FORTUM POWER AND HEAT OY

Transcription

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
52K30045.41
Huhtikuu 2011
FORTUM POWER AND HEAT OY
Naantalin voimalaitos
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Fortum Power and Heat Oy
Huhtikuu 2011
1/188
COPYRIGHT © PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING O Y
Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
2/188
Huhtikuu 2011
3/188
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO
Arviointiselostus on nähtävillä seuraavissa paikoissa:
Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Puolalankatu 5, Turku
Turun kaupunginkirjasto, Linnankatu 2, Turku
Raision kaupungintalo, Nallinkatu 2, Raisio
Raision pääkirjasto, Eeronkuja 2, Raisio
Naantalin kaupungintalo, Käsityöläiskatu 2, Naantali
Naantalin pääkirjasto, Tullikatu 11, Naantali
Maskun kunnanvirasto ja kirjasto, Keskuskaari 3, Masku
Fortum.fi-sivusto
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen internet-sivut
(Internet ELY-keskus > FI > ELY-keskukset > Varsinais-Suomen ELY > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA-hankkeet)
Yhteystiedot:
Hankkeesta vastaava:
Naantalin voimalaitos, ympäristöpäällikkö Satu Viranko
puh. 010 45 42423
etunimi.sukunimi@fortum.com
Yhteysviranomainen:
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Seija Savo
PL 523, 20101 Turku
puh. 040-769 9066, vaihde 020 636 0060
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
YVA-konsultti:
Pöyry Management Consulting Oy
YVA-projektipäällikkö Thomas Bonn
puh. 010 33 24227
etunimi.sukunimi@poyry.com
Huhtikuu 2011
4/188
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisesta on vastannut seuraava Pöyryn työryhmä:
Thomas Bonn – Projektipäällikkö
Titta Antila – Savukaasupäästöjen mallinnus, liikennepäästöjen mallinnus
Carlo Di Napoli – Melumallinnus
Karoliina Ilmarinen – Jätehuollon vaikutukset, vesistövaikutukset
Katriina Keskitalo – Pohjavesivaikutukset
Laura Leino – Vesistövaikutukset
Mariikka Manninen – Maankäyttö- ja maisemavaikutukset
Jarkko Männistö – Valokuvasovitteet
Staffan Nickull – Tekninen kuvaus
Antti Petänen – Savukaasupäästöjen mallinnus, liikennepäästöjen mallinnus
Leena-Kaisa Piekkari – Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
Pirkko Seitsalo – Ilmanlaatu ja liikenne
Soile Turkulainen – Luontovaikutukset
Heimo Vepsä – Savukaasupäästöjen mallinnus, liikennepäästöjen mallinnus
Huhtikuu 2011
5/188
SISÄLLYSLUETTELO
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO................................................................................................................ 3
SISÄLLYSLUETTELO................................................................................................................................................ 5
TIIVISTELMÄ............................................................................................................................................................. 7
SAMMANDRAG ........................................................................................................................................................ 14
KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET ................................................................................................................. 21
1
JOHDANTO ...................................................................................................................................................... 23
2
HANKE JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT.............................................................................................. 24
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
3
YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN.............................................................. 31
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
4
YLEISKUVAUS NYKYISESTÄ VOIMALAITOKSESTA ......................................................................................... 40
VOIMALAITOKSEN TUOTANTO ..................................................................................................................... 41
VESIHUOLTO ............................................................................................................................................... 41
VOIMALAITOKSEN PÄÄSTÖT ........................................................................................................................ 42
TUHKA JA MUUT SIVUTUOTTEET SEKÄ NIIDEN KÄSITTELY ............................................................................. 42
KULJETUKSET ............................................................................................................................................. 43
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ............................................................................................................... 44
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
5.6
5.7
5.8
5.9
5.10
6
YVA-MENETTELYN TARVE JA TAVOITE ........................................................................................................ 31
YVA-MENETTELYN PÄÄVAIHEET ................................................................................................................. 31
NAANTALIN VOIMALAITOKSEN YVA-MENETTELYN AIKATAULU ................................................................... 33
TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN .......................................................................................................... 34
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA ............................................................................... 36
NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS............................................................................................................... 40
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
5
HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS .............................................................................................................. 24
HANKKEESTA VASTAAVA ............................................................................................................................ 25
SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE ................................................................................................................. 25
ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ...................................................................................................................... 28
MUUT SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT .......................................................................................................... 30
HANKKEEN SUUNNITTELUVAIHE JA TOTEUTUSAIKATAULU............................................................................ 30
HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN ............................................................................................ 30
VOIMALAITOKSEN TEKNISET TIEDOT JA TOIMINTAPERIAATE ......................................................................... 44
POLTTOTEKNIIKOIDEN KUVAUS ................................................................................................................... 47
POLTTOAINEIDEN LAATU, KÄSITTELY JA VARASTOINTI ................................................................................. 49
SAVUKAASUPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMISTEKNIIKAT ............................................................................. 52
LIITYNNÄT SÄHKÖ - JA KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN ........................................................................................ 56
VOIMALAITOKSEN VESIHUOLTO SEKÄ JÄÄHDYTYS- JA JÄTEVEDET ................................................................ 56
KEMIKAALIEN KULJETUS , VARASTOINTI JA KÄSITTELY ................................................................................. 57
JÄTEHUOLTO ............................................................................................................................................... 58
TUHKAN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN LÄJITYSALUEIDEN KUVAUS ................................................................ 61
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT).............................................................................................. 64
HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET ....................................... 67
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
KAAVOITUS ................................................................................................................................................ 67
RAKENNUS- JA LENTOESTELUPA .................................................................................................................. 67
YMPÄRISTÖLUPA......................................................................................................................................... 67
VESILUPA ................................................................................................................................................... 68
PÄÄSTÖLUPA .............................................................................................................................................. 68
Huhtikuu 2011
6/188
6.6
MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET ...................................................................................................................... 68
7
HANKKEEN SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN
SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN................................................................................................................ 70
8
ARVIOINTIMENETELMÄT, YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIOIDUT VAIKUTUKSET ................ 75
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
8.6
8.7
8.8
8.9
8.10
8.11
8.12
8.13
8.14
8.15
8.16
9
VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI..................... 169
9.1
9.2
9.3
9.4
10
RAKENTAMISEN JA SIJOITTUMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET ........................................................................ 179
LAITOKSELLE TUOTAVAN POLTTOAINEEN KÄSITTELY ................................................................................. 179
PALAMISOLOSUHTEET ............................................................................................................................... 179
SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET ...................................................................................................... 180
JÄTEVESIEN VAIKUTUKSET ........................................................................................................................ 180
MELUVAIKUTUKSET .................................................................................................................................. 180
KEMIKAALIEN KULJETUSTEN , KÄYTÖN JA VARASTOINNIN VAIKUTUKSET ..................................................... 180
JÄTTEIDEN KÄSITTELYN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN ............................................................................. 181
LIIKENTEEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN ............................................................................................... 181
IHMISTEN ELINOLOT .................................................................................................................................. 181
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA.............................................................................. 182
11.1
11.2
11.3
11.4
11.5
11.6
11.7
12
VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ....................................................................................................................... 169
YHTEENVETO KESKEISISTÄ VAIKUTUKSISTA JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILUSTA ........................................... 177
HANKKEEN JA VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ......................................................................... 177
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET ............................................................................ 178
HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN............................................................................. 179
10.1
10.2
10.3
10.4
10.5
10.6
10.7
10.8
10.9
10.10
11
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS ............................................................................................ 75
RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET ..................................................................................................... 75
YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET .......................................... 77
MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET ...................................................... 92
KULJETUKSET JA LIIKENTEESEEN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET .................................................................. 102
PÄÄSTÖT ILMAAN JA ILMANLAATUUN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET............................................................ 107
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT .................................................................................................................... 126
MELUVAIKUTUKSET .................................................................................................................................. 127
TUHKAN JA MUIDEN JÄTTEIDEN VAIKUTUKSET ........................................................................................... 134
IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET ....................................................................................................... 136
KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET ..................................... 150
MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVESIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET .................................................. 159
VESISTÖVAIKUTUKSET .............................................................................................................................. 161
ONNETTOMUUS- JA POIKKEUSTILANTEIDEN VAIKUTUKSET .......................................................................... 165
LAITOKSEN TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET ............................................................................... 167
NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET ......................................................................................................... 168
SEURANNAN PERIAATTEET ........................................................................................................................ 182
SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN JA ILMANLAADUN TARKKAILU .............................................................................. 182
JÄTEVESI- JA VESISTÖTARKKAILU .............................................................................................................. 183
JÄTEKIRJANPITO ........................................................................................................................................ 183
MELUMITTAUKSET .................................................................................................................................... 183
IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN SEURANTA ..................................................................................... 184
VAIKUTUSTEN SEURANTA N ATURA-ALUEELLA ........................................................................................... 184
LÄHDELUETTELO ....................................................................................................................................... 185
Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupa nro 48/MML/11
Huhtikuu 2011
7/188
TIIVISTELMÄ
HANKEKUVAUS
Tausta ja tarkoitus
Fortum Power and Heat Oy (jäljempänä Fortum) selvittää korvaavan energiantuotantokapasiteetin rakentamista Naantalin nykyiselle voimalaitokselle, joka on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien.
Turun alueen energiatuotanto perustuu suurelta osin Naantalin kivihiilikäyttöisen voimalaitoksen tuottamaan lämpöön ja sähköön. Fortumin tarkoituksena on taata tämän
energiantuotannon jatkuminen Naantalin voimalaitoksella ja samalla vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä sekä lisätä biopolttoaineiden käyttöä Turun seudun energian
tuotannossa. Myös rikki-, typpija hiukkaspäästöjä on tarkoitus vähentää entisestään rakentamalla suunnitteilla oleva korvaava energiantuotantokapasiteetti uusinta teknologiaa hyödyntäen. Hankkeella varaudutaan myös 2016 voimaantuleviin, teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin (industrial emissions directive, ns. IE-direktiivi) mukaisiin, kiristyviin päästörajoihin. Hankkeen toteuttaminen on linjassa myös EU:n ilmasto- ja
energiapaketin tavoitteiden kanssa, joihin kuuluvat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen
ja uusiutuvan energian osuuden tuntuva lisääminen vuoteen 2020 mennessä.
Fortum käynnisti YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/94)
mukaisen YVA-menettelyn syyskuussa 2010 jätettyään Naantalin voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Voimalaitoksen YVA-ohjelmassa esitettiin suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten nämä selvitykset tehdään. Lisäksi ohjelmassa
esitettiin suunnitelma osallistumisen järjestämisestä. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä se
miten vuorovaikutus ja osallistuminen on järjestetty ja miten ne ovat vaikuttaneet YVAmenettelyssä.
Arvioitavat vaihtoehdot
Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta voimalaitoksen uudistamisen hankevaihtoehtoa sekä nk. nollavaihtoehtoa ja nollaplusvaihtoehtoa. Molemmat hankevaihtoehdot
sijoittuvat Naantalin nykyiselle voimalaitosalueelle. Voimalaitoksella syntyvien sivutuotteiden läjittämisen osalta tarkastellaan nykyisin käytössä olevaa Härkäsuon aluetta,
ja tämän täytyttyä Isosuon uutta läjitysaluetta.
Vaihtoehto 1
Vaihtoehdossa 1 (VE1) energiaa tuotetaan uudella monipolttoainekattilalla, jonka polttoaineteho on 450 MW. Naantalin nykyiset yksiköt jäävät varalle.
Huhtikuu 2011
8/188
Tässä YVA-menettelyssä päästö- ja kuljetuslaskelmien ja muiden vaikutusarviointien
pohjana tarkastellaan monipolttoainekattilan osalta kahta eri polttoainejakaumaa (prosenttiosuudet polttoaine-energiasta vuodessa):
VE1a: biopolttoaine 70 %, hiili 25 % ja kierrätyspolttoaine (REF) 5 %
VE1b: hiili 60 %, turve 40 %.
Lopullinen polttoainejakauma vaihtelee käytännössä käyttötilanteiden sekä polttoaineiden saatavuuden ja hinnan mukaan.
Vaihtoehto 2
Vaihtoehdossa 2 (VE2) kahteen Naantalin olemassa olevaan voimalaitosyksikköön liitetään polttoainetehoiltaan noin 50 MW:n kaasutinlaitteistot, jotka syöttävät pääkattiloihin
biomassasta sekä kierrätyspolttoaineista (REF) valmistettua tuotekaasua. Lisäksi käyttöön jää kolmas Naantalin olemassa oleva 315 MW:n voimalaitosyksikkö.
Kaasuttimien polttoaineena käytetään biopolttoaineita (noin 50 % polttoaine-energiasta)
ja kierrätyspolttoaineita, REF (noin 50 % polttoaine-energiasta). Alustavien suunnitelmien mukaan toinen kaasutinlaitteisto käyttäisi ainoastaan biopolttoaineita ja toinen sekä biopolttoaineita että kierrätyspolttoaineita (REF). Tuotekaasun lisäksi kattiloissa poltetaan kivihiiltä. Kaasuttimilla korvataan noin 30 % kattiloiden fossiilisesta polttoaineesta. Lopullinen polttoainejakauma vaihtelee käytännössä käyttötilanteiden sekä
polttoaineiden saatavuuden ja hinnan mukaan.
Vaihtoehto 0+
Vaihtoehtona 0+ (VE0+) tarkastellaan tilannetta, jossa nykyiset voimalaitosyksiköt toimivat teollisuuden päästöjä koskevan IE-direktiivin asettamien vaatimusten mukaisesti.
Tämä tarkoittaa, että kaksi nykyistä yksikköä (NA2 ja NA3) varustetaan riittävillä savukaasujen puhdistusjärjestelmillä, jotta päästään IE-direktiivin asettamiin kiristyviin
päästörajoihin, ja että vanhimpaan nykyiseen voimalaitosyksikköön (NA1) sovelletaan
IE-direktiivin mahdollistamia joustomekanismeja käyttöajan suhteen.
Vaihtoehto 0
Nollavaihtoehtona (VE0) tarkastellaan vuoden 2015 tilannetta, jossa voimalaitoshanke
ei toteudu.
Muut sijoituspaikkavaihtoehdot
Fortumilla ei ole muita sopivia voimalaitoksen sijoituspaikkoja Turun seudulla, eikä
voimalaitoksen sijoittaminen uuteen paikkaan ole perusteltua maankäytöllisistä ja ympäristösyistä.
Huhtikuu 2011
9/188
HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat aiheuttaa lähimmille asukkaille ajoittaisia melu-, tärinä- tai pölyhaittoja. Rakennustöiden haitat kestävät vain rajatun ajan eikä niillä
ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveyteen. Hankkeella on työllistävä vaikutus.
Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset
Hanke vastaa nykyistä maankäyttöä ja asemakaavan käyttötarkoitusta, eikä sillä ole vaikutuksia lähialueiden maankäyttöön. Hankkeen toteuttaminen voi edellyttää asemakaavan muuttamista sallitun maksimaalisen rakennusoikeuden osalta. Käytettävästä polttoainejakaumasta riippuen hanke edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttämiseen liittyvää
valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta.
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset
Rakentamisen määrä alueella lisääntyy nykyisestä, uudet rakennukset ja rakenteet vastaavat mitoitukseltaan ja tyyliltään alueen nykyistä rakennuskantaa. Näkymät kohti aluetta muuttuvat, mutta vaikutusten merkittävyys on vähäinen. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia lähialueen arvokohteisiin.
Kuljetukset ja liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset
Maantiekuljetuksia on 30–55 päivässä ja niiden määrät kasvavat nykyisiin kuljetusmääriin verrattuna 1,9–3,5 -kertaisiksi vaihtoehdosta (VE1 ja VE2) riippuen. Viestitiellä
keskimääräiset kokonaisliikenteen määrät kasvavat selvästi nykyisestä VE1:ssä. Suurin
kasvu tapahtuu Viestitien loppupäässä, lähellä voimalaitosta. Raskaan liikenteen lisäys
Viestitiellä voi heikentää liikenneturvallisuutta. Läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten
osalta tilanne ei VE1:ssä todennäköisesti muutu merkittävästi viime vuosiin verrattuna,
eivätkä kuljetusliikenteen aiheuttamat vaikutukset läjitysalueelle johtavilla teillä muutu
oleellisella tavalla. VE2:ssa läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten osalta kuljetusten
määrä voi kasvaa nykyisestä keskimääräisestä kuljetusmäärästä, mutta verrattuna vuosiin jolloin sivutuotteita ei ole pystytty toimittamaan hyötykäyttöön suunnitellulla tavalla, tilanne ei muutu oleellisesti.
VE0+:ssa tai VE0:ssa maantiekuljetuksia on noin 14–15 päivässä ja niiden määrät pienenevät hieman nykyisestä.
Päästöt ilmaan ja ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset
Sekä voimalaitoksen savukaasujen että kuljetusten päästöjen aiheuttamat pitoisuudet
jäävät alhaisiksi eivätkä vaikuta Naantalin ilmanlaatuun haitallisesti. VE1:ssä, VE2:ssa
ja VE0+:ssa tilanne paranee nykyiseen verrattuna. Samoin vaikutus nitraatti- ja sulfaattilaskeumaan jää vähäiseksi.
Rikkidioksidin vuosikeskiarvopitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 3–5 % rajaarvosta, typpidioksidipitoisuudet noin 0,2–0,3 % raja-arvosta ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet noin 0,02–0,2 % raja-arvosta.
Huhtikuu 2011
10/188
Myös Naantalin voimalaitoksen ja Pansion voimalaitoksen päästöjen yhteisvaikutukset
ilmanlaatuun jäävät alhaisiksi eivätkä vaikuta Turun seudun ilmanlaatuun haitallisesti.
Samoin vaikutus nitraatti- ja sulfaattilaskeumaan jää vähäiseksi.
Kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvat vaikutukset
Naantalin voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat VE1:ssä noin 520 000–1 350 000
tonnia vuodessa riippuen polttoainejakaumasta ja VE2:ssa noin 1 050 000 tonnia vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät nykytilaan verrattuna VE1a:ssa noin 20–60
% ja VE2:ssa jopa noin 30 %. VE1b:ssä, VE0+:ssa ja VE0:ssa hiilidioksidipäästöt vähenisivät jopa noin 20 % nykyisestä, vertailuvuodesta riippuen.
Meluvaikutukset
VE1:ssä voimalaitoksen käytöstä aiheutuva kokonaismelun yöajan keskiäänitason 45
dB(A):n vyöhyke leviää laskelman mukaan noin 270 metrin päähän laitoksen pohjoispäädystä. VE2:ssa kokonaismelun yöajan keskiäänitason 45 dB(A):n vyöhyke leviää
laskelman mukaan noin 180 metrin päähän laitoksen polttoainevastaanoton pohjoispäädystä.
VE1:ssä ja VE2:ssa melu lisääntyy lähimmissä häiriintyvissä kohteissa enimmillään
2 dB. Lähimmissä meluherkissä kohteissa Voimatiellä ei ole odotettavissa ympäristömelun ohjearvojen ylityksiä. Voimalaitosalueen länsi- ja luoteispuolella sijaitsevalla
Humaliston osayleiskaava-alueella uusille alueille annettu yöajan meluohjearvo 45
dB(A) ylittyy osalla suunniteltua asuinkerrostaloja pientaloaluetta mikä tulee huomioida asuinalueen toteutuksessa.
V0+:ssa melutilanne on likimain samanlainen kuin nykyisin. Naantalin nykyisen voimalaitoksen normaalitoiminnan melu ei yksinään aiheuta melurajojen ylittymistä. Voimalaitoksen lähiympäristössä sijaitsevien toimintojen yhdessä aiheuttaman melun keskiäänitasot jäävät neljää asuintaloa lukuun ottamatta alle päiväohjearvon 55 dB(A) ja yöohjearvon 50 dB(A).
Tuhkan ja muiden jätteiden vaikutukset
VE1:ssä tuhkan käsittely laitoksella ja sen kuljetukset hoidetaan siten, ettei tuhka pääse
pölyämään ympäristöön. Tuhkat pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään. Kierrätyspolttoaineesta syntyvä lentotuhka saattaa olla laadultaan hyötykäyttöön kelpaamatonta.
Siltä osin kuin hyötykäyttö ei ole mahdollista, tuhkat sijoitetaan ympäristövaatimukset
täyttävälle kaatopaikalle. Tuhkien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan
erillisien testein. Tuhkien loppusijoituksella ei ole normaalioloissa vaikutuksia ympäristöön eikä pohjavedelle. VE1b:ssä ei polteta kierrätyspolttoainetta, jolloin lentotuhka todennäköisesti kelpaa hyötykäyttöön.
Myös VE2:ssa tuhkan käsittely laitoksella ja sen kuljetukset hoidetaan siten, ettei tuhka
pääse pölyämään ympäristöön, ja tuhkat pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään. REFpolttoaineen kaasutuksessa muodostuva suodatintuhka saatetaan kuitenkin joutua sijoittamaan ongelmajätteen kaatopaikalle. Tuhkien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus
osoitetaan erillisien testein.
Huhtikuu 2011
11/188
VE0+:ssa ei ole merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna, mutta tuhkamäärä voi
kasvaa hieman.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
VE1:ssä ja VE2:ssa melumallinnuksen ja päästöjen leviämismallinnuksen perusteella
hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Meluntorjuntaan tulee kuitenkin panostaa.
Asukaskyselyssä nousi selvimmin esiin asukkaiden huoli laitoksen vaikutuksista päästöihin ja ilman laatuun. Myös liikennemäärien lisääntyminen ja voimalaitoksen aiheuttamat melu-, tärinä- pöly- ja vesistövaikutukset koettiin merkittäviksi. Myös hankkeen
positiivisia työllisyysvaikutuksia pidettiin merkittävinä.
Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset
VE1:ssä ja VE2:ssa uusi rakentaminen sijoittuu nykyiselle voimalaitosalueelle, jossa ei
esiinny juurikaan luonnonvaraista kasvillisuutta tai eläimistöä. Läheisen Luolalanjärven
linnustolle voi aiheutua rakentamisvaiheessa ohimenevää häiriötä melusta. Myöskään
uuden läjitysalueen suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja.
Ilmapäästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet alittavat leviämisselvityksen mukaan
selvästi kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot. Myös päästöjen aiheuttama lisäys laskeumaan on hyvin vähäinen. Tästä syystä voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu
ympäristön kasvillisuudelle haitallisia vaikutuksia, kuten rikin aiheuttamia muutoksia
yhteyttämisessä ja kasvussa tai typen lannoittavaa vaikutusta. Typpi- ja rikkikuormitus
Ruissaloon pysyy nykyisellään tai alenee ja jää selvästi alle luonnonsuojelualueille asetettujen raja-arvojen. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia
Ruissalon lehtojen Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin.
Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin ovat vähäiset.
VE0+:ssa päästöjen vähenemisellä on myönteinen vaikutus luonnonympäristöön, mutta
muutos nykytilanteeseen ei ole merkittävä.
Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset
Voimalaitoksen savukaasupäästöjen ja kuljetusten päästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ja niistä aiheutuva laskeuma jäävät pieniksi eikä laskeumalla siten ole merkittävää vaikutusta alueen maaperään. Läjitysalue rakennetaan siten, ettei siitä aiheudu haitallisia pohjavesivaikutuksia. Vaikutukset pohjaveteen arvioidaan pieniksi.
Vesistövaikutukset
Voimalaitoksen käyttämä jäähdytysvesimäärä ei olennaisesti muutu nykytilanteesta, sillä suunniteltu voimalaitoshanke ei kasvata energiantuotantoa. Voimalaitoksen jäähdytysvesien määrä on melko alhainen ja jäähdytysvedet puretaan ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamaan satama-altaaseen nykyiseen tapaan, eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia vesistön nykytilaan. Laitokselta veteen joutuva jätevesikuormitus ja tuhka-
Huhtikuu 2011
12/188
altaasta veteen joutuva kuormitus on niin pieni, ettei se merkittävästi muuta vesistön
nykytilaa.
Onnettomuus- ja poikkeustilanteiden vaikutukset
VE1:n ja VE2:n mukaisilla voimalaitoksilla mahdollisesti esiintyvät ympäristöonnettomuusriskit otetaan huomioon jo laitoshanketta suunniteltaessa. Riskit minimoidaan mm.
toimintajärjestelmien, koulutuksen ja teknisten ratkaisujen keinoin. Tämän ansiosta
mahdollisten onnettomuusja poikkeustilanteiden vaikutukset jäävät kaiken kaikkiaan
vähäisiksi ja paikallisiksi.
Laitoksen toiminnan lopettamisen vaikutukset
Mikäli voimalaitos tulee purkaa osittain tai kokonaan muistuttavat purkutöistä aiheutuvat vaikutukset laitoksen uudistamisen/rakentamisen vaikutuksia. Purkutyöstä aiheutuvat vaikutukset ovat kuitenkin rakennusaikaisia vaikutuksia vähäisempiä. Purkutyöstä ei
aiheudu asutukselle merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Kun läjitysalue on täyttynyt, se peitetään ja maisemoidaan.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät polttoaineiden kuljetusten siirtymiseen osittain laivakuljetuksista maantiekuljetuksiin. Tarkastelluissa vaihtoehdoissa
1 ja 2 maantiekuljetusten määrät kasvavat voimalaitoksen nykyisiin kuljetusmääriin
nähden 1,9–3,5 -kertaisiksi. Kuljetusliikenteen kasvu on suurin VE1a:ssa, koska siinä
käytetään eniten voimalaitokselle täysperävaunullisilla yhdistelmäajoneuvoilla kuljetettavaa biopolttoainetta.
Kuljetukset käyttävät kantatietä 40, Patenttikatua ja Viestitietä. Viestitiellä keskimääräiset kokonaisliikenteen määrät kasvavat selvästi verrattuna nykyisiin liikennemääriin.
Suurin kasvu tapahtuu Viestitien loppupäässä, lähellä suunniteltua voimalaitosta. Raskaan liikenteen lisäys Viestitiellä voi heikentää liikenneturvallisuutta lähinnä pääteiltä
voimalaitokselle johtavilla tieosuuksilla. Viestitien varrella ei sijaitse herkkiä kohteita,
vaan lähinnä teollisuusaluetta, eikä liikenteellä siten arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Lisääntyvä liikenne voi heikentää alueen viihtyisyyttä ja aiheuttaa melua Voimatien varrella asuville asukkaille. Muutos ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä, sillä samaa reittiä käyttävät nykyisinkin Naantalin voimalaitoksen kuljetukset, ja
alueen muiden toimintojen tarvitsemat kuljetukset.
Läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten osalta tarkastellut hankevaihtoehdot voivat keskimäärin lisätä sivutuotekuljetusmääriä nykyisestä. Kuljetusliikenteen aiheuttamat vaikutukset läjitysalueelle johtavilla teillä eivät muutu oleellisella tavalla, sillä hyötykäyttöön menevä sivutuotemäärä on tähän asti vaihdellut voimakkaasti eri vuosina niin, että
joinakin vuosina pääosa tuhkasta on viety Härkäsuon läjitysalueelle.
Voimalaitoksen ja sen liikenteen aiheuttama melu lisää voimalaitoksen lähialueen melutasoa. Melumallinnuksen mukaan melutasot eivät ylitä ohjearvoja voimalaitoksen lähimpien asuintalojen kohdalla. Voimalaitos ja sen kuljetukset tullaan suunnittelemaan
siten, että voimalaitos toimii kaikkien ympäristövaatimusten ja lainsäädännön mukaisesti ja siten, että aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja ja noudattaa laitoksen lupaehtoja. MeCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
13/188
lun vaimentamiseen onkin olemassa hyvät keinot. Voimalaitoksen lähimmille asukkaille
voi kuitenkin aiheutua viihtyvyyshaittoja melun lisäyksestä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään.
Tiheään asutuilla alueilla, kuten Naantalin keskustassa, asukkaat ovat huolissaan vaikutuksista ilman laatuun. Voimalaitoksen ja sen kuljetusten päästöistä ilmaan aiheutuvat
pitoisuudet ovat laadittujen leviämismallilaskelmien perusteella hyvin pieniä eikä niistä
aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveydelle.
Uuden tuhkien ja muiden voimalaitoksen sivutuotteiden läjitysalueen lähiympäristössä
on jo voimalaitoksen nykyinen tuhkien läjitysalue, Naantalin kaupungin maankaatopaikka sekä Isosuon entinen kaatopaikka ja nykyinen jätekeskus. Uusi läjitysalue sopii
näin ollen hyvin tähän ympäristöön. Läjitysalue suunnitellaan siten, että siitä ei aiheudu
haittaa pohjavedelle tai muulle ympäristölle.
Tarkastellut vaihtoehdot ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia, sillä
ne sijoittuvat olemassa olevalle voimalaitosalueelle, jonka ympäristö on sopeutunut
voimalaitostoimintaan, ne suunnitellaan ympäristönormeja ja tulevia tiukempia päästörajoja noudattaviksi, ne käyttäisivät olemassa olevia voimajohtoja, kaukolämpöjohtoja
ja muuta infrastruktuuria, ja koska niiden aiheuttamat haitat ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeen suunnittelussa on kuitenkin erityisesti panostettava meluhaittojen torjuntaan, jotta meluhaitta lähimmän asutuksen kohdalla ei kasva ja jotta melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen eri vaihtoehdoista ei todettu aiheutuvan
mitään niin merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, ettei niitä voisi hyväksyä tai
lieventää hyväksyttävälle tasolle.
Hankkeen toteuttamisella on myös positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten bioenergian
lisääminen ja Turun alueen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen
verrattuna nykyiseen energiantuotantoon Naantalin voimalaitoksella. Voimalaitoksen
rakentaminen tuo myös positiivisia sosiaalisia vaikutuksia, kuten työpaikkoja. Välillisesti hankkeella on myös merkittävä työllistävä vaikutus polttoainehankinnan kautta.
VE0:ssa Naantalin voimalaitoksen uudistamishankkeen toimenpiteet ja vaikutukset jäävät toteutumatta. Naantalin voimalaitos ei nykyisellään noudata IE-direktiivin määrittelemiä vuonna 2016 voimaan astuvia nykyistä tiukempia päästörajoja, eikä sillä näin ollen ole edellytyksiä energiantuotantoon nykyisessä laajuudessaan vuoden 2016 alusta
ilman laitoksen uudistamista.
Huhtikuu 2011
14/188
SAMMANDRAG
PROJEKTBESKRIVNING
Bakgrund och syfte
Fortum Power and Heat Oy (härefter Fortum) utreder förutsättningarna att bygga ersättande energiproduktionskapacitet vid det befintliga kraftverket i Nådendal. Kraftverket
har varit i funktion sedan 1960-talet.
Energiproduktionen i Åboregionen är till stor del baserad på den el och värme som det
stenkolsdrivna kraftverket i Nådendal producerar. Fortums avsikt är att trygga den fortsatta energiproduktionen vid kraftverket i Nådendal och samtidigt minska koldioxidutsläppen märkbart samt öka användningen av biobränslen för energiproduktionen i Åboregionen. Målet är också att minska utsläppen av svavel, kväve och partiklar genom att
bygga ersättande energiproduktionskapacitet som baseras på den senaste tekniken. Med
projektet ska man också förbereda sig för de strängare utsläppsgränser som gäller enligt
direktivet för industrins utsläpp (industrial emissions directive, s.k. IE-direktiv) och som
träder i kraft år 2016. Projektet är i linje med målen i EU:s klimat- och energipaket, som
avser att minska utsläppen av koldioxid och märkbart öka användningen av förnybar
energi till år 2020.
Fortum startade MKB-förfarandet som förutsätts i MKB-lagen (lagen om förfarandet
vid miljökonsekvensbedömning 468/94) i september 2010 då bolaget lämnade in programmet för miljökonsekvensbedömning till ELY-centralen i Egentliga Finland. I
MKB-programmet för kraftverket framställdes en plan för vilka miljökonsekvenser som
utreds i samband med förfarandet och hur utredningarna genomförs. Dessutom presenterade programmet en plan för hur deltagandet arrangeras. I den här miljökonsekvensbeskrivningen presenteras resultaten från utredningen samt hur växelverkan och deltagande har arrangerats och hur dessa påverkat MKB-förfarandet.
Alternativ som utvärderas
I detta MKB-förfarande granskas två projektalternativ för att förnya kraftverket samt ett
s.k. nollalternativ och ett nollplusalternativ. Båda projektalternativen är förlagda till det
befintliga kraftverksområdet i Nådendal. För deponeringen av de biprodukter som uppkommer på kraftverket granskas Härkäsuo-området, som används i dag, och ett nytt deponiområde i Isosuo efter att det nuvarande området fyllts.
Alternativ 1
I alternativ 1 (ALT1) produceras energi med en ny flerbränslepanna, vars bränsleeffekt
är 450 MW. De befintliga enheterna i Nådendal lämnas som reservkraft.
Huhtikuu 2011
15/188
I detta MKB-förfarande baseras utsläpps- och transportkalkylerna och de övriga konsekvensutvärderingarna på två olika bränslefördelningar i flerbränslepannan (procentandelar av bränsleenergin per år):
VE1a: biobränsle 70 %, kol 25 % och återvinningsbränsle (REF) 5 %
VE1b: kol 60 %, torv 40 %.
Den slutgiltiga bränslefördelningen varierar i praktiken beroende på driftläge och tillgängligheten till bränslen samt priser.
Alternativ 2
I alternativ 2 (ALT2) ansluts till två av de befintliga kraftverksenheterna i Nådendal
förgasningsanläggningar med en bränsleeffekt på cirka 50 MW. Dessa matar in en produktgas, som produceras från biomassa och återvinningsbränsle (REF), i huvudpannan.
Dessutom fortsätter användningen av den tredje befintliga kraftverksenheten på 315
MW i Nådendal.
Förgasningsanläggningarna drivs på biobränsle (cirka 50 % av bränsleenergin) och återvinningsbränslen, REF (ca 50 % av bränsleenergin). Den preliminära planen är att den
ena förgasningsanläggningen endast drivs på biobränslen och den andra på både biobränslen och återvinningsbränslen (REF). Förutom produktgasen bränns stenkol i pannorna. Med förgasningsanläggningarna ersätts cirka 30 % av det fossila bränslet pannorna använder. Den slutgiltiga bränslefördelningen varierar i praktiken beroende på
driftläge och tillgängligheten till bränslen samt priser.
Alternativ 0+
Som alternativ 0+ (ALT0+) granskas en situation där de befintliga kraftverksenheterna
fungerar i enlighet med de krav som ställs i IE-direktivet som träder i kraft 2016 och
gäller industrins utsläpp. Detta betyder att två av de befintliga enheterna (NA2 och
NA3) förses med tillräcklig rökgasrengöring för att uppnå de skärpta utsläppsgränserna
som ställs i IE-direktivet och att man på den äldsta kraftverksenheten (NA1) tillämpar
de flexmekanismer som IE-direktivet möjliggör med avseende på drifttiden.
Alternativ 0
Som nollalternativ (ALT0) granskas läget på kraftverket år 2015, om projektet inte genomförs.
Övriga möjligheter att placera anläggningen
Fortum har inga andra ställen som lämpar sig för placering av ett kraftverk i Åboregionen, och det är inte heller motiverat att flytta anläggningen till ett nytt ställe av markanvändnings- och miljöskäl.
Huhtikuu 2011
16/188
PROJEKTETS MILJÖKONSEKVENSER
Konsekvenser under byggtiden
De konsekvenser som projektet medför under byggtiden är främst buller-, vibrations- eller dammolägenheter som tidvis kan åsamkas dem som bor närmast kraftverket. Olägenheterna av byggarbetet förekommer endast under en begränsad tid och de har inga
betydande effekter på miljön eller människors hälsa. Projektet har en sysselsättande effekt.
Konsekvenser för samhällsstruktur och markanvändning
Projektet motsvarar den nuvarande markanvändningen och användningsändamålet i
stadsplanen, och det påverkar inte markanvändningen i närområdet. Om projektet genomförs kan det hända att stadsplanen måste revideras med avseende på den maximala
byggrätten. Beroende på vilken bränslefördelning som används främjar projektet det nationella områdesanvändningsmål som anknyter till användning av förnybara bränslen.
Konsekvenser för landskap och kulturmiljö
Byggnaderna på området blir fler än i nuläget. De nya byggnaderna och strukturerna
motsvarar till dimensionerna och stilen den befintliga byggnadsparken i området. Utsikten över området ändras, men konsekvenserna är små. Projektet har inga betydande effekter på värdefulla byggnader i närområdet.
Transporter och deras inverkan på trafiken
Landsvägstransporterna uppgår till 30–55 om dagen och antalet växer med 1,9–3,5
gånger jämfört med de nuvarande transportmängderna beroende på alternativ (ALT1
och ALT2). Enligt ALT1 växer den totala trafikmängden på Viestitie betydligt jämfört
med nuläget. Den största ökningen sker i ändan av Viestitie, närmast kraftverket. En
ökning av den tunga trafiken på Viestitie kan försämra trafiksäkerheten. Med avseende
på transporten av de biprodukter som måste deponeras påverkar ALT1 sannolikt inte läget i betydande grad från situationen under de senaste åren och tranporttrafikens effekter
på de vägar som leder till deponiområdet ändras inte väsentligt. I ALT2 kan transporten
av biprodukter som måste deponeras växa jämfört med de genomsnittliga transportmängderna i dag, men situationen förändras inte väsentligt jämfört med de år då biprodukterna inte kunnat levereras till återvinning som planerat.
I ALT0+ eller ALT0 uppgår landsvägstransporterna till cirka 14–15 om dagen och de
blir en aning färre än i dag.
Utsläpp till luft och inverkan på luftkvaliteten
De av rökgaserna från kraftverket och utsläppen från transporterna förorsakade halterna
förblir låga och påverkar inte luftkvaliteten i Nådendal skadligt. I ALT1, ALT2 och
ALT0+ förbättras situationen jämfört med nuläget. Likaså är inverkan på nitrat- och sulfatnedfallet liten.
Huhtikuu 2011
17/188
Svaveldioxidens årliga genomsnittliga halter är som högst cirka 3–5 % av gränsvärdet,
kvävedioxidhalterna cirka 0,2–0,3 % av gränsvärdet och halten av inhalerbara partiklar i
luften cirka 0,02–0,2 % av gränsvärdet.
De sammantagna effekterna av utsläppen från kraftverket i Nådendal och kraftverket i
Pansio på luftkvaliteten förblir små och påverkar inte luftkvaliteten i Åboregionen skadligt. Likaså är inverkan på nitrat- och sulfatnedfallet liten.
Konsekvenser som hänför sig till växthusgasutsläpp
I ALT1 är koldioxidutsläppen från Nådendals kraftverk cirka 520 000–1 350 000 ton
om året beroende på bränslefördelningen och i ALT2 cirka 1 050 000 ton om året.
Växthusgasutsläppen minskar i ALT1a med 20–60 % jämfört med nuläget och med upp
till 30 % i ALT2. I ALT1b, ALT0+ och ALT0 minskar växthusgasutsläppen med upp
till 20 %, beroende på jämförelseåret.
Bullerkonsekvenser
I ALT1 sträcker sig zonen för den nattetida medelljudnivån på 45 dB(A), som beror av
driften av kraftverket, enligt kalkylen till cirka 270 meter från anläggningens norra ända. I ALT2 sträcker sig zonen för den nattetida medelljudnivån på 45 dB(A) enligt kalkylen till cirka 180 meter från den norra ändan av bränslemottagningen på anläggningen.
I ALT1 och ALT2 ökar bullret vid de närmaste objekt som kan störas med högst 2 dB.
Vid de närmaste bullerkänsliga objekten vid Voimatie förväntas bullret inte överskrida
riktvärdena. På delgeneralplaneområdet i Humalisto, som ligger väst-nordväst om kraftverksområdet, kan riktvärdet för buller nattetid i nya bostadsområden 45 dB(A)
överskridas på en del av ett för bostadshöghus och småhus reserverat område, vilket bör
beaktas vid förverkligandet av området.
I ALT0+ är bullersituationen så gott som oförändrad jämfört med nuläget. Normaldriften på Nådendals kraftverk orsakar i sig inte överskridande av fastställda gränsvärden
för buller. Tillsammans med de funktioner som förekommer i kraftverkets närområde
underskrider medelljudnivåerna dagsriktvärdet 55 dB(A) och nattriktvärdet 50 dB(A)
frånsett fyra bostadshus.
Konsekvenser av aska och annat avfall
I ALT1 hanteras askan vid anläggningen och vid transporterna så att askan inte kommer
ut i omgivningen. I första hand ska askan nyttoanvändas. Då man använder återvinningsbränslen lämpar sig den flygaska som uppkommer eventuellt inte för nyttoanvändning. I den utsträckning det inte är möjligt att nyttoanvända askan deponeras den på en
avstjälpningsplats som uppfyller miljökraven. Askans lämplighet för nyttoanvändning
eller deponi på avstjälpningsplats påvisas med separata tester. I normala fall påverkar
slutdeponerad aska inte miljön eller grundvattnet. I ALT1b förbränns inte återvinningsbränsle, varvid flygaskan högst troligen lämpar sig för nyttoanvändning.
Också i ALT2 hanteras askan vid anläggningen och vid transporterna så att askan inte
kommer ut i omgivningen, och askan ska primärt nyttoanvändas. Den filteraska som
uppkommer vid förgasning av återvinningsbränsle måste ändå eventuellt deponeras på
Huhtikuu 2011
18/188
avstjälpningsplats för problemavfall. Askans lämplighet för nyttoanvändning eller deponi på avstjälpningsplats påvisas med separata tester.
ALT0+ omfattar inga betydande förändringar jämfört med nuläget, men mängden aska
kan öka en aning.
Konsekvenser för människor
I ALT1 och ALT2 anger bullermodellering och spridningsmodellering av utsläppen att
projektet inte har betydande skadliga konsekvenser för människors hälsa. Man bör ändå
satsa på bullerbekämpning.
Invånarenkäten lyfte särskilt fram invånarnas oro för anläggningens utsläpp och konsekvenser för luftkvaliteten. Ökade trafikmängder och anläggningens buller-, vibrationsoch dammeffekter samt inverkan på vattendragen upplevdes som betydelsefulla. Också
projektets positiva sysselsättande effekter upplevdes som betydelsefulla.
Konsekvenser för växtlighet, djur och skyddsobjekt
I ALT1 och ALT2 sker byggandet på det nuvarande kraftverksområdet där naturliga
växter eller djur inte förekommer nämnvärt. Fågelfaunan vid den närliggande Luolalanjärvi kan i byggskedet störas tillfälligt av buller. Det område som planerats för deponi
har inte heller några särskilda naturvärden.
De halter av orenheter som förorsakas av utsläppen till luften underskrider enligt spridningsutredningen klart de gränsvärden som ställts för att skydda växtligheten. Det nedfall som förorsakas av utsläppen ökar endast i ringa utsträckning. Därför ger verksamheten vid kraftverket inte upphov till skadliga konsekvenser för vegetationen i området,
såsom svavlets inverkan på fotosyntesen och tillväxten eller kvävets gödslande effekter.
Kväve- och svavelbelastningen på Runsala hålls oförändrad eller sjunker och ligger betydligt under de gränsvärden som ställts för naturskyddsområden. Projektet bedöms inte
ha betydande negativa konsekvenser för de naturvärden som ligger som grund för skyddet av Naturaområdet Runsala lundar.
Projektets konsekvenser för växtlighet, djur och skyddsobjekt är små.
I ALT0+ har de minskade utsläppen en positiv inverkan på naturmiljön, men ändringen
jämfört med nuläget är inte betydande.
Konsekvenser för jordmån och berggrund samt grundvatten
De halter av orenheter i luften som förorsakas av kraftverkets rökgasutsläpp och utsläppen vid transporterna och det därav beroende nedfallet är litet, och nedfallet har således
inte en betydande inverkan på jordmånen i området. Deponiområdet byggs så att det inte ger upphov till skadliga konsekvenser för grundvattnet. Inverkan på grundvattnet bedöms vara liten.
Konsekvenser för vattendrag
Mängden kylvatten som kraftverket använder ändras inte väsentligt från nuläget, eftersom det planerade kraftverksprojektet inte ökar energiproduktionen. Mängden kylvatten
Huhtikuu 2011
19/188
till kraftverket är relativt liten och kylvattnet returneras till havet i en hamnbassäng som
kraftigt har påverkats av mänsklig verksamhet. Vattendragets nuläge påverkas alltså inte
avsevärt. Avloppsvattnen från anläggningen samt belastningen på vattnet från askbassängen påverkar vattnet så lite att det inte avsevärt påverkar vattendragets nuläge.
Konsekvenser av olycks- och undantagssituationer
På de kraftverk som motsvarar ALT1 och ALT2 beaktas miljöolycksriskerna redan
kraftverksprojektet planeras. Riskerna minimeras bland annat med hjälp av verksamhetssystem, utbildning och tekniska lösningar. Därför blir konsekvenserna av eventuella
olycks- och undantagssituationer som helhet små och lokala.
Konsekvenser som hänför sig till nedläggande av verksamheten vid anläggningen
Om kraftverket måste rivas delvis eller helt, har konsekvenserna av rivningsarbetet
samma karaktär som när anläggningen förnyas/byggs. Konsekvenserna av rivningsarbetet är dock mindre än konsekvenserna under byggtiden. Rivningsarbetet ger inte upphov
till betydande skadliga konsekvenser för invånarna i området.
När deponiområdet har fyllts, täcks det in och anpassas till landskapet.
SLUTSATSER
Projektets centrala miljökonsekvenser hänför sig till att bränsletransporterna delvis
övergår från fartygstransporter till landsvägstransporter. I de granskade alternativen 1
och 2 ökar landsvägstransporterna med 1,9–3,5 gånger jämfört med kraftverkets nuvarande transportmängder. Transporttrafiken växer mest i ALT1a, eftersom det alternativet använder mest biobränsle, som transporteras med långtradare till kraftverket.
Transporterna går längs stamväg 40, Patenttikatu och Viestitie. Den totala trafikmängden på Viestitie växer betydligt jämfört med nuläget. Den största ökningen sker i ändan
av Viestitie, närmast det kraftverket. En ökning av den tunga trafiken på Viestitie kan
försämra trafiksäkerheten främst på de vägavsnitt som leder till kraftverket från huvudvägarna. Längs Viestitie ligger inga känsliga objekt, utan närmast industriområde, och
därför uppskattas trafiken inte ha betydande skadliga konsekvenser. Den ökade trafiken
kan försämra trivseln i området och ge upphov till buller för invånarna längs Voimatie.
Förändringen är ändå inte särskilt betydande eftersom transporterna till Nådendals
kraftverk samt andra transporter i området använder rutten också i dag.
De projektalternativ som granskats med avseende på transporter av biprodukter som deponeras kan i genomsnitt ge en ökning av transporterna jämfört med nuläget. De effekter transporttrafiken har på de vägar som leder till deponiområdet ändras inte väsentligt,
eftersom mängden biprodukter som återvinns hittills har varierat kraftigt under olika år.
Vissa år har merparten av askan förts till deponiområdet i Härkäsuo.
Det buller kraftverket och dess trafik ger upphov till ökar bullernivån i närområdet kring
kraftverket. Enligt bullermodelleringen överskrider bullernivåerna inte riktvärdena vid
de bostadshus som ligger närmast kraftverket. Kraftverket och dess transporter planeras
så att kraftverket drivs enligt alla miljökrav och lagstiftning och så att det orsakade bullret inte överskrider riktvärdena samt följer tillståndsvillkoren för anläggningen. Det
finns effektiva metoder för bullerdämpning. Trivseln för dem som bor närmast kraftCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
20/188
verket kan ändå påverkas i negativ riktning av det ökade bullret även om riktvärdena
inte överskrids.
På tätt bebyggda områden, såsom i Nådendals centrum, är invånarna oroade över inverkningarna på luftkvaliteten. De halter av orenheter i luften som förorsakas av kraftverkets och transporternas utsläpp är mycket låga baserat på de upprättade spridningskalkylerna, och de ger inte upphov till skadliga konsekvenser för miljön eller människors hälsa.
Det nya deponiområdet för askor och andra biprodukter ligger i närheten av kraftverkets
nuvarande deponiområdet för askor, jordtippsområdet för Nådendals stad samt den tidigare avstjälpningsplatsen och nuvarande avfallscentralen i Isosuo. Det nya deponiområdet passar således väl in i miljön. Deponiområdet planeras så att det inte ger upphov till
skadliga konsekvenser för grundvattnet eller annan miljö.
De granskade alternativen kan genomföras ur ett miljökonsekvensperspektiv, eftersom
de är förlagda till ett befintligt kraftverksområde vars miljö har anpassats för kraftverksverksamhet, de planeras i enlighet med miljönormer och framtida strängare utsläppsgränser, de använder befintliga kraftledningar, fjärrvärmeledningar och annan infrastruktur och de förorsakade olägenheterna är på en godtagbar nivå. Vid planeringen av
projektet måste man ändå särskilt satsa på att motverka bullerolägenheter, så att bullret
för de närmaste invånarna inte ökar och så att riktvärdena för buller inte överskrids.
Vid bedömningen av miljökonsekvenserna konstaterades de olika projektalternativen inte ge upphov till så betydande negativa miljökonsekvenser att de inte skulle kunna godkännas eller lindras till en godtagbar nivå.
Genomförandet av projektet har också positiva miljökonsekvenser, såsom ökad användning av bioenergi och minskade växthusgasutsläpp från energiproduktionen i Åboregionen jämfört med den nuvarande energiproduktionen på Nådendals kraftverk. Byggandet
av kraftverket medför också positiva sociala konsekvenser såsom arbetsplatser. Indirekt
har projektet också en betydande sysselsättande inverkan genom bränsleanskaffningen.
I ALT0 genomförs inga förnyelseåtgärder vid Nådendals kraftverk och konsekvenserna
realiseras inte. Nådendals kraftverk uppfyller i dagens läge inte de strängare utsläppsgränser som fastställs i IE-direktivet och som träder i kraft år 2016, och har således inte
förutsättningar att fortsätta producera energi i nuvarande omfattning från och med början av 2016 utan att anläggningen förnyas.
Huhtikuu 2011
21/188
KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET
YVA-selostuksessa on käytetty seuraavia termejä ja lyhenteitä:
dB (Desibeli)
Äänen voimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin nousu melutasossa
tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista.
ELY-keskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
FINIBA
Suomen tärkeät lintualueet
Hemiboreaalinen kasvillisuusvyöhyke
Pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja eteläisen lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisalue, jossa esiintyy jaloja lehtipuita kuten tammea.
IBA
Important Bird Area; Kansainvälisesti arvokkaat lintualueet
IE-direktiivi, IED
Industrial Emissions Deirective; Teollisuuspäästöjen direktiivi
mmpy
Metriä merenpinnan yläpuolella
MW
Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kW)
MWh (GWh)
Megawattitunti (gigawattitunti), energianyksikkö (1 GWh = 1000 MWh)
Polttoaineteho
Polttoaineen sisältämä energia aikayksikköä kohti, joka käytetään hyödyksi voimalaitoskattilassa sähkön ja lämmön tuotantoon
REF
Kierrätyspolttoaine (recycled fuel) on pääosin kaupan ja teollisuuden
kuivajätteistä valmistettua polttoainetta. Kierrätyspolttoaine valmistetaan
muualla ja tuodaan valmiina polttoaineena voimalaitokselle.
SCI
Sites of Community Importance; Natura 2000 –alue jonka suojelu perustuu luontodirektiiviin
Seveso
Vuonna 1996 voimaan tullut Seveso II -direktiivi säätelee vaarallisia
kemikaaleja käyttävien ja varastoivien suuronnettomuusvaarallisten laitosten riskienhallintaa. Jos tuotantolaitosta ympäröivän, nk. konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttaminen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä merkittävämpää kasvamista, kaavaa
laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät
riskit onnettomuusvaaran kannalta.
SPA
Special Protection Area; Natura 2000 –alue jonka suojelu perustuu lintudirektiiviin
YVA
Ympäristövaikutusten arviointi
Huhtikuu 2011
22/188
Huhtikuu 2011
23/188
1
JOHDANTO
Fortum Power and Heat Oy (jäljempänä Fortum) selvittää korvaavan energiantuotantokapasiteetin rakentamista Naantalin nykyiselle voimalaitokselle, joka on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien. Turun alueen energiantuotanto perustuu suurelta osin Naantalin voimalaitoksen tuottamaan lämpöön ja sähköön. Fortumin tarkoituksena on taata
tämän energiantuotannon jatkuminen Naantalin voimalaitoksella ja samalla vähentää
merkittävästi hiilidioksidipäästöjä sekä lisätä biopolttoaineiden käyttöä Turun seudun
energian tuotannossa. Myös rikki-, typpija hiukkaspäästöjä on tarkoitus vähentää entisestään rakentamalla suunnitteilla oleva korvaava energiantuotantokapasiteetti uusinta
teknologiaa hyödyntäen.
YVA-menettelyn tavoitteena on tuottaa tietoa suunnitellun hankkeen ympäristövaikutuksista hankkeen suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Menettelyn tavoitteena on
myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeen suunnitteluun.
Fortum käynnisti YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/94)
mukaisen YVA-menettelyn syyskuussa 2010 jätettyään Naantalin voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Voimalaitoksen YVA-ohjelmassa esitettiin suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten nämä selvitykset tehdään. Lisäksi ohjelmassa
esitettiin suunnitelma osallistumisen järjestämisestä. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä se
miten vuorovaikutus ja osallistuminen on järjestetty ja miten ne ovat vaikuttaneet YVAmenettelyssä.
Huhtikuu 2011
24/188
2
HANKE JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
2.1
Hankkeen tausta ja tarkoitus
Turun alueen energiatuotanto perustuu suurelta osin Naantalin kivihiilikäyttöisen voimalaitoksen tuottamaan lämpöön ja sähköön. Suunnitellulla hankkeella on tarkoitus turvata Turun alueen energiantuotanto seuraavaksi 30–40 vuodeksi Naantalin nykyisen
voimalaitoksen ikääntyessä. Naantalin nykyinen voimalaitos, joka koostuu kolmesta
voimalaitosyksiköstä, on tuottanut sähköä viidenkymmenen vuoden ajan. Laitoksen 1yksikkö valmistui vuonna 1960. Alun perin vain sähköä tuottanut voimalaitos tuottaa
nykyisin myös pääosan Turun seudun kaukolämmöstä ja lähiseudun teollisuuslaitosten
käyttämästä höyrystä. Keskimäärin laitos tuottaa sähköä siirtoverkkoon 1 000 gigawattituntia (GWh), höyryä teollisuusasiakkaille 400 GWh ja kaukolämpöä Turun Seudun
Kaukolämpö Oy:n lämmönsiirtoverkkoon 1 500 GWh vuodessa. Lämmönsiirtoputkisto
vie lämmön noin 180 000 asukkaalle Turkuun, Naantaliin, Kaarinaan ja Raisioon. Suunnitellulla hankkeella pystytään takamaan tämän energiantuotannon jatkuminen Turun
seudulla.
Hankkeen pyrkimyksenä on myös lisätä merkittävästi biopolttoaineiden käyttöä Turun
seudulla ja vähentää näin energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Arvioinnissa otetaan
huomioon eri vaihtoehtoja, joilla korvataan nykyistä kivihiilipohjaista tuotantoa ja haetaan joustavuutta eri polttoaineiden käyttömahdollisuuksiin. Tarkasteltavia polttoaineita
ovat kivihiilen lisäksi erilaiset biopolttoaineet, turve ja kierrätyspolttoaineet. Maakaasua
ei ole tarkasteltu vaihtoehtoisena polttoaineena, sillä maakaasuputken rakentamisesta
seudulle ei ole tehty päätöksiä. Hankkeella varaudutaan myös 2016 voimaantuleviin, teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin (industrial emissions directive, ns. IEdirektiivi) mukaisiin, kiristyviin päästörajoihin. Energiantuotannosta aiheutuvia rikki-,
typpija hiukkaspäästöjä vähennetään entisestään toteuttamalla hanke hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hankkeen toteuttaminen on linjassa myös EU:n
ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden kanssa, joihin kuuluvat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden tuntuva lisääminen vuoteen 2020 mennessä.
Korvaavan energiatuotantokapasiteetin rakentaminen nykyiselle voimalaitosalueelle on
perusteltua myös maankäytöllisistä näkökulmista. Suunniteltu voimalaitos on tarkoitus
sijoittaa nykyiselle voimalaitostontille, joten uusia alueita ei tarvitse ottaa käyttöön.
Myös voimalaitoksen tarvitsema infrastruktuuri löytyy alueelta valmiina. Voimalaitosalueelta on tarvittavat yhteydet sähkön ja lämmön jakeluverkkoihin sekä polttoaineen
kuljetukselle soveltuvat tie- ja meriyhteydet.
Voimalaitoksella syntyvät sivutuotteet, kipsi, tuhka ja petihiekka, ohjataan joko hyötykäyttöön tai läjitettäväksi asianmukaiselle alueelle. Fortumin pyrkimyksenä on ohjata
mahdollisimman suuri osa sivutuotteista edelleen hyödynnettäväksi. Nykyisen voimalaitoksen lentotuhkan hyötykäyttöaste on vuosina 2004–2010 ollut 16–100 %, pohjatuhkan
21–100 % ja kipsin 100 % (Fortum Power and Heat Oy 2009). Erityisesti tuhkan kysyntä ja laatu kuitenkin vaihtelevat, joten voimalaitostoiminta edellyttää myös asianmukaista läjitysaluetta. Tällä hetkellä käytössä on Härkäsuon läjitysalueen viimeinen läjitykselle varattu osa-alue. Suunniteltu uusi läjitysalue sijaitsee vanhan läjitysalueen läheisyydessä, alueella jossa on muun muassa kaatopaikkatoimintaa.
Huhtikuu 2011
25/188
2.2
Hankkeesta vastaava
Hankkeesta vastaava on Fortum Power and Heat Oy (FPH), joka on Naantalin voimalaitoksen osalta päästökauppalaissa tarkoitettu toiminnanharjoittaja ja ympäristöoikeudellisten lupien haltija. Naantalin voimalaitoksen omistaa Fortum Heat Naantali Oy
(FHN) joka tuottaa sopimuksen mukaisesti FPH:lle lämpöä ja sähköä. FHN on FPH:n
kokonaan omistama tytäryhtiö ja FPH osaltaan taas Fortum Oyj:n kokonaan omistama
tytäryhtiö. Fortum Oyj on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö, jonka liiketoimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja
jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito.
Naantalin voimalaitos käyttää sertifioituja toimintajärjestelmiä kaikessa toiminnassaan.
2.3
Sijainti ja maankäyttötarve
Hankkeessa tarkasteltava korvaava energiantuotantokapasiteetti on tarkoitus sijoittaa
Naantalin nykyiselle voimalaitosalueelle, joka sijaitsee noin 1,5 kilometriä Naantalin
keskustan kaakkoispuolella (Kuva 2-1). Voimalaitosalue rajautuu pohjoisessa Luolalanjärveen ja etelässä Naantalin sataman alueeseen ja edelleen Naantalin salmeen (Kuva
2-2). Voimalaitosalueen itäpuolella sijaitsee Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo ja länsipuolella Suomen Viljava Oy:n viljasiilot. Uuden laitoksen tarvitsema tuhkan ja muiden sivutuotteiden uusi läjitysalue on suunniteltu sijoitettavan Isosuon alueelle nykyään
käytössä olevan Härkäsuon läjitysalueen läheisyyteen (Kuva 2-1).
Kuva 2-1. Suunnitteilla olevan voimalaitoksen sijainti (voimalaitosalue), nykyisin käytössä olevan läjitysalueen (Härkäsuo) sekä uuden läjitysalueen sijainti. Alueiden rajaukset
ovat suuntaa-antavia.
Huhtikuu 2011
26/188
Naantalin keskusta
Luolalanjärvi
Viljasiilot
Vanha tuhkan
läjitysalue
Fingrid Varavoima
Oy:n voimalaitos
Naantalin satama
Neste Oil Oy:n
Naantalin jalostamo
Kuva 2-2. Naantalin voimalaitosalue ja lähistöllä sijaitsevia kohteita (Kuva: Fortum).
YVA-menettelyssä tarkasteltavan voimalaitoshankkeen alueen rajaus on esitetty oheisessa kartassa (Kuva 2-3).
Huhtikuu 2011
27/188
Kuva 2-3. Hankkeessa tarkasteltava voimalaitosalue.
Suunniteltu uusi läjitysalue sijaitsee Isosuon alueella, aivan nykyisin käytössä olevan
Härkäsuon läjitysalueen läheisyydessä. Suunniteltu läjitysalue sijoittuu Naantalin kaupungin nykyisen maankaatopaikan viereen (Kuva 2-4).
Huhtikuu 2011
28/188
Kuva 2-4. Suunnitellun uuden läjitysalueen sijainti. Aluerajaus suuntaa-antava.
2.4
Arvioitavat vaihtoehdot
Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan nollavaihtoehtoa ja nollaplusvaihtoehtoa sekä
kahta voimalaitoksen hankevaihtoehtoa. Molemmat hankevaihtoehdot sijoittuvat Naantalin nykyiselle voimalaitosalueelle. Voimalaitoksella syntyvien sivutuotteiden läjittämisen osalta tarkastellaan nykyisin käytössä olevaa Härkäsuon aluetta, ja tämän täytyttyä Isosuon uutta läjitysaluetta.
Tarkastelujen lähtökohtana on, että korvaava energiantuotantokapasiteetti toteutetaan
parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla (BAT, Best Available Techniques). Voimalaitos
suunnitellaan ja rakennetaan niin, että se täyttää teollisuuden päästöjä koskevan IEdirektiivin mukaiset kiristyvät päästövaatimukset.
2.4.1
Vaihtoehto 1
Vaihtoehdossa 1 (VE1) energiaa tuotetaan uudella monipolttoainekattilalla, jonka polttoaineteho on 450 MW. Naantalin nykyiset yksiköt jäävät varakäyttöön.
Monipolttoainekattilan polttoaineina käytetään biopolttoaineita, turvetta, hiiltä ja kierrätyspolttoainetta (REF). Eri polttoaineiden osuudet voivat olla seuraavanlaisia:
biopolttoaine 0…80 %
turve 0…50 %
hiili 20…100 %
kierrätyspolttoaine (REF) 0…5 %.
Huhtikuu 2011
29/188
Tässä YVA-menettelyssä päästö- ja kuljetuslaskelmien ja muiden vaikutusarviointien
pohjana tarkastellaan monipolttoainekattilan osalta kahta eri polttoainejakaumaa (prosenttiosuudet polttoaine-energiasta vuodessa):
VE1a: biopolttoaine 70 %, hiili 25 % ja kierrätyspolttoaine (REF) 5 %
VE1b: hiili 60 %, turve 40 %.
Tilanne, jossa voimalaitoksella käytettäisiin hiiltä 60 % ja turvetta 40 %, edustaa käytännössä hetkellistä käyttötilannetta. Se on otettu osaksi tarkastelua, jotta saataisiin esille suurimmat mahdolliset, toteutettavissa olevaan ratkaisuun perustuvat ympäristövaikutukset (nk. ”pahin skenaario” -tarkastelu) päästöjen osalta. Turpeen osuus on arvioitu
perustuen suurimpaan mahdolliseen hankinta-alueeseen. Lopullinen polttoainejakauma
vaihtelee käytännössä käyttötilanteiden sekä polttoaineiden saatavuuden ja hinnan mukaan.
Varakäyttöön jäävien olemassa olevien voimalaitosyksiköiden energiantuotannosta tuotetaan kivihiilellä noin 95 %. Hiilen lisäksi polttoaineena käytetään biopolttoainetta, öljyä sekä mahdollisesti viereiseltä öljynjalostamolta saatavaa jalostamokaasua.
Vaihtoehto käsittää monipolttoainekattilan ja olemassa olevien voimalaitosyksiköiden
lisäksi polttoaineiden vastaanottojärjestelmän ja varastoinnin, savukaasujen puhdistusjärjestelmät, kemikaalivarastot, savupiipun ja tuhkavarastot. Lisäksi tarkastellaan sivutuotteiden läjittämistä.
2.4.2
Vaihtoehto 2
Vaihtoehdossa 2 (VE2) kahteen Naantalin olemassa olevaan voimalaitosyksikköön liitetään polttoainetehoiltaan noin 50 MW:n kaasutinlaitteistot, jotka syöttävät pääkattiloihin
biomassasta sekä kierrätyspolttoaineista (REF) valmistettua tuotekaasua. Lisäksi käyttöön jää kolmas Naantalin olemassa oleva 315 MW:n voimalaitosyksikkö.
Kaasuttimien polttoaineena käytetään biopolttoaineita (noin 50 % polttoaine-energiasta)
ja kierrätyspolttoaineita, REF (noin 50 % polttoaine-energiasta). Alustavien suunnitelmien mukaan toinen kaasutinlaitteisto käyttäisi ainoastaan biopolttoaineita ja toinen sekä biopolttoaineita että kierrätyspolttoaineita (REF). Tuotekaasun lisäksi kattiloissa poltetaan kivihiiltä. Kaasuttimilla korvataan noin 30 % kattiloiden fossiilisesta polttoaineesta.
Varakäyttöön jäävän kolmannen olemassa olevan voimalaitosyksikön energiantuotannosta tuotetaan kivihiilellä noin 95 %. Hiilen lisäksi polttoaineena käytetään biopolttoainetta, öljyä sekä mahdollisesti viereiseltä öljynjalostamolta saatavaa jalostamokaasua.
Vaihtoehto käsittää voimalaitosyksiköiden lisäksi polttoaineiden vastaanottojärjestelmän ja varastoinnin, savukaasujen puhdistusjärjestelmät, kemikaalivarastot, savupiipun
ja tuhkavarastot. Lisäksi tarkastellaan tuhkan läjittämistä.
2.4.3
Vaihtoehto 0+
Vaihtoehtona 0+ (VE0+) tarkastellaan tilannetta, jossa nykyiset voimalaitosyksiköt toimivat teollisuuden päästöjä koskevan IE-direktiivin asettamien vaatimusten mukaisesti.
Huhtikuu 2011
30/188
Tämä tarkoittaa, että kaksi nykyistä yksikköä (NA2 ja NA3) varustetaan riittävillä savukaasujen puhdistusjärjestelmillä, jotta päästään IE-direktiivin asettamiin kiristyviin
päästörajoihin, ja että vanhimpaan nykyiseen voimalaitosyksikköön (NA1) sovelletaan
IE-direktiivin mahdollistamia joustomekanismeja käyttöajan suhteen.
2.4.4
Vaihtoehto 0
Nollavaihtoehtona (VE0) tarkastellaan vuoden 2015 tilannetta, jossa voimalaitoshanke
ei toteudu.
2.5
Muut sijoituspaikkavaihtoehdot
Fortumilla ei ole muita sopivia voimalaitoksen sijoituspaikkoja Turun seudulla, eikä
voimalaitoksen sijoittaminen uuteen paikkaan ole perusteltua maankäytöllisistä ja ympäristösyistä.
2.6
Hankkeen suunnitteluvaihe ja toteutusaikataulu
Investointipäätös hankkeen toteuttamisesta tehdään YVA-menettelyn päättymisen jälkeen. Voimalaitoshankkeen toteutusaikataulu riippuu myös hankkeen teknisen suunnittelun edistymisestä, siihen liittyvistä lupamenettelyistä sekä rakentamisen edistymisestä.
Periaatteessa voimalaitos voisi aloittaa toimintansa noin vuosina 2015–2018, mikäli investointipäätös hankkeen toteuttamisesta tehdään.
2.7
Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
Pansion voimalaitos
Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab aloitti elokuussa 2010 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, joka koskee Turku Energia Oy:n hanketta rakentaa sähköä ja lämpöä
tuottava voimalaitos Turun Pansion satama-alueelle. Hankkeen YVA-selostus on asetettu nähtäville helmikuussa 2011.
Turku Energian YVA-menettelyssä arvioitava laitos on monipolttoainevoimalaitos, joka
tuottaa sähköä ja lämpöä. Voimalaitoksen polttoaineina käytetään biomassapolttoaineita
ja turvetta sekä kivihiiltä. YVA-menettelyssä tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista laitoskokoa, joiden polttoainetehot ovat 250 MW ja 450 MW. Tämä Turku Energian kaavailema
laitos on yksi ratkaisuista Turun seudun kaukolämmön ja sähkön tuotannon ylläpitämiseksi.
Turun seudun jätteenpolttolaitos
Jätteenpoltto Turun Orikedolla päättyy mahdollisesti vuonna 2014. Yhdyskuntajätteen
energiahyötykäytön jatkaminen Turun seudulla on edelleen suunnitelmissa. Jätteenpolttolaitoksen uusina sijoituspaikkoina tutkitaan Turun Topinojaa, Raision Palovuorta
sekä Naantalia.
Huhtikuu 2011
31/188
3
YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN
3.1
YVA-menettelyn tarve ja tavoite
Lainsäädäntö
Ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA-menettely on lakisääteinen menettely, joka perustuu kaikkia Euroopan Unionin jäsenvaltioita velvoittavaan direktiiviin
hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (Neuvoston direktiivi 85/337/ETY). Tämä direktiivi on Suomessa pantu täytäntöön Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteen kaksikymmentä nojalla YVA-lailla (468/1994) ja -asetuksella (713/2006).
YVA-asetuksen 2 luvun 6 §:n hankeluettelon 7 a kohdan mukaan voimalaitokset, joiden
suurin polttoaineteho on vähintään 300 megawattia, ovat hankkeita, joihin sovelletaan
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
YVA-menettelyn tavoitteet
YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä
huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Menettelyn tavoitteena on myös
lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden
suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei kuitenkaan tehdä hanketta koskevia päätöksiä,
vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. Ympäristövaikutusten
arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto ovat edellytyksenä hanketta koskevien lupien (mm. rakennuslupa ja ympäristölupa) saamiselle.
3.2
YVA-menettelyn päävaiheet
YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 3-1). Ympäristövaikutusten
arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet sekä tekniset ratkaisut
ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista.
Huhtikuu 2011
32/188
Arviointiohjelmavaihe
ARVIOINTIOHJELMAN
LAATIMINEN
• SEURANTARYHMÄTYÖSKENTELY
ARVIOINTIOHJELMA
YHTEYSVIRANOMAISELLE
ARVIOINTIOHJELMA
NÄHTÄVILLÄ JA
LAUSUNNOILLA
• KUULUTUS
• YLEISÖTILAISUUS
• LAUSUNNOT
• MIELIPITEET
YHTEYSVIRANOMAISEN
LAUSUNTO
Arviointiselostusvaihe
ARVIOINTI, VERTAILU
ARVIOINTISELOSTUKSEN
LAATIMINEN
•SEURANTARYHMÄTYÖSKENTELY
ARVIOINTISELOSTUS
YHTEYSVIRANOMAISELLE
ARVIOINTISELOSTUS
NÄHTÄVILLÄ JA
LAUSUNNOILLA
• KUULUTUS
• YLEISÖTILAISUUS
• LAUSUNNOT
• MIELIPITEET
YHTEYSVIRANOMAISEN
LAUSUNTO
JATKOSUUNNITTELU,
LUPAHAKEMUKSET
Kuva 3-1. YVA-menettelyn vaiheet.
Arviointiohjelma
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVAohjelma. YVA-ohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä
vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Ohjelmassa esitetään mm.
perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta
hankkeen aikana ja arvio hankkeen aikataulusta.
YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa mm. paikallisissa sanomalehdissä arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin vähintään kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana
kansalaiset voivat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen myös pyytää lausuntoja ohjelmasta viranomaisilta. Yhteysviranomainen
kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle.
Huhtikuu 2011
33/188
Arviointiselostus
Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun
yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella.
Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVAselostuksessa esitetään mm.:
arvioitavat vaihtoehdot
hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot
ympäristön nykytilan kuvaus
vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys
selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin
arvioitujen vaihtoehtojen vertailu
haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot
ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi
kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn aikana
kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laadinnassa.
Yhteysviranomainen kuuluttaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin
arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä kahden kuukauden ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävillä olon päättymisestä. Yhteysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn.
Lupaviranomaiset ja Fortum käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä
antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu lausunto on päätöksessä otettu huomioon.
3.3
Naantalin voimalaitoksen YVA-menettelyn aikataulu
Naantalin voimalaitoksen YVA-menettely on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoden 2011
syksyyn mennessä. Oheisessa kuvassa (Kuva 3-2) on esitetty hankkeen YVAmenettelyn aikataulu.
Huhtikuu 2011
34/188
Työn vaihe
YVA-menettely
2010
6
7
8
9
2011
10
11
12
1
2
3
4
5
6
7
8
9
YVA-ohjelma
Arviointiohjelman laatiminen
Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle
Arviointiohjelma nähtävillä
Yhteysviranomaisen lausunto
YVA-selostus
Arviointiselostuksen laatiminen
Arviointiselostus yhteysviranomaiselle
Arviointiselostus nähtävillä
Yhteysviranomaisen lausunto
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Seurantaryhmän kokous
Yleisötilaisuus
Kuva 3-2. Naantalin voimalaitoksen YVA-menettelyn aikataulu.
3.4
Tiedottaminen ja osallistuminen
Yhtenä YVA-menettelyn keskeisenä tavoitteena on edistää hankkeesta tiedottamista ja
parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettely on avoin prosessi,
johon voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin, hanke voi vaikuttaa. Lähialueen asukkaat ja muut sidosryhmät voivat osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä
myös hankkeesta vastaavalle eli Fortumille tai YVA-konsultille.
YVA-menettelyn edetessä on lähialueiden asukkaiden ja muiden hankkeen sidosryhmien näkemyksiä kartoitettu mm. seurantaryhmän, yleisötilaisuuksien ja asukaskyselyn
avulla. Lähialueiden asukkailla ja muilla sidosryhmillä on ollut mahdollisuus tuoda
omat mielipiteensä esiin arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävillä olon aikana.
3.4.1
Seurantaryhmä
YVA-menettelyä seuraamaan perustettiin eri sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä,
jonka tarkoituksena oli edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmä seurasi kokouksissaan ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esitti mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen sekä selostusta tukevien selvitysten laadinnasta.
Seurantaryhmän kokoonpanon tavoitteena on, että sen jäsenet edustavat keskeisesti niitä
sidosryhmiä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Ryhmään kuuluivat
hankkeesta vastaavan ja YVA-konsultin lisäksi seuraavien tahojen edustajat:
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Naantalin kaupunki
Raision kaupunki
Maskun kunta
Varsinais-Suomen liitto
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos
Naantalin satama
Fingrid Oyj
Huhtikuu 2011
35/188
Suomen Viljava Oy
Finnfeeds Finland Oy
Neste Oil Oyj
Turun Seudun Jätehuolto Oy
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri
Airiston-Velkuan kalastusalue
Katteluksen asukasyhdistys ry
Kaanaan omakotiyhdistys ry
Seurantaryhmä kokoontui YVA-ohjelmavaiheessa kerran. Kokous pidettiin 20.9.2010 ja
siinä käsiteltiin voimalaitoshanketta ja arviointiohjelman luonnosta, joka oli toimitettu
seurantaryhmän jäsenille tutustuttavaksi ennen kokousta. Keskustelua kokouksessa herättivät muun muassa polttoaineet ja tarkasteltavat polttoainejakaumat, polttoaineiden
hankinta, suunnitellut mallinnukset, tuhkien hyötykäyttökelpoisuus, liittyminen Turun
seudun jätteenpolttohankkeeseen, tarkastelualueen luonnon arvokohteet ja meriliikenne.
Seurantaryhmän jäseniltä saadut kommentit ja täsmennykset huomioitiin YVAohjelmaa laadittaessa mahdollisimman kattavasti.
Seurantaryhmä kokoontui kerran myös arviointiselostuksen luonnosvaiheessa, jolloin
käsiteltiin ympäristövaikutusten arviointityön tuloksia. Kokous järjestettiin 9.3.2011.
Kokouksessa keskustelua herättivät melukysymykset, muutokset liikennemäärissä, biopolttoaineen käsittely ja varastointi, riskitarkastelu ja polttoaineiden hankinta-alue. Seurantaryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida YVA-selostuksen luonnosta kokouksen jälkeenkin. Seurantaryhmän jäseniltä saadut kommentit ja täsmennykset huomioitiin YVA-selostuksen viimeistelyssä mahdollisimman kattavasti.
3.4.2
Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet yleisölle
Ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistumisen jälkeen järjestettiin 27.10.2010
yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin voimalaitoshanke, YVA-menettelyn kulku sekä arviointiohjelma. Yleisöllä oli tilaisuudessa mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arviointityöstä, sekä saada tietoa
ja keskustella YVA-menettelystä hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen ja YVAohjelman laatineiden asiantuntijoiden kanssa. Uudistetun voimalaitoksen toiminnan ja
rakentamisen aiheuttamat liikennemäärät nousivat keskeiseksi keskustelun aiheeksi
yleisötilaisuudessa. Huolta aiheutti myös se, miten liikennemäärille käy, jos sekä Naantalin että Pansion voimalaitoshankkeet toteutuvat.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua järjestetään toinen yleisölle
avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa heille esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä
ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. Tilaisuuden ajankohdasta tullaan tiedottamaan yhteysviranomaisen kuulutuksessa YVA-selostuksen nähtäville asettamisesta.
3.4.3
Arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävilläolo
Varsinais-Suomen ELY-keskus asetti Fortumin Naantalin voimalaitoksen YVAohjelman nähtäville 12.10–18.11.2010 väliseksi ajaksi, ja pyysi lausunnot viranomais-
Huhtikuu 2011
36/188
tahoilta. Nähtävilläoloaikana oli muillakin mahdollisuus toimittaa kirjalliset mielipiteet
yhteysviranomaiselle.
YVA-selostus asetetaan vastaavalla tavalla huhtikuussa 2011 nähtäville kahdeksi kuukaudeksi, jona aikana lausuntoja ja mielipiteitä voi toimittaa yhteysviranomaiselle.
3.4.4
Asukaskysely
Asukaskyselyn avulla selvitettiin hankealueen lähiasukkaiden näkemyksiä Naantalin
uudistettavan voimalaitoksen rakentamisen ja toiminnan aikaisista vaikutuksista heidän
elinoloihinsa ja asuinalueen viihtyisyyteen. Tarkoituksena oli myös selvittää asukkaiden
tärkeimmät huolenaiheet uudistettavan voimalaitoksen ympäristö-, terveys ym. vaikutuksista.
Asukaskysely toteutettiin tammikuussa 2011 kirjekyselynä. Kyselyn otanta oli 700 kotitaloutta ja vastaanottajat valittiin satunnaisotantana voimalaitoshankkeen lähialueiden
vakituisista ja vapaa-ajan asukkaista. Kyselyn mukana vastaanottajille lähetettiin myös
lyhyt hanke-esittely. Asukaskysely ja sen tulokset ovat osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia, jonka tulokset on raportoitu tässä arviointiselostuksessa.
3.4.5
Muu viestintä
Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista on tiedotettu myös lehdistötiedotteiden ja Fortumin internet-sivujen (www.fortum.fi) välityksellä. Arviointiohjelma ja
arviointiselostus ovat valmistuttuaan nähtävillä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä
Fortumin internet-sivuilla.
YVA-menettelyn kuluessa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa seurattiin paikallisten sidosryhmien näkemystä tiedonsaannin riittävyydestä. Hankkeen sidosryhmien tiedon
tarve pyrittiin huomioimaan mahdollisimman hyvin voimalaitoshankkeesta ja sen YVAmenettelystä tiedottamisen suunnittelussa ja toteutuksessa.
3.5
Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta
Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausuntonsa Naantalin voimalaitoksen YVAohjelmasta 17.12.2010. Oheisessa taulukossa on esitetty ne seikat, joihin yhteysviranomainen lausunnossaan kehotti kiinnittämään huomiota arviointiselvityksiä tehtäessä ja
arviointiselostusta laadittaessa. Taulukossa on myös esitetty, miten yhteysviranomaisen
lausunnossa mainitut seikat on huomioitu ympäristövaikutusten arviointityötä tehtäessä.
Huhtikuu 2011
37/188
Taulukko 3-1. Yhteysviranomaisen lausunnon sisältö ja sen huomioon ottaminen.
ELY-keskuksen lausunto
Käsittely YVA-selostuksessa
Hankekuvaus
Hankkeen ympäristövaikutusten tunnistamisen ja
arvioinnin kannalta on olennaista, että hankkeen yhteydessä tuodaan esille ja kuvataan havainnollisesti
kaikki ne toiminnot ja rakenteet, jotka ovat hankkeen
toteuttamisen kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia.
Hankekuvauksen tulee siis olla suunnittelutilanne
huomioon ottaen mahdollisimman täsmällinen. Arviointiohjelmassa on todettu, että laitoksen esisuunnittelua ei ole vielä käynnistetty, jolloin hankekuvaus
perustuu tässä vaiheessa alustavaan tekniseen tietoon.
Tarkennettu hankekuvaus esitetään arviointiselostuksessa kohdassa 5.
Voimalaitoksen ja läjitysalueen arvioitu käyttöikä ja
hankkeen koko elinkaari (rakentaminen, käyttövaihe,
lopettaminen) tulee selvästi sisällyttää hankekuvaukseen.
Voimalaitoksen arvioitu käyttöikä esitetään
kohdassa 2.1 ja 5.1.1 ja toteutusaikataulu kohdassa 2.6. Läjitysalueen käyttöikä riippuu hyötykäyttöön ohjattavien sivutuotteiden määrästä, joka voi vaihdella.
Turun Pansion voimalaitoshankkeen liittyminen
Naantalin voimalaitoshankkeeseen on syytä ottaa
huomioon mm. hankkeiden toteuttamismahdollisuuksien ja yhteisvaikutusten kannalta eri arvioinnissa eri
vaihtoehdoissa.
Molempien hankkeiden toteutuminen jossain
laajuudessa ei ole täysin poissuljettua. Keskeisiä yhteisvaikutuksia on arvioitu Pansion hankkeen YVA-selostuksen tulosten perusteella.
Hankevaihtoehtojen vaikutuksia on verrattu
Pansion voimalaitoksen vaikutuksiin.
Hankkeen liittymistä oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin on ilmoitettu esitettäväksi arviointiselostuksessa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on tuotu
esille ja erityistavoitteiden osalta on selkeästi mainittu
hanketta selkeästi koskeva energiaja jätehuollon
erityistavoite. Mahdollinen ristiriita energiatuotannon
ja muiden huomioon otettavien tavoitteiden osalta on
tarpeen tuoda tässä yhteydessä esille. Hankkeen
suhde sen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin jää ohjelmassa vielä avoimeksi. Huomioon tulee ottaa mm. ilmasuojeluohjelma 2010, kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma.
Kuvausta hankkeen liittymisestä suunnitelmiin
ja ohjelmiin on täsmennetty kohdassa 7.
Vaihtoehtojen käsittely
Vaihtoehtoja on esitetty hankkeen toteuttamatta jättäminen mukaan lukien neljä, jotka sijoittuvat samalle
sijaintipaikalle. Vaihtoehtojen käsittelyssä tulee ottaa
huomioon erityisesti nolla- ja nollaplusvaihtoehdoissa
samaan aikaan arviointimenettelyssä oleva Pansion
voimalaitoshanke. Läjitysalueen Isosuon vaihtoehdon
osalta tulee esittää mahdollisesti selvitetyt ja karsitut
vaihtoehdot.
Pansion voimalaitoshanke on otettu huomioon
vaihtoehtojen vertailussa. Isosuon läjitysalueen osalta ei ole selvitetty muita vaihtoehtoja.
Vaikutukset ja niiden selvittäminen
Menetelmät
Olemassa olevan lähdeaineiston tietojen perustaan ja
keskeisiin oletuksiin tulee arvioinnissa kiinnittää huomiota ja tuoda ne esille, varsinkin, jos tiedon käyttökelpoisuuteen voi kohdistua epävarmuutta.
Lähdeaineistoa on täsmennetty ja aineistoon
mahdollisesti liittyvät epävarmuudet on todettu.
Alueen nykytila
Hankkeen vaikutusten arviointia varten huolellisesti
tehty alueen nykytilan kuvaus on keskeinen. Arvioin-
Nykytilan kuvausta on tarpeen mukaan tarkennettu.
Huhtikuu 2011
38/188
tiohjelmassa on esitetty kohtuullisen kattava kuvaus
alueen nykytilasta. Nykytilan kuvauksessa on huomioitu yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, maisema ja
kulttuuriympäristö, ihmiset ja yhteisöt, kasvillisuus,
eläimistö ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet,
maa- ja kallioperä sekä pohjavesi, vesistö, kalasto ja
kalastus, liikenne, melu sekä ilmanlaatu ja ilmasto.
Kohdan 8.1 liikenneympäristöä koskeva kantatien 40
liikennemäärätieto tulee tarkistaa, jotta hankkeen
liikenteessä aiheuttama muutos tulee oikealla tavalla
esille. Yksityiskohtahavaintona tähän liittyen tuodaan
esille, että Vanton eritasoliittymästä länteen ilmoitettu
liikennemäärä vaikuttaa suurelta. Käytetyssä tierekisterin liikennemäärätiedossa lienee tältä osin virhe.
YVA-ohjelmassa esitetyt liikennemäärätiedot
kantatiellä 40 olivat virheelliset. Liikennemäärät on tarkistettu Tiehallinnon tierekisteristä ja
tarkistetut liikennemäärät on esitetty tässä
YVA-selostuksessa.
Vaikutusalue
Vaikutusalueiden hahmottamista helpottaisi alueiden
rajaaminen kartalle. Vaikutusten tarkastelualuetta
saattaa olla tarvetta tarkistaa mm. ilmapäästöjen leviämisselvitysten antaman tiedon pohjalta.
Vaikutusalueiden rajaus esitetään niiden vaikutusten osalta, joissa vaikutusten tuloksena
on karttaesitys ja joka itsessään kertoo vaikutusalueen rajauksen, esimerkiksi melumallinnus.
Tarkasteltavat vaikutukset ja lisäselvitysten tarve
Voimalaitoksen vaikutusarvioinnin perusteena käytetään kahta keskimääräistä polttoaineen jakaumaa.
Polttoaineen saatavuudesta ym. riippuen käytettävä
polttoaine saattaa vaihdella vuosittain esim. hintasyistä. Käytettävä polttoaineen jakauma on vaikutusten
kannalta olennainen oletustekijä. Siksi on tarpeen,
että mahdollinen vaihtelu tulisi selvemmin esille arvioinnissa myös vaikutusten suhteen.
Vaikutusten arvioinnissa on määritetty ympäristön kannalta epäsuotuisin polttoainejakauma
ja arvio on tehty sen mukaisesti.
Tarpeen on myös esittää eri polttoaineiden arvioitu
kokonaiskäyttömäärä vuodessa sekä arvio biopolttoaineen, kierrätyspolttoaineen ja turpeen saatavuudesta, hankinta-alueista ja varastoinnista.
Polttoaineiden arvioitu kokonaiskäyttömäärä
vuodessa esitetään eri vaihtoehdoissa. Polttoaineiden saatavuus voi vaihdella paljonkin.
Arvioinnissa käytettävä tavoitejakauma kuvastaa tämänhetkistä käsitystä eri polttoaineiden
saatavuudesta. Hankinta-alueiden laajuus ja
varastointitapa esitetään arviointiselostuksessa. Kohta 5.3
Kierrätyspolttoaineista tulee mahdollisuuksien mukaan esittää niiden alkuperä, käsittelytapa, laatu,
laadunvarmennus sekä kuljetus- ja varastointitavat.
Kierrätyspolttoaineista on käytettävissä olevan
tiedon perusteella esitetty mainitut asiat kohdassa 5.3.
Polttoaineen jakauman vaikutus kuljetuksiin, varastointiin, syntyvän jätteen määrään, laatuun ja hyödyntämiskelpoisuuteen ja läjityskapasiteetin tarpeeseen
tulisi tuoda esille arviointiselostuksessa.
Polttoaineen jakauman merkitys kuljetusmäärien, varastointikapasiteetin, syntyvän jätteen
määrän, laadun ja hyödyntämiskelpoisuuden
kannalta tuodaan esille arvioinnissa kohdassa
5.3 ja 5.8.
Kuljetusten osalta hankkeen vaikutusten arviointi
näyttäisi painottuvan maantieliikenteeseen. Huomioon tulisi ottaa myös juna- ja laivaliikenne. Liikennevaikutuksista tulisi selvitä hankkeesta johtuva muutos
nykytilanteeseen nähden meri-, rautatie- ja maantiekuljetuksissa sekä siitä syntyvät ympäristövaikutukset. Maantieliikenteen osalta tulisi selvittää eri voimalaitosvaihtoehtojen aiheuttamat raskaan liikenteen
kokonaissuoritteet (rask.ajon.km/v) polttoainejakaumat huomioon ottaen, vaikutukset pääliikennesuuntien maanteiden liikennemääriin erityisesti
kantatiellä 40 Raision keskustassa, valtatiellä 8 Turun
sisääntulokohdassa ja maantiellä 1893 Maskun keskustassa.
Laivaliikenne otetaan huomioon arvioinnissa.
Rautatiekuljetuksia ei ole suunniteltu. Meri-, ja
maantiekuljetuksista aiheutuvat muutokset
liikennemäärissä sekä liikenteestä aiheutuvat
ympäristövaikutukset on arvioitu kohdassa 8.5.
Arviointiin sisältyy ns. tarvearviointi hankkeen mah-
Natura-tarvearvion perustana on käytetty tätä
Maantieliikenteen osalta on selvitetty eri voimalaitosvaihtoehtojen aiheuttamat raskaan
liikenteen kokonaissuoritteet (rask.ajon.km/v)
ottaen huomioon tavoitepolttoainejakauma ja
vaikutusten kannalta epäsuotuisin jakauma.
Vaikutukset pääliikennesuuntien maanteiden
liikennemääriin on arvioitu kohdassa 8.5.
Huhtikuu 2011
39/188
dollisista vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Ruissalon lehtojen alueeseen. Tarveharkintaa
koskevan tarkastelun osalta on todettava, että arvion
tulee perustua ajantasaiseen ja asianmukaiseen lähtötietoon. Arvion tulee käsittää nimenomaan suunniteltavan voimalaitoksen mahdolliset vaikutukset Natura-arvoille yhdessä muiden alueella jo olevien toimintojen ja hyväksyttyihin suunnitelmiin perustuvien toimintojen kanssa.
hanketta varten tehtyjen selvitysten tuloksia,
kuten melu- ja päästömallinnuksia. Nykytilan
osalta on käytetty ajantasaisimpia ja asianmukaisimpia saatavissa olevia tietoja. Kohta 8.11.
Hankkeen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden
kanssa arvioitaessa tulee ottaa huomioon Pansion
voimalaitoshanke ja sen arviointimenettely, jos molemmat hankkeet voivat yhtäaikaisesti toteutua alueella.
Yhteisvaikutukset Pansion voimalaitoshankkeen kanssa on huomioitu Pansion hankkeen
YVA-menettelyn tulosten pohjalta.
Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot
Huomiota tulee kiinnittää mahdollisimman konkreettisiin haitantorjuntakeinoihin.
Esitetään konkreettisia keinoja kohdassa 10.
Seuranta
Seurantaohjelman sisällössä tulisi ottaa huomioon
myös Natura-vaikutusten arviointiin liittyvät seurantatarve ja siihen mahdollisesti ratkaisuna useampien
toiminnanharjoittajien yhteistarkkailu.
Esitetään alustava ympäristövaikutusten seurantaohjelma, jossa kiinnitetään huomiota alueen erityispiirteisiin, kuten Natura-alueeseen,
kohdassa 11.
Naantalin voimalaitos osallistuu Turun kaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
Yksi mittauspiste sijaitsee Ruissalossa.
Arviointiselostuksen laatimisessa on otettava huomioon, että selvitettävät vaikutukset ja asiat esitetään
siten, että lausunnoissa ja mielipiteissä esille nousseisiin keskeisiin kysymyksiin on arviointiselostuksesta löydettävissä jossain muodossa vastaus. Havainnolliseen esitykseen ja selkeään kartta-aineistoon
tulee kiinnittää huomiota.
YVA-selostuksessa huomioidaan lausunnoissa
ja mielipiteissä esitetyt keskeiset asiat.
Raportoinnissa on käytetty havainnollisia kartta- ja taulukkoesityksiä.
Vaihtoehtojen vertailu
Vertailussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että arvioinnin tulokset välittyvät mahdollisimman selkeässä
muodossa lukijalle.
Vaihtoehtojen vertailusta esitetään vertailutaulukon lisäksi selkeästi arvioinnin johtopäätökset.
Huhtikuu 2011
40/188
4
NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS
4.1
Yleiskuvaus nykyisestä voimalaitoksesta
Naantalin voimalaitos koostuu kolmesta voimalaitosyksiköstä, jotka on otettu käyttöön
vuosina 1960 (NA1), 1964 (NA2) ja 1972 (NA3) (Kuva 4-1). Kattilat ovat hiilipölykattiloita ja kaikkien yksiköiden polttoaineteho on 315 MW. Laitos toimii jatkuvasti
ympäri vuorokauden, lukuun ottamatta vuosittaista noin viikon kestävää yhteisten laitteiden huoltoseisokkia. Yksiköitä NA2 ja NA3 käytetään pääsääntöisesti kaukolämmön
ja höyryn peruskuormalaitoksina ja samalla tuotetaan sähköä. Yksikköä NA1 käytetään
energiantuotannon vara- ja huippulaitoksena. Höyryn ja kaukolämmön tuotannon varmistamiseksi voimalaitoksella on myös neljä sähkökattilaa.
Hiilikenttä
NA3
NA2
NA1
Jäähdytysveden
purku
Jäähdytysveden
otto
Kuva 4-1. Naantalin nykyinen voimalaitos ja voimalaitosalue (Kuva: Fortum).
Voimalaitoksen pääpolttoaine on kivihiili, jonka lisäksi biopolttoaineena käytetään lähinnä sahanpurua (Kuva 4-2). Voimalaitoksella on myös mahdollisuus polttaa Neste Oil
Oyj:n Naantalin jalostamon toimittamaa jalostamokaasua. Yksiköiden käynnistyksissä
ja häiriötilanteissa käytetään polttoöljyä.
Kaikkien Naantalin voimalaitoksen laitosyksiköiden savukaasut puhdistetaan voimassa
olevien säädösten ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Kaikkien yksiköiden hiukkaspäästöjä pienennetään sähkösuodattimilla ja typenoksidipäästöjä low-NOXpolttimilla sekä palamisilman vaiheistuksella. Lisäksi yksiköiden NA2 ja NA3 savukaasut puhdistetaan yksiköiden yhteisellä, märkämenetelmään perustuvalla, rikinpoistolaitoksella. Yksikön NA1 savukaasut johdetaan ulkoilmaan 82 metriä korkean piipun
kautta ja yksiköiden NA2 ja NA3 savukaasut 134 metriä korkean piipun kautta.
Huhtikuu 2011
41/188
Kuva 4-2. Vasemmalla Naantalin voimalaitoksen konesali, oikealla polttoainekenttä
(Kuvat: Fortum).
4.2
Voimalaitoksen tuotanto
Naantalin voimalaitos tuottaa pääosan Turun seudun kaukolämmöstä sekä lähiseudun
suurten teollisuuslaitosten käyttämän höyryn ja sähköä valtakunnan verkkoon. Voimalaitoksella tuotettiin vuonna 2010 kaukolämpöä yhteensä 1 619 GWh, höyryä 387 GWh
ja sähköä sähkönsiirtoverkkoon 1 303 GWh.
Voimalaitoksen tuottama kaukolämpö siirretään Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon, johon on kytketty Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan kaukolämmönkuluttajat. Voimalaitoksen tuottamaa höyryä käyttävät Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy, ExxonMobil Finland Oy Ab, Raisio Oyj ja PQ Finland. Höyryä käyttäviltä asiakkailta palaavalla lauhdevedellä lämmitetään Suomen Viljava Oy:n viljasiiloja, Naantalin satamalaitosta ja Hakinmäen asuntoaluetta. Voimalaitos
on liitetty kytkinlaitoksen kautta 110 kV:n alueverkkoon.
4.3
Vesihuolto
Voimalaitosyksiköiden lauhduttimien jäähdyttämiseen käytetään merivettä. Merivesi
otetaan voimalaitosalueen edustalta ja johdetaan voimalaitokselle maanalaista tulokanavaa myöten (Kuva 4-1). Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan takaisin mereen satama-altaan kohdalla sijaitsevan veden purkupaikan kautta. Satamatoiminnan takia voimalaitoksen edustan merialue on pääosin vapaa jäistä talvisin, joten jäähdytysvesillä ei
ole vaikutusta alueen jäätilanteeseen. Mereen takaisin johdettavan jäähdytysveden laatu
ei eroa ottotilanteesta lämpötilaa lukuun ottamatta. Jäähdytysveden tarve vaihtelee riippuen voimalaitoksen toiminnasta, ollen keskimäärin reilut 6 m3 /s. Laitoksen luvan sallima jäähdytysvedenoton enimmäismäärä on 10,5 m3 /s. Vuosina 2004–2010 merivettä
on johdettu laitokselle 163–193 miljoonaa m3, josta pääosa on käytetty jäähdytysvetenä.
Voimalaitoksella tarvittava talousvesi sekä voimalaitoksen toiminnassa tarvittavien
puhdistettujen vesien (niin kutsuttujen prosessivesien) valmistusvesi otetaan vesijohtoverkosta. Veden toimittaa Raisio-Naantalin kuntayhtymän vesilaitos. Vuosina 2004–
Huhtikuu 2011
42/188
2010 voimalaitoksen vuosittainen vedenkulutus on vaihdellut 181 000–238 000 m3 välillä.
Voimalaitoksella syntyvät tavanomaiset talousjätevedet johdetaan Naantalin kaupungin
vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Muut jätevedet käsitellään voimalaitoksen ympäristöluvan edellyttämällä tavalla (esimerkiksi neutraloidaan tai selkeytetään) ja johdetaan mereen joko jäähdytysvesikanavan tai tuhka-altaan kautta.
Tuhka-allas on merestä padottu allas laitosalueen rannassa. Siihen johdetaan pohjakuonan sammutusvedet sekä lentotuhkia mm. tuhkasiilon ollessa poissa käytöstä (siilojärjestelmän huollot) ja laitosta käynnistettäessä. Lisäksi altaaseen johdetaan puhdistuksen jälkeen esimerkiksi rikinpoistolaitoksen jätevedet sekä ns. öljyvaaralliset jätevedet.
Altaan kaksi poistoputkea on rakennettu niin, että pinnalla kelluva tai pohjaan laskeutuva aines ei pääse mereen. Allas toimii laskeutusaltaana. Altaaseen kertyvä tuhka ja muu
kiintoaines poistetaan vähintään kerran kolmessa vuodessa ja toimitetaan läjitysalueelle
tai laitokselle jolla on lupa käsitellä tämän tyyppistä jätettä.
Tuhka-altaasta mereen johdettavan veden laatua seurataan neljä kertaa vuodessa otettavalla näytteellä. Kuormituksen määrä arvioidaan mereen menevästä vedestä. Altaasta
joutuu meriveteen pieniä määriä rautaa, sekä ajoittain erittäin pieniä määriä kadmiumia,
elohopeaa, arseenia, kromia, kuparia, molybdeeniä, lyijyä, vanadiinia, nikkeliä ja sinkkiä. Tuhka-allas toimii ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti.
4.4
Voimalaitoksen päästöt
Naantalin voimalaitoksen kokonaispäästöt vuonna 2010 on esitetty seuraavassa taulukossa.
Taulukko 4-1. Naantalin voimalaitoksen kokonaispäästöt vuonna 2010.
Rikkidioksidi (SO 2),
tonnia
1 590
4.5
Typenoksidit
(NO x), tonnia
4 039
Hiukkaset, tonnia
Hiilidioksidi, tonnia
114
1 619 000
Tuhka ja muut sivutuotteet sekä niiden käsittely
Voimalaitoksella syntyy polttoaineen palamisen ja savukaasujen puhdistuksen seurauksena tuhkaa ja muita sivutuotteita (kuten rikinpoistoprosessin yhteydessä syntyvää kipsiä ja suodatinkakkujätettä), jotka toimitetaan voimalaitokselta joko edelleen hyödynnettäväksi tai läjitettäväksi. Valtaosa laitoksen sivutuotteista on tuhkaa. Vuosina 2004–
2010 laitoksen toiminnassa on syntynyt lentotuhkaa 58 100–102 000 t/v, pohjatuhkaa
6 600–16 400 t/v, rikinpoistokipsiä 6 600–10 300 t/v ja suodatinkakkua 400–880 t/v
(Fortum Power and Heat Oy 2009). Sivutuotteiden määrä riippuu pitkälti energiantuotannon määrästä.
Tuhkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennuskohteissa ja kipsiä kipsilevyjen
valmistuksessa. Mikäli sivutuotteille ei löydy hyötykäyttöä tai ne ovat laadultaan hyötykäyttöön kelpaamattomia, ne läjitetään niille varatulle kaatopaikalle eli läjitysalueelle.
Naantalin voimalaitoksen tuhkasta ja muista sivutuotteista mahdollisimman suuri osa
toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi läjityksen ollessa vasta toissijainen vaihtoehto.
Huhtikuu 2011
43/188
Sivutuotteet, jotka eivät päädy hyötykäyttöön, läjitetään tällä hetkellä Naantalin kaupungin pohjoisreunalla Isosuon tien varrella sijaitsevalle Härkäsuon läjitysalueelle, joka
sijaitsee noin 6 kilometriä voimalaitosalueelta pohjoiseen (Kuva 2-1). Härkäsuon läjitysalue on täyttymässä, ja käytöstä jo poistunutta osaa alueesta ollaan parhaillaan peittämässä. Vielä käytössä olevalle, viimeiselle läjitykseen varatulle osa-alueelle mahtuu
noin 280 000 tonnia läjitettävää ainesta. Tämän alueen täyttymiseen kuluva aika riippuu
voimalaitoksen toiminnasta ja sivutuotteiden hyötykäyttöasteesta. Alueen täytyttyä koko
läjitysalue tullaan peittämään ja edelleen maisemoimaan.
Naantalin voimalaitosalueen koillisosassa sijaitsee toinen, jo kokonaan käytöstä poistettu läjitysalue (Kuva 2-2). Tämä vanha läjitysalue maisemoidaan vuosina 2011–2012.
4.6
Kuljetukset
Voimalaitoksen liikenne tulee pääosin laitokselle Vanton eritasoliittymästä Viestitietä
Luolalan teollisuusalueen läpi.
Voimalaitoksen kuljetukset vuonna 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa.
Taulukko 4-2. Voimalaitoksen kuljetukset vuonna 2009 (autoa vuodessa).
Tuhkat
Kipsi
Kalkkikivi
Puru
Suodatinkakku
Ruokala
Jäte
Hankinta
Yhteensä
Voimalaitoksen kuljetukset vuonna 2009
(autoa vuodessa)
1 600
150
80
1 020
70
200
540
1 680
5 340
Huhtikuu 2011
44/188
5
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
5.1
Voimalaitoksen tekniset tiedot ja toimintaperiaate
5.1.1
Tekniset tiedot
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 5-1) on esitetty hankevaihtoehtojen, nollavaihtoehdon ja nollaplusvaihtoehdon tekniset tiedot.
Tuotantoarviot perustuvat vuoden 2015 tilanteelle YVA-menettelyn yhteydessä tehtyyn
Turun seudun energiantuotannon taselaskentaan. Taselaskennassa on huomioitu kaukolämmön ennustettu kysyntä ja Turun seudun energiantuotantolaitosten optimaalinen ajojärjestys.
Taulukko 5-1. Tekniset tiedot tarkasteltavissa vaihtoehdoissa.
VE1
Monipolttoainevoimalaitos
Selite
VE2
Kaasutuslaitoksia 2 kpl
VE 0
VE 0+
Polttoaineteho
450 MW
+ 3 x 315 MW hiilikattila*
Kaasutus 2 x 54 MW, tuotekaasu poltetaan kahdessa hiilikattilassa. Hiilikattiloiden teho 2 x 315 MW
+ 1 x 315 MW hiilikattila*
Sähköteho,
netto
123 MW
3 x 70 MW
Lauhdeajossa 3 x 105 MW
3 x 70 MW
Lauhdeajossa 3 x 105
MW
300 MW
3 x 192 MW
3 x 192 MW
88 %
85 %
87 %
Biopolttoaine, turve, kivihiili, kierrätyspolttoaine
(REF), jalostamokaasu
Kevyt ja raskas polttoöljy
Kivihiili, biopolttoaine, kierrätyspolttoaine (REF), jalostamokaasu
Lämpöteho,
Kaukolämpö +
Prosessihöyry
Kokonaishyötysuhde
Käytettävät
polttoaineet
3 x 315 MW hiilikattila*
Kivihiili, biopolttoaine ja
jalostamokaasu
Tukipolttoaine
Vuotuinen
8 100 h**
8 000 h
8 000 h
käyttöaika
Vuotuinen
850 GWh/v
775 GWh/v
775 GWh/v
sähköntuotanto
Vuotuinen läm2 400 GWh/v
2 400 GWh/v
2 400 GWh/v
möntuotanto
MW = Megawatti = 1 000 kilowattia
GWh = gigawattituntia = miljoona kilowattituntia
*Vanhat olemassa olevat hiilikattilat, jotka VE1:ssä ja VE2:ssa jäävät käyttöön IE-direktiivin joustomekanismien mukaan
**Kolme olemassa olevaa kattilaa IE-direktiivin joustomekanismien mukaan
Taulukko 5-2. Laskelmissa käytetty tuotantojakauma (GWh polttoainetta/v).
Selite
VE1
VE2
VE0+, VE0
Olemassa olevat
hiilikattilat
580
2 820
3 640
3 100
0
0
Kaasutuslaitokset
0
880
0
Huhtikuu 2011
45/188
Uutta monipolttoainevoimalaitosta ja uusia kaasutuslaitoksia yhdistettynä olemassa oleviin kattiloihin oletetaan käytettävän käytännössä täydellä teholla ympäri vuoden. Laitoksen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta, jota voidaan pidentää uusimalla koneistoja
tarpeen mukaan.
5.1.2
Tarkasteltavien vaihtoehtojen pääkomponentit
Vaihtoehto 1
Monipolttoainevoimalaitoksen pääkomponentit ovat polttoainekäsittelylaitteet, leijukerroskattila, savukaasupuhdistuslaitteet, höyryturbiini ja generaattori.
Itse voimalaitosrakennuksen pääosat ovat kattilahuone (1 oheisessa kuvassa), jonka korkeus on 65 metriä, 35 metriä korkea höyryturbiinisali (2), 35 metriä korkeat savukaasunkäsittelylaitteistot (3) sekä vesilaitos ja sähkötilat, korkeudeltaan noin 15 metriä.
Rakennuskokonaisuuden pohjapinta-ala on noin 175 x 65 metriä. Näiden lisäksi rakennetaan polttoaineen vastaanottoasema (4), polttoainesiilot (5) ja polttoainekuljettimet.
Seuraavassa kuvassa (Kuva 5-1) on esitetty laitteistojen sijoitussuunnitelma tontille.
Pisimmälle näkyvä voimalaitosrakennelma on savupiippu (6), jonka korkeudeksi on
kaavailtu noin 110 metriä. Piipun sisähalkaisija olisi neljä metriä.
Kuva 5-1. Vaihtoehto 1, sijoitussuunnitelma.
Huhtikuu 2011
46/188
Vaihtoehto 2
Kaasutuslaitosvaihtoehdossa rakennetaan kaksi kaasutinta (biopolttoaine ja biopolttoaine+REF) ja syntynyt tuotekaasu poltetaan olemassa olevissa hiilikattiloissa hiilen
kanssa. Laitoksen uudet päälaitteet ovat polttoaineen käsittelylaitteet, kaasuttimet ja tuotekaasunpuhdistuslaitteet (vain toisessa kaasuttimessa).
Kaasuttimet (1 ja 5 oheisessa kuvassa) ovat noin 40 metriä korkeita ja pohjapintaalaltaan noin 30 x 20 metriä. Tuotekaasupuhdistuslaite (2) on noin 20 metriä korkea, ja
pohjapinta-alaltaan noin 45 x 30 metriä. Lisäksi rakennetaan polttoaineen vastaanottoasemat (3 ja 4) ja kuljettimet. Seuraavassa kuvassa (Kuva 5-2) on esitetty laitteistojen
sijoitussuunnitelma tontille.
Kuva 5-2. Vaihtoehto 2, sijoitussuunnitelma.
Vaihtoehto 0+
Energian tuotanto jatkuu nykyisellä voimalaitoksella, missä hiili on pääpolttoaine. Kaksi nykyistä kattilaa varustetaan uusilla savukaasupuhdistusjärjestelmillä millä saavutetaan IE-direktiivin päästörajat. Kolmas nykyinen kattila noudattaa IE-direktiivin joustomahdollisuutta.
Huhtikuu 2011
47/188
Vaihtoehto 0
Energian tuotanto toteutetaan nykyisellä voimalaitoksella, missä hiili on pääpolttoaine.
Kattiloille ei tehdä mitään.
5.1.3
Lämmön ja sähkön tuotanto
Kaikissa hankevaihtoehdoissa ja nollavaihtoehdoissa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä.
Polttoaineen palaessa tulipesässä vapautuu lämpöenergiaa, joka siirtyy kattilan putkistoissa virtaavaan syöttöveteen ja saa veden höyrystymään. Höyry tulistetaan korkeampaan lämpötilaan kattilan tulistinputkistoissa. Kattilasta korkeassa lämpötilassa ja paineessa saatava höyry pyörittää höyryturbiinia ja siihen kytkettyä generaattoria, joka
tuottaa sähköä. Kattilassa syntyvää lämpöä käytetään kaukolämmön ja prosessihöyryn
tuotannossa. Höyryturbiinin väliotoista otettu matalapaineisen höyryn sisältämä energia
siirretään kaukolämmönsiirtimissä kaukolämpöveteen. Lämmönsiirtimiin johdettu höyry lauhtuu vedeksi eli lauhteeksi, joka pumpataan takaisin syöttövesisäiliöön ja uudelleen kattilaan.
5.2
Polttotekniikoiden kuvaus
VE1:ssä monipolttoainevoimalaitoksen tekniikkana tarkastellaan leijupetipolttoa, joka
mahdollistaa laajan polttoainevalikoiman. VE2:ssa biopolttoaine ja kierrätyspolttoaine
kaasutetaan kaasutuslaitoksissa ja syntynyt tuotekaasu poltetaan olemassa olevissa
Naantalin kivihiilikattiloissa.
5.2.1
Leijupetipoltto
Bio- ja kierrätyspolttoaine saapuu laitokselle valmiiksi murskattuna tai ne murskataan
vastaanottolaitoksessa (1). Vastaanoton jälkeen polttoaine johdetaan seulaan ja metallierottimen läpi jolloin poistetaan ylisuuret jakeet ja mahdolliset metallit (2). Ylisuuret
jakeet johdetaan ylitemurskaimen läpi missä ne murskataan oikeaan palakokoon. Polttoaine välivarastoidaan (4) esikäsittelyn jälkeen tai siirretään poltettavaksi. Kivihiili syötetään erikseen polttoon. Osa biopolttoaineesta tulee laivoilla, varastoidaan hiilikentälle ja
syötetään kattilaan kivihiilen mukana. Muu biopolttoaine, turve ja kierrätyspolttoaine
menevät samaa esikäsittelylinjaa laitokselle mutta kukin polttoaine pidetään omissa siiloissaan, josta polttoaine syötetään kattilaan (Kuva 5-3).
Leijukerroskattilassa (5) polttoaine poltetaan ilmavirran mukana kuuman hiekkamassan
joukossa. Hiekka on kattilassa jatkuvassa liikkeessä ja polttoaine syötetään hiekan joukkoon. Hiekka-polttoaineseokseen puhalletaan palamisilmaa, joka yhdessä polttoaineen
palamisen kanssa saa hiekka-polttoaineseoksen liikkeeseen. Leijukerroskattilat voidaan
jakaa kahteen ala-ryhmään: kiertoleijukattilat (CFB) ja kerrosleijukattilat (BFB). Kiertoleijukattilassa palamisilma ja palamisprosessi saavat hiekka-polttoaineseoksen voimakkaaseen liikkeeseen tulipesän yläosaan, jossa palokaasut ja pesään palautettava hiekka
erotetaan syklonissa toisistaan. Kerrosleijukattilassa hiekka-polttoaineseoksen liike ei
ole yhtä voimakas ja hiekka erotetaan palokaasuista painovoiman avulla tulipesässä.
Huhtikuu 2011
48/188
Kuumat kaasut luovuttavat lämmön kattilan talteenottopinnoille. Ilmaa syötetään tulipesän eri tasoilta vaiheistamaan palamista. Pohjatuhka poistetaan kattilan pohjalta. Kattilasta saatava höyry pyörittää höyryturbiinia (6) ja samalla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä. Turbiiniin on kytketty lämmönsiirrin jolla siirretään energia
kaukolämpöverkkoon (7).
2
1
Kivihiili, Puu
Laiva
4
Kivihiili
REF, Turve ja Puu
1
2
4
98
5
9
10
SRF
3
1. Polttoaineen vastaanotto
2. Polttoaineen esikäsittely
3. Polttoaineen paalain
4
4. Polttoainevarasto
5. Kattila
Turve
6. Turbiini
7. Kaukolämpökuluttaja
8. Savukaasupuhdistus
9. Savupiippu
3
4
Puu
6
.
67
7
Kuva 5-3. Leijukerrospolton periaatekaavio.
Lentotuhka erotetaan ennen savukaasujen johtamista savupiippuun. Savukaasut puhdistetaan savukaasujen puhdistusmenetelmillä, joiden tekninen toteutustapa on tässä vaiheessa avoin (8).
Leijukerroskattilapoltto on johtava polttotekniikka biomassan ja turpeen poltossa. Leijukerrostekniikan etuja ovat hyvä hyötysuhde sekä hyvä polttoaineen loppuun palaminen.
5.2.2
Kaasutus
Bio- ja kierrätyspolttoaineiden käsittely ja syöttö tehdään edellä kohdassa 5.2.1 esitetyllä tavalla.
Polttoaine kuumennetaan kaasutuskammiossa (5) joko ilmattomasti tai vain pienen ilmamäärän kanssa (Kuva 5-4). Polttoaineesta syntyy ns. tuotekaasua, jonka pääasialliset
palavat aineosat ovat hiilimonoksidi (häkä), vety ja metaani. Lisäksi syntyy jonkin verran palamatonta jätettä ja pohjatuhkaa (kuona). Palamattomat jakeet poistetaan kaasuttimesta pohjatuhkan kanssa.
Tuotekaasut kaasuttimesta, missä biomassan lisäksi kaasutetaan REFiä, puhdistetaan
ennen polttoa. Tuotekaasu puhtaasta biomassasta voidaan syöttää hiilipölykattilaan suo-
Huhtikuu 2011
49/188
raan ilman erillistä tuotekaasupuhdistusta. REFillä tuotettu tuotekaasu puhdistetaan (6)
mm. suodattamalla korkeassa lämpötilassa. Tuotekaasu johdetaan poltettavaksi lisäpolttoaineena kiinteätä polttoainetta käyttävään kattilaan (7). Kattilasta saatava höyry
pyörittää höyryturbiinia (8) ja samalla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä. Turbiiniin on kytketty lämmönsiirrin millä siirretään energia kaukolämpöverkkoon
(9). Kaasun poltosta syntyvät savukaasut johdetaan savukaasujen puhdistuksen (10) jälkeen savupiippuun (11).
1. Polttoaineen vastaanotto
2. Polttoaineen esikäsittely
3. Polttoaineen paalain
4. Polttoainevarasto
5. Kierrätyspolttoaineen kaasutus
6. Tuotekaasun puhdistuslaitos
7. Kattila
8. Turbiini
9. Kaukolämpökuluttaja
10. Hiukkaserotin
11. Savupiippu
Kivihiili
1
2
4
Kivihiili
Laiva
6
5
7
10
12
11
Puu
Puu, REF
2
1
2
4
4
Puu
Puu
REF
8
3
9
Kuva 5-4. Kaasutuksen periaatekaavio.
Kaasutustekniikka eroaa siis edellisestä siten, että polttoaineen orgaaninen aines hajotetaan ensin lämmön avulla kaasuseokseksi (tuotekaasu) erillisessä kaasuttimessa. Tuotekaasu poltetaan olemassa olevassa kattilassa hiilen kanssa.
5.3
Polttoaineiden laatu, käsittely ja varastointi
Tarkasteltavia polttoaineita ovat kivihiilen lisäksi erilaiset biopolttoaineet, turve ja kierrätyspolttoaineet.
Biopolttoaineina käytetään esimerkiksi olkea ja lignoselluloosapitoisia jätteitä, kuten
esimerkiksi hakkuujätteitä, sahanpurua, kutterinlastua ja puhdasta kierrätyspuuta. Nykyisessä Fortumin Naantalin voimalaitoksessa viime vuosina lisäpolttoaineena käytetty
biopolttoaine on ollut pääosin sahanpurua ja kutterinlastua. Lisäksi on poltettu koeluonteisesti puupellettejä, viljaa ja jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuulumatonta
kierrätyspuuta.
Kierrätyspolttoaine (REF) on pääosin kaupan ja teollisuuden kuivajätteistä valmistettua
polttoainetta. Kierrätyspolttoaine valmistetaan muualla ja tuodaan valmiina polttoaineena voimalaitokselle.
Huhtikuu 2011
50/188
Suomessa on ollut käytössä vuodesta 2000 alkaen kierrätyspolttoaineiden luokitusta ja
laadunvalvontaa koskeva standardi SFS 5875. Standardi määrittelee kierrätyspolttoaineille kolme laatuluokkaa (REF I-III) (Taulukko 5-3). Kierrätyspolttoaineen laatuluokat määritellään sen mukaan, kuinka paljon polttoaine sisältää klooria, rikkiä, elohopeaa, kadmiumia sekä yhteismäärältään kaliumia ja natriumia. Lisäksi REF Iluokassa ei saa olla metallista alumiinia. Polttoainetta valittaessa huomioidaan myös
kosteus, tiheys ja raskasmetallien määrä. (Suomen ympäristökeskus)
Kierrätyspolttoaineiden laatuun vaikuttaa sekä polttoaineiden valmistusprosessi että
raaka-aineena käytettävien syntypaikkalajiteltujen jätemateriaalien koostumus (Vesanto
ym. 2007). Käytännössä raaka-aineiden koostumuksella on hyvin voimakas vaikutus
valmiin polttoaineen laatuun. Heikkolaatuisempaa REF III -luokan kierrätyspolttoaineita voidaan valmistaa sekalaisesta yhdyskuntajätteestä (sekajäte, kuivajäte, kaatopaikkajäte). Parempilaatuisia REF I ja II -luokan kierrätyspolttoaineita voidaan tuottaa lähinnä
kaupan ja teollisuuden erilliskerätyistä energiajätteistä, kuten puhtaista ja tasalaatuisista
pakkausjätteistä ja puujätteestä.
Taulukko 5-3. Kierrätyspolttoaineiden laatuluokitus standardin SFS 5875 mukaan
(Suomen ympäristökeskus).
Epäpuhtaus
Yksikkö
REF I
REF II
REF III
Kloori
massa- %
<0,15
<0,5
<1,5
Rikki
massa- %
<0,2
<0,3
<0,5
Typpi
massa- %
<1,0
<1,5
<2,5
Kalium + natrium
massa- %
<0,2
<0,4
<0,5
Elohopea
mg/kg
<0,1
<0,2
<0,5
Kadmium
mg/kg
<1,0
<4,0
<5,0
Kierrätyspolttoaineet luokitellaan virallisesti jätteiksi, ja niiden polton perussäädös on
nykyisin jätteenpolttoasetus. Tulevaisuudessa kierrätyspolttoaineet tulevat kuulumaan
Teollisuuspäästöjen direktiivin (IED) soveltamisalaan. Jätteenpolttoasetus kattaa myös
jätteen ja tavanomaisen polttoaineen samanaikaisen polttamisen eli rinnakkaispolton.
Asetus ei määrittele mitään jäteperäisen polttoaineen minimiosuutta, jonka alapuolella
toimittaisiin ilman jätteenpolttoasetusta, vaan jo pienikin jäteosuus polttoaineseoksessa
tuo toiminnan jätteenpolttoasetuksen piiriin (Vesanto ym. 2007).
Seuraavissa taulukoissa (Taulukko 5-4, Taulukko 5-5 ja Taulukko 5-6) esitetään tarkasteltavissa hankevaihtoehdoissa käytettävät polttoainemäärät.
Huhtikuu 2011
51/188
Taulukko 5-4. Polttoainemäärät Vaihtoehdossa 1.
Polttoaine
Biopolttoaine
Turve
Hiili
REF
Öljy
VE1
a) Biopolttoaine 70 %, hiili 25 %,
REF 5 %
GWh/v
t/v
GWh/v
t/v
2 170
935 000
0
0
0
1 355
155
130
0
190 000
35 000
3 000
1 240
2 440
0
130
418 000
342 000
0
3 000
b) Hiili 60 %, turve 40 %
Taulukko 5-5. Polttoainemäärät Vaihtoehdossa 2.
VE2
2 x (Kaasuttimet ja hiilikattilat)
- 2 x 54 MW (Kaasutin), kaasu poltetaan hiilikattiloissa 2 x 315 MW
Polttoaine
GWh/v
t/v
Biopolttoaine
440
190 000
Turve
0
0
Hiili
2 820
395 000
REF
440
98 000
Öljy
100
2 300
Taulukko 5-6. Polttoainemäärät Vaihtoehdoissa 0+ ja 0.
Polttoaine
Biopolttoaine
Hiili
Öljy
GWh/v
VE0+ ja VE0
t/v
33
14 000
3 572
38
500 300
3 370
Öljyä käytetään käynnistys- ja tukipolttoaineena. Viereiseltä öljynjalostamolta saatavaa
jalostamokaasua käytetään mahdollisesti.
YVA-menettelyssä oletetaan, että lähtökohtaisesti puolet biopolttoaineista kuljetetaan
maanteitse perävaunullisilla rekka-autoilla ja loput laivalla Naantalin satamaan. Turve ja
kierrätyspolttoaineet kuljetetaan maanteitse rekka-autoilla. Maanteitse biopolttoainetta
ja turvetta kannattaa tuoda enintään noin 200 kilometrin etäisyydeltä. Kierrätyspolttoaineen hankinta-alue voi olla laajempi. Kivihiili tuodaan lähinnä Venäjältä.
Biopolttoaine, turve ja kierrätyspolttoaine otetaan vastaan laitosalueen vastaanottoasemilla ja varastoidaan laitosalueella siiloihin. Seulan ylitettä ja yksittäisiä murskaamattomia kuormia varten alueelle tulee murskain. Laitoksella käytettävä kivihiili ja puolet käytettävästä biopolttoaineesta tuodaan meritse satamaan, josta se puretaan ensin
kahmareilla suppiloihin, joista se siirtyy osittain umpinaisilla hihnakuljettimilla laitoskiinteistöllä sijaitsevalle hiilikentälle. Kivihiili johdetaan hiilikentältä murskaimeen ja
sen jälkeen hihnakuljettimella hiilisiiloihin ja edelleen hiilimyllyihin, joissa hiili jauhetaan pölyksi. Laivalla tuotavaa biopolttoainetta voidaan mahdollisesti myös varastoida
Huhtikuu 2011
52/188
polttoainesiiloihin. Osa käynnistyspolttoaineena käytettävästä polttoöljystä tuodaan säiliöautoilla. Säiliöautojen purkupaikka sijaitsee öljysäiliön vieressä.
Olemassa olevalta 10 hehtaarin varastointialueelta varataan voimalaitoksen polttoaineiden varastointikäyttöön noin 3–4 hehtaarin alue.
VE0+:ssa ja VE0:ssa polttoaineiden käsittely hoidetaan nykyisellä tavalla.
5.4
Savukaasupäästöt ja niiden vähentämistekniikat
Polttoaineiden palaessa syntyy hiilidioksidia (CO 2 ), typenoksideja (NO X), rikkidioksidia
(SO2 ), hiukkasia ja vesihöyryä. Lisäksi jätettä poltettaessa savukaasuihin joutuu polttoaineen koostumuksesta riippuen pieniä määriä kaasumaisia ja höyrymäisiä orgaanisia
aineita, kloorivetyä (HCl), fluorivetyä (HF), hiilimonoksidia (CO), dioksiineja, furaaneja, elohopeaa ja muita raskasmetalleja. Edellä mainittuja komponentteja joutuu savukaasuihin myös biomassan, turpeen ja kivihiilen poltosta, mutta määrät ovat pieniä eikä
niille ole asetettu raja-arvoja.
Perinteisille polttoaineille kuten biomassalle, turpeelle ja hiilelle Teollisuuspäästöjen direktiivi (IED) asettaa päästörajat rikkidioksidille, typenoksideille ja hiukkasille.
Jäteperäisille polttoaineille Teollisuuspäästöjen direktiivi (IED) asettaa päästörajat rikkidioksidille, typenoksideille, hiukkasille, kloorivedylle, fluorivedylle, raskasmetalleille, hiilimonoksidille, dioksiineille ja furaaneille sekä kaasumaisille ja höyrymäisille orgaanisille aineille (orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC).
Hiilidioksidipäästöille ei ole päästörajoja. Päästökaupan piiriin kuuluvien hiilidioksidipäästöjen suuruus riippuu polttoainejakaumasta, sillä biopolttoaineiden poltosta ei lasketa syntyvän hiilidioksidipäästöjä. Jäteperäisten polttoaineiden osalta hiilidioksidipäästöihin vaikuttaa myös se, kuinka suuri osuus poltettavasta jätteestä on puuperäistä.
Seuraavissa taulukoissa (Taulukko 5-7, Taulukko 5-8, Taulukko 5-9) on arvioitu laitoksen päästörajat ja vuosittaiset maksimipäästöt Teollisuuspäästöjen direktiivin (IED) liitteen V mukaisesti.
Huhtikuu 2011
53/188
Taulukko 5-7. Päästörajat.
Päästökomponentti
VE1a
VE1b
(biomassa,
turve, hiili,
REF)
(hiili, turve)
3
3
mg/Nm ,
kuiva, 6%,
O2
Rikkidioksidi, SO 2
Typenoksidit,
NOx (NO 2:na ilmoitettuna)
Hiukkaspäästöt
TOC
Raskasmetallit
(Sb, As, Pb, Cr,
Co, Cu, Mn, Ni ja
V)
Suolahappo
(HCl)
Fluorivety (HF)
Kadmium ja tallium (Cd + Tl)
Elohopea (Hg)
Dioksiinit ja
furaanit
CO
mg/Nm ,
kuiva, 6%,
O2
VE2
Kaasutus
(biomassa, hiili)
VE2
Kaasutus
VE0+
VE0
(kivihiili)
(kivihiili)
(REF, hiili)
3
3
mg/Nm ,
kuiva, 6%,
O2
3
mg/Nm ,
kuiva, 6%,
O2
mg/Nm ,
kuiva, 6%,
O2
3
mg/Nm ,
kuiva, 6%,
O2
NA1 – 850
NA2 ja
NA3 - 600
NA1 – 600
NA2 ja
NA3 - 590
50
-
159
200
150
138
150
158
150
150
176
150
17,3
15
14
12
11
15
10
0,76
-
-
0,76
-
-
15
-
-
15
-
-
1,5
-
-
1,5
-
-
0,076
-
-
0,076
-
-
0,076
-
-
0,076
-
-
0,00000015
-
-
0,00000015
-
-
76
-
-
76
-
-
Taulukko 5-8. Tarkasteltavien vaihtoehtojen savukaasupäästöt ilmaan (tonnia vuodessa).
Päästökomponentti
(t/v)
Rikkidioksidi, SO 2
Typenoksidit,
NOx
(NO2:na ilmoitettuna)
Hiukkaspäästöt
CO2
*
VE1a
Monipolttolaitos,
(biomassa, turve,
hiili, REF) + hiilikattila
795
VE1b
Monipolttolaitos,
(hiili, turve) +
hiilikattila
VE2,
Kaasutus +
Hiilikattila
(REF, biomassa, hiili)
VE0+
(kivihiili)
VE0
(kivihiili)
940
685
700
1 113
790
733
777
700
3 627
83
66
54
47
154
520 000
1 350 000
1 050 000
1 270 000
1 270 000
*Hiilidioksidipäästöjen suuruus riippuu polttoainejakaumasta, sillä biopolttoaineiden poltosta ei lasketa
syntyvän hiilidioksidipäästöjä. Vaikka biopolttoaineita poltettaessa tosiasiallisesti syntyy hiilidioksidipäästöjä, on kansainvälisesti sovittu, että kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa biopolttoaineiden päästökerroin on nolla.
Huhtikuu 2011
54/188
Taulukko 5-9. Kierrätyspolttoaineen poltossa Teollisuuspäästöjen direktiivin (IED)
rajoittamien päästökomponenttien päästömäärät hankevaihtoehdoissa (tonnia
vuodessa).
Päästökomponentti (t/v)
VE1a
Monipolttoainevoimalaitos,
(biomassa, turve, hiili,
REF)
VE2
Kaasutus + Hiilikattila
(REF, hiili)
Kloorivety, HCl
65
35
Fluorivety, HF
Dioksiinit ja furaanit
6,5
3,5
0,00000035
Cd, Tl
0,33
0,33
0,18
3,3
1,8
65
35
330
179
Hg
Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V
Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC
CO
0,00000065
0,18
Savukaasujen puhdistusmenetelmä valitaan ja suunnitellaan polttoprosessiin sopivaksi
niin, että laitoksesta ulos johdettavan savukaasun puhtaus täyttää Teollisuuspäästöjen
direktiivin (IED) vaatimukset.
5.4.1
Typen oksidit
Typen oksideja voidaan vähentää polttoteknisin toimenpitein sekä niin sanotuin sekundäärisin menetelmin. Polttoteknisiin toimenpiteisiin lukeutuu kiertoleijupolttotekniikan
valinta, joka antaa tällä hetkellä parhaat mahdollisuudet typenoksidipäästöjen minimoimiseen jo polttohetkellä.
Sekundäärisenä typenpoistomenetelmänä käytetään ammoniakki- tai urea-ruiskutusta
(SNCR-menetelmä). Ruiskutus tapahtuu tulipesän jälkeen. Tyypillisesti ruiskutusvyöhykkeitä on vähintään kaksi ja ne sijaitsevat tulipesän yläosassa sekä mahdollisesti
myös petimateriaalin erottimen sisääntulossa. Useampi vyöhyke mahdollistaa sen, että
kattilan kuormatason vaihteluista huolimatta ruiskutus voidaan tehdä aina mahdollisimman lähellä optimaalista savukaasun lämpötila-aluetta. Lämpötila-alue määräytyy
käytettävän kemikaalin mukaan.
SNCR-menetelmä katsotaan tällä hetkellä riittäväksi. Laitoksella voidaan varautua
mahdollisesti tiukentuvia typenoksidipäästöjä varten jättämällä kattilan rakenteeseen tilavaraus katalyyttiä varten (SCR-menetelmä).
5.4.2
Rikin oksidit
Vaatimukset rikkidioksidien poistolle ovat riippuvaisia polttoaineen laadusta. Turvetta
ja hiiltä poltettaessa rikkidioksidien poisto tapahtuu pääosin sekundäärisin menetelmin,
vaikkakin valittu polttotekniikka jo itsessään vähentää rikkidioksidipäästöjä verrattuna
muihin polttotekniikoihin. Palamisen yhteydessä tapahtuvaa rikin sitoutumista voidaan
tehostaa syöttämällä tulipesään kalkkikiveä.
Huhtikuu 2011
55/188
Sekundääriset rikinpoistomenetelmät voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: kuiva menetelmä, puolikuiva menetelmä ja märkä menetelmä.
Menetelmän valinta on riippuvainen vaaditusta rikinpoistoasteesta; märkä menetelmä on
tehokkain, kun taas kuivalla menetelmällä on pienin rikinpoistoaste. Laitteistotekniikan
kehityttyä kuiva- ja puolikuiva menetelmä ovat yleistyneet jopa pelkästään hiiltä polttavissa laitoksissa ja näiden katsotaan olevan ensisijaiset vaihtoehdot valittaessa rikinpoistotekniikkaa.
Kuiva menetelmä
Kuivissa menetelmissä yleensä kalsiumpohjainen alkali injektoidaan kattilan viimeisten
lämpöpintojen jälkeiseen savukaasukanavaan ennen pölynerotuslaitteita.
Kuivan menetelmän rikinerotustehokkuus jää melko vaatimattomaksi ilman reaktoria.
Yksinkertaisena reaktorina voidaan käyttää esimerkiksi letkusuodatinta, jonka letkujen
pinnalla alkalille saadaan riittävän pitkä viipymäaika savukaasujen kanssa. Rikinpoistotulos paranee myös, mikäli savukaasujen suhteellista kosteutta nostetaan joko jäähdyttämällä kaasua lämmönvaihtimella tai ruiskuttamalla vettä savukaasuihin.
Kuivan menetelmän käyttämä alkali voi olla peräisin myös tulipesään syötetystä kalkista, jolloin puhutaan usein ns. aktivoidusta injektiomenetelmästä, jossa rikkidioksidi sidotaan kahdessa vaiheessa: tulipesässä ja aktivointireaktorissa.
Puolikuiva menetelmä
Tästä menetelmästä käytetään myös nimitystä märkä-kuivamenetelmä. Suurin ero kuivaan menetelmään on siinä, että puolikuivassa menetelmässä alkali sekoitetaan veden
kanssa ennen erilliseen reaktoriin tai kanavaan syöttöä. Seos kuivuu savukaasujen lämmön vaikutuksesta ja samalla tapahtuu rikin sitominen, joka on sitä tehokkaampaa, mitä
suurempi on savukaasujen kosteus. Jälkierottimena käytetään joko sähkö- tai letkusuodatinta, joista letkusuodatin on yleensä tehokkaampi.
Puolikuiva menetelmä perustuu tavallisesti kalsiumoksidin käyttöön ja kalkin sammutus
eli kalsiumoksidin muuttaminen kalsiumhydroksidiksi tehdään rikinpoistolaitoksen yhteyteen kuuluvassa sammutinlaitteistossa. Myös natriumbikarbonaattia voidaan käyttää
sorbenttina. Puolikuiva menetelmä sitoo tehokkaasti myös halogeeniyhdisteitä (HF,
HCl). Polttoaineesta tai lisäaineista peräisin olevien klooriyhdisteiden mukanaolon pieninä pitoisuuksina on todettu parantavan rikinpidätystä.
Puolikuivan menetelmän lopputuote on sellaisenaan lujittamaton ja ylimääräisen veden
vaikutuksesta liettyvä kuiva materiaaliseos, joka koostuu kalsiumsulfaatista ja sulfiitista, lentotuhkasta ja reagoimattomasta kalkista. Koska kaikki kalkki ei reagoi savukaasun rikkidioksidin kanssa, voidaan osa lopputuotteesta kierrättää ja sekoittaa "tuoreen" seoksen kanssa, jotta laitteiston käyttötaloutta voidaan parantaa.
Märkä menetelmä
Yleisesti märkämenetelmällä tarkoitetaan prosessia, jossa savukaasu pestään runsasta
nestemäärää käyttäen siten, että aineensiirto tapahtuu kaasufaasista nestefaasiin. Samalla kaasu jäähtyy vesikastepisteen lämpötilaan. Märkämenetelmä ei poista pelkästään
Huhtikuu 2011
56/188
rikkidioksidia, vaan pesussa absorboituvat muutkin happamat kaasukomponentit ja kiintoainehiukkaset.
Neutralointialkalina käytetään yleisimmin kalsiumoksidia ja kalsiumhydroksidia ja
isoissa laitoksissa myös kalkkikiveä.
Märkämenetelmän lopputuotteena saadaan kipsiä, jonka hapettamiseen savukaasujen sisältämä happi ei riitä, vaan tarvitaan erillinen hapetusilman syöttö prosessiin. Syntynyt
kipsi on usein erittäin puhdasta ja sillä on runsaasti hyötykäyttömahdollisuuksia erityisesti rakennusaineteollisuudessa.
Märkä menetelmä vaatii usein erillisen esierottimen pölyn ja muiden epäpuhtauksien
poistamiseksi ennen varsinaista rikinpoistopesuria. Tyypillinen esierotinratkaisu on sähkösuodin.
5.4.3
Hiukkaspäästöt
Hiukkaspäästöjen poistamismenetelmän valinta on kytköksissä valittuun rikinpoistomenetelmään. Kuivan ja puolikuvan rikinpoistomenetelmän kohdalla todennäköisin
vaihtoehto on letkusuodin. Märän menetelmän yhteydessä esierottimena toimiva sähkösuodin on todennäköisesti riittävä, koska menetelmään kuuluva pesuriosa toimii myös
hiukkaserottimena.
5.5
Liitynnät sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin
Hankevaihtoehdoissa käytetään olemassa olevia voimajohtoja ja kaukolämpöjohtoja.
Liittyminen olemassa oleviin verkkoihin vaatii rakentamistoimenpiteitä ainoastaan laitosalueella.
5.6
Voimalaitoksen vesihuolto sekä jäähdytys- ja jätevedet
5.6.1
Jäähdytysvedet
Voimalaitoksen jäähdytysvesi otetaan merestä. Jäähdytysvesi lämpenee jäähdytyskäytössä keskimäärin noin 5 astetta ennen kuin se palautetaan takaisin mereen viereisen
sataman laiturin kohdalla olevan nykyisen purkukohdan kautta.
Voimalaitokselta johdetaan mereen jäähdytys- ja tiivistevesiä yhteensä noin 6–7 m3 /s eli
noin 590 000 m3 /d. Jäähdytysvedet nostavat purkualueiden veden lämpötilaa. Voimalaitoksesta mereen johdettavien jäähdytysvesijakeiden lämpökuorma on yhteensä keskimäärin noin 12 TJ päivässä. Lauhdeajossa lämpökuorma voi olla 22 TJ päivässä.
5.6.2
Jätevedet
Sade- ja pesuvedet, saniteetti-, sosiaali- ja lattiahuuhteluvedet
Kattiloiden ja säiliöiden pesu- ja huuhteluvedet ja ulospuhallusvedet sekä lattiahuuhteluvedet johdetaan öljynerottimen kautta mereen.
Huhtikuu 2011
57/188
Turpeen ja biopolttoaineiden vastaanottoasemien ympärille rakennetaan salaojakaivoja.
Niihin tulevat vedet kootaan yhteen ja johdetaan saostuskaivon kautta mereen.
Kivihiilivaraston alueella ei normaalisti käytetä vettä.
Laitoksen piha-alue on asfaltoitu. Sadevedet johdetaan pihakaivojen kautta sadevesiviemäreihin. Osa kaivoista toimii kiintoaineen erottajina.
Saniteetti- ja sosiaalivedet johdetaan Naantalin kaupungin viemäriverkostoon ja sieltä
jätevedenpuhdistamon kautta mereen. Saniteetti- ja sosiaalijätevesiä syntyy noin 2 000–
4000 m3 vuodessa.
Ennen uudistetun voimalaitoksen käyttöönottoa sen vesi- ja höyrykierto puhdistetaan sisäpuolelta kemiallisesti eli peitataan. Peittausjätevedet neutraloidaan ja analysoidaan
käytön jälkeen. Analyysin perusteella päätetään mihin peittausvedet johdetaan.
5.7
Kemikaalien kuljetus, varastointi ja käsittely
Kemikaalit tuodaan voimalaitokselle joko säiliöautoilla tai myyntipakkauksissaan ja ne
varastoidaan tarkoitukseen suunnitelluissa varastosäiliöissä tai myyntipakkauksissaan
laitoksen varastotiloissa. Varastointitilojen alusta pohjustetaan niin, ettei kemikaaleja
pääse maaperään tai pohjaveteen. Kemikaalisäiliöiden kunto tarkastetaan määrävälein.
Henkilökunta koulutetaan käsittelemään kemikaaleja turvallisesti sekä työterveyden
kannalta että ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Käytön jälkeen kemikaalit käsitellään voimassaolevien ongelmajätehuoltomääräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Laitoksella käytetään happoja, emäksiä, öljyjä, puhdistusaineita ja muita kemikaaleja.
Pääkemikaalit ovat savukaasupuhdistuksessa ammoniakkivesi, aktiivihiili ja kalkkipohjaiset kemikaalit (CaO, Ca(OH) 2 tai CaCO3). Kalkkia on mahdollista korvata natriumkarbonaatilla (NaHCO 3). Savukaasunpuhdistuksessa käytettävien kemikaalien vuotuinen käyttömäärä on yhteensä 30 000–100 000 tonnia, riippuen hankevaihtoehdosta
(VE1 ja VE2), kattilatekniikasta, savukaasujen puhdistusmenetelmistä ja polttoainejakaumasta. Veden käsittelyyn käytetään esimerkiksi ammoniakkia, natriumhydroksidia,
rikkihappoa, klooria ja hapensidontakemikaalia, joiden vuotuinen käyttömäärä on yhteensä, valitusta vedenkäsittelytekniikasta riippuen, 30–100 tonnia. Vaihtoehdoissa 0+
ja 0 kemikaalien käyttömäärät vastaavat suuruusluokaltaan nykyisiä määriä, ottaen
huomioon IE-direktiivin myötä mahdollisesti tehtävät muutokset esimerkiksi kattilatekniikkaan ja savukaasujen puhdistusmenetelmiin liittyen.
Voiteluöljyjä käytetään muun muassa eri voitelukohteissa ja jäähdyttämään turbiinien
laakereita. Öljyä käytetään myös laitteiden muuntajien eristys- ja jäähdytysaineena.
Kaasutuslaitoksessa käytetään kemikaaleja ensisijaisesti tuotekaasun puhdistusprosessissa. Yleensä käytetään kalkkipohjaisia kemikaaleja (CaCO 3, CaO, Ca(OH)2), aktiivihiiltä ja katalyyttejä tuotekaasun puhdistukseen.
Huhtikuu 2011
58/188
5.8
Jätehuolto
Polttoaineen palaessa sen palamattomista aineosista syntyy tuhkaa. Lisäksi syntyy savukaasujen puhdistusjätettä (kipsiä, suodatinkakkua), vähäisiä määriä kaatopaikkajätettä
sekä ongelmajätettä, kuten jäteöljyjä ja liuottimia.
5.8.1
Tuhkan ja muiden sivutuotteiden muodostuminen, ominaisuudet ja käsittely
Tuhkan ja muiden sivutuotteiden määrät
Polttoaineen palaessa sen palamattomista ainesosista syntyy tuhkaa. Raskaampi osa eli
kattilan pohjalle putoava pohjatuhka johdetaan ruuveilla siirtolavalle. Savukaasujen
mukaan lähtevä kevyempi tuhka eli nk. lentotuhka poistetaan savukaasun joukosta ennen savupiippuun johtamista. Osa lentotuhkasta voidaan poistaa kattilan suppilosta ennen savukaasupuhdistuslaitteita. Jäljelle jäävä osa lentotuhkasta poistetaan kattilan jälkeen esimerkiksi sähkö- tai pussisuodattimella. Mikäli puhdistuskemikaaleja käytetään,
on tähän osaan sitoutunut puhdistuskemikaaleja ja polton epäpuhtauksia. Lentotuhka
siirretään kuljetinjärjestelmällä tuhkasiiloon, josta se siirretään kuorma-autoon kuljetettavaksi loppusijoitukseen.
Puhdas pohja- ja lentotuhka pyritään ottamaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tuhkajakeet kuljetetaan loppusijoitukseen umpilavaisella kuorma-autolla joko
kuivana tai pintakostutettuna.
Tuhkaa ja muita sivutuotteita syntyy VE1:ssä yhteensä 57 000–78 000 tonnia vuodessa,
josta pohjatuhkaa syntyy noin 8 000–11 000 tonnia vuodessa ja lentotuhkaa noin
31 000–43 000 tonnia vuodessa. Lisäksi petihiekkaa poistetaan 12 000 tonnia vuodessa.
VE2:ssa syntyy tuhkaa ja muita sivutuotteita yhteensä noin 75 000 tonnia vuodessa, josta pohjatuhkaa noin 6 000, lentotuhkaa noin 51 000 ja petihiekkaa noin 5 000 tonnia
vuodessa. VE0:ssa tuhkaa ja muita sivutuotteita syntyy noin 75 000 tonnia vuodessa ja
VE0+:ssa noin 80 000 tonnia vuodessa (Taulukko 5-10).
Taulukko 5-10. Eri vaihtoehdoissa syntyvät, laitokselta pois kuljetettavat tuhkat ja muut
sivutuotteet.
Jätekomponentti
VE 1a,
t/v
Biopolttoaine
70 %, hiili 25
%, REF 5 % +
hiilikattila
VE 1b,
t/v
Hiili 60 %, turve
40 % +
hiilikattila
Pohjatuhka
Petihiekka
8 000
12 000
11 000
12 000
31 000 +
6 000
57 000
Lentotuhka +
savukaasupuhdistusjäte
(kipsi, suodatinkakku)
Yhteensä
VE 0+,
t/v
Olemassa
olevat
kattilat, hiili
VE0,
t/v
Olemassa
olevat
kattilat, hiili
6 000
5 000
6 000
0
6 000
0
43 000 +
12 000
51 000 +
13 000
57 000 +
17 000
57 000 +
12 000
78 000
75 000
80 000
75 000
VE 2,
t/v
Kaasutus +
hiilikattilat
Huhtikuu 2011
59/188
Tuhkien ja muiden sivutuotteiden ominaisuudet
Seuraavassa on käsitelty kierrätyspolttoaineiden, biopolttoaineiden, turpeen ja kivihiilen
sekä niiden poltossa syntyvän tuhkan ja muiden sivutuotteiden ominaisuuksia.
Seospolton tai kierrätyspolttoaineen tuhkaa syntyy, kun syntypaikkalajiteltua ja prosessoitua jätettä (puuta, paperia, pahvia, muovia) poltetaan sellaisenaan tai seoksena pääpolttoaineen, esimerkiksi turpeen ja/tai puupolttoaineen, joukossa (Ranta & Wahlström
2002). Naantalin voimalaitoksessa tullaan polttamaan kierrätyspolttoainetta, jonka
osuus on maksimissaan 5 %. Monipolttoainekattilan seospoltossa syntyvän tuhkan laatu
vaihtelee riippuen polttoaineen tyypistä ja polttotekniikasta. Tuhkan laatuun voidaan
vaikuttaa valitsemalla polttoaineeksi vain hyvälaatuista REF-polttoainetta.
Rinnakkaispolton (esimerkiksi kierrätyspolttoaineen polttaminen rinnakkaisesti tavanomaisten polttoaineiden kanssa) tuhkien pääkomponentteja ovat piin, alumiinin, raudan
sekä kalsiumin oksidit ja silikaatit (Helenius ym. 1992). Leijukerroskattiloista peräisin
olevan REF-rinnakkaispolton lentotuhkan laadussa on havaittu poikkeamia raskasmetallitasojen (lähinnä Cu, Pb, Zn, Sb, As) kohdalla, kun polttoaineena on ollut kotitalousjätteestä valmistettu materiaali. Sama koskee vähäisemmässä määrin rakennusjätteestä
valmistettua REF-polttoainetta. Tällaisessa tapauksessa tuhka saattaa kontaminoitua siinä määrin, että koko tuhkavirta (pääpolttoaine + jätepolttoaine) joudutaan todennäköisesti sijoittamaan kaatopaikalle. Mikäli tuhkan laatua ei paranneta, voi REFpolttoaineen käyttö täten estää myös pääpolttoaineen tuhkan mahdollisen hyötykäytön.
Toinen mahdollisuus on ottaa REF-polttoaineen tuhka erikseen talteen (sivuvirtareaktorissa). Jos kierrätyspolttoaineen raaka-aineena on paperi-, pahvi- ja muovijäte, joka kerätään kaupasta tai tuotannosta, ei tuhkan laatuongelma ole merkittävä, vaan saadaan
käytännössä samanlaista tuhkaa kuin normaalissa biomassa- tai kuorikattilassa. Leijukerroskattiloiden petihiekan kulutuksen on varsinkin rinnakkaispoltossa havaittu olevan
niin suurta, että se volyymiltaan vastaa tuhkan määrää. Petihiekan kulutus on suurta
etenkin tapauksissa, joissa REF-polttoaineen laatu on ollut heikko ja poikkeaa selvästi
pääpolttoaineen laadusta. Samoin tapauksissa, joissa lentotuhka on ollut kontaminoitunutta, on havaittu sama ilmiö petihiekan kohdalla. Tällöin REF-polttoaineen käyttö voi
vaikeuttaa tai estää myös petihiekan hyödyntämistä. (Ranta & Wahlström 2002)
Biopolttoaineiden tuhkat sisältävät mm. kalsiumia magnesiumia, kaliumia ja fosforia,
jotka ovat tärkeitä maaperän ravinteita. Tuhka sisältää lisäksi orgaanisia aineita, jotka
eivät pala poltossa. Metalleista tuhka sisältää kuparia, sinkkiä, molybdeenia ja booria,
jotka ovat pienissä määrin tärkeitä maaperälle. Tuhka sisältää lisäksi haitta-aineita, kuten kadmiumia ja lyijyä.
Tuhkan liukoisuusominaisuuksia säätelevät erityisesti aineen esiintymismuoto tuhkassa,
tuhkan pH ja mahdollisten liukoisten kompleksiyhdisteiden muodostuminen, joten tuhkan kokonaispitoisuuksien perusteella ei sen liukoisuusominaisuuksia voida arvioida.
Emäksisissä olosuhteissa tuhkien sisältämistä haitta-aineista liukenevat herkimmin lähinnä kromi, lyijy ja molybdeeni. Neutraaleissa olosuhteissa liukoisimpia ovat molybdeeni, kromi, seleeni ja vanadiini. Happamissa pH-olosuhteissa (pH alle 5) useimpien
raskasmetallien liukoisuus kasvaa. Sen sijaan natriumin, kaliumin ja kalsiumin sekä sulfaatin ja kloridin liukoisuudet ovat lähes riippumattomia pH:sta. (Vesanto ym. 2007)
Huhtikuu 2011
60/188
Laboratorio-olosuhteissa tehtyjen jätteen hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden
osoittamiseen tarkoitettujen liukoisuustutkimuksien perusteella REF-polttoaineen lentotuhkasta ja petihiekasta liukenee jonkin verran molybdeeniä ja vesiliukoisia sulfaatteja
ja lentotuhkasta lisäksi kromia. (Ranta & Wahlström 2002). Keskeistä kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolton tuhkien liukoisuusominaisuuksien hallinnassa on koko polttoaineseoksen ja poltto-olosuhteiden optimointi sekä polttoaineiden toimitusketjun ja laadun hallinta.
REF-polttoaineen kaasutuksessa muodostuu karkearakeista pohjatuhkaa (kuonaa). Tuotetun kaasun puhdistuksessa syntyy hienojakeista suodatintuhkaa. Suodatintuhka sisältää pääkomponenttien alumiinin, piin ja raudan lisäksi sulfaatteja, klorideja, fluorideja
sekä raskasmetalleja. Suodatintuhka saatetaan joutua sijoittamaan ongelmajätteen kaatopaikalle sulfaatti- ja kloridiliukoisuuden vuoksi (Suunnittelukeskus Oy & Maa ja Vesi
Oy 2005). Tarvittaessa tuhka on esikäsiteltävä stabiloimalla liukoisuuden vähentämiseksi. Tuhka voi sisältää myös PAH-yhdisteitä (polyaromaattisia hiilivetyjä). Hapettomista
kaasutusolosuhteista johtuen suodatintuhkan dioksiini- ja furaaniyhdisteiden pitoisuus
on pieni (Powest Oy & Vapo Oy 2004). Suodatintuhka on kuivana helposti pölyävää.
Kaasutustekniikassa muodostuvan suodatintuhkan sisältämien metallien liukoisuus on
liukoisuustestien perusteella vähäistä (Suunnittelukeskus Oy & Maa ja Vesi Oy 2005).
Sen sijaan vesiliukoinen suola, kloridi, liukenee tulosten perusteella helposti (Powest Oy
& Vapo Oy 2004)
Kivihiilen tuhkien pääainesosat ovat piidioksidi, alumiinioksidi sekä raudan, kalsiumin
ja magnesiumin oksidit. Nämä ovat myös luonnon maa- ja kiviaineksissa yleisimmin
esiintyviä ainesosia. Lisäksi kivihiilituhka sisältää pieniä määriä useimpia muita alkuaineita, joista haitallisimpia ovat raskasmetallit (Mäkelä ym. 1998). Lentotuhkan koostumukseen ja metallipitoisuuksiin vaikuttavat mm. hiilen koostumus, palamisolosuhteet
ja savukaasujen puhdistustekniikka (Clarke & Sloss 1992). Kivihiilen poltossa syntyvän
lentotuhkan kriittisin haitta-aine on kloridi ja kriittisin liukeneva aine on molybdeeni.
Sulfaatin ja molybdeenin liukoisuuksiin pystytään kuitenkin vaikuttamaan käyttämällä
side- ja lisäaineita (Mäkelä ym. 1998)
Nykyisen Fortumin Naantalin voimalaitoksen poltosta syntyneitä tuhkanäytteitä analysoidaan vuosittain tehtävillä hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuusanalyyseilla. Kaikissa kattiloissa poltetaan tällä hetkellä pääpolttoaineena kivihiiltä ja lisäpolttoaineena biopolttoaineita. Jalostamokaasua voidaan polttaa osassa yksiköitä ja lisäksi kaikissa kattiloissa käytetään käynnistys- ja varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä (POK) ja raskasta
polttoöljyä (POR). Näytteistä analysoidaan kaatopaikkakelpoisuuteen liittyvät haittaaineet ja tuhkille tehdään liukoisuustesti (standardi SFS-EN 12457-3). Lento- ja pohjatuhkasta analysoidut pitoisuudet alittivat vuosina 2007–2010 SYKE:n ympäristöoppaan
98/2002 ongelmajätteen raja-arvot tutkituilta osin ja tuhkat voitiin luokitella tavanomaiseksi jätteeksi, joka voidaan toimittaa tavanomaisen, epäorgaanisen jätteen tai tavanomaisen sekajätteen kaato-paikalle. (Fortum Power and Heat Oy 2007–2010)
Rikinpoistokipsin koostumus vaihtelee jonkin verran mm. polttoaineen laadun, syötetyn
kalkin määrän ja laadun sekä sähkösuodattimen pölynerotusasteen mukaan. Kemialliselta rakenteeltaan rikinpoistokipsi vastaa luonnonkipsiä. Rikinpoiston märkämenetelmän
sivutuotteena syntyvä kipsi on useimmiten erittäin puhdasta ja sillä on runsaasti hyötykäyttömahdollisuuksia esimerkiksi kipsilevy- ja muussa rakennusaineteollisuudessa.
Huhtikuu 2011
61/188
Rikinpoiston jätevesien puhdistuksessa muodostunut liete eli suodatinkakku sisältää
vaihtelevia määriä kipsiä, silikaatteja, kalsiumhydroksidia ja jonkin verran metalleja.
Suodatinkakun sisältämät metallit ovat niukkaliukoisia ja eniten siitä liukenee helppoliukoisia suoloja. Suodatinkakun raskasmetallipitoisuudet ovat yleisesti korkeampia
kuin esimerkiksi kivihiilikattilan tuhkajätteissä tai rikinpoistokipsissä, minkä takia sitä
ei voi hyötykäyttää.
Tuhkien ja muiden sivutuotteiden käsittely
Pohjatuhka on ominaisuuksiltaan ympäristöllisesti vähemmän reagoivaa eli se sisältää
vähemmän haitallisia aineita vähemmän liukoisessa muodossa. Pohjatuhka voidaan kaikissa vaihtoehdoissa sellaisenaan hyötykäyttää esimerkiksi kaatopaikkarakenteissa, meluvalleissa, täyttömaissa jne. tai sijoittaa tuhkakaatopaikalle. Lentotuhka viedään analyysien perusteella joko hyödynnettäväksi maanrakennuksessa, tavanomaisen tuhkan
kaatopaikalle tai ongelmajätekaatopaikalle.
Käytännössä tuhkien sijoituskelpoisuuden osoittaminen tapahtuu laitoskohtaisesti edustavista tuhkanäytteistä tutkittujen ympäristöominaisuuksien, erityisesti liukoisuusominaisuuksien, sekä koostumusvaihtelujen perusteella. Fortumin Naantalin voimalaitokselta läjitysalueelle toimitettavista jätteistä tehdään kaatopaikka-asetuksen
(861/1997) edellyttämät jätteen kaatopaikkakelpoisuustestit. Valtioneuvoston asetusta
eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) voidaan soveltaa kivihiilen polton lento- ja pohjatuhkalle. Tuhkien testauksen yhteydessä huomioidaan
myös tämän asetuksen edellyttämät tutkimukset.
Kipsi säilytetään kipsisiilossa, josta se viedään hyötykäyttöön säiliöautoissa. Suodatinkakku viedään läjitysalueelle.
5.8.2
Muut jätteet
Voimalaitoksella syntyy yhdyskuntajätettä ja laitoksen kunnossapidon jätteitä.
Paperi- ja pahvijäte, metalli ja lasi toimitetaan hyötykäyttöön tai energiajätteeksi ja ruokala- ja yhdyskuntajäte kompostoitavaksi ja kaatopaikalle. Laitoksella syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. jäteöljyt ja liuottimet. Muita kuin nestemäisiä ongelmajätteitä ovat
akut, paristot, loisteputket, elohopealamput ja kiinteät öljyiset jätteet. Ongelmajätteet
toimitetaan keskitetysti käsiteltäväksi yhtiölle, jolla on toimintaansa asianmukaiset luvat. Kaikkien jätteiden kirjauksessa noudatetaan yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (YMA 1129/2001) mukaista jäteluokitusta.
5.9
Tuhkan ja muiden sivutuotteiden läjitysalueiden kuvaus
Härkäsuon läjitysalue
Härkäsuon läjitysaluetta käytetään Naantalin voimalaitoksen sivutuotteiden läjittämiseen niiltä osin, kun sivutuotteet eivät mene hyötykäyttöön. Läjitysalueen aikaisemmin
käytössä olleet osa-alueet A–C suljettiin Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Nykyisin on käytössä Härkäsuon viimeinen osa-alue D, jonka täytyttyä Härkäsuon läjitysalue
suljetaan ja voimalaitoksen sivutuotteille perustetaan kokonaan uusi läjitysalue.
Huhtikuu 2011
62/188
D-alue sijoittuu pääosin aikaisempien täyttövaiheiden eteläpuoliselle perusmaa-alueelle.
Alueen pohjoisreuna rakennetaan osittain vanhan tuhkatäytön päälle, jolla optimoidaan
täyttöalueen muoto mahdollisimman tehokkaaksi täyttökapasiteetin suhteen. Muodon
optimoinnilla saavutetaan noin 80 % lisäys D-alueen kapasiteettiin ja edelleen siirretään
korvaavan, täysin uuden läjitysalueen käyttöönottoa noin 4 vuodella eteenpäin. Lentotuhkalle varatun osan hyötytilavuus on noin 244 000 m3 vastaten noin 292 000 tonnin
läjitysmäärää. Alueelle mahtuu vielä vuoden 2010 jälkeen noin 280 000 tonnia läjitettävää ainesta. Härkäsuon alueelle on läjitetty vuosina 2003–2009 keskimäärin 49 000 tonnia tuhkaa vuodessa. Härkäsuon läjitysalue tulee riittämään huonon hyötykäyttöasteen
ennusteen mukaan noin vuoteen 2016 asti. Voimalaitoshankkeen myötä kaatopaikalle
läjitettävän tuhkan määrä voi kasvaa jonkin verran vuosien 2003–2009 keskiarvoon verrattuna, mutta verrattuna vuosiin jolloin vain pieni osa sivutuotteista on voitu viedä hyötykäyttöön, tilanne ei muutu oleellisesti. D-alueen täyttymiseen kuluva aika riippuu kuitenkin voimalaitoksen toiminnasta ja sivutuotteiden kysynnästä, joten edellä mainitut
ennusteet ovat vain suuntaa-antavia. Suodatinkakulle on varattu alueen eteläosaan erillinen alue, jonka hyötytilavuus on noin 5 000 m3 vastaten noin 6 000 tonnin läjitysmäärää. Suodatinkakulle varattua aluetta voidaan tarvittaessa laajentaa lentotuhka-alueen
suuntaan, mikäli lentotuhkan hyötykäyttöaste kasvaa ja alueelle sijoitettavien jätelajikkeiden suhteellinen osuus muuttuu. Perusperiaate on kuitenkin se, että eri jätelajikkeet
sijoitetaan eri alueille/kerroksiin eikä lajikkeita sekoiteta keskenään.
Ympäristöluvan mukaan täytön maksimikorkeus peittokerroksineen on +50,0. Peittokerrosten paksuus on noin 2,0 m, jolloin tuhkatäytön maksimikorkeus on +48,0. Tuhkatäytön luiskien kaltevuus eteläreunalla määräytyy työteknisten seikkojen perusteella ja
pohjoisreunalla täytön vakavuustarkastelujen perusteella. Tuhkatäytön lakiosa kallistetaan keskeltä reunoille päin kaltevaksi. Läjitysalueen täyttösuunnitelma toteutetaan vaiheittain siten, että vältetään perusmaan ja täyttöalueiden sortuminen. Työssä ja laadunvalvonnassa tullaan noudattamaan tehtyä rakennusselostusta ja laadunvalvontasuunnitelmaa.
Varsinainen lentotuhkan läjitys tehdään laaja-alaisina tasaisina kerroksina. Tuhka levitetään noin 0,4 m kerroksina ja kukin kerros tiivistetään työkoneella ajamalla 4–6 ylityskertaa/kerros. Täyttökerrosten pinta kallistetaan alueen reunoja kohti siten, ettei täyttöalueelle jää vettä kerääviä painanteita. D-alueen pohjan tiivistysrakenteet on rakennettu
valmiiksi perusmaa-alueelle sekä vanhojen tuhkatäyttöjen luiskien alueelle. Valmiin
alueen pinta-ala on noin 22 000 m2. Valmiiksi rakennettu alue on hyväksytty läjityskäyttöön joulukuussa 2007.
Pohjan tiivistysrakenteisiin kuuluva mineraalinen tiivistyskerros on tehty yhdistelmärakenteena, jossa vanha tuhkatäyttö ja sen alapuolinen vanha tiivistyskerros sekä tuhkatäytön päälle asennettava bentoniittimatto antavat vaaditun suojatason.
D-alue sijoittuu pääosin hyvin kantavalle moreeni- ja kallioalueelle. D-alueen pohjoisosa sijoittuu vanhojen täyttöalueiden päälle ja näiltä osin täyttö sijoittuu savipohjaiselle
alueelle. Savikerroksen paksuus vaihtelee 0,5–6,2 metrin välillä. Alueen pohjatutkimukset on tehty suurimmalta osaltaan ennen nykyisiä tuhkatäyttöjä ja ne edustavat alueen
luonnontilaisia maakerroksia. Pehmeät savikerrokset ovat kokoonpuristuneet tuhkatäyttöjen vaikutuksesta ja samalla saven leikkauslujuus on kasvanut jonkin verran. Dalueen tuhkatäyttöjen vakavuudesta tehtyjen tutkimusten perusteella vakavuus on riittävä huomioiden Pohjanrakennusohjeiden RIL 121- 2004 vaatimukset.
Huhtikuu 2011
63/188
Härkäsuon läjitysalueella muodostuvat valumavedet ja läjitetyn materiaalin läpi salaojajärjestelmään suotautuvat vedet kootaan alueella sijaitsevaan selkeytysaltaaseen, josta
ne virtaavat etelään vievään ojaan, joka liittyy Orjanojaan ja edelleen Naantalin ja Maskun rajalla virtaavaan Vaarjokeen. Härkäsuon alueen vesistövaikutuksia tarkkaillaan
neljässä pintavesi- ja neljässä pohjavesihavaintopaikassa 3–4 kertaa vuodessa. Tarkkailupaikat ovat selkeytysallas, selkeytysaltaan purkuoja, läjitysalueen pohjoispuolitse virtaava oja sekä pohjavesihavaintopaikat. Selkeytysaltaan veden sähkönjohtokyky, kloridi-, sulfaatti-, molybdeeni-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuudet ovat olleet ajoittain
koholla vuosina 2008–2010. Sen sijaan selkeytysaltaan veden tutkitut raskasmetallipitoisuudet ovat olleet niin pieniä, että niiden osalta vesi olisi täyttänyt talousveden laatuvaatimukset. Selkeytysaltaan purkuojan vedessä on havaittu kohonneita kloridi-, sulfaatti-, molybdeeni- ja kromipitoisuuksia. Tutkitut arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet
ovat olleet pieniä. Ojaan tulee havaintojen mukaan myös muuta kuormitusta, sillä fosfori ja CODMn-arvo olivat suurempia ojassa kuin selkeytysaltaassa vuonna 2010. Läjitysalueen pohjoispuolitse virtaavassa ojassa ei vuosina 2008 ja 2010 havaittu kohonneita
pitoisuuksia, mutta vuonna 2009 kloridi-, sulfaatti- ja molybdeenipitoisuudet olivat koholla. Pohjavesihavaintopaikoissa ei havaittu vuosina 2008–2009 kohonneita pitoisuuksia, mutta vuonna 2010 kloridi- ja molybdeenipitoisuudet sekä nitraatti- ja nitriittityppi
olivat koholla. Raskasmetallien osalta pohjavedessä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia.
Pohjavesihavaintopaikkojen tarkkailun perusteella läjitysalueesta ei aiheudu merkittäviä
haittoja pohjavedelle. (Lehtonen 2009, Koivunen 2010 ja 2011)
Uusi läjitysalue
Suunniteltu uusi Isosuon läjitysalue sijaitsee vanhan läjitysalueen läheisyydessä, alueella jossa on muun muassa kaatopaikkatoimintaa. Suunniteltu alue soveltuu maankäyttönsä puolesta hyvin läjitysalueeksi, sillä alueella sijaitsee tällä hetkellä Naantalin kaupungin maankaatopaikka. Fortum ei ole tarkastellut muita vaihtoehtoja läjitysalueelle, sillä
Isosuon alue soveltuu maankäyttönsä puolesta hyvin läjitykseen.
Hankkeen alustava yleissuunnittelu on käynnistetty syksyllä 2010 Naantalin kaupungin
ja Fortum Power and Heat Oy:n toimesta. Molemmilla toimijoilla on omistuksessaan
maata samassa korttelissa yhdeksi kokonaisuudeksi katsottavalla alueella. Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut selvittää kaikki ne tekijät, jotka liittyvät yhteisesti molempien toimijoiden alueen hyödyntämistä koskeviin suunnitelmiin. Tehtävänä on ollut myös
tarkastella Naantalin kaupungin ja Fortum Power and Heat Oy nykyistä maanomistusta
sekä siihen liittyen alueen muodon ja pohjaolosuhteiden kelpoisuutta suunniteltuihin
käyttötarkoituksiin. Tehtävään on sisältynyt Isosuon alueelle sijoitettavien toimintojen
yleissuunnitelmatasoinen sijoittelu, tilavaraukset, alustavat täyttösuunnitelmat, pohjavesiselvitykset, geosuunnittelun tarpeen arviointi, kuivatusrakenteet sekä alueen halki
johtavien putki- ja kuivatusjärjestelmien muutokset. Yleissuunnitteluvaiheen jälkeen
käynnistetään erikseen molempien toimijoiden hankkeiden yksityiskohtainen suunnittelu sekä tarvittavien lupa-asiakirjojen laatiminen. (FCG Finnish Consulting Group Oy
2010)
Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungin Ladvon kaupunginosassa. Alue rajoittuu
länsi- ja pohjoisreunalla Isosuontiehen. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 19 ha.
Etäisyys Naantalin keskustaan on suoraan noin 6,0 km ja teitä pitkin noin 8,0 km.
Suunnittelualueen ympäristö on noin 1,5–2 kilometrin säteellä harvaan asuttua metsämaata. Noin 700 metrin etäisyydellä koilliseen sijaitsee Isosuon yhdyskuntajätteen kaaCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
64/188
topaikka ja noin 800 metrin etäisyydellä luoteeseen Fortum Power and Heat Oy:n Härkäsuon tuhkan läjitysalue. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat 400–700 metrin etäisyydellä. Suunnittelualueella ei ole aikaisempaa rakennuskantaa. Alueen pintavedet kerääntyvät pääosin Isosuon kaatopaikalta etelään laskevaan laskuojaan, josta ne virtaavat
Orjanojan kautta Vaarjokeen. Alue ei sijaitse yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta
tärkeällä pohjavesialueella. Pohjaveden muodostuminen alueella on vähäistä maaperän
laadusta johtuen. Moreenikerroksessa pohjaveden virtaus on hidasta. Alueella on kaksi
pohjavesiputkea. Havaintojen perusteella pohjavesi on korkealla, lähellä maanpintaa.
Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -alueita eikä luonnonsuojelualueita.
Alueelle tehdyissä luontoselvityksissä (v. 2004 ja 2006) ei ole havaittu liito-oravien tai
muiden luontoarvojen esiintymistä suunnittelualueella. (FCG Finnish Consulting Group
Oy 2010)
Ennen kuin Fortum Power and Heat Oy voi aloittaa sivutuotteiden läjityksen alueella,
tulee toiminnalle hakea ympäristölupa. Suunniteltujen massojen läjitys edellyttää myös
tiiviiden pohjarakenteiden rakentamista ja mahdollisia pohjanvahvistustoimenpiteitä.
Läjitettävät massat edellyttävät kuivatusvesien johtamista tasausaltaan kautta ennen johtamista ojaan. Tasausallas on alustavissa suunnitelmassa esitetty sivutuotteiden läjitysalueen länsireunaan. Tasausaltaasta vedet johdetaan korttelialueen rajalla avo-ojaan.
(FCG Finnish Consulting Group Oy 2010)
Kun kaikki suunnitelman mukaiset alueet on otettu käyttöön ja täytetty lopulliseen täyttökorkeuteen, arvioidaan alueelle voitavan sijoittaa noin 400 000–433 000 m3 läjitysmassoja riippuen louhittavasta pohjantasosta (FCG Finnish Consulting Group Oy
2010). Fortumin Naantalin voimalaitokselta on arvioitu syntyvän enimmillään 70 000
tonnia sivutuotejätettä vuodessa, josta voidaan arvioida läjitysalueelle menevän huonon
hyötykäyttöasteen ennusteen mukaan noin 50 000 – 60 000 tonnia vuodessa (sisältää petihiekan, lentotuhkan ja savukaasupuhdistusjätteen) (Taulukko 5-10). Ensisijaisesti sivutuotejäte ohjataan hyötykäyttöön, mutta hyödynnettäväksi kelpaamaton sivutuote viedään läjitysalueelle. Pohjatuhka pystytään yleensä hyödyntämään sellaisenaan esimerkiksi maarakentamisessa. Isosuon läjitysalueelle aletaan läjittää vasta Härkäsuon Dalueen täytyttyä. Härkäsuon on arvioitu riittävän huonon hyötykäyttöasteen ennusteen
mukaan vuoteen 2016 asti. Jos Isosuon läjitysalueelle aletaan läjittää vuoden 2016 jälkeen, voidaan alueen arvioida riittävän huonon käyttöasteen ennusteen mukaan noin
vuoteen 2023 asti. Alueen täyttymiseen kuluva aika riippuu kuitenkin voimalaitoksen
toiminnasta, polttoainejakaumasta ja sivutuotteiden kysynnästä, joten edellä mainitut
ennusteet ovat vain suuntaa-antavia.
5.10
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Naantalin voimalaitos suunnitellaan parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuen.
EU:n IPPC-direktiivi (96/61/EY, Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi) ja Suomen ympäristönsuojelulaki
(86/2000) edellyttävät, että määrättyjen teollisuudenalojen päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen
käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). Lupamääräyksissä ei
kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa, vaan tavoitteena
on eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa oleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva
ympäristönsuojelun taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle.
Huhtikuu 2011
65/188
Ympäristönsuojeluasetuksen 37 §:ssä on lueteltu tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon
parhaista käyttökelpoisista tekniikoista päätettäessä, kun otetaan huomioon toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ja edut sekä varovaisuus- ja ennaltaehkäisyn periaatteet:
1. jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen
2. käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita
3. tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja
hyödyntämisen mahdollisuus
4. muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus
5. käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus
6. energian käytön tehokkuus
7. toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen
8. parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan
suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt
9. kaikki vaikutukset ympäristöön
10. teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat
menetelmät
11. tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys
12. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot
parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.
Kohdassa 12 tarkoitetaan ensisijaisesti BAT-vertailuasiakirjoja eli BREFejä (BAT Reference Document). BREFit laaditaan EU:n jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuuden
yhteistyönä ja ne ovat BATin määrittelyn tärkein apuväline. Asiakirjan BAT-luvussa
esitellään ne tekniikat sekä päästö- ja kulutustasot, joiden katsotaan vastaavan parasta
käyttökelpoista tekniikkaa. BREFien lisäksi BATin toteutumisen arvioinnissa käytetään
kansallisia BAT-selvityksiä sekä muita mahdollisia tietolähteitä ja selvityksiä.
Suuria, yli 50 MW:n energiantuotantolaitoksia koskeva BAT-referenssidokumentti valmistui vuonna 2006. Siinä käsitellään erikseen biomassan, turpeen ja kivihiilen polttoa
sekä jätteen rinnakkaispolttoa.
Jätteen rinnakkaispolttoa ja jätteen kaasutusta koskee osin myös jätteenpolton BREFasiakirja, jossa on käsitelty jätepolttoaineen varastointia ja käsittelyä. Nämä asiat koskevat tämän YVAn vaihtoehtoja 1a ja 2, joissa on mukana REF-polttoaine.
BAT-referenssidokumenteissa esitetään parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja päästötasot seuraavista seikoista:
polttoaineiden ja lisäaineiden (esim. kalkin, kalkkikiven ja ammoniakin) purkaminen,
varastointi ja käsittely
polttoaineiden esikäsittely
jätepolttoaineiden osalta lisäksi polttoaineen laaduntarkkailu ja käsittelyn hygienia
hyötysuhde ja energiatehokkuus
päästöt (tavanomaisilla polttoaineilla hiukkaset, rikkidioksidi, typenoksidit, hiilimonoksidi ja raskasmetallit, rinnakkaispoltossa lisäksi kloorivety, fluorivety, dioksiinit ja furaanit sekä orgaanisen hiilen määrä
Huhtikuu 2011
66/188
jätevesistä (rinnakkaispoltossa erityisesti savukaasupäästöjen puhdistuksen jätevedet)
jätteistä ja sivutuotteista.
Vuonna 2013 Suomessa voimaan tulevalla teollisuuspäästöjä koskevalla IE-direktiivillä
(Industrial Emission Directive) pyritään erityisesti parantamaan parhaan käytettävissä
olevan tekniikan (BAT) soveltamista. Lupamenettely tullaan direktiivin voimaantultua
kytkemään BAT-referenssidokumenteissa esitettyihin BAT-päätelmiin. Päästörajaarvoina sovelletaan BAT-päätelmissä esitettyjä päästötasoja, joista voidaan erityistapauksissa poiketa, mutta direktiivissä esitettyjä minimipäästörajoja (direktiivin liite V)
ei saa ylittää. Direktiivillä asetetaan aiempaa tiukemmat päästörajat EU:ssa toimiville
suurille laitoksille sen varmistamiseksi, että ne noudattavat parasta käytettävissä olevaa
tekniikkaa. Olemassa olevia laitoksia koskevat tiukemmat päästömääräykset astuvat
voimaan vuonna 2016.
Huhtikuu 2011
67/188
6
HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET
6.1
Kaavoitus
Korvaava energiantuotantokapasiteetti on tarkoitus sijoittaa ensisijaisesti kokonaan
olemassa olevalle voimalaitostontille, joka on kaavoituksessa osoitettu nykyiseen käyttöönsä. Asemakaavassa rajoitetaan muun muassa rakennuspinta-alaa ja -kuutioita. Mikäli hanke pystytään toteuttamaan kaavan edellyttämien rajoitusten puitteissa, ei muutoksia nykyiseen asemakaavaan todennäköisesti tarvita.
Uusi läjitysalue sijoittuu asemakaava-alueelle. Alueelle voidaan voimassa olevan kaavamääräyksen mukaan sijoittaa ja varastoida teollisuustoiminnasta johtuvia aineksia, joten nykyinen kaavamääräys mahdollistaa suunnitellun toiminnan alueella.
6.2
Rakennus- ja lentoestelupa
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen rakennuslupa haetaan kaikille uudisrakennuksille. Lupa haetaan kyseisen kaupungin rakennuslupaviranomaiselta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun asemakaavan ja rakennusmääräysten mukainen. Rakennuslupa tarvitaan ennen rakentamisen aloittamista. Myös
rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on
loppuun suoritettu.
Lentoesteluvista määrätään Ilmailulaissa. Liikenteen turvallisuusvirasto TraFille toimitettavaan lupahakemukseen tulee liittää asianomaisen ilmaliikennepalvelujen tarjoajan
(Finavia) lausunto. Ilmailulain (1194/2009) 165 § edellyttää, että laitteen, rakennuksen,
rakennelman ja merkin asettamiseen tarvitaan lentoestelupa, jos este:
1) ulottuu yli 10 metriä maanpinnasta ja sijaitsee lentopaikan, kevytlentopaikan tai varalaskupaikan kiitotien ympärillä olevan suorakaiteen sisällä, jonka pitkät sivut ovat 500
metrin etäisyydellä kiitotien keskilinjasta ja lyhyet sivut 2 500 metrin etäisyydellä kiitotien kynnyksistä ulospäin
2) ulottuu yli 30 metriä maanpinnasta ja sijaitsee 1 kohdassa tarkoitetun alueen ulkopuolella mutta kuitenkin enintään 45 kilometrin etäisyydellä 81 §:ssä tarkoitetun lentoaseman mittapisteestä
3) ulottuu yli 30 metriä maanpinnasta ja sijaitsee 1 kohdassa tarkoitetun alueen ulkopuolelta, mutta kuitenkin enintään 10 kilometrin etäisyydellä varalaskupaikan tai muun
lentopaikan kuin 81 §:ssä tarkoitetun lentoaseman mittapisteestä
4) ulottuu yli 60 metriä maanpinnasta ja sijaitsee 1–3 kohdassa tarkoitettujen alueiden
ulkopuolella.
6.3
Ympäristölupa
Voimalaitosta sekä uutta läjitysaluetta varten tulee hakea ympäristöluvat. Toiminnan luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) ja sen nojalla annettuun
ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 169/2000). Ympäristölupa kattaa kaikki ympäristö-
Huhtikuu 2011
68/188
vaikutuksiin liittyvät asiat kuten päästöt ilmaan ja veteen, jäteasiat, meluasiat sekä muut
ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat.
Mikäli voimalaitoshanke on nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 MW,
tulee ympäristöluvan hakemisen yhteydessä tarkastella mahdollisuuksia tilan varaamiselle hiilidioksidin talteenotto- ja paineistuslaitteiston rakentamiselle voimalaitosalueelle. Tämä vaatimus (asetus 1017/2002) ei kuitenkaan koske tässä YVA-menettelyssä tarkasteltavaa hanketta, sillä voimalaitoksen nimellissähköteho jää alle asetuksessa määritetyn rajan.
Hankkeen lupaviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lupaviranomainen
myöntää luvan, mikäli toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja muun lainsäädännön
asettamat vaatimukset. Hanke ei myöskään saa olla ristiriidassa alueen kaavoituksen
kanssa. Ympäristölupa tai tässä tapauksessa olemassa olevan ympäristöluvan tarkistus
tarvitaan ennen toiminnan aloittamista.
6.4
Vesilupa
Jäähdytysveden johtaminen voimalaitokselle edellyttää vesilain (264/1961) mukaista
lupaa veden johtamiselle nesteenä käytettäväksi. Naantalin voimalaitoksen nykyinen lupa sallii suunnitellun toiminnan mukaisen jäähdytysveden johtamisen.
6.5
Päästölupa
Päästökauppalain (683/2004 ja laki päästökauppalain muuttamisesta 108/2007) mukaan
suunniteltu voimalaitos kuuluu päästökaupan soveltamisalaan ja sille on haettava päästölupa energiamarkkinavirastolta. Lupahakemuksessa on esitettävä tarkkailusuunnitelma
hiilidioksidipäästöjen tarkkailemiseksi sekä osoitettava, että toiminnalla on voimassaoleva ympäristölupa.
6.6
Muut luvat ja sopimukset
Muut luvat, joilla on liittymäkohtia ympäristöasioihin, ovat pääosin teknisiä lupia, joiden pääasiallinen tarkoitus on työturvallisuuden varmistaminen ja aineellisten vahinkojen estäminen. Tällaisia ovat muun muassa palavia nesteitä koskevat luvat, painelaiteluvat sekä kemikaalilain mukaiset luvat.
6.6.1
Kemikaalilain mukaiset luvat
Kemikaalilaki koskee kaikkia kemikaaleja, mutta erityisesti kemikaaleja, jotka saattavat
olla vaarallisia terveydelle tai ympäristölle. Kemikaalilain (744/1989 muutoksineen)
mukaiset kemikaalien laajamittaista käyttöä ja varastointia koskevat lupahakemukset
tehdään Turvatekniikan keskukselle (TUKES). Kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on tehtävä ilmoitus kaupungin palopäällikölle (laki vaarallisten
kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005).
Huhtikuu 2011
69/188
6.6.2
Painelaitelaki
Painelaitteiden suunnittelua, valmistusta, asennuksia, korjauksia ja tarkastusta säätelee
painelaitelaki (869/1999). Painelaitteita ovat esimerkiksi höyrykattilat, lämminvesikattilat, lämmönvaihtimet, prosessiputkistot ja painesäiliöt. Merkittävissä kattilalaitoksissa on tehtävä vaaran arviointi toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. Painelaitteiden turvallisuutta ja määräysten noudattamista valvoo Turvatekniikan keskus (TUKES),
joka pitää myös paineastiarekisteriä.
Huhtikuu 2011
70/188
7
HANKKEEN SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA
OHJELMIIN
Seuraavassa taulukossa on esitetty hankkeen suhde voimassaoleviin ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin.
Taulukko 7-1. Hankkeen suhde luonnon varojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin.
Hankkeen suhde suunnitelmiin, ohjelmiin ja sopimuksiin
Nimi
Sisältö
Suhde hankkeeseen
Viite
YK:n ilmastosopimus
Joulukuussa 1997 järjestetyssä Kioton ilmastokokouksessa EU:n tavoitteeksi hyväksyttiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää kahdeksan
prosenttia vuoden 1990 tasosta. Velvoite tulee saavuttaa vuosina 2008–2012, joka on niin sanottu ensimmäinen velvoitekausi. Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi sovittiin 0 % vuoden
1990 tasosta eli päästöjen tulee vuosina 2008–2012
olla vuoden 1990 tasolla.
Fortumin tarkoituksena on vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjään ja lisätä biopolttoaineiden käyttöä energiantuotannossaan. Naantalin uudistettu voimalaitos tulee käyttämään
mahdollisimman paljon biopolttoaineita, jolloin
se tukee kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteen täyttämistä.
1997 Kioton ilmastokokous, 1998 EUmaat sopivat päästöjenvähentämistavoitteen keskinäisestä jakamisesta
Viimeisin ilmastosopimuksen osapuolten konferenssi
pidettiin Meksikossa joulukuussa
2010.
Neuvottelut uuden tavoitteen asettamiseksi ovat käynnissä.
EU:n energiastrategia
EU:n Komissio esitteli 10.11.2010 uuden strategiansa
jonka tavoitteena on kilpailukykyinen, kestävä ja varma
energiansaanti. Energia 2020 -tiedonannossa asetetaan energia-alan päätavoitteet seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi siinä yksilöidään toimia, joiden avulla voidaan säästää energiaa, toteuttaa hinnoiltaan kilpailukykyiset markkinat, taata energiansaanti, edistää
Euroopan teknologiajohtajuutta ja neuvotella tehokkaasti kansainvälisten kumppanien kanssa.
EU:n energiatavoitteet on sisällytetty osaksi Eurooppaneuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymää Eurooppa
2020 -strategiaa, jolla tähdätään älykkääseen, kestä-
Biopolttoaineiden käytön lisääminen ja kivihiilen
käytön vähentäminen tukee EU:n energiastrategiassa asetettuja tavoitteita.
EU:n energiastrategia (Energy
2020 - A strategy
for competitive,
sustainable and
secure energy)
julkaistiin
10.11.2010.
Huhtikuu 2011
71/188
vään ja osallistavaan kasvuun. EU pyrkii erityisesti saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut kunnianhimoiset
energiaja ilmastotavoitteet eli vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, lisäämään uusiutuvista
energialähteistä peräisin olevan energian osuutta 20
prosenttia sekä parantamaan energiatehokkuutta 20
prosenttia.
EU:n ilmasto- ja energiapaketti
Euroopan komission ilmasto- ja energiapaketti on laaja
jäsenmaita koskeva lainsäädäntökokonaisuusehdotus.
EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja
20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöjen
määrästä sekä kasvattamaan uusiutuvan energian
osuutta EU:n kokonaisenergian käytöstä viidennekseen. Päästövähennystavoite tulee kasvamaan 30 %:iin
mikäli uusi, globaali päästövähennyssopimus saadaan
aikaiseksi. Uusiutuvan energian lisäksi energiatehokkuuden lisääminen ja investoinnit puhtaisiin energiamuotoihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, nähdään toimenpiteinä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Biopolttoaineilla tuotetun energiantuotannon
lisääminen auttaa Suomea saavuttamaan uusiutuvan energian osuudelle asetetut tavoitteet.
EU julkaisi uusiutuvaan energiaan ja
ilmastonmuutokseen liittyvän pakettinsa 23.1.2008.
Suomen energiaja ilmastostrategia
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 pitkän aikavälin
ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja
energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti
vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050
asti. Strategian tavoitteena on muun muassa energian
loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen
laskuun sekä uusiutuvan energian osuuden nostaminen
nykyisestä 28,5 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Velvoitteen täyttäminen edellyttää mm. puuperäisen
energian käytön voimakasta lisäämistä.
Biopolttoaineiden lisääminen energiantuotannossa tukee Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta sekä uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta.
Valtioneuvoston
6.11.2008 hyväksymä selonteko
energiaja ilmastopolitiikassa lähiaikoina toteutettavista toimenpiteistä.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta
Valtioneuvosto hyväksyi 15.10.2009 ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon, jossa linjataan
Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa.
Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen
ilmastopäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta
vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin
vuoteen 2020 ja edelleen 60 %:iin vuoteen 2050 men-
Biopolttoaineiden lisääminen energiantuotannossa tukee Suomen pitkän aikavälin
ilmasto- ja energiapolitiikassa asetettuja tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta
sekä uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta.
Valtioneuvoston
15.10.2009 hyväksymä ilmasto- ja
energiapoliittinen
tulevaisuusselonteko Suomen pitkän
aikavälin ilmasto- ja
energiapolitiikasta.
Huhtikuu 2011
72/188
nessä.
Valtakunnallinen jätesuunnitelma
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa esitetään toimia,
joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia
vaaroja ja ympäristö- ja terveyshaittoja. Suunnitelma
sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet
vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Jätesuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat:
Naantalin voimalaitoksessa käytettäisiin kierrätyspolttoainetta, ja mahdollisimman suuri osa
syntyvästä tuhkasta ja kipsistä pyrittäisiin nykyiseen tapaan toimittamaan hyötykäyttöön, mikä
on jätesuunnitelman tavoitteiden mukaista. Lisäksi uusi sivutuotteiden läjitysalue rakennetaan
säädösten ja lupaehtojen mukaisesti haitattoman loppusijoituksen varmistamiseksi.
Valtioneuvoston
10.4.2008 hyväksymä valtakunnallinen jätesuunnitelma
Naantalin voimalaitoksella vähennetään syntyvän tuhkan määrää ja haitallisten aineiden pitoisuuksia optimoimalla tuotantoprosessin koko
ketju polttoaineen valmistuksesta ja jakelusta
polttoprosessiin ja sen hallintaan ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Haittaainepitoisuuksiltaan erilaiset pohja- ja lentotuhka
pidetään erillään tuhkan hyödyntämismahdollisuuksien edistämiseksi.
SY 43/2009 Eteläja Länsi-Suomen
jätesuunnitelma
vuoteen 2020. Pirkanmaan ELYkeskus.
- Jätteen syntymistä ehkäistään,
- jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään,
- kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa lisätään,
- turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus.
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020
on 12 maakunnan alueen kattava alueellinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila sekä tavoitteet ja toimenpiteet
Etelä- ja Länsi- Suomen jätehuollon kehittämiseksi.
Jätesuunnitelma on valmistunut vuoden 2009 lopussa.
Suunnitelman Tuhkat ja kuonat –painopisteen tärkeimpänä tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoisia keinoja
tuhkien ja kuonien hyödyntämisen lisäämiseksi. Tarkoituksena on myös löytää keinoja tuhkien ja kuonien
määrän ja haitta-ainepitoisuuden vähentämiseksi sekä
loppusijoituksen toteuttamiseksi terveyden ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Lounais-Suomen ympäristöstrategia 2020 ja ympäristöoh-
Ympäristöohjelma toteuttaa lyhyellä aikavälillä LounaisSuomen ympäristöstrategiaa 2020. Strategian tavoitteita ovat mm. pintavesien hyvä tila saavutettu, ilmaston-
Mahdollisimman suuri osa syntyvästä tuhkasta
ja kipsistä pyrittäisiin nykyiseen tapaan toimittamaan hyötykäyttöön, mikä on jätesuunnitelman tavoitteiden mukaista. Lisäksi uusi sivutuotteiden läjitysalue rakennetaan säädösten ja lupaehtojen mukaisesti haitattoman loppusijoituksen varmistamiseksi.
Korvaamalla tai uudistamalla kahta olemassa
olevaa Naantalin voimalaitosyksikköä parhaalla
käyttökelpoisella tekniikalla niin, että biopoltto-
Lounais-Suomen
ELY-keskus
Huhtikuu 2011
73/188
jelma 2010–2013
muutosta hillitseviä ja sopeutumista edistäviä toimenpiteitä toteutettu, pohjavesien ja maaperän hyvä tila turvattu, ympäristövaikutukset ja -riskit tunnistettu ja hallittu, luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet turvattu, laadukas, hyvinvointia edistävä elinympäristö saavutettu ja luonnon monimuotoisuus turvattu. Energiantuotannon osalta pyritään uusiutuvien
energialähteiden mahdollisimman laajaan käyttöön ja
energiatehokkuuden parantamiseen.
aineiden käyttö energiantuotannossa lisääntyy
huomattavasti, tuetaan strategian tavoitteita.
Varsinais-Suomen ilmastostrategia 2020 ja energiastrategia
2020
Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategioiden yhteinen päävisio vuoteen 2020 mennessä on kansainvälisten ja kansallisten energiatavoitteiden saavuttaminen matkalla kohti hiilineutraaliutta.
Biopolttoaineiden käytön lisääminen huomattavasti tukee ilmasto- ja energiastrategioissa esitettyjä tavoitteita.
Varsinais-Suomen
liitto
Biopolttoaineiden käytön lisääminen huomattavasti tukee ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa
esitettyjä tavoitteita.
Turun kaupunki
Tavoitteena on maakunnallinen hiilineutraalius vuoteen
2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuus maakunnan omasta energiantuotannosta on 40 prosenttia;
kaukolämmön ja -kylmän tuotannossa uusiutuvien
energianlähteiden osuus on vähintään puolet. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon
osuus on kolmannes koko maakunnan sähköntuotannosta.
Energiantuotannon osalta strategian tavoitteena on,
että kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vähintään kansallisten tavoitteiden mukaisesti ja toimenpiteenä on mm. fossiilisten polttoaineiden vähentäminen.
Turun seudun ympäristö- ja
ilmasto-ohjelma 2009–2013
Ohjelmassa esitetään ohjelman lähtökohdat, ohjaavat
periaatteet, päätavoitteet, mittarit, resurssivaikutukset ja
seuranta. Ohjelman teemakohtaisia ohjaavia periaatteita ja tavoitteita ovat mm.:
- Turku alentaa alueensa kasvihuonekaasupäästöjä.
Tavoitteena vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990
tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 %
vähenemä kokonaispäästöissä
- Turku lisää uusiutuvan energian käyttöä
kaukolämmön tuotannossa ja kaupungin sähkön
Ilmasto- ja ympäristöohjelma 2009 –
2013
Huhtikuu 2011
74/188
hankinnassa. Tavoitteena on, että vähintään 50 %
kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla v. 2020
mennessä ja 100 % kaupungin ostamasta sähköstä
tuotetaan uusiutuvilla v. 2013 mennessä.
Huhtikuu 2011
75/188
8
ARVIOINTIMENETELMÄT, YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIOIDUT
VAIKUTUKSET
8.1
Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaus
Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu sekä varsinaiselle hankealueelle kohdistuvat vaikutukset että sen ulkopuolelle ulottuvat vaikutukset. Voimalaitoksen osalta on tarkasteltu sekä suoraan laitosalueella tapahtuvaa toimintaa (kuten rakentamista), voimalalaitostontilla tapahtuvasta toiminnasta muualle ulottuvia vaikutuksia (esimerkiksi savukaasupäästöjen vaikutuksia), sekä laitostontin ulkopuolella tapahtuvan toiminnan (esimerkiksi
liikenteen) vaikutuksia. Myös läjityksen vaikutuksia on arvioitu sekä varsinaisella läjitysalueella että sen ulkopuolella.
Tarkastelualueella tarkoitetaan kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Tarkastelualueen laajuus riippuu
tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi savukaasupäästöjen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu noin viiden kilometrin säteellä voimalaitoksen sijoituspaikasta.
Vaikutusalueella taas tarkoitetaan aluetta, jolla selvityksen tuloksena ympäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Myös vaikutusalueen laajuus riippuu vaikutuksesta. Selvimmin hankkeen vaikutukset ilmenevät hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä.
Ympäristövaikutusten arviointi käsittää hankkeen vaikutusten arvioinnin sekä rakentamis- että käyttövaiheessa. Rakentamisvaiheen vaikutuksia ovat esimerkiksi rakennustyömaan aiheuttamat muutokset alueen liikenteessä ja rakentamisesta aiheutuvat meluvaikutukset. Käyttövaiheen, eli laitoksen toiminnan, aikaisiin vaikutuksiin kuuluvat
esimerkiksi polttoainekuljetusten liikennevaikutukset sekä voimalaitoksen käytöstä syntyvät savukaasupäästöt.
Tämän hankkeen osalta vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti hankkeen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna huomioiden, että voimalaitosalue on
nykyisellään vastaavassa käytössä ja suunnitellun uuden läjitysalueen lähiympäristössä
on jo vastaavaa toimintaa.
Seuraavassa on esitelty vaikutuskohtaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin rajaukset,
tarkasteltavat ympäristövaikutukset ja arvioinnissa käytettävät menetelmät.
8.2
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
8.2.1
Arviointimenetelmät
Voimalaitoksen rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia tarkastellaan omana kokonaisuutenaan, sillä ne poikkeavat kestoltaan ja muiltakin piirteiltään voimalaitoksen
käytönaikaisista vaikutuksista. Rakentamisen aikainen toiminta vaikuttaa lyhyemmällä
aikavälillä voimalaitosalueen lähiympäristössä asuvien ja toimivien elämään. Rakentamisen aiheuttamat vaikutukset ovat usein melko helposti havaittavissa (lisääntynyt voimalaitosliikenne, melu yms.).
Huhtikuu 2011
76/188
Laitoksen rakennustyöt ja rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt ja -määrät on esitetty. Rakentamisen aikaisia liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu laitosalueelle ja läjitysalueille johtavien teiden ympäristössä. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset mm.
maa- ja kallioperään, vesistöihin, kasvillisuuteen ja eläimiin, työllisyyteen ja ihmisten
viihtyvyyteen on arvioitu hankkeesta laadittujen suunnitelmien ja vuorovaikutuksen yhteydessä saadun palautteen perusteella. Myös muista vastaavista hankkeista saatuja kokemuksia on hyödynnetty arviointia laadittaessa.
Voimalaitoksen tarvitsemien uusien liityntöjen yms. arviointi ei ole ollut tarpeen, sillä
nykyistä infrastruktuuria pystytään hyvin pitkälti hyödyntämään.
8.2.2
Vaikutukset
Voimalaitoksen ja läjitysalueen rakentaminen
Voimalaitoksen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Vaihtoehdossa 1 rakennustyöt
käsittävät itse voimalaitosrakennuksen rakentamisen. Voimalaitoksen pääosat ovat kattilahuone, polttoainevarasto, höyryturbiinisali sekä vesilaitos- ja sähkötilat. Näiden lisäksi
rakennetaan polttoainesiilot ja polttoainekuljettimet. Pisimmälle näkyvä voimalaitosrakennelma on savupiippu. Monipolttoainevoimalaitoksen pääkomponentit ovat polttoainekäsittelylaitteet, leijukerroskattila, savukaasupuhdistuslaitteet, höyryturbiini ja generaattori. Vaihtoehdossa 2 rakennetaan kaksi kaasutinlaitteistoa. Laitoksen uudet päälaitteet ovat polttoaineen käsittelylaitteet, kaasuttimet ja tuotekaasunpuhdistuslaitteet
(vain toisessa kaasuttimessa).
Voimalaitoksen rakennustöiden ensimmäinen vaihe käsittää maanrakennustöitä, kuten
pintamaan poistoa, paaluttamista ja soran levittämistä, sekä laitoksen perustusten ja
maanpinnan tasoa alempana olevien osien rakentamisen. Nämä työt ja laitoksen rakennusrungon toteuttaminen kestävät vuoden. Toisen rakennusvuoden aikana tehdään pääasiassa laite- ja järjestelmäasennuksia laitoksen sisällä ja viimeistellään rakennukset, rakenteet ja ulkoalueet. Voimalaitosalueella olemassa olevat rakennukset ja rakenteet jätetään paikoilleen ja niitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uuden laitoksen toiminnassa.
Uuden läjitysalueen rakentaminen edellyttää ensimmäisenä toimenpiteenä alueen louhintaa tasaiseksi. Osalla suunniteltua läjitysaluetta joudutaan mahdollisesti tekemään
myös pohjanvahvistustoimenpiteitä. Tämän jälkeen voidaan rakentaa pohjarakenteet.
Kuivatusvesien avo-ojaan johtamista varten tarvitsee rakentaa tasausallas. Läjitysalueelle joudutaan myös rakentamaan uusi tieyhteys Isosuontieltä.
Voimalaitoksen tai läjitysalueen rakennustöihin liittyvästä kaivamisesta ei aiheudu haitallisten aineiden kulkeutumista ympäristöön, sillä mahdollinen maaperän pilaantuneisuus alueella selvitetään rakennusvaiheessa ja pilaantuneet maat käsitellään asianmukaisesti. Rakennustyöt voivat muuttaa pinta- ja pohjavesien virtausta pienellä alueella hetkellisesti, mutta vaikutus on vähäinen. Mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistus
parantaa pinta- ja pohjavesien laatua. Hankkeella ei ole vaikutuksia kallioperään, geologisesti arvokkaisiin kohteisiin eikä luokitelluille pohjavesialueille.
Rakennustyöt tehdään pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin myös rakennustöiden vaikutukset rajoittuvat päiväaikaan noin klo 7.00–19.00 väliselle ajalle. Rakentamisen aikai-
Huhtikuu 2011
77/188
sia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama
melu, tärinä ja pölyäminen. Näitä vaikutuksia esiintyy lähinnä rakennustöiden ensimmäisen vuoden aikana. Rakentamisvaiheen melutilanne vaihtelee hyvin paljon eri rakennusvaiheiden osalta. Rakentaminen vaatii raskaiden ajoneuvojen kuljetuksia sekä
henkilöajoneuvojen työmaa-ajoja. Rakentamistoiminnot aiheuttavat esimerkiksi usein
iskumaisia ääniä sekä suuret nosturit lisääntyneitä matalia taajuuksia. Rakentamisen aikaisella melulla ja tärinällä ei pitäisi olla merkittävää haitallista vaikutusta, joskin äänekkäistä työvaiheista voi ajoittain olla häiriötä lähimpien asuintalojen alueella.
Työn aiheuttama pölyäminen on paikallista eikä sen pitäisi vaikuttaa merkittävästi lähialueiden asukkaiden elinoloihin tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Asukaskyselyssä kuitenkin ilmeni, että rakentamisen aiheuttamia melu-, tärinä- ja pölyämisvaikutuksia pidettiin merkittävinä. Lähialueiden asukkaat kokivat voimalaitoksen rakentamisen myös
lisäävän liikennettä ja vaikuttavan liikennejärjestelyihin. Muita asukkaiden kokemia
vaikutuksia olivat päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun. Vaikutukset vesistöihin ja
muuhun luonnonympäristöön koettiin merkittävämpinä voimalaitosta lähellä asuvien
keskuudessa. Rakentamisen aiheuttama melu voi myös aiheuttaa tilapäistä haittaa alueen pesimälinnustolle, mikäli eniten melua aiheuttavat työvaiheet ajoittuvat lintujen pesimäkaudelle.
Eniten raskasta liikennettä suuntautuu voimalaitostontille ja uuden läjitysalueen tontille
maanrakennustöiden eli rakentamisvaiheen ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tänä
aikana liikenteen kuljetuksia on arviolta noin 20–50 päivässä. Rakentamisen aikainen
liikenne voimalaitosalueelle ja uudelle läjitysalueelle tapahtuu samoja liikennereittejä
pitkin, kuin mitä nykyinen voimalaitosliikenne käyttää. Rakentamisen aikainen liikenne
lisää siis liikennettä voimalaitokselle mentäessä Viestitiellä ja Kantatie 40:llä, sekä uudelle läjitysalueelle kuljettaessa Isosuontiellä, Maskuntiellä, Vantontiellä ja Kantatie
40:llä. Raskaat kuljetukset voivat aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa liikennereittien läheisyydessä asuville asukkaille.
Molemmissa hankevaihtoehdoissa voimalaitoksen ja läjitysalueen rakentamisen arvioidaan työllistävän noin 50–100 henkilötyövuoden verran.
Voimajohdon ja kaukolämpöputken rakentaminen
Molemmissa hankevaihtoehdoissa käytetään olemassa olevia voimajohtoja ja kaukolämpöjohtoja. Liittyminen olemassa oleviin verkkoihin vaatii rakennustoimenpiteitä ainoastaan laitosalueella, eikä siten aiheuta suurta häiriötä lähialueiden asukkaille. Myös
muuta olemassa olevaa infrastruktuuria tullaan hyödyntämään uudistetun voimalaitoksen toiminnassa.
8.3
Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset
8.3.1
Selvitettäessä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on tutkittu hankkeen suhdetta sekä nykyiseen että suunniteltuun alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja
maankäyttöön. Arvioitaessa hankkeen suhdetta suunniteltuun maankäyttöön on arvioitu
myös sen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.
Huhtikuu 2011
78/188
Arviointia varten on selvitetty vaikutusaluetta koskevat tiedot nykyisestä maankäytöstä
sekä voimassa ja vireillä olevat kaavat. Tilannetta on kuvattu tämän arviointiselostuksen
luvussa 8.3.2.
Hankkeen vaikutuksia on tutkittu eri aluetasoilla: onko hankkeen toteuttamisella vaikutuksia kaupunkiseudun aluerakenteeseen, kaupunkirakenteeseen, hankealueen lähiympäristön maankäyttöön tai yksittäisiin kohteisiin välittömällä vaikutusalueella. Vastaavasti
on selvitetty hankkeen suhde voimassa ja vireillä oleviin kaavoihin ja muihin suunnitelmiin tai tavoitteisiin (mm. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet).
Hankkeen maankäyttövaikutukset voivat olla joko välittömiä tai välillisiä. Hanke saattaa
aiheuttaa ympäristössä sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat nykyiseen maankäyttöön
tai muuttavat tulevan maankäytön suunnitteluun liittyviä lähtökohtia tai reunaehtoja.
Välillisiä vaikutuksia voi periaatteessa syntyä esimerkiksi ympäristön häiriötekijöiden
muutoksista, lisääntyvästä tai vähenevästä liikenteestä, kaupunkikuvallisista vaikutuksista jne.
Vaikutukset on selvitetty asiantuntija-arviona maankäytön asiantuntijoiden toimesta.
YVA-prosessin aikana on oltu yhteydessä kaavoitustoimen edustajiin sen varmistamiseksi, että tiedot ja tulkinnat nykyisestä maankäytöstä ja kaavoitustilanteesta ovat oikeita.
8.3.2
Nykytila
Voimalaitosalue on osa Naantalin – Turun rannikkoseudun teollisten ja satamatoimintojen vyöhykettä. Etäisyyttä Naantalin keskustaan on noin 1,5 kilometriä. Voimalaitosalue
rajautuu lännessä Humaliston alueen teollisiin ja satamatoimintoihin, pohjoisessa Luolalanjärven alueeseen, idässä Tupavuoren osittain teollisuustoiminnan muokkaamiin ja
osittain luonnontilaisiin selännealueisiin ja etelässä kapeaan rantavyöhykkeeseen, jolla
on Fortumin työntekijöiden käytössä olevia rakennuksia, kuten vierasmaja ja rantasauna. Voimalaitosalueen kaakkoisosassa on Fingrid Varavoima Oy:n varavoiman tuotantolaitos, joka on ns. Seveso-direktiivin mukainen laitos. Laitoksen konsultointivyöhykkeen laajuus on 0,5 kilometriä. Myös voimalaitosalueelta kaakkoon sijaitseva
Neste Oil Oyj:n öljynjalostamo on Seveso-direktiivin mukainen laitos. Laitoksen konsultointivyöhykkeen laajuus on 2 kilometriä, joten se kattaa myös Fortumin voimalaitosalueen.
Humaliston – Tupavuoren – Luolalan alueella asutusta on vähän ja se on sijoittunut hajanaisesti. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat aivan voimalaitosalueen tuntumassa.
Rantavyöhykkeellä voimalaitoksen kaakkoispuolella sijaitseva rakennusryhmä ei kuitenkaan ole asuinkäytössä vaan se on voimalaitoksen omistuksessa ja henkilökunnan
virkistys- ja kerhotiloina. Voimalaitosalueen pohjois-/luoteispuolella sijaitsee kaksi
pientä asuinrakennusten ryhmää, toinen voimalaitosalueen pohjoispuolella Luolalanjärven kaakkoisrannalla, Voimatien alueella ja toinen Uolevi Raadenkadun ja Satamatien
välisellä selänteellä. Lyhimmillään etäisyyttä voimalaitosalueelta varsinaiseen tiiviiseen
asutukseen Naantalin keskusta-alueen liepeillä on voimalaitosalueen reunasta mitattuna
noin 950 metriä. Voimalaitosalueen etelä-länsipuolella sijaitsevan Luonnonmaan saaren
ranta-alueille on etäisyyttä vähimmillään noin kilometri. Saaren voimalaitosaluetta kohti
suuntautuneilla ranta-alueilla on luonnonalueiden lisäksi lähinnä loma-asutusta sekä te-
Huhtikuu 2011
79/188
lakka-alue. Lähialueen rakennusten sijainti ja käyttötarkoitus on esitetty seuraavassa
kartassa (Kuva 8-1).
Suunnitellun voimalaitoksen edellyttämät uudet rakennukset ja rakenteet tulevat sijoittumaan nykyiselle voimalaitosalueelle tai sen yhteydessä sijaitseville kenttämäisille alueille tai läjitysalueille. Voimalaitosalueella on kookkaita voimalaitosrakennuksia, säiliöitä, kasoja sekä kaksi piippua, joiden korkeudet ovat 82 metriä ja 134 metriä. Myös
voimalaitosalueen lähiympäristön rakennukset ovat pääosin kookkaita teollisuus- tai satamarakennuksia ja -rakenteita, edellä mainittuja pieniä asuinrakennusten ryhmiä lukuun ottamatta.
Kuva 8-1. Rakennukset voimalaitosalueen lähiympäristössä. Voimalaitosalueen
likimääräinen sijainti on esitetty mustalla nuolisymbolilla. Rakennuksia kuvaavien
symbolien kokoa on suurennettu kartan luettavuuden parantamiseksi.
(Maanmittauslaitos 2010)
Sekä Härkäsuon nykyinen läjitysalue että suunniteltu uusi Isosuon läjitysalue sijaitsevat
aivan Naantalin kaupungin koillisosassa, Maskun ja Raision rajojen tuntumassa.
Isosuontien varressa sijaitsevat Naantalin voimalaitoksen nykyinen läjitysalue, Naantalin kaupungin maankaatopaikka sekä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n Isosuon jäteasema
(entinen yhdyskuntajätteen kaatopaikka), joka sijoittuu Naantalin ja Raision kaupunkien
ja Maskun kunnan alueille. Isosuon alueen ympäristössä on jonkin verran haja-asutusta.
Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Ladvontien varressa, jossa on pientalo noin 400–
500 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta läjitysalueesta. Etäisyyttä Isosuolta
Naantalin keskusta-alueelle on hieman yli viisi kilometriä.
Huhtikuu 2011
80/188
Kuva 8-2. Rakennukset läjitysalueen lähiympäristössä (ei mittakaavassa). Läjitysalueen
likimääräinen sijainti on esitetty mustalla nuolisymbolilla. Rakennuksia kuvaavien
symbolien kokoa on suurennettu kartan luettavuuden parantamiseksi.
(Maanmittauslaitos 2010)
8.3.2.1
Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat
Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäytön
suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan.
Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa
kutsutaan ranta-asemakaavaksi.
Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta
maankäyttöä. (Valtion ympäristöhallinto 2010)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain
(132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Tässä hankkeessa hanke- ja vaikutusalueen kannalta keskeisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksia ovat erityisesti
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä
toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto.
Huhtikuu 2011
81/188
Eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun liittyvissä erityistavoitteissa todetaan, että
Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien
energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energiaja jätehuoltoa.
Maakuntakaava
Voimalaitosalueella ja sen lähiympäristössä on voimassa Turun kaupunkiseudun
maakuntakaava (karttaote, Kuva 8-3). Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan 25.11.2002. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan
23.8.2004. (Varsinais-Suomen liitto 2010a)
Alustavien hankesuunnitelmien mukaan voimalaitosalue sijoittuu maakuntakaavan teollisuustoimintojen alueelle (T, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varastoja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine
suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen). Voimalaitosalueen lounaispuolinen ranta-alue on osoitettu satama-alueeksi (LS, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vesiliikenteen alueet sekä niitä palvelevien toimintojen alueet). Voimalaitosalueen pohjoispuolisen Luolalanjärven ympäristö on osoitettu virkistysalueeksi (V, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet). Voimalaitosalueelta koilliseen on osoitettu yhteystarvemerkintä, johon liittyvässä määräyksessä todetaan,
että maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden
myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Maakuntakaavassa on myös osoitettu voimalaitosalueelle johtava rautatie, suurjännitelinja ja maakaasuverkon reittivaihtoehto. (Varsinais-Suomen liitto 2004)
Huhtikuu 2011
82/188
Kuva 8-3. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta (vahvistettu
Ympäristöministeriössä 23.8.2004) (ei mittakaavassa). Voimalaitosalueen likimääräinen
sijainti on osoitettu mustalla nuolisymbolilla. (Varsinais-Suomen liitto 2004, 2010a)
Läjitysalueilla ja niiden lähiympäristössä on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (karttaote, Kuva 8-4). Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen 25.11.2002. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 23.8.2004. (Varsinais-Suomen liitto 2010a)
Alustavien hankesuunnitelmien mukaan uusi läjitysalue sijoittuu maakuntakaavan teollisuustoimintojen alueelle (T, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus- varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen). Isosuontien
pohjoispuoli on osoitettu erityistoimintojen alueeksi (E, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät alueet puolustusvoimien ja jätehuollon toiminnoille).
Muilta osin läjitysalueen ympäristö on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi
(M, maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös hajaasutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen
ulkoiluun ja retkeilyyn.) Alueen suunnittelumääräyksissä todetaan mm. että olemassa
olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja. (Varsinais-Suomen liitto 2004)
Huhtikuu 2011
83/188
Kuva 8-4. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta (vahvistettu
Ympäristöministeriössä 23.8.2004) (ei mittakaavassa). Läjitysalueiden likimääräinen
sijainti on osoitettu mustalla nuolisymbolilla. (Varsinais-Suomen liitto 2010a)
Yleiskaava
Voimalaitosalueella ja osalla sen ympäristöä on voimassa Naantalin kaupunginvaltuuston 1982 hyväksymä (ja Sisäasiainministeriön 22.7.1983 Luonnonmaan, Lapilan ym.
saarten osalta vahvistama) Naantalin yleiskaava (Kuva 8-5). Niin kutsutun mantereen
osalta, jolla voimalaitosalue sijaitsee, yleiskaava on oikeusvaikutukseton, sillä se ei tältä
osin ole sisäasiainministeriön vahvistama. Voimalaitosalue on osoitettu kaavassa teollisuusja varastoalueeksi (T-merkintä, ei tarkentavia määräyksiä) (Naantalin kaupunki
2010c). Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton, sillä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa ohjausvaikutusta alempiasteiselle kaavoitukselle (asemakaavoitus) tai
muulle viranomaistoiminnalle, vaan ympäristöministeriön 2004 vahvistama Turun kaupunkiseudun maakuntakaava ohjaa alueen asemakaavojen muuttamista.
Huhtikuu 2011
84/188
Kuva 8-5. Ote Naantalin yleiskaavasta (ei mittakaavassa). Voimalaitosalueen
likimääräinen sijainti on osoitettu mustalla nuolisymbolilla. (Naantalin kaupunki 2010c)
Läjitysalueilla ja niiden lähiympäristössä on Naantalin puolella voimassa Naantalin
pohjoisten alueiden osayleiskaava, joka on vahvistettu 23.6.1993 Ympäristöministeriössä. Isosuon suunniteltu uusi läjitysalue sijoittuu alueelle, joka on osoitettu teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Läjitysalueen itäpuoli on osoitettu suojaviheralueeksi (EV) ja eteläpuoli maa- ja metsätalousalueeksi (M). Läjitysalueen lounaispuolinen maakaatopaikan alue on osoitettu virkistysalueeksi (V). Isosuontien pohjoispuoli on osoitettu kaatopaikka-alueeksi (EK), jonka suoja-alueeseen (sa) uusi läjitysalue sisältyy. Nykyinen Härkäsuon läjitysalue rajautuu kaatopaikka-alueeseen (EK)
ja suojaviheralueeseen (EV) (Naantalin kaupunki 2010c)
Huhtikuu 2011
85/188
Kuva 8-6. Ote Naantalin pohjoisten osien vahvistetusta osayleiskaavasta (ei
mittakaavassa). Uuden suunnitellun Isosuon läjitysalueen likimääräinen sijainti on
osoitettu mustalla nuolisymbolilla, käytössä olevan Härkäsuon sinisellä nuolisymbolilla.
(Naantalin kaupunki 2010b)
Asemakaava
Voimalaitosalueella on voimassa asemakaava (AK-245), joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 7.3.1997 (Kuva 8-7). Kaavassa voimalaitosalue on osoitettu yhdistetyksi
teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Alueella saadaan pitää ja rakentaa höyryvoimalaitos- ja kaasuturbiiniyksiköitä ja niiden polttoaine- ja huoltovarastoja, sekä sähkön- ja lämmöntuotannon, -jakelun, -siirron ja -huollon kannalta tarpeellisia laitteita, rakenteita ja rakennuksia, korjaamo-, laboratorio-, sosiaali- ja konttoritiloja,
sekä majoitustiloja rakennus- ja korjaustöiden aikaiselle henkilöstölle. Kortteliin on varattava tila 200 autopaikan rakentamista varten. Tontin alasta saa käyttää 18 % rakentamiseen. Tontille rakennettavaksi sallittujen rakennusten ylimmän kohdan enimmäiskorkeus on 120 metriä ja yhteenlaskettu enimmäistilavuus 1 200 000 kuutiometriä.
(Naantalin kaupunki 2010c)
Huhtikuu 2011
86/188
Kuva 8-7. Ote voimalaitosalueen voimassa olevasta asemakaavasta (ei mittakaavassa).
(Naantalin kaupunki 2010c)
Hankealue rajautuu asemakaavoitettuihin alueisiin (Kuva 8-8).
Huhtikuu 2011
87/188
Kuva 8-8. Voimalaitosalueella tai sen lähiympäristössä voimassa tai vireillä olevien
asemakaavojen (AK) rajaukset. Kuvassa on lisäksi sinisellä esitetty Humaliston
osayleiskaava-alueen rajaus. (Naantalin kaupunki 2010c)
Läjitysalueilla on voimassa Isosuon jäteaseman asemakaava ja asemakaavojen muutokset (AK-296). Asemakaava on laadittu yhteistyössä Naantalin, Raision ja Maskun
kesken. Naantalin kaupungin alueen osalta kaava on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa 10.12.2007. Uusi läjitysalue sijoittuu teollisuusja varastorakennusten
korttelialueelle (T-5). T-5 -aluetta koskevissa kaavamääräyksissä todetaan mm., että
alueelle saadaan sijoittaa ja varastoida teollisuustoiminnasta tai maankamaran ottamisesta johtuvia aineksia. Uuden läjitysalueen sijoituspaikan itäpuoli on suojaviheraluetta
(EV), samoin osa selännealueista Isosuontien pohjoispuolella. Isosuontien pohjoispuoli
on pääosin osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-1) tai teollisuusja varastorakennusten
korttelialueeksi (T-5). (Naantalin kaupunki 2010c)
Huhtikuu 2011
88/188
Kuva 8-9. Isosuon jäteasema-alueen asemakaava ja asemakaavojen muutos, kaavakartta,
Naantalin kaupungin alueelle sijoittuva osuus (hyväksytty Naantalin
kaupunginvaltuustossa 10.12.2007) (ei mittakaavassa) ja ote asemakaavamerkinnöistä ja
määräyksistä. Uuden läjitysalueen likimääräinen sijainti on osoitettu mustalla
nuolisymbolilla, käytössä olevan sinisellä nuolisymbolilla. (Maskun kunta, Naantalin
kaupunki, Raision kaupunki 2007)
Naantalissa on vireillä teollisuustonttien kaavoittaminen Isosuontien ympäristöön Maskuntien ja jäteaseman väliselle alueelle. Tavoitteena on saada asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuonna 2011. (Naantalin kaupunki 2010 a)
Oheisessa taulukossa on kuvattu lyhyesti voimalaitosalueella tai sen lähiympäristössä
voimassa tai vireillä olevien asemakaavojen, sekä Humaliston osayleiskaavan pääsisältöä (Taulukko 8-1). (Naantalin kaupunki 2010c)
Huhtikuu 2011
89/188
Taulukko 8-1. Voimalaitosalueella tai sen lähiympäristössä voimassa tai vireillä olevien
asemakaavojen sekä Humaliston osayleiskaavan pääsisältö lyhyesti. (Naantalin kaupunki
2010 c)
AK-27
AK-122
AK-142
AK-245
AK-253
Y-8
Humalisto I
AK (vireillä)
asemakaava, hyväksytty sisäasiainministeriössä 9.9.1954
LS, liikennealue, jota saa käyttää ainoastaan satamaliikenteeseen ja
siihen liittyviin tarkoituksiin
Naantali satama, asemakaava ja asemakaavan muutos, vahvistettu
27.10.1983
LS, satama-alue
Naantali Tupavuori, asemakaava ja asemakaavan muutos,
vahvistettu ympäristöministeriössä 14.11.1985
T-3, T-4, teollisuusja varastorakennusten korttelialue
asemakaava, vahvistettu ympäristöministeriössä 7.3.1997
TTV, teollisuusja varastorakennusten korttelialue
asemakaava, vahvistettu ympäristöministeriössä 3.8.1999
T, teollisuusja varastorakennusten korttelialue
Humaliston oikeusvaikutteinen osayleiskaava, hyväksytty
kaupunginvaltuustossa 16.12.2002
aluevarauksia asumiselle, liike-, toimisto- ja varastorakennuksille,
teollisuusalueelle, virkistykselle sekä satama-alueille
Humaliston I-alueen asemakaavamuutos, vireillä
Tavoitteena on muuttaa keskustan välittömässä läheisyydessä
sijaitseva vajaakäyttöinen teollisuusja varastotoimintojen alue
korkeatasoiseksi ja merelliseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi
voimassa olevan Humaliston osayleiskaavan mukaisesti.
8.3.3
Vaikutukset
8.3.3.1
Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Hankkeen voidaan katsoa edistävän valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, vaikka
hankkeen toteuttamisesta aiheutuu myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen
suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on lyhyesti kuvattu seuraavassa:
Hanke edistää tavoitetta, jonka mukaan ”alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen
ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energiaja jätehuoltoa”. Tämän tavoitteen toteutuminen riippuu kuitenkin laitoksen käyttämästä polttoainejakaumasta.
Hanketta koskee haitallisiin terveysvaikutuksiin liittyvä erityistavoite. Tämän
ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyjen selvitysten (melu, päästöt)
mukaan hankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön elinympäristön laatuun, sillä kaikki ohje- ja raja-arvot alittuvat selvästi.
Hanke ei heikennä lähellä sijaitsevien valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen/maisema-alueiden arvoja.
Hankkeen toiminnot hyödyntävät hyvin olemassa olevia yhdyskuntarakenteita,
sillä voimalaitos sijoittuu Naantalin sataman ympäristön teollisuusalueelle ja läjitys jo olemassa olevien läjitys- ja jätteenkäsittelylaitosten tuntumaan.
Huhtikuu 2011
90/188
Hanke ei ole ristiriidassa rannikkoalueen erityispiirteitä säilyttävän tavoitteen
kanssa, sillä toiminnot sijoittuvat nykyisten teollisten toimintojen yhteyteen eikä
hankkeesta arvioiden mukaan aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka vaarantaisivat
rannikkoalueen luonto- ja kulttuuriarvoja.
8.3.3.2
Vaikutukset maankäyttöön
Voimalaitosalue
Hankkeen toteuttaminen on sopusoinnussa Naantalin rannikkoseudun teollisuusja satamatoimintojen vyöhykkeen maankäytön kanssa. Aluerakenteellisesti hanke sijoittuu
vastaavien toimintojen vyöhykkeelle. Paikallisesti hankkeen toteuttaminen muuttaa teollisten- ja voimalaitostoimintojen alueen sisäistä jäsennystä. Hankkeella ei ole sellaisia
vaikutuksia ympäristöönsä, että se vaikuttaisi mm. lähialueen suunniteltuun maankäyttöön. YVA:n yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot
alittuvat selvästi. Laitos ei aiheuta ympäristömelulle annettujen ohjearvojen ylityksiä lähimmän asutuksen kohdalla.
Varsinais-Suomen maakuntakaavassa (Turun kaupunkiseudun maakuntakaava) Naantalin - Turun rantavyöhyke on osoitettu teollisuustoimintojen alueeksi (T, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus- varasto- ja vastaavaan
käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen). Maakuntakaava on yleispiirteinen eikä siinä ole esimerkiksi erikseen osoitettu tälle vyöhykkeelle sijoittuvia olemassa olevia voimalaitoksia. Voimalaitosalueen kehittäminen hankevaihtoehtojen mukaisesti vastaa alueen nykyistä maankäyttöä.
Voimalaitosalue on Naantalin yleiskaavassa osoitettu teollisuusja varastoalueeksi (T).
Kaava on yleispiirteinen eikä siinä ole esimerkiksi erikseen osoitettu olemassa olevaa
voimalaitosta. Voimalaitosalueen kehittäminen hankevaihtoehtojen mukaisesti vastaa
alueen nykyistä maankäyttöä. Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton, ohjaa Varsinais-Suomen maakuntakaava (Turun kaupunkiseudun maakuntakaava) alueen asemakaavojen muuttamista.
Voimalaitosalueen kehittäminen hankevaihtoehtojen mukaisesti vastaa hankealueella/voimalaitosalueella voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusta (TTV, teollisuusja varastorakennusten korttelialue). Voimassa olevan asemakaavan perusteella tontin
alasta saa käyttää rakentamiseen 18 % ja tontille rakennettavaksi sallittujen rakennusten
yhteenlaskettu enimmäistilavuus kuutiometreinä on 1 200 000 m3 . Sen arvioiminen,
edellyttävätkö hankevaihtoehdot 1 ja 2 asemakaavan muuttamista on mahdollista tehdä
vasta suunnitteluratkaisujen tarkentumisen jälkeen kun tiedetään, minkälaisia vaikutuksia kohdistuu nykyiseen rakennuskantaan ja kuinka mittavaa on hankevaihtoehtojen
edellyttämä uusi rakentaminen. VE0 ja VE0+ eivät edellytä merkittävää uutta rakentamista alueelle.
Hankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia ympäristöönsä, että se vaikuttaisi mm. lähialueen
suunniteltuun maankäyttöön. YVA:n yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat selvästi. Melun yöaikainen ohjearvo voi tehdyn mallinnuksen mukaan ylittyä Humaliston osayleiskaavan mukaisen suunnitellun asuinker-
Huhtikuu 2011
91/188
rostalo- ja pientaloalueen kohdalla, mikä tulee ottaa huomioon asuinalueen toteutuksessa.
Koska voimalaitokselle ei ole tehty yksityiskohtaista teknistä suunnittelua, ei käytettäviä
kemikaaleja tai niiden käyttömääriä tiedetä vielä tarkasti. Sen vuoksi tällä hetkellä ei
vielä tiedetä, tuleeko suunniteltu voimalaitos kuulumaan ns. Seveso II -direktiivin soveltamisalaan. Direktiivi koskee laitoksia, jotka voivat aiheuttaa suuronnettomuusvaaran
käsittelemällä vaarallisia aineita. Soveltamisala määritellään vaarallisten kemikaalien
ominaisuuksien ja käyttömäärien mukaan. Mikäli voimalaitos hankkeen suunnittelun
tarkentuessa todetaan Seveso II -direktiivin mukaiseksi vaarallisia kemikaaleja käsitteleväksi laitokseksi, määrittelee Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES sille niin kutsutun konsultointivyöhykkeen, jolla tapahtuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen on
kiinnitettävä erityistä huomiota. Mahdollisen konsultointivyöhykkeen laajuus riippuu
laitoksen aiheuttamasta riskistä ja sen edellyttämistä riittävistä suojaetäisyyksistä. Naantalin rantavyöhykkeellä, hankealueen välittömässä lähiympäristössä sijaitsee kaksi Seveso II -direktiivin mukaista laitosta; Nesteen jalostamo (konsultointivyöhykkeen laajuus 2 km laitoksesta) sekä Fingrid Varavoima Oy:n varavoiman tuotantolaitos (konsultointivyöhykkeen laajuus 0,5 km laitoksesta). Näin ollen voimalaitosalueen lisäksi esimerkiksi Humaliston alueen ja Luonnonmaan saaren itärannan asutus sisältyvät jo nyt
olemassa oleviin konsultointivyöhykkeisiin. Suurimmillekin voimalaitoksille on Suomessa määritelty laajuudeltaan 0,5 km:n konsultointivyöhyke, eikä siis ole todennäköistä, että Naantalin voimalaitoksen konsultointivyöhyke ulottuisi alueille, jotka eivät tällä
hetkellä ole Seveso II –direktiivin mukaisen laitoksen konsultointivyöhykkeellä. Naantalin nykyinen voimalaitos ei ole Seveso II –direktiivin mukainen laitos.
Konsultointivyöhykkeen alueella tapahtuvista maankäyttömuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto TUKESilta ja pelastusviranomaiselta. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu yleistavoite, jonka mukaan alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja
riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Erityistavoitteissa puolestaan on täsmällisempi tavoite, jonka mukaan alueidenkäytön suunnittelussa
on haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätettävä riittävän suuri etäisyys. Kaavoitus- ja
rakennusvalvontaviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei riskille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Tällaisia riskialttiita
toimintoja ovat esimerkiksi asuinalueet, vilkkaat liikenneväylät, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja -alueet, sairaalat, koulut, hoitolaitokset ja majoitusliikkeet.
Läjitysalue
Hankkeen toteuttaminen on sopusoinnussa Isosuon alueen nykyisen maankäytön kanssa. Aluerakenteellisesti uusi läjitysalue sijoittuu vastaavien toimintojen vyöhykkeelle.
Paikallisesti hankkeen toteuttaminen muuttaa nykyisen luonnonalueen läjitysalueeksi,
joka rajautuu olemassa olevaan maankaatopaikkaan sekä suojaviheralueeksi alueen
yleis- ja asemakaavoissa osoitettuun metsäiseen luonnonalueeseen. Hankkeella ei
YVA:n yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan ole sellaisia vaikutuksia lähiympäristöönsä, jotka aiheuttaisivat merkittäviä vaikutuksia lähialueen haja-asutukseen tai muihin toimintoihin.
Huhtikuu 2011
92/188
Isosuon alueelle, jolle hankkeen edellyttämät läjitysalueet sijoittuvat, on VarsinaisSuomen maakuntakaavassa (Turun kaupunkiseudun maakuntakaava) osoitettu teollisuusja erityisalueita, jotka muodostavat yhtenäisen vyöhykkeen. Vyöhykkeen maankäyttö vastaa hankkeessa sinne suunniteltuja toimintoja.
Sekä nykyinen että uusi läjitysalue sijoittuvat Naantalin pohjoisten alueiden osayleiskaavan teollisuusja varastorakennusten korttelialueelle (T). Myös alueen asemakaavassa läjitysalueet sijoittuvat teollisuusja varastorakennusten korttelialueelle (T-5).
Osaa alueista käytetään tällä hetkellä mm. läjitykseen tai maankaatopaikkana. Läjityksen voidaan katsoa olevan asemakaavan mukaista toimintaa, sillä kaavamääräyksissä
todetaan, että alueelle saadaan sijoittaa ja varastoida teollisuustoiminnasta tai maankamaran ottamisesta johtuvia aineksia.
8.4
8.4.1
Maisema on elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmistoiminnan vaikutuksesta syntynyt
kokonaisuus, jonka osatekijöitä ovat mm. kallio- ja maaperä, kasvillisuus, ilmasto-olot,
vesisuhteet ja ihmisen toiminnan merkit. Maisemaan liittyy myös ei-aineellisia tekijöitä:
alueen historia, ihmisten kokemukset, toiveet, arvostukset ja asenteet vaikuttavat maiseman kokemiseen. Arviot samasta maisemasta tai uuden hankkeen aiheuttamien maisemavaikutusten merkittävyydestä voivat edellä mainitusta syystä olla toisistaan poikkeavia.
Maisemavaikutus koostuu muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa.
Visuaaliset vaikutukset ovat yksi maisemavaikutusten osajoukko. Haitallisen maisemavaikutuksen merkittävyyttä voivat vähentää alueella jo valmiiksi esiintyvät häiriötekijät,
kuten savu, melu tai haju. (Ympäristöministeriö 2006)
Maisemavaikutusten tarkastelualueen laajuudeksi on arviointiohjelmavaiheessa määritelty noin kaksi kilometriä. Koska voimalaitos- tai läjitysalueen luonne ei hankkeen
myötä muutu, on kulttuuriympäristökohteiden osalta tarkastelualueeksi määritelty maisemavaikutusten tarkastelualuetta suppeampi alue, noin yksi kilometri hankealueesta.
Yleispiirteisessä arvioinnissa on kuitenkin tarkistettu myös tätä kauempana sijaitsevia
kohteita jotta on voitu varmistua, ettei näihin aiheudu merkittäviä vaikutuksia.
Vaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin, hankkeen alustavaan suunnitelma-aineistoon, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä maastokäyntiin. Maisemavaikutuksia on havainnollistettu mm. valokuvasovitteiden avulla. Vaikutusten arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta ympäristön miljöötyyppeihin sekä vaikutuksia näkymiin ympäröiviltä alueilta. Myös suhde arvokohteisiin on selvitetty. Vaikutuksia on
arvioitu suhteessa alueen nykytilaan.
Arvioinnissa on annettu yleiskuva vaikutusten kohdentumisesta, luonteesta ja merkittävyydestä. Yksittäisten kohteiden sijaan arvioinnissa on painotettu eri sektoreita ja etäisyysvyöhykkeitä. Arvokohteiden osalta on tukeuduttu olemassa oleviin selvityksiin.
Omia tulkintoja maiseman arvoista kuten maiseman ”kauneudesta” ei ole tehty, jotta arviointi on voitu tehdä mahdollisimman objektiivisesti.
Huhtikuu 2011
93/188
8.4.2
Nykytila
8.4.2.1
Maiseman yleiskuvaus
Voimalaitosalue
Voimalaitosalue sijoittuu Lounais-Suomen mannerrannikon ranta-alueella sijaitsevalle
Humaliston – Tupavuoren satama- ja teollisten toimintojen vyöhykkeelle noin 1,5 kilometriä Naantalin kaupungin keskusta-alueelta kaakkoon. Laajemmin tarkasteltuna koko
rantavyöhyke Naantalista Turkuun on erilaisten teollisten rakenteiden jäsentämää ja
kookkaita teollisia rakenteita erottuu seudun maisemakuvassa.
Humaliston – Tupavuoren alue, jolla voimalaitosalue sijaitsee, on osin metsäistä, paikoin jyrkkäpiirteistä ja teollisten toimintojen voimakkaasti muokkaamaa kallioselännevyöhykettä ja osin kookkaiden teollisten rakennusten ja rakenteiden hallitsemaa rakennettua ympäristöä. Teollisten rakennettujen ympäristöjen lisäksi alueella on kaksi pienialaista alueen laitosten työntekijöiden asuinaluetta. Selännealueilla korkeimmat huiput
nousevat noin 35–40 metriä merenpinnan yläpuolelle. Varsinaisten rakennusten ja rakenteiden lisäksi alueella on runsaasti kallioleikkauksia, altaita, kenttiä ja jyrkänteitä,
jotka erottuvat maisemassa selvästi. Alueelle johtaa raskaalle liikenteelle mitoitettuja
liikenneväyliä, rautatie sekä laivaväylä. Voimalaitosalueen pohjoispuolella, selännealueiden välisessä painanteessa on Luolalanjärvi, jonka rannoilla on joitakin pienialaisia
niitty- ja peltoalueita.
Mannerrannikon edustalla, luode-kaakko -suuntaisen salmen lounaispuolella sijaitsee sisäsaariston vyöhykkeeseen kuuluva Luonnonmaan saari, joka rajaa avointa merellistä
maisematilaa alueella. Saaren voimalaitosaluetta kohti suuntautuneella rantavyöhykkeellä on voimalaitosalueen kohdalla luonnonalueiden lisäksi peltoja/niittyjä, lomaasutusta sekä satama-/teollisuusalue.
Kuten koko Humaliston alueen rantavyöhyke, myös voimalaitosalue on voimakkaasti
muokattua teollisten rakennusten ja rakenteiden aluetta. Alueella on muun muassa
kookkaita voimalaitosrakennuksia, säiliöitä, läjitysalueita, kenttäalueita sekä kaksi piippua (korkeudet 82 metriä ja 134 metriä merenpinnasta), jotka ovat voimalaitosalueen
kauimmaksi erottuvat maamerkit. Voimalaitosalue rajautuu Suomen Viljava Oy:n alueeseen, jonka korkeat viljasiilot ovat lähiympäristön merkittävin ja kauas erottuva
maamerkki.
Voimalaitosalueen välittömässä lähiympäristössä on kookkaiden ja kauas näkyvien teollisten ja satamarakenteiden lisäksi joitakin pienialaisia pienimittakaavaisempia kohteita,
kuten muutamien pientalojen muodostamia rakennusryhmiä, joista osa on alueen henkilökunnan virkistyskäytössä, sekä mm. henkilökunnan pienvenesatama, mutta näiden
merkitys maiseman osatekijöinä on kookkaiden rakenteiden hallitsemalla alueella vähäinen.
Avoimia näkymiä kohti voimalaitosaluetta aukeaa mereltä, Luonnonmaan saaren voimalaitosaluetta kohti suuntautuneilta ranta-alueilta, voimakkaasti muokatun Humaliston
– Tupavuoren teollisen rantavyöhykkeen avoimilta alueilta, Humaliston ja Tupavuoren
selänteiden lakialueilta sekä Luolalanjärven avoimen maisematilan suunnasta. Lisäksi
näkymiä kohti korkeita rakenteita saattaa aueta aluetta kohti suuntautuneilta katuosuuk-
Huhtikuu 2011
94/188
silta sekä kenttä-, piha- tai muilta avoimilta alueilta. Myös korkeista asuinrakennuksista
aukeaa paikoin näkymiä kohti voimalaitosaluetta, mutta näkymistä asuinrakennuksiin ei
ole tässä työssä selvitetty. Naantalista Turkuun jatkuvan teollisen rantavyöhykkeen korkeita rakenteita, kuten satamanostureita, viljasiiloja, piippuja jne. erottuu kasvillisuuden
ja muiden näkymiä katkaisevien elementtien takaa laajalla alueella seudun maisemakuvassa, vaikkei suoria avoimia näkymiä kohti rantavyöhykettä avautuisikaan.
Kuva 8-10. Näkymiä voimalaitosalueelta (kuvat Thomas Bonn, elokuu 2010).
Kuva 8-11. Näkymä voimalaitosalueen välittömästä lähiympäristöstä kohti voimalaitosaluetta. (kuvat Mariikka Manninen, tammikuu 2011)
Huhtikuu 2011
95/188
Kuva 8-12. Näkymiä ranta-alueelta voimalaitosalueen edustalta. (kuvat Thomas Bonn,
elokuu 2010).
Kuva 8-13. Näkymä Ruissalon länsiosasta kohti voimalaitosaluetta. (kuva Mariikka
Manninen, marraskuu 2011)
Läjitysalue
Härkäsuon läjitysalue sekä suunniteltu uusi läjitysalue sijoittuvat sisämaahan tiiviin taajamarakentamisen ulkopuolelle Isosuon alueen jätteenkäsittely-, läjitys- ja teollisten
toimintojen vyöhykkeelle noin viisi kilometriä Naantalin kaupungin keskusta-alueelta
koilliseen. Isosuon alueella on alueen toimintojen seurauksena syntyneitä kenttä-, läjitys- tai muita vastaavia rakennettuja maastonmuotoja, sekä näitä rajaavia metsäisiä selännealueita, joita kapeat laaksot jäsentävät. Alueen korkeimmat huiput ovat noin korkeustasolla 40–55 metriä merenpinnan yläpuolella. Rakennuksia on alueella vähän ja ne
liittyvät alueen toimintoihin (läjitys, jätteiden käsittely). Sekä Härkäsuolle että suunnitellulle uudelle läjitysalueelle johtaa raskaalle liikenteelle mitoitettu Isosuontie.
Huhtikuu 2011
96/188
Isosuon jätteenkäsittely- ja teollisten toimintojen vyöhykkeellä maisemaa hallitsevat erilaisten toimintojen myötä voimakkaasti muokatut alueet ja niitä rajaavat metsäalueet.
Puusto ja maastonmuodot katkaisevat näkymiä ympäristöstä kohti aluetta. Tulevassa tilanteessa, kun täytöt ovat saavuttaneet suunnitellun maksimikorkeutensa ja niiden metsitykset ovat saavuttaneet korkeutta, saattavat täyttömäkien laet paikoin erottua metsänreunan takaa myös ympäröiville avoimille alueille (aluetta kohti suuntautuneet peltoalueet tms.).
8.4.2.2
Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet
Voimalaitosalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei käytössä olleen lähtöaineiston perusteella ole erityisiä maisema- ja kulttuuriympäristöarvoja. (Museovirasto 2010a,
Museovirasto 2010b, Varsinais-Suomen liitto 2010b, Ympäristöhallinnon OIVAtietokanta, Naantalin kaupunki 2010c)
Lähimmät arvokohteet ovat Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (VarsinaisSuomen liitto 2010a & 2010b) huomioituja rakennetun ympäristön kokonaisuuksia.
Etäisyyttä lähimpään kohteeseen (Luolalan kartano) on voimalaitosalueen rajalta vähimmillään noin kilometri. Naantalin keskusta-alue ja sen pohjoispuolinen merialue on
maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi (maakunnallisesti arvokas maisema-alue), jolta etäisyyttä voimalaitosalueen rajalle on vähimmillään hieman yli kilometri. Etelässä Ruissalon maisemakokonaisuuden
kattava kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeän alueen rajaus (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue) ulottuu lähimmillään noin 1,6 kilometrin etäisyydelle voimalaitosalueen eteläisestä rajasta.
Naantalin keskusta-alue on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö
(Museovirasto 2010a). Turun kaupunkiseudun maakuntakaava-aineistossa (VarsinaisSuomen liitto 2010a) keskusta-alueen rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ei ole
eritelty kaavakartalla vaan ne on esitetty erillisessä luettelossa kohteiden runsaasta määrästä johtuen. Lähin tiedossa oleva muinaisjäännöskohde on Tupavuoren alueella sijaitseva ajoittamaton kiviröykkiö (Museovirasto 2010b), jolle etäisyyttä voimalaitosalueelta
on noin 1,3 kilometriä.
Voimalaitosalueen ympäristössä sijaitsevien maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteiden rajaukset tai sijainti on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 8-14).
Läjitysalueilla tai niiden lähiympäristössä ei käytössä olleen lähtötietoaineiston perusteella ole erityisiä maisema- ja/tai kulttuuriympäristöarvoja. Lähimpiin tiedossa oleviin
muinaisjäännöskohteisiin on läjitysalueelta etäisyyttä lähes kaksi kilometriä. (Museovirasto 2010a, Museovirasto 2010b, Varsinais-Suomen liitto 2010b, Ympäristöhallinnon
OIVA-tietokanta, Naantalin kaupunki 2010c)
Huhtikuu 2011
97/188
Kuva 8-14. Maiseman ja / tai kulttuuriympäristön valtakunnallisesti tai maakunnallisesti
arvokkaat kohteet voimalaitosalueen ympäristössä (ei mittakaavassa). Voimalaitosalueen
likimääräinen sijainti on esitetty mustalla nuolisymbolilla. (Museovirasto 2010a,
Museovirasto 2010b, Suomen ympäristökeskus 2010, Varsinais-Suomen liitto 2010b)
8.4.3
Vaikutukset
8.4.3.1
Vaikutukset maisemakokonaisuuden luonteeseen ja näkymiin
Voimalaitosalue
Hankkeen edellyttämän uuden rakentamisen luonne ja mittakaava eivät merkittävästi
poikkea Humaliston - Tupavuoren ja laajemmin tarkasteluna Naantalin – Turun teollisen rantavyöhykkeen muusta rakennetusta ympäristöstä. Kookkaat rakenteet rytmittävät
seudun rantavyöhykkeen maisemaa jo nykyisellään. Voimalaitosalueen nykyiset korkeimmat rakenteet ovat piiput, joiden korkeudet ovat 134 ja 82 metriä. Alustavien suunnitelmien mukaan hankkeen edellyttämä uusi piippu olisi vaihtoehdossa 1 korkeudeltaan noin 110 metriä ja uudet voimalaitosrakenteet noin 65 metriä. Vaihtoehdossa 2 uudet rakenteet ovat jonkin verran matalampia. Uusi rakentaminen tukeutuu olevaan ympäristöön sekä luonteeltaan että mittakaavaltaan. Näkymät kohti aluetta muuttuvat, sillä
korkeat rakenteet erottuvat maisemassa kauas, mutta muutokset eivät alueen nykyisestä
luonteesta johtuen ole maisemavaikutusten kannalta merkittäviä.
Huhtikuu 2011
98/188
Avoimia näkymäakseleita kohti hankealuetta aukeaa meren suunnasta, aluetta kohti
suuntautuneilta rannoilta sekä Luolalanjärven pohjoisosasta. Korkeat rakenteet erottuvat
rakennusten tai metsänreunan takaa paikoitellen myös ympäröiville asuinalueille, hankealuetta kohti suuntautuneille kaduille, pelloille sekä muille avoimille alueille, joilla
katselupisteen lähellä ei ole näköesteitä.
Sijoittuessaan nykyisten teollisten toimintojen vyöhykkeelle hanke ei vaikuta lähialueen
erityyppisten miljöiden, kuten asuinalueiden tai loma-asuntoalueiden asemaan maisemakokonaisuudessa eikä muuta erityyppisten alueiden suhdetta toisiinsa.
Kuva 8-15. Suurempi kuva: Viistoilmakuvasovite, VE1. Pienempi kuva: Alueen nykytila.
Viistoilmakuvasovitteessa esitettyjen usien rakennusten ja rakenteiden sijainti ja mitoitus
perustuu alustaviin teknisiin suunnitelmiin. Uusien rakennusten ulkonäkö on
viitteellinen, sillä rakennusten varsinaista suunnittelua (mm. arkkitehtisuunnittelu) ei ole
vielä käynnistetty.
Huhtikuu 2011
99/188
Nykytila (tammikuu 2011).
Vaihtoehto 1.
Vaihtoehto 2.
Kuva 8-16. Näkymä Luolalanjärven pohjoispäästä kohti voimalaitosaluetta. Nykytila ja
valokuvasovitteet VE1 ja VE2. Uusien rakenteiden sijainti, mitoitus ja ulkonäkö viitteellinen, sillä rakennusten varsinaista suunnittelua ei ole vielä käynnistetty.
Huhtikuu 2011
100/188
Läjitysalue
Hankkeen toteuttamisen edellyttämät läjitysalueet sijaitsevat Isosuon vastaavantyyppisten toimintojen hallitsemalla, voimakkaasti muokatulla vyöhykkeellä tiiviin taajamarakenteen ulkopuolella. Aluekokonaisuuden luonne ei merkittävästi muutu uusien läjitysten toteutuessa.
Alava, nuorta puustoa kasvava alue nykyisen maankaatopaikan kupeessa muuttuu läjitysalueeksi, mutta aluetta ympäröivä puusto ja maastonmuodot katkaisevat jatkossakin
näkymiä ympäristöstä kohti aluetta. Nykyinen maanpinnan taso alueella on noin + 27
metriä meren pinnan yläpuolella (mmpy). Ympäröivällä alueella selänteiden lakialueet
nousevat noin 40–55 metriin merenpinnasta ja laajennussuunnitelmissa nykyisen maankaatopaikan loppukorkeudeksi on suunniteltu + 50 mmpy. Uusi läjitysalue vastaa lopputilanteessa korkeudeltaan sekä ympäröiviä selännealueita että mahdollisesti laajennettavaa maankaatopaikkaa. On mahdollista, että läjitysalueen metsityksen jälkeen lakialueen puusto jonkin verran muuttaa alueen siluettia kaukomaisemassa lähiseudun laajojen, avointen peltoaukeiden suunnista katsottuna, mutta koska läjitysalueen korkeus
vastaa muita maastonmuotoja lähiympäristössä, ei muutos todennäköisesti ole näkymien
kannalta merkittävä.
Nykyisten ja tulevien toimintojen sijainti sekä alueen maastonmuodot (korkeuskäyrät)
on suuntaa antavasti esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 8-17).
Kuva 8-17. Isosuon alueen nykyisten toimintojen sekä uuden läjitysalueen sijainti,
pelkistys (ei mittakaavassa). Pohjakartan korkeuskäyriä on korostettu alueen maastonmuotojen esiintuomiseksi.
Huhtikuu 2011
101/188
Kuva 8-18. Ote maankaatopaikan laajennuksen - läjitysalueen alustavasta suunnitelmaaineistosta (Finnish Consulting Group, syksy 2010). Vasemmalla nykyisen maankaatopaikan alue, oikealla alhaalla uusi läjitysalue. Molempien täyttöjen lakikorkeudeksi on
suunniteltu noin 50 mmpy.
Kuva 8-19. Näkymä kohti uuden läjitysalueen sijoitusaluetta (kuva: Mariikka Manninen,
tammikuu 2011). Hankkeen toteutuessa alava, nuorta puustoa kasvava alue muuttuu läjitysalueeksi.
8.4.3.2
Vaikutukset arvokohteisiin
Voimalaitosalueella ja uudella läjitysalueella tai niiden välittömässä lähiympäristössä ei
käytössä olleen lähtöaineiston perusteella ole erityisiä maisema- tai kulttuuriympäristöarvoja.
Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia voimalaitoksen lähiseudun maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteisiin johtuen sekä voimalaitosalueen nykyisestä luonteesta et-
Huhtikuu 2011
102/188
tä arvokohteiden luonteesta ja/tai etäisyydestä hankealueelle. Vaikka näkymät kohti aluetta muuttuvatkin paikoitellen, on visuaalisten vaikutusten merkittävyys vähäinen.
8.5
8.5.1
Liikennevaikutuksia on tarkasteltu arvioimalla voimalaitoksen toimintaan (ml. sivutuotteiden läjitys) liittyvien kuljetusten määrä ja käytetyt reitit. Kuljetuksista aiheutuvat
muutokset nykyisiin liikennemääriin sekä käytettävät liikennevälineet on arvioitu suunnitteilla olevan uudistetun voimalaitoksen kuljetustarpeiden perusteella. Liikenteen aiheuttamat meluvaikutukset ja vaikutukset viihtyvyyteen ja liikenneturvallisuuteen on
arvioitu liikenteellisten muutosten perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty kuljetusreittien varrella mahdollisesti sijaitseviin herkkiin kohteisiin, kuten asutus, päiväkodit
ja virkistysalueet. Arvioinnissa on otettu huomioon myös mahdolliset muutokset meriliikenteessä.
Kuljetuksista aiheutuvien päästöjen arviointimenetelmät on esitetty luvussa 8.6.1 ja meluvaikutusten arviointimenetelmät luvussa 8.8.2. Liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu voimalaitos- ja läjitysalueelle johtavien teiden ja muiden liikenneväylien ympäristössä. Liikenneväylien nykytila ja tiedossa olevat suunnitelmat on otettu huomioon arvioinnissa.
8.5.2
Nykytila
Tieyhteys Naantalin satama-alueelta kantatielle 40 (E18) on avattu vuonna 2007. Tieyhteys (Viestitie) kulkee satamasta Luolalan teollisuusalueen läpi Vanton eritasoliittymään. Aiemmin satamayhteys toimi kantatien 40 ja Järveläntien kautta. Vuonna 2010
tehtyjen laskentojen mukaan Viestitellä kulkee noin 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa,
joista noin 600 on raskaita ajoneuvoja (Destia 2010).
Kantatien 40 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Vanton eritasoliittymästä itään
on noin 15 500 ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon/vrk). Raskaiden ajoneuvojen osuus
(KVLras) on 1 150 ajon/vrk. Keskivuorokausiliikenne Vanton eritasoliittymästä länteen
eli Naantalin keskustaan päin on noin 14 000 ajon/vrk. Raskaiden ajoneuvojen osuus
(KVLras) on 1 000 ajon/vrk. (Tiehallinto 2011)
Ajoreitti voimalaitokselta nykyiselle Härkäsuon sekä uudelle Isosuon läjitysalueelle
kulkee Viestitien, Vantontien, Maskuntien ja Isosuontien kautta. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Vantontiellä (tie nro 1893) on noin 4 000–5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on noin 220–250 (Tiehallinto 2011).
Nykytilanteessa Naantalin voimalaitoksen toimintaan liittyviä raskaita kuljetuksia arvioidaan olevan noin 5 400 vuodessa. Kuljetukset tapahtuvat opastettua reittiä pitkin ja
pääsääntöisesti klo 7–22 välisenä aikana. Kuljetukset ovat lähinnä sivutuote-, polttoaine-, kalkki-, kemikaali- ja huoltokuljetuksia. Henkilöautoliikenteen määräksi nykytilanteessa on arvioitu noin 100 autoa vuorokaudessa.
Huhtikuu 2011
103/188
Kivihiili tuodaan Naantaliin laivakuljetuksina. Osa käynnistyspolttoaineena käytettävästä polttoöljystä tuodaan säiliöautoilla. Säiliöautojen purkupaikka sijaitsee öljysäiliön
vieressä. Biopolttoaine tuodaan pääsääntöisesti täysperävaunullisilla yhdistelmäajoneuvoilla. Rikkihappo ja lipeä tuodaan laitokselle säiliöautoilla. Kalkkikiveä tuodaan laitokselle perävaunullisilla säiliöautoilla. Laitoksella syntyvät sivutuotteet (kuten tuhka ja
kipsi) kuljetetaan laitokselta hyödynnettäväksi tai läjitettäväksi pääsääntöisesti täysperävaunullisilla yhdistelmäajoneuvoilla.
Voimalaitosalueen edustalle johtaa laivaväylä Viheriäistenaukon kautta Luonnonmaan
ja Ruissalon välistä. Väylä on Luonnonmaan ja mantereen välisellä osuudella syväykseltään 15,3 metriä. Väylä johtaa länteen Neste Oil Oyj:n jalostamoalueen sekä Naantalin satamiin. Naantalin satamasta väylä jatkuu eteenpäin veneväylänä samalla madaltuen
ja edelleen 2,4 metrin syväyksellä länteen Naantalin keskustan ja Luonnonmaan välistä
Naantalinaukkoon. Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitokselle tuleva kivihiili puretaan voimalaitoksen ja hiilikentän edessä sijaitsevissa laitureissa (kantasataman laiturit
15–17). Sataman kokonaisliikenne (lastattu + purettu) vuonna 2010 oli yhteensä noin
8,12 miljoonaa tonnia. Aluskäyntejä oli Naantalin satamassa vuonna 2010 yhteensä
1 977 kappaletta.
Voimalaitosalueelle johtaa myös junarata satama-alueen kautta. Junarataa ei käytetä
voimalaitoksen polttoaine- tai muihin kuljetuksiin kuin poikkeustapauksissa.
8.5.3
Vaikutukset
8.5.3.1
Voimalaitoksen kuljetukset
Osa biopolttoaineesta, turve ja kierrätyspolttoaine (REF) kuljetetaan voimalaitokselle
pääsääntöisesti täysperävaunullisilla yhdistelmäajoneuvoilla. Kivihiili ja puolet biopolttoaineesta tuodaan Naantaliin laivakuljetuksina. Käynnistyspolttoaineena käytettävä
polttoöljy tuodaan säiliöautoilla. Voimalaitoksella syntyvät tuhkat ja rikinpoistossa syntyvät sivutuotteet kuljetetaan laitosalueelta pääsääntöisesti täysperävaunullisilla yhdistelmäajoneuvoilla. Kemikaalit ja lisäaineet kuljetetaan pääasiassa säiliöautoilla. Junakuljetukset vaatisivat junaradan muutos- ja parannustöitä sekä vastaanottojärjestelmien
rakentamisen, eikä niitä ole suunniteltu käytettävän.
Voimalaitoksen liikenne kulkee kantatieltä 40 Vanton eritasoliittymästä Viestitietä Luolalan teollisuusalueen läpi ja siitä voimalaitokselle. Kuljetukset voimalaitokselta käyttävät samaa reittiä. Tuhkan ja muiden sivutuotteiden kuljetukset menevät eritasoliittymästä eri hyötykäyttökohteisiin tai Vantontien, Maskuntien ja Isosuontien kautta tuhkanläjitysalueelle.
Kuljetusmäärien laskennassa on oletettu kuljetuskaluston kapasiteetin olevan seuraavan
taulukon mukainen (Taulukko 8-2).
Huhtikuu 2011
104/188
Taulukko 8-2. Kuljetusmäärien laskennassa käytetyt kuljetusvälineiden kapasiteetit.
Kuljetusväline
Biopolttoaine-, turve ja REF-polttoainerekat
Öljysäiliöautot
Rekka-auto tuhkalle ja petihiekalle
Rekka-auto suodatinkakulle (rikinpoistotuote)
Rekka-auto kipsille (rikinpoistotuote) ja kalkille
Kapasiteetti keskimäärin
35–40 tonnia (120 m3)
40 tonnia
42 tonnia
15 tonnia
42 tonnia
Seuraavissa taulukoissa on esitetty voimalaitoksen keskimääräiset vuosittaiset
(Taulukko 8-3) ja päivittäiset (Taulukko 8-4) kuljetuskäynnit eri vaihtoehdoissa. Vertailun vuoksi taulukossa Taulukko 8-3 esitetään myös vuoden 2009 kuljetuskäynnit.
Maantiekuljetusten määriä laskettaessa on oletettu, että puolet biopolttoaineesta ja kivihiili kuljetetaan voimalaitokselle laivalla. Yksi kuljetuskäynti sisältää auton ajon laitokselle ja sieltä pois.
Taulukko 8-3. Voimalaitoksen keskimääräiset vuosittaiset kuljetuskäynnit (autoa vuodessa) tarkasteltavissa vaihtoehdoissa ja nykytilanteessa.
Voimalaitoksen vuosittaiset kuljetuskäynnit (autoa vuodessa)
VE0
Nykytila
VE1a
VE1b
VE2 VE0+
v. 2009
Polttoainekuljetukset
13400
2700 400
400
1020
Biopolttoaine
10500
Turve
1000
2
800
Kierrätyspolttoaine (REF)
75
75
60
85
85
Öljy
Sivutuotekuljetukset
1200
1550
1500 1500 1500 1600
Tuhkat ja petihiekka
Kipsi ja suodatinkakkujäte
Kemikaalit, hankinta
Ruokala- ja jätekuljetukset
Yhteensä
190
370
410
530
390
220
1750
750
18365
1750
750
14995
1750
750
9970
1750
750
5015
1750
750
4875
1750
750
5340
Taulukko 8-4. Voimalaitoksen keskimääräiset päivittäiset kuljetuskäynnit (autoa päivässä) tarkasteltavissa vaihtoehdoissa.
Voimalaitoksen päivittäiset kuljetuskäynnit (autoa päivässä)
VE1a
VE1b
VE2 VE0+
Polttoainekuljetukset
40
8
1
Biopolttoaine
32
Turve
3
9
Kierrätyspolttoaine (REF)
Keskimäärin
1-2
kertaa
viikossa
öljy
Sivutuotekuljetukset
2
2
1
1
Pohjatuhka ja petihiekka
2
3
4
4
Lentotuhka
1
1
1
2
Kipsi ja suodatinkakkujäte
Kemikaalit, hankinta
5
5
5
5
Ruokala- ja jätekuljetukset
2
2
2
2
Yhteensä
55
45
30
15
VE0
1
-
1
4
1
5
2
14
Sivutuotekuljetusten (tuhka, petihiekka, kipsi ja muu savukaasujen puhdistusjäte) sekä
kemikaali- ja huoltokuljetusten määrät ovat samaa suuruusluokkaa kaikissa vaihtoCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
105/188
ehdoissa. Erot maantiekuljetusten määrissä johtuvat polttoaineiden kuljetuksista. Mitä
enemmän käytetään biopolttoaineita, turvetta tai kierrätyspolttoaineita sitä suuremmat
ovat maantiekuljetusmäärät.
VE1a:ssa, jossa biopolttoaineiden osuus on suurin, maantiekuljetuksia on eniten (55
kuljetuskäyntiä päivässä). VE1b:ssa maantiekuljetuksia on noin 45 kuljetuskäyntiä päivässä. Vaihtoehdossa käytettävä kivihiili kuljetetaan laitokselle laivalla ja maantiekuljetukset koostuvat turpeen kuljetuksista. VE2:ssa päivittäisiä maantiekuljetuskäyntejä on
noin 30. VE2:n polttoaineista maanteitse kuljetetaan osa biopolttoaineesta ja kierrätyspolttoaine. Vähiten maantiekuljetuksia (noin 14 kuljetuskäyntiä päivässä) on VE0:ssa,
jossa polttoaineena käytetään pääasiassa kivihiiltä. Nollavaihtoehtojen maantiekuljetukset koostuvat voimalaitoksen tuhka-, kemikaali-, kalkki-, kipsi-, puru- ja huoltokuljetuksista.
Polttoaineiden kuljetukset sekä sivutuote- ja kemikaalikuljetukset tapahtuvat pääasiassa
arkipäivisin klo 7-22 välisenä aikana, mutta kuljetuksia voi tulla muulloinkin. Voimalaitoksen toiminnassa on kesällä huoltoseisokki, jonka aikana kuljetuksia on vähemmän.
Liikennemäärät on laskettu siten, että kuljetuksia on vuosittain 330 päivänä.
Maanteitse kuljetettavien polttoaineiden kuljetusmatka voimalaitokselle on arviolta 200
km. Sivutuotteiden läjitysalue sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä voimalaitokselta.
Tavoitteena kuitenkin on, että kaikki sivutuotteet hyötykäytetään. Hyötykäyttökohteet
vaihtelevat, eikä kuljetusmatkoja hyötykäyttökohteisiin ole ollut mahdollista arvioida.
Hyötykäyttöön menevät tuhkat kuljetetaan vaihteleviin kohteisiin, joissa niille on käyttöä. Kipsin kuljetusetäisyyden on nykyisen tilanteen mukaisesti oletettu olevan 185 km.
Maantiekuljetusten määrät kasvavat voimalaitoksen nykyisiin kuljetusmääriin nähden
korkeintaan 3,5 -kertaisiksi VE1a:ssa, 2,8 –kertaisiksi VE1b:ssä ja 1,9 –kertaisiksi
VE2:ssa. VE0+:ssa ja VE0:ssa kuljetusmäärät laskisivat hieman nykyisestä koska vuoden 2015 käyttötilanne eroaa nykyisestä.
Viestitiellä keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät kasvavat VE1a:ssa, VE1b:ssä ja
VE2:ssa selvästi verrattuna Viestitien nykyisiin liikennemääriin. Suurin kasvu tapahtuu
Viestitien loppupäässä, lähellä voimalaitosta. Raskaan liikenteen lisäys Viestitiellä voi
heikentää liikenneturvallisuutta. Viestitien loppupään varrella sijaitsee leikkipuisto ja
asutusta, joten liikennejärjestelyihin on tällä kohtaa kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kantatiellä 40 voimalaitoksen vaikutus näkyy etupäässä raskaan liikenteen lisääntymisenä. Kantatiellä 40 voimalaitos aiheuttaa korkeintaan noin 10 prosentin lisäyksen Kantatien nykyisiin raskaan liikenteen määriin. Kantatiellä 40 voimalaitoksen aiheuttama
liikennemäärän lisäys ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia. Voimalaitoksen lisääntyvät
kuljetusmäärät lisäävät kuitenkin hieman liikenteen aiheuttamia meluhaittoja kantatien
varrella.
Tarkastelluissa hankevaihtoehdoissa sivutuotteiden kuljetusmäärät voivat keskimäärin
kasvaa verrattuna voimalaitoksen nykyisiin sivutuotteiden kuljetusmääriin, aiheuttaen
hieman suurempia meluhaittoja. Hyötykäyttöön menevä sivutuotemäärä on tähän asti
kuitenkin vaihdellut voimakkaasti eri vuosina niin, että joinakin vuosina pääosa sivutuotteista on viety Härkäsuon läjitysalueelle. Verrattuna tällaisiin vuosiin tilanne ei
muutu oleellisesti voimalaitoksen uudistamisen myötä.
Huhtikuu 2011
106/188
Naantalin herkät kohteet on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 8-20).
Kuva 8-20. Naantalin herkät kohteet ja niiden sijainti suhteessa kuljetusreitteihin.
Vaikutukset vesiliikenteeseen
Laivakuljetukset vähentävät maantiekuljetusten määrää. Keskimäärin satamaan tulisi
1–2 polttoainelaivaa viikossa. VE1a:ssa biopolttoainelaivojen määrä olisi noin 60 laivaa
vuodessa ja VE2:ssa noin 12 laivaa vuodessa. Laivojen määrä on laskettu olettaen, että
yhteen laivaan mahtuu noin 9 000 kuutiometriä metsähaketta. Vuonna 2010 aluskäyntejä oli Naantalin satamassa yhteensä 1 977 kappaletta eli biopolttoaineiden kuljetukset
nostaisivat aluskäyntien määrä korkeintaan noin kolme prosenttia nykyisestä. Koska
Naantalin satama on melko vilkkaasti liikennöity, voimalaitoksen mahdollisesti aiheuttamalla laivaliikenteen vähäisellä lisäyksellä ei ole vaikutusta alueen muulle vesiliikenteelle eikä virkistysveneilylle.
Lisäksi on huomioitava, että tarkastelluissa vaihtoehdoissa kivihiiltä käytetään vähemmän kuin nykyisin, jolloin kivihiililaivojen määrä vähenee jonkin verran nykyisestä,
mikä ennestään vähentää hankkeen vaikutusta.
Yhteenveto voimalaitoksen kuljetusten vaikutuksista
Maantiekuljetusten määrät kasvavat voimalaitoksen nykyisiin kuljetusmääriin nähden
korkeintaan 3,5 -kertaisiksi VE1a:ssa, 2,8 –kertaisiksi VE1b:ssä ja 1,9 –kertaisiksi
VE2:ssa. VE0:ssa ja VE0+:ssa kuljetusmäärät laskisivat hieman nykyisestä. Liikenteen
määrään vaikuttavat käytettävät polttoaineet, käytettävä kuljetusmuoto (auto, laiva) ja
autojen koko.
Huhtikuu 2011
107/188
Viestitiellä keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät kasvavat selvästi VE1a:ssa,
VE1b:ssä ja VE2:ssa verrattuna nykyisiin liikennemääriin. Kasvava raskaan liikenteen
määrä lisää liikenneonnettomuusriskiä lähinnä päätieltä (Kantatie 40) voimalaitokselle
johtavilla teillä. Lisääntyvän liikenteen meluvaikutuksia tarkastellaan kohdassa 8.8.4.
Voimalaitoksen mahdollisesti aiheuttamalla laivaliikenteen vähäisellä lisäyksellä ei ole
vaikutusta Naantalin alueen muulle vesiliikenteelle eikä virkistysveneilylle.
8.6
8.6.1
Ilmanlaatuvaikutuksissa on huomioitu voimalaitoksen ja siihen liittyvien kuljetusten aiheuttamat päästöt ilmaan (rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset). Tuhkien purkamisesta aiheutuvat pölyvaikutukset on arvioitu kohdassa (8.9.2). Lisäksi tarkastelussa on
huomioitu polttoaineen käsittelyn aiheuttamat vaikutukset, kuten polttoaineen purkamisesta aiheutuvat pölypäästöt ja niiden vaikutukset.
Tarkasteltujen vaihtoehtojen savukaasupäästöt on laskettu IE-direktiivin minimivaatimusten mukaisesti.
Hankkeen aiheuttamien kuljetusten päästöt on laskettu perustuen polttoaineen, syntyvän
tuhkan ja muiden sivutuotteiden sekä käytettävien kemikaalien käyttömääriin ja keskimääräisiin kuljetusmatkoihin voimalaitokselle sekä tuhkankuljetusmatkaan tuhkan läjitysalueelle. Päästöjen laskennassa on käytetty VTT:n julkaisemia liikennepäästöjen laskentaohjeita (VTT 2009).
Päästömääriä on havainnollistettu vertaamalla niitä Naantalin kokonaispäästötasoon.
Savukaasupäästöjen sekä raskaan tieliikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun on arvioitu leviämisselvitysten avulla. Leviämislaskelmien tulosten ja nykyisestä ilmanlaadusta olemassa olevan tiedon perusteella on arvioitu vaihtoehtojen vaikutukset ilman laatuun ja laskeumaan. Näiden vaikutusten merkittävyys ympäristön ja ihmisten terveyden ja viihtyvyyden kannalta on arvioitu. Leviämisselvitykset on kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa.
8.6.1.1
Voimalaitoksen savukaasupäästöjen ja kuljetusten päästöjen leviämisselvitys
Päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun on selvitetty savukaasupäästöjen ja kuljetusten päästöjen leviämisselvityksen avulla kaikissa arvioiduissa vaihtoehdoissa. Voimalaitoksen
nykytilanteen päästöjen vaikutuksia arvioitaessa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen
vuonna 2010 tekemää Naantalin voimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämisselvitystä
(Sassi, ym. 2010).
Savukaasupäästöjen leviäminen on mallinnettu Breezen AERMOD-ohjelmistolla
(http://breeze software.com/ aermod/). Ohjelmisto on U.S. EPA:n kehittämä ja ylläpitämä malli. Valittu malli on yleisesti käytössä ja soveltuu hyvin savukaasupäästöjen
leviämisen tarkasteluun.
Voimalaitoksen savukaasupäästöjen osalta tarkastelu tehtiin yleisimmille savukaasujen
päästökomponenteille typenoksidit (NOx), rikkidioksidi (SO2) ja hiukkaset (PM10 ). Lii-
Huhtikuu 2011
108/188
kenteen päästöistä tarkasteltiin typen oksideita. Mallinnukseen muodostettiin havaintopisteverkosto, joka ulotettiin 76,5 km2 (8,5 km x 9,0 km) laajuiselle alueelle. Havaintopisteitä sijoitettiin 50–100 metrin välein. Tihennettyä 50 metrin laskentapisteverkkoa
käytettiin voimalaitosalueen ja tarkasteltavan tiealueen ympärillä. Pitoisuudet laskettiin
maanpinnan tasolla. Voimalaitoksen päästöt mallinnettiin piippupäästöinä (g/s) ja liikenteen päästöt aluepäästönä (g/m2s).
Mallinnuksen sääaineistona on käytetty ilmatieteenlaitoksen Turun lentosääaseman vuoden 2010 ilmastotietoja. Mallinnuksessa huomioitiin tutkimusalueen paikalliset tekijät,
kuten leviämisalustan rosoisuus ja vuodenaikaiset albedo-arvot (maanpinnan kyky heijastaa auringon säteilyä) eri maan-pinnan laaduille.
Mallilaskelmissa tarkasteltiin voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä maksimaalisilla päästöillä jatkuvina vuoden tarkastelujaksolta, jolloin jakson jokaisen tunnin
sääolosuhteiden vaikutus päästön leviämiseen saadaan huomioiduksi. Todellisuudessa
voimalaitoksen kattilat eivät tule olemaan käynnissä vuoden jokaisena tuntina. Malli
yliarvioi näin voimalaitoksen päästöjen ilmanlaatuvaikutuksen ja antaa varmuutta arviointiin.
Laskennassa tarkasteltiin päästöjen maksimi-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoja ja niitä
verrattiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin (VNp 480/1996 ja VNa 38/2011). Tulokset
esitetään taulukoina ja karttapohjilla pitoisuuksia kuvaavina tasa-arvokäyrinä.
8.6.2
Nykytila
Naantalin ilmanlaadun seuranta toteutetaan yhdessä naapurikuntien (Turku, Kaarina ja
Raisio) ja energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa. Käytännön tarkkailutyön ja
raportoinnin hoitaa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Ilmanlaadusta raportoidaan kuukausittain lyhyellä katsauksella, kerran vuodessa laajemmalla vuosiraportilla
sekä kerran viidessä vuodessa tehtävällä 5-vuotiskatsauksella.
Naantalissa ilmanlaatua valvotaan Asematorilla kaupungin keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla. Asemalla mitataan rikkidioksidin, typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Naantalin mittauspisteen sijainti on valittu siten, että se antaa tietoa liikenteen päästöjen ilmanlaatuvaikutusten lisäksi myös Fortum Power and
Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon päästöjen
vaikutuksista ilmanlaatuun. (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2010)
Naantalin ilmanlaatuun vaikuttavat Naantalissa sijaitsevat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset. Osa Naantalin keskustan päästöistä on peräisin liikenteestä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ilmassa johtuvat pääosin tuulen ja liikenteen maasta nostattamasta pölystä. (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2010)
Turun seudulla ilmanlaatu on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Naantalin voimalaitoksen kaukolämmön ja höyryn tuotannolla on ollut tähän kehitykseen
suotuisa vaikutus. Energiantuotannon keskittyminen ja 1990-luvulla tehdyt mittavat ilmansuojeluinvestoinnit ovat merkittävimmät toimet ilmansuojelun alalla.
Kohonneet ilman epäpuhtauspitoisuudet aiheuttavat erilaisia terveys- ja luontovaikutuksia. Turun kaupunkiseudulla mitatut pitoisuudet ovat kuitenkin yleensä tasolla, jolla ter-
Huhtikuu 2011
109/188
veysvaikutukset ovat epätodennäköisiä. Ilman epäpuhtauksista aiheutuneet terveysvaikutukset liittyvät lähinnä lyhytkestoisiin kohonneisiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin, jotka ärsyttävät hengitysteitä. Luontovaikutukset liittyvät lähinnä pitkäaikaiseen ilman epäpuhtauksien happamoittavaan ja rehevöittävään vaikutukseen sekä
joidenkin indikaattorilajien, kuten bioindikaattoritutkimuksissa käytettävien männyn
runkojäkälien, esiintymisen muutoksiin pitkällä aikavälillä. (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2010)
Naantalin ilmanlaatu oli vuonna 2009 indeksillä kuvattuna yleensä tyydyttävä. Hyväksi
ilmanlaatu luokiteltiin 148 päivänä. Erittäin huonoksi ilmanlaatua ei luokiteltu yhtenäkään päivänä. Huonoksi ilmanlaatu luokiteltiin kuutena vuorokautena. (Turun seudun
ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2010)
8.6.2.1
Naantalin alueen ja voimalaitoksen päästöt
Kaksi Naantalin alueen merkittävintä rikkidioksidin päästölähdettä ovat Neste Oil Oyj:n
Naantalin jalostamo ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos. Naantalissa
rikkidioksidipitoisuuksien alenemiseen on vaikuttanut lähinnä jalostamon ja voimalaitoksen päästöjen pienentyminen. Molemmilla laitoksilla on käytössä rikinpoistojärjestelmä.
Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt olivat
vuonna 2009 Naantalissa yhteensä noin 2 405 tonnia. Tästä Naantalin voimalaitoksen
osuus oli 43 % (1 024 tonnia).
Naantalin lupavelvollisten laitosten typen oksidien kokonaispäästö oli vuonna 2009
noin 3 893 tonnia. Suurin yksittäinen päästölähde oli Fortum Power and Heat Oy:n
Naantalin voimalaitos, jonka osuus päästöistä oli 90 % (3 519 tonnia). Liikenteestä aiheutuvat typen oksidien päästöt olivat Naantalissa 83 tonnia. Matalan päästökorkeutensa
vuoksi liikenteen päästöjen merkitys paikalliseen ilmanlaatuun on suurempi kuin lupavelvollisten laitosten.
Vuonna 2009 lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöt olivat Naantalissa yhteensä noin
425 tonnia. Tästä Naantalin voimalaitoksen osuus oli 38 % (160 tonnia). Liikenteen pakokaasuista aiheutuneet hiukkaspäästöt olivat Naantalissa vuonna 2009 noin kolme tonnia. Liikenteen ja tuulen kadun pinnasta uudelleen nostattaman pölyn, ns. resuspension
määrää on vaikea arvioida. (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2010)
8.6.2.2
Ilmanlaatu ilmapäästöjen leviämismallinnusten perusteella
Ilmanlaatumallinnus Turun seudulla vuonna 2009
Ilmatieteen laitos on tehnyt vuoden 2009 aikana Turun seudulle ilmanlaatututkimuksen,
jossa arvioitiin leviämismallien avulla alueen energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen päästöjen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimuksessa
olivat mukana Kaarina, Länsi-Turunmaa, Naantali, Raisio ja Turku. Tutkimuksessa tarkasteltuja ilmansaasteita olivat typen oksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Leviämislaskelmissa käytettiin vuoden 2007 päästötietoja. (Salmi ym. 2009)
Huhtikuu 2011
110/188
Leviämismallinnuksen tulokset tukevat ilmanlaadun mittauksilla ja muilla leviämismallilaskelmilla saatua tietoa Turun seudun ilmanlaadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Turun seutua laskelmien mukaan hyvää, mutta
Turun keskusta-alueella ja vilkkaimpien liikenneväylien varsilla voivat pitoisuudet ylittää ilmanlaadun ohjearvot.
Naantalin voimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämisselvitys 2009
Vuonna 2009 toteutetussa tutkimuksessa arvioitiin Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen päästöjen aiheuttamia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia voimalaitoksen ympäristössä. Tutkimus toteutettiin osana edellä kuvattua Turun seudun laajempaa päästöjen leviämismallitutkimusta (Salmi ym. 2009). Leviämismallilaskelmissa
tarkasteltiin voimalaitoksen vuoden 2007 päästöjen aiheuttamia rikkidioksidin (SO 2),
typpidioksidin (NO2) ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia. Lisäksi laskelmissa tarkasteltiin maksimipäästötilannetta, jossa oletettiin voimalaitoksen kaikkien kattiloiden toimivan täydellä teholla kaikkina vuoden tunteina. (Sassi ym. 2010)
Tutkimuksen tuloksina saatuja rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuuksia verrattiin Suomessa voimassa oleviin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Leviämislaskelmien mukaan Naantalin voimalaitoksen vuoden 2007 päästöjen aiheuttamat pitoisuudet
korkeimmillaan alittaisivat maassamme voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset typpidioksidin, rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ohje- ja raja-arvot laitoksen
normaalikäytön mukaisessa tilanteessa.
Rikkidioksidipitoisuudet ovat normaalitilanteessa korkeimmillaan noin 23 % tuntiohjearvosta, noin 28 % vuorokausiohjearvosta ja 2,7 % vuosiraja-arvosta. Seuraavassa
kuvassa (Kuva 8-21) on esitetty Naantalin voimalaitoksen rikkidioksidin korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m3 ) voimalaitoksen normaalitoiminnassa.
Maksimipäästötilanteessa rikkidioksidipitoisuudet voivat olla korkeimmillaan noin
77 % tuntiohjearvosta ja ylittää vuorokausiohjearvon. Ylitys on mahdollinen yksittäisissä pisteissä, mutta valtaosin ohjearvo kuitenkin alittuu. Mallinnetut pitoisuustasot voivat
olla mahdollisia ainoastaan, jos laitos toimisi vuorokauden ympäri täydellä teholla maksimipäästöillä.
Huhtikuu 2011
111/188
3
Kuva 8-21. Rikkidioksidin korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m )
voimalaitoksen normaalitoiminnassa.
Naantalin voimalaitoksen päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet ovat normaalitilanteessa korkeimmillaan noin 7 % tuntiohjearvosta, 5 % vuorokausiohjearvosta ja alle
1 % vuosiraja-arvosta. Seuraavassa kuvassa (Kuva 8-22) on esitetty Naantalin voimalaitoksen typpidioksidin korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m3) voimalaitoksen normaalitoiminnassa. Maksimipäästötilanteessa typpidioksidipitoisuudet
voivat olla epäedullisissa meteorologissa olosuhteissa korkeimmillaan noin 18 % tuntiohjearvosta ja 13 % vuorokausiohjearvosta.
Huhtikuu 2011
112/188
3
Kuva 8-22. Typpidioksidin korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m )
Hiukkaspitoisuudet ovat normaalitilanteessa korkeimmillaan noin 1 % vuorokausiohjearvosta ja noin 0,1 % vuosiraja-arvosta. Seuraavassa kuvassa (Kuva 8-23) on esitetty Naantalin voimalaitoksen hiukkasten korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m3 ) voimalaitoksen normaalitoiminnassa. Maksimipäästötilanteessa hiukkaspitoisuudet voivat olla korkeimmillaan noin 13 % vuorokausiohjearvosta.
Huhtikuu 2011
113/188
3
Kuva 8-23. Hiukkaspitoisuuden korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (µg/m )
Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että Naantalin voimalaitoksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ovat laitoksen normaalikäytön mukaisessa
tilanteessa niin pieniä, ettei niistä nykytietämyksen mukaan aiheudu merkittävää haittaa
voimalaitoksen lähiympäristön ilmanlaadulle tai ihmisten terveydelle. ( Sassi ym. 2010)
8.6.2.3
Bioindikaattoritutkimukset
Turun seudun ilmanlaatua on tutkittu myös bioindikaattoriselvityksillä. Selvityksiä on
tehty vuosina 1990–1991, 1995–1996, 2000–2001 ja 2005–2006. Kartoituksilla seurataan havupuiden elinvoimaisuutta, ilmansaasteille herkkien runkojäkälien esiintymistä
sekä kasvi- ja maanäytteiden kemiallisia ominaisuuksia.
Bioindikaattoritutkimukset osoittavat ilmanlaadun pysyneen samalla tasolla kuormitetulla alueella ja tausta-alueella hieman parantuneen. (Laita ym. 2007)
Huhtikuu 2011
114/188
8.6.2.4
Sää ja ilmasto
Turun seudulla tiedot alueen lämpötilasta, tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä sademäärästä ja ilman suhteellisesta kosteudesta saadaan Ilmatieteen laitoksen Artukaisten
säähavaintoasemalta. Vuonna 2009 keskimääräinen tuulennopeus Artukaisissa oli 2,7
m/s. Vallitseva tuulensuunta oli Artukaisissa lounaasta. Vuoden 2009 keskilämpötila oli
Turun Kauppatorilla 6,3 °C ja Artukaisissa 6,2 °C. Ilmatieteen laitoksen Turun lentoasemalla mittaama lämpötilan pitkäaikainen (vuodet 1971–2000) keskiarvo on ollut
+5,2 °C.
Vuoden 2009 sademäärä oli keskimääräistä alhaisempi. Kokonaissademäärä oli Turussa
623 mm, pitkäaikaiskeskiarvon (vuosilta 1971–2000) ollessa 699 mm. Turun Artukaisissa mitattu ilman suhteellinen kosteus oli vuonna 2009 keskimäärin 82 %. Pitkäaikainen keskiarvo vuosilta 1971–2000 on 79 %. (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2010)
8.6.3
Vaikutukset
8.6.3.1
Voimalaitoksen savukaasupäästöt
Kunkin vaihtoehdon ominaispäästötasot sekä vuotuiset savukaasupäästömäärät on esitetty luvussa 5.4 (Taulukko 5-7, Taulukko 5-8, Taulukko 5-9).
8.6.3.2
Voimalaitoksen kuljetusten päästöt
Toteutusvaihtoehtojen maantiekuljetusten päästöt on esitetty oheisessa taulukossa
(Taulukko 8-5). Kuljetusten päästöt on laskettu käyttäen VTT:n määrittämiä päästökertoimia tieliikenteen yksikköpäästöille (VTT Lipasto 2011).
Taulukko 8-5. Voimalaitoksen kuljetusten päästöt (tonnia/vuodessa).
8.6.3.3
Vaihtoehto
Rikkidioksidi
Typenoksidit
Hiukkaset
VE1a
0,04
50
0,5
VE1b
0,03
37
0,37
VE2
0,02
20
0,20
VE0 ja VE0+
0,002
2,3
0,03
Polttoaineen käsittelyn vaikutukset
Naantalin voimalaitoksella on ajoittain esiintynyt pölyhaittoja kivihiililastien purkamisen yhteydessä. Haittoja on ehkäisty mm. pienentämällä kivihiilen putoamiskorkeutta
laivasta kuljetinhihnalle. Tarvittaessa pölyn ehkäisytoimia kehitetään edelleen, mikäli
pölyhaittoja esiintyy.
Uudistetun voimalaitoksen (VE1 ja VE2) muut polttoaineet kuin hiili ja osa biopolttoaineesta tuodaan laitokselle suljetuissa kuormissa täysperävaunullisilla yhdistelmäajoneuvoilla. Polttoaineet puretaan ja varastoidaan katetuissa tiloissa. Kivihiili ja enintään
Huhtikuu 2011
115/188
puolet biopolttoaineesta tuodaan laivoilla. Polttoaineiden mahdollinen pölyäminen rajoittuu lähinnä laitostontille eikä sillä arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun tai viihtyvyyteen.
Pölyn ehkäisykeinoja on esitelty tarkemmin luvussa 10.
8.6.3.4
Voimalaitoksen savukaasupäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun
VE1a
Mallinnuslaskelmien perusteella VE1:n aiheuttamat rikkidioksidin (SO 2), typpidioksidin
(NO2) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) päästöt alittavat selvästi sekä valtioneuvoston
päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot, että valtioneuvoston asetuksen
38/2011 mukaiset ilmanlaadun raja-arvot.
Tulosten perusteella rikkidioksidin (SO2 ) tuntikeskiarvopitoisuus oli 35,2 g/m3 (10,1 %
raja-arvosta, joka sallii 24 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus SO 2 :lla oli noin 0,6 g/m3,
mikä on 3,0 % kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetystä vuosirajaarvosta 20 g/m3.
Typpidioksidin (NO2) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 3,5 g/m3 (1,7 % raja-arvosta,
joka sallii 18 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus NO2 :lla oli 0,6 g/m3, mikä on 0,2 %
terveysperusteisesta vuosiraja-arvosta 40 g/m3 ja 0,2 % kasvillisuuden ja ekosysteemin
suojelemiseksi säädetystä vuosiohjearvosta 30 g/m3.
Hengitettävien hiukkasten (PM10) korkein vuorokausikeskiarvo oli korkeimmillaan
1,1 g/m3 (1,0 % raja-arvosta). Vuosikeskiarvopitoisuus PM10 :llä oli 0,06 g/m3 mikä
on 0,2 % terveysperusteisesta vuosiraja-arvosta 40 g/m3 .
VE1b
VE1b:n aiheuttamat rikkidioksidin (SO 2), typpidioksidin (NO2 ) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) päästöt alittavat selvästi sekä valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot, että valtioneuvoston asetuksen 38/2011 mukaiset ilmanlaadun raja-arvot.
Tulosten perusteella rikkidioksidin (SO 2) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 40,3 g/m3
(11,5 % raja-arvosta, joka sallii 24 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus SO2 :lla oli noin
0,7 g/m3, mikä on 3,5 % kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetystä
vuosiraja-arvosta 20 g/m3.
joka sallii 18 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus NO2 :lla oli 0,6 g/m3, mikä on 0,2 %
Hengitettävien hiukkasten (PM10) korkein vuorokausikeskiarvo oli korkeimmillaan
0,9 g/m3 (1,8 % raja-arvosta) ja vuosikeskiarvopitoisuus 0,05 g/m3, mikä on 0,1 %
terveysperusteisesta vuosiraja-arvosta 40 g/m3 .
Huhtikuu 2011
116/188
VE2
Myös VE2:n aiheuttamat rikkidioksidin (SO 2), typpidioksidin (NO2 ) ja hengitettävien
hiukkasten (PM 10 ) päästöt alittavat selvästi sekä valtioneuvoston päätöksen 480/1996
mukaiset ilmanlaadun ohjearvot, että valtioneuvoston asetuksen 38/2011 mukaiset ilmanlaadun raja-arvot.
Tulosten perusteella rikkidioksidin (SO2 ) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 48,0 g/m3
(13,7 % raja-arvosta, joka sallii 24 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus SO 2 :lla oli noin
0,9 g/m3 , mikä on 4,5 % kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetystä
vuosiraja-arvosta 20 g/m3 .
Typpidioksidin (NO2 ) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 5,3 g/m3 (2,5 % raja-arvosta,
joka sallii 18 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus NO2:lla oli 0,1 g/m3 , mikä on 0,3 %
suojelemiseksi säädetystä vuosiohjearvosta 30 g/m3 .
Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) korkein vuorokausikeskiarvo oli korkeimmillaan
1,1 g/m3 (2,2 % raja-arvosta) ja vuosikeskiarvopitoisuus PM10:llä oli 0,01 g/m3 , mikä
VE0+
Mallinnuslaskelmien perusteella VE0+:n eli Fortum Naantalin nykyisten hiilikattiloiden
IE-direktiivin vaatimusten mukaisiksi parannettuina (kaikki 3 kattilaa käytössä) aiheuttamat rikkidioksidin (SO 2), typpidioksidin (NO 2) ja hengitettävien hiukkasten (PM10)
päästöt alittavat selvästi sekä valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot, että valtioneuvoston asetuksen 38/2011 mukaiset ilmanlaadun raja-arvot.
Tulosten perusteella rikkidioksidin (SO2 ) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 49,5 g/m3
(13,8 % raja-arvosta, joka sallii 24 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus SO 2 :lla oli noin
1,0 g/m3 , mikä on 5,0 % kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetystä
vuosiraja-arvosta 20 g/m3 .
joka sallii 18 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus NO2 :lla oli 0,1 g/m3 , mikä on 0,25 %
terveysperusteisesta vuosiraja-arvosta 40 g/m3 ja 0,33 % kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetystä vuosiohjearvosta 30 g/m3 .
Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) korkein vuorokausikeskiarvo oli korkeimmillaan
0,9 g/m3 (1,8 % raja-arvosta). Vuosikeskiarvopitoisuus PM10:llä oli 0,07 g/m3, mikä
VE0
VE0:ssa tuotantomäärä olisi hieman nykyistä pienempi vuoden 2015 tilanteessa jolloin
myös Naantalin voimalaitoksen vaikutus ilmanlaatuun olisi hieman nykyistä pienempi.
Vaikutus ilmanlaatuun olisi kuitenkin jonkin verran suurempi kuin muissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa.
Huhtikuu 2011
117/188
8.6.3.5
Kuljetusten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun
VE1a
VE1a:ssa liikenteen typpidioksidin päästöt alittavat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Laskennan perusteella typpidioksidin (NO2 ) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 97 g/m3
(48,5 % raja-arvosta, joka sallii 18 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus NO2 :lla oli 7,9
g/m3 , mikä on 19,8 % terveysperusteisesta vuosiraja-arvosta 40 g/m3 ja 26,3 % kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetystä vuosiohjearvosta 30 g/m3 .
VE1b
VE1b:ssä liikenteen typpidioksidin päästöt alittavat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot.
Päästöistä aiheutuvat pitoisuudet ovat VE1a:ta pienemmät. Tulosten perusteella typpidioksidin (NO2 ) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 84 g/m3 (41,9 % raja-arvosta, joka
sallii 18 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus NO2 :lla oli 6,6 g/m3 , mikä on 16,5 % terveysperusteisesta vuosiraja-arvosta 40 g/m3 ja 22,0 % kasvillisuuden ja ekosysteemin
VE2
VE2:ssa liikenteen typpidioksidin päästöt alittavat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Päästöistä aiheutuvat pitoisuudet ovat VE1:tä pienemmät. Tulosten perusteella typpidioksidin (NO2) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 71 g/m3 (35,3 % raja-arvosta, joka sallii
18 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus NO 2:lla oli 4,2 g/m3 , mikä on 10,5 % terveysperusteisesta vuosiraja-arvosta 20 g/m3 ja 14,0 % kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetystä vuosiohjearvosta 30 g/m3 .
VE0+
VE0+:n kuljetusten päästöt alittavat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Tulosten perusteella typpidioksidin (NO 2) korkein tuntikeskiarvopitoisuus oli 43 g/m3 (21,5 % rajaarvosta, joka sallii 18 ylitystä). Vuosikeskiarvopitoisuus NO2:lla oli 1,7 g/m3 , mikä on
4,3 % terveysperusteisesta vuosiraja-arvosta 40 g/m3 ja 5,7 % kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetystä vuosiohjearvosta 30 g/m3 .
VE0
VE0:ssa kuljetusten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on samalla tasolla kuin VE0+:ssa.
8.6.3.6
Yhteenveto savukaasu- ja kuljetuspäästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun
Voimalaitoksen päästöjen vaikutukset
Mallinnuslaskelmien perusteella Fortum Naantalin voimalaitoksen aiheuttamat rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO 2) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) päästöt alittavat selvästi kaikkien hankevaihtoehtojen (VE1a, VE1b, VE 2 ja VE0+) osalta sekä
valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot, että valtioneuvoston asetuksen 38/2011 mukaiset ilmanlaadun raja-arvot.
Huhtikuu 2011
118/188
Merkittävin leviäminen tapahtuu pohjoisen ja lounaan suuntaan voimalaitosalueesta tarkasteltaessa korkeimpia tunti- ja vuorokausipitoisuuksia. Korkeimmat tuntipitoisuudet
esiintyvät pääsääntöisesti voimalaitosalueen pohjoispuolella noin 1–3,5 kilometrin päässä. VE2:n ja VE0+:n aiheuttamat pitoisuudet ovat suuremmat verrattuna VE1:n kumpaan tahansa polttoainejakaumaan.
Rikkidioksidin vuosikeskiarvopitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 3–5 % rajaarvosta, typpidioksidipitoisuudet noin 0,2–0,3 % raja-arvosta ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet noin 0,02–0,2 % raja-arvosta. Rikkidioksidin raja-arvoihin verrannolliset
tuntikeskiarvopitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 10–14 % raja-arvosta ja typpidioksidin pitoisuudet noin 1,7–2,5 % raja-arvosta. Hengitettävien hiukkasten terveysperusteiseen ohjearvoon verrannolliset vuorokausipitoisuudet (tuntipitoisuuksille ei ole raja-arvoa) olivat noin 1–2 % raja-arvosta. Oheisissa kuvissa on esitetty kunkin hankevaihtoehdon päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuuksien vuosikeskiarvot.
Huhtikuu 2011
119/188
Kuva 8-24. Voimalaitoksen päästöjen aiheuttama
vuosikeskiarvopitoisuus (raja-arvo 20 g/m3).
rikkidioksidin
SO2
korkein
Huhtikuu 2011
120/188
Nykytila SO2 vuosi
Kuva 8-25. Nykytilanteen (v. 2007 päästötiedot) päästöjen aiheuttama rikkidioksidin SO2
korkein vuosikeskiarvopitoisuus (raja-arvo 20 g/m3).
Huhtikuu 2011
121/188
Kuva 8-26. Voimalaitoksen päästöjen aiheuttama typpidioksidin NO 2 korkein vuosikeskiarvopitoisuus (raja-arvo 40 g/m3).
Huhtikuu 2011
122/188
Kuva 8-27. Nykytilanteen (v. 2007 päästötiedot) päästöjen aiheuttama typpidioksidin NO 2
korkein vuosikeskiarvopitoisuus (raja-arvo 40 g/m3).
Huhtikuu 2011
123/188
Kuva 8-28. Voimalaitoksen päästöjen aiheuttama hiukkasten korkein vuosikeskiarvo3
pitoisuus (ohjearvo 40 g/m ).
Huhtikuu 2011
124/188
Nykytila PM10 vuosi
Kuva 8-29. Nykytilanteen (v. 2007 päästötiedot) päästöjen aiheuttama hiukkasten korkein
3
vuosikeskiarvopitoisuus (ohjearvo 40 g/m ).
Kuljetusten päästöjen vaikutukset
Kuljetusten aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet alittavat kaikissa vaihtoehdoissa ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Typpidioksidipitoisuuksien leviäminen tapahtuu pääasiassa pohjoiseen tarkastellulta tiealueelta. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin noin yhden kilometrin etäisyydellä, jonka jälkeen pitoisuustaso laskee merkittävästi.
Kuljetusten aiheuttamat vuositason typpidioksidipitoisuudet olivat eri hankevaihtoehdoissa enimmillään noin 4–20 % raja-arvosta (Kuva 8-30). Terveysperusteiseen rajaarvoon verrannolliset tuntipitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 21–49 % raja-arvosta.
Mallinnetuista vaihtoehdoista VE0+:n maakuljetusten päästöjen aiheuttamat vaikutukset
jäävät pienimmiksi, sillä tässä vaihtoehdossa polttoaineena käytetään käytännössä ainoastaan kivihiiltä, joka tuodaan laitokselle laivalla. Näin ollen VE0+:n kuljetusmäärät
ovat vähäisimpiä. Suurin kuljetusmäärä ja siten myös suurimmat liikennepäästöt syntyvät VE1a:ssa, jossa polttoaineina käytetään biopolttoaineita, hiiltä ja REF-polttoainetta.
Huhtikuu 2011
125/188
Kuva 8-30. Kuljetusten päästöjen aiheuttama typpidioksidin korkein vuosikeski3
arvopitoisuus (raja-arvo 40 g/m ).
Huhtikuu 2011
126/188
Kuva 8-31. Nykytilanteen kuljetusten (v. 2007 liikennetiedot) päästöjen aiheuttama
typpidioksidin NO2 korkein vuosikeskiarvopitoisuus (raja-arvo 40 g/m3).
Jos sekä Naantalin voimalaitoksen uudistaminen että Pansion voimalaitos toteutuisivat,
jäisivät voimalaitosten savukaasupäästöjen yhteisvaikutukset pieniksi, sillä Pansion
voimalaitoshankkeen YVA-menettelyssä laaditun savukaasujen leviämismallinnuksen
tulosten mukaan myös Pansion voimalaitoksen aiheuttamat rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet jäävät murto-osaan ilmanlaadun raja-arvoista.
Kuljetusten osalta Naantalin voimalaitoksen ja Pansion voimalaitoksen ilmanlaatuvaikutukset kohdistuisivat eri alueeseen, eikä merkittäviä yhteisvaikutuksia ole odotettavissa.
8.7
Kasvihuonekaasupäästöt
8.7.1
Hankkeen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu ottamalla huomioon kuljetuksiin ja polttoprosessiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. Hankkeen vaikutusta Naantalin ja Turun seudun energiantuotannon kasvihuonekaasupäästömääriin on havainnollistettu arvioimalla hankkeen korvaama energiantuotanto ja muutokset alueen kasvihuonekaasupäästömäärissä.
8.7.2
Vaikutukset
Oheisessa taulukossa on esitetty vaihtoehtojen vuotuiset kasvihuonekaasupäästömäärät.
Taulukosta nähdään, että mikäli Turun seudun energia tuotettaisiin VE1:llä, energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät polttoainejakaumasta riippuen 20–60
prosenttia nykyisiin Naantalin voimalaitoksen päästöihin verrattuna. Päästövähenemä
johtuu suurelta osin käytetystä biopolttoaineosuudesta. VE2 vähentäisi kasvihuone-
Huhtikuu 2011
127/188
kaaasupäästöjä jopa 30 % nykytilanteeseen verrattuna. VE1b:ssä, VE0+:ssa ja VE0:ssa
hiilidioksidipäästöt vähenisivät jopa noin 20 % nykyisestä. Päästövähenemän suuruuteen vaikuttaa voimalaitoksen tuotanto ja käytetty vertailuvuosi.
Taulukko 8-6. Vaihtoehtojen kasvihuonekaasumäärät.
tonnia
vuodessa
CO2päästöt
VE 1a
VE 1b
VE 2
VE 0+
VE 0
520 000
1 350 000
1 050 000
1 270 000
1 270 000
8.8
Meluvaikutukset
8.8.1
Melun ohjearvot ja Naantalin voimalaitoksen raja-arvot
Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun
haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka
perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A-kirjaimella
dimension perässä, esimerkiksi dB(A).
Melun ekvivalenttitaso (symboli Leq) tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin
vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, on hetkellisesti korkeammilla äänitasoilla suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen melutasoon. Teollisuusmelussa hetkellisvaihtelut ovat usein varsin lähellä
myös ekvivalenttista arvoa, mikäli toiminnasta ei aiheudu impulssimaisia melutapahtumia.
Meluntorjunnan keskeiset tavoitteet ja välineet on esitetty 1.3.2000 voimaan tulleissa
ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja -asetuksessa (169/2000). Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksessa meluntorjuntalaki ja -asetus kumottiin. Meluntorjuntalain nojalla annetut yleiset ohjeet ja määräykset jäivät kuitenkin voimaan. Valtioneuvosto on
antanut meluntorjunnasta seuraavat päätökset ja asetukset:
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista
(53/1997)
Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä (laitemeluasetus)(621/2001)
Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja
meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004)
Lisäksi valtioneuvosto teki vuonna 2006 periaatepäätöksen meluntorjunnasta.
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä
läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso
ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–
22) 55 dB(A) eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB(A). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla vastaavat A-painotetun keskiäänitason LAeq ohjearvot ovat 45 dB(A) päivällä sekä
Huhtikuu 2011
128/188
40 dB(A) yöllä. Uusilla asumiseen käytettävillä alueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 dB(A).
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 2 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla,
joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.
Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen
lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin.
Naantalin voimalaitoksen nykyisessä ympäristöluvassa asetetun melumääräyksen mukaan voimalaitoksen toiminnasta ei muut melulähteet huomioon ottaen saa aiheutua
asuinrakennusten ulko-oleskelualueella melutasoa, joka päiväaikaan (klo 7–22) on yli
55 desibeliä ja yöaikaan (klo 22–07) yli 50 desibeliä melun A-painotettuna ekvivalenttitasona (LAeq) ilmaistuna.
8.8.2
Melun leviäminen maastoon on havainnollistettu käyttäen tietokoneavusteista melun leviämisen mallinnukseen käytettävää ohjelmistoa CadnaA 4.1, jossa äänilähteestä lähtevä ääniaalto lasketaan digitaaliseen karttapohjaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Mallissa otetaan huomioon äänen geometrinen leviämisvaimentuminen,
maaston korkeuserot, rakennukset ja muut heijastavat pinnat sekä maanpinnan ja ilmakehän melun vaimennusvaikutukset.
Melumallin leviämiskartta piirtää keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Melun leviämisen laskennassa on käytetty yhteispohjoismaista teollisuusja tieliikennemelumallia. Teollisuuslaitosten alueille ja satama-alueelle, veden- ja
tienpinnoille on määritelty kova maanpinta äänen heijastusvaikutuksen simuloimiseksi
rajatuilla maa-absorptioalueilla. Melun leviäminen on laskettu konservatiivisesti siten,
että ympäristön tilapisteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen).
Mitä kauempana ollaan melulähteestä, sen merkittävämmäksi käyvät vuotuisten säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutukset alueen todelliseen äänitasoon. Siten
laskennan epävarmuus kasvaa kauemmaksi melulähteistä mentäessä.
Melulaskennassa on melulähteiden äänitehotasojen alkuarvoissa (kokonaistaso sekä
spektrijakauma) hyödynnetty sekä arvioituja että mitattuja arvoja vastaavista voimalaitoskomponenteista. Rakennusten äänilähteiden äänitehotaso on määritelty sisältä ulos
kantautuvana meluna siten, että seinämateriaalille on oletettu aineominaisuuksien mukainen ilmaäänieristävyys. Pääsääntöisesti on käytetty pinta-äänilähteitä kattamaan
esim. koko rakennuksen seinäpinta-alan. Äänilähdekuvaukset ovat tässä vaiheessa kuitenkin vasta alustavia, eikä niitä voida tarkkaan spesifioida esisuunnittelun yleisluontoisuudesta johtuen.
Polttoaineen maakuljetusten melun leviäminen rekkakuljetuksina Viestitietä pitkin on
mallinnettu kokonaislaskelmaksi nykytilanteen kanssa VE1:lle ja VE2:lle. Tämä menetelmä yliarvioi hieman kuljetusten meluvaikutuksen, sillä nykytilanteeseen sisältyy
Huhtikuu 2011
129/188
myös Naantalin voimalaitoksen nykyiset kuljetukset. Kuljetusten on oletettu ajoittuvan
klo 7–22 välille.
8.8.3
Nykytila
Laitostontti sijaitsee alueella, jolla on teollisuustoimintaan liittyvää melua. Laitoksen
lähialueilla on teollisuustoimintaan liittyvää raskasta liikennettä ja laivaliikennettä. Nykyisen voimalaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntiäänestä, ilman sisäänottoputkista, häiriötilanteissa käytettävistä varoventtiileistä ja käynnistyksissä käytettävistä höyryn ulospuhallusputkista.
Nykyisen laitoksen ympäristömeluselvitys on tehty viimeksi vuonna 2007. Selvitys tehtiin mittaamalla eri melulähteiden päästöt lähietäisyydeltä ja laskemalla melun leviäminen ympäristöön eli meluvyöhykkeet pohjoismaisilla laskentamalleilla. Meluselvitys
tehtiin sekä pelkän voimalaitoksen aiheuttamalle ympäristömelulle (Insinööritoimisto
Akukon Oy 2007b) sekä yhteisesti voimalaitoksen lähiympäristössä sijaitsevien toimintojen (satamat, öljynjalostamo ja muut teollisuuslaitokset) kanssa laitosten normaalin
toiminnan aikana. (Insinööritoimisto Akukon Oy 2007a)
Naantalin voimalaitoksen normaalitoiminnan melu ei yksinään aiheuta melurajojen ylittymistä (Insinööritoimisto Akukon Oy 2007b). Voimalaitoksen lähiympäristössä sijaitsevien toimintojen yhdessä aiheuttaman melun keskiäänitasot jäävät neljää asuintaloa
lukuun ottamatta alle päivämelurajan 55 dB(A) ja yömelurajan 50 dB(A). (Insinööritoimisto Akukon Oy 2007a)
Kuvassa (Kuva 8-32) on esitetty Naantalin voimalaitoksen ja satama-alueen teollisuuslaitosten yhdessä aiheuttama kokonaismelu päiväaikana (klo 7–22) ja yöaikana (klo 22–
7).
Huhtikuu 2011
130/188
Kuva 8-32. Naantalin voimalaitoksen ja satama-alueen päiväajan (vasemmanpuoleinen
kuva) ja yöajan (oikeanpuoleinen kuva) kokonaismelu (Insinööritoimisto Akukon Oy
2007a).
Voimalaitoksen normaalikäynnin, käynnistysten ja häiriötilanteiden melupäästöjä on
vaimennettu huomattavasti vuosina 2008 ja 2009 asentamalla äänenvaimentimia. Voimalaitoksen ympäristössä suoritettiin vuonna 2008 äänitasomittauksia, joilla haluttiin
selvittää vallitsevat äänitasot voimalaitoksen lähiympäristössä tilanteessa, jossa kaikki
voimalaitosyksikön käyvät yhtä aikaa. Mittausten perusteella kaikkien kolmen yksikön
käydessä äänitaso vaimenee lähimmällä asuinalueella alle 50 dB:n ollen luokkaa 45–47
dB. Aiemmin selvästi erottunut 500 Hz taajuinen ääni ei enää erotu taustasta. (Työterveyslaitos 2009)
Naantalin voimalaitosalueen ja satama-alueen melun nykytila mallinnettiin myös tässä
YVA-menettelyssä tehdyssä meluselvityksessä, jotta hankevaihtoehtojen melun leviämislaskelmat olisivat vertailukelpoisia nykytilaan verrattuna. Melun nykytila mallinnettiin teollisuusja tieliikennemelumallilla, jossa on käytetty uusimpia liikennelaskentatuloksia ajoneuvomäärän, -jakaumien sekä -nopeuksien osalta Viestitiellä, voimalaitosalueelle johtavalla tiellä sekä Öljytiellä. Lisäksi on mallinnettu nykyisen voimalan
pää-äänilähteet ilman sisäänottojen osalta (Akukon raportti 073040-02.2). Nykytilalaskenta on tehty erikseen VE1:lle ja VE2:lle, jossa uusien voimalaitosvaihtoehtojen
geometria on otettu mukaan laskentaan.
Huhtikuu 2011
131/188
8.8.4
Vaikutukset
Seuraavassa on kuvattu kunkin vaihtoehdon meluvaikutukset. Melumallien tulokset on
esitetty mallinnuskuvissa keskiäänitason L Aeq käyrinä 5 dB:n välein päivä- ja yöajan tilanteille 45 dB(A):n keskiäänitasolle asti. Voimalaitoksen melu esitetään vain yöajan tilanteena, sillä laitoksen päälaitteiden toiminnassa ei tapahdu vuorokautista muutosta.
Kappaleen lopussa on laskettu melun laskentatulokset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa P1-P3 (Kuva 8-33).
Tässä on syytä todeta, että melulaskentaan liittyy epävarmuus, joka muodostuu melulähteiden epävarmuuksista, laskenta-algoritmien, säätilan ja etäisyyden epävarmuuksista
(mallin validoinnin epävarmuus) sekä geometrian epätarkkuuksista. Tässä laskennassa
on immissiopisteille P1–P3 laskennan epävarmuus ± 2 dB johtuen lyhyestä etäisyydestä
päämelulähteisiin.
Kuva 8-33. Lähimmät häiriintyvät kohteet P1-P3.
VE1
Voimalaitoksen käytöstä aiheutuva yöajan kokonaismelun (polttoainekuljetukset sekä
voimalan teollisuusmelu) yöajan keskiäänitason 45 dB(A):n vyöhyke leviää laskelman
mukaan noin 270 m:n päähän laitoksen pohjoispäädystä (melun leviäminen veden yli
pohjoiseen). Lähimmässä häiriintyvässä kohteessa P2 Voimatiellä on tällöin laskennan
mukaan noin 44 dB(A):n äänitaso 2 m:n korkeudella päivällä ja yöllä. Laskennan mukaan laitoksen teollisuusmelun osuus tästä on noin 32–33 dB(A).
Huhtikuu 2011
132/188
Ottamalla huomioon alueen melun nykytilan kaikkien mallinnettujen melulähteiden
osalta, lähimmässä meluherkässä kohteessa P2 Voimatiellä yöajan keskiäänitaso LAeq
voi olla lisääntyneen melun johdosta lähellä ohjearvoa (48 dB(A)) laskennan epävarmuus mukaan lukien, mutta ei sen yli. Laskennan mukaan melun lisääntyminen on
suurinta pisteessä P1 (+2 dB).
Lisäksi on huomattava, että näiden tulosten perusteella voimalaitosalueen luoteispuolella sijaitsevalla vielä rakentamattomalla Humaliston osayleiskaava-alueella uusille alueille annettu yöajan meluohjearvo 45 dB(A) ylittyy osalla suunniteltua asuinkerrostaloja pientaloaluetta mikä tulee huomioida asuinalueen toteutuksessa.
Kattilan tuottaman korkeapaineisen höyryn ulospuhallus kattilahallin katolta on laitoksen voimakkain äänilähde. Höyryn ulospuhalluksia tapahtuu yleensä kattilan käynnistysvaiheen aikana rakentamisvaiheen jälkeen ja ne ovat usein ennakoimattomia ja lyhytkestoisia. Uuden laitoksen ulospuhalluksen ulostulo-osa varustetaan aina äänenvaimentimella ja vaimentimen mitoitus tapahtuu laitossuunnittelun yhteydessä.
Kuva 8-34. Vaihtoehdon 1 aiheuttama melu yhdessä nykytilan melun kanssa yöaikana.
VE2
Kaasutusvaihtoehdon käytöstä aiheutuva kokonaismelun (polttoainekuljetukset sekä kaasutuslaitoksen melu) yöajan keskiäänitason 45 dB(A):n vyöhyke leviää laskelman mukaan noin 180 m:n päähän laitoksen polttoainevastaanoton pohjoispäädystä. Lähimmässä häiriintyvässä kohteessa P2 Voimatiellä on laskennan mukaan tällöin kokonaismelun
keskiäänitaso LAeq noin 49 dB(A):n äänitaso 2 m:n korkeudella yöllä eli lähellä ohjearvoa, mutta ei sen yli. Uuden kaasutuslaitoksen osuus tästä on noin 42 dB(A). KaasuCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
133/188
tuslaitosten melun leviäminen painottuu nykyiselle hiilikentän alueelle sekä mahdollisen
biopolttoaineen jälkimurskaimen alueelle polttoaineen vastaanotossa.
Myös tässä vaihtoehdossa Humaliston osayleiskaava-alueella uusille alueille annettu
yöajan meluohjearvo 45 dB(A) ylittyy osalla suunniteltua asuinkerrostaloja pientaloaluetta mikä tulee huomioida asuinalueen toteutuksessa.
Kuva 8-35. Vaihtoehdon 2 aiheuttama melu yhdessä nykytilan melun kanssa yöaikana.
Yhteenveto meluvaikutuksista
Oheisessa taulukossa on esitetty erikseen laskettuna melutilanne lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (Kuva 8-33 ja Taulukko 8-7) VE1:n ja VE2:n osalta. VE0+ ja VE0 vastaavat meluvaikutuksiltaan nykytilannetta, joka on käsitelty kohdassa 8.8.3.
Huhtikuu 2011
134/188
Taulukko 8-7. Meluarvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
P1
P2
P3
Päivä
Yö
Päivä
Yö
Päivä
Yö
Mallinnetut tilat, LAeq klo 07-22 klo 22-07 klo 07-22 klo 22-07 klo 07-22 klo 22-07
Taustamelu
46
45
49
48
46
45
VE 1
43
39
44
32
39
24
VE 2
43
43
42
41
38
37
Taustamelu + VE1
48
46
50
48
47
45
Taustamelu + VE 2
48
47
50
49
47
46
Ohjearvot
55
50
55
50
55
50
Ohjearvovertailu, VE1 YHT ei ylitystä ei ylitystä ei ylitystä ei ylitystä ei ylitystä
ei ylitystä
Ohjearvovertailu, VE2 YHT ei ylitystä ei ylitystä ei ylitystä ei ylitystä ei ylitystä
ei ylitystä
Melun kasvu, VE 1
2
1
1
0
1
0
Melun kasvu VE 2
2
2
1
1
1
1
8.9
8.9.1
YVA-selostuksessa on kuvattu voimalaitoksessa syntyvän tuhkan ja muiden jätteiden
määrät, laatu ja käsittely sekä loppusijoitus (kohdat 4.4, 5.8). Muita voimalaitoksessa
syntyviä jätteitä ovat esim. savukaasujen puhdistuksessa syntyvä kipsi ja suodatinkakkujäte, kaatopaikkakelpoiset jätteet kuten yhdyskuntajätteet ja laitoksen kunnossapidon jätteet sekä erilaiset vedenkäsittelyn jätteet ja ongelmajätteet. Voimalaitoksen uudistaminen saattaa edellyttää myös joidenkin nykyisten voimalaitosrakenteiden purkamista, ei kuitenkaan nykyisten voimalaitosrakennusten tai muiden merkittävien rakenteiden. Tällöin syntyy lähinnä tavanomaista rakennusjätettä.
8.9.2
Vaikutukset
Tuhkan ja muiden sivutuotteiden käsittely laitosalueella ja niiden kuljetukset toteutetaan
siten, ettei pölyhaittoja synny. Kaikki sivutuotteet pyritään ensisijaisesti käyttämään
hyödyksi esimerkiksi maanrakentamisessa, jolloin niiden loppusijoituksesta ei aiheudu
ympäristövaikutuksia. Pohjatuhka ja petihiekka ovat käytettävissä olleiden tietojen pohjalta arvioituna kaikissa vaihtoehdoissa yleensä hyötykäytettävissä. Kierrätyspolttoaineen polton petihiekka saattaa joissain tilanteissa kontaminoitua. Tuhkan hyödynnettävyys on vaihdellut nykyisenkin voimalaitoksen käytön aikana paljon, vuosina 2004–
2008 lentotuhkan hyötykäyttöaste on ollut 16–79 % ja pohjatuhkan 21–100 %. Kaatopaikalle on läjitetty vuosina 2003–2009 keskimäärin 49 000 tonnia vuodessa.
Huhtikuu 2011
135/188
Kierrätyspolttoaineen rinnakkaispoltossa (VE1a) syntyvät lentotuhka ja savukaasunpuhdistusjäte eivät yleensä kelpaa hyötykäyttöön. Hyödynnettäväksi kelpaamaton tuhka
viedään kaatopaikalle eli läjitysalueelle. Kaatopaikan on täytettävä kaikki ympäristövaatimukset ja sillä on oltava kyseessä olevalle tuhkalle sopiva rakenne. Kaatopaikalle läjitettävän tuhkan määrä ei kierrätyspolttoaineen polton myötä todennäköisesti merkittävästi kasva nykytilanteesta, sillä lentotuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen määrät vähenevät VE1a:ssa. Lentotuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen määrän on VE1a:ssa laskettu jäävän selvästi alle nykyisen keskimääräisen vuosittain läjitetyn tuhkamäärän
(Taulukko 5-10). VE1b:n mukaisen voimalaitoksen lentotuhka- ja savukaasunpuhdistusjätemäärät kasvavat hieman verrattuna voimalaitoksen nykyisiin vastaaviin tuhkamääriin. Kaasutuksessa (VE2) syntyvien suodatintuhkien (lentotuhka + savukaasunpuhdistusjäte) määrät kasvavat verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kaasutuksessa syntyvä suodatintuhka on yleensä ongelmajätettä. Tuhkien kaatopaikalle kelpaamattomat erät toimitetaan ongelmajätteitä käsittelevälle yritykselle, jolla on toimintaansa asianmukaiset luvat. Ongelmajätteen määrä tulee todennäköisesti jonkin verran kasvamaan VE1a:ssa sekä VE2:ssa nykytilanteeseen verrattuna.
Tuhkien mahdolliset ympäristölle ja terveydelle vaaralliset ominaisuudet liittyvät niiden
sisältämien liukoisten aineiden kulkeutumiseen pinta- ja pohjaveden mukana ympäristöön. Kierrätyspolttoaineen tuhkien liukoisimmat komponentit ovat veteen helppoliukoisia suoloja ja riippuen tuhkan laadusta mahdollisesti osa tuhkan sisältämistä metalleista. Tuhkissa voi tuhkan laadusta riippuen olla vaihtelevia määriä raskasmetalleja
kuten lyijyä, kadmiumia, kuparia, kromia, elohopeaa, sinkkiä sekä dioksiineja ja furaaneja. Raskasmetalleilla voi pitkäaikaisen tai suuren altistumisen seurauksena olla ihmisille haitallisia terveysvaikutuksia (Suunnittelukeskus Oy 2005).
Läjitettäväksi kelpaavien tuhkien loppusijoituksesta aiheutuu normaalitoiminnassa korkeintaan hetkellistä pölyämistä läjitysalueella. Tuhkat kuljetetaan loppusijoitukseen suljetuissa kuormissa ja puretaan läjitysalueelle siten, etteivät lastaus, kuljetukset ja läjitykset aiheuta merkittävää tuhkan pölyämistä ympäristöön. Lentotuhka ja suodatintuhka
kuljetetaan säiliöautoissa, karkeammat ja pölyämättömät pohjatuhka ja petihiekka peitetyissä kuormissa.
Tuhkan ja muiden jätteiden kuljetusten muut vaikutukset on käsitelty yhdessä voimalaitoksen muiden kuljetusten kanssa luvussa 8.5.
Tuhkien ja muiden sivutuotteiden loppusijoittaminen ei aiheuta hajuhaittoja eivätkä ne
houkuttele haitta-eläimiä. Sivutuotteiden loppusijoituksesta ympäristöluvan omaavalla
kaatopaikalla ei aiheudu normaalitoiminnassa muutoksia maaperän tai pohjaveden laadulle. Härkäsuon läjitysalueen vuosien 2008–2010 tarkkailututkimusten perusteella läjitysalueesta ei ole aiheutunut merkittäviä haittoja pohjavedelle (Lehtonen 2009, Koivunen 2010 ja 2011). VE1a:n ja VE2:n kierrätyspolttoaineiden tuhkat läjitetään tuhkien
kaatopaikalle vain, jos ne täyttävät kaatopaikkakelpoisuuden vaatimukset. Tuhkien kaatopaikalle kelpaamattomat erät toimitetaan ongelmajätteitä käsittelevälle yritykselle, jolla on toimintaansa asianmukaiset luvat. Kaatopaikalle läjitettävien tuhkien laatu ei näin
ollen merkittävästi muutu vanhan laitoksen tuhkien laatuun verrattuna. Kierrätyspolttoaineiden tuhkat eivät tule merkittävästi lisäämään läjitysalueen haittoja pohjavedelle.
Normaalioloissa päästöt ympäristöön ovat epätodennäköisiä, mutta poikkeus- ja häiriötilanteissa kuitenkin mahdollisia. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kuljetuskaluston
Huhtikuu 2011
136/188
onnettomuudet, poikkeukselliset sääolosuhteet ja häiriöt suoto- ja valumaveden keräyksessä tai rakenteiden rikkoontuminen (Suunnittelukeskus Oy 2005). Häiriötilanteissa
haitta-aineiden pääsyä pohjaveteen rajoittavat kaatopaikkamääräysten mukaiset rakenteet.
Muun voimalaitoksella syntyvän jätteen määrä on vähäinen. Voimalaitoksella syntyy
tuhkan lisäksi sivutuotteena kipsiä, joka ohjataan hyötykäyttöön kipsilevyjen valmistukseen. Laitoksella syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. jäteöljyt ja liuottimet. Nämä ja
muut nestemäiset ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi yhtiölle, jolla on toimintaansa asianmukaiset luvat. Muita kuin nestemäisiä ongelmajätteitä ovat akut, paristot, loisteputket, elohopealamput, käytetyt suodattimet ja kiinteät öljyiset jätteet, jotka kootaan
talteen ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi ongelmajätelaitokselle. Näillä jätteillä ei niiden vähäisestä määrästä ja asianmukaisesta käsittelystä johtuen ole sanottavia
ympäristövaikutuksia.
8.10
8.10.1
Hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kuuluvat arvioinnin painopistealueisiin. Alustavasti on arvioitu, että merkittävimmät ihmisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät elinympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemäärien, muutoksiin. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu alueiden nykyinen käyttö ja tarkasteltu hankkeesta
aiheutuvia muutoksia suhteessa nykytilanteeseen.
Viihtyvyyteen ja elinoloihin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu muiden vaikutusarvioinnin osa-alueiden perusteella. Tällöin on arvioitu ensin esimerkiksi vaihtoehtojen
vaikutusta melupäästöihin. Meluvaikutuksista saadun tiedon valossa on sitten arvioitu
melun aiheuttamaa, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvaa, vaikutusta eri
vaihtoehtojen osalta. Vastaavalla tavalla terveysvaikutuksia on arvioitu mm. ilmapäästöistä saataviin tietoihin perustuen.
Fysikaalisten ympäristövaikutusten kautta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on
selvitetty ympäristön asukkaiden sekä laajemminkin seudun väestön mielipiteitä ja suhtautumista hankkeeseen, sekä mahdollisia siihen liittyviä huolia tai pelkoja. Vaikutusarvioinnin tämä osio perustuu olennaiselta osin vuorovaikutusprosessiin, jota on kuvattu
kappaleessa 3. Vuorovaikutusprosessin aikana saadut tiedot lähiasukkaiden ja yleisön
näkemyksistä sekä mahdollisista toivomuksista ja huolenaiheista on huomioitu sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa.
Arviointivaiheessa on selvitetty vaihtoehtojen aiheuttama liikenteen lisääntyminen sekä
pääasialliset liikennesuunnat. Liikennemuutosten perusteella on arvioitu mahdollisia
vaikutuksia elinympäristöön, viihtyvyyteen ja terveyteen myös hankealueelle suuntautuvan liikenteen reittien varrella, mikäli hankkeeseen liittyvät liikennemäärät on todettu
olennaisiksi verrattuna muihin liikennemääriin.
Huhtikuu 2011
137/188
8.10.2
Hankkeen sijainti suhteessa asutukseen, virkistysalueisiin ja muihin herkkiin kohteisiin
Humaliston – Tupavuoren – Luolalan alueella on asutusta vähän, mutta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat aivan voimalaitosalueen tuntumassa (Kuva 8-1). Voimalaitosalueen pohjois-/luoteispuolella sijaitsee kaksi pientä asuinrakennusten ryhmää; toinen
Luolalanjärven kaakkoisrannalla (Voimatien alueella) ja toinen Uolevi Raadenkadun ja
Satamatien välisellä selänteellä. Voimalaitosalueelta on varsinaiseen tiiviiseen asutukseen Naantalin keskusta-alueen liepeillä etäisyyttä lyhimmillään noin 950 metriä voimalaitosalueen reunasta mitattuna. Voimalaitosalueen etelä-länsipuolella sijaitsevan Luonnonmaan saaren ranta-alueille on etäisyyttä vähimmillään noin kilometri. Saaren voimalaitosaluetta kohti suuntautuneilla ranta-alueilla on luonnonalueiden lisäksi lähinnä loma-asutusta. Isosuon alueen ympäristössä (nykyisen ja suunnitellun läjitysalueen läheisyydessä) on jonkin verran haja-asutusta (Kuva 8-2). Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Ladvontien varressa, jossa on lähin pientalo noin 400–500 metrin päässä uudesta
suunnitellusta läjitysalueesta. Voimalaitoksen kaakkoispuolella rantavyöhykkeellä sijaitsee rakennusryhmä, joka on voimalaitoksen henkilökunnan virkistyskäytössä.
Lähimmät koulut sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä voimalaitosalueesta (Kuparivuoren, Maijamäen ja Karvetin koulut sekä Naantalin lukio). Kreivinniityn päiväkoti sijaitsee reilun kilometrin päässä voimalaitosalueesta. Muita alle 2 kilometrin päässä voimalaitosalueesta sijaitsevia päiväkoteja ovat Keskustan, Karvetin ja Ruonan päiväkodit.
Naantalin vanhainkoti sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä voimalaitosalueesta. Myllynkiventien ryhmäkoti ja Aurinkosäätiön palvelutalo sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueesta. Nuorisotalo (Vapaa-aikatulli) sijaitsee noin 1,5 kilometrin ja
Karvetin monitoimitalo noin 2 kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueesta. Seurakuntakeskus sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä voimalaitoksesta. Alle 1,5 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta sijaitsevat myös Naantalin työväenopisto, musiikkiopisto ja
ammattiopisto.
Luolalanjärven luontopolku kulkee aivan voimalaitosalueen vierestä. Myös Voimatien
leikkipuisto sijaitsee aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Alle kilometrin
päässä voimalaitosalueesta sijaitsee Kuparivuoren liikuntakeskus.
Suunnitellun läjitysalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muita herkkiä kohteita
kuin asutusta.
Voimalaitosalueelle ja läjitysalueelle suuntautuvien liikennereittien varteen sijoittuvat
Lietsalan koulu (n. 200 metriä Maskuntiestä), Kaanaan koulu (n. 300 metriä Kantatie
40:stä), Suopellon koulu (n. 500 metriä Maskuntiestä) ja Suovuoren ja Tammiston päiväkodit (n. 500 metriä kulkureitistä). Myös Luolalanjärven luontopolku ja Voimatien
leikkipuisto sijaitsevat aivan kuljetusreitin välittömässä läheisyydessä. Alle kilometrin
etäisyydellä voimalaitosalueelle ja uudelle läjitysalueelle vievistä kulkureiteistä sijaitsee
Voimatien leikkipuiston lisäksi useita muita leikkipuistoja. Kuljetusreittien varrella on
melko runsaasti asutusta.
Koulujen, päiväkotien, leikkipuistojen, liikuntapaikkojen ja ulkoilu- ja kuntoilureittien
tarkemmat sijainnit näkyvät aiemmin tässä arviointiselostuksessa olevassa kuvassa
(Kuva 8-20).
Huhtikuu 2011
138/188
8.10.3
Asukaskysely
Naantalin voimalaitoksen lähialueille lähetettiin tammikuussa 2011 asukaskysely, jonka
tarkoituksena oli selvittää asukkaiden mielipiteet voimalaitoksen uusimisen vaikutuksista heidän elinoloihinsa ja asuinalueen viihtyvyyteen. Tarkoituksena oli myös selvittää
asukkaiden tärkeimmät huolenaiheet uudistetun voimalaitoksen ympäristö-, terveys ym.
vaikutuksista.
Asukaskyselyn vastaanottajat valittiin neljältä voimalaitoshankkeen ympärille sijoittuvalta postinumeroalueelta niin, että postinumeroalueelta 21110 poimittiin satunnaisesti
200 ja postinumeroalueelta 21120 130 kotitaloutta (Kuva 8-36). Postinumeroalueilta
21100 ja 21210 rajattiin erikseen alueet, joilta poimittiin satunnaisesti 350 (21100) ja 20
(21210) kotitaloutta. Tarkempi otanta-alueen rajaus oli tarpeen, sillä muuten otantaan
olisi tullut mukaan paljon kotitalouksia, joiden kannalta voimalaitoshankkeen toteutumisella ei ole niin suurta merkitystä. Tarkempi otanta-alueen rajaus näkyy oheisessa
kartassa (Kuva 8-36). Yhteensä kysely postitettiin 700 kotitalouteen. Osoitteet poimittiin väestörekisteristä ja otannan suoritti Itella Oyj. Kyselyyn oli mahdollista vastata perinteisellä vastauskuorella varustetulla lomakkeella.
Kuva 8-36. Asukaskyselyn otanta-alueen rajaus.
Määräaikaan mennessä kyselyyn tuli 134 vastausta. Vastausprosentiksi saatiin 19 %.
Vastausprosentti on samalla tasolla, mitä tämän kaltaisten kyselytutkimusten vastausprosentit ovat perinteisesti olleet. Vastausprosentin pienuutta selittänee se, että tämän
kaltaisille postikyselyille on usein tyypillistä, että hanketta kannattavat tai hankkeeseen
neutraalisti suhtautuvat eivät vastaa kyselyyn.
Huhtikuu 2011
139/188
Eniten vastauksia, eli 58 % kaikista vastauksista tuli postinumeroalueelta 21100. 32 %
vastauksista tuli postinumeroalueelta 21110 ja 10 % postinumeroalueelta 21120. Postinumeroalueelta 21210 ei saatu yhtäkään vastausta, mikä selittynee osittain alueen pienellä otantamäärällä ja toisaalta alueen kotitalouksien sijainnilla. Kyseisen postinumeroalueen otannassa mukana olevat kotitaloudet sijaitsevat melko kaukana nykyiseltä
voimalaitokselta (ja siis uudelta voimalaitosalueelta), sekä suunnitellulta läjitysalueelta.
Suhteessa eniten vastauksia saatiin postinumeroalueilta 21100 ja 21110, missä hieman
reilu viidennes kyselyn saaneista vastasi siihen.
Kyselyyn vastanneista 57 % oli miehiä ja 43 % naisia. 55 % vastaajista oli 46–65 vuotiaita ja neljännes yli 65-vuotiaita. Kyselyyn ei vastannut yksikään alle 18-vuotias. Yli
puolen (56 %) asunnot sijaitsivat yli 2 km:n päässä voimalaitoksesta.
Voimalaitoksen lähialueiden viihtyisyys nyt ja voimalaitoksen uudistamisen jälkeen
Kyselyyn vastanneista 96 % piti nykyistä asuinaluettaan viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä (Kuva 8-37). Laitoksen uudistamisen jälkeen asuinaluettaan viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä pitävien osuus on nykytilanteeseen verrattuna pienempi (79 %). Tällä
hetkellä 98 % alle tai tasan kahden kilometrin päässä voimalaitoksesta asuvista pitää
asuinaluettaan viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Yli kahden kilometrin päässä asuvien
vastaava osuus on 95 %. Nykyisen voimalaitoksen läheisellä etäisyydellä suhteessa asutukseen ei siis näytä olevan suoraa vaikutusta asukkaiden viihtyvyyden huonontumiseen. Voimalaitoksen uudistamishanke näyttäisi vaikuttavan hieman negatiivisemmin
alle tai tasan kahden kilometrin päässä laitoksesta asuvien mielipiteisiin; laitoksen uudistamisen jälkeen heistä 9 % piti asuinaluettaan erittäin epäviihtyisänä tai ei kovinkaan
viihtyisänä, kun vielä ennen laitoksen uudistamista vastaava osuus oli vain 2 %. Kauempana asuvien vastaava osuus taas hieman laski voimalaitoksen uudistamishankkeen
jälkeen.
Kysyttäessä asukkailta, kokevatko he voimalaitoksen uudistamishankkeen toteuttamisella olevan vaikutuksia asumiseensa tai vapaa-ajan toimintaansa saatiin hyvin erikaltaisia vastauksia. Suuri osa vastanneista uskoi raskaan liikenteen lisääntyvän hankkeen toteuttamisen myötä. Liikennemäärien noustessa liikenteen päästöjen pelättiin kasvavan,
ja melun uskottiin myös lisääntyvän. Osa uskoi itse laitoksen uudistamisvaiheen tuovan
alueelle lisää liikennettä. Osa vastaajista uskoi ilmanlaadun huononevan uudistetun
voimalaitoksen toteuttamisen myötä, osa taas koki, että päästöjen vähentyessä ilmanlaatu paranisi.
Huhtikuu 2011
140/188
Viihtyminen nyt ja uudistamisen jälkeen
En osaa sanoa
Erittäin epäviihtyisä
Uudistamisen jälkeen
Ei kovinkaan
viihtyisä
Nyt
Viihtyisä
Erittäin viihtyisä
0%
10 %
20 % 30 % 40 % 50 %
60 % 70 % 80 %
Kuva 8-37. Asukaskyselyyn vastanneiden viihtyminen alueella nyt ja voimalaitoksen
uudistamisen jälkeen.
Arvioidut rakentamisaikaiset vaikutukset
Kysyttäessä asukkailta uudistetun voimalaitoksen merkittävimpiä rakentamisen aikaisia
ympäristövaikutuksia (Kuva 8-38) nousivat tärkeimpinä esiin vaikutukset työllisyyteen,
vaikutukset liikennejärjestelyihin ja -määriin, päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun, vaikutukset melun ja tärinän tasoon, sekä pölyvaikutukset. Rakentamisaikaiset
vaikutukset vesistöihin ja muuhun luonnonympäristöön koettiin merkittävämpinä voimalaitoksesta kahden kilometrin säteellä asuvien keskuudessa kuin kauempana asuvien
keskuudessa. Uudistetun voimalaitoksen rakentamisen työllisyysvaikutukset taas koettiin merkittävämpinä kauempana asuvien vastaajien keskuudessa.
Postinumeroalueella 21120 koettiin uudistetun voimalaitoksen rakentamisen vaikuttavan erityisesti liikennejärjestelyihin ja -määriin, sekä lisäävän melua ja tärinää. Edellä
mainitut vaikutukset koettiin huomattavasti merkittävämpinä kyseisellä postinumeroalueella kuin muilla tutkituilla alueilla. Kyseiset vaikutukset selittyvät sillä, että voimalaitoksen rakentamiseen liittyvä liikenne kulkee edellä mainitulla alueella huomattavasti
lähempänä asutusta kuin muilla alueilla. Rakentamisaikaiset vaikutukset liikennejärjestelyihin ja -määriin koettiin postinumeroalueella 21110 merkittävämmiksi kuin alueella
21100. Tämä selittyy sillä, että uusi tuhkanläjitysalue suunnitellaan sijoitettavan postinumeroalueen 21110 pohjoisosaan, jolloin uuden läjitysalueen rakentaminen aiheuttaisi
alueelle ylimääräistä liikennettä. Kulkuyhteydet läjitysalueelle menevät aivan asutuksen
vierestä aiheuttaen ylimääräistä häiriötä lähialueen asukkaille. Postinumeroalueilla
21100 ja 21110 koettiin uuden laitoksen rakennusaikaisten vaikutusten vesistöihin ja
muuhun luonnonympäristöön olevan melko merkittäviä, kun taas postinumeroalueella
21120 ei näitä vaikutuksia pidetty lainkaan merkittävinä.
Huhtikuu 2011
141/188
Uuden voimalaitoksen rakentamisaikaiset ympäristövaikutukset
20 %
18 %
16 %
14 %
12 %
10 %
8%
Alle tai
tasan 2km
Yli 2km
6%
4%
2%
Pä
äs
tö
t
ilm
aa
n
ja
va
ik
ut
uk
se
ti
lm
an
la
at
uu
P
Va
n
öl
yv
ik
ut
a
V
ik
uk
ai
u
se
ku
tu
ks
tm
tu
ks
et
uu
et
hu
ve
n
si
lu
s
on
tö
V
ih
no
ai
in
ku
ny
tu
m
ks
pä
et
r is
liik
tö
ön
en
M
ne
e
l
jä
u
r je
ja
st
tä
el
rin
yi
ä
hi
n
V
j
a
ai
ku
-m
Va
tu
ää
ik
ks
ut
rii
et
us
n
el
m
in
ai
ol
s
oi
e
m
hi
aa
n
ja
n
vi
i
h
Va
ty
vy
ik
yt
ut
ee
uk
n
se
t
Va
te
rv
ik
ey
ut
Er
uk
te
it
en
se
oi
tt
m
yö
in
to
llis
je
yy
n
te
yh
en
te
is
va
ik
ut
uk
se
En
t
os
aa
sa
no
a
0%
Kuva 8-38. Uudistetun voimalaitoksen merkittävimmät rakentamisaikaiset ympäristövaikutukset voimalaitoksen ja kyselyyn vastanneiden asunnon välisen etäisyyden
mukaan jaoteltuna.
Arvioidut toiminnan aikaiset vaikutukset
Kysyttäessä lähialueiden asukkailta uudistetun voimalaitoksen käytönaikaisista vaikutuksista (Kuva 8-39) selvästi merkittävimpänä pidettiin voimalaitoksen päästöjä ilmaan
ja vaikutuksia ilman laatuun. Seuraavaksi merkittävimpinä pidettiin vaikutuksia vesistöihin ja työllisyyteen. Avoimissa vastauksissa painotettiin päästö- ja työllisyysvaikutusten lisäksi myös uudistetun voimalaitoksen toiminnan aiheuttamia terveysvaikutuksia. Vastauksissa toivottiin, että terveysseikat huomioitaisiin kaikissa voimalaitoksen
elinkaaren vaiheissa; suunnittelussa, rakentamisessa ja toiminnassa. Lähempänä voimalaitosta asuvat pitivät laitoksen toiminnan vaikutuksia liikennejärjestelyihin ja -määriin,
sekä eri toimintojen yhteisvaikutuksia merkittävämpinä kuin kauempana asuvat. Yli 2
km:n päässä voimalaitoksesta asuvat taas näkivät uudistetun voimalaitoksen toiminnanaikaiset vaikutukset työllisyyteen suuremmiksi kuin miten voimalaitoksen läheisyydessä
asuvat asian kokivat.
Postinumeroalueella 21120 asuvat pitivät uudistetun laitoksen käytönaikaisia vaikutuksia melun ja tärinän tasoon, liikennejärjestelyihin ja -määriin, ja elinoloihin ja viihtyvyyteen merkittävämpinä kuin muiden postinumeroalueiden asukkaat. Nämä seikat koettiin merkittäviksi varmastikin siksi, että myös uudistetun voimalaitoksen kuljetukset
tulisivat kulkemaan kyseisen alueen läpi aivan asutuksen vierestä. Päinvastoin kuin oli
rakentamisaikaisten vaikutusten kohdalla, niin 21100 alueen asukkaat kokivat uudistetun laitoksen toiminnan vaikuttavan vahvemmin liikennejärjestelyihin ja -määriin, kuin
miten 21110 alueen asukkaat asian näkivät. Erot eivät tosin olleet suuria, mutta tulos on
silti hieman yllättävä, kun ajattelee, että tuhkakuljetukset läjitysalueelle kulkevat aivan
postinumeroalueen 21110 asutuksen vierestä, ja alueelta 21100 otannassa mukana olleista ei kukaan asunut voimalaitosliikenteen kulkureittien välittömässä läheisyydessä.
Alueen 21100 asukkaat tosin asuvat lähempänä voimalaitosta kuin alueen 21110 asukCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
142/188
kaat, mikä voi vaikuttaa heidän näkemyksiinsä häiriötekijöistä, vaikka voimalaitosliikenne ei aivan asutuksen läheltä kulkisikaan. Vaikutuksia terveyteen, työllisyyteen ja
eri toimintojen yhteisvaikutuksia pidettiin merkittävämpinä postinumeroalueilla 21100
ja 21110 kuin alueella 21120.
Uuden voimalaitoksen käytönaikaiset merkittävimmät ympäristövaikutukset
35 %
30 %
25 %
Alle tai
tasan 2km
20 %
15 %
Yli 2km
10 %
5%
vi
ih
ty
vy
yt
ee
n
Va
er
ik
ve
u
yt
tu
Er
ee
ks
it
oi
et
n
m
ty
in
ö
to
llis
je
yy
n
te
yh
en
te
is
va
ik
ut
uk
se
En
t
os
aa
sa
no
a
ut
uk
s
ut
uk
se
tt
ja
in
oi
h
Va
ik
Va
ik
iin
m
ai
ku
tu
s
et
e
lin
ol
Va
i
rje
ne
jä
ke
n
lii
ku
tu
ks
et
se
m
aa
n
ä
-m
ää
r
tä
r in
ja
ja
in
st
el
yi
h
M
el
u
hi
n
pä
ris
tö
ön
st
öi
on
ym
es
i
lu
on
n
uk
se
tv
Va
i
Va
ik
ut
Pä
äs
tö
ti
lm
aa
n
ja
va
i
uk
se
tm
uu
hu
n
Va
ik
ut
Pö
ly
va
ik
ku
tu
ks
et
ilm
an
la
at
u
un
ut
uk
se
t
0%
Kuva 8-39. Uudistetun voimalaitoksen merkittävimmät käytönaikaiset ympäristövaikutukset voimalaitoksen ja kyselyyn vastanneiden asunnon välisen etäisyyden mukaan jaoteltuna.
Uuden voimalaitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset
30 %
25 %
20 %
Rakentamisen
aikana
15 %
Käytön aikana
10 %
5%
ut
Va
uk
ut
ik
se
uk
ut
tm
uk
se
se
uu
t
tv
hu
e
n
si
lu
st
on
öi
Va
hi
no
n
ik
ny
ut
m
uk
p
se
är
is
tl
tö
iik
ön
en
M
ne
e
lu
jä
rje
ja
st
tä
el
rin
yi
ä
hi
n
Va
ja
ik
-m
V
ut
ai
ää
uk
ku
rii
se
tu
n
te
s
m
lin
a
ol
is
oi
em
hi
aa
n
ja
n
vi
ih
Va
ty
vy
ik
yt
ut
ee
uk
n
se
tt
Va
er
ik
ve
u
yt
tu
Er
ee
ks
it
oi
n
et
m
ty
in
öl
to
lis
je
y
n
yt
yh
ee
te
n
is
va
ik
ut
uk
se
En
t
os
aa
sa
no
a
Pö
ly
va
ik
Va
ik
Pä
äs
tö
t
ilm
aa
n
ja
va
ik
ut
uk
se
ti
lm
an
la
a
tu
u
n
0%
Kuva 8-40. Uudistetun voimalaitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset laitoksen
rakentamisen ja käytön aikana.
Huhtikuu 2011
143/188
Voimalaitoksen suunnittelussa huomioon otettavat seikat
Asukaskyselyssä selvitettiin asukkaiden näkemyksiä seikoista, jotka tulisi ottaa huomioon laitoksen suunnittelussa, mikäli voimalaitoshanke päätettäisiin toteuttaa. Vastauksissa toivottiin, että ympäristö- ja maisema-arvot huomioitaisiin laitoksen suunnittelussa
niin, että uusi laitos sulautuisi sujuvasti ympäristöönsä. Myös terveys- ja turvallisuustekijöiden huomioimista pidettiin tärkeänä. Laitoksen suunnittelussa tulisi myös huomioida päästöjen, sekä pöly- ja meluhaittojen minimointi. Useat vastanneista pitivät liikennejärjestelyiden sujuvaa toteuttamista hyvin tärkeänä. Maantiekuljetuksia toivottiin
vältettävän ja muita kuljetusmuotoja (juna, laiva) suosittavan. Mikäli rekkakuljetuksia ei
voida korvata muun tyyppisillä kuljetusmuodoilla, toivottiin nykyiseen tieverkostoon
parannuksia. Voimalaitoksen rakentamisen ja käytön toivottiin lisäävän paikallisen työvoiman tarvetta. Myös kestävien polttoainevaihtoehtojen käyttömahdollisuudet toivottiin huomioitavan laitosta suunniteltaessa.
Asukkailta kysyttiin myös, pitävätkö he Naantalin voimalaitoksen uudistamishanketta
kannatettavana (Kuva 8-41). 82 % asukaskyselyyn vastanneista piti Naantalin voimalaitoksen uudistamista kannatettavana tai erittäin kannatettavana. 3 % vastanneista ei pitänyt uudistamishanketta kovinkaan kannatettavana, ja 5 % oli sitä mieltä, ettei uudistamishanke ole lainkaan kannatettava. Kymmenesosa vastaajista ei osannut kommentoida mitään hankkeen kannatettavuudesta.
Naantalin voimalaitoksen uudistaminen on mielestäni
10 %
5%
3%
35 %
Erittäin kannatettavaa
Kannatettavaa
Ei kovinkaan kannatettavaa
Ei lainkaan kannatettavaa
En osaa sanoa
47 %
Kuva 8-41. Voimalaitoshankkeen kannatettavuus.
Naantalin voimalaitoshankkeesta tiedottaminen
Asukkailta kysyttiin, ovatko he saaneet tarpeeksi tietoa Naantalin voimalaitoksen uudistamishankkeesta (Kuva 8-42). Noin neljännes vastaajista ei ollut lukenut tai kuullut
hankkeesta mitään ennen tätä kyselyä. 43 % vastanneista oli lukenut tai kuullut hankkeesta jonkin verran. 17 % vastanneista oli saanut riittävästi ja 16 % melko hyvin tietoa
hankkeesta. Lisätietoja kaivattiin erityisesti hankkeen päästöistä ilmaan ja vaikutuksista
ilman laatuun, vaikutuksista vesistöihin ja terveyteen, pölyvaikutuksista ja vaikutuksista
muuhun luonnonympäristöön (Kuva 8-43). 8 % vastaajista ei kaivannut lisätietoja. KyCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
144/188
selyssä tiedusteltiin myös, onko voimalaitoksen uudistamishanketta koskevaa tietoa
helposti saatavilla (Kuva 8-44). Hieman alle kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että
hanketta koskevaa tietoa on helposti tai melko helposti saatavilla. Kymmenesosa vastaajista koki, ettei hanketta koskevaa tietoa ollut ollenkaan helposti saatavilla. Vastaajista
viidenneksen mielestä tiedon saatavuus ei ollut kovinkaan helppoa. Hanketta koskevaa
tietoa toivottiin saatavan Fortumin ja Naantalin kaupungin Internet-sivujen, Naantalin
kaupungin tiedotuslehden, paikallislehtien (Naantalin kaupunkiuutiset, Rannikkoseutu)
ja aamulehtien (esim. Turun Sanomat) välityksellä. Useat vastaajista myös toivoivat, että hankkeesta järjestettäisiin yleisötilaisuus. Hankkeen etenemisestä toivottiin myös tiedotettavan suoraan kotiin (kirjalliset tiedotteet, hanke-esitteet yms.). Myös tutustumiskierrosta hankealueelle pidettiin hyvänä tapana tutustua hankkeeseen tarkemmin. Paikallistelevisiokanavaa (Turku-TV) ehdotettiin myös hankkeesta tiedottamisen välineeksi. Naantalin kaupungintalolle pystytettävää infopistettä ehdotettiin myös.
Tiedon riittävyys
0%
17 %
24 %
En ole kuullut tai lukenut
hankkeesta mitään ennen tätä
kyselyä
Olen kuullut tai lukenut hankkeesta
jonkin verran
Olen saanut melko hyvin tietoa
hankkeesta
16 %
Olen saanut riittävästi tietoa
hankkeesta
Hankkeesta on tiedotettu liiankin
paljon
43 %
Kuva 8-42. Voimalaitoshankkeesta tiedottaminen.
Huhtikuu 2011
145/188
Mistä asioista haluaisitte saada lisää tietoa?
20 %
18 %
16 %
14 %
12 %
10 %
8%
6%
4%
2%
Pä
äs
t
öt
i
lm
aa
n
ja
va
i
En
ta
rv
it s
e
ku
lis
tu
ät
ks
ie
et
to
ilm
a
an
la
Va
at
P
uu
ik
öl
ut
n
yv
uk
V
aik
ai
se
ku
ut
tm
uk
tu
uu
ks
se
et
hu
t
ve
n
lu
V
si
on
ai
st
ku
ö
no
ih
tu
in
ny
ks
m
et
pä
lii
ris
ke
tö
nn
ön
M
ej
el
är
u
je
j
st
a
el
t
är
yi
in
Va
hi
ä
n
ik
ja
ut
V
uk
ai
m
k
se
ää
ut
te
rii
us
n
lin
m
ol
a
oi
is
em
hi
n
aa
ja
n
vi
Va
ih
ty
ik
v
ut
yy
uk
te
se
en
Va
tt
er
ik
Er
ut
v
ey
uk
it
oi
te
se
m
en
tt
in
yö
to
llis
je
n
y
yt
yh
ee
te
n
is
va
ik
ut
uk
En
se
t
os
aa
sa
no
a
0%
Kuva 8-43. Seuraavista asioista kaivattaisiin lisätietoja.
Naantalin voimalaitoksen uudistamishanketta koskevaa tietoa on helposti saatavilla
10 %
2%
27 %
20 %
5 - täysin samaa mieltä
4
3
2
1 - täysin eri mieltä
41 %
Kuva 8-44. Voimalaitoksen uudistamishanketta koskevan tiedon saatavuus.
Voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)
Asukaskyselyssä tiedusteltiin myös, tietävätkö vastaajat, mistä voimalaitoshankkeen
ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kyse (Kuva 8-45). Yli puolet vastaajista
tiesi hyvin tai melko hyvin, mistä ympäristövaikutusten arvioinnissa on kyse. 17 % vastaajista ei tiennyt tai tiesi melko huonosti, mistä YVA:ssa on kyse. Kyselyssä selvitettiin
myös, ovatko vastaajat sitä mieltä, että voimalaitoksen uudistamishankkeen ympäristövaikutukset selvitetään tarkkaan (Kuva 8-46). Kyselyyn vastanneista 17 % oli sitä mieltä, että hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään tarkkaan ja 42 % koki, että ne selviCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
146/188
tetään melko tarkkaan. 16 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei hankkeen ympäristövaikutuksia selvitetä tarkkaan tai kovinkaan tarkkaan.
Tiedän, mitä voimalaitoksen uudistamishankkeen ympäristövaikutusten arviointi
tarkoittaa
5%
17 %
12 %
4
3
2
27 %
39 %
Kuva 8-45. Vastaajien tietämys ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA).
Voimalaitoksen uudistamishankkeen ympäristövaikutukset selvitetään tarkkaan
5%
11 %
17 %
4
3
2
25 %
42 %
Kuva 8-46. Vastaajien näkemykset siitä, selvitetäänkö voimalaitoksen uudistamishankkeen ympäristövaikutukset tarkkaan.
Vapaat kommentit ja terveiset Naantalin voimalaitoksen uudistamishankkeeseen ja sen
YVA-menettelyyn liittyen
Viimeiseksi asukkailta pyydettiin vapaita kommentteja voimalaitoshankkeeseen ja sen
YVA-menettelyyn liittyen. Vastauksissa esitettiin niin positiivisia, kuin negatiivisiakin
mielipiteitä aiheesta. Seuraavassa on esitetty joitakin avoimia kommentteja.
Osa vastaajista kannatti hanketta, osa taas oli sen toteuttamista vastaan.
Huhtikuu 2011
147/188
”Mitä vähemmän päästöjä, parempi hyötysuhde, pienempi rasitus luonnolle ja maiseman pitäminen siistinä ja luonnollisena, sitä parempi. Vaikuttaa hyvältä hankkeelta.”
”Hanke nopeasti käyntiin, luo hyvinvointia talousalueellemme.”
”Uudistus tarpeellinen.”
”Kannatettava hanke kaikessa mielessä. Jatkuvuus turvattava!”
”Turun seutu tarvitsee uuden kotimaisiin, uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvan voimalaitoksen, jonka ainoa järkevä sijoituspaikka on Naantali
ottaen huomioon nykyinen infra! Hiilen poltto on lopetettava.”
”Toivottavasti ei tänne tule uudistettua saastuttajaa!”
”Toivon ettei hanke toteudu. Nykyinen voimala pitäisi muuttaa maakaasukäyttöiseksi. Saastuttava hiilivoimala ei sovellu kaupunkiin. Biojätteen ja
kierrätyspolttoaineet (mitä?) epäilyttävät...”
”Tarkka YVA selvitys ja Naantali vaihtoehdon hylkäys on toivottavaa.”
Voimalaitoshankkeen kustannukset ja kustannusten vaikutukset energian hinnan kehittymiseen puhuttivat. Myös voimalaitostoiminnan kustannustehokkuus nostettiin esille.
”Toivottavasti kustannustehokkuus kasvaa ettei jatkuvasti sähkölaskut kallistu.”
”Uudistettava niin, että energian hinta ei nouse.”
”Biopolttoaineet ym uudet energiaratkaisut ovat varmasti ilmaston ja ympäristön kannalta hyödyllisiä. Harkitkaa kuitenkin, paljonko kustannuksia
kannattaa niiden vuoksi lisätä. Hiilidioksidin haittavaikutuksista ei tiedetä
varmasti. Ne ovat teoriaa.”
Jätteenpoltto ja maakaasun käyttö saivat kannatusta.
”Kivihiiltä ei tulisi käyttää polttoaineena, maakaasun käyttöä tulisi harkita.”
”Mielestäni jätteenpolttolaitos tulisi rakentaa Naantaliin.”
”Toivottavasti jätteenpoltto siirtyy Naantalin voimalaitokselle.”
”Maakaasu paras.”
Osa toivoi olemassa olevan laitoksen hyödyntämistä, osa kokonaan uuden rakentamista.
Vanhojen työpaikkojen säilymistä toivottiin. Rakentamiseen toivottiin asukasystävällisyyttä.
”Toivottavasti olemassa olevan laitoksen ja osaamisen hyödyntäminen jatkossakin mahdollista.”
Huhtikuu 2011
148/188
”Kokonaan uusi ja nykyaikainen laitos, vanhat työpaikat säilyy ja uutta
verta lisää.”
”Rakentamisen toteuttaminen mahdollisen asukasystävällisesti.”
Vastaajat kommentoivat seuraavaa ympäristövaikutusten arviointiprosessista (YVA) ja
siihen liittyvästä asukaskyselystä:
”YVA-menettely on pelleilyä! ”
”Toivon että hankkeesta tulee avoin ja aito YVA eikä "YVA".”
”Hienoa että "tavalliselta" asukkaalta kysellään mielipidettä (vaikka ei
asiasta paljoa ymmärräkään). Joutui oikein miettimään tällaisen suuren
hankkeen hyötyjä ja haittoja, vaikutusta elinoloihin. Kiitos tästä!”
”Tähän kyselyyn oli vaikea vastata, koska tunnen, ettei minulla ole tietoa
nykyisistäkään vaikutuksista eri asioihin. Vastaus menee paljolti mutulinjalla.”
Myös uuden läjitysalueen sijainti ja tuhkan kuljetus herättivät keskustelua.
”Läjitysalue jää mottiin kun asumisen suunta on pois mereltä sisämaahan.
Rekkarallin hoitaminen fiksusti läjityspaikalle on haaste. Kun läjitysalue
on täynnä, miten se saadaan uudelleen ihmiskäyttöön, sillä silloin on
tonttimaasta pula ja hinku rakentaa ko. alueelle kasvaa?”
”Yrittäkää järjestää tuhkan kuljetus putkea pitkin, vrt. kaukolämpö ja
käyttövesi.”
8.10.4
Terveysvaikutukset
Energiantuotannon päästöt ovat nykyisissä voimalaitoksissa erittäin pieniä verrattuna
ympäristössä jo esiintyviin tausta-arvoihin. Tiukkojen päästömääräysten johdosta voimalaitokset eivät ole uhka ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Laadittujen voimalaitoksen ja sen liikenteen päästöjen leviämislaskelmien mukaan päästöjen aiheuttamat
epäpuhtauspitoisuudet ilmassa alittavat selvästi terveysperusteiset ilmanlaadun ohje- ja
raja-arvot.
Voimalaitos ja sen liikenne aiheuttavat melua. Melumallinnuksen tulosten mukaan ympäristömelulle annetut ohjearvot voivat mahdollisesti ylittyä lähimmän asutuksen luona
ellei erityisiin meluntorjuntatoimiin ryhdytä. Voimalaitoksen suunnittelun edetessä tulee
meluasiaan kiinnittää erityistä huomiota, jotta laitoksen aiheuttama melu ei aiheuta ohjearvojen ylityksiä, jolloin ylityksiä eikä melun aiheuttamia terveysvaikutuksia ole odotettavissa.
Voimalaitoksen sisällä korkean melutason alueet merkitään ja niillä käytetään asianmukaisia suojaimia työsuojelumääräysten mukaisesti.
Voimalaitoshankkeella ei ole edellä mainittujen objektiivisten arviointien/seikkojen perusteella merkittäviä haitallisia vaikutuksia terveyteen.
Huhtikuu 2011
149/188
8.10.5
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
Edellä esitettyjen terveysvaikutusten ohella voimalaitoksella voi olla muitakin vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen alueella. Tällaisia vaikutuksia ovat mm. maisemalliset vaikutukset sekä subjektiiviset, ihmisten kokemat vaikutukset.
Ihmisten suhtautumista voimalaitoksen uudistamishankkeeseen tarkasteltiin asukaskyselyn, yleisötilaisuuksien ja seurantaryhmän kokousten avulla. Asukaskyselyssä merkittävimmiksi voimalaitoksen rakentamisen ja käytön negatiivisiksi ympäristövaikutuksiksi nousivat päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun, vaikutukset liikennejärjestelyihin ja -määriin, vaikutukset vesistöihin, pölyvaikutukset ja voimalaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä. Myös vaikutukset muuhun luonnonympäristöön koettiin tärkeiksi, kun taas voimalaitoshankkeen maisemavaikutukset koettiin pieniksi. Myös yleisötilaisuudessa nousi esille huoli voimalaitoshankkeen liikennevaikutuksista. Osa kyselyyn vastanneista asukkaista koki voimalaitoshankkeen toteutumisen tärkeänä sen työllisyysvaikutusten takia. Ihmisten huolia voimalaitoksen vaikutuksista voidaan jo sellaisinaan pitää voimalaitoksen vaikutuksina, sillä epävarmuus
oman elinympäristön tilasta voimalaitoksen uudistamisen myötä voi heikentää ihmisten
viihtyvyyttä.
Raskaan liikenteen määrä lisääntyy merkittävästi Viestitiellä erityisesti vaihtoehdossa 1,
mikä voi heikentää alueen viihtyisyyttä. Viestitien välittömässä läheisyydessä sijaitsee
kuitenkin vain vähän asutusta.
Naantalin voimalaitoksen uudistamisen aiheuttamia maisemavaikutuksia on arvioitu luvussa 8.4. Maisema-arkkitehdin tekemän arvion mukaan voimalaitoksen uudistamisen
vaatimat uudet rakennukset ja rakenteet vastaavat mitoitukseltaan ja tyyliltään alueen
nykyistä rakennuskantaa ja ovat sopusoinnussa Naantalin rannikkoseudun teollisuusja
satamatoimintojen vyöhykkeen maankäytön kanssa (alueella on voimalaitos- ja teollisuusrakennuksia ja -rakenteita). Näkymät kohti voimalaitosaluetta muuttuvat voimalaitoksen uudistamisen myötä, mutta vaikutusten merkittävyys on todennäköisesti vähäinen. Myöskään Isosuon aluekokonaisuuden luonne ei merkittävästi muutu uuden läjitysalueen toteutuessa.
Vaikutukset työllisyyteen
VE1:ssä voimalaitoksen rakentaminen työllistää noin 50–100 henkilötyövuotta. Pysyviä
työpaikkoja voimalaitoksella on noin 70–80 kun vastaavien työpaikkojen määrä nykyisellä voimalaitoksella on noin 100, joten muutosta ei voi pitää erityisen merkittävänä.
Työpaikkojen väheneminen johtuu uuden laitoksen kehittyneemmästä automatiikasta.
VE2:ssa voimalaitoksen rakentamisen aikainen työllistävä vaikutus on samaa luokkaa
kuin VE1:ssä. Nykyisen voimalaitoksen työpaikkojen määrä ei muutu merkittävästi ja
lisäksi kaasutinlaitteistot luovat muutamia uusia pysyviä työpaikkoja.
Muissa vaihtoehdoissa työpaikkojen määrä ei muutu merkittävästi.
Hankkeen suurin työllistävä vaikutus on välillisesti polttoainehankinnan kautta. Tämä
vaikutus voi olla hyvinkin huomattava ottaen huomioon tarvittava biopolttoainemäärä
Huhtikuu 2011
150/188
VE1:ssä. VE2:ssa polttoainehankinnan työllistävä vaikutus on pienempi kuin VE1:ssä,
muissa vaihtoehdoissa tilanne ei muutu oleellisesti nykyisestä.
8.11
Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset
8.11.1
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on kuvattu voimalaitos- ja läjitysalueiden luonnonympäristön nykytila sekä arvioitu ne vaikutukset, joita hankkeen toteuttamisella on
kasvillisuuteen, eläimistöön, luontotyyppeihin ja luonnonsuojelun kannalta merkittäviin
kohteisiin. Lisäksi on otettu huomioon ne vaikutukset, joita hankkeesta voi laajemmin
kohdistua luonnon monimuotoisuuteen ja vuorovaikutussuhteisiin. Hankkeesta aiheutuvia muutoksia on tarkasteltu suhteessa nykytilanteeseen ottaen huomioon se, että sekä
voimalaitos- että läjitysalue ovat jo luonnontilaltaan muuttuneita alueita. Tämän vuoksi
arvioinnissa on keskitytty voimalaitoksen ympäristön luontokohteisiin kohdistuviin vaikutuksiin ja niiden merkittävyyden arvioimiseen. Tarkastelualue rajattiin ilmapäästöjen
leviämismallinnuksen perusteella reilun neljän kilometrin etäisyydelle voimalaitoksesta.
Läjitysalueen osalta vaikutuksia on tarkasteltu noin kilometrin etäisyydellä. Lisäksi on
otettu huomioon liikennöinti kummallekin alueelle.
Vaikutusarviointiin sisältyy niin sanottu Natura-arvioinnin tarvearviointi, jossa tarkastellaan voimalaitoshankkeen vaikutuksia noin neljän kilometrin päässä sijaitsevalle
Ruissalon lehtojen Natura-alueelle. Selvityksen perusteella päätetään, tarvitaanko hankkeesta luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia, jossa selvitetään, heikentääkö hanke joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Vaikutuksia Natura-alueelle on aiemmin arvioitu nykyisen voimalaitoksen
osalta (KHO:n päätös 2006). Lisäksi Ruissaloon kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu
muiden hankkeiden yhteydessä.
Arviointia varten olivat käytettävissä seuraavat luontoselvitykset:
-
Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakien mukaiset arvokkaat elinympäristöt Naantalissa (Rantala ym. 1997)
Naantalin kaupungin selvitys alueen liito-oravareviireistä keväällä 2004 (Karhilahti
2004)
Isosuon laajennuksen liito-oravatilanne keväällä 2006 (Karhilahti 2006)
Naantalin Luolalanjärven perustutkimus 1996–1997 (Airiston kalastusalue 1997) ja
Luolalanjärven linnustoselvitys 2003 (Naantalin kaupunki 2009)
Lisäksi hyödynnettiin muita luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Tiedot Naturaalueista, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteista, luonnonsuojelualueista ja
muista valtakunnallisesti merkittävistä luontokohteista tarkistettiin Oiva -ympäristö- ja
paikkatietopalvelusta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Naantalin kaupungilta.
Tiedot uhanalaisten lajien esiintymistä ovat peräisin valtion ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmästä. Lisäksi tarkistettiin tiedot lähimmistä Suomen tärkeistä IBA- ja
FINIBA-lintualueista (Leivo ym. 2002). Ruissalosta olivat käytettävissä Natura-aluen
kohdekuvaus ja tietolomake (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2008) sekä käyttö- ja
hoitosuunnitelma (Turun kaupunki 2005). Luonnonympäristöä koskeva lähtötietoaineisto on koottu lähdeluetteloon.
Huhtikuu 2011
151/188
Luontokohteisiin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty Suomen ympäristökeskuksen oppaiden ”Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa” (Söderman 2003) ja ”Direktiivilajien
huomioon ottaminen suunnittelussa” (Sierla ym. 2004) mukaisesti. Lisäksi on otettu
huomioon hankkeen vaikutukset luontotyyppien uhanalaisuuteen (Raunio ym. 2008).
Vaikutusten merkittävyyden arviointi perustuu kunkin kohteen erityispiirteiden ja lajin
elinympäristö- tai kasvupaikkavaatimusten tarkasteluun. Arvioinnissa on huomioitu sekä hankkeen suorat että epäsuorat vaikutukset. Osa vaikutuksista voi olla lyhytaikaisia
rakentamiseen liittyviä ja osa pitkäkestoisia toiminnan aikaisia. Ennakkoon arvioiden
vaikutuksia voi aiheutua lähinnä melusta ja ilmapäästöistä, joiden leviämisestä ovat
käytettävissä YVA-menettelyn yhteydessä laaditut mallinnukset.
8.11.2
Nykytila
8.11.2.1
Hankealue ja sen lähiympäristö
Hankealue sijoittuu hemiboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Lounaiselle rannikkomaalle Varsinais-Suomen eliömaakuntaan (Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelu).
Varsinainen voimalaitosalue rajoittuu Naantalin edustan merialueeseen Luonnonmaan
saaren ja mantereen väliseen Naantalinsalmeen. Se on luonnontilaltaan muuttunutta teollisuusaluetta, missä ei esiinny juurikaan luonnonvaraista kasvillisuutta tai eläimistöä.
Välittömästi voimalaitosalueen pohjoispuolella on Luolalanjärvi, jota luonnehtivat rehevä kasvillisuus ja runsas linnusto. Järven kasvillisuutta ja pesimälinnustoa on selvitetty vuosina 2003–2004 (Naantalin kaupunki 2009). Muilta osin voimalaitoksen ympäristö on rakennettua aluetta ja hieman kauempana itä- ja koillispuolella Tupavuoren kallioista metsäaluetta. Merialuetta voimalaitoksen edustalla halkovat Naantalin sataman ja
Naantalinsalmen laivaväylät, joten alueella ei oletettavasti esiinny merkittäviä luonnontilaisia vedenalaisia luontotyyppejä.
Suunniteltu läjitysalue Naantalin keskustan pohjoispuolella on nykyisellään suurelta
osin mäntyvaltaista kangasmetsää. Alueelle on tehty Isosuon jäteasema-alueen asemakaavoituksen yhteydessä luontoselvitys (Karhilahti 2006). Selvityksessä metsäalue uuden läjitysalueen kohdalla todettiin liito-oravan kannalta merkityksettömäksi, sillä hakkuut ja maa-ainesten läjitys olivat muuttaneet sen luonnontilaa. Vanha Härkäsuon läjitysalue rajoittuu liito-oravalle soveltuviin metsäalueisiin sekä kallioon ja jyrkänteeseen,
joita voidaan pitää metsälain 10 §:n erityisen arvokkaina elinympäristöinä.
8.11.2.2
Ruissalon lehtojen Natura-alue
Hankealuetta lähin Natura-verkoston kohde on Ruissalon lehdot (FI0200057) Turussa
(Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Se sijoittuu voimalaitosalueen eteläpuolelle
niin, että Natura-alueen lähimpiin saariin ja luotoihin on etäisyyttä noin 3,5 kilometriä ja
Ruissalon saareen noin 4,3 kilometriä (Kuva 8-47).
Huhtikuu 2011
152/188
Kuva 8-47. Suunnitellun voimalaitoksen ja läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevat
arvokkaat luontokohteet.
Ruissalon lehdot sisältyvät Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI- ja SPA-alue) (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2008). Natura-alueen pinta-ala on 852 hehtaaria ja se kattaa pääosan Ruissalon saaresta sekä muutamia lähiluotoja ja saaria. Pääosa Natura-alueesta kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan
tai osayleiskaavan suojelualueisiin, joita suojeltiin noin 300 hehtaaria yksityismaiden
luonnonsuojelualueina vuonna 2006. Muu osa alueen suojelusta toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslailla tai kaavalla.
Ruissalon saarella sijaitsevat maamme laajimmat ja arvokkaimmat tammimetsiköt
(Lounais-Suomen ympäristökeskus 2008). Alueella tavataan erityyppisiä lehtoja kosteista saniaisvaltaisista ja lähteikköisistä painanteista tuoreisiin, reheviin tammimetsiin ja
kuiviin tammea kasvaviin rinnelehtoihin. Saaren länsiosan metsät eivät ole yhtä reheviä
kuin itäosan, vaan siellä tammea esiintyy mäntymetsissä sekapuuna. Lehtojen kasvillisuus ja linnusto ovat monipuolisia, ja lisäksi alueella tavataan monia uhanalaisia ja harvinaisia sammal- ja sienilajeja ja selkärangattomia eläimiä. Vesilintujen merkittävimmät
pesimäalueet ovat Ruissalon ruovikkoiset lahdet.
Ne luontoarvot, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura-verkostoon, on lueteltu sitä
koskevassa virallisessa tietolomakkeessa. Natura-vaikutusten arviointi kohdistetaan arvioinneista annetun ohjeistuksen mukaisesti näihin suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin (Ympäristöministeriö 2009). Ruissalon lehtojen suojelun perusteena ovat seuraavat luontotyypit ja lajit:
Huhtikuu 2011
153/188
Luontodirektiivin luontotyypit
Laajat matalat lahdet (1160)
2%
Kivikkorannat (1220)
<1%
Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230)
<1%
Merenrantaniityt* (1630)
1%
Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* (6270) 1%
Kosteat suurruohoniityt (6430)
1%
Silikaattikalliot (8220)
5%
Luonnonmetsät* (9010)
5%
Jalopuumetsät* (9020)
15%
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden
luonnontilaiset metsät*(9030)
3%
Lehdot (9050)
5%
Vanhat tammimetsät (9190)
5%
*priorisoitu luontotyyppi
Luontodirektiivin liitteen ll lajit
Mesosa myops
vennajäärä
Osmoderma eremita
erakkokuoriainen
Dicranum viride
katkokynsisammal
Herzogiella turfacea
korpihohtosammal
Lintudirektiivin liitteen l linnut
Picus canus
Sterna hirundo
Sterna paradisaea
Dryocopus martius
Emberizahortulana
Lanius collurio
Branta leucopsis
Glaucidium passerinum
harmaapäätikka
kalatiira
lapintiira
palokärki
peltosirkku
pikkulepinkäinen
valkoposkihanhi
varpuspöllö
Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut
Anas clypeata
lapasorsa
Tringa totanus
punajalkaviklo
Huhtikuu 2011
154/188
8.11.2.3
Muut luontokohteet hankealueen ympäristössä
Luonnonsuojelualueet
Voimalaitosalueen ympäristössä 3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevia luonnonsuojelualueita ovat seuraavat (Oiva- ympäristö- ja paikkatietopalvelu) (Kuva 8-47):
Tamminiemen luonnonsuojelualue (YSA200631). Yksityinen luonnonsuojelualue
Luonnonmaalla noin1,3 kilometriä hankealueelta etelään.
Kuivalahden tammimetsikkö (LTA203423). Luonnonsuojelulain 29 §:n suojeltu
luontotyyppi Luonnonmaalla noin 1,8 kilometriä hankealueelta lounaaseen.
Upalingon pähkinäpensaslehto (LTA020402). Luonnonsuojelulain 29 §:n suojeltu
luontotyyppi Luonnonmaalla noin 1,9 kilometriä hankealueelta etelään.
Vanton jalopuumetsikkö (LTA204660). Luonnonsuojelulain 29 §:n suojeltu luontotyyppi noin 2,3 kilometriä hankealueelta kaakkoon.
Kailon katajaketo (LTA203421). Luonnonsuojelulain 29 §:n suojeltu luontotyyppi
noin 2,5 kilometriä hankealueelta luoteeseen.
Läjitysaluetta lähin luonnonsuojelualue ja tiedossa oleva luontokohde on luonnonsuojelulain 29 §:n suojeltu luontotyyppi Haanvuoren jalopuumetsikkö (LTA 200555), joka
sijaitsee läjitysalueelta noin 1,2 kilometriä lounaaseen.
Noin 3 kilometriä voimalaitosalueelta itään sijaitseva Raisionlahti on valtakunnallisen
lintuvesiensuojeluohjelman kohde, josta noin 28 hehtaaria on suojeltu luonnonsuojelualueena (Raision kaupunki 2011). Kapean Raisionsalmen kautta mereen liittyvä Raisionlahti on erittäin rehevä, matala ja liejupohjainen, ja sen maisemaa hallitsevat järviruokokasvustot ja niihin rajautuvat rantaniityt. Lahti on tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka, mutta ei kuitenkaan kuulu Suomen tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin. Lisäksi
Raisionlahdella on merkitystä luonto- ja opetuskohteena, virkistyskäyttökohteena ja ainoana merkkinä Raision merellisestä sijainnista. Alueen rantaniittyjä on kunnostettu
mm. laiduntamalla.
Muut luontokohteet
Voimalaitosalueen pohjoispuolelle sijoittuva Luolalanjärvi on erittäin rehevä järvi, jonka pinta-ala on 25 hehtaaria ja keskisyvyys 1,6 metriä. Järvi on entinen merenlahti, joka
ei ole vuosikymmeniin ollut luonnontilainen, vaan sitä on säännöstelty ja rantoja muokattu. Luontokohteena Luolalanjärvi on paikallisesti merkittävä. Vuonna 2003 sen pesimälinnustoon kuuluivat huomionarvoisista lintulajeista mustakurkku-uikku ja pensastasku. Muuttoaikaan järvelle kerääntyy vesilintuja ja hyönteissyöjiä. Kasvillisuustyypeistä tavataan etenkin järven länsirannalla laajoja pensaikkoja, pohjois- ja länsirannoilla luhtaniittyjä ja eteläpäässä tervaleppälehtoa. Järven läheisyydessä on myös pienialaisia ketoja. Retkeilyä alueella palvelevat järven ympäri kulkeva luontopolku ja pohjoisosan kaksi lintutornia (Naantalin kaupunki 2009). Luolalanjärvellä on Lounais-Suomen
ympäristökeskuksen (2006) päätöksellä kielletty moottoriajoneuvoilla jäällä ajo ja
moottorikäyttöinen vesiliikenne.
Voimalaitosalueen eteläpuolella sijaitseva Ajonpään kallioniemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (Heikkinen & Husa 1995). Sen arvoluokka on 4
(asteikolla 1= erittäin merkittävä – 4 =vähemmän merkittävä).
Huhtikuu 2011
155/188
Ruissalon saari lähiluotoineen kuuluu Suomen kansainvälisesti tärkeisiin IBA- ja kansallisesti tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin (Leivo ym. 2002). Varsinkin saaren itäosa on
merkittävää pesimäaluetta lehtometsien lintulajeille ja ruovikkoiset lahdet ja luodot ovat
vesilintujen ja lokkien pesimäpaikkoja. Suomen tärkeät lintualueet -hanke on Suomen
ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomi ry:n ja sen jäsenyhdistysten yhteistyönä toteuttama maamme tärkeiden lintualueiden kartoitus- ja seurantahanke. Hankkeen tuloksena
on syntynyt koko maan kattava tärkeiden lintualueiden verkosto, joka ei kuitenkaan ole
varsinainen luonnonsuojeluohjelma. Kohteiden linnustollinen arvo pyritään ottaman
maankäytön suunnittelussa huomioon.
Uhanalaiset lajit
Voimalaitosalueelta tai suunnitellulta uudelta läjitysalueelta ei ole tiedossa uhanalaisten
lajien esiintymiä (Rassi ym. 2010). Silmälläpidettäväksi lajiksi (NT) luokitellusta isokrassista on havainto satama-alueelta 1980-luvulta, mutta esiintymän tarkka sijainti tai
nykytila ei ole tiedossa. Läjitysalueelle menevän tien varressa todettiin liitooravaesiintymä vuonna 2004, mutta uuden läjitysalueen kohdalla ei ole lajille soveltuvaa metsää (Karhilahti 2004 ja 2006).
Ruissalossa on todettu lukuisia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä sammalia, sieniä ja selkärangattomia eläimiä. Erittäin uhanalainen (EN) katkokynsisammal ja vaarantuneiksi
(VU) arvioidut korpihohtosammal, vennajäärä ja erakkokuoriainen ovat Natura-alueen
suojelun perusteena olevia lajeja ja valtaosa muustakin uhanalaisesta lajistosta kuulunee
suojelun perusteena olevien luontotyyppien lajistoon. Myös 1,3 km voimalaitoksesta
etelään sijaitsevalla Tamminiemen luonnonsuojelualueella esiintyy harvinaisia kovakuoriaisia.
8.11.3
Vaikutukset
8.11.3.1
Yleistä ilmapäästöjen vaikutuksista luonnossa
Ilmapäästöistä syntyy suoria vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonsuojelukohteisiin, jos ilman epäpuhtauksien pitoisuudet nousevat niin korkeiksi, että ne haittaavat kasvien yhteyttämistä tai vaikuttavat haitallisesti eläinten elintoimintoihin, lisääntymiseen ja elinkykyyn. Ilman epäpuhtauksien epäsuoria vaikutuksia ovat esimerkiksi
maaperän happamoitumisesta johtuvat elinympäristön muutokset. Eri eliölajien sietokyky ilman eri epäpuhtauksille on hyvin erilainen, niin että osa lajeista on herkkiä ja osa
sietää hyvinkin korkeita rikkidioksidi-, typenoksidi- tai raskasmetallipitoisuuksia.
Typpiyhdisteet ovat kasvien kasvulle välttämättömiä ravinteita, jotka sitoutuvat tehokkaasti kasvillisuuteen. Haitallisesti typen oksidit voivat vaikuttaa kasvillisuuteen lähinnä
happaman laskeuman osana. Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2 ) haitallisten vaikutusten arvioidaan olevan kasveille suunnilleen yhtä voimakkaita. Ilman kautta
leviävä typpi voi myös aiheuttaa kasvupaikkojen rehevöitymistä ja sitä kautta muutoksia
niiden lajistossa. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi typenoksidien pitoisuuden (typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteismäärän) vuosikeskiarvo ei saisi ylittää raja-arvoa 30 µg/m3 laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja
luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, mutta raja-arvoa ei sovelleta taajama-alueilla (Vna 38/2011).
Huhtikuu 2011
156/188
Myös rikki on pieninä määrinä kasveille välttämätön ravinne. Kasvit ottavat suurimman
osan tarvitsemastaan rikistä maasta sulfaatti-ionina, mutta osa puiden käyttämästä rikistä on peräisin suoraan ilmasta. Rikkidioksidi vaurioittaa kasvillisuutta suurina pitoisuuksina, sillä se muuttuu haitalliseksi rikkihapokkeeksi. Hapan rikkilaskeuma huuhtoo
kasveista ravinteita ja voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita sekä muutoksia fotosynteesissä ja kasvussa. Rikkidioksidi voi olla haitallista myös välillisesti, jos ilman rikkidioksidi- tai maaperän sulfaattipitoisuudet kohoavat. Valtioneuvoston asetuksen mukaan
kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi
ylittää raja-arvoa 20 µg/m3 laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, mutta tätä raja-arvoa ei sovelleta taajama-alueilla (Vna
38/2011).
Etelä-Suomen metsämaiden rikkilaskeuman (märkälaskeuma) kriittinen kuormituksen
taso on todettu olevan happamoitumisen kannalta noin 320 mg/m2 vuodessa ja typpilaskeuman noin 300–700 mg/m2 vuodessa (Kämäri ym. 1992). Valtioneuvoston ilmanlaadun ohjearvoja koskevassa päätöksessä järvi- ja metsäekosysteemeille aiheutuvien
haittojen ehkäisemiseksi annettu rikkilaskeuman tavoitetaso on 300 mg/m2.
Hiukkaspitoisuuksille ei ole annettu kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi ohje- tai raja-arvoja, sillä niiden vaikutukset liittyvät lähinnä terveysvaikutuksiin. Myöskään hiilidioksidipäästöillä ei ole suoria vaikutuksia kasvillisuuteen tai eläimistöön. Mahdolliset
vaikutukset aiheutuvat kasvihuoneilmiön kautta eikä niitä ole yksittäisen hankkeen kohdalla mahdollista mielekkäästi arvioida.
8.11.3.2
Ilmaan johdettavien päästöjen vaikutus luontokohteisiin arvioitavassa hankkeessa
Voimalaitoksen aiheuttamat rikkidioksidin (SO 2) ja typpidioksidin (NO 2) pitoisuudet alittavat selvästi kaikissa hankevaihtoehdoissa (VE1a, VE1b, VE2 ja VE0+,) kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annetut vuosiraja-arvot (luku 8.6). Rikkidioksidin
vuosikeskiarvopitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 3–5 % raja-arvosta ja typpidioksidipitoisuudet noin 0,2–0,3 % raja-arvosta. Mallinnuksen mukaan päästöt leviävät voimalaitokselta pääasiassa pohjoisen ja lounaan suuntiin. Korkeimmat tuntipitoisuudet
esiintyvät pääsääntöisesti voimalaitosalueen pohjoispuolella noin 1–3,5 kilometrin päässä. Kuljetusten aiheuttamat vuositason typpidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan
noin kilometrin etäisyydellä tiealueesta ja enimmillään noin 6–26 % raja-arvosta.
Voimalaitoksen lounaispuolella mahdollisia päästöistä tai laskeumasta vaurioituvia kohteita voisivat olla Kuivalahden tammimetsikkö ja Tamminiemen luonnonsuojelualue,
mutta päästöt eivät missään vaihtoehdossa ole sellaisia, että niillä voitaisiin olettaa olevan haitallisia vaikutuksia luontokohteisiin. Pohjoisessa lähin luontokohde on Luolalanjärvi, mutta sen luototyypit eivät ole erityisen herkkiä rehevöitymiselle tai happamoitumiselle eivätkä pitoisuudet järven alueella lisäänny missään vaihtoehdossa verrattuna
nykytilanteeseen. Päästöjen vaikutuksia Ruissalon lehtojen Natura-alueelle on arvioitu
erikseen luvussa 8.11.3.4. Ilmapäästöillä ei arvioida olevan vaikutuksia muihin alueen
luontokohteisiin.
Huhtikuu 2011
157/188
8.11.3.3
Melun vaikutukset eläimistöön
Yleisten melutason ohjearvojen mukaan melutaso saa olla luonnonsuojelualueilla päivällä (klo 7–22) enintään 45 dB(A) ja yöllä (klo 22–7) enintään 40 dB(A). Toiminnan
aikainen melutaso ei melumallinnuksen mukaan ylitä laitosalueen ympäristössä luonnonsuojelualueille asetettua raja-arvoa. Rakentamisvaiheessa ja toiminnan loppuessa
purkuvaiheessa melu voi olla hetkellisesti voimakkaampaa.
Melun mahdollisia luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ovat lähinnä sen aiheuttamat häiriövaikutukset pesimälinnustolle. Lähin linnustoltaan merkittävä alue on
Luolalanjärvi. Sen alueelle kantautuu myös nykytilanteessa melua, joten hankkeen ei
arvioida muuttavan alueen luonnonympäristön olosuhteita sanottavasti nykytilanteeseen
verrattuna. Luolalanjärven ranta-alue on pääosin rakennettua teollisuusaluetta ja pohjoispuolella kulkee Kantatie. Nykyiset toiminnot aiheuttavat sinne samantyyppistä melua niin, että alueen linnusto on jo sopeutunut häirintään ja kaikkein häiriöherkimmät lajit todennäköisesti puuttuvat. Melun haittoja voidaan estää ajoittamalla eniten melua
tuottavat rakennusvaiheet lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Melulla ei arvioida olevan vaikutuksia muihin alueen luontokohteisiin.
8.11.3.4
Hankkeen vaikutukset Ruissalon lehtojen Natura-alueeseen
Millään arvioitavista vaihtoehdoista ei ole suoria vaikutuksia Ruissalon lehtojen Naturaalueelle, sillä voimalaitos sijoittuu noin neljän kilometrin päähän Natura-alueesta. Välillisesti Natura-alueelle ulottuvia haitallisia vaikutuksia voisi aiheutua ilmapäästöistä, melusta tai laivaliikenteestä, mutta ne eivät missään vaihtoehdossa lisäänny verrattuna nykytilanteeseen. Aiemmin on todettu, ettei voimalaitoksen nykyisellä toiminnalla ole
merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteisiin (KHO:n päätös
2006).
Aikaisemmissa Ruissaloa koskevissa arvioinneissa on todettu muun muassa, että typpija rikkilaskeuman lisääntyminen saattaisivat heikentää Ruissalon tammimetsien sammal-, kovakuoriais- ja sienilajistoa, ja etenkin yöaikainen taustamelu haitata lintujen lisääntymistä (Turun kaupunki 2006). Laivaliikenteen lisääntyminen voisi lisätä rantojen
eroosioherkkyyttä ja vaikuttaa siten suojelun perusteisiin. Maaperätutkimuksessa Ruissalon pohjoisosan tammimetsien kyky puskuroida hapanta laskeumaa on todettu heikoksi (Heikkinen & Lintinen 2003). Ruissalossa on myös luontaisesti hyvin niukkaravinteisia ketoja, joiden kasvilajistoon ja lajien runsaussuhteisiin lannoittava typpilaskeuma vaikuttaa haitallisesti (Matikainen 2001). Happamoittavien ja lannoittavien
päästöjen lisäksi teollisuuden päästöissä voi olla haitallisia rakasmetalleja. Typpi- ja
rikkipitoisuudet ilmakehässä ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, millä on ollut
positiivinen vaikutus luonnonympäristöön myös Ruissalossa. Osittain alueen ilmansaasteille herkkä lajisto on vasta toipumassa aikaisempien vuosikymmenten nykyistä
korkeammasta kuormituksesta.
Päästömallinnuksen mukaan typpioksidin ja rikkidioksidin päästöt pysyvät arvioitavaan
hankkeeseen liittyen joko ennallaan tai laskevat hieman. Koska päästöt leviävät voimalaitokselta pääasiassa pohjoisen ja lounaan suuntiin, kulkeutuminen voimalaitokselta
noin neljän kilometrin päässä etelässä sijaitsevaan Ruissaloon on hyvin vähäistä.
Huhtikuu 2011
158/188
Ruissalon ilmanlaatua seurataan Ruissalon mittauspisteellä, jossa mitataan rikkidioksidin, otsonin ja typen oksidien pitoisuuksia. Ruissalossa vuonna 2009 tehdyissä ilmanlaatumittauksissa todettu typenoksidien vuosikeskiarvo oli 8 g/m³ (asetuksen mukainen
vuosiraja-arvo 30 g/m³) ja rikkidioksidin keskiarvo 3 g/m³ (vuosiraja-arvo 20 g/m³)
(Turun kaupunki 2009). Ilmatieteen laitoksen tekemässä Turun alueen ilmanlaatuselvityksessä, jossa mallinnettiin kaikkien merkittävät päästölähteet, merkittävimmin ilmanlaatuun vaikuttavaksi tekijäksi todettiin autoliikenne (Salmi ym. 2009). Energiantuotanto
ja teollisuus tuottavat suuren osan päästöistä, mutta ne lisäävät pitoisuuksia vain vähän,
koska päästöt vapautuvat ulkoilmaan korkealta ja laimenevat tehokkaasti.
Turun seudun nitraatti- ja sulfaattilaskeumaan mikään hankevaihtoehdoista ei aiheuta lisäystä. Erikseen typpija rikkilaskeumaa ei hankkeen yhteydessä mallinnettu, koska yksittäisen laitoksen aiheuttama laskeuma on hyvin pieni. Turun alueen ilmanlaatuselvityksessä mallinnettiin kaikkien Turun päästölähteiden yhdessä aiheuttama rikki- ja typpilaskeuma (Salmi ym. 2009). Päästölähteiden yhteisvaikutus Ruissalon typpilaskeumaan on 30–90 mg/m2 vuodessa, kun puhdasta ilmanlaatua edustavilla tausta-asemilla
arvot ovat 150–250 mg/m2 vuodessa. Rikkilaskeumaan vaikutus Ruissaloon on mallilaskelmien mukaan 60–150 mg/m2/v, kun tausta-asemilla mitatut arvot ovat 150–300
mg/m2 /v. Ruissaloon kohdistuvaan laskeumaan vaikuttavat siis enemmän tai vähintään
yhtä paljon kauempaa kulkeutuvat päästöt kuin lähialueen päästöt.
Natura-tarveharkinnan johtopäätös
Hankkeesta yksinään ei arvioida aiheutuvan Ruissalon lehtojen Natura-alueelle sellaisia
vaikutuksia, jotka voisivat merkittävästi heikentää sen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Vaikutuksia voisi aiheutua lähinnä päästöistä, mutta ne eivät YVA-hanketta
varten tehtyjen selvitysten mukaan lisäänny nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi päästöjen leviäminen painottuu muihin ilmansuuntiin kuin Ruissalon suuntaan.
8.11.3.5
Muut vaikutukset luonnonympäristöön
Voimalaitosalueella tapahtuva rakentaminen sijoittuu teollisuuskäytössä olevalle tontille, jonka luontoarvot ovat vähäiset ja jossa esiintyy vain vähäisessä määrin kulttuuriperäistä rakennettujen ympäristöjen lajistoa. Hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja vaikutuksissa, sillä uutta rakentamista vaativissakin vaihtoehdoissa rakentaminen kohdistuu luonnontilaltaan muuttuneelle alueelle. Rakennusvaiheen jälkeen voimalaitoksen ympäristö maisemoidaan ja sinne palautuu nykyistä vastaavaa lajistoa.
Läjitysalueella läjityksen alle peittyy luontoarvoiltaan tavanomaista metsämaastoa. Läjitysalue sijoittuu lisäksi käytössä olevien läjitysalueiden läheisyyteen, missä luonnontila
on jo muuttunut.
Hankkeella ei arvioida olevan muita vaikutuksia luonnonympäristöön tai luontokohteisiin. Vaikutuksia vedenalaiseen luontoon on arvioitu luvussa 8.13.3.
Huhtikuu 2011
159/188
8.12
Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset
8.12.1
Maa- ja kallioperään kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon laitoksen kemikaalien ja polttoaineiden varastointi, tuhkan loppusijoitus ja päästöt ilmaan.
Arviointia varten on koottu kaavaselostuksesta, tarkkailututkimuksista ja muista lähteistä tiedot rakennuspaikan maaperän ja kallioperän ominaisuuksista sekä arvioitu saatavilla olevien tietojen riittävyys.
Pohjavesivaikutusten arviointi perustuu käytettävissä olleeseen lähtöaineistoon. Voimalaitoshankkeen pohjavesivaikutusten arviointi perustuu Geologian tutkimuskeskuksen
maaperäkartta-aineistoon, ympäristöhallinnon pohjavesitietoihin sekä karttatarkasteluun
ja arviointityö on tehty asiantuntijatyönä näihin tietoihin pohjautuen. Lisäksi läjitysalueiden pohjavesivaikutusten arvioinnissa on käytetty FCG Finnish Consulting Group
Oy:n laatimaa Isosuon läjitysalueen yleissuunnitelmaa, Fortum Power and Heat Oy:n
Härkäsuon läjitysalueen tarkkailututkimusta vuodelta 2010 ja Turun seudun jätehuolto
Oy:n vuosikertomusta vuodelta 2007.
8.12.2
Nykytila
Voimalaitosalueen maa- ja kallioperää on muokattu nykyisen toiminnan edellyttämällä
tavalla eli alue on pääasiallisesti tasoitettu ja asfaltoitu. Asfaltointi vähentää sadeveden
imeytymistä maaperään. Alueelta tulevat sadevedet kerätään, tarvittaessa puhdistetaan
ja johdetaan jäähdytysvesien mukana mereen.
Voimalaitosalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeitä tai
soveltuvia pohjavesialueita. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on Lietsalan alue (0252901), joka sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueesta
(Ympäristö-hallinnon Oiva-tietokanta). Lietsalan pohjavesimuodostuma on kallioperän
ruhjelaaksoon sorasta ja hiekasta muodostunut harju, joka on savikerroksen peittämä.
Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen. (Naantalin kaupunki
2002)
Härkäsuon läjitysalue sijaitsee savikkoalueella, jota ympäröi moreenireunuksinen kallioalue. Savikerroksen paksuus vaihtelee 0,5–6,2 metrin välillä. Savikerroksen alla on
löyhää hiekkaa ja moreenia sekä lopuksi kallio. Härkäsuon alueen vesistövaikutuksia
tarkkaillaan neljässä pintavesi- ja neljässä pohjavesihavaintopaikassa 3–4 kertaa vuodessa. Tarkkailupaikat ovat selkeytysallas, selkeytysaltaan purkuoja, läjitysalueen pohjoispuolitse virtaava oja sekä pohjavesihavaintopaikat.
Uusi suunniteltu läjitysalue sijaitsee kalliomäkien rajaamalla savikkoalueella. Alueen
itäosan läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa laskuoja, jota pitkin pintavedet virtaavat Murikon- ja Orjanojan kautta Vaarjokeen. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Lietsalan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka). Alue sijaitsee noin 800 metrin
päässä suunnittelualueen lounaispuolella.
Isosuon suunnittelualueella on kaksi pohjaveden havaintoputkea jotka liittyvät Isosuon
jäteaseman seurantaan ja sijaitsevat alueen pohjoisosassa. Suunnittelualueen pohjoispuolella on neljä muuta Isosuon jäteaseman seurantaan kuuluvaa havaintoputkea. Lisäk-
Huhtikuu 2011
160/188
si suunnittelualueen lounaispuolella on kolme pohjaveden havaintoputkea sekä yksi seurattava porakaivo, jotka kuuluvat Fortum Power and Heat Oy:n tuhkan läjitysalueella
tehtävään tarkkailuun. Maaperäolosuhteista johtuen alueella ei muodostu merkittävästi
pohjavettä vaan suurin osa sateesta valuu kallioilta ja savikoilta aluetta halkovaan laskuojaan. Pohjaveden painetaso on suunnittelualueella ja sen ympäristössä olevissa havaintoputkissa hyvin lähellä maanpintaa. Pohjaveden virtaussuunnat noudattavat todennäköisesti pintavesien virtaussuuntaa.
8.12.3
Vaikutukset
Voimalaitoksen pääpolttoaineet ovat kiinteitä polttoaineita, joten maaperän pilaantumisen riski on hyvin pieni. Kivihiiltä on varastoitu alueella jo 50 vuotta, ja myös biopolttoainetta on varastoitu kivihiilikentän yhteydessä ja kivihiiltä varastoidaan jatkossakin hiilikentällä. Uudet polttoaineet varastoidaan siten, etteivät ne aiheuta haitallisia
vaikutuksia alueen maaperään tai pohjaveteen. Öljyn ja kemikaalien varastoinnissa ja
käsittelyssä laitosalueella varaudutaan häiriötilanteisiin riittävin suojarakentein (mm.
suoja-altaat, öljyn ja kiintoaineen erotuskaivot, kemikaalivaraston suojarakenteet). Näin
toimien uudistetulla voimalaitoksella ei ole haitallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään
tai pohjavesiin.
Louhintatöitä tuskin tarvitsee tehdä alueen tasaisuuden ansiosta, joten kallioperään ei
kohdistu vaikutuksia.
Voimalaitoksen savukaasupäästöjen ja kuljetusten päästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ja niistä aiheutuva laskeuma jäävät pieniksi eikä laskeumalla siten ole merkittävää vaikutusta alueen maaperään.
Fortun Power and Heat Oy:n uudelle tuhkan läjitysalueelle rakennetaan ennen läjityksen
aloittamista tiivis pohjarakenne. Rakenteen tarkoitus on estää läjitysalueen sadevesiä
suotautumasta pohjaveteen. Sade- ja suotovedet tullaan alueella keräämään tasausaltaaseen ja johtamaan sitä kautta avo-ojaan. Avo-ojaa pitkin vedet virtaavat etelään ja lounaaseen Lietsalan vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle Murikonojaan ja
siitä edelleen Orjanojaan.
Lietsalan pohjavesialue on kallioiden rajaama savien alainen harjumuodostuma. Pohjavesialueella savikerrokset ovat muutaman metrin paksuisia mutta paikoin hyvin vettä
johtavat kerrokset nousevat savikerroksen yläpuolelle. On mahdollista, että pohjavesialueella olevasta ojasta suotautuu vettä varsinaiseen pohjavesikerrokseen, etenkin tulvaaikoina. Virtausyhteys ojasta pohjavesikerrokseen on kuitenkin todennäköisesti heikko,
koska saven vedenjohtavuus on yleensä pieni.
Alueen kaakkoisosasta louhitaan ennen läjitystä kalliota. Louhinta on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus ulottaa tasolle +25. Alueen kalliopohjavedentasosta ei ole tietoa. Yleisesti kallion louhinta saattaa aiheuttaa paikallista kalliopohjaveden alenemista.
Lähin asuinrakennus sijaitsee 400 metrin päässä alueen lounaispuolella. Mikäli kiinteistöllä on porakaivo, ei ole poissuljettua, etteikö louhinnalla saattaisi olla vaikutuksia kaivon vedenpintaan.
Huhtikuu 2011
161/188
8.13
Vesistövaikutukset
8.13.1
Vesistön nykytilan kuvaus on laadittu saatavilla olevien aineistojen perusteella. Vaikutusten arvioinnissa on erityisesti hyödynnetty tietoja Naantalin nykyisen voimalaitoksen
tarkkailuista. Hankkeen vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona.
Hankkeen merkittävimmiksi potentiaalisiksi vesistövaikutuksiksi on tunnistettu lämpimän jäähdytysveden vaikutukset. Voimalaitoksen uudistamiseen ei tämän hetkisen tiedon mukaan liity esimerkiksi vesistörakentamista tai ruoppauksia. Jäähdytysveden vaikutusten arvioinnissa on huomioitu sekä suorat että epäsuorat vaikutukset. Vaikutuksia
on tarkasteltu vertaamalla uuden hankkeen vaikutuksia nykyisen voimalaitoksen vaikutuksiin ja alueen nykytilaan. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa on kiinnitetty erityisesti huomiota mahdollisiin muutoksiin alueen vesistön tilassa nykytilanteeseen verrattuna.
Hankkeen vaikutusalueeksi on jäähdytysvesivaikutusten osalta tunnistettu suunnitellun
purkupaikan lähiympäristö sataman alueella, muutaman sadan metrin säteellä purkupaikasta. Vaikutusalueen rajaus perustuu arvioon voimalaitoksen käyttämän jäähdytysveden määrästä ja sen aiheuttaman lämpövaikutuksen laajuudesta.
8.13.2
Nykytila
Voimalaitosalue sijaitsee Naantalin satamassa, Naantalin salmen rannalla. Laitoksen
edustan merialue kuuluu sisäsaaristoon, jolle on tunnusomaista saarten tuoma suojaisuus
ja merialueen mataluus. Lähimpien alueiden, Naantalinsalmen ja Viheriäisten aukon,
keskisyvyys on kymmenen metrin luokkaa. Suurimmat syvyydet alueella ovat noin 25–
33 metriä.
Turun ja Naantalin edustan merialue kuuluu Kokemäenjoen – Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueeseen (läntinen vesienhoitoalue). Vesienhoitoalueille on laadittu
vesienhoitosuunnitelma ja ohjelma, joiden tavoitteena on turvata vesien hyvä ekologinen tila. Rakentamalla tai muutoin fyysisesti muutetut vedet voidaan tietyin edellytyksin
nimetä keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Tällaisten vesien tilalle asetetaan
omat tavoitteet. Ekologisesta tilaa arvioidaan viisiportaisella asteikolla (erinomainen,
hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono). Luokittelussa painotetaan biologisia laatutekijöitä
pelkän veden laadun seurannan sijaan. Rannikkovesissä luokittelumuuttujia ovat aklorofylli, rakkolevän kasvusyvyys ja pohjaeläimet.
Naantalin edustan merialue kuuluu vesistötyypittelyssä lounaiseen sisäsaaristoon. Kauempana merellä tyyppi muuttuu lounaiseksi välisaaristoksi ja edelleen lounaiseksi ulkosaaristoksi. Naantalin sataman edusta on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi alueen muuttuneisuuden ja voimakkaan käytön (satamatoiminta) vuoksi.
Voimakkaaksi muutetuiksi vesimuodostumiksi nimetyillä alueilla hyväksytään tietyt
ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset ja kriteerit ”hyvälle tilalle” eivät ole yhtä tiukat
kuin tavallisissa vesimuodostumissa. Naantalin sataman edustan muuttuneisuuden katsotaan olevan sen luonteista, ettei sen ennallistamiseen ole mahdollisuuksia. Ekologisen
laatuluokittelun mukaan Naantalin sataman edusta ja Viheriäisten aukko ovat ekologiselta tilaltaan välttävässä luokassa (Kuva 8-48). Ulompana merellä vesialueen ekologi-
Huhtikuu 2011
162/188
nen tila vaihtuu tyydyttävään. (Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015)
Kuva 8-48. Pintavesimuodostumien ekologinen tilaluokka. (Kuva: Varsinais-Suomen
pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015)
Turun ympäristön merialueen tilaa ja vedenlaatua seurataan alueen yhdyskuntien ja teollisuuden toimijoiden yhteisellä velvoitetarkkailulla. Velvoitetutkimukseen osallistuvat
Fortumin Naantalin voimalaitoksen lisäksi alueella toimivat jäteveden puhdistamot, ExxonMobil Oy Ab, Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo ja Finnfeeds Finland Oy:n Naantalin tehdas. Velvoitetarkkailua on toteutettu 1960-luvun lopulta lähtien. (LounaisSuomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2008)
Turun ja Naantalin vesialueille johdetaan yhdyskunta- ja teollisuusjätevesiä, joiden lisäksi merialuetta kuormittavat alueelle laskevat Aurajoki, Raisionjoki ja Hirvijoki. Lisäksi alueelle tulee orgaanista kuormitusta alueelle laskevista pienemmistä uomista sekä
pintavaluntana. Vuonna 2009 merialueelle tuli jäte-, joki- ja valumavesissä arviolta yhteensä noin 50 tonnia fosforia ja 900 tonnia typpeä. Aurajoen osuus fosforikuormituksesta oli lähes puolet ja jätevesien osuus noin viidennes. Typpikuormituksesta Aurajoen
oli lähes kolmannes ja jätevesissä lähes puolet. Yhdyskuntajätevesien (veden puhdistamojen) osuus kokonaisjätevesikuormituksesta on merkittävästi teollisuudesta tulevien
jätevesien kuormitusta suurempi. Vuonna 2009 kuormitus merialueelle oli keskimääräistä vähäisempää. Kuormitus vaihtelee merkittävästi vuosien välillä riippuen muun
muassa sademääristä ja yhdyskuntajätevesipuhdistamojen toiminnan tehokkuudesta.
Fortum Power and Heat Oyj:n Naantalin laitokselta vesistöön vuonna 2009 tullut kuorCopyright © Pöyry Management Consulting Oy
Huhtikuu 2011
163/188
mitus oli lauhdevesissä tulevaa lämpöenergiaa ja prosessivesiä, jätevesikuormitusta ei
ollut. (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2010)
Merialueen veden laadun yleistä käyttökelpoisuutta luokitellaan seurantatutkimuksessa
käyttäen klorofylli-, kokonaisfosfori-, näkösyvyys-, sameus-, bakteeriarvoja ja alusveden happipitoisuutta. Vuoden 2009 luokituksessa Naantalinsalmi sijoittui hyvän ja
tyydyttävän välille. Viheriäisten aukko puolestaan kuului tyydyttävään luokkaan. Merialueen veden laadun pitkäaikaismuutoksia on selvitetty sekä 1990-luvulla että 2000luvun alussa. Selvitysten perusteella rannikon tuntuman rehevöitynyt vyöhyke on kymmenessä vuodessa laajentunut kohti avoimempia vesialueita ja muun muassa rehevyyttä
heijastavan klorofylli-a pitoisuudet ovat kasvaneet useilla tarkkailupisteillä. (LounaisSuomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2010)
Turun- ja Naantalin edustan merialueen kalastoa seurataan kaupunkien ja teollisuuden
toimijoiden velvoitetarkkailuna ammatti- ja kirjanpitokalastusselvityksenä sekä noin
neljän vuoden välein tehtävällä laajemmalla kalatalousselvityksellä. Viimeisin raportoitu ammatti- ja kirjanpitokalastuskysely on vuodelta 2009 (Holsti 2010a) ja laajempi yhteenvetoselvitys vuosilta 2005–2009 (Holsti 2010b).
Turun edustan kalasto muodostuu suurelta osin särkikaloista (47 %). Ahvenen biomassa
on puolestaan 36 % kokonaissaaliista. (Holsti 2010a).
Ammattikalastustiedustelun perusteella vuonna 2009 tarkkailualueella kalasti pääammatikseen 6 henkilöä ja sivuammattimaisesti 1 henkilö. Ammattikalastajien määrä on tarkkailualueella laskenut selvästi vuosien aikana. Ammattikalastuksen rysäpyynti laski
merkittävästi vuoteen 2008 nähden. Myös lohi- ja taimenverkkojen käyttö on voimakkaasti vähentynyt alueella. Näiden pyyntimenetelmien käytön vähentyminen saattaa
johtua hyljehaittojen lisääntymisestä alueella. Vuonna 2009 ammattikalastajien saalis
oli vain 15,7 tonnia, kun se 2000-luvulla on keskimäärin ollut 477 tonnia. Suurin syy
saaliin pienentymiseen on silakan puuttuminen saaliista. Aikaisempina vuosina silakka
on muodostanut noin 90 %:a ammattikalastajien kokonaissaalista ja pitkän aikavälin tarkastelussa silakka on ollut tarkkailualueen runsain saalislaji. Silakan kokonaissaalis on
pääsääntöisesti vaihdellut vuosien aikana välillä 300–1 600 tonnia. 1990- ja 2000luvulla silakkasaaliit ovat kuitenkin olleet selvästi alhaisempia, kuin 1970- ja 1980luvuilla keskimäärin. Jos silakkaa ei huomioida, kuha on ammattikalastajien tärkein saalislaji tarkkailualueella, joka muodosti 46 %:a kokonaissaaliita. Seuraavaksi eniten saatiin lahnaa (34 %). Kuhan saalisosuus on kuitenkin hieman laskenut viimeaikoina, mikä
johtuu ahvenen ja lahnan saalisosuuden kasvamisesta. Kaupallisesti arvokkaiden lohikalojen, siian, taimenen ja lohen, saalisosuudet ovat alueella kohtalaisen pieniä. Siikaa
saatiin 290 kiloa (1,8 %), taimenta 776 kiloa (4,9 %) ja lohta 143 kiloa (0,9 %). Taimenen saaliit olivat laskusuunnassa alueella, kunnes vuosina 2005–2008 saaliit olivat selvästi keskimääräistä suurempia. Lohisaaliit ovat tarkkailun aikana laskeneet ja 2000luvulla lohisaaliit ovat olleet satunnaisia. Pienentyneet lohisaaliit voidaan osittain selittää sillä, että ammattikalastajat eivät enää kalasta taimen- ja lohiverkoilla sekä pesäverkoilla yhtä paljon kuin aikaisemmin. (Holsti 2010a).
Kalastustiedustelun haittavastausten perusteella Viheriäisten aukolla teollisuuden jätevedet haittaavat kalastusta enemmän kuin muilla osa-alueilla (Holsti 2010a). Vapaamuotoisista kommenteista sekä haittavastauksista selvisi lisäksi, että osa vastaajista oli
havainnut kaloissa myös haju- tai makuvirheitä.
Huhtikuu 2011
164/188
Ammattikalastuskyselyn lisäksi on selvitetty silakan kutualueita ja kutupohjien tilaa
(Vahteri & Korpela 2009). Lähimmät silakan kutualueiden tutkimuspisteet sijaitsevat
noin 5 km pohjoiseen Patakarilla ja noin 3,5 km etelään Ruissalon alueella. Vuonna
2009 sukellustutkimusten mukaan silakan kutuaallot olivat runsaita ja kudetun mädin
määrä oli vuoteen 2004 verrattuna runsaampi. Kuoriutuvien poikasten määrän arvioitiin
olleen myös suurempi kuin aikaisemmin. Silakan kutualueiden kartoituksessa havaittiin
silakan mädin huuhtoutumisen olevan edelleen vuonna 2009 suurin uhka silakan lisääntymiselle Pohjois-Airistolla. Suurin osa mädistä huuhtoutuu pois kutualustalta ennen sen
kehittymistä kuoriutumisvalmiiksi. Huuhtoutumiseen vaikuttavat mm. kutualustan päälle kertyvän irtosedimentin määrä.
8.13.3
Vaikutukset
Voimalaitoksen käyttämä jäähdytysvesimäärä ei olennaisesti muutu nykytilanteesta, sillä suunniteltu voimalaitoksen uudistaminen tulee korvaamaan olemassa olevaa tuotantokapasiteettia voimalaitoksella.
8.13.3.1
Jäähdytysveden vaikutukset
Voimalaitoksen jäähdytysvesi tullaan ottamaan voimalaitosalueen edustalta nykyistä ottoputkea käyttäen ja se johdetaan voimalaitokselle maanalaista tulokanavaa myöten.
Jäähdytysveden oton mukana laitokselle kulkeutuu myös jonkun verran kaloja. Voimalaitokselle kulkeutuvat kalat ovat pääasiallisesti pienehköjä, alueen yleisimpiä kalalajeja, kuten ahventa ja särkeä. Jäähdytysveden otolla ei arvioida olevan vaikutusta alueen
kalakantaan, sillä voimalaitokselle otettava jäähdytysvesimäärä on pienehkö ja jäähdytysveden ottopaikka tulee sijaitsemaan ihmistoiminnan voimakkaasti muokkaamalla
alueella, jossa ei todennäköisesti sijaitse esimerkiksi merkittäviä kalojen kutualueita.
Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan takaisin mereen satama-altaan kohdalla sijaitsevan
nykyisen voimalaitoksen veden purkuaukon kautta. Jäähdytysvesissä oleva lämpöenergia saadaan tätä kautta hyötykäyttöön, sillä satamatoiminnan takia voimalaitoksen
edustan merialue on pidettävä jäistä vapaana myös talvisin. Jäähdytysvesillä ei näin ollen ole vaikutusta jäätilanteeseen eikä sitä kautta esimerkiksi kasvukauden pidentymiseen. Muutos nykytilanteeseen ei myöskään tule olemaan merkittävä.
Jäähdytysveden laatu ei lämpenemistä lukuun ottamatta muutu sen kulkiessa voimalaitoksen läpi. Jäähdytysvesien mukana ei siis kulkeudu vesistöön esimerkiksi rehevöittäviä ravinteita tai muita kuormittavia aineita. Lämpötilan nousu nopeuttaa kuitenkin
kasvua, ja voi tällä tavoin aiheuttaa rehevöitymistä muistuttavia muutoksia vesistössä.
Tarkasteltavan hankkeen tapauksessa vesistöön purettava lämpökuorma on melko pieni.
Jäähdytysvesistä aiheutuvaa lämpötilan nousun arvioidaan ulottuvan korkeintaan muutaman sadan metrin säteelle purkupaikasta. Tällä alueella voidaan mahdollisesti havaita
muutoksia alueen perustuotannossa, mikä tarkoittaa vesikasvillisuuden, lähinnä putkilokasvillisuuden ja yksivuotisten rihmalevien runsastumista sekä kasviplanktonin määrien
kasvua. Jäähdytysveden suorina vaikutuksina voidaan pitää perustuotannon lisääntymistä ja epäsuorina vaikutuksia siitä aiheutuvia muutoksia lajiston rakenteessa, kuten yksivuotisten rihmamaisten levien runsastumista monivuotisen kasvillisuuden kustannuksella. Vaikutukset jäävät kuitenkin paikallisiksi. Satama-alue on nykyisellään vahvasti ihmistoiminnan muuttama, voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi luokiteltu alue,
Huhtikuu 2011
165/188
joten mahdollisilla muutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta alueen ekologiseen tilaan
tai käyttökelpoisuusluokkaan.
8.13.3.2
Jätevesien vaikutukset
Voimalaitoksen vesien käsittelyä on tarkemmin kuvattu voimalaitoksen teknisessä kuvauksessa kohdassa 4.3. Vesien käsittelyn menetelmät tarkentuvat teknisen suunnittelun
edetessä, mutta perusperiaatteena on, että syntyvät jätevedet tullaan käsittelemään tapauskohtaisesti asianmukaisesti lupavelvoitteet täyttävällä tavalla.
Voimalaitosalueen rannassa on merestä padottu tuhka-allas, johon johdetaan pohjakuonan sammutusvedet sekä ajoittain lentotuhkia ja ns. öljyvaaralliset vedet (katso tarkempi kuvaus kohdasta 4.4). Altaan rakenne on sellainen, ettei sieltä pääse pinnalla kelluvaa tai pohjaan laskeutuvaa ainesta mereen. Allas toimii toisin sanoen laskeutusaltaana. Altaaseen kertyvä aines toimitetaan kaatopaikalle tai käsiteltäväksi yhtiölle, jolla on
asianmukaiset luvat. Altaasta joutuu suuntaa-antavien arvioiden mukaan meriveteen
ajoittain pieniä määriä kadmiumia, elohopeaa, arseenia, kromia, kuparia, molybdeeniä,
lyijyä, vanadiinia, nikkeliä, sinkkiä ja rautaa. Lisäksi altaasta kulkeutuu mereen orgaanista hiiltä ja kiintoainetta.
Kokonaisuudessaan voimalaitokselta tuleva jätevesikuormitus ja tuhka-altaasta veteen
joutuva kuormitus on pientä ja jätevesien vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi.
8.14
8.14.1
Mahdolliset poikkeustilanteet voimalaitoksessa on kuvattu ja poikkeustilanteiden aiheuttamat mahdolliset ympäristövaikutukset on arvioitu. Ympäristöonnettomuusriskien
tyyppi on kuvattu. Keinoja on esitetty ympäristöonnettomuusriskien minimoimiseksi,
sekä onnettomuuksien estämiseksi ja onnettomuuksista aiheutuvien seurausten lieventämiseksi.
Läjitysalueen mahdollisia häiriötilanteita ehkäistään mm. määräysten mukaisilla valumavesien tarkkailujärjestelmillä. Toimintaa tullaan valvomaan ja tarkkailemaan käytön,
päästöjen ja ympäristövaikutusten osalta. Käyttötarkkailuun sisältyy mm. toimintojen,
jätemäärien ja laadun seuranta sekä rakenteiden, laitteiden ym. kunto- ja toimintatarkkailu.
8.14.2
Vaikutukset
Ympäristöonnettomuusriskit voivat onnettomuustilanteessa aiheuttaa ongelmia ympäristölle ja ne tuleekin kartoittaa ja ottaa huomioon jo hankkeen valmisteluvaiheessa.
Öljy- ja kemikaalivuodon riski on aina olemassa. Mahdollinen vuoto voi aiheuttaa maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumista. Mereen pääsevä öljyvuoto voi aiheuttaa
haittaa vesiympäristölle, kalastukselle sekä vesistöjen virkistyskäytölle.
Huhtikuu 2011
166/188
Ympäristöonnettomuusriskit otetaan huomioon jo laitoshanketta suunniteltaessa. Riskit
pyritään minimoimaan mahdollisimman pieniksi kaikin mahdollisin keinoin, ja keinoja
ympäristöonnettomuusriskien hallinnoimiseksi on useita. Hankkeesta vastaava laatii uudistushankkeen toteutuessa päivitetyt turvallisuussuunnitelmat sekä riskikartoitukset,
jotka hyväksytetään viranomaisilla. Kouluttamalla laitoksen henkilökunta asiaankuuluvalla tavalla, erilaisilla teknisillä toimenpiteillä, sekä asianmukaisilla ympäristö- ja materiaalivahinkojen torjumiseksi laadittavilla toimintaohjeilla pystytään takaamaan ympäristöriskien hallinnan korkea taso.
Fortum Power and Heat Oy:llä on sertifioidut, standardien ISO 14001, ISO 9001 sekä
OHSAS 18001 mukaiset järjestelmät. Naantalin voimalaitoksen toimintajärjestelmä,
täydennettyinä palo- ja pelastussuunnitelmalla, öljyntorjuntasuunnitelmalla ja sisäisellä
pelastussuunnitelmalla, pitävät jo sisällään ympäristöriskien hallintaan liittyvät suunnitelmat. Voimalaitoksen ympäristöluvassa annetaan määräyksiä häiriötilanteiden ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden varalta ja ne huomioidaan laitoksen toiminnassa.
Laitoksen henkilökunta (mm. vuoro- ja palomestari, vesilaitoksen hoitaja) tarkistaa
säännöllisesti tehtävien ja ohjeistettujen tarkistuskierroksien aikana ympäristöriskien
kannalta merkitykselliset kohteet. Tällaisia kohteita ovat mm. öljynerotuskaivot, öljysäiliöt ja tuhka-allas. Ympäristöriskien kannalta merkittävimpiä ovat mahdolliset öljypäästöt mereen, mutta niiden varalta Naantalin voimalaitoksella on voimassa oleva öljyntorjuntasuunnitelma.
Maaperän suhteen ympäristöriskit liittyvät lähinnä öljyjen ja muiden kemikaalien kuljetuksiin, joiden osalta on laadittu toimintaohjeet mahdollisten päästöjen varalta. Päästöjen tarkkailussa ja raportoinnissa noudatetaan laatu- ja ympäristöjärjestelmiin liittyviä
ajan tasalla pidettäviä ohjeita.
Kaikkien mittareiden huoltotoimenpiteet suoritetaan laitetoimittajien ja omien kokemusten kautta laadittujen ohjeiden mukaisesti. Mittareiden laadunvarmistus perustuu ennakkohuoltoon laitteiden visuaaliseen tarkistamiseen sekä havaittujen vikojen korjaamiseen.
Laitteet huolletaan määräajoin ennakkohuoltosuunnitelman mukaisesti. Laitteiden huollosta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Havaitut mittariviat korjataan ja toimenpiteet kirjataan
kunnossapidon tietojärjestelmään.
Voimalaitoksella syntyvien jätevesien, sekä mahdollisten savukaasupäästöjen puhdistuksessa syntyvien jätevesien käsittelyn jälkeistä laatua tarkkaillaan. Tuhka-altaan veden laatua seurataan vedenlaadunmittauksilla. Jäähdytysveden määrää ja lämpötilaa seurataan myös säännöllisesti. Kaiken kaikkiaan laitoksen toiminnasta syntyvien jätevesien
määrä on niin vähäinen, ettei niistä aiheudu ympäristön kannalta merkittävää riskiä.
Voimalaitostoiminnan aiheuttamiin tulipaloriskeihin varaudutaan toiminnan paloturvallisuuskriteerit täyttävillä hälytys- ja sammutusjärjestelmillä, sekä vaatimusten mukaan
laadituilla paloturvallisuuden toimintaohjeilla. Voimalaitosalueen tulipalon sammutusvesien riittävyys ja talteenotto suunnitellaan ja varmistetaan tehokkaan sammutustoiminnan varmistamiseksi ja ympäristövahinkojen minimoimiseksi.
Huhtikuu 2011
167/188
Voimalaitoksessa tarvittavien kemikaalien varastoinnissa ja käytössä varaudutaan poikkeustilanteisiin erilaisten rakenteiden (viemäröinti, suoja-altaat jne.), sekä hälytysautomatiikan ja toimintasuunnitelmien ja -ohjeiden avulla. Mahdolliset vuodot saadaan kiinni suoja-altaisiin, neutralointialtaaseen ja kiintoaineen- tai öljynerotuskaivoihin. Koulutettaessa laitosalueella toimivaa henkilökuntaa kiinnitetään huomiota kemikaalien aiheuttamien työturvallisuus- ja ympäristöriskien minimointiin. Vahinkotapauksen sattuessa
on riski aineiden pääsemisestä haitallisina määrinä vesistöihin, ilmaan tai maaperään
erittäin pieni.
Koska rakentaminen tapahtuu Neste Oilin Oyj:n tontin rajalta mitattavalla kahden kilometrin laajuisella konsultointivyöhykkeellä, arvioidaan suunnittelun tarkentuessa voimalaitoshankkeen suuronnettomuuden leviämismahdollisuudet sekä voimalaitosalueelle, että siitä ulospäin. Suuronnettomuuden leviämis- ja vaikutusarviossa huomioidaan
vähintään tulipalot, räjähdykset ja vuodot. Suunnittelussa huomioidaan myös poikkeuksellisten sääilmiöiden, kuten myrskyjen ja tulvien, vaikutus voimalaitoksen toimintaan,
ja näihin laaditaan uhka-arviot ja varautumissuunnitelmat. Energianjakeluun ja laitteistojen toimintahäiriöihin liittyvät onnettomuusuhkat arvioidaan. Myös voimalaitosalueen
sammutusvesien ja –kemikaalien riittävyys ja talteenotto suunnitellaan riittävän tehokkaan sammutustoiminnan varmistamiseksi ja ympäristövahinkojen minimoimiseksi.
Jos Naantalin uudistettava voimalaitos todetaan nk. Seveso-laitokseksi, tullaan suojavyöhykkeen tarvittava laajuus ja sijoittuminen määrittelemään tarkemmin jatkossa laitossuunnittelun edetessä. Hankkeen jatkosuunnittelu- ja toteutusvaiheessa laaditaan tarkat riskianalyysit, joihin suojavyöhykkeiden määritys perustuu. Varhaisessa suunnitteluvaiheessa ei voida vielä arvioida, millaiset suojavyöhykkeet tullaan tarvitsemaan.
Lisäksi voimalaitokselle tehdään vaaran arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön paineturvallisuudesta antaman ohjeen mukaisesti.
8.15
8.15.1
Uudistetun voimalaitoksen käyttöikä on noin 30 vuotta. Käyttöikää voidaan kuitenkin
tarvittaessa pidentää uusimalla koneistoja tarpeen mukaan. Toiminnan lopettamisen vaikutukset kuvataan siinä määrin kuin se tässä vaiheessa on mahdollista.
8.15.2
Vaikutukset
Mikäli voimalaitos tulee purkaa osittain tai kokonaan muistuttavat purkutöistä aiheutuvat vaikutukset laitoksen uudistamisen/rakentamisen vaikutuksia. Purkutyöstä aiheutuvat vaikutukset ovat kuitenkin rakennusaikaisia vaikutuksia vähäisempiä. Purkutyöstä
syntyy pölyä, melua ja tärinää. Nämä haitalliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä laitostontille ja sen lähiympäristöön. Purkutyöt tapahtuvat lähinnä päiväsaikaan, joten niistä
aiheutuvat vaikutuksetkin ajoittuvat päivään. Purkutyöstä ei aiheudu asutukselle merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Kun läjitysalue on täyttynyt, se peitetään ja maisemoidaan. Näillä toimenpiteillä ei ole
merkittäviä vaikutuksia.
Huhtikuu 2011
168/188
8.16
Nollavaihtoehdon vaikutukset
Nollavaihtoehdossa Naantalin voimalaitoksen uudistamishankkeen positiiviset ja haitalliset vaikutukset eivät toteudu eikä voimalaitos täytä IE-direktiivin päästövaatimuksia.
Tällöin tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan jossain muualla. Mahdollisia seudullisia ratkaisuja ovat Turku Energian suunnittelema Pansion voimalaitos, hajautettu energiantuotanto, jätteenpolttolaitos tai joku muu tällä hetkellä ei tiedossa oleva ratkaisu yhdessä
tai erikseen.
Koska Pansion voimalaitoksen YVA-selostus on julkaistu, ja sen ympäristövaikutuksista on tietoa, on vaihtoehtojen vertailuun otettu mukaan Pansion voimalaitos (suurin arvioitu yksikkö 450 MWpa). Nollavaihtoehdossa toteutuva seudullinen energiantuotantoratkaisu voi kuitenkin olla joku muukin.
Huhtikuu 2011
169/188
9
VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN
ARVIOINTI
9.1
Vaihtoehtojen vertailu
Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu vertaamalla nollavaihtoehdon ja vaihtoehtojen 1, 2, 0+ ja 0 vaikutuksia keskenään ja niiden muutoksia nykytilanteeseen. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muutoksen suuruuden perusteella sekä vertaamalla
tulevan toiminnan vaikutuksia ympäristökuormitusta koskeviin ohje- ja raja-arvoihin,
ympäristönlaatunormeihin ja alueella nykyisin vallitsevaan ympäristökuormitukseen.
Tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu kvalitatiivisen vertailutaulukon
avulla. Tähän on kirjattu havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen keskeiset, niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin ympäristövaikutukset. Samalla on
arvioitu vaihtoehtojen ympäristöllinen toteutettavuus.
Vaikutusten merkittävyyden kannalta olennaisia tekijöitä ovat:
vaikutuksen alueellinen laajuus
vaikutuksen kohde ja sen herkkyys muutoksille
vaikutuksen kohteen merkittävyys
vaikutuksen palautuvuus tai pysyvyys
vaikutuksen intensiteetti ja aiheutuvan muutoksen suuruus
vaikutukseen liittyvät pelot ja epävarmuudet
erilaiset näkemykset vaikutuksen merkittävyydestä.
Ympäristön nykytila on muodostanut lähtökohdan tarkastelulle. Seuraavassa taulukossa
vaihtoehtojen aiheuttamia muutoksia ja ympäristövaikutuksia on verrattu nykytilaan.
Vertailuun on sisällytetty myös suunniteltu Pansion voimalaitos. Vaikutukset on esitetty
hankkeen eri toimintojen sekä vaikutusten kohdistumisen mukaisesti jaoteltuina.
Huhtikuu 2011
170/188
Taulukko 9-1. Arvioitavien vaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset.
VE1
a
Rakentamisen aikaiset
vaikutukset
VE2
VE0+
b
Rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat aiheuttaa lähimmille
asukkaille ajoittaisia melu-, tärinä- tai pölyhaittoja.
Rakennustöiden haitat kestävät vain rajatun ajan eikä niillä ole
merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveyteen.
Ei merkittäviä vaikutuksia. Lievä työllistävä
vaikutus. Ajoittaiset
meluhaitat ovat mahdollisia.
VE0
VE0
Vaikutukset Naantalissa
Vaikutukset Pansiossa (450
MW voimalaitosvaihtoehto)
Ei rakentamistoimenpiteitä.
Rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat aiheuttaa lähimmille
asukkaille ajoittaisia melu- tai
pölyhaittoja. Vesirakennustyöt
voivat kasvattaa kiintoaine- ja
ravinnepitoisuuksia tilapäisesti.
Rakennustöiden haitat kestävät
vain rajatun ajan eikä niille ole
merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveyteen.
Hankkeella on työllistävä vaikutus.
Yhdyskuntarakenteeseen
ja maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset
Vastaa nykyistä maankäyttöä ja asemakaavan käyttötarkoitusta,
ei vaikutuksia lähialueiden maankäyttöön.
Hankkeen toteuttaminen voi edellyttää asemakaavan muuttamista sallitun maksimaalisen rakennusoikeuden osalta, mutta tämä
selviää vasta suunnittelun edetessä.
Käytettävästä polttoainejakaumasta riippuen hanke edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttämiseen liittyvää valtakunnallista
alueidenkäyttötavoitetta.
Ei merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna.
Hankealue on voimassa olevissa
kaavoissa varattu satamatoimintoja varten. Hankealue on osa
laajaa Naantalin – Turun rannikkoseudun teollisuusja satamatoimintojen vyöhykettä, johon on
sijoittunut mm. voimalaitoksia ja
mittavia teollisuuslaitoksia.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista
(asemakaavaprosessi on vireillä).
Käytettävästä polttoainejakaumasta riippuen hanke edistää
uusiutuvien polttoaineiden käyttämiseen liittyvää valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta.
Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia
lähiympäristön elinympäristön
laatuun. Hanke on sopusoinnussa rannikon teollisuusja satamatoimintojen vyöhykkeen
Huhtikuu 2011
171/188
VE1
a
VE2
VE0+
b
Rakentamisen määrä alueella lisääntyy nykyisestä, uudet rakennukset ja rakenteet vastaavat mitoitukseltaan ja tyyliltään alueen
nykyistä rakennuskantaa.
Näkymät kohti aluetta muuttuvat, mutta vaikutusten merkittävyys
on vähäinen.
Mahdolliset lisärakenteet eivät muuta maisemaa merkittävästi. Ei
vaikutuksia maisemaan
ja kulttuuriympäristöön.
VE0
VE0
maankäytön kanssa.
Ei muutoksia nykytilaan verrattuna.
Hankkeen luonne ja ilme eivät
merkittävästi poikkea Naantalin –
Turun seudun rannikkovyöhykkeen nykyisistä teollisista tai satamatoimintojen miljöistä.
Hanke ei aiheuta merkittäviä
haitallisia vaikutuksia maiseman
ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteisiin lähiympäristössä, vaikka näkymät kohti aluetta paikoitellen muuttuvatkin läheiseltä
Laivateollisuuden asuinalueelta
ja Ruissalon pohjoisrannalta sekä merialueelta
Ei merkittäviä vaikutuksia lähialueen arvokohteisiin.
Maantiekuljetuksia on 55
(VE1a) ja 45 (VE1b) kuljetuskäyntiä päivässä. Maantiekuljetusten määrät kasvavat voimalaitoksen nykyisiin kuljetusmääriin nähden korkeintaan
3,5 –kertaisiksi (VE1a) ja 2,8kertaisiksi (VE1b).
Viestitiellä keskimääräiset kokonaisliikenteen määrät kasvavat selvästi nykyisestä. Suurin kasvu tapahtuu Viestitien
loppupäässä, lähellä voimalaitosta. Raskaan liikenteen lisäys Viestitiellä voi heikentää
liikenneturvallisuutta.
Läjitettävien sivutuotteiden
kuljetusten osalta kuljetusten
määrä voi kasvaa nykyisestä
keskimääräisestä kuljetusmäärästä, mutta verrattuna vuosiin
Maantiekuljetuksia on noin 30
päivässä. Maantiekuljetusten
määrät kasvavat voimalaitoksen nykyisiin kuljetusmääriin
nähden korkeintaan 1,9 –
kertaisiksi.
Läjitettävien sivutuotteiden
kuljetusten osalta kuljetusten
määrä voi kasvaa nykyisestä
keskimääräisestä kuljetusmäärästä, mutta verrattuna vuosiin
jolloin sivutuotteita ei ole pystytty toimittamaan hyötykäyttöön, tilanne ei muutu oleellisesti.
Noin 15 maantiekuljetusta päivässä. Kuljetusmäärät pienenevät
hieman nykyisestä.
Vähiten maantiekuljetuksia, noin 14 kuljetuskäyntiä päivässä.
Kuljetusmäärät pienenevät hieman nykyisestä.
Raskas liikenne lisääntyy laitokselle johtavalla Pansiontiellä nykytilaan verrattuna enimmillään
75 % ja kokonaisliikenne enimmillään 11 %. Suikkilantien kokonaisliikenteen määrät lisääntyvät korkeintaan kolme prosenttia.
Suurin kasvu tapahtuu Pansiontien loppupäässä, lähellä suunniteltua voimalaitosta.
Liikenteen lisääntyminen voi heikentää liikenneturvallisuutta erityisesti Pansiontiellä.
Huhtikuu 2011
172/188
VE1
a
VE2
VE0+
b
VE0
VE0
Savukaasujen aiheuttamat ulkoilman korkeimmat epäpuhtauspitoisuudet % suhteessa
ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin
Rikkidioksidi 8 %
Typen oksidit 1,1 %
Hiukkaset 6 %
jolloin sivutuotteita ei ole pystytty toimittamaan hyötykäyttöön, tilanne ei muutu oleellisesti.
Sekä polton savukaasujen että kuljetusten päästöjen aiheuttamat pitoisuudet jäävät alhaisiksi eivätkä vaikuta Naantalin ilmanlaatuun haitallisesti. Samoin vaikutus nitraatti- ja sulfaattilaskeumaan jää vähäiseksi.
Rikkidioksidin vuosikeskiarvopitoisuudet olivat korkeimmillaan
noin 3–5 % raja-arvosta, typpidioksidipitoisuudet noin 0,2–0,3 %
raja-arvosta ja hengitettävät hiukkaset noin 0,02–0,2 % rajaarvosta.
Päästöt alenevat nykyisestä eivätkä päästöjen
aiheuttamat pitoisuudet
vaikuta Naantalin ilmanlaatuun haitallisesti.
Myös Naantalin voimalaitoksen ja Pansion voimalaitoksen päästöjen yhteisvaikutukset ilmanlaatuun jäävät alhaisiksi eivätkä
vaikuta Turun seudun ilmanlaatuun haitallisesti. Samoin yhteisvaikutus nitraatti- ja sulfaattilaskeumaan jää vähäiseksi.
Kasvihuonekaasupäästöt
Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat noin 520 000–
1 350 000 tonnia vuodessa
riippuen polttoainejakaumasta.
Hiilidioksidipäästöt vähenisivät jopa
noin 60 prosenttia nykytilanteeseen
verrattuna.
Meluvaikutukset
Hiilidioksidipäästöt vähenisivät jopa
noin 20 prosenttia nykytilanteeseen
verrattuna.
Voimalaitoksen käytöstä aiheutuva kokonaismelun yöajan
keskiäänitason 45 dB(A):n
vyöhyke leviää laskelman mukaan noin 270 metrin päähän
laitoksen pohjoispäädystä.
Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat noin 1 050 000
tonnia vuodessa.
Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 30 %
nykytilanteeseen verrattuna.
Kaasutusvaihtoehdon käytöstä
aiheutuva kokonaismelun yöajan keskiäänitason 45
dB(A):n vyöhyke leviää laskelman mukaan noin 180 metrin päähän laitoksen polttoainevastaanoton pohjoispäädys-
Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat noin
1 270 000 tonnia vuodessa.
Kasvihuonekaasupäästöt olisivat nykyisen kaltaisia tai pienenisivät hieman, vertailuvuodesta
riippuen.
Melutilanne on likimain samanlainen kuin nykytilanteen melu. Naantalin nykyisen voimalaitoksen
normaalitoiminnan melu ei yksinään aiheuta melurajojen ylittymistä. Voimalaitoksen lähiympäristössä sijaitsevien toimintojen yhdessä aiheuttaman melun keskiäänitasot jäävät neljää asuintaloa lukuun ottamatta alle päivämelurajan 55
Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat noin 250 000–700 000
tonnia riippuen polttoainejakaumasta.
Suunnitellun voimalaitoksen ja
sen liikenteen aiheuttama melu
lisää voimalaitoksen lähialueen
melutasoa. Melumallinnuksen
mukaan tietyin lähtöoletuksin
melutasot ylittävät ohjearvot
voimalaitoksen lähimmillä asuin-
Huhtikuu 2011
173/188
VE1
a
VE2
b
Melu lisääntyy lähimmissä
häiriintyvissä kohteissa enimmillään 2 dB. Lähimmissä meluherkässä kohteessa Voimatiellä ei ole odotettavissa ympäristömelun ohjearvojen ylityksiä.
Voimalaitosalueen luoteispuolella sijaitsevalla vielä rakentamattomalla Humaliston
osayleiskaava-alueella uusille
alueille annettu yöajan meluohjearvo 45 dB(A) voi ylittyä
suunnitellun asutuksen luona.
Tuhkan käsittely
laitoksella ja sen
kuljetukset hoidetaan siten,
ettei tuhka pääse
pölyämään ympäristöön. Tuhkat
pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään.
Kierrätyspolttoaineesta syntyvä
lentotuhka saattaa olla laadultaan hyötykäyttöön kelpaamatonta. Siltä osin
kuin hyötykäyttö
ei ole mahdollista, tuhkat sijoitetaan ympäristövaatimukset täyt-
Kuten
VE1a mutta koska
kierrätyspolttoainetta lentotuhka
todennäköisesti
kelpaa
hyötykäyttöön.
tä.
VE0+
VE0
VE0
dB(A) ja yömelurajan 50 dB(A).
taloilla. Voimalaitos ja sen kuljetukset tullaan kuitenkin suunnittelemaan siten, että aiheutuva
melu ei ylitä ohjearvoja. Voimalaitoksen lähimmille asukkaille
voi aiheutua viihtyvyyshaittoja
melun lisäyksestä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään.
Tuhkan käsittely laitoksella ja
sen kuljetukset hoidetaan siten,
ettei tuhka pääse pölyämään
ympäristöön.
Melu lisääntyy lähimmissä
häiriintyvissä kohteissa enimmillään 2 dB. Lähimmissä meluherkässä kohteessa Voimatiellä ei ole odotettavissa ympäristömelun ohjearvojen ylityksiä.
Voimalaitosalueen luoteispuolella sijaitsevalla vielä rakentamattomalla Humaliston
osayleiskaava-alueella uusille
alueille annettu yöajan meluohjearvo 45 dB(A) voi ylittyä
suunnitellun asutuksen luona.
Tuhkan käsittely laitoksella ja
sen kuljetukset hoidetaan siten, ettei tuhka pääse pölyämään ympäristöön. Tuhkat
pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään. Kierrätyspolttoaineen kaasutuksessa muodostuva suodatintuhka saatetaan
kuitenkin joutua sijoittamaan
ongelmajätteen kaatopaikalle.
Tuhkien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan
erillisin testein. Tuhkien loppusijoituksella ei ole normaalioloissa vaikutuksia ympäristöön eikä pohjavedelle.
Ei merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna. Sivutuotteiden määrä kasvaa hieman.
Tuhkat pyritään hyötykäyttämään
mahdollisuuksien mukaan. Siltä
osin kuin hyötykäyttö ei ole mahdollista, tuhkat sijoitetaan ympäristövaatimukset täyttävälle kaatopaikalle. Tuhkien loppusijoituksella ei ole vaikutuksia ympäristöön.
Huhtikuu 2011
174/188
VE1
a
VE2
VE0+
b
VE0
VE0
Melumallinnuksen ja päästöjen
leviämismallinnuksen perusteella
hankkeella ei ole merkittäviä
haitallisia vaikutuksia ihmisten
terveyteen. Raskaan liikenteen
merkittävä lisäys voi heikentää
liikenneturvallisuutta sekä vähentää alueen viihtyisyyttä. Melun
lisäys voi myös heikentää lähimpien asukkaiden viihtyisyyttä.
tävälle kaatopaikalle. Tuhkien
loppusijoituksella
ei ole normaalioloissa vaikutuksia ympäristöön eikä pohjavedelle.
Melumallinnuksen ja päästöjen leviämismallinnuksen perusteella
hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Meluntorjuntaan tulee kuitenkin panostaa.
Asukaskyselyssä nousi selvimmin esiin asukkaiden huoli laitoksen vaikutuksista päästöihin ja ilman laatuun. Myös liikennemäärien lisääntyminen ja voimalaitoksen aiheuttamat melu-, tärinäpöly- ja vesistövaikutukset koettiin merkittäviksi. Myös hankkeen
positiivisia työllisyysvaikutuksia pidettiin merkittävinä.
Sekä haastatteluissa että asukaskyselyssä nousi esiin selvästi
asukkaiden huoli liikennemäärien
lisääntymisestä ja voimalaitoksen sekä sen liikenteen aiheuttamasta melusta sekä maisemavaikutuksista. Myös päästöt ja
vaikutukset asuntojen arvoon
nousivat esiin. Osa asukkaista
koki voimalaitoshankkeen positiivisena sen työllisyysvaikutuksen
vuoksi.
Kasvillisuuteen, eläimiin
ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset
Uusi rakentaminen sijoittuu nykyiselle voimalaitosalueelle, jossa
ei esiinny juurikaan luonnonvaraista kasvillisuutta tai eläimistöä.
Läheisen Luolalanjärven linnustolle voi aiheutua rakentamisvaiheessa ohimenevää häiriötä melusta.
Ilmapäästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet alittavat leviämisselvityksen mukaan selvästi kasvillisuuden suojelemiseksi
Päästöjen vähenemisellä on myönteinen vaikutus luonnonympäristöön, mutta muutos
nykytilanteeseen ei ole
merkittävä.
Rakennettavan alueen luontoarvot ovat vähäiset ja alueella
esiintyy vain vähäisessä määrin
kulttuuriperäistä rakennettujen
ympäristöjen lajistoa.
Melutaso ei melumallinnuksen
Huhtikuu 2011
175/188
VE1
a
VE2
b
VE0+
VE0
VE0
perusteella arvioituna ylitä laitosalueen ympäristössä luonnonsuojelualueille asetettua rajaarvoa.
annetut raja-arvot. Myös päästöjen aiheuttama lisäys nitraattilaskeumaan on hyvin vähäinen. Tästä syystä voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu ympäristön metsille haitallisia vaikutuksia,
kuten rikin aiheuttamia muutoksia yhteyttämisessä ja kasvussa
tai typen lannoittavaa vaikutusta.
Typpi- ja rikkikuormitus Ruissaloon pysyy nykyisellään tai alenee
ja jää selvästi alle luonnonsuojelualueille asetettujen rajaarvojen. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ruissalon lehtojen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin.
Uuden läjitysalueen alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja.
Voimalaitoksen ja sen kuljetusten päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet alittavat leviämisselvityksen mukaan selvästi kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot. Myös
päästöjen aiheuttama lisäys nitraattilaskeumaan on hyvin vähäinen. Tästä syystä voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu
alueen metsille haitallisia vaikutuksia, kuten rikin aiheuttamia
muutoksia yhteyttämisessä ja
kasvussa tai typen lannoittavaa
vaikutusta.
Hankkeen aiheuttama typpija
rikkikuormituksen lisäys Ruissalossa ei ole niin suuri, että se
ylittäisi luonnonsuojelualueille
asetetut raja-arvot. Hankkeen
aiheuttama melu ei ylitä luonnonsuojelualueille asetettuja
melutason ohjearvoja. Näin ollen
hankkeella ei arvioida olevan
merkittäviä haitallisia vaikutuksia
Ruissalon lehtojen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin.
Maa- ja kallioperään sekä
pohjavesiin kohdistuvat
Voimalaitoksen savukaasupäästöjen ja kuljetusten päästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ja niistä
aiheutuva laskeuma jäävät pieniksi eikä laskeumalla siten ole merkittävää vaikutusta alueen maaperään.
Hankkeella ei ole normaalitoiminnan aikana vaikutuksia maa-
Huhtikuu 2011
176/188
VE1
a
vaikutukset
VE2
VE0+
b
VE0
VE0
tai kallioperään, geologisesti
arvokkaisiin kohteisiin eikä luokitelluille pohjavesialueille.
Vaikutukset pohjaveteen arvioidaan pieniksi.
Läjitysalue rakennetaan säädösten mukaisesti jolloin sivutuotteiden läjityksestä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia.
Vesistövaikutukset
Voimalaitoksen käyttämä jäähdytysvesimäärä ei olennaisesti muutu nykytilanteesta, sillä suunniteltu voimalaitoshanke ei kasvata laitoksen käyttöä.
Voimalaitokselta syntyvien jäähdytysvesien määrä on melko alhainen ja ne puretaan ihmistoiminnan voimakkaasti
muuttamaan satama-altaaseen, joten niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistön nykytilaan. Laitokselta veteen joutuva jätevesikuormitus ja tuhka-altaasta veteen joutuva kuormitus on niin pientä, ettei se merkittävästi muuta vesistön nykytilaa.
Voimalaitokselta syntyvien jäähdytysvesien määrä on melko
vähäinen ja ne puretaan ihmistoiminnan muuttamaan satamaaltaaseen eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia vesistön nykytilaan.
Voimalaitokselta tuleva jätevesikuormitus on pientä ja jätevedet
käsitellään asianmukaisesti. Näin
ollen voimalaitoksen jätevesien
vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi.
Ei merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen.
Ei merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen.
Ympäristöonnettomuusriskit, joita voimalaitoksella voi esiintyä,
otetaan huomioon jo laitoksen uudistamista suunniteltaessa.
Riskit minimoidaan mm. toimintajärjestelmien, koulutuksen ja
teknisten ratkaisujen keinoin. Mm. näillä keinoin mahdollisten
onnettomuusja poikkeustilanteiden vaikutukset ovat kaiken
kaikkiaan vähäisiä ja paikallisia.
Mikäli voimalaitos tulee purkaa osittain tai kokonaan muistuttavat purkutöistä aiheutuvat vaikutukset laitoksen uudistamisen/rakentamisen vaikutuksia. Purkutyöstä aiheutuvat vaikutukset ovat kuitenkin rakennusaikaisia vaikutuksia
vähäisempiä. Purkutyöstä syntyy pölyä, melua ja tärinää. Nämä haitalliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä laitostontille ja sen lähiympäristöön. Purkutyöt tapahtuvat lähinnä päiväsaikaan, joten niistä aiheutuvat vaikutuksetkin ajoittuvat päivään. Purkutyöstä ei aiheudu asutukselle merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Kun läjitysalue on täyttynyt, se peitetään ja maisemoidaan. Näillä toimenpiteillä ei ole merkittäviä vaikutuksia.
Voimalaitoksen turvallisuus- ja
riskienhallintajärjestelmien ansiosta mahdollisten onnettomuusja häiriötilanteiden vaikutukset on
arvioitu vähäisiksi ja paikallisiksi.
Voimalaitoksen purkutyön haitalliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä laitostontille ja sen lähiympäristöön ja ajoittuvat pääasiassa päiväsaikaan. Purkutyöstä ei
aiheudu asutukselle merkittäviä
haitallisia vaikutuksia.
Huhtikuu 2011
177/188
9.2
Yhteenveto keskeisistä vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailusta
Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät polttoaineiden kuljetusten siirtymiseen osittain laivakuljetuksista maantiekuljetuksiin. Tarkastelluissa vaihtoehdoissa 1 ja 2 maantiekuljetusten määrät kasvavat voimalaitoksen nykyisiin kuljetusmääriin nähden 1,9–3,5 -kertaisiksi. Kuljetusliikenteen kasvu on suurin VE1a:ssa koska siinä käytetään eniten voimalaitokselle kuljetettavaa biopolttoainetta.
Kuljetukset käyttävät kantatietä 40, Patenttikatua ja Viestitietä. Viestitiellä keskimääräiset kokonaisliikenteen määrät kasvavat selvästi verrattuna nykyisiin liikennemääriin.
Suurin kasvu tapahtuu Viestitien loppupäässä, lähellä suunniteltua voimalaitosta. Raskaan liikenteen lisäys Viestitiellä voi heikentää liikenneturvallisuutta lähinnä pääteiltä
voimalaitokselle johtavilla tieosuuksilla. Viestitien varrella ei sijaitse herkkiä kohteita,
vaan lähinnä teollisuusaluetta, eikä liikenteellä siten arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Lisääntyvä liikenne voi heikentää alueen viihtyisyyttä ja aiheuttaa melua Voimatien varrella asuville asukkaille. Muutos ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä, sillä samaa reittiä käyttävät nykyisinkin Naantalin voimalaitoksen kuljetukset.
Läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten osalta tarkastellut hankevaihtoehdot voivat keskimäärin lisätä sivutuotekuljetusmääriä nykyisestä. Kuljetusliikenteen aiheuttamat vaikutukset läjitysalueelle johtavilla teillä eivät muutu oleellisella tavalla sillä hyötykäyttöön menevä sivutuotemäärä on tähän asti vaihdellut voimakkaasti eri vuosina niin, että
joinakin vuosina pääosa tuhkasta on viety Härkäsuon läjitysalueelle.
Voimalaitoksen ja sen liikenteen aiheuttama melu lisää voimalaitoksen lähialueen melutasoa. Melumallinnuksen mukaan melutasot eivät ylitä ohjearvoja voimalaitoksen lähimpien talojen kohdalla. Voimalaitos ja sen kuljetukset tullaan suunnittelemaan siten,
että voimalaitos toimii kaikkien ympäristövaatimusten ja lainsäädännön mukaisesti ja
siten, että aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja ja noudattaa laitoksen lupaehtoja. Melun
vaimentamiseen onkin olemassa hyvät keinot. Voimalaitoksen lähimmille asukkaille voi
kuitenkin aiheutua viihtyvyyshaittoja melun lisäyksestä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään.
Tiheään asutuilla alueilla kuten Naantalin keskustassa asukkaat ovat huolissaan vaikutuksista ilman laatuun. Voimalaitoksen ja sen kuljetusten päästöistä ilmaan aiheutuvat
pitoisuudet ovat laadittujen leviämismallilaskelmien perusteella hyvin pieniä eikä niistä
aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveydelle.
Uuden tuhkien ja muiden voimalaitoksen sivutuotteiden läjitysalueen lähiympäristössä
on jo voimalaitoksen nykyinen tuhkien läjitysalue, Naantalin kaupungin maankaatopaikka sekä Isosuon entinen kaatopaikka ja nykyinen jätekeskus. Uusi läjitysalue sopii
näin ollen hyvin tähän ympäristöön. Läjitysalue suunnitellaan siten, että siitä ei aiheudu
haittaa pohjavedelle tai muulle ympäristölle.
9.3
Hankkeen ja vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus
Tarkastellut vaihtoehdot ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia, sillä
ne sijoittuvat olemassa olevalle voimalaitosalueelle jonka ympäristö on sopeutunut
Huhtikuu 2011
178/188
voimalaitostoimintaan, ne suunnitellaan ympäristönormeja ja tulevia tiukempia päästörajoja noudattaviksi, ne käyttäisivät olemassa olevia voimajohtoja, kaukolämpöjohtoja
ja muuta infrastruktuuria, ja koska niiden aiheuttamat haitat ovat hyväksyttäviä. Hankkeen suunnittelussa on kuitenkin erityisesti panostettava meluhaittojen torjuntaan jotta
meluhaitta lähimmän asutuksen kohdalla ei kasva ja jotta melulle asetetut ohjearvot eivät ylity, ja kuljetusliikenteen aiheuttamien haittojen lieventämiseen liikenteen ajoituksen ja ohjauksen keinoin.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen eri vaihtoehdoista ei todettu aiheutuvan
mitään niin merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, ettei niitä voisi hyväksyä tai lieventää hyväksyttävälle tasolle.
Hankkeen toteuttamisella on myös positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten bioenergian
lisääminen ja Turun alueen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen
verrattuna nykyiseen energiantuotantoon Naantalin voimalaitoksella. Voimalaitoksen
rakentaminen ja käyttö tuovat myös työpaikkoja.
Nollavaihtoehdossa Naantalin voimalaitoksen uudistamishankkeen toimenpiteet ja vaikutukset jäävät toteutumatta. Naantalin voimalaitos ei nykyisellään noudata IEdirektiivin määrittelemiä vuonna 2016 voimaan astuvia nykyistä tiukempia päästörajoja,
eikä sillä näin ollen ole edellytyksiä energiantuotantoon nykyisessä laajuudessaan vuoden 2016 alusta ilman laitoksen uudistamista.
9.4
Ympäristövaikutusten arvioinnin epävarmuudet
Käytössä oleviin ympäristötietoihin ja vaikutusten arviointiin liittyy aina oletuksia ja
yleistyksiä. Samoin käytettävissä olevat tekniset tiedot ovat aikaisesta suunnitteluvaiheesta johtuen vielä alustavia. Arviointimenetelmien kuvauksen yhteydessä on arvioitu myös niihin liittyviä epävarmuuksia.
Tiedon puutteet voivat aiheuttaa epävarmuutta ja epätarkkuutta selvitystyössä. Esimerkiksi tehtyyn melumallinnukseen liittyy epävarmuuksia, jotka johtuvat muun muassa
siitä, ettei voimalaitoksen varsinaista teknistä suunnittelua ole vielä käynnistetty. Tehdyssä melumallinnuksessa, samoin kuin kaikissa muissakin tässä YVAssa tehdyissä arvioinneissa, kaikki lähtöoletukset on kuitenkin tehty siten, että on pyritty valitsemaan
pahin mahdollinen tilanne ympäristövaikutusten kannalta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tehdyissä arvioinneissa ympäristövaikutusten merkittävyys ja suuruusluokka on selvitetty luotettavasti, eikä johtopäätöksiin sisälly merkittäviä epävarmuuksia.
Huhtikuu 2011
179/188
10
HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN
10.1
Rakentamisen ja sijoittumisen aikaiset vaikutukset
Voimalaitoksen ja uuden läjitysalueen rakentamisen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia
laitosalueen lähimpään ympäristöön voidaan minimoida ajoittamalla rakennustyöt päiväaikaan, jolloin suurin osa asukkaista ei ole kotona. Lähialueiden asukkaille myös tiedotetaan rakennustyön aikatauluista, kestosta, etenemisestä ja vaikutuksista esimerkiksi
meluun ja liikennemääriin, jotta he voivat paremmin varautua voimalaitoksen rakentamisen aiheuttamiin häiriöihin. Rakentamisen aiheuttaman melun vaikutukset läjitysalueen ympäristön pesimälinnustolle voidaan minimoida ajoittamalla eniten melua aiheuttavat työvaiheet lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.
Voimalaitoksen sijoittumista maisemakuvaan sopivammaksi voidaan parantaa pintamateriaalien ja värien valinnalla sekä kiinnittämällä huomiota rakenteiden sijoitteluun
tontilla. Voimalaitoksen rakenteita voidaan pyrkiä peittämään viherrakentamisen avulla.
Laitoksen lähialueiden viihtyisyyttä voidaan lisätä myös erilaisten pensas-, puu ja kasviistutusten avulla.
Hankevaihtoehdoissa käytetään olemassa olevia voimajohtoja ja kaukolämpöjohtoja.
Liittyminen olemassa oleviin verkkoihin vaatii rakentamistoimenpiteitä ainoastaan laitosalueella, eikä siis aiheuta häiriöitä lähialueiden liikennejärjestelyihin.
10.2
Laitokselle tuotavan polttoaineen käsittely
YVA-menettelyssä oletetaan, että noin puolet biopolttoaineista kuljetetaan maanteitse
perävaunullisilla rekka-autoilla ja loput laivalla Naantalin satamaan. Turve ja kierrätyspolttoaineet kuljetetaan maanteitse rekka-autoilla. Polttoaineet otetaan vastaan laitosalueen vastaanottoasemalla ja varastoidaan laitosalueella siiloihin. Polttoaineiden kuljetuksia ja käsittelyä suunniteltaessa pölyn hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota; polttoaineet kuljetetaan umpinaisilla tai katetuilla täysperävaunullisilla yhdistelmäajoneuvoilla ja tarvittaessa autot puhdistetaan kuorman purkamisen jälkeen.
Meriteitse tuotavien kivihiililastien purkamisesta ja siirrosta syntyvää pölyämistä ja pölyn leviämistä voidaan ehkäistä välttämällä purkua tuulisena aikana. Poikkeuksellisen
paljon pölyävien hiililaatujen vastaanottamista voidaan välttää. Kesäaikana hiilen pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kostuttamalla hiiltä.
10.3
Palamisolosuhteet
Poltettavalle polttoaineelle sopivat palamisolosuhteet ovat keskeinen laitoksen päästöjen
hallintakeino. Palamisolosuhteilla tarkoitetaan palamistapahtuman lämpötilaa, polttoaineen ja savukaasujen viipymäaikoja tulipesän eri osissa, palamisilman oikeaa määrää
sekä palavan seoksen ja savukaasujen sekoittumista.
Oikeilla palamisolosuhteilla varmistetaan polttoaineiden mahdollisimman täydellinen
palaminen ja orgaanisten haitta-aineiden hajoaminen poltossa. Polton jälkeinen savukaasujen jäähdytys suunnitellaan niin, että näiden aineiden uudelleen muodostuminen
olisi mahdollisimman vähäistä.
Huhtikuu 2011
180/188
10.4
Savukaasupäästöjen vaikutukset
Voimalaitoksen toteuttamisessa ja savukaasujen puhdistuksessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Savukaasut johdetaan myös riittävän korkean piipun kautta ulkoilmaan, jotta voidaan varmistua niiden tehokkaasta laimenemisesta.
Laitos on suunniteltava, rakennettava, varustettava ja käytettävä siten, että savukaasujen
epäpuhtauksien pitoisuudet eivät ylitä IE-direktiivissä ja ympäristöluvassa asetettuja
vaatimuksia. Käytännössä päästöt jäävät direktiivin rajoja huomattavasti alemmiksi tehokkaan polttotekniikan ja korkeatasoisen puhdistustekniikan ansiosta.
Hiilidioksidipäästöjen talteenottoon ja varastointiin ei toistaiseksi ole olemassa kaupallisesti käyttökelpoista tekniikkaa.
10.5
Jätevesien vaikutukset
Voimalaitostoiminnasta syntyvän jäteveden määrä on varsin vähäinen. Eri jätevesijakeet
käsitellään niiden laadun edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi kattiloiden ja säiliöiden pesu- ja huuhteluvedet johdetaan öljynerottimen kautta, ja turpeen ja biopolttoaineiden
vastaanottoasemien salaojakaivoihin kertyneet vedet saostuskaivon kautta mereen. Ennen uudistetun voimalaitoksen käyttöönottoa sen vesi- ja höyrykierron kemiallisesta
puhdistuksesta syntyvät peittausjätevedet johdetaan neutraloinnin jälkeen kaupungin
viemäriverkkoon. Jätevesien laatua tarkkaillaan ympäristölupamääräysten mukaisesti.
10.6
Meluvaikutukset
Voimalaitoksen meluhaittoja voidaan ennaltaehkäistä suunnittelemalla ja toteuttamalla
laitteet, rakennukset ja toiminnot siten, että laitoksen ulkopuolelle kuuluvan melun määrä on mahdollisimman vähäinen. Tähän voidaan päästä suosimalla vähämeluisia laitteita, käyttämällä laitteissa ja rakennuksissa äänieristyksiä ja sijoittamalla ääntä aiheuttavat
laitteet sisätiloihin. Melun kulkeutumiseen voidaan vaikuttaa myös rakennusten sijoittelun ja muotojen avulla ja sijoittamalla esimerkiksi huolto-ovet mahdollisuuksien mukaan sellaisiin suuntiin, joissa rakennukset rajoittavat melun leviämistä.
Voimalaitoksen laitosmeluun voidaan parhaiten vaikuttaa suunnittelulla toteutussuunnittelun yhteydessä äänenvaimenninratkaisuilla sekä seinämien äänieristyssuunnittelulla.
Merkittäviä vaimennuksen piiriin kuuluvia komponentteja ovat imuilmakanavat, savukaasukanava, turbiinihallin seinämän äänieristys tai kotelointi sekä turbiinihallin ventilaatiot ja kattilan korkeapainehöyryn ulospuhalluksen vaimennin. VE1:n suunniteltu sijainti peittäisi immissiopisteeseen P1 kohdistuvaa nykyisen laitoksen imuilmamelua jo
omalla geometrian peittovaikutuksella.
Kuljetusten meluhaittoihin voidaan vaikuttaa mm. nopeusrajoituksilla ja kuljetusten
ajoituksella vähiten häiritsevään vuorokaudenaikaan.
10.7
Kemikaalien kuljetusten, käytön ja varastoinnin vaikutukset
Voimalaitoksessa säilytetään ja käytetään melko vähän ympäristölle vaarallisia aineita.
Kemikaalit tuodaan voimalaitokselle joko säiliöautoilla tai myyntipakkauksissaan ja ne
varastoidaan tarkoitukseen suunnitelluissa varastosäiliöissä tai myyntipakkauksissaan
Huhtikuu 2011
181/188
laitoksen sisätiloissa. Varastointitilojen alusta pohjustetaan niin, ettei kemikaaleja pääse
maaperään tai pohjaveteen. Riski kemikaalien pääsemisestä normaalitoiminnan tai onnettomuustilanteen yhteydessä maaperään tai vesistöihin niille haitallisina määrinä on
erittäin pieni. Käytön jälkeen kemikaalit käsitellään niille asetettujen määräysten mukaisesti.
Henkilökunta koulutetaan käsittelemään kemikaaleja turvallisesti sekä työterveyden
kannalta että ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteisiin varaudutaan
viemäröinnin, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan sekä toimintasuunnitelmien ja
-ohjeiden avulla. Mahdolliset vuodot saadaan kiinni suoja-altaisiin, neutralointialtaaseen, kiintoaineen- tai öljynerotuskaivoihin.
10.8
Jätteiden käsittelyn vaikutusten vähentäminen
Suunniteltujen sivutuotemassojen läjitys edellyttää tiiviiden pohjarakenteiden rakentamista ja mahdollisia pohjanvahvistustoimenpiteitä. Läjitettävät sivutuotteet edellyttävät
kuivatusvesien johtamista tasausaltaan kautta ennen johtamista ojaan.
10.9
Liikenteen vaikutusten vähentäminen
Liikennemelun häiritsevyyttä voidaan vähentää ajoittamalla liikenne pääosin klo 7.00–
22.00 väliseen aikaan.
Laivakuljetusten ja lastin purkamisen aiheuttamia meluhaittoja voidaan vähentää mm.
aluksen valinnalla ja ajoittamalla lastin purku vähiten häiritsevään vuorokauden aikaan.
10.10
Ihmisten elinolot
Tiedottamalla säännöllisin väliajoin lähialueiden asukkaille hankkeen etenemisestä ja
eri rakennusvaiheista, voidaan lieventää ihmisten hanketta kohtaan kokemia ennakkoluuloja. Avoin ja vilkas vuoropuhelu hankkeesta vastaavan ja eri sidosryhmien välillä
edistää asukkaiden suhtautumista hankkeeseen. Vuoropuhelua olisi hyvä jatkaa myös
YVA-menettelyn päätyttyä.
Huhtikuu 2011
182/188
11
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA
11.1
Seurannan periaatteet
Ympäristölainsäädäntö edellyttää ympäristöön vaikuttavista hankkeista ja toiminnoista
vastaavilta ympäristövaikutusten seurantaa. Seurantaa koskevat, juridisesti sitovat velvoitteet annetaan hankkeen ympäristölupapäätöksen lupaehdoissa. Tarkkailuohjelma
pyritään tekemään jo lupahakemusvaiheessa ja hyväksyttämään viranomaisella lupapäätöksen antamisen yhteydessä.
Tarkkailuohjelmat laaditaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa ja niissä määritellään suoritettavan kuormitus- ja ympäristötarkkailun ja raportoinnin yksityiskohdat.
Nykyään ympäristötarkkailut pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan nk. yhteistarkkailuina, jolloin kaikki tietyn alueen tarkkailuvelvolliset (kunnat, teollisuus jne.)
osallistuvat yhden yhteisen tarkkailuohjelman toteuttamiskustannuksiin. Näin vältytään
päällekkäiseltä työltä sekä saadaan tarkkailusta kattavampi ja yhtenäisempi.
Ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma on suunnitelma tietojen keräämisestä säännöllisin aikavälein hankkeen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta, ympäristövaikutuksista sekä ympäristön muutoksista hankkeen vaikutusalueella. Seurannan tavoitteita ovat:
tuottaa tietoa laitoksen ympäristökuormituksesta ja -vaikutuksista
selvittää, mitkä ympäristön tilan muutokset ovat seurauksia laitoksen toiminnasta ja
mitkä aiheutuvat muista tekijöistä
selvittää, miten ympäristövaikutusten ennuste- ja arviointimenetelmät vastaavat todellisuutta
selvittää, miten haittojen lieventämistoimet ovat onnistuneet
käynnistää tarvittavat toimet, jos esiintyy ennakoimattomia haittoja.
Tarkkailun tuloksista raportoidaan määräajoin, yleensä vuosittain ja raportit toimitetaan
toiminnanharjoittajalle ja ympäristöviranomaisille. Tarkkailuraportit ovat julkisia asiakirjoja.
Vaikka yksityiskohtaiset ympäristövaikutusten seurantaohjelmat laaditaankin vasta ympäristölupavaiheessa, ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa voidaan kuitenkin
esittää ympäristötarkkailun sisältö pääpiirteittäin, koska käytännössä edellytettävät tarkkailutoimet ovat varsin samantyyppisiä laitoksen sijainnista ja teknisistä ratkaisuista
riippumatta. Seuraavassa on esitetty ympäristövaikutusten seurannan pääpiirteet.
11.2
Savukaasupäästöjen ja ilmanlaadun tarkkailu
11.2.1
Savukaasupäästöjen tarkkailu
IE-direktiivin mukaan seuraavia ilmaan johdettavia epäpuhtauksia on mitattava jatkuvatoimisesti suurissa polttolaitoksissa: typen oksidit (NOx), hiukkasten kokonaismäärä ja rikkidioksidi (SO2 ). Kivihiiltä käyttävissä polttolaitoksissa on mitattava elohopean kokonaispäästöt vähintään kerran vuodessa. Myös seuraavia palamiseen liittyviä
muuttujia on mitattava jatkuvatoimisesti: savukaasun happipitoisuus, savukaasun paine
ja lämpötila sekä vesihöyryn määrä.
Huhtikuu 2011
183/188
Jätteen rinnakkaispoltossa on mitattava jatkuvatoimisesti seuraavia aineita: typen oksidit
(NOx), edellyttäen, että on vahvistettu päästöjen raja-arvot, hiilimonoksidi (CO), hiukkasten kokonaismäärä, orgaanisen hiilen kokonaismäärä, suolahappo (HCl), vetyfluoridi
(HF) ja rikkidioksidi (SO 2). Lisäksi seuraavia palamiseen liittyviä muuttujia on mitattava jatkuvatoimisesti: lämpötila uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen
viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta sekä savukaasun
happipitoisuus, paine, lämpötila ja vesihöyrysisältö.
Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien mittaukset on suoritettava vähintään kahdesti
vuodessa. 12 ensimmäisen käyttökuukauden aikana ne on kuitenkin mitattava vähintään
joka kolmas kuukausi.
Laitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot, kuten laitoksen ajotilanteiden muutokset ja
häiriöt, sekä päästömittaustulokset kootaan tietokantaan, jonka avulla niitä voidaan jatkuvasti seurata. Käyttö- ja päästötiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin viranomaisille ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.
11.2.2
Ilmanlaadun tarkkailu
Naantalin alueen ilmanlaatua tarkkaillaan Turun Seudun Ilmansuojelun Yhteistyöryhmän toimesta, johon mm. Naantalin kaupunki ja nykyinen Fortum Power and Heat
Oy:n Naantalin voimalaitos kuuluvat. Naantalin uudistetun voimalaitoksen päästömääriä seurataan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.
11.3
Jätevesi- ja vesistötarkkailu
Kaupungin puhdistamolle johdettavien jätevesien laatua ja määrää tullaan tarkkailemaan
puhdistamon omistajan edellyttämällä, liittymissopimuksessa sovittavalla tavalla. Voimalaitokselta vesistöön johdettavien jäähdytysvesien lämpötilaa ja määrää tullaan tarkkailemaan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Mikäli ympäristölupaviranomainen
katsoo tarpeelliseksi, osallistutaan myös vesistö- ja kalataloustarkkailuihin.
11.4
Jätekirjanpito
Laitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa jätelain ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Syntyvien tuhkien laatua
seurataan ottamalla säännöllisesti näytteet syntyvistä tuhkajakeista. Kirjanpidosta ilmenee mm. jätteen laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat ja sijoituspaikka. Tiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.
11.5
Melumittaukset
Laitoksen vastaanottokokeissa varmistetaan melumittauksin, että laitetoimittajien antamissa meluarvoissa pysytään.
Tarvittaessa laitoksen lähiympäristön häiriintyvissä kohteissa tehdään melumittauksia.
Huhtikuu 2011
184/188
11.6
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seuranta
Sosiaalisten vaikutusten seuranta ei kuulu lupamenettelyn piiriin. Yhteistyö eri sidosryhmien, kuten lähiasukkaiden, lähialueiden yritysten ja Naantalin kaupungin, kanssa on
kuitenkin tärkeä osa nykyaikaisen ympäristöasioista vastuuta kantavan yrityksen normaalia toimintaa. Avoimella tiedonvaihdolla esimerkiksi lähialueiden asukkaiden kanssa hankevastaava voi saada tietoa hankkeen vaikutuksista ja keinoista, joilla näitä vaikutuksia voisi lieventää tai ehkäistä.
YVA-menettelyn aikana syntyneet yhteydet menettelyssä mukana olleisiin sidosryhmiin
voivat toimia vuorovaikutuksen kanavina. Lehtikirjoittelua seuraamalla saadaan tietoa
hankkeen vaikutuksista sekä ihmisten suhtautumisesta hankkeeseen. Tarvittaessa voidaan lisäksi järjestää tutustumistilaisuuksia voimalaitoksessa.
11.7
Vaikutusten seuranta Natura-alueella
Ruissalon lehtojen Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia seurataan nykyiseen tapaan
kaikkien alueen toimijoiden yhteistarkkailuna erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti.
Huhtikuu 2011
185/188
12
LÄHDELUETTELO
Airiston kalastusalue 1997: Naantalin Luolalanjärven perustukimus 1996-1997. – 42 s.
Clarke, L.& Sloss, L. 1992. Trace elements. London. IEA Coal Research. 112 s. Julkaisussa: Mäkelä, E., Wahlström, M., Pihlajaniemi, M. & Mroeuh, U-M. 1998. Kivihiilivoimaloiden rikinpoistotuotteet ja lentotuhka maarakentamisessa. Jatkotutkimus. VTT
tiedotteita 1952. 61 s. + liitteet.
Destia 2010. Naantalin kaupunki. Nopeusmittaukset / Elokuu 2010.
FCG Finnish Consulting Group Oy 2010. Naantalin kaupunki ja Fortum Power and
Heat Oy – Isosuon läjitysalueen yleissuunnittelu. Suunnitelmaselostus 141-D4080.
9.9.2010. 6 s.
Fortum Power and Heat Oy 2009. Hakemus toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Fortum Power and Heat Oy Naantalin voimalaitos. ÅF-Consult Oy
raportti, joulukuu 2009. 69 s. + liitteet.
Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos, Satu Viranko 2007–2010. Naantalin
voimalaitos lentotuhkan liukoisuustesti kaatopaikkakelpoisuutta varten. Ramboll Analytics Oy, Teollisuus- ja voimalaitoskemia.
Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos, Satu Viranko 2007–2010. Naantalin
voimalaitos pohjatuhkan liukoisuustesti kaatopaikkakelpoisuutta varten. Ramboll Analytics Oy, Teollisuus- ja voimalaitoskemia.
Geologian tutkimuskeskus 2010: Geokartta-palvelu. [http://geokartta.gtk.fi]
(24.8.2010).
Heikkinen, R. & Husa, J. 1995: Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 210.
Helenius, J., Karvonen, E. & Ipatti, A. 1992. Turvetuhkan ominaisuudet, hyötykäyttö ja
ympäristövaikutukset . IVO-B-03/92, Helsinki.
Holsti, H. 2010a. Turun ja Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastus
vuonna 2009. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry raportti. 10 s. + liitteet.
Holsti, H. 2010b. Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2005–2009. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry julkaisu
639. 23 s. + liitteet.
Karhilahti 2004. Naantalin kaupungin selvitys alueen liito-oravareviireistä keväällä
2004. .
Karhilahti 2006. Isosuon laajennuksen liito-oravatilanne keväällä 2006. – 7 s.
KHO 2006: Päätös 895/1/06 27.12.2006.
Huhtikuu 2011
186/188
Koivunen, S. 2011. Fortum Power and Heat Oy:n Härkäsuon läjitysalueen tarkkailututkimus. Vuosiraportti 2010. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy raportti
27.1.2011. Nro 53-11-270. 11 s. + liitteet.
Koivunen, S. 2010. Fortum Power and Heat Oy:n Härkäsuon läjitysalueen tarkkailututkimus. Vuosiraportti 2009. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy raportti
28.1.2010. Nro 53-10-259. 11 s. + liitteet.
Kämäri, J., Forsius, M., Johansson, M. ja Porsch, M. 1992. Happamoittavan laskeuman
kriittinen kuormitus Suomessa. Helsinki. Ympäristöministeriö, 59 s. Selvitys 111.
Laita, M.; Huuskonen, I.; Haahla, A.; Polojärvi, K. & Ellonen, T. 2007. Turun seudun
bioindikaattoritutkimus vuosina 2005–2006. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Ympäristöntutkimuskeskuksen tiedonantoja 163.
Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E. Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. ja
Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja
(No 4). [http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-johdanto.shtml] (24.8.2010).
Lehtonen, K. 2009. Fortum Power and Heat Oy:n Härkäsuon läjitysalueen tarkkailututkimus. Vuosiraportti 2008. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy raportti
18.2.2009. Nro 53-09-664. 11 s. + liitteet.
Lounais-Suomen ympäristökeskus 2006: Moottoriajoneuvoilla jäällä ajon ja moottorikäyttöisen vesiliikenteen kieltäminen Luolalanjärvellä. Päätös 8.12.2006 LOS-2006-L668-26.
Lounais-Suomen ympäristökeskus 2008: Ruissalon lehtojen Natura-alueen kohdekuvaus. [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=13677&lan=fi] (24.8.2010).
Mäkelä, E., Wahlström, M., Pihlajaniemi, M. & Mroeuh, U-M. 1998. Kivihiilivoimaloiden rikinpoistotuotteet ja lentotuhka maarakentamisessa. Jatkotutkimus. VTT tiedotteita 1952. 61 s. + liitteet.
Naantalin kaupunki 2009: Luolalanjärven luontopolku.
[http://www.naantali.fi/ymparisto_ja_luonto/luonnonsuojelu/fi_FI/luolalanjarven_luont
opolku/]. (24.8.2010).
OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Valtion ympäristöhallinnon virastot.
[http://www.fi/oiva] (24.8.2010).
Pohjolan Voima OY 1997. Mussalon voimalaitoksen laajennus ympäristövaikutusten
arviointiselostus.
Powest Oy & Vapo Oy, 2004: Kaasutustuhkan (suodatintuhkan) koostumistietoja, yhteenveto Martinlaakson laitosvalmistelu tuhka-arvioista.
Rai, D. 1987 (toim.). Inorganic and organic constituents in fossil fuel combustion residues. Palo Alto, EPRI EA-5176. 466 s.
Huhtikuu 2011
187/188
Raision kaupunki 2011. Raision kaupungin luontokohteet.
[http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=394&VID=default&SID=404947377687
832&S=0&C=24703] (20.2.2011).
Ranta, J. & Wahlström M. 2002. Tuhkien laatu REF-seospoltossa. VTT Tiedotteita
2138. VTT, Espoo. 53 s. + liitt. 13 s.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2138.pdf.
Rantala. S., Lehtomaa, L. & Rantala, L. 1997: Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakien
mukaiset arvokkaat elinympäristöt Naantalissa. Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa.
– 68 s.
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien
uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,
Helsinki. 685 s.
Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – 0sa 2. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus.
Salmi, J., Lappi S., Rasila, T., Lovén, K. ja Hannuniemi, H. 2009. Turun seudun päästöjen leviämismalliselvitys. Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Helsinki. 30 s. + 66 liites.
Sassi, M-K., Salmi, J. & Lappi, S. 2010. Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämisselvitys. Ilmatieteen laitos.
Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö.
Suunnittelukeskus Oy & Maa ja Vesi Oy 2005. YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen kehittämisen ympäristövaikutusten arviointi. Biojätteiden käsittely sekä tuhkan ja kuonan
loppusijoitus. Ympäristövaikutusten arviointi – Arviointiselostus 10.1.2005. YTV Jätehuoltolaitos. 128 s.
Suunnittelukeskus Oy 2005. Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoinen käyttö. Ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus 9.11.2005. YTV Jätehuolto. 1282-C5715.
165 s. + liitteet.
Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa,
YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. - Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus.
Turun kaupunki 2005: Ruissalon käyttö- ja hoitosuunnitelma. -104 s.
Vahteri, P. & Korpela, S. 2009. Turun edustan merialueen silakan kutualueiden tarkkailu vuonna 2009. V-S Vesistösaneeraus Oy raportti. 7 s.
Vaskiluodon voima Oy 2003. Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitoksen sivutuotteiden
sijoittaminen – Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Electrowatt-Ekono, Jaakko Pöyry Group raportti. 80 s.
Huhtikuu 2011
188/188
Vesanto, P., Hiltunen, M., Moilanen, A., Kaartinen, T., Laine-Ylijoki, J., Sipilä, K. &
Wilén, C. 2007. Kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ja käyttö - Selvitys kierrätyspolttoaineiden laatuominaisuuksista ja soveltuvuudesta leijupolttoon. VTT TIEDOTTEITA
2416. 55. + liitteet.
VTT Lipasto 2011. http://lipasto.vtt.fi/. 8.3.2011.
Ympäristöministeriö 2009: Vaikutusten arviointi Natura-alueilla.
[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1755&lan=fi] (5.12.2010).

FORTUM POWER AND HEAT OY

Transcription

Similar documents

sähköinsinööriä kaukolämpö- tai energiainsinööriä käyttöinsinööriä

Esite - Hannu Järvinen Consulting

Voimalaitoksen vesi- ja höyryprosessit

YVA-tiivistelma(pdf)

SBNtiedote 2012/1 - Salibandy Naantali ry

SOI Consulting lyhyesti

Peli-iloa koko jalkapallo-perheelle - miten KelAssa.pdf

Biopolttoaineet - Hannu Järvinen Consulting

Linnankiinteistö, Turku Kiinteistön käyttötarkoituksen muutos

Suunnittelu-, konsultointi- ja projektinjohtopalvelut