AS OY HARJUTORI 8 - Asunto Oy Harjutori 8

Transcription

AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA
1 (24)
AS OY HARJUTORI 8
Harjutori 8, 00500 Helsinki
Linjasaneerauksen
HANKESUUNNITELMA
31.12.2013
ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy
2 (24)
SISÄLLYSLUETTELO:
0. TIIVISTELMÄ / SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUN PERUSTAKSI ................................ 3
1. YLEISTÄ .................................................................................................................................. 4
1.1 Rakennuttaja / tilaaja .......................................................................................................... 4
1.2 Hankesuunnitelman laatijat ................................................................................................. 4
2. KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT ................................................................................................ 5
2.1 Tietoja kohteesta ................................................................................................................ 5
2.2 Kiinteistön liittymät .............................................................................................................. 5
2.3 Asemakaavallinen tilanne ................................................................................................... 5
3. HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET.................................................................................. 5
4. KIINTEISTÖN KORJAUSHISTORIA, TUTKIMUKSET, TARVITTAVAT SELVITYKSET .......... 6
4.1 Korjaushistoria .................................................................................................................... 6
4.2 Aiemmat kuntoarviot, tutkimukset ja kartoitukset ................................................................ 6
4.3 Kiinteistökierros ja ajantasapiirustukset .............................................................................. 6
4.4 Tarvittavat selvitykset ......................................................................................................... 6
5. LVI-TEKNIIKKA JA SEN KORJAUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 7
5.1 Vesijohtojärjestelmä............................................................................................................ 7
5.2 Viemärijärjestelmä .............................................................................................................. 8
5.3 Lämmitysjärjestelmä ........................................................................................................... 9
5.4 Ilmanvaihtojärjestelmä ...................................................................................................... 10
5.5 Salaojat ja sadevesiviemärit ............................................................................................. 11
6. SÄHKÖ- JA TELEJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN KORJAUSVAIHTOEHDOT .......................... 11
6.1 Sähköjärjestelmä .............................................................................................................. 11
6.2 Telejärjestelmä ................................................................................................................. 16
7. MÄRKÄTILAT (KPH:t, WC:t) JA KEITTIÖT JA NIIDEN KORJAUSVAIHTOEHDOT ............... 18
7.1 Kylpyhuoneet ja WC:t ....................................................................................................... 18
7.2 Keittiöt .............................................................................................................................. 19
8. YLEISET TILAT (KELLARI, PORRASHUONEET, ULLAKKO) JA LIIKETILAT ....................... 19
8.1 Kellari ............................................................................................................................... 19
8.2 Porrashuoneet .................................................................................................................. 20
8.3 Ullakko.............................................................................................................................. 21
8.4 Liiketilat ............................................................................................................................ 21
9. RAKENTEET JA NIIDEN ASETTAMAT RAJOITUKSET / MAHDOLLISUUDET .................... 21
10. PIHA .................................................................................................................................... 22
11. HANKKEEN KULKU / AIKATAULU...................................................................................... 22
12. KUSTANNUSARVIO............................................................................................................ 23
13. LINJASANEERAUS OSAKKAAN / ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA .................................... 23
14. LIITTEET ............................................................................................................................. 24
3 (24)
0. TIIVISTELMÄ / SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUN PERUSTAKSI
LVI-TEKNIIKKA
Viemärit uusitaan entisille paikoille.
Uudet vesijohtonousut sijoitetaan koteloituina porrashuoneisiin, joista jaetaan alakattotilassa
asuntoihin.
Mikäli em. ratkaisu ei ole mahdollinen (alaslaskettuja kattoja ei haluta), vesijohtonousut
sijoitetaan märkätiloihin viemärilinjojen yhteyteen. Pienissä kylpyhuoneissa ko. nousukotelo
heikentää oleellisesti tilan käyttöä ja kalustettavuutta.
Tonttiliittymät uusitaan.
Lämmönjakokeskus uusitaan.
Lämmitysjärjestelmän linjasäätö- ja patteriventtiilit uusitaan ja koko lämmitysverkko
tasapainotetaan.
Painovoimainen ilmanvaihto säilytetään.
SÄHKÖ
Tonttiliittymä ja kaikki keskukset uusitaan.
Sähkö-, antenni- ja datanousut uusitaan ja sijoitetaan koteloituina porrashuoneisiin, joista
jaetaan alakattotilassa asuntoihin.
Mikäli em. ratkaisu ei ole mahdollinen (alaslaskettuja kattoja ei haluta), sähkö-, antenni- ja
datanousut sijoitetaan huoneistoihin. Em. nousujen sijoittaminen huoneistoihin on tilan käytön
kannalta erittäin hankalaa, koska useimmat eteistilat ovat hyvin pieniä, eivätkä ne useimmissa
tapauksissa mahdu mahdollisesti kylpyhuoneisiin rakennettavaan viemäri- ja
vesijohtonousukoteloon.
TILAT JA RAKENTEET
Märkätilat suunnitellaan siten, että kaikissa asunnoissa ko. tilassa on sekä wc että suihku.
Märkätiloissa uusitaan kaikki pintamateriaalit. Lattiat ja seinät vedeneristetään ja laatoitetaan.
Märkätilat varustetaan alakatolla, jonka ylätilaan sijoitetaan vesijohtojen jakotukit. Mikäli ko.
tilaan joudutaan sijoittamaan ylemmän kerroksen viemärin vaakavetoja, ne tehdään
valuraudasta mineraalivillaeristeisinä.
Toteutussuunnittelun yhteydessä laaditaan kellaritilojen uudelleenkäyttösuunnitelma ja tutkitaan
ko. tilojen käyttötehokkuuden parantamisvaihtoehtoja.
Jäljempänä on eri teknisten järjestelmien käsittelyn yhteydessä esitetty yksityiskohtaisemmat
korjausvaihtoehdot perusteluineen.
1. YLEISTÄ
1.1 Rakennuttaja / tilaaja
AS OY HARJUTORI 8
Harjutori 8, 00500 Helsinki
Yhteyshenkilöt:
Isännöitsijä:
LIV-Isännöinti Oy / Lasse Vesala
Kolmas Linja 28
00530 Helsinki
e-mail: lasse.vesala@livisannointi.fi
puh 010 8410 410
Projektinjohto:
PP-Con Oy / Pekka Pöyhönen
PL 183, 00811 Helsinki
e-mail: pekka.poyhonen@pp-con.fi
fax 09-351 2100
GSM 0400-544431
GSM: 0400-785293
1.2 Hankesuunnitelman laatijat
ARK-suunnittelu:
Arkkitehdit D4 Oy / Jarmo Saari
Otsonkallio 2, 02110 Espoo
e-mail: jarmo@arkd4.fi
puh 09-455 0608
fax 09-455 0016
LVI-suunnittelu:
Tubular Oy / Aki Nissinen
Kämnerinkuja 4, 00750 Helsinki
e-mail: aki.nissinen@tubular.fi
puh 09-454 2170
fax 09-454 217 11
Sähkösuunnittelu:
Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Tauno Juutinen
Leväluhdantie 8A, 00940 Helsinki
e-mail: tauno.juutinen@poweron.fi
Rakennesuunnittelu:
Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy / Juho Mäki
Kirvuntie 22, 02140 Espoo
e-mail: juho.maki@heiskanen.fi
puh 09-862 10 200
fax 09-862 10 244
GSM: 040-5844 513
GSM: 040-7239 002
GSM: 0400-614322
GSM: 040-5533 542
4 (24)
5 (24)
2. KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT
2.1 Tietoja kohteesta
Rakennuksia
Valmistumisvuosi
Asuinhuoneistoja
Liike- tms. huoneistoja
Asuinhuoneistojen huoneistoala
Liike- tms. tilojen huoneistoala
Huoneistoala yhteensä
Kerrosala
Tontin pinta-ala
Porrashuoneita
Hissit
Lämmitysmuoto
Ilmanvaihtojärjestelmä
1 kpl
1925
86 kpl
3 kpl
2543,40 m2
249,50 m2
2792,90 m2
4074 k-m2
1085 m2
2 kpl
2 kpl
kaukolämpö
painovoimainen
2.2 Kiinteistön liittymät
2.2.1 Kiinteistön vesi- ja viemäriliittymät
Kiinteistö on liitetty HSY-veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin.
2.2.2 Kiinteistön sähköliittymät
Kiinteistö on liitetty Helsingin Energian sähkönjakeluverkkoon AXMK 3x185+57 kaapelilla.
Liittymän koko on 200A.
2.2.3 Kiinteistön teleliittymät
Elisa Oyj puhelinverkkoliittymä
DNA Welho kaapeli TV liittymä
2.3 Asemakaavallinen tilanne
Alueella on voimassaoleva asemakaava n:o 9699 vuodelta 1989. Korttelialueen merkintä on AK
eli asuinkerrostalojen korttelialue. Lisäksi kaavassa on määräys, jolla ohjataan ja rajoitetaan
liike- ja toimistotilojen sijoittumista osalle rakennuksen ensimmäistä kerrosta.
Rakennukseen ei ole asemakaavassa kohdistettu suojelumääräyksiä.
3. HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET
Hankesuunnitelman tavoitteena on selvittää kiinteistön LVI- ja sähkötekniikan
peruskorjausmenetelmiä ja niiden vaihtoehtoja ja siten luoda suuntaviivat ja yleisohje
varsinaiselle toteutussuunnittelulle.
Painopiste on vesijohtojen ja viemäreiden uusimisessa, koska ko. järjestelmien korjaus sekä
korjauksen edellyttämät rakennustekniset työt ovat putkiremontin olennaisin ja keskeisin osuus.
Yleisesti puhutaan putkiremontista, mutta korjaustoimenpiteet ulotetaan yleensä koskemaan
myös ilmanvaihtoa, lämmitysjärjestelmää, rakennustekniikkaa ja sähkötöitä niiltä osin kuin on
tarkoituksenmukaista tehdä putkiremontin yhteydessä. Samalla on hyvä tarkastella rakennusta
kokonaisuutena ja arvioida tulisiko tulevan putkiremontin suunnittelun yhteydessä selvittää
myös eri tilojen ja tilaryhmien käytön tehostamista, esim. kellarin osalta.
6 (24)
Uusittavien rakenteiden ja teknisten järjestelmien elinkaaritavoite on vähintään 40-50 vuotta.
Suunnittelussa on syytä huomioida se, että korjaustoimenpiteiden tavoiteltu käyttöikä olisi
kaikkien uusittavien tai korjattavien järjestelmien osalta keskenään yhtenevä.
4. KIINTEISTÖN KORJAUSHISTORIA, TUTKIMUKSET, TARVITTAVAT SELVITYKSET
4.1 Korjaushistoria
Kiinteistöissä on sen valmistumisen jälkeen tehty seuraavia korjaustai muutostöitä:
1962
Putkistokorjauksia
1970
Ikkunat
1985
Kaukolämpölaitteisto
1987
Sähkönousut
2000
Tuuletusparvekkeet
2002
Vesikatto ja ullakko
2006
Ikkunat
2006-2007
Julkisivujen kunnostus
4.2 Aiemmat kuntoarviot, tutkimukset ja kartoitukset
Rakennuksesta on tehty putkistojen kuntotutkimus 2011.
Osakas- / asukaskysely on pidetty osana hankesuunnittelua keväällä 2013.
4.3 Kiinteistökierros ja ajantasapiirustukset
Hankesuunnitelman laatijat ovat suorittaneet vuoden 2013 aikana kiinteistökierroksen, jonka
yhteydessä kartoitettiin kaikki yleiset tilat (kellari, porrashuoneet, ullakko) sekä valtaosa
asunnoista ja liiketiloista sekä niihin liittyvät tekniset järjestelmät ja linjasaneerauksen kannalta
olennaiset rakenteet.
Em. kiinteistökierroksen pohjalta on laadittu myös ns. ajantasapiirustukset kaikista kerroksista
sähköiseen muotoon. Laaditut ajantasapiirustukset ovat pohjana tulevalle linjasaneerauksen
toteutussuunnittelulle. Sen lisäksi niitä voidaan hyödyntää myös kaikessa muussa kiinteistöön
tai asuntoihin kohdistuvassa suunnittelutyössä.
4.4 Tarvittavat selvitykset
Hormikartoitus
Haitta-ainekartoitus
Rakennusajankohtana käytettiin yleisesti nykyään kiellettyjä rakennusmateriaaleja kuten
kreosoottia ja asbestia. Kyseisiä aineita löytynee todennäköisesti myös tästä rakennuksesta.
Siksi ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä on teetettävä ns. haitta-ainekartoitus.
Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja sallittu vain hyväksytyille
purku-urakoitsijoille. Asbestipöly läpäisee tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet, joten niiltä
on mahdoton suojautua ilman asianmukaisia suojauksia.
Haitta-ainekartoitusraportin tulokset on huomioitava toteutussuunnittelussa purku- ja
korjaustöiden osalta.
7 (24)
5. LVI-TEKNIIKKA JA SEN KORJAUSVAIHTOEHDOT
5.1 Vesijohtojärjestelmä
5.1.1 Vesijohtojärjestelmän nykytilanne
Kiinteistön käyttövesijärjestelmät ovat pääosin alkuperäisiä. Asuntosaneerauksien ja
korjaustöiden yhteydessä on vähäisiä putkiosuuksia uusittu. Alkuperäiset kylmävesiputket on
sinkittyä terästä ja lämminvesijohdot kupariputkia. LVV-kuntotutkimuksen yhteydessä (v. 2011)
on todettu putkistoille jäljellä olevaksi käyttöiäksi 5-10 vuotta.
Kuva 1. Sinkkikadon aiheuttamaa syöpymää
kupariputkessa.
Kuva 2. WC-tiloissa nykyiset nousuputket
ovat esillä ja eristämättä.
Kuva 3. WC:n ylävesisäiliö, nousuputket
esillä.
8 (24)
Kuva 4. Nousuputket esillä, myös vanha
kaasuputki.
5.1.2 Vesijohtojärjestelmän saneerauslaajuus ja korjausvaihtoehdot
Kaikki kiinteistön vesiputket (KV, LV, LVK) uusitaan, koska putkistot ovat elinkaarensa lopussa.
Runkovesijohdot sijoitetaan näkyviin rakennuksen kellarikerrokseen. Vesijohtojen reititys
voidaan muuttaa siten että nykyinen putkisto voi olla saneerauksen aikana mahdollisimman
pitkään käytössä ja hoitaa niiden asuntojen vesihuoltoa jotka eivät vielä ole
saneeraustoimenpiteiden alla.
Pohja- ja nousuvesijohdot tehdään kupariputkista.
Uudet vesijohtonousut ehdotetaan sijoitettavaksi porrashuoneisiin. Tällöin säästetään uusien
eristettyjen vesijohtojen tilantarve pienistä kylpyhuonetiloista. Lisäksi saadaan asuntokohtaiset
vesimittarit sijoitettua porrashuoneen alakattoon, jolloin ne ovat luettavissa ja huollettavissa
asuntoihin menemättä. Uudet määräykset edellyttävät myös linjasaneerauskohteissa
asuntokohtaisten vesimittarien asennusta.
Putkinousuista tuodaan vesijohdot kunkin asunnon kylpyhuoneiden alakattoihin. Putkitukset
edellyttävät eteistiloihin alakattojen tai kotelointien rakentamista. Keittiökalusteelle putket
tuodaan joko alakatossa, koteloimalla tai lattiarakenteessa kylpyhuoneen alakatosta keittiön
alakaapistoon.
Kellarikerroksiin asennetaan putkinousukohtaiset sulkuventtiilit ja asuntoihin huoneistokohtaiset
kylmän- ja lämpimänveden sulkuventtiilit.
Kylpyhuoneiden alakattoihin asennetaan kylmän- ja kuumanvedenjakotukit, joista lähtee
vesikalusteiden muoviset kytkentäputket keittiön ja kylpyhuoneen kalusteille. Kytkentäputket
asennetaan seinärakenteen sisään suojaputkiin vuotojen esiintulo ja vaihdettavuus huomioon
ottaen. Jos rakenneteknisistä syistä todetaan joissakin kohdin kytkentävesijohtojen piiloasennus
mahdottomaksi, toteutetaan kyseiset putkiosuudet pinta-asennuksena kromatuilla kupariputkilla.
Kaikki vesikalusteet uusitaan.
Mahdollisten putkivuotojen ilmitulo varmistetaan asentamalla putkinousuhormeihin
kerroskohtaiset vuodonilmaisimet sekä astianpesukoneiden alle vuotokaukalot. Asunnoissa ei
vesiputkiliitoksia saa asentaa rakenteiden sisään.
Helsingin veden verkostoon liitetty tonttivesijohto uusitaan.
5.2 Viemärijärjestelmä
5.2.1 Viemärijärjestelmän nykytilanne
Kiinteistön viemärit ovat pääosin alkuperäisiä. Alkuperäinen saostusjärjestelmä on poistettu
käytöstä ja asuntosaneerauksien ja korjaustöiden yhteydessä on vähäisiä viemäriosuuksia
uusittu. Alkuperäiset viemärit ovat valurautaa (ullakolla on kaikki tuuletusviemärit uusittu
muoviputkiksi). LVV-kuntotutkimuksen yhteydessä (v. 2011) on todettu putkistoille jäljellä
olevaksi käyttöiäksi 5-10 vuotta.
9 (24)
Kuva 5. Ullakolla olevissa uusituissa tuuletusviemäreissä on tarvetta tehdä korjauksia kaatoon,
kannakointiin ja eristykseen.
5.2.2 Viemärijärjestelmän saneerauslaajuus ja korjausvaihtoehdot
Kaikki kiinteistön viemäriputket uusitaan, koska viemärinousuputkien sekä vesikalusteiden
paikkaa joudutaan muuttamaan nykyisestä tilojen toimivuuden varmistamiseksi. Myös kaikkien
märkätilojen vedeneristysten uusimisen johdosta viemäreiden pinnoitus- tai
sukitussaneeraukset eivät ole teknisesti mielekkäitä. Ainoastaan pohjaviemäriosuudet, joiden
uusiminen aiheuttaa suuria rakennusteknisiä töiltä, voidaan katsoa mielekkääksi sukittaa.
Pohjaviemärit sijoitetaan näkyviin rakennuksen kellarikerrokseen pääosin olemassa olevia
reittejä noudattaen.
Viemärimateriaalina kellaritiloissa ja asuntojen alakatoissa on valurauta, ja lattiavaluissa sekä
maassa muovi. Välipohjarakenteessa materiaalina voi olla joko valurauta tai muovi, kunhan
huomioidaan äänitekniset vaatimukset.
Viemärinousut uusitaan osittain olemassa olevien nousuputkien paikoille ja osittain uusiin
paikkoihin kylpyhuone- ja keittiötiloihin tai niiden läheisyyteen. Uudet nousuviemärit koteloidaan.
Viemärinousujen määrää pyritään vähentämään, jos se lattiarakenteet huomioiden on
mahdollista.
Kylpyhuoneet sekä WC-tilat varustetaan uusilla lattiakaivoilla.
Kylpyhuoneiden viemäröinnit pyritään asentamaan välipohjarakenteeseen. Jos viemäreitä
asennetaan alemman kerroksen alakattotilaan, ne tehdään valuraudasta ja äänieristetään.
Ullakkokerroksen uusittuihin tuuletusviemäreihin tehdään joitakin kaatokorjauksia ja
kannakelisäyksiä. Myös lämmöneristeiden asennus ja jäätymisenestojen asennus vesikatolle
putkien päihin on suositeltavaa.
Helsingin veden verkostoon liitetty tonttiviemäri uusitaan.
5.3 Lämmitysjärjestelmä
5.3.1 Lämmitysjärjestelmän nykytilanne
Kiinteistössä on toiminnassa oleva kaukolämpöverkkoon liitetty vesikiertoinen
keskuslämmitysjärjestelmä, ja lämmitettävät tilat on varustettu lämpöpattereilla.
Lämpöputkitukset sijaitsevat pääosin näkyvissä kellaritiloissa ja asuinhuoneissa.
10 (24)
Kuva 6. Vanha patteriventtiili..
5.3.2 Lämmitysjärjestelmän saneerauslaajuus ja korjausvaihtoehdot
Kaukolämpölaitteisto uusitaan (nykyinen 28 vuotta vanha).
Lämpöputket jätetään pääosin ennalleen (kuivissa tiloissa lämpöputkien elinkaaren pituus voi
olla yhtä pitkä kuin rakennuksenkin). Märkätilojen yhteydessä olevat lämpöputket puretaan ja
kylpyhuoneisiin asennetaan sähkötoimiset kuivaustelineet ja sähköinen lattialämmitys.
Koska kylpyhuonetilat ovat pieniä ja lämpimänkiertoveden minimilämpötila koko verkoston
alueella on oltava +55 ºC, ei ole suositeltavaa asentaa lämpimään käyttöveteen liitettyä
kuivaustelinettä ylilämmön välttämiseksi.
Jos varsinaisessa toteutussuunnittelussa kuitenkin päätetään lämpöverkkoon kytkettyjen
pattereiden asennuksesta märkätiloihin, rakennetaan niille uudet nousuputket
kytkentäputkineen. Myös purkutöiden yhteydessä havaittavat huonokuntoiset putkiosuudet
uusitaan.
Lämpöpatterit jätetään ennalleen.
Patteriventtiilit uusitaan (suuri osa vanhoja käsikäyttöisiä venttiilejä ilman termostaattia).
Linjasäätö- ja sulkuventtiilit kellarikerroksessa uusitaan.
Linjasäätö- ja patteriventtiileille lasketaan esisäätöarvot ja koko lämpöverkosto tasapainotetaan.
Lämmönvaihtimen ja venttiileiden uusinta voidaan teettää myös erillistyönä ja
linjasaneeraustöistä poikkeavana ajankohtana, joten niistä pyydetään urakkakyselyn
yhteydessä erillishinta.
Asbestipitoiset putkieristeet korvataan villaeristeillä. Kaukolämpöputkien osalta eristeiden
uusimisesta sovitaan Helsingin energian kanssa.
5.4 Ilmanvaihtojärjestelmä
5.4.1 Ilmanvaihtojärjestelmän nykytilanne
Rakennuksessa on painovoimaisen ilmanvaihto. Katutason liiketila (teatteri) on varustettu
koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä. Poistoilmahormit ovat rakennusaineisia ja
sijaitsevat keittiö- ja kylpyhuonetilojen yhteydessä.
Asunnoissa on runsaasti vääräntyyppisiä poistoilmaventtiileitä sekä useita kiinteästi hormiin
kanavoituja liesituulettimia.
Olohuoneissa ja makuuhuoneissa ikkunakarmit on varustettu korvausilmaventtiilein.
11 (24)
5.4.2 Ilmanvaihtojärjestelmän saneerauslaajuus ja korjausvaihtoehdot
Painovoimainen poistoilmanvaihto kiinteistössä säilytetään. Yksittäisiä tiloja (esim.
saunaosasto) voidaan varustaa koneellisella ilmanvaihdolla. Myös koko kiinteistön varustamista
koneellisella ilmanvaihdolla voidaan varsinaisen suunnittelun aikana tutkia mutta uusien
määräyksien vaade lämmön talteenotosta (45 % ilman lämmittämiseen käytetystä energiasta)
tekee koneellisen ilmanvaihdon järjestämisen hankalaksi.
Kaikki poistoilmaventtiilit uusitaan painovoimaisen ilmanvaihdon venttiileillä. Kylpyhuoneiden
poistoilmaventtiilit kanavoidaan alakattopintaan.
Kylpyhuoneiden oviin tehdään tarvittavat siirtoilmaraot kynnysrakenteella.
Poistoilmahormeihin kytketyt liesipuhaltimet irrotetaan purkutöiden yhteydessä ja keittiöihin
asennetaan painovoimaiselle poistoilmanvaihdolle tarkoitetut poistoilmaventtiilit.
Kiertoilmatyyppiset liesituulettimet voidaan jättää.
Ilmahormeihin tehdään hormikartoituksessa ilmi tulevien vikojen korjaustoimenpiteitä. Mm.
hormiliittymiä korjataan siten että samaan hormiin ei saneerauksen jälkeen ole kytketty eri
asuntojen tiloja. Hormiston sukitus, massaus tai putkituskorjauksia tehdään tarvittaessa
(painovoimaisen hormin tiiveysvaade on pienempi kuin koneellisen ilmanvaihdon).
Kaikki ilmanvaihtohormit nuohotaan remontin päätteeksi.
5.5 Salaojat ja sadevesiviemärit
5.5.1 Salaojien ja sadevesiviemäröinnin nykytilanne
Rakennuksen kellarista ei löydetty tarkastusluukkuja salaojajärjestelmälle. Hyvin
todennäköisesti kiinteistössä ei ole lainkaan salaojajärjestelmää, tai se on jätetty kokonaan
lattian alle, jolloin sen löytäminen on haasteellista. Pääsääntöisesti tämän ikäisten rakennusten
alapohjaa ei ole salaojitettu. Kellarista ei löytynyt pohjavesien aiheuttamiin vaurioihin tai
haittoihin viittaavia merkkejä.
Vesikaton sadevedet johdetaan katolta syöksytorvien kautta katualueella oleviin
sadevesikaivoihin. Katualueen vedet ohjataan kallistetuin asfalttipinnoin poispäin rakennuksesta
kohti sadevesikaivoja. Kadulla on erikseen tehty urat asfaltissa syöksytorvien kohdalla veden
poisjohtamista varten.
5.5.2 Salaojien ja sadevesiviemäröinnin korjausvaihtoehdot
Rakennus sijaitsee lähellä kalliopintaa, ja pohjaveden pinta ei oletettavasti ole lähellä
rakennuksen alapohjaa. Tästä johtuen ei puuttuvan salaojajärjestelmän takia tarvitse tehdä
toimenpiteitä. Alapohjarakenteita avattaessa on kuitenkin tärkeää tehdä täytöt tiivistetyllä
murskeella veden kapillaarisen nousun estämiseksi.
Sadevesijärjestelmässä ei havaittu välttämättömiä korjaustarpeita, mutta kaivuutöiden
yhteydessä on huomioitava asfaltin paikkaus sillä tavoin, että hulevedet ohjataan yhä poispäin
rakennuksesta kohti sadevesiviemäreitä. Syöksytorviin asennetaan lämmityskaapelit estämään
syöksytorvien jäätyminen pakkaskaudella.
6. SÄHKÖ- JA TELEJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN KORJAUSVAIHTOEHDOT
6.1 Sähköjärjestelmä
6.1.1 Sähköjärjestelmän nykytilanne
Sähköliittymä
Nykyiset liittymän pääsulakkeet ovat kooltaan 200A ja riittävät 138kW sähkötehoon.
Sähkönmittaus
12 (24)
Kiinteistön nykyiset mittaukset jakautuvat seuraavasti:
 kiinteistöosan päämittaus
 asuntokohtaiset mittaukset
 liiketilakohtaiset mittaukset
Kiinteistön päämittari sijaitsee nykyisessä kiinteistökeskuksessa pääkeskushuoneessa. Mittarit
ovat nykyaikaisia kaukoluennalla varustettuja.
Asuntokohtaiset mittaukset sijaitsevat porraskohtaisissa mittauskeskuksissa kellarissa ja
ullakolla. Mittaukset (nousut) ovat 1-vaiheisia.
Liiketilojen mittaukset sijaitsevat pääkeskuksessa pääkeskushuoneessa
Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot
Rakennuksen kellariin ja ullakolle on asennettu kaapelihyllyjä. Hyllyt ovat hyväkuntoisia.
Kuva 7. Kaapelihylly.
Johtokanavat ja sähkölistat
Ei asennuksia.
Alaslasketut katot ja koteloinnit
Porrashuoneiden kattoihin on rakennettu alaslaskut johtoteiksi.
Putkitukset
Nousujohdot huoneistoihin on putkitettu porrashuoneen seinään pystyosuudella ja alaslasketun
katon yläpuolelle vaakaosuudella.
Porrashuoneiden johdotukset on putkitettu seiniin ja alaslasketun katon yläpuolelle.
Asuntojen alkuperäiset johdotukset on putkitettu seiniin ja välipohjaan. Myöhemmin tehdyt
johtolisäykset on asennettu pääsääntöisesti pinta-asennuksena.
Maadoitukset
Rakennuksessa ei ole varsinaista maadoituselektrodia. Päämaadoituskiskoon on yhdistetty
johtavat putkistot suoraan sekä paikallisten maadoituskiskojen välityksellä. Rakennusten
nykyinen maadoitusjärjestelmä on riittämätön eikä se vastaa nykyajan standardeja ja
määräyksiä.
Talojohto
Kiinteistön nykyinen liittymiskaapeli on AXCMK 3x185+57. Silmämääräisesti arvioiden kaapeli
on hyväkuntoinen, mutta sen sisäinen kunto (eristysvastus, rakenne) on arvoitus.
Pää- ja nousujohdot
Nykyiset kiinteistön pää- ja nousujohdot ovat 4-johdin järjestelmän mukaisia.
13 (24)
Kuva 8. Pää- ja kiinteistökeskus.
Keskukset
Kiinteistön nykyinen pää- ja kiinteistökeskus ovat hyväkuntoisia, tulppasulake- ja
kahvasulakelähdöin varustettuja kehikkokeskuksia. Keskukset ovat 4-johdin järjestelmän
mukaan rakennettuja.
Muut kiinteistökeskukset lämmönjakohuoneessa ja pesutuvassa ovat 4-johdin järjestelmän
mukaisia rakenteeltaan koteloituja. Ullakon kiinteistökeskus on äskettäin uusittu 5johdinjärjestelmän mukainen, hyväkuntoinen ja rakenteeltaan koteloitu.
Kiinteistön nykyiset mittauskeskukset ovat hyväkuntoisia, tulppasulakelähdöin varustettuja
kehikkokeskuksia. Mittauslähdöt ovat 1-vaihelähtöjä. Keskukset ovat 4-johdin järjestelmän
mukaan rakennettuja.
Asuntojen nykyiset ryhmäkeskukset ovat rakenteeltaan kehikkokeskuksia, 1 vaiheisia ja
varustettu tulppasulakkein. Varasulakkeita ja laajennusvaraa ei ole.
Kuva 9. Asunnon ryhmäkeskus.
Kiinteistön yhteis- ja tekniikkatilojen sähköasennuskalusteet ja ryhmäjohdot
Kiinteistön sähköasennuskalusteita on vuosikymmenien aikana vaihdettu. Useita eri
tuoteperheitä ja aikakausia on rinnan.
Kiinteistön ryhmäjohdot ovat osin 4- ja 5-johdin järjestelmän mukaisia.
Asuntojen sähköasennuskalusteet ja ryhmäjohdot
Asuntojen liedet ovat 1-vaiheisia. Pistorasioita on niukasti ja erityisesti keittiössä niiden
kuormitettavuus on heikko. Keittiön pistorasiat ovat maadoitettuja. Muissa tiloissa pistorasiat
ovat maadoittamattomia (0-luokka).
14 (24)
LVI-laitteiden sähköistys
Kaukolämmön liitäntäkeskus on käyttöiältään 28 vuotta.
Asuntokohtaista käyttövedenmittausta ei ole.
Kiinteistöhälytykset
Kiinteistössä on hälytyskeskus, johon on liitetty LVI-hälytyksiä lämmönjakohuoneesta.
Hälytyskeskus on rakenteeltaan vanhentunut eikä sitä ei ole varustettu hälytyksen siirrolla.
Kuva 10. Lämmönjakohuoneen jako- ja
hälytyskeskus.
Valaistusjärjestelmät
Kellarikäytävät ovat hämärästi valaistuja. Osa valaisimista oli toimimattomia.
Porrasvalaisimet ovat kunnoltaan tyydyttäviä mutta valotehokkuudeltaan heikkoja. Käytössä oli
kahta eri tuoteperhettä.
Ullakon valaisimet ovat äskettäin uusittuja kunnoltaan erittäin hyviä loisteputkivalaisimia.
Ulkovalaisimia on sijoitettu molempien porrashuoneiden kadunpuoleisille ulko-oville. Kunnoltaan
valaisimet ovat tyydyttäviä. Sisäpihalle on asennettu yksi valaisin. Sisäpihan valaistustaso on
heikko.
Kuva 11. Ullakon mittauskeskus.
6.1.2 Sähköjärjestelmän korjausvaihtoehdot
Sähköliittymä
Tarkistetaan liittymän tehonsiirtokyvyn riittävyys. Liittymiskaapeli uusitaan.
Varataan riittävä liittymisjohtokoko myös tulevaisuuden kasvutarpeita ennakoiden (minimissään
varausputki).
Sähkönmittaus
Kiinteistön mittaus uudistetaan saneerauksen yhteydessä. Kiinteistön kulutus mitataan
kaukoluettavalla kiinteistömittarilla. Jälkimittareiksi asennetaan tarvittaessa kompakteja ns.
modulimittareita.
Koska asuntojen nousut muutetaan TN-S järjestelmän mukaisiksi 3-vaiheisiksi, mittarointi
uudistetaan samalla. Sähkö mitataan asunnoittain, mittarit asennetaan keskitetysti
porraskohtaisiin mittauskeskuksiin kellariin ja ullakolle.
15 (24)
Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot
Tulevassa saneerauksessa rakennetaan kellariin ja ullakkokerrokseen riittävät kaapelitiet
nousu-, ryhmä- ja telekaapeleita sekä myöhempiä lisäyksiä varten.
Uudet sähköhyllyt ja kiskot ovat maalattuja ja teräsrakenteisia joissa kulmaosat ja
suunnanmuutokset ovat tehdasvalmisteisia.
Johtokanavat ja sähkölistat
Seinien roiloamista pyritään välttämään. Reittipuutteet korvataan erilaisilla tiloihin soveltuvilla
sähkölista ja asennuskanavilla. Asennuksessa käytetään päädyissä, jatkoksissa ja kulmissa
tehdasvalmiita osia siistin lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Lisäksi käytetään asuntojen nousukuiluina rakennusaineisia johtokanavia.
Läpivientien ääni- ja paloeristyksiin kiinnitetään huomiota.
Alaslaskut ja koteloinnit asunnoissa
Tarvittaessa asuntojen kattoihin tehdään pienet alaslaskut tai koteloinnit sähköjohtojen piiloon
saamiseksi.
Maadoitukset
Rakennukseen tehdään uusi nykymääräykset (SFS-6000) täyttävä maadoitusjärjestelmä.
Talojohto
Liittymisjohto uusitaan.
Pää- ja nousujohdot
Johdot uusitaan ja mitoitetaan voimassaolevien määräysten mukaan ja rakennetaan 5johtimisiksi (TN-S-järjestelmä).
Keskukset
Kiinteistökeskukset uudistetaan seuraavasti:
 Pääkeskus uusitaan vastaamaan nykyaikaista rakennetta (5-johdinjärjestelmä).
Keskuksessa huomioidaan riittävä laajennusvara (25 %)
 Pääkeskuksessa huomioidaan myöskin mahdollinen tuleva tehonlisäys
 Kiinteistökeskus uusitaan vastaamaan nykyaikaista rakennetta (5-johdinjärjestelmä).
 Kiinteistökeskuksessa huomioidaan tarvittavat vikavirtasuojat, jälkimittaukset, KLmittaus yms. asiat.
 Ullakon nykyiseen jakokeskukseen lisätään vikavirtasuojat ullakkoasennusten
suojaamiseksi
 Mittauskeskukset uusitaan vastaamaan nykyaikaista rakennetta (5-johdinjärjestelmä)
sekä varustetaan 3-vaiheisilla lähdöillä.
 Lämmönjakohuoneeseen asennetaan uusi ryhmäkeskus, jossa on vikavirtasuojatut
pistorasiat 1x16A, ja 3x16A. Samasta keskuksesta sähkönsyöttö myös lämmönjakopaketille.
Asuntojen ryhmäkeskukset uusitaan seuraavasti:
 Nousujohdot uusitaan 3-vaiheisiksi, joten ryhmäkeskuksen on myös oltava 3-vaiheinen
rakenteeltaan. Myös märkätilojen suojaamiseksi tarvitaan lisätilaa
vikavirtasuojakytkimille. Lisäksi tarvitaan sulakelähtöjä uusille ryhmäjohdoille.
 Asuntojen ryhmäkeskukset hankitaan yhdistettynä IT-keskuksena tai IT-osa ja
ryhmäkeskus voivat olla erillisinä ja ne voidaan sijoittaa eri paikkoihin.
 Keskuksissa käytetään johdonsuoja-automaatteja ja keskukset varustetaan
vikavirtasuojakytkimin
Kiinteistön yhteis- ja tekniikkatilojen sähköasennuskalusteet ja ryhmäjohdot
Kohteen yhteis- ja tekniikkatilojen sähköasennuskalusteet uusitaan (lukuun ottamatta ullakon
kalusteita). Rasiakalusteina käytetään vakiomallisia tuotteita.
Kohteen yhteis- ja tekniikkatilojen ryhmäjohdot uusitaan lukuun ottamatta äskettäin saneerattuja
5-johdinjärjestelmän kaapeleita ullakolla.
Asuntojen sähköasennuskalusteet ja ryhmäjohdot
Keittiöihin asennetaan pistorasia ja ryhmäjohto (3x2,5S) astianpesukonetta varten ja
ryhmäjohtovaraus (5x2,5S) mahdollista keittiösaneerausta varten. Ryhmäjohtovarauksesta
16 (24)
johdotetaan 2 kpl 2-osaisia pistorasioita ja työtasovalaisin. Jokaisessa asunnossa varmistetaan
että keittiössä on pistorasia jääkaappia varten. Lisäksi liesijohto uusitaan 3-vaiheiseksi.
Kylpyhuoneisiin asennetaan vikavirtasuojatut 2-osaiset pistorasiat. Mahdolliset pistorasiat
pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua varten asennetaan osakkaan erillishankintana vain
sellaisiin kylpyhuoneisiin, joihin ko. koneet luontevasti ja sähköturvamääräykset huomioon
ottaen mahtuvat. Peilivalaisin uusitaan loisteputkella tai LED-valonlähteellä varustetuksi ja
kattoon asennetaan valaisin. Lattiaan suunnitellaan sähköinen mukavuuslattialämmitys
varustettuna ohjelmoitavalla termostaatilla. Varauksena asennetaan rasia sähkötoimiselle
rättipatterille. Rättipatteri on osakashankinta osakkaan omalla kustannuksella.
Asuntojen nykyiset kangaspäällysteiset ryhmäjohdot uusitaan 5-johdinjärjestelmän mukaisiksi.
Nykyiset rasiakojeet ja kannet uusitaan. Asennus suojataan vikavirtasuojakytkimellä. Kustakin
asuntotyypistä laaditaan piirustukset, joilla urakoitsijalta pyydetään yksikköhinta
asuntotyypeittäin asunnon sähkösaneerauksesta.
Sähkölämmitysjärjestelmät
Syöksytorviin ja räystäskouruihin suunnitellaan sulanapitolämmitysjärjestelmä.
LVI-laitteiden sähköistys
Kaukolämmön liitäntäkeskus säilytetään.
Kiinteistöön rakennetaan sähköinen kaukoluettava asuntokohtainen käyttövedenmittaus.
Kiinteistöhälytykset
Kiinteistöön hankitaan uusi gsm-modeemilla varustettu hälytyskeskus, johon kootaan kaikki
kiinteistön LVI-tekniset hälytykset. Hälytykset siirretään tekstiviestinä haluttuun puhelinnumeroon (esim. huoltoyhtiö). Hälytyskeskuksena voi toimia lämmönsäätöjärjestelmän
ohjauskeskus.
Valaistusjärjestelmät
Ulkovalaisimet uusitaan. Takapihalle lisätään valaisimia valaistuksen parantamiseksi.
Porrashuoneisiin asennetaan uudet Led-valaisimet. Tutkitaan mahdollisuus
liiketunnistinohjaukselle.
Teknisiin tiloihin ja kellarikäytävään asennetaan nykyaikaisilla valonlähteillä varustetut
valaisimet, joiden ohjaus kytkimillä tai liiketunnistimella tilasta riippuen.
6.2 Telejärjestelmä
6.2.1 Telejärjestelmän nykytilanne
Puhelinliitynnät
Kiinteistö on liitetty Elisa Oyj:n puhelinverkkoon. Puhelinliittymiskaapeli on armeerattua
rakennetta.
ATK-, viihde-, ym. palveluliitynnät
Kiinteistö on liitetty Elisa Oyj:n kuituverkkoon.
Radio- ja TV-liitynnät
Kiinteistö on liittyneenä DNA-WELHO:n kaapelitelevisioverkkoon.
Antennijärjestelmä
Nykyinen antenniverkko on tähtiverkko. Kellarin päävahvistimelta on kaapeloitu yhteys neljään
tähtipisteeseen, joista on kaapeloitu AJCS 75-5 jokaiseen huoneistoon. Kellarissa on 1.-3.kerrosten tähtipisteet (2kpl) ja ullakolla on 4.-6.-kerrosten tähtipisteet (2kpl). Yhteys
tähtipisteeltä huoneistoon on kaapeloitu suoraan antennipisteelle ilman huoneistokohtaista
haaroitinta.
17 (24)
Puhelinjärjestelmä
Asuntokohtainen puhelinyhteys on tehty MHS-kaapelein. Jokainen huoneisto on kaapeloitu
JM20 putkeen porrashuoneen katossa olevasta nousurasiasta. Muuta tieto-liikennekaapelointia
ei huoneistoihin ole asennettu.
Lukitus
Kiinteistössä on asennettuna sähköinen lukitusjärjestelmä, joka toimii porraskohtaisesti ulkoovelle asennetulta koodipainikkeistolta.
Palovaroitin
Ullakolle on asennettu osoitteeton palovaroitinjärjestelmä (Fisec Oy, SL-100). Järjestelmä on
kohtalaisen uusi ja hyväkuntoinen. Kellaritiloissa ja porrashuoneissa on käytöstä poistettuja
ilmaisinkantoja ilman varsinaista ilmaisinta. Järjestelmä on dokumentoimaton.
Huoneistokohtaiset varoittimet puuttuvat hyvin useista asunnoista.
6.2.2 Telejärjestelmän korjausvaihtoehdot
Puhelinliitynnät
Tarvittaessa puhelinliittymiskaapeli uusitaan.
Puhelinjärjestelmä
Uusi asuntokohtainen puhelinnousu- ja sisäverkko rakennetaan yleiskaapelointina (Cat 6 tai
6A). Puhelinpistorasioina käytetään RJ 45-rasialiittimin varustettuja rasioita.
Jokaiseen asuntoon kaapeloidaan taloyhtiön päätöksen mukainen määrä puhelinpisteitä
kiinteistöyhtiön kustannuksella. Osakas voi tilata lisäpisteitä lisähintaan urakoitsijalta.
ATK-, viihde-, ym. palveluliitynnät
Selvitetään operaattorien tarjonnat erilaisista vaihtoehdoista. Selvityksen perusteella tehdään
päätös mahdollisen kuituliittymän rakentamiseksi kiinteistöön. Minimissään asennetaan
varausputki ja reitti kiinteistön talojakamosta tontin rajalle.
Radio- ja TV-liitynnät
DNA-WELHO:n kaapelitelevisioverkon liittymä säilytetään.
Yleiskaapelointijärjestelmä
Asuntokohtainen Data-nousu ja -sisäverkko rakennetaan yleiskaapelointina (Cat 6 tai 6A).
Pistorasioina käytetään RJ 45-rasialiittimiä.
Jokaiseen asuntoon kaapeloidaan taloyhtiön päätöksen mukainen määrä data-pisteitä
kiinteistöyhtiön kustannuksella. Osakas voi tilata lisäpisteitä lisähintaan urakoitsijalta.
Antennijärjestelmä
Antenniverkko saneerataan Tähti-2000 tasoon.
Jokaiseen asuntoon tuodaan antenninousukaapeli joka päätetään 3/5-osaiselle haaroittimelle
(pienet asunnot / haaroitin kolmeen, isot asunnot / haaroitin viiteen).
Jokaiseen asuntoon kaapeloidaan taloyhtiön päätöksen mukainen määrä antennipisteitä
taloyhtiön kustannuksella. Osakas voi tilata lisäpisteitä lisähintaan urakoitsijalta.
Valokuitukaapeliverkko
Kiinteistön jakamon ja huoneistojakamoiden välille asennetaan OS2 yksimuotokuitukaapeli
päätettynä LCQ liittimille.
Palovaroitinjärjestelmä
Kiinteistön yhteis- ja tekniikkatiloihin suunnitellaan konventionaalinen palovaroitinjärjestelmä.
Järjestelmästä pyydetään erillishinta urakoitsijalta. Päätös järjestelmän rakentamisesta tehdään
myöhemmin.
Ullakon nykyinen palovaroitinjärjestelmä säilytetään. Asuntokohtaisen varoittimen hankinta on
osakkaan omalla kustannuksella.
18 (24)
Ovipuhelin ja -lukitusjärjestelmä
Porrashuoneiden ulko-ovien nykyiset koodilukot säilytetään. Koodilukkojen syöttökaapelit
uusitaan.
7. MÄRKÄTILAT (KPH:t, WC:t) JA KEITTIÖT JA NIIDEN KORJAUSVAIHTOEHDOT
7.1 Kylpyhuoneet ja WC:t
7.1.1 Kylpyhuoneet ja WC:t, nykytilanne
Alunperin asuinhuoneistoissa on ollut vain pelkkä pieni WC-tila ilman pesuallasta.
Vuosien myötä ko. tilaa on laajennettu lähinnä viereiseen komeroon, jolloin siihen on saatu
mahdutettua wc-istuimen lisäksi myös suihku ja pesuallas. Em. laajennus on tavalla tai toisella
toteutettu kaikissa huoneistoissa. Useimmissa tapauksissa tila on kuitenkin laajennettunakin niin
pieni, ettei sinne mahdu pesukonetta. Kapeimmillaan tilan leveys on vain n. 70 cm.
Märkätilojen väliseinät ovat osin tiiltä, osin luginomassaa (ns. kananpaskaseinä). Niiden
kokonaispaksuus on paikoin vain n. 70 mm, jonka vuoksi uusien vesijohdot jouduttaneen
tekemään pinta-asennuksena. Uppoasennuksen mahdollisuus ja tekniset ratkaisut tulee
kuitenkin selvittää toteutussuunnittelun yhteydessä. Laajennettujen märkätilojen
seinärakenteista on osa tehty levyrakenteisina.
7.1.2 Kylpyhuoneet ja WC:t, korjausvaihtoehdot
Märkätilat tulee remontoida putkistosaneerauksen yhteydessä siten, että vedeneristeet ja
pintamateriaalit uusitaan kauttaaltaan, jolloin uudet vedeneristeet täyttävät tämän päivän
vaatimustason. Vedeneristys tehdään sertifioidulla siveltävällä vedeneristysmassalla.
Levyrakenteiset seinät on suositeltavaa uusia kiviaineisiksi (harkko). Jos seinät halutaan
kuitenkin toteuttaa kevytrakenteisina, tulisi ne tehdä märkätilaan tarkoitetulla sementtipohjaisella
rakennuslevyllä harkkosokkelin päälle. Molemmissa em. korjausvaihtoehdoissa nykyiset
levyrakenteiset seinät joudutaan purkamaan.
Koska lattiarakenne joudutaan viemäritöiden vuoksi joka tapauksessa avaamaan, on
suositeltavaa uusia märkätilan alueelta koko lattian pintarakenne sekä vanhat välipohjan
täytteet (tiili- ja laastimursketta, puulastuja, turvepehkua yms.). Korvaavaksi välipohjatäytteeksi
soveltuu esim. kevytbetonirouhe. Uusi pintarakenne tehtäisiin raudoitettuna betonilaattana,
johon valun yhteydessä on mahdollista sijoittaa lämmityskaapelit.
Ks. jäljempänä kohta 9.
Koska märkätilan kattoon sijoittuisivat vähintään ko. huoneiston vesijohtojen jakotukit,
mahdollisesti myös ylemmän huoneiston vaakaviemärit (ellei niitä saada sovitettua
välipohjarakenteeseen), joudutaan tila varustamaan alakatolla. Alakaton korkeusasema,
materiaali ja sille asetettava ääneneristysvaatimus on selvitettävä toteutussuunnitteluvaiheessa.
Toteutussuunnittelun luonnosvaiheessa on suositeltavaa laatia tyyppiratkaisuja mahdollisista
KPH-laajennuksista siten, että tilan toimivuus ja mitoitus saadaan optimoitua. Samalla
kannattaa selvittää onko edellytyksiä pesukoneen mahduttamiselle ko. tilaan. Pesukoneliitännät
suunnitellaan vain niihin kylpyhuoneisiin, joissa pesukone on ollut nykyisinkin, tai joihin se
luontevasti ja sähköturvamääräykset huomioon ottaen mahtuu.
Mikäli kylpyhuoneisiin sijoitetaan viemärilinjan lisäksi myös vesijohtolinjat, tulee tarvittava
nousukotelo aiheuttamaan siinä määrin haasteita tila- ja kalustejärjestelylle, että
toteutussuunnittelun luonnosvaiheessa on syytä huolella tutkia mahdolliset vaihtoehtoiset
ratkaisutavat. Pienissä kylpyhuoneissa em. nousukoteloa ei ole mahdollista laajentaa siten, että
siihen mahtuisi viemäri- ja vesijohtonousujen lisäksi myös sähkö-, antenni- ja datanousut.
19 (24)
7.2 Keittiöt
7.2.1 Keittiöt, nykytilanne
Keittiöiden kunto sekä laatu- ja varustetaso vaihtelevat huomattavasti.
Yhdessäkään huoneistossa ei ole enää alkuperäisiin piirustuksiin merkittyä puuliettä, vaan ne
on korvattu sähköliesillä.
7.2.2 Keittiöt, korjausvaihtoehdot
Keittiökalusteiden mahdollinen uusiminen linjasaneerauksen yhteydessä jäisi osakkaan
harkittavaksi ja kustannetavaksi. Ainoastaan siinä tapauksessa, että vesi- ja viemäritöiden
edellyttämässä kaapistojen irrotuksessa kaluste vaurioituu, se korvattaisiin uudella
vakiotyyppisellä taloyhtiön urakkaan kuuluvana.
Ala- ja yläkaapiston välisen seinäpinnan ns. välitilalaatoitus on suositeltavaa sisällyttää
urakkaan, koska tiskipöydän irrotuksen yhteydessä se yleensä jossain määrin vaurioituu.
Samalla vältytään mahdollisten vanhojen seinähanojen poiston jälkeisiltä tulppauksilta.
8. YLEISET TILAT (KELLARI, PORRASHUONEET, ULLAKKO) JA LIIKETILAT
8.1 Kellari
8.1.1 Kellari, nykytilanne
Kellari on nykyisellään jossain määrin sekava sisältäen runsaasti tiilestä muurattuja
varastokoppeja, jotka pienen kokonsa vuoksi ovat heikosti hyödynnettäviä, ja ovat ehkä siksi
useissa tapauksissa käyttämättömiä.
Em. varastotilojen lisäksi kellarissa on teknisiä tiloja (LJH, sähköpääkeskus), polkupyörävarasto
sekä maapohjainen tila, joka on itse asiassa rakennuksen ulkopuolella pihan alla. Kyseinen tila
sisältää betonirakenteisen, ”bunkkerimaisen” tilan, jossa on vanhan jätevesijärjestelmän
kaksiosainen lietekaukalo (poistettu käytöstä).
Lisäksi kellarin toisessa päädyssä (eteläpääty) on pihatasossa olevaan talopesulaan portaan
välityksellä liittyvä kuivaushuone.
Kellaritilojen korkeus vaihtelee huomattavasti, mikä tuonee omat haasteensa uusille LVISasennuksille. Korkeusmuutokset johtuvat osin yläpuolisten rakenteiden vaihtelusta (esim.
porrasaulojen sisääntulot) sekä kellarin lattiapinnan vaihtelusta. Oletettavasti kellarin lattia on
paikoin välittömästi kallion päällä.
8.1.2 Kellari, korjausvaihtoehdot
Kellarissa maanvaraista lattiaa avataan pohjaviemäreiden uusimisen edellyttämässä
laajuudessa. Viemäreiden asennuksen jälkeen avatuista kohdista lattia paikataan ja
pinnoitetaan.
Toteutussuunnittelun yhteydessä on suositeltavaa miettiä koko kellarin totaalista saneerausta
siten, että sinne sijoittuvista tiloista saadaan toimivat, siistit ja valoisat.
Mikäli on tarve sijoittaa kellarin asuntojen varastokomeroita kellariin, on suositeltavaa korvata
nykyiset epäkäytännölliset muuratut kopit teräsverkkorakenteisilla (Troax) komeroilla.
Myös talopesulan mahdollinen sijoittaminen kokonaisuudessaan kellariin kannattaisi selvittää.
Tällöin nykyisen, hieman pihatasoa alempana olevan talopesulan muutos asuinhuoneistoksi
saattaisi tulla kyseeseen. Em. asuinhuoneisto voisi hyödyntää vanhaa sisäporrasta, jolloin
siihen voisi liittyä omia kellaritiloja. Tällainen muutos edellyttäisi neuvotteluja
rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.
20 (24)
Edellä kohdassa 8.1.1 mainittu pihan alle sijoittuva kellaritila saattaisi olla hyödynnettävissä
esim. polkupyörävarastona, jos sinne voitaisiin järjestää kulkuyhteys suoraan pihalta
tarkoitukseen soveltuvaa luiskaa käyttäen. Tilaan olisi mahdollista saada päivänvaloa sopivien
kattoikkunoiden myötä. Em. muutokset edellyttäisivät tarkempaa rakenneselvitystä (yläpohjan /
pihakannen rakenne vedeneristeineen ?) sekä niinikään neuvotteluja
rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.
Liiketilojen alapuolella olevien kellaritilojen mahdollista yhdistämistä ko. liiketiloihin kannattanee
selvittää.
8.2 Porrashuoneet
8.2.1 Porrashuoneet, nykytilanne
Rakennuksessa on kaksi porrashuonetta. Seinäpinnat ovat tasoitettuja ja maalattuja.
Lattiapinnat ja porrasaskelmat ovat maalattua betonia, joka paikoitellen on hieman kulunut.
Kerrosauloissa on maalattu levyrakenteinen saumaton alakatto.
Yleisilmeeltään porrashuoneet ovat hieman karuja ja niiden kunto on kohtuullinen.
Kerrosaulat ovat väljiä ja tilavia.
8.2.2 Porrashuoneet, korjausvaihtoehdot
Porrashuoneisiin ei kohdistu välitöntä teknistä korjaustarvetta.
Linjasaneerauksen päätteeksi on kuitenkin suositeltavaa tehdä kaikkien seinä- ja kattopintojen
huoltomaalaus. Vaihtoehtoiset ratkaisut porrasaskelmien ja lattioiden uudelleen pinnoittamiseen
on myös suositeltavaa tutkia osana porrashuoneiden yleisilmeen kohottamista.
Kerrosaulojen keskivaiheilla on siinä määrin väljyyttä, jotta sähkö- ja datajohtojen pystynousut
sekä myös vesijohtonousut on mahdollista sijoittaa porrashuoneisiin rakennettaviin
nousukoteloihin. Vaakasuuntaiset asennukset sijoittuisivat nykyisen alakaton yläpuolelle,
purkamalla ja uudelleen rakentamalla alakattoa tarvittavassa laajuudessa. Nykyinen
alakattorakenne (rakennuslevy ja metallirangat) on n. 7 cm ja sen yläpuolinen vapaa tila on n.
11…12 cm, joten teoriassa vesijohdot saattaisivat juuri ja juuri ko. välitilaan mahtua (tarvittaessa
matalampaa ripustusrankaa käyttäen). Käytännössä suunnittelemalla mahdollinen uusi alakatto
n. 5 cm nykyistä alemmaksi varmistaisi se riittävän tilan lvis-installaatioille.
Kuva 12. Uusien vesijohto- ja sähkönousujen sijoitusehdotus A- ja B-porrashuoneisiin.
21 (24)
8.3 Ullakko
Koska vesikatto ja ullakko on uusittu (tulipalon jälkeen) vuonna 2002, ei niihin kohdistu korjaustai muutostarvetta.
8.4 Liiketilat
Liikehuoneistojen WC-tilojen suositeltava kunnostus on pintamateriaalien ja vedeneristeen
uusiminen vastaavasti kuin asuntojen märkätiloissa. Samoin ko. tiloihin asennettaisiin alakatto
vesijohtojen jakotukkien (ja mahdollisten vaakaviemäreiden) alapuolelle.
Ko. tiloihin ei ole tarpeen tehdä olennaisia tilamuutoksia.
Toteutussuunnittelun yhteydessä on kuitenkin syytä varautua isojen liiketilojen jakamiseen
pienempiin yksiköihin huomioon ottamalla sosiaalitilojen määrä ja siten tarvittavat vesi- ja
viemärivaraukset.
Kuten edellä kohdassa 8.1.2 todettiin, mahdollinen alapuolisten kellaritilojen yhdistäminen
sisäportaan välityksellä liiketilaan kannattanee jatkosuunnittelun yhteydessä selvittää.
9. RAKENTEET JA NIIDEN ASETTAMAT RAJOITUKSET / MAHDOLLISUUDET
Rakennus on rakentamisajankohtaansa nähden tyypillinen. Ulkoseinät ja kantavat sisäseinät
ovat massiivisia tiiliseiniä. Välipohjat ovat teräsbetonisia alalaattapalkistoja, joiden
palkkiväleissä on täytekerros ja pintarakenteet on tehty puukoolauksen varaan. Rakenteet ovat
teknisesti hyväkuntoisia, eivätkä vaadi vahvistus- tai uusimistoimenpiteitä.
Nykyiset viemäröinnit on asennettu alalaattapalkiston palkkiväleihin, joihin uusittavat viemärit
pyritään myös asentamaan. Teräsbetoniset palkit rajaavat jonkin verran talotekniikkaasennusten paikkoja. Isoilla 100 mm viemäreillä ei voida mennä palkkien läpi, joten reitit on
suositeltavaa valita palkkien suuntaisesti. Pienemmät viemärit voidaan tarvittaessa porata palkin
läpi. Mikäli joudutaan tekemään palkkeihin nähden poikittaisia vaakaviemäreitä, on 100 mm
viemärit tuotava välipohjan läpi ja asennettava alemman kerroksen märkätilan alakattotilaan
äänieristettyinä.
Mahdollisten uusien nousureittien paikat tulee valita siten, etteivät ne osu välipohjapalkkien
kohdalle.
Kaikki osastoivien seinärakenteiden ja välipohjien lävistykset tehdään palokatkomassoilla.
Kuva 13. Rakennuksen välipohjarakenne on ns. alalaattapalkisto.
22 (24)
10. PIHA
Piha- ja katualueella tehtäisiin mahdollisten ulkopuolisten vesi-, viemäri- ja sähkötöiden /
tonttiliittymien edellyttämät kaivannot ja niiden takaisin saattaminen nykytilannetta vastaavaan
asuun.
Mikäli päädytään edellä kohdassa 8.1.2 mainittuun pihanalaisen kellaritilan käyttöön ottoon ja
sinne kulkuluiskan rakentamiseen, on suositeltavaa laatia suunnitelma koko piha-alalle.
Piha-alueella olevien yhden asunnon ja talopesulan ulkoportaille on syytä laatia
kunnostussuunnitelmat portaiden alaosan ”montun” sadeveden poisto huomioon ottaen.
Nykyisellään em. portaissa on kunnostusta edellyttävää rapautumista.
Kuvat 14-16. Näkymiä piha-alueesta.
11. HANKKEEN KULKU / AIKATAULU
PP-Con Oy / Pekka Pöyhönen:
23 (24)
12. KUSTANNUSARVIO
PP-Con Oy / Pekka Pöyhönen:
As. Oy Harjutori 8 Kiinteistön Korjaukset
24.11.2013
TUTKIMUKSET
Kartoitukset
SUUNNITTELU JA
Linjasaneeraussuunnittelu
RAKENNUTTAMINEN
Suunnitteluvaiheen rakennuttaminen
LINJASANEERAUS
Rakennusurakka
Putkiurakka
Sähköurakka
Urakan rakennuttaminen ja valvonta
Lisä- ja muutostyövaraus
YHTEENSÄ
15000
15000
100000
25000
125000
1580000
680000
460000
100000
200000
3020000
3160000
3160000
13. LINJASANEERAUS OSAKKAAN / ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA
Työn aikana asuntoon ei tule, eikä asunnosta poistu vettä. Myös sähkönjakelussa on katkoksia.
Työn edellyttämä piikkaus ja poraus aiheuttavat päivisin voimakasta melua. Lisäksi pöly
tunkeutuu lähes kaikkialle suojaseinistä ja siivouksesta huolimatta.
Asukkaat joutuvat tyhjentämään tavaransa kylpyhuoneista, keittiön kaapeista ja eteisistä sekä
pienten asuntojen kyseessä ollessa osittain myös asuinhuoneista.
Asumishaittaa aiheuttaa paitsi välittömästi omassa asunnossa tehtävät työt, niin myös
viereisissä huoneistoissa tehtävistä töistä aiheutuva pöly- ja meluhaittaa.
Em. syistä olisi suositeltavaa, että asunnoissa ei asuta työn aikana. Tämä nopeuttaisi myös
urakan kestoa ja alentaisi siten urakkahintaa.
Mikäli on tarpeellista, niin työn ajaksi on mahdollista järjestää asukkaille tilapäiset suihku- ja
WC-tilat, esim. vuokrattavat suihku- ja WC-parakit piha-alueelle.
Kellaritilojen osalta haitta asukkaille on yleensä vähäisempi. Kellarit ovat kuitenkin työaluetta
yleensä koko putkiremontin ajan. Liiketiloille haittaa aiheutuu niiden WC-tilojen saneerauksesta
sekä niihin osuvien nousulinjojen työstä mutta myös ympäröivästä melusta.
Kellarissa tehtävien töiden osalta haitta asukkaille on yleensä vähäisempää, joskin kellarit ovat
työaluetta koko putkiremontin ajan.
14. LIITTEET
Liite 1. WC-KPH-esimerkki
(vesijohtonousut porrashuoneessa)
Liite 2: WC-KPH-esimerkki / LVI-tekniikka (vesijohtonousut porrashuoneessa)
Liite 3: WC-KPH-esimerkki / Sähkötekniikka (sähkönousut porrashuoneessa)
Liite 4: WC-KPH-esimerkki
(vesijohtonousut kylpyhuoneessa)
Liite 5: WC-KPH-esimerkki / LVI-tekniikka (vesijohtonousut kylpyhuoneessa)
Liite 6 Nousuputket (vesi ja viemäri), mitoitus ja tilantarve
Liite 7: Kerrospohja, esimerkki / vesi- ja viemärivedot (sekä olevien nousujen paikat)
Liite 8: Ehdotus kellaritilojen käyttömahdollisuuksista; alustava kaavio
Liite 8.1 – 8.8: Pohjapiirustukset / nykytila
Kuvat 17 ja 18. Näkymiä kellarista.
24 (24)

AS OY HARJUTORI 8 - Asunto Oy Harjutori 8

Transcription

Similar documents

AS.OY ALPPIKATU 9:N IKKUNOIDEN

Hankesuunnitelma 17.3.2015

Referenssiluettelo

Tulostettava remontti-ilmoitus - Länsi

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI n50

LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS

Page 1 CV LEENA KÄHKÖNEN soinihorto.fi Y-tUnnUs: 2100968

nurmi-Sorilan keSkuSTan ideaSuunniTelma Ja kaaVarunko

TOIMISTOESITE - P&R Arkkitehdit Oy