docSOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN - Kerava-edu
download 
Report Transcription
SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN - Kerava-edu
SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS 2010-2011. Kerava. SISÄLTÖ 0. YLEISKUVAUS………………………………………………………………………………….4 0.1 Keravan kunnan historiaa……………………………………………………….……….. 4 0.2 Keravan kouluverkosto………………………………………………….……..…………. 4 0.3 Sompion koulu…………………………………….........…………………………………..5 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ................................................................................................... 11 3.1 Fyysiset tilat ............................................................................................................................. 11 3.2 Resurssit ................................................................................................................................... 12 3.3 Ammatillinen vuorovaikutus.................................................................................................... 12 3.3.1 Työtapojen kuvaus............................................................................................................. 12 3.3.2 Pedagoginen kehittäminen ................................................................................................ 13 3.4 Arviointi ................................................................................................................................... 13 3.4.1 Koulun ulkopuolinen arviointi .......................................................................................... 13 3.4.2 Koulun itsearviointi........................................................................................................... 14 4. KOULUN ORGANISAATIO ........................................................................................... 14 4.1 Johtamisjärjestelmä .................................................................................................................. 14 Koulua johtaa rehtori apunaan kaksi apulaisrehtoria ja johtoryhmä. Johtoryhmässä on viisi jäsentä rehtoreiden lisäksi. Se kokoontuu 2 h/vko sekä tarpeen mukaan. ..................................... 14 5. TOIMINTAKULTTUURI ................................................................................................. 18 5.1 Lukuvuoden järjestelyt ............................................................................................................. 18 5.1.1 Oppilastilanne ................................................................................................................... 18 5.1.2 Henkilöstö ......................................................................................................................... 18 5.1.3 Luokanvalvojat .................................................................................................................. 18 5.1.4 Työajat .............................................................................................................................. 18 5.1.5 Valvonnat .......................................................................................................................... 19 5.2 Oppilasarviointi ........................................................................................................................ 19 Oppilaat, jotka ovat valmistavan maahanmuuttajaopetuksen piirissä tai joilla on henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, arvioidaan eri kriteerein kuin perusopetuksessa olevat oppilaat. Näiden oppilaiden arvioinnin perusteet löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta 6.1. .............................. 20 5.3 Kasvatuskäytänteet................................................................................................................... 20 5.3.1 Järjestyssäännöt ................................................................................................................ 20 5.3.2 Oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet ..................................................................... 21 5.4 Koulun käytänteet .................................................................................................................... 22 5.4.1 Oppituntien ajat ................................................................................................................ 22 5.4.2 Välitunnit........................................................................................................................... 23 5.4.3 Kouluruokailujärjestelyt ................................................................................................... 23 5.4.4 Aamunavaukset ................................................................................................................. 23 5.4.5 Oppilaiden poissaolojen seuranta .................................................................................... 23 5.5 Koulun painotukset .................................................................................................................. 25 5.5.1 Ilmaisu ja luovuus ............................................................................................................. 25 5.5.2 Juhlat ja perinteet ............................................................................................................. 25 5.5.3 Lukuvuoden 2010-2011 painotukset ................................................................................. 25 5.5.3.1 Opetusmenetelmät ................................................................................................ 25 Koulussamme pyritään tänä lukuvuotena tarkastelemaan eri opetusmenetelmiä ja uudistamaan niitä. ............................................................................................................... 25 5.5.3.2 Kasvattaminen ja kasvatuskäytänteiden juurruttaminen ................................. 25 5.5.4 Hankkeet ja kansainvälinen toiminta ................................................................................ 25 6.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö ........................................................................................... 26 6.2 Oppilaskuntatoiminta ............................................................................................................... 26 6.3 Tukioppilastoiminta ................................................................................................................. 27 6.4 Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa .............................................................. 27 6.5 Yhteistyö muiden tahojen kanssa ............................................................................................. 27 7. OPPILASHUOLTO ........................................................................................................ 28 7.1 Yhteistyö nivelvaiheissa ........................................................................................... 28 7.2 Tukiopetus................................................................................................................................ 29 7.3 Puuttumisen polku.................................................................................................................... 29 7.4 Koulunkäyntiavustajat ............................................................................................................. 29 7.5 Erityisopetus............................................................................................................................. 30 7.6 Oppilashuoltotyöryhmä ............................................................................................................ 30 7.7 Kouluterveydenhuolto .............................................................................................................. 31 7.8 Koulukuraattorin palvelut ........................................................................................................ 31 7.9 Koulupsykologin palvelut ........................................................................................................ 32 7.10 Yhteistyö muiden oppilashuoltotahojen kanssa ..................................................................... 32 7.10.1 KELPO-hanke (=kehitystä ja laatua perusopetustyöhön) .............................................. 32 7.10.2 Erityisnuorisotyöntekijä .................................................................................................. 32 7.11 Maahanmuuttajaopetus .......................................................................................................... 33 7.12 JOPO–light -opetus ................................................................................................................ 33 8. SOMPION KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA ............................................... 33 8.1 Tavoiteet................................................................................................................................... 34 8.2 Koulun fyysiset tilat turvallisuusnäkökulmasta ....................................................................... 34 8.3 Turvallisuusorganisaatio .......................................................................................................... 34 8.4 Toiminta koulukiusaamistilanteissa ......................................................................................... 34 8.5 Toiminta tapaturmien ja sairauskohtausten sattuessa .............................................................. 35 8.6 Tulipalon sattuessa ................................................................................................................... 35 8.7 Rikosten ja ilkivallan torjuntakeinot ........................................................................................ 35 8.8 Varautuminen suuronnettomuuteen ......................................................................................... 36 8.9 Varautuminen poikkeusoloihin ................................................................................................ 36 8.10 Sisäinen turvatarkastus ........................................................................................................... 36 8.11 Poistumisharjoitukset ............................................................................................................. 36 9. AIHEKOKONAISUUDET ............................................................................................... 36 9.1 Ihmisenä kasvaminen ............................................................................................................... 37 9.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys .................................................................................. 37 9.3 Viestintä ja mediataito ............................................................................................................. 37 9.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ...................................................................................... 38 9.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ........................................ 38 9.6 Turvallisuus ja liikenne ............................................................................................................ 38 9.7 Ihminen ja teknologia............................................................................................................... 39 LIITE 1. Sompion koulun luokanvalvojat, varavalvojat, oppilasmäärät ja luokkien kotiluokat. .......................................................................................................................... 40 LIITE 2. Sompion koulun henkilöstö 2010-11. ............................................................... 42 LIITE 3. Luokanvalvojan tehtävät ...................................................................................... 46 LIITE 4. Puuttumisen polku Sompion koulussa ................................................................... 47 0. YLEISKUVAUS 0.1 Keravan kunnan historiaa Kerava sijaitsee Keski-Uusimaalla rajoittuen pohjoisessa Järvenpäähän, idässä Sipooseen, etelässä Vantaaseen ja lännessä Tuusulaan. Pinta-ala on 39,9 km2, jolla se sijoittuu Suomen kaupungeista 7. pienimmäksi. Asukkaita vuoden 2008 lopussa Keravalla oli 33 546. Lisäystä edelliseen vuoteen on 365 asukkaan verran. Väestötiheydeltään Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asutettu kunta Helsingin ja Kauniaisten jälkeen. Alueen asutushistoria ulottuu noin 9000 vuoden päähän, vaikka vielä keskiajallakin Kerava on ollut etupäässä eräaluetta. Voimakas väkimäärän kasvu alkoi rautateiden tulon jälkeen vuonna 1862, kun teollisuus saa jalansijaa aiemmin maatalousvaltaisella Keravalla. Vielä tuolloin Kerava oli osa Tuusulaa. Kerava sai kauppalan aseman vuonna 1924, ja kaupungiksi se tuli vuonna 1970. 0.2 Keravan kouluverkosto Kaupungissa toimii yhdeksän perusopetusta antavaa koulua, yksi lukio ja yksi aikuislukio, kaksi ammatillista koulutusta tarjoavaa oppilaitosta sekä ammattikorkeakoulu. Taiteen perusopetusta on mahdollista saada Keravalla kolmessa oppilaitoksessa, jotka ovat yhdistysten ylläpitämät. Vuosiluokille 1. – 6. perusopetusta antavat Ahjon, Lapilan, Killan, Kurkelan, Kalevan ja AliKeravan koulut. Savion koulu toimii pääsääntöisesti alakouluna, mutta tiloihin on sijoitettu erityisopetuksen luokka-asteita 7. – 9. Perusopetusta vuosiluokille 7.-9. tarjoavat Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste ja Sompion koulu. OPPILASMÄÄRÄ lukuvuosi 2005-2006 lukuvuosi 2008-2009 alakoulut 2203 2193 yläkoulut 1297 1282 lukio ja aikuislukio 587+702 = 1289 625+522 = 1147 Keravan kaupunki työllistää 1308 vakituisessa työsuhteessa olevaa. Heistä opetustoimen puolelle kuului vuonna 2008 kaikkiaan 278 vakituisessa virassa olevaa opetustyötä tekevää henkilöä. Koulutoimen strategiakartta. KASVO Strategiakartta PALVELUKYKY TALOUS JA RESURSSIT Laadukkaat peruspalvelut • opetuksen kehittäminen • osaamisen tuottaminen • jatkokoulutuskelpoisuus KASVO:N TOIMINTAOHJELMA TA JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Kestävä talous • kustannustehokas toiminta • kestävät investoinnit • kysynnän ja tarjonnan tasapaino KASVON PALVELUVERKKO VIESTINTÄOHJELMA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ KASVO PRDAGOGINEN OHJELMA LAATUJÄRJESTELMÄ Kasvaen ja oppien onnelliseen elämään PROSESSIT JA RAKENTEET Toimivat palvelujen tuottamisen rakenteet • asiakaslähtöisyys • tuottavuus • toimialarajat ylittävä palveluyhteistyö KASVO:N HENKILÖSTÖASIOIDEN LINJAUKSET VIRKAEHTOSOPIMUKSET TVA OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Osaava henkilöstö • osaamisen kehittäminen • kehittyvä työympäristö • kilpailukykyinen työnantaja • johtamisen onnistuminen YHTEISTOIMINTA 18.5.2010 www.kerava.fi 6 0.3 Sompion koulu Sompion koulu on Keravan keskustassa. Koulun historia alkoi vuonna 1921, jolloin toimiluvan sai Keski-Uusimaan ensimmäinen oppikoulu Keravalla. Oppilaita oli tuolloin 29 ja opettajia neljä. Sompion koulu on Keravan lukion kanssa muodostanut Keravan Yhteiskoulun vuodesta 1933. Yksityisenä kouluna Keravan yhteiskoulu lakkasi toimimasta vuonna 1976. Lokakuussa 2009 Keravan lukio ja aikuislukio muuttivat Nikkarin koulun tiloihin yläkoulun jäädessä Sompiolle. Nykyinen päärakennus valmistui 1941 edellisen tuhouduttua talvisodan pommituksissa. Tuolloin uusi koulu sai runsaasti huomiota ollessaan Suomen ensimmäinen aineluokittain suunniteltu koulurakennus. Lisäsiipiä ja –osia on päärakennukseen valmistunut neljään otteeseen – viimeisin laajennus saatiin valmiiksi 2007. 1. ARVOPOHJA JA VISIO Perusopetuksen tulee edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa, tukea luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämistä sekä monikulttuurisuuden hyväksymistä. Perusopetuksen paikallista arvopohjaa tarkennetaan Keravan kaupungin yhteisessä opetussuunnitelmassa. Arvopohjan tulee välittyä kouluissa opetuksen tavoitteissa, sisällöissä ja jokapäiväisissä toiminnoissa. Perusopetuksen toimintaa Keravalla ohjaaviksi arvoiksi ja arvostuksiksi on määritelty seuraavat seikat: 1. Otetaan vastuu ympäristöstä, omasta työskentelystä ja omista teoista. 2. Kouluyhteisömme jäsenten hyväksyminen ja arvostaminen. 3. Toimitaan yhdessä ja ollaan avoimesti vuorovaikutuksessa yhteisöllisyyden lisäämiseksi. 4. Arvostetaan työtä – niin omaa kuin toistenkin. 5. Kehitysmyönteisyys. Koulujen omissa lukuvuosisuunnitelmissa on kirjattu kunkin vuoden kehittämispainopistealue. Koulun arvopohja on yhteydessä Keravan kaupungin strategiaan. Strategia on koko kaupungin kehittämistä ohjaava tahtotilan määrittely, jonka ovat laatineet kaupunginvaltuusto ja -hallitus, lautakunnat ja kaupungin johtoryhmä. Strategian toimintaohjelman painopisteitä ovat kasvu ja vetovoimaisuus, hyvinvointi, uusiutuminen ja innovaatiot sekä yhteistyö. Kullakin painopisteellä on valtuuston asettamat tavoitteet, joita halutaan linjata ja seurataan, sekä vastuutahot strategian keskeisille toimenpiteille. Keravan kaupungin strategia on luettavissa kaupungin Internet-sivulta osoitteessa www.kerava.fi/paatoksentekostrategiat.asp. Sompion koulussa ohjataan oppilaita rehellisyyteen, ahkeruuteen ja itsenäisyyteen, mutta myös yhteistyökykyisyyteen, kriittiseen ajatteluun sekä vastuun tuntemiseen omasta oppimisestaan, omista teoistaan ja terveydestään. Oppilaita ohjataan Keravan kaupungin strategian (nro 8) mukaisesti ottamaan vastuu myös ympäristöstään ja arvostamaan kotiseutuaan. Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikulttuurinen. Tämä antaa koulullemme mahdollisuuksia, mutta asettaa myös vaatimuksia. Ohjaamme oppilaita kunnioittamaan tasa-arvoa, hyväksymään ihmisten ja kulttuurien erilaisuuden sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan. Tuemme nuoren kehitystä koulun antamilla keinoilla yhteistyössä huoltajien, erityisopettajien ja muiden tahojen kanssa. Kouluyhteisömme tulee olla turvallinen työympäristö kaikille. Jokainen opettaja ohjaa oppilaita sisäistämään koulun normit ja työn tekemisen periaatteet. Laiminlyönteihin, kiusaamiseen ja syrjintään puututaan heti. Tavoitteena on panostaa hyvinvointiin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä (kaupungin strategia nro 7). Oppilaan kasvun tukemiseksi Sompion koulussa käytetään kasvatuskäytänteitä, joita ovat keskustelu, kirjoittaminen ja pohdiskelu, etuisuuden menettäminen, läksyjen ja muiden tehtävien tekeminen koulussa. Jälki-istunnot ovat käytössä, mutta niiden antamista pyritään välttämään käyttämällä muita kasvatuskäytänteitä. Tapakasvatus on koulussamme keskeisessä asemassa, koska se monella tavoin helpottaa yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä. Yhteisöllisyyden merkitys yksilön hyvinvointia edistävänä on kirjattu koko kaupungin strategiseksi tavoitteeksi (nro 6). Koulumme arvioi ja kehittää omaa toimintaansa lukuvuosisuunnitelmaan kirjattavilla vuosittain kehitettävillä alueilla (ks. myös Keravan perusopetuksen ops 2.1). Koulu tukee opettajien ammatillista kehittymistä. Sompion koulu on ilmaisupainotteinen, luovasti yhtenäistä perusopetusta toteuttava yläkoulu, jossa käytetään luovia työtapoja ja tehdään laajaa yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien koulujen kanssa. Ilmaisun painottaminen on Sompion koulussa vanha perinne, sillä jo vuonna 1933 painotuspisteitä biologian ja ornitologian lisäksi olivat liikunta ja musiikki. Nykyisin koulussa on kolme painotusluokkaa: liikunnan, musiikin ja draamapedagogiikan luokat kullakin luokka-asteella. Musiikkiluokkien oppilaat on valittu pääsykokeella ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisen yhteydessä. Liikunta- ja draamaluokkien valintakokeisiin oppilaat osallistuvat kuudennen luokan keväällä. Liikuntaluokalle hakijat valitaan taipumuksen perusteella. Draamaluokka koostuu hakijoista, jotka ovat osoittaneet taipumusta, sekä niistä, jotka ovat kokeneet tarvitsevansa rohkaisua ilmaisussaan. Painotus tarkoittaa 7. luokalla yhtä lisätuntia. 8. ja 9. luokilla painotusaineen kaksi lisätuntia otetaan valinnaisainekiintiöstä. Musiikkiluokkaperinne on Keravalla vankka. Ensimmäiset musiikkiin painottuvat luokat perustettiin noin 30 vuotta sitten. Musiikkiluokalle haetaan sen vuoden alussa, jolloin lapsi aloittaa peruskoulun. Painotusluokat luokka-asteilla 1.-6. toimivat Keskuskoulussa. Luokka siirtyy Sompion yläkouluun 7. luokan alussa, jolloin on mahdollisuus muillakin pyrkiä musiikkiluokalle, mikäli sillä on tilaa. Draamapedagogisen painotusluokan tavoitteena on kohottaa oppilaan itsetuntoa, antaa hänelle rohkeutta olla esillä, harjoituttaa ryhmässä toimimisen taitoja ja kykyä kohdata erilaisia elämäntilanteita turvallisessa opetusryhmässä. Draamapedagogiikka tarkoittaa asioiden oppimista ja opiskelua erilaisten draamatyökalujen avulla, ei pelkästään itse draaman opiskelua. Liikunnan painotetun luokan tavoitteena on ohjata oppilasta monipuoliseen liikunnan harrastamiseen, kehittää niin oppilaan koko persoonallisuutta liikunnan avulla kuin myös liikunnallisia valmiuksia sekä tarjota myönteisiä elämyksiä liikunnan parissa. 2. PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Koulun toimintaa säätelevät lainsäädäntö, kouluhallitus, kaupungin valtuusto (virasto ja lautakunta), koulun johtoryhmä, opettajakunta ja oppilaskunta. KOULUHALLITUS Perusopetuslaki Opetussuunnitelman Kasvatus päämäärät sekä keskeiset perusteet tavoitteet Opetuksen tavoitteet ja sisällöt KUNTA Koulutussuunnitelma Kaupungin strategia Päätös opetuksen tuntijaosta Opetuksen tavoitteet ja sisällöt OPPILAITOS Opetussuunnitelma Koulun strategia Koulun toiminta-ajatus ja omaleimaisuus Järjestyssäännöt ja kasvatuskäytänteet Perusopetuslaki Yleissivistävän peruskoulutuksen perustehtävänä on kasvattaa yksilöitä tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, itsenäisiksi ja luoviksi, yhteistyökykyisiksi ja rauhantahtoisiksi yksilöiksi. Perusopetuksen tavoitteena on perusopetuksen antaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on myös oppimaan ohjaaminen sekä oppilaan persoonallisen kasvun tukeminen osana yhteisöä. Oppilaille tarjotaan kelpoisuus jatko- opintoihin. Tavoitteena on, että Sompion koulusta lähtevillä nuorilla on tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen valmius menestyä edellytystensä mukaisesti muuttuvassa ja uusia mahdollisuuksia luovassa maailmassa. Kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on myös kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa, vastuullisuutta itsestä, muista ihmisistä ja ympäristöstä sekä kykyä noudattaa hyviä tapoja. Koulun tehtävänä on löytää jokaisesta oppilaasta hänen vahva alueensa: jokainen on hyvä jossakin- tekemällä oppii. 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 3.1 Fyysiset tilat Sompion koulu toimii Aleksis Kiven tie 18 olevassa kiinteistössä, jonka saneeraus päättyi vuoden 2008 syksyllä. Lukuvuotena opetusta on yhdessä pihaluokassa, joka on koulun eteläpuolella olevalla urheilukentällä aivan koulumme välittömässä läheisyydessä. Koulussa on 48 opetustilaa, jotka sijaitsevat viidessä siivessä ja kolmessa tasossa. Koulussa on kolme väestösuojaa, ja lisäksi kaupungin keskuskeittiö toimii tiloissamme. 3.2 Resurssit Suurin osa luokista on varustetasoltaan moderneja sisältäen dokumenttikameran, dataprojektorin, DVD-soittimen ja tietokoneen. E-siiven viidessä opetustilassa sekä yhdessä biologian luokassa on käytössä myös Smart Board –teknologia opetuksen tukena. 3.3 Ammatillinen vuorovaikutus Sompiossa pyritään avoimeen, yhteisölliseen vuorovaikutteiseen koulukulttuuriin, jossa hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen saa etusijan. Koulun toimintakulttuuri antaa arvoa koulun sisäiselle sekä kotien ja muun yhteiskunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Oppilaat voivat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin edellytyksenä ovat sisäistetyt ammatillisen vuorovaikutuksen periaatteet. Kasvattajien ammatillisuuteen kuuluu pohtia, millaista on hyvä vuorovaikutus. Se on jatkuva malli lapsille ja nuorille, ja vuorovaikutuksen avulla välittyy yhteisön arvopohja. Jos vuorovaikutus lapsia ja nuoria kohtaan on välittävää ja kannustavaa, sillä on vaikutusta myös hyvinvointiin yleisesti. Ammatillisen ja yksityisen vuorovaikutuksen ydinero piilee siinä, että ammatillisessa vuorovaikutuksessa tulee tiedostaa omat tunteet ja säädellä tunteiden siivittämää käyttäytymistä ja vuorovaikutusta. (Nousiainen & Piekkari 2007.) Tässä yhteydessä ammatillista vuorovaikutusta kuvataan pedagogisen toiminnan ja työtapojen sekä niiden kehittämisen kautta tarjoten esimerkkejä vuorovaikutuksesta eri oppiaineissa. Tarkastelun painopiste on koulun henkilöstön ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Mahdollisuuksia ammatilliseen vuorovaikutukseen tarjoavat parhaimmillaan VESO-koulutukset, OpeHyvä-hanke, aineryhmissä ja tiimeissä tehtävä koulun kehittämistyö ja muut koulun hankkeet sekä yhteistyömahdollisuudet ympäröivän yhteiskunnan kanssa. 3.3.1 Työtapojen kuvaus Sompion koulussa käytetään monipuolisia, vaihtelevia ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia työtapoja. Opetus- ja työskentelymenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja erilaiset oppimistavat. Työtapojen valinnassa oppilaslähtöisyys on keskeisessä roolissa, ja oppilaita pyritään aktivoimaan oma-aloitteisiksi tiedon hankkijoiksi ja soveltajiksi sekä vahvistamaan heidän ongelmanratkaisutaitojaan. Sisällöllisenä painopistealueena koulussamme on ilmaisu. Ilmaisupainotteisuus näkyy käytännön työtapojen valinnassa, ja siihen on sitouduttu kaikissa oppiaineissa sekä koko koulun toimintakulttuurissa. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä puhe- ja kirjoitusviestinnän harjoittelu erilaisissa viestintätilanteissa on keskeisessä roolissa. Luonnontieteissä suositaan puolestaan tutkivaa ja toiminnallista työskentelyä, jossa uusi tieto yhdistyy aikaisemmin opittuun. Reaaliaineissa oppilaita pyritään haastamaan aktiiviseen tiedon soveltamiseen arkielämään tekemällä paljon projektiluonteisia oppilaiden arkipäivään liittyviä töitä. Taito- ja taideaineissa oppi- laan itseilmaisua ja luovuutta pyritään tukemaan tarjoamalla heille mahdollisimman monipuolisia ja yksilöllisiä työtapoja. Tietotekniikkaa hyödynnetään useimpien oppiaineiden tunneilla muun muassa tiedonhankinnassa ja havainnollistamisessa. Tavoitteena on myös kannustaa oppilaita aktiiviseen tiedon etsimiseen sähköisistä lähteistä myös koulun ulkopuolella. 3.3.2 Pedagoginen kehittäminen Koulumme toiminta perustuu opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on mm. kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa. Oppilaita ohjataan myös ottamaan vastuuta itsestään sekä muista ihmisistä ja ympäristöstä. Koulun henkilökunta kannustaa oppilaita löytämään jokaisen oman vahvan alueen. Jokainen on hyvä jossakin - tekemällä oppii. Koulun henkilökunta ohjaa ja auttaa oppilaita sisäistämään koulumme normit ja työn tekemisen periaatteet. Positiivista palautetta annetaan, kun siihen on tilaisuus. Hyvien tapojen avulla helpotamme yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä. Koulussa ohjataan opettajaa arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä tuetaan opettajien ja muun henkilökunnan ammatillista kehittymistä esim. koulutusten avulla. Opettajan oman työn kehittämistä ja arviointia toteutetaan mm. aineryhmien sisällä ja tiimeissä. Opettajat ja koulun muu henkilökunta laativat yhdessä yhteiset toimintatavat ja valvovat niiden toteutumista. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen koulukulttuuri, jossa hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen on etusijalla. Toimiva tiedonkulku kodin ja koulun välillä on vankka perusta toimivalle yhteistyölle. Se edellyttää molemminpuolista ja avointa vuorovaikutusta. Lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat mm. vanhempainillat, tiedottaminen puolin ja toisin sekä erilaiset juhlat ja tapahtumat. 3.4 Arviointi 3.4.1 Koulun ulkopuolinen arviointi Koulun toimintaa, onnistumisia ja kehitettäviä asioita, arvioidaan mm. vanhemmille kohdistetuilla huoltajakyselyillä ja oppilaskyselyillä, jotka toistuvat vaihdellen vuosittain. Valtakunnalliset kokeet ja PISA-tutkimukset tuloksineen sekä ruokahuoltokyselyt antavat hyvää pohjatietoa tehdä arviointia. Opetusministeriö on 20.10.2008 päättänyt koulutuksen arviointisuunnitelmasta vuosille 2009–2011. Ministeriön tavoitteena on lisätä koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta. Vuosina 2009–2011 toteutetaan koulutuksen ulkopuoliset arvioinnit esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden osalta. 3.4.2 Koulun itsearviointi Arvioidessa koulutuksen tuloksellisuutta on otettava huomioon toiminnan vaikuttavuus, toiminnan taloudellisuus ja toiminnan tehokkuus. Yksinkertaistaen vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita ja tehokkuus, että asiat tehdään oikein. Vaikuttavuudella tutkitaan, viekö toiminta toivottuihin tuloksiin, ja tehokkuudella tarkastetaan, ovatko toimintaedellytykset oikein määriteltyjä ja toimivia. Arvioimalla toiminnan taloudellisuutta seurataan taloudellisten resurssien käyttöä perusteltavuusnäkökulmasta. Koulun itsearviointia toteutetaan lukuvuosisuunnitelman avulla, jossa arvioidaan lukuvuoden toimintaa. Kansainvälisellä EFQM (The European Foundation for Quality Management) -kriteeristöllä arvioidaan koulun työyhteisön toimintaa. EFQM-kriteeristö on yhdeksänportainen. 4. KOULUN ORGANISAATIO 4.1 Johtamisjärjestelmä Koulua johtaa rehtori apunaan kaksi apulaisrehtoria ja johtoryhmä. Johtoryhmässä on viisi jäsentä rehtoreiden lisäksi. Se kokoontuu 2 h/vko sekä tarpeen mukaan. 4.2. Tiimit Tiimit on perustettu syksyllä 2008. Lukukautena 2008 - 2009 tiimejä oli viisi ja jokaisen tiiminvetäjänä toimi johtoryhmän eli joryn jäsen. Viime lukukautena tiimien määrä nostettiin seitsemään, samalla kun tiimien jäsenmäärä laski pienemmäksi. Tiimeissä on keskimäärin kahdeksan opettajajäsentä. Lisäksi tiimitoimintaan osallistuvat mahdollisuuksien mukaan myös terveydenhoitaja, kuraattorit, Kelpo-työntekijä ja kouluavustajat. Kerran viikossa kokoontuva jory määrittelee tiimeissä käsiteltäviä asioita, mutta niitä voi tulla myös tiimiläisiltä itseltään tiimipalavereissa. Tiimit ovat keskeisiä toimijoita koulun organisaatiorakenteessa nyt, kun niiden toiminta on säännöllistä. Näin henkilökunnan mielipiteet sekä huolenaiheet pääsevät helpommin esille ja tiimeissä tehdään käsiteltävistä asioista esityksiä joryn käsiteltäväksi. Tiimipalavereista tehdään muistiot, joista näkee käsitellyt asiat ja esitykset, ja ne lähetetään sähköpostilla joryn jäsenille. Tiimimuistiot kootaan myös paperiversioina kansioon. Tiimipalavereja oli viime lukukautena keskimäärin 12 kertaa. Kokoontumiskerrat vaihtelivat kuitenkin tiimien tehtävien mukaan. Kuluvana lukukautena tiimipalavereja on yleensä pidetty joka viikko. Suppeata tiimiarviointia tehtiin viime syksynä kehityskeskustelujen yhteydessä täytettävällä kyselylomakkeella. Säännöllinen tiimin toiminnan arviointimenetelmä on kehitteillä. 4.2.1. Tiimien vastuualueet ja toimintakuvauksia Jokaisella tiimillä on oma vastuualueensa, ja lisäksi tiimeissä käsitellään yleisesti koko koulua koskevia asioita, esimerkiksi lukuvuosisuunnitelmaa, opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien päivitystä, järjestyssääntöjä ja pelastussuunnitelmaa. Tiimi 1. Uusi tiimi, joka on profiloitunut miettimään seitsemänsien luokkien asioita ja työhyvinvointia liikunnan näkökulmasta. Yhtenä vastuualueena ovat erityispäivät. Tiimi 2. Vastaa tiedotuksesta koulussamme. Viime lukuvuonna tiimi toimitti ja painatti syystiedotteen ja toimintakalenterin, suunnitteli valokuvausaikataulun ja aineenopettajavartin aikataulun. Myös kevätjuhla oli tiimin vastuulla. Kuluvana lukukautena tiimi on tehnyt sähköisen version syystiedotteesta. Lisäksi opettajainhuoneessa oleva infotaulun päivitys ja tiedotteiden tekeminen koteihin kuuluvat tiimin tehtäviin. Tiimi 3. Uusi tiimi, joka on osallistunut osaltaan mm. yhteisten pelisääntöjen luomiseen, organisoineet valinnaisainepäivää, tehneet työnjakoa 8. ja 9. luokkien lv-tuntikansion tekemistä varten. Tiimi 4. Pysyviä vastuita: koulun yrittäjyystoiminta. Tavoitteena on, että yrittäjyyden pitäisi näkyä jokaisessa oppiaineessa jollakin tavalla. Eräänä yhteistyökumppanina koulullamme on Keravan seurakunta, ja tiimi hoitaa näitä yhteyksiä seurakuntaan päin. Lisäksi tiimissä on kaksi henkilöä, jotka vastaavat työjärjestyksiin liittyvistä asioista. Viime keväänä tiimin vastuulla oli viimeisen viikon ohjelma. Toimintakultuurin päivitys kuluvana lukukautena on tiimin vastuulla. Tiimi 5. Toimintakulttuurin kirjallisen esityksen lopullinen koostaminen edellisinä lukukausina. Erityispäivät ovat kuluvana lukukautena keskeisenä vastuualueena. Teemaviikko viime lukukautena marraskuussa oli tiimin suunnittelema. Tiimi 6. Turvakansion tekeminen ja päivittäminen. Tiimi on tehnyt toimintakulttuurin turvallisuussuunnitelmaosion. Tiimi 7. Vastaa erityisopetukseen liittyvistä asioista. Tiimi on osallistunut toimintakulttuurin erityisopetukseen liittyvän osion tekemisestä ja päivittämisestä. 5. TOIMINTAKULTTUURI 5.1 Lukuvuoden järjestelyt 5.1.1 Oppilastilanne Lukuvuonna 2010-2011 Sompion koulussa on 757 oppilasta (tilanne 10.9.2010). Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 40 oppilasta ja perusopetusryhmiin integroituina 37 oppilasta. Joustavan perusopetuksen ryhmässä opiskelee kahdeksan oppilasta. Valmistavassa maahanmuuttajaopetuksessa on 20 oppilasta. 5.1.2 Henkilöstö Sompion koulussa työskentelee 69 opettajaa lukuvuonna 2010-2011. Virkasuhteessa opettajista on 57. Määräaikaisessa opettajan toimessa on 12 opettajaa. Muodollisesti päteviä on 50. Vieraita uskontoja ja äidinkieliä opettavia on kaikkiaan kuusi. Henkilökuntaan kuuluu kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, kolme opinto-ohjaajaa, kaksi koulukuraattoria, yksi koulupsykologi, neljä koulunkäyntiavustajaa, yksi terveydenhoitaja, kaksi kouluisäntää ja yksi kalustekunnostaja, yhdeksän keittäjää ja kuusi siistijää. Lisäksi henkilökuntaan kuuluvat JOPO-light -ohjaaja, KELPO-työntekijä, erityisnuoriso-ohjaaja ja päihdepysäkin työntekijä (liite 2). Näistä kolme jälkimmäistä toimivat koululla osan viikosta. Sompion koulu tukee henkilökunnan kehittymismahdollisuuksia, mikä on kirjattu koko kaupungin strategiaksi (nro 9). Opettajat laativat lukuvuodeksi henkilökohtaisen koulutussuunnitelman, joka käydään läpi rehtorin kanssa kehityskeskustelussa. 5.1.3 Luokanvalvojat Luokanvalvoja on oppilaan lähiopettaja, joka seuraa oppilaiden koulunkäynnin säännöllisyyttä, menestymistä ja hyvinvointia koulussa (liite 1). Luokanvalvoja tiedottaa oppilaille työjärjestyksistä ja koulun käytännöistä sekä pitää yhteyttä koteihin. Luokanvalvojalla on kokonaisvastuu luokan oppimisesta ja kasvun tukemisesta opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla. Kasvun tukemiseen liittyy mm. valvontaluokkansa HOJKS-oppilaiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien päivittäminen yhdessä aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa (liite 3). Luokanvalvojat tapaavat 7. luokan aikana huoltajat kolmikantakeskustelussa. Huoltajat voivat olla yhteydessä luokanvalvojaan kirjallisesti, Wilman välityksellä, sähköpostitse tai puhelimitse. Opettajainhuoneeseen tai koulusihteerille voi jättää soittopyynnön, jollei luokanvalvojaa tavoita koululta välituntien aikana. 5.1.4 Työajat Syyslukukausi 2010 alkaa torstaina 11.8. ja päättyy keskiviikkona 22.12. Syyslomaa vietetään 25.-31.10. (vko 43). Kevätlukukausi 2011 alkaa tammikuun 10. päivä ja päättyy lauantaina 4.6.2011, jolloin vietetään päättäjäiset. Talviloma on viikolla 8 eli 21. – 27.2. Pääsiäisloma on 21. – 25.4. Näiden lisäksi kesäkuussa torstai 2.6. (helatorstai) on vapaapäivä. 5.1.5 Valvonnat Opettajille kuuluu virkavelvollisuuteen välituntien valvominen. Lukukauden alussa apulaisrehtori laatii välituntivalvontalistan, jonka rehtori hyväksyy. Listassa olevien valvontojen lisäksi jokainen opettaja valvoo ja puuttuu tarvittaessa oppilaan käyttäytymiseen oppi- ja välitunneilla sekä erilaisissa koulun tilaisuuksissa. Koulualue on jaettu valvonta-alueiksi seuraavasti: A-siipi Alue käsittää A-siiven ylä- ja alakerran (Laurintien suuntainen juhlasalisiipi). Varsinaisia välituntialueita ovat aulat sekä yläkerran päätytasanne. Yläkerran käytävällä voi käydä lokerollaan, mutta välituntejaan siellä voivat viettää ainoastaan oppilaat, joiden luokka sijaitsee käytävällä. B-siipi Alue käsittää B- ja C-osan yläkäytävän (opettajainhuoneen, kansliat ja opojen työtilojen edustat). Oppilaat ohjataan yläkäytävältä ja portailta muihin tiloihin. Aula Alue käsittää B-osan aulan ja monistamon edustan C-osan puolella. Järjestystä valvotaan yleisesti. Aulavalvoja tyhjää luokkien B110 ja B102 edustan, ns. Monnikellarin, oppilaista välituntien ajaksi aulaan. C/D-siipi Alue käsittää palloiluhallin alakäytävän (pukuhuoneet ja TN- luokka) sekä terveydenhoitajien tilan edessä olevan ala-aulan. Oppilaat ohjataan kummastakin tilasta välitunninviettopaikkoihin. Valvoja kiertää C-osan 2 alimman kerroksen luokkatilojen edustat. E-siipi/ruokala Alue käsittää fysiikka-kemian luokkien käytävän. Valvoja tyhjentää E-siiven oppilaista ja ruokailuaikoina osallistuu ruokailun valvontaan. Ruokailuaikoina E-osan valvoja valvoo ruokalassa ruokalavalvojana. UV Piha Alue käsittää koulun piha-alueet. Huolehditaan yleisesti järjestyksestä ja puututaan tupakointiin, roskaamiseen ja luvattomaan koulun alueelta poistumiseen. Puututaan erityisesti luvattomaan City- Marketissa välitunneilla käynteihin: kirjataan oppilaiden nimiä ylös ja ollaan yhteydessä koteihin. Lisäksi opettaja on velvollinen viemään ryhmänsä ruokailuun, valvoen ruoanoton linjastolla. 5.2 Oppilasarviointi Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja sen edistyminen sekä työskentely. Myös oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi ei kuitenkaan ole osa oppiaineen arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta esimerkiksi oppiaineesta saatuun arvosanaan. Oppilaan arviointi jakautuu opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opintojen aikana oppilaille annetaan välitodistus joulukuussa sekä lukuvuositodistus lukuvuoden lopussa. Yhdeksännellä luokalla oppilas saa päättötodistuksen. Oppilaan menestyminen opintojen aikana arvioidaan oppilaille yhteisissä oppiaineissa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman 2004 hyvän osaamisen kriteereiden mukaan. Päättöarviointi toteutetaan numeerisesti valtakunnallisten päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. (Ks. Keravan perusopetuksen ops, 6.2.) Päättöarviointi perustuu 8. ja 9. luokilla saavutetun osaamisen tasoon. Tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on perusopetuksen päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän mukaiset tai HOJKS:issa asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin mittaiset (2h/vko) valinnaisaineet arvioidaan oppiaineiden tavoin numeroin. Yhden vuosiviikkotunnin (1h/vko) pituiset valinnaiskokonaisuudet arvioidaan suoritusmerkinnöin hyväksytty (H)/hylätty (E). Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa koulun sääntöjä. (Ks. Keravan perusopetuksen opus, 6.1 ja käyttäytymisen arvioinnin perusteet.) Oppilaan itsearviointi kohdistuu oppilaan oppimisprosessiin ja työskentelytaitoihin. (Oppimisprosessi sisältää tavoitteen asettelun, suunnittelun, työskentelyn ja arvioinnin.) Opettajat voivat käyttää erilaisia oppilaan itsearviointimenetelmiä, kuten itsearviointilomakkeita, oppimispäiväkirjoja, portfolioita ja ohjauskeskusteluja. (Ks. Keravan perusopetuksen ops 6.1) Oppilaat, jotka ovat valmistavan maahanmuuttajaopetuksen piirissä tai joilla on henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, arvioidaan eri kriteerein kuin perusopetuksessa olevat oppilaat. Näiden oppilaiden arvioinnin perusteet löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta 6.1. 5.3 Kasvatuskäytänteet 5.3.1 Järjestyssäännöt Sompion koulun järjestyssäännöt pohjautuvat perusopetuslakiin, asetukseen ja määräyksiin. Ne ovat opettajakunnan laatimat ja hyväksymät. SOMPION KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT: Oppitunneille saavutaan ajoissa opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Koulussa käyttäydytään rauhallisesti ja hyviä tapoja noudattaen. Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Opiskelua ei saa häiritä. Ketään ei saa kiusata. Koulun omaisuutta ei saa turmella. Koulualue on savuton ja päihteetön. Välitunnit vietetään koulualueella. Polkupyörät ja muut kulkuneuvot jätetään niille varatuille alueille. Annettuja ohjeita noudatetaan. Lisäksi koulussamme noudatetaan kouluviranomaisten, opettajainkokousten, rehtorin sekä henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Koulumme järjestyssäännöt tähtäävät siihen, että kaikkien kouluyhteisön jäsenien päivittäinen työskentely olisi sujuvaa ja viihtyisää. Lisäksi järjestyssääntöjen tehtävänä on varmistaa, että kaikkien kouluyhteisön jäsenien (oppilaat, opettajat, muu henkilökunta) arki olisi turvallinen, niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Järjestyssääntöjen tarkoitus on myös selkeyttää ja tukea kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita. 5.3.2 Oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilas, joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta (Perusopetuslaki § 36a). Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen (Perusopetuslaki § 36b). Ojentamisen muotona Sompion koulussa ovat seuraavat kasvatuskäytänteet: Keskustelu: Oppilas määrätään/kutsutaan ns. kasvatuskeskusteluun oppitunnin jälkeen joko opettajan tai rehtorin kanssa ja tarvittaessa keskustellaan myös huoltajan kanssa. Oppilaiden välisissä kiistoissa tai ongelmatilanteissa voidaan käyttää vertaissovittelua. Myöhästelijä määrätään ilmoittautumaan luokanvalvojalle tai rehtorille. Kirjoittaminen ja pohdiskelu: Oppilas määrätään kirjoittamaan tapahtuneesta ja/tai pohtimaan tapahtunutta. Oppilas voi itse miettiä ja suorittaa sopivan korvaavan tehtävän. Oppilasryhmälle annetaan tehtävä, jonka tuotos voidaan esim. hyödyntää osana oppituntia, aamunavauksessa tai kiinnittää koulun seinälle. Etuisuuden menettäminen: Oppilaalta kielletään mieluisan asian tekeminen tai jokin etuisuus määräajaksi. Häiriötä aiheuttanut tavara tai laite takavarikoidaan määräajaksi. Luokan istumajärjestystä vaihdetaan. Läksyjen tekeminen koulussa: Oppilaalle annetaan ylimääräisiä tehtäviä koulun jälkeen tai kotona tehtäväksi. Opiskelu tapahtuu ennen tai jälkeen koulupäivän toisessa ryhmässä. Päivän päätteeksi järjestetään ”läksykerho”. Oppilas eristetään tai poistetaan luokasta tekemään tehtävät yksin. Tehtävien tekeminen: Oppilas tekee palveluksen ihmiselle, jolle on aiheuttanut harmia. Oppilas määrätään työskentelemään esim. kouluisännän, opettajan tai keittiön apuna. Oppilaalta vaaditaan omien jälkiensä siivoaminen ja/tai aiheuttamansa vahingon korvaaminen. Muuta: Oppilaalta vaaditaan kirjallinen sitoutuminen järjestyssääntöihin. Jälki-istunto suoritetaan tarvittaessa huoltajan kanssa. Tupakkapaikalle voidaan kutsua poliisi. 5.4 Koulun käytänteet 5.4.1 Oppituntien ajat Oppitunnille tullaan ajoissa opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Oppitunnin päättymisestä ilmoitetaan kellonsoitolla. Ruokailu tapahtuu kolmessa vuorossa, ja ruokatunnin pituus on 30 minuuttia. Koulussa tarjotaan maksullinen välipala klo 14.00-14.15 olevalla välitunnilla. Välipala tarjotaan koulun ruokalassa. Luokanvalvojat tapaavat valvontaluokkansa oppilaita kuukausittain pidettävillä luokanvalvojan tunneilla sekä lukuvuoden ensimmäisellä ja viimeisellä viikolla. Oppitunnit: 1. Klo 8.05-8.50 2. Klo 9.00-9.45 3. Klo 10.00-10.45 (ensimmäinen ruokailuvuoro 10.45-11.15) 4. Klo 11.15-12.00 tai klo 11.00-12.00 (toinen ruokailuvuoro oppituntien aikana yleensä välillä klo 11-11.30 ja kolmas, viimeinen, ruokailuvuoro klo 11.45-12.15) 5. Klo 12.15-13.00 6. Klo 13.15-14.00 (maksullinen välipala klo 14-14.15) 7. Klo 14.00-14.45 tai 14.15-15.00, jos oppilailla on koulua vielä 8. tunnilla. 8. Klo 15.00-15.45 Luokanvalvojantunnit lukuvuonna 2010-2011 järjestetään kotiluokissa: 1.9. klo 12.15 23.9. klo 12.15 5.11. klo 12.15 30.11. klo 12.15 11.1. klo 12.15 2.2. klo 12.15 3.3. klo 12.15 1.4. klo 12.15 2.5. klo 12.15 5.4.2 Välitunnit Välitunti on henkisesti ja fyysisesti virkistävä tauko oppituntien lomassa. Välitunti vietetään koulualueella. Pihalla on kaksi Panna-jalkapallokenttää, jotka tarjoavat oppilaille mahdollisuuden nopeatempoiseen peliin. Koulun aulassa liikuntaan houkuttelee tietokoneistettu hyppelyruudukko, jossa yhdistetään perinteisiä leikkejä ja uutta teknologiaa. Oppilaat voivat myös käyttää tietoliikenneyhteyksiä välitunnin aikana. Välituntivalvojat valvovat koulun järjestyssääntöjen toteutumista välitunnilla. Aulassa ja koulun pihalla on tarjolla oleskelua varten penkkejä ja pöytiä. Välituntien ajat: 1. klo 8.50-9.00 2. klo 9.45-10.00 3. Klo 10.45-11.15 I ruokailu II ruokailu järjestetään porrastetusti opettajan ilmoittamana aikana klo 11.00-11.30 välillä. 4. Klo 11.45-12.15 III ruokailu 5. Klo 13.00-13.15 6. Klo 14.00-14.15 5.4.3 Kouluruokailujärjestelyt Koululounas on suunniteltu monipuoliseksi, vaihtelevaksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi kokonaisuudeksi. Lounaalla tarjoillaan lämmin pääruoka lisukkeineen, ruokajuomaa, leipää ja ravintorasvaa. Ruokailu toimii itsepalveluperiaatteella hyviä tapoja ja keittiöhenkilökunnan ja valvojien ohjeita tulee noudattaa. Ruokailuun mennessä riisutaan lakki ja takki ja otetaan reppu pois selästä. Erityisruokavaliota tarvitsevan oppilaan tulee toimittaa asiasta selvitys koulun keittolaan. Ruokailun jälkeen ruokailuvälineet palautetaan astianpesulinjastoon ja oma ruokailupaikka jätetään siistiin kuntoon. 5.4.4 Aamunavaukset Kerran kuukaudessa koulun oppilaat kokoontuvat koulun palloiluhalliin seuraamaan Keravan seurakunnan järjestämää aamunavaustilaisuutta. Kirkkoon kuulumattomilla oppilailla on mahdollisuus olla osallistumatta tilaisuuteen ja hänelle on järjestetty siksi aikaa muuta ohjelmaa. Kerran viikossa on keskusradion kautta tuleva aamunavaus. 5.4.5 Oppilaiden poissaolojen seuranta Oppilaiden poissaoloja seurataan Wilman kautta. Aineenopettaja merkitsee oppilaan poissaolon oman tuntinsa kohdalle Wilmaan. Huoltajille on annettu tunnukset, joiden avulla he voivat seurata oman lapsensa koulunkäyntiä. Myös oppilaan luokanvalvoja seuraa oppilaan koulunkäynnin säännöllisyyttä ja informoi tarpeen vaatiessa oppilashuoltoryhmää. Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaoloista. WILMA Wilmaan poissaolot merkitään seuraavanlaisin värikoodein: selitys: Selvittämätön poissaolo Luvallinen sairauspoissaolo Luvaton poissaolo Myöhästyminen alle 15 min Myöhästyminen n. 15 min tai enemmän Luvallinen poissaolo tunnin alusta Luvallinen poissaolo, koulutyöhön kuuluvassa toiminnassa Koulun hyväksymä poissaolo Opettajan merkitsevät kaikki poissaolot punaisella, jonka jälkeen niitä voi oppilaiden huoltaja kuitata. Lisäksi luokanvalvoja voi kuitata valvontaluokkansa oppilaiden punaisella merkityt ruudut tarpeellisella värillä, saatuaan muulla tavoin huoltajalta selvityksen. Poissaololupaa anotaan koululta saatavalla lomakkeella luokanvalvojalta (enintään 3 pv) tai rehtorilta (yli 3 pv) hyvissä ajoin (=vähintään kaksi viikkoa) etukäteen. Huoltajat voivat olla yhteydessä luokanvalvojaan Wilman kautta, sähköpostitse, kirjallisesti tai puhelimitse. Opettajahuoneeseen tai koulusihteerille voi jättää soittopyynnön, jollei luokanvalvojaa tavoita koululta välituntien aikana. 5.5 Koulun painotukset 5.5.1 Ilmaisu ja luovuus Sompion koulussa painotetaan ilmaisutaitoa ja ylipäätään luovuutta. Se ymmärretään laajasti ja siihen on sitouduttu kaikissa oppiaineissa niin, että se on osa koulun kulttuuria. Koulussa toimivat ilmaisu-, liikunta- ja musiikkipainotteiset luokat. Koulun omaleimaisuutta luodaan myös aihekokonaisuus- ja projektiopiskelulla. 5.5.2 Juhlat ja perinteet Sompion koulussa järjestetään vuosittain lukukausien päättäjäiset. Itsenäisyyttä ja koulun merkkivuosia juhlitaan vuosittain vaihtuvien suunnitelmien mukaan. Seurakunnan päivänavaukset, ”Hulvaton taideviikko”, teemapäivät ja musiikkiluokkien kevätproduktiot ovat jokavuotisia koulun perinteitä. 5.5.3 Lukuvuoden 2010-2011 painotukset 5.5.3.1 Opetusmenetelmät Koulussamme pyritään tänä lukuvuotena tarkastelemaan eri opetusmenetelmiä ja uudistamaan niitä. 5.5.3.2 Kasvattaminen ja kasvatuskäytänteiden juurruttaminen Toisena tärkeänä painotusalueena tänä vuonna on kasvattaminen. Koulussamme kiinnitetään enemmän huomiota oppilaan kokonaisvaltaiseen kasvuun ja opetuksessa keskitytään olennaiseen, eli opetussuunnitelman antamiin aihealueisiin, sen sijaan, että yritettäisiin tarjota oppilaalle kaikki mahdollinen oppikirjan tarjoama tieto asiasta kuin asiasta. Oppilas tarvitsee taidon toimia yhteiskunnassa peruskoulun jälkeen, etsiä tietoa ja käsitellä sitä. Eri aineista opittavien yksityiskohtien merkitys tulee vasta elämänhallinnan ja opiskelutaitojen jälkeen. Pyritään yhdessä kotien kanssa kasvattamaan oppilaista eheitä hyvin käyttäytyviä nuoria, jotka suhtautuvat myönteisesti ja odottavin mielin tulevaisuuteen. 5.5.4 Hankkeet ja kansainvälinen toiminta Koulumme on yli 20 vuoden ajan ollut mukana Keravan afrikkalaisen kummikunnan Arumerun avustushankkeissa. Meillä on ollut useita kummikouluja, ja avustamme tällä hetkellä kahden kummikoulumme Ekenywa Primaryn ja Ilkidinga Secondaryn rakennushankkeita yhdessä Keravanjoen ja Killan koulujen kanssa. Helmikuussa 2008 tapahtuneen tutustumiskäynnin yhteydessä apulaisrehtori sai tilaisuuden vierailla kouluissa: Ekwenywan kouluun oli jälleen rakennettu uusi luokkahuone ja Ilkidingan koulun ruokala oli saatu harjakorkeuteen. Avustustoimintamme piiriin on lisäksi kahden vuoden ajan kuulunut AIDS- orpojen koulunkäynnin tukeminen. Tuettavia AIDS - orpoja oli viime lukuvuonna 108. Keravan yläkoulujen päivätyökeräyksillä saatujen varojen ohjaamista ja valvontaa varten on perustettu kummikouluyhdistys, jolla on omat kotisivut, josta löytyy tietoa menneistä ja nykyisistä hank- keista. Sivujen osoite on www.keke.kuucom.net. Hankkeet ovat Ulkoministeriön kehitysyhteistyötuen piirissä vuosien 2008 – 2010 välillä. Sompion koulu on vuosina 2009-2011 mukana Euroopan unionin Comenius-yhteistyössä. Aiheena on ilmaston lämpeneminen ja yhteistyöhön kuuluu mm. luonnontieteellistä tutkimusta ja eri maiden järjestämiä tapaamisia. Käytännön selvitys osallistuvien opettajien ja oppilaiden osalta on parhaillaan käynnissä. 6.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa helpottamassa on Internetin välityksellä toimiva kouluhallinnon Wilma-ohjelma, johon huoltajat ja oppilaat ovat saaneet käyttäjätunnukset. Wilma-yhteys on tärkein kanava oppilaiden päivittäisen koulunkäynnin seuraamisessa. Jos vanhemmilla on ongelmia Wilma-ohjelman käytössä, opastusta voi saada Sompion koulun koulusihteeriltä, Kati Kantoselta. Koulussa toimi oppilaiden vanhemmista ja opettajien edustajasta koostuva, kodin ja koulun välinen yhteistyöelin, Keravan vanhempainyhdistys ry. Yhdistys tukee koulua ja koteja yhteisessä kasvatustyössä, ja siten edistää oppilaiden myönteistä kasvua ja kehitystä. Yhdistyksen kautta oppilaiden huoltajat voivat tuoda esille mielipiteitään koulun toiminnasta, vaikuttaa tarpeelliseksi katsottavien uudistusten aikaansaamiseksi sekä järjestää oppilaille virkistäviä tapahtumia. Vanhempainyhdistyksen kokouksia pidetään kerran kuussa; kaikki vanhemmat ovat tervetulleita kokoukseen. Toiminnan kulujen kattamiseksi kerätään jäsenmaksua, jonka suuruudesta päättää hallitus. Jäsenmaksun maksaminen on vapaaehtoista. Vanhempainiltoja järjestetään yleensä kerran vuodessa kullekin luokka-asteelle. Tavallisesti vanhempainilloissa on yhteinen osuus, josta vastaavat esimerkiksi rehtorit tai oppilaanohjaajat, sekä luokkakohtainen osuus, josta vastaa luokanvalvoja. Lisäksi voidaan pitää vain luokkakohtaisia vanhempainiltoja teemoittain esimerkiksi luokkaretken tai leirikoulun järjestämisen tiimoilta. Syyslukukauden aikana seitsemäsluokkalaisille tarjotaan mahdollisuus kolmikantakeskusteluun, johon osallistuvat luokanvalvoja, huoltaja ja oppilas. Luokanvalvojien ja myös aineenopettajien tapaamisia voidaan tarpeen mukaan järjestää muulloinkin. Opettajiin saa yhteyden paitsi Wilman kautta, myös sähköpostitse tai jättämällä soittopyynnön opettajainhuoneeseen. 6.2 Oppilaskuntatoiminta Oppilaskunta on oppilaiden väylä vaikuttaa koulun toimintaan. Oppilaskunnan tehtävänä on toimia koulun toimintaa tukevana järjestönä, joka toteuttaa erilaisia kouluun liittyviä tapahtumia. Oppilaskunnan jäsenet valitaan vuosittain syyslukukauden lopussa. Jokaiselta luokalta valitaan kaksi ns. luottamusoppilasta oppilaskuntaan. Oppilaskuntatoimintaa johtaa luottamusoppilaista valittava hallitus, joka valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin ja muita toimihenkilöitä. Oppilaskunnan jäsenet hoitavat taksvärkkikeräykseen liittyviä asioita, osallistuvat Halloween –riehan ja Vappuriehan sekä muiden toimintapäivien suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Lisäksi he tekevät koulutoiminnan parantamiseen tähtääviä aloitteita ja suunnittelevat koulun omaa lehteä. Taksvärkkikeräyksen tuotosta puolet on lahjoitettu aiempina lukuvuosina Tansaniaan, Arumeruun, kummikoulutoimintaan. 6.3 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat hakemusten perusteella valittuja 9. luokan oppilaita, joille järjestetään Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta päivän koulutus sekä ohjaajien pitämiä koulutustunteja. Tukioppilaat saavat tässä koulutuksessa tietoa nuorten kehityksestä ja siihen liittyvistä vaikeuksista, mielenterveyspalveluista ja harrastustoiminnasta. Tukioppilastoiminnalla pyritään kehittämään yhteisvastuuta, suvaitsevuutta ja toisten ihmisten huomioon ottamista kouluyhteisössä sekä ehkäisemään kiusaamista. Lisäksi tukioppilastoiminta pyrkii edistämään nettiturvallisuutta ja päihteettömyyttä. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi seitsemäsluokkalaisten perehdyttäminen uuteen kouluun ja toimiminen heidän ystäväoppilainaan. Tukioppilas edistää näin omalta osaltaan hyvien ihmissuhteiden syntymistä. Tukioppilaat voivat myös järjestää tapahtumia ja teemapäiviä sekä pitää oppitunteja 7. luokkien oppilaille. 6.4 Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa Sompion koulu tekee yhteistyötä useiden kaupungin eri toimialojen kanssa. Keravan Kaupunkitekniikan Tilalaitos on asentanut koulun pihalle kaksi Panna-jalkapallokenttää sekä lahjoittanut ensimmäisenä Suomessa sisätiloihin asennetun leikki- ja oppimisympäristön, SmartUs inGrid –hyppelyruudukon, joka yhdistää perinteisiä leikkejä ja uutta teknologiaa. Kouluterveydenhuollosta vastaavat koulullamme terveydenhoitaja ja koululääkäri. Terveydenhoitaja on paikalla koulupäivinä ja koululääkäri tiistaisin ja keskiviikkoisin aamupäivällä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös mm. päihdehuollon ja sosiaalitoimen kanssa. 6.5 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyökumppaneihimme kuuluu mm. poliisi. Koulussamme käy vierailulla poliisin edustajia, jotka esimerkiksi pitävät oppitunteja mm. liikenneturvallisuudesta ja järjestyslakiin liittyvistä kysymyksistä ja nuorten oikeudellisesta asemasta. Poliisiin pidetään myös muuten tarvittaessa yhteyttä. Päihdepysäkki tukee nuorten kasvua ja kehitystä. Viime lukuvuonna ja myös kuluvana lukukautena koulumme oppilaista osa pääsee vieraaksi päihdebussiin, jonka taustayhteisö on Raide ry. Palo- ja pelastuslaitoksen kanssa Sompion koululla on yhteistyötä Nou hätä -kilpailun merkeissä, lisäksi palo- ja pelastuslaitoksen edustajat tarjoavat henkilökunnalle koulutusta sekä neuvontaa ja apua koulun turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Teemme yhteistyötä seurakuntien, kehitysmaayhdistyksen ja Keravan taidemuseon kanssa. Seurakunnat järjestävät päivänavauksia koulussa, lisäksi järjestetään oppilaille kirkossakäyntejä ja muuta toimintaa. Kehitysmaayhdistys tarjoaa neuvontaa ja tietoa, Keravan taidemuseon kanssa tehdään yhteistyötä, mm. oppilasryhmäkäyntejä järjestämällä. Kirjasto kuuluu myös Sompion koulun yhteistyökumppaneihin. Sompion koulu tekee yhteistyötä myös muiden oppilaitosten kanssa. Yhteistyöhön kuuluu, esimerkiksi yhteisten projektien ja vierailupäivien järjestämistä. Paikalliset yritykset tarjoavat TET-paikkoja koulun 8- ja 9-luokkalaisille sekä järjestävät tarpeen mukaan yritysvierailuja. Keski-Uudenmaan YES-keskus puolestaan tekee Sompion koulun ja muiden Keravan koulujen kanssa yhteistyötä yrittäjyysnäkökulman kehittämisessä ja tukemisessa osana opetustyötä. YES-keskuksen kanssa on käynnissä ohjelma, jonka osana tarjotaan opettajille kouluttautumismahdollisuuksia ja järjestetään tapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on parantaa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. YES-keskuksen yhteyshenkilöt tarjoavat mahdollisuutta pitää heidän ideoimiaan yrittäjyysoppitunteja. Oppiaineissa pyritään järjestämään opiskeltavien aihealueisiin liittyen vierailukäyntejä mm. eri tutkimuslaitoksiin tai erikoisammattilaisten työpaikoille koulun resurssien tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Koululle kutsutaan lisäksi vierailevia luennoitsijoita kertomaan eri aiheista joko tapahtumapäivien osana tai oppitunneille. 7. OPPILASHUOLTO 7.1 Yhteistyö nivelvaiheissa Nivelvaiheiden yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista perusopetuksen eri vaiheissa. Kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään informaatiotilaisuus yläkouluun hakeutumisesta tammikuussa. Asiasta on tiedotettu hakuoppaassa, joka on postitettu kasvatus- ja opetusviraston toimesta jokaiseen perheeseen. Alakoulun luokanopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat siirtävät kootusti tarvittavat tiedot erityistä tukea tarvitsevista oppilaista yläkoulujen oppilashuollon edustajille, kun on selvinnyt, mihin kouluun kukin oppilas menee. Yläkoulun laaja-alaiset erityisopettajat huolehtivat siitä, että luokanvalvojilla on riittävä tieto aloittavien 7. luokan oppilaiden tilanteesta. Yläkoulun oppilashuollon edustaja kutsuu syyskuussa edellisen vuoden kuudennen luokan luokanopettajat, laaja-alaiset erityisopettajat, luokanvalvojat sekä tarvittaessa muun oppilashuollon edustajan tiedonsiirtopalaveriin. Kolmikantakeskustelut ja HOJKS-tapaamiset ovat arvokas yhteistyön muoto. Se, että laaja-alaisilla erityisopettajilla on riittävät tiedot aloittavista 7. luokista ja heidän erityistarpeistaan, helpottaa suuresti erilaisten tukitoimien suunnittelua. Perusopetuksen päättövaiheen, vuosiluokkien 8 ja 9, tärkeänä tehtävänä on yhteistyössä eri tahojen kanssa ohjata oppilaita jatko-opintoihin ja kehittää heidän valmiuksiaan toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Päättöluokkalaisille luodaan ohjauskeskustelun avulla opintosuunnitelma ja tavoitteet toisen asteen opintoihin siirtymiselle. Opinto-ohjaajien sekä perus- ja toisen asteen opetuksen opettajien välinen yhteistyö on erityisen tärkeää erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa. TET-jaksoilla tutustutaan työelämään, ja 9-luokkalaiset tutustuvat sen lisäksi toisen asteen oppilaitoksiin ohjatusti opinto-ohjaajan opastuksella. Tutustumiskäyntejä oppilaat tekevät oman kiinnostuksensa mukaisesti, ja niitä järjestetään yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa. 7.2 Tukiopetus Oppilaalle, jolla on tilapäisiä oppimiseen liittyviä vaikeuksia, järjestetään tarvittaessa tukiopetusta. Aloitteen tukiopetuksen järjestämiseksi voi tehdä aineenopettaja, oppilas tai huoltaja. 7.3 Puuttumisen polku Puuttumisen polulla tarkoitetaan toimintamallia, jonka mukaan edetään henkilökunnan havaitessa jotain huolestuttavaa oppilaassa (liite 4). Huoli voi liittyä esim. opintoihin, koulunkäyntiin tai mielenterveyteen, minkä perusteella opettaja päättää, mihin tukitoimintoihin ryhdytään. Ensin käydään keskustelu oppilaan kanssa. Tarpeen tullen otetaan yhteys huoltajiin ja keskustellaan myös heidän kanssaan kasvotusten. Mikäli huoli ei poistu opettajan antamilla tukitoimilla, viedään asia OHR:n käsiteltäväksi. Seuraava toimenpide on asian esittely oppilashuoltoryhmälle. Oppilashuoltoryhmä miettii, miten edetään ja millaista tukea nuori tarvitsee. Tarpeen vaatiessa otetaan yhteyttä yhteistyötahoihin, kuten esimerkiksi päihdepysäkille. http://arkki.pp.fi/sompio/Puutt_polku/subprocessdetails_3.html 7.4 Koulunkäyntiavustajat Koulunkäyntiavustajat auttavat oppilasta oppimistapahtumassa ja tukevat nuoren kasvua ja itsetunnon kehitystä. Heidän tehtävänään on edistää oppilaiden itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Työ on yhteistyötä opettajan kanssa ja se edellyttää yhteissuunnittelua. Koulunkäyntiavustajan tulee kuitenkin suunnitella omaa työtään ja siihen kuuluvia tehtäviä. Avustajat työskentelevät erityisluokissa, maahanmuuttajaluokissa sekä yleisopetuksen luokissa. Avustajien työjärjestys suunnitellaan oppilaiden tarpeen mukaan sekä erityis- opettajien kanssa yhteistyössä. Sompion koulussa työskentelee viisi koulunkäyntiavustajaa. 7.5 Erityisopetus Jos tehostetun tuen toimenpiteet eivät riitä oppilaan oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien poistamiseksi tai lieventämiseksi, oppilas tulee perusopetuslain mukaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Erityisopetuspäätöksen hakemisen suunnittelu ja valmistelu tapahtuvat yhteistyössä huoltajan kanssa ja sitä käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä. Virastotasolla erityisopetuspäätökset valmistellaan moniammatillisena tiiminä, johon kuuluvat opetuspäällikkö, erityisopetuksen koordinaattori sekä oppilashuollon edustajat. Hallinnollisen päätöksen oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen tekee opetuspäällikkö. Päätös tehdään ensisijaisesti opettajan pedagogisen lausunnon sekä mahdollisen asiantuntijalausunnon ja huoltajan kirjallisen suostumuksen perusteella. Päätöstä valmisteltaessa sovitaan oppilaan opiskelupaikasta ja siitä, tapahtuuko opiskelu integroituna yleisopetuksen yhteydessä, osa-aikaisessa erityisopetuksessa vai erityisluokassa. Erityisopetuspäätös, joka on tehty 5. tai 6. luokalla tai myöhemmin, on voimassa peruskoulun loppuun saakka. Päätös voidaan purkaa, mikäli kaikki osapuolet toteavat sen tarpeelliseksi. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle tulee tehdä pedagoginen selvitys, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) kahden kuukauden sisällä päätöksen saapumisesta. HOJKS tarkistetaan jokaisena lukuvuotena. Oppilas voidaan siirtää tilapäisesti osa-aikaiseen erityisopetukseen oppimisvaikeuksien parantamiseksi ilman erityisopetuspäätöstäkin. Osa-aikainen erityisopettaja toimii yhteistyössä luokan- ja/tai aineenopettajien kanssa. He määrittelevät yhdessä erityisopetuksen tarpeen ja keston. Koulussa on neljä yleisopetuksen pienryhmää. Laaja-alaista erityisopetusta antaa kaksi erityisopettajaa. Lisäksi koulussa toimii kaksi perusopetukseen valmistavaa maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarkoitettua luokkaa. 7.6 Oppilashuoltotyöryhmä Sompion koulun oppilashuoltoryhmä käsittelee koulussa esiintyviä ongelmia ja etsii niihin ratkaisuja. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä opettajien, oppilaiden sekä heidän huoltajiensa kanssa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä, minimoida ja korjata murrosikäisten kasvuun ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Opettajien toivomat ja heitä huolettavat oppilasasiat käsitellään oppilashuoltoryhmässä asiaa varten varatulla lomakkeella. Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen laaja-alaiseen erityisopetukseen siirtymisestä ja muista mahdollisista tukitoimista. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu torstaisin klo 14.00-16.00, ja siihen kuuluvat rehtori, apulaisrehtorit, kuraattorit, psykologi, terveydenhoitaja, laaja-alaiset erityisopettajat sekä opinto-ohjaajat. Tarvittaessa kokoukseen kutsutaan muita oppilaan asian tuntevia tahoja, esim. oppilaan huoltaja tai luokanvalvoja. 7.7 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto pyrkii oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden seuraamiseen, arvioimiseen ja tukemiseen. Tämä tehdään nuoren ja perheen sekä tarvittaessa oppilashuollon työntekijöiden ja muiden terveyden- ja sosiaalitoimen eri yksikköjen kanssa yhteistyössä. Terveystarkastukset, jotka ovat terveydenhoitajan keskeisin työmuoto, pidetään 7. ja 9. luokilla. Näissä nuoren terveydentila pyritään kartoittamaan ja nuoren kanssa keskustellen pohditaan terveystottumuksia ja vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista. Keskustelun aiheina ovat mm. murrosiän muutokset, ravitsemus, uni, päihteet, ihmissuhteet, mielenterveys ja harrastukset. 9-luokkalaisilla on myös lääkärin tarkastus, ja nuori saa nuorison terveystodistuksen. Koulun työolojen ja koulutyön terveydellisyyden ja turvallisuuden edistäminen ja seuranta ovat myös osa terveydenhoitajan työtä. Oppilashuoltoryhmässä terveydenhoitaja on oman alansa asiantuntijana mukana. Terveydenhoitaja on koulussa päivittäin. Työpäivän aikana on sovittujen terveystarkastusten lisäksi ns. poliklinikka-aikaa, jolloin oppilas voi hakeutua omatoimisesti vastaanotolle hyvinkin erilaisissa asioissa. Koulutapaturmissa annetaan ensiapu ja koulupäivän aikana sairastuneet hoidetaan. Sairaanhoito ei muilta osin kuulu kouluterveydenhuoltoon, vaan sairaan nuoren hoito on keskitetty terveysasemalle. 7.8 Koulukuraattorin palvelut Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Yleisimpiä koulukuraattorin kanssa käsiteltäviä asioita ovat koulunkäynnin laiminlyönti, päihteisiin liittyvät ongelmat, alavireisyys sekä erilaiset kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset. Pääasiallisia työmuotoja ovat yksilökeskustelut oppilaan kanssa sekä erilaiset verkostopalaverit. Huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävä osa työtä useimmissa asiakastapauksissa. Sompion koulussa oppilaat ohjautuvat koulukuraattorin vastaanotolle yleisimmin luokanvalvojan, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan, oppilashuoltoryhmän tai huoltajan aloitteesta. Usein oppilaat ottavat myös itse yhteyttä toivoen keskusteluaikaa. Tapaamiskerrat vaihtelevat muutamasta käyntikerrasta koko yläkouluajan jatkuviin tapaamisiin. Tapaamisten tiheys vaihtelee viikoittaisesta tapaamisesta muutamaan tapaamiseen lukukaudessa, riippuen oppilaan sen hetkisestä tilanteesta ja tarpeesta. Koulukuraattori toimii myös linkkinä eri yhteistyötahojen kanssa. Näitä ovat mm. sosiaalitoimi, nuorisopsykiatrinen poliklinikka, Keski-Uudenmaan Päihdepysäkki ja seurakunta. Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa oppi- laan saamaan erityistason ammattiapua esimerkiksi nuorisopsykiatriselta poliklinikalta, Päihdepysäkiltä tai muun tilanteen vaatiman avun parista. 7.9 Koulupsykologin palvelut Koulupsykologi toimii koulussa oman alansa asiantuntijana, osana oppilashuoltotyöryhmää. Työn perustarkoituksena on edistää lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Koulupsykologi tukee oppilaan koulunkäyntiä yhdessä kodin ja koulun kanssa sekä tuo esille oppilaan kehitykseen, oppimiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä näkökulmia. Tarvittaessa koulupsykologi osallistuu myös yhteistyöneuvotteluihin eri viranomaisten ja oppilaan lähiverkoston kanssa. Oppilaille koulupsykologi tarjoaa lähinnä tukikeskusteluja ja oppimisvaikeuksiin liittyviä tutkimuksia sekä tarvittaessa (yhteistyössä vanhempien kanssa) ohjaa oppilaan jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Lisäksi tehtäviin sisältyy osallistuminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntijärjestelyjen suunnitteluun, esittelyyn ja valmisteluun sekä tarvittaessa HOJKS-neuvotteluihin. Koulupsykologi tarjoaa yllä mainituissa asioissa myös konsultaatiotukea sekä opettajille että vanhemmille. 7.10 Yhteistyö muiden oppilashuoltotahojen kanssa 7.10.1 KELPO-hanke (=kehitystä ja laatua perusopetustyöhön) Kerava on mukana valtakunnallisessa, Opetusministeriön rahoittamassa KELPO-hankkeessa, jonka tarkoituksena on jalkauttaa erityisopetuksen strategia kuntaan. Hankkeen pääpaino on erityistä tukea tarvitsevien perusopetusikäisten lasten varhaisessa tuessa ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Yhtenä osana KELPO-hanketta toteuttamaan on valittu projektityöntekijä yhteisöpedagogi, perhetyöntekijä Krista Härme, joka työskentelee Sompion koulussa oppilaiden parissa kolmena päivänä viikossa. Projektityöntekijän tehtävänä on kehittää ja toteuttaa koulun arkeen sopivia toimintatapoja ja yhteistyöprojekteja, jotka tukevat nuoria heidän kasvussaan ja opiskelussaan. Hänen työhönsä sisältyy oppilashuoltoryhmän valitsemien oppilaiden ohjaaminen, tukeminen ja koulumotivaation lisääminen osallistavin menetelmin. Lisäksi hän toteuttaa kaikille luokille muun muassa väkivallan- ja koulukiusaamista ehkäiseviä oppitunteja. 7.10.2 Erityisnuorisotyöntekijä Erityisnuorisotyöntekijä on oppilaiden ja opettajien käytettävissä kaikissa ongelmatilanteissa. Erityisnuorisotyöntekijä tarjoaa oppilaille paikan ja aikuisen, jonka kanssa purkaa ja selvitellä koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin liittyviä asioita. Lisäksi on saatavissa tietoa vapaa-aikaan liittyvistä palveluista. Erityisnuorisotyöntekijän tarkoitus koulussa on tulla nuorille tutuksi luottamuksen ja vapaaehtoisuuden keinoin sekä olla heidän käytettävissään elämän eri tilanteissa. Yhtenä erityisnuorisotyön tavoitteena on koulun palveluiden (opinto-ohjaaja, kuraattori, terveyden- hoitaja) täydentäminen havaitsemalla ohjausta tarvitsevat nuoret sekä heidän ohjaaminen palvelujen ja tuen piiriin. Sompion koulun erityisnuorisotyöntekijä Pekka Järvinen päivystää torstaisin klo 9-13. Oppilas voi tulla hänen luokseen ilman ajanvarausta. Ajan voi varata myös tunnin ajaksi klo 15 saakka. Erityisnuorisotyöntekijä tavoittaa usein nuoret heidän vapaa-aikanaan, iltaisin ja viikonloppuisin ja voi myös työskennellä heidän kanssaan näinä aikoina. 7.11 Maahanmuuttajaopetus Maahanmuuttajataustaisten oppivelvollisuusikäisten oppilaiden opetuksen päätavoite on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osaalueilla ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden kielitaito tai muut valmiudet eivät vielä riitä perusopetusryhmiin, saavat perusopetukseen valmistavaa opetusta omassa ryhmässään. Opetus kestää vähintään kouluvuoden ajan ja se sisältää suomen kielen ja soveltavaa muiden perusopetuksen oppiaineiden opetusta. Opetuksessa painottuu mahdollisimman aikaisin alkava integraatio perusopetuksen ryhmiin osassa oppiaineita. Perusopetusryhmiin tai aikuislukion maahanmuuttajaryhmään siirtyneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat suomi toisena kielenä -oppimäärän (S2) mukaista opetusta. 7.12 JOPO–light -opetus Sompion koulu on lukuvuonna 2010-2011 mukana Opetusministeriön JOPO-hankkeessa kokeiluluontoisena light-JOPO:na. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä oppilaiden koulumotivaation heikkenemistä ja koulutuksesta putoamista. Toiminnan päämääränä on nuorten peruskoulun loppuunsaattaminen ja toisen asteen koulutukseen siirtyminen. Opetusryhmään pääseminen edellyttää sekä oppilaan että huoltajien vahvaa sitoutumista. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisten opetus- ja työmuotojen vahva painotus, työpaikkaopiskelu ja muiden luokkahuoneen ulkopuolisten oppimisympäristöjen runsas käyttö, aktiivinen verkostotyö, ryhmään ja ryhmäytymiseen liittyvät sosiaaliset prosessit ja niiden hyödyntäminen opetuksessa ja kasvatuksessa. Lisäksi opetuksessa painotetaan oppilaiden elämänhallintataitojen kehittymistä. Yhteistyötä tehdään mm. sosiaalitoimen, päihdepysäkin, erityisnuorisotyöntekijän, Kelpo-hankkeen sekä Keravanjoen JOPO-luokan kanssa. Oppilaat opiskelevat osan aikaa JOPO-koordinaattorin johdolla ja osan aikaa aineen opettajien johdolla oman luokkatasonsa mukaisissa opiskeluryhmissä. Koordinaattori, opinto-ohjaaja ja laaja-alaiset erityisopettajat ja aineenopettajat tekevät kullekin oppilaalle yksilöllisen opetussuunnitelman (HOPS). 8. SOMPION KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 8.1 Tavoiteet Kiinteistön tulee luoda turvalliset olosuhteet siinä asuville, työskenteleville sekä tilapäisille kävijöille kaikissa olosuhteissa: normaalioloissa, suuronnettomuuden sattuessa sekä poikkeusoloissa. Sompion koulun pelastussuunnitelmassa esitetään koulun toimitilojen rakenteelliset järjestelyt, turvallisuusvarustus sekä ohjeet, miten koulun eri henkilöstöryhmien tulee toimia ja kehittää toimintaansa, ettei vahinkoja ja onnettomuuksia sattuisi, ja miten toimitaan, jos kaikesta huolimatta kohtaamme onnettomuuden. Tätä suunnitelmaa päivitetään vuosittain. 8.2 Koulun fyysiset tilat turvallisuusnäkökulmasta Koulu jakaantuu viiteen siipeen ja kolmeen kerrokseen. Koulun saneerauksen yhteydessä ajanmukaistettiin poistumistiet ja väestönsuojat sekä hälytysjärjestelmä ja alkusammutuskalusto. Luokat on varustettu hätäpoistumistiekartoilla. Vuosittain harjoitellaan luokista poistumista hätäpoistumispaikalle. 8.3 Turvallisuusorganisaatio Rehtori vastaa rakennuksen turvallisuudesta ja toimii kiinteistön turvallisuuspäällikkönä. Apulaisturvallisuuspäällikkö on apulaisrehtori. Suojien valvojia ovat kalustonkunnostaja ja teknisen työn opettaja. Koulun koko henkilöstö vastaa rakennuksen kokonaisturvallisuudesta. Turvallisuuspäällikön tehtävänä on seurata ja kehittää rakenteellista turvallisuutta, turvavälineiden tarvetta ja kuntoa sekä henkilöstöryhmien koulutusta ja turvallisuuskäyttäytymistä sekä tarttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Apulaisturvallisuuspäällikölle ilmoitetaan kaikki turvallisuustapahtumat ja havaitut epäkohdat. Turvallisuussuunnitelman päivityksestä vastaavat turvallisuuspäällikkö yhdessä apulaisturvallisuuspäällikön kanssa. 8.4 Toiminta koulukiusaamistilanteissa Koulukiusaamiseen suhtaudutaan 0-toleranssilla: sitä ei sallita ja siihen puututaan heti. Kiusaamistilanteessakin koulussa sovelletaan ns. puuttumisen polkua: asian havainnut kouluyhteisön jäsen keskustelee ensin oppilaan ja tämän luokanvalvojan kanssa. Tarvittaessa luokanvalvoja ottaa yhteyttä kotiin. Ellei tilanne korjaudu näin, luokanvalvoja tuo kiusaamistilanteen koulun oppilashuoltoryhmään, joka miettii, miten asiassa edetään ja onko tarvetta ottaa yhteyttä koulun ulkopuolisiin yhteistyötahoihin. Keravan kaupungin alakoulut ovat lukuvuonna 2009-2010 mukana opetusministeriön rahoittamassa KiVa Koulu -hankkeessa, jonka tarkoitus on vähentää koulukiusaamista ja helpottaa sen tunnistamista kouluille opettajalle annettavan koulutuksen avulla. Yläkoulut liittyvät hankkeeseen 2010. 8.5 Toiminta tapaturmien ja sairauskohtausten sattuessa Tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi pyrimme koulussamme aina noudattamaan turvallisia työskentelytapoja. Mikäli havaitsemme riskitekijöitä, ilmoitamme niistä välittömästi kouluisännälle, välinehuoltajalle tai rehtorille. Jokaisen koulussamme työskentelevän henkilön tulee osata tehdä hätäilmoitus ja tietää, missä sijaitsee lähin ensiapulaukku sekä paarit. Vaikean tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa todetaan, hengittääkö potilas ja sykkiikö hänen sydämensä. Vasta sen jälkeen tehdään hätäilmoitus aluehälytyskeskukseen (112). Ilmoituksen tekemisen jälkeen aloitetaan tarvittaessa elvyttäminen ja kutsutaan lisäapua. Koulun terveydenhoitajan tehtävänä on onnettomuustilanteissa huolehtia vastaanottoaikojensa puitteissa ensiavun antamisesta loukkaantuneelle ja ohjata loukkaantunut tarvittavaan jatkohoitoon. Ensiavun antaja on siis pääsääntöisesti terveydenhoitaja, mutta myös koko henkilöstöllä tulee olla valmius antaa ensiapua tarvittaessa. Tapaturmaoppilaan huoltajaan pyritään saamaan välittömästi yhteys. 8.6 Tulipalon sattuessa Sompion koululle on laadittu oma pelastussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain lukuvuoden alussa. Lisäksi koulussa järjestetään lukukausien aikana poistumisharjoituksia. Tulipalotilanteessa rehtori kuuluttaa keskusradiosta yleiskuulutuksen. Opettajat vastaavat siitä opetusryhmästä, jota opettavat hälytyshetkellä. Luokkien ikkunat ja ovet suljetaan sekä valot sammutetaan. Poistumiskäskyn saatuaan opettajat ohjaavat välittömästi ryhmänsä ennalta harjoiteltua reittiä ulos poistuen itse viimeisenä ja varmistaen, ettei kukaan jää luokkaan. Oppilaat ja opettajat kokoontuvat koulun kentälle, jossa jokaisella luokalla on ennalta sovittu kokoontumispaikka. Opettajat tarkistavat vielä uudelleen ryhmänsä oppilasmäärän ja ilmoittavat mahdolliset puuttuvat oppilaat rehtorille. 8.7 Rikosten ja ilkivallan torjuntakeinot Ilkivalta, murrot ja varkaudet aiheuttavat rahallista vahinkoa ja haittaavat koulutyötä. Luvaton koulutiloihin murtautuminen lisää myös tuhopolttoriskiä. Koulutyöaikana kulunvalvonnasta vastaa kouluisännän lisäksi koko henkilökunta oman työnsä ohella; jokaisen on puututtava asiaan, kun hän havaitsee asiattoman liikkujan koulun tiloissa. Asia ilmoitetaan heti rehtorille, joka tarvittaessa soittaa poliisille. Koulutyön ulkopuolisena aikana kulunvalvonnasta vastaa hälytysjärjestelmä. Kameravalvonta ennaltaehkäisee ilkivaltaa ja rikoksia sekä auttaa niiden selvittämisessä. Koulun rahallisesti arvokkain välineistö on myös turvamerkitty. Pommiuhkauksiin suhtaudutaan aina vakavasti: ne ilmoitetaan aina poliisille. Oppilaat ja henkilökunta poistuvat koulurakennuksesta pelastussuunnitelman mukaisesti. Noudatetaan poliisin antamia toimintaohjeita. 8.8 Varautuminen suuronnettomuuteen Todennäköisimpänä mahdollisuutena ja suunnittelun pohjana pidetään lähiympäristössä sattunutta myrkkyonnettomuutta tai Suomeen ulottuvaa säteilysaastetta. Viranomaiset ilmoittavat vaarasta ulkohälyttimillä ja antamalla sähköisten tiedotusvälineiden kautta hätätiedotteen. Ulkohälyttimillä annettava hälytysmerkki kuuluu koulun alueella ulkona, mutta ei sisällä. Yleinen hälytysmerkki tarkoittaa seuraavaa: Siirry sisään. Sulje ovet ja ikkunat. Kuuntele radiosta tulevia ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä. Rehtori tai apulaisrehtori tarkistaa, että kaikki ryhmät ovat sisällä ja antaa luokille toimiohjeet keskusradiokuulutuksella. Opetusta jatketaan normaalisti, mutta ulkovälitunteja ei pidetä eikä oppilaita päästetä ulos, ennen kuin tilanne on selvinnyt tai viranomaiset ovat antaneet toimiohjeet. Ainakin rehtorin ja kouluisännän työhuoneissa käynnistetään jatkuva yleisradion kuuntelu ja ohjeistetaan koulua toimimaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. Tietoja saa myös 1-verkon tekstitelevision pelastussivulta 198 tai säteilyturvasivulta 197. Säteilytilanne ei edellytä kiireellisiä toimia. Jos viranomaisten ohjeet edellyttävät pitkäaikaisesti välttämään ulkona oleskelua, pidetään oppilaat oppituntien päätyttyä koulussa valvonnan alaisina, kunnes vanhemmat noutavat heidät. 8.9 Varautuminen poikkeusoloihin Poikkeusolojen valmius perustuu normaaliajan järjestelyihin. Turvallisuusorganisaatio toteuttaa lisätoimet viranomaisten antamien käskyjen mukaan. Poikkeusoloissa koulun tiloihin sijoitetaan turvallisuusorganisaation määräämät yksiköt ja henkilöt. Keskeistä on väestösuojan kuntoon laitto. Suojanvalvoja johtaa toimintaa. Suoja on saatava toimintakuntoon 24 tunnin kuluessa. 8.10 Sisäinen turvatarkastus Koulussa suoritetaan vuosittain lukuvuoden alussa sisäinen turvatarkastus, jonka tarkoituksena on tarkistaa turvajärjestelyjen toimivuus ja päivittää tarpeen mukaan tätä turvallisuussuunnitelmaa. 8.11 Poistumisharjoitukset Luokat on varustettu hätäpoistumistiekartoilla. Syylukukauden aikana harjoitellaan luokista poistumista hätäpoistumispaikalle. 9. AIHEKOKONAISUUDET 9.1 Ihmisenä kasvaminen Toteutuminen Sompion koulussa: Aihekokonaisuuden tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Oppilaalle pyritään eri oppiaineissa antamaan realistista palautetta ja onnistumisen kokemuksia, hänen omat lähtökohtansa huomioiden. Tavoitteena on vahvistaa hänen luottamustaan itseensä, kykyihinsä ja tulevaisuuteensa sekä kehittää hänen omanarvontuntoaan. Keskeisiä työkaluja ilmaisupainotteisessa koulussamme ovat kasvatuskäytänteet, joita päivitetään tarvittaessa. Tämä antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää itseään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun alueilla. Kokonaisuutena kasvatuskäytänteet, ilmaisupainotteisuus sekä oppiaineiden sisällöt ja työtavat lisäävät koulun oppilaiden yhteisöllisyyttä ja toisten huomioonottamista. Oppimisympäristöstä pyritään luomaan esteettisesti kaunis ja viihtyisä sekä ajan hengen mukainen. Panostetaan oppilaiden omaan aktiivisuuteen yhteisten tilojen siistinä pitämisessä. 9.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutuminen Sompion koulussa: Suomalaisella kulttuuri-identiteetillä on keskeinen rooli jo eri oppiaineiden sisällöissä (Suomen historia, suomalainen yhteiskuntarakenne, Suomen luonto, uskontoperinne, perinneruuat, koko äidinkielen ja kirjallisuuden opetus). Suomalaiset juhlatraditiot ovat keskeisellä sijalla Sompion koulun juhlissa (adventti,- itsenäisyyspäivä-, joulu- ja kevätjuhlat). Kansainvälisyys (se, ettei Suomi ei ole muista kulttuureista erillinen saareke) on huomioitu laajasti kielten opetuksessa, kaikissa reaaliaineissa ja äidinkielessä. Sompion koulu on ollut mukana kummikoulutoiminnassa Afrikassa, koulussamme on vuosien varrella käynyt paljon vierailijoita muiden maiden kouluista ja täällä järjestetty teemapäiviä ja tapahtumia kansainvälisistä aiheista (ilmastokysymys, japanilainen iltapäivä). Kansainväliset avustuskohteet ovat olleet mukana oppilaskunnan vuotuisessa taksvärkkikeräyksessä. Lukuvuonna koululla jatkuu eurooppalaisen Comenius-hankkeen ilmastonmuutosprojekti. 9.3 Viestintä ja mediataito Toteutuminen Sompion koulussa: Viestinnän ja median aihekokonaisuuksissa tavoitteena on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää mediataitoja. Ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja oppilaan kokonaisilmaisun tukeminen näkyvät koulussamme vahvana toiminta-ajatuksena sekä liikunta-, musiikki- ja draamapainotteisilla että myös muilla luokilla kaikissa oppiaineissa. Viestinnän ja median kokonaisuudet tulevat koulussamme esille eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista tukien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetustilanteissa opettaja on avoin oppilailta tuleville aiheille, jotka johdattelevat pohtimaan median kohtaamista, sen etiikkaa ja omaa toimintaa median kanssa. Koululle on hankittu lisenssi elokuvien ja tvtallentaiden käyttämiseen opetusmateriaalina. 9.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Toteutuminen Sompion koulussa: Aihekokonaisuuden tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Kokonaisuudet ovat läsnä jokaisessa oppiaineessa ja jokaisella luokkatasolla. Eri oppiaineissa toteutetut produktiot tukevat aihekokonaisuuksien toteutumista. Lisäksi koulussamme on tarjolla valinnaiskursseja yrittäjyydestä kaikilla ikätasoilla sekä erilaista yrittäjyyskasvatukseen liittyvää toimintaa. Oppilaille järjestetyt TET –jaksot antavat lisätietoa yrittäjyydestä eri työpaikkoihin tutustumisen kautta. Yrittäjien pitämät päivänavauksia on suunnitteilla ja yritysrasteja tehdään yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa (Keravan lukio ja Keuda). Viikolla 47 vietettävään yrittäjyysviikkoon liittyen Sompion koulu tekee yhteistyötä kaupungin eri alakoulujen kanssa järjestämällä Nuori yrittäjyys ry:n 6h-leirejä. Myös oppilaskunta- ja toimintaan. tukioppilastoiminta tukevat oppilaiden osallisuutta koulun 9.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Toteutuminen Sompion koulussa: Sompion koulun kasvatuskäytänteiden tavoitteena on tukea oppilaan kehittymistä vastuulliseksi kansalaiseksi oman ympäristönsä, hyvinvointinsa ja kestävän tulevaisuuden suhteen. Eri oppiaineissa käsitellään näitä teemoja, joiden tulee näkyä oppilaan jokapäiväisissä toiminnoissa koulupäivän aikana, esim. ruoan arvostaminen, ympäristön ja kanssaihmisten kunnioittaminen. Kestävä kehitys on kuluvana lukuvuonna Keravan kaikkien koulujen oppilaskuntien yhteinen teema. Vihreä lippu –hanke ja Comenius-hanke tukevat Sompion koulussa tavoitteita kestävässä kehityksessä. 9.6 Turvallisuus ja liikenne Toteutuminen Sompion koulussa: Koulussamme ohjataan oppilaita vastuulliseen omatoimiseen toimintaan kaikilla turvallisuuden osa-alueilla (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen). Asioita ohjataan jokapäiväisen arkikasvatuksen (järjestyssäännöt, kasvatuskäytänteet) lisäksi erityisesti terveystiedon tunneilla, joilla kaikkia aihealueita käsitellään lähemmin. Liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita otetaan esille opintoretkille sekä lisäksi myös liikuntatunneilla (esim. selvittämällä oppilaille turvalliset reitit suorituspaikoille). 9.7 Ihminen ja teknologia Toteutuminen Sompion koulussa: Koulun teknologian opetuksen tarkoituksena on, että oppilaat oppivat ymmärtämään toimintaperiaatteiltaan käyttämiään tai hyödyntämiään jokapäiväisiä teknisiä laitteita ja järjestelmiä sekä omaksuvat roolinsa näiden arkisten teknologisten järjestelmien vastuullisina käyttäjinä ja kuluttajina. Mahdollisuuksien mukaan tulee myös perehtyä laitteiden huoltoon ja korjaukseen. Toisaalta on tarkoitus rohkaista oppilaita käyttämään luovasti entuudestaan tuttuja että tuntemattomia teknologioita ratkaisemaan vanhoja ja uusia arjen ongelmia. Soveltuvissa aineissa vieraillaan lähialueen yrityksissä, joissa esitellään teknologian hyödyntämistä ja vastuullista käyttöä osana yrittäjyyskasvatusta. LIITTEET LIITE 1. Sompion koulun luokanvalvojat, varavalvojat, oppilasmäärät ja luokkien kotiluokat. lk oppilaat luokanvalvoja kotilk varavalvoja 7A 22 Liisa Suvanto C202 Aija Tarkiainen-Kesti 7B 21 Pirjo Leppänen C142 Katariina Koskinen 7C 21 Pasi-Pekka Peisa C324 Laura Lindberg 7D 27 Antti Nevalainen B211 Anne Arojärvi 7E 24 Anitta Minkkinen E102 Päivi Kaarre 7F 25 Anne Huttunen/Ilkka Hämäläinen C210 Seija Lappalainen 7G 22 Tarja Mäkelä B112 Heli Mustila 7H 22 Riikka Haaparanta C203 Nelli Jokinen 7I 21 Oili Reinikainen A126 Arja Talvitie 7L 22 Paula Kuosmanen A127 Katariina Koskinen 7K1 6 Miikka Kirjonen A225 Ritva WilskaNeuvonen 7K4 9 Ritva Wilska-Neuvonen A221 Miikka Kirjonen 8A 25 Miia Pietilä A101 Tuulia Petäjäjärvi 8B 25 Saara Kattainen B110 Hanna Raustia 8C 23 Heli Pulliainen A130 Suivi Karus 8D 28 Päivi Christensen C101 Marjut Vaattovaara 8E 23 Outi Kokko/Juha Loman E107 Kari Väisänen 8F 24 Päivi Tuohisto-Kokko A120 Arja Talvitie 8G 22 Urpo Pikkupeura B209 Nelli Jokinen 8H 24 Ulla Pienmunne B210 Seija Lappalainen 8I 22 Eva Stucki B205 Anne Arojärvi 8L 22 Johanna Honka* E101 Marjut Vaattovaara Miikka Kirjonen A225 Ritva WilskaNeuvonen 10 Pihla Alava A220 Antti Valonen 9A 25 Laura Routio C201 Katariina Koskinen 9B 25 Tanja Laasjärvi B202 Cenan Beciroski 9C 18 Jussi Ruoti A208 Tapio Penttilä 9D 27 Jarkko Pennanen C140 Pirkko Rautavaara 9E 23 Kirsti Hänninen E104 Tiina Kampman 9F 25 Eeva-Liisa Nieminen E106 Pirkko Hahl 9G 22 Satu Pasanen C103 Tuula Väisänen 9H 23 Minna Stolt C102 Suivi Karus 9I 25 Ritva Mankinen C311 Tuula Väisänen 9K1 2 Miikka Kirjonen A225 Antti Valonen 9K3 10 Antti Valonen A226 Pihla Alava 9K4 1 Ritva Wilska-Neuvonen A221 Miikka Kirjonen 7-9H 10 Timo Sikkilä C144 Elina Lahtinen 7-9M 9 Elina Lahtinen C232 Timo Sikkilä JOPO 8 Susanne Tuomisalo C330 Taina Honkanen 8K1 2 8K2 LIITE 2. Sompion koulun henkilöstö 2010-11. Kosonen Anja rehtori Opettajat: 1 PAL Alava Pihla erityisopetus 2 AAR Arojärvi Anne historia, yhteiskuntaoppi 3 CBE Beciroski Cenan tekninen työ 4 PCH Christensen Päivi liikunta, terveystieto 5 RHA Haaparanta Riikka englanti 6 PHA Hahl Pirkko erityisopetus Honka Johanna (SME sijaistaa 1.9.107 HOJ 8 ILH 4.6.11) matematiikka, fysiikka, kemia Hämäläinen Ilkka, Anne Huttusen 9 KHÄ sij.30.11.10 musiikki Hänninen Kirsti matematiikka, fysiikka ja kemia 10 PÄK Kaarre Päivi historia, yh,et ja kaupalliset aineet 11 TIK Kampman Tiina äidinkieli, ilmaisutaito 12 SUK Karus Suivi erityisopetus 13 SAKA Kattainen Saara biologia 14 MIKI Kirjonen Miikka erityisopetus 15 KKO Koskinen Katariina äidinkieli ja ilmaisutaito 16 KPK Kuosmanen Paula atk/matematiikka 17 TLA Laasjärvi Tanja äidinkieli 18 ELA Lahtinen Elina maahanmuuttajaopetus 19 SOL Lantto Soili biologia, maantieto 20 LAP Lappalainen Seija historia ja yhteiskuntatoppi 21 ILE Lehto Immo musiikki 22 PLE Leppänen Pirjo liikunta, terveystieto 23 LILA Lindberg Laura oppilaanohjaus 24 LJK Loman Juha, Outi Kokon sis.04.06.2011 matematiikka, fysiikka,kemia 25 RMA Mankinen Ritva tekstiilityö 26 SME Metsä Sanna (1.9.10-4.6.11) matematiikka, fysiikka, kemia 27 AMI Minkkinen Anitta matematiikka, fysiikka, kemia 28 HMU Mustila Heli matematiikka, fysiikka, kemia 29 TMÄ Mäkelä Tarja biologia, maantieto 30 ANE Nevalainen Antti matematiikka, fysiikka, kemia 31 ELN Nieminen Eeva-Liisa matematiikka, fysiikka, kemia 32 OKO Outi Kokko äitiyslomalla 4.6.2011 matematiikka, fysiikka, kemia 33 AMP Paananen Anne-Marita tekstiilityö 34 SPA Pasanen Satu ruotsi 35 PPE Peisa Pasi kuvataide 36 JAP Pennanen Jarkko liikunta 37 TPE Penttilä Tapio matematiikka, fysiikka, kemia 38 TUP Petäjäjärvi Tuulia äidinkieli 39 UPI Pienmunne Ulla matematiikka, fysiikka, kemia 40 PIM Pietilä Miia kuvataide 41 URP Pikkupeura Urpo liikunta, terveystieto 42 HEP Pulliainen Heli kotitalous 43 HARA Raustia Hanna biologia, maantieto 44 JRA Raustia Jukka oppilaanohjaus Rautavaara Pirkko oppilaanohjaus 45 RAP 46 ORE Reinikainen Oili kotitalous, terveystieto 47 LRO Routio Laura ruotsi, saksa 48 JRU Ruoti Jussi uskonto 49 TSI Sikkilä Timo maahanmuuttajaopetus 50 MST Stolt Minna englanti 51 EST Stucki Eva äidinkieli 52 LSU Suvanto Liisa ruotsi, englanti 53 ESY Syrjäläinen Esko biologia, maantieto, apulaisrehtori 54 ATT Talvitie Arja kotitalous 55 ATK Tarkiainen- Kesti Aija ruotsi, englanti 56 NEJ Tinnilä Nelli ruotsi, saksa 57 PTK Tuohisto- Kokko Päivi kotitalous 58 MVA Vaattovaara Marjut ranska ja englanti 59 AVA Valonen Antti erityisopetus 60 RWN Wilska –Neuvonen Ritva erityisopetus 61 KVÄ Väisänen Kari tekninen työ 62 TUV Väisänen Tuula tekstiilityö 63 HOH Hewidy Hossam islam, arabia 64 SKOR Korpi Saarah islam 65 LIM Liivak Marina venäjän kieli 66 room.katolinen uskonto 67 RTRA Tran Quan Thi Rose vietnamin kieli 68 Pailin Issara thai 69 MUI Uitto Marianne ortodoksiuskonto Muu henkilökunta: AMAK Alava-Kärkkäinen 70 Anna-Maria Alava -Kärkkäinen Anna-Maria koulunkäyntiavustaja 71 EFO Forssell Essi koulunkäyntiavustaja 72 PHA Haavisto Pipsa koulunkäyntiavustaja 73 SHE Helenius Sami koulunkäyntiavustaja 74 THO Honkanen Taina koulunkäyntiavustaja 75 STU Tuomisalo Susanne JOPO-ohjaaja 76 MHI Hiltunen Markku kalustekunnostaja 77 TMI Mikkola Terho kouluisäntä 78 MMÄ Männistö Mika kouluisäntä 79 KKA Kantonen Kati koulusihteeri 80 MHÄ Hämäläinen Miila koulukuraattori 81 SHEL Helenius Soile terveydenhoitaja 82 KRHÄ Härme Krista KELPO -työntekijä 83 AJA Janatuinen Anneli koulukuraattori 84 MNA Nakkila Marika koulupsykologi Forssell Essi 85 86 erityisnuorisotyöntekijä Laine Niina Päihdepysäkin työntekijä LIITE 3. Luokanvalvojan tehtävät Luokanvalvoja pyrkii luomaan oppilaille oppimista ja luokan ryhmähenkeä tukevan ympäristön ja huolehtimaan koulurauhan säilymisestä. Luokanvalvoja opettaa valvontaluokkaansa ja pitää luokanvalvojatunnit sekä osallistuu luokkansa vanhempainiltoihin. Työssään hän seuraa: * poissaoloja Wilman kautta * myöhästelyjä Wilman kautta * muita ajankohtaisia oppilaan ongelmatilanteita * tiedottaa tarvittaessa edellä mainituista sekä koulunkäyntiin liittyvistä asioista koteihin, OHR:lle (rehtori ja apulaisrehtori, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja -kuraattorit), aineenopettajille, muulle koulun henkilöstölle toimii: * usein ensimmäisenä ja keskeisimpänä yhteyshenkilönä oppilasta ja koulua koskevissa asioissa * kasvattajana ja kasvatusapuna * neuvonantajana ja ohjeistajana oppilasta ja koko luokkaa koskevissa asioissa * koollekutsujana kolmikantakeskusteluihin 7. luokalla ja tarpeen vaatiessa 8. ja 9. luokalla LIITE 4. Puuttumisen polku Sompion koulussa 1. Ihminen, jolla huoli nuoresta herää, keskustelee oppilaan kanssa. 2. Mikäli tarvetta on, otetaan yhteys huoltajiin (luokanvalvoja) ja keskustellaan myös heidän kanssaan kasvotusten. Oppilaalle voidaan tarjota opetuksen yleisenä tukena tukiopetusta, opetuksen- ja oppimateriaalin eriyttämistä, apuvälineitä opiskeluun ja lisäaikaa kokeissa. 3. Jos huoli ei muutu, luokanvalvoja tai asianomainen opettaja tuo huolen OH- ryhmään (sähköisellä kaavakkeella, osoite suivi.karus@kerava.fi). Sitä ennen voidaan tehdä kysely ja yhteenveto ko. oppilaan/luokan tilanteesta. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävä, voidaan oppilaalle lisäksi antaa tehostettua tukea oppilashuollon tukitoimilla, avustajaressursseja kohdentamalla. Jos opetuksen eriyttämistä tai tukiopetusta ei voida katsoa riittäväksi toimenpiteiksi, oppilas voidaan siirtää OH-ryhmän kautta osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilaalle voidaan myös laatia HOPS (henkilökohtainen opetussuunnitelma) . Opetus voidaan järjestää myös vuosiluokkiin sitomattomasti. 4. OH- ryhmän kokouksessa mietitään yhdessä miten edetään ja tarvitseeko nuori terveydenhoitajan, koulukuraattorin, erityisopettajan, oppilaanohjaajan, koulupsykologin, rehtorin, koulunkäyntiavustajan, Kelpo- työntekijän tai erityisnuorisotyöntekijän tukea. Myös huolen puheeksi ottaneen henkilön sekä luokanvalvojan roolia jatkossa voidaan yhdessä miettiä ja arvioida. Jos moniammatillisen yhteistyön nojalla voidaan todeta oppilaalla olevan tarve erityisopetukseen, hänet voidaan siirtää opetuksen erityisen tuen piiriin erityisopetuksen oppilaaksi. 5. Jos on tarvetta, ollaan yhteydessä yhteistyötahoihin. mm. nuorisotoimi sosiaalitoimi seurakunta, helluntaiseurakunta koululääkäri Klondyke Nekku(neuropsykologinen koulutusyksikkö) Ludus(neuropsykologipalvelu) Päihdepysäkki
