Kodin ja koulun terveysyhteistyö

Transcription

D-vitamiinivajeen
yleisyys
suomalaisilla
nuorilla miehillä
l
4 2012
Neuvola
ja kouluterveys
Rauta
on voimaa
Aivoterveydestä
on huolehdittava
pienestä pitäen
Kodin ja koulun
terveysyhteistyö
Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti
Iloisia vauvauutisia
Käyttövalmiit Arla Little Baby organic -äidinmaidonkorvike ja -vieroitusvalmiste
ovat tuoteryhmänsä ensimmäiset ja toistaiseksi ainokaiset luomuvalmisteet Suomessa.
Ne on valmistettu tuoreesta luomumaidosta ja sisältävät lapsen kehitykselle tärkeitä
prebiootteja ja rasvahappoja. Nämä lokakuussa kauppoihin saapuvat tulokkaat tarjoavat
odotetun vaihtoehdon luomutuotteita arvostaville lapsiperheille.
www.arla.com/baby
Pakkauskoot: 200 ml, 500 ml.
Arla Little Baby organic 1
Arla Little Baby organic 2
Äidinmaidonkorvike alle
6 kuukauden ikäisille lapsille
Vieroitusvalmiste
6 kuukauden iästä ylöspäin
Tärkeää: Rintamaito on imeväiselle parasta, luonnollista ravintoa. Tuotteita voi käyttää neuvolan tai lääkärin
antamien ohjeiden mukaisesti rintamaidon lisäksi tai ainoana ravintona silloin, kun imetys ei ole mahdollista.
Neuvola
Neuvola ja kouluterveys on lastenhoidon erikoisjulkaisu ammattihenkilöstölle
ja kouluterveys
Päätoimittaja
Matti Rimpelä
matti.rimpela@uta.fi
Toimituspäällikkö
Seija Sihvola
seija.sihvola@senergia.com
Kannen kuva
Panu Keskipukkila
Ulkoasu
Painoyhtymä Oy
Tämän numeron avustajat
Päivi Mäki,
Tuovi Hakulinen-Viitanen
Risto Kaikkonen,
Ilkka Laaksi
Marja Nieminen,
Jukka Jokinen
Hannu Hausen,
Satu Jyväkorpi
Jouni Karppi,
Mari Kaihovaara
Riittakerttu Kaltiala-Heino
Kristiina Tervonen,
Risto Lapatto
Toimituksen osoite
Pohjantie 3, 4 krs
02100 Espoo
Toimituksen sähköpostiosoite:
info@lapsi2000.fi
Osoitteenmuutokset
info@lapsi2000.fi
Julkaisija
Lapsi 2000 ry www.lapsi2000.fi
Kustantaja
Painoyhtymä Oy
Sisältö:
5
8
10
12
13
14
15
16
18
19
20
24
25
26
s.20
Pääkirjoitus
Tärkein itsehoito on painon pitäminen normaalina
D-vitamiini
Tomaattia lisää
Narkolepsia
Hampaat, Hannu Hausen
Raudasta voimaa
Huolehdi aivojesi terveydestä pienestä pitäen
Alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuden nostaminen
Raskaudenaikaiset infektioseulonnat
Enemmän kuin yksi kerrallaan
Krisse
Vanhempien alkoholinkäyttö
Parempi elämä lapselle
s.15
Yhteistyökumppanit
Lasten terveysfoorumi,
www.lastenterveysfoorumi.fi
Varhaisen vuorovaikutuksen
kehittämiskeskus Alma,
www.ensijaturvakotienliitto.fi/
tyomuodot/alma
Ilmoitusmyynti
Ilpo Pitkänen Oy
puh. 09 5868300, e-mail:
christina.virtanen@pitkanen.inet.fi
Tilaajapalvelu
lehtitilaukset@painoyhtyma.fi
puh. 019 517 170
Tilaushinta 26 euroa
4 numeroa vuodessa
s.12
Painopaikka
Painoyhtymä Oy, Porvoo
ISSN 1458-1000
Neuvola ja kouluterveyslehti
12. vuosikerta. Valtakunnallinen
Neuvola ja kouluterveyslehti
ilmestyy neljä kertaa vuodessa
Lapsi 2000 ry on vuonna 1999 perustettu lasten
ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedonja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä
ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän
edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä,
hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä,
psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia, tutkijoita jne.
Neuvola ja kouluterveys
3
Ranneke pahoinvoinnin
hoitoon – aikuisille ja lapsille
• Ei lääkeaineita, ei haittavaikutuksia
• Tutkitusti tehokas
• Akupainantaranneke
• Pestävä materiaali
PA R A N N A M M E
E L Ä M Ä N L A AT U A
dicodral Neste
Valmis glukoosi-elektrolyyttijuoma nestetasapainon
tukemiseen
Uutuus!
ESPGHAN:n suositusten
mukainen koostumus
• Helppo ja heti valmis
• Maistuu perheen pienimmillekin
• Sisältää sinkkiä
• Pakkauksessa 3 x 2 dl
PA R A N N A M M E
E L Ä M Ä N L A AT U A
PÄÄKIRJOITUS
Lastensuojelua, lapsiperheiden tukemista ja kuntien
lapsija nuorisopolitiikkaa
– miten vastaamme
2020-luvun haasteisiin?
”
Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus
turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. … Kunnan
keskeiset tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
kunnassa asuvien lasten kasvuolojen kehittäminen ja
ongelmien vähentäminen ja ehkäiseminen, lasten vanhempien ja lasten kasvatuksesta huolehtivien
muiden kasvattajien tukeminen sekä ehkäisevä lastensuojelu, lapsija perhekohtaisen varsinaisen lastensuojelun järjestäminen.”
Nämä poiminnat Sosiaaliportista tiivistävät lastensuojelun toiminta-ajatuksen ja kunnan tehtävät. Mutta millaisiksi
ovat kehittyneet arjen käytännöt?
Katsotaan ensiksi kasvuoloihin vaikuttamista. Lastensuojelulaki velvoittaa kunnat laatimaan kerran valtuustokaudessa lastensuojelun suunnitelma. Ensimmäinen suunnittelukierros on tehty vuonna 2009 alkaneen valtuustokauden
aikana. Ohjeita on annettu mm. Sosiaaliportissa (www.sosiaaliportti.fi)
Tutkimustietoa kuntien lastensuojelusuunnitelmista on
vähän. Määttä tutki viiden kunnan suunnitelmia (Janus 18
/3:2010) ja päätyi toteamaan mm.
”Valtakunnallinen ohjaus on kuitenkin päällekkäistä ja
koordinoimatonta eri minis
teriöiden ja toimijoiden välillä. Kunnat joutuvat toimimaan epäselvien odotusten ja
ohjaussuhteiden alla. … ohjelmatyössä painottuvat viranhaltijoita lähellä olevat asiat: lasten ja nuorten palvelujen
koordinointi sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Hyvinvointityön kehittämis- ja organisoimistarpeiden
korostuessa lasten ja nuorten elinolojen parantaminen ja
hyvinvointipoliittisten valintojen tekeminen saattavat jäädä
sivuosaan.”
Valtakunnallisen ohjauksessa on selkeä jännite lastensuojelun suunnitelmien ja muiden lapsija nuorisopoliittisten
ohjelmien kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE
-ohjelmassa suositellaan (STM/Julkaisuja 2012:1, sivu 23.):
Matti Rimpelä
”Ohjataan kuntia tekemään lastensuojelulain mukainen
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma niin, että se sisältää myös kuntien nuorisolain mukaisen nuorisopoliittisen
ohjelmatyön ja on yhteen sovitettu terveydenhuoltolain mukaisen hyvinvointikertomuksen kanssa.”
Vaikka tavoitteet esitetään laaja-alaisiksi, toimeksianto tulee lastensuojelulaista. Tästä luonnollisena seurauksena on,
että kuntien suunnitelmien ydinsisältö keskittyy lastensuojelupalveluihin.
Toinen lastensuojelun keskeinen tehtävä on lapsiperheiden ja muiden kasvattajien tukeminen. Laissa ja sen nojalla
annetuissa ohjeissa puhutaan paljon perhetyöstä ja ehkäisevästä lastensuojelusta.
Lastensuojeluun käytetään nykyisin useita satoja miljoonia euroja enemmän kuin 2000-luvun alussa. Kasvu on
suunnattu kokonaan sijaishuoltoon. Kunnista tuleva palaute
on varsin huolestuttavaa. Perheiden tuki on yhä useammin
sidottu lastensuojeluilmoituksiin ja lastensuojelun asiakkuuteen. Ongelmien on siis kasvettava niin suuriksi, että ne oikeuttavat lastensuojelun asiakkuuteen.
Laajoista tavoitteista huolimatta lastensuojelun todellinen
ydin on ongelmasuuntautunut. Liikkeelle lähdetään ongelmista ja vahvin osaaminen ja myös resursointi keskittyy
sijaishuoltoon siis lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle.
Onko tämä kestävä toimintamalli, kun Suomi pyrkii vastaamaan 2020-luvun haasteisiin? Vastaukseni on selvä: Ei
ole.
Lastensuojelun laajentaminen perheiden tukeen ja lapsija nuorisopolitiikan strategiseen suunnitteluun on keinotekoista. Lastensuojelun tulisi keskittyä siihen ydintoimintaan,
joka on kirjoitettu sisään käsitteeseen: Lasten suojeluun kun
lasta uhkaa ympäristöstä tuleva vaara tai lapsen oma toiminta uhkaa hänen hyvinvointiaan.
Lapsiperheiden tukeminen ennen vaikeita ongelmia sijoittuu neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen huomattavasti luontevammin kuin lastensuojeluun.
Näin vanhempien ja muiden kasvattajien tukeminen olisi
➤
5
osa kaikille tarkoitettuja eli universaaleja palveluja. Imatralla
on jo edetty tähän suuntaan ja tulokset ovat lupaavia.
Lastensuojelun suunnitelman sijasta osuvampi otsikko on
kunnan lapsija nuorisopoliittinen suunnitelma, jonka tulee
kattaa kaikki lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvat
kunnan toiminnat. Näin laaja-alaista strategista suunnittelutehtävää ei saisi alistaa yhdelle hallintokunnalle puhumattakaan sen osatoiminnasta.
Mitä edellä esitetty tarkoittaisi lakien näkökulmasta? Vanhempien ja muiden kasvattajien tukeminen tulisi säätää neuvoloiden, varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja sen
oppilashuollon tehtäviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa perhetyöntekijöiden ja lapsiperheiden kodinhoitoavun lisäämistä neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja oppilashuollossa.
Kun lapsiperheeseen kasautuu haastavampia ongelmia,
tärkein kysymys on vanhempien suhtautuminen tuen järjestämiseen. Kun vanhemmat itse hakevat tukea ja toimivat
kiinteässä yhteistyössä ammattiavun kanssa, olisi toimittava
samalla tavalla kuin somaattisissa ongelmissa.
Lapsen sairastuessa vaikeaan diabetekseen ei kenenkään
mieleen tule vaatia lastensuojeluasiakkuutta ennen kuin
lapsi pääsee erikoissairaanhoitoon. Samalla tavalla olisi toimittava esimerkiksi silloin, kun lapsella on käytöshäiriö ja
vanhemmat hakevat tukea. Tukea ei saisi sitoa lastensuojeluasiakkuuteen, vaan se tulisi järjestää yhtä selkeästi kuin
vaikean somaattisen taudin hoidossa. On suorastaan moraalisesti väärin kirjata näissä tapauksissa perhe lastensuojelun
asiakkaaksi samalla tavalla kuin esimerkiksi huostaanotoissa, joita vanhemmat vastustavat.
Kuntien lapsija nuorisopolitiikan strateginen suunnittelu on hyvinvoinnin ohella myös kuntatalouden kannalta
erittäin tärkeä tehtävä. Kun lasketaan yhteen kaikki lapsiperheille, lapsille ja nuorille suunnatut toiminnat, kustannukset
ovat yhteensä yli puolet kuntien talousarvion loppusummasta. Kuntalakia uudistettaessa velvoite lapsija nuorisopoliittisesta suunnittelusta tulisi sitoa kiinteäksi osaksi kuntien
strategista työtä.
Näin lastensuojelu keskittyisi 2020-luvulla tilanteisiin,
joissa tarvitaan erityisiä viranomaisoikeuksia ja –velvollisuuksia lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Olisi suorastaan
harkittava, tulisiko näin selkiytetty lastensuojelu siirtää kunnilta valtion tehtäväksi samalla tavalla kuin on tehty työsuojelussa.
On kiistaton tosiasia, että Suomi on 2000-luvulla epäonnistunut lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemisessa.
Maailman terveimpinä syntyneistä lapsista liian monet ajautuvat pysyvästi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiksi ja
monet heistä jäävät tästä huolimatta toisen asteen koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Siksi on kriittisesti arvioitava
kuntien kaikkia toimintoja, myös lastensuojelua.
Olen esittänyt yhden mahdollisuuden uudistaa kunnan
toimintoja vastaamaan paremmin 2020-luvun haasteisiin.
Nyt tarvitaan vakiintuneen toimintarakenteen ennakkoluulotonta arviointia ja avointa keskustelua.
6
Koulutusta
ammattilaisille
•MIM- jatkokoulutus
7.1.2013
•Jännittäjien ryhmän
ohjaus, 1.3.2013
•Kriisi-istunnon
vetäminen, maalis 2013
Lisätiedot, ilmoittautuminen
www.psykologiainstituutti.fi
koulutus@psykologiainstituutti.fi
p. (09) 612 606 14
Salo S., Tuomi K.
Hoivaa ja leiki –
vauvan ja vanhemman
vuorovaikutus
HOIVAA JA LEIKI
vauvan ja vanhemman vuorovaikutus
25 €
61 s.
sis. CD:n
Saara Salo
KirsiTuomi
www.psykologienkustannus.fi
CoolMousse
Apu vesirokon oireisiin!
Apte
ekist
A
Lisätiedustelut sekä pienen poxClin repäisylehtiön
tilaukset ammattilaisille joko puh. 0800 114021 tai
info@unigroup.dk
7.2012
VARATTU
Dormiplant
TM
oiva apu
unihäiriöiden
hoitoon
FI_Dormiplant_Ad_Neuvola_1012_103x297
Dormiplant on valeriaanauutetta sisältävä kasvirohdosvalmiste. Viimeaikaiset valeriaanalla tehdyt tutkimukset
osoittavat sen rauhoittavan,
lisäävän univalmiutta ja parantavan unen laatua ilman
aamutokkuraa. Valeriaanan
teho tulee esiin asteittain, siksi
parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi voi kulua 2-4 viikkoa
lääkityksen aloittamisesta.
Dormiplant on markkinoiden
vahvin valeriaanatabletti. Tabletissa on 500 mg valeriaanauutetta. Unihäiriöiden hoidossa annostus on 1 tabletti ½ – 1
tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tarvittaessa voidaan ottaa
lisätabletti jo alkuillasta.
Pakkauskoot ja hinnat:
20 tabl.
9,05 €
40 tabl.
16,90 €
Dormiplant tabletti on tarkoitettu lievien jännitystilojen ja
unihäiriöiden hoitoon. Nuorille
(yli 12 vuotiaille), aikuisille ja
iäkkäille. Ei raskauden tai imetyksen aikana. Ei alle kahta
tuntia ennen autolla ajoa tai
tarkkuutta vaativaa työtä. Valmiste on laktoositon, gluteeniton, sokeriton ja hiivaton. Jos
oireet jatkuvat tai pahenevat
2 viikon säännöllisen käytön
jälkeen, ota yhteys lääkäriin.
Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.
Itsehoitolääke. Vain apteekista.
Lisätietoja:
Pharmaca Fennica ja
www.pharmanord.fi
Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA,
puh. (09) 8520 2218. www.pharmanord.fi
Perheen terveelliset elintavat
lasten terveyden edistämisen ja
ylipainon ehkäisyn kulmakivinä
kaissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta sekä
tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Ylipainolla voi olla kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun jo
lapsuudessa: Lapset saattavat kokea
ylipainonsa vuoksi syrjintää tai kiusaamista. Ylipaino voi aiheuttaa jo
lapsuudessa verenpaineen kohoamista,
kolesterolitason ja paastoinsuliinitason
nousua. Riski sairastua myöhemmin
aikuisiässä sydän- ja verisuonitauteihin kuitenkin pienenee merkittävästi,
jos ylipainoisesta lapsesta tulee normaalipainoinen aikuisikään mennessä.
V
Vanhempien ylipaino on tärkeä lapsen ylipainon riskitekijä – tämä johtuu
sekä perinnöllisistä että ympäristötekijöistä, kuten perheen elintavoista. Koko perheeseen kohdistuvalla elintapaneuvonnalla voidaan edistää lasten
terveyttä sekä vaikuttaa terveydentilaan myös aikuisuudessa.
Ylipaino voi ”periytyä”
Lasten terveysseurantatutkimukseen
(LATE) osallistuneista leikki-ikäisistä
noin joka kymmenes ja kouluikäisistä noin joka viides oli ylipainoinen.
Tutkimuksessa havaittiin, että ylipainoisuus oli yleisempää niillä lapsilla,
joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat ylipainoisia.
Ylipainon yleisyydessä oli tutkimuksen mukaan eroja myös äidin koulutustaustan ja asuinalueen mukaan. Ylipaino oli yleisempää sekä vähemmän
koulutetuilla äideillä itsellään että heidän lapsillaan kuin korkeammin koulutetuilla äideillä ja heidän lapsillaan.
Maaseutumaisemmassa ympäristössä asuvilla kainuulaislapsilla, erityisesti
pojilla, ylipaino oli yleisempää kuin
turkulaislapsilla. Vastaavia eroja eri
8
alueiden ja koulutusryhmien välillä on
todettu myös muissa aiemmissa tutkimuksissa.
Huolestuttavaa on, että ylipainon on
todettu olevan melko pysyvää ja sen
haitat kauaskantoisia: ylipainoisilla
lapsilla on noin kaksin-nelinkertainen
riski tulla ylipainoiseksi aikuiseksi normaalipainoisiin lapsiin verrattuna.
Ylipaino aiheuttaa
monia sairauksia
Ylipainoisuus voi aiheuttaa tai edistää
myöhemmin elämässä useita pitkäai-
Elintapaneuvontaa
koko perheelle
Lasten terveyden edistämisen ja ylipainon ehkäisyn kulmakivinä ovat elintavat: terveellinen ruokavalio, riittävä
liikunta ja uni. Perheiden tukeminen
näissä asioissa on tärkeää.
Lasten ja lapsiperheiden kanssa
työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet lasten ja koko perheen terveellisten elintapojen edistämiseen ja tukemiseen. Erityisesti lastenneuvolan ja
kouluterveydenhuollon terveystarkastukset tarjoavat terveydenhoitajille ja
lääkäreille mahdollisuuden lasten kasvun seurantaan ja keskusteluun lapsen
ja vanhempien elintavoista.
Yksilöllinen neuvonta ja tuen järjestäminen sitä tarvitseville edistävät
perheiden motivoitumista tarvittaessa
elintapamuutoksiin ja tukevat tavoitteisiin pääsyä. Ruoka- ja liikuntatottumusten arvioinnin ja ohjauksen tueksi
on kehitetty hyviä työkaluja, kuten
Neuvokas perhe -materiaali, Mahtavat
muksut -opas ja Painokas- työkalupakki.
Lasten elinympäristön
terveellisyyden kehittäminen
Laadukkaiden neuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen lisäksi tarvitaan laajaa hallinnonrajat ylittävää
yhteistyötä lasten ja perheiden elinympäristön terveellisyyden kehittämiseksi.
Elinympäristön terveellisyyttä kehittämällä voidaan taata perheille yhtäläiset mahdollisuudet tehdä terveyttä
ja hyvinvointia edistäviä valintoja sekä
kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja.
Lisäksi on tuettava terveellisiä elintapoja erityisesti niissä väestöryhmissä,
joissa epäterveelliset elintavat ovat
muita väestöryhmiä yleisempiä.
Ylipainon ehkäisyyn, terveyserojen kaventamiseen ja lasten terveyden
edistämiseen voidaan vaikuttaa myös
laajemmilla, koko väestöä koskevilla
toimenpiteillä, kuten verotuksella ja
lainsäädännöllä. Esimerkiksi terveellisten elintarvikkeiden hintaa voidaan
laskea verotusta keventämällä ja lapsille suunnattua mainontaa voidaan
rajoittaa säädöksin.
Päivi Mäki
Asiantuntija, TtM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tuovi Hakulinen-Viitanen
Tutkimuspäällikkö, TtT
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Risto Kaikkonen
Kehittämispäällikkö, VTM
Lisätietoja:
 Lasten terveysseurantatutkimus
(LATE)
 Kaikkonen R, Mäki P, HakulinenViitanen T, Markkula J, Wikström
K, Ovaskainen M-L, Virtanen S &
Laatikainen T (toim.)
Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja
hyvinvointierot. Terveyden ja hy-
vinvoinnin laitos, raportti 16/2012.
(pdf-tiedosto)
 Lihavuus (lapset). Käypä hoito
-suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen
Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama
työryhmä. Helsinki: Suomalainen
Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 20.8.2012).
 Mäki P, Sippola R, Kaikkonen R,
Pietiläinen K, Laatikainen T. Lasten
ylipaino ja sen määrittämisen
ongelmat. Suomen Lääkärilehti
2012,10, 767–777.
 Valtioneuvoston asetus (338/2011)
neuvolatoiminnasta, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta sekä
lasten ja nuorten ehkäisevästä suun
terveydenhuollosta
Seuraavia kysymyksiä voidaan käyttää lasten ja
perheiden elinympäristön terveellisyyden arviointiin:
Tarjoaako lapsiperheiden elinympäristö kaikille lapsille ja perheille
mahdollisuuden tehdä terveellisiä ruokavalintoja ja liikkua turvallisesti
Onko lapsiperheiden ehkäisevissä palveluissa, liikunta- ja ravitsemusneuvontapalveluissa tai päiväkotien ja koulujen ruokapalveluissa riittävästi resursseja?
 Onko päiväkodeissa ja kouluissa tarjottava ruoka maittavaa ja ravitsemussuositukset täyttävää?
 Onko lapsilla mahdollisuus osallistua ruokavalion suunnitteluun, ruoan
valmistukseen ja tarjoiluun päivähoidossa ja koulussa?
 Onko lapsilla mahdollisuus liikkua päivittäin riittävästi?
 Onko kotien, päiväkotien ja koulujen läheisyydessä riittävästi kevyen liikenteen väyliä, leikki- ja ulkoilupaikkoja?
 Onko kaikilla lapsilla mahdollisuus monipuolisiin ja ilmaisiin liikuntamahdollisuuksiin?
9
LL (väit) Ilkka Laaksi
D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla
nuorilla miehillä - yhteys rasitusmurtumiin ja hengitystieinfektioihin
D-vitamiinilla on keskeinen tehtävä luun rakentumisessa.
Se turvaa luun rakennusaineiden riittävän saannin
tehostamalla kalsiumin imeytymistä suolistosta ja lisäämällä sen
takaisinimeytymistä munuaisissa. Lapsilla riisitauti ja aikuisilla
osteoporoosi ovat pitkään jatkuneen D-vitamiinivajeen seurauksia.
Uudempien tutkimusten mukaan D-vitamiini vaikuttaa myös
mm. elimistön immuunipuolustusjärjestelmään.
D
D-vitamiini on hormoni, jota elimistö
tuottaa ihossa auringon UVB -säteilyn
vaikutuksesta. Suomessa tällaista UVvaloa on merkittävästi vain kesällä. Talvella D-vitamiinia saadaan ravinnosta.
Tärkeimpiä D-vitamiinin lähteitä ovat
kala sekä vitaminoidut maitotuotteet
ja ravintorasvat. Lisäksi D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan tietyille väestöryhmille. Ihossa tuotettu ja
ravinnosta saatu D-vitamiini muuntuu
ensin maksassa kalsidioliksi (25OHD)
ja sitten joko munuaisissa ja/tai kohdeelimissä kalsitrioliksi (1,25(OH)2D),
joka on D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisin muoto. Kalsitrioli säätelee solujen toimintoja vaikuttamalla
tuotteiden ja ravintorasvojen D-vitaminoinnin vaikutusta varusmiesten
D-vitamiinipitoisuuksiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 196 varusmiestä. Tammikuussa 2003 25OHD:n
keskiarvo oli 34 nmol/l. Sen sijaan
tammikuussa 2004, vuosi D-vitaminoinnin aloittamisen jälkeen, keskiarvo nousi 50 nmol/l:iin. Samalla D-vitamiinivajeen esiintyvyys putosi 78 %:sta
35 %:iin. Tutkimus osoitti, että kansallinen maitotuotteiden D-vitaminointi
paransi merkittävästi varusmiesten
D-vitamiinipitoisuuksia, mutta edelleen D–vitamiinivaje todettiin joka
kolmannella varusmiehellä.
Rasitusmurtuma johtuu tyypillisesti luun ylikuormituksesta.
Sitä esiintyy etenkin varusmiehillä ja urheilijoilla. TieTärkeimpiä D-vitamiinin
detään, että alentunut luun
lähteitä ovat kala sekä
tiheys ennakoi rasitusmurtumaa. Toisessa osatyösvitaminoidut maitotuotteet
sä selvitimme alentuneen
D-vitamiinipitoisuuden
ja ravintorasvat.
yhteyttä rasitusmurtumiin.
Tutkimukseen
osallistui
756 satunnaisesti valittua tervettä vamm. satojen geenien ilmentymiseen
rusmiestä, joiden 25OHD –pitoisuus
elimistössä. Veressä oleva 25OHD on
määritettiin ja rasitusmurtumat kirelimistön D-vitamiinin saannin paras
jattiin 90 päivän ajalta. Tutkimuksessa
mittari.
ilmeni, että rasitusmurtuman saaneilla
Tässä väitöskirjatutkimuksessa oli
varusmiehillä
D-vitamiinipitoisuus
useita tavoitteita. Ensimmäisessä osaoli alhaisempi kuin kontrolliryhmällä
työssä tutkimme kansallisen maito-
10
(64 nmol/l ja 76 nmol/l). Niillä varusmiehillä, joiden 25OHD -pitoisuus oli
<76 nmol/l (mediaani), oli lähes nelinkertainen riski saada rasitusmurtuma.
Tutkimuksen mukaan alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa.
D-vitamiini vaikuttaa elimistön
immuunipuolustusjärjestelmään. Kolmannessa osatyössä selvitimme Dvitamiinivajeen ja hengitystieinfektioiden yhteyttä. Tutkimuksessa ilmeni,
että D-vitamiinivajeisilla oli tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektiosta johtuvia poissaoloja.
Lisäksi säännöllisesti liikuntaa harrastavilla oli korkeammat ja tupakoivilla alhaisemmat 25OHD -pitoisuudet. Heinäkuussa 2002 varusmiesten
25OHD –pitoisuus oli keskimäärin 80
nmol/l, mikä kuvastaa nuorten miesten riittävää D-vitamiinipitoisuutta kesäaikaan Suomessa. Tutkimus osoitti,
että D-vitamiinivaje lisää merkittävästi
hengitystieinfektioita.
Neljännessä osatyössä tutkimme Dvitamiinivalmisteen vaikutusta hengitystienfektioihin. Tutkimukseen osallistui 164 varusmiestä joista puolet
sai 10 mikrog D-vitamiinia ja puolet
vastaavasti plasebovalmistetta päivittäin lokakuusta maaliskuuhun. Lokakuussa 2005 D-vitamiiniryhmän
25OHD -pitoisuus oli 79 nmol/l, kun
D-vitamiinitablettien ja suihkeiden tulokset Akuutti-ohjelmaa varten
Täyttää Eviran ± 20 % suosituksen
Kelvollisia, kun mittausepätarkkuus huomioidaan
10.10.2012
D3 ravintolisät (tabletit)
D3 ilmoitettu Pg/tabletti
D3 mitattu Pg/tabletti
Minisun
D-vitamiini ratiopharm
Muumi D-vitamiini
Vitaplex D3-vitamiini
Musta aurinko, salmiakki
Vitatabs D 25
Force vitamin D 125
Mega D3 125
20
20
10
25
50
20
10
25
20
20
10
10
25
25
10
10
25
20
30
25
125
125
20,3
19,6
8,7
21,6
41,8
16,5
8,1
19,8
15,3
14,7
7,2
7,1
17,3
16,3
6,5
5,9
11,8
9,4
10,3
7,8
0
0
D2 ravintolisät (tabletit)
D-max, mansikka-vadelma
Vahva D-vitamiini
Calcia 600 D 10
Elivo, omenanmakuinen
DeviSol
D-vita, mansikka-vadelma
D-active vahva D-vitamiini
Pirkka D3-vitamiini, appelsiini
Dee-tabs, Multi-tabs
Sana-Sol, appelsiini
Rainbow D-vitamiini, mansikka-vadelma
D-max, mansikka-vadelma
Hyvän olon D-vitamiini
Pirkka D3-vitamiini
% ilmoitetusta
102
98
87
86
84
83
81
79
77
74
72
71
69
65
65
59
47
47
34
31
0
0
Ostopaikka
Apteekki
Apteekki
Päivittäistavarakauppa
Terveystuotekauppa
Terveystuotekauppa
Apteekki
Apteekki
Apteekki
Terveystuotekauppa
Apteekki
Terveystuotekauppa
Nettikauppa
Valmistuttaja/Markkinoija/Valmistaja
Oy Verman
ratiopharm Oy, valmistettu Suomessa
Oriola Oy, valmistettu Suomessa
Cederroth Oy, valmistettu Tanskassa
Vitabalans Oy, valmistettu Suomessa
Oriola Oy, valmistettu Suomessa
Hankintatukku Oy, valmistettu Suomessa
Tamro Suomi
Orion Oyj Orion Pharma
Midsona Finland Oy
Ruokakesko Oy, valmistettu Suomessa
Oy Ferrosan Ab, valmistettu Tanskassa
Axellus Oy, valmistettu Tanskassa
SOK Inex Partners Oy, valmistettu Suomessa
Via Naturale Oy, valmistettu Suomessa
Ruokakesko Oy, valmistettu Suomessa
Oy Chemeda Ab, valmistettu Suomessa
Hankintatukku Oy, valmistettu Suomessa
Force Sportsnutrition Ky, valmistettu EU:ssa
Manninen Nutraceuticals Oy, valmistettu EU:ssa
D2 ilmoitettu Pg/tabletti
D2 mitattu Pg/tabletti
VegLife Supreme Vegan D
50
46,0
% ilmoitetusta Ostopaikka
Nettikauppa
92
Vegetukku, Nutraceutical Corp.
D3 ravintolisät (suihkeet)
D3 ilmoitettu Pg/annos
D3 mitattu Pg/annos
% ilmoitetusta Ostopaikka
5
75
25
4,7
37,1
4,2
Vitashine Vegan vitamin D3 spray
D lux 3000
D lux pregnancy spray
Lokakuussa uutisoitiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin D-vitamiinivalmisteiden D-vitamiinipitoisuuksia.
Valmisteet sisälsivät vaihtelevia määriä Dvitamiinia ja jotkut tutkitut valmisteet eivät
sisältäneet vitamiinia lainkaan. Tutkittujen
D-vitamiinivalmisteiden pitoisuudet löytyvät ylä olevasta taulukosta.
maaliskuussa 2006 se oli 72 nmol/l.
Plaseboryhmässä vastaavat pitoisuudet
olivat 74 nmol/l ja 51 nmol/l. D-vitamiini- ja plaseboryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa, kun
tarkasteltiin poissaoloa palveluksesta
hengitystieinfektion vuoksi. Sen sijaan
D-vitamiiniryhmässä oli tilastollisesti merkittävästi enemmän niitä (51
%), joilla ei ollut lainkaan poissaoloja
hengitystienfektion vuoksi verrattuna
plaseboryhmään (36 %). Tutkimuksen
mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö
saattaa vähentää hengitystieinfektioita.
Laajemmat kliiniset tutkimukset ovat
kuitenkin tarpeen tuloksen varmentamiseksi.
94
49
17
Nettikauppa
Terveystuotekauppa
Terveystuotekauppa
Vegetukku, valmistettu Isossa-Britanniassa
Terveyssiskot, valmistettu Isossa-Britanniassa
Terveyssiskot, valmistettu Isossa-Britanniassa
Luonnolliset, lisäaineettomat
Bonne hedelmä- ja marjasoseet
tarjoavat makeaa hyvällä tavalla.
Vatkattu omenapuuro
4–6 annosta
Kuohkea puuro maistuu aamupalana,
välipalana tai iltapalana. Omenasta
saat ihanan miedon ja täyteläisen
puuron, jonka voit maustaa halutessasi ripauksella kanelia.
1l
vettä
1 ¾ dl mannasuurimoita
1 dl
sokeria
500 g Bonne Omenasosetta
1 tl
vaniljasokeria
Kiehauta vesi ja lisää mannasuurimot
vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Anna kiehua miedolla lämmöllä
noin viisi minuuttia. Lisää sokeri, Bonne Omenasose ja vaniljasokeri, kiehauta. Anna puuron jäähtyä ja vatkaa
kuohkeaksi sähkövatkaimella. Tarjoa
seuraksi kanelisokeria ja maitoa.
Reseptiin voi kokeilla muitakin soseita omenasoseen sijaan.
Bonne hedelmä- ja marjasoseet sopivat lapsille ja aikuisille,
koska ne sisältävät 100 % aitoja hedelmiä ja marjoja eikä mitään muuta. Soseet ovat lisäaineettomia, säilöntäaineettomia
ja makeuttamattomia; ei ole lisätty sokeria eikä makeutusaineita.
Tuotteita voi käyttää samaan tapaan kuin hedelmiä ja
marjoja muutenkin, mutta helppokäyttöisemmässä muodossa soseena ne sopivat esim. välipalaksi, puuroihin,
keittoihin ja mm. murojen, jogurtin ja jäätelön kanssa
sekä myös leivontaan, jälkiruokiin ja ruoanlaittoon.
Reseptejä: www.bonnejuomat.fi
Valikoimassa on 7 eri hedelmää ja marjaa: Banaani, Mango,
Mansikka, Mustikka, Omena, Persikka ja Vadelma. Saatavana
hyvinvarustetuista ruokakaupoista (hedelmä- ja marjasäilykkeet).
Bonne Juomat Oy,
Mäntynummentie 8 08500 Lohja as.
bonne@bonnejuomat.fi
www.bonnejuomat.fi
Ketsuppia lisää!
Tomaatin lykopeeni
saattaa suojata aivohalvaukselta
Tomaattien ja tomaattipohjaisten elintarvikkeiden syöminen saattaa vähentää
aivohalvauksen riskiä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Suojaavana tekijänä on ilmeisesti tomaatin
sisältämä lykopeeni. Tutkimuksessa
havaittiin, että niillä, joilla veren lykopeenipitoisuus oli korkein, oli 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski
kuin niillä, joilla lykopeenia oli veressä
vähiten. Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology -lehdessä 9. lokakuuta.
Lykopeeni on karotenoidien ryhmään kuuluva tomaatin punainen väriaine ja vahva rasvaliukoinen antioksidantti. Hyviä lykopeenin lähteitä ovat
tomaatti, vesimeloni, verigreippi ja ruusunmarja. Lykopeeni imeytyy parhaiten
käsitellyistä tomaattipohjaisista elintar-
vikkeista, kun niiden kanssa nautitaan
esim. oliiviöljyä. Tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä ovat esimerkiksi ketsuppi, tomaattimehu, tomaattipyree ja pastakastike, joissa lykopeeni
on tiivistetymmässä muodossa.
Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen
yksikössä tehtyyn tutkimukseen osallistui 1031 itäsuomalaista 46−65-vuotiasta miestä. Heiltä mitattiin veren lykopeenipitoisuudet tutkimuksen alussa,
jonka jälkeen heitä seurattiin 12 vuotta.
Seurannan aikana 67 miestä sairastui
aivohalvaukseen. Tutkittavat jaettiin seerumin lykopeenipitoisuuden mukaan neljään ryhmään.
Miehillä, joiden seerumin lykopeenipitoisuus oli ylimmässä neljänneksessä,
havaittiin 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin alimpaan neljännekseen sijoittuneilla. Alimpaan lykopeenineljännekseen kuuluneista
258 miehestä sairastui 25 ja ylimpään neljännekseen kuuluneista
259 miehestä sairastui 11.
Tarkasteltaessa pelkästään iskeemisiä eli verisuonitukoksesta johtuvia
aivohalvauksia näiden ryhmien välillä oli vielä suurempi ero. Iskeemisen
aivohalvauksen riski oli korkeimpien
lykopeenipitoisuuksien ryhmässä 59
prosenttia pienempi.
Tutkimuksen perusteella runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä
ruokavalio voi olla yhteydessä vähentyneeseen aivohalvauksen riskiin. Tulokset tukevat suositusta nauttia viisi
tai useampia annoksia hedelmiä ja
vihanneksia päivässä. Suosituksen toteutuminen voisi tutkijoiden mukaan
vähentää aivohalvauksia merkittävästi
jopa maailmanlaajuisesti.
Lisätietoja:
Tutkija Jouni Karppi,
Itä-Suomen yliopisto,
puh. 050-5847631, jouni.karppi@uef.fi
Sopii koko perheelle!
Energiaa
kasvikunnan aarteista!
Rauta-vitamiinijuoma
auttaa jaksamaan.
Floradix® eli Kräuterblutsaft®
sisältää rautaa hyvin imeytyvässä,
vatsaystävällisessä muodossa.
Lisäpotkua tuovat yrtti- ja hedelmämehut sekä vitamiinit. Erityisruokavalioihin hiivaton, gluteeniton ja
makeuttamaton Floravital®.
TURVALLINEN VALMISTE – GMP-luokituksen mukainen tuotantoteknologia lääketehtaasta.
Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Markkinoija Midsona Finland Oy, www.midsona.ﬁ
Narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen
tutkimus jatkuu Euroopassa
Euroopan tartuntatautiviraston tilaama tutkimus,
joka on selvittänyt narkolepsiaan sairastumisen ja
sikainfluenssarokottamisen välistä yhteyttä kahdeksassa
EU-maassa on julkaistu. Tulokset eivät vielä ole lopullisia,
ja tutkimus jatkuu sekä Suomessa että muissa maissa.
M
Myös Ranskan lääkevirasto on julkaissut väliaikatietoja tapaus-verrokkitutkimuksesta, josta ilmenee 4 - 5 -kertainen riski narkolepsiaan sairastumiseen
sikainfluenssarokottamiseen liittyen
sekä lapsilla että aikuisilla.
Suomen narkolepsiatutkimukset etenevät
(THL) jatkaa tutkimustaan narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen välisestä
yhteydestä. Meneillään on useita virologisia ja immunologisia tutkimuksia,
joista tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä. Lisäksi tapausseurantaa jatketaan yhteistyössä suomalaisten unitutkijoiden, terveyskeskusten ja
sairaaloiden kanssa. Kuluvan vuoden
aikana THL on kerännyt terveyskeskusten ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä ja potilasmerkinnöistä
tietoja vuonna 2011 diagnosoiduista
narkolepsiatapauksista. Unitutkijat selvittävät parhaillaan annettujen diagnoosien osuvuutta sekä narkolepsian
oireiden alkamisaikaa.
Suomessa on löytynyt vuoden 2011
aikana yhteensä 50 uutta asiantuntijoiden varmistamaa narkolepsiatapausta
4–19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Sairastuneista 47 on rokotettuja. Suurimmalla osalla rokotetuista oireet ovat
alkaneet alkuvuodesta 2010. Tämä
seurantatieto tukee kansallisen narkolepsiatyöryhmän loppuraportissaan
31.8.2010 esittämää päätelmää, että
Suomessa käytetty sikainfluenssarokote oli myötävaikuttamassa lasten ja
nuorten narkolepsiaan sairastumiseen
alkuvuodesta 2010.
Aikuisilla ei vuosien 2009–2010 selvityksessä havaittu lisääntynyttä nar-
kolepsiaan sairastumisen riskiä. Tällä
hetkellä tutkimus keskittyy n. 40–50
aikuistapaukseen, jotka on diagnosoitu vuosina 2009-2011. Näistä arviolta
puolet on rokotettu sikainfluenssarokotteella. Jatkotutkimus tulee keskittymään näiden tapausten lopulliseen
varmistamiseen sekä oireiden alkamisajankohdan tarkempaan selvittämiseen. Aikuisten osalta luotettavan
rekisteritiedon kerääminen on työläämpää kuin lapsilla ja nuorilla, sillä
viive oireiden alkamisesta diagnoosin
asettamiseen on aikuisilla yleensä useita vuosia.
THL tekee syksyn 2012 aikana kyselytutkimuksen selvittääkseen sikainfluenssarokotuksen kattavuutta aikui-
silla. Tämän tutkimuksen tarkoitus
on selvittää, kuinka hyvin tieto työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollossa
annetuista sikainfluenssarokotteista
on päätynyt terveyskeskusten rekistereihin. Mahdollisimman kattava tieto
aikuisten rokotuskattavuudesta on
oleellista selvitettäessä, oliko narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen välillä
yhteyttä myös aikuisväestössä.
Lisätietoja:
Jukka Jokinen
Rokotetutkimusyksikön päällikkö,
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 8683
13
HHH
Koululaisten suunterveys
on yhteinen asia
K
koitettu. Hampaiden kannalta on eriharvoin. Kun hampaat pitäisi harjata
tyisen valitettavaa, että veden suosio
fluorattua hammastahnaa käyttäen aajanojuomana on vähentynyt. Tilalle
muin illoin, peruskoulua käyvistä pojisovat tulleet hampaille haitalliset mehut
ta alle puolet ja tytöistäkin vain 60-70
ja muut sokeriset ja/tai happamat juo% harjaa hampaansa useammin kuin
kerran päivässä. Tässä suhteessa aikuiset eivät ole hyväAteriat usein korvautunä esimerkkinä lapsillensa.
Kahdesti päivässä harjaavien
vat epäterveellisillä väosuus Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneista 30
lipaloilla tai jatkuvanvuotta täyttäneistä naisista
luonteisella napostelulla.
oli 76 %. Miehistä hampaansa enemmän kuin kerran
päivässä harjaavien osuus oli
45 %. Kaiken ikäisillä on parantamisen
mat. Koululaisten keskuudessa valitetvaraa myös harjaamisen laadussa.
tavan yleinen energiajuomien käyttö
vaarantaa myös hampaiden terveyden.
Ruokatottumusten ongelmana on,
Hampaiden reikiintymisen kehiettä säännöllisinä ruoka-aikoina nautyssuuntaa ei ole mahdollista kääntää
tittavat ateriat usein korvautuvat epälaskuun pelkästään suunterveydenterveellisillä välipaloilla tai jatkuvanhuollon ammattilaisten toimenpitein.
luonteisella napostelulla. KoululouSiihen tarvitaan hallinnon sektorirajat
naitakin nautitaan harvoin sellaisina
ylittävää moniammatillista yhteistyötä,
ravitsemuksellisesti
täysipainoisina
joka toivon mukaan vähin erin johtaa
kokonaisuuksina, jollaisiksi ne on tarsuomalaisten suuhygienian kohentumiseen ja aiempaa parempiin ruokatottumuksiin, joiden kulmakivinä ovat
säännölliset ruoka-ajat ja veden käyttö
janojuomana. Koululaisten osalta näihin tavoitteisiin pääsemistä edesauttaa, jos kouluympäristö on terveellinen myös hampaiden kannalta. Siihen
kuuluu, että karkkia ja limsaa ei ole
koulussa kaupan ja että vettä on helposti ja hygieenisesti saatavissa janojuomaksi.
Kaikkiin peruskouluihin syksyllä
2008 jaettu Suunhoito-opas yläkoululaisille on edelleen mitä ajankohtaisin apuväline koululaisten suunterveyden edistämiseen. Loppuvuodesta se
saa seuraa vastaavanlaisesta oppaasta
alakoululaisille.
Kuva Tomi Louna
Keskeisin koululaisten suunterveyden
uhkatekijä on hampaiden reikiintyminen, josta 1980-luvulla jo luultiin
päästävän eroon. Luulo oli väärä. Reikiintymisen ripeä väheneminen päättyi seuraavan vuosikymmenen alussa,
ja sen jälkeen koululaisten kariestilanteessa ei ole tapahtunut myönteistä kehitystä. Karieksen ja sen seuraamusten
hoitoon liittyvät toimet muodostavat
edelleen suurimman osan suunterveyden ammattilaisten työstä. Samaan
aikaan, kun monilla terveyskeskuksilla on suuria vaikeuksia koko väestön
hammashoidon järjestämisessä hoitotakuun mukaisten määräaikojen puitteissa, vastaanottoja kuormittaa koululaisten hampaiden paikkaaminen,
jonka tarve olisi suurelta osin vältettävissä yksinkertaisin keinoin.
Tärkeimmät hampaiden reikiintymiselle altistavat tekijät ovat riittämätön suuhygienia ja kariesbakteereita
suosivat ruokatottumukset. Suomessa
hampaita harjataan keskimäärin liian
14
Hannu Hausen
asiantuntijahammaslääkäri
Suomen Hammaslääkäriliitto ry.
Rauta
antaa voimaa
R
Rauta on elimistön tärkein hivenalkuaine, jota on elimistössä 2,5-5 grammaa. Raudan päätehtävänä on toimia
elimistön hapen kuljettajana hemoglobiinissa sekä lihasten myoglobiinissa.
Rauta osallistuu entsyymimuodossa
myös energian vapauttamiseen ravintoaineista. Lisäksi rautaa tarvitaan verenmuodostukseen. Luuytimessä rauta
liittyy punasolujen tuotantoon, kiertää
sitten veren hemoglobiiniin sitoutuneena verenkierrossa ja palaa lopulta
takaisin maksaan ja luuytimeen. Tämän jälkeen rauta toimii uusien punasolujen rakennusaineena. Raudan
häviämistä tapahtuu solujen uusiutumisen ja verenkierron mukana kuukautisten yhteydessä sekä hikoiltaessa.
Raudan imeytyminen
Raudan imeytymiseen vaikuttaa ravinnon sisältämän raudan määrä ja
laatu sekä ruokavalion koostumus.
Lihan, kalan ja veriruokien sisältämä
hemirauta imeytyy elimistössä paremmin kuin kasvisten ja viljan sisältämä
non-hemirauta. Kalsium, kuitu, maito,
tee ja suolistosairaudet estävät raudan
imeytymistä, sen sijaan C-vitamiini
parantaa imeytymistä. Hemirauta
imeytyy suolistossa hyvin (20-30 prosenttisesti), mutta sen määrä ravinnossa on vähäinen. Ravinnon sisältämästä
raudasta noin 90 % on non-hemirautaa, jonka imeytymistä estävät mm.
fosfaatit. Ravintolisistä rauta imeytyy
parhaiten nestemäisistä valmisteista.
sellä kolmanneksella.
Lisäksi raudanpuutteen riskiryhmään kuuluvat tiukasti painoaan tarkkailevat naiset sekä vanhainkodissa
asuvat vanhukset, joista jopa joka
toinen saa ravinnostaan vain puolet
suositeltavasta rautamäärästä. Levottomista jaloista tai suupielten rikkoutumisesta, huulten ahavoitumisesta,
kynsien halkeilusta, hiusten lähdöstä
tai ihon kuivumisesta kärsivät voivat
saada apua ongelmiinsa lisäraudasta.
Myös ylipainoisille lapsille ja murrosikäisille voidaan suositella lisärautaa
ja -vitamiineja, koska heillä on usein
ravintoköyhä ruokavalio.
Raudanpuuteanemia
Koko maailman väestöstä noin 30 %
kärsii anemiasta (Oulun yliopisto,
Mursu Arja). Raudanpuute on anemian yleisin syy, ainakin 50 prosentilla
anemia johtuu raudanpuutteesta. Tyypillisiä raudanpuuteanemian oireita
ovat väsymys, työtehon heikkeneminen, infektioherkkyyden lisääntymi-
Raudan päätehtävänä
on toimia elimistön
hapen kuljettajana
hemoglobiinissa sekä
lihasten myoglobiinissa.
nen, hengästyminen ja heikentynyt
yleiskunto tai kalpeus. Raudanpuuteanemiassa fyysinen suorituskyky heikkenee ja elimistön normaalilämpötilan
ylläpitäminen vaikeutuu.
Teksti: Heidi Kuusisto
Raudan tarve
Miehet tarvitsevat keskimäärin 9 mg
ja naiset 15 mg rautaa vuorokaudessa.
Tutkimuksissa on havaittu riskiryhmiä, joilla raudan puute on yleistä.
Lasten ja nuorten ryhmästä tyttöjen
raudan saanti on suosituksiin nähden
niukkaa. Jopa kolmasosalla nuorista
naisista rautavarastot ovat minimaalisen pienet. Raskauden ja imetyksen
aikana raudan tarve kasvaa voimakkaasti. Mikäli äidin rautavarastot ehtyvät, on uhka raudanpuuteanemiasta
olemassa varsinkin raskauden viimeiNeuvola ja kouluterveys
15
Huolehdi aivoterveydestä
pienestä pitäen
Aivojen terveydestä huolehtiminen alkaa jo lapsena.
Sydän- ja aivoterveellinen ruoka, riittävä liikunta
ja tupakoimattomuus ovat hyvä perusta niin
sydämen kuin aivojenkin terveydelle.
K
Koko elämän jatkunut terveellisten elämäntapojen noudattaminen on parasta
aivoterveyden hoitoa. Nykytiedon mukaan muistisairauteen johtava kehitys
alkaa ainakin parikymmentä vuotta
ennen kuin muistisairaus todetaan.
Siksi aivoterveyttä tuleekin hoitaa koko
elämän ajan. Muistisairauksien riskit
kulkevat käsi kädessä sydän- ja verisuonitautiriskien kanssa. On tärkeää
ehkäistä ylipainoa, liikkumattomuutta
sekä epäterveellisiä ruokatottumuksia
lapsuudesta asti. Päihteiden käytön ja
tupakoinnin ehkäiseminen on tärkeää murrosikään tultaessa. Alkoholi on
erityisen haitallista kehittyville aivoille
ja riippuvuus tupakkaan, alkoholiin
ja huumeisiin syntyy sitä helpommin,
mitä nuorempana niiden käyttö aloitetaan. Myös stressi, unettomuus ja liika
kiire vaikuttavat epäsuotuisasti lasten
terveyteen. Terveelliset elämäntavat
muodostuvat arkipäivän toistuvista
valinnoista. Monipuolisen suositusten
mukainen ruokavalio, päivittäinen liikunta ja riittävä lepo hoitavat sydämen
ohella myös aivoja.
16
Mitä ruokavalion, elämäntapojen
ja muistisairauden yhteydestä tiedetään?
❦ Korkea kolesteroli, verenpaine, vyötärölihavuus ja aikuistyypin diabetes
lisäävät muistisairauden riskiä.
❦ Runsaasti tyydyttynyttä rasvan käyttö lisää muistisairauden riskiä. Tyydyttynyt rasva ahtauttaa valtimoita ja lisää riskiä aikuistyypin diabeteksen
kehittymiseen. Se saattaa myös lisätä Alzheimerin taudissa tyypillisten
amyloidi-plakkien määrää aivojen muistikeskuksessa ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin myös muilla tavoin.
❦ Runsas, humalahakuinen alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät selvästi
muistisairauden riskiä
❦ Runsaan kalan saannin on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua muistisairauteen. Rasvainen kala sisältää runsaasti
elimistölle välttämättömiä monityydyttymättömiä omega-3 rasvahappoja.
Kasviperäisiä omega-3 rasvahappoja saa mm. rypsi-, pellavansiemen- ja
camelinaöjystä, pellavansiemenistä sekä saksanpähkinöistä. Onkin suositeltavaa syödä ainakin 2 kertaa viikossa rasvaista kalaa kalalajeja vaihdellen
kalan suojaavan vaikutuksen saamiseksi. Ravintolisinä syötävät kalaöljykapselit eivät korvaa kalan syömistä. Niistä saadut tulokset ovat ristiriitaisia.
❦ Hyvälaatuisen tyydyttymättömän rasvan on todettu suojaavan aivoja.
❦ Ruokavalio, jossa käytetään pääasiassa hyvälaatuisia tyydyttymättömiä
rasvoja, kalaa ja se sisältää paljon ja monipuolisesti, vihanneksia, juureksia,
hedelmiä, marjoja sekä täysjyväviljoja on aivoystävällinen.
❦ B-12 vitamiinin puutokseen liittyy älyllisen toimintakyvyn heikentymistä.
B-12 vitamiinia saa kaikesta eläinperäisestä ravinnosta. Terveellä, sekaravintoa nauttivalla ihmisellä ei ole tämän vitamiinin puutoksen vaaraa. Jos
lapsi tai nuori on vegaaniruokavaliolla, tulee hänen saada B-12 vitamiinia
ravintolisästä.
❦ Liikunta ehkäisee tehokkaasti muistisairautta. Mitä enemmän liikkuu läpi
koko elämän, sitä pienempi on riski sairastua muistisairauteen ikääntyneenä.
KYSY APTEEKISTA
Käytännön vinkkejä aivoterveyteen:
1. Lapsen ja nuoren tulisi saada ruokavaliostaan vähintään
5 annosta kasviksia päivässä.
2. Kalaa olisi hyvä tarjota ainakin 2 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Hyviä kaloja ovat esim. lohikalat ja
muikut.
3. Tarjoa viljatuotteet täysjyvänä.
4. Huolehdi rasvan laadusta; käytä salaatinkastikkeena hyvälaatuisia kasviöljyjä ja levitteenä pehmeitä margariineja tai itse tehtyjä levitteitä. Levitteiden rasvahapoista
vähintään 2/3 tulisi olla tyydyttymättömiä rasvahappoja.
5. Vältä sokerisia juomia ja makeisia sekä valkoisista jauhosta tehtyjä tuotteita.
6. Vähennä suolan määrää ruoassa.
7. Alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään 2 h/vrk
ja kouluikäisen 1,5 h/vrk.
8. Lihomisen ehkäisy ja hoito on tärkeää. Ylipainoisella
lapsella on suuri riski olla ylipainoinen myös aikuisena.
9. Anna aikaa lapselle. Vältetään liikaa kiirettä. Harrastuksia voi olla sopivasti ilman stressiä.
Lasten
Satu Jyväkorpi, Suunnittelija, ETM
Suomen muistiasiantuntijat ry
satu.jyvakorpi@muistiasiantuntijat.fi, puh: 050-3220701
Nestemäinen Burana – pienen lapsen
kivun ja kuumeen lievittämiseen
Nestemäinen Burana on ainoa ibuprofeenia sisältävä suun kautta lapsille
annosteltava kipu- ja kuumelääke.
Lääkeaineen vaikutus alkaa nopeasti ja tarvittaessa sitä voidaan
annostella kolme kertaa vrk:ssa.
Säilyy avattuna huoneenlämmössä.
Sisältää mansikka-aromia.
Apteekista ilman reseptiä.
burana.fi
Burana 20 mg/ml oraalisuspensio on suun kautta otettava kipu- ja kuumelääke yli 3 kuukauden
ikäisille lapsille lyhytaikaiseen käyttöön. Oireiden pitkittyessä ota yhteys lääkäriin. Vaikuttava
aine on ibuprofeeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, mikäli lapsellasi on ilmennyt esimerkiksi yliherkkyyttä käytettäessä muita särkylääkkeitä, vaikeita munuais-, sydän- tai maksavaivoja tai nestehukkaa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 100 ml ja 200 ml.
Marja Nieminen
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuden nostaminen:
systemaattinen kirjallisuuskatsaus
O
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata niitä tekijöitä, joiden avulla alle
kouluikäisten lasten influenssarokotusten kattavuutta on saatu nostettua.
Lisäksi tarkoituksena oli kuvata niitä
seurauksia, joita rokotuskattavuuden
nousulla saatiin mitattua. Tavoitteena
oli lisätä tietämystä influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi käytettävistä toimintatavoista. Opinnäytetyön
tiedon keruu toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla.
Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla.
Tiedonkeruu tapahtui tietokantahauilla OVIDMedline®-, EBSCOCinahl- ja
Cochrane Database of Systematic Reviews –tietokantoihin. Hakutuloksina
saatiin yhteensä 364 viitettä. Kaksi arvioijaa kävi itsenäisesti läpi saadut hakutulokset. Lopulliseen tutkimukseen
valittiin 11 artikkelia. Artikkeleiden
valitsemisperusteina käytettiin tutkimukseen osallistuneiden ikää, ainakin
osan tutkimukseen osallistuneista tuli
olla alle seitsemän vuoden ikäisiä; tutkimuksessa käytettiin vain injektoitavia
rokotteita ja tutkimuksen tuli kuvata
positiivista muutosta rokotuskattavuudessa. Artikkelin tuli olla suomen- tai
englanninkielinen. Artikkelien laadunarvioimiseen käytettiin STROBE- ja CONSORT-mittaria. Vähintään
75 % arviointimittarin kysymyksistä
tuli saada myönteinen vastaus, jotta
artikkeli hyväksyttiin mukaan systemaattiseen
kirjallisuuskatsaukseen.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin kuvaus niistä toimintavoista, joilla alle
kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuteen on pystytty vaikuttamaan sitä nostavasti. Rokotuskattavuutta nostavassa toiminnassa voidaan
erottaa kaksi pääluokkaa, joita ovat
tietämyksen lisääminen rokotuksista
18
ja rokotuksen helppo saatavuus. Tietämyksen lisäämisellä tarkoitetaan
kaikkea toimintaa, joka viestii rokotuksista lisäämällä tietoa influenssarokotuksesta, muistuttaa tai tiedottaa rokotuksesta tai rokotusajoista.
Rokotuksen saamisen helppoudella
tarkoitetaan niitä käytännön toimintatapoja, joilla pyritään edistämään rokotuksen saamista tekemällä siitä asiakkaille mahdollisimman vaivatonta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevän hoitotyön
toteuttamisessa. Alle kouluikäisten
lasten
influenssarokotuskattavuutta
on saatu nostettua luomalla henkilökunnalle toimintaohjeet influenssarokotustoiminnasta, pitämällä influenssarokotusta varten vastaanottoaikoja
iltaisin ja viikonloppuisin, ja muistuttamalla asiakkaita influenssarokotuksista kotiin lähetettyjen tiedotteiden
avulla. Sähköistä potilaskertomusta
tulisi hyödyntää aikaisempaa enemmän jotta henkilökunta tunnistaa
vastaanotolla asiakkaat, joille influenssarokotusta suositellaan, mutta joita
ei ole vielä rokotettu. Hoitavan henkilökunnan koulutuksella, suosituksella ottaa rokotus sekä rokotuksen
tarjoamisella oli kaikilla influenssarokotuskattavuutta nostava vaikutus.
Tämän opinnäytetyön perusteella jatkotutkimuksen aiheina voidaan nähdä
hoitohenkilökunnan influenssaan ja
influenssarokotteisiin liittyvän tietämyksen kartoittaminen sekä selvittää syitä, miksi hoitohenkilökunta ei
suosittele influenssarokotusta. Lisäksi
opinnäytetyössä kuvattujen toimintatapojen vaikuttavuutta lasten influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi
tulisi tutkia Suomessa.
Laura Mainio, Henriikka Tiensuu ja Heini Turtinen
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Raskaudenaikaisissa infektioseulonnoissa 2005–2009 todettujen
infektioiden hoidon toteutuminen
O
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskaudenaikaisessa infektioseulonnassa todettujen infektioiden hoidon
toteutumista. Tavoitteena oli selvittää
mitkä ovat raskaudenaikaisessa infektioseulonnassa (HIV, kuppa ja hepatiitti B eli HBV) löytyneiden infektioiden
hoitokäytännöt ja hoitojen kattavuus.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen
kanssa (THL). Tutkimus on osa isompaa hanketta, jonka tavoitteena on raskaudenaikaisten infektioseulontojen
kustannusvaikuttavuuden selvittäminen. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena
oli lisätä omaa ammatillista kasvua ja
kehittymistä tulevina kätilöinä. Raskaudenaikaista infektioseulontaa on
toteutettu Suomessa vuosikymmenten
ajan, mutta seulonnan vaikuttavuutta
ei ole aikaisemmin arvioitu yhtä kattavasti.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli
määrällinen. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 2005–2009 THL:n
infektioseulonnoissa positiivisen tuloksen saaneet äidit, sekä näistä raskauksista syntyneet lapset. Tutkimus
kattaa kokonaisuudessaan 768 äitiä ja
lasta. Opinnäytetyön aineistossa tutkittavista on mukana yhteensä 296 äitiä ja
250 lasta. Tutkimusaineisto koottiin
pyytämällä tutkittavien potilasasiakirjat kuntien arkistoista. Potilasasiakirjoista etsittiin merkintöjä äidin
raskauden seurannasta ja synnytyksenaikaisesta hoidosta sekä syntyneen
lapsen neuvolaseurannasta. Äitien
seuranta-aika oli raskauden alkamisesta raskauden päättymiseen asti sekä
vuosi sen jälkeen. Lapsien seurantaaika oli ensimmäinen elinvuosi.
Tutkimustuloksien mukaan HBVpositiivisten äitien lapsista kaikki
saivat suosituksen mukaisen immunoglobuliinin sekä ensimmäisen
HBV-rokotteen sairaalassa. Neuvolassa annettavien rokotteen 3 tehosteannoksen saamisessa oli tämän aineiston
perusteella puutteellisuuksia. HIVpositiivisten äitien raskaudenaikainen
seuranta toteutui suurelta osin erikoissairaanhoidossa. HIV-positiivisten
äitien lapsista kaikki saivat ennaltaehkäisevän HIV- lääkityksen syntymän
jälkeen. Kuppa-infektiota sairastavista
äideistä, jotka eivät aikaisemmin olleet
saaneet hoitoa kuppaan, 44/57 (77,2
%) sai Käypä hoito-suosituksen mukaisen hoidon.
Kehitysvammaiset
vanhempina
- Näkökulmia ja hyviä käytäntöjä
Aika:
Paikka:
27. – 28.11.2012
Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus,
Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo
Hinta:
50 €/päivä
Järjestäjät: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Äiti ei pysy kärryillä -projekti
ja Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Kehitysvammaiset vanhempina -seminaari on suunnattu ihmisille, jotka
esimerkiksi työssään kohtaavat perheitä, joissa vanhemmalla on erityistä
tuen tarvetta. Seminaarin ohjelmassa on sekä tutkimuksen että käytännön
työn suuntauksia Ruotsista ja Suomesta, kun perheessä vanhemmalla on
kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa.
Seminaariin liittyvissä kysymyksissä, otathan yhteyttä Kehitysvammaisten
Tukiliiton projektipäällikkö Pia Mölsään, pia.molsa@kvtl.fi tai
puhelin 020 7718 326.
Ohjelma ja ilmoittautuminen 11.11.2012 mennessä löytyvät osoitteesta
www.kvtl.fi ( klikkaa seminaarin bannerista)
19
ENEMMÄN KUIN
YKSI KERRALLAAN
Suomen Monikkoperheiden Hyvä alku
monikkovanhemmuuteen (HYVÄ ALKU) -hanke (2009-2012) toteutui Raha-automaattiyhdistyksen ja Alli Paasikiven säätiön rahoittamana tutkimus- ja kehittämishankkeena.
HYVÄ ALKU – hankkeella pyrittiin
tukemaan usealla eri tavalla hyvää alkua niille perheille, joihin syntyy useampi lapsi kerrallaan.
HYVÄ ALKU – hankkeessa oli kolme erilaista, toisiaan tukevaa vaihetta.
1. TUTKIMUSOSA
Ensimmäisen osion tavoitteena oli
saada tutkimukseen perustuvaa tietoa
monikkoperheiden taloudellisesta selviytymisestä sekä psykososiaalisesta
hyvinvoinnista. Tavoitteen toteuttamiskeinoina oli kyselytutkimus.
Tutkimus oli ensimmäinen laaja
suomalaisten monikkoperheiden hyvinvointia käsittelevä tutkimus.
Hankkeen tutkimusosan tuloksena
saatiin tutkittua tietoa suomalaisten
monikkoperheiden
hyvinvoinnista.
Tutkimus antoi selviä viitteitä siitä, että
monikkoperheen arki parisuhteen,
työn, taloustilanteen ja vanhemmuuden tuomien haasteiden keskellä sisältää erityispiirteitä verrattuna yksittäin
syntyneiden lasten perheisiin. Monilla
elämänalueilla monikkoperheen vanhemmat kohtaavat muita lapsiperheiden vanhempia suurempia hyvinvointiriskejä, mutta esimerkiksi työn ja
perheen yhteensovittamisen voisi katsoa sujuvan monikkoperheessä jopa
muita perheitä helpommin.
2. ENSITIETOKIRJANEN
”MEILLE TULEE VAUVAT”
Toisena vaiheena oli päivittää neuvoloiden kautta maksutta jaettava ensitieto-opas ”Tuplaonni” ajan tasalle.
Järjestön aiempi kyselyihin perustuva
selvitystyö oli tuottanut tuloksen, että
monikkoperheet kokevat saavansa
tukea monikkovanhemmuuteen ajantasaisen ja heille kohdennetun tietomateriaalin avulla. Toisen vaiheen
toteuttajana oli hankkeen kokoama
asiantuntijakirjoittajaryhmä, jota THL
oppaan julkaisijana johti. Hankkeen
aikana kirjanen sai uuden nimen
”Meille tulee vauvat”, koska opasta
kirjoitettaessa pyrittiin huomioimaan
myös perheet joihin syntyy kolmoset.
Kolmosia syntyy vuositasolla noin
10 perheeseen, kaksosia yli 900 perheeseen.
Hyvinvointitutkimuksen mukaan
monikkovanhemmat kokevat vanhemmuuden haastavimman ajan ajoittuvan vauva- ja pikkulapsivaiheeseen.
Ensitietokirjasen tukimateriaali kohdentuu odotusajan lisäksi juuri tähän
monikkolasten ikävaiheeseen. Voidaan
perustellusti odottaa, että maksuton,
ajantasainen ensitietokirjanen paitsi
lisää alueellista tasa-arvoisuutta tiedon saannissa, myös vastaa monikkovanhemman todennettuun tarpeeseen
saada kohdennettua tietoa monikkovanhemmuuden tueksi. Ensitietokirjan sisältämään tietoon voi perhe palata aina tarpeen ilmetessä, kellonajasta
HYVÄ ALKU 2 TIETO JA TUKIAINEISTON LAATIMISEEN KAKSOSIA TAI KOLMOSIA
ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUKSEN TUEKSI-HANKE 2012 - 2013
Hyvä Alku - hankkeessa havaittiin monikkoperhevalmennuksen ohjausmateriaalin päivittämisen ja sähköistämisen tarve, minkä vuoksi haettiin uusi rahoitus ohjausmateriaalin päivitykseen ja sähköistämiseen. Lisäksi
rahoitusta haettiin perheiden ja terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön tarkoitetun ensitietovideon laadintaan.
Uusi hanke sai RAY:n erityisavustuksen Tieto ja tukiaineiston laatimiseen kaksosia tai kolmosia odottavan perheen ohjauksen tueksi (2012) – avustuksen, mikä tukee
näin Hyvä alku monikkovanhemmuuteen - hankkeen
tavoitteiden juurruttamista. Tämä uusi hanke käynnistyi
kesällä 2012 ja kestää kesään 2013, päivittäen monikkoperhevalmennuksen ohjausmateriaalin sekä valmistaen
ensitietovideon sekä perheiden kuin ammattilaistenkin
tiedon tueksi.
20
Hankkeiden tavoitteiksi valitut asiat, monikkoperheiden hyvinvoinnista kertovan tutkimustiedon saaminen,
ensitietokirjasen päivitys ja monikkoperhevalmennuksen kehittäminen olivat Suomen Monikkoperheet ry:ssä
nousseet ajankohtaisiksi, ja monikkoperheen varhaisen
tukemisen kannalta merkittäviksi kehittämisen kohteiksi.
Suomen Monikkoperheet ry pyrkii toimimaan kunnallisten toimijoiden kanssa siten, että jokainen monikkoperhe
saa tarvitsemansa tiedon kasvaessaan monikkoperheeksi
ja monikkoperheenä.
Mari Kaihovaara
Projektipäällikkö, erikoissairaanhoitaja
Suomen Monikkoperheet Hyvä Alku
monikkovanhemmuuteen - hanke
www.suomenmonikkoperheet.fi
tai terveydenhoitajalle pääsystä riippumatta.
Kirjanen kirjoitettiin uusiksi moniammatillisessa asiantuntijatyöryhmässä
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen
johdolla. Meille tulee vauvat-ensitietokirjasta voi tilata painettuna ja se löytyy myös sähköisenä THL:n internetsivuilla sekä suomeksi että ruotsiksi.
Neuvolat saavat tilata kirjasta maksutta THL:stä ja jakaa sitä kaksosia tai
kolmosia odottaville perheille. Kirjasen voimaannuttava lähestymistapa ja
ajantasainen ensitieto tukevat monikko-odottajaperheen valmistautumista
vanhemmuuteen riskiraskaustilanteessa ja mahdollistaa alueellisesti tasavertaisen tiedon saannin.
Tilaukset osoitteella
raija.rantamaki@thl.fi
Lisätietoja
http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/lait/neuvolatyo/
perheille/meille_tulee_vauva_opas
3.MONIKKOPERHEVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN
Kolmannessa vaiheessa keskityttiin
kartoittamaan monikkoperheille annettavan perhevalmennuksen tilannetta ja
vakiinnuttamaan valmennukseen malli
monikkoperheiden erityistarpeita vastaavaksi, julkisen terveydenhuollon toimijan vastuulla olevaksi toiminnaksi.
Hankkeen monikkoperhevalmen-
nusta käsittelevän kehittämistyön tuloksena monikkoperhevalmennusta
toteuttavien paikkakuntien määrä lisääntyi, neuvolavetoinen monikkoperhevalmennustoiminta käynnistyi sairaanhoitopiirivetoisen ja monikkoperheyhdistysvetoisen valmennustoiminnan rinnalle sekä aiempaa useammat
alueelliset monikkoperheyhdistykset
aloittivat valmennuksen toteuttamisen
alueillaan. Monikkoperhevalmennuksen kehittämis- ja juurrutustyötä jatketaan vielä.
Monikkovauvat syntyvät hyvin erilaisiin perheisiin ja elämäntilanteisiin:
esikoisiksi tai sisarusparveen, kahden
tai yhden vanhemman perheeseen,
uusperheeseen, pitkään suunniteltuna
ja hartaasti odotettuna tai hyvinkin yllättäen. Perheet tarvitsevat heille kohdennettua, asiantuntevaa tietoa tulevasta arjesta ja siinä selviämisestä.
Suomen Monikkoperheet ry:n Monikkoperhevalmennusmallissa yhdistyvät ammattilaisen tieto ja kokemusasiantuntijan vertaistuellinen osuus
ohjaten uutta perhettä eteenpäin kohti
elämänmittaista seikkailua.
Ylhäällä kaaviokuvassa on mahdolliset
Monikkoperheyhdistyksen
osuudet Monikkoarki ja Vauvatapaaminen merkitty sinisellä. Odotus- ja
synnytysosiot kuuluvat neuvolan terveydenhoitajalle ja parisuhde- / vanhempien omat osiot voidaan tarvitta-
essa yhdistellä vaikka yhtä lasta odottavien vastaaviin osioihin, huomioiden
kuitenkin monikkolasten imetyksen
erityispiirteet.
Toisessa kaaviokuvassa on esitelty
erilaisia malleja, kuinka Monikkoperhevalmennusta voidaan toteuttaa yksittäisessä neuvolassa, keskitetyssä
neuvolassa tai sairaalassa.
Valmennusmuotoja voivat olla: Yksilövalmennus, jolloin perheen kanssa
tavallisten neuvolakäyntien yhteydessä
käydään läpi monikkoperhevalmennuksen aiheita. Pienryhmä- ja ryhmävalmennus, jolloin myös alueellinen
monikkoperheyhdistys voi osallistua
valmennukseen mm. Monikkoarki- ja
Vauvatapaaminen - osioiden kautta.
Saatavilla olevat monikkoperhevalmennuksen ohjauksen tietoja tukiaineistot löydät osoitteesta www.suomenmonikkoperheet.fi
Tiedot alueellisten monikkoperheyhdistysten toiminnasta ja mahdollisesta monikkoperhevalmennuksen tukitoiminnasta löydät osoitteesta www.
suomenmonikkoperheet.fi.
Yhteystiedot:
Suomen Monikkoperheet ry
Ilmarisenkatu 17 A,
40100 Jyväskylä
P: 050 435 9004
toimisto@suomenmonikkoperheet.fi
www.suomenmonikkoperheet.fi
21
Riittakerttu kaltiala-heino
Kirjoittaja on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja
TAYSin nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja
Kyllä jonkun pitää ottaa koppi!
N
uorten syrjäytyminen on yksi yhteiskuntamme polttavimmista ongelmista. Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyvä, yhteiskunnan tukien varaan jäävä
nuori maksaa miljoona euroa, jos sekään riittää.
Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruusikäisten tärkein
toimintakyvyn laskua aiheuttava sairausryhmä, ja ne liittyvät läheisesti työelämästä syrjäytymiseen. Mielenterveyden
häiriöt heikentävät keskittymiskykyä, toiminnanohjausta,
motivaatiota ja sosiaalisia taitoja. Kaikkia näitä tarvitaan,
jotta nuori selviytyy oppivelvollisuudestaan sellaisin arvosanoin, että pääsee jatko-opiskeluun; tai kykenee valitsemaan jatko-opiskelujensa suunnan; tai selviytyy jatkoopinnoissa, joissa vaatimus omasta vastuunotosta on
suurempi ja josta motivoitumaton, häiritsevä tai jatkuvasti
poissaoleva opiskelija voidaan lopullisesti poistaa. Työelämään siirtymisvaihe on vielä vaativampi.
Valitettavasti toisinaan nuori itse on viimeinen huomaamaan ja tunnustamaan psykiatrisen hoidon tarvettaan,
vaikka perhe, koulu, mahdollisesti lastensuojelu ja erikoissairaanhoitokin ovat huolissaan ja haluaisivat tarjota
nuorelle hoitoa ja tukitoimia. Niin kauan kuin nuori on alaikäinen, hänen verkostonsa aikuiset yleensä pystyvät huolehtimaan, että hän ainakin jollakin minimitasolla osallistuu,
oireita hoidetaan edes tyydyttävästi, mahdolliset lääkkeet
käytetään, koulun tukitoimet järjestetään, päihdekäyttöön
ja epäsosiaaliseen toimintaan puututaan. Täysi-ikäisyyden
saavutettuaan nuorella on oikeus ja velvollisuus huolehtia
asioistaan itse.
Kahdeksantoistavuotias on vielä nuoruusiän kehityksen prosessissa. Tunne-elämän hallinta ja aivojen kehitys
ovat kesken. Mutta kahdeksantoistavuotiaan itsemääräämisoikeutta ei mitata sen kautta, kykeneekö nuori myös
kantamaan oikeuksiin liittyvän vastuun. Niinpä on nuoria,
jotka ottavat vain oikeudet: päätän itse, en osallistu, kiellän
tietojen luovuttamisen vanhemmille, en mene siihen enkä
tuohon palaveriin, lääkäriin, työvoimaneuvojalle, sosiaalityöntekijälle
Nuorille on rakennettu hoitotakuuta ja yhteiskuntatakuuta, mutta se takuu puuttuu, jonka avulla lapsellisesti
22
ja uhmakkaasti ajatteleva täydellisen motivoitumaton keskenkasvuinen joutuisi osallistumaan. Palvelut tulevat jopa
etsimään nuorta kotoa, esimerkiksi etsivä nuorisotyö, mutta siitäkin voi kieltäytyä.
Kun tilanne on tässä pisteessä, vanhemmilla ei enää ole
keinoja. Lastensuojelu ei tule puuttumaan täysi- ikäisen
elämään. Psykiatrista hoitoa voi antaa pakolla vain ääritilanteissa ja vain äkillisimmän vaaran yli. Siitä ei ole keinoksi
tilanteisiin, joissa nuori aikuinen nukkuu päivät, valvoo yöt
tietokoneella, nauttii illat täysi-ikäiselle laillista olutta, käyttää omat ja äidin rahat huvituksiinsa ja ärhentelee perheen
hiljaiseksi. Tämähän ei ole akuutti psykiatrinen sairaus,
vaikka varsin monilla tähän päätyvillä nuorilla toki aikaisempi psykiatrinenkin diagnoosi on ollut.
Alueemme lehdessä kerrottiin taannoin, että parikymppisten määrä edunvalvottavina on rajusti lisääntynyt. Jutussa vähän paheksuttiin sitä, ettei näille ihmisille enää
löydy edunvalvojaa omaisista. Mutta lue edellinen kappale
uudelleen: jos vanhemmat eivät säälistä, pelosta tai omien
vaikeuksiensa takia pysty asettamaan nuorelle rajoja luonnollisessa kanssakäymisessä, miten sitten edunvalvojana?
Virkaedunvalvoja huolehtii, ettei nuori päämies tee pohjatonta taloudellista vahinkoa. Raha on siis kyllin tärkeä
asia, että täysi-ikäisen itsemääräämisestä voidaan tinkiä.
Mutta kun syrjäytyminen maksaa miljoona euroa, niin eikö
se ole niin paljon rahaa, että hiukan pakotteitakin esimerkiksi koulutukseen, työelämään siirtymiseen ja toiminnalliseen kuntoutumiseen voitaisiin ajatella siksi aikaa, kun
odotellaan motivaation ja perspektiivin kehittymistä aivojen
edelleen kypsyessä?
VARATTU
Kristiina Tervonen
Karhunpoika sairastaa,
häntä hellikäämme
Meidän perheen taapero
on vapaasti saanut
syödä pihalla pikkukiviä ja pureskella
vaunujensa renkaita.
S
Syksy on flunssien, räkäisten nokkien
ja kröhäisten keuhkojen aikaa. Niiltä ei
voi välttyä, jos yhtään haluaa ihmisten
ilmoilla liikkua ja tämä äiti kyllä haluaa! Jonkinlaista pikkuflunssaa on meidänkin perheessä ollut pitkin syksyä,
mutta kuumeiluilta olemme välttyneet
ja pikkumies on jaksanut porskuttaa
eteenpäin aivan normaaliin tapaan. Pitäisi varmaan koputtaa puuta jos paljastan, että meidän perheessä on ollut
oikeastaan vain yksi paha kuumetauti.
Sekin saattoi pahentua siihen pisteeseen ihan vain siitä syystä, että äiti
on terveydenhuollon ammattilainen,
eikä viitsinyt vaivata terveydenhuoltoa
”turhaan”. Onneksi sitten viisas lääkäri
yksityiseltä puolelta osasi kysyä, että
minkähän vuoksi me maksamme vakuutuksesta jos emme sitä käytä? No,
24
sen käynnin jälkeen olemme käyneet
vaikka sitten turhaankin, enää ei äiti
tee omia diagnooseja kotona.
Kun lapsi sairastaa, pysähtyy koko
perheen elämä hetkeksi tai näin ainakin meillä. Usein sairastun itsekin
jossain määrin, mikä sekin on näppärä
luonnon suunnittelema tapa saada lapselle vasta-aineita. Nukkumapaikaksi
harvemmin kelpaa muu kuin syli tai
kainalo eikä muutenkaan surkealla
yleisolemuksella varustettua pikkuräkänokkaa halua rasittaa ylimääräisillä
tekemisillä. Pyykit kerääntyvät, roskapussit nostetaan nättiin riviin parvekkeelle ja ruuan valmistavat Saarioisten
äidit. Usein sairasepisodista toipumiseen voi lisätä vielä muutaman ekstralepopäivän, jolloin koti raivataan taas
valmiiksi normiarjen pyöritykseen.
Ymmärrän hyvin joidenkin vanhempien lähes hysteerisen bakteerikammon. Itsellänikin vastaavanlainen
tunne meinasi päästä niskan päälle
aina kun mieleen tuli kuinka tuskaista ja sydäntä raastavaa neljänkymmenen asteen kuumeessa olevan lapsen
kanssa monen päivän valvominen oli,
sitä ei hevin halua uudelleen kokea.
Kuitenkin, jo uudessa allergiaohjelmassakin on oivallettu ihmiselimistön toimintatapa; hiukan kärjistettynä
se mikä ei tapa, se vahvistaa. Lapsen
vastustuskyky kehittyy rokotteiden lisäksi vain ja ainoastaan ympäristöstä
tulevien ärsykkeiden avulla ja tämän
takia ei taudinaiheuttajien hysteerinen
välttäminen tai ympäristön desinfiointi ole missään nimessä hyvästä. Tästä
syystä meidänkin perheen taapero on
vapaasti saanut syödä pihalla pikkukiviä ja pureskella vaunujensa renkaita.
Paljon kuitenkin näkee perhekerhoissa
tai muissa vastaavissa paikoissa, kuinka äitien energia menee pääasiassa
siihen, että he vahtivat, ettei lapsi vain
laita mitään suuhunsa. Eri asia on toki
pienet esineet, jotka voivat aiheuttaa
tukehtumisvaaran, mutta mitä pahaa
on siinä jos meidän taapero maistaa
samaa leikkivoileipää kuin teidän taapero? Pöpöt jakoon vain!
Kirjoittaja on Oulun yliopiston
terveystieteiden laitoksella graduaan
tekevä kotiäiti ja kätilö
Lasten kivun ja
kuumeen kesyttäjä
Nyt apteekista 200 ml
ilman reseptiä!
Kuva: Teemu Toivanen
Mansikanmakuinen
Vanhempien
alkoholinkäytöstä
on puhuttava
Kokoomuksen kansanedustaja ja Alkon hallintoneuvoston
puheenjohtaja Sari Sarkomaa on korostanut oppilashuollon
merkitystä lasten ja perheiden tukemisessa. Hän kannustaa
ottamaan herkemmin puheeksi koulujen terveystarkastuksissa niin lasten ja nuorten, kuin vanhempien ja muiden lapselle läheisten aikuisten alkoholinkäytön. A-klinikkasäätiön
vuonna 2011 toteutetun selvityksen mukaan 12-18 -vuotiaista suomalaisista kolmannes kertoo kokeneensa häpeää
vanhempien alkoholinkäytön takia ja varsinaisesti haittoja
kokeneiden osuus on yli neljännes tutkitusta ikäluokasta.
Vanhempien alkoholinkäyttö rasittaa myös monien sellaisten lasten elämää, joiden vanhempia tuskin voidaan pitää
päihdeongelmaisina.Lasten, nuorten ja perheiden ei pidä
jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Kouluterveydenhoitaja voi
olla lapselle ainoa aikuinen, jolle voi kotihuolet kertoa. Nyt
jos koskaan lapset tarvitsevat aikuisten aikaa.
Paracetamol Actavis
oraaliliuos lapsille
• Parasetamolia sisältävä lääke lasten kivun
ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon.
• Myös 200 ml:n isompi pakkaus on
saatavissa apteekista ilman reseptiä.
• Liuos on mansikanmakuinen.
• Pakkaus sisältää annosteluruiskun.
Paracetamol Actavis 24 mg/ml oraaliliuos, itsehoitolääke, on tarkoitettu lievän tai kohtalaisen kivun
ja/tai kuumeen oireenmukaiseen hoitoon lapsille. Annostus: Lapsilla parasetamoliannos suhteutetaan
painoon, kts. pakkausseloste. Jos kuume pysyy korkeana, potilaalla ilmenee merkkejä infektiosta tai muut
oireet kestävät yli 2 vuorokauden ajan, ota yhteys lääkäriin. Enimmäis-vuorokausiannosta ei saa ylittää.
Pitkäaikaista käyttöä ei suositella. Terapeuttisilla annoksilla haittavaikutukset ovat vähäiset. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Lisätiedot: Actavis Oy (09) 348 233 10/2012
Parempi elämä lapselle ja perheelle
– vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien
seulonta Suomeen
Vastasyntyneiden seulontatutkimuksella
voitaisiin estää joka vuosi 10-20 lapsen
vakava vammautuminen tai jopa kuolema.
J
Joukko suomalaisia asiantuntijoita on
tehnyt Sosiaali- ja terveysministeriölle toimenpidesuosituksen, jossa esitetään, että vastasyntyneiden lasten aineenvaihduntasairauksien seulonta tulisi aloittaa järjestelmällisesti Suomessa
muiden länsimaiden tapaan.
Vastasyntyneiden seulontaa
kehitettävä
Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien
seulonta
on yleistä maailmalla, ja laajimmissa
seulonnoissa tutkitaan yli 40 sairautta.
Suomessa vastasyntyneiltä seulotaan
sen sijaan järjestelmällisesti vain kilpirauhasen vajaatoiminta.
Jos Suomessa vastasyntyneiden seulontaa laajennettaisiin muiden pohjoismaiden tapaan noin 30 sairau-
26
teen, voitaisiin löytää vuosittain
10-20 erilaista hoidettavissa olevaa
vastasyntyneiden aineenvaihduntasairaustapausta. Seulottavissa synnynnäisissä
aineenvaihduntasairauksissa nopea hoito voi estää lapsen
kuoleman, kehitysvammaisuuden tai
muita vakavia seurauksia. Suomessa
kuolee vuosittain pieniä lapsia ilman
tarkkaa kuolinsyytä, osalla näistä on
luultavasti harvinainen aineenvaihduntasairaus. Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien
kansallinen seulonta Suomessa on siis
perusteltua.
Ilman seulontaa sairauden toteamiseen voi mennä hyvinkin kauan: usein
lapselle on jo tullut peruuttamattomia
vammoja, ennen kuin hänelle löyde-
tään oikea diagnoosi. Harvinaisia aineenvaihduntasairauksia
hoidetaan
esimerkiksi erikoisruokavaliolla ja
lääkkeillä, mutta joskus joudutaan turvautumaan myös elinsiirtoihin.
Kustannukset
maksavat itsensä takaisin
Asiantuntijaryhmän arvion mukaan
vastasyntyneen seulonta maksaisi noin
40-60 euroa jokaista vastasyntynyttä
kohti. Tarkka kustannus riippuu seulottavien tautien määrästä. Järjestelmällisellä seulonnalla voitaisiin löytää
jopa 10-20 harvinaista sairaustapausta
vuosittain.
”Kun sairaus löydetään ajoissa, oikealla ja varhaisessa vaiheessa aloitetulla hoidolla voidaan estää lapsen
vakava
vammautuminen tai
jopa kuolema”,
kertoo dosentti
Risto Lapatto,
HYKS Lastenklinikalta.
Vastasyntyneiden seulonnan kehittämisellä ja järkevällä
toteuttamisella on vaikutuksia sekä
yksilölle että yhteiskunnalle. Seulonnan ansiosta 10-20 lapselle vuosittain
voidaan pelastaa normaali kehitys ja
elämä, vältetään perheiden kärsimykset ja säästetään sairaanhoitokuluissa.
Kustannuksia säästetään ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormitus pienenee, sillä liian myöhään diagnosoidut
aineenvaihduntasairauspotilaat tarvitsevat huomattavan paljon perus- ja
erikoissairaanhoidon palveluita.
Vastasyntyneiden seulonnan
kehittäminen kannattaa
Suomessa havaitaan vuosittain 10-20
lapsella sellainen aineenvaihduntasai-
Peace!
Selviytymisopas
nuorten
vanhemmille
Katja Myllyviita
Peace! – Selviytymisopas nuorten
vanhemmille
korostaa korostaa kohtaamisen ja
läsnäolon tärkeyttä teini-ikäisen
perheessä. Kirja sisältää dialektisen
käyttäytymisterapian menetelmiin
perustuvia harjoituksia.
HARVINAISET-verkosto
Harvinaiset-verkosto on 1995 toimintansa aloittanut valtakunnallinen harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöverkosto. Toiminnassa mukana olevat yhteisöt
ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka edustavat tai
tuottavat palveluita harvinaisiin sairaus- tai vammaryhmiin kuuluville
ihmisille.
Verkoston toimintaa ohjaa kumppanuussopimus, mutta verkosto ei
ole itsenäinen juridinen toimija. Puheenjohtajuus kiertää verkoston
jäsenten kesken ja verkostoa edustaa puheenjohtajajärjestö. Jäsenet
säilyttävät itsenäisyytensä ja toimintavapautensa toimialaansa liittyvissä
asioissa ja toimivat ensisijaisesti omien eettisten ohjeidensa mukaisesti.
Katso www.harvinaiset.fi
raus, joka olisi seulonnalla löydettävissä.
Aineenvaihduntasairauksien tunnistamista viivästyttää sairauksien harvinaisuus ja vastasyntyneiden seulonnan
puute. Ajoissa aloitettu hoito voi estää
lapsen kuoleman, kehitysvammaisuuden tai muita vakavia seurauksia
Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta maksaisi arviolta
Lapsen
kaltoinkohtelu
Kotineuvola
Annlis Söderholm
ja Satu Kivitie-Kallio
(toim.)
Elina Hermanson
Lapsen kaltoinkohtelu -kirjan
toinen, täysin uudistettu painos on
alan perusteos niin lääketieteen kuin
sosiaalialankin asiantuntijoille. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestymisen jälkeen on voimaan astunut
uusi lastensuojelulaki, johon on mm.
selkeästi kirjattu yhteistyön velvoite.
1. painos 2012, 100 s.
ISBN 978-951-656-453-4
2., uudistettu painos 2012, 324 s.
ISBN 978-951-656-394-0
Sh. 23 €
Sh. 64 €
40-60 euroa jokaista vastasyntynyttä
kohti.
Turussa toteutetussa kokeiluhankkeessa viiden vuoden aikana on seulottu noin 18 000 vastasyntynyttä ja
saadut kokemukset ovat rohkaisevia.
dosentti Risto Lapatto,
HYKS Lastenklinikka,
sähköposti: risto.lapatto@helsinki.fi
Terveys
syntymästä
kouluikään
Unihiekkaa
etsimässä
Ratkaisuja
vauvan ja taaperon unipulmiin
Lapsen syntymä
muuttaa vanhempiensa elämän. Kirjaan on koottu joukko tuoreita vanhempia ja isovanhempia kiinnostavia
terveysaiheita. Kokenut lastenlääkäri
kertoo, mitä neuvolassa tapahtuu ja
millainen on terve lapsi.
Anna Keski-Rahkonen,
Minna Nalbantoglu
1. D-pokkaripainos 2012, 333 s.
ISBN 978-951-656-430-5
1.–5. painos 2011, 236 s.
ISBN 978-951-656-408-4
Sh. 10 €
Kirja antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen
ja taaperoiden univaikeuksien
korjaamiseen. Kirjassa esitellään
monta erilaista lähestymistapaa,
joista kukin perhe voi valita omaan
tilanteeseensa ja arvomaailmaansa
parhaiten sopivat keinot.
Sh. 29,50 €
Saatavana Duodecimin verkkokaupasta http://verkkokauppa.duodecim.fi ja
kirjakaupoista kautta maan.
www.duodecim.fi
27
VARATTU
Uudet Väitöskirjat
YTL, TM, ekonomi Jari Koskela
Väitös sosiaalipolitiikan alalta
Avioeron työstäminen
on miehille yksityisasia
A
vioeroja on tutkittu runsaasti naisten ja lasten näkökulmasta. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, teologian maisteri Jari Koskela nostaa sosiaalipolitiikan
alan väitöskirjassaan kuuluviin eron kokeneiden miesten
äänen. Tutkimuksessa tarkastellaan hylätyiksi tulleiden
miesten näkökulmaa naisten käynnistämissä eroissa. Keskeinen erosta selviytymisen tekijä miehille on hyvä suhde
lapsiin. Suhde lapsiin oli tutkimuksen perusteella kuitenkin
pitkälti sidoksissa ex-puolison kontrolliin.
Eron työstäminen on miehille yksityisasia. Puolisoiden
vanhempien, suvun tai ystävien mielipiteet eivät ole keskeisiä. Ulkopuoliseen apuun he turvautuvat harvoin. Eron
käynnistäessään naisilla on selviytymisstrategia, mutta
miehiltä se puuttuu. Tämä viestii Koskelan mukaan avioeron elämänhallintaan kuuluvista sukupuolittuneista käytännöistä.
Koskela tarkastelee väitöstutkimuksessa, millainen
on hylätyn miehen avioeroprosessi, ja miten he selviävät
erosta. Tutkimuksessa on haastateltu kahdeksaa hylättyä
miestä, joiden kokemusten kautta Koskela tarkastelee sekä
eron merkitystä miehille että eroprosessin kulkua, erosta
toipumista sekä mahdollisuuksia tukea eronneita miehiä ja
perheinstituutiota sosiaali- ja perhepolitiikkaamme uudistamalla.
Avioero on edelleen sosiaalinen riski
Avioerot ovat yleistyneet useimmissa läntisissä teollisuusmaissa viime vuosina. Suomessa miltei joka toinen avioliitto
päättyy nykyisin eroon. Ero on sekä sosiaalinen riskitilanne
että riski yksilöiden hyvinvoinnille. Se voi johtaa monentasoisiin ongelmiin, kuten lasten ja nuorten käyttäytymishäiriöihin sekä kustannuksiltaan kalliisiin huoltajuuskiistoihin.
Etenkin naisten taloudellisen itsenäisyyden lisääntyminen on vähentänyt heidän riippuvuuttaan miehistä ja
mahdollistanut avioerot taloudellisesti. Siksi naiset ovat
yhä useammin eroissa aloitteen tekijöinä. Myös juridisesti
avioero on nykyisin mutkatonta. Riittää, että jompikumpi
puolisoista haluaa erota.
Toimiva vuorovaikutus ja
jaetut elämykset ylläpitävät avioliittoa
Avioliitto on Koskelan mukaan yhä selvemmin tunnesuhde puolisoiden välillä. Taloudellinen turvallisuus tai lasten
etu eivät enää riitä pitämään avioliittoja koossa, vaikka tutkimuksessa haastatellut miehet yllättävän usein uskoivat
näin. Eronneet miehet eivät Koskelan mukaan näytä tiedostaneen avoimen vuorovaikutuksen ja elämyksellisyyden
suurta merkitystä avioliitoa ylläpitävänä tekijänä.
Uskottomuus ei enää keskeinen avioeron syy, kuten aiemmin. Erot puolisoiden yhteiskunnallisissa tai uskonnollisissa näkemyksissä eivät myöskään ole erityisen merkittäviä tekijöitä eroprosessissa.
Perheinstituutio kaipaa uudenlaista tukea
Miesten ero näyttäytyy uudenlaisena, jälkimodernin yhteiskunnan ongelmana, jossa laaja-alainen isyys törmää
yhteiskunnan käytäntöihin, jotka suosivat naisia ensisijaisina huoltajina. Erossa särkyvät ja muuttuvat ensisijaisesti
miesten sosiaaliset suhteet ja heidän vuorovaikutustaitonsa joutuvat koetteelle. Siksi olisi keskeisempää tarkastella
avioeroja enemmän suhdekäsitteen näkökulmasta kuin
tuloperäisen huono-osaisuuden tai miesten ulkoisen elämänhallinnan puuteiden näkökulmasta.
Koskela arvioi, että tutkimuksen perusteella yhteiskunnassa tulisi lisätä ennen muuta avioeroihin liittyvää
palveluja neuvontatoimintaa sekä perhekasvatusta ja
vuorovaikutustaitojen edistämiseen liittyvää toimintaa tulonsiirtopolitiikan laajentamisen sijaan. Nykyisin tarjolla
oleva sovittelu ja neuvontapalvelut eivät kovin hyvin vastaa
nykyavioliittojen muuttuneisiin haasteisiin.
Koskelan kiinnostui avioeroista 1980-luvulla opiskellessaan taloustieteitä Upsalassa. Tuolloin Ruotsissa käytiin
vilkasta keskustelua eroista naisten näkökulmasta. Suomeen muutettuaan ja opiskeltuaan teologiksi Koskela alkoi
ihmetellä miestutkimuksen puutetta. Tutkimusaiheensa yhteiskunnallisesta merkityksestä hän vakuuttui käytännön
pappistyössä käymissään lukuisissa keskusteluissa eronneiden miesten kanssa.
29
Uudet Väitöskirjat
TtM Marjorita Sormunen
Väitös hoitotieteen alalta
Toward a home-school health partnership.
Participatory action research study, 2008-2010
Kodin ja koulun
terveysyhteistyö vaatii kehittämistä
K
odilla ja koululla on vanhempien mielestä paljolti
yhteinen vastuu lasten terveysopetuksesta. Terveystieteiden maisteri Marjorita Sormunen selvitti väitöstutkimuksessaan vanhempien näkemyksiä terveysopetuksen vastuunjaosta. Tutkimuksen kohteena olivat myös
kodin ja koulun yhteistyökäytännöt. Sormusen mukaan
koulun ja kodin välille tarvitaan tiiviimpää, kumppanuusideologiaan perustuvaa yhteistyötä, jollaista tutkimuksessa
kehitettiin.
Euroopan terveet koulut (Schools for Health in Europe)
- ohjelmassa toteutetussa toimintatutkimuksessa tarkasteltiin kyselyjen ja haastattelujen avulla kodin ja koulun
yhteistyötä ja terveysyhteistyön toteutumista neljässä yhtenäisessä peruskoulussa, joista kaksi toimi kehittämiskouluina ja kaksi noudatti normaalia perusopetuksen
opetussuunnitelmaa ilman kehittämistoimia. Ensimmäiset
tutkimusaineistot kerättiin keväällä 2008 neljännen luokan
oppilailta, heidän vanhemmiltaan ja luokanopettajiltaan
sekä kehittämiskoulujen rehtoreilta, kouluterveydenhoitajilta ja terveystiedon aineenopettajilta. Vastaavanlainen aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2010 oppilaiden ollessa
kuudennella luokalla. Lisäksi hankkeen toimivuutta selvitettiin haastattelemalla siihen kehittämiskouluissa osallistuneita perheitä ja luokanopettajia kesällä 2009.
Kiusaamisesta
puhuttava kotona ja koulussa
Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat mielsivät kodin ja
koulun yhteisiksi terveysopetuksen sisällöiksi vahvimmin
kiusaamiseen ja väkivaltaan sekä avun hälyttämiseen tai
hakemiseen liittyvät asiat. Kodin vastuulle kuului opettaa
lapsille esimerkiksi riittävään uneen ja lepoon sekä asianmukaiseen pukeutumiseen liittyviä arjen käytäntöjä. Mikään terveysopetuksen sisällöistä ei vanhempien mielestä
kuulunut yksinään koululle, mutta lähes kolmannes vanhemmista oli sitä mieltä, että ryhmässä toimimisen taitoihin
sekä fyysiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat kuuluvat enemmän koululle kuin kodille. Maaseutukoulujen
30
vanhemmat sekä nuorimmat vanhemmat olivat valmiimpia
jakamaan vastuuta koulun kanssa kuin kaupungissa asuvat ja iäkkäämmät vanhemmat.
Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat ja rehtorit totesivat kuitenkin, että koulut joutuvat ottamaan yhä
enemmän vastuuta lasten arkeen liittyvien asioiden opettamisesta ja lasten kasvattamisesta.
Terveyskumppanuutta koko koulupolulle
Kahden vuoden aikana kahdessa tutkimukseen osallistuneessa kehittämiskoulussa kehitettiin koulun ja kodin
terveyskumppanuutta. Tutkimus- ja kehittämishankkeen
loppuarvioinnin mukaan vanhempien osallisuus kouluyhteisöissä kasvoi, he kokivat saaneensa enenevästi tukea
koulusta lasten terveysasioihin liittyen ja heidän tietonsa
terveystiedon oppiaineesta lisääntyi.
Tutkimus osoittaa, että koulut tekivät vilpittömästi työtä
oppilaiden terveen kasvun ja oppimisen eteen, mutta toiminta ei parhaalla tavalla kyennyt ehkäisemään ongelmia
ennalta vaan painottui niiden tehokkaaseen hoitamiseen.
Kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä eivät vanhemmat tai
opettajat kyseenalaistaneet, mutta yhteistyön toteutustavat
ja siihen osallistuminen aiheuttivat osin kriittistä keskustelua.
Sormunen suosittaakin, että koulut lähtisivät rakentamaan vahvempaa yhteistyökulttuuria vanhempien kanssa.
– Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen on välttämätöntä lasten tulevaisuuden terveysuhkiin vastaamisessa. Koulujen
rooli terveyserojen kaventajana on merkittävä ja sen vuoksi
tavoitteeksi tulisi asettaa nykyistä tiiviimpi, tavoitteellisempi
ja monipuolisempi, lapsen koko koulupolun kattava yhteistyö perheiden kanssa. Tämä positiivinen muutos edellyttää
kouluyhteisöissä perusteellista arvokeskustelua yhteistyön
merkityksestä, yhteistyön sisältöjen ja rakenteiden osittaista uudistamista ja niiden kuvaamista koulun opetus- ja
toimintasuunnitelmassa sekä henkilöstön vahvaa sitoutumista ja asenteellista tahtotilaa.
Lahjat voivat vaihdella
Hanki lahjoja
keräämällä
pisteitä Liberovaipoista ja
-hoitotuotteista
Pienelle lapsellenne
ja sinulle, joka olet
synnyttänyt:
Liberokerhossa saatte
Liberokerhossa saat näytteitä UP&GO-vaipoista
lapsen iän mukaan eteneviä sähköpostiviestejä
lapsen kehityksestä, imetyksestä, unesta ja
lapsiperheen elämästä
mahdollisuuden kerätä pisteitä, joilla
saatte lapselle hienoja lahjoja
mahdollisuuden osallistua jännittäviin
kilpailuihin ja voittaa upeita palkintoja
Liity
kerhoon
osoitteessa
libero.fi
Tiedätkö lapsen
ihonhoidosta?
Tutustu lisää
aiheeseen Libero
Ihokoulussa
FI-MIT-12-10-10
Ärtynyt iho on
ihan pepusta.
TULOSSA APTEEKKEIHIN JOULUKUUSSA!
MITOSYL®-voide on tehokas täsmähoito vaippaalueen iholle. Sinkki suojaa ja kalanmaksaöljy hoitaa.
Aloe veraa sisältävät MITOSYL®-puhdistuspyyhkeet
puhdistavat ja rauhoittavat vauvan herkän ihon
päästä varpaisiin.

Kodin ja koulun terveysyhteistyö

Transcription

Similar documents

uteliaisuutta

Nyt tuplastienemmän lapsiperheitä!

Vehkavaara

POHJA ASIAKASTIEDOTTEELLE - Yhtyneet Medix Laboratoriot

Lasten- ja naistentalo - Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Miehen matala testosteronitaso – miten diagnosoin ja hoidan?

Kokemuksia NAVA-hoidosta Tyksin vastasyntyneiden

Raskas mutta rakas arki – mistä apukäsiä arkeen?

Ravitsemus- hoidossa kokonaisuus ratkaisee

Marina Heinonen

Christerin ravintouutiset numero 48

Raxun remppa jatkuu - Kauppaporvarin apteekki

Oma äitiys

LUE TÄSTÄ SOSIAALIOPAS (pdf)