysten välillä havaita. Tämän vuoksi tutkimuksessa käytetään case-tutkimusta, joka on yleisesti käytetty tutkimusmetodi yrityksiin ja logistiikkaan liittyvissä tutkimuksissa. Yin 99 esittää, että casetutkimus on etuoikeutettu menetelmä silloin, kun esitetään miksi- tai kuinka-kysymyksiä, kun tutkijalla on vähän valtaa tapahtumien kulkuun, ja kun kyse on nykyajan tosielämän ilmiöstä. Casetutkimuksessa keskitytään ennemminkin tapahtumiin ja prosesseihin kuin todellisuutta kuvaaviin tilannekuviin tietyllä hetkellä 100. Yritysaineisto ja tutkimusmenetelmät Tilastokeskuksen aineiston ja täydentävien tiedustelujen pohjalta valittiin tutkimuksen kohteeksi joukko Etelä-Suomeen äskettäin sijoittuneita yrityksiä. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu 49:stä Etelä-Suomessa toimivasta yrityksestä, joista 35 toimii teollisuuden tai tukkukaupan alalla ja 14 logistiikan alalla. Näistä yrityksistä 46 vastasi kyselylomakkeeseen, jolla selvitettiin sijoittumiseen liittyneitä tekijöitä sekä logistiikan roolia yrityksessä. Kyselyn avulla luodaan tausta-aineistoksi yleiskuva sijoittumiseen liittyneistä tekijöistä sekä logistiikan roolista yritysten sijoittumisvalinnoissa. Pienestä aineistosta johtuen kyselyllä saatujen tulosten yleistämiseen tulee suhtautua varauksella, mutta tulokset kertovat kuitenkin siitä todellisuudesta, missä kyselyyn vastanneet yritykset ovat sijoittumispäätöksiään tehneet. Case-tutkimuksen avulla voidaan tuoda esiin yritystasolla niitä ratkaisevia tekijöitä, jotka ovat johtaneet toimipaikan perustamiseen juuri sille alueelle kuin se on perustettu. Case-tutkimus antaa kasvot yrityksille, jotka ovat olleet sijoittumispäätöksen edessä, ja kertoo konkreettisesti muutamin esimerkein, millaista toimintaa harjoittavia yrityksiä Etelä-Suomeen on äskettäin perustettu. Tapaukset esittelevät hyvin erilaisia valmistavan teollisuuden yrityksiä sekä logistiikkapalveluyrityksiä, joista osa toimii logistiikkakeskuksissa. Tapaukset kertovat osaltaan alueellisesta toimintaympäristöstä ja alueellisista vahvuuksista demonstroiden näin alueellista imagoa mahdollisille uusille investoijille. Kyselypohjaista aineistoa täydennettiin haastattelemalla kymmentä yritystä, joista seitsemän vastasi myös kyselyyn. Lisäksi haastateltiin yhtä logistiikkakeskushanketta johtanutta yritystä. Haastatteluilla pyrittiin saamaan syvempi kuva sijoittumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Yrityshaastatteluiden pohjalta esitetään kymmenen yrityksen tarina siitä, kuinka yritys on päätynyt perustamaan toimipaikkansa kyseiseen paikkaan – millaisia tekijöitä on ollut sijoittumisprosessin takana, ja millaiseksi yrityksen logistinen toimintaympäristö koetaan. Kyselyllä kerätyn tausta-aineiston sekä haastatteluin kerätyn aineiston tuloksia peilataan viiteke- 99 Yin (1989) Koskinen (2009) 100 28 Yritysaineisto: Taustat ja sijoittuminen yrityksistä toimipaikkoja oli useampi kuin yksi. Monitoimipaikkaisista yrityksistä reilulla 60 %:lla oli ollut toimipaikka uuden toimipaikan sijaintialueella jo ennen uuden toimipaikan perustamista. Yritysten taustoja Kyselyyn vastasi yhteensä 46 yritystä teollisuuden, tukkukaupan tai logistiikan alalta. Vastaajien joukossa on hyvin erilaisia yrityksiä sekä toimintansa että kokonsa puolesta. Yrityksistä teollisuuden tai tukkukaupan alalla toimi 34 ja logistiikan alalla 12 yritystä. Liikevaihdoltaan suuria (yli 50 miljoonaa euroa) yrityksiä oli reilu viidennes vastaajista, keskisuuria (5-50 miljoonaa euroa) kolmannes ja pieniä (liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) oli 45 % vastaajista (kuva 3). alle 0,2 M; 2% 0,2-0,4 M; 4% yli 50 M; 22 % 20-50 M; 13 % 5-20 M; 20 % Kuva 3. Yritykset liikevaihtoluokittain (n=46). Vastaajayritysten joukossa on vähintään yksi yritys jokaisesta tutkimusalueen maakunnasta (kuva 5). Varsinaissuomalaiset ja uusimaalaiset toimipaikat muodostavat kuitenkin kaksi kolmannesta tutkimuksen yritysjoukosta. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa yrityksiä on perustettu tutkimusalueen maakunnista eniten, mutta vastaajajakauma ei ole suhteessa uusien yritystoimipaikkojen määrään maakuntien välillä. EteläItäKarjala Uusimaa 4% Kanta2% Häme 9% 0,4-1 M; 13 % PäijätHäme 9% Kuva 5. Vastaajayritysten sijainti maakunnittain (n=46). Myös henkilöstöluokittainen tarkastelu osoittaa vastaajien jakautuneen kooltaan erilaisiin yrityksiin (kuva 4). Yrityksistä lähes kolmannes työllisti yli 100 henkeä. Myös 20–99 henkeä työllistäviä yrityksiä oli samoin vajaa kolmannes vastaajista. Loput yrityksistä (reilut 40 %) työllisti alle 20 henkeä. yli 500; 9% 250-500; 11 % 100-249; 9% Kuva 4. Yritykset henkilöstöluokittain (n=46). Kymenlaakso 9% VarsinaisSuomi 37 % 1-5 M; 26 % Uusimaa 30 % Yrityksistä noin puolet toimi ainoastaan Suomessa (kuva 6). Joka kymmenennellä yrityksellä oli vähintään yksi toimipaikka ulkomailla, neljännes oli osa kansainvälistä konsernia ja viidenneksellä oli toimintaa ulkomailla, vaikkei siellä omaa toimipaikkaa ollutkaan. 5-9; 11 % Kuva 6. Yritysten toiminnan kansainvälisyys (n=46). 20 % 10-19; 30 % 50-99; 9% 48 % 20-49; 22 % 24 % Yritys toimii vain kotimaassa Yritykset jakautuivat melko tasaisesti sen mukaan, olivatko ne yksi- vai monitoimipaikkaisia. Yksitoimipaikkaisia oli yrityksistä 54 %, ja 46 %:lla 9% Yritys on kotimainen, mutta myös ulkomailla on toimipaikka/-paikkoja Yritys on osa kansainvälisessä omistuksessa olevaa konsernia Yrityksellä on toimipaikka vain kotimaassa, mutta toimintaa on myös ulkomailla 29 Suomen markkinoille ja ulkomaille keskimäärin 27 %. Yhtä lukuun ottamatta kaikilla yrityksillä oli ainakin osa markkinoista Suomessa. Kymmenellä yrityksellä markkina-alueena oli ainoastaan Suomi. Logistiikka teollisuus- ja tukkukauppayrityksissä Yrityskyselyssä tiedusteltiin logistiikan merkitystä teollisuuden ja tukkukaupan alalla toimiville yrityksille kannattavuuden, kilpailuedun ja asiakaspalvelun näkökulmasta. Kyselyyn vastanneille yrityksille logistiikka on yleisesti ottaen erittäin merkittävä osa yritystoimintaa (kuva 7). Vastaajien mukaan eniten merkitystä logistiikalla on yrityksille yrityksen kannattavuuden kannalta; vastaajista 97 % näki, että logistiikalla on yritykselle merkitystä yrityksen kannattavuuden kannalta. Kilpailuedun kannalta logistiikalla oli merkitystä 94 %:lle yrityksistä, mutta tästä näkökulmasta se koettiin yritykselle erittäin tärkeänä selvästi useammin kuin kannattavuuden kannalta. Asiakaspalvelun kannalta logistiikalla oli merkitystä 88 %:lle yrityksistä. Hyvin samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Logistiikkaselvityksessä 2009 101. Kannattavuuden kannalta 38 % Kilpailuedun kannalta 38 % Asiakaspalvelun kannalta 26 % 0% Jonkin verran 29 % 18 % 32 % 50 % Paljon Suomesta ja ulkomailta tehtyjen hankintojen osuus jakautui myyntiä tasaisemmin. Suomesta tehtyjen hankintojen osuus oli keskimäärin 54 % ja ulkomaisten 46 %. Kysymykseen vastanneista 33 yrityksestä yhtä lukuun ottamatta kaikki tekivät hankinnoista ainakin osan Suomesta. Kolme yritystä ilmoitti tekevänsä kaikki hankintansa Suomesta. Kuvassa 8 esitetään yritysten pääasialliset myyntija hankinta-alueet. Etelä-Suomi näyttäytyy vahvimpana sekä yritysten myynnin että hankintojen suuntautumisen puolesta. Myynti on hankintaa enemmän keskittynyt lähialueiden suurimmille markkinoille, ja Etelä- ja Länsi-Suomi ovatkin selvästi yritysten tärkeimmät markkina-alueet. Hankintoja tehdään myyntiä yleisemmin pitkienkin matkojen päästä, ja Skandinavian, Venäjän ja Baltian ulkopuolisen Euroopan osuus näyttäytyykin erityisen selvästi tärkeänä hankinta-alueena, joskin se on myös kohtalaisen tärkeä myyntialue. 29 % 38 % EteläSuomessa LänsiSuomessa 29 % 62 % 26 % 12 % Itä-Suomessa KeskiSuomessa PohjoisSuomessa 100 % Erittäin paljon 3% Venäjällä Kuva 7. Logistiikan merkitys teollisuus- ja tukkukauppayrityksille (n=34). 0% Baltiassa 44 % 24 % 15 % 21 % 21 % Muualla Euroopassa 32 % Aasiassa 6% 59 % 15 % 15 % 9% Muualla 0% Yritysten myyntimarkkinat olivat pääosin Suomessa; kysymykseen vastanneiden 33 yrityksen myynnin arvosta keskimäärin 73 % suuntautui 101 32 % 9% Skandinaviassa Logistiikan ulkoistaminen oli yrityksissä erittäin yleistä; yksikään kysymykseen vastanneista 31 yrityksestä ei ilmoittanut omin voimin hoitavansa materiaalivirtaansa liittyviä toimia sataprosenttisesti. Ulkopuoliset yritykset hoitivat logistiikasta arvolla mitattuna keskimäärin 71 %. 59 % 15 % 6% 82 % 50 % Hankintamarkkinat 100 % Myyntimarkkinat Kuva 8. Pääasialliset myynti- ja hankintamarkkinat (n=34). Solakivi ym. 2009 30 Jos tarkastellaan ainoastaan niitä tekijöitä, jotka koettiin useimmin sijoittumiseen paljon tai erittäin paljon vaikuttaneina tekijöinä, sopivat toimitilat nousevat ykköstekijäksi ennen logistisia tekijöitä. Markkinoiden läheisyys nousee kolmannelle sijalle. Sopivat toimitilat koki tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi tekijäksi kaksi kolmesta vastaajasta. Hyvillä liikenne- ja logistiikkatekijöillä oli paljon tai erittäin paljon vaikutusta sijoittumispäätökseen vajaalla 60 % vastaajista. Vastaajista hieman yli puolet koki markkinoiden läheisyyden vaikuttaneen sijoittumispäätökseen paljon tai erittäin paljon. Sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät Lähes puolella yrityksistä oli sijoittumispäätöstä harkitessaan useita vaihtoehtoja. Usein laajempi sijaintialue oli kuitenkin jo rajattu; hieman yli puolet vastasi vaihtoehtoisen sijoittumispaikan olleen joko samassa kunnassa kuin lopullinen sijoittumispaikka tai sen lähikunnassa (kuva 9). Lähes kolmannes oli harkinnut toimipaikan perustamista muualle Suomeen. Vajaalle viidennekselle vastanneelle sijoittuminen Suomeen ei ollut ainoa vaihtoehto. Muina sijoittumisalueina mainittiin Itä-Eurooppa sekä Baltian ja Itämeren alue. 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0% Tällä esimerkkiaineistolla saadut tulokset ovat hyvin samansuuntaisia muissa sijoittumistutkimuksissa saatujen tulosten kanssa, vaikkakaan pienen aineiston tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä laajempaan yritysjoukkoon. Vaihtoehdot eivät useimmissa tutkimuksissa ole täysin vertailukelpoisia keskenään, mutta samoihin teemoihin liittyvät tekijät voidaan tutkimuksista useimmiten erottaa. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin 102 tutkimuksessa sijoittumistekijöiden neljän kärki oli sopivan työvoiman saatavuus, markkinoiden läheisyys, liikenneyhteydet sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Silanderin ym. 103 tutkimuksessa keskeisimpinä nähtiin markkina- ja työvoimatekijät, liikennesijainti sekä elinympäristö. Kansainvälisessä European Cities Monitorissa 2009 104 kärkinelikon muodostivat helppo pääsy markkinoille, ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä tietoliikenne- ja liikenneyhteydet. 39 % 30 % 17 % 13 % Samassa Lopullisen kunnassa kuin sijoittumiskunnan lopullinen lähikunnassa sijoittumispaikka Muualla Suomessa Muualla Kuva 9. Vaihtoehtoisten sijoittumispaikkojen sijainti (n=23). Sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät olivat esimerkkiyrityksillä hyvin samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Viiden tärkeimmän tekijän joukossa olivat hyvät liikenne- ja logistiikkaolosuhteet, sopivat toimitilat, sopivan työvoiman saatavuus sekä edulliset toimintakustannukset (kuva 10). Hyvät yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet olivat neljän tärkeimmän tekijän joukossa, mutta erittäin tärkeinä niitä piti kuitenkin harva yritys. 102 Keskuskauppakamari (2007) Silander ym. (1997) 104 Cushman & Wakefield (2009) 103 31 Hyvät liikenne- ja logistiikkaolosuhteet* Sopivat toimitilat 17 % 43 % Markkinoiden läheisyys Alueen myönteinen imago 48 % Alihankkijoiden läheisyys 46 % 39 % Kunnan yritysystävällisyys 39 % Hyvä elinympäristö 24 % 20 % 25 % 20 % Monipuoliset koulutus/tutkimuspalvelut Yrittäjän kotipaikkakunnan läheisyys 20 % 40 % Jonkin verran 38 % 35 % 3% 7% Kansainvälisten kuljetusten helppous 29 % 4% Paljon 38 % 24 % Logistiikkapalvelujen tarjonnan monipuolisuus 35 % Korkea logistiikkaosaamisen taso 32 % 18 % 18 % 21 % 26 % Hankintamarkkinoiden läheisyys 35 % 15 % Alueen logistiikkapalvelujen hintataso 38 % 9% 21 % Rautatien hyödyntämismahdollisuudet 21 % 3% 12 % 18 % 15 % 21 % Julkisen sektorin panostus logistiikan kehittämiseen Kuva 10. Yritysten sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät [n=46, *Vain teollisuus- ja tukkukauppa (n=34), **Vain logistiikkayritykset (n=12)]. 9% Kuljetusten ja varastoinnin turvallisuus Mahdollisuudet yhdistää kuljetuksia oman yrityksen… Erittäin paljon 26 % 26 % Sataman läheisyys 80 % 100 % 18 % 24 % 38 % Lentokentän läheisyys 60 % 9% 35 % Alueen logistinen imago Muiden terminaalien läheisyys 22 % 15 % 17 % 0% Yhteistyökumppaneiden läheisyys 26 % 15 % 2 % 41 % 6% Myyntimarkkinoiden läheisyys 15 % 30 % 38 % 2% 17 % 25 % 35 % 29 % 17 % 13 % 30 % Hyvä tieverkosto Kotimaankuljetusten helppous 4% 28 % 33 % 1-2 suurimman asiakkaan sijainti** 15 % 24 % 28 % 24 % Alue on kasvukeskus 4% 39 % 37 % Edulliset tuotannolliset/toiminnalliset … Alue oli tuttu ennestään 20 % 17 % 46 % Hyvät yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet 30 % 37 % 22 % Sopivan työvoiman saatavuus 24 % 35 % 32 % den etäisyyksissä hankinta-alueita tarkasteltaessa. Sataman läheisyys vaikutti vastaajista alle puolen sijoittumiseen, mutta niillä yrityksillä, joille sataman läheisyydellä on merkitystä, sen merkitys korostuu suhteessa muita tekijöitä enemmän. 18 %0 % 29 % 3 % 3 % 18 % 9 % 3 % Mahdollisuudet yhdistää 18 % 6 % 3 % kuljetuksia muiden yritysten … Logistiikka sijoittumispäätöksissä 0% 20 % 40 % Jonkin verran 60 % 80 % 100 % Paljon Erittäin paljon Kuva 11. Yritysten sijoittumiseen vaikuttaneet logistiikkaan liittyvät tekijät (n=34). Logistiikkaan liittyvien tekijöiden roolia sijoittumisvalinnassa tarkasteltiin syvemmin teollisuusja tukkukauppayritysten osalta (kuva 11). Hyvä tieverkosto oli tärkein sijoittumiseen vaikuttanut logistiikkaan liittyvä tekijä. Tämän koki vaikuttaneen ainakin jonkin verran yrityksen sijoittumiseen 79 % vastaajista. Yhteistyökumppaneiden läheisyyden näki vaikuttaneen sijoittumiseen lähes yhtä moni yritys. Myös kuljetusten helppous etenkin kotimaassa vaikutti yrityksistä yli 70 % sijoittumiseen. Myyntimarkkinoiden läheisyys koettiin myös tässä yhteydessä tärkeimpien sijoittumisvalintaan vaikuttaneiden joukkoon. Hankintamarkkinoiden läheisyydellä sen sijaan ei vaikuta olevan läheskään yhtä suuri vaikutus yritysten sijoittumiseen, mikä näkyi jo hankintamarkkinoi- Tarkasteltaessa ainoastaan niitä logistiikkaan liittyviä tekijöitä, joiden koettiin vaikuttaneen sijoittumisvalintaan paljon tai erittäin paljon, hyvä tieverkosto säilyy merkittävimpänä tekijänä, mutta kotimaankuljetusten helppous nousee yhtä tärkeäksi. Vastaajista 44 % koki sekä tieverkoston että kotimaankuljetusten helppouden vaikuttaneen yrityksen sijoittumiseen paljon tai erittäin paljon. Myyntimarkkinoiden läheisyyttä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä lähes yhtä moni. 32 taan myös kasautumisen tuomat klusteriedut ja yhteistyökumppaneiden ja markkinoiden läheisyys. Logistiikkayritysten osalta esiin tulevat myös hyvät yhteydet Venäjälle. Avoimien kommenttien maininnat eteläsuomalaisen toimipaikan sijaintipaikan logistisista vahvuuksista korostavat hyviä liikenteellisiä yhteyksiä maitse, meritse tai ilmojen halki. Etuina maini- 33 Yrityshaastattelut: Miksi investoitiin Etelä-Suomeen? kaisilla yrityksillä, joilla oli ollut jo ennestään toimintaa samalla alueella, uuden toimipaikan perustaminen oli tyypillisesti jo etukäteen rajattu samalle alueelle, usein samaan kuntaan, missä edellinenkin toimipaikka oli sijainnut. Haastatteluissa mukana olleista logistiikkayrityksistä jokainen oli osa usean toimipaikan muodostamaa verkostoa, ja sijoittumisen tai uudelleensijoittumisen lähtökohtana oli joko kotimaisen tai kansainvälisen palveluverkon laadun takaaminen. Tutkimusta varten haastateltiin eripuolilla EteläSuomea yhteensä kymmenen yritystä, joista kahdeksan oli äskettäin perustanut uuden toimipaikan ja kahdella investoinnin toteutus oli vasta suunnittelu- tai rakennusvaiheessa. Haastateltujen yritysten sijainti esitetään kuvassa 12. Yrityksistä viisi on tuotannollisia yrityksiä ja loput logistiikkapalveluyrityksiä. Yritysten lisäksi esitellään lyhyesti kaksi logistiikkakeskushanketta. Logistiikkayritykset yhtä lukuun ottamatta toimivat logistiikkakeskuksissa. Haastatellut tuotannolliset yritykset olivat yhden toimipaikan yrityksiä, joille sijoittuminen oli periaatteessa kohtalaisen vapaata ja perustui maantieteellisesti laajempaan pohdintaan ja vertailuun eri alueiden välillä osin ulkomaita myöten. Kaikilla haastatelluilla tuotannollisilla yrityksillä sijoittumisvaihtoehtoja oli ainakin lähtökohtaisesti useita. Sijoittumispäätös tehtiin näiden välillä tehtyjen vertailujen perusteella. Usein taustalla olivat puhtaasti kustannukselliset syyt, toisinaan sijoittumispaikalta edellytettävän kokonaisuuden toteutuminen ratkaisi sijoittumisen. Kunnan toiminnalla sijoittumispäätöstä harkittaessa oli suuri painoarvo erityisesti silloin, kun ominaisuuksiltaan tasavertaisia sijoittumisvaihtoehtoja oli useita. Kunnan yhteistyökykyisellä ja aktiivisella suhtautumisella voikin olla merkittävä vaikutus alueiden houkuttelevuuteen investointikohteena. Haastatelluilla yrityksillä oli erilaisia lähtökohtia ja tarpeita uuden toimipaikan perustamiselle; osa yrityksistä on vasta perustettuja eikä niillä ollut ennestään kokemuksia toiminnasta sijoittumisalueella. Osalla puolestaan kyseessä on ollut uudelleensijoittuminen joko saman kaupungin tai lähialueen sisällä vanhojen tilojen käytyä ahtaiksi tai epäkäytännöllisiksi volyymin kasvun tai uusiutumistarpeen myötä. Haastatelluilla yrityksillä oli erilaisia lähtökohtia ja tarpeita uuden toimipaikan perustamiselle. Haastatelluille yrityksille logistiikka on merkittävä osa toimintaa, ja sijaintivaihtoehtoja kartoitettaessa alueiden logistiset ominaisuudet olivat keskeisessä asemassa sijoittumispäätöstä tehtäessä. Erilaisilla yrityksillä alueiden ominaisuudet painottuivat eri tavoin riippuen toiminnan luonteesta, lähimarkkinoiden tai esimerkiksi sataman tai valtatieverkoston läheisyyden merkityksestä. Toiselle yritykselle sijainti sataman välittömässä läheisyydessä oli ehdoton edellytys suurten ja painavien kappaleiden kuljetustarpeen vuoksi, toinen voi yhtä hyvin sijoittua myös sisämaahan, josta on hyvät maantieyhteydet markkinoille. Kaikilla haastatelluilla tuotannollisilla yrityksillä sijoittumisvaihtoehtoja oli ainakin lähtökohtaisesti useita. Erityisesti kokonaisvaltaisia logistiikkapalveluita tarjoaville logistiikkayrityksille sijainti paikassa, jossa kuljetusmuotojen yhdistäminen tai maantiekuljetukset ympäri maan käyvät kätevästi, oli optimaalinen sijoittumisvaihtoehto. Etenkin kotimaan tasolla toimivat logistiikkayritykset pyrkivät strategioissaan sijoittumaan sinne, missä markkinat ovat, ja missä lisäksi on hyvät yhteydet sekä lähialueille että pääväylille ympäri maan. Myös esimerkiksi edullista sijaintia Venäjän kasvavan markkinapotentiaalin läheisyydessä tai hyvien yhteyksien päässä pidettiin mahdollisuu- Osa yrityksistä toimii osana monitoimipaikkaisen yrityksen verkostoa, jonka maantieteellistä kattavuutta pyritään strategisesti laajentamaan, keskittämään tai ylläpitämään, osa puolestaan on yksitoimipaikkaisia. Lähtökohdat tällaisten yritysten sijoittumiselle ovat erilaiset. Monitoimipaik34 kayrityksille on sijoittua paikkaan, missä kansainvälisiä tavaravirtoja on helppoa ja edullista yhdistää. Kansainvälisten multimodaalikuljetusten kannalta oleellista on sijaita paitsi satamien, myös lentokenttien ja valtateiden läheisyydessä, jossa asiakkaat ovat helposti tavoitettavissa. Entistä tärkeämpää logistiikkayrityksille on kyetä tarjoamaan kokonaisvaltaisia, asiakaslähtöisiä palvelupaketteja, jossa yksi toimija yhteistyöverkostoineen pystyy hoitamaan tuotteen koko toimitusketjun ja tarjoamaan lisäksi lisäarvopalveluja, kuten pienimuotoista jalostamista tai loppuviimeistelyä. tena monessa yrityksessä. Etelä-Suomen länsiosista itärajalle ulottuva vyöhyke tarjoaakin kansainvälisten kuljetusten kannalta oivallisen käytävän, jossa on mahdollista yhdistää idän ja lännen välisiä tavaravirtoja. Erityisesti kokonaisvaltaisia logistiikkapalveluita tarjoaville logistiikkayrityksille sijainti paikassa, jossa kuljetusmuotojen yhdistäminen tai maantiekuljetukset ympäri maan käyvät kätevästi, oli optimaalinen sijoittumisvaihtoehto. Seuraavilla sivuilla esitellään haastatellut yritykset yksittäisinä caseina, jotka valottavat esimerkein kuvaa siitä, millaisia uusia yritysinvestointeja Etelä-Suomen alueelle on viime vuosien aikana tehty ja millaiset tekijät ovat vaikuttaneet niiden sijoittumispäätöksiin. Kansainväliset tavaravirrat ovat lisääntyneet, mihin on kiinnitetty huomiota myös haastatelluissa logistiikkayrityksissä. Kansainvälisten kuljetusten kasvun myötä entistä keskeisempää logistiik- Kuva 12. Haastateltujen yritysten sijainti. 35 SteelTeam Service Center Oy, Uusikaupunki SteelTeam Oy:n palvelukeskus SteelTeam Service Center on Pohjoismaiden suurin riippumaton levyteräksen palvelukeskus. Laitoksen tuotanto lähti käyntiin heinäkuussa 2008. Palvelukeskus tarjoaa asiakkailleen kelalta leikattua ja oiottua metallurgisesti laadukasta nauhalevyä 20mm:n vahvuuteen ja 2,15 m:n leveyteen saakka. Palvelukeskuksen kolme tuotantolinjaa tarjoavat asiakkaille väylän hiili- ja ruostumattoman teräksen levytuotteiden maailmanmarkkinoille. Emoyhtiö SteelTeamilla on toimistoja ja tytäryhtiöitä Suomen lisäksi Ruotsissa, Venäjällä, Puolassa, Itä-Afrikassa ja Kiinassa, joten yrityksellä on hyvät globaalit hankintakanavat kaikille tärkeimmille vientialueille maailmassa. Laajan toimittajaverkon vuoksi korkealuokkaisia terästuotteita voidaan toimittaa asiakkaille kilpailukykyisin hinnoin ja luotettavasti. Palvelukeskus sijaitsee Uudessakaupungissa, syvänmerensataman tullivapaalla alueella. Matkaa satamalaituriin on vain 50 metriä. Sijainti on palvelukeskukselle erinomainen, sillä kelojen kuljetus laivasta varastoon käy kätevästi satamaoperaattorin toimesta eikä aiheuta ylimääräisiä kustannuksia. Suurin osa teräspalvelukeskukseen tulevista teräslevyistä kuljetetaan laivalla Kiinasta ja Puolasta, Puolasta osittain myös rekoilla. Junayhteys mahdollistaa myös raaka-aineiden tuonnin rautateitse Venäjältä. Uusikaupunki valikoitui uuden palvelukeskuksen sijoittumispaikaksi pitkälti siksi, että kaupungin sijainti lounaisrannikolla on optimaalinen, sillä tärkeimmät asiakkaat sijaitsevat Turun, Rauman ja Helsingin seuduilla. Sataman ja rautatien läheisyyttä pidettiin erittäin tärkeinä sijoittumista pohdittaessa. Merkittävää oli myös Uudenkaupungin kaupungin aktiivisuus ja joustavuus, sillä kaikki oleelliset sijoittumiseen liittyvät asiat saatiin kaupungin puolesta sovittua päivässä, ja rakennustyöt päästiin aloittamaan jo muutaman kuukauden kuluttua ensimmäisistä neuvotteluista. Yhteistyö kaupungin kanssa on jatkunut myöhemminkin joustavasti molemmin puolin. Kuva: SteelTeam 36 FinnProtein Oy, Uusikaupunki Kansainvälisessä omistuksessa oleva FinnProtein Oy suunnittelee Uuteenkaupunkiin soijajalostamoa, jossa valmistetaan soijapavuista raaka-ainetta rehu- ja elintarviketeollisuudelle. Vastaavanlaisia tuotantolaitoksia on Euroopassa ainoastaan kaksi. Hankkeen taustalla ovat venäläinen Renaissance Partners sekä israelilainen insinööritoimisto Netzcon. Keväällä 2010 käynnissä on prosessisuunnittelu, ja kesän 2010 aikana pyydetään rakennusliikkeiltä kvr-tarjouspyynnöt rakennushankkeen toteuttamisesta. Jalostamon toiminnan on tarkoitus alkaa viimeistään vuoden 2012 aikana. Energianlähteenä on tarkoitus käyttää bioenergiaa, ja viereen suunnitellaankin biovoimalaitosta. Yritys tulee työllistämään 130–150 henkeä, joiden koulutuksesta on sovittu paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa. Yrityksen liikevaihdoksi tavoitellaan noin 200 miljoonaa, ja laitos pystyy käsittelemään päivässä noin 1 100 tonnia soijaa. Jalostamon suurivolyymisin tuote on rehusoija, mikä mahdollistaa suomalaisille rehutehtaille puhtaan, salmonellavapaan ja geenimanipuloimattoman soijan saannin. Sijoittuminen Uudenkaupungin Orivon alueelle oli yritykseltä täysin strateginen valinta. Sataman läheisyys on ehdoton edellytys jalostamolle, jonka raaka-aineet laivataan enimmäkseen Brasiliasta Rotterdamin kautta Uudenkaupungin satamaan. Satamasta soija kuljetetaan rekoilla jalostamolle. Merkittävimmät rehusoijaa käyttävät asiakkaat ovat 70 kilometrin säteellä maantieyhteyden päässä. Pitkälle jalostetun elintarvikesoijan asiakaskunta ulottuu Venäjälle saakka. Jalostamon sijoittumispäätökseen vaikutti vahvasti suomalaisten oma aktiivisuus ja alueen markkinointi. Suomi ei ollut jalostamolle ainut sijoittumisvaihtoehto, ja siihen, miksi Suomi ylipäätään nousi esiin sijoittumisvaihtoehtona, vaikutti keskeisesti Invest in Finlandin verkostot ja Uudenkaupungin kaupungin aktiivinen ja yhteistyökykyinen asenne. Kustannuslaskelmia tehtiin kahden tasavertaisen sijoittumisvaihtoehdon välillä, mutta lopulta sijoittumisen ratkaisi Suomen maine ja täältä neuvotteluissa saadut hyvät kokemukset. 37 Posten Logistik SCM Oy, Turku Nykyisin osa Posten Norden -konsernia olevan Posten Logistik SCM Oy:n juuret ovat neljässä logistiikkayhtiössä: DPD Finland Oy:ssä, Sal-Trans Oy:ssä, HIT Finland Oy:ssä ja Suomen Logistiikkatalo Oy:ssä, jotka yhtyivät Ruotsin postin maaorganisaatioksi vuonna 2007. Suomen Logistiikkatalo oli toiminut Turussa jo vuodesta 1996, mutta Posten Logistikin nimellä toiminta alkoi vuoden 2009 alusta. Posten Logistikilla on Suomessa keskukset Turun lisäksi Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla. Posten Logistikin palvelurungon muodostavat kuljettaminen ja varastointi, mutta käytännössä yritys tarjoaa koko logistisen ketjun kattavia logistiikkapalveluita mukaan lukien tuotteiden viimeistely tai jatkojalostus ennen jakelua asiakkaille. Yritys vastaa asiakkaiden kysyntään tarjoamalla kokonaisvaltaisia kansainvälisiä logistiikkapalveluita. Osana Posten-konsernia yrityksellä on käytössään ainutlaatuinen jakeluverkko, joka DPD:n kautta toimii maailmanlaajuisesti. Asiakaskunta muodostuu lähinnä maahantuontitai muista kaupan alan yrityksistä. Yritys työllistää Suomessa 250 henkeä, joista Turussa toimii 80 henkeä. Posten Logistikin uusi nykyaikainen logistiikkakeskus Turun sataman kupeessa Ovakossa avattiin tammikuussa 2010. Turulla on keskeinen asema konsernin pohjoismaisen verkoston solmukohtana, ja uusien tilojen myötä yrityksen sisäistä liikenteenohjausta muutettiin voimakkaasti. Turusta tehtiin pohjoismaisen pienpakettiliikenteen hubi, jonka kautta paketit jaetaan yrityksen yhteistyökumppanien palvelupisteisiin Suomessa. Turun ja Naantalin satamien läheisyys ohjasi voimakkaasti uuden toimipaikan sijoittumista, sillä terminaalin kautta kulkevasta tavarasta 75 % kulkee sataman kautta. Turun vahvuutena konsernin verkostossa ovat etenkin hyvät ja nopeat laivayhteydet Ruotsiin. Sataman läheisyys, liikenneyhteydet ja hyvä yhteistyö Turun sataman ja kaupungin kanssa tekivät sijoittumispäätöksen helpoksi, kun tarjolla oli myös sopivan kokoinen ja muotoinen tontti. Ennen Ovakoon muuttamista yrityksellä oli Turussa 3 toimipaikkaa. Näiden toiminnot saatiin uusissa 25 000 m2:n tiloissa saman katon alle, mikä parantaa toiminnallisuutta, laatua ja tehokkuutta ja tilavuuden kasvun myötä mahdollistaa myös suurempien tavaravirtojen käsittelyn. Kuva: Posten Logistik 38 LogiCityn alue, Turku LogiCity Turussa on Suomen suurin logistiikkakeskushanke, jossa luodaan innovatiivisia kehitysmalleja kansainvälisten tavaravirtojen tehokkuuden parantamiseksi. Alue sijaitsee kuljetusmuotojen kohtauspaikassa: Lentoaseman välitön läheisyys, 15 minuutin ajomatka Turun ja Naantalin satamiin, Venäjälle ja Kiinaan johtavan rautatien sekä Helsingin suuntaan vievän E18- ja Tampereen suuntaan vievän E63-moottoritien läheisyys mahdollistavat kätevät multimodaalikuljetukset. LogiCity sijoittuu luontevasti Skandinavian, Suomen ja Venäjän välisen liikenteen solmukohtaan. LogiCity tarjoaa toimintaympäristön toisiaan tukeville yrityksille, joissa haetaan logistisiin prosesseihin tehokkuutta ja lisäarvoa. Esimerkkejä tällaisten yritysten toimialoista ovat kuljetus- ja lisäarvologistiikka, jakelukeskukset, varastointi ja tukkukauppa sekä korkeaan teknologiaan liittyvät logistiset toiminnot. Tällä hetkellä asemakaava mahdollistaa noin 400 000 m2:n alan rakentamisen, lentokentän pohjoispuolisen asemakaavan valmistuttua mahdollistuu yli 1 000 000 m2:n rakentaminen. Alueelle sijoittuvat yritykset voivat tarjota yhteensä noin 5 000 työpaikkaa. LogiCityn kehitys jatkossa liittyy keskeisesti työvoimakysyntään, etätunnistukseen ja lentorahdin ja logististen prosessien jalostamiseen. Uudenlaisen työvoimakonseptin avulla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta, ja RFID-tekniikkaa hyödyntävällä etätunnistuksella pystytään merkittävästi tehostamaan logistisia prosesseja ja helpottamaan tunnistamista. Turku on optimaalinen kohde lentorahdin kehittämiselle, sillä kaupungin yli lentää huomattava osa Aasian ja Pohjois-Amerikan Eurooppaan suuntautuvasta lentorahtivolyymistä. Hyvät lentorahtiyhteydet luovat hyvät edellytykset kokoonpanoteollisuuden sijoittumiselle ja logistiikan lisäarvopalveluja tuottaville yrityksille, jotka voivat tehdä tuotteiden loppuviimeistelyn jakelupisteessä lähellä Skandinavian sekä Venäjän markkinoita. Ensimmäisessä vaiheessa LogiCityyn on sijoittunut varsinaisia logistiikkapalveluita tarjoavia yrityksiä, joita alueelle on houkuttanut logistisesti erinomainen sijainti idän ja lännen kuljetusten välisenä porttina. Alueella pisimpään, vuodesta 2003 on toiminut lentorahtiyhtiö TNT Suomi. DHL Express aloitti toimintansa LogiCityssä syyskuussa 2008, ja toistaiseksi uusin tulokas on Suomen Kaukokiito, jonka uusi terminaali avattiin alueella huhtikuussa 2010. Lähitulevaisuudessa alueelle odotetaan logistiikan lisäarvopalveluita tarjoavia yrityksiä sekä korkean teknologian logistiikkatoimintoja. 39 LogiCityn alue TNT Suomi Oy TNT Suomi Oy on kansainväliseen verkostoon kuuluva pikarahtipalveluita tarjoava yritys, jolla on Suomessa Turun lisäksi terminaalit eli depot Vantaalla ja Tampereella. Yritys toimii maailmanlaajuisesti ja toimintaa on noin 220 maassa. Palvelutarjonta kattaa aikataulutetut pikarahtikuljetukset lentokoneella ja rekoilla sekä spesiaalikuljetukset asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asiakaskunta on hyvin laaja ja kirjava yhden hengen yrityksistä konepajoihin ja hightech-yrityksiin. TNT on toiminut Turussa jo 1980-luvulta lähtien, mutta terminaali siirrettiin sataman läheisyydestä LogiCityyn vuonna 2003, kun vanhat tilat olivat käyneet ahtaiksi ja lentoliikenne Turkuun aloitettiin. Lentoliikenteen alettua lentokentän läheisyys tuli oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi terminaalin sijainnille. Nykyisen terminaalin koko on vuoden 2008 laajennuksen jäljiltä noin 5 500 m2 ja tilat riittävät hyvin myös tulevaisuuden tarpeisiin. Asiakkaita Turun toimipisteen alueella on aina Pohjanmaata myöden, yhteensä noin 3 000. Turun terminaalilla on kaksoisrooli Suomen terminaaliverkostossa, sillä vuonna 2008 Turusta tehtiin Suomen lentoliikenteen hubi, jonka kautta kulkevat kaikki Suomeen tulevat ja Suomesta lähtevät lennot. Boeing 737 -rahtikone lentää nyt joka arkiaamu Euroopan päähubista Belgian Liégestä Turkuun ja illalla Turusta Göteborgin kautta takaisin Liégeen. Lentojen keskittämistä Turkuun edesauttoi operoinnin kannalta edullinen ja joustava lentokenttä ja hyvät yhteydet satamiin ja valtaväylille ympäri Suomen. Rekkaliikenne kulkee terminaalista Naantalin sataman kautta Kapellskäriin ja sieltä edelleen ympäri Euroopan. LogiCityn vahvuuksina nähdäänkin ennen kaikkea lento- ja rekkaliikenteen kannalta hyvät logistiset yhteydet Suomeen ja ulkomaille. Kuva: TNT 40 LogiCityn alue DHL Express Oy DHL Express on osa kansainvälistä Deutsche Post DHL -konsernia, jolla on Suomessa Expressin lisäksi kolme muuta eri toimintoihin keskittynyttä liiketoimintayksikköä. DHL Express vastaa maailmanlaajuisista lentopikarahti- ja pakettikuljetuksista. DHL Expressillä on Suomessa kaksi lentopikakuljetusterminaalia, Turussa ja Vantaalla. DHL toimii 220 maassa ja kuuluu maailman kuuden suurimman lentoyhtiön joukkoon. Oma kuljetuskalusto takaa aikataulutetut kuljetukset ja riippumattomuuden muista kuljetusyrityksistä. DHL:n asiakaskunta on dynaamista, mutta pääosa asiakaskunnasta muodostuu teollisuussektorilta, esimerkiksi elektroniikkabisneksestä, life sciencestä sekä konepaja- ja tekstiiliteollisuudesta. DHL:ssä on koettu lentorahdeissa tapahtunut perusteellinen muutos; ennen lentoteitse kuljetettiin pääosin arvokasta ja pitkälle jalostettua tavaraa, nyt rahtikoneet kuljettavat lähes kaikkea lautatavaraa ja teräslevyjä lukuun ottamatta. LogiCityn lentopikakuljetusterminaali Turussa aloitti toimintansa vuonna 2008, ja samalla avattiin uusi lentoyhteys Turun ja DHL Expressin Euroopan lentorahtihubin Saksan Leipzigin välillä. Terminaalin kautta kulkee myös kumipyöräliikenne, joka kuljetetaan joko Turun tai Naantalin sataman kautta Ruotsiin ja sieltä edelleen Euroopan pintarahtihubeihin. Turun talousalueella, kattaen alueen Porista Saloon, palvellaan viikoittain noin 1 100 asiakasta. Lentorahdista noin 60 % kulkee Turun kautta, ja rekkaliikenne on keskitetty kokonaan Turkuun. Sijainti on DHL:lle avainasia. Pikakuljetuksissa oleellista on, että tavara pystytään toimittamaan perille seuraavan päivän aikana. Turkuun avatun terminaalin myötä länsisuomalaisten asiakkaiden palvelutasoa on pystytty parantamaan, sillä lastien noutoajat asiakkailta voivat uuden terminaalin myötä olla myöhäisempiä. Lisäksi hyvät yhteydet Ruotsiin ja myöhäiset lähdöt Turun ja Naantalin satamista edesauttavat myöhäisiä noutoaikoja. Sekä sataman että lentokentän läheisyys nähdään paitsi palvelutasoon, myös kustannuksiin vaikuttavana tekijänä. Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu Turun terminaali onkin osoittautunut yritykselle hyväksi sijaintivalinnaksi, sillä länsisuomalaisten asiakkaiden markkinaosuus on kasvanut, ja yrityksellä on alueella jo laajennussuunnitelmia. Sijainti LogiCityssä nähdään yrityksessä ehdottomasti etuna, paitsi lentokentän ja satamien läheisyyden, tulevaisuudessa myös lisäarvopalveluita tarjoavien yritysten tai mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden läheisyyden vuoksi. DHL onkin mukana esimerkiksi henkilöstöpoolin kehittämisessä. Myös yhteistyö tullin ja Finavian kanssa on sujunut mallikkaasti. LogiCityssä nähdään alue kokonaisuutena: se toimii kanavana uusien yritysten houkuttelemiseksi ja avaa uusia mahdollisuuksia alueella jo toimiville yrityksille. 41 LogiCityn alue Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy on Suomen suurin yksityisessä omistuksessa oleva kotimainen logistiikkayritys, jonka toiminta-alueena on koko Suomi. Palvelutarjonta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kattaa kaiken lastin käsittelyyn liittyvän toiminnan, kotimaanrahdin lähi- ja kaukoliikenteen, varastoinnin sekä ulkomaanliikenteen terminaalipalvelut. Kaukokiidon omistavat suomalaiset kuljetusyritykset. Suurimmat omistajayritykset ovat Auramaa-yhtiöt Oy, Kuljetusliike Taipale Oy, Lehtonen-yhtiöt Oy sekä Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy. Yrityksellä on Suomessa 29 toimipaikkaa suurimmilla paikkakunnilla, asiakkaiden lähellä. Asiakaskunta muodostuu pääasiassa tukkukaupoista, valmistavasta teollisuudesta sekä huolintaliikkeistä, joiden kanssa yhteistyösopimukset ovat usein pitkäaikaisia. Turussa LogiCityyn huhtikuussa 2010 avattu uusi terminaali on pinta-alaltaan Kaukokiidon toiseksi suurin Helsingin terminaalin jälkeen. Uudelleensijoittumiselle Turussa tuli kipeä tarve, kun vanha terminaali Turun sataman läheisyydessä Ovakossa oli käynyt liian ahtaaksi. Uudet tilat ovatkin yli kaksinkertaiset vanhoihin tiloihin nähden ja mahdollistavat myös nykyisten 10 000 m2:n tilojen laajentamisen. Turun terminaali vastaa omasta markkina-alueestaan lounaisessa Suomessa, mutta sillä on myös toinen keskeinen tehtävä Kaukokiidon terminaaliverkostossa. Kumipyöräliikenne Skandinaviaan, etenkin Ruotsiin, tai Skandinavian kautta muualle Eurooppaan hoidetaan enimmäkseen Turun terminaalin kautta. Terminaalin kautta kulkee kappaletavaraa, josta noin 40 % tulee ulkomailta ja 10 % päätyy ulkomaille. Vaikka Kaukokiito ei itse liikennöi ulkomailla, Turun terminaalilla on paljon asiakkaita Tanskaa ja Etelä-Ruotsia myöten. Sijainti on Kaukokiidon kaltaiselle logistiikkayritykselle yksi tärkeimpiä asioita sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. LiikenKuva: Kaukokiito neyhteydet lähija kaukoliikenteen osalta sekä ympäristötekijät nähdään yrityksessä erittäin tärkeinä. Turun terminaalille hyvin keskeistä on myös Turun ja Naantalin satamien läheisyys ja nopea lauttaliikenne Ruotsiin. LogiCityssä yhdistyy tulevaisuudessa myös ratayhteys, jota on mahdollista hyödyntää Pohjois-Suomen liikenteessä kustannus- ja ympäristösyistä, sekä lentokentän läheisyys, jolle jatkossa saattaa olla tarvetta. Logistiikkakeskuksen tarjoamina etuina nähdään tulevaisuudessa alueelle sijoittuvien yhteistyökumppaneiden läheisyys sekä erinomainen logistinen sijainti, jossa kaikki kuljetusmuodot kohtaavat. Terminaalin sijoittuminen LogiCityyn oli sijoittumisvaihtoehtojen vertailujen jälkeen puhtaasti strateginen valinta, vaikkakin painava syy oli myös tarjolla ollut riittävän suuri tontti. Asiakkaat sijaitsevat enemmänkin kaupungin laitamilla kuin keskustassa, ja vaikka etäisyys satamaan kasvoi, sitä ei nähdä haittana, sillä suuri osa kuljetuksista olisi joka tapauksessa kulkenut uuden terminaalin vierestä. 42 Oy Gustav Paulig Ab, Helsinki Suomen johtavan kahviyhtiön Pauligin uusi kahvipaahtimo otettiin käyttöön Helsingin Vuosaaren sataman kupeessa asteittain vuoden 2009 loppupuolella. Paahtimossa valmistuu vuosittain noin 100 miljoonaa kahvipakettia Suomeen ja vientimarkkinoille, lähinnä Baltiaan ja Venäjälle. Uusi paahtimo on yksi Euroopan suurimpia ja se oli yrityksen kaikkien aikojen suurin teollinen investointi. Prosessitekniikaltaan ja järjestelmäratkaisuiltaan maailman moderneimmassa paahtimossa on otettu huomioon yrityksen ympäristöllisesti kestävät arvot, esimerkiksi energiataloudellisissa prosesseissa sekä kestävissä ja ympäristöystävällisissä rakennusmateriaaleissa, sekä työntekijöiden viihtyvyys ja hyvät työolot. Moderni ja teemaltaan läpinäkyvä sisustus ulottuu toimitilojen lisäksi myös paahtimon puolelle. Pauligille tärkeää on tarjota asiakkailleen hyvälaatuista ja eettisesti tuotettua kahvia, mikä edellyttää raaka-aineilta laadukkuutta ja tasaista saatavuutta ja vastuullista kahvintuotantoa ja ostotoimintaa. Kuva: Paulig Logistiikka on Pauligille tärkeää etenkin tavaravirta- ja kustannusnäkökulmasta, ja vahva logistiikkaosaaminen nähdään olennaisena paitsi kilpailuedun myös ympäristön kannalta. Kysyntäennusteisiin perustuva tuotanto vaatii tehokasta tiedonsiirtoa koko toimitusketjun välillä hankinnasta tuotantoon, asiakkaisiin ja kuluttajiin. Varaston kiertonopeus on korkea, päätuote Juhla Mokka seisoo varastossa keskimäärin 4-7 päivää, eikä puskurivarastoja käytännössä ole. Vaikka kahvia juodaan tasaisesti ympäri vuoden, tuotteiden kysyntä on hyvinkin sesonkiluonteista, sillä kampanjoiden, lanseerausten ja promootioiden ohjaamana kysynnän vaihtelu saattaa olla jopa 40 %:n luokkaa. Kahvi saapuu alkuperämaista, Brasiliasta, Väli-Amerikan ja Itä-Afrikan maista, meriteitse Vuosaaren vuonna 2008 avattuun satamaan, josta satamaoperaattori voi sen ilman kumipyöräkuljetuksia siirtää Pauligin siiloihin. Paulig on yksi Suomen suurimpia kontinkäsittelijöitä; päivittäin Pauligille tuodaan feeder-aluksilla keskimäärin 15 konttia raakakahvia. Myös Baltiaan suuntautuvat vientituotteet kuljetetaan sataman kautta meriteitse määränpäähänsä. Vuosaari sijaintialueena oli Pauligille jo ennestään tuttu, sillä myös vanha kahvipaahtimo sijaitsi Vuosaaressa. Vanha paahtimo sijaitsi kuitenkin lähellä asuinaluetta eivätkä ahdas tontti ja vanhat prosessilaitteet antaneet enää muuntumisen mahdollisuuksia. Uuden paahtimon sijoittaminen Vuosaareen ei ollut itsestäänselvyys, vaan sijoittumisvaihtoehtoja harkittiin Baltiaa myöten. Paahtimon uudelleensijoittumisprosessissa optimaalinen sijainti pyrittiin selvittämään koko toimitusketjun kannalta, vaikka tuotteet myydäänkin asiakkaille EXW, eli noudettuna. 43 Oy Gustav Paulig Ab Vaihtoehtoja vertailtaessa kaikki houkuttimet veivät Vuosaaren suuntaan. Vuosaaressa kohtasivat osaavan työvoiman saatavuus, sillä ammattitaitoisen työvoiman haluttiin pysyvän yrityksessä, erinomaiset logistiikkaolosuhteet ja koko toimitusketjua ajatellen optimaalinen sijainti sataman ja Kehäteiden 1 ja 3 välittömässä läheisyydessä, hyvät yhteydet päivittäistavarakaupan keskusvarastoihin ja tukkuliikkeisiin, pääkaupunkiseudun markkinoiden läheisyys sekä rakenteeltaan sopiva kalliopohjainen tontti. Ratayhteys mahdollistaa tulevaisuudessa kuljetukset rautateitse Venäjän markkinoille. Baltiassa olisivat työvoimakustannussäästöt hukkuneet logistiikkakustannusten nousuun etäisyyden kasvaessa markkinoille. Vuosaaren sataman, ja kahvipaahtimon, erottaa asuinalueista niiden välisenä puskurivyöhykkeenä toimiva golfkenttä, jossa paahtimon tuottamat melu- ja kahvintuoksuhaitat eivät ole häiriöksi asukkaille. Myös yrityksen helsinkiläisestä brändistä haluttiin pitää kiinni. Yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa sujui joustavasti, sillä yritys pääsi mukaan kaavoitus- ja suunnitteluprosessiin ja pystyi vaikuttamaan jopa joukkoliikenteen aikatauluihin ja bussipysäkkien sijaintiin. Kuva: Paulig 44 Kujalan Logistiikkakeskus, Lahti Kujalan Logistiikkakeskus Lahdessa on yksi Suomen merkittävimmistä käynnissä olevista logistiikkakeskushankkeista. Kujalan alue sijaitsee Suomen ja Venäjän liikenteen kannalta logistisesti keskeisellä paikalla, jossa etelään ja pohjoiseen sekä ja itään ja länteen suuntautuvat virrat kohtaavat, valtaväylien E75 ja valtatie 12:n risteyspaikassa. Lahden seutu sijoittuu näiden valtaväylien ja itärajan muodostamaan kolmioon, josta on vahvat maantie- ja rautatieyhteydet joka puolelle Suomea sekä Pietariin ja sieltä kauemmas Venäjälle. Logistiikkakeskus tarjoaa yhtenäisen alueen pääkaupunkiseudun ruuhkien ulkopuolella, kuitenkin lyhyen ajomatkan päässä Etelä-Suomen merkittävimmistä markkinakeskittymistä. Alueelle on tarkoitus sijoittaa logistiikkapalveluyrityksiä, jotka tarjoavat mm. kuljetus- ja varastointipalveluja sekä logistiikan tuki- ja lisäarvopalveluita. Alueelle sijoittuvien yritysten palvelu- ja tilakokonaisuuden tarjoamat synergiaedut auttavat asiakasyrityksiä vastaamaan kiristyvään kilpailuun. Logistiikkakeskus kattaa 128 hehtaarin alueen, jolla on rakennusoikeutta yhteensä 302 000 m2. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt valmistuvat kesällä 2010, ja valmistuvissa varasto-, terminaali- ja toimistotiloissa aloittaa ensimmäisenä toimintansa tiloihin päävuokralaiseksi tuleva logistiikkapalveluyritys Transpoint Oy Ab. Kuva: Transpoint 45 Kujalan alue Transpoint Oy Ab Transpoint Oy Ab on osa valtion omistamaa VR-konsernia, jonka muodostavat viisi divisioonaa: Henkilöliikennedivisioona (VR Henkilöliikenne ja Pohjolan Liikenne), Logistiikkadivisioona (VR Cargo, Transpoint, Transpoint Cargo sekä Transpoint International), VR Rata, Venäjä ja kv-toiminnot sekä Palvelut ja tuotanto. Transpointilla on Suomessa 25 terminaalia, jotka sijaitsevat suurimmissa kasvukeskuksissa. Palvelutarjonta kattaa koko kuljettamisen kirjon kappaletavara- ja osakuormaliikenteestä varastointiin ja logistiikan ja toimitusketjujen hallintaan sekä runko- että jakeluliikenteessä. Transpoint liikennöi vain Suomessa, mutta tarjoaa joustavia kansainvälisiä kuljetuksia konserniyhtiöiden ja yhteistyökumppanien kautta. Tärkeimmät asiakkaat ovat teollisuuden ja kaupan alan yrityksiä, joiden kanssa on pitkäaikaisia b to b kuljetus- ja yhteistyösopimuksia, mutta yritys tarjoaa yhteistyökumppaneilleen myös kuluttajajakelupalveluja. Myynnissä pyritään vahvaan asiakasohjautuvuuteen ja tarjotaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia logistiikkapalvelukokonaisuuksia. Transpoint työllistää maanlaajuisesti noin 900 henkeä, joista 50 toimii Lahden toimipisteessä. Transpointilla on jo pitkään ollut terminaali- ja varastotilat Lahdessa, ja asiakkaina on alueella toimivia tukku- ja maahantuontiliikkeitä. Lahden terminaali palvelee enimmäkseen Päijät-Hämeessä sijaitsevia asiakkaita, mutta sen lisäksi se toimii koko yrityksen kannalta strategisesti tärkeänä valtakunnallisena väliterminaalina eli konttien vaihtopisteenä. Kujalan Logistiikkakeskuksen uusissa nykyistä suuremmissa tiloissa toiminta aloitetaan elokuussa 2010. Terminaali- ja varastotiloja on uusissa tiloissa yhteensä yli 14 000 m2, ja tontti mahdollistaa myös varaston laajentamisen. Terminaalin yhteydessä olevaan varastoon tulee vuokralaiseksi Posten Logistik SCM Oy. Yhteisenä tavoitteena on kehittää Transpointin ja Posten Logistikin välistä alihankintayhteistyötä vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia Lahden alueella. Logistiikkakeskuksen etuina nähdään erinomaisten liikenneyhteyksien lisäksi nimenomaan yhteistyömahdollisuudet alueelle sijoittuvien logistiikkapalveluyritysten, logistisia lisäarvopalveluita ja varastointia tarjoavien yritysten kanssa. Lahden terminaalialueella on noin 500 000 asukasta. Terminaalin sijainnin kannalta oleellista on hyvien liikenneyhteyksien lisäksi runkolinjat sekä sijainti mahdollisimman keskellä asiakkaita. Lahden Kujalan terminaalin liikenteellisesti keskeinen sijainti mahdollistaa helpot ja nopeat yhteydet kaikkialle Suomeen. Se sijaitsee yrityksen näkökulmasta parhaassa mahdollisessa paikassa sekä etelä-pohjois-, että itälänsisuuntaisten kuljetusten kannalta, aivan E75:n ja valtatie 12:n välittömässä läheisyydessä. Vuosaaren satama on vain tunnin ajomatkan päässä, joten pääkaupunkiseudun paineita voidaan tarvittaessa helpottaa tuomalla lasti Pasilan sijaan Lahteen. 200 kilometrin säteellä on 3 miljoonaa suomalaista, ja myös Venäjälle on hyvät yhteydet. Uuden logistiikkakeskuksen ratkaisuissa energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat saaneet paljon painoarvoa, ja tilojen lämmityksessä käytetäänkin maakaasua. Uuden terminaalin sijaintivaihtoehtoja punnittaessa tiedettiin tarkkaan, missä volyymit ovat ja missä autot käyvät, joten mahdollisimman edullisen sijainnin laskeminen oli mahdollista. Kujalan alue, jossa tarjolla oli riittävän suuri tontti, osoittautui kustannuslaskennan perusteella logistisesti parhaaksi sijaintipaikaksi. Terminaali on lähellä asiakkaita ja sinne on helppo tulla. 46 Lacell Oy, Iitti Iitin Kausalassa sijaitseva Lacell Oy valmistaa erilaisten hygieniatuotteiden valmistuksessa käytettävää Airlaid-kuitukangasta. Kuitukankaan valmistuksessa käytetään viimeisintä tekniikkaa, jonka avulla puupohjaisesta sellusta valmistetaan asiakaskohtaisia erikoistuotteita. Tuotteet menevät raaka-aineeksi jatkojalostajille, jotka valmistavat esimerkiksi sairaalatuotteita, erilaisia hygieniatuotteita, pyyhkeitä, suodattimia, pakkaustarvikkeita ja kattaustuotteita. Iitissä aloitettu tuotanto on hyvä esimerkki erikoistumisen mahdollisuudesta paperiteollisuudessa, joka Suomessa on viime vuosina kärsinyt rakennemuutoksesta ja tehtaiden alasajosta markkinoiden läheisyyden ja kustannustason merkityksen noustua raaka-aineiden läheisyyttä ja teknologista osaamista tärkeämmiksi paperiteollisuuden sijaintiin vaikuttaviksi tekijöiksi. Iitin kuitukangastehdas työllistää alkuvaiheessa 30 henkeä. Samankaltaista tuotantoa ei Suomessa muualla ole, ja Iitin kuitukangastehtaan perustamista edesauttoikin vahvasti asiakkaiden tarve kuitukankaan kotimaiselle valmistukselle. Uuden tehtaan myötä toimitusajat lyhenevät merkittävästi ja raaka-aineet voidaan tilata JIT-periaatteella. Kuitukankaan kysynnän ennakoidaan kasvavan noin 10 % vuosivauhtia, ja tärkeimmät markkina-alueet tulevaisuudessa ovat Pohjoismaissa, Baltiassa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Lacellille ympäristöarvot ovat tärkeitä, ja ympäristöystävällisyyteen tähdätään tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Iitin kuitukangastehtaalla käytetään raaka-aineena uusiutuvaa puupohjaista sellua, joka on elinkaareltaan muovipohjaisia kuitukankaita ekologisempi. Myös lopputuote voidaan hyödyntää energianlähteenä ja ehkä myös kierrätyksessä. Vaihtoehtoja uuden kuitukankaan sijoittumiselle oli useita, ja tärkeinä sijoittumiseen vaikuttavina tekijöinä nähtiin erityisesti asiakkaiden ja raaka-aineiden sekä satamien ja Venäjän läheisyys. Tuotantolaitoksen energianlähteenä käytetään maakaasua, joten sijoittuminen maakaasurunkoverkon läheisyyteen oli tärkeää. Myös rahoituksen saatavuudella oli merkittävä osuus tehtaan sijoittumiseen, sillä Iitissä rahoittajia toiminnan aloittamiseksi tavoitettiin sekä Kymenlaakson että Päijät-Hämeen puolelta, mikä antoi sopivan potkun toiminnan aloittamiselle. Kunnan toiminta saa yritykseltä hyvän arvosanan, sillä kunta oli aktiivinen ja yhteistyö on sujunut mallikkaasti sekä kunnan että tukitoimintoja tarjoavien paikallisten yritysten kanssa. Vaikka yksittäiset sijoittumiseen vaikuttavat tekijät olisivat jossakin muussa paikassa kenties toteutuneet paremmin, Iitissä kokonaisuus toteutui parhaiten. Kuva: Lacell 47 WinWinD Oy, Hamina WinWinD valmistaa ja toimittaa matalakierrosteknologiaan perustuvia 1 ja 3 MW:n tuulivoimaloita. Vuonna 2000 perustetulla ja kansainvälisessä omistuksessa olevalla yrityksellä on tuotantoa Suomessa ja Intiassa. Pääomistajat ovat intialainen Siva Group, abudhabilainen Masdar ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. WinWinD panostaa jatkuvaan tuotekehitykseen yhdessä verkostokumppaneidensa kanssa varmistaakseen teknologisen etumatkansa säilymisen. WinWinDin kehittämä WWD-tuulivoimala perustuu ratkaisuun, jossa sähköä tuotetaan innovatiivisella integroidulla voimayksiköllä. Sen pohjana ovat luotettava planeettavaihde ja hitaasti pyörivä kestomagneettigeneraattori. Tuloksena on luotettavasti toimiva, tehokas ja huoltoystävällinen tuulivoimala, joka tarjoaa tuulivoimalan koko elinkaaren ajalle laskettuna edullisimmat tuotantokustannukset. Verkostoitunut toiminta työllistää myös merkittäviä suomalaisia komponenttitoimittajia. WinWinDin Haminan tuulivoimalatehdas aivan Haminan sataman kupeessa käynnistyi lokakuussa 2009, ja sinne keskitettiin yrityksen suomalainen tuotanto. Tehdas työllistää tällä hetkellä noin 100 henkeä. Täydellä teholla toimiessaan se voi työllistää noin 250 henkeä ja tuottaa 160 tuulivoimalaa vuodessa. Tehtaassa valmistetaan pohjoisille leveyksille soveltuvia WWD 3- eli kolmen megawatin tuulivoimaloita, jotka ovat teholtaan Suomen suurimpia. 3 MW:n voimaloiden markkinat ovat PohjoisEuroopassa, siksi lähtökohtana tehtaan sijoittamiselle oli, että myös tuotantolaitoksen tulee sijaita Pohjois-Euroopassa lähellä markkinoita. Ensimmäiset Haminassa kootut tuulivoimalat pystytetään Haminaan Summan tuulivoimalapuistoon, ja sen lisäksi tuulivoimaloiden toimittamisesta on tällä hetkellä sovittu paitsi eri puolille Suomea, myös Pohjois-Ruotsiin ja Viroon. Ehdottomana edellytyksenä tuulivoimalatehtaan sijoittamiselle pidettiin sataman läheisyyttä, sillä valtaosa tuulivoimaloiden valmistuksessa käytettävistä komponenteista ja muista raaka-aineista tulee laivalla Haminan satamaan, kiertää alihankkijoiden kautta ja tulee jalostettuna tehtaalle. Valmiit tuulivoimalat pyritään kuljettamaan laivalla mahdollisimman pohjoiseen ja kumipyörillä erikoiskuljetukKuva: WinWinD sina määränpäähänsä. Lähtökohtaisesti sijaintivaihtoehtoina olivat lähes kaikki Itämeren satamakaupungit, mutta Haminassa palaset loksahtivat kohdalleen. Logististen tekijöiden, osaavan henkilöstön saatavuuden, potentiaalisen alihankintaverkoston ja kaupungin aktiivisuuden muodostama kokonaisuus oli toimivin sijaintivaihtoehdoista. Erittäin painavana tekijänä sijoittumispaikan valinnassa pidettiin potentiaalisten kumppaneiden löytämistä sijoittumisalueelta. Haminassa tähän olikin otolliset edellytykset, sillä alueella toimii paljon alihankintateollisuutta, ja alueelle kaavaillaan tuulivoimaklusteria. Kokoonpanotehtaalle saatiin uudet, varta vasten tehdasta varten suunnitellut vuokratilat Haminan kaupungin, Cursor Oy:n, Lemminkäinen Oy:n ja OKA Oy:n omistamasta Kiinteistö Oy Hailikarista. 48 Yhteenveto Alueellisesta kilpailukyvystä on tullut kansallisrajojen merkityksen vähenemisen myötä keskeinen termi globaalissa taloudessa, jossa kansainvälisyys leimaa enemmän tai vähemmän jo lähes kaikkea yritystoimintaa. Alueiden kilpailukyvyn taustalla vaikuttavat tekijät ovat hyvin moniulotteisia ja niiden väliset syy-seuraussuhteet usein vaikeasti paikannettavissa. Selvää on kuitenkin se, että alueellinen kilpailukyky on tulosta elinvoimaisesta yritystoiminnasta, joka luo työpaikkoja ja nostaa alueellista bruttokansantuotetta. Se, mikä saa toisen alueen yritystoiminnan näkökulmasta toista houkuttelevammaksi, riippuu alueiden ominaisuuksista, joita yritykset pitävät tärkeinä vetovoimatekijöinä sijoittumismahdollisuuksia kartoittaessaan. kuin esimerkiksi valmistavan teollisuuden tai logistiikkapalveluyritysten, joiden toiminta perustuu pitkälti materiaalivirtoihin. Esimerkiksi sijainti sataman välittömässä läheisyydessä saattaa olla ehdoton edellytys sijainnille, jos toimitusketjuun kuuluu raskaiden kappaleiden kuljetuksia. Logistiset tekijät painottuvat yritysten sijoittumispäätöksissä sitä enemmän, mitä tärkeämpää roolia yrityksen toiminnassa logistiikka näyttelee. Vaikka kaikkien yritysten kannalta logistiset tekijät sinänsä eivät ole merkittävimpiä sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä, tällaisetkin yritykset pyrkivät usein sijoittumaan logistisilta ominaisuuksiltaan hyville alueille kasautumisetujen, kuten osaavan työvoiman saatavuuden, synergiaetujen ja markkinoiden läheisyyden, vuoksi. Alueet kilpailevat keskenään uusista investoinneista ja asukkaista, jotka lisäävät alueiden houkuttelevuutta seuraavien potentiaalisten investoijien tai asukkaiden silmissä. Alueet hyötyvät ns. kasautumisvaikutuksesta, joka on enemmän kuin osiensa summa; alueella, jolla on jo olemassa olevaa, elinvoimaista yritystoimintaa, on hyvät edellytykset kasvulle myös tulevaisuudessa, sillä jo olemassa oleva yritystoiminta houkuttelee lumipallomaisesti ympärilleen lisää toimintaa, mikä edelleen lisää alueen kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä. Alueiden suhteelliset edut muihin alueisiin nähden eivät kuitenkaan ole staattisia, vaan ne ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi kustannustekijöiden, jotka ohjaavat merkittävästi yritysten sijoittumista, suhteellisella muutoksella voi olla merkittävätkin vaikutukset alueiden suhteellisiin etuihin ja yritysten sijoittumispäätöksiin etenkin kansainvälisesti. Myös esimerkiksi kasautumisesta seuraava ruuhkautuminen ja hintojen nousu saattavat kääntyä työntövoimaksi ja saada uusia alueita nousuun. Sijaintiteorioilla on selitetty yritysten sijoittumista, mutta niiden lähtökohdat ovat rajoittuneet omiin tieteenfilosofioihinsa eivätkä yksittäiset sijaintiteoriat kykene kokonaisvaltaisesti selittämään todellisuutta, jossa yritysten sijoittuminen tapahtuu. Teoreettisella kehikolla voidaan esittää puitteet, jotka yleisesti vaikuttavat yritysten sijoittumispäätöksiin, mutta yksittäisten yritysten sijoittumiseen liittyy aina inhimillinen toiminta osana laajempaa mikro- ja makrotaloudellisten olosuhteiden muodostamaa kontekstia. Mieltymykset, henkilökohtaiset verkostot ja esimerkiksi kaupungin päättäjien aktiivisuus ja yhteistyökyky voivat vaikuttaa merkittävästikin siihen, mihin yritys päätyy toimintansa sijoittamaan. Yritysten koolla, toimialalla ja toiminnan luonteella on todettu olevan vaikutusta siihen, millaiset tekijät yleisellä tasolla vaikuttavat yritysten sijoittumiseen. Pienet yhden tai muutaman hengen yritykset sijoittuvat usein perustajansa kotiseudulle, mutta suuremman tai monitoimipaikkaisen yrityksen ollessa kyseessä sijoittumispäätös voi olla suuremman pohdinnan takana. Uudella yrityksellä sijoittumispäätös on edessä ensimmäistä kertaa, vanhan tai monitoimipaikkaisen yrityksen tulee uuden toimipaikkansa sijoittamisessa ottaa huomioon mahdollinen yrityksen olemassa oleva strategia tai markkina-alue ja rooli osana yrityksen koko toimintaa. Logistiset tekijät, kuten saavutettavuus ja logistiikan palvelutaso, ovat yksi olennainen alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Se, miten hyvin alue on saavutettavissa paitsi lähialueen markkinoiden, myös kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta, vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevana alue nähdään yritystoiminnan kannalta. Materiaalivirroista vapaan toiminnan sijoittuminen on logististen tekijöiden näkökulmasta vapaampaa 49 lisista syistä sijoittua sinne, mikä olisi sille kustannuksellisesti optimaalisin mahdollinen sijaintipaikka. Sijoittumispäätös perustuu kokonaisuuteen, johon vaikuttavat yrityksen sisäisten vaikuttimien lisäksi ulkoiset sijoittumista rajaavat, ohjaavat ja houkuttavat tekijät. Markkinoiden läheisyydellä on merkitystä silloin, kun valmiin tuotteen kuljetuskustannukset ja toimitusnopeus painavat vaakakupissa. Hankintamarkkinoiden läheisyys puolestaan painaa silloin, kun raaka-aineiden kuljetuksista aiheutuu suuret kustannukset. Hankintamarkkinat ovat usein kuitenkin myyntimarkkinoita laajemmat ja saattavat sijaita hyvinkin kaukana yrityksestä. Kuljetuskustannusten suhteellinen osuus yrityksen rahavirroista on historiassa muuttunut oleellisesti, kun niiden osuus on pienentynyt kuljetusteknologian ja viimeisten vuosikymmenien aikaisen markkinoiden avautumisen ja kansainvälisten kuljetusten merkittävän lisääntymisen myötä. Etelä-Suomen logistisina vahvuuksina kansainvälisesti voidaan pitää etenkin sijaintia idän ja lännen kuljetusten välisenä käytävänä, jossa logistiikkaosaamisen ja -palveluiden taso on korkea. Venäjän markkinapotentiaalin ja EU-alueen ja Venäjän välisen yhteistyön kasvaessa Suomen aseman kauttakulkumaana ja markkinakumppanina voidaan odottaa kasvavan. Keski-Euroopan suurimmat väestö- ja markkinakeskittymät ovat suhteellisen etäällä, mutta myös Itämeren alue muodostaa otollisen markkina-alueen. Etelä-Suomen tärkeimmiltä lentokentiltä on kattavat yhteydet Keski-Euroopan päähubeihin, ja kattava laiva- ja lauttaliikenne yhdistää Suomen kätevästi muuhun Skandinaviaan, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Rautateitse on hyvät yhteydet Pietarin kautta Moskovaan, josta kulkee lyhin rautatiereitti Euroopasta Venäjän kautta Kaukoitään. Nämä mahdollistavat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa toimivat ja luotettavat kuljetukset kansainvälisille markkinoille. Toimitusketjujen kansainvälistyminen on monimutkaistanut yritysten logistiikkajärjestelmiä ja muuttanut yritysten toimintarakenteita voimakkaasti keskittymisen suuntaan; lähes poikkeuksetta tuotannolliset ja kaupan alan yritykset ovat ulkoistaneet ainakin osan tuotelogistiikkaan liittyvistä toiminnoista ulkopuolisten logistiikkapalveluyritysten hoidettaviksi. Logistiikkapalveluyrityksiltä odotetaan yhä kokonaisvaltaisempia palvelukokonaisuuksia ja asiakaslähtöistä toimintaa, ja ne sijoittuvatkin usein logistisesti optimaalisille alueille, jotta voidaan saavuttaa paitsi kustannussäästöjä kuljetuksissa, myös ylläpitää korkea palvelutaso ja joustavat toimitukset. Logistiikkaan liittyvien synergiaetujen merkitys on kasvussa, ja logistiikkakeskuksia, jotka mahdollistavat tällaisten toimintojen sijoittumisen lähelle toisiaan hyvien liikenneyhteyksien päähän, onkin viime vuosien aikana kaavoitettu eri puolille Suomea. Tutkimuksessa haastatellut tuotannolliset ja logistiikka-alan yritykset olivat kaikkiaan tyytyväisiä sijoittumisalueeseensa Etelä-Suomessa. Etenkään tuotannollisilla yrityksillä sijoittumisvaihtoehtona ei ollut ainoastaan Suomi, vaan sijoittumispaikkaa haettiin laajemminkin Itämeren alueelta. Osalla yrityksistä kyseessä oli uudelleensijoittuminen alueella, jolla oli jo ennestään toimintaa. Tuotantolaitosten sijoittumiseen vaikuttivat keskeisesti markkina-alueen läheisyys, joko Suomessa tai Pohjois-Euroopassa, sekä logistiset olosuhteet. Kaikille tuotannollisille yrityksille satamien läheisyys oli ainakin jossain määrin tärkeää, osalle niin tärkeää, että sijoittumispaikalta vaadittiin ehdottomasti sataman välitöntä läheisyyttä. Osa korosti sijaintitekijöiden kokonaisuutta, joka sijoittumisalueella toteutui vaihtoehdoista parhaiten. Etenkin niiden tuotannollisten yritysten sijoittumisen kohdalla, jotka aloittelivat uutta toimintaa, korostui kaupungin aktiivisuus ja halukkuus uusien yritysten houkuttelemiseksi, vaikka sen osuus yleisellä tasolla sijoittumiseen vaikuttavana tekijänä ei merkittävimpien tekijöiden joukossa ole- Kustannukset ovat edelleen merkittävä yritysten sijoittumispäätökseen vaikuttava tekijä. Monissa yrityksissä tehdään sijoittumispäätöstä harkittaessa toimintakustannuslaskelmia vaihtoehtoisten sijoittumisalueiden välillä. Kustannusrakenne ja kustannusten eri osa-alueiden merkitys riippuu paljon yrityksen toiminnasta. Sijoittumisvaihtoehto, joka toiselle yritykselle on optimaalinen, voi toiselle yritykselle olla hyvinkin epäedullinen. Optimaalista sijaintia harkittaessa tulisi kiinnittää huomiota koko toimitusketjuun, eikä optimoida sijaintia ainoastaan oman yrityskonseptin sisäisen toiminnan kannalta. Kustannusten lisäksi sijoittumispäätökseen voi merkittävästikin vaikuttaa toimintaympäristö ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden läheisyys. Aina yrityksen ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi kaavoituksel50 myös asiakaspalvelutason turvaaminen tai parantaminen ja edullinen sijainti suhteessa asiakkaisiin. kaan. Eräiden haastateltujen yritysten kohdalla se oli jopa ratkaiseva tekijä. Siksi alueellisella ja paikallisella tasolla tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että yritysten sijoittumisen kahden ominaisuuksiltaan tasavertaisen alueen välillä saattaa ratkaista kaupungin asenne mahdollista uutta yritystoimintaa kohtaan. Verkostoitumiseen ja alueen markkinointiin uhratut resurssit eivät ole hukkaan heitettyjä, mikäli niillä voidaan uusia paikallisia työllistäjiä löytää. Alueen logistiset ominaisuudet ovat merkittävä alueellista kilpailukykyä leimaava tekijä, ja hyvien kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien kehittäminen ja ylläpitäminen on erittäin tärkeää elinvoimaisen yritystoiminnan ja taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Logistisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen alue houkuttelee uusia yrityksiä, jotka edelleen tuottavat alueelle kumulatiivisia agglomeraatioetuja. Alueellisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen sekä vuoropuhelu yritysten ja kaupungin välillä on keskeistä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Näin voidaan rakentaa alueellista imagoa, jolla voidaan viestiä maailmalle kilpailukykyisestä ja elinvoimaisesta alueesta, jossa on tilaa ja mahdollisuuksia uusille yrityksille. Haastatelluista logistiikkayrityksistä neljä viidestä toimi logistiikkakeskuksessa. Logistiikkayritysten sijoittumiseen vaikuttivat etenkin hyvät yhteydet sekä kansainvälisten että kotimaankuljetusten osalta sekä mahdollisuudet kuljetusmuotojen yhdistämiseen. Kansainvälisistä kuljetuksista suuri osa on multimodaalikuljetuksia, joissa tärkeää on kuljetusmuotojen yhdistämisen helppous. Tärkeitä sijoittumiseen vaikuttaneita tekijöitä olivat 51 Kirjallisuus Ali-Hyrkkö, Jyrki; Lindström, Maarit; Pajarinen, Mika & Ylä-Anttila, Pekka (2004): Suomen asema globaalissa kilpailussa – Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat tekijät. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Keskusteluaiheita No. 927. Alueet ja verkot – alueiden kilpailukyky ja toimivuus (2009): Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 12/2009. Arvis, Jean-François.; Mustra, Monica Alina; Ojala, Lauri, Shephard, Ben & Saslavsky, Daniel (2010): Connecting to Compete. Trade Logistics in the Global Economy. The Logistics Performance Index and Its Indicators. The World Bank. 26.2.2010 <http://siteresources.worldbank.org/INTTLF/Resources/LPI2010_for_web.pdf> Barry, F.; Görg, H.; & Strobl, E. (2003): Foreign Direct Investment, Agglomerations, Demonstration Effects: An Empirical Investigation. Review of World Economics 139, 4. ss. 583–600. BOFIT (2010): BOFIT Viikkokatsaus 7. 18.2.2010. <http://www.bof.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/index.htm>. BOFIT Venäjä-ryhmä (2009): BOFIT Venäjä-ennuste 2009–2011. Suomen Pankki, BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 2/2009. 9.3.2010 <http://www.bof.fi/bofit/seuranta/ennuste/2009/bve209.htm> Coyle, J.J.; Bardi, E.J.; Langley Jr., C.J. (1996): The management of business logistics. West Publishing Company, Minneapolis. Cushman & Wakefield (2009): European Cities Monitor 2009. Elinkeinoelämän Keskusliitto (2008): Logistiikkaosaaminen PK-yritysten kilpailukyvyn lähteenä. European Commission (2007): Growing Regions, growing Europe. Fourth report on economic and social Cohesion. 29.12.2009 <http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docoffic/official/reports/cohesion4/pdf/4cr_en.pdf> Fisher, Marshall L. (1997): What Is the Right Supply Chain for Your Product? Harvard Business Review, MarchApril. Fujita, Masahisa & Thisse, Jean-François (2002): Economics of Agglomeration. Cambridge University Press, Cambridge. Gardiner, Ben (2003): Regional Competitiveness Indicators for Europe – Audit, Database Construction and Analysis. Cambridge Econometrics (2003). Regional Studies Association International Conference, Pisa 12–15 April. (Abstract) Hayter, Roger (2000): The Dynamics of Industrial Location. Wiley, Chichester. Healey, M.J. & Ibery, B.V. (1990): Location and change – Perspectives on Economic Geography, Oxford University Press, Oxford. Hernesniemi, Hannu; Auvinen, Seppo; Dudarev, Grigory (2005): Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, Helsinki. Hesse, J. & Rodrigue, P. (2004): The transport geography of logistics and freight distribution. Journal of Transport Geography 12. ss. 171–184. 52 Huovari, Janne; Kangasharju, Aki & Alanen, Aku (2001): Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 176, Helsinki. Iikkanen, Pekka (2004): Toimialojen kuljetusintensiteetit. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 26/2004. Isard, Walter (1956): Location and space economy. Wiley, New York. Kemppainen, K. & Vepsäläinen, A.P.J. (2003): Trends in industrial supply chains and networks. International Journal of Distribution and Logistics Management, Vol.33 No. 8. s.701-719. Keskuskauppakamari (2009a): Suomen liikenneinfrastruktuuriin on panostettava nykyistä enemmän. Kauppakamareiden liikennepoliittinen kannanotto. Keskuskauppakamari (2009): Alueiden kilpailukyky 2009: Yritysten näkökulma. Keskuskauppakamari (2007): Alueiden kilpailukyky 2007. Keskuskauppakamari (2005): Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005. Koskinen (2009): Supply Chain challenges and strategies of a global manufacturing company. Turun kauppakorkeakoulu, sarja A-7, Turku. Krugman, Paul (1996): Making sense of the Competitiveness Debate. Oxford Review of Economic policy, 12, 17–25. Krugman, Paul (1991): Increasing returns and economic geography. Journal of Political Economy, 483–499. Kumar, S. Anil (2008): Production and Operations Management. New Age International, Delhi. Laakso, Seppo & Loikkanen, Heikki (2004): Kaupunkitalous. Gaudeamus, Tampere. Liikenne- ja viestintäministeriö (2010). Liikennepolitiikka. 13.1.2010 <http://www.lvm.fi/web/fi/liikennepolitiikka> Littunen, Hannu (1991): Yritysten sijaintitekijät ja hyvä toimintaympäristö. Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus. Julkaisuja 109, Jyväskylä. Lundmark, R. & Malmberg, A. (1988): Industrilokalisering i Sverige – regional och strukturell förändring. Geografiska Regionstudier 19, Uppsala Universitet, Uppsala. Marketwatch (2010). The Wall Street Journal Digital Network. 3.3.2010 <http://www.marketwatch.com/story/russias-economy-contracts-79-in-2009-2010-02-01> Mucchielli, Jean-Louis & Mayer, Thierry (2004) ed.: Multinational Firms’ Location and the New Economic Geography. Edward Elgar, Cheltenham, UK. Porter, M.E. (1985): Competitive Advantage: Creating and Sustaining Superior Performance. The Free Press, New York. Pred, Allan (1967): Behaviour and location: foundations for a geographic and dynamic location theory. University of Lund, Lund Studies in Geography B, 28. 53 Rantala, Jarkko (2006): Operations Model of Future Transport in Basic Manufacturing Industry. Tampereen teknillinen yliopisto, julkaisu 598, Tampere. Rantala, Jarkko & Mäntynen, Jorma. (2003): Suomen kansainväliset liikenneyhteydet laajentuvassa EU:ssa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43, Helsinki. Romer, Paul M.: Endogenous Technological Change, s. 71–102. Journal of Political Economy 98:5, 1990. Sajari, Petri (2010): Ulkomaisten yritysten kiinnostus Suomeen hiipui. Helsingin Sanomat 17.3.2010. Silander, Mika; Tervo, Hannu & Niittykangas, Hannu (1997): Uusi aluepolitiikka ja yritysten sijaintikäyttäytyminen. Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus, Julkaisuja 142, Jyväskylä. Solakivi, Tomi; Ojala, Lauri; Töyli, Juuso; Hälinen, Hanne-Mari; Lorentz, Harri; Rantasila, Karri & Naula, Tapio (2009): Logistiikkaselvitys 2009. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 11, Helsinki. Solow, Robert (1957): Technical Change and the Aggregate Production Function, s. 312–320. The Review of Economics and Statistics, Aug. 1957. Sotarauta, Markku & Mustikkamäki, Nina (2001): Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Suomen Kuntaliitto, Tampere. Tilastokeskus (2010): Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärä vuodesta 2005, toimialaluokituksen tol2008 mukaisesti. 7.4.2010 ja 7.5.2010 <http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Yri/aly/aly_fi.asp> Ulaga, W.; Sharma, A.; Krishnan, R. (2002): Plant location and place marketing: understanding the process from the business customer’s perspective. Industrial Marketing Management 31. ss. 393-401 Weber, Alfred (1940): Ü ber den Standort der Industrien. T. 1, Reine Theorie des Standorts / Alfred Weber ; mit einem mathematischen Anhang von Georg Pick. Tü bingen, Mohr. Venäläinen, Pirjo; Niemi, Pertti & Salmenkari, Raimo (2009): Liikennemarkkinoiden nykytila. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 45/2009. World Economic Forum (2009a): The Global Competitiveness Report 2009–2010. 14.1.2010 <http://www.weforum.org/en/initiatives/gcp/Global%20Competitiveness%20Report/index.htm> World Economic Forum (2009b): The Global Enabling Trade Report 2009. 14.1.2010 <http://www.weforum.org/en/initiatives/gcp/GlobalEnablingTradeReport/index.htm> Yin, R.K. (1989): Case Study Research: Design and Methods. SAGE Publications, Inc. Newbury Park, CA. Zimmerbauer, Kaj & Korpimäki, Ulla (2006): Houkuttimet ja imago maaseutumaisten kuntien muuttoliikkeen hallinnassa – Kuntajohdon näkemyksiä kolmessa eteläpohjalaiskunnassa. Maaseudun uusi aika 1/2006. Zimmerbauer, Kaj (2008): Alueellinen imago ja identiteetti liikkeessä. Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto. Julkaisuja 15. Helsinki. Äikäs, Topi Antti (2004): Imagoa etsimässä. Kaupunki- ja aluemarkkinoinnin haasteista mielikuvien mahdollisuuksiin. Acta nro 166. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 54 Yrityshaastattelut DHL Express Oy, Operations & Gateway Manager Janne Appel ja Marketing & Sales Director Peter Ervasalo FinnProtein Oy, toimitusjohtaja Mikko Nordberg Oy Gustav Paulig Ab, tuotantojohtaja Minna Forsström Lacell Oy, toimitusjohtaja Risto Tamminen Pilot Oy, toimitusjohtaja Ari Niemelä Posten Logistik SCM Oy, aluejohtaja Antti Aaltonen SteelTeam Service Center Oy, toimitusjohtaja Jyrki Suominen Suomen Kaukokiito Oy, aluejohtaja Jarmo Lilja TNT Suomi Oy, Depot General Manager Petteri Aaltonen Transpoint Oy, aluejohtaja Jorma Kopra WinWinD Oy, tehdaspäällikkö Kalevi Mattila 55 Turun yliopisto MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS FI–20014 TURUN YLIOPISTO http://mkk.utu.fi
