Puolan maaraportti

Transcription

Puolan maaraportti

Puola
31.5.2010
Puolan maaraportti
2 (26)
Juha Wilén
Sisällysluettelo
Maaprofiili ................................................................................................................................................ 4
Maa ja väestö .................................................................................................................... 4
Infrastruktuuri .................................................................................................................... 4
Politiikka ja hallinto ............................................................................................................ 5
Talouden avaintiedot ......................................................................................................... 5
Liiketoiminta ............................................................................................................................................. 6
Maan vahvuudet ja heikkoudet .......................................................................................... 6
Potentiaalisia toimialoja ..................................................................................................... 7
Myynti ja markkinointi ........................................................................................................ 8
Rahoitus ja takuut ............................................................................................................. 9
Talous .................................................................................................................................................... 10
Makrotalous .................................................................................................................... 10
BKT ........................................................................................................................ 10
Työttömyys............................................................................................................. 10
Inflaatio .................................................................................................................. 11
Vaihtotase .............................................................................................................. 11
Talouspolitiikka................................................................................................................ 11
Työvoima ........................................................................................................................ 13
Ulkomaankauppa ................................................................................................................................... 13
Kokonaiskauppa.............................................................................................................. 13
Ulkomaankaupan rakenne ..................................................................................... 14
Tärkeimmät kauppakumppanit ............................................................................... 15
Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................. 15
Ulkomaiset investoinnit.................................................................................................... 17
Suomalaiset investoinnit .................................................................................................. 18
Maa- ja metsätalous............................................................................................................................... 19
Teollisuus ja rakentaminen .................................................................................................................... 19
Kaivostoiminta ja louhinta ................................................................................................ 19
Valmistusteollisuus .......................................................................................................... 20
Energia ........................................................................................................................... 21
Rakentaminen ................................................................................................................. 22
Finpro
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177
info@finpro.fi, www.finpro.fi
Puolan maaraportti
3 (26)
Juha Wilén
Palvelusektori ........................................................................................................................................ 23
Vähittäiskauppa............................................................................................................... 23
Tukkukauppa .................................................................................................................. 23
Leasing ........................................................................................................................... 23
Pankkitoiminta ja pörssi................................................................................................... 23
Tapakulttuuri .......................................................................................................................................... 24
Linkkejä ................................................................................................................................................. 26
Finpro
Puolan maaraportti
4 (26)
Juha Wilén
Maaprofiili
Maa ja väestö
Luonnonvarat: maailman rikkaimmat esiintymät korkealuokkaista kalkkia, paljon hyvää viljelymaata, kivihiiltä, ruskohiiltä, kuparia ja liitua, lisäksi sinkkiä, lyijyä, rikkiä,
suolaa ja hopeaa
Kokonaispinta-ala: 322 577 neliökilometriä (käsittää maa-alan, sisävedet ja aluevedet)
Maa-ala (ml. joet ja järvet): 311 904 neliökilometriä
Rajanaapurit: Saksa, Tšekin tasavalta, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä,
Liettua
Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC+1 talvisin, UTC+2 kesäisin (UTC = koordinoitu yleisaika)
Asukasluku: 38,12 miljoonaa 30.6.2008
Suurimmat kaupungit: Varsova 1,708 milj., Lodz [wuutsch] 750 125, Krakova 756
441, Wroclaw 632 802, Poznan 559 458 ja Gdansk 455 717 asukasta vuoden 2008
puolivälissä
Etniset ryhmät: puolalaiset 96,7 %, saksalaiset 0,4 %, ukrainalaiset 0,1 %, valkovenäläiset 0,1 %, muut 2,7 % vuoden 2002 väestölaskennan mukaan
Virallinen kieli: puola
Uskonnot: Roomalaiskatolilaisia 89,8 %, ortodokseja 1,3 %, protestantteja 0,3 %
vuoden 2002 väestölaskennan mukaan
Infrastruktuuri
Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 48, kaupungit: Varsova (22), Lodz (42), Krakova (129), Wroclaw (71), Poznan (61), Gdansk (58)
Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G
Sähköverkko: 230V / 50 Hz
Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 27,1 % vuonna 2008 (ITU)
Matkapuhelintiheys: 108,5 % vuonna 2008 (ITU)
Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 10,5 vuonna 2008 (ITU)
Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 43,9 vuonna 2008 (ITU)
Tieverkosto: 295 356 km päällystettyjä teitä vuonna 2006 (CIA)
Rautatieverkosto: 22 314 km vuonna 2007. Standardi (1,435 m) raideleveys 21 681
kilometrillä. Näistä 11 769 km sähköistetty. (CIA)
Lentokenttiä: 125, joista 84:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 (CIA)
Tärkeimmät satamat: Gdansk, Gdynia, Swinoujscie, Szczecin
Finpro
Puolan maaraportti
5 (26)
Juha Wilén
Politiikka ja hallinto
Virallinen nimi: Rzeczpospolita Polska, Puolan tasavalta, Republic of Poland
Valtion päämies: virkaatekevä presidentti Bronislaw Komorowski (Kansalaisfoorumi)
Hallituspuolueet: Kansalaisfoorumi (Platforma Obywatelska, kannattaa taloudellista
liberalismia) ja Puolan kansanpuolue (Polskie Stronnictwo Ludowe, maanviljelijöiden
ja maaseudun asukkaiden puolue)
Pääministeri: Donald Tusk, Kansalaisfoorumi
Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2010 kesäkuussa (ensimmäinen kierros) ja heinäkuussa (toinen kierros), parlamenttivaalit 2011 syksyllä
Alue- ja paikallishallinto: 16 maakuntaa, 314 piirikuntaa, 65 kaupunkia, joilla piirikunnan oikeudet sekä 2478 kuntaa vuoden 2008 alussa
Merkittäviä vuosilukuja: 1918 Puola julistautui itsenäiseksi, 1939 Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan, 1989 solidaarisuus-ammattiliitto laillistettiin, 1990 sosialismin
sortumisen jälkeen ensimmäiset vapaat kunnallisvaalit, 1991 ensimmäiset vapaat
parlamenttivaalit, 1992 Keski-Euroopan vapaakauppasopimus (CEFTA), 1994 Puolasta EU:n liitännäisjäsen, EU:n täysjäsenyyshakemuksen jättö, rauhankumppanuus
NATO:n kanssa, 1999 NATO:n jäsen, EU:n jäseneksi 1.5.2004.
Kansallispäivä: 3.5.
Talouden avaintiedot
Rahayksikkö: zloty (PLN)=100 groszy
Valuuttakurssi: 1 EUR oli 4,3276 PLN ja 1 USD oli 3,12 PLN vuonna 2009
Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 1342,6 mrd. zlotya = 310,2 mrd. euroa v. 2009
BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: noin 8140 euroa vuonna 2009 (38,13 miljoonan
keskiväkilukuarviolla)
Verotus: yhtiötuloverokanta 19 %, yleinen arvonlisäverokanta 22 % v. 2010.
Pääteollisuustuotteet: elintarvikkeet, metallit, koneet, laitteet, autot, kemikaalit
Päätuontituotteet: koneet ja kuljetustarvikkeet, puolivalmisteet, kemikaalit, elintarvikkeet, polttoaineet
Tärkeimmät vientikohteet: Saksa, Ranska ja Italia v. 2008
Tärkeimmät tuontimaat: Saksa, Venäjä ja Kiina v. 2008
Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 1423,3 miljoonaa euroa ja tuonti 887,3
miljoonaa euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 535,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Ulkomaiset suorat sijoitukset Puolaan: 8,25 miljardia euroa vuonna 2009
Suomalaiset suorat sijoitukset Puolaan: arviolta 133 miljoonaa euroa v. 2008 ja
miinus 257 miljoonaa euroa vuonna 2009
Puolan bruttokansantuote henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden
mukaan 56,4 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2008. Suomen luku, 116,9 prosenttia, oli kaksi kertaa korkeampi.
Finpro
Puolan maaraportti
6 (26)
Juha Wilén
Puolan kilpailukyvyssä on parantamisen varaa. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Puolan yleinen kilpailukykyindeksi oli 46. korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010
vertailussa Puola oli 32. sijalla 58 maan joukossa. Puola nousi jälkimmäisessä peräti
kaksitoista sijaa edellisvuodesta.
Liiketoiminta
Maan vahvuudet ja heikkoudet
Finpron Varsovan-vientikeskuksen arviot Puolasta:
Positiiviset piirteet








Puola on poliittisesti vakaa ja taloudellisesti hyvin kehittyvä markkinatalousmaa, joka
tarjoaa suotuisan liiketoimintaympäristön ulkomaisille vientiyrityksille ja investoijille.
Puola liittyi EU:n jäseneksi 1.5.2004. EU-jäsenyys on tuonut Puolaan uuden ulkomaisten sijoitusten aallon ja vakaan talouskasvun. Monet Puolaan jo aiemmin etabloituneet yritykset ovat myös avanneet uusia sivukonttoreita ja laajentaneet toimintaansa kattamaan paremmin koko maan.
Puolan kansantalous on yksinään yhtä suuri kuin yhdeksän muun uuden jäsenmaan
talous yhdessä. Väkiluvulla mitattuna Puolan merkitys on jopa yli puolet; Puolassa
asuu noin 38 miljoonaa ihmistä.
Useita julkisia infrastruktuurihankkeita on lähtenyt käyntiin EU:n rakennerahastojen ja
koheesiorahaston tuella. Rahat ohjautuvat etenkin teiden rakentamiseen ja ympäristöinvestointeihin, joissa hankkeita riittää 10–15 vuodeksi.
Puola sijaitsee keskeisesti lännen (Saksa) ja idän (Venäjä, Ukraina, Baltia) välissä.
Suomen kannalta Puola on tärkeä väylä etelään sekä maantie- että meriyhteyksiensä
ansiosta. Hangon ja Gdanskin välille avattiin uusi nopea laivareitti 1.1.2006.
Puolassa on saatavana hyvin koulutettua työvoimaa, tuotantokustannukset ovat edelleen alhaiset ja työvoiman tuottavuus on korkea. Monet ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Puolaan maan hyvän kilpailukyvyn vuoksi.
Kauppakielenä englanti on yleistymässä, mutta puolan kielen merkitys on suuri. Länsi-Puolassa voi pärjätä myös saksalla.
Monet yritykset käyttävät Puolaa sillanpääasemana Ukrainan markkinoille.
Negatiiviset piirteet





Luotettavan markkinatiedon saaminen on vaikeaa, ja myös viralliset luvut kannattaa
aina tarkistaa parista eri lähteestä tai haastatteluin.
Kaupunkien ja maaseudun välillä on suuret tuloerot, ja maaseudulla on vielä alhainen
elintaso. Reaalinen BKT henkeä kohti on vielä alle 60 prosenttia EU-maiden keskiarvosta (, mikä toisaalta tarjoaa huiman kasvupotentiaalin).
Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö kehittyy koko ajan. Liikkeenjohdon velvollisuudet
ja vastuut on syytä tuntea, ja paikallista asiantuntijaa kannattaa käyttää.
Puolan maanteiden kunto on huono, mikä hidastaa logistiikkapalveluiden kehittymistä,
ennen kuin suuret tiehankkeet ovat valmiit.
Byrokratia vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
Finpro
Puolan maaraportti
7 (26)
Juha Wilén
Potentiaalisia toimialoja
Alat, joilla suomalaisilla on vientikeskuksen mielestä erityisen hyviä mahdollisuuksia:






Rakentaminen ja EU-rahoitteiset julkiset hankinnat: pääurakat menevät usein suurille
kansainvälisille urakoitsijoille ja konsortioille, mutta julkiset hankinnat tarjoavat myös
paljon mahdollisuuksia mm. laitetoimittajille, aliurakoitsijoille, suunnittelijoille ja konsulteille.
Ympäristöteknologia, mm. kiinteän jätteen käsittely: seuraavan 8 vuoden aikana Puolassa suljetaan satoja vanhoja kaatopaikkoja. Samalla perustetaan parisataa uutta,
EU:n ympäristönormit täyttävää kaatopaikkaa, joissa tarvitaan tekniikkaa mm. jätteiden lajitteluun, kierrätykseen, kompostointiin ja biokaasujen talteenottoon.
Konepajatuotanto ja metalliteollisuuden alihankinnat, myös asennusurakointi: Puolan
ammattitaitoinen työvoima, alhaiset työvoimakustannukset ja keskeinen logistinen sijainti tarjoavat erinomaisia alihankintamahdollisuuksia.
Tietoliikenne ja tietotekniikka: mm. pankit, vakuutuslaitokset ja valtion ja kunnan virastot tekevät investointeja atk-laitteisiin, järjestelmiin ja uusiin ohjelmistoihin. Puolassa
on paljon ohjelmointiosaamista, ja tietyt alueet ovat houkuttelevia kohteita alihankintaa ajatellen.
Elintarviketeollisuus on Puolan suurin yksittäinen teollisuusala, ja tullien poistaminen
on avannut tien viennille EU-maihin. Alan yrityksillä menee hyvin, ja ne investoivat
vahvasti tuotannon tehostamiseen, tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen (hygienia,
kylmäketju) sekä ympäristöasioihin turvatakseen toimilupansa EU:n sisämarkkinoilla.
Maatalouden koneet ja laitteet: Puolassa on yli 1,5 miljoonaa maanviljelijää, jotka
saavat EU-tukia. Nämä tuet nostavat yksittäisen viljelijän tulotasoa n. 35 prosenttia, ja
etenkin suurtilat käyttävät tämän lisärahan investointeihin.
Mitä suomalaiset yritykset ovat oppineet virheistään Puolan markkinoille tultaessa Mitä ohjeita markkinoilla jo toimivat yritykset antavat uusille tulokkaille?




Tee markkinaselvitys ja suunnitelmat huolella, älä hätiköi. Oikotien käyttäminen suunnitteluvaiheessa voi johtaa helposti vääriin oletuksiin ja huonoihin ratkaisuihin. Suurilla
markkinoilla asiakassegmentointi ja kilpailijoiden tunteminen on tärkeää.
Markkinointiviestin ja myyntiargumenttien tulee olla kristallinkirkkaat. Kaikki päämiehet
kilpailevat parhaista jakelijoista, ja tuotteen myyminen on tehtävä heille houkuttelevaksi. Markkinointiin kannattaa panostaa.
Puola on suuri maa, jota ei voi kattaa kokonaan yhdestä paikasta. Kannattaa harkita,
mistä aloittaa ja varautua laajentamaan peittoa tarpeen tullen nopeastikin.
Varaudu siihen, että hanke vie enemmän aikaa ja rahaa kuin suunnittelet. Esimerkiksi
byrokratia ja luottamuksen rakentaminen paikallisen partnerin kanssa vievät aikaa.
Toisaalta myös tulokset voivat olla tavoiteltua paremmat.
Finpro
Puolan maaraportti
8 (26)
Juha Wilén
Myynti ja markkinointi
Finpron Varsovan-vientikeskus:
Hinnoittelu
Hinnoittelu on erittäin tärkeä osa myyntiä Puolassa. Puolalaisten reaalitulot ovat alle
puolet suomalaisten tuloista, ja jopa suurilla yrityksillä on pulaa käteisestä. Puolalaiset
yritykset ostavat tuotteita ja palveluita usein pitkän harkinnan jälkeen, ja hinnasta joudutaan tavallisesti neuvottelemaan useammin kuin kerran. On tärkeää pitää Puolaan
tuotavien tuotteiden tuontikustannukset mahdollisimman alhaisina. Hinnat tulee ilmoittaa Puolan zlotyissä. Vaihdettavista valuutoista käytetään entistä enemmän euroa.
Asiakastuki
Puolalaiset asiakkaat vaativat myynnin jälkeisiä palveluita. Jos laite menee rikki, nopeasta korjaamisesta halutaan olla varmoja, ja korjaamisen pitäisi tapahtua paikan
päällä. Parasta olisi, jos korjaamisesta vastaisi oma tytäryhtiö tai edustaja, jonka työntekijät on erityiskoulutettu.
Mainostaminen
Mainostaminen ja tuotemarkkinointi ovat Puolassa erittäin tärkeitä. TV-kanavista suosituin on TVP1 (katsojaosuus on noin 25 %), jota seuraavat TVP2, Polsat ja TVN.
Radio on myös tärkeä väline; Puolassa on kaksi kansallista asemaa ja yli 200 paikallisradiota. Suurimmat valtakunnalliset päivälehdet ovat Gazeta Wyborcza, Fakty,
Rzeczpospolita, Zycie ja Trybuna.
Markkinointiviestin läpimeno vaatii myös Puolassa hyvin mietittyjä ja selkeitä myyntiargumentteja. Yleensä suomalaisten sanoma on teknisesti vahva, mutta loppuasiakkaan saamat edut jäävät hämäräksi. Puolassa viestintä ja kirjeenvaihto tulee käydä
puolaksi.
Myynti julkiselle sektorille
Puolan julkisten hankintojen laki on nyt harmonisoitu EU-lain kanssa ja koskee lähes
kaikkia keskus- ja paikallishallinnon yksikköjä, julkisia säätiöitä, yhdistyksiä ja osuustoimintayrityksiä. Laki säätelee sekä tavaroiden ja palveluiden ostoa että rakentamishankkeita. Lain noudattamista valvoo puolueeton valvontaorganisaatio sekä pistokokein että tarkastaen kaikki suuret hankinnat yksityiskohtaisesti. Tämän uskotaan vähentävän oleellisesti julkisissa hankinnoissa aiemmin vallinnutta korruptiota.
Partneriverkosto
Paikallinen partneriverkosto on myös Puolassa erittäin tärkeä. Varsovassa toimii aktiivinen suomalaisten liikemiesten kauppakilta (Finnish Trade Guild), joka on osa Pohjoismaista kauppakamaria (Scandinavian Polish Chamber of Commerce). Finpron
Finpro
Puolan maaraportti
9 (26)
Juha Wilén
Varsovan-vientikeskus pitää yllä listaa suomalaisista yrityksistä Puolassa sekä partnerilistaa, jolla on suomalaisten yritysten luotettaviksi ja hyviksi havaitsemien palveluntarjoajien, kuten laki- ja kirjanpitotoimistojen, tilintarkastajien, rekrytoijien jne. yhteystietoja.
Rahoitus ja takuut
Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä
rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja.
Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski),
takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi.
Finnvera luokittelee Puolan hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 2/7. Euroopan
unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla
(=valmistusaika
+
takaisinmaksuaika)
toteutettavia
vientikauppoja
mm.
EU-
jäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan
omaavia vientikauppoja Puolaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon,
että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Puolan kohdalla tavallisesti enintään 5
vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299,
sähköposti: liisa.tolvanen@finnvera.fi
Finpro
Puolan maaraportti
10 (26)
Juha Wilén
Talous
Makrotalous
Tärkeimmät talousluvut
2005
2006
2007
2008
2009
2010e
2011e
BKT, muutos (%)
3,6
6,2
6,8
5,0
1,8
2,8
3,2
Yksityinen kulutus, muutos (%)
2,1
5,0
4,9
5,9
2,3
1,0
2,3
Kiinteään omaisuuteen tehtävät
6,5
14,9
17,6
8,2
-0,4
4,5
5,7
18,2
16,2
12,7
9,8
11,0
12,5
11,0
Kuluttajahinnat, muutos (%)
2,1
1,0
2,5
4,2
3,5
2,7
2,4
Vaihtotase (miljardia EUR)
-3,0
-7,4
-14,7
-18,3
-5,0
-11,5
-12,4
Valuuttakurssi: PLN/ 1 USD
3,23
3,10
2,77
2,41
3,12
2,88
2,80
Valuuttakurssi: PLN/ 1 EUR
4,02
3,90
3,78
3,51
4,33
3,92
3,90
investoinnit, muutos (%)
Työttömyysaste (%)
Lähteet: Puolan päätilastovirasto GUS, Puolan keskuspankki NBP ja Economist Intelligence Unit 18.5.2010 (e = ennuste)
BKT
Puolan bruttokansantuote oli käyvin hinnoin 310,2 miljardia euroa vuonna 2009. BKT
henkeä kohti oli n. 8140 euroa.
Bruttokansantuote kasvoi nopeasti vuodesta 2004 vuoteen 2008. Vuonna 2009 vauhti
hidastui 1,8 prosenttiin. Puola oli kuitenkin ainoa EU-maa, jonka kokonaistuotanto
kasvoi yleisenä lamavuonna.
Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti toukokuussa, että Puolan BKT kasvaa 2,8
prosenttia vuonna 2010. Kokonaistuotannon kasvua edistävät etenkin kiinteään
omaisuuteen tehtävien investointien (4,5 %) sekä tavara- ja palveluviennin (4,8 %)
kasvu. EIU ennusti samalla, että BKT kasvaa 3,2 prosenttia vuonna 2011.
Työttömyys
Puolassa oli siirtymän alussa vuonna 1989 lähes täystyöllisyys, mikä oli saatu aikaan
julkisen hallinnon ja yritysten ylityöllistämisellä. Työttömyys kasvoi nopeasti 1990luvun alussa bruttokansantuotteen supistumisen takia, mutta väheni toisaalta vuosikymmenen jälkipuoliskolla korkeasuhdanteen aikana. 2000-luvulla tilanne jälleen
heikkeni. Työttömyysaste oli lähes 20 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2004. TäFinpro
Puolan maaraportti
11 (26)
Juha Wilén
män jälkeen nopea BKT:n kasvu laski työttömyysasteen 9,8 prosenttiin vuonna 2008.
Osuus nousi 11,0 prosenttiin vuonna 2009 ja nousee EIU:n ennusteen mukaan 12,5
prosenttiin vuonna 2010, mutta laskee seuraavina vuosina tasaisesti.
Heikoin työllisyystilanne on Kaliningradin vastaisessa Warmia-Masurian maakunnassa. Suhteellisesti vähiten työttömiä on Masovian maakunnassa, jossa sijaitsee pääkaupunki Varsova, ja Vähä-Puolassa (Malopolska), jossa sijaitsee Krakova.
Inflaatio
Puolan kuluttajahinnat nousivat 2000-luvulla pitkään maltillisesti. Inflaatio kiihtyi kuitenkin 4,2 prosenttiin vuonna 2008 ja oli 3,5 prosenttia vuonna 2009. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että inflaatio hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2010
ja 2,4 prosenttiin vuonna 2011.
Vaihtotase
Kansantalouden ulkoista tasapainoa mittaava vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. Alijäämät olivat absoluuttisin luvuin melko pieniä vuoteen 1996 asti, mutta sen
jälkeen tilanne heikentyi. Alijäämää kertyi 18,3 miljardia euroa vuonna 2008 ja 5,0 miljardia euroa vuonna 2009. Vaihtotaseen vajeesta voidaan syyttää kauppataseen ja
tuotannontekijäkorvausten taseen alijäämiä. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että vaihtotaseen vaje on 11,5 miljardia euroa vuonna 2010.
Suuret vaihtotaseen vajeet tyhjentäisivät maan valuuttareservit, ellei rahaa saapuisi
maahan rahoitustaseen kautta. Puolan onneksi näin on käynyt. Ulkomailta on tullut
huomattavia summia sekä tuotannolliseen toimintaan että arvopapereihin (ks. Ulkomaiset investoinnit). Vuoden 2009 joulukuussa Puolan keskuspankilla oli 55,22 miljardin euron viralliset reservivarat, josta 48,39 miljardia euroa oli ulkomaanvaluuttareservejä.
Talouspolitiikka
Rahapolitiikka
Rahapolitiikasta vastaa itsenäinen keskuspankki, Puolan kansallispankki (NBP). Pankin päätavoite on ylläpitää hintavakautta. Tavoite pyritään saavuttamaan inflaatiotavoitestrategian avulla. Hintojen nousu halutaan pitää 2,5 prosentissa. Sallittu vaihtelu
on +/– 1 prosenttiyksikkö. Koroista päättää Rahapolitiikkaneuvosto, jota johtaa pankin
pääjohtaja.
Finanssipolitiikka
Puolan valtion tulot olivat alustavien laskelmien mukaan 274,37 miljardia zlotya ja
menot 298,16 miljardia zlotya vuonna 2009. Valtiontalous oli 23,79 miljardia zlotya alijäämäinen. Vajeen osuus bruttokansantuotteesta oli 1,8 prosenttia. Koko julkisen sekFinpro
Puolan maaraportti
12 (26)
Juha Wilén
torin alijäämä muodosti 7,1 prosenttia BKT:stä. Puola siis ylitti 3,0 prosentin EMUrajan selvästi.
Valtio on budjetoinut 249,01 miljardin zlotyn tulot, 301,22 miljardin zlotyn menot ja
52,21 miljardin zlotyn alijäämän vuodelle 2010. Tammi-huhtikuussa valtiontalous
(budjetin toteuma) oli 27,04 miljardia alijäämäinen. Koko vuoden alijäämästä tämä on
51,8 prosenttia, mikä on huolestuttavan korkea osuus. Economist Intelligence Unit
ennusti toukokuussa, että valtiontalouden alijäämä on 3,0 prosenttia ja koko julkisen
sektorin alijäämä 6,7 prosenttia BKT:sta vuonna 2010. Suuret alijäämät vaivaavat tosin monta muutakin valtiota kuluvana vuonna.
Valtion ja julkisen sektorin budjettitase (toteutuma), prosenttia BKT:stä
2005
2006
2007
2008
2009
2010e
2011e
Valtio
-2,9
-2,4
-1,4
-1,9
-1,8
-3,0
-2,8
Julkinen sektori
-4,1
-3,6
-1,9
-3,7
-7,1
-6,7
-5,6
Lähde: Economist Intelligence Unit 18.5.2010 (e=ennuste)
Yksityistäminen
Puolan hallitus alkoi yksityistää valtionyrityksiä virallisesti vuoden 1990 heinäkuussa.
Valtio omisti tällöin 8441 suurta ja keskisuurta yritystä, kun maatiloja ei oteta huomioon. Valtionomaisuusministeriön (Ministerstwo Skarbu Panstwa, Ministry of the State
Treasury, Suomessa vastine Valtiokonttori) mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä
yksityistäminen oli aloitettu 5909 yrityksessä. Suoraa (välitöntä) menetelmää käyttäen
oli yksityistetty 2210 yritystä ja epäsuoraa (välillistä) menetelmää käyttäen 387 yritystä. Likvidointimenetelmää käyttäen oli poistettu yritysrekisteristä 1106 yritystä ja julistettu konkurssiin 682 yritystä. Lisäksi oli kaupallistettu (yhtiöitetty) 1697 yritystä.
Suuryritysten yksityistämismenetelmiä ovat olleet myynti ulkopuolisille sijoittajille,
myynti johtajille ja työntekijöille, pääomayksityistäminen, likvidointi sekä kuponkeihin
perustuva joukkoyksityistäminen. Joukkoyksityistämisohjelmassa luotiin 15 Kansallista Investointirahastoa (National Investment Funds, NIF), joista tuli enemmistöomistajia noin 500 valtionyritykseen. Kaikki täysi-ikäiset Puolan kansalaiset saivat 1990luvun puolivälissä investointirahastosertifikaatit, jotka myöhemmin vaihdettiin investointirahastojen osakkeisiin. Jokainen kansalainen sai yhden osakkeen jokaisesta investointirahastosta.
Osa Puolan taloudesta oli yksityisessä omistuksessa jo kommunismivallan aikana. Oli
muutamia pienyrittäjiä sekä palveluissa että teollisuudessa. Suurin osa maatalousmaasta kuului yksityisille, koska kommunistinen puolue jätti maatalouden lähes täysin
kollektivisoimatta. Toimintaa ja hintoja tosin säänneltiin voimakkaasti. Vuonna 1989,
Finpro
Puolan maaraportti
13 (26)
Juha Wilén
viimeisenä vuonna ennen markkinatalousuudistusten toimeenpanoa, yksityinen sektori työllisti kolmanneksen työvoimasta ja tuotti neljänneksen BKT:stä.
Yksityistämisten ja etenkin uuden liiketoiminnan käynnistämisen ansiosta yksityisen
sektorin osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut melko nopeasti vuoden 1989 jälkeen. Osuus on tosin vielä pienempi kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin.
Työvoima









Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Puolassa oli 31,51 miljoonaa työikäistä (yli
14-vuotiasta). Heistä työvoimaan kuului 17,36 miljoonaa. Työvoimaan osallistumisaste oli 55,1 prosenttia. 15-64 –vuotiaiden osallistumisaste (Eurostatin käyttämät ikärajat) oli 64,9 prosenttia.
Työvoimasta oli työllisiä 15,89 miljoonaa. Työllisyysaste oli 50,4 prosenttia. 15-64 –
vuotiaiden työllisyysaste (Eurostatin käyttämät ikärajat) oli 59,4 prosenttia.
Työllisistä toimi yksityisellä sektorilla 11,73 miljoonaa ja julkisella sektorilla 4,6 miljoonaa henkeä.
Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä toimi maa- ja metsätaloudessa sekä kalastuksessa keskimäärin 2,05 miljoonaa henkeä, teollisuudessa ja rakentamisessa 4,90
miljoonaa henkeä ja palvelusektorilla 8,93 miljoonaa henkeä.
Puolalaiset työntekijät ovat hyvin koulutettuja. Puutteita ilmenee lähinnä vain kielitaidossa.
Puolan väestö on melko nuorta, työvoimaa on hyvin saatavilla sekä nyt että jatkossa.
Keskimääräinen kuukausiansio kansantaloudessa oli 3102,96 zlotya (n. 717 euroa)
vuonna 2009
Keskimääräinen kuukausiansio yrityssektorilla (kansantalous miinus budjettisektori)
oli 3324,91 zlotya (n. 768 euroa) ilman osuuksia yritysten voitoista vuonna 2009.
Päteville työntekijöille on maksettava hyvin. Kokeneet ja kielitaitoiset toimitusjohtajat
ja johtokuntien jäsenet ansaitsevat Suomeenkin verrattuna paljon.
Ulkomaankauppa
Kokonaiskauppa
Puolan ulkomaankauppa vuosina 2005–2011 (miljardia EUR)
2005
2006
2007
2008
2009
2010e
2011e
Vienti, fob
77,56
93,41
105,89
120,89
100,22
114,6
123,9
Tuonti, fob
79,80
98,95
118,26
138,61
103,40
123,1
136,2
Kauppatase
-2,24
-5,54
-12,37
-17,72
-3,18
-8,5
-12,3
Lähteet: Puolan kansallispankki (NBP), Economist Intelligence Unit 18.5.2010
(e=ennuste)
Finpro
Puolan maaraportti
14 (26)
Juha Wilén
Puolan kauppatase on ollut alijäämäinen vuodesta 1992 lähtien. Alijäämää kertyi 17,7
miljardia euroa vuonna 2008 ja 3,2 miljardia euroa vuonna 2009. Tavaratuonti pysyy
vientiä suurempana parista syystä. Kotimainen kulutus ja etenkin investoinnit kasvavat melko nopeasti nykyisen taantuman jälkeen. Vientituotteiden keskimääräinen jalostusaste on noussut, mutta on vielä alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Puolalaiset
yritykset eivät pysty valmistamaan riittäviä määriä korkean teknologian tuotteita, joten
ne joudutaan tuomaan. Tuontia ovat kasvattaneet myös tuontitullien lasku ja poistuminen (EU-maiden väliltä) ja muiden tuontiesteiden poisto.
Ulkomaankaupan rakenne
Ulkomaankaupan rakennetta koskevat luvut perustuvat maksutasetilastojen sijaan tullitilastoihin. Tullitilastojen mukaan Puolan viennin arvo oli 169,54 miljardia dollaria ja
tuonnin 206,08 miljardia dollaria vuonna 2008.
Puolan viennin ja tuonnin rakenne vuonna 2008, miljoonaa dollaria
Vienti
Tuonti
169 537
206 705
14 095
11 334
Juomat ja tupakkatuotteet
1 552
1 032
Raaka-aineet, pl. polttoaineet
3 776
6 325
Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta
7 235
23 848
Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat
323
765
Kemialliset aineet ja tuotteet
13 316
27 025
Valmistetut tavarat
37 237
38 919
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet
70 171
72 537
Erinäiset valmiit tavarat
21 717
18 571
115
5 719
Yhteensä
Elintarvikkeet ja elävät eläimet
Luokittelemattomat tavarat
Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS
V. 2008 Puolan suurimmat vientitavararyhmät olivat 1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, 2) valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ja 3) erinäiset valmiit tavarat.
Puolan suurimmat tuontitavararyhmät olivat 1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, 2)
valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ja 3) kemialliset aineet ja tuotteet.
Finpro
Puolan maaraportti
15 (26)
Juha Wilén
Tärkeimmät kauppakumppanit
Puolan tärkeimmät vientikohteet v. 2008
Maa
Osuus, %
Saksa
25,0
Ranska
6,2
Italia
6,0
Yhdistynyt kuningaskunta
5,7
Tšekin tasavalta
5,7
Puolan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008
Maa
Osuus, %
Saksa
22,8
Venäjä
9,9
Kiina
8,1
Italia
6,4
Ranska
4,7
Kauppa Suomen kanssa
Suomen Puolan-kauppa v. 2005–2009, miljoonaa euroa
2500
2000
1500
1000
500
0
2005
2006
vienti
2007
tuonti
2008
tase
Lähde: Tullihallitus
Finpro
2009
Puolan maaraportti
16 (26)
Juha Wilén
Suomen Puolan-kauppa vuonna 2009
Vienti,
Muutos
Osuus
Tuonti,
Muutos,
Osuus,
Tase,
milj. e
%
%
milj. e
%
%
milj. e
1423,3
-33
3,2
887,3
-17
2,1
535,9
Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.)
Suomen vienti
Suomen vienti Puolaan 2009
Valmiit tavarat
5,2 %
Elintarvikkeet ja
juomat
3,1 %
Koneet, laitteet ja
kuljetusvälineet
24,7 %
Valmistetut tavarat
28,7 %
Raaka-aineet,
polttoaineet
27,8 %
Kemialliset aineet
ja tuotteet
10,6 %
Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Puolaan vuonna 2009
SITC-nimike
1
33
Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet
milj.
EUR
374,9
Osuus %
Muutos %
26
-44
2
64
Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä
260,2
18
0
3
76
Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet
143,6
10
-41
4
72
Eri toimialojen erikoiskoneet
88,3
6
-42
5
67
Rauta ja teräs
87,0
6
-44
6
58
Muovit, valmistetut
54,1
4
26
7
74
Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet
49,6
3
-38
8
57
Muovit, valmistamattomat
33,3
2
-23
9
77
Muut sähkökoneet ja -laitteet
29,0
2
-30
10
89
Muut valmiit tavarat
27,1
2
-24
10 tärkeintä yhteensä
1147,0
81
Suomen koko vienti
1423,3
100
-33
Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Vientiä Puolaan
harjoitti 1047 suomalaista yritystä vuonna 2009.
Finpro
Puolan maaraportti
17 (26)
Juha Wilén
Suomen tuonti
Suomen tuonti Puolasta 2009
Valmiit tavarat
13,4 %
Elintarvikkeet ja
juomat
10,9 %
Raaka-aineet,
polttoaineet
16,6 %
Koneet, laitteet ja
kuljetusvälineet
28,6 %
Kemialliset aineet
ja tuotteet
5,6 %
Valmistetut tavarat
24,8 %
Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät Puolasta vuonna 2009
SITC-nimike
1
76
Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
milj.
EUR
71,6
Osuus %
Muutos %
8
-11
2
68
Muut metallit
65,4
7
446
3
69
Tuotteet epäjalosta metallista
64,3
7
-8
4
77
Muut sähkökoneet ja -laitteet
59,5
7
-32
5
89
Muut valmiit tavarat
42,6
5
6
6
28
Malmit ja metalliromu
41,0
5
461 908
7
74
Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet
40,5
5
-32
8
33
Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet
35,8
4
-35
9
78
Moottoriajoneuvot
33,1
4
-70
10
32
Kivihiili, koksi, briketit yms.
32,4
4
-63
10 tärkeintä yhteensä
486,4
55
Suomen koko tuonti
887,3
100
-17
Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)
Ulkomaiset investoinnit
Ulkomaisten sijoitusten kanta Puolassa oli 299,20 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli 126,83 miljardia euroa, arvopaperisijoitusten kanta 71,45 miljardia, muiden sijoitusten 99,97 miljardia ja rahoitusinstrumenttien kanta
0,95 miljardia euroa.
Finpro
Puolan maaraportti
18 (26)
Juha Wilén
Puola on Keski- ja Itä-Euroopan suosituin suorien investointien kohde. Maahan tuli
ulkomaisia suoria sijoituksia 10,03 miljardin euron arvosta vuonna 2008 ja 8,25 miljardin euron arvosta vuonna 2009.
Suomalaiset investoinnit
Suomalaiset yritykset tekivät Puolaan suoria sijoituksia arviolta 133 miljoonan euron
arvosta vuonna 2008 ja miinus 257 miljoonan euron arvosta vuonna 2009. Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille. Ne ovat epätäydellisiä
ja mahdollisesti harhaanjohtavia.
Suuria suomalaissijoittajia Puolassa ovat Fortum, HK Ruokatalo, Huhtamäki, KWH
Pipe, Metsä-Tissue, Neste Oil, Nordkalk, Onninen, Paroc, Raisio, Rautaruukki, Sanitec, Stora Enso ja Uponor.
Finpro
Puolan maaraportti
19 (26)
Juha Wilén
Maa- ja metsätalous








Maatalouden bruttotuotannon arvo oli 82,96 miljardia zlotya (23,6 miljardia euroa) ja
markkinoille suunnatun tuotannon arvo 56,34 miljardia zlotya (16,1 mrd. euroa) vuonna 2008. Yksityistilojen osuus bruttotuotannosta oli 88 prosenttia.
Maatalousmaata oli 161 540 neliökilometriä kesäkuussa 2008. Osuus Puolan pintaalasta oli 51,7 prosenttia.
Viljelymaata oli 120 940, puutarhoja 3290, niittyjä 24 500 ja laitumia 7340 neliökilometriä kesäkuussa 2008.
Yksityistilojen kokonaispinta-ala oli 163 790 neliökilometriä vuoden 2008 kesäkuussa.
Maatalousmaan osuus oli 144 420 neliökilometriä.
Yhden yksityistilan kokonaispinta-ala oli keskimäärin 8,8 hehtaaria. Maatalousmaata
oli keskimäärin 7,8 hehtaaria.
Puolassa tuotetaan hyvin paljon perunaa, vehnää ja muita viljoja, sokerijuurikasta,
eläinrehua, omenoita, kaalia, marjoja ja porkkanoita. Lihaa ja maitoa tuotetaan myös
paljon.
Metsien pinta-ala oli n. 92 550 neliökilometriä kesäkuussa 2008.
Puolan kommunistinen puolue kansallisti vain pienen osan maaomaisuudesta toisen
maailmansodan jälkeen. Suurin osa maatalousmaasta ja tiloista jäi yksityisten käsiin.
Maanomistussuhteet ovat selkiintyneet vuoden 1990 jälkeen, mutta niissä on vielä
ongelmia.
Puolassa on hyvät fyysiset edellytykset maatalouden harjoittamiselle, koska maa on
tasainen (75 prosenttia pinta-alasta alle 200 metriä merenpinnan yläpuolella) ja ilmasto on suotuisa. Vanhentunut teknologia sekä vähäiset investoinnit hillitsivät kuitenkin
pitkään tuotannon kasvua. Tilanne on muuttunut EU-jäsenyyden myötä. EU:n rakennerahastoista saatavat tuet mahdollistavat suuret investoinnit tilojen laajentamiseen ja
tuotannon tehostamiseen.
Teollisuus ja rakentaminen
Puolan teollisuuden myydyn tuotannon arvo oli 942,13 miljardia zlotya (268,4 mrd.
euroa) vuonna 2008. Tuotannon arvo on kasvanut nopeasti 1990-luvun alun jälkeen.
Kasvusta voidaan kiittää massiivisia investointeja tuotantokoneistoon, muita rakenneuudistuksia sekä uudistusten aikaansaamaa tuottavuuden kasvua. Valtio on osallistunut rakenneuudistuksiin joko suoraan (muuttamalla omistamiaan yrityksiä itse) tai
myymällä tehtaansa yksityisille sijoittajille. Teollisuuden yksityistäminen on saatu lähes täysin päätökseen. Joitain omistusosuuksia on jätetty valtion haltuun.
Kaivostoiminta ja louhinta
Kaivostoiminnan ja louhinnan myydyn tuotannon arvo oli 44,32 miljardia zlotya (12,6
mrd. euroa) vuonna 2008. Tästä kivihiilen, ligniitin (ruskohiilen) ja turpeen myynnin
arvo oli 26,20 miljardia zlotya. Puola on maailman kymmenen suurimman kivihiilen
tuottajan joukossa ja maailman neljänneksi suurin ligniitin tuottaja. Puolassa tuotettiin
84,3 miljoonaa tonnia kivihiiltä ja 59,4 miljoonaa tonnia ligniittiä vuonna 2008. Raaka-
Finpro
Puolan maaraportti
20 (26)
Juha Wilén
öljyä ja öljyjä bitumimineraaleista tuotettiin 754 000 tonnia. Maakaasua eri muodoissa
tuotettiin 5353 kuutiohehtometriä (hehto = 10²).
Muita mineraaleja, kuten uraania, toriummalmia ja metallimalmeja kaivetaan melko
vähän kuparia ja hopeaa lukuun ottamatta. Kuparia ja hopeaa tuottaa Puolassa vain
yksi yritys, KGHM Polska Miedz. Vuonna 2009 yhtiö tuotti elektrolyyttistä kuparia 502
500 tonnia ja hopeaa 1203 tonnia.
Valmistusteollisuus
Valmistusteollisuuden myydyn tuotannon arvo v. 2008, miljardia zlotya
Valmistusteollisuus yhteensä
809,15
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus
155,94
Tupakkatuotteiden valmistus
Tekstiilien valmistus
2,88
10,45
Vaatteiden ja turkisten valmistus
8,14
Nahkatuotteiden valmistus
3,44
Puutavaran ja puutuotteiden valmistus
26,24
Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus
18,45
Painaminen, kustantaminen ja äänittäminen
25,74
Koksin ja öljytuotteiden valmistus
57,88
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus
51,33
Kumi- ja muovituotteiden valmistus
47,00
Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
44,31
Metallien jalostus
41,48
Metallituotteiden valmistus
63,51
Koneiden ja laitteiden valmistus
56,38
Toimistokoneiden ja tietokoneiden valmistus
2,45
Muiden sähkökoneiden ja –laitteiden valmistus
28,85
Radio-, tv- ja viestintälaitteiden valmistus
19,18
Lääketieteellisten, tarkkuus- ja optisten laitteiden ja kellojen valmistus
9,96
Autojen ja perävaunujen valmistus
83,86
Muiden kulkuneuvojen valmistus
14,06
Huonekalujen valmistus ja muu valmistus
32,74
Kierrätys
Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS (1 EUR oli 3,51 PLN v. 2008)
Finpro
4,89
Puolan maaraportti
21 (26)
Juha Wilén
Vuonna 2008 tärkeimmät valmistusteollisuuden alat teollisuuden myynnillä (sold production of industry) mitattuna olivat 1) elintarvikkeiden ja juomien valmistus, 2) autojen ja perävaunujen valmistus sekä 3) metallituotteiden valmistus.
Elintarvikkeita ja juomia valmistavien yritysten myydyn tuotannon arvo oli 155,94 miljardia zlotya v. 2008. Myynti kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Alalla
on kotimaisten ohella paljon ulkomaisia yrityksiä. Puolaan ovat investoineet mm.
PepsiCo, Coca-Cola, Nestle, Mars, Carlsberg, Cadbury's Schweppes, Heineken ja
Kraft Jacobs.
Autoja ja perävaunuja valmistavien yritysten myydyn tuotannon arvo oli 83,86 miljardia zlotya vuonna 2008. Myynti kasvoi reaalisesti 7,7 prosenttia edellisvuodesta. Länsimaiden ja Itä-Aasian autonvalmistajat ovat avanneet maahan kokoonpanotehtaita ja
autonosia valmistavia tehtaita, joko yksin tai jonkin puolalaisen kumppanin kanssa.
Puolan autontuotanto on suurempaa kuin kotimainen myynti. Ala joutui vaikeuksiin
vuonna 2009, kun vienti länteen laski huomattavasti.
Metallituotteita valmistavien yritysten myydyn tuotannon arvo oli 63,51 miljardia zlotya
vuonna 2008. Liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Metalleja jalostavien
yritysten myynnin arvo oli 41,48 miljardia zlotya vuonna 2008. Puolassa tuotettiin 9,73
miljoonaa tonnia raakaterästä vuonna 2008. Luku on vain puolet 1980-luvun lopun 20
miljoonasta tonnista. Hallitus on sulkenut terästehtaita ympäristösyistä ja yksityistänyt
toisia.
Kemikaaleja ja kemiallisia tuotteita valmistavien yritysten myydyn tuotannon arvo oli
51,33 miljardia zlotya vuonna 2008. Puolassa on sosialismin ajalta suuria kemiantehtaita, jotka valmistavat teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Niiden osuus toimialan
tuotannosta ja koko teollisuustuotannosta on laskenut 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Muiden tuotteiden, kuten kotitalouskemikaalien valmistus on sen sijaan kasvanut nopeasti.
Koneiden ja laitteiden myydyn tuotannon arvo oli 56,38 miljardia zlotya ja sähkökoneiden ja –laitteiden arvo 28,85 miljardia zlotya vuonna 2008. Radio-, tv- ja viestintälaitteita valmistettiin ja myytiin 19,18 miljardin zlotyn arvosta.
Energia
Puolan tärkein energianlähde on kivihiili, jonka hankinta (supply) oli 97,24 miljoonaa
tonnia vuonna 2007. Sitä kaivettiin kotimaassa 88,31 miljoonaa tonnia, otettiin kotimaan varastoista 3,00 ja tuotiin ulkomailta 5,92 miljoonaa tonnia. Kivihiiltä kulutettiin
Puolassa 84,59 miljoonaa tonnia ja vietiin ulkomaille 11,90 miljoonaa tonnia.
Ligniitin (ruskohiilen) hankinta oli 57,55 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Lähes koko
hankinta oli peräisin kotimaisista kaivoksista. Vain 7000 tonnia tuotiin ulkomailta. Ligniittiä kulutettiin Puolassa 57,53 miljoonaa tonnia. Varastojen lisäys oli 17 000 tonnia.
Finpro
Puolan maaraportti
22 (26)
Juha Wilén
Raakaöljyn ja bitumimineraaleista saatavien öljyjen hankinta oli 21,61 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Tuonnin osuus oli 20,89 miljoonaa tonnia. Lähes koko hankinta,
20,02 miljoonaa tonnia, käytettiin kotimaisissa jalostamoissa. Puolan todennetut raakaöljyreservit olivat noin 96 miljoonaa barrelia vuoden 2006 alussa. Nämä reservit riittävät noin 30 vuodeksi.
Korkeametaanisen maakaasun hankinta oli 13,03 miljardia kuutiometriä vuonna 2007.
Kotimaasta saatiin 3,43 miljardia m³. Ulkomailta tuotiin 9,60 miljardia m³. Maakaasua
kulutettiin kotimaassa 12,73 miljardia m³.
Puolassa tuotettiin sähköä 159 348 gigawattituntia vuonna 2007. Sähköhuoltoyhtiöiden lämpövoimaloissa tuotettiin 148 024 GWh ja vesivoimaloissa ja muissa uusiutuvia energialähteitä käyttävissä voimaloissa 3656 GWh. Lopusta vastasivat teollisuusyritykset ja pienet riippumattomat tuottajat. Sähköhuoltoyritysten tuottamasta sähköstä syntyi kivihiilellä 59,5 prosenttia ja ruskohiilellä 38,0 prosenttia vuonna 2005. Puolassa ei ole ydinvoimaloita.
Sähköä tuotiin maahan 7761 GWh vuonna 2007. Sähkönhankinta (supply) oli
167 109 GWh. Puolassa kulutettiin sähköä 139 584 GWh ja vientiin meni 13 109
GWh. Hävikki ja tilastolliset erot olivat 14 416 GWh.
Rakentaminen
Rakentamisen ja asentamisen tuotannon arvo oli 132,61 miljardia zlotya (37,8 mrd.
euroa) vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Rakennusmaiden valmistelun (site
preparation) arvo oli 3,71 miljardia, rakennusten ja muiden rakenteiden pystyttämisen
sekä maa- ja vesirakentamisen arvo oli 92,71 miljardia zlotya, asentamisen arvo
25,09 miljardia zlotya, lopputöiden/viimeistelyn (building completion) arvo 10,81 miljardia zlotya ja rakentamis- ja purkulaitteiden vuokrauksen arvo 295 miljoonaa zlotya.
Vuonna 2008 valmistui 105 470 uutta rakennusta. Määrä kasvoi 9594:llä edellisvuodesta. Asuinrakennuksia valmistui 79 431 kpl (ei mukana osavuotiseen käyttöön tarkoitettuja yhden asunnon rakennuksia ja sosiaalisia asuinrakennuksia) ja muita rakennuksia 17 911. Vuonna 2008 valmistui 165 192 asuntoa. Määrä kasvoi 23,6 prosenttia edellisvuodesta. Uusiin asuinrakennuksiin valmistui 155 962 asuntoa. Vuonna
2008 myönnettiin 99 794 lupaa uusien asuinrakennusten rakentamiselle. Luvat koskivat 109 123 rakennusta, joihin oli tarkoitus valmistua 220 372 asuntoa.
Vuonna 2009 valmistui 69 228 uutta asuinrakennusta. Vuoden aikana otettiin käyttöön 160 019 asuntoa, 3,1 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luonnolliset
henkilöt rakensivat itselleen 72 210 asuntoa. Määrä väheni 13,4 prosenttia. Rakennusyhtiöt valmistivat myytäväksi tai vuokrattavaksi 72 098 asuntoa. Määrä kasvoi 8,1
prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2009 myönnettiin 90 632 rakennuslupaa 96 151
asuinrakennuksen ja 168 440 asunnon rakentamiseen.
Finpro
Puolan maaraportti
23 (26)
Juha Wilén
Palvelusektori
Vähittäiskauppa
Puolan vähittäiskaupan myynti oli 566,46 miljardia zlotya (161,4 miljardia euroa)
vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Luvussa on mukana ravitsemusalan yritysten
vähittäismyynti (20,67 miljardia zlotya). Varsinaisten vähittäiskauppojen myynti jakautui seuraavasti: elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 148,27 miljardia, alkoholijuomat
ja tupakkatuotteet 47,14 miljardia, muut kulutushyödykkeet 236,80 miljardia ja eikulutushyödykkeet 113,58 miljardia zlotya. Yksityisen sektorin osuus vähittäiskaupan
myynnistä oli 98,7 prosenttia vuonna 2008.
Tukkukauppa
Puolan tukkumyynnin arvo oli 805,16 miljardia zlotya (229,4 mrd. euroa) vuonna 2008
käyvin hinnoin laskettuna. Tästä summasta muodostivat elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 108,84 miljardia zlotya. Yksityisen sektorin osuus tukkumyynnistä oli 97,4
prosenttia vuonna 2008.
Leasing
Puolan leasing-toiminta kasvoi 1990-luvun alusta vuoteen 2008 asti melko nopeasti
mutta laski 30 prosenttia vuonna 2009. Vuokrattujen koneiden, laitteiden, ajoneuvojen
ja kiinteistöjen arvo (value of leased assets) oli 23,00 miljardia zlotya vuonna 2009.
Moottoriajoneuvojen vuokrauksen arvo oli 12,12 miljardia ja koneiden ja laitteiden
7,65 miljardia zlotya. Leasing-vuokrattujen kiinteistöjen arvo oli 2,07 miljardia zlotya.
Pankkitoiminta ja pörssi
Puolassa toimii useita liikepankkeja. Pankkien määrä kasvoi valtavasti 1990-luvun alkupuolella, kun Puolan kansallispankin eli keskuspankin vähittäispankkitoiminta siirrettiin siitä irrotetuille yhdeksälle uudelle pankille ja kun ala vapautettiin kotimaisille ja
ulkomaisille yrittäjille. Parin viime vuoden aikana pankkien määrä on laskenut jonkin
verran. Kiristynyt kilpailu on johtanut lakkauttamisiin ja fuusioihin.
Vuoden 2007 lopussa Puolassa oli 643 pankkia, joista 67 oli liikepankkeja ja 576
osuuspankkeja. Puolalaiset toimijat omistivat osake-enemmistön 10 liikepankista ja
ulkomaalaiset 57 liikepankista. Jälkimmäisistä oli 37 pankkia täysin ulkomaisessa
omistuksessa.
Varsovan arvopaperipörssi aloitti toimintansa vuonna 1991. Pörssissä vaihdettiin 382
yhtiön osakkeita 31.5.2010. Niistä kotimaisia oli 359 ja ulkomaisia 23. Osakkeiden
markkina-arvo oli tuolloin 180,77 miljardia euroa, josta kotimaisten yhtiöiden osakkeiden arvo oli 115,52 miljardia euroa.
Finpro
Puolan maaraportti
24 (26)
Juha Wilén
Varsovan pörssillä on 18 indeksiä, joista 10 on toimialakohtaisia alaindeksejä. Toimialat ovat pankkitoiminta, rakentaminen, kemia, rakennuttaminen, energia, tietotekniikka, media, öljy ja kaasu, elintarvikeala ja tietoliikenne.
Tapakulttuuri

















Puolalaisiin yritysjohtajiin kannattaa ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä puolaksi, koska johtajien englannintaito on suomalaisia huonompi ja koska paikallisen kielen käyttöä pidetään kohteliaana. Sääntö pätee etenkin vanhempiin johtajiin, jotka eivät nuorena opiskelleet englantia. Venäjää ei pidä käyttää.
Vanhemmat yritysjohtajat ovat tottuneet muodolliseen, lähinnä kirjeitse tapahtuvaan
yhteydenottoon. Faksia kannattaa käyttää tapaamisten ja keskustelunaiheiden vahvistamiseen. Yksityisyritysten nuoriin johtajiin voi ottaa yhteyttä helpommin puhelimitse paremman kielitaidon ansiosta. Sähköpostin käyttö lisääntyy koko ajan.
Kohteliaisuus ja hyvät tavat ovat valttia, tavattaessa ja hyvästeltäessä tavallisesti kätellään
Puhuttelussa on parasta käyttää titteliä (herra, johtaja, tohtori)
Puolalaiset eivät ole niin täsmällisiä kuin suomalaiset, joiden kuitenkin kannattaa tulla
ajoissa tapaamisiin. Jos myöhästyy, on hyvä ilmoittaa asiasta.
Liikelahjoja arvostetaan. Sopivia lahjoja ovat kansainväliset alkoholi-, parfyymi- ym.
merkit. Suomalainen votka, liköörit, musiikki ja kirjat ovat myös sopivia tuliaisia.
Puolalainen liikkeenjohtotyyli on vielä melko hierarkkinen ja autoritaarinen, eli toimitusjohtaja ja kenties pari muuta johtajaa tekevät kaikki tärkeät päätökset. Amerikkalainen epämuodollisuus valtaa tosin alaa nuoremman polven keskuudessa.
Yritysten käteisvarat ovat usein pienet, joten voittoa täytyy tulla nopeasti. Tämä häiritsee vientikauppaa.
Säätelyn purkamisesta huolimatta virkamiehet pystyvät vielä vaikuttamaan huomattavasti liiketoimintaan.
Osa virkamiehistä toimii hitaasti. Julkishallinnossa on totuttu yksityishenkilöiden ja
yrittäjien valituksiin. Huutaminen ja uhkailu eivät auta.
Korruptiota esiintyy, mutta vähemmän kuin esim. IVY-maissa. Laki kieltää virkaaseman väärinkäytön.
Puolalaiset hyvin koulutetut työntekijät eivät ole kovin lojaaleja. Vaikka yritys maksaisi
hyvää palkkaa, työntekijä saattaa siirtyä muualle pienen lisän vuoksi.
Osa puolalaisista tottui sosialismin aikana tekemään työtä vain esimiehen käskystä,
joten ohjaamista tarvitaan enemmän kuin Suomessa.
Suomalainen liikemies voi käyttää pukua tai yhteensopivaa irtotakki–housut–solmio yhdistelmää tilanteesta riippuen. Edellinen käy paremmin suuryritysten tai länsimaisten yritysten edustajien kanssa neuvoteltaessa, jälkimmäinen paikallisten pienyrittäjien kanssa neuvoteltaessa.
Puolalaiset ovat ylpeitä maastaan ja itsestään. Heidän omanarvontuntoaan ei kannata
tietoisesti loukata.
Venäläiset pitivät hallussaan Puolan itäosia 1700-luvun lopusta vuoteen 1918 asti. Lisäksi Neuvostoliitto hallitsi maata toisen maailmansodan jälkeen. Puolalaisten kapinat
kukistettiin verisesti. Suhtautuminen IVY-maiden kansalaisiin on joskus nihkeää.
Noin 90 prosenttia puolalaisista on nimellisesti katolilaisia. 50–60 prosenttia väestöstä
uskoo oppiin todella.
9.5.2000 voimaanastunut puolan kieltä koskeva laki (The Polish Language Act) velvoittaa taloudelliset yksiköt käyttämään puolaa useimmissa toiminnoissaan. Tuoteleimat, laskut, kuitit, tarjoukset, käyttöohjeet, takuutiedot, mainokset ja tuotekuvaukset
Finpro
Puolan maaraportti
25 (26)
Juha Wilén
on oltava puolaksi. Puolassa toimivien ulkomaisten yritysten on tehtävä sopimuksensa paikallisella kielellä, jos sopimus pannaan toimeen Puolan alueella ja ainakin yksi
sopimusosapuoli on puolalainen henkilö eli Puolassa pysyvästi asuva fyysinen henkilö tai maassa toimiva yritys.
Yritykset, jotka eivät noudata lain määräyksiä, voivat saada sakkoja. Vieraalla kielellä
sopimuksia tekevien yritysten on myös hankala saada korvauksia, jos sopimuskumppani rikkoo sopimusta.
Finpro
Puolan maaraportti
26 (26)
Juha Wilén
Linkkejä
http://www.era.pl/ (Era, teleoperaattori)
http://www.gazeta.pl (puolankielinen sanomalehti)
http://www.gpw.pl/index.asp (Varsovan pörssi)
http://www.mg.gov.pl/ (Talousministeriö)
http://www.mofnet.gov.pl (Valtiovarainministeriö)
http://www.mst.gov.pl/ (Valtiokonttoria vastaava Valtionomaisuusministeriö, vastaa
mm. yksityistämisestä)
http://www.nbp.pl (Puolan kansallispankki eli keskuspankki)
https://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/pl.html (CIA:n Puolan-tiedosto)
http://www.paiz.gov.pl (PAIiIZ, Puolan informaatio- ja ulkomaisten investointien virasto)
http://www.plusgsm.pl/index.asp (Plus GSM teleoperaattori)
http://www.rzeczpospolita.pl (puolankielinen sanomalehti)
http://www.tpsa.pl (Telekomunikacja Polska)
http://www.warsawvoice.pl/ (The Warsaw Voice, englanninkielinen viikkolehti)
Finpron vientikeskuksen yhteystiedot:
Finland Trade Center, Embassy of Finland.
Ulica Fr. Chopina 4/8. 00-559 WARSZAWA, POLAND
puh.: +48 22 6256 865, faksi.: +48 22 6216 394
sähköposti: poland(a)finpro.fi
Vientikeskuksen päällikkö on Juha Rautalahti
Finpro

Puolan maaraportti

Transcription

Similar documents

HOIVA- JA KUNTOUTUSPALVELUJA VENÄLÄISILLE

Jäsenkirje 01 / 2012 - Suomi

Ruotsi Maaraportti

Afrikka uusin silmin

suomi-puola yhdistysten liitto - Suomi

Eija Tynkkynen, Finpro Beijing

MUOVI-INNOVAATIOILLA ETABLOITUMINEN KIINAN

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista

Kanadan maaraportti

KULTTUURIEN VÄLISTEN EROJEN VAIKUTUS SUOMEN

täältä.