Vuosikertomus 2011

Transcription

Vuosikertomus 2011

Vuosikertomus
ESE VUONNA 2011
SISÄLTÖ
Konserni päivitti strategiansa
sekä yhtiön arvot.
Toimitusjohtajan katsaus.................................4
Toimintakertomus ..............................................8
Energianmyyntiliiketoiminta......................12
Lämpöliiketoiminta..........................................14
Sähkönmyyntiliiketoiminta nimettiin
Energianmyyntiliiketoiminnaksi, joka
vastaa yhtiön energiatuotteiden myynnistä.
Konsernin lämmönmyynti keskitettiin
emoyhtiöön, kun tytäryhtiö ESE-Tekniikka Oy
myi lämpöliiketoimintansa emoyhtiölle.
ESE hankki 78 % omistusosuuden
Haukivuoren Lämpö Oy:stä.
ESEn osakkuusyhtiö SV Vesivoima Oy
hankki norjalaista vesivoimaa.
Voimaliiketoiminta............................................16
ESE-Verkko Oy......................................................18
ESE-Tekniikka Oy................................................20
Venäjän liiketoiminnot...................................22
ESEn tehtävät, arvot,
palvelulupaukset ja visio 2015...................23
Tuloslaskelma .....................................................24
Tase............................................................................ 25
Rahoituslaskelma .............................................27
Liitetiedot...............................................................28
Ympäristöjärjestelmä .....................................37
Luettelo käytetyistä
kirjanpitokirjoista...............................................37
Energianmyyntiliiketoiminnan
tuloslaskelma ......................................................38
Tilinpäätöksen allekirjoitus
ja tilinpäätösmerkintä ...................................40
English Summary...............................................43
Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011
3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuosi 2011 oli vastakohtien vuosi. Kylmää talvea seurasi lämmin kesä, mutta erityiseksi vuoden teki
ennätyksellisen lämmin syksy, joka jatkui lähes vuoden loppuun saakka. Näin ollen vuosittain laskettava lämmöntarveluku oli vain 4 253. Lämpimämpää oli edellisen kerran vuonna 2008, kun taas vuoden
2010 lämmöntarveluku oli ennätyksellinen korkea 5 286. Koko konsernin lämmön myynti olikin vain
419,4 GWh ja Pursialan voimalaitoksen sähköntuotanto 267,5 GWh.
Strategiatyö
yksikön nimessä, ESEn hallitus päätti muuttaa Sähkönmyyntiliiketoimin-
ESEn uusi strategia työstettiin monivaiheisena prosessina kevään aikana.
nan nimen Energianmyyntiliiketoiminnaksi. Samalla vahvistettiin myös
Työhön osallistuivat niin hallitus, johtoryhmä kuin koko henkilöstökin.
markkinointia. ESE-Tekniikka Oy:n lämpöliiketoiminta kokonaisuudessaan
Strategiatyön tuloksina syntyivät uusi visio, strategia mittareineen, arvot
siirrettiin vuoden lopussa emoyhtiön lämpöliiketoiminnan yhteyteen
ja palvelulupaukset. Uuden vision mukaan ESE on seudun ympäristöys-
liiketoimintakaupalla. ESE-Tekniikan toiminta keskittyy jatkossa sähköverk-
tävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja
kojen, ulkovalaistuslaitteiden, liikennevalojen ym. huolto-, ylläpito- sekä
sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu
asennustöihin
yhteistyökumppani. Käytännössä tämä tarkoittaa ympäristöystävällisen
Ekoteko-brändin vahvistamista, strategisesti tärkeän uusiutuvan puupolt-
ESEn toiminnan perustana oma Pursialan voimalaitos sekä Mikkelin
toaineen saannin varmistamista sekä vesi- ja tuulivoimasalkkujen merkit-
kaupungin alueella olevat kaukolämpö- ja sähköverkot sekä merkittävä
tävää kasvattamista.
asema oman toimitusvelvollisuusalueen sähkönmyynnissä. Tällä hetkellä
Pursialan sähköntuotantoteho on 62 MW, jonka polttoaineista noin 65%
Toiminnan kehittäminen
on puupolttoaineita. Lisäksi ESE:llä on 7 MW vesivoimaa osakkuusyhtiö
ESEn uuden strategian toteuttamiseksi yhtiössä päätettiin entistä enem-
Koskienergia Oy: kautta ja 0,4 MW tuulivoimaa. Olkiluoto 3:sta ESE:llä on
män panostaa asiakaspalveluun ja myyntiin. Tämän johdosta kaukoläm-
3 MW osuus ja piakkoin tulee tuotantoon Suomen Voiman Haminan Mä-
mön ja sähkönmyynnin asiakaspalvelu, laskutus, myynti ja markkinointi
kelänkankaan tuulipuisto, josta ESE saa noin 1 MW osuuden. ESE on myös
yhdistettiin. Jotta tämä päämäärä näkyisi myös toimintoja toteuttavan
mukana Propel Voiman kautta suuressa tuulipuistohankeselvityksessä.
Konsernin tunnusluvut
2011
2010
2009
51,5
6,96
3,97
55,8
9
0,572
116,9
50,0
9,7 6,52
57,7
7,3
0,521
121,5
46,4 7,85
4,26
59,2
8,8
0,540
117,5
7,3 %
27,1 %
9,6 %
10,3 %
26,2 %
15,4 %
8,80 % 25,5 %
10,40 %
326 GWh
369 GWh
348 GWh
323 GWh
432 GWh
355 GWh
372 GWh
382,2 GWh
342,5 GWh
1,0
0,9
0,9
Milj. €
Liikevaihto
Liikevoitto
Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Korolliset pitkäaikaiset velat
Investoinnit
Liikevaihto/ työntekijä
Taseen loppusumma
%
Sijoitetun pääoman tuotto %
Omavaraisuusaste %
Oman pääoman tuotto %
GWh
Sähkön myynti GWh
Kaukolämmön myynti GWh
Sähkön siirto GWh
Maksuvalmius (Quick Ratio)
4
ESE on seudun ympäristöystävällisin
ja kilpailukykyisin energiahuollon
asiakaslähtöinen turvaaja sekä Ekotekoenergiatuotteiden vetovoimainen
edelläkävijä ja haluttu
yhteistyökumppani.
Lisäksi ESE on päättänyt jatkaa mukana Fennovoiman ydinvoimalaitos-
Hinnat
hankkeessa 15 MW osuudella.
ESE korotti 2011 aikana kaukolämmön hintojaan 11 %. Sähkön hintaan ei tehty muutoksia. Koska ESE ei vuoden 2011 aikana korottanut
Kasvua haetaan yhteistyöprojekteista, joiden kautta lisätään sähkön-
sähkön hintaa, sen kilpailukyky kuluttaja-asiakkaiden sähkömarkkinoilla
tuotanto-osuuksia. Erityisesti osakkuusyhtiö Suomen Voima Oy:n ja sen
on säilynyt, huolimatta viime aikojen pörssisähkön hintojen laskusta.
tytäryhtiö SV Vesivoima Oy:n kautta on jatkossa tulossa lisää niin vesi- kuin
Kaukolämmön energiahintaa korotettiin vuoden 2012 alussa 5 %:lla
tuulivoimahankkeitakin. ESEn tavoite on panostaa uusiutuviin polttoainei-
tuotantokustannusten nousua vastaavasti, ja sähkön siirron hintaa 4 %.
siin ja päästöttömään energiantuotantoon. Tällä hetkellä nopeimmin on
Sähkön siirtohinnan nousu johtui pelkästään kantaverkkoyhtiö Fingridin
kasvamassa osakkuusyhtiö SV Vesivoima Oy:n kautta tuleva norjalainen
siirtohintojen noususta.
vesivoima.
Talous
Maamme hallituksen tekemät päätökset uusiutuvan energian tukien leik-
Konsernin liikevaihto kasvoi vuodesta 2010 noin 1,6 milj. euroa, mutta
kauksista sekä ydinvoiman ja mahdollisesti myös vesivoiman verottami-
liikevoitto jäi noin 2,8 milj. euroa edellisvuotisesta. Pääsyynä tuloksen
sesta ovat kestävään kehitykseen tukeutuvan energiayhtiön - kuten ESE
pienentymiseen oli budjetoitua tasoa lämpimämpi vuosi, jonka johdos-
- kannalta varsin lyhytnäköistä politiikkaa. Meneillään on useita investoin-
ta kaukolämmön myynti jäi alle budjetoidun. Pörssisähkön myynnistä ei
tihankkeita, mutta mahdolliset uudet linjaukset tuovat näille hankkeille
myöskään saatu tavoiteltua katetta. Tulosta heikensivät lisäksi edellisvuo-
epävarmuutta. Seurauksena on projektien viivästymisiä ja peruuntumisia.
silta liian pienen kiinteistöveron korjaus, koneiden myyntitappio sekä
TeknoGraanin rahoitusvastikkeen poisto taseesta. Konsernin omavarai-
ESEn Venäjän toiminnot
suus parani lähes prosenttiyksikön ollen 27,1 % .
Maaliskuussa 2010 ESE osti Venäjältä Tihvinästä venäläisen hakkuuyhtiön
OOO Russkij Les:n Stora Ensolta. Yhtiöllä on hakkuuoikeuksia 75.000 ha
Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä
ja vuokraoikeus näihin seuraaviksi 49 vuodeksi. Kaikki ainespuu myydään
muille sidosryhmillemme jälleen tuloksekkaasta vuodesta 2011.
paikallisille markkinoille, mutta hakkuista kertyvä energiapuu tuodaan
hakkeena Suomeen junalla ja kuorma-autoilla. Venäjän toiminnoilla laajennetaan puupolttoaineen hankintaverkostoa. ESE varautuu ensi sijassa
kiristyvään kilpailuun puupolttoaineista sekä mahdolliseen teollisuuden
sivutuotteiden vähenemiseen, jota korvataan muilla puupolttoaineilla.
ESE on kuitenkin edelleen keskeisesti mukana kehittämässä puupolttoaineenhankintaa Etelä-Savosta.
Erkki Karppanen
toimitusjohtaja
5
ESEN ORGANISAATIO
LIIKETOIMINTAYKSIKÖT
Energianmyyntiliiketoiminta
Lämpöliiketoiminta
TALOUSOSASTO
Voimaliiketoiminta
ESEN HALLITUS
Hallituksen jäsenet vasemmalta oikealle: maanmittausteknikko Jouko Varis, toimitusjohtaja, yMBA Markku Kakriainen, sähköasentaja Paavo
Barck (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), agrologi Mauri Ruuth, yrittäjä/ tj. Jyrki Peltonen ja aluepäällikkö Leena Varis.
Toimitusjohtaja toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana
kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen.
6
ESE-Verkko Oy
ESE-Tekniikka Oy
ESEN JOHTORYHMÄ
Johtorymän jäsenet vasemmalta oikealle: liiketoimintajohtaja Arto Salmela, talousjohtaja Sari Siiskonen, myyntijohtaja Jukka Eestilä,
toimitusjohtaja Erkki Karppanen, voimalaitosjohtaja Timo Leppänen, toimitusjohtaja Risto Kosunen, johdon assistentti & johtoryhmän sihteeri
Mervi Ahokainen ja henkilöstön edustaja, sähköverkkoasentaja Lasse Barck.
7
TOIMINTAKERTOMUS
1.1.–31.12.2011
Paavo Barck,
hallituksen puheenjohtaja
OLENNAISET TAPAHTUMAT
TILIKAUDELLA
ESE ei päässyt vuonna 2011 budjetoituun tulokseen. Tähän suurimmat syyt olivat normaalia lämpimämpi vuosi sekä kertaluonteiset
kuluvaikutteiset erät, jotka rasittivat tilikauden tulosta. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4 500, mutta lämmöntarveluku toteutui
tasolla 4 253. Lämpimämpää on edellisen kerran ollut vuonna 2008.
Vuoden 2010 lämmöntarveluku oli ennätyksellinen 5 286.
Kaukolämmön myynnissä näkyi lämmin vuosi, myynnin ollessa vain
369 GWh. Tämä oli 63 GWh alle edellisvuoden myynnin (432 GWh
vuonna 2010). Kaukolämmön myynti oli tähän asti kasvanut kolme
vuotta peräkkäin. Teollisuuslämpöä myytiin 62,6 GWh (60,5 GWh
vuonna 2010).
ESE myi sähköä vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle
210 GWh (237 GWh) ja oman alueen ulkopuolelle 87 GWh (81 GWh) eli
vähittäismyyntiä oli yhteensä 297 GWh (318 GWh). Tämän lisäksi pörssiin myytiin 29 GWh (30 GWh). ESEn sähkönmyynti oli näin kokonaisuudessaan 326 GWh (348 GWh) eli 22 GWh edellisvuotta vähemmän.
Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 267,5 GWh (255 GWh)
ja osakkuusvoimalaitokset 40,8 GWh (25 GWh). Pörssistä sekä muilta
ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 17,7 GWh (42 GWh). Pursialanvoimalaitoksen sähköntuotannon kapasiteetti on noin 400 GWh
vuodessa.
kaikilla liiketoimintoalueilla. Voitto ennen satunnaiseriä parani 37 %
ollen 283 946 euroa. Tulos parani erityisesti lämmön myynnissä.
ESEn strategia 2015
ESE sai vuonna 2011 valmiiksi uuden strategiansa. Sen mukaan ESE
panostaa ympäristöystävällisen energian hankintaan ja tuotantoon,
on luotettava ja tehokas energian siirtäjä sekä myy kilpailukykyisiä
energiapalveluja. Näin toimien saavutetaan visio, jonka mukaan ESE
on vuonna 2015 seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja, haluttu yhteistyökumppani sekä
Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä.
Uusi strategia sisältää myös ESEn arvot, jotka ovat:
• Asiakastyytyväisyys
• Henkilöstön arvostus
• Kilpailukyky
• Paikallisuus
• Ympäristöystävällisyys
Lisäksi määriteltiin yhtiön palvelulupaukset, joiden mukaan:
• Yhteydenottoon (sisäiseen tai ulkoiseen) vastataan viimeistään
kahden vuorokauden kuluessa
• Yksi yhteydenotto riittää
• Pidämme lupauksemme
• Kunnioitamme asiakasta ja toisiamme
Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto
ESEn ympäristöystävällisen energian hankinnan kasvattamiseksi yhtiö
lähti mukaan norjalaisen pienvesivoiman, SV Vesivoima Oy:n, hankintaan.
ESE-Verkon sähkönsiirto vuonna 2011 oli 348 GWh (355 GWh vuonna
2010). Lämmin vuosi pienensi siis myös sähkön käyttöä verkkoalueellamme. ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta vuoden 2010 lukujen
jälkeen osoitti alituottoa noin 1,3 milj. euroa. Tämän alituoton johdosta helmikuussa 2011 korotettiin siirtohintaa noin 15 %. Suurin syy
sallitun tuoton alitukseen olivat siirtoverkkoon tehdyt huomattavat
investoinnit. Voitto ennen satunnaiseriä vuonna 2011 oli 2 815 866
euroa, jossa kasvua 12 %.
ESEn ympäristöystävällisen energiantuotannon varmistamiseksi on
tärkeää turvata Pursialan voimalaitoksen biopolttoaineiden saatavuus.
Metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi on ESE jatkanut työtä
metsähakkeen ja teollisuuden sivutuotteiden tuonnin vakiinnuttamiseksi Venäjältä. Lisäksi panostetaan ESEn keskeiseen rooliin paikallisen
metsähakkeen hankintaketjussa. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä
koko hankintaketjun kanssa.
ESE-Tekniikan lämmön myynti oli 11,6 GWh, joten myynti, edellisvuoteen verrattuna, pieneni 2,3 GWh lämpimän vuoden johdosta (13,9
GWh vuonna 2010). Yhtiön liikevaihto kasvoi noin 21 % ja kasvua oli
Luotettava ja tehokas energiansiirto
Vuonna 2011 kaukolämpöverkon alueella oli ennakoimattomia
käyttökeskeytyksiä 9 kpl (12 kpl vuonna 2010).
8
ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytyksiä vuonna 2011 oli noin
43 min / asiakas (vuosina 2006-2009 keskiarvo 61 min) ja odottamattomia
keskeytyksiä oli 18 kpl (vuosina 2006-2009 keskiarvo 40 kpl/ vuosi).
Lisäksi investoitiin kaukolämmön talojohtoihin, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähköasemien koneisiin ja laitteisiin sekä lisättiin kaukoluettaviin energiamittareiden määrää.
Kilpailukykyisten energiapalvelujen myynti
ESEn myymästä energiasta yli 60 % on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla tai osakkuusyhtiöiden kautta vedellä tai tuulella. Tämän ansiosta
yhtiön sähköä ja kaukolämpöä markkinoidaan vihreinä vaihtoehtoina
yhtiön oman Ekoteko-brändin alla.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 90 henkilöä (96 vuonna 2010). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana
keskimäärin 66 henkilöä (61 vuonna 2010). Konserni maksoi palkkoja
ja palkkioita kuluneella tilikaudella 5 734 794,99 euroa (5 373 572,55
euroa vuonna 2010 ). Emoyhtiön palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen
vuonna 2011 olivat 4 162 861,24 euroa (3 812 393,37 euroa vuonna
2010).
Vuoden aikana saatiin 61 uutta kaukolämpöasiakasta. He toivat kaukolämpöverkkoon noin 215 000 rakennuskuutiota uutta kuormaa.
Yhteensä kaukolämpöverkon asiakasmäärä vuoden 2011 lopussa oli
2 155.
Hinnankorotukset
ESE joutui erityisesti polttoaineiden hinnankorotuksista johtuen nostamaan kaukolämmön energiahintaa 8 % vuoden 2011 alusta. Lisäksi
huhtikuun alusta kaukolämmön energiahintaa nostettiin vielä 5 %.
ESE-Verkko nosti sähkön siirtohintaa 15 % helmikuussa 2011.
Rakennejärjestelyt
ESEn sähkönmyyntiliiketoiminta nimettiin energianmyyntiliiketoiminnaksi. Tällä halutaan tuoda esiin sitä, että tämä liiketoiminta myy kaikki
ESEn energiapalvelut.
Yhtiö hankki 78,3 % omistusosuuden Haukivuoren Lämpö Oy:stä
marras-joulukuussa 2011. Yhtiö tuottaa ja myy kaukolämpöä Haukivuoren alueella.
Emoyhtiö osti 1.1.2012 tytäryhtiöltään ESE-Tekniikalta tämän lämpöliiketoiminnan, joka sisältää kahdeksan aluelämpökeskusta. Tällä haluttiin keskittää lämmönmyynti konsernissa emoyhtiöön.
Verohyödyn palautusvaade
ESE on myynyt ns. vihreän sähkön sertifikaatteja vuonna 2002 Hollantiin Reliant Energy Trading and Marketing B.V.:lle. Yhtiön nykyinen
omistaja Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V. on lähettänyt
ESE:lle vaateen näihin kauppoihin liittyneen verohyödyn palauttamisesta. Vaade on 535 077 euroa lisättynä pääomalle kertyneillä
koroilla 57 234 euroa eli yhteensä 592 311 euroa. Vaateen eräpäivä oli
15.8.2010, mutta ESE on katsonut, että palautusvaade on aiheeton.
ESE toimii asiassa yhteistyössä muiden vaateen saaneiden suomalaisyhtiöiden kanssa ja asiassa on käyty kirjeenvaihtoa sekä neuvottelu,
mutta ratkaisuun ei vielä ole päästy. Näyttämättä on, mihin Vattenfallin vaade verohyödyn palauttamisesta perustuu. Mikäli asiassa ei
päästä sopimukseen, tullaan asia ratkaisemaan välimiesoikeudessa.
Investoinnit
Konsernin investoinnit vuonna 2011 olivat 7,8 milj. euroa (7,3 milj.
euroa vuonna 2010). Vuoden aikana rakennettiin uusi toimistokerros
Pursialan voimalaitokseen sekä investointiin erityisesti kaukolämmön
runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen ja sähkön jakeluverkkoon.
Ympäristö
Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Tilikaudella
1.1.–31.12.2011 ei ollut ympäristöinvestointeja, kuten ei edelliselläkään tilikaudellakaan. Kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli 292 000
euroa (226 000 euroa vuonna 2010). Ympäristömenot olivat 0,6 %
liikevaihdosta. Kulujen odotetaan tulevaisuudessa säilyvän samalla
tasolla.
TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
Hinnankorotukset
Vuoden 2012 alussa ESE nosti kaukolämmön energiahintaa 5 %, mikä
vastaa polttoainekustannusten nousua. Kaukolämmön kokonaishinta
nousi tämän korotuksen johdosta noin 3,5 %. ESE-Verkko nosti sähkön
siirtohintaa vuoden 2012 alussa 4 %, jolla kompensoidaan Fingridin
kantaverkkomaksujen nosto.
Kiinteä toimipaikka
Etelä-Savon Energia Oy sai päätöksen kiinteän toimipaikan perustamisesta Tihvinään Venäjälle 31.1.2012. Toimipaikka perustettiin,
jotta emoyhtiö voi mm. omistaa koneita ja laitteita Venäjällä ja saada
näiden hankintaan liittyviä ALV-palautuksia.
Haukivuoren Lämpö Oy
ESEn omistusosuus yhtiössä on noussut noin 93 % tasolle.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
ESEn uusi strategia 2015
ESE:ssä saatiin valmiiksi uusi strategia, jossa on tavoitteena, että ESE
on vuonna 2015 seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin
energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja, haluttu yhteistyökumppani
sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä. Tämän
vision toteuttamiseksi on määritelty tehtäviä, joita tullaan lähivuosina
toteuttamaan.
Strategian vahvistamisen jälkeen sen toteuttamiseksi on tehty muutamia konkreettisia päätöksiä. Yksi päätöksistä on, että vuoden 2012
alusta ESEn myymä sähkö suojataan pörssihankinnan hintaa vastaan
ja voimalaitos suojaa tuottamansa sähkön pörssimyyntiä vastaan.
9
Polttoaineenhankinnan varmistaminen
Tärkeitä tekijöitä budjetoidun tuloksen saavuttamisessa ovat polttoaineiden saatavuuden varmistaminen sekä polttoaineiden hintataso.
Tämän johdosta ESE jatkaa yhteistyötä paikallisten polttoainetoimittajien kanssa sekä polttoaineenhankintaverkoston kehittämistä Venäjällä paikallisen tytäryhtiönsä OOO ESEn kautta.
Kaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen Mikkelissä
Vuonna 2011 Pöyry Consulting Oy teki valtakunnallisen vertailun
kaukolämmön kilpailukyvystä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. ESE osallistui tähän tutkimukseen, josta saatiin tutkittua aineistoa
kauko-lämmön kilpailukyvystä Mikkelissä. Vuoden 2012 alussa lanseerattiin ”Kuuma Totuus” –kampanja, jolla halutaan viestiä sitä, että
kaukolämpö on Mikkelissä sekä edullisin että ympäristöystävällisin
lämmitysmuoto.
Investoinnit vuonna 2012
Vuoden 2012 suurin yksittäinen investointi on Tuukkalaan rakennettavan 10 MW vara- ja huippulämpökeskuksen valmistuminen. Tällä
varmistetaan lämmönjakelua Kyyhkylässä, Silvastissa, Moisiossa ja
Tuukkalassa. Muita suurempia investointeja ovat Pursialan voimalaitoksen polttoainekentän laajennus sekä AMR-mittariasennusten
jatkaminen.
Uudet energianhankinnan osuudet
ESEn strategian mukaan sähkönhankintaa kasvatetaan, joten ESE on
mukana osakkuusyhtiöittensä kautta hankkimassa uusia vesi- ja tuulivoimaosuuksia.
Uudet toimitilat
ESE on aloittanut selvitystyön toimintojensa siirtämiseksi pois Vuorikadulta Pursialaan. Tavoite on, että muutto voi tapahtua vuoden 2014
loppuun mennessä. Tämän johdosta vuoden 2012 aikana nykyiset
Vuorikadun toimitilat myydään Mikkelin kaupungille ja tämän hetkisen tiedon mukaan kaupan johdosta jouduttaneen tekemään noin
1 milj. euron alaskirjaus ESEn taseeseen toimitilojen osalta.
TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA
ESE oli mukana vuonna 2011 Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston hankekehityksessä, teki biopolttoaineen laadunmittauksen sekä jatkoi
Fortum Power Solutions Ekotuunaus-projektia, jossa parannetaan
Pursialan voimalaitoksen energiatehokkuutta sekä käyttötaloutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja vuonna 2011 oli noin 80 200 euroa
(vuonna 2010 oli noin 159 800 euroa).
RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Strategiset riskit
ESEn strategiset riskit liittyvät sähkön ja kaukolämmön myynnin
kannattavuuteen. ESE pystyy tuottamaan kaiken myymänsä sähkön
Pursialan voimalaitoksessa, mutta sähkön tuotannon ja myynnin
kannattavuus riippuu sähkön markkinahintatilanteesta. Vastapaineella
tuotettu sähkö on aina kannattavaa sekä tuottaa että myydä, mutta
lauhdetuotannon kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnasta.
10
Sähkön hintariskeihin varaudutaan riskipolitiikalla, jonka ESEn hallitus
on hyväksynyt. Riskipolitiikka määrittelee varautumisen markkinahinta-, määrä-, vastapuoli-, likviditeetti-, aluehinta-, tarjous- ja luottoriskiin sekä määrittelee rajat, joiden puitteissa riskien tulee pysyä.
Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä
markkinahintaa alhaisemmalla tasolla. Lisäksi pyritään hankkimaan
polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta markkinoilta Venäjältä. Lämpöliiketoiminnan riskinä on ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä johtuva kaukolämmön myynnin pieneneminen.
Operatiiviset riskit
Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus
sekä sähkönjakelun varmistaminen.
Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla sekä omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla. Lisäksi
oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä varmistaa
puupolttoaineiden saatavuutta.
Lämmöntuotannon riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa
on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan kapasiteetti on noin 125 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti on noin 100 MW. Kaukolämpöalueen laajentuessa
ja myyntimäärien kasvaessa myös vara- ja huippulämpökeskusten
kapasiteettia kasvatetaan.
Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt ja sallitun
tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset tulkintoineen.
Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ehkäisemään ennalta sähköverkkoa
parantamalla ja sen toimintakunnosta huolehtimalla mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko on kaapeloinut 45 %
keskijänniteverkostaan ja 75 % pienjänniteverkosta.
Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön
markkinahinnassa. Päästöoikeuksien määrän arvioidaan riittävän Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään nykyisen
päästökauppajakson eli vuoden 2012 loppuun. Mahdollisiin lisätarpeisiin on varauduttu Fine Carbon Fund -sijoituksella. ESEn käyttämän kattilatekniikan maksimiraja puunkäytölle on noin 70 %. Sähkön
hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla.
Rahoitusriskit
Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja
lainoja on noin 90 % koko lainakannasta.
Vahinkoriskit
Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot
ja tapaturmat. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. kiinteistön ja sen irtaimiston vakuutukset.
TUNNUSLUVUT
Liikevaihto
Liikevoitto
Liikevoitto %
OPO %
Omavaraisuusaste
2011
51 475 905
6 956 699
13,5 %
9,6 %
27,1 %
Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen,
johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta
on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu ympäristövakuutuksin sekä mm. valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita,
parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia sekä vaihtamalla
sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen
sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla.
Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain.
TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS
Konserni
Konsernin liikevaihto kasvoi 1,5 milj. euroa vuonna 2011 ollen 51,5
milj. euroa (50,0 milj. euroa vuonna 2010). Liikevoitto oli 7,0 milj.
euroa (9,7 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 13,5 %
(19,5 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,0 milj.
euroa (6,5 milj. euroa) eli tulos heikkeni 38 %.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,3 % (10,3 %). Konsernin omavaraisuusasteen parantaminen on ollut tavoitteena ja se paranikin
edelleen hieman ollen 27,1 % (26,2 %). Oman pääoman tuotto oli
9,6 % (15,4 %). Maksuvalmius quick ratio oli vuodenvaihteessa 1,0
(0,9). Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden hieman edellisvuotta
enemmän eli 0,572 milj. euroa (0,521 milj. euroa).
Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 55,8 milj. euroa
(57,7 milj. euroa). Lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti.
Emoyhtiö
Emoyhtiön liikevaihto kasvoi hieman ollen 40,9 milj. euroa (40,2 milj.
euroa vuonna 2010). Tästä sähkönmyyntiliiketoiminnan liikevaihto oli
14,6 milj. euroa (15,0 milj. euroa), lämpöliiketoiminnan liikevaihto
20,4 milj. euroa (20,8 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan 5,9 milj. euroa
(4,2 milj. euroa). Liikevoitto oli 4,2 milj. euroa (6,7 milj. euroa) eli 10,3 %
(16,8 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,1 milj. euroa
(5,3 milj. euroa). Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle
yhteensä 1,44 milj. euroa (1,39 milj. euroa vuonna 2010).
HALLINTO
Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama
osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia konsernin muodostavat Etelä-Savon
2010
49 987 505
9 749 847
19,5 %
15,4 %
26,2 %
2009
46 424 168
7 854 035
16,9 %
10,4 %
25,5 %
2008
41 867 073 5 165 973
12,3 %
6,0 %
26,9 %
Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3, Haukivuoden Lämpö Oy, OOO ESE, OOO
Russkij Les ja Huippuenergia Oy.
Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa
24.5.2011 sähköasentaja Paavo Barck (puheenjohtaja), asianajaja
Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja, yMBA Markku
Kakriainen, agrologi Mauri Ruuth, yrittäjä/ tj. Jyrki Peltonen, aluepäällikkö Leena Varis ja maanmittausteknikko Jouko Varis. Toimitusjohtaja
toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolooikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin
osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen.
Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet HTM-yhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/ Ulla-Maija Lakonen KHT, JHTT, varalla Matti Kalliolahti
KHT, JHTT ja Sinikka Hiidenmaa KHT, PricewaterhouseCoopers Oy
Mikkeli, varalla Timo Mitikka KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli.
Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen.
HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA
KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SEKÄ
ESITYS MUUN VAPAAN OMAN
PÄÄOMAN JAKAMISESTA
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 2 988 642,99 euroa, josta tilikauden voitto on 2 850 925,64 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,
että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona 2 860 000,00
euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen
mukaan yhtiön maksukykyä.
YHTIÖN OSAKKEET
Yhtiön osakkeiden määrä on 300 kpl. Osakkeet ovat samanlajisia.
Yhtiön osakepääoma
Osakkeen verotusarvo v. 2010
5 045 637,79
45 869,80
Hallitus
11
Energianmyyntiliiketoiminta
Energianmyyntiliiketoiminta vastaa
sähkö- ja lämpöenergian myynnistä
sekä markkinoinnista kuluttaja- ja
yritysasiakkaille. Asiakaspalvelun sekä
sanomaliikenteen hoidon lisäksi
energianmyyntiliiketoiminta vastaa
myös laskutuksesta ja perinnästä.
Asiakastietojärjestelmän kehittäminen
on tärkeimpiä tehtäviämme.
12
Jukka Eestilä,
myyntijohtaja
TILIKAUDELLA
ENERGIANMYYNTI
Vuonna 2011 ESEn kaikesta sähkönmyynnistä
Sähkönmyyntiliiketoiminnan nimi muuttui
27 % meni Mikkelin seudun ulkopuolelle.
Sähkönmyynti kuluttajaryhmille
(Kokonaismyynti 326 GWh)
Energianmyyntiliiketoiminnaksi syksyllä 2011.
Nimenmuutoksella vahvistettiin liiketoimin-
Ekoteko-sähkö
nan tehtäviä vastaamaan konsernin uutta
ESE on määrätietoisesti kehittänyt ekolo-
strategiaa, jossa sähkön lisäksi myydään myös
gisen energian tuotantoa. Yhtiöllä on ollut
muita energiapalveluita. Samalla liiketoimin-
vuosikymmenien ajan tavoitteena hyödyntää
nan uudeksi vetäjäksi nimitettiin DI, KTM
energian lähteenä ekologisesti kestäviä sekä
Teollisuus 16 %
Jukka Eestilä. Vuoden 2011 aikana Energia-
kotimaisia raaka-aineita. Energianlähteistä
Asuminen ja maatalous 50 %
myyntiliiketoiminnan resursseja on lisätty.
puu, turve, vesi ja tuuli sopivat erinomaisesti
Pörssimyynti 9 %
Palvelu ja rakentaminen 25 %
ESEn edelläkävijän imagoon.
Uudistuneessa Energianmyyntiliiketoiminnassa ollaan sähkön lisäksi vahvasti mukana myös
ESEn ympäristöystävällinen sähkö on tuot-
erilaisten lämmitysratkaisujen myynnissä ja
teistettu määräaikaiseksi Ekoteko-sähköksi.
markkinoinnissa. Tärkeän osan Energianmyyn-
Ekoteko-sähkö perustuu vain uusiutuvilla
tiliiketoiminnasta tekee ESEn asiakaspalvelu,
energialähteillä toteutettuun tuotantoon.
jossa hoidetaan asiantuntevasti niin puhelut,
Ekoteko-sähkön käyttäjälle toimitetaan säh-
sähköiset yhteydenotot kuin asiakaskäynnit-
kösopimuksen mukana diplomi osoituksena
kin. Energianmyyntiliiketoimintoihin kuuluvat
ympäristöystävällisen energian käytöstä. ESEn
myös asiakastietojärjestelmien ylläpito ja
ympäristöystävällinen sähkö on tuotettu seu-
kehitys, energialaskutukset, perintä sekä
raavasti: tuulivoima (0,4 %), vesivoima (14,0 %)
sanomaliikenne.
ja puupohjaisin polttoaineet (85,6 %). ESEn
käyttämä puupolttoaine on monipuolisesti
Sähkönmyynti ESEn alueelle (mukaan luettui-
hankittua metsähaketta sekä eri paikoista
na ulkovalaistus ja häviöenergian myynti) oli
toimitettuja teollisuuden sivutuotteita.
noin 210 GWh. Vähennystä edellisvuodesta oli
Sähkön hankinta
(Kokonaishankinta 326 GWh)
Ostot sähköporssistä ja
ulkopuolisilta toimittajilta
17,7 GWh
Ostot Pursialan
voimalaitokselta 267,5 GWh
Ostot osakkuusvoimalaitoksilta 40,8 GWh
Sähkön toimitus
(Kokonaishankinta 326 GWh)
27 GWh. Merkittävimmät syyt sähkönmyynnin vähenemiseen olivat lämmin loppuvuo-
SÄHKÖNHANKINTA
si sekä sähkömarkkinoiden kilpailu. ESE:n
Sähkön kokonaishankinta oli 326 GWh.
sähkönmyynti Mikkelin seudun ulkopuolelle
Sähkönhankinnan osakkuusyhtiöiden kautta
ja pörssiin oli yhteensä 116 GWh, joka oli 30
hankittiin 41 GWh. Sähköpörsseistä ja muilta
GWh edellisvuotta suurempi. Kokonaissäh-
ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 18 GWh.
könmyynti 326 GWh oli 1 % enemmän kuin
Suurin sähkön toimittaja oli oma Pursialan
vuonna 2010.
vastapainevoimalaitos, joka tuotti 267 GWh.
Pörssimyynti 29 GWh
Kokonaishankinta ESEn
alueen vähittäismyyntiin
210 GWh
Kokonaishankinta ESEn
alueen ulkopuoliseen
sähkönmyyntiin 87 GWh
13
Lämpöliiketoiminta myy kaukolämpöä Mikkelin kaupungin alueella
ja Haukivuorella. Lämpöliiketoiminta vastaa kaukolämpöverkkojen
ja varalämpökeskusten kunnossapidosta sekä käytettävyydestä. Se
myös tuottaa Haukivuoren kaukolämpöasiakkaille lämpöä hakkeella.
Kaukolämpöasiakkaita on 2 155, ja kohteiden rakennustilavuus on yli
10 milj. rak m3.
14
Arto Salmela,
liiketoimintajohtaja
TILIKAUDELLA
Lämmönmyynti ja markkinointi
Vuonna 2008 käynnistettyä kaukolämmön markkinointia jatkettiin
Lämmön hankinta
(Kokonaishankinta 412,7 GWh))
vuoden 2011 aikana hieman toteutustapaa muuttaen. Markkinoinnin
ansiosta varsin monet vanhat kiinteistöt liittyivät kaukolämpöön.
Kaukolämmitykseen liittyi vuoden aikana 61 kiinteistöä. Näistä uusia
rakennuksia oli 28 ja vanhaa rakennuskantaa 33 kiinteistöä. Kaukoläm-
Lämpökeskukset 5,6 GWh
Osto voimalaitokselta 407,1 GWh
pöasiakkaita oli vuoden lopussa yhteensä 2155, ja lämpöasiakkaiden
lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi 214 691 rakennuskuutiolla.
Kokonaisuudessaan lämmitettävä rakennustilavuus oli vuoden
vaihteessa 9,96 milj. rakennuskuutiota.
ESE osti Haukivuoren Lämpö Oy:n osakkeista vuoden loppuun mennessä 78 %. Haukivuorella on 34 kaukolämpöasiakasta, joille lämpöä
myytiin 6,3 GWh.
Lämmön toimitus
(Kokonaistoimitus 368,9 GWh)
Lämmönhankinta
Lämmöntarveluku Mikkelissä oli 4253, mikä aiheutti lämmönmyynnin
romahduksen edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmönmyynti oli
Häviöt 43,8 GWh
368,96 GWh, joten vähennystä edellisestä vuodesta tuli 62,8 GWh.
Muut asiakkaat 67,5 GWh
Toimistorakennukset 85,3 GWh
Lämpöä hankittiin yhteensä 412,6 GWh, josta voimalaitoksen
tuotannoksi kertyi 407,1 GWh, ja erillisten lämpökeskusten
tuotannoksi 5,6 GWh.
Teollisuus 38,7 GWh
Asuintalot 177,4 GWh
Investoinnit
Kaukolämpöinvestointeihin käytettiin noin 1,5 milj. euroa. Suurimpina
investointikohteina olivat Saattotien rakentaminen Lehmuskylässä ja
Arinakadun rakentaminen Oravinmäellä.
Kaukolämpöverkkoa saneerattiin noin 70 000 eurolla ja liittymismaksutuloja kertyi noin 830 000 euroa.
15
Voimaliiketoiminta
Voimaliiketoiminta vastaa ESEn sähkön ja kaukolämmön
tuotannosta Pursialan voimalaitoksissa, jotka tuottavat
yhteistuotannossa sähköä ja lämpöä. Uudempi voimalaitos
voi tuottaa lisäksi myös lauhdesähköä. Polttoaineina kattiloissa
voi käyttää 70 % puuta ja 30 % turvetta. Voimalaitoksen lämpöteho on 125 MW ja sähköteho 62 MW. Laitokset on rakennettu
vuosina 1990 ja 2005. Voimaliiketoiminnalla on myös teollisuuden
kanssa yhteistyösopimuksia, joilla myydään höyryä ja lämpöä
teollisuusprosessien käyttöön.
16
Timo Leppänen,
voimalaitosjohtaja
TILIKAUDELLA
Sähkön ja lämmön tuotanto
henkilöä, joiden vastuulla on laatu- ja mää-
Voimalaitoksen sähkön tuotanto vuonna
rätavoitteita. Puupolttoaineiden hankintaa
2011 oli 269,7 GWh. Kaukolämpöä tuotettiin
Venäjältä on jatkettu. Haketta on saatu omista
voimalaitoksilla ja turvelämpökeskuksella
metsähakkuista ja sahoilta on saatu rimaha-
411,2 GWh. Sähkön markkinahinta oli vuoden
ketta. Hake kuljetetaan autoilla ja junilla.
alkupuolella melko korkea ja tämän seurauk-
Sähkön- ja lämmöntuotanto
(Kokonaistuotanto 780,5 GWh)
Lämmön omakäyttö 7,6 GWh
Teollisuuslämpö 62,8 GWh
Sähkön omakäyttö 33,2 GWh
sena sähköä myytiin sisäisen myynnin lisäksi
Yhteistyötä Mikkelin ympäristön mekaanisen
myös pörssiin. Vuoden loppupuolella sähkön
puunjalostusteollisuuden kanssa on jatkettu
Sähkön tuotanto 269,7 GWh
markkinahinta oli niin alhainen, että tuotettiin
hankkimalla sivutuotteita polttoon. Puun
Kaukolämmöntuotanto 407,1 GWh
pelkästään vastapainelämpöä vastaava sähkö.
osuus polttoaineista oli 65,2 % ja turpeen
34,4 %. Öljyn osuus polttoaineista oli vain
Vuosi oli ulkolämpötilaltaan erittäin poik-
0,4 %. Puupolttoaine on metsäteollisuuden
keava. Alkuvuosi oli kylmä ja loppuvuosi
sivutuotteita, metsähaketta ja kierrätyspuuta.
poikkeuksellisen lämmin. Tämän seurauksena
kaukolämmön ja vastapainesähkön tuotanto
Teollisuuslämmön ja -höyryn myynti
oli budjetoitua pienempi.
Teollisuuslämpöä ja -höyryä toimitettiin kuudelle Mikkelin ja sen ympäristön teollisuuslai-
Lisäksi tuotettiin 62,6 GWh teollisuuslämpöä
tokselle. Kattilalaitosten käyttöä valvotaan ja
ja höyryä. Voimalaitosten käytettävyys oli 98,3 %,
ohjataan Pursialan voimalaitoksen valvo-
jota voidaan pitää hyvänä lukuna verrattuna
mosta. Päivittäinen huolto ja kunnossapito
muihin vastaaviin voimalaitoksiin. Merkittä-
tehdään voimaliiketoiminnan huoltomiesten
vimmät investoinnit olivat Pursiala 1:n pää-
toimesta.
Puupolttoaineiden jakauma
(Yhteensä 804,4 GWh)
Teollisuuden sivutuotteet 276 GWh
Kierrätyspuu 7,9 GWh
Metsähake 520,5 GWh
automaatiojärjestelmän uusinta ja kattiloiden
polttoaineen syöttöjen parannukset.
Hiilidioksidipäästöt
Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet riittivät
Polttoaineiden hankinta
kattamaan sähkö- ja kaukolämpötuotannon
Polttoaineiden hankinta oli suunnitellun mu-
aiheuttamat päästöt.
Polttoaineiden käyttö
(Voimaliiketoiminta, kaikki 1178,9 GWh)
kaista. Turvetta saatiin tuotettua Etelä-Savon
alueella lähes normaali määrä. Lisäksi tehtiin
Valmistelussa on uusi laki tulevalle päästö-
turpeentoimituksista turvavarastosopimus,
kauppajaksolle vuosille 2013–2020. Jatkossa
jolla varmistetaan turpeen toimitus huonona
ilmaisia päästöoikeuksia saadaan vain osittain
turvetuotantovuonna.
kaukolämmön tuotantoon. Muut tarvittavat päästöoikeudet joudutaan hankkimaan
Metsähakkeen hankintaa on tehostettu.
markkinoilta.
Kivihiili 0,0 GWh
Öljy 12,4 GWh
Puupolttoaineet 804,4 GWh
Turve 362,1 GWh
Tällä hetkellä hankinnassa työskentelee kaksi
17
ESE-Verkko Oy
ESE-Verkko Oy vastaa sähkönsiirrosta omalla
verkkoalueellaan. Yhtiöllä on sähköverkkoa noin
1 000 km ja käyttöpaikkoja noin 23 500.
Keskijänniteverkosta on kaapeloitu noin 45 %
ja pienjänniteverkosta 75 %.
Sähkönsiirto
jakelualueella
(355 GWh)
18
Siirretty sähkömäärä
jakelualueella
(Kokonaissiirto 348 GWh)
Sähkönsiirto Pursialan
voimalaitokselta 72%
20 kV ja 110 kV asiakkaille 97 GWh
Sähkönsiirto kantaverkosta 28%
0,4 kV asiakkalille 240 GWh
Häviöt 11 GWh
Risto Kosunen,
toimitusjohtaja
TILIKAUDELLA
Yhtiön toiminnasta
ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty n. 23 500 käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on 1000 km. Siihen
kuuluu seitsemän 110 kV sähkö- ja kytkinasemaa sekä kolme 20 kV
kytkinasemaa. Sähkön siirtomäärä oli 348 GWh (355 GWh vuonna
2010). Alkuvuonna sähkönkulutus oli yhtä suurta kuin vuonna 2010,
mutta marraskuussa ja joulukuussa kulutus väheni lähes 10 GWh.
Verkonrakennus, perusparannus ja kunnossapito
Vuoden aikana otettiin käyttöön kymmenen puistomuuntamoa, yksi
kiinteistömuuntamo ja yksi pylväsmuuntamo. Suurimmat työkohteet olivat Rantakylässä koulun ja Ylännetien alueilla sekä Lähemäellä
Alakadun-Kisatien alueella.
Muuntamoiden uusinnan lisäksi laajoissa kohteissa ilmajohtoverkko
muutettiin kaapeliverkoksi, johon saimme noin 1 000 asiakasta lisää.
Keskusta-alueen muuntamoiden ja uusien 20 kV yhteyksien viimeistelytyöt valmistuivat ennen Torin avajaisia ja useita vuosia kestänyt
työvaihe saatiin päätökseen
Syksyn aikana tehtiin koko 400 V ilmajohtoverkon kunto- ja lahotarkastus. Myös suurin osa taajamien ulkopuolisesta verkosta myös raivattiin. 110 kV johtojen tarkastusten lisäksi osuus Pursialasta Sairilaan
raivattiin helikopterista käsin tehdyllä latvasahauksella.
Vuoden aikana 20 kV verkolla oli 18 vikakeskeytystä ja 35 erillistä
jälleenkytkentää. Keskimääräinen sähkötön aika asiakkailla oli 43 minuuttia. Häiriöistä kolmasosa ilmeni tammikuun lumikuormien aikana.
Suurimman osan kesän häiriöistä aiheuttivat eläimet ja ukkonen.
Joulukuun myrskyt aiheuttivat seitsemän häiriötä.
TILIKAUDEN JÄLKEEN
ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
ESE-Verkon toiminta jatkuu perusteiltaan ennallaan omaa verkkoaluetta kehittäen. Verkonrakentamisessa keskitytään jakelumuuntamoiden uusintaan ja ilmajohtoverkkojen kaapelointiin. Pienjänniteverkon
kuntotarkastuksen perusteella tullaan nopeuttamaan vanhimpien
muuntopiirien saneerauksia.
Joulukuun myrskyjen valtakunnantason jälkiselvittelyn tuloksena
voi tulla vaatimuksia, jotka meilläkin lisäävät investointeja. Kahden
seuraavan vuoden aikana käytetään investointeihin yli kaksi miljoonaa euroa, jolla mittarit vaihdetaan kaukoluettaviksi. Vuosina 2012 ja
2013 asennetaan 7 000 omakotitalojen ja muiden yksittäiskohteiden
kaukoluettavaa mittaria.
Energiamarkkinavirasto valvoo sähköverkkotoimintaa. Uusi valvontajakso alkoi 2012. Edellisen valvontajakson toteutunut sallitun tuoton
taso julkistetaan loppuvuodesta 2012 ja silloin voidaan tarkentaa
valvontajakson 2012–2015 toimintaedellytyksiä.
HALLINTO
ESE-Verkon yhtiökokous valitsi 31.5.2011 hallitukseen jatkamaan
sähköasentaja Paavo Barckin (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhosen, toimitusjohtaja, yMBA Markku Kakriaisen ja toimitusjohtaja Erkki
Karppasen.
Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab /
Ulla-Maija Lakonen KTM, JHTT.
Risto Kosunen nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi 18.1.2011.
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 12 henkilöä
(13 vuonna 2010).
TALOUS
ESE-Verkon liikevaihto vuonna 2011 oli 8,1 milj. euroa (8,1 milj. euroa
vuonna 2010). Liikevaihto pysyi ennallaan hinnankorotuksesta huolimatta,
koska siirtomäärä oli edellisvuotta pienempi.
Hinnankorotus
Kantaverkkosopimus Fingrid Oyj kanssa päättyi vuoden lopussa.
Uudelle sopimuskaudelle tulee merkittävä kantaverkkomaksujen
korotus, jonka kattaminen edellyttää 4 % korotusta siirtomaksuihin.
Tämä hinnankorotus tuli voimaan vuoden 2012 alussa.
Yhtiö teki investointeja noin 1,7 milj. eurolla ja ne rahoitettiin tulorahoituksella sekä lainalla konsernikassasta. Liittymismaksuja kertyi 257 824 euroa
(78 160 euroa) Yhtiön omavaraisuusaste oli 44,9 % (38,2 %).
19
ESE-Tekniikka Oy
ESE-Tekniikka Oy:llä on sähköasennusliiketoimintaa,
ulkovalojen huoltotoimintaa sekä lämmönmyyntiä
aluelämpökeskuksista. Jatkossa yhtiö keskittyy
sähköasennus- ja huoltoliiketoimintoihin.
20
Erkki Karppanen,
toimitusjohtaja
TILIKAUDELLA
Tilikauden aikana liiketoiminnot
tuvalaistuksessa korvattiin vanhat
Ennakkohuollon ja hyvälaatuisen
pieniä muutoksia. Vuoden ensim-
säilyivät muuttumattomina. Asen-
elohopeavalaisimet suurpainenat-
polttoaineen ansiosta lämpölaitok-
mäiset kuukaudet ovat perinteisesti
nustoiminnassa merkittävimpänä
riumvalaisimilla, jotka säästävät
set toimivat hyvin ja hälytyskäynte-
vuoden hiljaisinta aikaa, jolloin
työkohteena on ollut Mikkelin
energiankulutuksessa 50 000 €.
jä oli vähän.
viimeistellään kesken olevia töitä.
hallitustorin toriparkkityömaa. Sen
Henkilöstön koulutukset järjeste-
merkkipaaluna voidaan pitää tori-
Mikkelin kaupungin liikuntatoimi
alueen sähköistyksen valmistumis-
oli myös merkittävä työllistäjä. Sen
ta katuvalaistuksen ja torikannen
toimeksiantoina huollettiin ja uusit-
sähkönjakelun osalta. Torialueen
tiin kenttien ja kuntoratojen valais-
tietoliikennekaapeloinneissa tehtiin
tusta mm. Lähemäen koulun ken-
yhteistyöstä MPY:n kanssa.
tällä, Rantakylän lenkkipolulla sekä
lumenvarastointialueella Ratatiellä.
Muita keskeisiä kohteita olivat
Mikkelin kaupungin kiinteistöistä
Keskussairaalan M-osan muuntajan
Tekniikkaa työllistivät Kalevankan-
vaihtourakka sekä mittava keski-
kaan uuden koulurakennuksen
Tilikauden päättymisen jälkeen Tek-
doista. ESE-konsernin uudistuva
ja pienjänniteverkon saneeraus
kentän valaistus, Ihastjärven koulun
niikan lämpöliiketoiminta siirrettiin
strategia asettaa suuntaviivoja
Lähemäen alueella Alakatu-Kisatie-
ja kuntopolun aluevalaistus sekä lu-
ESEn lämpöliiketoiminnan yhtey-
myös ESE-Tekniikka Oy:n toimin-
Sorsankuja-Lokinkuja-Paukkulan-
kuisat huoltokohteet.
teen ja organisaatioon tehtiin
nalle.
tie-Aaponkatu. Samalla korjattiin
Alakatua sekä uusittiin katuvalais-
Tekniikan asentajat asensivat
tus Lokinkujalla. ESE-Verkolle tehtiin
liittymiskaapeleita monilla työ-
muutamia pienjännitekeskusten
mailla, kuten Tume-keskuksessa
vaihtoja eri puolilla kaupunkia esim.
Jääkärinkadulla ja Graanin uusissa
Prikaatinkadulla ja Raviradantiellä.
kerrostaloissa. Voimatelille annet-
Vikatoimeksiantoja ja tarkastus-
tiin virka-apua henkilönostimen
käyntejä oli paljon.
osalta Uutelassa JSE:n työmaalla ja
ESE-TEkniikan
käytetyt polttoaineet
(11,6 GWh )
Liikevaihdon
jakauma
(2457,9 tuhatta euroa)
muutamissa valaistuskohteissa.
Katuvalaistuskohteita toteutet-
Töitä tehtiin myös Mikkelin ulko-
tiin Mikkelin kaupungille mm. Maa-
puolella kuten Ristiinassa, jossa
miehentien alueella, Otavan
käynnistettiin Linnaniementien
Hirvensalmentiellä ja Puutarha-
valaistusurakka. Haukivuorella uu-
tiellä sekä Rantakylän Lenkkitiellä.
sittiin JSE:lle PJ-verkkoa.
tään pääsääntöisesti vuoden alussa.
OLENNAISET
TAPAHTUMAT
TILIKAUDEN
PÄÄTTYMISEN
JÄLKEEN
Arvio tulevasta kehityksestä
Alkaneella tilikaudella yrityksen
toiminta fokusoituu entistä selkeämmin asennus- ja huoltopalvelutoimintaan. Uutta liiketoimintaa
haetaan asennus-, huoltotoiminnan lisäksi uusista lämmitysmuo-
Etelä-Savon Energian kohteista
merkittävimpiä olivat Ristimäen-
ESE-Tekniikan lämmön myynti oli
katu ja Savilahdenkatu Stellan
11,6 GWh. Edellisvuoteen verrat-
edustalla. Katuvalaistusverkon kar-
tuna myynti pieneni 2,3 GWh:lla
toitustyö käynnistyi keväällä, ja uusi
lämpimämmän vuoden johdosta
karttajärjestelmä saatiin käyttöön
(2010 13,9 GWh). Tästä huolimatta
talven kynnyksellä. Kaupungin ka-
toiminta oli varsin tuloksekasta.
Puupelletti 9 %
Kevytöljy 9 %
Lämpö ja
höyry 34%
Raskasöljy 30 %
Hake 52 %
Huoltopalvelut 13%
Asennustoiminta 53%
21
Venäjän liiketoiminnot
ESEn Venäjän liiketoiminnoilla varaudutaan kiristyvään
kilpailuun puupolttoaineiden saatavuudessa. ESE:llä on
Venäjällä 2 tytäryhtiötä ja sivutoimipiste.
OOO RUSSKIJ LES
OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n ko-
Vuoden 2010 kesä-heinäkuun taitteen kesä-
Russkij Les myy hakkaamansa ainespuun paikal-
konaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyh-
myrskyt aiheuttivat tuhoa laajasti myös Venäjän
lisille sahoille ja kuitupuun ostajille. Energiapuu
tiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiön
metsissä. Russkij Lesin vuokra-alueella tuulen-
jalostetaan hakkeeksi, pääsääntöisesti omaan
metsänvuokra-alueet, terminaali ja toimistot
kaatoja syntyi noin 86 000 m3. Leningradin ob-
käyttöön. Tuulenkaatoalueen puunkorjuumää-
sijaitsevat Leningradin alueella Tihvinän kaupun-
lastin alueella metsälaki velvoittaa korjaamaan
rästä johtuen yhtiön energiapuuvarasto oli
gissa. Tihvinä sijaitsee Pietarin metropolikaupun-
tuulenkaadot pois metsäpalojen ja hyönteistu-
vuoden lopussa noin 41 000 m3.
gista noin 200 km itään. Yhtiö työllistää noin 20
hojen estämiseksi. Tämän vuoksi vuoden 2011
henkilöä kokoaikaisesti ja urakoitsijoiden kautta
hakkuumäärät nousivat 112 000 m3:iin. Tästä
Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2011 jäi tuu-
sesongista riippuen lähes saman verran lisää.
määrästä tuulenkaatohakkuita oli 60 000 m ja
lenkaatojen suuresta määrästä johtuen tappiol-
pystymetsän metsäsuunnitelman mukaisia hak-
liseksi. Tuulenkaatojen korjuu on kallista ja niistä
kuita 52 000 m3.
saadaan vähemmän arvokasta ainespuuta myyn-
Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin 75 000
3
hehtaaria. Tällä alueella vuotuinen hakkuuoikeus
tiin. Ainespuun hinnat Venäjällä ovat säilyneet en-
on 78 700 m vuodessa. Hakkuuoikeudesta
Puunkorjuu ja kuljetus hoidetaan sekä omalla
nallaan, vaikka korjuun ja kuljetuksen kustannukset
62 500 m3 on avohakkuuta ja 16 200 m3 harven-
että urakoitsijoiden kalustolla. Vuoden 2011
ovat nousseet. Yhtiöllä edellytyksiä kannattavaan
nushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisäl-
aikana vuokra-alueella toimittiin pääasiassa
toimintaan tuulenkaatojen korjuun loputtua ja
tyy metsänhoito- ja palontorjuntavelvoitteita.
kolmen hakkuukone-ajokone -ketjun voimin.
Venäjän liityttyä WTO-kauppajärjestöön.
OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan
Lesin metsätavaraa ja noin 25 000 i-m3 sivutuo-
aumattu varasto palvelee hyvin keskitalven pus-
omistama rahoitus- ja logistiikkayhtiö, jonka
te-eriä. Oma junanvaunuhankinta on viivästynyt
kurina voimalaitoksen näkökulmasta. Energia-
yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää
vaunumallin hyväksyntäprosessin hitauden
hakkeen laatu on hyvä, sillä se on tehty paksusta
junanvaunulogistiikan vientiin Suomen puolelle.
takia. Junanvaunukuljetus saatiin kuitenkin
runkopuusta, lähinnä haavasta ja pystykuivasta
Lisäksi yhtiö rakentaa yhteistyöverkostoa ja
käyntiin loppuvuodesta vuokravaunuilla. Tavoite
kuusesta.
kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön ja
tuontivolyymille yhteensä on noin 250 000 i-m3
urakoitsijoiden kanssa. Logistiikkamallissa on
vuodessa. Hankittavan energiapuun yhteismää-
Polttoaineen hankintaverkoston kehittämisen
pyritty säilyttämään vaihtoehtoiset kuljetustavat.
rää säännellään markkinatilanteen mukaan.
osalta on tehty tunnusteluja eri toimijoiden
Myös varastoinnissa on etsitty vaihtoehtoisia
Toteutunutta energiahakkeen yhteismäärää
kanssa. Jatkossa päästäneen partneriverkostoon,
toteuttamismalleja.
ohjataan tilanteen mukaan emoyhtiön omaan
jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta
käyttöön tai ulkopuolelle myyntiin Suomessa ja
eri lähteestä yhteensä merkittävä volyymi.
3
OOO ESE
Energiahakkeen tuontimäärä vuodelta 2011
Venäjällä.
Suomeen oli yhteensä noin 39 000 irtokuutio-
Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2011 jäi
metriä. Tästä määrästä pääosa on tuotu urakoit-
Energiahake puretaan Imatralla terminaaliin.
tappiolliseksi, johtuen toiminnan käynnistämi-
sijan organisoimana kuorma-autokuljetuksilla
Hakkeen kuljetus Mikkeliin tapahtuu menopa-
sen yleisistä kuluista.
Suomeen. Määrästä on noin 14 000 i-m Russkij
luu-kuljetuksin kuorma-autoilla. Rajanpinnan
3
22
Strategiatyö
ESEn uusi strategia työstettiin monivaiheisena prosessina kevään
2011 aikana. Työhön osallistuivat niin hallitus, johtoryhmä kuin koko
henkilöstökin. Strategiatyön tuloksina syntyivät uusi visio, strategia
mittareineen, arvot ja palvelulupaukset.
Palvelulupauksemme
Arvomme
Henkilöstön
arvostus
Ympäristöystävällisyys
Paikallisuus
Kilpailukyky
Kunnioitamme
asiakasta ja
toisiamme
Yhteydenottoon vastataan
viimeistään kahden
vuorokauden
kuluessa talon
sisällä ja ulospäin
Yksi
yhteydenotto riittää
Pidämme
lupauksemme
Asiakastyytyväisyys
Visio 2015
ESE on seudun
ympäristöystävällisin
ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen
turvaaja sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen
edelläkävijä ja haluttu
yhteistyökumppani.
ESEn tehtävät
Ympäristöystävällisen
energian
hankinta ja
tuotanto
Kilpailukykyisten
energiapalvelujen
myynti
Luotettava
ja tehokas
energian
siirto
23
1.1.–31.12.2011
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
konserni
konserni
emoyhtiö
emoyhtiö
2011
2010
2011
2010
51 475 904,78
49 987 505,27
40 896 243,42
40 176 346,49
577 459,75
546 591,29
124 484,17
135 546,81
1 334 445,36
1 074 847,88
1 976 844,17
1 734 231,58
23 764 723,54
23 086 272,14
21 779 999,46
21 487 521,29
592 395,88
-1 719 102,49
852 370,23
-1 585 345,80
3 585 206,44
2 556 612,76
2 015 580,27
2 080 251,55
4 604 429,91
4 361 953,54
3 333 412,66
3 084 374,01
Eläkekulut
858 975,25
818 868,71
629 697,51
591 240,19
Muut henkilösivukulut
271 389,83
192 750,27
199 751,07
136 779,17
Suunnitelman mukaiset poistot
8 622 181,41
8 577 447,73
6 551 891,38
6 633 851,88
Liiketoiminnan muut kulut
4 131 808,54
3 984 294,53
3 424 803,56
2 883 230,16
46 431 110,80
41 859 097,19
38 787 506,14
35 311 902,45
6 956 699,09
9 749 847,25
4 210 065,62
6 734 222,43
Liiketoiminnan muut tuotot
Kulut:
Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut:
Muut rahoitustuotot
90 859,65
85 697,45
158 999,54
114 610,46
3 077 896,72
3 320 170,60
2 675 198,04
2 890 884,71
-2 987 037,07
-3 234 473,15
-2 516 198,50
-2 776 274,25
3 969 662,02
6 515 374,10
1 693 867,12
3 957 948,18
Satunnaiset tuotot
0,00
0,00
1 442 000,00
1 390 000,00
Satunnaiset kulut
0,00
0,00
0,00
0,00
3 969 662,02
6 515 374,10
3 135 867,12
5 347 948,18
0,00
0,00
721 744,00
-1 479 163,91
-1 033 835,73
-1 089 258,83
-1 006 685,48
-1 008 341,07
116 613,89
-668 686,96
0,00
0,00
4 757 428,31
2 850 925,64
2 860 443,20
Muut rahoituskulut
Voitto ennen satunnaisia eriä
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Poistoeron muutos
Välittömät verot
Laskennallisen verovelan osuus
Tilikauden voitto
24
3 052 440,18
1.1.–31.12.2011
TASE - VASTAAVAA
konserni
2011
konserni
2010
emoyhtiö
2011
emoyhtiö
2010
502 579,21
305 287,99
637 455,65
343 449,00
408 481,91
555 101,52
530 737,94
29 684 722,39
60 952 068,99
830 891,06
1 424 818,69
93 423 239,07
523 197,94
43 812 542,42
48 239 747,95
898 972,82
1 630 979,37
95 105 440,50
264 382,47
28 799 990,78
37 406 412,09
818 329,99
1 046 195,39
68 335 310,72
256 842,47
29 117 263,28
39 494 167,37
885 945,07
270 198,81
70 024 417,00
0,00
123 765,37
2 846 901,69
324 618,83
3 295 285,89
0,00
123 765,37
1 789 230,35
330 720,36
2 243 716,08
2 308 170,99
123 765,37
2 407 293,69
795 958,83
5 635 188,88
1 868 562,99
123 765,37
1 789 230,35
802 060,36
4 583 619,07
97 526 392,16
98 330 061,23
74 378 981,51
75 163 137,59
5 887 110,18
6 393 208,82
5 188 930,96
6 041 301,19
251 647,79
0,00
251 647,79
93 743,21
0,00
93 743,21
75 296,12
0,00
75 296,12
79 725,30
0,00
79 725,30
10 582 259,59
0,00
2 132 947,68
1 775 736,37
715 569,27
15 206 512,91
13 237 613,49
0,00
2 266 462,84
485 771,59
719 853,32
16 709 701,24
10 125 105,22
3 715 041,31
2 048 445,76
1 770 405,93
604 868,77
18 263 866,99
12 489 972,47
4 388 019,07
2 057 278,69
484 538,31
125 035,22
19 544 843,76
21 345 270,88
23 196 653,27
23 528 094,07
25 665 870,25
118 871 663,04
121 526 714,50
97 907 075,58
100 829 007,84
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Konserniliikearvo
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Keskeneräiset työt
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Pääomalainas./pitkäaik.sij.
Sijoitukset yhteensä
Pysyvät vastaavat yhteensä
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikaiset
Muut saamiset
Konserniyhtiöiltä
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
Vastaavaa yhteensä
25
1.1.–31.12.2011
TASE - VASTATTAVAA
konserni
2011
konserni
2010
emoyhtiö
2011
emoyhtiö
2010
5 045 637,79
8 577 584,25
15 338 602,08
3 052 440,18
32 014 264,30
5 045 637,79
8 577 584,25
13 442 093,92
4 757 428,31
31 822 744,27
5 045 637,79
8 577 584,25
137 717,35
2 850 925,64
16 611 865,03
5 045 637,79
8 577 584,25
137 274,15
2 860 443,20
16 620 939,39
11 485 190,77
12 206 934,77
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Vararahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
Oma pääoma yhteensä
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Laskennallinen verovelka
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
Vastattavaa yhteensä
26
9 840 850,64
41 378 389,54
14 390 351,20
5 150 062,83
70 759 654,21
8 751 049,48
43 390 769,86
14 329 776,95
5 266 676,27
71 738 272,56
7 805 812,98
35 286 263,14
14 295 973,75
0,00
57 388 049,87
6 973 835,82
36 093 457,36
14 295 973,75
0,00
57 363 266,93
6 706 403,60
3 369 304,58
0,00
4 722 003,87
1 300 032,48
16 097 744,53
6 522 058,86
4 376 737,78
0,00
5 583 352,73
1 483 548,30
17 965 697,67
5 496 849,42
2 715 871,91
211 026,62
3 109 599,47
888 622,49
12 421 969,91
5 312 504,68
3 457 292,47
179 743,59
4 626 590,80
1 061 735,21
14 637 866,75
118 871 663,04
121 526 714,50
97 907 075,58
100 829 007,84
1.1.–31.12.2011
RAHOITUSLASKELMA
konserni
konserni
emoyhtiö
emoyhtiö
1.1.-31.12.2011
1.1.-31.12.2010
1.1.-31.12.2011
1.1. - 31.12.2010
Liikevoitto
6 956 699,09
9 749 847,25
4 210 065,62
6 734 222,43
Oikaisut liikevoittoon
8 622 181,41
8 577 447,73
6 551 891,38
6 633 851,88
16 727,69
-2 575 832,56
212 938,97
-3 160 856,07
-3 077 896,72
-3 320 170,60
-2 675 198,04
-2 890 884,71
0,00
0,00
8 299 697,93
0,00
Liiketoiminnan rahavirta
Käyttöpääoman muutos
Maksetut korot ja maksut
Saadut osingot
Saadut korot
90 859,65
85 697,45
1 442 000,00
114 610,46
Maksetut verot
-1 033 835,73
-1 138 659,03
158 999,54
-1 057 741,27
Liiketoiminnan rahavirta (A)
11 574 735,39
11 378 330,24
-1 006 685,48
6 373 202,72
8 894 011,99
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-6 766 942,53
-7 508 629,25
-4 715 353,81
-3 728 538,44
Investoinnit muihin sijoituksiin
-1 051 569,81
-158 986,19
-1 052 381,47
-769 144,19
Liittymismaksut
1 089 801,16
910 455,66
831 977,16
832 295,66
Investointien rahavirta (B)
-6 728 711,18
-6 757 159,78
-4 935 758,12
-3 665 386,97
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaiset saamiset, lisäys(-), vähennys(+)
-157 904,58
-9 588,73
4 429,18
4 429,18
Pitkäaikaisten lainojen nostot
4 500 000,00
5 000 000,00
4 500 000,00
5 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-6 332 403,68
-6 124 361,97
-5 122 849,50
-4 791 037,37
Maksetut osingot
-2 860 000,00
-2 860 000,00
-2 860 000,00
-2 860 000,00
Rahoituksen rahavirta (C)
-4 850 308,26
-3 993 950,70
-3 478 420,32
-2 646 608,19
-4 284,05
627 219,76
479 833,55
61 207,56
Rahavarojen muutos (A+B+C)
Rahavarat 1.1.
719 853,32
92 633,56
125 035,22
63 827,66
Rahavarat 31.12.
715 569,27
719 853,32
604 868,77
125 035,22
1 498 904,28
-2 365 868,48
1 760 810,32
-2 572 138,42
506 098,64
-1 417 962,46
852 370,23
-1 585 345,80
-1 988 275,23
1 207 998,38
-2 400 241,58
996 628,15
16 727,69
-2 575 832,56
212 938,97
-3 160 856,07
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys(-), vähennys(+)
Vaihto-omaisuuden lisäys(-), vähennys(+)
Lyhytaikaisten velkojen lisäys(+), vähennys(-)
27
LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEEN 31.12.2011
1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1.1 Arvostusperiaatteet
1.1.1 Pysyvien vastaavien arvostaminen
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet:
• Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on
käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
• Poistoaikoja ja poistosuunnitelmaa on tarkastettu vastaamaan hyödykkeiden taloudellista pitoaikaa.
• Vuosipoistoja on muutettu verrattuna edelliseen tilikauteen.
Poistomenetelmä on tasapoisto. Poistoajat, jotka perustuvat
arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin ovat seuraavat:
Omaisuusryhmä
Poistoaika (vuosia)
5
15 – 40
Tuotannolliset koneet ja laitteet
5 – 30
Muut koneet, laitteet ja kalusto
3–6
1.1.2 Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä
alhaisempaan hankinta-arvoon.
1.1.3 Rahoitusvälineiden arvostaminen
Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon.
Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi ja korkokatoilla on suojattu laina korkojen
nousulta. Velat on arvostettu nimellisarvoon. Koronvaihtosopimuksia
ei ole kirjattu taseeseen, mutta niistä aiheutuneet kulut ovat tuloslaskelman korkokuluissa.
1.1.4 Johdannaissopimusten arvostaminen
Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutoksia ei ole käsitelty tulosvaikutteisesti, vaan niistä realisoituvat
voitot/ tappiot kirjataan tulokseen samalle jaksolle niillä suojattujen
fyysisten so-pimusten kanssa. Muussa kuin suojaamistarkoituksessa
tehtyjä sopimuksia ei ole.
1.1.5 Eläkkeiden kirjaaminen
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu Kuntien eläkevakuutuksen toimesta. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Yhtiöllä
on eläkevastuu yhdestä entisestä työntekijästä, jonka eläkettä varten
teh-dään tilinpäätökseen varaus oletettavissa olevan eliniän mukaan.
1.1.6 Laskennallisten verojen kirjaaminen
Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen
väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraa-
28
vien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka
kokonaisuudessaan.
1.1.7 Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy Kiinteistö Oy TeknoGraanin
osakkeiden tasearvoon virheellisesti aktivoitu pääomavastike
282 000 euroa vuosilta 2001-2010 sekä verottajan tekemä kiinteistöveron oikaisu 75 000 euroa vuodelta 2010.
1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laajuus
Vuodelta 2010 on laadittu konsernitilinpäätös, joka sisältää emoyhtiö
Etelä-Savon Energia Oy:n ja 100 % tytäryhtiöiden ESE-Tekniikka Oy:n,
ESE-Verkko Oy:n, Huippuenergia Oy:n, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3:n, OOO ESE:n ja OOO Russkij Les:n tilinpäätöstiedot. Tytäryhtiötä Haukivuoren Lämpö Oy:tä tai osakkuusyhtiöitä ei ole yhdistelty
konsernitilinpäätökseen, koska niiden vaikutus konsernin tulokseen ja
taloudelliseen asemaan on vähäinen. Haukivuoren Lämpö Oy:stä tuli
Etelä-Savon Energia Oy:n tytäryhtiö joulukuussa 2011.
1.2.2 Sisäinen osakkeenomistus
Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön OOO Russkij Les:n hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman ero on kirjattu konserniaktiivaksi. Se poistetaan
10 vuodessa, viimeinen osuus vuonna 2019.
1.2.3 Sisäiset liiketapahtumat ja katteet
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat
samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.
1.2.4 Muuntoerot
OOO ESE:n ja OOO Russkij Les:n tuloslaskelma ja tase on muutettu
EKP:n vuoden 2011 keskikurssilla 40,8846. Muuntamisessa syntyneet
kurssierot ovat konsernin sidotussa omassa pääomassa.
2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
Sähkönmyyntiliiketoiminta
Muu liiketoiminta
2011
emoyhtiö
14 631 399,32
20 375 061,30
5 889 782,80
40 896 243,42
2010
emoyhtiö
15 022 018,32
20 772 595,13
4 381 733,04
40 176 346,49
2.1 Liikevaihdon jakauma toimialoittain
Valmistus omaan käyttöön muodostuu itse valmistetuista aktivoiduista investointimenoista, joista suurimpia kohteita ovat voimalaitoksen koneet ja laitteet 0,05 milj. euroa ja kaukolämpöverkko 0,05 milj.
euroa.
2.2 Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin konsernipalveluista 0,7 milj. euroa ja sähköntuotannontuesta 0,7 milj. euroa.
2.3 Henkilöstön lukumäärä ja henkilöstökulut
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä
Työntekijöitä
Yhteensä
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Yhteensä
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajat
Hallituksen jäsenet
2011
konserni
55
35
90
2010
konserni
57
39
96
2011
emoyhtiö
46
20
66
2010
emoyhtiö
41
20
61
2011
konserni
4 604 429,91
858 975,25
271 389,83
5 734 794,99
2010
konserni
4 361 953,54
818 868,74
192 750,27
5 373 572,55
2011
emoyhtiö
3 333 412,66
629 697,51
199 751,07
4 162 861,24
2010
emoyhtiö
3 084 374,01
591 240,19
136 779,17
3 812 393,37
2011
konserni
317 145,83
44 770,80
2010
konserni
284 810,05
36 150,64
2011
emoyhtiö
34 067,70
2010
emoyhtiö
29 863,16
Yhtiön toimitusjohtajalta, hallituksen jäseniltä ja lähipiiriltä ei ole lainasaamisia eikä yhtiö ole antanut sitoumuksia heidän puolestaan.
2.4 Poistot ja arvonalentumiset
Konserniliikearvon poisto on sisällytetty konsernituloslaskelmassa kohtaan poistot ja arvonalentumiset. Konserniliikearvo poistetaan
10 vuodessa. Konserniliikearvo on muodostunut tytäryhtiö OOO Russkija Les:n ostamisesta. Tytäryhtiöllä on ostettaessa ollut hakkuuoikeuksia
Venäjällä 49 vuodeksi, joten yhtiöllä on tulontuottokykyä tulevaisuudessa.
Konserniliikearvon poisto
2011
konserni
38 161,00
2010
konserni
38 165,96
2011
emoyhtiö
350 805,51
344 488,24
288 954,58
232 055,13
216 277,83
194 158,04
2010
emoyhtiö
332 908,30
23 259,70
257 768,54
1 402,82
66 473,94
134 313,65
2.5 Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muiden kulujen olennaiset erät
Atk-kulut
Huoneistovuokrat
Vakuutuskulut
Pysyvien vastaavien myyntitappio
Kiinteistövero
Mainos- ja markkinointikulut
29
2.6 Tilintarkastajien palkkiot
Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab
Tilintarkastuspalkkiot
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Muut palvelut
2011
konserni
2010
konserni
2011
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
12 346,65
7 278,78
8 711,42
2 732,10
15 584,80
21 581,47
8 975,00
170 515,38
15 584,80
21 581,47
8 975,00
170 515,38
2011
konserni
2010
konserni
2011
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
0,00
0,00
0,00
0,00
2.7 Rahoitustuotot ja kulut
Tuotot muista pysyvien vast.
sijoituksista
Osinkotuotot
Muilta
Muut korkoja rahoitustuotot
Saman konsernin yhteisöltä
Muilta
Rahoitustuotot yhteensä
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
90 859,65
90 859,65
0,00
85 697,45
85 697,45
71 146,74
87 852,80
158 999,54
29 418,76
85 191,70
114 610,46
Korkokulut ja muut rah.kulut
Saman konsernin yhteisölle
Muille
Rahoituskulut yhteensä
1 294 620,17
1 692 416,90
3 077 896,72
1 294 620,17
2 025 550,43
3 320 170,60
1 291 638,34
1 383 559,70
2 675 198,04
1 294 620,17
1 596 264,54
2 890 884,71
Rahoitustuotot ja kulut yht.
- 2 987 037,07
- 3 234 473,15
- 2 516 198,50
-2 776 329,89
2011
emoyhtiö
374 920,00
631 765,48
2010
emoyhtiö
361 400,00
646 941,07
1 006 685,48
1 008 341,07
2.8 Satunnaiset erät
Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu saadut konserniavustukset 1 442 000,00 euroa.
2.9 Tilinpäätössiirrot
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen
erotus
2011
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
721 744,00
- 1 479 163,91
2011
konserni
2010
konserni
1 033 835,73
116 613,89
917 221,94
1 089 258,83
- 668 686,96
519 372,07
2.10 Tuloverot
Tuloverot satunnaisista eristä
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
Laskennallisen verovelan muutos
Yhteensä
Tuloverot on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty tuloslaskelmassa.
30
3.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
2011
konserni
2011
emoyhtiö
2010
konserni
2010
emoyhtiö
637 455,65
130 932,44
-303 969,88
502 579,21
555 101,52
73 936,74
-220 556,35
408 481,91
819 411,75
74 194,96
-256 151,06
637 455,65
707 819,15
61 704,29
-214 421,92
555 101,52
1 928,00
-1 928,00
0,00
0,00
1 928,00
-1 928,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 928,00
1 928,00
0,00
0,00
1 928,00
1 928,00
523 197,94
7 540,00
530 737,94
256 842,47
7 540,00
264 382,47
522 636,34
561,60
523 197,94
0
256 842,47
0,00
256 842,47
43 770 635,58
3 298 999,30
-294 399,01
-2 685 727,12
44 089 508,75
29 117 263,30
1 313 457,84
0,00
-1 630 730,36
28 799 990,78
49 332 567,00
2 644 198,67
-5 176 599,23
-3 029 530,86
43 770 635,58
29 752 311,94
959 508,37
0,00
-1 594 557,01
29 117 263,30
Poistoero 1.1.
Poistoeron lisäys/vähennys tilikaudella
Poistoero 31.12.
Kokonaispoistot tilikaudella
Hankintamenojäännös kokonaispoistojen jälkeen
7 761 525,81
1 773 948,03
9 535 473,84
4 459 675,15
34 554 034,91
0,00
0,00
0,00
-1 630 730,36
28 799 990,78
6 668 816,81
1 092 709,00
7 761 525,81
-4 122 239,86
36 009 109,07
0,00
0,00
0,00
-1 594 557,01
29 117 263,30
Keskeneräiset työt 1.1.
Siirto käyttöomaisuuteen
Lisäys tilikaudella
1 142 561,01
-1 142 561,01
1 075 367,21
1 075 367,21
62 841,64
-62 841,64
1 030 976,46
1 030 976,46
536 499,38
-536 499,38
1 142 561,01
1 142 564,01
51 492,41
-51 492,41
62 841,64
62 841,64
48 122 048,41
3 695 237,86
294 399,01
-5 564 402,65
46 547 282,63
39 494 167,37
2 545 234,31
0,00
-4 632 989,59
37 406 412,09
44 544 865,34
3 576 129,32
5 176 599,23
-5 175 545,48
48 122 048,41
41 557 259,50
2 694 165,74
0,00
-4 757 257,87
39 494 167,37
12 494 921,39
-1 009 730,63
11 485 190,76
-4 554 672,02
35 062 091,87
12 206 934,76
-721 744,00
11 485 190,76
3 911 245,59
25 921 221,33
11 015 757,48
1 479 163,91
12 494 921,39
-6 646 691,13
35 627 127,02
10 727 770,85
1 479 163,91
12 206 934,76
6 236 421,78
27 287 232,61
Aineettomat oikeudet
Omaisuus tilikauden alussa
Hankintamenon lisäykset tilikaudella
Tilikauden suunnitelmapoistot
Hankintajäännös tilikauden lopussa suunnitelmapoistoin
Maa-alueet
Maa-alueet tilikauden alussa
Lisäykset tilikaudella
Siirto tase-erien kesken
Hankintamenojäännös tilikauden lopussa suunnitelmapoistoin
Koneet ja kalusto
Siirto tase-erien kesken
Poistoero 1.1.
Poistoeron lisäys tilikaudella
Poistoero 31.12.
Kokonaispoistot tilikaudella
Hankintamenojäännös kokonaispoistojen jälkeen
31
Hankintamenon vähenn. tilikaudella
2011
konserni
205 429,17
-205 429,17
21 737,03
336 880,53
2011
emoyhtiö
205 429,17
-205 429,17
2 648,00
2 648,00
2010
konserni
86 181,92
-86 181,92
205 429,17
205 429,17
2010
emoyhtiö
0,00
0,00
205 429,17
205 429,17
898 972,82
0,00
0,00
-68 081,76
830 891,06
885 945,07
0,00
0,00
-67 615,08
818 329,99
967 054,58
0,00
0,00
-68 081,76
898 972,82
953 560,15
0,00
0,00
-67 615,08
885 945,07
0,00
0,00
12 570,94
12 570,94
0,00
0,00
12 570,94
12 570,94
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
3.2 Aktivoidut kehittämismenot
Kehittämismenoihin on kirjattu kehittämistoiminnasta välittömästi aiheutuneita menoja ja ne poistetaan vaikutusaikanaan.
2011
konserni
Aktivoidut kehittämismenot
0,00
2010
konserni
0,00
2011
emoyhtiö
0,00
2010
emoyhtiö
0,00
3.3 Aktivoidut korkomenot
Vuonna 2005 valmistuneen Pursialan voimalaitoksen toisen yksikön hankintamenoon on aktivoitu rakennusaikaisia korkoja, joiden poistamaton
osa tase-erässä Rakennukset ja rakennelmat muodostuu seuraavasti:
2011
konserni
Aktivoitu tilikaudella
-
Aktivoituja korkomenoja poistamatta
942 581,97
3.4 Osake-erittelyt
Nimi
Tytäryritykset:
Huippuenergia Oy, Mikkeli
ESE-Tekniikka Oy, Mikkeli
ESE-Verkko Oy, Mikkeli
Kiint. Oy Korjaamonk.3
OOO ESE
OOO ESE Ruskij Les
Omistusyhteysyritykset:
KS Energiavälitys Oy, Jyväskylä
Suomen Voimatieto Oy, Imatra
Koskienergia Oy, Mikkeli
Kiinteistö Oy Koppelonpesä,
Mikkeli
32
2010
konserni
-
982 378,13
2011
emoyhtiö
-
942 581,97
2010
emoyhtiö
982 378,13
lukumäärä
omistusosuus
(kpl)
kirjanpitoarvo
(€)
oma pääoma
(€)
tilikauden tulos
(€)
15
100
2040
5350
100%
100%
100%
100%
100%
100%
2 522,82
100 000,00
1 029 075,46
101 600,00
25 204,71
610 160,00
439 608,00
2 308 170,99
2 044,37
410 218,29
1 155 831,15
222 139,03
- 174 323,43
- 520 836,92
- 12,00
105 39,75
22 121,62
12 357,57
- 152 654,76
- 628 007,93
21
150
15
20%
21,74%
45%
10 765,37
15 000,00
45 000,00
17 323,36
84 613,28
97 363,57
0,00
2 364,04
-2 641,69
26
50%
53 000,00
123 765,37
101 163,86
- 77,09
Nimi
Osuudet muissa yrityksissä:
Propel Voima Oy, Uusikaupunki
Energiameklarit Oy, Kankaanpää
Misawa Homes of Finland Oy, Mikkeli
Etelä-Suomen Voima Oy / Olkiluoto
Kiinteistö Oy TeknoGraani, Mikkeli
Etelä-Suomen Voima Oy
Etelä-Suomen Voima Oy / Keljonlahti
Suomen Voima Oy
KS Energiavälitys Oy / Keljonlahti
ESV/FKA
SV Vesivoima Oy
Suomen Voima N-sarja
Suomen Voima / Haminan Mäkelänkangas
Svop rahasto ESV Tuotanto Oy
Pääomapanos Fine Carbon Fund Ky
lukumäärä
omistusosuus
(kpl)
kirjanpitoarvo
(€)
oma pääoma
(€)
tilikauden tulos
(€)
120
56
400
15%
7%
2,11%
24 000,00
23 788,50
67 275,17
551 372,37
225 918,94
21 997,27
141 617,43
17 112,95
49 512,96
882,00
218 750,00
229 125,00
287 250,00
547 691,11
1 000,00
2 407 293,69
146 947,86
17 185,02
6 824 445,49
10 264,26
115 756,68
2 613,61
4 596 089,74
0,00
18%
Pääomalainasaaminen Energiameklarit
Osakaslaina KS Energiavälitys Oy
Osakaslaina Etelä-Suomen Voima Oy
38 134,53
74 273,64
212 210,66
324 618,83
Yhteensä
5 163 848,88
3.3 Saamiset konserniyrityksiltä ja omistusyhteysyrityksiltä
Saamisten erittely
Pitkäaikaiset
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
Lyhytaikaiset
2011
konserni
2010
konserni
2011
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
75 296,12
79 725,30
75 296,12
79 725,30
75 296,12
79 725,30
75 296,12
79 725,30
2011
konserni
2010
konserni
2011
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
159 089,29
1 661 204,08
1 894 747,94
409 107,31
1 337 804,08
2 641 107,68
3 715 041,31
4 388 019,07
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
3.4 Siirtosaamiset
Siirtosaamisten olennaiset erät
2011
emoyhtiö
Laskuttamaton energia
0,00
2010
emoyhtiö
35 000,00
33
3.5 Oma pääoma
Oman pääoman erittely
2011
konserni
2010
konserni
2011
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
Osakepääoma 1.1.
Osakepääoma 31.12.
5 045 637,79
5 045 637,79
5 045 637,79
5 045 637,79
5 045 637,79
5 045 637,79
5 045 637,79
5 045 637,79
Vararahasto 1.1.
Lisäykset
Vararahasto 31.12.
Muuntoero
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
8 577 584,25
1 364,31
8 577 584,25
815,30
8 577 584,25
8 577 584,25
13 624 586,35
13 624 037,34
13 623 222,04
13 623 222,04
18 198 868,71
-2 860 000,00
15 338 868,71
16 301 441,04
-2 860 000,00
13 441 441,04
2 997 717,35
-2 860 000,00
137 717,35
2 997 274,15
92 860 000,00
137 274,15
Tilikauden voitto
muuntoero
Vapaa oma pääoma yhteensä
3 052 440,18
-1 630,94
18 389 677,95
4 757 428,11
-162,22
18 198 706,93
2 850 925,64
2 860 443,20
2 988 642,99
2 997 717,35
Oma pääoma yhteensä
32 014 264,30
31 822 744,27
16 611 865,03
16 620 939,39
Laskelma emon voitonjakokelpoisista varoista 31.12.
2011
emoyhtiö
Edellisten tilikausien voitto 137 717,35
Tilikauden voitto
2 850 925,64
Jakokelpoiset varat2 988 642,99
2010
emoyhtiö
137 274,15
2 860 443,20
2 997 717,35
Sidottu oma pääoma
Sidottu pääoma yhteensä
Vapaa oma pääoma
Voitto edell. tilikausilta 1.1.
Osingonjako
Voitto edell. tilikausilta 31.12.
3.6 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
3.7 Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallinen verovelka
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta.
2011
konserni
Poistoero konsernitaseessa21 020 664,61 Siirretty omaan pääomaan15 870 601,78
Laskennallinen verovelka5 150 062,38
34
2010
konserni
20 256 447,21
14 989 770,94
5 266 676,27
3.8 Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat, jotka erääntyvät 5 vuoden
tai sitä pitemmän ajan kuluttua
Lainat julkisyhteisöiltä
2011
emoyhtiö
9 392 017,00 14 295 973,75 2010
emoyhtiö
10 243 077,00
14 295 973,75
3.9 Velat konserniyrityksille ja omistusyhteysyrityksille
Velkojen erittely
Lyhytaikaiset
2011
konserni
2010
konserni
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat
Lainat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
2011
emoyhtiö
2010
emoyhtiö
211 026,62
179 743,59
211 026,62
179 743,59
3.10 Siirtovelat
Siirtovelkojen olennaiset erät
2011
emoyhtiö
Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen 560 173,22
Korkomenot 286 159,95
Muut
42 289,32
Yhteensä 888 622,49
4. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
2010
emoyhtiö
491 189,69
308 250,46
262 295,06
1 061 735,21
4.1 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
2011
konserni
Velan määrä
31.12.
2011
konserni
Annetut
kiinnitykset
2010
konserni
Velan määrä
31.12.
2010
konserni
Annetut
kiinnitykset
47 888 826,88
49 452 782,43
49 912 828,72
43 552 782,43
2011
emohtiö
Velan määrä
31.12.
2011
emoyhtiö
Annetut
kiinnitykset
2010
emoyhtiö
Velan määrä
31.12.
2010
emoyhtiö
Annetut
kiinnitykset
40 783 112,56
38 352 782,43
41 405 962,04
32 452 782 43
4.2 Muut annetut vakuudet
2011
emoyhtiö
Talletusvakuus
0,00
Vuokravakuus 2 150,00
Pantattu tili246 061,49
2010
emoyhtiö
80 000,00
0,00
244 292,17
35
4.3 Muut annetut takaus- ja vastuusitoumukset
2011
2010
emoyhtiö
emoyhtiö
Takausvastuut muiden puolesta: 6 759 000,00
4 647 880,03
Muut omat vastuut ja vastuusitoumukset:
Leasing-vastuut
- tilikautta seuraavalla tilikaudella
7 298,44
5 700,00
- sen jälkeen
3 644,34
8 550,00
Yhteensä
10 942,78
14 250,00
Leasingmaksut on kirjattu tuloslaskelmaan vuokrakuluihin. Leasing-maksut ovat kopiokoneiden leasingsopimuksia, jotka on tehty kolmelle
vuodelle ja niihin ei liity lunastusehtoja.
4.4 Ulkomaanrahan määräiset pitkäaikaiset velat
Yhtiöllä ei ollut valuuttavelkoja tilinpäätöshetkellä.
4.5 Muu taloudellinen vastuu
4.5.1 Rahoitusarvopaperit
Rahoitusarvopaperit ovat lainojen korkosuojauksiin käytettyjä koronvaihtosopimuksia sekä korkokattoja.
Koronvaihtosopimukset
Korkokatot
Yhteensä
Käypä arvo
31.12.2011
konserni
-1 829 414,49
-10 643,00
-1 840 057,49
Käypä arvo
31.12.2011
emoyhtiö
-1 207 002,49
0,00
-1 207 002,49
Käypä arvo
31.12.2010
konserni
-1 361 070,64
-39 373,00
-1 400 443,64
Käypä arvo
31.12.2010
emoyhtiö
-776 746,64
0,00
-776 746,64
Euromääräinen käypä arvo on senhetkinen voitto (+) tai tappio (-), joka olisi ollut seurauksena, jos kyseessä olevat suojaukset olisi suljettu
tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo on laskettu tilinpäätöspäivän keskikurssien, korkojen ja volatiliteettien perusteella. Korkosuojaukset erääntyvätvuosina 2012-2021.
Kohde-etuuden
Kohde-etuuden
Kohde-etuuden Kohde-etuuden
arvo
arvo
arvo
arvo
31.12.2011
31.12.2011
31.12.2010
31.12.2010
konserni
emoyhtiö
konserni
emoyhtiö
Koronvaihtosopimukset
44 346 830,00
38 561 116,00
43 960 768,00
37 446 482,00
Korkokatot
2 250 000,00
0,00
2 400 000,00
0,00
Yhteensä
46 596 830,00
38 561 116,00
46 360 768,00
37 048 042,16
4.5.2 Sähkön johdannaissopimukset
Sähkön johdannaissopimukset ovat sähkönhankinta ja –myyntisuojauksia. Sähkön hankinta- ja myyntisuojaukset tehdään Etelä-Savon Energia
Oy:n hallituksen 1.1.2011 hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Hankintasuojauksilla suojataan ennalta määrättyyn hintaan se sähkönhankinta,
joka tehdään avoimen position poistamiseksi eli osakkuusyhtiöiden kautta hankittavan sähkön ja pörssihankinnan tulee kattaa myyntiennusteen mukainen sähkönmyynti. Sähkön tuotantosuojaukset ovat myyntisuojauksia, joilla Pursialan voimalaitoksen tuotanto suojataan,
kun sähkön myyntihinta ylittää määritellyn tavoitetason.
Suojaamistarkoituksessa tehdyt termiinisopimukset
Hankintasuojaukset
Myyntisuojaukset
Yhteensä
36
Kohde-etuuden
arvo
31.12.2011
emoyhtiö
19 282 366,13
0,00
19 282 366,13
Käypä
arvo
31.12.2011
emoyhtiö
17 548 284,35
0,00
17 548 284,35
Kohde-etuuden
arvo
31.12.2010
emoyhtiö
3 058 682
2 361 521
5 420 203
Käypä
arvo
31.12.2010
emoyhtiö
4 780 706
2 515 709
7 386 415
4.5.3 Muut vastuut
Otettaessa rakennus vähennyskelvollisesta käytöstä vähennyskelvottomaan käyttöön, tulee rakennukseen kohdistuneista uudisrakentamis- ja
peruskorjauskustannuksista maksettujen arvonlisäverojen määrä palauttaa viimeisen viiden vuoden ajalta. Ei pidetä todennäköisenä, että tämä
vastuu realisoituu, ja että ESE-konsernille kuuluvia rakennuksia voitaisiin ottaa vähennyskelvollisesta käytöstä vähennyskelvottomaan käyttöön.
Yhtiö on lisäksi antanut Fine Carbon Fund Ky:lle sitoumuksen päästöoikeusvähenemien hankkimiseksi. Kokonaissitoumus on 1 500 000 euroa.
Tästä on suoritettu 629 232,27 euroa, josta pantatulla tilillä on 244 292,17 euroa.
5. YMPÄRISTÖASIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT
5.1 Ympäristöjärjestelmä
ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kaikkien niiden standardien vaatimukset, joihin ESEn kaikki toiminnot kuuluvat.
Nämä standardit ovat ISO 9001 -laatujärjestelmät, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS 18001 -työturvallisuus ja työterveysjohtamisjärjestelmät. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt Etelä-Savon Energia Oy:lle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit
kaikista kolmesta standardista.
Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan
sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla.
ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nivoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja
analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennaltaehkäisyyn.
5.2 Ympäristökustannukset
ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan
kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista.
Kohde
Kustannukset (1000 Є) v. 2011
Ympäristöjärjestelmä (ISO14001)
4
Jätehuolto
21
Tuhkan käsittely
204
Ympäristövakuutus
3
Jätevesimaksut
55
Ympäristötiedotus
5
Yhteensä
292
Vuosittain julkaistaan erillinen ympäristöraportti, joka sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot konsernin ympäristöasioista.
5.3 Päästöoikeudet
Laskelma päästöoikeuksista
Siirtyneet vuodelta 2010
Myönnetty vuodelle 2011
Käytetty vuonna 2011
Siirtyy vuodelle 2012
Tilikauden 2011 aikana
käytetyt tilikirjat:
55 605 tonnia
164 804 tonnia
136 627 tonnia
83 782 tonnia
Päästöoikeudet ovat taseen ulkopuolista varallisuutta.
Vuodelle 2012 siirtyvien päästöoikeuksien arvo Nordpoolin
vuodenvaihteen (30.12.2011) EUADEC-12 markkinahinnan
7,17 euroa/ tonnilta mukaan laskettuna on 600 716,94 euroa.
-tasekirja
-tase-erittelykirjat I-II
-päiväkirja (atk)
-pääkirja (atk)
-myyntireskontra (atk)
-ostoreskontra (atk)
-palkanlaskenta (atk)
-varastokirjanpito (atk)
-käyttöomaisuuskirjanpito (atk)
37
1.1.–31.12.2011
ENERGIANMYYNTILIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA
2011
2010
14 631 399,32
15 022 018,32
0,00
0,00
173 600,00
202 469,29
2 174 907,59
2 349 332,76
0,00
0,00
154 216,67
132 517,43
324 164,78
268 423,01
Eläkekulut
56 877,74
46 928,20
20 117,28
12 630,64
72 900,00
74 143,00
Liikevaihto
Sisäisten palvelujen myynti
Materiaalit ja palvelut
Varastojen lisäys(-)/vähennys(+)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Sisäiset ostopalvelut
Liikevoitto
246 826,71
178 450,57
11 359 200,00
11 529 200,00
14 409 210,77
14 591 625,61
395 788,55
632 862,00
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Voitto ennen satunnaiseriä ja varauksia
Satunnaiset tuotot
40 100,00
64 500,00
187 200,00
188 400,00
-147 100,00
-123 900,00
248 688,55
508 962,00
0,00
0,00
248 688,55
508 962,00
Poistoeron lisäys
0,00
0,00
Välittömät verot
-64 659,02
-132 330,12
-64 659,02
Tilikauden voitto
38
184 029,53
376 631,88
1.1.–31.12.2011
ENERGIANMYYNTILIIKETOIMINNAN TASE
Pysyvät vastaavat
Maa-alueet
Rakennukset
Osuus toimitalosta
Koneet ja kalusto:
Maalämpöpumput
Kuljetusvälineet
Atk-laitteet
Työkalut ja kalusto
Osuudet saman konsernin yrityksiltä
Osuudet omistusyhteysyrityk.
Muut osakkeet ja osuudet
Ennakkomaksut sijoituksista
Muut saamiset/sijoitukset
29 797,75
0,00
12 344,50
0,00
2011
2010
63 635,86
0,00
80 353,46
0,00
311 473,87
322 322,08
42 142,25
0,00
0,00
0,00
1 350 324,01
0,00
286 484,30
2 054 060,29
33 916,63
7 125,03
1 695,19
0,00
42 736,85
1 928,00
0,00
0,00
444 198,62
0,00
286 484,30
1 178 023,31
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikaiset
Muut saamiset
Konserniyhtiöiltä
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
4 799 578,17
72 877,29
0,00
0,00
Yhtiötili
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
4 872 455,46
6 117 841,12
219 220,79
421 484,19
35 000,00
6 793 546,10
0,00
Vastaavaa yhteensä
Vastattavaa
0,00
0,00
0,00
6 926 515,75
7 971 569,41
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Vararahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
0,00
0,00
61 788,13
95 517,73
Poistoero
157 305,86
0,00
0,00
61 574,93
376 631,88
438 206,81
0,00
0,00
1 218 333,34
489 090,49
466 666,67
489 090,49
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Velat kaupungille
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksiltä
Muut velat
Siirtovelat
83 333,33
156 745,84
0,00
651 448,55
84 971,52
976 499,24
58 333,33
298 523,83
0,00
329 117,93
271 914,81
957 889,90
Yhtiötili
4 085 286,82
5 619 715,53
6 926 515,75
7 971 569,41
39
Tilinpäätöksen allekirjoitukset
Ylläksellä, 29. maaliskuuta 2012
Paavo Barck
puheenjohtaja
Antti Suhonen
varapuheenjohtaja
Markku Kakriainen
Mauri Ruuth
Jyrki Peltonen
Leena Varis
Jouko Varis
Erkki Karppanen
toimitusjohtaja
Tilintarkastusmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Mikkelissä, 19. huhtikuuta 2012
Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab
HTM-yhteisö
Ulla-Maija Lakonen
KHT, JHTT
40
Sinikka Hiidenmaa
KHT
1.1.–31.12.2011
ESE-VERKKO OY:N TULOSLASKELMA
Liikevaihto
2011
2010
+
8 128 113,43
409 611,21
+
9 961,27
Valmistus omaan käyttöön
+
8 086 823,58
447 509,33
+
32 219,15
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-
Liikevoitto
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Voitto ennen satunnaisia eriä ja varauksia
1 434 593,40
1 108 988,49
1 570 054,04
1 083 298,37
527 088,03
637 120,67
93 298,32
27 164,87
1 855 891,89
339 821,08
5 386 846,08
3 179 705,98
120 167,71
22 235,01
1 769 461,66
417 067,03
5 619 404,49
2 928 281,42
651,24
364 491,36
363 840,12
2 815 865,86
-
-
153,24
420 251,72
420 098,48
2 508 182,94
Satunnaiset kulut
-
1 300 000,00
-
1 390 000,00
Poistoeron lisäys
Tuloverot
-
1 515 865,86
1 485 961,40
7 782,84
-
1 118 182,94
1 092 709,00
7 790,52
Tilikauden voitto
22 121,62
17 683,42
Käyttöomaisuuden
nettoinvestoinnit
Maa-alueet
Verkostot
Muut
koneet ja laitteet
Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat
2011
2010
-5903
-29 238 0
0
120 179 -23 549 841 667 784 186 -33 953
-43 585 -1 035 329 1 079 719 Yhteensä
-113 339 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 17,8 % (vuonna 2010 15,8 %)
1 767 533 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011
41
1.1.–31.12.2011
ESE-VERKKO OY:N TASE
VASTAAVAA
2011
2010
76 451,40
82 354,13
Maa-alueet
Sähköasemat
Sähköverkon aineelliset hyödykkeet
Sähköasemalaitteisto
Siirtoverkko
Jakeluverkko
Kuluttajalaitteet
Kaukokäyttö
Koneet ja kalusto:
Kuljetusvälineet
Atk-laitteet
Työkalut ja kalusto
96 914,85
96 914,85
542 486,82
422 307,67
Pysyvät vastaavat
5 614 153,95
3 572 796,12
10 831 989,54
2 372 610,98
455 430,55
68 341,24
52 538,45
22 332,99
12 561,07
Pysyvät vastaavat yhteensä
22 846 981,14
155 773,75
44 390,77
5 470 998,23
3 767 005,98
9 806 109,07
2 508 119,72
453 081,51
67 728,56
76 793,58
32 177,32
13 027,75
23 762 998,73
22 005 314,51
189 727,21
1 079 719,37
23 876 337,74
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
38 949,97
178 322,63
0,00
0,00
Vastaavaa yhteensä
217 272,60
22 124,75
147 172,05
0,00
0,00
169 296,80
4 851,10
17 778,72
23 985 122,43
24 063 413,26
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Edellisten tilik. voitto/ tappio
Tilikauden voitto
408 000,00
621 075,46
104 634,07
22 121,62
1 155 831,15
408 000,00
621 075,46
86 950,65
17 683,42
1 133 709,53
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Velat konserniyrityksille
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksiltä
Muut velat
Siirtovelat
42
1 168 571,42
165 000,00
485 067,16
1 554 894,67
1 260 631,06
216 132,57
9 535 473,84
8 049 512,44
5 937 142,90
2 035 037,66
471 340,00
7 105 714,32
1 777 213,66
471 340,00
4 850 296,88
23 985 122,43
1 168 571,42
0,00
694 941,48
2 735 478,27
705 351,83
221 580,31
5 525 923,31
24 063 413,26
OVERVIEW BY THE CEO
The year 2011 was a year of contrasts. The cold winter was followed by a warm summer, but what was especially
unique about the year was the record warm autumn, which continued almost to the end of the year. This means that
the figure for required heat, which is calculated each year, was only 4,253. The last time it was this warm was in 2008,
while the figure for required heat in 2010 was exceptionally high (5,286). The heat sales of the entire Group were
indeed only 419.4 GWh, and the electricity production of the Pursiala power plant was 267.5 GWh.
Strategy work
During spring, ESE’s new strategy was
developed in a process with many phases.
The Board, management and the entire staff
took part in this work. The endeavours resulted in a new vision, a strategy with standards and values and service commitments.
According to the new vision, ESE is the most
environmentally friendly and competitive
customer-oriented provider of energy within
the region, and an attractive forerunner in
ecological energy products, as well as a desired partner. In practice this means that the
environmentally friendly Ekoteko [Environmental Deed] brand will be strengthened,
the availability of the strategically important
renewable wood fuel will be ensured, and
that the water and wind energy portfolios
will be considerably expanded.
Development of operations
To implement the new strategy, it was decided to put more emphasis on customer
service and sales. As a result, customer
service, invoicing, sales and marketing of
district heat and electricity were combined
together. To ensure this goal is evident in the
name of the department carrying out these
duties, the ESE Board decided to change the
name of Electricity Sales Trade into Energy
Sales Trade. Marketing activities were also
boosted. At the end of the year, the whole
of ESE Tekniikka Oy’s heating business was
joined together with the parent company’s
heating business through acquisition. ESE
Tekniikka’s operations will focus on the
service, maintenance and installation of
electricity networks, outdoor lighting, traffic
lights, etc.
The basis of ESE’s operations are in the
company’s own Pursiala power plant and
the district heating and electricity networks
in the City of Mikkeli, together with the
significant position in electricity sales within
the designated area of obligatory deliveries.
At the moment, the electricity output of Pursiala is 62 MW, and 65 % of its fuel is wood.
In addition, ESE has 7 MW of water power
from the associated company Koskienergia
Oy and 0.4 MW of wind power. ESE has a 3
MW share in the Olkiluoto 3 nuclear energy
plant, and the Suomen Voima company’s
Mäkelänkangas wind park will soon start
production with a 1 MW share for ESE. ESE
also takes part in the big wind park survey
through Propel Voima. In addition to the aforementioned, ESE has decided to continue
its involvement in the Fennovoima nuclear
plant project with a share of 15 MW.
The company will seek growth through
cooperation projects by which the share
of electricity production will be increased.
In the future, there will be more water and
wind power projects, especially through
the associated company Suomen Voima Oy
and its subsidiary SV Vesivoima Oy. ESE aims
to focus on renewable fuels and emission
free energy production. At the moment, the
most rapid growth is in Norwegian water
power coming from the associated company SV Vesivoima Oy.
The decisions made by the Finnish government leading to cuts in the subsidies for
renewable energy, and also concerning the
taxation of nuclear power, and possibly also
water power, are very short-sighted from
the point of view of a company, such as ESE,
which depends on sustainable development. There are several ongoing investment
projects, but possible new courses of action
make these projects uncertain. The result is
delays and cancellations of projects.
ESE Russian operations
In March 2010, ESE bought the Russian logging company OOO Russkij Les in Tihvin
from Stora Enso. The company possesses
75,000 hectares of logging rights and it has
the right to lease the area for 49 years. All
of the timber used as raw material is sold
on the local market, but the energy wood
resulting from the logging is brought as
wood chips to Finland with trains and lorries.
ESE will increase the wood fuel acquisition
network through the Russian operations.
ESE is first and foremost preparing for more
intense competition for wood fuels, and
for the possible reduction in industry byproducts, which will be replaced with other
wood fuels. However, ESE is still centrally involved in developing wood fuel acquisition
in the district of South Savo.
Prices
During 2011, ESE increased its district heat
prices by 6 %. No alterations were made
to electricity prices. Because ESE did not
raise the price of electricity during 2011, its
competitiveness on the consumer electricity
market has remained the same, despite the
recent decrease of stock market electricity
prices. The energy price of district heat was
raised at the beginning of 2012 by 5 % to
cover the rise in production costs, and the
price of electricity transfer was raised by 4 %.
The raise in the electricity transfer price was
due only to the raise in the transfer prices of
the trunk network company Fingrid.
Economy
The Group’s turnover grew by c. 1.6 million
euros from 2010, but business profit was c.
2.8 million euros less than the previous year.
The main reason for the reduction was the
exceptionally warm year, which was warmer
than the budgeted level, and as a result
the sales of district heat were under the
budgeted level. Furthermore, the company
did not reach the aimed margin from selling
stock market electricity. The result was also
weakened by the insufficient adjustment to
real estate tax from the previous years, losses
from machinery sales, and elimination of the
TeknoGraani financing compensation from
the balance. The Group’s equity ratio improved by almost a whole percentage point
and it was 27.1 %.
I am pleased to once again thank our customers, staff, the Board of the company, as
well as all our partners for yet another successful year in 2011.
Erkki Karppanen, CEO
43
REPORT OF THE BOARD OF DIRECTORS 1 JAN.–31 DEC. 2011
ESSENTIAL
TRANSACTIONS
DURING THE FINANCIAL
PERIOD
ESE did not reach its budgeted result in
2011. The most significant reasons were the
winter, which was warmer than usual, and
cost-accruing unique items, which burdened
the result for the financial period. The heat
requirement figure budgeted for the year was
4,500, but the actual heat requirement figure
was 4253. The last time it was warmer than
this year was in 2008. The heat requirement
figure for 2010 was a record 5286.
The warm year was evident in district heating sales, which amounted to only 369
GWh. This was 63 GWh less than the sales for
the previous year (432 GWh in 2010). Until
now, district heat sales had increased for
three years in a row. Industrial heating sales
were 62.6 GWh (60.5 GWh in 2010).
ESE sold retail electricity in its own district
amounting to 210 GWh (237 GWh) and 87
GWh (81 GWh) outside its district, totalling
297 GWh (318 GWh) in retail sales. In addition to this, 29 GWh was sold to the stock
market (30 GWh). ESE’s total electricity sales
amounted to 326 GWh (348 GWh), which is
22 GWh less than the year before.
Of the electricity sold, the Pursiala power
plant produced 267.5 GWh (255 GWh), while
partnership power plants produced 40.8
GWh (25 GWh). Altogether 17.7 GWh (42
GWh) was bought from the stock market
and from other outside providers. The electric producing capacity of the Pursiala power
plant is c. 400 GWh per year.
The ESE Network electricity transfer was 348
GWh in 2011 (355 GWh in 2010). This means
that the warm year also reduced electricity
consumption in our network area. In comparison to the figures for 2010, the calculations
for ESE Network’s permitted yield indicated
a decreased yield of c. 1.3 million euro. This
decrease led to a 15-per cent raise in transfer
prices in February 2011. The greatest reason
for the decrease in yield was the extensive
investments made in the transfer network. Profit before extraordinary items was
Key figures for the Group
Turnover
Business profit
Business profit, %
Return on equity, %
Solvency ratio, %
44
2011
2010
2009
2008
51,475,905
49,987,505
46,424,168
41,867,073
6,956,699
9,749,847
7,854,035
5,165,973
13.5 %
19.5 %
16.9 %
12.3 %
9.6 %
15.4 %
10.4 %
6.0 %
27,1 %
26,2 %
25,5 %
26,9 %
€2,815,866 in 2011, an increase of 12 %.
ESE Technologies’ heating sales amounted to
11.6 GWh, which decreased by 2.3 GWh as
compared to the previous year. This was due
to the warm year (13.9 GWh in 2010). The
company’s turnover grew by c. 21 %, and
there was growth in all of the business sectors. Profit before extraordinary items improved by 37 %, amounting to €283,946.00. The
result improved especially in heating sales.
ESE’s strategy for 2015
ESE’s new strategy was completed in 2011.
According to the strategy, ESE will focus on
the acquisition and production of environmentally friendly energy, transferring energy
in a reliable and efficient manner, and selling
competitive energy services. Through these
actions, the company will achieve its vision
to become the most environmentally friendly, competitive and customer-oriented
energy supplier in the region, as well as a
desired partner and an attractive and ecological forerunner in energy products by 2015.
The new strategy also includes ESE’s
values, which are:
• Customer satisfaction
• Appreciation of the personnel
• Competitiveness
• Proximity
• Environmental friendliness
The company’s service commitments
were also laid down:
• Responding to inquiries (internal or
external) within two days at the latest
• One contact is sufficient
• We keep our promises
• We respect the customer and each other
Acquisition and production of
environmentally friendly energy
To increase ESE’s acquisition of environmentally friendly energy, the company took part
in the acquisition of the Norwegian smallscale waterpower producer, SV Vesivoima Oy.
To ensure ESE’s production of environmentally friendly energy, it is important to ensure
the availability of bio-fuels for the Pursiala
power plant. To ensure the availability of
forest wood chips, ESE has continued work
to establish the import of forest wood chips
and industrial by-products from Russia. In
addition to this, the role of ESE in the acquisition chain of local forest wood chips will be
emphasised. This calls for positive cooperation with the entire acquisition chain.
Reliable and efficient energy transfer
During the course of 2011, there were 9
(12 in 2010) unexpected failures in the area’s
district heat network.
In 2011, there were electricity transfer failures averaging c. 43 min./customer within
the ESE Network (61 min. in 2006–2009),and
there were 18 unexpected failures (40/year
in 2006–2009).
The selling of competitive energy services
More than 60 % of the energy sold by
ESE was produced using renewable fuels,
or using water or wind through partner
companies. Thanks to this, the company’s
electricity and district heat are marketed as
green alternatives under its own “Ekoteko”
(Environment Deed) brand.
During the year, 61 new district heat customers were acquired. This led to an extra
burden of about 215,000 building cubic
metres on the district heat network. Altogether, the number of customers in the district
heat network at the end of 2011 was 2,155.
Price increases
Due to the rise in fuel prices, in particular, ESE had to increase the energy price
of district heat by 8 % at the beginning of
2011. In addition, the price of district heat
energy was increased further by 5 % at the
beginning of April. ESE Network increased
the transfer price of electricity by 15 % in
February 2011.
Structural arrangements
Electricity Sales Trade was renamed Energy
Sales Trade. This was done to emphasise the
fact that this sector sells all of ESE’s energy
services.
The company acquired 78.3 % ownership of
Haukivuoren Lämpö Oy in November–December 2011. The company produces and
sells district heat within the Haukivuori area.
The parent company purchased the district
heat operations of its subsidiary, ESE Tekniikka, on 1 January 2012. The purchase included eight district heat centres. The purpose
of this acquisition was to concentrate the
Group’s heating sales in the parent company.
Return claim of tax benefit
In 2002, ESE sold so-called green electricity certificates to Reliant Energy Trading
and Marketing B.V in the Netherlands. The
current owner of the company, Vattenfall
Energy Trading Netherlands N.V., has sent
a claim to ESE for returning the tax benefit
associated with these transactions. The claim
is for €535,077 with the interest on capital
amounting to €57,234, totalling €592,311.
The due date of the claim was 15 August
2010, but ESE is of the opinion that the claim
is unjustifiable. ESE is working together with
other Finnish companies that have received a similar claim. Correspondence and
negotiations have been carried out, but
no solution has been reached thus far. The
grounds for Vattenfall’s claims for returning
the tax benefit have not been indicated.
In the event an agreement is not reached
in the matter the case will be solved in an
arbitration court.
house lines, improvements in the power
plant, electricity station machinery and
equipment, and also the number of remote
readable energy meters was increased.
Personnel
During the year under survey, the Group
employed an average of 90 persons (96
in 2010). The parent company employed
an average of 66 persons (61 in 2010). The
Group paid salaries and remunerations
amounting to €5,734,794.99 (€5,373,572.55
in 2010). The salaries and remunerations
paid by the parent company amounted
to €4,162,861.24 including social expense
(€3,812,393.37 in 2010).
Environment
The company publishes a separate environment report annually. During the financial
period 1 January–31 December 2011, no environment investments were made, as was
also the case in the previous financial period.
Environment costs entered as expenses
amounted to €292,000 (€226,000 in 2010).
The environment expenses were 0.6 % of
the turnover. These expenses are expected
to stay on the same level in the future.
ESSENTIAL
TRANSACTIONS AFTER
THE END OF THE
FINANCIAL PERIOD
Price increases
At the beginning of 2012, ESE raised the
energy price of district heat by 5 %, which
corresponds to the rise in fuel costs. The total
price of district heat rose by c. 3.5 % as a result
of this increase. The ESE Network increased
the transfer price of electricity at the beginning of 2012 by 4 %, which compensates the
rise in the Fingrid trunk network charges.
Investments
In 2011, the Group made investments
amounting to 7.8 million euros (7.3 million
in 2010). A new office floor was built in the
Pursiala power plant, and investments were
made particularly in the building of district
heat trunk and city block lines, and also in
the electricity distribution network. In addition, investments were made in district heat
Local office
On 31 January 2012, Etelä-Savon Energia Oy
made a decision to establish a local office
in Tihvin, Russia. The office was established to enable the parent company to own
machinery and equipment, etc. in Russia
and receive VAT returns associated with the
acquisition of them.
45
ESE’s share of ownership in the company has
increased to approximately 93 %.
FUTURE PROSPECTS
The new ESE strategy 2015
A new strategy was completed at ESE, the
goal of which is to make ESE the most environmentally friendly, competitive and customer oriented energy provider in the region,
as well as a desired partner and an attractive
and ecological forerunner in energy products. To fulfil this vision, various tasks have
been defined, and these will be put into
action during the next few years.
After the strategy was confirmed, some concrete decisions were made to carry it out.
One decision made was to hedge the electricity sold by ESE against the stock market
acquisition price beginning in 2012, and the
power plant will hedge the electricity it produces against stock market sales.
Ensuring fuel acquisitions
Important factors in reaching budgeted
results include ensuring fuel availability and
the price level of fuels. For this reason, ESE
is continuing cooperation with local fuel
providers and the development of the fuel
acquisition network in Russia through its
local subsidiary OOO ESE.
Improvement of the competitiveness of
district heat in Mikkeli
In 2011, Pöyry Consulting Oy made a nationwide comparison of the competitiveness of
district heat as compared to other forms of
heating. ESE took part in this survey, which
provided research material of the competitiveness of district heat in Mikkeli. At the
beginning of 2012, the “Cold Facts” campaign was launched, the purpose of which
is to voice the message that district heat in
Mikkeli is the most inexpensive and environmentally friendly form of heating.
ments include the expansion of the fuel storage area at the Pursiala power plant and the
continuation of the AMR meter installations.
terpart, liquidity, area price, offer and credit
risks, and determines the limits within which
the risks must remain.
Proportion of new energy acquisitions
The aim is to stop the rise in energy production costs by diversifying the acquisition of
fuels, and by making long-term cooperation agreements, by which the fuel provider
is sold electricity at a lower rate than the
market price. In addition, the aim is to acquire fuel from the less competitive market in
Russia through the company’s own contacts.
The risk to the heating business is the reduced sales of district heat due to the possible
climate warming.
According to the ESE strategy, electricity
acquisitions will be increased and therefore ESE will participate in the acquisitions of
new water and wind power shares together
with its partnership companies.
New premises
ESE has begun to investigate the possibility of moving its operations from Vuorikatu
to Pursiala. The goal is to move by the end
of the year 2014. As a result, the existing
premises at Vuorikatu will be sold to the
City of Mikkeli in 2012, and according to the
information available now, a write-down of
c. 1 million euro must be made to the ESE
balance for the premises.
RESEARCH AND
DEVELOPMENT
In 2011, ESE took part in the project development of the Oulunsalo-Hailuoto wind park,
completed a bio-fuel quality measurement,
and continued the Fortum Power Solutions
project in which the Pursiala power plant
energy efficiency and operation economy
will be improved. Also in 2011, there were
research and development expenses of c.
€80,200 (in 2010 c. €159,800).
RISK AND
UNCERTAINTY FACTORS
Investments in 2012
The greatest single investment in 2012 is the
completion of the 10 MW reserve and peak
heating plant built in Tuukkala. This ensures
heat distribution in Kyyhkylä, Silvasti, Moisio
and Tuukkala. Other, more extensive, invest-
ESE is preparing for price risks using a risk
policy approved by the company’s Board
of Directors. The risk policy determines the
preparation for market price, volume, coun-
The most significant operative risks include
ensuring the availability of wood fuel, the sufficiency and condition of the heat producing
capacity and ensuring electricity distribution.
The aim has been to ensure the availability of
fuels through appropriate fuel agreements
and by having the company’s own reserve
of fuels. In addition, the development of the
company’s own fuel acquisition in Russia
backs up the availability of wood fuels.
The sufficiency of heat production during
failures and situations of excess burden
has been ensured with the capacity of the
reserve and peak heating centres. Pursiala’s
capacity is c. 125 MW and the capacity of reserve and peak heating centres is c. 100 MW.
As the district heat area expands and sales
volumes rise, the capacity of the reserve and
peak heating centres will also be increased.
Strategic risks
ESE’s strategic risks are associated with the
profitability of electricity and district heating
sales. ESE is able to produce all the electricity it sells at the Pursiala power plant, but
the profitability of electricity production
and sales depends on the market price of
electricity. Electricity produced with counter
pressure is always profitable both to produce and sell, but the profitability of condenser
production depends on the market price of
electricity.
46
Operative risks
Risks to the network operations are failures
in electricity distribution and the regulations
of officials, and the interpretation of them,
which effect the calculations of allowed production. Endeavours will be made to prevent
failures in electricity distribution in advance
by improving the electrical network and
maintaining the condition of it through servicing and network clearing. ESE Networks
has cabled 45 % of its mid-range voltage
network and 75 % of its low-range voltage
network.
Other risks include the sufficiency of emission rights and alterations in the market price
of electricity. It is estimated that emission
rights will cover the needs of the Pursiala
power plant for peat burning during the
existing emission right sales period, i.e.
up until the end of 2012. Possible additional needs will be guaranteed through
an investment into the Fine Carbon Fund.
The maximum limit for using wood in ESE’s
boiler technology is c. 70 %. The company
will prepare for risks in the price of electricity
through risk policy.
Financing risks
The Group has prepared for financing risks
either with fixed interest loans or by acquiring hedging products for the loans. Loans
hedged in such a way amount to c. 90 % of
all loans.
(19.5 %). The Group’s result before appropriations and taxes was €4.0 million (€6.5 million),
meaning that the result decreased by 38 %.
The yield of invested capital was 7.3 % (10.3
%). Endeavours have been made to improve
the Group’s solvency ratio, and it did indeed
improve slightly, i.e. 27.1 % (26.2 %). The
return on equity was 9.6 % (15.4 %). The
liquidity quick ratio at the turn of the year
was 1.0 (0.9). Turnover per employee was
somewhat more than the year before, 0.573
million euros (0.521 million euros).
The Group’s long-term debts with interest
amounted to €55.8 million (€57.7 million).
The loans have been paid off according to plan.
Damage risks
Parent company
The Group has identified the following
damage risks: property damage, liability
damage, production failures, environment
damages, and accidents. The company has
prepared for damage to property through
property insurances, including real estate
and movable property insurances. As regards operational damages, the company
has liability insurances for the managing
director, Board, management team, and also
for business operations. There is insurance against possible failures in the Pursiala
power plant and Tikkala productions. For
environment damages, there is environment-related insurances, and the company
endeavours to choose low-emission fuels,
improve the operational readiness in fire
situations and install environmentally friendly
transformers in the electricity network. The
personnel have a mandatory accident insurance and travel insurance for work-related
travel. Voluntary medical expense insurance
has also been drawn out for the personnel,
and it covers both at work and leisure. The
insurance amounts are revised annually.
The turnover for the parent company grew
slightly, making it €40.9 million (€40.2 million
in 2010). The turnover of electricity sales
accounted for €14.6 million (€15.0 million),
the turnover of heat business accounted for
€20.4 million (€20.8 million), and other business accounted for €5.9 million (€4.2 million). Business profit was €4.2 million (€6.7
million) or 10.3 % (16.8 %). The result before
appropriations and taxes was €3.1 million
(€5.3 million). The subsidiary companies paid
group contributions to the parent company
totalling €1.44 million (€1.39 million in 2010).
FINANCIAL POSITION
AND RESULT
Group
The Group’s turnover grew by 1.5 million
euros in 2011, making a total of €51.5 million
(€50.0 million in 2010). The business profit
was €7.0 million (€9.7 million), making the
Group’s business profit percentage 13.5 %
MANAGEMENT
Etelä-Savon Energia Oy is a company
entirely owned by the City of Mikkeli. The
Etelä-Savon Energia Group is made up of
Etelä-Savon Energia Oy, together with its
subsidiaries ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy,
Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3, Haukivuoden
Lämpö Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les and
Huippuenergia Oy.
At the Annual General Meeting on 24 May
2011 the persons elected to the Board of
Directors of Etelä-Savon Energia Oy were
Electrician Paavo Barck (chairman), Advocate
Antti Suhonen (deputy chairman), Managing Director Markku Kakriainen (MBA),
Farmer Mauri Ruuth, Entrepreneur/managing director Jyrki Peltonen, Area Manager
Leena Varis, and Surveyor Jouko Varis. The
Managing Director introduces the Board and
a representative of the personnel has the
right to attend Board meetings. The representative of personnel at the meetings was
District Heat Engineer Unto Roikonen.
The company’s auditors have been Authorized Auditing Company Audiator Yhtiötarkastus Ab/Ulla-Maija Lakonen, Chartered
Accountant, her deputy Matti Kalliolahti,
Chartered Accountant, and Sinikka Hiidenmaa, Chartered Accountant, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli, her deputy Timo
Mitikka, Chartered Accountant, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli.
The managing director of Etelä-Savon
Energia Oy is Erkki Karppanen.
MOTION BY THE
BOARD OF DIRECTORS
CONCERNING PROFIT
AND DISTRIBUTING
OTHER UNRESTRICTED
SHAREHODERS’ EQUITY
The distributable funds of the parent
company amount to €2,988,642.99, out of
which the profit for the financial period is
€2,850,925.64. The Board of Directors proposes to the Annual General Meeting that
a dividend of €2,860,000.00 be distributed
from the distributable funds. The Board is of
the opinion that the proposed distribution
of profit does not endanger the liquidity of
the company.
COMPANY SHARES
The number of company shares is 300.
The shares are all of the same type.
Company share capital
€5,045,637.79
Taxable value of a share in 2010
€45,869.80
Board of Directors
47
ESE-VERKKO OY
ESSENTIAL TRANSACTIONS DURING
THE FINANCIAL PERIOD
FORECAST OF UPCOMING
DEVELOPMENTS
Company operations
ESE-Verkko’s operations will continue according to the same principles as before and the company will develop its network area.
Network construction will focus on renewing substations and on
cabling overhead networks.��
Based on the inspection of the small volt��
age network, the revamping of the oldest substation sections will be
maximized.
ESE-Verkko Oy is responsible for the distribution of electricity within
its own electricity network permit area. The company builds and
maintains the electricity distribution network with c. 23,500 user connections.��
The length of the distribution network is 1,000 km.��
��
It
��
comprises seven 110 kV electricity and switching stations and three 20 kV
switching stations. The amount of electricity transferred was 347 GWh
(355 GWh in 2010). At the beginning of the year, electricity consumption was as great as during 2010, but in November and December
consumption decreased by almost 10 GWh.
Network construction, basic renovations and maintenance
During the year under survey, ten park distribution substations were
taken into use, as well as one building substation and one pole substation. The biggest construction sites were at Rantakylä in the school
and Ylännetie areas, and in Lähemäki in the Alakatu-Kisatie area.
In addition to the revamping of the substations, the overhead distribution network was converted into a cable network at large sites; the
cable network now has 1,000 customers more. The finishing work on
the substations in the city centre and the new 20 kV connections was
completed before the marketplace was opened for business, ending
a work phase that had lasted several years.
During autumn, an inspection of the condition and possible decay
damages of the entire 400 V overhead network was done. Also, most
of the network outside densely built areas was cleared. In addition
to the inspections of the 110 kV lines, the area from Pursiala to Sairila
was cleared with tree-top sawing from a helicopter.
During the year, the 20 kV network had 18 failures due to a malfunction, and 35 separate re-connections. The average time for a
customer to be without electricity was 43 minutes. One third of the
failures occurred during the heavy-snow period in January. Most of
the failures during the summer were caused by animals and lightning. The storms in December caused seven failures.
ESSENTIAL TRANSACTIONS AFTER
THE END OF THE FINANCIAL PERIOD
As a result of the nation-wide examination of the storm damage in
December, people may make claims, which in turn will increase our
investments. During the next two years, more than two million euros
will be invested into replacing the current electric meters with remotely readable ones. A total of 7,000 remotely readable meters will
be installed in single-family houses and other individual sites during
2012 and 2013.
The Energy Market Authority is in charge of monitoring electricity
network operations. The new monitoring period started in 2012. The
realized level of allowed production during the previous monitoring
period will be publicised at the end of 2012, and the preconditions
for the monitoring period 2012–2015 can then be specified.
Management
On 31 May 2011, the Annual General Meeting of ESE-Verkko once
again elected to the Board Electrician Paavo Barck (chairperson), Advocate Antti Suhonen, Managing Director Markku Kakriainen (MBA),
and Managing Director Erkki Karppanen.
The auditor was Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/ Chartered Public
Accountant Ulla-Maija Lakonen.
Risto Kosunen was appointed managing director of the company on
18 January 2011. During the financial period the company employed
an average of 12 persons (13 in 2010).
FINANCIAL SITUATION
The ESE-Verkko’s turnover was 8.1 million euros in 2011 (8.1 million
euros in 2010). The turnover remained at the same level despite the
rise in prices, because the transfer volume was smaller than during
the year before.
Rise in prices
The trunk network agreement with Fingrid Oyj ended at the end
of the year. A marked rise in trunk network charges will take place
during the new term of the agreement, and this calls for a 4 % rise in
transfer charges. This rise in prices came into force at the beginning
of 2012.
48
The company made investments amounting to c. 1.7 million euros,
and they were financed with income financing and a loan from the
Group funds. Connection fees amounted to 257,824 euros (78,160
euros). The equity ratio of the company was 44.9 % (38.2%).
ESE-TEKNIIKKA OY
ESSENTIAL TRANSACTIONS DURING
THE FINANCIAL PERIOD
Business operations have remained unchanged during the financial period. The most significant work involving installation services
was the parking area for the Mikkeli town square. A milestone in
this project was the completion of the installations of streetlights in
the market square and the street-level electricity distribution. The
company collaborated with MPY in the data cable work at the market
square.
Other significant sites included the transformer change in the
M-wing at the Central Hospital and extensive revamping of high-,
mid- and small- voltage networks in the Lähemäki area at AlakatuKisatie-Sorsankuja-Lokinkuja-Paukkulantie-Aaponkatu streets. At
the same time Alakatu street was repaired and the streetlights at
Lokinkuja street were replaced. Some minor substation changes were
made for ESE Networks in various locations in the city, such as on
Prikaatinkatu and Raviradantie streets. Numerous repairs were made
due to malfunctions and inspection calls were made.
Streetlight sites for the City of Mikkeli were built in the Maamiehentie,
Hirvensalmentie areas and Puutarhatie in the Otava region, as well as
at Lenkkitie in Rantakylä. The most important of the Etelä-Savon Energia sites were Ristimäenkatu and Savilahdenkatu in front of Stella. The
mapping of the streetlight network began in spring, and the new
map system was taken into use right before the winter. As regards
the city streetlight system, the old quicksilver lamps were replaced
with high-pressure sodium lights. These save €50,000 in energy consumption.
The electricians in the Technologies Department installed connection cables at various construction sites, such as the Tume centre at
Jääkärinkatu and at the new blocks of flats at Graani. Support in the
form of personnel lifters was given to the Voimateli firm at the JSE site
in Uutela and at a few lighting sites. Work was also done outside Mikkeli, such as in Ristiina, where the Linnaniementie lighting site began.
At Haukivuori, the small-voltage network was revamped for JSE.
The heat sales of ESE Technologies were 11.6 GWh. Compared to the
previous year, sales decreased by 2.3 GWh due to the warmer year
(2010 13.9 GWh). In spite of this, operations were quite successful.
Thanks to preventive maintenance and good quality fuel, the heat
plants functioned well and there were only a few emergency calls.
ESSENTIAL TRANSACTIONS AFTER
THE END OF THE FINANCIAL PERIOD
After the end of the financial period, Technologies’ heat business was
transferred to ESE’s heat business, and some small alterations were
made in the organisation. The first months of the year have traditionally been the quietest time of the year, at which time unfinished
work is brought to an end. The training of personnel is usually arranged at the beginning of the year.
ASSESSMENT OF FUTURE
DEVELOPMENT
During the new financial period, operations will focus more clearly
on installation and maintenance services. New business activities
will be sought from new forms of heating, in addition to installation
and maintenance operations. ESE Group’s new strategy also sets new
guidelines for the operations of ESE-Tekniikka Oy.
The sports and recreation department of the City of Mikkeli also was
a major employer. They ordered service and renewing of lights for
the sports grounds and tracks at, for instance, the Lähemäki school
grounds, the Rantakylä track, and the snow storage area at Ratatie.
As regards the real estate sites in the City of Mikkeli, the Technologies Department was employed to install new lighting for the new
Kalevankangas school building, lighting for the Ihastjärvi school and
track, as well as for numerous maintenance sites.
49
OOO RUSSKIJ LES
OOO Russkij Les is a forest leasing and felling company entirely
owned by Etelä-Savon Energia Oy, and it is a limited liability company. The leased forest areas, terminal and offices of the company are
situated in the Leningrad district of the city of Tihvin. Tihvin is situated
c. 200 km east of metropolitan St Petersburg. The company employs
c. 20 persons on a full-time basis, and contractors employ almost the
same number depending on the season.
The area of the leased forest is c. 75,000 hectares. The annual logging
rights within this area comprise 78,700 m3, which is divided into clearance logging (62,500 m3) and thinning (6,200 m3). The forest lease
agreement includes obligatory forest maintenance and fire prevention measures.
The summer storms during June–July of 2010 caused much damage
in the Russian forests. In the leased area of Russkij Les, the wind blew
down c. 86,000 m3 of timber. The forest law in the Leningrad oblast
area requires trees blown over by storms to be cleared away to prevent forest fires and insect damages. As a result, felling in the area
rose to 112,000 m3 in 2011. A total of 60,000 m³ accounted for fallen
trees and 52,000 m³ accounted for planned logging.
Logging and transportation of timber is carried out with the
company’s own equipment and the equipment of its contractors.
During 2011, three chains of logging machines and transporters
were mainly used in the leased area. Russkij Les sells the timber it has
logged to local sawmills and buyers of paper wood. Energy wood is
refined into chips, mainly for its own use. Due to the amount of wood
gathered from the storm-struck areas, the energy wood store of the
company at the end of the year was c. 41,000 m3.
The economic result of the company for the year 2011 was at a loss
due to the great amount of windfalls. The clearing of windfalls is
expensive and less valuable timber is acquired in this way. The prices
of timber have stayed the same in Russia, although the price of felling
and transportation has risen. The company will possess the prerequisites for profitable operations after the clearing of windfalls has
ended and after Russia has joined the WTO.
OOO ESE
OOO ESE is a limited responsibility company that focuses on financing and logistics. It is owned entirely by Etelä-Savon Energia Oy. The
company organizes exports into Finland by rail. The company also
builds cooperation networks and develops operations together with
the parent company and contractors. In addition, the company’s
logistics model endeavors to preserve alternative means of transport.
Alternative solutions for stockpiling are also sought after.
A total of c. 39,000 cubic metres of wood chip for energy purposes
were imported into Finland in 2011. The majority of this amount was
imported to Finland by road transport organized by a contractor. Approximately 14,000 m³ of the 39,000 m³of wood chip are from Russkij
Les forests, and c. 25,000 m³ are industry by-products. The acquisition of the company’s own railway wagons has been delayed due to
the slow process of approving their type. However, transport by rail
started with leased wagons at the end of the year. The total goal for
import volume is c. 250,000 cubic metres of wood chip annually.
50
The total amount of acquired energy wood is regulated according to
the market situation. The actual total amount of energy chip is used
either by the parent company or sold to others in Finland and Russia.
The energy chip is unloaded at the Imatra terminal. The chip is transported to and from Mikkeli by lorry. The stockpile close to the border
is a useful mid-winter buffer stock from the power station’s viewpoint.
The energy chip is of good quality as it is made out of thick tree
trunks, mainly aspen and spruce, which has dried standing up.
Preliminary negotiations concerning the development of the fuel
acquisition network were carried out with various stakeholders. In the
future, a network of partners is the most probable solution. In this way
a noteworthy combined volume of chip raw material can be reached.
The financial result of the company for 2011 remained at a loss, which
was due to the general expenses caused by the launching of activities.
Tietoa vuosikertomuksesta
Vuosikertomus
Toimitus: Etelä-Savon Energia
Valokuvat: Jenni Kosonen / Kuvamatti Oy ja ESEN arkisto
Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas
Paperi: MultiArt Silk 300 g, MultiArt silk 150 g
Paino: Teroprint Oy, Mikkeli
Vuosikertomuksessa käytetyt paperit on valmistettu FSC-sertifioinnin
vaatimusten mukaisesti ja täyttävät Joutsenmerkin ympäristövaatimukset.
SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Teroprint
Oy:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.
Painovärit ovat kasviöljypohjaisia, ja myös muiden materiaalien käytössä
suositaan kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita.
Etelä-Savon Energia Oy I Vuorikatu 19 I PL 166 I 50101 Mikkeli
Puh. (015) 1951 I faksi (015) 195 3875 I ese@ese.fi I ese.fi

Vuosikertomus 2011

Transcription

Similar documents

Kari Kauppilan esitys - Porin Teknillinen Seura

Vuosikertomus 2010

Vuosikertomus 2010

Kotkan Energia – häiriötöntä tuotantoa kunnonvalvonnan

Vuosikertomus 2010 - Keravan Energia Oy

Vuosikertomus 2011 - Keravan Energia Oy

Pienvoimalaopas - Pienvesivoimayhdistys ry