Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be – seminaari
Oulu 27.9.2011
Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys
Sisältö
• Hyvinvointivaltion ja –palveluiden ajurit – missä mennään?
• Hyvinvointialan yrittäjyys – missä ja minne mennään?
• Esimerkkejä maailmailta
26.9.2011
2
Hyvinvoinnin järjestämisen haasteet
Arvomaailman
muuttuminen
Rahoituksen
riittävyys
EU kehitys ja
kansainvälistyminen
Järjestelmätason
muutokset
HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄN
KEHITYKSEN
HAASTEET
Alueellinen
kehittyminen
Teknologian
kasvu
Palveluiden
tarpeen kasvu
Asiakkaiden
ikääntymisestä
johtuvat haasteet
Henkilökunnan saatavuus
ja ikääntyminen
Mukaillen Kaarakainen 2008.
26.9.2011
3
Hyvinvointipalveluiden haasteet
Aika
2010
Julkinen hoiva
Yksityinen hoiva
Ei hoivaa
- Ikääntyviä lisää
- Julkisen rahoituksen väheneminen
- Hoitoon pääsyn kriteerien tiukkeneminen
- Vaikka maksukykyä, ei riittävästi hoivayrityksiä
2020
Julkinen hoiva
Yksityinen hoiva
Ei hoivaa
26.9.2011
4
Mitä tulevaisuuden palvelut ovat?
• Vaade yksilöllisistä palveluista – asiakkaat entistä tiedostavampia
omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan
• Yksityinen varautuminen – taloudellinen ja palvelullinen
• Asiakkaalle räätälöityjä palveluita – erilaisiin elämäntilaisiin
responsiivisia – vs. Hollanti, jossa perusturvapakettia voi jo nyt
muokata elämäntilanteen mukaan
• Ei perinteisiä, totuttuja palveluita ja tuottamistapoja
• Etäpalvelut
• Itsehoito/diagnoosit – tietojärjestelmien tukeminen
26.9.2011
5
Hyvinvointiturvan kattavuus ja asiakkaan
valinnat
Suomi
Ranska
Saksa
Hollanti
Iso-Britannia
Julkisen hyvinvointivakuutuksen kattavuus 2007, % koko väestöstä
100
99,9
89,4
98,6
100
Kokonaan
julkinen
vakuutus
10,4
Ensisijainen
yks. vakuutus
Yksityinen terveysvakuutus tyypittäin 2007, % koko väestöstä
10,4
Ensisijainen
11,4
92
Täydentävä
88,4
17,5
Vaihtoehtoinen
11,1
Päällekkäinen
Out-of-pocket “omasta pussista” kulutus 2007, % kokonaiskulutuksesta
3,2
1,4
2,5
1,2
1,6
Out-of-pocket ja yksityisen vakuutuksen kulutus 2007, % osuus terveydenhuollon kokonaiskulutuksesta
18,9
6,8
13,1
5,5
11,4
Out-of-pocket
2,1
13,4
9,3
5,7
1,1
Yksityinen
terveysvakuutus
6
Hyvinvointiyrittäjän profiili
sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys = uusyrittäjyys =
hyvinvointiyrittäjyys = hyvinvointialan palveluyritys
naisyrittäjyyttä
yrittäjien keski-ikä 48 vuotta (pääosa 50 - 59 vuotiaita)
yli 40% jättänyt julkisen sektorin työn yrittäjäksi siirtyessään
koulutus:
–
–
–
–
–
koulutaso 22%
opistotaso 43%
ammattikorkeakoulu 13%
yliopisto 8%
ei yrittäjäkoulutusta 40%
7
Hyvinvointiyrittäjyyden ominaispiirteitä
pienyrittäjyys
– 1 – 9 henkeä työllistävä yritys
– liikevaihto 167 000 - 833 000 (41%) - hieman kasvua
– yleisin yritysmuoto ay tai toiminimi, osakeyhtiöiden määrässä
kasvua
kansallisten ja kansainvälisten ketjujen ja pääomasijoittajien
esiintulo
kokonaisvaltaisten hoivapalveluiden tuottaminen
eettisyyden ja ammattilaisuuden vaatimus
menestystekijöitä: yrittäjien motivoituneisuus, usko tulevaisuuteen,
joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asiakaslähtöisyys
menestymisen koetinkiviä: tulostavoitteen asettaminen,
ammattityön korostaminen yrittäjyyden kustannuksella,
ennakoimattomuus, asiakkaiden maksuhaluttomuus
8
Miten tähän on tultu ja missä mennään?
yksiselitteistä syytä yksityisten markkinoille vaikea löytää
pitkäaikaisen seurannan taustalla mm. elinkeinorakenteen muutos,
poliittisen järjestelmän muutos, talouden muutokset
merkittävä kasvunlisäys 1990 – luvulla (mm. lama ja valtionosuus
uudistus)
sosiaali- ja terveydenhuollon murros (mm. kuntien ostopalveluiden
lisäys)
väestön ikääntyminen
jalansija hyvinvointiyrityksille löytynyt sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelukentässä
markkinat paikallisia ja kehittymättömiä, mutta suunta kohti parempaa
on otettu
yhteistyökulttuurin kehittymisen haasteet niin julkisen kuin yksityisten
toimijoiden kanssa
9
Yritysmäärän kehitys 1997 - 2008
10
Henkilöstömäärän kehitys
37000
35000
33000
31000
29000
27000
25000
23000
21000
19000
17000
1999
2000
Sosiaaliala
2001
2002
2003
2004
2005
Terveysala
11
Hyvinvointialan yritysten SWOT
Vahvuudet
Heikkoudet
Kasvava kysyntä
Rahoituksen monikanavaisuus
Joustavuus
Asiakaslähtöisyys
Palvelun laatu pääsääntöisesti hyvä
Henkilökunnan sitoutuneisuus
Talousmarkkinoiden kiinnostus
Muutamia suurehkoja ja kehittymishalukkaita
yrityksiä
Työvoimapula
Liikkeenjohdollisten taitojen vähäisyys
Yksityisen kysynnän pienuus
Kehittämis- ja investointipääomien vähäisyys
Tapayrittäjyys
Pientoimijaisuus
Lyhyet sopimukset
Yhteistyön vähäisyys pientoimijoiden kesken
Tietotekniikan kehittymättömyys
Mahdollisuudet
Uhkat
Yksityisen kysynnän kasvu
Muuttuvat sopimuskäytännöt
Yhteistyön lisääntyminen
Uudet rahoitusmuodot
Tietotekniikan kehittyminen
Työvoima pula kasvaa
Kansainväliset ketjut ja pääomasijoittajat
Työvoimakustannusten kasvu
Suuret yritysostot pienentävät pk-yrittäjyyttä
26.9.2011
12
Sosiaalialanyritysten selviytymisaste
1996-2000 aloittaneet yritykset toiminnassa 2004
Toimiala
Palvelutalot ja -asunnot
Lasten ja nuorten laitoshuolto
Muu majoituksen sisältävä palvelu
Kotipalvelu
Muu avohuollon palvelu
Lasten päivähoito
Keskiarvo sosiaalialan yrityksistä yhteensä
Selviytymisaste %
87
81,5
81,3
72,4
59,7
26,4
47,2
Lähde: KTM 2006
26.9.2011
13
Terveysalanyritysten selviytymisaste
1996-2000 aloittaneet yritykset toiminnassa 2004
Toimiala
Sairaankuljetus
Hammashuolto
Fysioterapia
Kuntoutuslaitokset, sairaskodit yms
Muu terveyspalvelu
Laboratorio- ja kuvantamispalvelut
Yksityislääkäripalvelut
Keskiarvo yleensä terveysalan yrityksistä
Selviytymisaste %
75,9
75,6
72,5
69,4
68,3
66,7
58,6
66,5
Lähde: KTM 2006.
26.9.2011
14
Kehitystrendejä
tulevaisuus valoisa, mikäli löydetään toimivat markkinat ja
palveluiden maksajat
kysynnän kasvu
yritysrakenne monipuolistuu
markkinaosuuden kasvu
valtakunnallisten ja ylikansallisten yritysten lisääntyminen – uhka
vai mahdollisuus?
tuotteistaminen yleistyy – yksityinen askeleen edellä
laatutyön merkitys kasvaa
kilpailu kiristyy
syntyykö vientikelpoisia toimintakonsepteja?
15
Kiitos!
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate
Kuopio
FT Minna Kaarakainen
minna.kaarakainen@uef.fi
040 355 2329
www.uef.fi