3/2010 - Laatukattila Oy

Transcription

3/2010 - Laatukattila Oy
www.mustekolmio.fi
YRITYSMAAILMA
muste- & lasertäyttöpalvelut
AUKIOLOAJAT: MA-PE 9-16
Nyt auki myös lauantaisin LA 10-14
Tuo tyhjentyneet mustepatruunasi
tai laserkasettisi meille täytettäväksi!
Teemme täytöt laadukkailla
merkkikohtaisilla musteilla/laserjauheilla
NOPEASTI JA EDULLISESTI!
Säästä 40-70%!
Etelä-Savo
Lokakuu 3/2010
Ahlströminkatu 21, 78250 VARKAUS
Puh. 040 736 8640
mustekolmio.varkaus@gmail.com
• Kirjanpito
• Vakuutusten kilpailuttaminen
• Tilinpäätös
• Yritäjän sosiaaliturva
• Verotus
• Yhtiöoikeudellinen neuvonta
Puh. 015 452 600
Koulutie 5 A, 51900 Juva
www.audace.fi
Ota osasi 6 miljoonan
kävijän asiakasvirrasta!
Liiketontit
3€
Alk.
m
2
juva.fi
menestyksen paikka
1
2
YRITYSMAAILMA
Juvan kunnalla
aktiivinen ote elinkeinotoiminnan kehittämisessä
Juva on Etelä-Savon
monipuolisin maaseutukunta. Juvalla yhdistyvät
kaupunkimainen taajama hyvine palveluineen
sekä laaja ja monipuolinen maaseutu. Juva on
aina ollut maatalouspitäjä. Teollistuminen alkoi
1970-luvun puolivälissä,
mutta maaseudun elinkeinoilla on edelleen
vankka rooli kunnan hyvinvoinnin luomisessa.
Tänään Juva on vahvasti
elävä, perinteitään kunnioittava
maalaispitäjä, jonka tulevaisuus
on valoisa. Yrittäminen ja uudet
elinkeinot tuovat kuntaan uutta
vauhtia, uusia mahdollisuuksia. Menestyksestä huolimatta elämisen tahti on pysynyt
miellyttävänä ja leppoisana.
Savolaisuus elää täällä aitona,
elinvoimaisena ja iloisena,
Juvan yritysasiamies Antti
Kinnunen kiteyttää.
-Juvalaiselle yrittämiselle
antaa leimansa vahva maaseutuyrittämisen perinne ja toi-
saalta erinomainen sijaintimme
valtateiden 5 ja 14 risteyksessä.
Risteyksestä noin yhden tunnin
ajomatkan sisällä on 180 000
vakinaista asukasta ja 38 000
kesämökkiä.
Sijainti luo
aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle sekä
luonnonvarojen
jatkojalostukselle
Juva elää tuottamalla ja jalostamalla elintarvikkeita, puuta
ja muita luonnonvaroja sekä
laajentamalla ja monipuolistamalla koko ajan elinkeinoperustaa. Luomutuotteet, kirjat ja
salaatit lähtevät jakeluun koko
Suomeen ja maailmalle.
-Yritysalueet ovat kunnan
huolella vaalima pääoma. Niitä
käytetään harkiten kunnan ja
koko Juvan seudun yritystoiminnan vahvistamiseen. Juvan
kehittämisstrategia tähtää tulevaisuuteen, Antti Kinnunen
selvittää. -Vahva ja vireä maaseutukeskus tarjoaa alueellisen
palvelutason ja monipuoliset
matkailumahdollisuudet. Juvan
Katajalahdentie 155, 51900 Juva
kunta järjestää peruspalvelut
tehokkaasti tehden yhteistyötä
ympäristökuntien kanssa aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan.
Elintarviketuotannon
vahvistaminen
otettu osaksi
kunnan strategiaa
Kunnan elinkeinorakenteessa
alkutuotannolla on merkittävä
osuus, samoin kuin laajemminkin elintarviketuotannolla.
Juvalla Alkutuotannon osuus
työpaikoista on noin 20%
Myös elintarvikkeiden prosessointiin on panostettu onnistuneesti. Viimeisen vuosikymmenen aikana alalle on syntynyt
noin sata uutta työpaikkaa, kun
suuremmat yhtiöt ovat sijoittaneet toimipisteitään Juvalle.
-Elinkeinoelämässä strategiana on ollut monipuolistaa
tuotantorakennetta sekä lisätä
jalostusastetta, jotta suurempi
osa lisäarvosta jäisi alueelle.
Ruoantuotanto on tietoinen
valinta kuntastrategiassa. Tavoitteena on tulevaisuudessakin
rakentaa kuntaa maatalouden ja
jatkojalostuksen varaan.
Juva on vahvaa maatalousvaltaista aluetta, josta löytyy
runsaasti mm. vihannesviljelijöitä, perunan ja juuresten
tuottajia sekä maidon tuottajia.
Kunnasta löytyy runsaasti myös
muuta elintarvikealan osaamista ja jatkojalostajia.
Krunex Oy:n tuotantotilojen vihkiäiset 25.9.2010.
Syyskuussa vihittiin käyttöön uusi ruokatehdas, joka
aloitti toimintansa vuonna 2007
toimintansa lopettaneessa entisessä kalkkunateurastamossa. Tiloissa toimii Pajuniemi
Group -konserniin kuuluva
Krunex Oy Helsingistä. Yrityksen asiakkaita ovat pääasiassa
kauppojen valmisruokatiskit,
suurtapahtumat ja ravintolat.
Juvan kunta on ollut aktiivisesti
mukana hankkeessa ja investoi
kiinteistön kunnostustöihin 1,5
miljoonaa euroa. Myös yritys
investoi noin 1,5 milj. euroa
tehtaan koneisiin ja laitteisiin.
Kaiken kaikkiaan uusi tehdas työllistää noin 25 henkeä
– Kiinteistö sopii mainiosti
elintarviketuotantoon, Kinnunen sanoo.
Puh. 0400 930 291
Ikkunanpesua- ja
suursiivousapua
Apunamme siivouksessa
HYLA-puhdistusjärjestelmä
Esim. patjojen, petareiden, tyynyjen ja peittojen sekä
mattojen syväpuhdistus pölystä tapahtuu tehokkaasti.
Samalla huoneilman laatu paranee, kun ilmakierrossa
oleva pöly saadaan pois.
Soita niin sovitaan siivoukselle sopiva ajankohta.
040 733 5659 S&H Seppänen
Muista kotitalousvähennys!
Vehmaan risteyksessä on taiteilija Juha Mennan tekemä veistos
Sielun lintu
SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA
• Laadukkaat laatoitukset ja vesieristykset
• Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit
Hyvä paikka
luomuruuan
valmistukseen
Myös mahdollisen luomuruuan valmistus uudella ruokatehtaalla tietää lisää työtä alkutuotannossa työskenteleville
juvalaisille. – Luomuruuan valmistus on kiinni raaka-aineen
saatavuudesta. Etelä-Savosta
saadaan luomuna mm. kermaa,
lihaa, perunaa ja porkkanaa.
Kinnusen mukaan suomalaisilla
ja eteläsavolaisilla on nyt käsissään näytön paikka.
Vihannesten viljelyä
ja jatkojalostamista
Myös vihannesteollisuudella menee Juvalla hyvin.
–Mestariviljelijät Oy on laajentamassa tuotantoaan. Mestariviljelijät on eteläsavolaisten
tuottajien ja maatalousyrittäjien yhteisomistuksessa oleva yritys, kertoo Kinnunen. Salicon kanssa samalla tontilla toimiva Mestariviljelijät
on laajentanut toimintansa
rakentamalla uudet pakkaus- ja lähettämötoimintoihin.
Vihannesten tukkumyyntiin
erikoistuneen yrityksen takana
on yhdeksän vihannesviljelijää
Juvalta, Joroisista, Sulkavalta
ja Haukivuorelta.
Puuteollisuudella
on vankka pohja
Elintarvikkeiden alkutuotan-
KALASTUSMATKOJA
JA VENERETKIÄ
• vetouistelua, jigi- ja heittokalastusta
• ohjelmat asiakkaan toiveiden mukaan yksityisille ja yrityksille
PK-KALAMATKAT
Pasi Kokkonen, 0500 860 032
www.pk-kalamatkat.com • pasi@pk-kalamatkat.com
METALLIRAKENNE
T. JANHUNEN
• Rakennuspeltityöt
• Hitsaustyöt
Puh. 050 326 7401
Puh. 0500 701 809
Tehtaantie 7, 51900 Juva
non ja jalostuksen lisäksi Juva
elää palveluista ja puusta. Mm.
Taso 2000 toiminnan loppumisen jälkeen tilanne näytti vähän
aikaa huonolta, mutta tiloissa
aloitti erikoispuusepänteollisuuteen erikoistunut Sisuwood.
Samoissa tiloissa toimii myös
ovivalmistaja Sevendoor Oy.
– Halliin mahtuisi vielä muitakin alan yrittäjiä, sillä tilaa on, vinkkaa Kinnunen.
Kinnusen mukaan myös kyliltä
löytyy monia elinvoimaisia
puujalostusyrityksiä kuten yli
50 vuotta toiminut Viitakosken
Puu Oy. Viitakosken Puu Oy
on perheyritys, joka valmistaa
tilaustyönä ovia, ikkunoita ja
lasiväliseiniä.
Juvalla eletään
vankasti Valtatie-5
vaikutuspiirissä
Haasteita tulee Kinnusen
mukaan riittämään tulevaisuudessa, mutta keinojakin löytyy.
– Kunnan päätöksenteolla on
suuri merkitys, kun tarvitaan nopeita päätöksiä. Meidän kokemuksemme on ollut, että pienen
kunnan päätöksenteko on nopeampaa kuin suuren yrityksen Kinnusen mukaan pienuus ja
joustavuus pitäisikin pystyä
kääntämään kunnan voimavaroiksi. – Talouspuolella se
merkitsee, että sama liikevaihto
saadaan syntymään noin15
prosenttia pienemmillä kustannuksilla. Pääkaupunkiseutuun
verrattuna täällä on edullisemmat kiinteistökustannukset ja
henkilöstö on sitoutuneempaa.
Myös infrastruktuuri paranee, sillä 5-tien läheisyys on
meille keskeinen asia kunnan
tulevaisuuden kannalta. Valtatie-5 liikennevirran varassa
on lähemmäs 100 työpaikkaa,
Kinnunen mainitsee.
Juva avaa oven
menestykselle
-Juvalta löytyy tilaa ja tontteja monenlaisten yritysten
tarpeisiin. Meillä on tarjota
yrityksille runsas valikoima
yritystontteja parhaiden liikenneyhteyksien varrelta. Tästä
kiitos kuuluu kunnan aktiiviselle kaavoituspolitiikalle ja
huolelliselle maankäytön suunnittelulle. Yrittäjiä puolestaan
on kiittäminen siitä, että Juvalla
tonttikauppa käy. Me täällä
Juvalla olemme sitä mieltä, että
hyvien tonttien ja tehokkaan
elinkeinopolitiikan ohella Juva
pystyy tarjoamaan yrittäjälle ja
tämän perheelle myös mukavat
vapaa-ajanpuitteet, Kinnunen
korostaa.
Vehmaan alueella toimii tällä
hetkellä noin 25 yritystä, joissa
on yhteensä lähes 250 työpaikkaa. Tilaa löytyy isoillekin
kokonaisuuksille.
Kunta omistaa alueella vielä
useita kymmeniä hehtaareita
tonttimaata. Kunnallistekniikka
on valmiina noin 20 hehtaarille
ja uusi, lainvoimainen kaava
mahdollistaa mm. tilaa vievän kaupan suuryksikköjen
rakentamisen, Antti Kinnunen
mainitsee.
YRITYSMAAILMA
3
Luomu ja tehokemikaalit
eivät mahdu samaan purkkiin
Kuluttajat ja jakeluporras vertaavat usein luomutuotetta ja ei –luomutuotetta toisiinsa. Lähtökohta on perusteiltaan
väärä. Ei-luomutuotteet
sisältävät tuotantoketjun
eri vaiheissa, pellolta jalostuksen kautta pöytää,
runsaastikin kemikaalein virittyä ja tehostettua
tuotantoa.
-Tämä on suurin ja oleellisin
ero tuotantotavoissa. Ei-Luomutuotteissa lähes mitä tahansa
aineita kasvuhormonit ja geenimuuntelu mukaan lukien tai
mitä tahansa teknologiaa voidaan käyttää halutun tuotteen
ominaisuuksien virittämiseen.
Luomussa raja tässä ideoinnissa
on äkkiä vastassa. Luomutuote koostuu käytännössä vain
itse perusraaka-aineesta. Sen
tuotanto joka vaiheessa on
luomuvalvonnan ja luomuseurannan alaista toimintaa. Ero
on niin dramaattinen, että puhe
perinteisten ei-luomutuotteiden
”luomu” ominaisuuksista on
hyvin harhaanjohtavaa, sanoo
Kari Partanen, Juvan Luomu
Oy:n melko tuore toimitusjohtaja ja itsekin marjatilallinen.
-Kemikaalien käyttö ruoan
seosaineena on tavallisesti
halvempaa, kuin turvautuminen kalliimpaan perusraakaaineeseen ja sen jalostamiseen.
Kemikaalien avulla saadaan
mutkat suoriksi, Partanen arvioi.
luomusta, siinä ei hempeillä
ideologioilla ole sijaa. Tarkasteltavana ovat luvut.
– Luomun pitää olla bisnes,
ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä ole, Partanen määrittelee.
Partasen bisneksen puhuminen ei kuitenkaan tarkoita kovia
arvoja, ainoastaan realismia.
Johtamaansa yritykseen hän
hakee nyt uskottavuutta ja
kasvutendenssiä tilastoihin
perustuen.
-Luomuala Suomessa on yhtä
suuri kuin luomubusineksen
kasvu yhdessä vuodessa Tanskassa, eli noin 75 miljoonaa
euroa.
Kauppa ei kerkiä
luomun kelkkaan.
Huonoimmillaan
kuluttajalle jää
vain ylikansallisia
luomumerkkejä
Suomessa
luomualaa vaivaa
Partasen mukaan
pirstaleisuus
Kun diplomi-insinööri puhuu
- Se on seurausta siitä, että
hyvät mahdollisuudet on tärvätty epämääräiseen puuhailuun.
Sen enempää valtion kuin
Keski-Juvan
Kuljetus Oy
Teivaantie 29, 51820 HATSOLA
Puh. 0400 174 332,
0400 258 897
tapani.heinonen@pp4.inet.fi
Maaaineskuljetukset
etenkään kaupan näkökulmasta luomun mahdollisuuksia
ei ole nähty. Ympäristöarvoja
ja kestävää kehitystä ei ole
Partasen mukaan uskallettu
markkinoida, vaikka Suomella, jos millä, olisi maana ollut
edellytyksiä tehdä luomusta
todellinen brändi.
– Sekä luomun tuotanto että
myynti ovat meillä toistaiseksi
pelkkää ripottelua. Kysyntää
olisi, mutta vaikuttaa siltä, että
etenkään kaupan ketjut eivät
ole nyt hereillä. Tuotteiden saatavuus ja logistiikka menevät
isojen ehdoilla.
Luomussa pitäisi Partasen
mukaan uskaltaa lähteä liikkeelle pienillä erillä.
– Kaupat hakevat maksimimyyntiä per hyllymetri.
Volyymi on mittari. Luomussa
tällaiset kaupan skaalaukset
eivät pure. Asioita tarkastellaan
luomun kannalta nyt aivan väärästä näkökulmasta, Partanen
suomii. Toki poikkeuksiakin
joukosta löytyy.
Kuluttaja ei luomutuotteita
myöskään löydä tavarapaljouden keskeltä, kun niitä markkinoidaan keskellä kaikkia muita
tuotteita. Siksi Partanen haluaisikin kauppoihin Euroopassa
yleisen shop – in – shop -mallin,
jossa luomutuotteet ovat omassa erottuvassa ”karsinassaan”.
– Viisi senttiä vihreälaitaista huomioteippiä ei riitä
erittelemään tuotteita muista.
Mainosnikkarit pystyvät kyllä
kehittelemään houkuttelevan
ilmeen, kun kauppa vain älyää
tuotteisiin satsata, Partanen
vakuuttaa.
Luomusta ja
eettisestä kuluttamisesta on tulossa
megatrendi
Suomessakin
Tuottajista Partanen ei ole
erityisen huolissaan.
– Luomutuottajilla on toki
omat ongelmansa mutta monia
niistä voidaan ratkaista verkos-
toitumalla. Sitä kautta saadaan
myös enemmän volyymiä.
Eiväthän ohuet tavaravirrat
ole kannattavia sen enempää
valmistajille kuin kaupallekaan.
Partanen kuitenkin pelkää,
että jos kauppa ei lähde pian
kunnolla mukaan, koko kotimainen luomu saattaa loitontua
tavallisen kuluttajan ulottuvilta.
Kiinnostusta luomu- ja lähiruokaan on koko ajan yhä
enemmän.
Valmistajat etsivät uusia
reittejä tuotteilleen. Suurkeittiöt
ovat kiinnostuneita luomusta ja
suoramyyntipisteitä tuntuu nyt
nousevan lisää.
Surullisin tulevaisuudenkuva
olisi Kari Partasen mielestä
se, että tavalliset suomalaiset
saisivat kotimaassa tuotettua
luomua vain suurkeittiöiden
lounasruokien osina. Niin saattaa kuitenkin käydä, jos tuottajien ja kauppojen välistä ketjua
ei saada toimimaan.
– Jos kaupat pitävät kiinni
suurten volyymien linjasta,
myynnissä on tulevaisuudessa
vain ylikansallisia luomumerkkejä. Niiden jäljitettävyyttä ei
voi verrata kotimaiseen eikä
ajatus myöskään eettisesti ole
erityisen kestävä hiilijalanjälkeä ajatellen, Partanen huomauttaa.
Hän myötää, että harvaan
asutussa Suomessakin toki elintarvikkeita kuljetellaan, oli kyseessä sitten vaikka luomukin.
– Kyse on kuitenkin kotimaisesta tuotannosta, joka ei ole
puhkijalostettua.
Luomu on mahdollisimman
alkuperäistä, ilman käsittelyja lisäaineita sekä ympäristöä
turhaan kuormittamatta tehtyä,
luomumies Partanen todistaa.
4
YRITYSMAAILMA
Palveluita ja konsultointia
kaikkeen hallintoon
Audace Oy on tilitoimistopalveluihin, talousjohtamisen ja riskienhallinnan asiantuntijapalveluihin ja niiden koulutukseen erikoistunut yritys.
Sen toimitusjohtaja Lila
Lindroosilla on toiminut
yrittäjänä yli 10 vuotta ja
työskennellyt sitä ennen
tilitoimisto-, koulutus- ja
vakuutusalan yrityksissä.
Lindroos muistuttaakin,
että yritykset voivat tehdä
todellisia kustannussääs-
töjä, kun talouden ja riskienhallinnan koukerot
ovat todellisesti hallinnassa tai osaavan ulkoistetun toimijan vastuulla.
-Hyvin hoidettu hallinto ja
talous ovat merkittävä osa
yritysten riskienhallintaa. Menestyvimmät yritykset ovat
ottaneet riskienhallinnan osaksi
operatiivista johtamista myös
käytännössä. Ennen yrittäjyyttäni ihmettelin usein, miksi
niin useat yritykset ovat lirissä
eivätkä saa liikkeenjohdollista
neuvontaa. Töitä kyllä osataan
tehdä, mutta yrityksen johtaminen on usein hataralla pohjalla. Niinpä lähdin tuottamaan
yrityksille kokonaisvaltaisia
liikkeenjohdon palveluita, joiden avulla voidaan varmistaa
yrityksen mahdollisimman korkea kannattavuus. Tilitoimistopalvelut ovat tulleet mukaan
myöhemmin, sillä se on hyvä
keskus kaikelle toiminnalle ja
tukee muita palveluita erinomaisesti, taustoittaa Lindroos.
Audace Oy:n asiakkaita ovatkin julkisyhteisöt ja pk-sektorin
yritykset sekä koulutusta tarjoavat oppilaitokset pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa.
Joulu, joulu tullut on...
Tervetuloa viettämään pikkujouluja Olavinlinnaan!
Linna tarjoaa upeat puitteet niin pikkujoulu- kuin
joulujuhliinkin.
Tule kokemaan ainutlaatuinen vanhan kivilinnan
joulutunnelma Olavinlinnaan. Varaa omasi ajoissa!
Fazer Olavinlinnan ravintolat, 57150 Olavinlinna
Varaukset puh. 015 533 747 tai 040 834 4936
Mukana muutoksissa
Lindroos huomauttaa, että
koko yrityskenttä on muuttunut
viimeisen 10 vuoden aikana
voimakkaasti, ja työn luonne
on muuttunut vaativammaksi ja
nopeatempoisemmaksi.
- Ammattitaitovaatimukset
ovat kasvaneet todella paljon
ja omaa osaamista pitää kehittää jatkuvasti. Substanssiosaaminen ei riitä vaan myös
järjestelmiä kehitetään. Tilitoimistokentän yksi suurimpia
muutoksia tänä vuonna on ollut
verotilinkäyttöönotto, kertoo
Lindroos.
Lindroos huomauttaa, että
usein vakuutusyhtiöt ja verottajat ovat niin erikoistuneita
tiettyihin asioihin, että tarvitaan
tulkkia yrittäjän ja viranomaisen välillä.
-Yrittäjä ei aina välttämättä
tiedä, mihin suuntaan kääntyä
ongelmatilanteissa, keneltä
apua voi kysyä ja mitä vaihtoehtoja on. Omat asiakkaani ovat
olleet tyytyväisiä palveluihini.
Kaikissa toiminnoissa toimin
asiakkaan lähtökohdista käsin,
oikeassa aikataulussa. Opas-
• KOULUTUSPALVELUT
• TILITOIMISTOPALVELUT
• TALOUSHALLINNON
ASIANTUNTIJAPALVELUT
• RISKIENHALLINTA­
PALVELUT
tamme asiakastamme erilaisissa
tilanteissa myös etukäteen niin,
että lainsäädännön muutoksiin
on varauduttu jo ennalta ja
niistä ollaan tietoisia, luettelee
Lindroos.
Lindroosin yrityksen asiakkaita ovat usean eri alan yritykset. Mukana on myös koulutusalanyrityksiä, joita Lindroos
konsultoi. Tilitoimistoasiakkaat
ovat oma suuri ryhmänsä.
-Palvelumme jakautuvat
taloushallinnon palveluihin,
joka sisältää yrityshallinnan
palvelut, sekä riskinhallinta
palveluihin. Hoidamme riskien
kartoitukset ja vakuutusten kilpailuttamiset. Tavoitteenamme
on kasvaa jonkin verran. Tällä
hetkellä Audace Oy työllistää
kolme työntekijää, kiteyttää
Lindroos.
Lisä-/Yhteystiedot:
Audace Oy
Koulutie 5A
51900 Juva
Puh. 015 452 600
www.audace.fi
Haluaisitko työskennellä
Kello- ja jalometallialan
liikkeessä?
Hae Erikoismyyjäkurssille Kelloseppäkouluun
Espoon Leppävaarassa. Aikuiskoulutuksena järjestettävä koulutus antaa valmiudet työskennellä
asiantuntevana myyjänä alan liikkeissä.
Haluaisitko työskennellä
Kello- ja jalometallialan liikkeessä?
4 kuukautta
kestävä kurssi
järjestetään kaksi
Hae
Erikoismyyjäkurssille
Kelloseppäkouluun
kertaa Leppävaarassa.
vuodessa ja hinta
on 500 €.
Espoon
Aikuiskoulutuksena
järjestettävä
koulutus
antaa
valmiudetjatyöskennellä
Seuraava kurssi
alkaa
17.1.2011
asiantuntevana
myyjänä
alan
liikkeissä.
hakuaika päättyy 21.11.2010.
4 kuukautta kestävä kurssi järjestetään kaksi kertaa
vuodessa ja hinta on 500 e. Seuraava kurssi alkaa
17.1.2011 ja hakuaika päättyy 21.11.2010.
LISÄTIETOJA
JA HAKULOMAKKEITA:
LISÄTIETOJA JA HAKULOMAKKEITA:
Kelloseppäkoulu, Vanha maantie 11, 02650 Espoo
Puh. (09) 4355 7712 tai 050 3019 519
kristiina.liesivaara@kelloseppakoulu.fi, www.kelloseppakoulu.fi
Julkaisija:
Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa
©
www.yritma.fi
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suokatu 22 B, 5. krs
70100 Kuopio
Sivunvalmistus:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
E-mail:
kuopio.kustannus@yritma.fi
Päätoimittaja:
Ilmoitukset:
Toimittajat:
Osoitelähde:
Risto Käyhkö
Puh: 010 820 5700,
050 521 5656
Fax. 013-312 199
Toni Valha puh. 050 439 2281
Pekka Pelkonen
Puh. 010 820 5719
Paino:
Lehtisepät Oy
Pieksämäki
Itella, TGM YRITYSKOHDERYHMÄT
YRITYSMAAILMA
5
Bioterminaaleilla turvataan metsäenergian
saatavuutta ja toimitusvarmuutta Keski-Suomessa
Metsäenergian tuotanto
ja käyttö voimalaitosten
polttoaineena ja mahdollisesti hyvin nopealla
aikataululla myös nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineena kasvaa lähivuosina Suomessa. VTT:n toteuttamassa
tutkimushankkeessa luodaan edellytyksiä biopolttoaineterminaalien
uusille toimintamalleille
huomioiden myös polttoaineiden uudet kuljetusmuodot. Tavoitteena on
parantaa polttoaineiden
laatua ja lisätä biopolttoaineiden toimitusvarmuutta sekä varmistaa
kotimaisten polttoaineiden ympärivuotinen saatavuus.
Bioenergian käyttö kasvaa
voimakkaasti Keski-Suomessa
Keljonlahden uuden voimalaitoksen käynnistyttyä tänä
vuonna. Keski-Suomen liiton
maakunnallinen Bioenergiasta
elinvoimaa -klusteriohjelma
on asettanut tavoitteeksi lisätä
biopolttoaineiden käyttöä 4
TWh vuoteen 2015 mennessä
Keski-Suomessa. Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelmaan
kuuluvan, VTT:n koordinoiman Bioterminaali -hankkeen
tuloksena syntyy toimintamalli
biopolttoaineterminaalista huomioiden metsäpolttoaineiden
erilaiset hankinta-, valmistusja toimitusketjut. Hankkeessa huomioidaan bioenergian
käytön lisääntymisestä johtuva
kuljetusmatkojen kasvaminen
ja vaatimukset polttoaineen
laadunhallinnalle. Projektin
aikana testataan ja kehitetään
sekä yksittäisiä haketus- ja
murskauslaitteita että laiteketjuja. Hankkeessa laaditaan
myös biopolttoaineterminaalin
perustamista ja käyttöä palveleva käsikirja.
Pilot-terminaali
Pihtiputaalla
VTT tekee terminaalihank-
toimivien polttoaineterminaalien tavoitteena on varmistaa eri
kuljetusmuotojen edellyttämä
riittävä polttoaineiden saatavuus sekä parantaa biopolttoaineiden toimitusvarmuutta
eri olosuhteissa. Uusien kuljetusmuotojen käyttöönotto bioenergian kuljetuksiin edellyttää
myös sekä kuljetuskaluston kehittämistä että uusia ratkaisuja
voimalaitosten vastaanotto- ja
käsittelyjärjestelmiin.
Pihtiputaan terminaalin lisäksi Keski-Suomessa ollaan
ottamassa käyttöön puolikymmentä muuta metsäyhtiöiden
tai muiden polttoainetoimittajien ja käyttäjien biopolttoaineterminaalia. Ne sijaitsevat
lähempänä suuria käyttäjiä ja
osa niistä toimiikin suurten
laitosten puupolttoaineiden
puskurivarastona.
Länsi-Suomen lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle
rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja OPM:n
hallinnonalan kansallisista varoista. Vuoden 2010 alusta
hanketta on hallinnoinut Keski-Suomen liitto. Lisäksi
hanketta rahoittavat KS Laatuenergia Oy, Vapo Oy, Jousan
Kone Oy sekä Kehittämisyhtiö Witas Oy ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy sekä VTT. Projekti kestää 1,5 vuotta
ja päättyy vuoden 2010 lopussa.
Terminaalitoiminta edellyttää
ympäristölupaa
keessa yhteistyötä KS Laatuenergia Oy:n kanssa. Yritys
on käynnistänyt Pihtiputaalla
uuden biopolttoaineterminaalin, joka toimii pilot-kohteena
tämän projektin kehitys- ja
tutkimustyössä. KS Laatuenergia Oy teki syksyn 2009
aikana terminaalin pohjustus- ja
päällystystyöt. Alkuvaiheessa
terminaalikäyttöön on tasattu
kolmen hehtaarin alue, josta
on asfaltoitu noin kolmasosa.
Terminaali on perustettu Rupon
teollisuusalueelle, jossa sijaitsevat myös samojen yrittäjien
omistama saha ja bioenergiaa
käyttävä lämpökeskus. Näin
saavutetaan tiettyjä synergiaetuja terminaalin toimintaan
ja bioenergian käsittelyketjuun,
kun sama yritys hoitaa koko
ketjun kannolta laitokselle
saakka osana muuta teollisuuden puun hankintaa. Perustetun
terminaalin tavoitteena on lisätä
nimenomaan logistiikan tehokkuutta metsäpolttoaineiden
toimituksissa.
Laitteiston asennustyöt jat-
kuivat vielä alkuvuonna 2010,
minkä jälkeen erilaisten lähinnä metsäenergiapohjaisten
biopolttoaineiden valmistus ja
toimitukset alkoivat. Tavoitteena on käsitellä ja toimittaa
noin 100 GWh metsäenergiaa
vuodessa eri kokoisille voimaja lämpölaitoksille.
Keski-Suomen pohjoisosien
metsissä mäntyjen osuus lisääntyy ja nuorten metsien osuus
suhteessa muuhun maakuntaan
on merkittävän suuri. Lisäksi
pohjoisessa Keski-Suomessa
toimivan terminaalin erityispiirteenä on mm. polttoaineen
pitkät kuljetusmatkat suurille
voimalaitoksille, joten polttoaineen energiatiheyttä on
lisättävä kuljetuskustannusten
pienentämiseksi.
Biopolttoaineiden­
laadunhallinta
edellyttää
kehitystyötä
Terminaalissa tullaan tes-
taamaan ja kehittämään mm.
VTT:n ja Jousan Kone Oy:n
kehittämää kaksivaiheista
murskaintekniikkaa. Sähkökäyttöisellä kiinteällä murskainlinjalla haetaan metsäenergian tuotantoketjuun alhaista
energiankulutusta, riittävän
korkeaa kapasiteettia ja hyvää
käytettävyyttä. Lopputuotteen
palakokoa voidaan säätää asiakkaiden tarpeiden mukaan
oikein valitulla pohjaseulalla.
Jälkimurskaa voidaan käyttää
myös hienomurskeen valmistukseen. Tällöin lopputuotteen
partikkelikoko on jopa alle 2
mm soveltuen esim. pellettien
valmistukseen tai uusien nestemäisten biopolttoaineiden
valmistusprosessien raakaaineeksi. Metsäpolttoaineiden
lisäksi murskainlinja soveltuu
purkupuun ja puupohjaisten
kierrätysmateriaalien murskaamiseen. Terminaalissa on otettu
käyttöön myös haketuslinja
puhtaiden raaka-aineiden hienontamiseen.
Toimivat polttoaineterminaalit edellyttävät sekä teknistä
kehitystyötä että taloudellisesti
kannattavien liiketoimintakonseptien luomista. Terminaalien
tavoitteena on toimittaa riittävän laadukkaita polttoaineita
ottamalla huomioon sekä kuljetusten että voimalaitosten
asettamat laatuvaatimukset.
Kuljetusmatkojen ja -kustannusten kasvaessa toimitettavien
polttoaineiden laadunhallinta
edellyttää mm. kosteuden alentamista, partikkelikoon pienentämistä sekä epäpuhtauksien
poistamista.
Raaka-aineina terminaalit
voivat käyttää metsäenergiaa
eri muodoissa, kuten hakkuutähteitä, kantoja ja nuorten
metsien energiapuuta. Myös
metsäteollisuuden erilaisista
sivutuotteista ja peltoenergiasta
voidaan terminaaleissa valmistaa voimalaitospolttoaineita.
Varsinkin runsaasti epäpuhtauksia sisältävät kannot ovat
haasteellinen raaka-aine tuottaa puhdasta, voimalaitoksille
hyvin soveltuvaa polttoainetta.
Terminaalin
sijainti määrittää
toimintamallin
Bioenergiaa on jatkossa hankittava entistä laajemmalta
alueelta sekä Keski-Suomesta
että muista lähimaakunnista.
Uusilla kuljetusmuodoilla voidaan laajentaa polttoaineiden
hankintaa alueille, joilla on
vapaata biopolttoainereserviä.
Metsäpolttoaineiden hankinta- ja toimitusketjut sekä niitä
palveleva terminaalitoiminta
luovat esimerkiksi pohjoiseen
Keski-Suomeen uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Mikäli
suunniteltu Äänekosken ja Haapajärven välisen rataosuuden
kunnostus toteutuu, erilaisten
biopolttoaineiden rautatiekuljetukset on mahdollista aloittaa.
Lastauspaikkojen yhteydessä
Biopolttoaineterminaalin
perustaminen vaatii pääsääntöisesti ympäristöluvan, joiden
pitkähköt käsittelyajat ovat
hidastaneet muutamien terminaalien käynnistämistä. Koska
terminaalin ympärivuotinen toiminta edellyttää hyväkuntoista,
valmista tiestöä rekkaliikenteelle, terminaalit sijaitsevat usein
suhteellisen lähellä asutusta.
Murskauksen ja haketuksen
aiheuttaman melun ja pölyn
sekä raskaan liikenteen vuoksi
ympäristöluvalla saatetaan
rajoittaa terminaalin toimintaaikaa, esim. arkisin klo 6 – 22.
Vuositasolla käsiteltävien polttoaineiden määrä, laatu ja laadunseuranta sekä terminaalin
maksimi varastointikapasiteetti
hyväksytään ympäristöluvassa.
Kierrätys- ja rakennuspuun
käsittely on erikoistarkkailussa ja edellyttää tarkennuttua
laadunseurantaa. Näin ympäristöviranomaiset haluavat valvoa,
etteivät biopolttoaineterminaalit muodostu kaatopaikoiksi.
Biopolttoaineiden mahdollisen
vesikuljetuksen edellyttämä
polttoaineiden valmistus ja
lastaus vesistöjen rannoilla sekä
rantaterminaaliverkoston perustaminen saattaa muodostua
haasteelliseksi ympäristölupien
kannalta.
Erikoistutkija Risto Impola
VTT
6
YRITYSMAAILMA
Bioenergiasta uusi Nokiapienkäytössä suurin potentiaali
Suomessa uusiutuva
energia ja sen käytön
lisääminen on nähty pääsääntöisesti uhkana taloudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle, koska mielipiteitä on kysytty lähinnä
energiaa tuottavalta ja
käyttävältä suurteollisuudelta. Laitevalmistajien, alan PK- yritysten
ja energiateknologian
viejien ja koko kansantalouden näkökulmasta on
asiaa tarkasteltu selvästi
vähemmän. Näistä syistä
valtiovalta ei ole Suomessa toistaiseksi edistänyt
uusiutuvan energian kotimaista käyttöä. Koska
kotimarkkinaa ei ole luotu, eivät laitevalmistajat
ole pystyneet kehittämään tuotteitaan. Vasta
vuonna 2010 valtiovalta
on lähtenyt panostamaan
uusiutuvaan energiaan
ja myös bioenergiaan
kylläkin EU:n painostuksesta ja velvoitteista
johtuen.
TEKES on jo investoinut
merkittäviä summia tuotekehitykseen, mutta osa kehityspanoksesta on mennyt jopa
hukkaan, koska kotimarkkina
ei ole kehittynyt potentiaalia
vastaavasti. Poliittiset tavoitteet
on asetettu mutta toimenpiteet
ovat vasta valmisteluasteella.
Uusiutuva lämmitysenergia on
edelleen käytännössä samalla
viivalla muiden energiamuotojen kanssa. Business-as-usual
ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen varsinkaan päästökaupan
ulkopuolisella sektorilla.
Suomen korkea uusiutuvan
energian käytön volyymi perustuu pääosin metsäteollisuuden
suureen volyymiin, kaukolämmön käyttöön lämmityksessä
ja tähän yhdistettyyn sähkön
tuotantoon ja jo rakennettuun
vesivoimaan sekä runsaisiin
puu- ja turvevaroihin. Nykyinen metsä- ja puutuoteteollisuuden rakennemuutos uhkaa
kuitenkin vakavasti Suomen
uusiutuvien tavoitteiden saavuttamista.
pidemmällä tähtäimellä tämä
kapasiteetti voidaan moninkertaistaa. Myös syöttötariffien yhteydessä on järkevää käyttää investointitukia lisäporkkanana.
Koska Suomessa on kohtuullisen hyvin edistetty biopolttoaineiden käyttöä aluelämmityksessä ja suurissa kiinteistöissä,
niin tämä on mahdollistanut
kohtuullisen laitemarkkinan
ja jopa uusien liiketoimintakonseptien syntymisen. Tästä
yhtenä esimerkkinä on Biowin
Oy ja sen francising- tyyppinen lämpöyrittäjyyskonsepti
(Kuva 1).
Kotimarkkinat
luotava- valtiolla
keskeinen rooli
Taloustieteissä korostetaan
kotimarkkinoiden merkitystä
liiketoiminnan kehitykselle.
Energia-alalla näkyviä esimerkkejä ovat Tanskan tuulivoimateollisuus ja Itävallan
bioenergiakattilateollisuus,
jotka saivat vahvan alkukehityksen poliittisilla toimenpiteillä luodusta kotimarkkinasta.
Tällä hetkellä ne ovat maailman
markkinajohtajia ja määrittelevät markkinoita kilpailijoille
epäedulliseen suuntaan. Erityisesti, lähtökohtaisesti etulyöntiasemassa ollut suomalainen
bioenergialaitteiden valmistus
on jäämässä alakynteen vahvistuvan keskieurooppalaisen
teollisuuden kanssa vaatimattomista kotimarkkinoista johtuen.
Olemme menettämässä suorastaan ainutlaatuisen tilaisuuden
luoda menestyvä teollisuudenala yhdelle kaikkien aikojen
teollisen vallankumouksen
synnyttämistä markkinoista.
Rohkealla yhdistetyllä elinkeino- ja energiapolitiikalla
voimme vielä saavuttaa kohtuullisen menestyksen markkinaosuuksissa.
Kun EU on määrittänyt tavoitteet myös Suomen osalta
vuodelle 2020, niin nyt on
viimeinen hetki kääntää tilanne
voitoksi. Suomessa käynnistettävät toimenpiteet ovat jo
10–15 vuotta myöhässä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin
tai Keski-Eurooppaan. Ruotsi
aloitti jo 90-luvun alkupuolella
varautumisen ilmastomuutokseen ja tulevaan energiatuotannon rakennemuutokseen. Esimerkiksi kiinteistöjen
lämmityksessä öljy- ja suoraa
sähkölämmitystä on Ruotsissa
järjestelmällisesti poistettu ja
korvattu pelleteillä, lämpöpumpuilla, kaukolämmityksellä ja
myös aurinkolämmöllä. Tämä
on johtanut Ruotsissa aivan
erilaiseen lämmitystaparakenteeseen. Meillä Suomessa onkin
tulevaisuutta ajatellen noin
miljoona ”väärin” lämmitettyä taloa. Nopein ja edullisin
tapa lisätä uusiutuvaa energiaa
on siten lämmityssektorilla
J-METSÄ OY
• Koneellinen
puunkorjuu
Puh. 0500-886 641
Pietarinkatu 4 A 5, 50100 Mikkeli
Valtion annettava
selkeä viesti
kiinteistöissä sekä kauko- ja
aluelämmössä.
Myös pienimuotoisen yhdistetyn sähkön ja lämmön
tuotannon lisääminen esimerkiksi syöttötariffin avulla biopolttoaineilla ja tuulivoiman
rakentaminen ovat saaneet
Suomessa voimakasta vastustusta etenkin voimayhtiöiltä ja
metsäteollisuudelta. Isot yritykset yrittävät estää kilpailua, joka
on ymmärrettävää heidän kannaltaan. Poliittisten päättäjien ja
virkakoneiston tulee kuitenkin
huomioida edunvalvonnalliset
taustavaikutteet ja tehdä tästä
huolimatta tarvittavia päätöksiä
ja ratkaisuja Suomen kokonaisedun ja EU- sopimusten
mukaisesti.
Markkinapotentiaali­
valtava
On selvää, että uusiutuvan
energian teknologiamarkkinat kasvavat voimakkaasti
Euroopassa ja myös muualla
maailmassa. Ne ovat jo tällä
hetkellä EU:ssa n. 20 mrd euroa
(60% globaaleista markkinoista). Uuden direktiivin myötä
EU:n markkinat arvioidaan
kasvamaan n. 50 miljardiin
euroon. Suomen koko energiateknologian vienti on tällä
hetkellä noin 4 miljardia euroa.
Kotimarkkinoilla pelkästään
öljyn korvaaminen maassamme
noin 250000 öljylämmitteisessä
talossa pilkkeillä, hakkeella, pelleteillä, maalämmöllä,
kaukolämmöllä ja/tai aurinkoenergialla seuraavan 12 vuoden
aikana luo noin 400 milj. euron
vuosittaisen laitemarkkinan
ja vähentää merkittävästi öljyn tuontia sekä vähentää ilmasto- ja ympäristöhaittoja.
Lämmitysöljyn ja –sähkön
myynnin arvo on vuosittain yli
1,2 mrd euroa, joka on merkittävästi määrin korvattavissa
uusiutuvilla energialähteillä.
Uusiutuvan energian avulla
on synnytettävissä Suomeen
välilliset työpaikat huomioiden
noin 20000 lisätyöpaikkaa, joka
vastaisi nykyiset työpaikat huomioiden Nokia-klusteria. Uudet
työpaikat syntyvät pääosin
niille alueille, missä työttömyys
on muutenkin vielä korkea.
Keinot, millä uusiutuvaa energiaa voidaan ratkaisevasti lisätä
Suomessa, ovat jo pääosin käytössä useimmissa EU- maissa.
Myös keinojen toimivuudesta
alkaa olla riittävästi kokemusta,
joten voimme oppia toisten onnistumisista ja virheistä.
Tehokkaat edistämiskeinot jo tiedossa
Omakotitalojen, muiden
kiinteistöjen ja myös lämpöyrittäjyyden osalta keppi ja porkkana ovat toimivimpia. Tämä
tarkoittaa kohdennettuja vero-,
korko-, ja investointitukia sekä
saneeraus- että uudis-rakennuskohteille, lämmitysöljyn
verotuksen nostamista vähintään Ruotsin tasolle, suoran
sähkölämmityksen kieltämistä
kaavamääräyksillä ja kaukolämpöpakon käyttöönottoa.
Omakoti-talojen osalta investointitukia tulee myöntää vain
sellaisella teknologioille, jotka
täyttävät asetetut päästö-, hyötysuhde- ja muut tekniset kri-
POLTTOPUUMYYNTI
Tuomas Muhonen
• Kuivaa ja laadukasta polttopuuta
ja koneurakointia
Puh. 040-835 1679
www.polttopuumyynti.com
Haapaniementie 547, 58920 Kolkontaipale
teerit. Tätä varten käytettävien
laitteiden tulee olla virallisesti
energiatehokkuudeltaan hyväksyttyjä. Tukien painopiste tulee
olla aidosti uusiutuvassa energiassa kuten bio- ja aurinkoenergiassa. On huomioitava, että
öljylämmityksen korvaaminen
laajasti lämpöpumpuilla nostaa
merkittävästi sähkön kulutusta
ja tuotantokapasiteetin tarvetta.
Sähköhuolto on jo nykyiselläkin kulutuksella kriittinen.
Kotitalousvähennystä käytetään nyt hyväksi uudistettaessa
lämmitysjärjestelmiä, mutta se
vääristää jopa markkinaa, koska työn osuutta toimituksissa
tarkoituksellisesti nostetaan ja
laitteet myydään nettohintaan.
Vähennys ei suosi uusiutuvaa
energiaa. Uusiutuvan energian
laitteet tulisi siten saada vähennyksen tai investointituen piiriin. Useat EU-maat käyttävät
uusiutuvan energian lämmitysteknologioille ja bioperäisille
polttoaineille kuten pelleteille,
hakkeelle ja pilkkeille alennettua ALV- tasoa lisäporkkanana.
Pienimittakaavaisen (alle
20 MW sähköä) sähkön ja
lämmön yhteistuotannon osalta ylivoimaisesti toimivimpia
ovat syöttötariffit. Tariffin tulee
kuitenkin taata aina verkkoon
pääsy ja riittävä sähkön hinta
pitkällä aikajänteellä (15-20
vuotta) halutussa kokoluokassa
ja halutuilla energialähteillä ja
sen tulee olla riittävän yksinkertainen. Syöttätariffin avulla
Suomeen voidaan rakentaa
biopolttoineilla 300- 500 MW
uutta sähkötehoa, joka vastaa
yhtä Loviisan ydinvoimayksikköä. Uuden teknologian avulla
Valtiovallan on annettava
selvä viesti yrityksille ja kansalaisille, että pysyvä muutos
on alkanut. Ajankohtaisen ja
puolueettoman tiedon tuottamiseen ja jakamiseen eri
käyttäjäryhmille tulee löytyä
lisää resursseja ja panostuksia
esimerkiksi Motivan ja uusiutuvan energian yhdistysten
kautta. Osaavan työvoiman
saatavuus tulee olemaan kriittinen, joten koulutukseen tulee
lisätä merkittävästi panoksia kaikilla koulutusasteilla.
Samoin investointitukea eri
käyttösektoreille, T&K- määrärahoja sekä avustuksia uuden
teknologian demonstrointiin
tulee merkittävästi lisätä. Yritystoiminnan kehittämistä ja
kasvua varten tarvitaan alalle
pääomarahoitusta, jota esim.
TEKESin, Finnveran, SITRAn
ja Teollisuussijoituksen tulisi
kehittää. Bioenergiaan liittyy
myös merkittäviä logistisia
tarpeita ja kaavoitustarpeita,
joita valtiovallan ja alueiden
tulee ottaa huomioon omissa
suunnitelmissaan. Kaikkien
toimenpiteiden tulee olla hyvin
pitkäjänteisiä sekä mitoitettu
ja resursoitu sellaisiksi, että
asetetut tavoitteet toteutuvat.
Tätä varten tarvitaan EU:n
komissionkin vaatima kansallinen uusiutuvan energian edistämisohjelma, johon
sisältyy vahva koordinointi,
johto, välitavoitteet, seuranta
ja tarvittaessa nopeat korjaavat
toimenpiteet. Onneksi Suomen
valtio on tähän nyt sitoutumassa, vihdoinkin!
Keijo Mutanen
Finbio Ry,
pienkäyttöjaos
varapuh.joht.
Biowin Oy,
hall.puh.joht.
Keski-Savon Eristyspalvelu
LVI-eristykset, teollisuuseristykset, peltityöt
Harjuntie 41 78300 Varkaus
www.ksep.fi • 040-840 8523
YRITYSMAAILMA
7
TP-Stokeri Oy
tuntee lämpölaitostekniikan
”TP-Stokeri Oy:n kehittämät ratkaisut soveltuvat erinomaisesti lämpöyrittäjille, sahoille, puutarhoille ja
yleensäkin sinne, missä lämpöä tarvitaan. Meillä on vuosikymmenten
kokemus, tämän tiedon sovellutus
tuotekehityksessä ja tiedämme millaiset ratkaisut kussakin kohteessa
toimivat”, kertoo tj. Juha Kiiski.
Nykyisin euralainen TPStokeri Oy on tehnyt pitkän
linjan kehitystyötä suomalaisen lämpölaitostekniikan hyväksi aina kaukaa 70-luvulta
lähtien. Yritys on keskittynyt
kiinteiden polttoaineiden
(KPA) kattila- ja palopäätekniikkaan.
Yritys toimittaa lämpökeskusten laitekokonaisuuksia,
joiden teho vaihtelee aina 20
kW:sta 2,0 MW:iin.
”Projektit toteutetaan normaalisti räätälöitynä. Viime
aikoina olemme toimittaneet
konttiratkaisuja ja eritasoisia
laitekokonaisuuksia.”
Vuosien saatossa olemme
olleet mukana toteuttamassa
merkittäviä lämpökeskushankkeita.
”Vaativin kohteemme on
ollut tähän mennessä Vehmaa
Energia Oy:n lämpökeskustoimitus Varsinais-Suomessa.
Sinne olemme toimittaneet
kolmeen eri kohteeseen noin
2,0 MW:n laitteistot. Vaativaksi
toimituksen teki se, että otimme siellä käyttöön ensi kertaa
uusinta tekniikkaamme. Viime
aikojen toimituksiin lukeutuvat
myös 0,8 MW laitos närpiöläiselle puutarhalle, pälkäneläiselle broileritilalle sekä n. 0,5 MW
erinäiset laitosratkaisut tänne
Rauman seudulle.”
Tuotevalikoimaan kuuluvat
perinteisesti omakotitalokäyt-
töön tarkoitetut, käsitäyttöiset
säiliösokerit. Yritys valmistaa
lisäksi etukuormaajatäyttöisiä
5 - 10 kuutiometrin farmisiiloja
maatilakäyttöön ja lämpökeskuskontteja. Valmistutamme
kattiloita omalla reseptillä ja
uusinta uutta on edustamamme
ketju- ja hihnakuljettimet.
”Toiminta-alueemme on sijaintimme johdosta länsipainotteinen, mutta toimitamme
laitteistoja totta kai myös kauemmaksi sopimuksen mukaan.
Laitteemme soveltuvat siis
maatilakäyttöön, lämpöyrityksille, kuntien lämpökeskuksiksi, sahalaitoksiin, puutarhoille
ja pienemmät tuotteet omakotitalokäyttöön.”
Kattila- ja
polttotekniikan
­erikoisosaamista
Juha Kiiski kertoo, että käyttäjät arvostavat TP-Stokerin
laitteita niiden yksinkertaisen
tekniikan, toimintavarmuuden
ja helppohuoltoisuuden vuoksi.
Laitteet ovat energiatehokkaita,
pitkäikäisiä ja edullisia. Yhteistyö asiakkaan kanssa ei pääty
laitetoimitukseen vaan yritys
huolehtii myös laitteidensa
jälkimarkkinoinnista.
Siihen kuuluvat olennaisena
osana varaosatoimitukset ja
huoltokorjaukset.
”Teemme jatkuvasti työtä
polttotekniikan kehittämiseksi.
Viime aikojen kenties merkittävimmän edistysaskeleen saavutimme 0,2 – 2,0 MW kattiloissamme, kun saatoimme jättää
unholan suohon perinteisen
kattilahuoneen tuhkakaivon.
Olen varma, että lämmittäjät
kiittävät jatkossa. Yli 0,5 MW
kattiloissa kuuluu automaattinuohous vakiovarustukseen.”
Polttoaineissa
vaihtoehtoja,
hinta ratkaisee
Pienimmissä TP-palopäissä
Metsäpalvelu Ilmari Tmi
• Metsänhoitotyöt
• Polttopuiden teko
• Tonttipuut • Linjanraivaus
Puh. 050-529 1881
ilmari.ronkainen@pp.inet.fi
Kohisevantie 14 as. 2, 58910 Rantasalmi
• Tarjoamme palveluita teollisuuden sähkösuunnitteluun,
automaatiosuunnitteluun, ohjelmointiin ja käyttöönottoon.
• Päätoimialueena mekaaninen metsä/puuteollisuus.
• Schneider Alliance Partner.
Yhteystiedot:
Kari Louhisuo +358 (0)40 5112244
kari.louhisuo@kuopionautomaatio.fi
Harry Äikäs +358 (0)50 5166208
harry.aikas@kuopionautomaatio.fi
voi käyttää polttoaineena perinteisesti haketta, palaturvetta, puubrikettejä ja pellettejä.
Liikkuva-arinainen palopäätekniikka (20kW ja sitä suuremmat) mahdollistaa nyt aiempaa
laajemman polttoainevalikoiman käytön eli polttoaineena
voi käyttää edellisten lisäksi
metsätähdehaketta, viljaa, viljan lajittelujätettä, sahanpurua,
kutterinlastua yms.
”Enimmäkseen polttoaineena
käytetään kuitenkin haketta.
Olemme saaneet hyviä käyttökokemuksia jyrsinturpeen polttamisesta. Jyrsinturve on varsin
edullista, joten panostamme sen
käyttöön jatkossa.”
Tietotaitopohjaa
laajentaen
TP-Stokeri on kokenut alan
yritys, joka tekee jatkuvaa tuotekehitystyötä.
”Olemme kehittäneet menetelmiä, joilla biopohjaisia polttoaineita pystytään polttamaan
mahdollisimman puhtaasti ja
ympäristöystävällisesti.”
Juha Kiisken mukaan yritys
satsaa jatkossa varsinkin kokonaisratkaisujen toimittamiseen.
”Suuret kokonaistoimitukset edellyttävät perehtymistä
syvällisemmin projekteihin ja
siksi olemme sopineet yhteistyöstä ABC-Biopowerin Oy:n
kanssa. Se on yritys, jossa on
osakkaana yhteistyökumppaneita aiemmilta vuosilta ja
jonka toimintavalmiutta testataan paraikaa uusilla vaativilla
toimituksilla. ABC-Biopower
Oy:n erityisosaamista ovat
laajat toimituskokonaisuudet
panostaen mm. LVI-puolen ja
automaation alueeseen. Asiakkaan koulutus ja opastaminen
laitteiston käyttöön on myös
yksi keskeinen toiminnan osatekijä. TP-Stokeri Oy tuo
yhteistyöhön oman polttotekniikkaosaamisensa, joten voimme toteuttaa asiakkaillemme
entistäkin ammattitaitoisempia
Työtehoseuran tutkimuksen mukaan
raivaustyövälineiden ykkönen
Raiva-raivausveitsi
Myynti: Rauta-Maatalouskaupat, Pienkonemyymälät
Leipurintie 7
88900 Kuhmo
Suomessa on käytössä yli 2500 TP-säiliöstokeria
Lämpölaitos Kodisjoki 500 kW.
ja laadukkaampia kokonaisuuksia.”
Ruohomäenkulmantie 154 a,
27430 Panelia.
puh. 050 4913273
tp-stokeri@tp-stokeri.fi
www.tp-stoker.fi
Valmistamme ja myymme
• RAHTILAVAT
• ALUMIINILAIDAT
• KONEENKULJETUSLAVAT
• LAVATARVIKKEET
Puh. 0400 308 998
Fax (08) 653 0608
finnraiva@finnraiva.fi • www.finnraiva.fi
Metsäpalvelu
J. Kyllönen Tmi
RAIVAUSSAHATYÖT, ISTUTUKSET,
PUUNKORJUU, MÖKKIPUIDEN KAATO
044 969 7699
Kyllösentie 21, Ristiina
• HUOLLOT & REMONTIT • HAKE/TURVEVAUNUT/KORIT
VAUNUT/KORIT
• KOLARITYÖT
• VARUSTELUT
MYYDÄÄN VARAOSIA
Kestävät alumiiniset
työkalulaatikot
mittatilaustyönä.
LAURINAHO-YHTIÖT OY, PARKANO
050 651 02 Aimo, 050 345 1287 Tommi
tommi.laurinaho@pp.inet.fi
KY
SY KA
VENNUST
ARJOUS!
KYSY
KAVENNUST
VENNUSTARJOUS!
8
YRITYSMAAILMA
Antti-Teollisuus Oy
uskoo uusiutuvan ja
bioenergian varastoinnin
tulevaisuuteen
Varsinkin kotimaassa materiaalinkäsittely keskittyy rakeisten ja
jauhemaisten aineiden varastointiin, siirtämiseen ja logistiikkaan.
Antti-siilot sopivat erilaisille irtomateriaaleille ja muille juokseville, rakeisille sekä jauhe- ja pulverimaisille aineille. Ne toimivat
raaka-ainesiiloina, väli- ja lopputuotevarastoina sekä päiväsiiloina.
Siilot voidaan varustaa purkain- ja
täyttölaitteilla, erilaisella automatiikalla, lämpöeristyksellä, katto- ja
ulkotikkailla, miesluukuilla, suodattimilla, täyttöputkilla sekä pinnanmittaus- ja punnituslaitteilla.
kotimaiset uusiutuvat energiat
ja biomassat tulevat olemaan
meille suomalaisille tärkeitä
energialähteinä ja liiketoimintana”, Takkinen ennusti.
Antti-kierresauma­
säiliöt, paloturvallisuuden takeena
Pienemmät säiliöt AnttiTeollisuus tekee tehtaalla,
mutta suuremmat 100-1000
kuutiometrin säiliöt yritys tekee sijoituspaikalla omalla
konseptillaan kustannustehokkaasti. Nämä säiliöt on tarkoitettu esimerkiksi vedelle tai
lietteelle. Vesisäiliöt menevät
sahoille, teollisuuslaitoksille, varastoihin, kauppoihin ja
vastaaviin, joissa paloturvallisuustekniikka on tärkeää .
Turvallisuustekniikka ja mm.
sprinklaus perustuu osin myös
vakuutusyhtiöiden omiin määräyksiin ja sprinklaus on jopa
pakottava tekijä.
Antti-kuljettimet
ja –siirtolaitteet
”Kun säkkitavarasta siirrytään siiloihin, materiaalin siirto
prosessoitavaksi on huomattavasti kustannustehokkaampaa.
Olemme tehneet ja toimittaneet
kokonaisuuksia, joissa jauhemaista, rakeista ja esimerkiksi
puupellettiä säilytetään siiloissamme ja siirretään kuljettimillamme, Antti-Teollisuus Oy:n
kaupallinen johtaja Markko
Takkinen kertoi.
Sovelluksia
erilaisiin tarpeisiin
Antti-kierresaumaustekniikka on kustannustehokas valmistustapa, jossa ei hitsata eikä
pultata, vaan kone pystyy valmistamaan siilon kierresaumamenetelmällä alusta loppuun.
Kierresauma on moninkertainen, tiivis ja siilon rakennetta
tukeva. Sauma on niin tiivis,
että menetelmällä voidaan valmistaa myös säiliöitä erilaisille
nesteille. Materiaalivaihtoehtoja ovat kuumasinkitty teräs,
muovipinnoitettu teräs, ruostumaton teräs tai haponkestävä
teräs sekä alumiini.
Tulevaisuus hieman
hämärän peitossa
Talouden yleisen tilanteen
takia näkymät voisivat näyttää paremmiltakin, mutta kuitenkin positiivisella mielellä
tässä ollaan suurempia linjoja
miettimässä ja kehittämässä.
Ylimäääräistä rahaa ei tunnu
olevan liikkeellä, mitä tietää
sitä, että investoinnit ja isommat hankinnat ovat aika jumissa. Tarjouksia on kuitenkin
tehty paljon ja toivoa on, että
talous tästä lähtisi nousuun
rakmaail4_10_AnttiPUUbio_127x365_c.indd 1
22.9.2010 11.56
nopeasti. Arvailuja on liikkeellä
muutamasta viikosta pariinkin
vuoteen. Tottahan toki laman
taittuminen on kiinni paljon
alastakin. Jos on oikein alas jouduttu, niin pelkästään koneen
virittäminen uudelleen kestää
jonkin aikaa, saatikka lähteä
todelliseen nousuun”, Takkinen
arvioi. Antti-Teollisuudella
ei toistaiseksi ole tarvinnut
turvautua YT- neuvotteluihin
eikä varsinkaan lomautuksiin.
”Meillä Antin materiaalikäsittelyssä eli siiloissa, kuljettimissa
ja säiliöissä lama on iskenyt
pahiten. 2008 vielä käynistyi
varsin suotuisasti, mutta nyt
2009 puolella viriteltyjä hankkeita ja jopa tilauksia asiakkaat
joutuivat perumaan tai ainakin
siirtämään”, Takkinen jatkoi.
Uusiutuvan ja
bioenergian
varastointi
tulevaisuutta
Tähän aikoo myös AnttiTeollisuus tulevaisuudessa
panostaa ja kehittää siihen
erilaisia järjestelmiä. ”Öljyn
tilannehan on sellainen, että
montaa asiaa joudutaan peilaamaan öljyn hintaan. Muita
energiamahdollisuuksia verrataan aina öljyn hintaan. Murros
on menossa ainakin metsä- ja
paperiteollisuudessa. Metsästä
kerätään jo nyt talteen huomattavasti suurempi osuus puusta
kuin aikaisemmin. Metsän,
puun ja biomassojen käyttö
energialähteenä tulee moninkertaistumaan sillä öljyn hinta
tulee todennäköisesti nousemaan. Meillä on joka tapauksessa oma vahva käsitys, että
Pääasiassa elintarvike-, rehu, kemian-, sementti-, puu-/metsä- ja muoviteollisuus käyttää
Antti-Teollisuuden tuotteita.
Heille yritys markkinoi, valmistaa ja toimittaa ketjukuljettimia,
elevaattoreita, ruuvikuljettimia, pneumaattisia kuljettimia
sekä muita siirtolaitteita sekä
varusteita. Siirtolaitteiden materiaalivalintoihin vaikuttavat
kohteen kulutuskestävyys-,
ruostumattomuus- ja hygieniavaatimukset.
”Tuomme maahan ja toimitamme Kongskilden pneumaattisia järjestelmiä ja laitteita,
joiden avulla siirretään ja käsitellään sekä prosessimateriaalia
että syntynyttä jätettä. Mm.
reunajäte käsitellään ja siirretään sille varatulle paikalle.
Järjestelmät ovat rakenteeltaan
yksinkertaisia perustuen peruskomponentteihin. Järjestelmä
on kokonaistoimitus, joka sisältää suunnittelun, komponenttien toimituksen, asennuksen ja
käyttöönoton, Takkinen luetteli.
”Tämä pneumaattinen
siirtojärjestelmä on löytänyt
käyttäjänsä mm. puupelletin
siirtämisessä. Suurella putkikoolla ja ilmamäärällä voidaan
puupellettiä siirtää leijuttamalla
hellävaraisesti sitä rikkomatta”,
Takkinen opasti.
Lisätietoja:
Antti-Teollisuus Oy
Koskentie 89
25340 Kanunki
p. 02 774 4700
www.antti-teollisuus.fi
YRITYSMAAILMA
9
Paikallisuus kunniaan ja työllisyys nousuun
VAPO Oy toimittaa paikallisia biopolttoainetta monille Etelä-Savon
alueen kaupunkien voimalaitoksille ja kuntien
lämpökeskuksille. Eniten toimitetaan jyrsinturvetta, mutta hyvänä
kakkosena tulee metsähake sitten palaturve ja
perää pitää ruokohelpi.
Jyrsinturve ja palaturve
tehostavat puun palamista, antavat enemmän
tehoa polttoprosessille ja
pitävät kattilat puhtaana.
Etelä-Savossa käytetään
jyrsinturvetta vuositasolla noin 750 000 kuutiota. Seudulta saatavan
biopolttoaineen käytöllä
on myös merkittävä työllistävä vaikutus.
-Toimitamme eniten jyrsinturvetta ja puupolttoaineita
kaupunkien isoille lämpö- ja
sähkölaitoksille: Mikkeliin,
Pieksämäelle ja Savonlinnaan.
Merkittävä puun ja palaturpeen
käyttäjäryhmä ovat kuntakes-
kusten lämpökeskukset. Tyypillistä on ajaa lämpölaitoksia
noin 7 kk hakkeella ja kylmimmän ajan aikana laitoksia ajetaan palaturpeen tai palaturpeen
ja metsähakkeen voimin. Näin
kattilasta saadaan enemmän
tehoa ja pystytään leikkaamaan
talven kylmimmän jakson öljynkulutusta, kertoo aluejohtaja
Lauri Korkeala.
Uusin tulokas Vapo Oy:n
paikallisten biopolttoaineitten
valikoimassa on ruokohelpi,
joka näyttelee nyt vain pientä
osaa suuressa kokonaisuudessa. Ruokohelpeä toimitetaan
pääosin jyrsinturpeeseen tai
hakkeeseen sekoitettuna.
Miksi sitten
bioenergia?
-Paikallisten polttoaineiden
käytöllä on korvattu entisiä
öljylaitoksia. Kun kaukolämpökuormaa on tullut riittävästi,
on ollut järkevää rakentaa CHPlaitoksia, joissa samalla polttoaineella tuotetaan samanaikaisesti sähköä sekä kaukolämpöä.
Tämä on polttoaineen käytön
ja ympäristönkuormituksen
kannaltakin järkevin tapa tuottaa lämpöä ja sähköä. Kaikki
nämä nykyiset bioenergiaa hyö-
dyntävät laitokset ovat olleet
alunperin öljylaitoksia, joissa
tuontipolttoaineita korvataan
nyt paikallisilla vaihtoehdoilla,
Korkeala toteaa.
Etelä-Savossa katetaan energiaturpeellaa noin 10 % alueen
koko energian tarpeesta ja
puulla noin 40 %. Korkealan
mukaan paikallisten biopolttoaineiden työllistävä vaikutus
on koko ketjua tarkasteltaessa
merkittävä. Kun tuotetaan paikallisesti, jää myös raha pyörimään omalle talousalueelle.
Koko Suomen tasolla turpeen
työllistävä välitön ja välillinen
vaikutus on noin 12 000 henkilötyövuotta.
-Hiilidioksidipäästöjen määrä on oleellisesti pienempi
aina, kun turpeen ja puun yhteispoltolla korvataan öljyä tai
kivihiiltä. Myöskin kivihiilen
korvaaminen puulla on järkevää. Puu ja turve pelaavat
yhdessä todella hyvin, jolloin
myös kattila pysyy puhtaana ja
vältytään puun kloorin aiheuttamalta kuumakorroosiolta.
Millaisia käytännön
eroja eri polttoaineilla sitten on?
-Onhan niissä eroja, koska
yhdessä tonnissa kivihiiltä on
energiaa n. 7 MWh, tonnissa
jyrsinturvetta on noin 3 MWh
ja puussa puolestaan 2,8 MWh.
Kivihiilessä on energiaa toki
tiiviimmässä paketissa, jonka
vuoksi sitä on mahdollista
kuljettaa maailman toiselta laidalta, kun taas turvetta ja puuta
pitäisi hyödyntää mahdollisimman lähellä aluetta mistä sitä
korjataan.
Korkeala muistuttaa, että kivihiili on fossiilinen tuontipolttoaine. Rannikkokaupungeissa
kivihiilen käyttö on kannattavampaa kuin sisämaassa, koska
sen kuljettaminen sisämaahan
nostaa kustannuksia. Kivihiilen käyttö sisämaassa rajoittuu
tilanteisiin, jolloin paikallisten
polttoaineiden tarjonta ei ole
riittävä.
-Toimituskausi 2008/2009
oli 36-vuotisen urani ensimmäinen, jolloin jouduttiin turvautumaan varapolttoaineisiin.
Kaksi peräkkäistä huonoa kesää
leikkasi turvetuotantoa. Samalle ajanjaksolle osunut taantuma
taas aiheutti sen, että sahojen
sivutuotteita ei saatu riittävää
määrää. En kuitenkaan usko,
että vastaavanlainen tilanne
toistuu kovin usein .
Etelä-Savossa energiatur-
peen tuotantopinta-ala suhteessa käyttöön on hyvin tasapainossa.
Uusia tuotantopinta-aloja
tarvitaan vanhojen poistuvien
soiden tilalle. Metsäenergian
käytön kasvumahdollisuus on
hyvä, koska energiapuureserviä
on alueella hyvin. Energiapuun
potentiaaliksi on arvioitu 1,3
miljoonaa kiintokuutiota, josta
hyödynnetään tällä hetkellä
vasta puolet. Tämä mahdollistaa alueelliset puuenergian
kasvutavoitteet.
-Turve on hitaasti uusiutuvaa
biomassapolttoainetta. EteläSavossa on suota noin 280 000
hehtaaria, siitä noin puolet on
metsäojitettua ja osa on peltokäytössä, koko suoalasta turvetuotannossa on tällä hetkellä
noin 2000 hehtaaria. EteläSavossa on noin 21 000 hehtaaria turvetuotantoon teknisesti
soveltuvaa suopinta-alaa, eli
vajaa 10 % koko suopintaalasta. Polttoainetta riittää nykykäytöllä 250 vuodeksi. Kun
suo on tuotettu loppuun, siirtyy
se johonkin muuhun käyttöön,
joko metsämaaksi tai vieläkin useammin pelloksi. Tällä
hetkellä Suomessa tuotetaan
soiden vuotuisesta kasvusta
alle puolet, joten turvemassa
lisääntyy jatkuvasti.
-Nämä paikalliset resurssit on järkevää hyödyntää ja
yhdessä käytettynä se antaa
mahdollisuuden vähentää öljyn
käyttöä kovan pakkaskauden
aikana. Turve on energiasisällöltään parempi ja laadultaan
tasalaatuisempi kuin puuperäinen polttoaine, toteaa Korkeala.
Turvallista ja
valvottua
- Soiden ottaminen turvetuotantoon ja turpeen tuotanto ovat
tarkkaan säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa. Toimimme
lain- , asetuksen ja työmaakohtaisten ympäristölupien ehtojen
mukaisesti ja viranomaiset
valvovat toimintaamme. Jos
taas ajatellaan vertailun vuoksi
vaikkapa kivihiilen tuotantoa,
ei voida tietää kuinka monta
ihmistä kuolee sen tuotannossa
ja kuinka paljon se kuormittaa
paikallista ympäristöä. Kun
lisäksi ajatellaan, että alueellisesti turpeen työllistävä vaikutus koko tuotantoketjun osalta
Etelä-Savossakin on noin 400
miestyövuoden verran, kannattaa se paikallisena ja edullisena
energialähteenä hyödyntää,
painottaa Korkeala loppuun.
Puun käyttö ja säännöllinen nuohous vähentävät
kustannuksia ja päästöjä
Yli miljoonassa suomalaisessa pientalossa on
tulisija. Kuopion yliopiston Pipo-projektin
mukaan jopa viidenneksessä omakotitaloista
puu on pääasiallinen
lämmönlähde ja kaikista pientaloista, joihin
kuuluvat mm. maatalot,
joista jopa 38 prosenttia
lämpiää pääsääntöisesti
puulla. Varaava tulisija
on muissakin pientaloissa. Varsinkin sähkölämmitteisissä pientaloissa
tulisija on usein se toinen
lämmönlähde. Puuta
sähkön rinnalla käyttävät taloudet säästävät
sähkölämmityskustannuksissaan keskimäärin
15 prosenttia eli noin
1700 kWh/lämmityskausi.
Puu uusiutuvana energianlähteenä on ympäristöystävällinen polttoaine, sillä palaessaan
se ei lisää kasvihuonepäästöjä.
Puulla pitää vain osata lämmittää oikein ja puhtaasti.
Säännöllinen
nuohous tehostaa
Säännöllinen nuohous alentaa kiinteistön lämmityskustannuksia, sillä tulisijoihin kertynyt noki ja tuhka muodostavat
eristävän kerroksen tulisijan
seinämiin, mikä estää lämmön
siirtymistä tulisijan rakenteiden
kautta huoneilmaan.
Nuohotussa tulisijassa puu
palaa tehokkaammin ja puhtaammin. Täydellisessä palamisessa muodostuu vähemmän
hiukkaspäästöjä, joten säännöllisesti huolletut ja hyvin
hoidetut tulisijat ja hormit
toimivat luotettavasti ja ympä-
JTH-PALVELUT OY
Puh. 0400-771 045
posti@jthpalvelut.fi
Lakisääteiset nuohoukset,
ilmanvaihtokanavien puhdistus,
mittaus ja säätö, sisäpiipun
asennus, piipun suojat.
ristöystävällisemmin.
Tulisijan nokeentuminen
johtuu epätäydellisestä palamisesta, mihin on yleensä
syynä huono tai kostea puu,
poltettavat jätteet ja väärä palamisilmamäärä.
Huonosti toimivan uuden
tulisijan vika löytyy usein käyttäjästä, joka ei osaa lämmittää
oikein. Oikeiden lämmitystapojen opettelu on tärkeää,
eikä neuvon kysymistä tarvitse
mitenkään ujostella. Puulla
lämmittäminen ei ole geeneissä
sukupolvelta toiselle siirtyvä
taito. Nuohooja neuvoo ja
opastaa mielellään asiakkaitaan
tulisijojen oikeaan käyttöön.
Keskuslämmityskattilan
säännöllinen nuohous alentaa
kiinteistön lämmityskustannuksia ja pidentää kattilan
käyttöikää. Kattilan tulipintoihin kertynyt noki ja tuhka
muodostavat eristävän kerroksen kattilan tulipinnoille, mikä
heikentää lämmön siirtymistä
veteen ja alentaa näin kattilan
hyötysuhdetta. Polttoaineen
kulutus kasvaa nokikerroksen
paksuuden mukaan.
Polta puuta oikein
Käytä vain kuivaa puuta.
Puu kannattaa ottaa ennen
polttamista sisälle pari päivää
aikaisemmin.
Älä sytytä roskilla. Maitopurkitkin kannattaisi mieluummin viedä kierrätykseen.
Liimaa sisältäviä rakennuslevyjä ei saa polttaa. Maalattua
tai käsiteltyä puuta ei myöskään
pidä polttaa. Ennen vuotta 1971
öljymaalilla maalatuissa ulkoseinälaudoissa voi olla myrkyllistä lyijyvalkoista. Vuotta 1985
vanhemmissa värittömällä tai
ruskealla Valtilla kyllästetyssä
puussa taas on erittäin myrkyllistä pentakloorifenolia. Painekyllästetyssä puussa on puolestaan kromikupariarseenia.
Älä vaivaudu polttamaan
SAVON NUOHOUS
JA ILMASTOINTI KY
lahoa puuta. Lahopuun lämpöarvo on 0 ja se karstoittaa
hormin. Lahoa tai märkää puuta
liian pienellä vedolla poltettaessa syntyy myös haitallisia
palokaasuja.
Puhdista pesästä vanhat tuhkat. Jos tulisijassa on kesäpelti,
se avataan sytytysvaiheessa.
Kun hormin lämpötila nousee
ja syntyy kunnollinen veto,
kesäpelti käännetään kiinni.
Puhtaat kuivat puut asetetaan tulipesään vaakasuoraan
tai pystyyn. Aloita pienillä
noin puolen kilon painoisilla
puilla. Aseta sytykkeet puiden
päälle. Jos kylmiä pilkkeitä
kuumennetaan altapäin, puut
kaasuuntuvat, mutta palavat
huonosti. Tällöin syntyy runsaasti päästöjä.
Kun ensimmäinen pesällinen
on lähes hiilloksella, tulipesään
voidaan lisätä toinen pesällinen
puuta vähitellen. Nämä puut
voivat olla jo kilon painoisia,
noin maitopurkin kokoisia.
Ilmanvaihtokanavien puhdistusja säätötyöt ammattitaidolla!
Kuopiontie 9 45 A, 78880 KUVANSI
Puh. 050-304 4819 / 050-304 4815
Omakotitalot
alkaen 150 €
savonnuohous@hotmail.com
• Nuohoukset • Kattilan puhdistukset
• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset
• Piipunhattujen ja hormiputkien
asennus ja myynti
Tarkkaile savupiipusta nousevaa savua. Pian sytytyksen
jälkeen vaaleaksi ja heikosti
näkyväksi muuttuva savu, on
merkki hyvästä palamisesta.
Tilaa tai tee polttopuut ajoissa, jotta ne ehtivät kuivua.
Polttopuut tulee varastoida
sateelta suojaan ja siten, ettei
maakosteus ylety puihin. Liian
tiiviskään se ei saisi olla. Puita
on hyvä varastoida mahdollisimman lähellä, jotta niitä
viitsii sisälle saakka kantaa.
Vuonna 1932 perustettu Nuohousalan Keskusliitto ry kokoaa alansa keskusjärjestönä Suomen yksityisyrittäjinä toimivat
nuohoojat työskentelemään
ammattitaidon edistämiseksi ja
yhteisten etujen valvomiseksi.
Liitossa on nykyisellään runsaat 300 jäsentä.
Lisätietoja: Nuohousalan
Keskusliitto ry, toimitusjohtaja
Juhani Jyrkiäinen, puh. (09)
6844 160, info@nuohoojat.fi,
www.nuohoojat.fi
Myös: rivitalot,
kerrostalot, liikehuoneistot, koulut
ja laitokset
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!
www.rt-nuohous.fi
Kimmo Rötkö 040 910 4203
Vesa Laitinen 050 353 3713
10
YRITYSMAAILMA
Etelä-Savon Energia käyttää energiantuotannossaan lähes 100 % biopolttoainetta
Etelä-Savon Energia Oy
(ESE) on Suomen mittakaavassa keskikokoinen
energiayhtiö. Yhtiö toimii sähkönmyyjänä koko
valtakunnan alueella ja
vastaa Mikkelin talousalueella noin 50 000 ihmisen energiahuollosta.
-ESE tuottaa sähköä omassa
Pursialan vastapainevoimalaitoksessa, yhteistuotannossa
kaukolämmön kanssa. Kaukolämpötaloissa asuu ruutukaavaalueella 90 % mikkeliläisistä.
Nyt kun Mikkeliin on liitetty
alueita kuntaliitosten myötä, ei
kaikille alueille ole kaukolämmön rakentaminen mahdollista.
Kokonaisalueestamme vähän
yli 70 % on kaukolämmön piirissä, kertoo voimalaitosjohtaja
Timo Leppänen.
ESEllä on toiminnassaan
pitkät perinteet, sillä 9.10. yhtiö viettää 110-vuotisjuhliaan.
Juhlavuoden kunniaksi yhtiö
järjestää erilaisia tilaisuuksia
”työn merkeissä”.
-Jaamme yksityisasiakkaillemme lippuja Jukureiden jääkiekkopeliin 9.10. ja samassa
ottelussa tarjoamme kaikille
otteluun tuleville katsojille
kakkukahvit. Yritysasiakkaillemme järjestämme kuun lo-
pussa yritysseminaarin.
Metsähakkeen
energiakäytön
pioneeri
-Energiaa tuotetaan puuta
ja turvetta polttamalla; polttoaineista 1/3 on turvetta ja 2/3
puupohjaisia polttoaineita.
Puupohjaiset polttoaineet ovat
mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteita, esim. purua ja kuorta, sekä metsähaketta. Suurin tuotantoyksikkömme
on Pursialan voimalaitos, jonka
sähköteho on noin 60 MW ja
lämpöteho 120 MW.
Erityisesti metsähakkeen
käytössä ESE on Leppäsen mukaan uranuurtaja, sillä yhtiö oli
ensimmäinen iso voimalaitos,
joka alkoi käyttää metsähaketta
kaupallisessa mittakaavassa.
Metsähakkeen käyttö alkoi
90-luvun alkupuolella, jonka
jälkeen muut alan toimijat ovat
tulleet perässä.
-Olimme myös mukana luomassa metsähakkeen logistiikkaketjua metsästä tänne voimalaitokselle, kertoo Leppänen.
Risut ovat jo
paketissa.
Saammeko
lisätä ruusut?
Suomi on käynnistämässä massiivista ja vaikeaa hanketta puun
energiakäytön lisäämiseksi. Kieleemme on syntynyt uusi sana, risupaketti.
Hankkeen tarkoitus on niin hyvä, että se ansaitsee kaikkien kiitoksen ja
myötävaikutuksen. Vapon ruusut tulevat turpeena, joka mahdollistaa puun
kasvavan käytön. Nimittäin huonompikin puu palaa turpeen seurassa
paremmin. Tukeaksemme puun energiakäyttöä tarvitsemme turvetuotantoon
riittävän alan suo- ja turvemaita. Tarvitsemme toisen prosentin.
Energialähteistä läheltä
www.2prosenttia.fi
Turpeen polttoa
haluttiin vähentää
Yksi tärkeä seikka metsä-
hakkeen käyttöönotossa oli
ESEn halu korvata turvetta
puupolttoaineella. Alueella on
runsaat turvevarannot, joten toiminta pelkästään niiden voimin
onnistuisi vaivattomasti, mutta
hiilidioksidipäästörajoitukset
ja -maksut tekevät puupolttoaineen käyttämisen kaikin puolin
järkevämmäksi.
-Turpeen osuus tuskin paljon
enää tuosta nykyisestä pienenee, sillä sen osuus on polttotekniikan toimivuuden vuoksi
tarpeellista, Leppänen toteaa.
ESEn käyttämä biopolttoaine tulee Leppäsen mukaan
pääsääntöisesti Mikkelin ympäristöstä, mutta polttoainetta
tuodaan jonkin verran myös
Venäjältä. Jatkossa Venäjän
tuonti kasvaa, mutta pääpaino
biopolttoaineen hankinnassa
pidetäänedelleen lähiseudulla.
-Teollisuuden sivutuotteita
ei saada enää riittävää määrää
poltettavaksi. Olemme tulleet
tilanteeseen, jolloin teollisuuden sivutuotteita joudutaan
korvaamaan suomalaisella metsähakkeella. Metsähakkeella
on kova kysyntä tällä seudulla
mm. uusien voimalaitosten
myötä. Hakkeen kysyntä tulee nousemaan varmasti niin
suureksi, että sitä kannattaa
kuljettaa jo pidemmältäkin.
Miksi sitten
bioenergia?
-Se on useiden tekijöiden
summa, jossa tietysti taloudelliset seikat painavat merkittävästi.
Toisen merkittävän tekijän
muodostavat ympäristöasiat.
ESEn ympäristöystävällisen
energian kysyntä kasvaa jatkuvasti, uskoo Leppänen.
Lisätietoja:
www.ese.fi
YRITYSMAAILMA
11
Indufor Oy jatkaa kasvuaan maailmalla
Johtava metsätalouden
ja – teollisuuden asiantuntijapalveluja tarjoava yritys, Indufor Oy
tähtää voimakkaaseen
globaaliin kasvuun. Yksi
kasvumahdollisuuksista
löytyy bioenergiasta ja
sen lisääntyvästä käytöstä maailmalla.
Indufor Oy:n asiantuntemus
kattaa metsätalouteen, puuta
jalostavaan teollisuuteen sekä
metsäpolitiikkaan liittyvät kysymykset. Se, että Indufor
palvelee sekä yksityisiä että
julkisia toimijoita tekee siitä
toimijana ainutlaatuisen. Yrityksen strategiassa julkisen
sektorin ja yksityisen sektorin
markkinat ovat rinnakkain.
Julkisella sektorilla Indufor
onkin yksi maailman johtavista
metsä- ja ympäristöalan konsulttiyrityksistä.
Uusi toimitusjohtaja
kasvun avaintekijänä
Induforin johtoon astui elokuussa uusi kasvo, Suvi Antti­
kysymyksissä sekä uusien
liiketoiminta-alueiden kehittämisessä sekä yritysjärjestelyissä vahvistavat Induforia.
Yksityisen ja julkisen sektorin
kumppanuushankkeet ovat
keskeisessä asemassa.
- Induforilla on erittäin vahva osaaminen metsäsektorilla
ja kyky palvella asiakkaitaan
vaativissa toimeksiannoissa
globaalisti. Induforin edelläkävijyys, asiantuntijoiden
laaja-alaisuus ja vankka kokemus sekä tapa työskennellä
läheisessä yhteistyössä asiakkaitten kanssa ovat pohja, jolle
tulevaisuutemme rakennamme,
Anttila kaavailee.
Induforin tavoitteena on kasvaa globaalisti ja kehittyä yhä
laaja-alaisemmaksi metsätalouden ja -teollisuuden asiantuntijapalvelujen tarjoajaksi.
Bioenergia-asiantuntija Petteri Nuolivirta uskoo bioenergian
ja erityisesti pelletin käytön kasvuun tulevaisuudessa.
la. Anttila on koulutukseltaan
metsänhoitaja ja ekonomi. Hän
on aikaisemmin työskennellyt
Pöyryn palveluksessa eri asiantuntija- ja johtotehtävissä.
Suvi Anttilan tehtävä Induforissa on kehittää erityisesti
yksityisen sektorin palveluja,
missä hänen kokemuksensa
liikkeenjohdon strategisissa
Pitkäaikaisia
projekteja eri
puolilla maailmaa
Viime vuosina Induforin
liiketoiminta-alueiden kasvun
ajureina ovat olleet puun uudet
loppukäyttömuodot ja uudet
metsänomistusmuodot sekä
kestävän kehityksen, ympäristökysymysten ja sosiaalisten
vaikutusten analysoiminen ja
ennakointi.
Induforin projektien sisältö
vaihtelee kokonaisen maan
metsäinventoinneista pieniin
toimeksiantoihin. Myös projektiaika voi vaihdella hyvin
paljon sisällön mukaan.
Suomessa Induforin toimisto
sijaitsee Helsingissä ja siellä
työskentelee noin 30 työntekijää. Projekteissa ympäri maailman on projektihenkilökuntaa
noin 80 henkilöä.
Indufor mukana
ilmastonmuutoksen
torjunnassa
Induforin viimeaikaiset toimeksiannot ovat painottuneet
vahvasti metsien merkitykseen
ilmastonmuutoksen torjunnassa
sekä bioenergian tuotannossa.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventäminen tulee
jatkossa olemaan energiatuottajien ja eri teollisuuden alojen
suuri haaste. Suuret, globaalit
energiantuottajat ovat jo nyt
havahtuneet bioenergian mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin
ja etsivät nyt keinoja hyötyä
uusiutuvien energialähteiden
käytöstä.
- Induforin osaaminen kattaa
koko puupohjaisen bioenergiaketjun aina raaka-aineesta
energiatuotantoon ja -markkinoihin, lisäksi laaja-alaista
kansainvälistä osaamista löytyy
myös muilta bioenergiasektorin
osa-alueilta, kertoo Induforin
bionergia-asiantuntija Petteri
Nuolivirta
Yksi nopeimmin kasvaneista
puupohjaisista bioenergiatuotteista Euroopassa on pelletti.
-Olemme arvioineet pelletin
kysynnän saavuttavan 20 miljoonaa tonnia vuoteen 2015
mennessä, toteaa Nuolivirta.
Suurimpia bioenergiaan liittyvistä haasteista tulee olemaan
raaka-aineen riittävyys.
-Uusien kestävien raakaainelähteiden löytäminen tulee
korostumaan tulevaisuudessa
entisestään, Nuolivirta summaa.
Lisätietoja:
Indufor Oy
Puh. 09 684 0110
indufor@indufor.fi
www.indufor.fi
Suomen soissa ja turvemaissa energiaa yhtä
paljon kuin norjalaisilla Pohjanmeren öljyssä
Turpeen käytöllä polttoaineena Suomessa
on pitkät perinteet. Sen
käyttö laajassa mitassa
on kuitenkin uutta, sillä
turpeen teollinen käyttö
alkoi vasta 1970-luvun
puolivälissä.Energiaturpeen tuotanto ja käyttö
työllistävät noin 7 300
henkeä. Turve työllistää suomalaisia alkaen suon valmistelusta
ja päättyen paikallisen
lämpölaitoksen hoitoon.
Merkittävän osuuden
työstä tekevät paikalliset
yrittäjät ja urakoitsijat.
Työllisyysvaikutukset
ovat merkittävimmät
Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Lapissa.
Koko yhteiskunnan tasolla turpeen käyttäminen energian tuotannossa merkitsee
polttoaine-eurojen jäämistä
kotimaahan ja pääosin vielä lähiseudulle, koska turve
tuotetaan pääsääntöisesti alle
sadan kilometrin päässä sen
käyttöpaikasta.
Tarvitaanko suomessa ener­
giaturvetta, Turveteollisuus­
liiton toimitusjohtaja Jaakko
Silpola?
-Ehdottomasti. Suomi on
energian suhteen hyvin vahvasti
tuonnista riippuvainen. Peräti
70 prosenttia käyttämästämme
energiasta tulee maan rajojen
ulkopuolelta. Tuontienergia on
ria on ojittamatta. Erilaisissa
suojeluohjelmissa on runsas
10 prosenttia eli yli miljoona
hehtaaria. Turvetuotannossa
on alle 70 000 hehtaaria eli
alle prosentti turve- ja suomaaalasta. Jos otetaan poistuvat
turvetuotantoalueet ja tuleva
tarve huomioon, turveteollisuudelle riittää kaksi prosenttia
turve- ja suomaa-alastamme
turvetarpeen tyydyttämiseksi
pitkälle tulevaisuuteen, Silpola
selvittää.
Turve on erinomainen hevostallien ja muiden kotieläintilojen
kuivike. Turve imee tehokkaasti kosteuden ja pidättää ravinteet
pelloilla hyödynnettäväksi. Turve ottaa talteen myös
ammoniakkia, jolloin eläinsuojien ilma pysyy raikkaana.
kivihiiltä, maakaasua, uraania
ja öljyä. Meidän on tuontiriippuvuuden hillitsemiseksi kehitettävä omia lähienergialähteitämme, kuten puuta, turvetta ja
peltoenergiaa, Silpola toteaa.
Mikä on turpeen merkitys
suomalaisessa energiahuol­
lossa?
-Viidennes käyttämästämme
kaukolämmöstä tuotetaan turpeella ja puulla. Lähes miljoonan suomalaisen koti, työpaikka ja koulu lämpiää turpeella tai
turve-puu seoksella. Lämmön
ja sähkön yhteistuotanto on
erittäin tehokas energian tuotantomuoto. Sähköstä turpeella
tuotetaan 5 – 6 prosenttia.
Turpeella on tärkeä osa energiahuollossamme.
Riittääkö turvetta energia- ja
ympäristökäyttöön?
-Suomessa on turve- ja suomaita noin 9 milj. hehtaaria,
kolmasosa maapinta-alastamme. Noin puolet on metsäojitettu, noin 3 milj. hehtaa-
”Syökö” turpeen käyttö uu­
siutuvan puun käyttöä ener­
giaksi?
-Turve ja puu täydentävät
polttoaineina toisiaan. Lähes
poikkeuksetta turpeen rinnalla
käytetään aina myös puuta. Turve takaa häiriöttömän polttoaineen saannin kaikissa olosuhteissa ja myös polttotapahtuma
on puhtaampi yhteiskäytössä.
Suomella on kunnianhimoinen
tavoite lisätä puun energiakäyttöä vuoteen 2020 mennessä ja
tähän tarvitaan ehdottomasti
turvetta rinnalle. Kotimaisten
polttoaineiden käyttöä voidaan
oleellisesti lisätä korvaamalla
niillä fossiilisia tuontipolttoaineita omavaraisuuden ja
työllisyyden parantamiseksi,
Silpola sanoo.
Onko turve uusiutuva ener­
gianlähde?
-Turve uusiutuu hitaasti.
Kansainvälisessä luokituksessa
turve on omassa luokassaan
fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden välissä. Suomen
turvemaiden turpeen ja soilla
kasvavan kasvuston yhteenlaskettu hiilivaranto on säilynyt
soiden käytöstä huolimatta
samana viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.
Mitkä ovat turpeen ympäris­
tövaikutukset?
-Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Viranomaiset
harkitsevat tuotantoluvan edellytykset ja ehdot ja myös valvovat, että ehtoja noudatetaan.
Kaiken kaikkiaan ravinne- ja
kiintoainepäästöt ovat kehittyneiden vesienkäsittelymenetelmien ansioista enimmilläänkin
prosenttien luokkaa kokonaiskuormituksesta.
Mitä tapahtuu turvetuotanto­
alueelle tuotannon päätyttyä?
-Turvetuotannon päätyttyä
tuotantoalue on erinomainen
pohja pelloksi tai metsäksi.
Alue voidaan myös muuttaa
lintujärveksi, kosteikoksi tai pa-
lauttaa suoksi. Jos tuotantoalue
soistetaan uudelleen, paksun
turvekerroksen muodostuminen
vie toki vuosisatoja. Soistuminen alkaa kuitenkin heti tuotannon päätyttyä, kun vesitalous
palautetaan ennalleen.
Miksi meidän pitää käyttää
turvetta?
Turve on kotimainen energian lähteemme. Meillä on
soissa ja turvemaissa energiaa
yhtä paljon kuin norjalaisilla
Pohjanmeren öljyssä. Turpeesta
saadaan energiaa, mutta se sopii
myös hyöty- ja koristekasvien
kasvualustaksi ja kotieläinsuojiin kuivikkeeksi ravinteita
sitomaan. Turve työllistää suomalaisia suoraan ja välillisesti
12 000 työvuoden verran erityisesti niillä alueilla, missä
korvaavia työpaikkoja ei ole,
Jaakko Silpola kertoo.
Haapaniemen voimalaitos Kuopiossa on yksi monista kymmenistä voimalaitoksista Suomessa, joissa turvetta käytetään
kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon.
12
YRITYSMAAILMA
Työhön tulevaisuuden alalle
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa
metsäenergian tuottajia
koulukohtaisesti uuden metsäenergian tuotannon koulutusohjelman. Maaliskuun 2010
alusta olemme myös kokeilleet
uutta toimialamallia, jossa on
yhdistetty luonnonvara-ala ja
tekniikan ja liikenteen ala yhdeksi toimialaksi”, kertoo koulutuspäällikkö Raija Peippo.
Peippo pitää Savonlinnan
vahvuutena sitä, että tekniikan
ja liikenteen alan ja luonnonvara-alan yhdistymisen myötä
syntyi iso toimiala.
”Tekniikan ja liikenteen ala
tukee metsäenergian tuottajan
koulutusta, sillä nyt voi opiskella samalla kiinnostuksensa
mukaan esimerkiksi koneenrakennusta tai logistiikka-alaa.”
Suomen energiahuollon yksi voimakkaasti kehittymässä oleva muoto on
metsäenergia. Savonlinnan ammatti- ja
aikuisopisto tarjoaa niin nuorille kuin
aikuisille mahdollisuuden kouluttautua
tulevaisuuden ammattiin metsäenergian
tuottajaksi.
Bioenergian tuotanto ja
käyttö lisääntyvät lähitulevaisuudessa voimakkaasti niin
kansallisesti kuin koko EU:n
alueella. Suomen tavoitteena
on nostaa uusiutuvan energian
osuus nykyisestä 28 prosentista
38 prosenttiin vuoteen 2020
mennessä.
Hallituksen huhtikuussa
2010 julkistaman velvoitepaketin mukaan uusiutuvan energian
tuotantoa ryhdytään tukemaan
vuosittain 300 – 400 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on
tukea erityisesti metsähakkeen
ja muun puuenergian käyttöä,
tuulivoimaa sekä liikenteen
biopolttoaineiden käyttöä.
”Risupaketin arvioidaan
tuovan vuosien mittaan koko
valtakunnassa 6000 – 7000
työpaikkaa”, toteaa projektipäällikkö Pekka Pitkänen Savon ammatti- ja aikuisopistosta.
Pitkäsen mukaan on perusteltua odottaa, että fossiilisille
polttoaineille löydetään vaihtoehtoja ja kotimaiset puu-,
pelto- ja turvebiomassat voivat
muodostua entistä tärkeämmiksi energialähteiksi.
”Bioenergian käyttö on kymmenen viime vuoden aikana
moninkertaistunut, ja alan tutkimukseen panostetaan paljon.
Metsäenergiaraaka-ainetta on
jo alettu ottaa entistä enemmän talteen, kuten jokainen
on voinut tienvarsilla olevista
kasoista huomata. Metsissä on
hyödynnettävää raaka-ainetta,
kunhan vain saadaan koko
bioenergiaketju kuntoon ja
kannattavaksi.”
Monipuolisia työllistymisvaihtoehtoja
Metsäenergian tuottajaksi
Tekijöitä tarvitaan
voi valmistua suorittamalla
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston metsäalan perustutkinnon, jonka laajuus on 120
opintoviikkoa.
Metsäenergian tuottajille on
tarjolla monipuolisia työllistymisvaihtoehtoja. Työnantajia
ovat urakoitsijat, osuuskunnat,
metsäpalveluyritykset tai lämpöyrittäjyyteen erikoistuneet
urakoitsijat. Työtehtäviä löytyy
myös pienten ja keskisuurten
lämpövoimaloiden käyttö- ja
Metsien todellinen hyötykäyttäjä!
Metsäalan perustutkinto: metsäenergian tuottaja
- tutkintoon on mahdollista yhdistää logistiikan
opintoja
Metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljettaja
- www-haussa valitse opetuspisteeksi Etelä-Savon
ammattiopisto, Savonlinna
Hae koulutuksiin kevään 2011 yhteishaussa
Hae koulutuksiin
täydennyshaussa
ww
www.haenyt.fi
www.haenyt.fi
maaliskuussa
tai kysy
ohjeita
heinäkuussa tai kysy ohjeita oppilaitoksesta.
oppilaitoksesta.
Lisätiedot:
Lisätiedot:
TutkintovastaavaPirjo
AnssiNokelainen
Kattelus
Opinto-ohjaaja
- puh.
puh. 044
044550
5506471,
6413,anssi.kattelus@samiedu.fi
pirjo.nokelainen@samiedu.fi
Tutkintovastaava Kaisa
Saarelainen
Tutkintovastaava
Jarkko
Kleemola
-- puh.
puh. 044
044550
5506439,
6470,kaisa.saarelainen@samiedu.fi
jarkko.kleemola@samiedu.fi
Opinto-ohjaaja Pirjo
Nokelainen
Projektipäällikkö
Pekka
Pitkänen
-- puh.
044
550
6413,
pirjo.nokelainen@samiedu.fi
puh. 044 550 6607, pekka.pitkanen@samiedu.fi
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Luonnonvara- ja ympäristöala, VARPALA
Juvolantie 1142, 57310 SAVONLINNA
Puh. (015) 550 6000, Fax (015) 5250 276
email : varpala@samiedu.fi
huoltotehtävistä.
”Energiatuotanto sopii maatalouden liitännäiselinkeinoksikin, ja metsäenergian tuottaja
voi myös perustaa yrityksen,
jonka toimialana on energian
korjuu, kuljetukset tai loppukäyttö. Koulutus antaa valmiuksia myös turvetuotannon
puolelle ”, Pitkänen esittelee.
Pitkänen pitääkin metsäenergian tuottajan opintoja erittäin
hyvänä ammatinvalintavaihtoehtona ja muistuttaa myös
jatko-opintomahdollisuuksista
ammattikorkeakouluissa ja
yliopistoissa.
”Toivoisimme, että mahdollisimman monet kiinnostuisivat tästä tulevaisuuden
alasta. Koulutus sopii sellaisille
nuorille ja aikuisille, jotka ovat
kiinnostuneita luonnosta ja teknologiasta. Kannattaa rohkeasti
hakea koulutukseen. Vaikka
opinnoissa ollaan tekemisissä
koneiden ja laitteiden kanssa,
koulutuksessa ei ole mitään,
mitä jokainen reipas ja näistä
asioista kiinnostunut ihminen
ei voisi oppia”, Pitkänen vakuuttaa.
Metsäenergian tuottajan koulutukseen on mahdollisuus
hakea kevään yhteishaussa
osoitteessa www.haenyt.fi ja
muuna aikana oppilaitoksesta
saatavalla hakukortilla.
”Vuoden 2011 alussa alkaa
monimuotokoulutuksena aikui-
sille tarkoitettu metsäenergian
tuottajan tutkintoon valmistava
koulutus, johon on erillishaku”,
Pekka Pitkänen valottaa.
Bioenergiakoulu­
tuksen edelläkävijöitä
Savonlinnan ammatti- ja
aikuisopisto on ollut yhdessä
Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ja Oulun ammattiopiston kanssa bioenergian
koulutuskokeilussa, joka alkoi
vuonna 2004 ja päättyi vuoden
2010 alkupuolella.
”Yksi ohjausryhmän jäsenistä oli professori Lauri Sikanen,
joka on ollut aktiivisesti vaikuttamassa alan koulutuksen kehittämiseen. Kokeilu oli onnistunut, koska vuonna 2009 tehdyn
päätöksen mukaan saimme
Raija Peippo pitää metsäenergian tuottajien työllistymismahdollisuuksia hyvinä.
”Bioenenergia-alan koulutuskokeilussa olivat mukana
myös suuret metsäteollisuuden
toimijat UPM, Stora Enso ja
Metsäliitto sekä Turveteollisuusliitto, Koneyrittäjien liitto,
Metla ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset. Kaikki olivat
sitä mieltä, että alalle tarvitaan
tulevaisuudessa tekijöitä.”
Peippo muistuttaa, että Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on yksi kolmesta oppilaitoksesta, jotka kuuluvat
bioenergiakoulutuksen edelläkävijöihin.
”Meillä on osaavia opettajia
ja uutta teknologiaa, ja myös
koneet, laitteet ja toimintaympäristö ovat kaikin puolin kunnossa. Pystymme tarjoamaan
todella tasokasta koulutusta. ”
YRITYSMAAILMA
13
Laatukattila Oy
Ympäristölle ystävällinen tapa lämmittää
jo yli 50 vuotta
”Laitteiden laatu, pitkä
käyttöikä, ekologisuus
ja taloudellisuus sekä
perinteikkään yrityksen
toimitusvarmuus ja kokemus hankkeiden toteuttamisessa ovat Laatukattila Oy:n pitkän toiminnan perusta”, toteaa
toimitusjohtaja Markku
Lampinen.
Laatukattila Oy on Tampereella toimiva perheyritys, joka
on valmistanut kiinteän polttoaineen kattiloita jo vuodesta
1953 lähtien. Yrityksessä työskentelee noin 40 ammattilaista
ja sen liikevaihto oli vuonna
2009 n. kuusi miljoonaa euroa.
Yrityksen päätuotteita ovat
lämmityskattilat, lämpökeskukset, kiinteänpolttoaineen
varastointi- ja kuljetinlaitteet,
jätteenpolttolaitteet, raskasöljypolttimet sekä savukaasun
puhdistinlaitteet.
”Teemme lämmityskattiloita
omakotitalokäyttöön sekä lämmityskattiloita ja kokonaisia
lämpökeskuksia esimerkiksi
teollisuuslaitoksille, energiayhtiöille ja -osuuskunnille sekä
kunnille ja pienille kaupungeille kaukolämpökäyttöön. Laitteemme toimivat biopolttoaineilla eli hakkeella ja turpeella.
Lisäksi valmistamme öljy- ja
maakaasukattiloita.”
Laitteiden teho vaihtelee 20
kilowatin omakotitalokattiloista lämpökeskusten 10 000
kilowatin laitteisiin.
”Kun toimitamme suuria
lämpökeskuksia, on yleistä,
että tilaaja tekee perustustyöt,
me toimitamme polttoaineen
varastorakennuksen ja kuljetinlaitteet, biokattilan, automatiikan, savukaasun puhdistinlaitteet, tuhkan poistolaitteet,
lämpökeskusrakennuksen sekä
tarvittaessa varakattilaksi esimerkiksi öljykattilan.”
Laatukattila Oy on toimit-
dusta, johon yrityksen nimikin
perustuu: kattiloiden käyttöikä
on pitkä ja ne ovat taloudellisia
Laatukattila Oy:llä on meneillään lämpökeskushanke Kiteellä,
jossa laitos käynnistetään joulukuussa.
tanut satoja erilaisia lämpölaitoksia ympäri Suomea ja myös
ulkomaille.
”Isoisäni aloitti tekemällä
pieniä kattiloita ja sittemmin
niiden kokoluokka on kasvanut ja toiminnan painopiste on siirtynyt kokonaisten
lämpökeskusten toimituksiin.
yritykseltä löytyy lämpökeskustoimituksiin vankka tietotaito ja toteuttamisen varmuus
oman talon sisältä. Nykyään
käytämme myös asiantuntevia
yhteistyökumppaneita hyödyksi esimerkiksi rakentamisessa ja
polttoainekuljettimien toimittamisessa, mutta Laatukattila
vastaa kokonaisuudesta.
”Viime aikoina olemme toimittaneet lämpökeskuksia esimerkiksi Pyhäjoelle, Piippolaan
ja Pansioon. Meneillään on
lämpökeskushanke Kiteellä,
jossa laitos käynnistetään joulukuussa.”
Laatukattilan tuotannosta
merkittävä osuus on mennyt
vientiin. Merkittäviä vientimaita ovat esimerkiksi Viro, Latvia,
Liettua ja Ruotsi, mutta historiansa aikana yhtiö on toimittanut
kattiloita ympäri maailmaa
käyttää. Tuotekehitys jatkuu.
Vaikka lämpökeskukset päällepäin näyttävät samankaltaisilta,
mutta joka ikisessä laitoksessa
on tehty kehitystyötä”, toteaa
Markku Lampinen.
Laatukattila Oy:n laitteiden teho vaihtelee 20 kilowatin omakotitalokattiloista lämpökeskusten
10 000 kilowatin laitteisiin. Kuvassa 2006 valmistunut Säkylän lämpökeskus.
Menetyksen
perustana jatkuva
tuotekehitystyö
Laatukattila valmistaa kaasutuspolttomenetelmää käyttäviä
biokattiloita, joiden ympäristöpäästöt ovat vähäisiä. Yritys
panostaa jatkuvaan tuotekehitystyöhön.
”Vihreät arvot ovat meille
tärkeitä ja laitteita kehitetään
ympäristövastuullisuuden pohjalta. Pidämme kiinni siitä laa-
BIO-LÄMPÖKESKUKSET
KATTILAT 20…8 000 kW
Polttoaineet hake, puru, kutterinpuru, kuori, pelletti,
briketti, palaturve
Kosteus 0…65 %, palakoko max 400 mm
Laitteiston käyttövarmuuden ja puhtaan kaasutuspolton
(pölypäästö n. 10 mg/MJ) ansiosta LAKA Y-kattilalla on
vain yksi huoltopysäytys vuodessa
Hyötysuhde yli 90 %, säätöalue 5…125 %
LAATUKATTILA OY
Laatukattila Oy on toimittanut satoja erilaisia lämpölaitoksia ympäri Suomea ja myös ulkomaille. Pansion lämpökeskus valmistui 2009.
Vihiojantie 10, 33800 Tampere
www.laka.fi
Puh.
03 214 1411
14
YRITYSMAAILMA
Rakentamisen laatukriisistä on ulospääsy
Suomalainen rakentaminen on laatukriisissä. Tällaisen kuvan saa,
kun seuraa viimeaikaista
julkista keskustelua ja
uutisointia rakentamisen nykytilasta. Samansuuntaiseen tulokseen
tulee myös kone-, laite- ja
siirtokelpoisten tilojen
vuokraukseen sekä rakentamista, saneeraamista ja
kunnossapitoa tukeviin
palveluihin erikoistunut
Cramo Finland Oy:n Taloustutkimuksella teettämä ”Suomalaisen rakentamisen laatu” -tutkimus.
Cramo teetätti tutkimuksen selvittääkseen kone- ja
laitevuokraamojen roolia
rakentamisen laadun parantamisessa sekä osana
oman palvelustrategiansa
kehittämistä. Tutkimuksen kohteena olivat ne,
jotka eniten suomalaisen
rakentamisen laadusta
tietävät eli rakennusalan
ammattilaiset.
Tutkimus paljastaa, että lähes kaikki vastaajat (92 %)
asemasta riippumatta ovat
kohdanneet henkilökohtaisessa työssään rakentamiseen
liittyviä laatuongelmia. Avoimissa kommenteissa yleisinä
laatuongelmina mainitaan mm.
virheet ja puutteet suunnittelussa, liian kireät aikataulut,
huolimattomuus sekä tekijöiden
heikko ammattitaito ja ammattiylpeys. Vastaajille listattiin
erilaisia rakentamiseen liittyviä asioita, joiden tärkeyttä
pyydettiin arvioimaan rakentamisen laadun parantamisen
kannalta. Tärkeimmiksi asioiksi
nousivat työn ammattitaitoinen johtaminen, aikataulujen
järkeistäminen, suunnittelun
kehittäminen sekä alan ammattilaisten ammattiylpeyden
vahvistaminen. Työntekijät
painottivat muita enemmän
aikataulujen järkeistämistä ja
yrittäjät puolestaan alan ammattilaisten ammattiylpeyden
vahvistamista. Vähiten tärkeinä
tekijöinä laadun parantamisen
kannalta pidettiin aliurakoinnin
vähentämistä sekä puolueettoman viranomaisvalvonnan
lisäämistä.
Aikatauluihin
käytännön järkeä
Koska rakennusalan ammattilaiset näkevät työmailla,
mistä suomalaisen rakentamisen laatuongelmat syntyvät,
on heillä myös näkemys siitä,
miten laatua voitaisiin parantaa.
Tutkimuksessa yleisimpinä
keinoina pidettiin henkilökohtaista valvontaa työmaalla,
vaihekohtaisia tarkastuksia
sekä laadukkaiden materiaalien
valintaa. Erityisesti työntekijät
kokevat voivansa vaikuttaa
lopputulokseen laadukkaiden
työvälineiden valinnalla ja
käytöllä.
Vastaajien mielestä hyvän
laadun toteuttamista rakentamisessa estävät tällä hetkellä
eniten liian kireät aikataulut
sekä äärirajoille viety hintakilpailu. Aikatauluihin kaivataan
käytännön järkeä, joka tarkoittaa, että kohteissa on mahdollisuus noudattaa esimerkiksi
työvaihekohtaisia kuivumisaikoja tai muita laadun kannalta
välttämättömiä vaiheaikoja.
Kilpailuttamisessa taas pitäisi
useiden mielestä huomioida
muutakin kuin vain halpa hinta
ja ottaa esimerkiksi laatupisteet
laajemmin käyttöön.
- Koska rakentamisen laatuongelmien syyt ovat näin selkeitä, ei laadun parantamisellekaan ole ylitsepääsemättömiä
esteitä, jos vain tahtoa riittää,
arvelee Cramo Finland Oy:n
toimitusjohtaja Tatu Hauhio.
Tutkimuksen mukaan suomalaisen laadun arvioinnissa
eniten käytettyjä sekä tärkeimpinä pidettyjä mittareita ovat
työn tulosten virheettömyys
ja lopputuloksen toimivuus.
Yli puolet vastaajista korosti
mittareina ”kuin itselle tehtyä”
lopputulosta ja korkeaa työmoraalia, joka korostui erityisesti
yrittäjien vastauksissa.
Mestari-kisälliasetelmaa
kaivataan takaisin
Hauhio uskoo, että osaamista
suomalaisilta työmailta kyllä
löytyy. Sen osoittavat rakentajien itselle rakentamat talot.
Niissä harvemmin on suunnittelu- tai rakennusvirheitä.
- Vanha mestari-kisälli-asetelma olisi saatava takaisin
siten, että kokeneemmilla rakentajilla olisi aikaa ja mahdollisuus siirtää omaa osaamistaan
nuoremmille. Keskusteluissa
rakentamisen ammattilaisten
kanssa aika nopeasti puhe kääntyy kiireeseen. On niin kiire,
että laatu kärsii, eikä aikaa
yksinkertaisesti ole nuoremman polven työssä oppimisen
tukemiselle. Nykyistä paremmalla suunnittelulla ja hieman
löysemmillä aikatauluilla saattaisi olla suuri merkitys laadun
parantamiseen, Hauhio uskoo.
”Vihaamme huonosti
tehtyä työtä”
Mitä rakennusalan ammattilaisten ammattiylpeyden vah-
vistamiseen tulee, se lähtee
jokaisesta itsestään. Huonosti
tehdystä työstä kukaan ei voi
tuntea ylpeyttä, toimipa millä
alalla hyvänsä.
Cramo lähti keväällä kampanjoimaan hyvin tehdyn työn
puolesta räväkällä ”Vihaamme
huonosti tehtyä työtä” -kampanjalla, jonka tarkoituksena
on kampanjoida laadukkaan
työn ja ammattiylpeyden puolesta. Oman alansa toimijana
Cramolla on laaja asiakaskunta,
kattavat palvelut ja vuosikymmenten asiantuntemus kattavasti kaikkialla Suomessa.
- On perusteltua, että alan
voimahahmona käytämme asemaamme ja näkyvyyttämme
edistääksemme suomalaisen rakentamisen laatua. Haastamme
jokaisen vihaamaan huonosti
tehtyä työtä ja tekemään parhaansa, Hauhio toteaa.
Konevuokraamo voi
osaltaan vaikuttaa
rakentamisen
laatuun
Vaikka kone- ja laitevuokraajan rooli rakentamisen laadun
nostajana ei ole painoarvoltaan ehkä kaikkein suurin, on
sillä kuitenkin merkityksensä.
Laadukkailla, nykyaikaisilla ja
hyvin huolletuilla työvälineillä
syntyy laadukkaampaa jälkeä.
Myös koneiden ja laitteiden
käyttöön liittyvä riittävän laaja
käyttökoulutus on osa vuokraajan panosta laadukkaan
työn synnylle. Myös erilaisten,
asiakkaan tarpeista lähtevien
yhteistyömuotojen kehittäminen on osa laadun tuottamista.
Cramo on vahvasti
suomalainen
Tutkimuksen mukaan suomalainen rakentaja verkostoituu mielellään muiden kotimaisten toimijoiden kanssa.
Siinä mielessä luottamus suomalaista työtä ja osaamista
kohtaan elää edelleen vahvana.
Päinvastoin kuin usein kuulee
väitettävän, Cramo on vahvasti
suomalainen ja ollut osa suomalaista rakennusteollisuutta jo lähes kuudenkymmenen vuoden
ajan. Cramo Oyj on pörssissä
noteerattu yhtiö, jolla on tällä
hetkellä vahva suomalainen
omistus. Talouskriisin aikana
Cramon suomalainen omistus
on entisestään lisääntynyt. Yhtiölle tämä antaa vakautta, sillä
suomalainen sijoittaja toimii
rauhallisesti ja pitkäjänteisesti.
Lisätietoja antaa
Cramo Finland Oy:n
markkinointipäällikkö
Lasse Huuhka,
puh. 010 661 5570
MUURAUSALAN TYÖT
• Nosto- ja siirtotyöt 72 tn nosturilla
Relanderinkatu 96, 78210 VARKAUS
Puh. 0400 570 210
www.nostojakuljetusjanhunen.fi
posti@nostojakuljetusjanhunen.fi
RÖPÖTTÄÄKÖ RÄNNIT?
• Saumattomat sadevesikourut
• TIKA- tikkaat
• Hoitosillat
• Lumiesteet
• Peltilistat ym.
• Takuutyö
T:mi Partanen Ilpo
E-mail: ilpo.partanen@surffi.fi
Puhelin 050 323 0199
KAIVINKONEPALVELU
Petri Hänninen
toteuttaa jätevesijärjestelmät ja muut
maanrakennuskohteet nykyaikaisella
välineistöllä. Myös salaojitukset.
0500 756 839 / Petri
www.kaivinkonepalvelu.fi
Vanhamäentie 14, 50600 Mikkeli
GSM 0500-755 201
matti.kakriainen@tasoitejamaalaus.com
Suomen Maalarimestariliiton jäsenyritys
PARKUMÄKI (015) 443 144
www.puusepparautiainen.fi
• Ovet, portaat ym. puusepäntyöt
Tientaus 2, 55100 Imatra
Fax (05)436 6294,
Puh.(05) 436 6293
E.Haaraoja 050 572 1008
www. ukonhauta.fi
Suoritetaan betoni- ja tiilijätteen
murskausta siirrettävällä kalustolla.
Rakennus- ja koneurakointi
KARI NATUNEN
Mustolanmäentie 105, 58170 SIMANALA
Puh. 0500 460 014 • kari.natunen@pp.inet.fi
• Lattianvalut • Uunimuurausta
• Laatoitukset • Kirvesmiestyöt
Saku Hämäläinen
Puh. 040 588 8902
Suoritamme kokonaisvaltaiset
PURKUTYÖT JA
SANEERAUSPURUT
OTA YHTEYS:
VISA
TRIO O
Y
VISATRIO
OY
Puh. 050 494 9285
Lummeraitti 2, Mikkeli, www.visatrio.fi
Pihakiveystä
jopa 450-500
neliötä
päivässä!
• KAIVINKONETYÖT • METSURITYÖT
• TRAKTORIURAKOINTIA työkoneineen
• LANAUS- JA NIITTOPALVELU
• VIHERHOITOTYÖT
Otavan Kiviladonta
Porrassalmenkatu 1, 50100 Mikkeli
040 594 6108
www.kiviladonta.fi • info@kiviladonta.fi
YRITYSMAAILMA
15
Hyvärpuu Oy erikoistunut
lämpöpumppujen suojakatoksiin
Ismo Hyvärinen aloitti
yrittäjän elämän kenttäsahauksella. Mies
kierteli sahansa kanssa
Pohjois-Karjalan metsiä
muutaman vuoden ennen kuin hankki työkaverikseen moton. 2003
tuli sitten mahdollisuus
asettua enemmän aloilleen Viinijärvelle. Ismo
Hyvärinen ja Karelian
Ikkuna solmivat yhteistyösopimuksen, jota on
jatkunut tähän päivään
saakka. Hyvärpuu Oy
toimii osoitteessa Kaarnalammentie 14. Kaksi
vuotta sitten Hyvärpuu
Oy aloitti myös oman
tuotannon. Tänä päivänä
ilmalämpöpumppujen
suojakatokset antavat
merkittävän osan yrityksen liikevaihtoon.
Ilmalämpöpumppujen sijoittaminen on tarkkaa työtä.
Ilmalämpöpumput ovat tulleet
nyt osaksi kokonaisuutta. Sen
tulee sulautua ympäristöönsä.
Suojakatos on se elementti,
jolla on paljon merkitystä.
Se suojaa pumppua tuulelta
ja tuiskuilta, mutta myös esimerkiksi lapsilta. Lapsihan on
utelias ja pyörivä tuuletin vetää
puoleensa. Suojakatos estää
pienten sormien työntämisen
tuulettimeen. Suojakatos pitää
suunnitella myös siten, että ilmankierto pysyy tasaisena eikä
aiheita esimerkiksi huurtumista
tai kuuraa, Ismo Hyvärinen
luetteli suojakatoksen hyviä
puolia.
kuisia ja jokainen malli vaatii
oman suojauksensa. Värivaihtoehtojakin meillä on lukuisia.
Oikeastaan tarvitsemme maalin
numero, niin suojus tehdään sen
mukaan, Hyvärinen jatkoi.
Suojakatokset
lämpöpumppuihin
Markkina-alue
koko Suomi
Hyvärpuu Oy valmistaa
suojakatokset kotimaisesta
männystä tai kuusesta, mutta
suurempien yksiköiden tullessa
markkinoille myös metallikehikot ovat tulleet markkinoille.
Meillä voidaan suojakatokset
valmistaa täysin yksilöllisesti
asiakkaan toiveitten mukaan.
Lämpöpumppumalleja on lu-
Hyvärpuu Oy markkinoi suojakatoksia pumppuliikkeitten ja
asentajien välityksellä. Jonkin
verran menee katoksia myös
suoramyyntinä asiakkaille.
Markkina-alueemme on koko
Suomi, mutta toistaiseksi päätoimialueena eteläinen Suomi
Jyväskylästä alaspäin. Tällä
hetkellä yritys työllistää kaksi
AK-Remontit
A. Kiljunen
Hor mitiilet,
seinätiilet,
takkatiilet
edullisesti
050 323 3338 • Asko Kiljunen
POTILA
Luhtisentie 28 • Savonlinna
Rakennussaneeraukset
vakituista työntekijää, Ismo
Hyvärinen totesi.
Uutta kehitellään
koko ajan
Ismo Hyvärisen mukaan yritys kehittelee koko ajan uusia
tuotteita. Muitakin suojakatoksia on kypsymässä. Meillä on
hyvät noin 300 neliömetrin tilat
täällä Viinijärvellä. Lisäksi kylmävarasto antaa lisätilaa raakaaineille, Hyvärinen paljasti.
Maanrakennus
Viljakainen Oy
Torstilantie 39, 79600 Joroinen
• sorat, murskeet, mullat • kaivuutyöt
• latujen teko, auraukset • hiekoitukset
• lumityöt • polanteen poistot
Pekka 0400-654 298, Antti 0400-178 079
Tiilitehdas
Hämeenkyrö
p. 371 5081
0400 766 148
HALLIT, MANEESIT,
TAUKOTUVAT, TYÖMAAPARAKIT!
TARJOUS!
12x30x5 liimapuurunkoinen lämmin halli uretaanielementeillä
osatoimituksena, h. 80.000 euroa sis. alv.
Muut vakiokoot 10x20, 15x40, 20x50
Maneesi 22x65x4 liimapuurunko ja puuelementtiseinät, katto-orret ja
pellit osatoimituksena, h. 130.000 euroa sis. alv.
Myös muut koot.
Teemme myös puuelementtihalleja ja muita
rakennuksia.
Lepänahontie 8,
49700 Miehikkälä
Janne:
0400 333 293
rakennus.jtuominen@pp.inet.fi
VALMISTAJA: Hyvärpuu Oy
Kaarnalammentie 14, 83400 Viinijärvi, puh. 040-547 2552
hyvarpuu@hyvarpuu.fi • www.hyvarpuu.fi
16
YRITYSMAAILMA
Kuittaa pakettien paketti
lokakuun loppuun mennessä.
ältää:
xtra sis
Toyota E syhdistelmän
ga
• talviren n vaneroinnin
la
• tavarati un
k
• vetokou audion
ree
n
io
P
€
•
0 €
0 €
0 €
0 €
2.300
Edun arvo
HIACE
E + TOYOTA EXTRA.
EDUN ARVO 2.30
2.300 €.
Valitse loputtomasta kestävyydestään ja 4WD-ominaisuuksistaan
-omin
naisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun
mennessä, niin saat 2.300 euron arvoisen Toyota
Extra
päälle. Paketti sisältää
ta Ext
tra -varustepaketin kaupan päälle
talvirengasyhdistelmän, tavaratilan vaneroinnin, vetokoukun sekä Pioneer-audion. Vakiona lisäksi
mm. ilmastointi. Valittavissasi kaikki mallit lyhyestä jopa 6,5 m3:n kuormauskapasiteetin omaavaan
pidennettyyn malliin sekä nelivetoversioihin saakka.
Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain 31.10.2010 saakka.
Valitse loputtomasta kestävyydestään ja 4WDominaisuuksistaan tunnettu Hiace lokakuun loppuun
mennessä, niin
saat 2.300 euron arvoisen Toyota Extra
Varsinais-Suomen Auto-Center
-varustepaketin kaupan päälle. Paketti sisältää
talvirengasyhdistelmän, tavaratilan vaneroinnin,
vetokoukun sekä Pioneer-audion. Vakiona lisäksi mm.
ilmastointi. Valittavissasi kaikki mallit lyhyestä jopa
6,5 m3:n kuormauskapasiteetin omaavaan
pidennettyyn malliin sekä nelivetoversioihin saakka.
Toimi nopeasti: Extra-etu voimassa vain 31.10.2010 saakka.
Mallisto alkaen:
autoveroton suositushinta XX XXX €, arvioitu autovero X XXX,XX €, arvioitu kokonaishinta XX XXX,XX €.
Takuu 3 vuotta/100.000 km. Extra-kampanja koskee lokakuun 2010 loppuun mennessä tehtyjä uusia asiakastilauksia autoista, jotka rekisteröidään 2010.
Katuosoitexxxxx 12, 00000 KAUPUNKI
avoinna ark. X-XX, la X-XX, puhelin 1234 5678,
www.nettiosoite.
Hietakatu 5, MIKKELI | Karjalantie 4, SAVONLINNA | www.etela-savonauto.fi
Mallisto alkaen: 29
575,61€ + toim.kulut 600€.
Takuu 3 vuotta/100.000 km. Extra-kampanja koskee lokakuun
2010 loppuun mennessä tehtyjä uusia asiakastilauksia autoista,
jotka rekisteröidään 2010.
Varkaus:
Holopainen
Laitinen
Pieksämäki:
M. Väisänen
0400 529 092
J. Ruotsalainen 0400 529 093
0400 529 081
0400 529 082