Intia - Finpro

Transcription

Intia - Finpro

Intia
Kesäkuu 2010
Intia
2 (58)
Maaprofiili ................................................................................................................................................ 4
Maa ja väestö...................................................................................................................... 4
Infrastruktuuri ...................................................................................................................... 4
Politiikka ja hallinto .............................................................................................................. 5
Talouden avaintiedot ........................................................................................................... 5
Liiketoiminta ............................................................................................................................................. 6
Maan vahvuudet ja heikkoudet ............................................................................................ 6
Potentiaalisia toimialoja....................................................................................................... 9
Rahoitus ja takuut ............................................................................................................. 10
Finnvera ....................................................................................................... 10
Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) .................................................. 11
Talous .................................................................................................................................................... 12
Makrotalous ...................................................................................................................... 12
Bruttokansantuote ............................................................................................................. 12
Inflaatio ........................................................................................................ 13
Vaihtotase .................................................................................................... 13
Talouspolitiikka ................................................................................................................. 13
Työvoima .......................................................................................................................... 14
Ulkomaankauppa ................................................................................................................................... 15
Kokonaiskauppa ............................................................................................................... 15
Kaupan kehitys ............................................................................................ 16
Ulkomaankaupan rakenne ........................................................................... 16
Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................... 17
Suomen vienti .............................................................................................. 17
Suomen tuonti .............................................................................................. 18
Ulkomaiset investoinnit ..................................................................................................... 19
Suomalaiset investoinnit ................................................................................................... 21
Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus .................................................................... 22
Rakentaminen ................................................................................................................... 22
Logistiikka ......................................................................................................................... 24
Koneiden ja laitteiden valmistus ........................................................................................ 25
Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ...................................................................................................... 27
Energiasektori ................................................................................................................... 27
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
info@finpro.fi, www.finpro.fi
Intia
3 (58)
Polttoaineiden hankinta ................................................................................ 27
Sähkö........................................................................................................... 28
Ympäristösektori ............................................................................................................... 30
Jätehuolto .................................................................................................... 31
Vesi- ja jätevesihuolto .................................................................................. 33
Metsäsektori ..................................................................................................................... 36
Metsätalous.................................................................................................. 36
Puunjalostusteollisuus .................................................................................. 36
Life Sciences ja elintarvikesektori .......................................................................................................... 38
Terveydenhoitopalvelut ..................................................................................................... 38
Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) ................................................................... 39
Bioteknologia ja lääkkeet .................................................................................................. 40
Terveysmatkailu ................................................................................................................ 41
Maatalous- ja elintarvikesektori ......................................................................................... 42
Maatalous .................................................................................................... 42
Elintarvikesektori .......................................................................................... 43
Tieto- ja viestintätekniikka ...................................................................................................................... 44
Verkot ja laitteet ................................................................................................................ 44
Ohjelmistot ........................................................................................................................ 46
Tietotekniset palvelut ........................................................................................................ 47
Digitaalinen media ............................................................................................................ 47
Palvelusektori ........................................................................................................................................ 49
Rahoitus- ja vakuutustoiminta ........................................................................................... 49
Kauppa ............................................................................................................................. 51
Tekstiiliteollisuus ............................................................................................................... 53
Matkailu ............................................................................................................................ 53
Luovat toimialat ................................................................................................................. 55
Tapakulttuuri .......................................................................................................................................... 57
Finpro
Intia
4 (58)
Maaprofiili
Maa ja väestö
Pinta-ala: 3 287 000 km2
Luonnonvarat: hiili, kulta, rautamalmi, mangaani, timantit, kromi, titanium, bauksiitti,
raakaöljy, kalkki
Rajanaapurit: Pakistan, Kiina, Nepal, Bhutan, Myanmar, Bangladesh
Aika: Suomen talviaikaan +3,5 tuntia, kesäaikaan +2,5 tuntia
Asukasluku: 1,2 miljardia (2010 arvio)
Pääkaupunki: New Delhi
Suurimmat kaupungit: Mumbai (16,4 milj. asukasta), Kolkata (13,2 milj.), Delhi (14
milj.), Chennai (Madras) (6,4 milj.), Hyderabad (5,5 milj.), Bangalore (5,7 milj.), Ahmedabad (4,5 milj.), Pune (3,8 milj.)
Väestönkasvu: 1,4 % (2010 arvio)
Syntyvyys: 21,34/1000 as. (2010 arvio)
Kuolleisuus: 7,5/1000 as. (2010 arvio)
Elinajanodote: 66,46 vuotta
Virallinen kieli: Perustuslaki takaa aseman 23 kielelle, joista englanti ja hindi ovat
kaksi. Englanti on politiikan, julkisen hallinnon ja kaupankäynnin kieli ja sitä voidaan
käyttää myös virallisissa yhteyksissä.
Uskonnot: hinduja 81,3 %, muslimeja 14 % (sunni), kristittyjä 2,5 %, sikhejä 2 %,
muita uskontoja mm. buddhalaisia, jainalaisia ja parsilaisia 2,5 %
Etniset ryhmät: indoeurooppalaiset arjalaiset 72 %, dravidit 25 %, muut 3 %
Infrastruktuuri
Suuntanumero: +91, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Mumbai 22, Kolkata
33, Delhi 11, Chennai (Madras) 44, Hyderabad 40, Bangalore 80, Ahmedabad 79,
Pune 212.
Matkapuhelinstandardi: GSM, CDMA
Sähköverkko: 230V, 50 HZ
Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 3,2 % (arvio vuonna 2008)
Matkapuhelintiheys: 29,3 % (arvio vuonna 2008)
Internet-tiheys: 17,5 % (vuoden 2008 arvio)
Tieverkosto: 3,3 milj. km
Rautatieverkosto: 64 015 km, josta 45 000 km on 1,676 m leveää rataa
Lentokenttiä: merkittävimmät kansainväliset kentät ovat Mumbai, Delhi, Chennai,
Calcutta, Bangalore, Thiruvananthapuram.
Satamat: 13 isoa satamaa ja 147 pienempää
Finpro
Intia
5 (58)
Politiikka ja hallinto
Virallinen nimi: Bharat, Rebublic of India, Intian tasavalta
Maatunnus: IN
Valtiomuoto: liittotasavalta
Valtion päämies: presidentti Pratibha Patil (25.7.2007>), maan historian ensimmäinen naispresidentti (Kongressipuolue)
Pääministeri: Manmohan Singh (Kongressipuolue)
Hallitus: kongressipuolueen johtama koalitiohallitus
Parlamentti: kaksikamarinen Sansad koostuu suoralla kansanvaalilla joka viides
vuosi valittavasta alahuoneesta Lok Sabha (545 edustajaa) ja epäsuorilla vaaleilla valittavasta ylähuoneesta Rajya Sabha (245 edustajaa). Ylähuoneen edustajakausi on
kuusi vuotta siten, että yksi kolmasosa edustajista valitaan kahden vuoden välein. Lisäksi osavaltioilla on omat lainsäädäntö- ja toimeenpanoelimensä.
Tärkeimmät puolueet: Intian kansalliskongressi, Intian kansanpuolue Bharatiya Janata ja Intian marksilainen kommunistipuolue, lisäksi lukuisia pienempiä vasemmistolaisia ja alueellisia puolueita
Aluehallinto: 28 osavaltiota ja 7 unioniterritoriota
Itsenäistynyt: 1947 (Isosta-Britannista)
Kansallispäivä: 26.1
Itsenäisyyspäivä: 15.8
Talouden avaintiedot
Rahayksikkö: Intian rupia (INR) = 100 paisa
Valuuttakurssi: 1 USD = 48,4 INR (keskikurssi, arvio, vuonna 2010)
Bruttokansantuote varainhoitovuonna 2009 (ennuste): käyvin hinnoin 1281 mrd.
USD, ostovoimapariteetilla 3735 mrd. USD
Bruttokansantuote henkeä kohti varainhoitovuonna 2008 (ennuste): käyvin hinnoin 1100 USD, ostovoimapariteetilla 3200 USD
Inflaatio: 10,9 % (keskimääräinen kuluttajahintojen muutos vuonna 2009)
Tärkeimmät teollisuuden alat: tekstiili, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, terästeollisuus, kuljetusvälineet, sementti, kaivosteollisuus, öljyjalosteet, koneet ja ohjelmistot
Tärkeimmät vientituotteet: öljyjalosteet, tekstiiliteollisuuden tuotteet, jalokivet, kemikaalit, nahkavalmisteet
Tärkeimmät tuontituotteet: polttoaineet, koneet, jalokivet, lannoitteet, kemikaalit
Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Arabiemiraatit, Iso-Britannia, Saksa, Kiina ja
Singapore
Verotus: paikalliset yritykset maksavat 30 % tuloveroa ja 10 %:n lisämaksua, kokonaisvero 33 %. Ulkomaiset yritykset maksavat veroja n. 42 %.
Finpro
Intia
6 (58)
Liiketoiminta
Maan vahvuudet ja heikkoudet
Finpron Intian vientikeskuksen arvioita Intiasta markkina-alueena
Vahvuuksia:
Yksi maailman johtavista ohjelmistojen viejistä; ohjelmistot Intian teollisuuden lippulaiva
WTO:n jäsen
Vienti kasvussa. Viennin osuus BKT:sta on 15 %
Intiassa kasvavat outsourcing-markkinat; Intia tavoittelee asemaa outsourcingkeskuksena
Alueellinen mahti Aasiassa (myös sijainti edullinen)
Taloudellinen kehitys
- Talous melko vakaa
- BKT:n arvioitu kasvu 2010-2011 on 7,8 %.
- Ulkomaiset valuuttavarannot huomattavat
- Pankkijärjestelmä on kehittynyt, joskin maksut perustuvat pitkälle shekkeihin
- Palvelualojen kasvu vahvaa, yli 8 % vuonna 2009, mikä heijastaa kasvua kotimarkkinoilla. Palvelualojen osuus on noin 54 % BKT:sta
Markkinoiden avautuminen
- Pörssi on avoin ulkomaisille ostajille ja sijoittajille
- Ulkomaiset suorat sijoitukset sallittuja yhä useammille aloille
- Erityisiä kannusteita tutkimus- ja kehityshankkeisiin sijoittaville yrityksille
- Erityistalousalueita (SEZ) markkinoidaan laajasti ulkomaisille yrityksille
- Hallitukselta odotetaan kansainvälisen kaupan esteiden poistamista ja tullimaksujen alentamista
– Vapaakauppasopimus EU:n ja Intian välillä neuvotteilla - sen odotetaan astuvan
voimaan 2010. Vuoden 2010 alusta tuli voimaan myös Asean-Intiavapaakauppasopimus, joka ei ulotu palveluihin ja on suppeampi myös maataloustuotteiden katteen osalta
-Asiantuntijoiden mukaan palkkakustannukset länsimaihin nähden säilyvät kilpailukykyisinä seuraavat 15 vuotta
Poliittinen vakaus
- Ei suuria poliittisia levottomuuksia, yksittäisillä terroristi-iskuilla ei laajakantoisia,
pysyvämpiä vaikutuksia
- Hallitsevan sosiaalidemokraattisen kongressipuolueen liittouma UPA voitti huhtitoukokuussa 2009 järjestetyt vaalit. Hindunationalistinen BJP jatkaa oppositiossa
- Talouspolitiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia
Koulutettu työvoima
- Koulutettua (usein englanninkielen taitoista) työvoimaa on erityisesti ohjelmistoja IT-aloilla, palvelualoilla ja mm. taloushallinnossa.
Laskutavasta riippuen noin 200–300 miljoonan suuruinen kasvava keskiluokka
Englanti on pääkieli liiketoiminnassa
Finpro
Intia
7 (58)
Heikkoudet:
Raskas byrokratia
Immateriaalioikeuksien heikko suoja. Ohjelmistopuolella suoja on kuitenkin parempi
Korkeat tullimaksut
Päätösten hidas toimeenpano
Monimutkainen verotusjärjestelmä
Tiukka työvoimalainsäädäntö
Investointien sääntely
Miehistä lukutaitoisia on 73 % ja naisista 48 % (yli 14-vuotiaat).
Koulutusjärjestelmän taso vaihtelee
Oikeudellinen infrastruktuuri hidas ja monimutkainen
37 % väestöstä köyhyysrajan alapuolella (Tendulkar Committee, Intian valtion
asettama)
Maatalouden kehittymättömyys hidastaa talouskasvua, koska suuri osa intialaisista saa toimeentulonsa maataloudesta.
T&K-toiminnassa ja tietoyhteiskunnassa kehitettävää: esim. linkit heikkoja yliopistojen ja yritysten välillä, teknologiassa puutteita (mikä on myös vahvuus suomalaiselle teknologian myyjälle)
Heikko infrastruktuuri
Maanomistus epäselvä
Korruptio
Mahdollisuudet:
Kiinan jälkeen Aasian toiseksi suurin markkina-alue; paljon mahdollisuuksia sekä
investoinneille että tuotteille
Teollistuminen
Runsaasti investointeja infrastruktuuriin
Suuri ja kasvava keskiluokka, huomattava markkina-alue kulutustavaroille ja palveluille
Nuori väestö, yli 500 miljoonaa alle 25-vuotiasta
Runsaasti edullista ja ammattitaitoista työvoimaa
Hallitus kannattaa yksityistämistä
Intia on globaali outsourcing-keskus
Uhat:
Kiistat Pakistanin kanssa ja levottomuudet Kashmirin alueella
Uskonnollisilla ryhmittymillä yhä vaikutusta hallituksen päätöksiin
Muutokset ulkomaisia investointeja koskevissa säännöksissä monimutkaisia
Hallituksen virkakausi voi päättyä odottamattomasti
Kehittymätön maataloussektori
Maa on ylikansoittunut (myös mahdollisuus)
Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa
Finpro
Intia
Ympäristöuhat
Energiapula
Inflaatio
Finpro
8 (58)
Intia
9 (58)
Potentiaalisia toimialoja
Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla:
Tietoliikenne
- Intiassa on tällä hetkellä 617 miljoonaa matkapuhelinkäyttäjää (matkapuhelin + liittymä).
- Matkapuhelimia myydään kuukaudessa n. 10-12 miljoonaa
- Nokia on markkinajohtaja matkapuhelinten myynnissä 52,2% markkinaosuudella
- Tietoliikennesektorilla 74 %:n ulkomainen omistus sallittu
Energiantuotanto
- 75000MW vajaus energiasta, verkkohäviöt 40 %
- Ulkomainen omistus sallittu 100 prosenttisesti
- Vero- ja tullietuja voimalaitosten tuontikomponenteille
- 45 00 MW:n tuulivoimapotentiaali, toimiva kapasiteetti on 9 645 MW (2008)
- Nopeutettu ja yksinkertaistettu viranomaispalvelu investoijille
- Hallitus houkuttelee sijoittajia B.O.O.-projekteihin (build, own and operate)
Terveydenhuolto
- 600 miljoonaa ihmistä ilman terveyspalveluja
- Suuri osa väestöstä elää edelleen epähygieenisissä oloissa
- Hyviä liiketoimintamahdollisuuksia mm. malaria- ja dengue-kuumelääkkeiden, diagnostiikkalaitteiden, instrumenttien, terveydenseurantalaitteiden ja rokotteiden valmistajille
Infrastruktuuri
- Rakenteilla on mittavia kansallisen tason hankkeita, mm. lentokenttiä yksityistetään
(35 kansainvälistä lentokenttää), valtateitä, satamia ja kaupunkikeskuksia rakennetaan ja uudistetaan
Ympäristöala
- Intia on luokiteltu yhdeksi maailman kolmesta eniten saastuneesta valtiosta
- Jätteiden käsittelyssä suuria puutteita
Metsät ja metsäteollisuus
- Paperinkulutus vahvassa kasvussa, nyt vain 7 kg per asukas
- Vuoden 2020 paperin kysynnästä nykyisillä suunnitelmilla pystytään kattamaan vain
50 %
- Metsätaloudessa ei riittävästi osaamista
- Sellu on tuontitavaraa, tarve kasvaa voimakkaasti
Finpro
Intia
10 (58)
Elintarviketeknologia
- Nopeasti kehittyvä elintarvikesektori tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikissa tarjontaketjun vaiheissa
Turvallisuusala
– Kasvava horisontaalinen ala tarjoaa mahdollisuuksia teknologian että palveluiden
tuottajille
Tuotantotalous
– Valmistus (manufacturing) edelleen kasvussa. Enää pelkkä hinta ei ratkaise, vaan
etsitään myös laatua ja tuotteen monipuolisia ominaisuuksia. Intiassa tuotetun suunnittelun osuus on kasvussa.
Koulutus
– Koulutusmarkkinat suuret. Haasteena on yhtenäisten koulutussisältöjen puuttuminen, minkä vuoksi muodollisesti samantasoiset tutkinnot voivat olla eriarvoisia. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinnostus Intiaa kohtaan kasvussa.
Vuonna 2010 vahvistettiin laki, jonka mukaan kaikkien lasten tulee suorittaa oppivelvollisuus. Siirtymäaika laille on 3 vuotta.
Rahoitus ja takuut
Finnvera
Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä
rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja.
Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski),
takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi
Finnvera luokittelee Intian riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Vientitakuita voidaan harkita hankkeille, jonka osapuolista on riittävästi tietoja saatavilla luottokelpoisuusarviota varten. Yritysten toimintaympäristönä Intia on haasteellinen mm.
byrokratian ja maan epätasaisen kehityksen takia. Intian keskuspankki sääntelee
maan ulkomaista luotonottoa, säädökset koskevat myös maahan suuntautuvien vientiluottojen ehtoja. Säädösten piiriin kuuluu mm. luottoaikojen pituus.
Finpro
Intia
11 (58)
Lisätietoja:
aluepäällikkö Outi Homanen, puh. 0204 60 7228, sähköposti
outi.homanen@finnvera.fi
Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)
Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä.
Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös
hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai
tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita,
mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa,
metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu
Suomesta tehtäviin hankintoihin.
Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa
(www.finnpartnership.fi)
Lisätietoja:
Investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköposti:
helena.arlander@finnfund.fi, www.finnfund.fi
Finpro
Intia
12 (58)
Talous
Makrotalous
Tärkeimmät talousluvut varainhoitovuosina 2006-2010*
2006
2007
2008
2009a
2010e
2011e
9,4
9,6
5,1
6,8
7,8
8,0
958,1
1187,3
1260,0
1281,0
1554,9
1782,9
836,0
1050,0
1100,0
1100,0
1310,0
1480,0
10,5
9,9
4,4
6,6
13,7
9,4
14,3
15,2
4,0
5,2
9,6
12,5
6,2
6,4
8,3
10,9
12,0
5,8
Vaihtotase BKT:sta (%)
-1,0
-0,7
-2,5
-2,5
-1,7
-1,7
Valuuttakurssi INR / 1
45,3
41,3
43,5
48,4
46,5
46,0
Bruttokansantuote (%muutos)
BKT käyvin hinnoin (mrd.
USD)
BKT henkeä kohden
käyvin hinnoin (USD)
Teollisuustuotannon kasvu (%-muutos)
Investoinnit kiinteään
omaisuuteen (%-muutos)
Kuluttajahinnat (%muutos, keskiarvo)
USD (keskikurssi)
Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste
*Intian varainhoitovuosi on 12 kk:n pituinen, alkaen 1.huhtikuuta
Bruttokansantuote
Varainhoitovuonna 2008–2009 bruttokansantuote kasvoi 6,8 prosenttia edellisvuodesta
BKT:n ennustetaan kasvavan hieman 2009–2010
Intia on kuitenkin yhä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista
EIU:n mukaan pahin talouden taantuma on ohi mm. vahvan teollisuustuotannon ansiosta. Varainhoitovuonna 2009–2010 BKT:n odotetaan kasvavan 6,8 prosentilla ja
2010–2011 7,8 prosentilla.
Intian talous on sekoitus perinteitä ja huippumodernia, äärimmäistä köyhyyttä ja rikkautta, alkeellista maaseutua ja nopeasti kasvavia teollisuuskeskittymiä. Köyhyys on
edelleen yksi Intian suurimpia ongelmia, vaikka viime vuosien talouskasvu on sitä väFinpro
Intia
13 (58)
hentänyt. Käyvin hinnoin laskettu bruttokansantuote henkeä kohden on noin 1 100
dollaria, kun se Kiinassa on jo reilusti yli 3 000 dollaria. Talouskasvusta on hyötynyt
erityisesti 100 miljoonan ihmisen suuruinen kulutuskykyinen ja -haluinen keskiluokka.
Äärimmäisessä köyhyydessä alle dollarilla päivässä elää noin 22 prosenttia väestöstä.
Painoarvoltaan kokonaistuotannon tärkein elementti on edelleen maatalous, mutta
alan tuottavuus on huono ja kasvu on hidastunut. Viimeaikainen rakennemuutos on
vähentänyt talouden riippuvuutta maataloudesta, joskin maataloudesta saa elantonsa
yhä noin 60 prosenttia väestöstä. Viime vuosien nopeaa talouskasvua on vauhdittanut palvelusektori, erityisesti tietotekniikkapohjaisten palveluiden (IT-enabled services, ITES) tuotannon ja viennin voimakas kasvu. Talouskasvua on tukenut myös kotimainen kysyntä ja yhä enenevässä määrin kotimaiset investoinnit. Intialla on valtava
kotimainen markkinapotentiaali. Se ohittanee Kiinan maailman väkirikkaimpana maana 2030-luvulla. Myös teollisuustuotanto on kasvanut ripeästi.
Talouden avautuminen on edesauttanut rakennemuutosta ja Intian integroitumista
globaalin talouteen. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta supistuu nopeasti,
vuonna 2009 se oli noin 15,9 prosenttia. Teollisuuden osuus BKT:sta on noin kolmannes, valmistusteollisuuden osuus teollisuustuotannosta on reilut 16 prosenttia.
Palvelujen osuus on viime vuosina noussut reiluun 55 prosenttiin kokonaistuotannosta.
Valtionyhtiöt työllistävät noin 70 prosenttia järjestäytyneestä työvoimasta. Suurin osa
valtionyhtiöstä on tehottomia, ylivelkaantuneita ja niissä on liikaa työntekijöitä. Ammattiyhdistysliike vastustaa sitkeästi työreformia ja sellaisia teknisiä uudistuksia, jotka
voisivat johtaa työntekijöiden määrän vähentämiseen.
Inflaatio
Inflaation uskotaan olevan kaksinumeroinen vuonna 2010. Syynä huikeaan nousuun
ovat mm. polttoainetukien vähentäminen, johon on puututtu julkisen sektorin vajeen
kasvaessa. Hintojen nopeaa nousua vauhdittaa myös kova kotimainen kysyntä sekä
asuntojen ja kiinteistöjen hintojen nousu suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 2011
inflaation ennustetaan putoavan 5,8 prosenttiin.
Vaihtotase
Intian vaihtotase on ollut alijäämäinen vuodesta 2005 lähtien. Alijäämä johtuu pääasiassa negatiivisesta kauppataseesta, jota on lisännyt öljytuotteiden, teollisuushyödykkeiden ja kulutustuotteiden voimakas tuonnin kasvu. Vaihtotaseen alijäämää rahoitetaan maahan tulevalla valuuttavirralla.
Talouspolitiikka
Intian valtiontalous on alijäämäinen ja velkaantunut
Finpro
Intia
14 (58)
Lainsäädännöllä pyritään alijäämän supistamiseen
Makrotalouden kokonaistilanne vakaa
Alijäämä on supistunut 1990-luvun alkuvuosista, mutta on edelleen mittava, ja on
epävarmaa pystytäänkö sitä olennaisesti supistamaan seuraavien 10 vuoden aikana.
Alijäämä on monien eri tekijöiden summa. Merkittävimmät syyt ovat rakenteellisia:
heikko verokertymä, liittovaltion huono taloudenpito, osavaltioiden taloudenpidon riittämätön valvonta, elintarvikkeiden ja polttoaineiden runsaat tukiaiset ja tappiota tuottavien valtionyritysten pystyssä pitäminen. Puolustusmenojen jatkuva kasvu tuntuu
myös budjetissa.
Valtion tuloista noin 46 prosenttia menee valtionhallinnon palkkoihin ja eläkkeisiin sekä puolustusmenoihin. Muita menoja, kuten sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja infrastruktuurirakentamista joudutaan yhä enemmän rahoittamaan lainarahalla, mikä on keskushallitukselle raskasta. Noin kolme viidesosaa valtion menoista
suuntautuu velkaobligaatioihin, palkkoihin ja tukiaisiin.
Valtiontalouden tilikausi on huhti-maaliskuu. Suurin osa taloudellisesta tiedosta tilastoidaan tilikauden mukaan, mikä vaikeuttaa kansainvälisten vertailujen tekemistä. Intian tunnuslukuja tarkkaillaankin usein vuosineljänneksittäin.
Työvoima
Intian väestörakenne on painottunut nuoriin ja työvoima on yksi maailman nuorimmista. Työvoiman määrä on noin 470. Investointipankki Morgan Stanleyn mukaan työttömien määrä on noin 80 miljoonaa ihmistä. Virallinen luku on lähes 40 miljoonaa.
Työllisyystilanteen kohentaminen on hallituksen yksi vaikeimmista poliittisista ja taloudellisista haasteista. Erilaisten resurssileikkausten takia julkisen sektorin merkitys
työllistäjänä vähenee. Työttömyystilanteen heikkeneminen ja osa-aika- sekä pätkätöiden kasvu on todennäköistä. Naisten osuus työvoimasta kasvaa.
Intia on merkittävä teknisen ja tieteellisen työvoiman kouluttaja. Englanti on ylemmän
asteen koulutuksen kieli. Maassa toimii 421 yliopistoa ja 20 900 niiden alaista collegea.
Yhteistyö länsimaiden yliopistojen kanssa on nostanut yliopistojen tutkintojen tason
lähelle länsimaisia standardeja erityisesti tieteen, tekniikan ja kaupan alalla. Lisäetu
Intian koulutetulla työvoimalla on englannin kielen taito. Koulutetun työvoiman lisäksi
Intiassa on myös erittäin paljon vähän koulutettua ja kouluttamattomia työntekijöitä,
jotka pystyvät työskentelemään tuotantotehtävissä.
Intian työvoimalait suojelevat työntekijöitä ja muodostavat monimutkaisen lakien viidakon. Lakien toteutuksessa on puutteita erityisesti maaseudulla. Lakeja on yritetty
uudistaa viime vuosina useaan otteeseen, mutta niihin on vasemmistopuolueiden ja
voimakkaasti politisoituneen ammattiyhdistysliikkeen vastustuksen johdosta saatu aiFinpro
Intia
15 (58)
kaiseksi vain joitakin merkittäviä muutoksia. Lakot ovat edelleen yleinen työtaistelumuoto, vaikka niiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Avautumisen ja
yleinen uudistusten ilmapiiri on heikentänyt ammattiliittojen merkitystä.
Hallitus määrittelee minimipalkkatason eri teollisuuden aloille. Palkat ja erilaiset edut
vaihtelevat teollisuuden alan, yrityskoon ja sijaintipaikkakunnan mukaan. Yleisesti ottaen palkka koostuu elinkustannusindeksiin sidotusta peruspalkasta ja kuukausittain
maksettavista etuuksista sekä aikaan tai tuotannon määrään perustuvaan palkanosaan. Etuudeksi voidaan laskea mm. asunnon vuokra. Erilaiset etuudet lisäävät
peruspalkkaa jopa 60 prosentilla kuukaudessa. Varsinkin palvelualoilla on käytössä
muita palkanperusteita. Työntekijöiden optiojärjestelmät ovat lisääntyneet erityisesti
IT-aloilla. Yleinen palkkataso on ulkomaisten yritysten markkinoille tulon myötä noussut voimakkaasti. Lisäksi se vaihtelee paljon alueittain, Mumbai ja Delhi ovat selkeästi
kalleimmat alueet.
Työntekijöiden irtisanominen tai toiminnan lopettaminen on yli 100 työntekijän yrityksessä erittäin vaikeaa. Palvelualat, mm. IT-palvelut, ovat poikkeus tästä käytännöstä.
Ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaaminen valmistusteollisuuteen on rajoitettu koskemaan asiantuntijatehtäviä. Yleisesti ottaen ulkomaisilla yrityksillä on Intiassa vähän
ulkomaisia asiantuntijoita.
Ulkomaankauppa
Kokonaiskauppa
Kauppapolitiikka
Intia on ollut Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Tätä
ennen Intia oli mukana GATT:issa.
EU:n ja Intian välillä ollaan neuvottelemassa vapaakauppasopimusta, ja sen odotetaan astuvan voimaan vuonna 2010.
Intia onnistui poistamaan kaikki määrälliset tuontitullit vuoden 2001 loppuun mennessä. Samanaikaisesti säädettiin tosin uusia tuonnin esteitä tietyille tuotteille. Tullitariffitaso on noin 35 prosenttia, mutta se laskettiin 30 prosenttiin varainhoitovuonna 2002–
2003.
Intia osallistuu alueellisen kauppayhteistyöhön. Se on mm. South Asian Association
for Regional Cooperation (SAARC) perustajajäsen. Järjestön merkittävin saavutus
toistaiseksi on Etelä-Aasian kauppaa säätelevä sopimus SAARC Preferential Trading
Agreement (SAPTA), joka solmittiin vuonna 1995. Intia käy alustavia neuvotteluja
ASEAN-maiden kanssa vapaakauppaneuvotteluiden aloittamisesta. ASEAN-alueen
kautta Intia pyrkii tulevaisuudessa Kiinan markkinoille.
Finpro
Intia
16 (58)
Intia on allekirjoittanut myös Bangkokin sopimuksen (1975), jossa sovitaan tullien ja
maksujen alentamisesta allekirjoittajamaiden välillä. Sopimuksen allekirjoittajia ovat
myös Bangladesh, Etelä-Korea, Papua Uusi-Guinea ja Sri Lanka.
Kaupan kehitys
Intian ulkomaankauppa 2006–2011 (mrd. USD)
2006
2007
2008
2009a
2010e
2011e
Tavaravienti
123,8
149,3
203,1
164,3
194,6
219,3
Tavaratuonti
184,9
231,0
323,9
268,4
321,8
364,1
Kauppatase
-61,2
-81,7
-124,5
-109,7
-127,3
-144,7
Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste
Intian kauppatase laski varainhoitovuonna 2008–2009 reilusta 124 miljardista 109 miljardiin dollariin.
Ulkomaankaupan rakenne
Intian tärkeimmät vientituotteet vuonna 2008–2009 olivat koneet ja laitteet, öljyjalosteet, jalo- ja korukivet sekä tekstiilit ja vaatteet.
Intian tärkeimmät tuontituotteet olivat varainhoitovuonna 2008–2009 öljy ja öljyjalosteet, elektroniikkatuotteet sekä kulta ja hopea.
Finpro
Intia
17 (58)
Kauppa Suomen kanssa
Lähde: Tullihallitus
Suomen vienti Intiaan on ollut nousujohteista 2000-luvun alusta lähtien. Tosin vuonna
2009 vienti laski lähes 80 miljoonalla eurolla. Myös tuonti Intiasta on kasvanut tasaisesti ja viime vuonna sen arvo oli 230 miljoonaa euroa.
Suomen vienti
Suomen vienti Intiaan 2009
Valmiit tavarat
5,2 %
Raaka-aineet,
polttoaineet
Kemialliset
4,7 %
aineet ja tuotteet
5,1 %
Valmistetut
tavarat
21,2 %
Koneet, laitteet
ja
kuljetusvälineet
63,7 %
Finpro
Intia
18 (58)
Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Intiaan 2009
SITC-nimike
milj. EUR
Osuus
Muutos
-12 %
1
76
Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
66,8
15 %
2
71
Voimakoneet ja moottorit
64,5
14
1
3
77
Muut sähkökoneet ja -laitteet
54,0
12
9
4
64
Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä
37,1
8
-29
5
72
Eri toimialojen erikoiskoneet
36,1
8
-45
6
67
34,5
8
6
7
74
Rauta ja teräs
Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja
laitteet
31,1
7
-39
8
75
Toimistokoneet ja atk-laitteet
20,6
5
48
9
87
Kojeet, mittarit yms.
17,1
4
15
10
68
Muut metallit
14,7
3
-56
10 tärkeintä yhteensä
376,3
84
Suomen koko vienti Intiaan
450,2
100
Lähde: Tullihallitus, muutos % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta
Suomen tuonti
Suomen tuonti Intiasta 2009
Elintarvikkeet ja
juomat
3,7 %
Raaka-aineet,
Valmiit tavarat
32,5 %
Koneet, laitteet
ja
kuljetusvälineet
15,7 %
polttoaineet
19,0 %
Kemialliset
aineet ja
tuotteet
10,5 %
Valmistetut
tavarat
18,6 %
Finpro
-15
Intia
19 (58)
Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Intiasta vuonna 2009
SITC-nimike
milj.
Osuus
Muutos
1
84
Vaatteet ja vaatetustarvikkeet
EUR
51,4
22
%
2
33
Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet
37,9
16
18 122
3
65
Tekstiilituotteet, pl. vaatteet
20,2
9
-20
4
78
Moottoriajoneuvot
10,2
4
21
5
69
Tuotteet epäjalosta metallista
10,1
4
-36
6
51
Orgaaniset kemialliset aineet
9,3
4
9
7
76
Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
7,2
3
-34
8
89
Muut valmiit tavarat
6,6
3
-22
9
5
6,1
3
0
10
54
Hedelmät ja kasvikset
Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset
tuotteet
5,9
3
39
10 tärkeintä yhteensä
164,8
72
Suomen koko tuonti Intiasta
230,4
100
-6
%
5
Lähde: Tullihallitus, muutos % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta
Ulkomaiset investoinnit
Ulkomaisten suorien investointien määrä on laskenut vuonna 2009 edellisvuodesta
Investoinnit keskittyvät palvelualalle
Intia on yrittänyt saada mahdollisimman paljon ulkomaisia suoria investointeja talousuudistuksen ensimmäisistä vuosista lähtien. Investointivirran kehitys on kuitenkin ollut
hidasta ja maahan on tullut vain murto-osa verrattuna Kiinaan meneviin ulkomaisiin
investointeihin. Vuoden 2009 investointien määrä oli 19,7 miljardia, mutta vuodelle
2010 ennuste on 26,5 miljardia dollaria.
Investointeja houkuttelevat valtavat, nopeasti kasvavat kulutusmarkkinat sekä kustannustehokas tuotantoympäristö. YK:n mukaan Intian väkiluku ohittaa Kiinan vuoteen 2028 mennessä.
Kulutustuotteiden osalta Intia on nopeassa kasvuvaiheessa. Vaikka keskimääräinen
ostovoima henkeä kohden on vielä alhainen, löytyy maasta jo tarpeeksi suuri ja riittävästi ostovoimaa omaava kuluttajakunta ulkomaisten yritysten tuotteille.
Suurimmat investoijamaat ovat Mauritius, USA ja Singapore. Tärkeimmät sektorit
ovat palvelut, tietokoneohjelmistot ja telekommunikaatio.
Finpro
Intia
20 (58)
Intia houkuttelee myös kustannustehokkaalla toiminta- ja tuotantoympäristöllä. Maassa on saatavilla runsaasti erilaisia raaka-aineita ja koulutettua, edullista työvoimaa.
Työvoimapula on alkanut esiintyä erityisesti IT-aloilla. Palkkakustannukset ovat kuitenkin nousussa, varsinkin IT-palvelualoilla ja teknisen koulutuksen saaneista ammattilaisista alkaa olla paikoin pulaa.
Intian hallitus on erityisesti 2000-luvulla uudistanut ulkomaisia suoria investointeja
koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. Nykyään ulkomaisia suoria sijoituksia voidaan tehdä useimmille teollisuuden ja palvelusektorin aloille. Ulkomaista omistusta on
rajattu muutamalla toimialalla ja eräitä toimialoja on edelleen suljettu ulkomaisilta investoinneilta. Lisenssejä tarvitaan investointeihin aloille, joilla on strategista, sosiaalista tai ympäristöllistä vaikutusta.
Intiassa päätöksenteko on hidasta ja toimeenpano vielä hitaampaa. Siksi yhä, lähes
20 vuotta uudistusten aloittamisesta, monet ulkomaiset yritykset kokevat Intian markkinat säännellyiksi ja vaikeiksi. Investointihalukkuutta heikentävät byrokratia ja korruptio. Suuria ongelmia tuottaa myös heikko infrastruktuuri ja maan 28 osavaltion erilaiset toisistaan poikkeavat säännöt ulkomaisten investointien kohtelusta.
Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat keskittyneet Intian eteläisiin ja läntisiin osavaltioihin
tai unioniterritorioihin, joissa on keskimääräistä vapaamielisempiä hallituksia. Näiden
kilpailuetuja ovat mm. vahvat kaupunkikeskittymät, ostokykyinen väestö, merkittävät
luonnonvarat ja strategisesti tärkeä sijainti rannikon läheisyydessä.
Erityistalousalueet
Erityistalousalueita määrittelevä laki tuli voimaan vuonna 2005. Vuoden 2008 lopulla
Intia oli hyväksynyt reilut 200 erityistalousaluetta (special economic zones, SEZ).
Toiminnassa oli 15 aluetta. Joidenkin lähteiden mukaan Intiassa ei olla enää perustamassa uusia vapaakauppa-alueita ja vanhoistakin koetetaan päästä eroon, koska
ne eivät ole kyenneet keräämään pääomaa eivätkä luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Yli puolet erityistalousalueista on perustettu IT-, bioteknologia- ja farmaseuttisen
tuotannon aloille. Huomattava määrä on myös jalokivi- ja koruteollisuuden käytössä.
Erityistalousalueet tarjoavat vientiyrityksille kustannustehokkaan tuotantoympäristön,
toimivan infrastruktuurin, vapautuksen tuontitulleista, veroetuuksia (mm. viiden vuoden täysi verovapaus) sekä helpotuksia Intian tiukkoihin työvoimalakeihin. Erityistalousalueen maa-alasta 35 prosenttia voidaan käyttää teolliseen toimintaan, lopuille 65
prosentille on rakennettava työntekijöille mm. asuntoja, ostoskeskuksia ja vapaaajanviettomahdollisuuksia.
Erityistalousalueille perustettavat tuotantoyritykset voivat olla joko ulkomaalaisenemmistöisiä yhteisyrityksiä tai 100 prosenttisesti ulkomaisessa omistuksessa olevia yhtiöitä.
Finpro
Intia
21 (58)
Erityistalousalueita on kritisoitu voimakkaasti Intian sisällä. Kritiikin kohteena on etenkin alueiden verovapaus, joka vastustajien mielestä heikentää valtion budjettia. Toiseksi merkittäväksi epäkohdaksi on nähty viljelymaan väheneminen, kun sitä luovutetaan erityistalousalueiden käyttöön. Alueiden keskikoko on noin 4,2 neliökilometriä.
Tavoitteena on kasvattaa alueiden kokoa, sillä pienillä alueilla ei ole toimintaedellytyksiä. Uusilla erityisalueilla saattaa olla ongelmia energian riittävyyden ja kuljetusyhteyksien kanssa.
Suomalaiset investoinnit ja yritykset
Intia-kiinnostus kasvaa kaiken aikaa suomalaisyritysten keskuudessa. Intiassa toimivat jo suuret ja keskisuuret yritykset, pienten yritysten aalto on nyt alkamassa. Intia
liiketoimintaympäristönä
kehittyy
koko
ajan,
mutta
on
yhä
haastava.
Hallitus koettaa edistää ja helpottaa ulkomaisia investointeja maahan mm. nopeuttamalla prosesseja, jotka kuitenkin vielä ovat yhä hitaat ja byrokraattiset.
Intiaan on tällä hetkellä etabloitunut yli 85 suomalaista yritystä, lisäksi noin 100 yritystä toimii paikallisen agentin tai edustajan kautta. Valmistavaa toimintaa Intiassa on
noin 40 suomalaisyrityksellä. Ensimmäiset suomalaisyritykset, mm Koneen hissitehdas ja Wärtsilä, rantautuivat Intiaan jo yli 20 vuotta sitten. Nokia on ollut Intiassa yli 10
vuotta. Nokian Chennain tehdas on Nokian suurin matkapuhelintehdas ja Nokialla on
Bangaloressa suuri tuotekehityskeskus. Nokia on vetänyt etenkin Chennain alueelle
useita suomaisyrityksiä ja sen vetovoima tuntuu myös muilla toimialueilla.
Suomalaisia yrityksiä on sijoittunut eniten Mumbain/Punen, Suur-Delhin, Bangaloren
ja Chennain alueilla. Suomalaiset yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 20 000 työntekijää.
Maailmanpankin ja IFC’n Doing Business vertailussa Intia on sijalla 132, mutta alueelliset erot prosesseissa ovat suuria ja byrokratian mutkikkuudesta huolimatta yrityksen
perustaminen onnistuu muutamassa kuukaudessa. Yrityksen ei kannata tuota prosessia opetella itse, vaan käyttää apuna asiantuntijoita. 100% ulkomaisomisteisen yhtiön voi perustaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikille toimialoille
Finpro
Intia
22 (58)
Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus
Lisätietoa toimialasta: Analyytikko Agnese Klavina-Kontkanen,
agnese.klavina-kontkanen@finpro.fi
Rakentaminen
Vuodelle 2009 rakennusalalle ennustetaan 5,4 % kasvuvauhtia.
Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on 6 %
Intian rakennusalalla on noin 300 000 yritystä, jotka työllistävät noin 30 miljoonaa
ihmistä.
Rakennusalan kasvulle on hyvät edellytykset. Näin nopeasti laajentuvan kansan
(ennustus 1,34 miljardia vuoteen 2018 mennessä) kysyntä kasvaa ja tarvetta tulee olemaan etenkin liikenneyhteyksiin ja tiloihin.
Parhaat mahdollisuudet löytyvät asuntoja tierakentamisessa.
Sekä lainsäädölliset, että osaavan työvoiman puutteet vaikuttavat negatiivisesti
alan kehittymiseen.
Hallitus aikoo panostaa uusien säännösten luomiseen ja näin houkutella yksityissektorin yrityksiä investoimaan infrastruktuuriin.
Alalla on minimaalinen uusimman teknologisen kaluston käyttö.
Ulkomaalaisilla yrityksillä on vahva asema kilpaillessaan suurista projekteista.
Asuntorakentaminen
Intiassa on pula asuintiloista. Asuintiloja tarvitaan sekä kaupungeissa että vähemmän
asutuilla alueilla. Tällä hetkellä tarvetta on noin 20 milj. uuteen asuntoon, varsinkin
edullisiin asuntoihin. Noin 50 miljoonaa ihmistä asuu kaupunkialueilla, jotka ovat niin
sanottuja slummeja. Hallitus aikoo parantaa tilanteen rakennuttamalla vuosittain 2
miljoonaa uutta asuntoa.
Intian rakennusalan kasvuvauhti vuosina 2004–2008 on ollut keskimäärin 17,3 prosenttia per vuosi. Maailmanlaajuinen talouskriisi, siihen liittyvä markkinoiden hiipuminen ja rajoitettu rahoitus tuovat uusia haasteita. Kasvuennuste vuodelle 2009 on 5,4
prosenttia.
Infrastruktuurirakentaminen
Intian infrastruktuuri on edelleen huono. Infrastruktuurin puutteellisuus vaikuttaa negatiivisesti maan taloudelliseen kehitykseen. Varsinkin satamat ja tiet ovat investointien tarpeessa. Juuri infrastruktuurin puutteellisuus estää Intiaa saavuttamasta Kiinan
Finpro
Intia
23 (58)
vertaisia kasvulukuja. Kehityshankkeiden jarruna on pitkään ollut julkisen sektorin varojen vähäisyys, joskin nykyisen pääministerin Manmohan Singhin johtama hallitus on
luvannut huomattavia investointeja mm. maantie- ja rautatiehankkeisiin. Hallituksen
viimeisimmässä viiden vuoden suunnitelmassa on määritelty 500 miljardin dollarin investoinnit infrastruktuuriin. Tästä 167 miljardia menee tilarakentamiseen, 92 miljardia
tierakentamiseen, 65 miljardia rautatierakentamiseen, 22 miljardia satamarakentamiseen ja 8 miljardia lentokenttärakentamiseen. Hallituksen mukaan tästä noin 30 prosenttia olisi yksityisiä investointeja. Tilanne voi kylläkin synkistyä. Maailmanlaajuinen
talouskriisin tuomat vaikutukset yksityissektoriin (etenkin vaikeutunut lainojen saaminen) tulevat vaikuttamaan myös hallituksen mahdollisuuksiin houkutella yksityissektorin investointeja.
Infrastruktuuri-investointien tarve vuosina
2007-2012 (%-osuus), yht. 320 mrd. USD
muut
12 %
lentokentät
3%
rautatiet
4%
satamat
4%
tiet
15 %
energia
62 %
Lähde: Fitch Ratings
Tieverkosto ei ole laajentunut yhtä nopeasti kuin ajoneuvojen lukumäärä ja tavaraliikenne. Noin 6,8 prosenttia väestöstä omistaa auton ja vuoteen 2012 mennessä tämä
luku kasvaa 9,3 prosenttiin. Noin 53 prosenttia tavaraliikenteestä kuljetetaan teitse.
Puolet maanteistä on päällystämättömiä. Teiden uudistukset ja päällystystyöt vaativat
suuria sijoituksia, jotta heikosta maantieverkostosta kärsivä kuljetusala pääsisi edes
tyydyttäviin tuloksiin.
Intian rautatieverkosto on maailman neljänneksi suurin. Rautatiet on yhä maan käytetyin kuljetusreitti sekä tavaroille (30,2 %) että matkustajille. Myös rautatiet tarvitsevat
lisää moderneja vaunuja, enemmän sähköistettyjä reittejä ja rata-kilometrejä.
Intiassa on 346 lentokenttää, joista kuusi palvelee kansainvälistä liikennettä. Nopeasti
kasvava liike- ja lomamatkustaminen vaatii lentokenttien modernisointia. Sekä kotimaiset että kansainväliset kentät tarvitsevat uutta kalustoa ja tekniikkaa terminaaleihin, uusia kuljetusvälineitä jne. Lentokenttähankkeet on avattu myös ulkomaisille sijoittajille.
Intiassa on 12 suurta ja noin 140 pientä tai keskisuurta satamaa. Isompia satamia
hallinnoi paikallishallituksen muodostamat konsortiot ja pienemmät ovat valtion virasFinpro
Intia
24 (58)
tojen hallinnoimia. Nykyinen satamainfrastruktuuri on riittämätön maan tavaraliikenteelle. Intian kokonaiskaupasta noin 11,2 prosenttia kulkee vesiteitse. Nykyinen kapasiteetti on ylitetty, mikä on johtanut tavarakuljetuksien myöhästymisiin. Rannikkoliikenne on kehittymässä. Maan merkittävimmät satamat ovat sijoitettu Chennaihin,
Cochiniin, Jawaharal Nehruun, Kandlaan, Kolkataan, Mumbaihin ja Vishakhapatnumiin. Uusia satamahankkeita on käynnistetty ja niissä on yksityistämisen jälkeen liiketoimintamahdollisuuksia myös ulkomaisille yrityksille.
Lyhyt katsaus Intian suurimpiin infrastruktuuriprojekteihin.
Suurimmat projektit
Arvo,
Projektin tila
mn $
Lentokentät
Chennai lentokentä, uusi terminaali
n/a
työt käynnissä
Sikkim lentokentä
54
sopimus
Thiruvananthapuram kansainvälinen lento-
n/a
sopimus
Krishnapatnam satama
161
n/a
Konttiterminaali Ennoren satama
n/a
n/a
kentän laajennus
Satamat
Dhamra satama, Orissa
57,22
työt käynnissä
Tiet ja sillat
Moottoritie, Maharashtra
340
sopimus
54 siltaprojektia, Maharashtra ja Gujarat
130
n/a
West Bengal-Gangtok moottoritie
361
n/a
Godavari joen silta, 2009–2012
190
Projekti julistettu 11/08
180
projektin ensimmäinen vaihe
Rautatiet
Chennai metro projekti
vahvistettu
Chennai Egmore-Madurai sähköistetty linja
n/a
työt aloitettu
Metro, Hyderabad
483
n/a
Logistiikka
logistiikka-ala tuottaa noin 13 % BKT:stä
Finpro
Intia
25 (58)
logistiikka-alalla toimii noin 80 yritystä
alalla on työllistetty noin 40 miljoonaa henkilöä mutta alan työvoiman osaaminen
vielä puutteellinen
sektori on kehittymätön
Intian logistiikan sektori on vielä kehittymätön, mikä johtuu poliittisesta ympäristöstä,
sektorin jakautumisesta ja hyvän perusinfrastruktuurin puutteesta.
Koneiden ja laitteiden valmistus
Teollisuustuotannon kasvua on viime vuosina leimannut epävakaus. Vaikka sääntelyä
on vähennetty, on raskas teollisuus edelleen suureksi osaksi valtionyhtiöiden hallussa. Kasvua vaikeuttavat edullisten lainojen puute ja yritysten kannalta hankala työlainsäädäntö. Valtionyhtiöt vastaavat suurimmasta osasta perusteräksen, kuparin,
sinkin ja lyijyn tuotannosta sekä noin puolesta alumiinin tuotannosta. Lisäksi valtionyhtiöillä on hallitseva asema laivanrakennuksessa, koneenrakentamisessa, kemianteollisuudessa ja paperintuotannossa.
Teollisuuden päätuotteita ovat teräs, alumiini, elektroniikka. Intia on yksi maailman
suurimmista skoottereiden, polkupyörien ja elektroniikkatuotteiden valmistajista.
Maassa on vahva pk-sektori.
Suuri ongelma on tehottomat ja kannattamattomat valtionyhtiöt, jotka ovat mittavan
saneerauksen tarpeessa. Yhtiöiden yksityistäminen on aloitettu.
Terästeollisuus on teollisuuspolitiikan tärkeimpiä alueita. Teräksen tuotannosta noin
40 prosenttia on keskittynyt muutamaan jättimäiseen tuotantolaitokseen. Mittava osa
tuotannosta tehdään 180 pienessä tehtaassa (käyttävät valokaariuuneja), joista valtaosa on yksityisiä. Terässektoria hallitsevat valtiollinen Steel Authority of India Ltd.
(SAIL), jolla on hallussaan noin 32 prosenttia raakateräksen tuotantokapasiteetista.
Toinen iso toimija on Tata-yhtymään kuuluva Tata Steel.
Intia lukeutuu maailman kymmenen suurimman teräksentuottajan joukkoon. Yhdysvaltojen uudet teräksen tuontitullit ovat kiristäneet kilpailua maailmanmarkkinoilla. Intian teräksen kulutuksen odotetaan nousevan 60 miljoonaan tonniin vuoteen 2010
mennessä. Terästeollisuus tarjoaa arviolta 10–15 miljardin dollarin investointimahdollisuudet vuoteen 2010 mennessä.
Elektroniikkateollisuuden arvo on noin 11 miljardia dollaria, tuotannon arvon odotetaan nousevan 62 miljardiin dollariin vuoteen 2010 mennessä. Tärkeimmät tuotantoalat ovat kulutuselektroniikka (arvo noin 3,9 mrd. USD), teollisuuselektroniikka (2,1
mrd. USD), tietokoneet ja serverit (1,4 mrd. USD), puhelinlaitteet ja verkkolaitteet (1,6
mrd. USD) ja elektroniikkakomponentit (1,6 mrd. USD). Tuotanto on suunnattu pääFinpro
Intia
26 (58)
asiassa kotimarkkinoille. Tutkimusyhtiö Gartner ennakoi, että Intian matkapuhelintuotanto kasvaa 107 miljoonaan puhelimeen vuodessa vuoteen 2011 mennessä. Vuonna
2006 puhelimia valmistettiin 31 miljoonaa.
Ulkomaiset suorat investoinnit ovat 100 prosenttisesti sallittuja alalla, poikkeuksia
ovat avaruus- ja puolustusteknologia. Intiassa on kulutuselektroniikan ja/tai puhelinlaitteiden valmistusta mm. seuraavilla yrityksillä: Nokia, Samsung, Texas Instruments,
Matsushita, Alcatel, LG, Siemens, Sharp ja Lenova. Suurista sopimusvalmistajista Intiassa toimivat mm. Elcoteq Network, Flextronics, Solectron ja Jabil Circuit. Nokia on
matkapuhelimien markkinajohtaja.
Ajoneuvoteollisuus on yksi Intian suurimmista ja nopeimmin kasvavista valmistusteollisuuden aloista. Ala avattiin ulkomaiselle investoinneille vuonna 1980. Alan liikevaihto on noin 19 miljardia dollaria, osuus bruttokansantuotteesta noin 2,8 prosenttia
ja osuus teollisuustuotannosta noin 5 prosenttia. Ajoneuvoteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti yli 10 miljoonaa ihmistä.
Vuonna 2006–07 uusia autoja myytiin 1,4 miljoonaa, noin 7,6 prosenttia enemmän
kuin edellisenä vuonna ja 69 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Intia on Aasian
kolmanneksi suurin automarkkina-alue Japanin ja Kiinan jälkeen.
Ajoneuvotuotannon odotetaan kasvavan 15 miljoonaan vuoteen 2010 mennessä.
Suurin kasvu tapahtuu henkilöautoissa sekä moottoripyörissä ja skoottereissa. Raskaat rekat ovat merkittävin kaupallisten ajoneuvojen lohkossa.
Moottoripyöriä ja skoottereita myydään noin kuusi kertaa henkilautoja enemmän. Intia
on hyvin hintaherkkä markkina-alue. Autonvalmistajat ovatkin satsanneet erittäin
edullisten henkilöautojen kehittämiseen. Intialaiset arvioivat ajoneuvotuotannon investointipotentiaaliksi 13 miljardia dollaria vuoteen 2011 mennessä. Intian autonvalmistus
on pirstaleinen.
Ajoneuvoteollisuuden tuotantoa hallitsee Suzuki intialaisen tytäryrityksensä Maruti
Udyogin kautta. Sen osuus tuotannosta oli 4,2 prosenttia varainhoitovuonna 2004–
2005. Marutin osuus markkinoista on kuitenkin pienenemässä. Muita tärkeitä valmistajia ovat Hyundai Motor, Tata Motor, Mahindra, Ashok Leyland, Bajaj, Hero Honda,
TVS Motors ja kansainväliset yritykset GM, Ford, Daimler Chrysler, Toyota, Honda ja
Volvo. Henkilöautojen tuotannosta menee yli 14 prosenttia vientiin. Varainhoitovuonna 2003–2004 henkilöautojen vienti kasvoi yli 80 prosenttia. Vientikohteita ovat naapurimaat, Itä-Afrikka ja itäisen Keski-Euroopan maat. Intia on maailman suurin maataloustraktorien, toiseksi suurin skootterien ja viidenneksi suurin pakettiautojen valmistaja.
Finpro
Intia
27 (58)
Energia-, ympäristö- ja metsäsektori
Lisätietoa toimialoista: Seniorianalyytikko Juha Wilén, juha.wilen@finpro.fi
Energiasektori
Intia kuluttaa energiaa maailman viidenneksi eniten, mutta energiankulutus
henkeä kohden on vielä hyvin alhainen
Pääosa sähköntuotannosta, -siirrosta ja -jakelusta on edelleen julkisen sektorin hallussa.
Sähköhuolto kaipaa runsaasti investointeja, mutta julkista sektoria vaivaa rahapula. Yksityiset investoinnit alalle onneksi kasvavat
Energia-alaa on avattu ulkomaisille sijoituksille vuodesta 1990 lähtien.
Polttoaineiden hankinta
Hiili
Intian todennetut hiilivarannot ovat noin 92 miljardia tonnia (tiedot vaihtelevat lähteittäin). Reservit ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen.
Hiili on kuitenkin huonolaatuista. Maassa oli 565 hiilikaivosta vuonna 2005. Suurinta
osaa niistä operoi Coal India Ltd. tytäryhtiöineen, jotka vastasivat noin 86 prosentista
tuotantoa. Yksityiset investoinnit hiilenkaivuun ovat olleet rajalliset. Hiili pysyy tärkeimpänä energianlähteenä vähintään 15 vuotta. Ala tarvitsee 30–40 miljardin dollarin
investointeja vuoteen 2015 mennessä mm. uuteen kaivos- ja rikastusteknologiaan ja
uusien hiiliesiintymien etsimiseen.
Öljy
Oil & Gas Journalin mukaan Intialla oli 5,6 miljardin barrelin todennetut öljyreservit
tammikuussa 2009. Luku oli Aasian-Tyynenmeren alueen toiseksi korkein Kiinan jälkeen. Intiassa tuotettiin noin 880 000 barrelia öljyä päivässä vuonna 2008. Tästä oli
raakaöljyä noin 650 000 barrelia. Maassa on yli 3600 toimivaa öljylähdettä. Öljyntuotanto on kasvanut hieman viime vuosina, mutta se ei ole pysynyt kysynnän nousun
tahdissa. Yhdysvaltain energiatietohallinto odottaa, että tuotanto laskee jonkin verran
vuonna 2009. Intiassa kulutettiin öljyä noin 3 miljoonaa barrelia päivässä vuonna
2008. Noin 70 prosenttia kulutetusta öljystä tuotiin ulkomailta. Valtionyhtiö Oil and Natural Gas Corporation (ONGC), joka tuottaa noin 80 prosenttia maan raakaöljystä ja
maakaasusta, on pyrkinyt lisäämään öljynetsintää ja tuotantoaan sekä voittojen kasvattamiseksi että Intian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi.
Öljytuotteiden markkinat ovat kolmen yhtiön, Indian Oil Corporationin, Bharat Petroleumin ja Hindustan Petroleumin hallussa.
Maakaasu
Finpro
Intia
28 (58)
Oil and Gas Journalin mukaan Intialla oli 38 biljoonan kuutiojalan todennetut maakaasureservit tammikuussa 2009. Yhdysvaltain energiatietohallinto arvioi, että maassa
tuotettiin noin 1,1 biljoonaa kuutiojalkaa kaasua vuonna 2007. Samana vuonna kulutus oli noin 1,5 biljoonaa kuutiojalkaa. Kulutuksen odotetaan kasvavan huomattavasti,
varsinkin siksi, että kaasua käyttävien sähkövoimaloiden määrä kasvaa. Sähköntuotanto ja lannoiteteollisuus kuluttavat noin kolmeneljäsosaa maakaasusta. Intia on ollut
maakaasun nettotuoja vuodesta 2004 lähtien. Maassa investoidaan voimakkaasti uusien kenttien etsimiseen ja infrastruktuuriin, mm. jakeluverkkoon ja LNG-satamaterminaaleihin.
Sähkö
Sähkönkysyntä
Intian sähkönkysyntä oli 107 gigawattia vuonna 2007. Nuclear Power Corporation of
India odottaa kysynnän kasvavan keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa ja
nousevan 532 gigawattiin vuonna 2032. Business Monitor International (BMI) toisaalta odottaa kysynnän kasvavan 7 prosenttia vuodessa vuodesta 2011 vuoteen 2018.
Sähkönkysyntä kasvaa nopean väestönkasvun ja talouskasvun vuoksi. BMI ennustaa, että väkiluku kasvaa 1,34 miljardiin vuonna 2018. YK ennustaa, että Intiasta tulee
maailman väkirikkain maa vuoteen 2025 mennessä. Nopea talouskasvu vaatii paitsi
enemmän sähköä myös luetettavaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa.
Vuonna 2006 sähkönkysyntä ylitti hankinnan (supply), ja Intian oli turvauduttava tuontiin. BMI ennustaa, että sähkönkulutus kasvaa 940 terawattituntiin vuonna 2009 ja
1221 terawattituntiin vuonna 2013.
Sähköntuotanto
Intian sähköntuotantokapasiteetti oli 147 gigawattia vuoden 2009 maaliskuussa.
Business Monitor International ennustaa, että sähköntuotanto kasvaa 870 terawattituntiin vuonna 2009 ja 1119 terawattituntiin vuonna 2013. BMI ennustaa myös, että
vuonna 2009 Intian sähköntuotannosta hiili vastaa 55,2 prosenttia, vesivoima 18,6
prosenttia ja maakaasu 16,2 prosenttia.
Hiilikäyttöiset sähkövoimalat synnyttävät yli puolet Intian sähköstä. BMI ennustaa, että hiilellä tuotetaan sähköä 480 terawattituntia vuonna 2009. Hiilen käyttö sähkötuotannossa kasvaa absoluuttisesti mitattuna huomattavasti lähivuosina, mutta osuus
koko tuotannosta pysyy suunnilleen samana.
Intiassa kulutettaneen maakaasua 15,28 miljardia kuutiometriä vuonna 2009 ja 19,21
miljardia kuutiometriä vuonna 2013. Maakaasun osuus sähköntuotannosta pysynee
16–17 prosentissa näiden vuosien välillä.
Finpro
Intia
29 (58)
Öljy pysyy melko merkityksettömänä energianlähteenä sähköntuotannossa. Sen
markkinaosuus laskenee hieman 4,1 prosentista, kun vain muutamia öljykäyttöisiä
voimaloita rakennetaan lähivuosina. Pitkällä aikavälillä vanhojen öljykäyttöisten voimaloiden muuttaminen kaasukäyttöisiksi merkitsee sitä, että öljyn osuus laskee entisestään.
Jotta Intian talous voi kasvaa 8 prosenttia vuodessa, maan täytyy tuottaa 500 megawattia sähköä viikossa seuraavien 25 vuoden ajan. Tätä tavoitetta ei voi saavuttaa
vain hiilen ja maakaasun avulla.
Intialla oli vuoden 2009 huhtikuun lopussa 4120 megawatin tuotantokapasiteetti ydinvoimaloissa. Kuudessa voimalakompleksissa oli yhteensä 17 reaktoria. Lisäksi oli rakenteilla 2660 MW kapasiteettia. Intia ei allekirjoittanut vuoden 1968 ydinsulkusopimusta ja testasi ydinasetta vuonna 1974. Tämän vuoksi ydinvoimaa käyttävät maat
määräsivät kiellon viedä ydinpolttoainetta Intiaan. Kielto purettiin Yhdysvaltojen esityksestä vuonna 2008. Ydinvoimayhtiöt ovat olleet viimeisen vuoden ajan hyvin kiinnostuneita maasta. Suunnitellut ja mahdolliset investoinnit ovat jopa 150 miljardin dollarin arvoiset Intian Economic Timesin mukaan. Esisopimusten mukaan maahan rakennetaan 10 000 megawattia uutta kapasiteettia ja lisäksi 60 000 megawattia on
suunnitteilla vuoteen 2032 mennessä. Intia on allekirjoittanut ydinvoimayhteistyösopimukset Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ranskan kanssa. Vuonna 2050 hallitus toivoo
ydinvoiman tuottavan 25 prosenttia sähköstä. Nyt osuus on vain pari prosenttia.
Vuonna 2005 Intia oli valjastanut vain 20 prosenttia taloudellisesti kannattavasta vesivoimapotentiaalistaan, kun osuus teollisuusmaissa oli yli 80 prosenttia. Intiassa oli
noin 3,5 prosenttia maailman vesivoimakapasiteetista vuoden 2009 alussa. Sitä paitsi
rakenteilla ja suunnitteilla on suuri määrä uusia vesivoimaloita. Vesivoima otettiin mukaan hallituksen Ultra-Mega Power Projectiin (UMPP) tammikuussa 2008. Toukokuussa 2008 hallitus ilmoitti, että se aikoo tuoda 40 000 MW vesivoimaa käyttöön
vuosien 2012 ja 2022 välillä. Vesivoimalla tuotettaneen sähköä 162 terawattituntia
vuonna 2009.
Uusiutuvien energialähteiden (pl. vesivoima) osuus sähköntuotannosta on muutama
prosentti. Osuutta halutaan kasvattaa. Intian teoreettinen aurinkosähkön tuotantokapasiteettipotentiaali on noin 600 gigawattia ja tuotantopotentiaali noin 5000 terawattituntia vuodessa. Aurinkosähkötuotannon nopea kasvu on epätodennäköistä korkeiden kustannusten vuoksi. Aurinkoenergialla lienee kuitenkin tärkeä merkitys pitkän
aikavälin energiapolitiikassa ja energianhankinnassa (supply). On potentiaalia myös
tuulienergialle ja jotain mahdollisuuksia biomassalle ja siitä saataville biopolttoaineille.
Intian hallitus julkaisi kesäkuussa 2008 suunnitelman, jonka mukaan uusiutuvat energianlähteet vastaisivat 20 prosentista energiankulutuksesta vuonna 2020. Hallitus
myös ilmoitti suunnitelmasta, jonka mukaan vuonna 2030 joka neljäs kilowattitunti
sähköä synnytettäisiin aurinko-, vesi-, tuuli- tai bioenergian avulla. Erityisiä rahoituslaitoksia on perustettu avustamaan rahoituksessa ja veroalennuksia on myönnetty.
Finpro
Intia
30 (58)
Sähköntuotannon kasvua, etenkin yksityissektorilla ja IPP (Independent Power Producer) -projekteissa, ovat varjostaneet lukuisat poliittiset, hallinnolliset ja taloudelliset
ongelmat. Itsenäisillä sähköntuottajilla on ollut vaikeuksia solmia polttoaineen hankintasopimuksia ja sopia myytävän sähkön hinnoista osavaltioiden sähkövirastojen (State Electricity Boards) kanssa.
Sähkönsiirto ja -jakelu
Intian sähkönsiirtoverkon pituus on lähes 6,5 miljoonaa kilometriä. Maassa on viisi
alueellista sähkönsiirtoverkkoa. Valtion omistama Power Grid Corporation of India
kehittää integroitua kansallista siirtoverkkoa voimistaakseen alueellisia verkkoja. Alueidenvälinen sähkönsiirtokapasiteetti oli 9,5 gigawattia vuoden 2005 lopussa. Sen uskotaan kasvavan 30 gigawattiin vuonna 2012.
Hävikki järjestelmässä on arviolta yli 30 prosenttia. Suuri osuus selittyy paitsi teknisillä
ongelmilla myös mittavalla varastamisella.
Vuonna 2006 noin kolme neljästä Intian kylistä oli kytketty verkkoon, mutta vain 44
prosenttia maaseudun kotitalouksista sai sähköä jatkuvasti. Valtion suunnittelukomitean mukaan 600 miljoonaa ihmistä on verkon ulkopuolella. Monilla kotitalouksilla on
käytössään dieselgeneraattorit ja kerosiinilamput. Energiapula vähentää tuottavuutta
ja hidastaa teollisuuden kehitystä. Ylittääkseen nämä haasteet hallitus aikoo tarjota
kaikille kansalaisille pääsyn sähköverkkoon vuonna 2012.
Ympäristösektori
Vaikka Intian bruttokansantuote ja yksityinen kulutus henkeä kohti ovat alhaiset,
maan 1,1 miljardia asukasta kuormittavat ympäristöä huomattavasti. Maaperä, joet ja
rannikkovedet ovat saastuneet monin paikoin. Kiinteän jätteen, jäteveden ja ilmansaasteiden määrät ovat kasvaneet nopeasti parikymmentä vuotta ja ne kasvavat jatkossakin teollisuuden ja yksityisen kulutuksen nopean kasvun myötä.
Ennen brittien siirtomaa-aikaa Intiassa kunnioitettiin luontoa ja sen kanssa haluttiin
elää sopusoinnussa. Siirtomaa-aikana ympäristöä säädeltiin vain parilla lailla, mutta
niitä toimeenpantiin tehokkaasti, ja saastemäärät kasvoivat hitaasti. Kun Intia itsenäistyi vuonna 1947, poliitikot ja virkamiehet käyttivät vain vähän aikaa ja verorahoja ympäristönsuojeluun. Tämä oli ymmärrettävää uudessa valtiossa, jonka hallintokoneistoa ja teollisuutta oli kehitettävä ja jossa valtaosa kansalaisista oli köyhiä.
Intian viranomaiset alkoivat laatia ympäristölakeja myöhään, ja niistä tuli puutteellisia.
Syntyi vesilaki (joka mainitsee jäteveden, mutta ei elintarvikejätteiden aiheuttamaa
saastumista), ilmalaki (ei mainitse saasteita, joita syntyy jätteidenpoltosta), ympäristönsuojelulaki vuonna 1986 (ei mainita kiinteää yhdyskuntajätettä), sekä luotiin rannikoiden sääntelyvyöhykkeet (ei mainita lahdelmiin dumpattua elintarvikejätettä) ja ekoherkät vyöhykkeet.
Finpro
Intia
31 (58)
Ympäristönsuojelulaki (Environment Protection Law) vuodelta 1986 on mahdollistanut
useiden määräysten antamisen. Näitä ovat Hazardous Waste Rules 1989, Biomedical
Waste Rules 1998, Rules for Recycled Plastics 1999, Fly Ash Notification 1999, Municipal Solid Waste (Management and Handling) Rules 2000, Battery Management &
Handling Rules.
Jätehuolto
Kiinteän yhdyskuntajätteen käsittelyä varten laadittiin säännöt vuonna 2000. Sääntö 4
määrää, että kunnanhallitukset ovat vastuussa sääntöjen toimeenpanosta ja infrastruktuurin kehittämisestä kiinteän jätteen keräämistä, varastoimista, lajittelua, kuljetusta, prosessointia ja loppusijoitusta varten. Sääntö myös vaatii, että kunnan tai jäteoperaattorin on haettava lupaa jätteidenkäsittely- tai sijoituslaitokselle osavaltion
saastumisasioiden lautakunnalta (State Pollution Boardilta) tai tarkoitukseen perustetulta komitealta. Ennen kuin nämä lautakunnat myöntävät luvan jätteenkäsittely- tai sijoituslaitoksen perustamiselle, on niiden kuultava muita virastoja. Näitä ovat mm.
osavaltion kaupunkikehitysministeriö (State Urban Development Board), kaupunkisuunnitteluministeriö (Town and Council Planning Department), ilmailuviranomainen
ja pohjavesilautakunta.
Yleinen vastuu sääntöjen toimeenpanosta suurissa kaupungeissa on osavaltion kaupunkikehitysministeriöllä. Lisäksi kyseisen piirikunnan piirituomarilla/varakomissaarilla
on yleinen vastuu sääntöjen toimeenpanosta omalla alueellaan. Pohjaveteen, ilmanlaatuun, kompostointiin ja jätteidenpolttoon liittyvien standardeiden noudattamista valvoo osavaltion saastumisasioiden lautakunta. Suurten kaupunkien ulkopuolella kiinteän jätteen käsittely on terveysvirkamiehen vastuulla. Häntä auttaa tekninen osasto.
Toiminta on usein työvoimaintensiivistä. 1000 asukasta palvelee 2-3 työntekijää.
Kunnanhallitukset käyttivät 5–25 prosenttia tuloistaan kiinteän jätteen käsittelyyn
vuonna 2004. Henkeä kohti rahaa käytettiin 75–250 rupiaa.
Vuoden 2007 maaliskuussa kiinteä jätettä syntyi päivittäin Delhissä noin 6000 tonnia,
Mumbaissa 5800 tonnia, Kolkatassa 4000 tonnia, Bangaloressa 2800 tonnia ja
Chennaissa 2675 tonnia. Associated Chambers of Commerce and Industry of Indian
(ASSOCHAM) tutkimuksen mukaan Delhissä keräys ja kierrätys ovat jääneet jälkeen
muista suurista kaupungeista. Siellä kerättiin ja kierrätettiin vain 62 prosenttia kiinteästä jätteestä, kun Mumbaissa, Bangaloressa ja Chennaissa osuudet olivat 86, 85 ja
80 prosenttia. Kolkatassa yhdyskuntajäte saatiin kerätyksi 90 prosenttisesti.
Delhissä oli vuonna 2007 noin 85 000 lumppuria, jotka keräsivät ja kävivät läpi yhteensä 900 tonnia jätettä päivässä. Nämä köyhät ihmiset säästivät kaupunginhallitukselta yli 250 miljoonaa rupiaa vuonna 2006.
Intian kaupunkien asukkaat tuottivat vuoden 2007 alussa 350–1000 grammaa kiinteää jätettä joka päivä. Kun väestö ja tulot kasvavat ja kertakäyttöajattelu lisääntyy,
määrät kasvavat. Suurten kaupunkien jäte on yleensä paperia, muovia, metallia, vaaFinpro
Intia
32 (58)
rallisia materiaaleja ja kasvijätettä. Kaupungeissa syntyi kiinteää jätettä noin 95 miljoonaa tonnia vuonna 2006. Määrä saattaa nousta 150 miljoonaan tonniin v. 2014.
Myrkyllisen elektroniikkajätteen määrä on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Kaatopaikoille ja luontoon on heitetty suuri määrä televisioita, radioita, stereoita,
tietokoneita ja jääkaappeja. 2000-luvun puolivälissä elektroniikkajätettä syntyi
150 000 tonnia vuodessa. Pelkästään Mumbaissa jätettä syntyi 19 000 tonnia vuodessa. Jäte on peräisin paitsi kotitalouksista myös yrityksistä, joita varsinkin Mumbaissa on runsaasti.
Elektroniikkajätteen turvallista käsittelyä, kierrätystä ja loppusijoitusta varten ei ole lakia. Intiassa on jo ilmennyt vakavia ympäristö- ja terveysongelmia. Kymmenet tuhannet yksityiset ihmiset keräävät romua, hajottavat sitä ja ottavat talteen lyijyn, elohopean, kadmiumin ja kromin myyntiä varten. Nämä metallit vahingoittavat aivoja ja munuaisia. Osa on karsinogeeneja, jotka tulevat ravintoketjuun ilman, veden ja maaperän kautta.
Ympäristöön pääsee lisäksi haitallisia kemikaaleja puolijohdesirujen valmistuksen yhteydessä. Eräät suuret elektroniikkatuotteiden valmistajat ja niiden alihankkijat saastuttavat jokia ja pohjavettä monilla haitallisilla kemikaaleilla. Intian tietotekniikkaministeriö ja ympäristöministeriö ovat tehneet vain vähän ongelman ratkaisemiseksi.
Intian jätehuolto on huonosti kehittynyt sekä lajittelun, keräyksen, käsittelyn että loppusijoituksen osalta. Syitä ovat viranomaisten välinpitämättömyys jätehuoltoa kohtaan
ja haluttomuus myöntää siihen riittävästi rahaa, päätöksentekojärjestelmän kehittymättömyys sekä verotulojen vähäisyys maan väkilukuun verrattuna. Lisäksi viranomaiset, julkiset jäteyhtiöt ja yksityiset operaattorit ovat valinneet väärää teknologiaa.
Väärällä teknologialla tarkoitetaan sitä, että käytetään ajoneuvoja ja muita koneita,
jotka ovat peräisin muilta toimialoilta ja joita ei ole tarkoitettu nimenomaan jätteiden
kuljettamiseen ja käsittelyyn. Ajoneuvoja säilytetään usein paljaan taivaan alla niin,
että ne ovat alttiita auringon ja sateiden rasitukselle ja käyttöikä lyhenee.
Jätehuollon työvoimakustannukset ovat suhteettoman suuret: noin 90 prosenttia kokonaismenoista on henkilöstömenoja. Suuri osa työvoimasta hoitaa jätteiden keräystä. Koska monet kansalaiset ovat välinpitämättömiä yleisen siisteyden ja hygienian
suhteen, kotitalousjätteet ja muut roskat heitetään turhan usein kaduille jäteastioiden
viereen. Tällöin keräystyö vaikeutuu ja kustannukset nousevat.
Joissakin Intian kaupungeissa yhdyskuntajäte kaadetaan käsittelemättömänä kaupunkien laidoille tai niiden ulkopuolella oleviin kyliin, kaatopaikkojen ja harvalukuisten
käsittelylaitosten ulkopuolelle. Joskus syynä on yksittäisten työntekijöiden välinpitämättömyys, mutta esimerkkejä on myös poliisisaattueen turvaamista kuljetuksista,
joissa jäte on viety köyhien asuinalueelle näiden vastuksesta huolimatta.
Finpro
Intia
33 (58)
Intian jätehuoltojärjestelmä on heikosti suunniteltu ja operoitu, ja järjestelmän eri osien välillä on huono koordinaatio. Viranomaiset ovat kuitenkin heräämässä ongelmaan, ja ulkomaista teknologiaa ja taito-tietoa on hankittu sen korjaamiseksi.
Vesi- ja jätevesihuolto
Intiassa on pulaa puhtaasta käyttövedestä. Syitä ovat
suuri väkiluku ja sen nopea kasvu
sadeveden huono talteenotto: Intian vuotuinen sademäärä on 1150 milliä, mikä on maailman toiseksi suurin Brasilian jälkeen. Kuitenkin vain neljäsosa
vedestä pysyy maaperässä ja kolmeneljäsosaa valuu meriin. Talteenoton
heikkoutta selittää osittain se, että puolet sademäärästä tulee 15 päivässä
vähäiset pohjavesivarannot: metsähakkuut ja ylilaiduntaminen kuluttavat
maaperää ja estävät veden imeytymisen siihen.
vähäiset varastointialtaat
pohjaveden liikakäyttö
saastuttavien aineiden kaataminen vesistöihin
enemmän vettä tarvitsevien kasvilajikkeiden viljely
veden haihtuminen suurista varastoaltaista
Noin 85 prosentilla kaupunkiväestöstä on pääsy juomaveteen, mutta vain 20 prosenttia juomavedestä täyttää terveys- ja turvallisuusmääräykset. Vuonna 2050 arviolta
puolet Intian väestöstä elää kaupungeissa, ja niiden vesihuolto käy entistä vaikeammaksi. Vedenjakelu on jakaantunut hyvin epätasaisesti. Kulutus vaihtelee 3 litrasta 16
litraan päivässä riippuen kaupungista ja ihmisen ekonomisesta asemasta.
Jokien vesi virtaa suurelta osalta meriin, eikä sitä saada riittävästi talousvedeksi. Yksi
syy heikkoon hyödyntämiseen on se, että 90 prosenttia jokien virtaamasta tapahtuu
neljän kuukauden aikana.
Vuonna 2005 Intian patoaltaat ja muut suuret vesivarastot pystyivät varastoimaan
vain 200 kuutiometriä henkeä kohti. Yhdysvalloissa ja Australiassa, jossa vuotuiset
sademäärät ovat pienemmät, luvut ovat yli 5000 kuutiometriä. Etelä-Afrikassa, Meksikossa, Marokossa ja Kiinassa voidaan varastoida noin 1000 kuutiometriä henkeä
kohti. Intiassa pystyttiin varastoimaan vain n. 30 päivän sademäärä, kun kehittyneimpien maiden kuivien alueiden jokialtaisiin voitiin saada 900 päivän sademäärä. Varastoinnin tarve kasvaa, koska globaalilla ilmastonmuutoksella uskotaan olevan mittavat
vaikutukset Intiaan. Länsi-Himalajan jäätiköt todennäköisesti sulavat nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, mikä lisää Pohjois-Intian jokien virtaamaa. Sademäärien
vaihtelut lisääntyvät lähes koko maassa.
Intian vesi-infrastruktuurin kehittäminen on ollut keskushallituksen ja osavaltioiden
hallitusten tiukassa johdossa. Lähestymistapa on ollut rakennustekninen. Huoltoa,
operointia ja johtamista koskevat kysymykset ovat jääneet taka-alalle. Poliitikot ja virFinpro
Intia
34 (58)
kamiehet omaksuivat maan itsenäistymisen jälkeen hallinta- ja valvontafilosofian, jossa vedenkäyttäjät nähtiin alamaisina eikä kumppaneina tai asiakkaina. Vesiviranomaisilla on Maailmanpankin mukaan vieläkin melko vähän kiinnostusta ihmisten
osallistumiseen, kannustimiin, läpinäkyvyyteen, yksityisten sijoittajien alalletuloon, kilpailuun, vastuullisuuteen, ympäristönlaatuun ja toimintojen rahoittamiseen.
Viranomaiset ja vesilaitokset eivät pysty tarjoamaan tarpeeksi vettä, varsinkaan puhdasta vettä kotitalouksille ja yrityksille. Tariffit ovat alhaiset, mikä on lyhyellä aikavälillä hyvä asia käyttäjien kannalta, mutta kun vesilaitokset eivät saa tarpeeksi rahaa
operointiin ja huoltoon, investoinneista puhumattakaan, käyttäjätkin kärsivät. Koska
vedestä on pulaa ja siitä peritään liian vähän, on syntynyt korruptiota. Työvoimaa on
kymmenen kertaa niin paljon kuin länsimaissa tuotannon tasoon verrattuna. Suurin
osa budjetista menee hallintokoneiston pyörittämiseen, ei infrastruktuuriin tai palveluihin. Lisäksi rahaa kuluu sähköntuotantoon, kasteluun ja köyhille ihmisille myönnettäviin vesitukiaisiin (joita kieltämättä tarvitaan) vesihuollon kehittämisen sijaan.
Koska julkinen vesihuolto ei toimi riittävän hyvin, intialaiset käyttävät muita keinoja talousveden saamiseksi. Useilla Intian alueilla on akvifereja eli pohjavesivarastoja, ja
monet niistä ovat helposti hyödynnettävissä porakaivon avulla. Vuonna 2005 oli
asennettu 20 miljoonaa kaivoa. Lukuisat ihmiset saavat tai ostavat vettä omasta, sukulaistensa, ystäviensä tai kaupallisten yrittäjien kaivoista. Yksityisten kansalaisten
väliset epäviralliset vesimarkkinat ovat huomattavat.
Kaupunkien keskiluokka on oppinut selviytymään epäsäännöllisen vedensaannin ja
usein likaisen veden kanssa. He ovat hankkineet koteihinsa vedenpuhdistuslaitteita ja
varastointitankkeja, he ostavat yrittäjiltä vettä juomiseen (pullovesi) ja peseytymiseen
ja ovat pientaloalueilla poranneet omia kaivoja pohjaveden saamiseksi. Vaikka kustannukset ovat suuret, esim. Delhissä kuusi kertaa korkeammat kuin keskimääräinen
maksu vesilaitokselle, tämä kelpaa keskiluokalle. Kaupunkiköyhälistön tilanne on paljon huonompi. He ovat hyvin riippuvaisia yksityisistä vedenmyyjistä, jotka veloittavat
korkeaa hintaa tarjoamastaan pohjavedestä. Vuonna 2005 noin 80 prosenttia kotitalouksien vedestä tuli pohjavedestä.
Intian teollisuus tarvitsi noin 30 miljardia kuutiometriä vettä vuonna 2005. Hallitus arvioi vuonna 2006, että määrä kasvaa 120 miljardiin kuutiometriin vuonna 2025. Teollisuus on selvinnyt omilla ratkaisuillaan. Vettä otetaan lähinnä pohjavesivarastoista.
Jos näitä ei ole tai ne ovat tyhjentyneet, yritykset turvautuvat kalliisiin vaihtoehtoihin,
joita ovat esim. jäteveden käsittely käänteisellä osmoosilla ja meriveden desalinaatio.
Maatalouden kastelussa pohjavedellä oli 50 prosentin osuus vuonna 2005.
Kansalaisten ja yritysten oma-aloitteinen toiminta on jossain mielessä ollut menestys.
Intiaan on noussut tuhansia kaupunkeja, ja maataloustuotanto on kasvanut valtavasti
itsenäistymisen jälkeen. Monet ajattelevat, että intialaiset ovat rämpineet eteenpäin
Finpro
Intia
35 (58)
melko hyvin ja rämpivät jatkossakin aika hyvin. Tämä tyytyväisyys on kuitenkin vaarallista, koska se perustuu kolmelle virheelliselle olettamukselle: 1) pohjavettä on rajattomasti, 2) ympäristön kuormittuminen (ml häviävät kosteikot sekä saastuneet joet
ja pohjavesivarastot) eivät vakavasti rajoita ihmisten toimintaa ja 3) järjestelmän rahoitusvastattavat voivat kasvaa rajattomasti.
Veden omatoimisen hankinnan malli ei ole kestävä. Intian kansallinen vesikomissio
on ennustanut, että vuonna 2050 vedenkysyntä ylittää kaikki käytössä olevat tarjontalähteet. Vuonna 2005 noin 15 prosenttia pohjavesivarastoista oli kriittisessä tilassa.
Osuus nousee 60 prosenttiin vuonna 2030, jos muutosta ei tapahdu. Noin 15 prosenttia Intian elintarvikkeista tuotettiin käyttämällä pohjavettä. Koska varastojen tyhjentyminen keskittyy moniin tiheästi asuttuihin ja taloudellisti merkittäviin alueisiin, jatkuvan
rämpimisen potentiaaliset sosioekonomiset seuraukset ovat mittavat.
Monet yritykset ovat ottaneet käyttöön vedenkierrätysjärjestelmiä niukkuuden vuoksi.
Uudet lait, joukkoviestintävälineiden paine ja ihmisten huoli vedenpuhtaudesta ovat
saaneet yritykset asentamaan vedenkäsittelylaitteita. Vedenkulutus on kasvanut mm.
elintarvike-, tekstiili-, lääke-, kemian- ja sähköteollisuudessa.
Jätevesi
2000-luvun puolivälissä Intiassa oli 231 jätevedenpuhdistamoa yhdyskuntien vesiä
varten ja 38 oli rakenteilla. Puhdistamoja on liian vähän tarpeisiin nähden. Vuonna
2005 kaupungeissa syntyi noin 29 miljardia litraa jätevettä, mutta puhdistuskapasiteetti oli vain noin 6 miljardia litraa. Runsaat 300 yli 100’000 ihmisen kaupunkia oli
täysin ilman viemäreitä. Lisäksi 467 kaupunkia, joiden väkiluku oli 50’000-100’000,
kärsi samasta ongelmasta. Kaupungeissa, joissa on viemäriverkosto, verkosto ja
puhdistuslaitteet ovat huonossa kunnossa, ja niitä käytetään tehottomasti. Huolto ja
korjaus ovat vähäistä. Viemäriverkkoa pitäisi laajentaa, jotta kasvavan väestön vedet
saataisiin puhdistamoon.
Teollisuusvesiä puhdisti 88 laitosta 2000-luvun puolivälissä. Nämä käsittelivät noin
10 000 tehtaan vedet, ja kapasiteetti oli 540 miljoonaa litraa päivässä.
Vedenkäsittelystä
Vedenkäsittely siirtyy asteittain kemiallisesta käsittelystä ja demineralisaatiosta kalvoteknologiaan. Monet suuret käyttäjäsegmentit, kuten öljynjalostamot ja sähkövoimalat
edelleen käyttävät demineralisaatioteknologiaa. Jäteveden kierrättämisestä on tulossa yhä suositumpaa.
Vedenkäsittelylaitteita valmistavat intialaiset yritykset ovat melko hyvin vakiintuneita ja
hintakilpailukykyisiä. Vuonna 2005 arvioitiin, että Intiassa valmistetut laitteet ovat noin
30 prosenttia halvempia kuin tuontilaitteet korkeiden tullimaksujen vuoksi. Intialaisilla
yrityksillä on kuitenkin rajalliset kyvyt vedenkäsittelylaitosten teknologiassa ja suunnitFinpro
Intia
36 (58)
telussa. Tämän vuoksi ulkomaisilla yrityksillä on joitain mahdollisuuksia tarjota teknistä konsultointia sopimusteitse tai yhteisyritysten kautta.
Vedenkäsittelysegmentti on hyvin fragmentoitunut ja järjestäytymätön. On suuria (koti- ja ulkomaisia) yrityksiä, keskikokoisia ja yli 500 pientä yritystä.
Metsäsektori
Metsätalous
Hieman yli 20 prosenttia Intian maapinta-alasta on metsän peitossa. FAO:n mukaan
metsää oli noin 64 miljoonaa hehtaaria vuonna 2005. Siitä 59 prosenttia oli tiheää
metsää, 40 prosenttia avometsää ja yksi prosenttia rannikon mangrovemetsää.
Metsänomistus keskittyy julkiselle sektorille. 65 prosenttia on suoraan keskushallituksen hallinnossa. 27 prosenttia on yhteisöjen ja alkuperäiskansojen hallussa mutta kuitenkin pitkälti hallituksen kontrollissa. Vain kahdeksan prosenttia metsämaasta on yksityisten kansalaisten tai suurten metsäyhtiöiden omistuksessa. Julkisen omistuksen
osuus on hyvin suuri verrattuna moniin muihin kehitysmaihin. Valtiolla ja osavaltioilla
on metsäohjelmia.
Vuonna 2004 Intiassa oli vain 74 kuutiometriä puuta hehtaarilla, kun muissa kehitysmaissa luku oli 113 kuutiometriä. Lisäksi puumäärä kasvoi vuosittain vain 0,7 kuutiometriä hehtaarilla, kun maailmanlaajuinen keskiarvo oli 2,1 kuutiometriä. Alhaisen
tuottavuuden syitä: ihmiset poistavat metsästä biomassaa, jota ei kierrätetä maanravinteeksi, viljelymaan ala kasvaa, tulipalot ja liikahakkuut. Viimeisten vuosikymmenten
aikana noin 40 prosenttia metsästä on heikentynyt jonkin verran. Tiheistä metsistä on
tullut avometsää tai kitukasvuisten puiden ja pensaiden alueita. Vuodesta 1950 vuoteen 2005 menetettiin noin 4,5 miljoonaa hehtaaria metsää. Puolet metsistä on alttiita
tulipaloille.
Puunjalostusteollisuus
Intian paperiteollisuuden liikevaihto oli arviolta 5,95 miljardia dollaria varainhoitovuonna 2007/2008. Valtio sai alalta 0,69 miljardin dollarin verotulot. Paperiteollisuus työllisti suoraan n. 120 000 henkeä ja välillisesti 340 000 henkeä.
Paperitehtaat käyttävät useita raaka-aineita: puuta, bambua, kierrätyskuitua, bagassia, vehnän olkea, riisinkuoria jne. Noin 35 prosenttia käyttää kemiallista massaa, 44
prosenttia kierrätyskuitua ja 21 prosenttia maatalouden jäännöstuotteita.
Paperiteollisuuden vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 9,3 miljoonaa tonnia. Paperin ja pahvin tuotanto oli arviolta 7,6 miljoonaa tonnia varainhoitovuonna 2007/2008
(1.4.–31.3.) Indian Paper Manufacturers Associationin mukaan paperin kulutus vuositasolla oli kokonaisuudessaan arviolta 8,86 miljoonaa tonnia ja henkeä kohti arviolta
8,3 kilogrammaa joulukuussa 2008. Paperin kulutus on kasvanut viime vuosina n. 6–7
Finpro
Intia
37 (58)
prosenttia vuodessa. Varainhoitovuonna 2015–2016 kokonaiskulutus kasvanee 13,95
miljoonaan tonniin. Kysynnän kasvuun vastaamiseksi kotimaiset ja ulkomaiset yritykset perustavat uusia tehtaita ja ostavat vanhoihin uusia paperikoneita.
Maailmanpankin mukaan Intiassa oli 406 massa-, paperi- ja kartonkitehdasta vuonna
2005. I Love India -verkkosivuston mukaan maassa oli 515 paperi- ja pahvitehdasta
vuonna 2007. Indian Paper Manufacturers Associationin mukaan paperitehtaita oli
noin 600 kpl vuoden 2008 maaliskuussa.
Intiassa on paperitehtaiden lisäksi paljon sahalaitoksia ja muita puunjalostuslaitoksia.
Suurin osa Intian puunjalostusyrityksistä on pieniä, mutta joukossa on myös keskikokoisia ja suuria toimijoita.
Teollisuustilasto vuodelta 2005
Segmentti
Tuotantoyksiköiden määrä
Pienten yksiköiden
osuus tuotannosta, %
Massan, paperin ja pahvin
406
66
506
80–90
Sahalaitokset
23 000
82
Tulitikkutehtaat
12 000
82
98
25
valmistus
Puupaneeleiden valmistus
Ovi- ja puuntyöstötehtaat
Lähde: Maailmanpankki 2005
Massa- ja paperiteollisuuden huolenaiheita ovat hyvälaatuisen kuidun heikko saatavuus, tehtaiden epätaloudellinen koko, monien tehtaiden teknologian vanhentuneisuus ja ympäristön saastuminen. Raaka-ainepula, etenkin tukkipula, vaivaa myös
muuta puunjalostusteollisuutta. Lisäongelma ovat puutteelliset johtaminen ja tekniset
taidot, etenkin sahoissa.
Finpro
Intia
38 (58)
Life Sciences ja elintarvikesektori
Lisätietoa toimialasta: Analyytikko Niina Touré, niina.toure@finpro.fi
Intian terveydenhuoltosektori on suhteellisen kehittymätön ja jopa noin 60 prosenttia
väestöstä elää ilman perusterveydenhuoltoa. Terveydenhuollon budjetti on minimaalinen. Köyhät sairaat jäävät joko kokonaan hoitamatta tai ovat äärimmäisen vähin varoin rahoitetun julkisen hoidon armoilla.
Toisaalta kasvava keskiluokka, kaupungistuminen sekä korkeampi eliniänodote luovat paineita uusien ja kattavimpien terveydenhuoltopalveluiden kehittämiselle. Tästä
johtuen Intian terveydenhuoltomarkkinat ovat maailman nopeimmin kasvavat.
Kasvu on nyt noin 13 prosenttia vuodessa, mutta seuraavien 4-5 vuoden aikana sen
odotetaan kiihtyvän 15 prosentin vuosivauhtiin. Intian hallitus arvioi terveydenhoitopalveluiden arvon nousevan nykyisestä 34 miljardista 40 miljardiin dollariin vuoteen
2012 mennessä. Tuolloin osuus bruttokansantuotteesta olisi 8,5 prosenttia.
Terveydenhoitosektori on tuloilla mitattuna Intian toiseksi suurin palveluala ja toiseksi
suurin palvelutyöllistäjä koulutussektorin jälkeen. Yksityisten palveluntarjoajien osuus
markkinoista on noin 63 prosenttia.
Terveydenhoitopalvelut
60 % väestöstä on vailla terveydenhuoltoa
Yli 11 500 sairaalaa, joista 75 % julkisia
Diabetesta sairastaa 16 % väestöstä
Intia jatkaa ponnistelujaan pystyäkseen tarjoamaan asianmukaisia terveydenhuoltopalveluita nopeasti kasvavalle väestölle. Intian uskotaan ohittavan Kiinan väestömäärän vuoteen 2050 mennessä. Väestö osoittaa myös merkkejä ikääntymisestä kasvaneen elintason myötä. Nämä väestötieteelliset muutokset muuttavat ja lisäävät Intian
tarvetta kehittää uusia terveydenhoitopalveluita.
Raju muutos elintavoissa näkyy myös kansanterveydessä. Keski- ja yläluokkien vyötärönympäryksen suureneminen ja elintapasairaudet kuten diabetes, ovat hyvin vakavia ja yleisiä ongelmia Intiassa. Väestöstä jopa 16 prosenttia sairastaa diabetesta.
Myös HIV-tartuntoja (2,5 miljoonaa) on paljon samoin kuin verenpainetautia ja syöpää
sairastavia ihmisiä. Terveydenhuollon painopiste onkin siirtymässä yhä enemmän
ennaltaehkäisevään hoitoon ja tästä johtuen kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia
Intian markkinoilla on mm. terveydenhoidon neuvonnan, ennaltaehkäisyn ja telelääketieteen aloilla.
Finpro
Intia
39 (58)
Terveydenhoitopalveluista vastaavat sekä julkinen että yksityinen sektori, mutta jälkimmäinen on kehittynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana kun taas
julkinen on hyvin alkeellisella tasolla. Yksityinen sektori kattaa yli 65 prosenttia perusterveydenhuollosta ja yli 40 prosenttia sairaaloista. Julkinen sektori sitä vastoin tuottaa peruspalveluita pääasiassa köyhälle maaseutuväestölle, eli suurimmalle osalle
koko väestöä. Sitä pidetään kuitenkin tehottomana ja se kärsii ennen kaikkea riittämättömistä henkilöstöresursseista, puutteellisista tiloista ja laitteista.
The Federation of Indian Chambers of Commerce and Industry, FICCI:n mukaan tarvittaisiin 200 miljardin dollarin investoinnit seuraavien viiden vuoden aikana, jotta Intian terveydenhuoltokriisi voitaisiin ratkaista. FICCI:n tekemän tutkimuksen mukaan 72
prosenttia väestöstä asuu maaseudulla, mutta 80 prosenttia lääkäreistä, 75 prosenttia
poliklinikoista ja 60 prosenttia sairaaloista on suurissa kaupungeissa. Tästä johtuen
maaseutuväestön on lähes mahdotonta saada tasokasta terveydenhuoltoa, jos saavat sitä ollenkaan.
Sairaaloita lasketaan olevan noin 11 500 ja niistä kolme neljäsosaa on julkisia. Tarve
uusille terveydenhuoltoa tarjoaville tiloille on suuri. Intian hallitus on asettanut tavoitteeksi 74 150 terveydenhuoltoyksikköä miljoonaa asukasta kohden, mutta tällä hetkellä niitä on vain puolet tavoitemäärästä. Myös muista alan yksiköistä on pula; 11
osavaltiossa ei ole laboratorioita lääketestaukseen, suurimmassa osassa terveydenhuollon toimipisteistä on liian vähän työvoimaa ja laitteet ovat pääosin vanhoja.
Yksityisellä puolella Apollo on suurin terveydenhuoltopalveluiden tarjoaja koko Aasiassa. Intiassa sillä on 39 sairaalaa, joissa toimii mm. kardiologian erikoisyksikkö.
Apollo on myös pioneeri Intian maaseudulla tehdyissä telelääketiedettä hyödyntävissä hankkeissa 1900-luvun lopulla.
Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet)
Noin 150 yritystä, jotka myyvät diagnostiikkalaitteita
14 000 diagnostiikkalaboratoriota
Tuonnin osuus 85 %
Diagnostiikan ja patologian osuus on koko Intian terveydenhuoltomarkkinasta noin 2
prosenttia, mutta sen odotetaan kasvavan 15–20 prosentin vuosivauhtia. Nopean
kaupungistumisen myötä uusia kaupunkisairaaloita rakennetaan ja niissä tarvitaan
luonnollisesti uusia laitteita ja palveluja.
Diagnostiikka-alalla toimii noin 150 intialaisyritystä, joista viitisenkymmentä voisivat
tehdä yhteistyötä suomalaisten kumppanien kanssa. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että diagnostisten tuotteiden markkinoillepääsyllä on monia käytännön vaatimuksia: tuotteiden on oltava edullisia ja helppokäyttöisiä myös huonoissa hygieniaoloissa.
Finpro
Intia
40 (58)
In-vitro diagnostiikkamarkkinat ovat kehittyneet tuntuvasti viime vuosien aikana. Se
muodostaa noin 38 prosenttia koko lääkintälaite- ja diagnostiikkasektorista ja sen
suuruudeksi arvioitiin 330 miljoonaa dollaria varainhoitovuonna 2008–2009.
Lääkintälaitteiden saralla Intia tarjoaa sijoitusmahdollisuuksia nimenomaan laboratorio- ja diagnostiikkalaitteissa. Lääketieteellisten laitteiden kohdalla tuonnin osuus on
jopa 85 %. Erityisesti on kysyntää ultraäänilaitteista ja liikuteltavista röntgenlaitteista.
Toisaalta taas halvat tuotantokulut, vahva tekniikka- ja IT osaaminen tekevät Intiasta
ihanteellisen paikan valmistaa lääkintälaitteita. Paikallista teollisuuskasvua tosin rajoittaa korkea verotus. Valmistusvero on 16 % ja IVA 12.5 %. Verojen alentamista on
ajettu Associated Chambers of Commerce and Industry of India, ASSOCHAM:in toimesta, mutta on hyvin epätodennäköistä, että asiaan olisi tulossa muutosta.
Medical Devices and Diagnostics Suppliers of India, AMDSI:n mukaan kotimaisen
osaamisen ja tuotannon tehostaminen johtaisi säästöihin. Organisaatio uskoo, että
esim. magneettilaitteiden hinta olisi vain neljäsosa tuontilaitteiden hinnasta. Myös kotikäyttöisiä glukoosimittareita voitaisiin valmistaa Intiassa. Näiden osalta AMDSI näkee tulevaisuudessa hurjan säästön, koska niiden pääkäyttäjien, diabeetikkojen, määrä on jo nykyisellään erittäin suuri. Intian lääkemarkkinoiden arvo oli noin 6,3 miljardia
dollaria vuonna 2005.
Bioteknologia ja lääkkeet
Markkinakoko 14 miljardia dollaria, 1,5 % BKT:sta
3 250 lääkevalmistajaa, joista 250 suuria
Pääasiassa rinnakkaislääkkeiden valmistajia
Lääketeollisuus työllistää 460 000 ihmistä
Väestön vaurastuminen ja lääkäripalvelujen käytön kasvu vauhdittavat erittäin voimakkaasti myös lääkemarkkinoiden kasvua. Intian lääkemarkkinat ovat Aasiassa
kolmanneksi suurin Kiinan ja Japanin jälkeen. Lääkemarkkinoiden arvo oli noin 14,2
miljardia dollaria vuonna 2008. Kasvua edellisvuoteen oli 12 prosenttia. Konsulttitoimisto McKinseyn arvion mukaan Intia nousee vuoteen 2015 mennessä maailman 10
suurimman lääkemarkkinan joukkoon. McKinsey arvioi, että vuonna 2015 Intian lääkemarkkinoiden arvo olisi noin 20 miljardia dollaria. Kaikkein nopeimmin kasvaa elintasosairauksien (mm. diabetes) hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden markkinat. Intiassa
on arvioiden mukaan jo nyt maailman eniten diabetesta sairastavia ihmisiä. Määrän
arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 46 miljoonaan nykyisestä 31 miljoonasta.
Finpro
Intia
41 (58)
Intiassa on reilusti yli 3 000 lääkevalmistajaa, joista suurin osa on rinnakkaislääkkeiden valmistajia. Rinnakkaislääkkeet muodostavat noin 75 prosenttia lääkemarkkinasta, koska ne ovat huokeampi hintaisia ja siten myös maaseutuväestön saatavilla.
Merkittävä osuus Intian rinnakkaislääkemarkkinasta koostuu laittomista valmisteista
johtuen maan löyhästä patenttilaista. Muutosta on kuitenkin tapahtunut ja viime vuosien aikana Intia on alkanut valmistaa rinnakkaislääkkeitä vientiin. Business Monitor
International, BMI uskookin, että Intian lääketeollisuus hyötyy finanssikriisistä. Lääkkeiden kehittäminen on kallista, mutta valmistus yleensä halpaa. Koska kehittyneet
maat pyrkivät kontrolloimaan terveydenhuoltokulujaan, ne ostavat enenevissä määrin
halpoja lääkkeitä muualta. Intia paransi lääkkeiden patentointimahdollisuuksia vuonna
2005, jonka jälkeen investoinnit ovat kasvaneet huomattavasti.
Kasvaneen elintason sekä länsimaalaistuneiden ruokailutottumusten myötä painonhallintalääkkeiden kysynnän uskotaan kiihtyvän huomattavasti seuraavien viiden vuoden aikana. Monikansalliset yritykset kuten Roche, Sanofi-Aventis ja Abbott Laboratories kilpailevat markkinaosuuksista patentoiduilla tuotteillaan, mutta paikalliset rinnakkaislääkkeiden valmistajat Torrent ja Zydus Cadila yltänevät suurempiin osuuksiin.
Bioteknologia
Intian bioteknologiasektorin arvon ennustetaan kasvavan 5 miljardiin dollariin vuoteen
2010 mennessä. Ottaen huomioon, että sektorin arvo oli vielä vuosina 2005–2006
noin 1,45 miljardia dollaria, on kasvu ollut todella merkittävää, 35 prosenttia vuodessa.
Intiassa toimii yli 300 bioteknologiafirmaa, joiden joukossa on sekä paikallisia että ulkomaalaisia toimijoita kuten Bharat Biotech, Biocon, Dr Reddy's, Panacea Biotech,
Serum Institute ja Shantha Biotech. Ennen kaikkea ulkomaalaiset yritykset uskovat
Intian kasvavaan potentiaaliin bioteknologiassa, ja siitä osoituksena ranskalainen Merieux Alliance osti merkittävän osuuden intialaisesta Shantha Biotechistä.
Terveysmatkailu
Asema terveysmatkailumaana kohentunut
Kasvua 30 % vuodessa
Intiasta on tullut yksi terveysmatkailijoiden suosituimmista kohteista. Sitä mainostetaan halpana, mutta lääketieteellisesti huipputasoisena maana. Ulkomaalaisten ei tarvitse huolehtia kommunikaatiovaikeuksista, sillä lääkärit ja muu hoitohenkilökunta puhuvat englantia.
Tyypillisimmät operaatiot ovat ohitus -, elimensiirto - ja kauneusleikkaukset sekä
hammashoito. Maassa on erittäin korkeatasoisia sairaaloita, joissa käytetään huippu-
Finpro
Intia
42 (58)
teknologiaa. Intia tarjoaa jopa valmiita hoitopaketteja länsimaalaisille. Operaatiot
maksavat noin kymmenesosan esim. USA:n hinnoista.
Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan maailman terveysturismissa pyörii jo 32 miljardia euroa vuodessa ja summa voi nousta 53 miljardiin vuonna 2010. Intiassa sektorin ennustetaan kasvavan huimat 30 prosenttia vuosittain. Arvioiden mukaan terveysturismin kokonaisarvo yltää vuoteen 2012 mennessä 2 miljardiin dollariin.
Maatalous- ja elintarvikesektori
Maatalous
Maataloustuotannon kansainvälinen kilpailukyky heikko
Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta vajaat 20 %
Tärkeimmät maataloustuotteet ovat maito, riisi, sokeriruoko, hedelmät, vihannekset, kahvi, tee, mausteet
Intia on yksi maailman suurimmista ruuantuottajamaista. Se tuottaa eniten maailmassa maitoa, sokeriruokoa ja teetä sekä maailman toiseksi eniten riisiä, vehnää, hedelmiä ja vihanneksia. Vehnänviljely on keskittynyt Punjabin ja Uttar Pradeshin osavaltioihin, joissa suuri osa pelloista on keinokasteltuja.
Intian väestöstä yli puolet on edelleen riippuvainen maataloustuotannosta. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on viimeisten 50 vuoden aikana supistunut yli puolella ja on nykyään vajaat 20 prosenttia. Suuri osa viljelyksistä on edelleen pieniä kotitarvetiloja.
Intia on elintarviketuotannon suhteen periaatteessa omavarainen. Maataloustuotantoa, kuten useaa muutakin teollisuuden alaa, on suojeltu kansainväliseltä kilpailulta
erilaisten tuontirajoituksien ja -kieltojen sekä tullien avulla. Maa on nyt avautumassa
kansainväliselle kilpailulle ja hallitus purkaa tuontirajoituksia tuhansilta tuotteilta.
Useiden maataloustuotteiden kohdalla protektionismi näyttää kuitenkin edelleen jatkuvan tullien muodossa. Maataloustuotannon uusia menestyjiä ovat nuoret viljelijät,
jotka ovat uudistaneet tuotantomenetelmiään ja tähtäävät vientiin.
Vain muutama prosenttia tuotannosta hedelmistä ja vihanneksista menee vientiin.
Tuoreiden vihannesten viennistä noin 90 prosenttia on sipuleita. Peräti 30 prosenttia
sadosta tuhoutuu jo kuljetusvaiheessa huonon infrastruktuurin takia ennen kuin se
ennättää myyntiin kotimarkkinoilla.
Suurella osalla viljelyksistä on alkeellinen kastelujärjestelmä tai se puuttuu kokonaan.
Siksi monsuunisateilla on suuri merkitys satokauden onnistumiseen ja tuotanto vaihtelee vuosittain hyvinkin rajusti. Intian väestöstä yli puolet on edelleen riippuvainen
Finpro
Intia
43 (58)
maataloustuotannosta. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on viimeisten 50
vuoden aikana supistunut yli puolella ja on nykyään vajaat 20 prosenttia. Suuri osa
viljelyksistä on edelleen pieniä kotitarvetiloja.
Elintarvikesektori
Markkinan kokonaisarvo 182 miljardia dollaria
Ruuanjalostusteollisuuden kokonaisarvo 70 miljardia dollaria, 6,3 % BKT:sta
Elintarvikesektori kokonaisarvo on arviolta 182 miljardia dollaria, mutta sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 310 miljardiin dollariin. Tällä hetkellä se
muodostaa noin kaksi kolmasosaa koko vähittäiskaupasta.
Ruuanjalostusteollisuus kasvaa noin 14 prosentin vuosivauhtia. Hallitus on asettanut
tavoitteekseen kaksinkertaistaa jalostetun ruuan tuotannon vuoteen 2015 mennessä.
Tarkoituksena on perustaa 10 ns. elintarviketeollisuuskeskusta vauhdittamaan tuotantoa ja jotka osaltaan mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen.
Pikaruokamarkkinoiden arvo on tällä hetkellä 3 miljardia dollaria. Segmentillä on merkittävä kasvupotentiaali, noin 10 % vuodessa.
Juomateollisuudessa hiilihappojuomamarkkinat yltävät 1,5 miljardiin dollariin kun taas
mehupohjaisten juomien arvo on 0,25 miljardia dollaria. 25 prosentin kasvuvauhdilla
mehujuomateollisuus on yksi eniten kasvavista juomateollisuuden aloista.
Finpro
Intia
44 (58)
Tieto- ja viestintätekniikka
Lisätietoa toimialoista: Seniorianalyytikko Eeva Nuutinen, eeva.nuutinen@finpro.fi
Tietotoliikennealan ja sähköisen viestinnän kehityksestä ja sääntelystä vastaa Intiassa viestintä- ja tietoliikenneteknologiaministeriö (MCIT) eri osastojensa kautta.
Verkot ja laitteet
Intian tietoliikennesektorin kehitys vuosina 2007–2011
Matkapuhelinliittymät
(milj.kpl)
Kiinteät linjat (per 100
henkeä)
Matkapuhelinliittymät (per
100 henkeä)
3G-liittymät (milj. kpl)
3G-markkinan osuus
matkapuhelinmarkkinoista
(%)
Internet-liittymät (milj.)
Laajakaistaliittymät (per
100 henkeä)
2007
234
2008
347
2009e
480
2010e
641
2011e
811
3,4
3,2
3,0
2,9
2,7
20,2
29,6
40,5
53,1
66,3
-
-
14,6
3,0
27,2
4,2
47,4
5,8
3,1
-
5,3
0,5
8,5
0,7
14,5
1,2
25,9
2,1
Lähde: Business Monitor International
Intiassa puhelin on edelleen ylellisyyshyödyke. Puhelintiheys on maailman alhaisimpia, mutta kasvussa. Puhelinpeitto on nyt noin 36 prosenttia. Lankaverkko on jäänyt
kehityksessä langattoman verkon jälkeen ja sen merkitys pienenee koko maassa nopeasti kun myös Intian maaseutu saadaan langattoman verkon piiriin.
Intia on Kiinan jälkeen maailman toiseksi nopeimmin kasvava matkapuhelinmarkkina.
Joka kuukausi lasketaan tulevan noin 6-10 miljoonaa uutta matkapuhelinliittymää
markkinoille. Vuoden 2008 lopussa oli matkapuhelinliittymiä noin 347 miljoonaa.
Intian suurimmat mobiilipuhelinoperaattorit (vuoden 2008 joulukuu)
Operaattori
Bharti Airtel
Reliance
Vodafone Essar
BSNL
IDEA Cellular
Tata Teleservices
Aircel
MTNL
Spice Communications
Muut
Liittymiä kpl. milj.
85,651
61,345
60,933
46,228
34,211
31,764
16,076
4,188
3,802
2,696
Finpro
Markkinaosuus (%)
24,7
17,7
17,6
13,3
9,9
9,2
4,6
1,2
1,1
0,8
Intia
Yhteensä
45 (58)
346,894
100
Lähde: Business Monitor International
Maan puhelintoiminnan avaaminen vapaalle kilpailulle on tapahtunut vähitellen vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2000 vapautettiin kiinteiden linjojen kaukopuhelumarkkinat ja vuonna 2002 kansainvälinen puhelinliikenne. Helmikuun alussa 2005 nostettiin
puhelinalan ulkomaisen omistuksen raja 74 prosenttiin.
Intiassa toimii sekä GSM- että CDMA-verkot. GSM-verkon osuus markkinoista on 75
prosenttia. 3G-lisenssien huutokauppaa on lykätty useaan otteeseen. Kahdella valtion
yhtiöllä BSNL:llä ja MTNL:llä on jo 3G-toimilupa. BSNL on julkistantu avaavansa 3Gpalvelut 11 maan suurimman kaupungin alueella. MNTL aloittanee 3G-palveluiden
tarjonnan pääkaupungissa vielä vuoden 2009 aikana. MNTL aikoo keskittyä mm. Internet-palveluihin, peleihin ja videokonferensseihin. Virtuaalioperaattoreita ei vielä ole
virallisesti toiminnassa.
Intiassa on maailman halvimpiin kuuluvat puheluhinnat. Kaksi kolmasosaa asiakkaista käyttää prepaid-liittymiä. Intialaiset kuluttajat ovat erittäin hintatietoisia ja valitsevat
käyttöönsä halvimpia puhelinmalleja sekä vaihtavat herkästi operaattoria halvempien
puhelujen perässä. Kaupungeissa kalliimmat puhelimet kasvattavat suosiotaan.
Puhelimet
Laitepuolella Nokia on selvä markkinajohtaja Intian matkapuhelinmarkkinoilla 70 prosentin osuudellaan. Muita suuria valmistajia tai merkkejä Intiassa ovat Samsung, Motorola, Sony Ericsson ja Spice. Nokia valmistaa Chennain tehtaassaan yli 100 miljoonaa GSM-puhelinta vuonna 2009.
Finpro
Intia
46 (58)
Internet
Internetin käyttö on voimakkaassa kasvussa. Laajakaistan penetraatioaste on noin
0,5 prosenttia. Vuoden 2008 lopussa oli Internet-käyttäjiä arviolta 205 miljoonaa.
Käyttäjien määrän kasvua vauhdittavat tietokoneiden ja liittyminen halpeneminen.
WiMAX-verkko on seuraava investointikohde erityisesti Intian maaseudulla. Hallituksen tavoitteena on rakentaa koko maan kattava laajakaistaverkko, joka mahdollistaa
erilaisten nettipalveluiden välittämisen myös huonojen infrastruktuuriyhteyksien päässä oleviin kyliin maaseudulla. Hallituksen tavoitteena on kehittää verkon kautta annettavia hallintopalveluja, verkko-opetusta, sähköistä terveydenhuoltoa, verkkopankkipalveluja ja sähköisiä palveluita maanviljelijöille. Valtionyhtiö BSNL on aloittanut jo investoinnit WiMAXiin, samoin yksityiset Tata Communications, Bharti Airtel ja Reliance
Communication.
Tietokoneet
Intian tietokonemarkkinoita on piristänyt tuonnin vapauttaminen ja ulkomaisten valmistajien tulo markkinoille. Vielä noin kuusi vuotta sitten konevalmistus oli intialaisten
yritysten hallussa. Osien tuonnin helpottaminen on lisännyt kokoonpanotehtaiden
määrää. Ne hallitsevat nykyään 62 prosenttia markkinoista. Markkinoilla on enää
kolme intialaista merkkiä: HCL, Wipro ja Zenith. Ulkomaisista merkeistä suurimmat
ovat HP, Lenovo, Dell ja Acer.
Ohjelmistot
Vuodesta 1993 lähtien on IT-ala kasvanut keskimäärin 50 prosenttia vuodessa. Intian
IT-ala on leimallisesti keskittynyt alihankintaan, oma tuotanto sekä tutkimus- ja kehitystyö on ollut vähäistä, joskin kasvua on viime vuosina tapahtunut myös näillä segmenteillä.
Varainhoitovuonna 2006–2007 koko IT-alan ohjelmistoja palvelutuotannon arvo ylitti
ensimmäistä kertaa laitetuotannon arvon. Kovasta kasvusta huolimatta intialaisten
osuus maailman IT-markkinoista on edelleen pieni, noin 3 prosenttia. Yhdysvaltojen
markkinoista intialaisilla on noin 4 prosenttia. Viennin osuus alan tuotannosta on noin
80 prosenttia. Maan noin 5000 IT-alan yrityksestä noin 60 prosenttia on kotimaisia investointeja. Ulkomaisten yhtiöiden osuus alan tuotoista on 65 prosenttia.
Suurin osa Intian IT-alan tuotteista on ohjelmistoja, niiden osuus maan kokonaisviennistä on noin 20 prosenttia. Ohjelmistojen viennin arvo on vuositasolla noin 50 miljardia dollaria. Ohjelmistojen päämarkkina on Yhdysvallat, jonne menee 70 prosenttia
tuotannosta. Euroopan osuus viennistä on 25 prosenttia, josta Britannian osuus on yli
puolet. Euroopan osuus on kasvussa. Erityisen vahvaa osaamista intialaisilla on rahoitus- ja vakuutusalojen ohjelmistoissa. IT-vienti on suhdanneherkkää ja häiriöt
päämarkkinoilla vaikuttavat alan kehitykseen.
Finpro
Intia
47 (58)
Intian IT-alan tuotantokeskus on Bangaloressa, mutta Puna, Hyderabad ja Chennai
ovat nousemassa merkittäviksi kilpailijoiksi. Intialaisten vahvuuksia ovat englanninkielinen, koulutettu ja suhteellisen halpa työvoima. Arvioiden mukaan maassa on noin
800 000 korkeasti koulutettua ohjelmistoja IT-palveluosaajaa ja joka vuosi heitä
valmistuu 140 000 lisää. Ammattilaisten keski-ikä on 26 vuotta.
Monikansalliset suuryritykset ovat perustaneet Intiaan kymmeniä IT-alan tutkimus- ja
kehityskeskuksia. Etenkin yhdysvaltalaisilla yrityksillä on Intiassa runsaasti t&kyksiköitä ja ne työllistävät yli 50 000 työntekijää..
Tietotekniset palvelut
Suurimmat IT yhtiöt ovat Tata Consulting Services, Wipro, Infosys, HCL Technologies
ja Satyam computers. Merkittävimmät ulkomaiset yritykset ovat HP, Orace, IBM.
Globaali talouskriisi on iskenyt myös Intian IT palveluihin, palkkoja on jäädytetty ja
uusia rekrytointeja on siirretty. Uutena trendinä on nyt kotimarkkinoiden kiinnostavuuden nousu, kun vienti ei vedä enää aikaisempaan tahtiin. Esimerkiksi Infosys on perustanut uuden yksikön, jonka tehtävänä on keskittyä kotimaisiin asiakkaisiin.
Hallituksen IT-virasto Nasscom on laskenut arviotaan kotimaisen IT-sektorin kasvusta
vuonna 2009. Myös vienti laskee ennusteiden mukaan voimakkaasti ennustetusti 21–
24 prosentin kasvusta.
IT-palveluiden suurimmat loppukäyttäjät ovat hallitus ja finanssisektori.
Digitaalinen media
Verkkopelien osuus Intian pelimarkkinoista on 40 prosenttia. Markkinajohtaja on Reliance-ryhmään kuuluva Zapak Digital Entertainment 75 prosentin osuudella. Verkkopelien lisäksi myös mobiilipelaaminen lisääntyy. Suosituimpia mobiilipelejä ovat krikettipelit, toimintapelit ja Bollywood-pelit. Intian markkinoilla pelimaailma on voimakkaasti sidottu paikalliseen kulttuurin ja ulkomaisten toimijoiden on ilman tuotteiden lokalisointia vaikea päästä markkinoille.
Digitaalisen median suurimmat markkinat ovat Intiassa mainoksissa ja viihteessä
(musiikki, pelit, elokuvat ja niiden yhdistelmät). Kopiointi on alan yksi suurimmista ongelmista, joka syö yritysten tuloja.
Suurin osa mobiilipalveluista on tekstiviestejä, mobiilipelit ovat vain yhden prosentin
suuruusluokkaa markkinasta, mutta nopeasti kasvava ala. Pelejä on markkinoilla paljon ja niiden suosiota kasvattaa erityisesti se, että niitä voi ladata maksutta. Noin 105
miljoonasta intialaisesta, jotka pelaavat mobiilipelejä, noin 12 prosenttia pelaa niitä
päivittäin. Noin 40 prosenttia aktiivipelaajista on 25–34-vuotiaita.
Finpro
Intia
48 (58)
Gartnerin mukaan Intian mobiilipelimarkkinat kasvavat 540 miljoonaan dollariin vuonna 2012. Paikallinen ohjelmistoalan järjestö Nasscom arvioi, että pelimarkkinoiden
kehitys tapahtuu pääasiassa mobiilipeleissä. Mobiilipelien osuus pelimarkkinoista
kasvaa arviolta 68 prosenttiin vuonna 2009.
Pelimarkkinoiden suurimmat yritykset ovat Indiagames, Dhruva Interactives, Zapak,
Jump Games, Games2win, Hungama ja Mauj.
Intian pelimarkkinoiden häviäjä tulee todennäköisesti olemaan konsolipelit, joiden
osuus markkinoista supistunee 34 prosenttiin vuonna 2013 nykyisestä noin 63 prosentin osuudesta.
Finpro
Intia
49 (58)
Palvelusektori
Lisätietoa toimialasta: Analyytikko Sonja Antell sonja.antell@finpro.fi
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
Intian rahoituspalveluiden on arvioitu kasvavan kolme kertaa nopeammin kuin
talouden.
Johtuen intialaisten pankkien eristyneisyydestä ja vähäisistä yhteyksistä maailmanlaajuiseen rahoitusjärjestelmään, Intian pankit ovat jokseenkin turvassa
maailmanmarkkinoiden heilahteluilta.
Intian pankkitoiminta on avattu vähittäin ulkomaiselle kilpailulle.
Liiketoimintamahdollisuuksia on sijoitusrahastotoiminnassa, vakuutusyhtiöissä ja järjestöissä, jotka tarjoavat rahoitus- ja vakuutusalan muita palveluita.
Valtio on merkittävä tekijä Intian rahoitusmarkkinoilla. Valtiolla on neljä jättimäistä rahoitusinstituutiota (Canara Bank, Punjab National Bank, Bank of Baroda ja Bank of
India), jotka yhdessä omistavat edelleen kolmia riskirahoitusyhtiöitä. Myös pankkisektori on pääasiallisesti valtion omistuksessa. Maassa toimii 79 liikepankkia, joilla on yhteensä yli 60 000 toimistoa eri puolilla maata. Pankeista 28 on julkisessa omistuksessa, muut ovat yksityispankkeja ja ulkomaisten pankkien edustustoja tai tytäryhtiöitä.
Yksityiset pankit ovat viime vuosina fuusioituneet ja ostaneet toinen toisiaan. State
Bank of India hallitsee pankkijärjestelmää.
Intian pankkitoiminnan tilasto pankkityypeittäin, maaliskuussa 2008
Julkisen
Uudet yksiVanhat
sektorin
tyispankit*
/Entiset yksipankit
tyiset pankit
Pankkien lkm.
28
8
15
Toimistojen lkm
53,338
3,623
4,642
Osuus (%) varalli- 69,8
17,2
4,5
suudesta
Voittojen osuus
1,2
1,3
1,5
(%) varoista ennen veroja
Lähde: Reserve Bank of India
*Vuoden 1993 uudistuksen jälkeen toimintansa aloittaneet pankit
Ulkomaalaiset pankit
28
280
8,4
3,2
Yksityisillä ja ulkomaisilla pankeilla on rajoitettu toimintaoikeus. Ulkomaisten pankkien
omistusta yksityisissä pankeissa on nostettu 49 prosenttiin. Suurin Intiassa toimiva
ulkomainen pankki on Standard Chartered pankki. Muita maassa toimivia kansainvälisiä suurpankkeja ovat Citigroup ja HSBC. Intian pankkijärjestelmä on eurooppalaisiin
järjestelmiin verrattuna säännelty. Pankkitoiminnassa on perinteisesti ollut tärkeää
Finpro
Intia
50 (58)
pankkien yhteiskunnallinen tehtävä, eikä pankkitoiminnan kannattavuus. Kaupallisen
pankkitoiminnan protektionismi on johtanut siihen, että pankkitoiminta on tehotonta ja
se on jäänyt pahasti jälkeen maailman parhaimmista pankkitoimintamalleista. Pankkisektoria hallitsee Intian valtionpankki (State Bank of India, SMI). Shekit ovat edelleen yleinen maksuväline. Luottokortteja on jo yli 30 miljoonaa.
Rahoitusmarkkinoilla on Intiassa pitkät perinteet. Bombayn pörssi perustettiin jo
vuonna 1875. Viime vuosina rahoitussektorin uudistukset ovat tähdänneet erityisesti
pankkijärjestelmän kehittämiseen sekä kilpailun edistämiseen. Muista uudistuksista
merkittävimpiä on uuden kansainvälisten standardien mukaisen kirjanpitonormiston
käyttöönotto.
Intian pääomamarkkinoita säätelee Securities Exchange Board of India, SEBI (Intian
Arvopaperi ja Pörssi Lautakunta). Pääomamarkkinoilla toimii 19 SEBI:n tunnustamaa
arvopaperipörssiä. Intian kansallinen arvopaperipörssi (National Stock Exchange,
NSE) ja Bombayn arvopaperipörssi ovat maan kaksi suurinta pörssiä. Intian arvopaperimarkkinoita arvioidaan Nifty ja Sensex pörssi-indekseillä. Suurin on Bombayn
pörssi (Bombay Stock Exchange), johon on listautunut yli 6 000 yritystä. Arvo on suurempi kuin Hongkongin pörssin.
Intian pääomamarkkinat ovat suhteellisen houkuttelevat kehitystasolla, kaupan volyymilla, kasvulla sekä erityisesti tulevaisuuden potentiaalilla mitattuna. Intian pörssit
vaihtelevat tasoltaan, mutta suurimmassa osassa käydään kauppaa kaikilla tavallisimmilla instrumenteilla.
Vakuutusalaa on vapautettu niin, että sadan prosentin yksityisomistus hyväksytään.
Ulkomaalaisomistusta saa olla 26 prosenttia. Maassa toimii useita suuria ulkomaisia
ja yksityisiä intialaisia vakuutusyhtiöitä sekä henkivakuutuksissa että muussa vakuutustoiminnassa.
Julkisen sektorin vakuutusyhtiöiden lukumäärä oli vuoden 2007 loppuun mennessä
noussut 37:ään (vuonna 2000 ainoastaan kuusi yritystä alalla). Nämä uudet vakuutusyhtiöt keskittyvät henki-, vahinko- sekä jälleenvakuutustoimintaan. Huomioitavaa
on, että 15 yritystä 17:sta on yhteisyrityksiä, jotka toimivat yhdessä ulkomaisten
kumppanien kanssa. Vahinkovakuutustoimintaa harjoittavia vakuutusyhtiöitä on 10.
Näistä yrityksistä lähes kaikki (9) toimivat yhteistyössä ulkomaisten yritysten kanssa.
Tämän lisäksi kaksi itsenäistä sairasvakuutusyhtiötä on aloittanut toiminnan yhteistyössä ulkomaisten yhteisyritysten kanssa.
Henkivakuutuksen kokonaisvakuutusmaksutulo on noussut 34 898 crore rupista
(2000–2001) 156 041 crore rupiaan (2006–2007). (Crore vastaa 10 000 000 rupia).
Vahinkovakuutustoiminnan parissa toimivien yritysten vakuutusmaksut ovat nousseet
9 807 crore rupista (2000–2001) 24 905 47 crore rupiin (2006–2007). Näissä luvuissa
ei ole huomioitu sellaisten erikoisvakuutusyhtiöiden vakuutusmaksuja ECGC ja AIC.
Finpro
Intia
51 (58)
Sairaus-(42,73 % vuonna 2006–2007) ja liikennevakuutus (12,77 % vuonna 2006–
2007) ovat kaksi nopeimmin kehittyvää vakuutustoimialaa.
Kirjanpitopalvelut Intian kaksi pääasiallista kirjanpitoa valvovaa elintä ovat Institute
of Chartered Accountants of India (ICAI) ja Institute of Cost and Works Accountants
of India (ICWAI). Kirjanpitäjältä vaaditaan loppututkinto intialaisesta yliopistosta. Ulkomaiset kirjanpitoyritykset voivat toimia Intiassa, jos vastaavasti intialaiset yritykset
voivat toimia näiden yhtiöiden kotimaassa.
Kauppa
BMI:n arvion mukaan vähittäismyynnin kokonaisarvo tulee kasvamaan alle
300 miljardista US dollarista (2007, 35,4 % BKT:stä) yli 700 miljardiin US dollariin (39 % BKT:stä) vuoteen 2013 mennessä.
Kasvuennusteen taustalla vaikuttavat suotuisa talouskasvu, nopea väestönkasvu, yksityisten ihmisten varallisuuden lisääntyminen sekä nopea järjestäytynyt jälleenmyyntiverkoston rakentaminen.
Vähittäismyynnin kokonaiskasvua ylläpitää suurelta osin alan toimijoiden järjestäytymisen lisääntyminen ts. alan toimijoiksi ovat nousseet tutut länsimaalaiset kauppaketjut, tavaratalot ja valintamyymälät.
Jäykkä työlainsäädäntö, toimitusketjujen korkeat kustannukset sekä tuttujen
toimittajien suosiminen asettavat omat haasteensa alan toimijoille. Suurin este on kuitenkin Intian tiukka ulkomaisia suoria investointeja koskeva sääntely,
mikä estää tällä hetkellä kansainvälisten vähittäismyyjien toiminnan alalla.
Huomionarvoista on myös, että 70 % Intian väestöstä asuu maaseudulla,
samaan aikaan kun lähes 37 % väestöstä on luokiteltu joutilaiksi. Tämä asettaa huomattavia esteitä vähittäiskauppiaille, jotka pyrkivät laajentamaan nopeasti asiakaskuntaansa.
Jakeluverkoston, tukkuliikkeiden, kuljetusliikkeiden sekä vähittäismyymälöiden osalta
Intia on hyvin hajanainen. Kaupan ketjuuntuminen on vielä suhteellisen harvinaista.
Vähittäiskaupan osuus bruttokansantuotteesta on 35 prosenttia ja arvo noin 300 miljardia dollaria. Vuoteen 2013 mennessä alan odotetaan kasvavan 700 miljardiin dollariin.
Suurin osa Intian yli 12 miljoonasta vähittäiskauppaliikkeestä on kooltaan hyvin pieniä. Vain neljä prosenttia on suurempia kuin neljä neliömetriä.
Muutos on kuitenkin jo tapahtumassa suuriin kaupunkeihin. Vuoden 2006 loppuun
mennessä Intiassa oli 137 ostoskeskusta, jotka olivat kooltaan 28 neliöjalkaa. Vuoden
2008 loppuun mennessä maassa arvioidaan olevan yli 450 ostoskeskusta, ja niissä
Finpro
Intia
52 (58)
arvioidaan olevan vähintään 120 neliöjalkaa varattuna vähittäiskaupalle. Ulkomaisilla
ketjuilla ei ole toistaiseksi mahdollisuutta perustaa hypermarketteja muutoin kuin yhteisyritysten kautta. Esimerkiksi Wal-Mart avaa kauppaketjun Intiaan yhteistyössä teleoperaattoriyhtiö Bhartin kanssa. Walmartin lisäksi esimerkiksi Espritin (maailmanlaajuisesti tunnettu muotivaatteiden valmistaja) vähittäisketjuliikkeet Intiassa toimivat
yhteistyössä Madura Garmentsin kanssa. Espritillä on suunnitelmissa yli kaksinkertaistaa sen yhteistyöliikkeidensä määrä Intiassa ja laajentaa tuotemyyntiään nykyisestä yhdeksästä kaupungista 21 kaupunkiin. Espritin tavoitteena on avata 100 uutta liikettä seuraavan kolmen vuoden aikana. Suunnitteilla on lisäksi yhden suurmyymälän
avaaminen, joka olisi kooltaan 10 000-15 000 neliöjalkaa.
Perinteiset pienkaupat ovat vakavasti otettava kilpailija myös isoille länsimaisille ketjuille. Pienet kaupat maksavat vähän tai eivät ollenkaan veroja, ovat perheen omistuksessa ja niiden työvoimakustannukset ovat alhaiset.
BMI:n ennustaa vähittäiskaupan kasvavan trendin johtavan alan järjestäytymisasteen
kehittymiseen samalla kun alan kokonaismyynnin arvioidaan kasvavan 5,7 prosentista (2007) 10, 7 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Vuosikasvuksi ennustetaan 30
prosentin kasvua.
Vähittäiskaupan kotimaisia johtavia toimijoita ovat Future Group, K Raheja Corp, Tata
Group/Trent, Aditya Birla Group ja Reliance Retail Limited. Monikansallisista ketjuista
markkinoilla toimivat Wal-Mart, Tesco, Carrefour, the SPAR Group, Marks&Spencer
ja Nautica, jotka ovat avanneet liikkeitään Intiaan viimeisten kolmen vuoden aikana.
Kuten aikaisemmin mainittu, Intian hallitus on avannut varovaisesti vähittäiskaupan
markkinoita ulkomaisille suorille investoinneille. Tällä hetkellä hallitus hyväksyy 100
prosentin (täysimääräisinä) ulkomaiset suorat investoinnit käteis- ja myyntisegmenttien osalta (tukkukauppaa, jossa yritykset myymät tuotteitaan muille liiketoimintaaloille, ei suoraan kuluttajille). Vuonna 2006 viranomaiset sallivat 51 prosentin osuudella suorat ulkomaiset investoinnit vähittäiskaupan ”yksittäisten tuotemerkkien” (single brand) osalta. Tämä käsittää ainoastaan sellaisen vähittäiskaupan, jossa myydään
ainoastaan yksittäistä tuotemerkkiä ja tuotteita, joiden tuotemerkki on rakennettu tuotannon yhteydessä. Lisäksi tuotteiden tulee olla sellaisia, että ne myydään kansainvälisillä markkinoilla alkuperäisen tuotemerkin alaisena. Muilta osin vähittäiskauppa pysyy suljettuna ulkomaisilta yrityksiltä. Intia on kuitenkin jo tässä vaiheessa maailmanlaajuisesti houkutteleva valmistusmaa niin tekstiiliteollisuuden kuin jalkineiden valmistajille. Intian hallitus sekä paikalliset tuottajat ja toimittajat ovat kiinnostuneita laajentamaan sellaisia markkinamahdollisuuksia, joilla on työllisyyttä ja vientiä lisäävä vaikutus. Jos ulkomaiset vähittäiskauppiaat pystyvät edistämään näitä tavoitteita on todennäköistä, että niin heidän omalle liiketoiminnalle kuin isäntämaan vähittäiskaupalle
ennustetaan merkittävää kasvua.
Finpro
Intia
53 (58)
Tekstiiliteollisuus
Tekstiiliteollisuuden arvo on noin 36 miljardia dollaria ja sen osuus Intian bruttokansantuotteesta on noin 5 prosenttia. Intian osuus maailman tekstiilikaupasta on noin
3,5 prosenttia, osuus kasvaa voimakkaasti. Intia on yksi maailman suurimmista puuvillan, lankojen, silkin ja kankaiden tuottajamaista. Tekstiiliteollisuus on maan toiseksi
suurin työllistäjä maatalouden jälkeen, tekstiiliteollisuudessa työskentelee suoraan
noin 39 miljoonaa ihmistä.
Viennistä 30 prosenttia koostuu kankaista ja vaatteista, pääosa tuotannosta on halpaa ja huonolaatuista. Tuotteiden laadun tasoa pyritään nostamaan. Tekstiiliteollisuus
on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Markkinoilla on muutama suuri yritys, suurin osa tuotannosta on pienien ja keskisuurten yritysten hallussa. Alalla toimivat harvat valtionyhtiöt tuottavat tappiota ja tultaneen yksityistämään lähivuosina.
Suurin osa yrityksistä toimii kotimarkkinoilla eikä niillä ole kansainvälistä businessosaamista. Tärkeimmät tekstiiliteollisuuden yritykset ovat Indo Rama Synthetic, Mahavir, Arvind Mills, Alok Industries ja Raymond.
Pääraaka-aine oli 1960-luvulle asti puuvilla. Puuvillan ovat sittemmin syrjäyttäneet
halvat ja kestävät synteettiset kuidut. Intiassa sijaitsevat maailman suurimmat synteettisten kuitujen tuotantolaitokset.
Ulkomaiset suorat sijoitukset on sallittuja tekstiiliteollisuuteen. Monet kansainväliset
brändit, kuten GAP, Tommy Hilfiger, Benetton ja Levi’s ovat siirtäneet tuotantoaan Intiaan.
Matkailu
BMI ennustaa matkailun myötävaikuttavan merkittävästi Intian talouteen lähivuosien aikana.
Intian matkailuministeriön mukaan ulkomaisten vierailijoiden määrä kasvoi
5,6 % vuonna 2008. Vaikka luku jäi alle edellisen vuoden (2007) kasvuluvusta (14,3 %), pidetään kasvua melko hyvänä, kun huomioidaan matkailun
maailmanlaajuinen kutistuminen taloudellisesti vaikeina aikoina.
Infrastruktuuri kaipaa modernisoimista, eteenkin kansainvälisiä lentokenttiä
on melko vähän.
Hyvinvointimatkailusta ennustetaan merkittävää kasvuveturia matkailualalle.
Vuonna 2010 Brittiläisen kansanyhteisön kilpailut (the Commonwealth Games) järjestetään Delhissä.
Finpro
Intia
54 (58)
Intia on matkailun kannalta erittäin potentiaali maa, mutta toimiala on kehittynyt hitaasti. Viime vuosina tilanne on muuttunut ja Intian suosio matkailukohteena on hitaassa kasvussa. Intian osuus maailman matkailumarkkinoista on 0,7 prosenttia.
Matkailun on kolmanneksi suurin ulkomaisten valuuttatulojen lähde. Matkailun osuus
bruttokansantuotteesta oli vuonna 2007 noin 5,4 prosenttia. Ala työllistää lähes kuusi
prosenttia työvoimasta (n. 25 milj. työntekijää).
Intian merkittävin matkailukohde on Taj Mahal, jossa vierailee lähes 900 000 ulkomaista matkailijaa vuosittain. Muita suosittuja matkailukohteita ovat Tharin autiomaa
Rajasthanin osavaltiossa Luoteis-Intiassa, Himalajan esivuoristoalueet ja Goan hiekkarannat. Kaiken kaikkiaan Intian tarjoamat matkailumahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset. Intiassa on 26 UNESCO:n maailman perintökohdetta. Eko(logisen) matkailun kannalta Intialla on erinomaiset edellytykset nousta ekoturismin ykköskohteiden
joukkoon, koska maassa on 25 erikoisbiogeografiavyöhykettä (kasvien ja eläinten erikoisalueita). Intian luonto ja villieläimet kiinnostavat monia matkailijoita. Maan kattava
rautatieverkoston tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tutustua em. nähtävyyksiin ja
luonnonpuistoihin.
Ulkomaisten matkailijoiden määrä oli 5,37 miljoonaa vuonna 2008. Kasvua edellisvuodesta oli 5,6, prosenttia. Vuoden 2009 ennustetta alennettiin 5,63 miljoonaan
matkailijaan. Suurin osa matkailijoista saapuu Yhdysvalloista ja Britanniasta. Vuonna
2008 amerikkalaisten matkailijoiden kokonaismäärä nousi 16,9 prosenttiin kun taas
brittituristien osuus matkailijoiden kokonaismäärästä kasvoi 16,6 prosenttiin. Maailman talouden hidastuminen tulee kuitenkin vähentämään erityisesti amerikkalaisten
ja britannialaisten matkailijoiden määrää.
Toinen merkittävä osa Intiaan saapuvista matkailijoista on ulkomailla asuvia intialaisia. Japanilaisten määrä kasvaa voimakkaasti, heitä kiinnostaa buddhalaisuuteen liittyvät aiheet. Kiinalaisia on vähän, sillä Kiina ei myönnä Intiaan lomaryhmämatkoille
viisumeita. Matkailusektoria varjostaa Intian maine köyhänä, poliittisesti epävakaana
ja suurien terveys- ym. riskien maana. Mumbain terroristi-iskut marraskuussa 2008
ovat aiheuttaneet huolta matkailijoiden keskuudessa ja epäilyksiä mahdollisista uusista terrori-iskuista tulevaisuudessa. Iskut oli mitä ilmeisimmin suunnattu tarkoituksella
turistien ja liikemiesten suosimille alueille. Lintuinfluenssa on toinen maan matkailua
uhkaava tekijä.
Matkailun kannalta erityisen kiinnostavia liiketoiminta mahdollisuuksia on mm. vuonna
2010 Delhissä järjestettävät Brittiläisen kansanyhteisön kilpailut (the Commonwealth
Games), jotka tulevat olemaan merkittävä urheilutapahtuma, joka kasvattanee matkailuelinkeinoa merkittävästi. Matkailualan asiantuntijoiden mukaan noin miljoonan
matkailijan arvioidaan saapuvan seuramaan kilpailuja syyskuun 2010 aikana.
Tähän päivään mennessä Delhissä arvioidaan olevan meneillään noin 70 uuden hotellin rakentamishankkeet. Hotellien valmistuttua kilpailuihin mennessä kaupungin hoFinpro
Intia
55 (58)
tellikapasiteetti tulee kasvamaan 19 000 huoneella. Matkailuministeriö on arvioinut,
että lisähuoneita tullaan silti tarvitsemaan kisaturistien majoittamiseksi.
Luovat toimialat
Luovat toimialat tunnetaan Intiassa paremmin nimellä media-/tiedotusvälineja viihdeteollisuus.
Toimialan arvioidaan kasvaneen vuonna 2007 noin 17 % ja olleen noin 513
miljardia rupia tai yli 12 miljardia US dollaria.
Toimiala on hyötynyt merkittävästi kansainvälisistä sijoittajista.
Toimiala on ollut pitkään hajanainen ja siellä on toiminut lukuisia itsenäisiä tuottajia,
elokuvateatteriyrittäjiä sekä muita alan maahantuojia ja toimijoita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suuret yhteisyritykset ovat tulleet markkinoille ja laajentaneet toimintaansa tasaisesti alan kaikille sektoreille.
Oltuaan pitkälti organisoitumaton itsenäisistä tuotantoyhtiöistä, elokuvateattereista ja
levittäjistä muodostuva sektori teollisuusalan kaikille osa-alueille on viimeisen vuosikymmenen aikana ilmestynyt suuria kansainvälisiä yrityksiä. Suurimmat kasvualat
ovat digitaalinen streaming, digitaaliset elokuvat/TV downloudaus, video-on-demand,
musiikkidownloudaukset internetistä, musiikkidownloudaukset kannettaviin puhelimiin;
on-line mainonta, on-line videopelit ja langattomat videopelit.
Kokonaisarvo 2007
(Rs. Billion)
Yhteenlaskettuna
513
Ennustettu
kokonaisarvo: 2010
(Rs.Bn)
1,157
Televisio
226
600
22%
18%
21%
Elokuvaviihde
96
176
13%
14%
17%
Painettu Media
149
281
14%
16%
15%
Radio
6.2
18.0
24%
24%
37%
Musiikki
7.3
8.0
2%
1%
3%
13.0
40.0
25%
24%
-
12.5
24.0
14%
25%
14%
2.7
11.0
32%
69%
65%
Animaatiot,
Gaming ja VFX
Out-of-home
mainonta
Online mainonta
CAGR
200812
Kasvu
2007
Kasvu
20042007
18%
17%
19%
Finpro
Intia
56 (58)
Lähde: FICCI-pricewaterhouseCoopers´Indian Entertainment and Media Industry –
Sustaining Growth
Televisio: Intian 120 miljoonasta TV-taloudesta vain 70 miljoonalla on kaapeliyhteys.
Teollisuusala on kuitenkin muutosvaiheessa ja kaapeliteollisuuden odotetaan saavuttaneen 100 milj. intialaista kotia vuoteen 2012 mennessä. Tällä hetkellä Intiassa on n.
5-6 milj. DTH (Direct to home) käyttäjää. Mainosalan kasvavat tulot myötävaikuttaa
uusien kanavien avaamiseen, erityisesti "yleisellä viihdealalla". Reality ohjelmat ja
saippuaooppera hallitsevat viihdealaa. Balaji Telefilms ja UTV kuuluvat TV- ja viihdealan suurimpiin tuotantoyhtiöihin. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien kategoriassa kilpailee erilaiset 24 h uutiskanavat kuten Aaj Tak, NDTV ja Zee TV.
Print Media. Painettu median kokonaisarvo oli vuonna 2007 arvioltaan Rs 149 mrd.
ja odotetaan kasvavan Rs 281 miljardiin vuoteen 2012 mennessä. Tällä hetkellä 100
prosentin suorat ulkomaiset investoinnit (FDI) sallitaan painetun median erityisalalla. Aikakausilehtien julkaisu hallitsi painoalaa vuonna 2007 ja sanomalehtijulkaisujen
osalta oli nähtävissä kasvava määrä alueellisia lehtiä. Näiden trendien odotetaan jatkuvan myös tulevien vuosien aikana.
Radio. Radioalan tuotto oli yhteensä Rs 6.2 miljardin vuonna 2007 ja sen odotetaan
nousevan Rs 18 miljardiin vuoteen 2012 mennessä. Yli 150 uutta radioasemaa käynnisti lähetykset vuonna 2007 ja FICCI-PwC:n raportin mukaan alaa koskevissa suunnitelmissa lähdetään siitä, että 560 lisäasemaa voitaisiin käynnistää tulevan viiden
vuoden aikana. FM radio on vasta hiljattain saavuttanut suurta suosiota erityisesti
kaupungeissa, joissa suurin osa kuuntelee FM radioasemia autossaan. Intian telekommunikaatiosektorin regulaattoriviranomainen on suositellut, että hallitus sallisi uutisia radiossa ja liberalisoimaan FDI- ja muita rajoituksia, mikä toteutuessaan saattaa
tehdä radiosta houkuttelevan median mainosalalle. FM radio-sektori on avattu suurille
ulkomaisille investoinneille 20 % rajoituksella.
Animaatio, gaming ja VFX. Animaatio, Gaming ja VFX oli vuonna 2007 arvoltaan Rs
17 miljardia ja sen odotettiin kasvavan Rs 40 miljardiin vuoteen 2008 mennessä. Nasscomin arvion mukaan Intian gaming-markkina tulee kasvamaan 72 % USD
48,4 miljoonasta (vuonna 2006) USD 429,5 miljoonaan (vuonna 2010) ja Intian animaatiopalvelusektorin odotetaan puolestaan kasvavan USD 354 miljoonasta vuonna
2006 USD 869 miljoonaan vuonna 2010.
Mainonta. Intian mainontaan kohdistuva kulutus on kaksinkertaistunut viiden viimeisen vuoden aikana ja sen odotetaan kasvavan 61 % vuoteen 2010 mennessä. Online
mainonnan odotetaan kasvavan Rs 2,7 mrd arvosta Rs 11 miljardiin vuoteen 2010
mennessä.
Finpro
Intia
57 (58)
Tapakulttuuri
Intia on erittäin monimuotoinen maa. Sitä kuvataan kielten, kulttuurien, kansojen ja
heimojen mosaiikiksi. Perustuslaissa on hindin ja englannin lisäksi 15 virallista kieltä,
lisäksi maassa puhutaan satoja eri kieliä ja murteita. Perinteestä ja elämäntilanteesta
johtuvat erot väestöryhmien elämäntavoissa ja kulttuurissa ovat suuret. Intialaisia
ovat niin keräilykulttuuria harjoittavat heimokansat Keski-Intiassa tai Andamansaarilla, vuorten jakkihärkiä ja aavikoiden kameleita paimentavat paimentolaiset kuin
kylien pienviljelijät ja kaupunkien koulutettu keski- ja yläluokka. Erilaisuuksista huolimatta Intian johto on onnistunut luomaan maahan intialaisen kansanluonteen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Intiassa on lukuisia suurkaupunkeja, mutta väestöstä asuu
virallisen arvion mukaan edelleen noin 70 prosenttia maaseudulla. Todellisuudessa
luku voi olla huomattavasti alhaisempi voimakkaan muuttoliikkeen johdosta.
Uskonto on Intiassa tärkeä osa arkielämää. Tärkeimmät uskonnon ovat hindulaisuus,
islam (n. 300 milj. ihmistä), jainalaisuus ja buddhalaisuus. Hinduilla on miljoonia jumalia, jotka usein esiintyvät kolmessa eri muodossa: Brahma on luoja, Vishnu säilyttäjä
ja Siva tuhoaja ja uudelleen synnyttäjä. Siva on hindujumalista palvotuin.
Intian kulttuurisista ja sosiaalisista oloista
Intian kokoisessa maassa riittää kokemuksia laidasta laitaan, joten kaikki voi olla niin
mahdotonta kuin mahdollistakin.
Intialaiset ovat erittäin säästäväisiä ja tekevät lähes mitä tahansa ansaitakseen ylimääräistä. Tästäkin johtuen maan korruptiotaso on korkea. Alhaiset palkat ja poliitikkojen ylivoimainen ote arkielämään ovat kaksi syytä miksi lahjukset ja veronkierto
ovat osa arkipäiväistä elämää.
Taikauskoisuus, myytit ja magia kuuluvat arkeen. Oli sitten kyse toimiston avaamisesta, sulhasen löytämisestä tai sopimuksen allekirjoittamisesta, niin useimmiten kysytään neuvoa astrologeilta. Tähdet ja erilaiset merkit, kuten talismaanit, ovat apuna
selvitettäessä arjen ongelmia.
Intialainen kulttuuri eroaa itäaasialaisista kulttuureista. Intialaisten kommunikointi on
monisanaisempaa kuin kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten ja he antautuvat
keskusteluihin herkästi. Intialaisessa yhteiskunnassa yksityisyydellä ei ole juurikaan
sijaa. Intialaiset eivät yritä salata tunteitaan vaan ilmaisevat niitä estoitta.
Intialaisten arvot keskittyvät perheeseen ja lojaalisuuteen omaa ryhmää kohtaan.
Perheen ja ryhmän kunniaa puolustetaan. Saman elinkeinon harjoittajien piirissä järjestetyt avioliitot ovat tavallisia. Muita arvoja ovat aineellinen menestys ja luovuus.
Menestyminen liiketoiminnassa on tärkeätä. Luovuutta ihaillaan, varsinkin vastoinkäymisten aikoina. Tekninen kukoistus on usein osunut Intiassa ajanjaksoon, jolloin
maa on ollut suljettu ulkoisilta vaikutuksilta. Näissä olosuhteissa intialaiset ovat loistaFinpro
Intia
58 (58)
neet tee-se-itse-ominaisuuksillaan. Ratkaisujen löytäminen leimaa intialaista liiketoimintaa, kokeiluihin suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Rehellisyys ei ole olennainen
arvokysymys, se nähdään hyvin suhteellisena.
Naiset osallistuvat julkiseen elämään vähän. Naisen asema perheessä ja yhteisössä
on usein alhainen ja nainen on alistettu ympäröivien miesten päätösvallalle. Toisaalta
varsinkin ylempien kastien naiset ovat nykyään yhä paremmin koulutettuja, he käyvät
ansiotyössä ja esiintyvät aktiivisissa rooleissa kodin ulkopuolella, mm. politiikassa.
Liike-elämä Intiassa
Intiassa on politiikalla ja kaupanteolla aina ollut paljon yhteistä. Maailman seitsemänneksi eniten korruptoituneessa maassa pärjää myös ilman lahjuksia. Yrityksissä vallitsee edelleen vanhakantainen hierarkia.. Ulkomailla asuvat intialaisyhteisöt kilpailevat liiketoiminnoissa kiinalaisten kanssa. Intialaiset ovat taitavia neuvottelijoita ja eteviä kauppamiehiä.
Intiassa ei ajalla ole niin tärkeää merkitystä kun länsimaissa. Tästä johtuen intialaiset
eivät itse ole kovin täsmällisiä mutta arvostavat ja odottavat muiden olevan. Tapaamisajat on syytä varata hyvissä ajoin ennen matkaa, ja on hyvä tarkistaa ne uudelleen ennen matkan alkua. Silti aikatauluihin tulee usein muutoksia. Kun sopii tapaamisista, on syytä ottaa yhteys ylimpään johtoon, koska vain heillä on päätösvalta.
Asiakkaan kanssa kannattaa rakentaa läheinen ja henkilökohtainen suhde, mistä molemmat osapuolet hyötyvät.
Vaikka keskitason johtajilla ei ole merkittävää päätösvaltaa, on myös heihin oltava yhteydessä. He ovat helposti tavattavissa ja heillä on myös hyvät kontaktit. Ylemmän
portaan johtajat haluavat sopia tapaamisia yleensä myöhään aamupäivälle tai iltapäivälle.
Intialaisessa liiketoiminnassa on vahva työmoraali. Ulkomaalaiset hyväksytään helposti mukaan kaupankäyntiin. Intialaiset kuitenkin epäilevät, että ulkomaalaisten myötä saattaa seurata epäoikeudenmukaisuutta ja kansallisen identiteetin menettämistä.
Toimistoajat ovat yleensä 9.30–17.00, ja valtion virastoissa 10.00–17.00. Lounasaika
on yleensä 13.00–14.00 välillä. Valtion virastot ja osa niiden yrityksistä on myös
avoinna lauantaisin (paitsi kuukauden toisena lauantaina).
Finpro

Intia - Finpro

Transcription

Similar documents

HOIVA- JA KUNTOUTUSPALVELUJA VENÄLÄISILLE

Afrikka uusin silmin

Ruotsi Maaraportti

MUOVI-INNOVAATIOILLA ETABLOITUMINEN KIINAN

Kurssityö: omavalintaisen alueen hasardit

Vesipiiput - Kemistikilta

Ukraina

Jukka Ojala, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja

Kanadan maaraportti

Suvi Tulonen.pdf - Unipoli Tampere