Suomalainen aaltovoimala rantautui Skotlantiin

Transcription

Sähkö
Tele
sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo
052012
Suomalainen aaltovoimala
rantautui Skotlantiin
Sähköpäivä-yhteistyö
juhli Tallinnassa
Akkuteknologia tasoittaa tietä ekoenergiaan
Ajatustenluku haastaa bioelektroniikan
ILMOITUS
ILMOITUS
PCB Connect Oy lyhyesti
PCB Connect AB perustettiin vuonna 2004 Tukholmassa.
Mistä PCB Connect Group sai alkunsa. Tampereelle PCB Connect Oy
perustettiin vuonna 2007.
Tänään yhtiöllä on edustus Ruotsin
ja Suomen lisäksi, Norjassa, Hollannissa, Kiinassa ja Hongkongissa.
Yhtiö työllistää yhteensä 65 henkilöä
ja kokonaisliikevaihto oli vuonna
2011 yli 32 miljoonaa USA:n dollaria.
PCB Connect Oy:n toimintaa Pirkkalassa vetää yhtiön perustaja ja yrittäjä Marko Timonen. Kauppalehden
”Menestyvät yritykset” -listalla yritys
harppoo kohti kärkisijoja. Pirkkalassa PCB Connect Oy on jo ykkönen ja
Suomessa sijalla 198.
Yrityksellä on sekä Iso 9001 ja Iso
14001 sertifikaatit.
Yhtiön liikeidea: Yhtiö pyrkii pitkäaikaiseen ja luottamukselliseen
asiakaskumppanuuteen ja haluaa
osaltaan kehittää asiakkaiden kilpailukykyä. Tähän tavoitteeseen yritystä auttavat kohdallaan oleva hinta
ja laatu sekä alan korkea tekninen
osaaminen osana palvelua. (lähde:
www.pcbconnect.fi)
Mikä on piirilevy?
Ensimmäinen vakavasti otettava piirilevy rakennettiin historian mukaan Itävallassa vuonna 1936.
Tänään käytössä oleva yleisin piirilevyn materiaali on lasikuituvahvisteisen epoksihartsin päälle
puristettava kuparifolio. Tänä päivänä piirilevyn
kehittyneet valmistusprosessit mahdollistavat hyvinkin monimutkaiset rakenteet. Johdottamalla yhdistettävät komponentit ovat mennyttä aikaa. Piirilevyjen johtava valmistaja maailmassa on Kiina.
Toimitusjohtaja Marko Timonen:
”Tekninen osaaminen
ja palvelun taso ovat
yrityksemme keskeisiä
vahvuuksia”
Yrittäjä Marko Timonen oli aikanaan norjalaisen
piirilevy-yrityksen palveluksessa. Siellä syntyi kipinä ja innostus alaan. Sieltä tulivat tutuiksi myös
mahdolliset ja potentiaaliset suomalaiset asiakkaat. Muutamassa vuodessa Marko Timoselle
kristallisoitui oman yrityksen tuomat mahdollisuudet menestyä ja saada parempaa tyydytystä
omasta työstä. Hän perusti yrityksensä Pirkkalaan
Tampereen kupeeseen vuonna 2007. Kolme henkilöä oli mukana startissa. Tänään yritys työllistää
kahdeksan henkilöä. Yritys on ollut voimakkaalla
kasvu-uralla joka vuosi perustamisesta lähtien.
– Asiakaspohja oli kannustavan kokoinen heti
alussa. Ei tarvinnut lähteä liikkeelle aivan nollasta.
Saimme aikaan melko vauhdikkaan startin ja kasvuvauhti on jatkunut näihin päiviin asti ja toivottavasi myös tulevina vuosina. Puhutaan paljon vuo-
Kuvat ja teksti:Ilkka Lähteenmäki
Marko Timonen vakuuttui vuosituhannen alussa, että oma yritys on omalle työlle oivallinen toimintaympäristö ja mahdollisuus kehittyä ja menestyä.
den 2008 lamasta. Voin todeta oman yritykseni
kannalta, että silloin koettu lama itse asiassa auttoi meitä eteenpäin. Siitä yksinkertaisesta syystä,
että asiakkaat alkoivat kriittisemmin tarkastella
markkinoita, mistä saa aikaiseksi todellista säästöä ja parempaa palvelua. Me saimme tämän kyseisen laman aikana paljon uusia asiakkaita.
”Asiakkaat on löytäneet
vahvuutemme”
Piirilevyt ja niiden tuomat mahdollisuudet pohjautuvat erittäin teknisiin ratkaisuihin. Marko Timosen yrityksen vahvuudet perustuvat pitkälti tähän
perusasiaan.
– Vahvuuksistamme puhuttaessa, haluan ennen kaikkea korostaa yrityksemme teknistä osaamista ja palvelumme tasoa. Tätä vahvuuttamme
asiakkaamme myös ovat arvostaneet. Näin
olemme pystyneet auttamaan asiakkaitamme ja
tuottamaan heille lisäarvoa kilpailukyvyn kasvun
kautta. Lisäarvoa asiakkaalle tuo myös se, että
emme lähde hinnoittelemaan jokaista palvelun
osa-aluetta erikseen. Me tarjoamme kompaktin
kokonaispaketin klassisella ”avaimet käteen”-periaatteella. Tässä yhteydessä on myös mainittava,
että meillä on toiminnan tukena kansainvälinen
PCB Connect Group. Se on riittävän iso ja tunnettu, jotta meitäkin kuunnellaan maailmalla. Meidän
yhteinen ostovolyymimme tuo omat etunsa asiakkaiden eduksi. Tietysti olemme myös pitäneet
huolen siitä, että hinta/laatusuhde on kohdallaan.
Hinta ja laatu viime kädessä ratkaisevat pitkälti
asiakkaan ostokäyttäytymisen.
”Olemme maahantuonti yritys”
Piirilevyt ovat tuontitavaraa. PCB Connect Oy on
onnistunut verkostoitumaan maailman johtavien
ja laadukkaimpien piirilevyvalmistajien kanssa.
– Me olemme maahantuontiyritys. Tuomme
maahan piirilevyjä. Asian ydin on siinä, että kun
asiakas suunnittelee jonkun tuotteen niin meidän
tehtävämme on etsiä sopiva ja teknisesti kykenevä valmistaja hyväksymistämme sopimusvalmistajista kyseiselle piirilevylle. Ryhmämme tarkkai-
lee ja auditoi valmistajia maailmalla. Näin varmistamme, että löydämme parhaat valmistajat. Meidän keskeisin tehtävämme siinä välissä on varmistaa, että asiakas saa tarkalleen haluamansa
tuotteen. Tarpeeksi laaja valmistajaverkostomme
mahdollistaa meidän palvella asiakkaita aina tuotekehityksen protoista tuotantosarjoihin asti.
Tämän toiminnan ulkoistaminen meille välittäjille on osoittautunut yrityksille selvästi omaa
toimintaa kannattavammaksi ratkaisuksi. Merkittävin tuontimaa on tällä hetkellä Kiina, mihin
alan tietotaitoa on paljon keskittynyt. Kiina ottaa
nykyään myös isoja askelia ympäristön suojelussa. Valtio tekee siellä koko ajan entistä tiukempia
määräyksiä, joita tehtaiden tulee noudattaa.
Ryhmällämme on Kiinassa 30 hengen toimisto, joka varmistaa tehtaiden tuotteiden laadun ja
toimitusten pysymisen aikataulussa.
”Alinhankintamessut
– hyvä kanava
markkinoida yritystä”
Yritys on ahkerasti osallistunut erilaisiin messuihin. Syyskuun merkittävä messutapahtuma
on kansainväliset Tampereen Alihankintamessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa
18.–20.9. Messut kokoaa yhteen teollisuuden
alihankinnan ammattilaiset sekä tuhannet uudet
tuote- ja palveluinnovaatiot. PCB Connect Oy:n
osaston numero on A 906.
– Alihankintamessut on meille erittäin tärkeä
mahdollisuus esitellä nykyisille ja uusille asiakkaillemme yrityksemme tuotteita ja palvelua. Haluamme osoittaa myös mahdollisille tuleville asiakkaillemme, että meillä on maailmalla useita sopimustehtaita. Pystymme tarjoamaan asiakkaalle
piirilevyn joka tarpeeseen. Sellaista piirilevyä ei
ole vielä suunniteltu, jota emme pystyisi asiakkaillemme tarjoamaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että
messut eivät ole pelkästään kaupantekoa. Yhtä
tärkeätä on tavata asiakkaita henkilökohtaisesti ja
kysellä kuulumisia. Osastollamme päivystävät minun lisäkseni puolisoni Kati sekä Jyrki Apajainen.
ILMOITUS
Todella pieni!
uutta
PTSM–liittimet push-in-tekniikalla
erityisesti LeD-sovelluksiin nyt
myös valkoisena
PTSM
Push-in-jousiliitännällä
PTPM
Piercecon–liitännällä
Pienoisliittimet pikaliitännällä
Tee laitteistasi vieläkin kompaktimpia
ja johdota ne nopeammin 2-8 napaisilla
PTSM- ja PTPM-liittimillä tai uudella
2-napaisella PTQ-pikaliittimellä.
Kaikki kortille tulevat liittimet soveltuvat automatisoituihin THR- ja SMDjuotosprosesseihin. Kytke johtimet
nopeasti ja helposti Phoenix Contactin
pikaliitäntätekniikoilla.
PTQ
iDC-pikaliitännällä
© PHoenix ConTaCT 2012
Lisätietoa (09) 350 9020,
myynti@phoenixcontact.com tai
www.phoenixcontact.fi
TAPAHTUMAKOKONAISUUS:
12
Messut | Energiapäivä | Kongressi | Seminaarit
Tampere | 23.-25.10.2012
SUUNTAA
ENERGIASI
TÄNNE!
Energia-alan päätapahtuma - nyt ennätyssuurena!
Lähes 300 näytteilleasettajaa, 2 messuhallia, 3 tietoiskuareenaa ja huikea
seminaaritarjonta. Esillä energiatuotannon ja teknologian parhaat ratkaisut.
MESSUILLA ESILLÄ:
 Energiatuotanto ja -jakelu,
energiamarkkinat
 Järjestelmät ja laitteet
 Suunnittelu ja rakentaminen
 Käyttö ja kunnossapito
AJANKOHTAISTEEMOINA MM:
 Energiatehokkuus
 Uusiutuvat energiat
 Ydinvoima

- UUTUUS!
- Kestävän kehityksen ratkaisut
kaupunki- ja energiainfraan
- Vähäpäästöinen liikenne
Messut avoinna:
ti-ke klo 9 - 17
to
klo 9 - 16
Kestäv
energi ää
aa
tehokk
Tervetuloa!
Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi
ENERGIA 12 -MESSUT JÄRJESTÄÄ:
YHTEISTYÖSSÄ:
aasti!
www.energiamessut.fi
ECOCITY KUMPPANIT:
Kuntaliitto
ERA 17 -toimintaohjelma
VTT
Helsingin Energia
VIRALLINEN ENERGIA 12 -MESSUJULKAISU:
sisältö
Sähkö
Tele
SISÄLTÖ
5/2012
AJANKOHTAISET
Aalloista energiaa
10
Suomalainen aaltovoimala pääsi
koekäyttöön Skotlantiin.
Ajatustenluvun jäljillä
14
Ajatustenluku on iso haaste
bioelektroniikalle.
Ympäristön ehdoilla
16
Uudet akkuteknologiat tasoittavat
tietä ekoenergiaan.
Irti verkkojohdoista
26
Langattomuus tulee myös
sähköenergian siirtoon.
Kun läppäri jumiutui
32
Johdottomuus tulee. Pian myös vaikka matkapuhelimenkin voi ladata ilman
virtajohtoa. Sivut 26 - 30.
Mitä voi tapahtua, kun tietokone ei
VAKIOT
käynnistykään?
RAPORTIT
Sähkön tähden
24
Sähköpäivä katsasti sähkömarkkinoita
ja toimitusvarmuutta Tallinnassa.
EMC sai lisävauhtia
35
Uutiset
6
Pääkirjoitus
7
Nimitykset
36
Tuoteuutiset
37
Sähkömagneettisilta häiriöiltä
suojautuminen tuli tutuksi Eurassa.
ESITTELYT
Waps tuo apua asumiseen
Uusi teknologia helpottaa arkea
ja säästää energiaa.
22
Akkuteknologia auttaa myös ympäristöä.
Tarjolla on todella pienikokoisiakin
akkuvaihtoehtoja (Cymbet ja Infinite
Solutions). Sivut 16 – 21.
Kannen kuvat:
Timo Rinta
SÄHKÖ & TELE 5/2012
5
uutiset
Uusi tutkimusympäristö tulevaisuuden sähköajoneuvojen kehittämiseen
VTT on laajentanut tutkimusympäristöään
tulevaisuuden sähköajoneuvojen, sähköisten liikkuvien työkoneiden, akustojen
ja komponenttien kehittämiseksi. Uudessa laboratoriossa voidaan testata ja kehittää raskaitakin ajoneuvoja. VTT ja Metropolia ammattikorkeakoulu ovat rakentaneet Kabus Oy:n bussirunkoon testisähköbussin, jonka tavoitteena on vauhdittaa
kotimaisten komponenttien kehitystyötä.
– Ajoneuvojen ja liikkuvien työkoneiden
sähköistäminen tulee näkymään entistä
selvemmin tutkimushankkeissa, joissa yhdistetään muun muassa materiaali- ja sähkötekniikkaan, sähkökoneisiin ja ajoneuvoihin liittyvää asiantuntemusta. Keskitymme hankkeisiin, joilla on todellisia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa VTT:n
tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund.
VTT lisää Otaniemessä sijaitsevan ajoneuvolaboratorion toimintaa vastaamaan
paremmin sähköajoneuvojen ja sähköliikenteen kehityksen tarpeita. Ajoneuvolaboratorioon asennettu teholähde pystyy
sekä simuloimaan raskaan sähköajoneuvon akustoa ajoneuvon testauksessa että
tekemään täysimittaisen akuston latausja purkusyklejä.
40 miljoonan euron
merikaapelitehdas
Kaapelikonserni Prysmian Group on ottanut käyttöön uuden merikaapelitehtaansa Kirkkonummen Pikkalassa. Investoinnin suuruus on noin 40 miljoonaa
euroa. Yhtiön mukaan tuotannon laajennuksen tavoitteena on vastata lisääntyvien merituulipuistojen sähkönsiirron tarpeisiin.
Sähkö
Tele
85. vuosikerta
TOIMITUS
Sähkö & Tele
Merikasarminkatu 7, 00160 Helsinki
Puhelin: (09) 668 9850
Sähköposti: sil@sil.fi
www.sil.fi
Päätoimittaja: Timo Rinta
Toimitussihteeri: Jaana Lindholm
6 SÄHKÖ & TELE 5/2012
Teollisuuden komponentteja voidaan nyt testata ja kehittää todellisessa käyttöympäristössä
eBus-projektissa toteutetun testisähköbussin avulla. Kuva: Antonin Halas
Ajoneuvolaboratorion laajennuksen lisäksi syyskuussa otetaan käyttöön täysin
uusi akkulaboratorio tukemaan sähköisten hyötyajoneuvojen tutkimusta ja kehitystä. Laboratorion toiminnot jakautuvat
akkukennojen, akkumoduulien ja suurten
käyttövalmiiden akustojen tutkimukseen
ja kehitykseen. Sähköajoneuvoihin so-
veltuvien energiavarastojen suorituskykyä voidaan mitata toistettavasti erilaisissa
kontrolloiduissa olosuhteissa ja kylmimmillään jopa –70 asteen pakkasessa.
Sähkö- ja hybridiajoneuvojen kehitystyö henkilöliikenteeseen on maailmalla vilkasta, mutta raskaiden ajoneuvojen
kehitystyössä kilpailu on vielä vähäistä. w
Prysmian Group on kahdeksan miljardin
liikevaihdollaan alansa suurin yhtiö maailmassa. Yhtiö näkee suomalaistehtaan erittäin tärkeänä siirryttäessä älykkäämpiin ja
kestävää kehitystä edistäviin sähkönsiirtoverkkoihin.
– Eurooppaan tullaan rakentamaan laajoja merituulipuistoja, joissa sähköä siirretään vaativissa olosuhteissa pitkiä etäisyyksiä. Pikkalan tehdas on maailmalla
tunnettu myös suurjännitekaapelien valmistajana. Sen sijainti on logistisesti hyvä
ja kaapeli voidaan lastata tehtaasta suoraan laivaan. On luontevaa laajentaa tuotantoa juuri täällä, sanoo konsernin merikaapeliliiketoiminnasta vastaavan Prysmian Power Linkin toimitusjohtaja Marcello Del Brenna.
Prysmian Groupin Suomen toimitusjohtaja Javier Arata katsoo merikaapeliprojektin tuoneen tarvittavaa kasvua ja vakautta Pikkalaan.
j
TEKSTISISÄLTÖ
Sähkö & Tele julkaisee sitoumuksetta teksti- ja kuvamateriaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti pidättää oikeuden päättää tarjotun tai tilatun aineiston julkaisemisesta ja muokata
julkaistavaa aineistoa lehden toimituksellisen käytännön mukaisesti ja hyvää journalistista tapaa noudattaen. Tarjottu tai
tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että
sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen osan
uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja
jakelutavasta riippumatta. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
TILAUSHINTA
Kestotilaus 64 € (8 numeron tilausjakso)
Hinta sisältää alv 9 %
JULKAISIJA
Sähköinsinööriliitto ry
PAINOPAIKKA
Kopijyvä Oy, Kuopio
ISSN 0789-676X
KUSTANTAJA
Fin-El Oy
ILMOITUKSET
Sähkö & Tele
Puhelin: (09) 668 9850
Sähköposti: sil@sil.fi
JE-Mark Ky
Puhelin: (09) 5489 3631
Sähköposti: je-mark.oy@netlife.fi
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Sähkö
Tele
Perustettu 1928
Pääkirjoitus 5/2012
DIESELGENERAATTORIT
DIESELPUMPUT
VARAVOIMAHUOLLOT
VARAOSAT
Akkujen
voimalla
A
kkuteknologialla on keskeinen merkitys nykyisellä kännyköiden, läppärien ja sähköautojen aikakaudella. Liikkuvuus ja tavoitettavuus olisi ilman
toimivia akkuja huomattavasti rajoitetumpaa kuin
mihin olemme nyt arkielämässämme tottuneet.
Akkuteknologian historia ulottuu toisaalta jo kauas
1800-luvulle. Ei siis olekaan yllättävää, että akkujen tärkeys on uinut matkan varrella myös puhekieleen. Esimerkiksi
kun ”akut ovat tyhjät”, niin lähdetään lomalle ”akkuja lataamaan”.
Akut ovat nousseet viime aikoina julkisuuteen erityisesti sähköautojen yhteydessä. Akkuteknologialla onkin keskeinen rooli matkalla kohti ympäristöystävällisempää energiavarojen hyödyntämistä, kuten toisaalla tässä lehdessämme kerrotaan. Parempia akkuratkaisuja kehitetäänkin kuumeisesti ympäri maailmaa ja myös Suomessa, jotta tie entistä ekologisempiin vaihtoehtoihin olisi mahdollisimman
tasainen.
Ajatusten voimalla
A
jatustenluku tuntuu äkkiseltään kuuluvan enemmänkin tieteiskirjallisuuteen kuin todelliseen elämään.
Aivot synnyttävät kuitenkin heikkoja sähkömagneettisia kenttiä, jotka ovat ainakin osittain mitattavissa. Nykyiset mittaukset eivät sentään suoraan paljasta ajatuksia,
kuten lehtemme tästä numerosta voi lukea.
Ajatustenlukuteknologia olisi kuitenkin todella tervetullut apu esimerkiksi joidenkin vakavasti sairaiden potilaiden
hoidossa. Kommunikointi voisi tällöin olla mahdollista, vaikka esimerkiksi lihasten liikuttaminen tai puhuminen ei onnistuisikaan.
Alan tutkimustyö ja menetelmien kehittäminen voivat aikanaan hyvinkin johtaa läpimurtoon ajatustenluvussa. Näin
voi käydä vaikka suomalaistutkijoidenkin voimin, jos vain
aihe koetaan riittävän kiinnostavaksi. w
KOKONAISVASTUULLISTA
VARAVOIMAA
12-2000 kVA
GenPowex-dieselgeneraattorit
on suunniteltu käyttökohteisiin, joissa vaaditaan suurta
luotettavuutta.
Kokonaispalveluumme sisältyy laitteiden suunnittelu ja
valmistus, lisäksi tarvittaessa käyttöönottoapu, käyttäjäkoulutus sekä huolto- ja varaosapalvelut.
AGCO POWER GenPowex
Vesimyllynkatu 3, 33310 Tampere
Puh. 03 341 7111, Faksi 03 343 3114
info.agcosisupower@AGCOcorp.com
7
www.genpowex.fi
uutiset
j
Nykyinen Prysmian Groupin kaapelituotanto Suomessa käynnistyi sata vuotta sitten, kun Keisarillinen Suomen senaatti myönsi perustamisluvan Suomen
Punomotehdas Osakeyhtiölle. Samalla
syntyi maan ensimmäinen alan yritys ja
uusi teollisuudenhaara.
Yhtiö muutti pian nimensä Suomen
Kaapelitehtaaksi ja rakensi talvisodan aikaan Salmisaareen uuden tuotantolaitoksen. Tänään Kaapelitehdas on Suomen
suurin kulttuurikeskus museoineen ja teattereineen.
Kasvun myötä yhtiön nimi on vaihtu-
Prysmianin kaapeleita lasketaan paikalleen mereen näinkin järeällä kalustolla.
nut useaan otteeseen: Nokia Kaapeli, NK
Cables, Pirelli ja Draka. Viime vuonna Drakan ja Prysmianin yhdistyminen loi uuden
Prysmian Groupin. w
Toimitamme
merkintoantolaitteita
– hälytystorvet
– sireenit
– hälytyskellot
– vilkkuvalot
– valopylväät
Älykästä
tietoliikennejärjestelmää
tutkitaan Turussa
Edustuksessamme
Viestintävirasto on myöntänyt Turun
ammattikorkeakoululle luvan kognitiiviselle eli niin sanotulle älykkäälle radiojärjestelmälle. Kysymyksessä on tietoliikennejärjestelmä, joka osaa havaita käytössä olevat taajuudet sekä käyttää kulloinkin sopivinta vapaana olevaa taajuutta. Taajuuksien valitsemisessa järjestelmä hyödyntää sijaintitietoihin perustuvaa
tietokantaa ensimmäisenä Euroopassa.
Kognitiiviselle radiolle on kaavailtu tulevaisuudessa useita käyttötarkoituksia,
kuten laajakaistayhteydet ja koneidenvälinen tiedonsiirto. Viestintäviraston nyt
myöntämä lupa kattaa Turun alueella tehtävän tutkimustyön.
Tekesin rahoittamaan WISE-tutkimusprojektiin osallistuvat Nokia, Digita,
– sähkövastukset
– kalvoasetukset
– patruunavastukset
Sähkömoottorit
– moduulit
– ohjaukset
Telreg Trading Oy
Pulttitie 16
00880 Helsinki
Puh. 09-241 0700, fax 09-241 9639
e-mail: telreg@telreg.fi
Fairspectrum, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Aalto yliopisto ja Viestintävirasto. w
Tekesin
Groove-ohjelman
toiminta-alue laajenee
Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä –ohjelma eli Groove on toiminut kaksi vuotta. Groove on toistaiseksi rahoittanut uusiutuvan energian alan
yritysten hankkeita, mutta nyt ohjelman
toiminta-alue laajenee.
Groove-ohjelma kannustaa yrityksiä
kansainvälistymiseen. Se on tarjonnut erilaisia kansainvälistymispalveluja muillekin kuin ohjelmaan kuuluville yrityksille.
Nyt ohjelman rahoitusta on tarjolla myös
tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Ohjelmaan toivotaan mukaan kansainvälistyviä cleantech-alan pk-yrityksiä esimerkiksi energiatehokkuuden alalta.
Jatkossa myös Tekesin nyt päättyvissä
Vesi- ja BioRefine –ohjelmissa toimineet
kansainvälistyvät yritykset ovat tervetulleita Groove-ohjelmaan. w
kotimainen kaapeli- ja tarviketoimittajasi
Nestor Cablesin FTMS+CAT6-hybridikaapeleilla voidaan rakentaa
helposti joko optinen kaapelointi tai valmius, jossa kuidut ovat
kytkentävalmiina ilman johtoteiden ylimääräisiä kustannuksia.
• KUPARIKAAPELIT • VALOKAAPELIT • INSTRUMENTOINTIKAAPELIT •
• KENTTÄKAAPELIT • ERIKOISKAAPELIT • VALOKAAPELITARVIKKEET •
Asennuksen helppoutta - www.nestorcables.fi
info@nestorcables.fi I Tehdas: PL 279, 90101 Oulu I Myynti ja markkinointi: Miestentie 1, Espoo
Hybridikaapelin voi hankkia valmiiksi päätettynä
Nestor Cablesin NC-126 päätekoteloon.
Suomen Sähköteknikkojen Liiton kunniapuheenjohtaja
In Memoriam
Hannu Petäjäinen
Hannu Petäjäinen 1926 – 2012.
Heinäkuussa 2012 saimme suruviestin.
Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n
kunniapuheenjohtaja Hannu Petäjäinen
oli poistunut keskuudestamme.
Hannu Petäjäinen oli syntynyt 13.7.1926
Askolassa, josta hän 1943 muutti Helsinkiin, kävi keskikoulun ja sen jälkeen Helsingin Teknillisen koulun valmistuen sähköteknikoksi vuonna 1952. Ammatissaan
hän erikoistui mittausja säätötekniikkaan.
Hannu Petäjäisen ensimmäinen työpaikka oli Teknillisen korkeakoulun labo-
ratorio, jossa hän työskenteli kaksi ja puoli
vuotta. Sen jälkeen hän oli Helsingin kaupungin sähkölaitoksen laboratoriossa kahdeksan ja Sähköliikkeiden Oy:n mittausja
säätötekniikan osaston työnjohtajana kolme vuotta. Vuonna 1965 hän palasi Helsingin kaupungin sähkölaitokseen, josta hän
jäi laboratoriomestarin tehtävästä eläkkeelle vuonna 1989.
Suuri osa Hannu Petäjäisen työvuosien
vapaa-ajasta on kulunut järjestötoiminnassa. Hän oli Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n puheenjohtajana viisitoista
vuotta ja sitä ennen kolme vuotta liittohallituksessa sihteerinä. Hannu oli liiton pitkäaikaisin puheenjohtaja, joka tehtävään
tultuaan oli suuren urakan edessä. Määrätietoisella toiminnallaan hän sai jäsenmäärän nousuun ja talouden tasapainoon.
Liiton johtaminen ei ollut helppo tehtävä,
sillä sen toiminnassa ja jäsenkunnassa mukana olleilla sähköteknikoilla oli toisistaan
poikkeavia mielipiteitä liitosta ja sen toiminnan tavoitteista.
Puheenjohtajana toimiessaan Hannu
pystyi asiallisella ja rauhallisella tavallaan
pitämään liiton asiat hallinnassa ja suunnan oikeana. Hän oli jo liittohallituksen
sihteerinä perehtynyt liiton toimiston
erilaisiin tehtäviin ja sitä kautta sisäistänyt järjestötoiminnan tärkeyden kaikessa
laajuudessaan. Tehtävien kirjo oli monenkirjava, mutta Hannu oli aina valmis antamaan oman panoksensa. Hän oli sähköteknikkoaatteen vankka puolustaja niin am-
matillisesti kuin järjestötoiminnassakin.
Hannu Petäjäisellä oli rohkeutta viedä aatetta eteenpäin silloinkin, kun vastustusta esiintyi.
Oivana suhdetoimintamiehenä Hannu
loi hyvät suhteet ja vaikutusmahdollisuudet sähköalan eri intressipiireihin edustaen liittoa tyylikkäästi ja asiantuntevasti useissa järjestöissä ja yhteisöissä. Näistä
mainittakoon Sähkötarkastuskeskuksen
hallitus, Teknikkojen Keskusliiton hallitus
sekä lukuisat KTM:n työryhmät.
Kuntoaan Hannu piti yllä kesäisin Pirkkolan pururadalla ja talvella hiihtoretkillä Sähkömajan Saariselän maastossa. Kesiään hän vietti Askolan mökillään, jossa
hän viihtyi erilaisten askareiden parissa.
Monien vuosien kuluessa liiton ja sähköteknikkojen puolesta Hannun tekemä
arvokas ja kunnioitettava työ koitui sähköteknikkojen hyväksi, mutta varmasti se
vei myös aikaa perheeltä, johon kuuluivat
vaimo Paula sekä pojat Juha ja Vesa. Myös
isoisän kunniakkaan arvon Hannu Petäjäinen ehti saavuttaa.
Hannu Petäjäiselle myönnettiin 1985
Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n Kultainen ansiomerkki numero kolme tammenlehvin ja kymmenen vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin liiton toiseksi kunniapuheenjohtajaksi. w
Tapio Aho, Airi Hänninen ja Reijo Seppänen
Kirjoittajat ovat Hannu Petäjäisen
pitkäaikaisia järjestöystäviä.
9
ajankohtaista
Pingviini on 30 metriä pitkä ja painaa 220 tonnia. Sen teho riittää tuottamaan 400 brittitalouden vuodessa tarvitseman energian.
Suomalaista aaltovoimalaa testataan Skotlannissa
Aalloista energiaa
Lontoon olympialaisissa Suomea ei juostu maailmankartalle. Jos urheilussa hävittiin, niin tekniikassa voitetaan.
Nyt suomalaiset innovoivat aalloista energiaa. Eturintamassa maailman valloitukseen on lähtenyt espoolainen Wello, jonka
Penguin-aaltovoimalaa testataan parhaillaan Skotlannin rannikolla.
Teksti: Riittamaija Ståhle
Kuvat: Riittamaija Ståhle ja Wello
S
uomalainen Penguin-aaltovoimala sai alkunsa Heikki Paakkisen autotallista 1970-luvun
lopulla. Arkkitehti Paakkinen
tarkasteli aaltoenergian hyötykäyttöä pitkän kaavan avulla.
- Tämä on ollut pitkän linjan prosessi.
Rajasin aluksi pois asioita, jotka eivät toimi. Tarkoitus oli synnyttää pyörimisliikettä
suoraan aallosta. Jäljelle jäi viisi-kuusi toimintaperiaatetta, joista kaikki eivät suinkaan olleet tehokkaita, Paakkinen kuvailee.
Kun autotalli alkoi käydä pieneksi ja
perheen olohuonekin oli jo osin yrityksen
käytössä, tuli aika siirtyä eteenpäin. Paakkinen perusti Wellon viitisen vuotta sitten.
Majaa pidetään nyt Espoon Iivisniemessä
vanhan neuvolan tiloissa.
450 miljardin euron
markkinat
Wello on kasvanut maltillisesti. Toimitusjohtajaksi Paakkinen palkkasi Aki Luukkaisen, koska halusi itse keskittyä Penguinin
tekniseen kehittämiseen. Yrityksessä työskentelee seitsemän insinööriä Suomessa ja
pari Skotlannissa. Tavoitteet ovat korkealla.
- Yritys on nyt murroksessa. Olemme
siirtymässä tekniikasta kaupallistamiseen. Lähtökohta on ollut perin suomalainen: ensin teknologia kuntoon ja sitten avautuville markkinoille, naurahtavat
Paakkinen ja Luukkainen.
Aaltovoimatekniikassa on, mistä ammentaa. Yksinomaan Yhdysvaltojen aaltoenergiassa on tehoa yli 2,6 miljoonaa
gigawattituntia vuodessa. Paakkinen ja
Luukkainen arvioivat, että aaltoenergiaan investoidaan 451 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Tarjolla on siis paljon
energiaa ja vielä enemmän rahaa.
Wellon aaltovoimalaitos Penguin on kelluva laite, joka muuttaa meren aaltoliikkeen suoraan pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi. Paakkisen mukaan laite on
yksinkertainen ja varma.
- Koko idea pohjautuu Penguinin muotoon. Perinteisesti asioita yritetään ratkaista mekanismeilla, mutta me lähdemme laitteen muodosta. Pyörimisliike on
laitteen sisällä, ei meressä. Penguinin sisällä on täydellinen sähköntuotantolaitos,
jota voi verrata vaikka laivan konehuoneeseen tai voimalaitoksen saliin. Kaikki tekniikka on suojassa mereltä ja sen suolalta.
Penguinissa käytetään perinteistä, jo olemassa olevaa tekniikkaa, mikä tekee laitteesta edullisen, kertoo Paakkinen.
30 metriä
ja 220 tonnia
Penguin eli suomalaisittain Pingviini kelluu vedessä. Generaattori muuntaa valtameren aaltojen liike-energian suoraan
pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi
ilman hydrauliikkaa tai vaihteita. Kaikki komponentit ovat rungon sisällä suojassa merivedeltä. Erikoisen muotonsa
ansiosta laitteen runko tekee gyraatioksi kutsuttavaa hyrräliikettä. Sen ansiosta
rungon sisällä oleva epäkesko massa lähtee liikkeelle ja alkaa pyöriä pystyakselinsa ympäri.
Käytetyt komponentit ovat samanlaisia kuin tuulimyllyissä. Paakkisen mukaan juuri erilainen tekniikka erottaa Wellon ratkaisun muista aaltoenergiaa tuottavista laitteista. Pyörimisliike tapahtuu siis
laitteen sisällä, ei meressä.
Aaltoenergiamuuntimen sisus on kuin
minkä tahansa teräsaluksen sisus. Rotaattori on näkyvissä aidan takana ja voima- ja
ohjauselektroniikka ovat yksikön sisällä.
Pingviini on 30 metriä pitkä ja painaa 220 tonnia. Voimalan teho on puolesta megawatista yhteen megawattiin,
jos aallon korkeus on 2 – 10 metriä. Yhden pingviinin avulla voidaan tuottaa 400
Britanniassa Wello ja Pingviini ovat saaneet osakseen paljon myönteistä huomiota aina
ministeritasoa myöten.
brittiläisen kotitalouden vuodessa tarvitsema energia.
Pingviinissä käytetään olemassa olevia
osia, jotka on testattu ja hyviksi havaittu.
Wellon 30 yhteistyökumppanin joukossa
on tuttuja nimiä: Siemens, ABB, Schneider Electric, EMEC, Aquatera…
Peruskonsepti
testattu käytännössä
Ensimmäinen Penguin asennettiin Skotlannin pohjoisrannikolle Orkneyn Billia
Croo -testipaikalle kesäkuun 2012 lopulla. Latvian Riikassa telakalla valmistettu Pinguin hinattiin paikoilleen Skotlantiin. Asennus kesti 36 tuntia. Tehtävässä
oli apuna muun muassa satamahinaaja.
Aki Luukkaisen mukaan alustavat tulokset vahvistavat laitteen tuottavan tehokkaasti energiaa jopa pienemmissä aalloissa kuin etukäteen kuviteltiin.
Julkisuutta Wello on Luukkaisen ja
Paakkisen mukaan saanut mukavasti.
Kiinnostuneita kyselyjä ja tarjouspyyntöjä on tullut Etelä-Afrikasta, Japanista ja
Australiasta asti.
Heikki Paakkinen (kuvassa oikealla) palkkasi
Aki Luukkaisen Wellon toimitusjohtajaksi.
Paakkinen haluaa keskittyä Pingviinin
tekniseen kehittämiseen.
11
ajankohtaista
Ensimmäinen Pingviini hinattiin paikoilleen Skotlannin pohjoisrannikolle Orkneyn Billia Croo –testipaikalle kesäkuussa.
- Britanniassa olemme varmaan tunnetumpia kuin Suomessa. Siellä olemme olleet median kiinnostuksen kohteena. Haastatteluja on annettu niin lehdille
kuin radiolle ja televisiollekin. Vieraita on
käynyt aina ministeritasoa myöten, sanoo
Aki Luukkainen.
Skotlanti on Paakkisen ja Luukkaisen
mukaan oivallinen aaltoenergian testipaikka, sillä aallot ovat hyviä ja niitä riittää jopa 300 päivää vuodessa.
Haasteitakin projektissa vielä on.
- Peruskonsepti on todettu toimivaksi.
Haasteet ovat hyvin konkreettisia asioita,
sanoo Heikki Paakkinen.
Wello tähtää menestykseen. Vuonna
2015 on tarkoitus saada käyntiin aaltovoimakenttä. Kymmenen vuoden kuluttua miehet toivovat myyneensä satoja laitteita ympäri maailmaa.
- Juuri myyntiin ja jatkokehittelyyn
tarvitsemme nyt lisää voimavaroja, sanoo
Luukkainen.
Penguinin ensimmäinen versio tehtiin
Latviassa, mutta Luukkainen ja Paakki12 SÄHKÖ & TELE 5/2012
nen vakuuttavat, että uusia laitteita voidaan tehdä missä tahansa telakalla, kuten
vaikkapa Suomessa.
- Suomessa telakkateollisuus on korkeatasoista. Penguin voidaan valmistaa missä
tahansa, koska laitteen kuljetus hinaamalla
paikalleen on helppoa ja edullista.
Nopea kasvu
tavoitteena
Paakkinen ja Luukkainen kertovat hakevansa suurta liiketoimintaa lyhyellä aikajänteellä.
- Olemme tulleet markkinoille tuotteella, jonka rakentamiseen on käytetty huomattavasti kilpailevia tuotteita vähemmän
rahaa ja jonka kustannusrakenne on täysin erilainen. Valmistuskustannukset ovat
pienet, koska telakat pystyvät valmistamaan laitteen ilman erikoistyökaluja.
Paakkinen ja Luukkainen uskovat suomalaiseen osaamiseen.
- Suomi on erinomainen paikka testata erilaisia asioita. Meri on lisäksi aina ol-
lut lähellä suomalaisten – ainakin rannikolla asuvien – sydäntä. Meillä on korkea
koulutustaso. Lisäksi Tekes ja Sitra tukevat
uusia innovaatioita rahallisesti.
Paakkisen mukaan koulutus ei varsinaisesti auta keksintöjen tekemisessä, mutta koulutus auttaa keksijää kohdentamaan
ajatuksensa asioihin, joilla on merkitystä.
- Voi ja osaa keskittyä oleelliseen, Paakkinen naurahtaa.
Wellon takana on kaksi sijoittajaa. Erityisesti puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan sijoittava VNT Management on ollut
osakkaana melkein alusta lähtien. Mukana on myös Finnvera-konserniin kuuluva,
innovatiivisia yrityksiä rahoittava Finnvera Venture Capital. Omistajiin kuuluu
myös Wellon henkilökuntaa, joista suurimpana osakkaana Heikki Paakkinen.
Autotallista on ennenkin ponnistettu
maailman huipulle. Esimerkiksi Microsoft
aloitti Bill Gatesin autotalliprojektina. Aaltoenergiamarkkinoiden arvellaan saavuttavan 9,4 gigawattia vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa ainoastaan 18 vuotta. w
Sähkö
Tele
sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo
Tilaa alan tärkein media Sähkö & Tele -lehti
yrityksellesi tai itsellesi
www.sil.fi
tai liity Sähköinsinööriliiton
jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna!
ta k a nt
s
e
VUODESTA
1928
n kann
•
•
taa
Sähköalan ehdoton ykköslehti
JO
jok a l ue
L e ht
.
n
i
ee
8 numeroa vuodessa ja satoja sivuja asiaa
ammattilaisille ja päättäjille
Sähköinsinööriliiton jäsenet saavat lehden
jäsenetuna – liity jäseneksi www.sil.fi
Sähkö & Tele -lehti
puh. (09) 668 9850, sil@sil.fi, www.sil.fi
Ajatustenluvusta voisi olla iloa ja apua esimerkiksi niin puhekykynsä menettäneille,
sukeltajille, hävittäjälentäjille kuin vaikkapa kalastajillekin. Kuva: Timo Rinta
Iso haaste bioelektroniikalle
Ajatustenluvun jäljillä
Aivojen synnyttämät sähkömagneettiset kentät ovat erittäin heikkoja. Nykyiset tekniset tutkimusmenetelmät kertovat paljon
aivojen toiminnasta, mutta ajatuksia ne eivät vielä suoraan paljasta. Uusien aivotoimintojen kuvantamismenetelmien avulla
kuitenkin myös ajatustenluku voi olla tulevaisuudessa mahdollista.
Teksti: Pentti O. A. Haikonen
K
äsitys ajattelusta aivosähköisenä toimintana on varsin vanha. Jo 1920-luvulla radiotekniikan pioneeri Manfred von
Ardenne spekuloi, että ajattelu esiintyisi aivoissa sähkömagneettisena
värähtelynä, joka voisi olla havaittavissa
ja kuultavissa herkällä laajakaistaradiovastaanottimella. Tätä myös testattiin sijoittamalla koehenkilö Faradayn häkkiin,
johon asetettiin myös vastaanottoantenni
henkilön pään lähelle.
Olisikin ollut varsinainen läpimurto, jos
koehenkilön sisäinen puhe olisi saatu näin
kuulumaan vastaanottimesta. Valitettavasti
tutkitulla 200 hertsistä kahteen megahertsiin ulottuneella taajuusalueella ei voitu
löytää vähäisintäkään merkkiä aivojen ai14 SÄHKÖ & TELE 5/2012
heuttamista sähkömagneettisista kentistä.
Myöhemmin on huomattu, että aivojen
synnyttämiä sähkömagneettisia kenttiä
todellakin on olemassa. Ne ovat kuitenkin
hyvin heikkoja ja lisäksi ne voidaan mitata
vain kallon pinnalta. Nämä EEG-signaalit
kertovat kyllä paljon aivojen toiminnasta, mutta suoraan ne eivät ajatuksia paljasta. Vakiintuneen EEG-tekniikan lisäksi
on viime aikoina kehitetty myös muita aivoprosessien kuvantamismenetelmiä, joiden avulla ajatustenluku saattaisi olla paremmin mahdollista.
Kommunikointia
ja tuntemuksia
Ajatustenlukutekniikasta voisi olla mer-
kittävää apua myös esimerkiksi Lockedin-syndroomaa (LIS) sairastavien potilaiden hoidossa. LIS syntyy toisinaan aivorungon massiivisen vaurioitumisen seurauksena. Tässä tilassa muutoin tietoinen,
kuuleva ja näkevä potilas ei voi liikuttaa
tahdonalaisia lihaksiaan eikä tuottaa puhetta. Yleensä kuitenkin tahdonalainen
silmien räpyttely onnistuu ja mahdollistaa hitaan kommunikoinnin.
LIS-potilaat kuntoutuvat yleensä hyvin
hitaasti. Heidän hoitonsa on myös monella tavalla hankalaa muun muassa puuttuvan kommunikaation takia. Alkuvaiheessa jopa diagnoosin tekeminenkin voi olla
vaikeaa, koska potilaan tietoisuuden tila ei
ole ulkopuoliselle tarkkailijalle ilmiselvä.
Inhimillisen ajattelun osa-alueita ovat
sisäinen puhe, mielikuvat ja tuntemukset.
Aivoissa nämä esiintyvät neuraalisena aktiviteettina, jota nykyisin voidaan erilaisin
instrumentein havaita. Mitattiinpa koehenkilön aivoprosesseja kuinka tarkasti
hyvänsä, saadaan havaintotuloksiksi vain
dataa fysikaalisista prosesseista. Tuloksina ei saada subjektiivisia ajatuksia ja tuntemuksia sellaisina kuin koehenkilö ne itse
kokee. Ainoastaan aivot itse kokee aivojen fysikaaliset prosessit ajatuksina. Miten siis päästäisiin käsiksi aivojen sisäisiin
ajatuksiin?
Nykykäsityksen mukaan aivojen fysikaaliset prosessit ja sisäiset ajatukset ovat
sama asia. Nämä näyttäytyvät fysikaalisina prosesseina, kun niitä tarkastellaan
fysikaalisilla instrumenteilla, ja toisaalta subjektiivisina mielikuvina ja sisäisenä puheena, kun niitä tarkastellaan systeemistä itsestään käsin. Tällä perusteella
ajatusten lukeminen voisi olla mahdollista, mikäli näiden kahden tarkastelutavan
välinen korrelaatio löydettäisiin.
Skannausta funktionaalisella
magneettikuvauksella
Neuraalisen aktiviteetin jakautumista aivoissa voidaan mitata niin sanotulla
funktionaalisella magneettikuvauksella (Functional Magnetic Resonance Imaging, fMRI). Menetelmällä voidaan seurata aivotoiminnan muutoksia muutaman
millimetrin paikallisella tarkkuudella ja
muutamien sekuntien ajallisella resoluutiolla. Tyypillinen fMRI-skanneri koostuu
voimakkaasta magneetista, radiotaajuuspulssigeneraattorista ja vastaanottimesta.
Mittauksen aikana koehenkilön pää on
sylinterimäisen laitteen sisäpuolella. Laitteen voimakas magneettikenttä suuntaa
aivoissa vetyatomien ytimien (protonien)
spinnit samansuuntaisiksi. Mittauksessa
spinnit käännetään lyhyellä radiopulssilla, jolloin protonit absorboivat energiaa.
Kun radiopulssi päättyy, spinnit kääntyvät takaisin ja protonien absorboima energia poistuu radiosignaalina.
Radiosignaalin kesto aivojen kussakin
paikallisessa pisteessä riippuu ei-hapettuneen ja hapettuneen veren suhteesta.
Tämä taas liittyy paikalliseen neuraaliseen aktiviteettiin, sillä aktiivinen aivoalue kuluttaa enemmän happea kuin eiaktiivinen. Ilmiötä kutsutaan BOLD-efektiksi (Blood Oxygenation Level Dependent
effect). Tällä periaatteella fMRI-laite pystyy luomaan eräänlaisia karttakuvia aivojen ajallisesta aktiviteettijakautumasta.
Tiedetään, että näköhavainnot käsitellään aivojen takaosassa näköaivokuorella.
Tiedetään myös, että visuaalinen kuvittelu
käyttää samaa aivoaluetta. Tällä perusteella voitaisiin ajatella, että annettaisiin koehenkilön katsella sopivia testikuvia samalla, kun hänen näköaivokuortaan kuvattaisiin fMRI-laitteella. Näin voitaisiin löytää
korrelaatio nähdyn kuvan ja fMRI-aktiviteettikuvan välillä. Myöhemmin koehenkilön kuvitellessa joitakin hahmoja, voitaisiin kuvitellut hahmot päätellä fMRIkuvien perusteella.
Tällaisia kokeiluja on myös käytännössä
tehty. Koehenkilö on esimerkiksi asetettu katselemaan yksinkertaisia 10 x 10 pikselin binäärikuvia fMRI-kuvauksen aikana (Miyawaki et al.). Tällä tavoin nähtyjen kuvioiden ja fMRI-kuvien välille voitiin saada tilastollinen korrelaatio. Tutkijat pystyivätkin jatkossa rekonstruoimaan
nähdyt kuvat pelkän fMRI-kuvan avulla.
Tutkijat ovat suorittaneet vaativampiakin kokeita, joissa koehenkilöt ovat katselleet tavallisia elokuvia (Nishimoto et
al.). Tarkempien mittausjärjestelyjen ja
signaalinkäsittelyn avulla voitiin tällöin
löytää korrelaatio nähtyjen elävien kuvien ja fMRI-kuvien välille. Tähän perustuen
voitiin rekonstruoida nähdyt elokuvajaksot aivosignaalien perusteella. Kovin tarkkoja yksityiskohtia ei kuvista kuitenkaan
voitu rekonstruoida, vaan rekonstruktiot jäivät pehmeiden liikkuvien hahmojen
tasolle. Kokeilut kuitenkin osoittavat, että
aivosignaaleista voidaan päätellä ainakin
jollakin tarkkuudella niiden esittämät asiat eli mielen sisältö.
Sisäinen puhe
haasteena
Edellä esitellyn fMRI-tekniikan käyttämä BOLD-efekti on kuitenkin liian hidas seuraamaan aivojen sisäistä puhet-
ta eli sitä höpinää, joka mielessämme alkaa, kun aamulla heräämme, ja joka loppuu, kun nukahdamme. Tämän sisäisen
puheen seuraamiseen on esitetty puheelimille tulevien neurosignaalien mittaamista, koska on havaittu (muun muassa MacKay), että aivot lähettävät sisäisen puheen mukaisia komentosignaaleja
puhe-elimille myös silloin, kun ajatuksia
ei lausuta ääneen.
Ihon pinnalta voidaan verraten helposti
mitata komentosignaalien aiheuttamia lihaspotentiaaleja eli EMG-signaaleja. Tässä tapauksessa sopivat mittauspisteet löytyvät kaulan ja leuan alueilta. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että näiden EMGsignaalien sekä ääneen puhuttujen ja eiääneen puhuttujen sanojen välille on löydettävissä korrelaatio, joka mahdollistaa
näiden sanojen tunnistamisen EMG-signaaleista (Wand & Schultz).
Tunnistettu puhe voidaan sitten saattaa kuuluvaksi puhesyntetisaattorin avulla. Menetelmästä toivotaan apua puhekykynsä menettäneille ja myös tilanteisiin,
joissa ääneen puhuminen on hankalaa (sukeltajat, hävittäjälentäjät, meluisat ympäristöt, mahdollisesti myös tietokoneen äänetön ohjaus ilman näppäimistöä). (Lesser, Schaeps, Haikonen & Jorgensen).
Nykyaikaiset aivoaktiviteetin mittausja signaalinprosessointimenetelmät saattavat siis lopulta mahdollistaa von Ardennen
haaveen ajatustenluvusta teknologian avulla. Tässä saattaisikin olla hyvä tutkimuksen aihe myös suomalaistutkijoille, sillä onhan meillä kuitenkin alan huippuosaamista
muun muassa Aalto-yliopistossa. w
Kirjoittaja on tekniikan tohtori
ja toimii Adjunct Professorina
University of Illinoisissa.
Kirjallisuutta
von Ardenne M (1928). Kann Mann Gedanken Hören? Funkschau No 27, Juli 1928, pp. 209 – 210
Haikonen P. (2012). Consciousness and Robot Sentience. Word Scientific, Singapore
Lesser E, Schaeps T, Haikonen P and Jorgensen C (2008). “Associative neural networks for machine consciousness: Improving existing AI technologies”, in Proc. of IEEEI 2008, pp. 011–015.
MacKay D G (1992). Constraints on Theories of Inner Speech, in D. Reisberg (ed.), Auditory Imagery (Psychology Press), pp. 131–148.
Miyawaki Y, Uchida H, Yamashita O, Sato M, Morito Y, Tanabe H C, Sadato N and Kamitani Y,
(2008). Visual Image Reconstruction from Human Brain Activity using a Combination of Multiscale Local Image Decoders, Neuron 60(5), 915–929.
Naselaris T, Prenger R J, Kay K N, Oliver M and Gallant J L (2009). Bayesian Reconstruction of
Natural Images from Human Brain Activity, Neuron 63(6), 902–915.
Wand M, Schultz T (2009). “Towards Speaker-Adaptive Speech Recognition based on Surface Electromyography”, in Proc. International Conference on Bio-inspired Systems and Signal
Processing (Biosignals 2009)
15
ajankohtaista
Uudet akkuteknologiat tasoittavat tietä ekoenergiaan
Ympäristön ehdoilla
Akkuteknologialla on keskeinen merkitys myös uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisessä. Nykyisissä akuissa on
monenlaisia puutteita, mutta parempaa akkuteknologiaa kehitetään kuumeisesti ympäri maailmaa. Samalla myös akkujen
lataamisen ja valvontaelektroniikan ratkaisut kehittyvät.
Teksti: Krister Wikström
E
nergiakysymys on yksi ihmiskunnan suurista kohtalonkysymyksistä. Nyky-yhteiskunnassa
tärkein energiamuoto on sähköenergia, jonka tuotanto perustuu suurimmaksi osaksi vakiintuneisiin
menetelmiin eli vesivoimaan, fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan. Uusia tuotantomenetelmiä ovat puolestaan
esimerkiksi auringonvaloon ja tuulienergiaan perustuvat vaihtoehdot.
Puhutaan jopa tavoitteesta korvata
kaikki ”vanhat” energiantuotantomenetelmät uusilla ympäristöystävällisillä, uusiutuvaan energiaan perustuvilla menetelmillä. Tällä reitillä on kuitenkin valitettavasti monta mutkaa matkassa. Parempi
akkuteknologia tasoittaisi kuitenkin merkittävästi tietä tuohon kaukaiselta tuntuvaan tavoitteeseen.
Avainasiana
sähköenergian varastointi
Uusiutuvaan energiaan perustuvien tuotantomenetelmien suurimpia ongelmia on
energian tuotannon voimakas vaihtelu.
Energiaa saadaan aika ajoin enemmän
kuin kulutetaan, mutta toisaalta tuotanto
ei aina riitä kattamaan kulutusta. Esimerkiksi Suomessa aurinkosähkön tuotanto
on kesällä huipussaan, kun taas sähkön
kulutus on samaan aikaan minimissään.
Itse asiassa koko sähkövoimajärjestelmän
toiminnallinen pääperiaatehan on, että
kulutus ja tuotanto ovat hetkellisiä poikkeamia lukuun ottamatta tasapainossa.
Parasta olisi, mikäli käytettävissä olisi
edullinen ja yksinkertainen keino varastoida sähköenergiaa. Nykyisin käytössä ja näköpiirissä olevat varastointimenetelmät ovat valitettavasti kuitenkin vie16 SÄHKÖ & TELE 5/2012
Yleisimpien akkutyyppien energiatiheydet paino- ja tilavuusyksikköä kohti. Kennon
muoto vaikuttaa asiaan siten, että sylinterimäiset kennot ovat yleensä parempia kuin
suorakulmaiset. Litium-polymeerikennot ovat yleensä suorakulmaisia.
lä melko kalliita ja hankalia sekä muutenkin puutteellisia. Enintään muutaman kilowattitunnin energiamäärien varastointiin soveltuvat toistaiseksi parhaiten akut
– puutteistaan huolimatta.
Akut ja paristot koostuvat galvaanisista
kennoista, joissa energia varastoidaan kemiallisessa muodossa. Ensimmäisen galvaanisen kennon rakensi jo vuonna 1800
italialainen tutkija Alessandro Volta, joka
sai inspiraation työhönsä toisen italialaisen tutkijan eli Luigi Galvanon sammakkokokeista.
Energian varastoinnissa yksi tärkeimmistä asioista on energiatiheys eli energiamäärä paino- tai tilavuusyksikköä kohti.
Tämä ei kuitenkaan yksin ratkaise, vaan
sovelluksesta riippuen muut seikat voivat olla jopa tärkeämpiä. Esimerkiksi varastoinnin hinta energiayksikköä kohti on
myös merkitsevä ominaisuus.
Energiatiheydessä galvaaniset kennot
jäävät kauas fossiilisista polttoaineista,
mikä näkyy erityisen selvästi sähköautojen kohdalla. Energiatiheys riippuu suuresti galvaanisen kennon koostumuksesta, jolloin tietyillä koostumuksilla voidaan
energiatiheydessä periaatteessa päästä samaan suuruusluokkaan kuin nestemäisillä polttoaineillakin. Tarjolla olevilla akuilla
on silti ainakin toistaiseksi jouduttu tyytymään vaatimattomampaan energiatiheyteen kuin esimerkiksi bensiinillä.
Akkujärjestelmän kustannus riippuu
raaka-aineiden hinnoista ja tuotantokustannuksista, mutta myös akun käyttöiästä.
Ihannetilanteessa akkua voisi rajattomasti
ladata ja purkaa. Käytännössä akuissa tapahtuu kuitenkin myös reaktioita, joista
aiheutuu pysyviä ja useimmiten haitallisia muutoksia. Akkua ladattaessa ja purettaessa akku siis koko ajan huononee, mikä
Amerikkalaiset Cymbet ja Infinite Power
Solutions tarjoavat pienikokoisia ja ohuita
litium-polymeeriakkuja, jotka soveltuvat
virtalähteiksi muun muassa langattomissa
anturiverkoissa. Akku voidaan ladata
ympäristöstä kerättävällä energialla.
Ohutkalvotyyppisen litium-akun rakenne (Infinite Power Solutions). Akku on erittäin ohut
ja esimerkiksi vain 0,17 millimetrin paksuinen. Akku kestää kymmeniä tuhansia latausja
purkausjaksoja.
ilmenee sisäisen resistanssin kasvamisena sekä kapasiteetin eli varauskyvyn pienenemisenä. Lopulta akku on niin huono,
että se kelpaa enää ongelmajätteeksi.
Kullakin galvaanisella kennolla on tyypillinen elinikä, mutta asiaan vaikuttavat paljon myös akun käyttötavat. Varsinkin ylilatausta tulee välttää, mutta samoin myös akun pitämistä ilman varausta.
Erilaisten akkutyyppien herkkyys vaihte-
lee näiltä osin suuresti. Toisaalta myös kehittynyt latauselektroniikka voi pidentää
akun käyttöikää merkittävästi.
Lataustilan
havaitseminen tärkeää
Akun lataustilan luotettava havaitseminen on avainkysymys useimmissa akkusovelluksissa. Käyttäjän tulee tietää,
milloin akku tarvitsee uutta latausta. Esimerkiksi sähköautoissa on erittäin tärkeää tietää, paljonko ”polttoainetta” on jäljellä. Tietokoneissa taas halutaan tallentaa RAM-muistissa olevat tiedot haihtumattomaan muistiin ennen kuin kone
suljetaan akun tyhjentyessä.
Mitä tarkemmin lataustila voidaan mitata, sitä pitempi käyttöaika ennen uudelleenlatausta voidaan ilmoittaa tietylle lai-
Galvaanisia kennoja ja kemiallisia reaktioita
Galvaaninen kenno koostuu elektrolyytistä sekä kahdesta elektrodista.
Kennossa tapahtuvien kemiallisten
reaktioiden vaikutuksesta elektrodien välillä syntyy jännite, jolloin virta voi kulkea ulkoisessa virtapiirissä.
Kennon sisällä elektrolyytissä kulkee
vastaava virta, joka muodostuu liikkuvista ioneista. Kennon anodilla tapahtuu kemiallinen hapettumisreaktio ja
katodilla taas kemiallinen pelkistysreaktio. Kennoa purettaessa kemiallinen
energia siis vapautuu kätevästi sähköisessä muodossa.
Myös fossiilisten polttoaineiden sisältämä kemiallinen energia vapautuu
hapettumisreaktiossa, mutta useimmissa sovelluksissa lämmön muodossa. Sähkö ja lämpö ovat kumpikin käyttökelpoisia energiamuotoja, mutta säh-
köenergia on kuitenkin ylivoimaisen helppokäyttöistä ja monipuolista.
Lämpöenergia voidaan muuttaa sähköenergiaksi lämpövoimakoneilla, joiden
hyötysuhde voi kuitenkin olla huono. Prosessissa syntyy myös helposti haitallisia sivutuotteita, kuten hiilidioksidia. Galvaanisten kennojen paras ominaisuus onkin,
että kennon kemiallinen energia saadaan
suoraan sähköenergiana.
Paristot ovat kertakäyttöisiä galvaanisia kennoja, joissa kemialliset reaktiot kulkevat vain yhteen suuntaan. Sen sijaan akuissa reaktiot tapahtuvat käänteiseen suuntaan ulkoisen sähkövirran vaikutuksesta, minkä seurauksena akkuihin
voidaan varastoida uutta energiaa.
Sekä kaupallisissa että kokeellisissa
akuissa ja paristoissa esiintyy lukemattomia perusrakenteen muunnelmia. Alun
perin elektrolyytti oli nestemäistä,
kuten esimerkiksi lyijyakuissa laimeaa rikkihappoa. Nesteen sijasta käytetään myös hyytelömäistä tai kiinteää
elektrolyyttiä ja jopa sulaa natriumammoniumkloridisuolaa. Olennaista
on, että ionit voivat siirtyä anodin ja
katodin välillä.
Ensimmäisissä akuissa vuodelta 1859
elektrodit olivat lyijyä, mutta sen jälkeen
on käyttöön tullut muitakin materiaaleja, kuten erityisesti litium. Mekaaniset
rakenteet ovat keventyneet ja muuttuneet kestävämmiksi muovimateriaalien ansiosta. Mainitut rakenteelliset yksityiskohdat vaikuttavat erittäin suuressa määrin akkujen perusominaisuuksiin
ja käyttökelpoisuuteen. Parempia rakenteita tutkitaan ja kehitetään kuumeisesti ympäri maailmaa. KW
17
ajankohtaista
te- ja akkuyhdistelmälle. Esimerkiksi kannettavien tietokoneiden ja matkapuhelinten valmistajat kilpailevat sen suhteen keskenään.
Useat valmistajat kuten Linear Technology, Maxim ja Texas Instruments tarjoavat akun lataustilan mittaamiseen erityisiä
mikropiirejä, joita kutsutaan ”polttoainemittareiksi” (gas gauge). Nimestään huolimatta tämä on kuitenkin huomattavasti
haasteellisempaa kuin polttonesteen määrän mittaaminen säiliössä.
Yksinkertaisimmassa mutta epävarmimmassa menetelmässä mitataan jännite
akun navoissa. Tällöin akun katsotaan olevan tyhjä, kun jännite alittaa tietyn rajan.
Akun jännite laskee akun purkaantuessa
ja lopussa jännite pienenee nopeasti ajan
funktiona. Purkauskäyrä kuitenkin muuttuu akun purkaus- ja latausjaksojen myötä. Akun vanhentuessa sen sisäinen impedanssi kasvaa ja jännite laskee nopeammin
kuin uudessa akussa. Purkauskäyrään vaikuttaa lisäksi virran suuruus ja akun lämpötila. Siten pelkkä jännitemittaus on hyvin epävarma lataustilan ilmaisin.
Parempi mittausmenetelmä perustuu
virtamittaukseen, jossa havaitaan latausja purkausvirtojen suuruudet ajan funktiona. Mittaustulokset integroimalla saadaan selville akkuun ladattu ja sieltä pu-
rettu varausmäärä, joiden erotus on akun
varaustila.
Tasavirran mittaaminen on periaatteessa hieman monimutkaisempaa kuin tasajännitteen mittaus, mutta tähänkin menetelmään on tarjolla mikropiirejä. Näistä varauslaskureiksi (coulomb counter)
kutsutuista piireistä on esimerkkinä Linear Technologyn LTC4150. Virta-anturina toimii positiivisessa syöttöjännitejohdossa oleva sarjavastus. Antosignaali on pulssijono, jossa kukin pulssi edustaa tiettyä akkuun ladattua tai sieltä purettua varausmäärää. Toinen antosignaali ilmaisee virran suunnan.
Texas Instruments on kehittänyt menetelmän, joka huomioi pelkkää virtamittausta paremmin akun ikääntymisen vaikutukset latausja purkauskäyrään. Tämä
Impedance Track eli impedanssin seurantamenetelmä perustuu yhdistettyihin jännite- ja virtamittauksiin eri käyttötilanteissa. Lepotilassa eli kun kennoja ei ladata eikä pureta, piiri mittaa kunkin kennon napajännitteen ja sen perusteella arvioi taulukosta katsomalla lataustilan.
Kullekin erilaiselle litium-akkutyypille
on oma taulukkonsa, joka ladataan piirin
flash-muistiin tarpeen mukaan. Latauksen ja purkauksen yhteydessä mitataan
jatkuvasti sekä virta että jännite, joista
Oikeaoppinen käyttö
lisää akun käyttöikää
Akun käyttöikä on useimmissa sovelluksissa hyvin tärkeä ominaisuus.
Se vaikuttaa ratkaisevasti varsinkin
suurempien akkujärjestelmien, kuten
sähköautojen, käyttökuluihin. Käyttöikä riippuu kennojen koostumuksen lisäksi suuresti myös akkujen latausja valvontaelektroniikasta. Hyvällä huolenpidolla sama akku kestää
huomattavasti kauemmin kuin puolihuolimattomalla käsittelyllä.
Akkuja käytettäessä latausprosessi on kaikkein kriittisin seikka. Lataus tapahtuu periaatteessa aina samalla tavalla eli liittämällä ulkoinen virtalähde akun napoihin. Latausvirtalähde voi syöttää akkua vakiojännitteellä, jolloin akun ottama virta pienenee
latauksen edistyessä. Akkua voi myös
ladata vakiovirralla, jolloin napajänni-
te vaihtelee latauksen aikana. Eri akkutyypit poikkeavat tässä suhteessa toisistaan. Litium-akkuja ladataan
tyypillisesti kahdessa vaiheessa eli
ensin vakiovirralla tiettyyn jännitteeseen asti ja sen jälkeen vielä vakiojännitteellä. Lyijyakkuja ladataan vakiojännitteellä, kun taas nikkelipohjaisia
akkuja ladataan vakiovirralla.
Latauksessa keskeistä on havaita,
milloin akku on täyteen ladattu. Jos latausta jatketaan vielä täyttymisen jälkeenkin, tapahtuu haitallisia reaktioita, jotka lyhentävät akun elinikää. Suljetussa akussa sisäinen paine voi ylilatauksessa nousta niin suureksi, että
kotelo hajoaa. Litium-akku on herkin
ylilataukselle. Vähiten herkkä on puolestaan lyijyakku. KW
Suomalainen European Batteries kehittää
ajoneuvoihin tarkoitettuja, litiumrautafosfaattikennoihin perustuvia
akustoja. Kuvassa yhden kilowattitunnin
akustomoduuli.
saadaan selville kunkin kennon sisäinen
impedanssi. Akun vanhentuessa sisäinen
impedanssi muuttuu, mutta mainittujen
mittausten perusteella muutosta seurataan ja huomioidaan lataustilalaskelmissa.
Texas Instruments lupaa menetelmälle yhden prosentin tarkkuuden akun koko
elinkaaren ajaksi. Saatavilla on myös konfigurointiohjelma bqEasy, jota käyttäen
akkupaketin ominaisuudet saadaan selville ja polttoainemittaripiirin tarvitsemat parametrit voidaan laskea.
Texas Instrumentsin ratkaisussa varsinainen valvontapiiriperhe on bq20zxx,
jonka kanssa käytetään analogiset toiminnot sisältävää piiriä bq29330. Tähän
voi vielä lisätä piirin bq29401, joka suojaa
kennoja ylijännitteitä vastaan.
Kennojen
tasapainotus ratkaisee
Akuston tehollista käyttöikää voidaan
merkittävästi lisätä kennojen välistä tasapainotusta käyttämällä. Tämä on suorastaan välttämätöntä litium-akuissa, jotka
ovat erityisen herkkiä yli- ja alilataukselle. Yksinkertaisimmassa tapauksessa ladattaessa mitataan kennojen jännitteitä.
Tällöin täyteen ladattujen kennojen rinnalle kytketään vastus ylilatauksen estämiseksi samalla, kun heikompia kennoja
edelleen ladataan.
Mainittu yksinkertainen menetelmä on
kuitenkin suuritehoisissa akkusovelluksissa aivan liian yksinkertainen. Vastuksessa muodostuu hukkatehoa ja kehittyy
lämpöä, mikä huonontaa hyötysuhdetta
ja on haitallista akuille. Parempi menetelmä on siirtää varausta kennosta toiseen,
eikä pelkästään purkaa joidenkin kennojen ”ylimääräistä” varausta vastukseen.
Siirron tulee tietenkin tapahtua mahdollisimman pienin häviöin, mikä parhaiten
toteutuu hakkuriteholähteissä jo käytetyillä periaatteilla. Tällöin keloja ja kondensaattoreita käytetään energian välivarastoina ja kytkintransistoreja taas virtojen ja jännitteiden ohjaamiseen.
Tähän sovellukseen ei kuitenkaan toistaiseksi ole valmiita mikropiiriratkaisuja,
vaan toteutuksissa käytetään mikrokontrolleria ja erilliskomponentteja. Tarvittavia
keloja ja kondensaattoreita ei ylipäänsä voi
integroida piisirulle. Esimerkiksi suomalainen Finnish Electric Vehicle Technologies, joka on nykyisin yhdistynyt suomalaiseen European Batteries –yritykseen, on
kehittänyt ja patentoinut suurten akkupakettien tasapainotusmenetelmiä ja siihen
liittyvää elektroniikkaa.
Yksi Linear Technologyn piiri 6802 valvoo kahtatoista sarjaan kytkettyä litium-kennoa.
Ylilatauksen estämiseksi piirissä on kytkintransistorit, joilla kunkin kennon rinnalle voidaan
kytkeä vastus varausvirran ohjaamiseksi kennon ohi.
Kohti suurempia
energiatiheyksiä
Akkujen suuren merkityksen takia kennorakenteita tutkitaan ja kehitetään maailmalla erittäin aktiivisesti korkeakouluissa ja alan yrityksissä. Tutkimuksesta
ja prototyypeistä voi kuitenkin olla niin
Linear Technologyn LTC4150 on tyypillinen akkujen ”polttoainemittari”, joka ilmaisee akun
lataustilan. Piiri mittaa latausja purkuvirran. Nettovaraus saadaan laskemalla pulssit, joista
kukin vastaa samaa varausmäärää. Piiri liitetään erilliseen mikro-ohjaimeen.
19
Tyypillisen akkupaketin elinkaarikustannus ($)
ajankohtaista
Mittausvirhe (mV)
Valvontapiirin mittaustarkkuus
vaikuttaa yllättävässä määrin akuston
elinkaarikustannukseen. Epätarkka mittaus
johtaa helposti akun vaihtoon, vaikka
käyttökelpoista kapasiteettia on vielä jäljellä.
pitkä matka massatuotantoon ja laajamittaiseen käyttöön, että kehittäjät uupuvat
matkan varrella ja sinällään lupaava teknologia jää hyödyntämättä tai kilpailijat
ajavat ohi muilla ratkaisuilla.
Perinteisillä akkutyypeillä eli lyijyakuilla ja nikkeli-metallihydridiakuilla on
edelleen paikkansa, mutta uusien tuotteiden kehitys keskittyy mitä suurimmassa
määrin litium-pohjaisiin akkuihin. Niissä onkin potentiaalia nykyistä merkittävästi suurempiin energiatiheyksiin, alhaisempiin kustannuksiin ja pitempään käyttöikään.
Litium on kevyt metalli, joka on kemiallisesti erittäin aktiivinen. Tämä ominaisuus johtaa suureen energiatiheyteen. Toisaalta litiumin reaktioherkkyys voi tehdä akun epävakaaksi, jolloin energia voi
purkautua hallitsemattomasti ja aiheuttaa esimerkiksi tulipalon vaaran. Litiumkennoista koostuvissa akustoissa tarvitaan
aina akustonvalvontaelektroniikka, jonka tehtävänä on valvoa akuston kennojen
jännitettä ja lämpötilaa sekä tasata kennojen varausta.
Litium-pohjaisista kennoista on kehitetty lukuisia muunnelmia, joista litium-ioni-kenno on yleisin. Siinä anodi on
useimmiten grafiittia, katodi taas nikkeli- tai kobolttioksidia ja uusimmissa akuissa rautafosfaattia. Ladattaessa ja purettaessa litium-ionit vaeltavat elektrolyytissä
anodin ja katodin välillä, mistä myös akkutyypin nimitys johtuu.
Litium-polymeeri- eli lipo-kenno taas
on nykyisin eniten käytetty muunnelma
litium-ioni-kennosta. Siinä litium-ionit
liikkuvat kiinteässä muoviaineessa eli polymeerissä, kuten esimerkiksi polyetylee-
nioksidissa, eivätkä orgaanisessa liuottimessa, kuten alkuperäisessä li-ioni-kennossa. Koko kenno – kotelo mukaan lukien
– koostuu päällystetyistä muovikelmuista.
Litium-kennoista kehitetään uusia, parempiin anodi- ja katodimateriaaleihin
perustuvia muunnelmia, jotka tyypillisesti lupaavat parempaa energiatiheyttä, pitempää elinikää ja esimerkiksi nopeampaa
latausta. Amerikkalainen Amprius yrittää
kaupallistaa litium-nanokuitukennoja,
joissa perinteinen grafiittianodi on korvattu ruostumattomalla teräksellä, joka
puolestaan on pinnoitettu piipohjaisilla erittäin ohuilla nanokuiduilla. Grafiittiin verrattuna piianodi kykenee varastoimaan kymmenkertaisen määrän litiumioneja energiatiheyden kasvaessa vastaavasti. Yhtenäinen piianodi kuitenkin paisuu ja halkeilee ladattaessa, eikä siten ole
käyttökelpoinen. Pii-nanokuidut paisuvat
myös, mutta ohuissa kuiduissa vaikutus ei
ole samalla tavalla haitallinen. Amprius ei
toistaiseksi ole kyennyt siirtämään teknologiaa tuotantoon.
Yksi syy bensiinin kaltaisten polttoaineiden suureen energiatiheyteen on, että
hapettamiseen eli palamiseen käytetty happi saadaan suoraan ilmasta. Sen sijaan galvaanisissa kennoissa hapetin kulkee normaalisti mukana.
Ylipurkautumista ja alilatausta
Yksittäisen akkukennon jännite on
varsin pieni ja vaihtelee akkutyypin ja
lataustilan mukaan noin yhdestä voltista lähes neljään volttiin. Useimmissa sovelluksissa tarvitaan paljon suurempi jännite, mikä saadaan kytkemällä kennoja sarjaan. Tyypillisessä
ajoneuvosovelluksessa jopa kaksisataa litium-kennoa kytketään sarjaan,
jolloin akuston nimellisjännite on yli
seitsemänsataa volttia.
Ladattaessa ja purettaessa sama virta kulkee kaikkien sarjaan kytkettyjen
kennojen kautta. Kennot eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia, vaan niiden kapasiteetit ja muut ominaisuudet poikkeavat aina jonkin verran toisistaan. Ladattaessa eräät kennot voivatkin olla vajaita toisten kennojen jo
täyttyessä. Purettaessa taas muutamat
kennot voivat tyhjentyä samalla, kun
toisissa on vielä energiaa jäljellä. Ken-
nojen ylilatauksen ja ylipurkautumisen
vaara on mainitussa tilanteessa lähellä.
Yksinkertaisinta on valvoa pelkästään
akuston kokonaisjännitettä ja virtaa, mutta tällöin ei voida havaita yksittäisen kennon tilannetta. Akuston purkaus ja lataus joudutaan mitoittamaan heikoimman
kennon perusteella. Paremmissa kennoissa jää osa kapasiteetista ja eliniästä käyttämättä. Tällä on ratkaiseva taloudellinen
merkitys erityisesti suurissa ja kalliissa
akuissa, kuten sähköautoissa. Akun elinkaarikustannus luonnollisesti nousee, jos
puutteellisen tai epätarkan valvonnan ja
mittauksen seurauksena akku vaihdetaan
ennen aikojaan.
Linear Technologyn valvontapiirit
LTC6802 ja LT6803 on tarkoitettu valvomaan akustoja, jotka on muodostettu
useista sarjaan kytketyistä litium-kennoista. Yhdellä piirillä voidaan valvoa ja
mitata kahdentoista kennon pakettia. Pii-
rissä on kahdentoista bitin analogiadigitaalimuunnin ja SPI-sarjaliitäntä, jonka kautta voidaan lukea kaikkien kennojen jännitteet. Piiriin voidaan liittää ulkoinen termistori paketin lämpötilan mittaamiseksi. Näiden
lisäksi piirissä on kutakin kennoa kohti
kytkintransistori, jota käyttäen ylijännitteistä kennoa voidaan purkaa ulkoisen vastuksen kautta.
Suuremmissa akkukokonaisuuksissa kytketään kahdentoista kennon
moduuleja sarjaan tarpeellinen määrä. Tällöin valvontapiirien SPI-sarjaliitännät ketjutetaan yhdeksi liitännäksi, jonka kautta mikro-ohjain voi valvoa kaikkia kennoja. Valvontapiirien
välillä on potentiaalieroja, mutta piirin liitännät on suunniteltu siten, että
liitäntä naapurimoduulien välillä sujuu
ilman lisäkomponentteja tai galvaanista erotusta. KW
Ilmaa hengittäviä, ladattavia kennoja on
myös kehitetty. Niissä ongelmana on, että
ilmasta pitäisi saada happea samalla, kun
estetään ilmansaasteiden ja haitallisten ainesosien pääsy kennoon.
Ilmaa hengittävillä kennoilla voidaan
kuitenkin periaatteessa päästä ennennäkemättömiin energiatiheyksiin. Esimer-
kiksi litium-ilmakennolla voidaan periaatteessa päästä sangen lähelle bensiinin
energiatiheyttä eli 12 kilowattituntia kiloa kohti. Nykyisissä lipo-kennoissa energiatiheys on puolestaan vain noin kymmenesosa tästä eli tyypillisesti 160 wattituntia kiloa kohti. Kaupallisia litium-ilmakennoja joutuu kuitenkin vielä odot-
tamaan vuosikausia, mikäli ne edes koskaan pääsevät tuotantoon saakka.
Lähempänä laajamittaista käyttöä on kuitenkin jo amerikkalaisen Sion Powerin kehittämä litium-sulfidi-akku, joka tällä hetkellä lupaa energiatiheyttä yli 350 wattituntia kilogrammaa kohti ja lähivuosina peräti
600 wattituntia kilogrammaa kohti. w
Akkuteknologiaa monelta valmistajalta
Akkuvalmistajia:
http://europeanbatteries.com/
http://www.infinitepowersolutions.com/
http://www.cymbet.com/index.php
European Batteries Oy, litium-ioniakut ajoneuvokäyttöön
Infinite Power Solutions, ohutkalvoakut
Cymbet, ohutkalvoakut
Uusia akkutyyppejä:
http://www.amprius.com
http://www.sionpower.com/
Amprius, Litium-pii-nanosäiekennot
Sion Power, litium-sulfidiakut
Valvonta- ja ohjauspiirien valmistajia:
http://www.maxim-ic.com/products/power
Maxim
http://www.linear.com/products/battery_management
Linear Technology
http://focus.ti.com/en/download/aap/selectiontools/battery-chargers/tool.htm Texas Instruments
Enercotek Oy
Akkuvarmistuksen aatelia
Enercotek toimii paikallisakkujen ja
DC-järjestelmien maahantuojana. Midac,
IBT paikallisakut. Sveitsiläinen Oerlikon,
perustettu 1800-luvulla. CSB, maailman
suurin UPS-akkujen valmistaja, testaa
jokaisen akun 2 kertaa 100 % kapasiteettikokeella ainoana tehtaana maailmassa.
Tuotteillemme voi saada jopa 10 vuoden
takuun, niin avoimille kuin suljetuille akuille.
Edustamamme varaajat ovat Skandinavian
rautateillä eniten käytetyt 110V järjestelmissä.
Rätt Kraftförsörjning
OTA YHTEYTTÄ!
Jari Virolainen ja Harri Kettunen,
yhteensä yli 40 vuoden kokemus paikallisakuista.
KYSY MYÖS:
DC-JÄRJESTELMÄT
UPS LAITTEET
UPS AKUT
PAIKALLISAKUT
VARAAJAT
Enercotek Oy • Vanha Rantatie 394 C 21, 02420 Jorvas • Tel. (09) 2210 0231,
fax (09) 2210 0232 • etunimi.sukunimi@enercotek.ﬁ
www.enercotek.ﬁ
21
esittely
Tviittaava kukkapurkki ja älykäs vaatekaappi tulevat
Waps tuo apua asumiseen
Tviittaus ja älyteknologia ovat pian asumisen arkipäivää. Tekesin Ubicom-teknologiaohjelmaan kuuluvassa
Waps-projektissa on kehitetty arkea helpottavia ratkaisuja, jotka säästävät myös energiaa. Tekniikkaa esiteltiin kesällä
Tampereen Asuntomessujen Smart House –teltassa.
Teksti: Riittamaija Ståhle
Kuvat: Tekes/Lauri Jeskanen
S
ensoriverkot teknologiasta sovelluksiin on syksyllä 2011 alkanut Tekesin projekti. Waps-nimellä tunnetun hankkeen tarkoituksena on tehdä langattomien anturiverkkojen hyödyntämisestä
suoraviivaisempaa sekä jo olemassa olevissa että uusissa tuotteissa ja palveluissa.
– Kaikki Tampereen asuntomessuilla
esitellyt ratkaisut ovat jo olemassa. Tekniset toteutukset ovat valmiina. Jotta ratkaisut saataisiin yleiseen käyttöön, tarvitaan entistä parempia sovelluksia ja ennen muuta massatuotannon myötä tulevia edullisempia ratkaisuja, sanoo Marko
Hännikäinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hännikäinen johtaa Tekesin rahoittamaa TTY:n projektia, jossa yliopiston
lisäksi on mukana kymmenkunta suomalaista alan yritystä. Projekti päättyy näillä
näkymillä kesällä 2013.
Teknologiat
toistaiseksi hajallaan
Ensimmäisen Suomessa kehitetyn
piharasioita internetin yli hallitsevan
etäohjausjärjestelmän on toteuttanut
IGL Technologies.
– Samaa verkkoa voidaan teknisesti käyttää moneen tarkoitukseen. Tavallisimpia
anturiverkon toimintoja ovat esimerkiksi
mittaus ja tunnistus, toimilaitteiden ohjaus, esineiden ja henkilöiden paikannus,
tiedon tallennus sekä tiedonsiirto eri laitteiden välillä, Hännikäinen selvittää.
Anturiverkkojen hyödyntäminen vaatii
mallin, jossa voidaan tehokkaasti kehittää
täsmäpalveluita ja -tuotteita. Meneillään
olevassa projektissa kehitetään muun muassa anturiverkkojen yhteiskäyttöistä, pilvipalveluita hyödyntävää infrastruktuuria.
Hännikäisen mukaan teknologioita on
tarjolla, mutta ne sisältävät erilaisia standardeja ja erilaisiin kohteisiin räätälöityjä tuotteita.
– Eri teknologiat ovat hajallaan. Tämä
vaikeuttaa niiden käyttöönottoa, sillä selkeitä soveltamismalleja tai teknologian
suorituskyvyn reunaehtoja ei ole.
Luvassa
selvää säästöä
Tekes Smart House –teltassa Tampereella oli esillä nelisenkymmentä tuotetta ja
palvelua. Waps-kehitystyön tuloksista on
päästy nauttimaan jo esimerkiksi Tampereen Vuokratalosäätiön huoneistoissa.
Ojavainionkadulla on muutamaan asuntoon rakennettu langaton anturiverkko.
– Kuulumme Suomessa rakennusautomaation osalta kärkikastiin. Automaation
avulla ohjataan rakennusten teknisiä laitteita ja pyritään minimoimaan muun muassa energiankulutusta. Ojavainionkadun
malliasunnoissa anturiverkko on toteutettu langattomasti. Kun johdotuskustannukset jäävät pois, syntyy selvää säästöä.
Anturiverkon tieto siirtyy edelleen pilvipalvelimelle, josta tietoa voi lähettää vaikka asukkaan matkapuhelimeen, sanoo VTS
Kiinteistöpalvelu Oy:n asiakkuuspäällikkö
Petri Mäkelä. Hänen edustamansa yhtiö on
Tampereen Vuokratalosäätiön tytäryhtiö,
joka vastaa muun muassa teknisistä asiantuntijanpalveluista ja rakennuttamisesta.
Kun tarvittava tieto siirtyy Tampereen
Puutarhakadulla olevaan valvomoon reaaliaikaisesti, päästään mahdollisiin vikoihin
Mäkelän mukaan puuttumaan nopeasti.
– Esimerkiksi energiansäästöä koskevia isojakin päätöksiä pystytään tekemään
nopeasti ja kerralla. Tossuja ja ajokilometrejä säästyy.
Ojavainionkadulla on siis meneillään jo
kokeilu, mutta Mäkelä uskoo, että langattomuus laajenee ja käyttösovellukset ajan
myötä vain kasvavat.
– Mahdollisuudet ovat aivan loputtomat. Vain taivas ja mielikuvitus ovat ra-
Älyvaatekaappi tietää, onko vaate likapyykissä vai kaapissa.
RFID-teknologian avulla jokainen vaatekappale on tunnistettavissa
ja paikannettavissa.
joina. Uskon, että koti muuttuu tulevaisuudessa aktiiviseksi perheenjäseneksi. Koti ilmoittaa vaikka matkoilla oleville perheenjäsenille kaiken olevan kunnossa ja toivottaa vielä hyvää lomaa, Mäkelä naurahtaa.
Antureiden avulla luodaan myös lisää
turvallisuutta.
– Palokunnalle voidaan lähettää palopaikasta tarkka 3D-kuva jo ennen autojen
saapumista paikalle. Kuvasta näkyy, missä palo on ja muut tarvittavat yksityiskohdat. Mahdollisuudet ovat rajattomat, kunhan yhteiset standardit vain saadaan käyttöön, Mäkelä sanoo.
Tviittausta
ja älyteknologiaa
Tampereen Smart House –teltassa esiteltiin myös päivittäiseen energian- ja ve-
Lieden sähkönsyöttöön liitettävä Hellavahti tunnistaa hellahälyttimen ja palovaroittimen hälytyksen ja katkaisee tarvittaessa
liedestä sähköt. Hellavahti seuraa myös lieden käyttöä ja katkaisee
automaattiajastimella sähkön, jos lieden levyjen tehoja ei säädetä.
denkulutuksen seurantaan tarkoitettu
järjestelmä. Realeco seuraa kulutusta reaaliajassa ja lähettää asiasta tiedon käyttäjälle. Sen avulla voi myös ohjata laitteita, kuten esimerkiksi sammuttaa päälle jääneen pistorasian myös kodin ulkopuolelta.
Twitter-kukkapurkki taas valvoo huonekasvin kastelua ja raportoi tilanteesta
aika ajoin Twitteriin hälyttäen tarvittaessa kastelemaan. Valvonta on toteutettu
yksinkertaisella maan kosteutta mittaavalla langattomalla anturilla. Mullan sähköistä kapasitanssia mittaava anturi antaa luotettavan tiedon kastelutilanteesta. Twitter
on yksi sovelluksen tukemista hälytyskanavista. Tiedon voi saada myös tekstiviestinä tai sähköpostilla.
Älyvaatekaappi puolestaan tietää, onko
tietty vaate likapyykissä vai kaapissa.
Kaappi myös ehdottaa sopivia asuyhdistel-
miä. Älyvaatekaappi käyttää RFID-teknologiaa, jonka avulla jokainen vaatekappale on tunnistettavissa ja paikannettavissa.
Tampereella RFID-lukija-antennit oli
kiinnitetty kahteen paikkaan: vaatekaappiin ja pyykkikoriin. Jokainen vaate tarvitsee tällöin RFID-tunnisteen ja yksilöllisen
koodin. RFID-antenni lukee muutaman
sekunnin välein, missä vaatteet ovat. Luettujen vaatteiden koodit tallentuvat pilvipalvelussa olevaan tietokantaan.
Marko Hännikäinen ei halua puhua
hypetyksestä, koska kaikki Tampereella
esitellyt tuotteet ja palvelut ovat tekniikan osalta totta jo tänään – myös tviittaava kukkapurkki.
– Tviittaava kukkapurkki maksaa satasen verran. Kun laite yleistyy, niin hinnat halpenevat. Sama ilmiö on nähty tietotekniikassa aiemminkin, Hännikäinen
sanoo. w
23
raportti
Suomen ja Viron seminaariyhteistyö juhli Tallinnassa
Sähkön tähden
Sähköpäivä keräsi jälleen alan suomalaisia ja virolaisia ammattilaisia toukokuun lopulla seminaariin Tallinnaan. Tällä kerralla
esillä olivat sähkömarkkinoiden toimivuus ja sähkön toimitusvarmuus. Tilaisuuden avainsanoja olivat nyt muun muassa
eurooppalaisuus, kilpailukyky ja varautuminen.
Teksti ja kuvat: Timo Rinta
T
allinnan teknillisellä yliopistolla toukokuussa pidetty Sähköpäivä oli yhteistyön juhlaa. Perinteisesti suomalaisin ja virolaisin yhteisvoimin järjestetty seminaari keskittyi tänä vuonna sähkömarkkinoiden toimivuuteen ja sähkön
toimitusvarmuuteen. Esillä olivat esimerkiksi säännösten vaikutus sähkömarkki-
noihin, sähkömarkkinoiden kansainvälistyminen ja selviytyminen vaikkapa Tapani- ja Hannu –myrskyjen kaltaisista tapahtumista.
Sähkömarkkinoiden toimivuus sai seminaarissa osakseen melko myönteisiä arvioita. Markkinoiden kansainvälistymisen
vaikutukset nousivat myös vahvasti esille.
– Suomalaisten sähkömarkkinoiden kil-
pailukyky ja toimivuus ovat melko hyviä.
Siirtyminen kohti yhteispohjoismaisia
markkinoita ehkäisee alan keskittymiskehitystä, sanoi lakimies Elina Hautakangas
Energiamarkkinavirastosta.
Hautakankaan mukaan esimerkiksi ristiinomistuksia ja yhteisyrityksiä alan sisällä tulisi kilpailukyvyn varmistamiseksi
välttää. Kilpailukykyvaatimusten ja alan
Sähköpäivän seminaarilaiset osallistuivat päivän mittaan vilkkaasti keskusteluihin kommentein ja kysymyksin.
Sähköpäivä-seminaarin avasi Tallinnan
teknillisen yliopiston energiatiedekunnan
dekaani Arvi Hamburg.
Eesti Elektroenergeetika Seltsin puolelta seminaarijärjestelyistä vastanneet Tiit Metusala
(kuvassa vasemmalla) ja Lauri Öövel (keskellä) vaihtoivat seminaaritauolla kuulumisia
Sähköinsinööriliiton teknikko-osaston nykyisen puheenjohtajan Matti Juhanantin kanssa.
sääntelyn tulee kuitenkin hänen mukaansa olla tasapainossa. Riittävä kapasiteetti tuotannossa, siirrossa ja jakelussa tulisi
myös aina samalla varmistaa.
Euroopan ja Venäjän välissä
– Kilpailun puute, kansalliset intressit ja
läpinäkyvyyden puute ovat eräitä haasteita, sanoi asiantuntija Petteri Haveri
Energiateollisuus ry:stä. Hänen mukaansa
Baltian ja Suomen sähkömarkkinat ovat
tavallaan Euroopan ja Venäjän markkinoiden välissä.
Haverin mukaan Euroopan unionin rooli onkin keskeinen.
– Vuonna 2009 hyväksytyssä energian
kolmannessa sisämarkkinapaketissa määritettiin menetelmä jäsenmaita ja niiden
kansalaisia sitovien verkkosääntöjen laatimiseen.
Sähkön toimitusvarmuus on noussut
viimeaikaisten myrskyjen myötä otsikoihin. Esimerkiksi pitkien katkosten ehkäisyyn on kuitenkin tarjolla useitakin keinoja.
– Maanalainen kaapelointi, loppukäyttäjän generaattorit ja akut, listasi perusvaihtoehtoja tutkijaopettaja Jukka Lassila
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Sähköpäivän järjestivät yhteistyössä
Sähköinsinööriliitto, Eesti Elektroenergeetika Selts ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus. Puhujien lisäksi myös yleisö osallistui aktiivisesti seminaarin aikana käytyihin keskusteluihin. w
Tallinnan teknillinen yliopisto tarjosi Sähköpäivä-seminaarille toimivat ja näyttävät puitteet.
25
ajankohtaista
Sähköenergian langaton siirto tulee
Irti verkkojohdoista
Langattomat eli johdottomat laitteet ovat nykyisin arkipäivää. Sähköenergian siirto ja käyttö tapahtuu silti edelleen lähes
yksinomaan johtoja pitkin. Langattomuus on kuitenkin vahvasti tulossa myös sähköenergian siirtoon.
Teksti: Krister Wikström
N
ykyaikaisten teollisuusmaiden yhteinen piirre on kattava sähköverkko. Suomessa
koko maan kattavan kantaverkon omistaa Fingrid, jossa
Suomen valtio on enemmistöosakkaana.
Kantaverkko ja eri sähkölaitosten omistamat paikalliset verkot yhdistävät sähkön
tuottajat sähkön kuluttajiin. Näiden verkkojen korvaaminen langattomilla tai johdottomilla ratkaisuilla ei ole näköpiirissä,
vaikka langaton siirto voisikin kätevästi
vähentää myrskyjen ja muiden sääilmiöiden uhkia sähkön siirrolle. Huomattavasti hyödyllisempää onkin kehittää verkon hallintaa ja ohjausta eli lisätä ”älyä”
verkkoon.
Lyhemmillä etäisyyksillä ja pienemmillä tehotasoilla sähköenergiaa voidaan
menestyksellä siirtää myös johdottomasti.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja myös Suomessa useat yritykset kehittävät parhaillaan kaupallisia tuotteita, jotka lähivuo-
sina todennäköisesti vähentävät verkkojohtojen määrää sekä kodeissa että toimistoissa. Puolijohdekomponenttien valmistajat, kuten Texas Instruments, tarjoavat
mikropiirejä ja sovellusohjeita, jotka helpottavat merkittävästi langattoman tehonsiirron sovellusten kehitystyötä.
Lähes kaikista kodeista löytyykin jo nyt
sovelluksia johdottomasta sähköenergian
siirrosta, vaikka niitä ei yleensä sellaisiksi
mielletä. Esimerkiksi kaikissa tavallisissa
muuntajissa energia siirtyy johdottomasti
ensiö- ja toisiokäämien välillä. Mikroaaltouuneissa ja induktioliesissä sähköenergia siirtyy viimeiset senttimetrit johdottomasti, kun taas tavanomaisissa liesissä
ja uuneissa sähköenergia muutetaan ensin
vastuksessa lämmöksi, joka lopuksi siirtyy johtumalla.
Toinen hyvin yleinen sovellus on sähköhammasharjan akun lataus, jossa latausenergia siirretään johdottomasti latauslaitteesta varsinaiseen harjaan. Monenlaisten
Texas Instruments tarjoaa bqTesla-nimistä piirisarjaa ja kokeilusarjaa Qi-standardin
mukaisiin induktiivisen tehonsiirron sovelluksiin. Kuvassa vasemmalla kokeilusarjan lähetin
ja oikealla vastaanotinyksikkö.
ja monen kokoisten akkujen lataus on yksi
tärkeimpiä uusien johdottomien energiansiirtosovellusten käyttökohteita.
Langattomuus esillä
jo yli sata vuotta sitten
Sähköenergian johdoton siirto ei ole uusi
idea, vaan ajatus esitettiin jo pian sen jälkeen kun sähköenergiaa ryhdyttiin suuremmassa mittakaavassa siirtämään. Nykyisestä Kroatiasta kotoisin oleva, mutta
Yhdysvalloissa elämäntyönsä tehnyt legendaarinen keksijänero Nikola Tesla ryhtyi jo 1800 – 1900 –lukujen vaihteessa kehittämään laajamittaista langatonta sähköenergian siirtoa vaihtoehtona johdollisille siirtoverkoille.
Teslalle myönnettiin jo vuonna 1891 Yhdysvaltain patentti numero 447 920 langattomaan tehonsiirtoon liittyen. Hän
myös käytännössä näytti, miten muun
muassa hehkulampuista saadaan valoa
johdottomalla sähkönsyötöllä. Tästä huolimatta sijoittajat ja energiayhtiöt eivät
lopulta vakuuttuneet Teslan langattoman
tehonsiirron paremmuudesta, vaan johdollisia siirtoverkkoja pidettiin varmempana ratkaisuna. Rahoituksen puutteessa
Tesla ei kuitenkaan koskaan saanut tilaisuutta rakentaa täysimittaista johdottoman tehonsiirron järjestelmäänsä.
Sittemmin rakennetut johdolliset sähköenergian siirtoverkot muodostavat nykyisin valtavan infrastruktuurin, jonka
korvaaminen uudella ratkaisulla on käytännössä mahdotonta.
Monta periaatetta
ja menetelmää
Sekä informaation että energian siirto ta-
Matkapuhelimen akku latautuu johdottomasti auton kojelaudassa (Fulton Innovations).
Tämä saattaa olla lähivuosina todellisuutta kalleimman hintaluokan autoissa.
pahtuu samojen fysiikan lakien puitteissa. Informaatiota ei voi siirtää, ellei samalla siirretä myös energiaa lähettäjältä
vastaanottajalle.
Tiedonsiirrossa yksi tärkeimmistä näkökohdista on signaali-kohinasuhde, jonka
tulee olla riittävän suuri. Lähettäjältä vastaanottajalle siirtynyttä vähäistä energiamäärää ei yleensä suoranaisesti hyödynnetä energiana. Poikkeuksena ovat kuitenkin muun muassa RFID-sovelluksissa käytetyt passiiviset tunnisteet, jotka toimivat
ilman omaa virtalähdettä sisältäen ainoastaan antennin ja mikrosirun.
Mikrosirun muistissa on tietoja, joita
voidaan etälukea RFID-lukijalla. Lukija
lähettää ensin kyselyn tunnisteelle, joka
sen jälkeen lähettää tietonsa lukijalle. Tietoja lähettäessään passiivinen tunniste saa
tarvitsemansa sähköenergian lukijan lähettämästä sähkömagneettisesta kentästä, eikä siten tarvitse omaa virtalähdettä.
Sähkömagneettinen kenttä on toistaiseksi ainoa tunnettu keino siirtää sähköenergiaa langattomasti. Eri järjestelmät
poikkeavat toisistaan sen mukaan siirretäänkö teho lähetinantennin lähi- vai
kaukokentässä ja käytetäänkö siirrossa
optisia vai radiotaajuuksia.
Antennin lähellä eli noin puolen aallonpituuden etäisyyteen asti vaikuttaa lähikenttä, joka muodostuu toisistaan riippumattomasta sähkökentästä ja magneettikentästä. Antennin muoto ratkaisee,
kumpi osakenttä on vallitseva. Esimerkiksi silmukan muotoisen antennin lähikentän reunalla magneettikenttä on voimakkaampi kuin sähkökenttä, mistä syystä usein kuvaavasti puhutaan magneettisesta antennista.
Kauempana antennista lähikentän osat
yhdistyvät sähkömagneettiseksi kentäksi,
joka noudattaa samoja lakeja kuin muukin sähkömagneettinen säteily, kuten valo
sekä röntgen- ja gammasäteily.
Lyhyillä etäisyyksillä induktiivinen siirto antennin lähikentässä on paras ja eniten käytetty menetelmä, johon useimmat
meneillään olevat tuotekehitysprojektit
perustuvat. Siirrettävä teho riippuu etäisyydestä: kymmeniä watteja voidaan siirtää yli metrinkin päähän, kun taas senttimetrien etäisyyksillä voidaan siirtää useita kilowatteja.
Suuriakin tehoja
ja pitkiäkin matkoja
Suomalainen Powerkiss on ollut edelläkävijä kehittäessään kalusteisiin integroituja
teholähettimiä ja pienlaitteiden johdottomaan lataukseen tarkoitettuja vastaanottimia.
Kuvassa Avanto-latausalusta, jonka päällä latausvastaanottimella varustettu iPhone ja kaksi
Ring-latausvastaanotinta.
Kaukokentässä voidaan johdottomasti siirtää erittäin suuria tehoja hyvin pitkiä matkoja. Mikroaalloilla, alle kymmenen gigahertsin radiotaajuuksilla, voidaan
27
ajankohtaista
Texas Instrumentsin bqTesla-piirisarjan toiminnallinen lohkokaavio. Kaikki toiminnot
on integroitu lähetin- ja vastaanotinpiireihin. Lisäksi tarvitaan vähäinen määrä erillisiä
komponentteja sekä lähetin- ja vastaanotinkelat.
kohtalaisen helposti kehittää suorastaan
hengenvaarallisia, jopa megawattien säteilytehoja. Jo vuonna 1975 Kaliforniassa
rakennettiin koejärjestelmä, joka mikroaaltotaajuuksilla siirsi kolmenkymmenen
kilowatin tehon 1600 metrin etäisyydel-
lä. Myös optisilla aallonpituuksilla voidaan lasertekniikalla kehittää kymmenien kilowattien tehoja, joita konepajateollisuudessa käytetään muun muassa
hitsaukseen ja materiaalien leikkaamiseen.
Amerikkalainen PowerBeam kehittää lyhyen etäisyyden optista sähkötehon
siirtojärjestelmää. Teho siirretään infrapuna-alueella toimivalla diodilaserilla, joka
luonnollisesti on kohdistettava vastaanottimeen. Yhtiö lupaa kymmenien wattien siirtoa kymmenien tai satojen metrien
etäisyydellä. Tällaisen säteilytehon laser
on potentiaalisesti varsin vaarallinen, varsinkin kun infrapunavalo on silmälle näkymätöntä, mutta ei suinkaan vaaratonta.
Turvallisuutta on pyritty parantamaan eri
keinoin, muun muassa hajauttamalla hieman valonsädettä. Mitä enemmän säteilyä
kuitenkin hajautetaan, sitä pienempi on
siirron hyötysuhde. PowerBeamin järjestelmässä siirron kokonaishyötysuhde lähettimen teholähteestä vastaanottimeen
liitettyyn kuormaan on arviolta kymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin.
Mikroaalloilla ja optisella alueella tapahtuvan tehonsiirron etuna on, että säteily voidaan helposti suunnata vastaanottimeen, mikä parantaa siirron hyötysuhdetta. Radiotaajuuksilla vastaanottimessa
voidaan säteilyenergia varsin hyvällä hyötysuhteella muuttaa tasajännitteeksi, kun
taas valolla hyötysuhde ei ole yhtä hyvä.
Radiotaajuuksien käyttö on tiukkaan
säädelty kansainvälisillä sopimuksilla ja
Aurinkovoimasatelliitit avuksi?
Johdottoman energiansiirron toistaiseksi laajamittaisin ja haasteellisin
projekti on vuonna 1968 esitetty idea
aurinkovoimasatelliiteista.
Avaruuden ”painottomissa” olosuhteissa on tilaa vaikka kuinka suurille aurinkosähköpaneeleille, aurinko
paistaa aina, eivätkä sähkön tuotantoa
rajoita pilvet ja muut sääilmiöt. Ongelmana on kuitenkin, kuinka siirtää näin
tuotettu gigawattien sähköteho maan
pinnalle hyötykäyttöön.
Geostationäärisestä satelliitista voidaan teoriassa vetää jopa kaapeli maan
pinnalle, vaikka nykyisin käytettävissä
olevien materiaalien lujuus ei olekaan
riittävä. Samantapaisilla rakennelmilla on myös kaavailtu niin sanottua avaruushissiä, jolla nostettaisiin materiaalia kiertoradalle rakettien sijasta. Alkuperäisissä aurinkovoimasatelliittisuunnitelmissa oli tarkoitus käyttää johdotonta siirtoa mikroaaltotaajuuksilla,
mikä epäilemättä on huomattavas-
ti helpompi toteuttaa kuin avaruushissi.
Siirto ajateltiin toteuttaa geostationääriseen satelliittiin sijoitetuilla mikroaaltolähettimillä 2,5 gigahertsin taajuudella. Kaikki lähettimet suunnattaisiin usean
neliökilometrin laajuiseen, tuhansien dipoliantennien peittämään maa-alueeseen.
Kussakin dipolissa olisi diodi, joka suoraan
muuttaisi satelliitista tulevan vaihtosähkön tasasähköksi.
Monista potentiaalisista hyödyistään
huolimatta idea ei välittömästi herättänyt
valtavaa innostusta, eikä koko projektissa
lopulta koskaan päästy varsinaiseen toteutusvaiheeseen. Soveltuvuustutkimuksia ja
monenlaisia selvityksiä tehtiin silti miljoonien dollareiden edestä. ”Keksijälle” Peter
Glaserille myönnettiin vuonna 1973 jopa
Yhdysvaltain patentti numero 3 781 647.
Lopulta ei auttanut muu kuin myöntää,
että edes maailman johtavalla teollisuusvaltiolla ei ollut varaa eikä poliittista tahtoa näin haasteelliseen ja lukuisia epävarmuustekijöitä sisältävään megaprojektiin.
Tutkimus- ja kehitystyö lopetettiin lähes kokonaan vuoden 1980 jälkeen.
Aurinkovoimasatelliittien toteuttaminen olisi epäilemättä teknisesti mahdollista, vaikka niihin tarvittaisiinkin varsin paljon uutta ja ennen
näkemätöntä teknologiaa. Merkittävin kielteinen argumentti on kuitenkin taloudellinen: aurinkovoimasatelliiteilla tuotettu sähköenergia olisi useita kertaluokkia kalliimpaa kuin
ydinsähkö tai aurinkoisissa paikoissa,
kuten Saharassa tai Arizonassa, tuotettu perinteinen aurinkosähkö. Merkittävin kustannustekijä olisi materiaalin ja laitteiden nosto kiertoradalle, mikä nykyisillä kertakäyttöisillä
kantoraketeilla on aivan liian kallista.
Muunlaiset kantoraketit voisivat merkittävästi parantaa kannattavuuslaskelmia, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tällaisiin hankkeisiin
on tuskin mahdollista saada merkittäviä lisäresursseja. w
Amerikkalais-israelilainen Duracell Powermat tarjoaa kaupallisia tuotteita matkapuhelinten
johdottomaan lataukseen. Kuvassa latausalustalla näkyy oikealla Applen iPhone
suojakotelossa, jossa on integroitu lataustehon vastaanotin. Vasemmalla on ulkoinen
lisäakku, jossa on integroitu johdoton latausyksikkö. Lisäakkua voi käyttää useimpien
matkapuhelinten omien akkujen lataukseen ja monen muunkin laitteen virtalähteenä.
Korealaisen LG:n uusi Optimus LTE2 on
yksi harvoista matkapuhelimista, joissa
on integroitu, Qi-standardin mukainen
lataustehon vastaanotin. Joihinkin puhelimiin
on saatavissa vaihdettavia takakansia, joissa
on myös lataustehon vastaanotin.
eri maiden lainsäädännöllä, mikä mikroaalloilla käytännössä rajoittaa säteilytehot muutamaan wattiin. Kaukokentässä tapahtuva suurten sähkötehojen siirto
voisikin mahdollisesti tulla kyseeseen hyvin syrjäisillä ja vaikeakulkuisilla seuduilla, missä johdollisen siirtoverkon rakentaminen olisi erittäin hankalaa ja hidasta.
tomaan lataukseen induktiivisella tehonsiirrolla. Powerkissin yhteistyöyritykset
tarjoavat kalusteita, joihin on integroitu
Heart-niminen teholähetin. Esimerkiksi iPhoneen on saatavissa sovellus, joka
neuvoo missä on Powerkiss-yhteensopiva latauspiste lähimmässä kahvilassa,
ravintolassa tai lentokentällä. Latauspiste löytyy esimerkiksi Pariisissa Charles de
Gaullen lentokentällä ja yhä useammassa muussa julkisessa tilassa, missä ihmiset viipyvät hetkeä kauemmin.
Pienakkujen latauksessa tehot ovat
useimmiten kymmenien wattien suuruusluokkaa. Paljon suurempia tehoja tarvitaan erilaisten sähköajoneuvojen, kuten
trukkien ja autojen, akkuja ladattaessa.
Amerikkalainen WiTricity kehittää ratkaisuja sähköajoneuvojen johdottomaan
lataukseen. Tällä hetkellä tarjolla on ko-
Johdotonta akkulatausta
puhelimiin ja autoihin
Suurin osa johdottoman sähkön siirron
tuotekehitysprojekteista tähtää akkujen
lataukseen enimmäkseen pienissä mobiililaitteissa, kuten matkapuhelimissa.
Tälle onkin epäilemättä kysyntää markkinoilla. Nykyaikaiset älypuhelimet kuluttavat siinä määrin sähköä, että päivittäinen lataus on välttämätöntä. Käyttö-
mukavuus olisi selvästi parempi, kun puhelinta ei tarvitsisi kytkeä johdolla seinään latauksen ajaksi, vaan lataus tapahtuisi huomaamatta vapaassa huonetilassa
tai edes pöydälle laskettuna.
Ensimmäiset kaupalliset tuotteet pienlaitteiden johdottomaan akkulataukseen
on jo esitelty. Tunnettu paristovalmistaja Duracell ja vähemmän tunnettu israelilainen Powermat ovat perustaneet yhteisyrityksen Duracell Powermat, joka tarjoaa Powermatin kehittämään induktiiviseen menetelmään perustuvia latausalustoja ja puhelimiin kiinnitettäviä latausvastaanottimia.
Johdottoman latauksen edelläkävijänä
voidaan pitää suomalaista, vuonna 2008
aloittanutta Powerkiss-yritystä, joka
vuonna 2010 esitteli Ring-nimisen tehovastaanottimen matkapuhelinten johdot-
Teollinen 3D-mittaus Gocatorilla
3D-mittaus
Laserprofiilimittaus
Sisäänrakennettu ohjelmisto ja prosessointi
®
www.parameter.fi
+358 9 435 5500
sales@parameter.fi
29
ajankohtaista
keilulaite, joka siirtää 3,3 kilowatin tehon
enintään kahdenkymmenen senttimetrin
etäisyydellä. WiTricityn induktiivinen teknologia perustuu MIT-korkeakoulussa tehtyihin tutkimuksiin.
Tulevaisuudessa sähköautoa voidaan
kenties ladata ajamalla auto ostoskeskuksen parkkiruutuun, jonka pinnan alle upotettu teholähetin lataa automaattisesti akkua käyttäjän ollessa ostoksilla. Sama voisi
hyvin tapahtua myös työpaikan pysäköintiruudussa tai omassa autotallissakin. Pysäköintipaikkojen ylläpitäjät tuskin kuitenkaan ryhtyvät rakentamaan tarvittavaa infrastruktuuria ennen kuin ”riittävä” määrä yhteensopivia sähköautoja on
liikenteessä.
Yhteensopivuus
markkinoiden haasteena
Johdoton akkulataus on tällä hetkellä
eräänlaisessa välivaiheessa. Johdoton tehonsiirtoteknologia on käytettävissä. Lähetin on helppoa integroida kalusteisiin,
kuten esimerkiksi tuoleihin ja pöytiin.
Sen sijaan integroidulla tehovastaanottimella varustettuja, akkukäyttöisiä laittei-
ta on varsin vähän tarjolla. Tästä merkittävänä poikkeuksena on korealaisen LG:n
äskettäin esittelemä matkapuhelin Optimus LTE2. Puhelinta myydään toistaiseksi vain Koreassa, missä suosio oli niin
valtaisaa, että puoli miljoonaa puhelinta
myytiin runsaassa kahdessa kuukaudessa. Ehkä Nokiankin olisi syytä ottaa tästä esimerkkiä ja integroida latausvastaanotin uusiin puhelinmalleihinsa.
Muiden matkapuhelinten johdottomaan
lataukseen tarvitaan aina puhelimen latausliittimeen kiinnitetty vastaanotin, joka
ottaa vastaan lähettimen tehon ja antaa
vakiojännitteen puhelimeen. Tähän perustuvat sekä Powerkissin että Duracell
Powermatin laturit. Nämä ovat kuitenkin
eräänlaisia puolitien ratkaisuja, joissa latausta varten sovitin pitää erikseen kiinnittää puhelimeen ja useimmiten latauksen päätteeksi taas irrottaa johdollisen laturin tavoin puhelimesta.
Käyttäjille paras ratkaisu olisi laitteeseen
integroitu lataustehon vastaanotin. Yleisesti hyväksytyt standardit ja eri valmistajien laitteiden yhteensopivuus ovat lähes aina edellytys tietyn teknologian laajamittaiselle käytölle. Nyt useat valmistajat kehittävät tuotteita, jotka eivät ole
yhteensopivia muiden valmistajien tuotteiden kanssa. Tällä hetkellä on käytettävissä vain yksi Qi-niminen, amerikkalaisen Wireless Power Consortiumin kehittämä avoin standardi induktiivisen tehonsiirron sovelluksiin. Esimerkiksi LG:n uutuuspuhelimessa käytetään juuri Qi-standardin mukaista vastaanotinta.
Maailman suurin puolijohdevalmistaja Texas Instruments tarjoaa Qi-standardin mukaiseen tehonsiirtoon bqTesla-nimistä piirisarjaa, joka koostuu lähetinpiiristä ja vastaanotinpiiristä. Piirisarjan lisäksi tarvitaan kela sekä lähettimessä että
vastaanottimessa sekä joukko erilliskomponentteja.
Muutkin valmistajat ovat kehittäneet
piirejä johdottoman tehonsiirtoon, mutta käyttävät niitä vain omiin tuotteisiin-
Amerikkalainen WiTricity kehittää
teknologiaa sähköajoneuvojen akkujen
johdottomaan lataukseen. Kuvassa näkyvä
kokeilusarja siirtää jopa 3,3 kilowatin tehon
20 senttimetrin etäisyydellä ja 90 prosentin
hyötysuhteella. Lähetin voidaan upottaa
parkkiruudun asvalttiin tai autotallin lattiaan.
sa tai myyvät niitä vain teknologialisenssin hankkineille ulkopuolisille yrityksille.
Kiukaan johdottomuutta
saadaan odottaa
Vähitellen yhä useammassa laitteessa
voidaan luopua kokonaan verkkojohdoista ja siirtyä pelkästään johdottomaan tehonsyöttöön riittävän hyvällä hyötysuhteella. Muutaman kymmenen watin teho
riittää hyvin nykyisille energiansäästölampuille ja LED-lampuille sekä myös
televisiovastaanottimille, monitoreille
ja kannettaville tietokoneille. Sen sijaan
esimerkiksi sähköliesistä, pesukoneista
ja saunan kiukaista ei aivan lähivuosina
tule kuitenkaan johdottomia.
Ilman verkkojohtoa toimivat laitteet
kiinnostavat kuluttajia, koska siten voidaan joustavasti jälkikäteen siirtää laitteita paikasta toiseen. Esimerkiksi valaistusta
voidaan muuttaa kutsumatta apuun sähköasentajaa. Sähkölaitteiden määrän kasvaessa myös hankalat kaapeliniput ovat
lisääntyneet. Langattomuus tulee auttamaan tässäkin asiassa. w
Johdotonta tarjontaa
http://www.powercastco.com
PowerCast
http://www.witricity.com
WiTricity
http://www.powerbeaminc.com
PowerBeam
http://ecoupled.com
Fulton Innovations ecoupled
http://powerkiss.com
PowerKiss
http://www.ti.com/paramsearch/docs/parametricsearch.tsp?family=analog&familyId=
1992&uiTemplateId=NODE_STRY_PGE_T
Texas Instrumentsin Qi-yhteensopiva piirisarja induktiiviseen, johdottomaan tehonsiirtoon
Sähköinsinööriliiton tapahtumia
Lisätietoja tapahtumista osoitteessa www.sil.fi
SYYSKUU
Syyskuu-lokakuu LOKAKUU
Ekskursio: Linnanmäen sähkötekniset ratkaisut (Helsinki)
5.10.2012
Oktoberfest Ravintola Rymy-Eetu (Erottaja 15, Helsinki)
Omakustanteinen olutjuhla aidossa Münchenin Teresienwiesen hengessä.
Lisätietoja: SIL-Seniorit osaston puheenjohtaja Heikki Silván, puh. 0500 311 675.
25.10.2012 Sähköauto-seminaari klo 13.00-16.00 (Energia 12 -messut, Tampere)
30.10.2012
SIL-Seniorien lounastapaaminen (Ravintola Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki)
Luento ja keskustelua toiminnasta. Lokakuu
Oopperan tekniikkaekskursio ja esitys (Helsinki)
MARRASKUU
21.11.2012 Sähköinsinööriliitto ry:n syyskokous klo 18.00
(Helsingin Energia, Sähkötalon Auditorio, Kampinkuja 2, Helsinki)
22.11.2012
SIL Pikkujoulut (paikka avoin)
JOULUKUU
6.-9.12.2012
Hansakaupungin joulu (Rahtilaivamatka Rostockiin ja Travemünde/Lübeckiin)
Lisätietoja: SIL-Seniorit osaston puheenjohtaja Heikki Silván, puh. 0500 311 675.
LISÄÄ TAPAHTUMIA TULOSSA!
Seuraa verkkosivuja www.sil.fi
SIL
Sähköinsinöörit
puh. (09) 668 9850, sil@sil.fi, www.sil.fi
MONIOSAAJA.
aina Varma Valinta:
pD-c Ja mD-c lÄsnÄolo- Ja liiKeilmaisimet
esylUXilta.
Tehokas ja monipuolinen. PD-C ja MD-C sarja
tarjoaa optimaalisen ratkaisun jokaiseen tarpeeseen.
Tunnistusalue 6 - 24 m, pinta-, uppo- tai seinäasennukseen, yksi tai kaksi kanavaa, päälle/pois tai
himmennettävä, KNX tai DALI mallit ja paljon muuta.
Ilmaisimet ovat myös energiasäästön experttejä, sillä
oma kulutus on vain 0,3 wattia. Korkea suorituskyky
ja helppo asennus - todellinen moniosaaja!
performance for simplicity
ESYLUX Suomi Oy | info@esylux.fi | www.esylux.fi
saatavilla kaikkiin asennusvaihtoehtoihin.
Useista malleista saatavilla myös mini, Dim,
KnX tai Dali versio.
ajankohtaista
Kari Lilja ja tietokoneen käyttäjän pahin painajainen
Kun läppäri jumittui
Tietotekniikalla on keskeinen rooli päivittäisessä elämässämme. On pöytäkonetta, tablettia, älypuhelinta, pelikonsolia,
läppäriä ja ties vaikka mitä. Entäs sitten, kun tapahtuu pahin painajainen eli rakas läppäri ei käynnistykään?
Teksti ja kuvat: Kari Lilja
V
iime v uoteni tietokoneen
käyttäjänä ovat olleet helppoja. Käyttämäni koneet, niin
erilaiset PC:t kuin Macitkin,
ovat toimineet moitteetta aivan kuten tietoliikenneyhteydet ja asennetut ohjelmatkin. Alumiinikuorinen
omppuni on kulkenut matkassa toimivana ja luotettavana kaverina ristiin rastiin
milloin repussa, milloin salkussa ja välillä kainalossakin.
Oloni oli tavanmukaisen luottavainen,
kun jälleen kerran otin läppärini esille lehdistötilaisuudessa kirjoittaakseni muutaman rivin tekstiä tulevaa artikkelia varten. Kone käynnistyi, mutta hetken päästä jumittui, eikä sitten enää tapahtunutkaan sen enempää.
Puhtaus on kaiken perusta, kun kovalevyä täytyy tutkia.
Suljin laitteen kannen ja ajattelin yrittää käynnistystä hetken päästä uudelleen.
Kone ei silti edelleenkään käynnistynyt,
näyttö pysyi harmaana ja keskellä vilkkui
kysymysmerkki. Vasta tällöin nousi pala
kurkkuun ja teki mieli kirota, sillä en ollut
ottanut varmistusta tiedostoista ainakaan
kahteen kuukauteen. Eipä siinä tilanteessa
sitten auttanutkaan muu kuin ottaa sini-
Juha Packalén suosittelee, että varmuuskopioita ei säilytettäisi
samoissa tiloissa tietokoneen kanssa.
kantinen vihko ja kynä esille ja kirjoittaa
teksti perinteiseen tapaan paperille.
Huonoja uutisia
ja toivonpilkahduksia
Pian otin yhteyttä huoltoliikkeeseen, jossa ystävällisesti pyydettiin tuomaan kone
välittömästi huoltopisteeseen tarkastukseen. Helsinkiläisen MacHuolto Oy:n palvelumyyjä kertoi asiallisesti eri vaihtoehdoista ja mahdollisista vioista. Yksi niistä
olisi pahin painajainen eli hajonnut kovalevy. Jätin koneen testattavaksi ja mietin,
mitä tiedostoja olinkaan mahdollisesti
menettämässä: kuvia, artikkeleita, sähköposteja, laskutustietoja, raportteja…?
Seuraavana päivänä sain huoltoliikkeestä pelkäämäni viestin, jonka mukaan kovalevy oli valitettavasti vaurioitunut. Samalla minulle kuitenkin kerrottiin, että
tiedostojen palauttaminen voisi tästä huolimatta ehkä olla mahdollista.
Olin kuullut huimia tarinoita ulkomailla tehdyistä tiedostojen palauttamisista,
joiden hinta liikkui ”tuhansissa” tai jopa
IT-Tohtoreilla on varastossa yli 16 000 kovalevyä.
”kymmenissä tuhansissa” euroissa. Onneksi ulkomaisille alan yrityksille on myös
kotimaisia vaihtoehtoja, kuten Helsingin
Vartiokylässä sijaitseva tietojenpalautukseen erikoistunut IT-Tohtorit Oy.
Kohtalontovereita
riittämiin
Lähdin siis Vartiokylään ja tapasin infotiskin takana itse yrittäjän, toimitusjohtaja Juha Packalénin. Kerroin tilanteeni
ja sain lisää toivoa herättäviä vastauksia:
Kyllä, on mahdollista saada osa tiedostoista talteen ja pelastetuksi.
Keskustelimme Packalénin kanssa myös
yleisemmin tuhoutuneista kovalevyistä ja
asian ajankohtaisuudesta. En todellakaan
ollut ongelmani kanssa yksin. Pelastettujen tiedostojen kirjo on IT-Tohtoreillakin
ollut laaja: yksittäisistä valokuvatiedostoista laajoihin tutkimustuloksiin ja väitöskirjoihin asti. Lisäksi kriittistä materiaalia tallennetaan usein myös muistitikuille, jotka eivät kuitenkaan ole oikeita
medioita varmistukseen.
– Laitevalmistajien silmissä kovalevyt ja
tallennusmediat ovat kertakäyttöisiä. Kun
ongelmia tulee, käyttäjän ainut keino onkin marssia tietojenpalautuksen asiantuntijan luo ja kertoa ongelmansa. Alalla on
osaajia, joilla on asialliset laboratorio-olosuhteet, varaosat, kovalevyvarastot ja ennen muuta tarvittava osaamisen taso tarkkuutta vaativan työn suorittamiseen, sanoi Juha Packalén.
– Työ on hidasta ja monimutkaista, eikä
onnistu kotioloissa. Pelkän arvion tekemiseenkin kuluu aikaa lyhyimmillään vuorokauden verran. Itse tietojen lukeminen ja järkevään muotoon jäsentäminen
on yleensä useiden päivien, ellei viikkojen, savotta. Lisäksi on aina hyvä valmistautua henkisesti ajatukseen, ettei kaikkia tiedostoja saadakaan millään keinolla palautettua.
– Kuluttajat ovat alkaneet tallentaa paljon dataa myös pelikonsoleille, Packalén
kertoi ja näytti korjauksessa olevaa konsolin emolevyä.
– Tälläkin kovalevyllä on tallennettuna paljon valokuvia monen vuoden ajalta.
33
ajankohtaista
Tässä tapauksessa pystymme tekemään korjauksen emolevylle ja
saamme tiedot palautettua asiakkaalle.
Varmistuksesta
uusi rutiini
Noin kahden viikon kuluttua Juha Packalén kertoi korjauksen
tuloksista. Lopputulos oli mieluinen, sillä sain suuren osan tiedostoistani takaisin pakattuna siististi ulkoiselle kovalevylle.
Ennen muuta runsas määrä valokuvia tärkeistä tapahtumista
oli käyttökunnossa. Packalén näytti myös havainnollisesti, mitä
fyysistä vahinkoa kovalevylleni oli tapahtunut. Yksi lukupää
oli vaurioittanut levyn pinnan ja lopulta jumittanut koko levyn
käyttökelvottomaan kuntoon.
Olen melko tyypillinen tietotekniikan käyttäjä, joka on luottanut liikaa tekniikan toimimiseen tilanteessa kuin tilanteessa.
Olen tallentanut tiedostoja ulkoisille medioille ja moderneihin
pilvipalveluihin, mutta siitä huolimatta olen ollut laiska tekemään varmistamisesta säännöllistä päivittäistä tai jokaviikkoista rutiinia.
Tiedostojen varmistus onkin jäänyt alan keskusteluissa ehkä
liikaa virustorjunnan varjoon. Itselläni on nyt sekä toimistossa
että kotona ulkoiset kovalevyt ja pino DVD-levyjä odottamassa
tiedostojen tallennusta. Samaa voin suositella kaikille, sillä omat
tiedostot todellakin kannattaa varmuuskopioida säännöllisesti. w
Varmuuskopioinnin
viisi teesiä
w
Varmuuskopiointi tulee tehdä ulkoiselle medialle,
kuten CD- tai DVD-levylle.
w
Varmuuskopioiden toimivuus pitää tarkistaa.
w
Muistitikut eivät ole luotettavia medioita
varmuuskopiointiin.
w
w
Varmuuskopioita ei saa säilyttää samoissa tiloissa
kuin itse tietokonetta. Esimerkiksi tulipalon,
vesivahingon tai varkauden sattuessa voivat
samalla kertaa kadota niin tietokone kuin
varmuuskopiotkin.
Käsittele tietokonettasi huolellisesti. Kun suljet
kannettavan, älä samaan aikaan käännä kantta
voimakkaasti kiinni, kun kovalevy vielä pyörii.
Kirjoittaja on Target Headhunting Oy:n partneri
ja Sähkö & Tele –lehden entinen päätoimittaja.
JUSTUXIA – TEOLLISUUDEN
SÄHKÖASENNUSTARVIKKEET
JA VALAISIMET
VALIKOIMASSAMME:
– Victor Lighting ATEX
valaisimet
– Hawke ATEX holkkitiivisteet, kytkentäkotelot
ja pikaliittimet
– Kaapelin suojaputket
– Teräksiset nippusiteet, AISI 316
YHTEYSTIEDOT:
Justuxia Oy
Markku Pajulahti, puhelin 045 670 3590
markku.pajulahti@justuxia,fi www.justuxia.fi
AEL on johtava tekniikan lisäkouluttaja
ja henkilöstön kehittämisen kumppani.
raportti
EMC saanut lisävauhtia
EU-direktiivistä
Elektroniikkainsinöörit vierailivat elokuun lopussa
EMC:n merkeissä Euralla.
Teksti: Jouko Mäkinen ja Esa Häkkinen
Miten suojautua sähkömagneettisilta häiriöiltä laitesuunnittelussa? Kuinka laitteet todistetaan mittaamalla myyntikelpoisiksi EMC-vaatimusten osalta? Miten esimerkiksi matkapuhelimien SAR-arvo mitataan? Entä millaisia MIMO OTA -mittausjärjestelmiä on tarjolla? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Elektroniikkainsinöörien seuran elokuun lopulla järjestämällä tutustumismatkalla ETS-Lindgrenille Euraan.
Suomen ETS-Lindgren valmistaa muun muassa elementtirakenteisia häiriösuojattuja huoneita laajalle taajuusalueelle.
Yksi tällainen huone on käytössä Metropolian EMC-laboratoriossa Helsingissä.
Esimerkki mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta on, miten
pientaajuiset vahvavirtalaitteiden magneettikentät saadaan
vaimentumaan siten, että ne eivät häiritse esimerkiksi lääketieteen mittauksia, ja miten aktiivinen vaimennus toteutetaan.
EMC-direktiivi on saanut paljon aikaan. EU:n määräysten
mukaisia laitteitten emissio- ja häirintämittauksia varten on
radioaalloilla kaiuttomia mittaushuoneita. Esimerkiksi autojen mittauksia varten käytössä on lisäksi pyöritettäviä pöytiä.
ElectroMagnetic Compatibility (EMC) eli suomeksi sähkömagneettinen yhteensopivuus tarkoittaa, että laite kestää tiettyyn voimakkuuteen asti sähkömagneettisia häiriöitä, eikä toisaalta itse aiheuta sallittua voimakkaampaa sähkömagneettista häiriötä. Näin voidaan varmistaa, että eri valmistajien tuotteet, kuten matkapuhelimet, langattomat laitteet, televisiot
sekä teollisuuden, tutkimuksen ja sairaaloiden laitteet toimivat rinnakkain ilman ongelmia. w
Metropolian
laboratoriossa
on nykyisin ETSLindgreniin kuuluvan
Euroshield Oy:n
aikoinaan toteuttama
häiriösuojattu
huone, joka on
osittain absorboitu
ferriittilevyillä. Kuvassa
Metropolian huonetta
vastaava hieman
isompi huone.
AL AN
Ö
K
H
Ä
S
PÄIVITÄ ISESI
OSAAM
Ilmoittaudu syksyn sähköalan koulutuksiin
ajoissa, ja varmistat taitosi jatkuvuuden.
Sähköturvallisuuskurssi 1
• 5.–8.11.2012
• 5.–7.11.2012
• 12.–14.11.2012
Sähköturvallisuustutkinto 1
• 22.11.2012
• 22.11.2012
• 22.11.2012
Sähkötyöturvallisuus SFS 6002
• 4.10.2012
• 8.11.2012
• 12.12.2012
Sähköasennusalan uudet standardit -seminaari
• 25.9.2012
Jännitetyöt alle 1 kV:n järjestelmissä
• 27.9.2012
• 20.11.2012
Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 uudistuu
• 10.10.2012
Lisätietoja: Matti Maakannas, puh. 050 563 7121
tai 09 530 7707, sahko@ael.fi
Tutustu sähköalan tutkintoihin osoitteessa
www.ael.fi/sahko.
aeL, kaarnatie 4, 00410 heLSinki
PuheLin 09 53071
35
nimitykset
Perel Oy
Jesse Halonen on aloittanut
Hyvinkäällä Perel Oy:n komponenttiosastolla tuotepäällikkönä vastuualueenaan kytkimet. w
ELEKTRONIIKKA- JA
SÄHKÖTEOLLISUUDEN
KANSAINVÄLINEN
J Ä R J E S T E L M Ä T O I M I T TA J A
Jesse Halonen
Satmatic Oy
Sähkö- ja automaatiotalo
Satmatic Oy on nimittänyt
Teemu Uusimaan mekaniikkasuunnittelijaksi. w
Rejlers Oy
Tule tutustumaan monipuolisiin palveluihimme
Alihankintamessuille osastolle A302.
Tradenomi Ari Kokkonen on
nimitetty Rejlers Oy:n Energiapalvelut-liiketoimintayksiköön tuotepäälliköksi. Aikaisemmin hän on työskennellyt
Energiakolmio Oy:ssä energiatehokkuuspalveluiden tuotepäällikkönä. w
Teemu Uusimaa
Ari Kokkonen
Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen avustukset
Sähköturvallisuuden
edistämiskeskuksen
avustukset
Sähköturvallisuuden edistämiskeskus on
Vuoden 2010 syksyn avustukset ovat nyt
yleishyödyllinen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää sähkön ja sähkölaitteiSähköturvallisuuden edistämiskeskus on yleishyödylden turvallista käyttöä tuottamalla ja jullinen yhdistys, jonka
tavoitteena on edistää sähkön ja
kaisemalla neuvontaan ja opetukseen
sähkölaitteiden turvallista
käyttöä
tuottamalla
julkaisetarvittavaa
materiaalia
sekä jatukemalla
malla neuvontaanavustuksilla
ja opetukseen
tarvittavaa
materiaalia
sähköalan turvallisuuteen,
sekä tukemalla avustuksilla
sähköalan
turvallisuuteen,
standardisointiin,
energiatehokkuuteen,
standardisointiin, koulutukseen,
energiatehokkuuteen,
koulutukseen,
opetusmateriaalin
tuottaopetusmateriaalinmiseen,
tuottamiseen,
tutkimukseen
ja tuotetutkimukseen ja tuotekehitykkehitykseen sekäseen
ympäristökysymyksiin
liittyvien hanksekä ympäristökysymyksiin
liittykeiden toteuttamista.
Vuosittain avustuksia
on Vuositmyönvien hankkeiden
toteuttamista.
netty 250.000 - 400.000
euroa. on myönnetty 250.000 tain avustuksia
300.000 euroa.
haettavana. Hakulomake on saatavissa yhdistyksen www-sivuilta osoitteesVuoden 2012 syksyn avustukset ovat haettavana nyt.
ta: www.sahkoturva.info. Lomakkeen voi
Avustuksien
myöntämisperusteet, sähköinen hakulolähettää myös sähköisessä muodossa.
make
ja
avustusten
hakuohjeet
yhdistyksen
Yhdistyksen www-sivuilta
löytyvät löytyvät
tarwww-sivuilta
osoitteesta:
www.sahkoturva.info.
Hakukemmat ohjeet avustuksien myöntämislomake
tulee
lähettää
ensisijaisesti
sivuston
kautta
perusteista. Postitse lähetettäessä osoisähköisessä
muodossa. Postitse lähetettäessä osoite
te on:
on:
Sähköturvallisuuden
edistämiskeskus
ry,
Sähköturvallisuuden edistämiskeskus
ry,
Särkiniementie
3,00210
00210Helsinki
Helsinki
Särkiniementie 3,
Hakemusten
tuleeolla
ollaperillä
perillä 15.9.2012 mennessä.
Hakemusten tulee
15.9.2010 mennessä.
www.sahkoturva.info
Nokeval
tuoteuutiset
Suomalaista osaamista
Käännöstoiminnolla
varustettu älypuhelin
LG Electronics tuo syyskuussa markkinoille L-sarjan älypuhelimen, LG Optimus L9:n.
1 gigahertsin tuplaydinprosessori, suuri 4,7-tuumainen
IPS-näyttö ja aiempia L-sarjan malleja tehokkaampi akku
tekevät uutuuspuhelimesta
valmistajan mukaan sarjansa
suorituskykyisimmän mallin.
LG Optimus L9 esittelee arkea helpottavan QTranslator-toiminnon tekstin nopeaan ja helppoon kääntämiseen.
QTranslator lukee 44 kieltä ja
kääntää 66 kielelle, eikä tarvitse verkkoyhteyttä toimiakseen. Teksti vain skannataan
puhelimen kameralla ja puhelin analysoi sen OCR-tekstintunnistuksen avulla. Ohjelmisto kääntää sanojen lisäksi myös kokonaisia virkkeitä.
KAIKKI MITÄ
TARVITSET
LÄMPÖTILAN
MITTAUKSEEN
LG Optimus L9 -puhelimessa on valmistajan mukaan useita käteviä toimintoja, kuten kirjoittamista helpottava näppäimistö ja
QMemo muistiinpanojen tekemiseen.
Optimus L9:n käyttöjärjestelmänä on Android 4.0 Ice Cream Sandwich. Laite on saatavilla syyskuun lopulla 299 euron suositushinnalla.
www.lg.com
TARJOAMME MYÖS
LANGATTOMAN
VAIHTOEHDON
Anturit
Säätimet
Erottimet
Lähettimet
Muuntimet
Suurnäytöt
Paneelinäytöt
Tiedonkeruulaitteet
Langattomat lähettimet
Pyydä tuoteluettelo!
www.nokeval.com
Nokeval Oy, Yrittäjäkatu 12, 37100 Nokia
Puh. 03 342 4800, Fax. 03 342 2066
sales@nokeval.com
LG Optimus L9 –puhelimessa on mukana
myös käännöstoiminto.
25 vuotta kotimaista varavoimaa ammattilaisille
Bensiini 1…20 kVA
Diesel 3…3300 kVA
SUUNNITTELU – MYYNTI – VALMISTUS – ASENNUS - HUOLTO
VOIMALAITE SERVICE OY , Nuutisarankatu 10, 33900 TAMPERE
e-mail vls@voimalaiteservice.com www.voimalaiteservice.com
SÄHKÖ & TELE 5/2012 37
Tel. +358 3 265 5000
Fax +358 3 265 5005
tuoteuutiset
Markkinat
DC-/AC-teholähteet ja -kuormat
arktführer:
ohjelmoitavat DC-teholähteet …150 kW
– myös vesijäähdytteiset
ohjelmoitavat AC-teholähteet …540 kVA
– 1-/3-vaiheiset
ohjelmoitavat elektroniset DC- ja AC-kuormat
– myös vesijäähdytteiset
GPIB-, USB- ja Ethernet-liitännät
Netzgeräte
www.caltest Oy, caltest@caltest.fi
Puh. 09-530 6070
Uutuusadapteri
välittää signaalin
ilmaisimeen
X-Remote on Esyluxin pienikokoinen uutuusadapteri, joka
kiinnitetään iPhoneen, iPadiin
tai iPod Touchiin. Tämän jälkeen adapteri välittää signaalin vaikkapa tilaan asennettuun läsnäoloilmaisimeen.
Tarvittavan ohjelman voi ladata App Storesta veloituksetta.
Esimerkiksi YIT Kiinteistötekniikan urakoimassa YläHaikkoon päiväkodissa haluttiin ratkaista valaistuksenohjaus mahdollisimman energiatehokkaalla tavalla.
– Kohteen valaistuksen ohjauksesta haluttiin järjestelmä, joka toimii itsenäisesti
joka huoneessa tai käytävässä. Ohjelmoinnin suorittaminen kaukosäätimenä toimivalla iPhonella tai iPod Touchilla
nopeuttaa asennusta moninkertaisesti. X-remoten avulla kaiken voi suorittaa muutamassa sekunnissa lattialta käsin, kertoo YIT:n projektipäällikkö Samu Mandelin.
Sovellukseen tehtiin valmiit
makrot, jotta Ylä-Haikkoossa
käytettävät asetukset löytyvät jatkossa valmiina. Samoja
makroja voidaan käyttää myös
tulevissa päiväkotiprojekteissa. Makron avulla kohteen asetukset voi helposti jakaa asentajalta toiselle tai vaikka halutessa loppukäyttäjälle. Ne helpottavat myös dokumentointia
ja seurantaa.
Ylä-Haikkoon päiväkoti on
yksi YIT:n kolmesta elinkaarimallilla toteutettavasta kohteesta. YIT Kiinteistötekniikalla on kohteesta energiavastuu
seuraavan 20 vuoden ajan, joten energiatehokkuus on pitkällä aikavälillä toteutuksen
vahvana teemana.
– Valaistuksen osuus koko
sähkönkulutuksesta esimerkiksi toimistoissa on noin 20
– 35 prosentin luokkaa. Uuden valaistustekniikan ja ohjauksen avulla voidaan helposti saavuttaa merkittäviä säästöjä sekä lisätä rakennusten
käyttäjien viihtyvyyttä, sanoo
Esylux Suomi Oy:n maajohtaja Mikael Lukka.
www.esylux.com
Toistolla
tehoa
edullisesti!
gsgrad
n Standard-Unterputzdosen
Sähkö & Tele Markkinat
on uusi ilmoituspalsta,
jossa saman ilmoituksen
voi toistaa valmiiksi
paketoituun hintaan!
6 / 12 / 18 W att
100 bis 240 VAC f ür w elt w eiten Einsatz
cherheitstechnik, Sanitärbereich,
rungen, Ro llladenantriebe
EuP
GmbH
Tel. + 4 9 (0) 25 32 / 81-0
Fax + 4 9 (0) 25 32 / 81-112

sales@friwo.de
www.friwo.de
25.06.2009 09:20:02
Lisätietoja Sähkö & Telen
ilmoitusmarkkinoinnista:
Sähkö & Tele
puh. (09) 668 9850
sähköposti sil@sil.fi
JE-Mark Ky
puh. (09) 5489 3631,
sähköposti je-mark.oy@
netlife.fi
YIT Kiinteistötekniikan urakoimassa Ylä-Haikkoon päiväkodissa
ohjelmointi suoritettiin kaukosäätimenä toimineella iPhonella.
Häiriötallenteet
kääntyvät
selkokielelle
Suojareleiden häiriötallenteita ei useinkaan analysoida,
vaikka ne tarjoaisivat erinomaisen tietolähteen sähköverkon vikatilanteiden syiden selvittelyssä. ABB:n uuden
häiriötallenteiden analysointipalvelun avulla häiriötallenteet avautuvat selkokielelle. Näin on mahdollista valita
oikeat toimenpiteet sähkönlaadun parantamiseksi.
Analysointipalvelussa ABB:n
relesuojauksen asiantuntija
analysoi asiakkaan häiriötallenteet ja laatii niistä helppolukuisen raportin. Palvelu on
saatavissa Relion 630- ja 615
-sarjojen terminaaleille sekä
REF/REM/RET 541/3/5 -terminaaleille.
Palvelun raportit auttavat
verkonhaltijaa ymmärtämään
verkon ilmiöitä ja toimintaa
häiriötilanteissa. Verkon hyvä
kokonaistuntemus mahdollistaa oikeat toimenpiteet myös
vikatilanteiden ennaltaehkäisyssä.
www.abb.com
Kodin
sähkösyöpöt
kuriin
Vatt e n fa l l t u o S u om e n
markkinoille sähkönkulutuksesta reaaliajassa tietoa näyttävän laitteen. Uutuustuote
EnergyWatch on sähkömittariin yhdistettävä energiavahti, joka paljastaa kodin pahimmat sähkösyöpöt ja auttaa
vähentämään turhaa kulutusta. Sen avulla on mahdollista nähdä reaaliajassa, kuinka
paljon energiaa kodissa kuluu
ja mihin kulutus kohdistuu.
– Tästä on hyötyä etenkin
paljon sähköä kuluttavien laitteiden osalta, joihin lukeutu-
vat esimerkiksi lämpöpumppu, lämminvesivaraaja, kiuas
ja lattialämmitys. Monet kotitaloudet voivat EnergyWatchin
avulla tehostaa sähkön käyttöään jopa 20 prosenttia, sanoo
Vattenfallin energia-asiantuntija Airi Laakkonen.
EnergyWatch on Laakkosen
mukaan helppoa asentaa itse.
Toimiakseen se vaatii langattoman verkon ja jatkuvasti
päällä olevan laajakaistayhteyden. Omalle EnergyWatch-tilille voi kirjautua miltä tahansa
tietokoneelta ja todeta, kuinka paljon sähköä kotona kuluu.
www.vattenfall.fi
Hybriditabletti
yhdistää tabletin
ja kannettavan
Markkinat
Roxtec Läpivientitiivisteet
KAAPELEILLE JA PUTKILLE - SAVUKAASUTIIVIS PALOKATKO
KÄYTTÖKOHTEET
Sairaalat
Konesalit
Teollisuus
■
■
■
EDUT
■
■
■
Stylistic Q702 on Fujitsun uusi
hybriditabletti, joka toimii
sekä monipuolisena tablettina että tehokkaana kannettavana. Tablettilaite muuntuu kannettavaksi, kun siihen kiinnittää lisäakun sisältävän näppäimistön.
Valmistajan mukaan kevyt
hybridilaite soveltuu hyvin
liikkuvaan työhön. 11,6-tuumaista kosketusnäyttöä on
helppoa lukea auringonpaisteessakin. Laite tukee 3G- ja
4G-verkkoja.
Laitteessa olevien tietojen
turvaamiseksi siinä on biometrinen sormenjälkianturi, tuki
Computrace-ratkaisulle kadonneen tai varastetun laitteen löytämiseksi, kiintolevyja BIOS-salasanasuojaus, Trusted Platform Module -suojaus
sekä Intelin Anti-Theft-teknologia, jonka avulla kadonneen
tai varastetun laitteen käyttö
voidaan estää.
Stylistic Q702 tulee markkinoille syyskuussa. Malliston
suositushinta on edullisimmillaan noin 1 400 euroa.
www.fujitsu.fi
w
TEKNISET OMINAISUUDET
■
■
■
■
■
■
Palokatko (EI60/EI120)
Kaasutiivis
Vesitiivis
Atex
M1
VSS / K1, S1, S3
Helppo suunnitella
Muutosjoustava
Varakapasiteetti
Roxtec Finland Oy
+358 9 565 5090,
EMAIL info@fi.roxtec.com, www.roxtec.com
PHONE
.XWVXRKMHOPLVWRSDORNXQWD
2QNRRKMHOPLVWRSURMHNWLVVDVL\OOlWWlYl
RQJHOPD"
6XXQQLWWHOLMRLOODPPHRQYDKYDWHROOLVXXVNRNHPXV
MDWHRUHHWWLQHQRVDPLQHQHULODLVWHQRKMHOPLVWR
RQJHOPLHQUDWNDLVHPLVHHQMR
OXYXOWDOlKWLHQPOUHDDOLDLND
MDODLWWHLVWROLLWlQQlW
ZZZRESIL
Sähköinsinööriliiton Säätiö
Apurahojen hakuaika päättyy 31.10.2012!
Sähkötekniikan
kehittämisen
hyväksi
Lisätietoja Sähköinsinööriliiton Säätiöstä, apurahojen
hakemisen perusteista ja apurahojen hakemisesta on
Sähköinsinööriliiton verkkosivuilla osoitteessa www.sil.fi.
Weidmüller -‐ Industrial Connec1vity -‐yhteistyökumppaninne Kokeneina asiantun1joina tarjoamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kaikkialla maailmassa tuo;eita, ratkaisuja ja palveluita tehon, signaalien ja datan teollisuusympäristöön. Tunnemme asiakkaidemme teollisuudenalat ja markkinat eri;äin hyvin ja ymmärrämme tulevaisuuden teknologiset haasteet. Kehitämme jatkuvas1 innova1ivisia, kestäviä ja hyödyllisiä ratkaisuja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin; asetamme yhdessä standardeja Industrial Connec1vityn alalla. Weidmüller Groupilla on tuotantolaitoksia, myyn1yh1öitä ja edustajia yli 80 maassa. Tilivuonna 2011 Weidmüller saavuI 620 miljoonan euron myynnin ja sen palveluksessa oli 4400 työntekijää. Weidmüller Suomi (www.weidmuller.ﬁ) on käynnistänyt toimintansa Weidmüller AB:n sivuliikkeenä Vantaalla 1.9. alkaen. Nyt etsimme dynaamisen organisaaBon vahvistukseksi kahta alan vahvaa ammaDlaista. ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ PIRKANMAALLE Sinulla on tehtävään soveltuva tekninen koulutus (automaaBo-‐ tai sähkövoimatekniikan insinööri) sekä useamman vuoden kokemus komponenDen ja ratkaisujen myynnistä asiakasrajapinnassa.II Onnistut hankkimaan uusia asiakkuuksia ja ylläpitämään vanhat. Olet innokas ja kunnianhimoinen tuloksentekijä. Asiakkaiden sovellusten ymmärtäminen on edellytys tehtävän menestyksellisessä hoidossa. Pystyt kommunikoimaan myös englannin kielellä. Asut mielellään Tampereella tai sen lähiseudulla. Weidmüller tarjoaa osaajalle alan johtavat kansainväliset tuoMeet, koulutuksen ja tuen, kilpailukykyisen palkan ja siihen liiMyvät edut. TEKNINEN TUKI VANTAALLE Olet koulutukseltasi automaaBon tai sähkövoimatekniikan ammaDlainen (asentaja/teknikko/insinööri), jolla on muutaman vuoden kokemus teknisen tuen työstä. Viihdyt erinomaisesB ratkaistessasi teknisiä haasteita ja omaat hyvät vuorovaikutustaidot. Tehtävässäsi toimit läheisesB niin asiakkailta tulevien teknisten kysymysten parissa kuin myös tukena Weidmüllerin Suomen organisaaBolle. Englannin kielen taito on tärkeää, sillä pidät yhteyMä myös kansainväliseen organisaaBoon. Käytössäsi on toimiva infra uudessa pääkonMorissa Vantaan ÄyriBellä ja kansainvälisen verkon tuki, koulutus ja edut. Kiinnostuitko? Toimi siis pian! Molemmat avoimet työtehtävät täytetään heB sopivan henkilön löydyMyä. LisäBetoja työtehtävistä antaa Target HeadhunBng Oy:n markkinoinBjohtaja Kari Lilja, puhelin 0400 311 675. Lähetä hakemuksesi ansiolueMeloineen ja palkkatoiveineen sähköposBtse osoiMeeseen kari@targetheadhunBng.ﬁ. Merkkinä joko ”AluemyynBpäällikkö” tai ”Tekninen tuki”. Sähköinsinööriliiton yritysjäsenet
Sähköinsinööriliiton yritysjäsenet
Sähköinsinööriliitto
ry:n yritysjäsenet
Fingrid
Fingrid Oyj,
Oyj, Arkadiankatu
Arkadiankatu 23
23 B,
B,
ABB
ABBOy,
Oy,PL
PL187
187--00381
00381Helsinki,
Helsinki,PL
PL69
69--65101
65101Vaasa
Vaasa
puh.
puh.010
010
2211
2211
--www.abb.fi
www.abb.fi
ABB
ABB
Oy,
Oy,
PL
PL
187,
187, 00381
00381 Helsinki,
Helsinki,
PL
PL69,
69, 65101
65101Vaasa
Vaasa
puh.
puh. 010
010 2211,
2211, www.abb.fi
www.abb.fi
ABB Oy, PL 187 - 00381 Helsinki, PL 69 - 65101 Vaasa
Affecto
AffectoOyj,
Oyj,Atomitie
Atomitie22--00370
00370Helsinki
Helsinki
puh. 010 2211 - www.abb.fi
PL
PL69,
69, 65101
65101 Vaasa
Vaasa
puh.
puh. 010
010 2211,
2211, www.abb.fi
www.abb.fi
00101
00101
Helsinki
Helsinki
PL
PL 530,
530,
00101
00101 Helsinki
Helsinki
puh.
puh. 09-228
09-228 111,
111, fax
fax 09-605
09-605 531,
531, www.finnet.fi
www.finnet.fi
puh.
puh. 030
030 395
395 5000,
5000, www.fingrid.fi
www.fingrid.fi
Phoenix
Contact
Oy,
Niittytie
11
01300
Vantaa
PhoenixSchneider
Contact
ContactOy,
Oy,Niittytie
Niittytie
11
11--01300
01300Vantaa
Vantaa
Fingrid Oyj, Arkadiankatu 23 B,Phoenix
Schneider
Electric
Electric
Finland
Finland
Oy,
Oy,
puh.
09
350
9020
puh.
puh.09
09Kalkkipellontie
350
3509020
9020---www.phoenixcontact.fi
Kalkkipellontie
6,
6, 02650
02650 Espoo
Espoo
Keilaniementie
Keilaniementie
1,
1, Espoo,
Espoo,Helsinki
PL
PL1,
1, 00048
00048 Fortum
Fortum
PL 530, 00101
puh.
puh.Reka
010
010 446
446
6610,
6610,Oy
fax
fax 010
010 446
446 6776
6776
Reka
Kaapeli
Kaapeli
Oy
Finnet-liitto,
Finnet-liitto,
PL
PLfax
949,
949,
Sinebrychoffinkatu
Sinebrychoffinkatu
11,
11,
puh.
puh. 010
010 4511,
4511,
fax
010
010
4524
4524 121,
121, www.fortum.fi
www.fortum.fi
www.schneider-electric.fi
Niinistönkatu
Niinistönkatu 8–12,
8–12, PL
PL12
12
puh.
030 395 5000, www.fingrid.fi www.schneider-electric.fi
00101
00101
Helsinki
Helsinki
05801
05801 Hyvinkää
Hyvinkää
Fingrid
Oyj, Arkadiankatu
23 4B4---PL
PL
530
-01511
00101
Helsinki
Finn
FinnElectric
Electric
Oy,
Oy,Juhanilantie
Juhanilantie
PL147,
147,01511
Vantaa
Vantaa
puh.
030
395Power
5000
-www.finnelectric.fi
www.fingrid.fi
Fortum
Fortum
Power
and
and Heat
Heat Oy,
Oy,
puh.
puh.
09
098700
8700
270
270--www.finnelectric.fi
Infratek
Infratek
Finland
Finland
Oy,
Oy,
puh.
puh. 09-228
09-228 111,
111, fax
fax 09-605
09-605
531,
531,
www.finnet.fi
www.finnet.fi
Agco
AgcoSisu
SisuPower
PowerGenPowex,
GenPowex,
Affecto Oyj, Atomitie 2 - 00370 Helsinki
Vesimyllynkatu
Vesimyllynkatu33--33310
33310Tampere
Tampere
puh. 0205
777 11
- www.affecto.com
Affecto
Affecto
Oyj,
Oyj,
Atomitie
Atomitie
2,
2,
00370
00370
Helsinki
Helsinki
puh.
puh.03
033417
3417111
111--www.agcosisupower.com
www.agcosisupower.com
puh.
puh.0205
0205777
77711,
11,fax
fax0205
0205777
777199
199
www.affecto.com
www.affecto.com
PL
PL147,
147, 01511
01511 Vantaa,Juhanilantie
Vantaa,Juhanilantie 4,
4, 01740
01740Vantaa,
Vantaa,
puh.
puh. 09-8700
09-8700 270,
270, fax
fax 09-8700
09-8700AMT
2727
2727
AMT
Hakemistot
Hakemistot
Oy
Oy Oy,
AMT
AMT
Hakemistot
Hakemistot
Oy,
www.aegfinland.fi
www.aegfinland.fi
Olympiastadion
Olympiastadion
Eteläkaarre
Eteläkaarre
Olympiastadion
Olympiastadion
EteläEtelä-
Agco Sisu Power
GenPowex,
A-porras
A-porras
-A-porras,
-00250
00250Helsinki
Helsinki
kaarre,
kaarre,
A-porras,
Vesimyllynkatu
3 -09
33310
puh.
puh.
09
755
755Tampere
3172
3172
00250
00250
Helsinki,
Helsinki,
puh. 03 3417 www.suomenamt.fi
111
- www.agcosisupower.com
www.suomenamt.fi
Niinistönkatu
Niinistönkatu8–12,
8–12,PL
PL12
12
05801
05801Hyvinkää
Hyvinkää
Puh.
Puh.0207
020720020,
20020,www.reka.fi
www.reka.fi
Sähköinsinööriliiton yritysjäsenet
puh.
puh.
0205
020501511
777
7771111--Vantaa,Juhanilantie
www.affecto.com
www.affecto.com
PL
PL
147,
147,
01511
Vantaa,Juhanilantie
4,
4,01740
01740Vantaa,
Vantaa,
puh.
puh.09-8700
09-8700270,
270,fax
fax09-8700
09-87002727
2727
ABB
ABB Oy,
Oy,
PL
PL187,
187, 00381
00381 Helsinki,
Helsinki,
www.aegfinland.fi
www.aegfinland.fi
SISU POWER
Orbis
OrbisOy
Oy
Taivaltie
Taivaltie55--01610
01610Vantaa
Vantaa
puh.
puh.
020
020
478
478830
830
Reka
RekaKaapeli
KaapeliOy
Oy
www.orbis.fi
www.orbis.fi
Fingrid
FingridOyj,
Oyj,Arkadiankatu
Arkadiankatu23
23BB--PL
PL530
530--00101
00101Helsinki
Helsinki
Finnet-liitto,
Finnet-liitto,
949,
949, Sinebrychoffinkatu
Sinebrychoffinkatu 11,
11,
puh.
puh.
030
030395
3955000
5000-PL
-PL
www.fingrid.fi
www.fingrid.fi
puh./fax
puh./fax09-755
09-7553172,
3172,
www.suomenamt.fi
www.suomenamt.fi
Affecto
Affecto Oyj,
Oyj,Atomitie
Atomitie 2,
2, 00370
00370AMT
Helsinki
Helsinki
Hakemistot Oy
puh.
puh. 0205
0205 777
777 11,
11, fax
fax 0205
0205 777
777Olympiastadion
199
199
Eteläkaarre
A-porras - 00250 Helsinki
www.affecto.com
www.affecto.com
puh. 09 755 3172
Draka
DrakaNK
NK
Cables
Cables
Oy,
Oy,PL
PLOy,
419
419--PL
00101
00101
Helsinki
Helsinki
www.suomenamt.fi
Draka
Draka
NK
NK
Cables
Cables
Oy,
PL
419,
419,
00101
00101Helsinki
Helsinki
puh.
puh.010
0105661
5661--www.draka.fi
www.draka.fi
puh.
puh. 010
010 5661,
5661, fax
faxAMT
010
010
566
566
3394
3394 Oy,
AMT Hakemistot
Hakemistot
Oy,
www.draka.fi
www.draka.fi
Olympiastadion
Olympiastadion EteläEteläkaarre,
kaarre,A-porras,
A-porras,
00250
00250 Helsinki,
Helsinki,
puh./fax
puh./fax 09-755
09-755 3172,
3172,
www.suomenamt.fi
www.suomenamt.fi
Eaton
Eaton
Power
Power
Quality
Quality
Oy,
Oy,
Draka NK
Cables
Oy, PL 419
- 00101 Helsinki
Eaton
EatonPower
PowerQuality
QualityOy,
Oy,Koskelontie
Koskelontie25
25--PL
PL54
54--02921
02921Espoo
Espoo
Koskelontie
Koskelontie
25,
25,
PL
PL54,
54,02921
02921Espoo
Espoo
puh.
010
5661
www.draka.fi
puh.
puh.09
09452
452
661661www.powerware.fi,
www.powerware.fi,
www.eaton.fi
www.eaton.fi
puh.
puh.(09)
(09)452
452661,
661,fax.
fax.(09)
(09)99452
45266568
66568
Email:
Email:myynti@eaton.com,
myynti@eaton.com,www.powerware.fi,
www.powerware.fi,www.eaton.fi
www.eaton.fi
Draka
Draka NK
NK Cables
Cables Oy,
Oy, PL
PL 419,
419, 00101
00101 Helsinki
Helsinki
puh.
puh. 010
010Eaton
5661,
5661,
fax
fax
010
010
566
566
3394
3394
Power Quality Oy, Koskelontie 25 - PL 54 - 02921 Espoo
Elcon
ElconSolutions
Solutions
Oy,
Oy,PL
PL
28
28-PL
-PL
20251
20251
Turku
Elcon
Elcon
Solutions
Oy,
Oy,
28
28Turku
www.draka.fi
www.draka.fi
puh. 09Solutions
452 661- www.powerware.fi,
www.eaton.fi
puh.
puh.02
02512
51231003100-www.elcon.fi
www.elcon.fi
(Pyhän
(PyhänKatariinan
Katariinantie
tie306-308,
306-308,20760
20760Piispanristi)
Piispanristi)
20251
20251Turku,
Turku,puh.
puh.02
02512
5123100,
3100,www.elcon.fi
www.elcon.fi
Eaton
Eaton Power
Power Quality
Quality Oy,
Oy,
Finland
Koskelontie
Koskelontie 25,
25,Finland
PL
PL54,
54, 02921
02921 Espoo
Espoo
Elektroskandia
Suomi
Oy,Varstokatu
Varstokatu
9-05801
-05801
PL360
360--Hyvinkää
05801Hyvinkää
Hyvinkää
puh.
puh. (09)
(09)Elektroskandia
452
452
661,
fax.
fax.
(09)
99 452
452
66568
PL
PL661,
360
360 (Varastokatu
(Varastokatu
9),
9),
Hyvinkää
Elektroskandia
Suomi
Suomi(09)
Oy,
Oy,
Varstokatu
966568
9
PL
PL
360
05801
05801
Hyvinkää
puh.
010
5093
11www.elektroskandia.fi
puh.
puh.010
010
5093
5093
1111-www.elektroskandia.fi
www.elektroskandia.fi
Email:
Email:myynti@eaton.com,
myynti@eaton.com,
www.powerware.fi,
www.powerware.fi,
www.eaton.fi
www.eaton.fi
Puh.
Puh.
010
010
509311,
509311,
fax
fax 010
010 5093
5093
222
222
Elcon
Elcon Solutions
Solutions
Oy,
PL
PL28
28
ElisaOyj,
Oyj,PL
PLOy,
-00061
00061
Elisa
Elisa
Elisa
Oyj,
PL
111PL
-PL
00061
Elisa
Elisa
Elisa
Elisa
Oyj,
Oyj,
1,
1,
00061
00061
ELISA
ELISA
puh.0102
01026000
6000
-www.elisa.fi
www.elisa.fi
(Pyhän
(Pyhän Katariinan
Katariinan
tie
tie
306-308,
306-308,
20760
20760 Piispanristi)
Piispanristi)
puh.
puh.
0102
6000
www.elisa.fi
puh.
puh. 0102
0102 6000,
6000, fax
fax 0102
0102 6060
6060
20251
20251Turku,
Turku,
puh.
puh.
02
02
512
512
3100,
3100,
www.elcon.fi
www.elcon.fi
www.elisa.fi
www.elisa.fi
Finland
Finland
ELTEL
ELTELNetworks
Networks Oy,
Oy, PL
PL50,
50,
ELTEL
NetworksOy,
Oy,Komentajankatu
Komentajankatu
5--Hyvinkää
PL50
50--02611
02611Espoo
Espoo
PL
PL 360
360
(Varastokatu
(Varastokatu
9),
05801
05801
Hyvinkää
Komentajankatu
Komentajankatu
5,
5,9),
02611
02611
Espoo
Espoo
ELTEL
ELTEL
Networks
Networks
Oy,
Komentajankatu
55
PL
PL
50
02611
Espoo
puh.020
020411
411211
211--www.eltelnetworks.fi
www.eltelnetworks.fi
puh.
puh.
020
411
211
www.eltelnetworks.fi
puh.
puh.
020
020
411
411
211,
211,
fax
fax 020
020
411
3200
3200
Puh.
Puh.
010
010
509311,
509311,
fax
fax
010
010411
5093
5093
222
222
www,eltelnetworks.fi
Ensto
EnstoOy,
Oy,
Ensio
EnsioMiettisen
Miettisenkatu
katu2,
2,
Ensto
Oy
Ensto
EnstoOy
Oy
06101
06101
Porvoo
Porvoo
Ensio
Miettisen
katu
2,
06101
Porvoo
Ensio
Ensio+358
Miettisen
Miettisen
katu
katu
2,
2,
06101
06101Porvoo
Porvoo
Tel.
Tel.
+358
204
204
76
76
21
21
puh.
0204
76
21
www.ensto.com
puh.
puh.ELISA
0204
0204
76
21
21---76
www.ensto.com
www.ensto.com
Elisa
Elisa Oyj,
Oyj, PL
PL1,
1, 00061
00061
ELISA
Fax
Fax
+358
+35876
204
204
76
2750
2750
www.ensto.com
www.ensto.com
puh.
puh. 0102
0102 6000,
6000, fax
fax 0102
0102
6060
6060
www.elisa.fi
www.elisa.fi
Oy
Oy
L
LEricsson
M
M Ericsson
Ericsson
Ab,
Ab,
02420
02420 Jorvas
Jorvas
Oy
M
Ab,
02420
Jorvas
Oy
OyLLLM
MEricsson
EricssonAb,
Ab,02420
02420Jorvas
Jorvas
ELTEL
ELTELpuh.
Networks
Networks
Oy,
Oy,
PL
PL09-299
50,
50, 2448,
puh.
09
2991www.ericsson.com
puh.
09-2991,
09-2991,
fax
fax
09-299
2448,
puh.
puh.09
09
29912991-www.ericsson.com
www.ericsson.com
Komentajankatu
Komentajankatu
5,
5, 02611
02611 Espoo
Espoo
www.ericsson.com
www.ericsson.com
puh.
puh. 020
020 411
411 211,
211, fax
fax 020
020 411
411 3200
3200
Fibox
Fibox
Oy
Oy
Ab,
Ab, Keilaranta
Keilaranta
19,
02150
02150 Espoo
Espoo
Ensto
Ensto
Oy,
Oy,19 - 0215019,
Fibox Oy Ab,
Keilaranta
Espoo
Fibox
Fibox
Oy
Oy
Ab,
Ab,
Keilaranta
Keilaranta
19
19-fax
-fax
02150
02150
Espoo
Espoo
puh.
puh.
0207
0207
785
785
700,
0207
0207
785
785 702,
702,
Ensio
Ensio
Miettisen
katu
katu
2,
2,
puh. 0207
785
700Miettisen
-700,
www.fibox.com
puh.
puh.
0207
0207
785
785
700
700
www.fibox.com
www.fibox.com
www.fibox.com
www.fibox.com
06101
06101 Porvoo
Porvoo
Tel.
Tel. +358
+358 204
204 76
76 21
21
Fax
Fax +358
+358 204
204 76
76 2750
2750
www.ensto.com
www.ensto.com
Puh.
Puh. 0207
0207 20020,
20020, www.reka.fi
www.reka.fi
Muuntotie
Muuntotie 5,
5,Vantaa
Vantaa
PL
PL01511
261,
261,Vantaa
01531
01531Vantaa
Vantaa
Finn
Electric
Oy,
Porraskuja
1
PL
147,
Finnet-liitto,
Finnet-liitto,Sinebrychoffinkatu
Sinebrychoffinkatu1111PL
PL949
949
--00101
00101
Helsinki
Helsinki
puh.
puh.
0203
0203
20030,
20030,
puh.
09
8700
270
www.finnelectric.fi
puh.
puh.09
09315
315315
315--www.finnet.fi
www.finnet.fi
fax
fax 09
09 6150
6150 0052
0052
www.infratek.fi
www.infratek.fi
Reka
Kaapeli
Oy,
Niinistönkatu
8-12
PL
12
05801
Hyvinkää
Reka
RekaKaapeli
Kaapeli
Oy,
Oy,
Niinistönkatu
Niinistönkatu
8-12
8-12
---PL
PL
12
12---05801
05801Hyvinkää
Hyvinkää
SGS
SGS
Fimko
Fimko
Oy,
Oy, PL
PL
30,
30,
Särkiniementie
Särkiniementie
3,
3,
puh.
0207
20020
www.reka.fi
puh.
puh.0207
0207
20020
20020
---www.reka.fi
www.reka.fi
00211
00211
Helsinki
Helsinki
Finnet-liitto, Sinebrychoffinkatu 11 - PL 949 - 00101 Helsinki
Fortum
FortumPower
Powerand
andHeat
HeatOy,
Oy,Keilaniementie
Keilaniementie
11--Espoo
Espoo
Infratek
Infratek
Finland Oy,
Oy,
puh.
09 315 315 - www.finnet.fi
Oy,
Oy,
Kylvöpolku
Kylvöpolku
6,
6, Finland
PL
PL1Juha-Elektro
1Juha-Elektro
--00048
00048Fortum,
Fortum,
puh.
puh.
010
0104511
4511--www.fortum.fi
www.fortum.fi
Schneider
Electric
Finland
Oy,
Kalkkipellontie
02650
Espoo
Schneider
SchneiderElectric
ElectricFinland
FinlandOy,
Oy,Kalkkipellontie
Kalkkipellontie66
6---02650
02650Espoo
Espoo
puh.
010
446
6610
Siemens
Siemens
PL
PL60,
60, 02601
02601 Espoo
Espoo
puh.
puh.
010
010
446
4466610
6610--Osakeyhtiö,
-Osakeyhtiö,
Muuntosähkö
Muuntosähkö
Oy –– Trafox,
Trafox,
Infratek Finland
Juha-Elektro
Juha-Elektro Oy,
Oy, Kylvöpolku
Kylvöpolku
6,
6,Oy Oy
Muuntotie 5 - Vantaa
Niittylänpolku
Niittylänpolku
4,
4,
00680
00680 Helsinki,
Helsinki, puh.
puh.
010
8328
8328
100
100
PL010
261 -01531
Vantaa
00620
00620
Helsinki
Helsinki
fax
fax 010
010 8328
8328
109,
109, www.juha-elektro.fi
www.juha-elektro.fi
puh. 0203 20030
Juha-Elektro
Juha-ElektroOy,
Oy,Kylvöpolku
Kylvöpolkupuh.
6
6
00680
00680
Helsinki
Helsinki
puh.
020
020
7933
7933
700
700
www.infratek.fi
puh.
puh.010
0108328
8328100100-www.juha-elektro.fi
www.juha-elektro.fi
fax
fax 020
020 7933
7933 746
746
www.trafox.fi
www.trafox.fi
Siemens
Siemens Osakeyhtiö,
Osakeyhtiö, PL
PL 60,
60, 02601
02601 Espoo
Espoo
puh.
puh. 010
010 511
511 5151,
5151, fax
fax 010
010 511
511 2398,
2398,
www.siemens.fi
www.siemens.fi
Siemens
Osakeyhtiö,
PL
60
02601
Espoo
Siemens
SiemensOsakeyhtiö,
Osakeyhtiö,
PL
PL60
60---02601
02601Espoo
Espoo
Fortum
Fortum Power
Power and
and Heat
Heat Oy,
Oy,
Keilaniementie
Keilaniementie 1,
1, Espoo,
Espoo, PL
PL1,
1, 00048
00048 Fortum
Fortum
puh.
puh. 010
010 4511,
4511, fax
fax 010
010 4524
4524 121,
121, www.fortum.fi
www.fortum.fi
Muuntotie
5, Vantaa
Vantaa
00680
00680 Helsinki,
Helsinki, puh.
puh. 010
010Muuntotie
8328
8328 100
100 5,
PL
PL261,
261, 01531
01531 Vantaa
Vantaa
fax
fax 010
010 8328
8328 109,
109, www.juha-elektro.fi
www.juha-elektro.fi
puh.
puh. 09-696
09-696 361,
361, fax
fax 09-692
09-692 5474,
5474,
Schneider
Schneider Electric
Electric Finland
Finland Oy,
Oy,
www.sgsfimko.fi
www.sgsfimko.fi
Kalkkipellontie
Kalkkipellontie 6,
6, 02650
02650 Espoo
Espoo
puh.
puh. 010
010 446
446 6610,
6610, fax
fax 010
010 446
446 6776
6776
puh.
puh. 010
010 511
511 5151,
5151, fax
fax 010
010 511
511 2398,
2398,
www.siemens.fi
www.siemens.fi
SGS
SGS Fimko
Fimko Oy,
Oy, PL
PL30,
30, Särkiniementie
Särkiniementie 3,
3,
puh.
puh. 0203
0203 20030,
20030,
00211
00211 Helsinki
Helsinki
fax
fax
09
09Oy
6150
6150 0052
0052
Infratek
Infratek
Finland
Finland
Oy
puh.
puh. 09-696
09-696 361,
361, fax
fax 09-692
09-692 5474,
5474,
Muuntotie
Muuntotie
55--Vantaa
Vantaa
www.infratek.fi
www.infratek.fi
www.sgsfimko.fi
www.sgsfimko.fi
PL
PL261
261-01531
-01531Vantaa
Vantaa
Fortum Power and Heat Oy, puh.
Keilaniementie
1 - Espoo
SGS
Fimko
Oy,
Särkiniementie
PL
30,
puh.0203
020320030
20030
SGSFimko
FimkoOy,
Oy,Särkiniementie
Särkiniementie333---PL
PL30,
30,
Messut
Messut
Oy,
Oy,
PL
PL
127,
40101
40101 Jyväskylä
Jyväskylä SGS
PL Jyväskylän
1Jyväskylän
- 00048 Fortum,
puh. 010
4511
- 127,
www.fortum.fi
00211
Helsinki
puh.
09
696
361
www.fi.sgs.com/fimko
SLO
SLO--Oy,
PL
88,
88,361
Ritakuja
Ritakuja
2,
2, 01741
01741 Vantaa
Vantaa
www.infratek.fi
www.infratek.fi
00211
00211Helsinki
Helsinki
-Oy,
puh.
puh.PL
09
09696
696
361
---www.fi.sgs.com/fimko
www.fi.sgs.com/fimko
puh.
puh. 014-334
014-334 0000,
0000, fax
fax 014-610
014-610 272
272
puh.
puh. 010
010 28311,
28311, fax
fax 010
010 283
283 2010
2010
www.jklmessut.fi
www.jklmessut.fi
www.slo.fi
www.slo.fi
puh.
010
511
5151
www.siemens.fi
puh.
puh.010
010511
5115151
5151---www.siemens.fi
www.siemens.fi
TeliaSonera,
TeliaSonera,PL
PL106,
106,00051
00051Sonera
Sonera
puh.
puh. 020
020 401,
401, www.teliasonera.com
www.teliasonera.com
Jyväskylän
Jyväskylän Messut
Messut Oy,
Oy, PL
PL127,
127, 40101
40101 Jyväskylä
Jyväskylä
SLO
SLO Oy,
Oy, PL
PL 88,
88, Ritakuja
Ritakuja 2,
2, 01741
01741 Vantaa
Vantaa
puh.
puh. 014-334
014-334 0000,
0000, fax
fax 014-610
014-610 272
272
puh.
puh.
010
010
28311,
28311,
fax
fax 010
010 283
283 2010
2010
SLO
Oy,
Ritakuja
22---PL
PL
88
--01741
01741
Vantaa
Juha-Elektro
Oy,
Kylvöpolku
6
00680
Helsinki
Jyväskylän
Jyväskylän
Messut
Messut
Oy,
Oy,
PL
PL
127
127
40101
40101
Jyväskylä
Jyväskylä
SLO
SLO
Oy,
Oy,
Ritakuja
Ritakuja
2
PL
88
88
01741
Vantaa
Vantaa
www.jklmessut.fi
www.jklmessut.fi
www.slo.fi
www.slo.fi
Telecon
Telecon
Oy,
Oy,P.O.Box
P.O.Box55,
55,02231
02231Espoo,
Espoo,Finland
Finland
puh.
010
28311
www.slo.fi
Nemko
Nemko
Oy,
Oy, PL
PL 19,
19, 02601
02601 Espoo
Espoo
puh.
010
8328
100---www.juha-elektro.fi
puh.
puh.014
014334
334
0000
0000
www.jklmessut.fi
www.jklmessut.fi
puh.
puh.010
010
28311
28311---www.slo.fi
www.slo.fi
puh.
puh. 04245
04245 4541,
4541, fax
fax (09)
(09) 5489
5489 6371
6371
puh.
puh.+358
+35840
40952
9526900,
6900,www.telecon.fi
www.telecon.fi
Muuntosähkö
Muuntosähkö Oy
Oy –– Trafox,
Trafox,
www.nemko.fi
www.nemko.fi
Niittylänpolku
Niittylänpolku 4,
4,
00620
00620 Helsinki
Helsinki
Muuntosähkö
Muuntosähkö
Oy
Oy7933
-7933
-Trafox
Trafox700
puh.
puh. 020
020
700
Niittylänpolku
Niittylänpolku44--00620
00620Helsinki
Helsinki
Jyväskylän
Oy, PL
127
-020
40101
Jyväskylä
fax
fax
020
020
7933
7933 746
746
Nestor
NestorMessut
Cables
Cables
Oy,
Oy,
puh.
puh.
020
7933
7933
700
700
puh. 014 334 0000 - www.jklmessut.fi
www.trafox.fi
www.trafox.fi
www.trafox.fi
www.trafox.fi
Miestentie
Miestentie 1,
1, 02150
02150
Espoo
Espoo
puh.
puh. 0207
0207 912
912 783,
783, www.nestorcables.fi
www.nestorcables.fi
Muuntosähkö Oy - Trafox
Niittylänpolku 4 - 00620 Helsinki
Nokia-yhtymä,
Nokia-yhtymä,
puh.
020
793302601
700
Nemko
Nemko
Oy,
Oy,
PL
PL
19,
19,
02601
Espoo
Espoo
Nemko
NemkoOy,
Oy,PL
PL
19
19--02601
02601
Espoo
Espoo
Keilalahdentie
Keilalahdentie
4,
4,
02150
02150
Espoo
Espoo
www.trafox.fi
puh.
puh.
04245
04245
4541,
4541,
fax
fax
(09)
(09) 5489
5489 6371
6371
puh.
puh.
04245
04245
4541
4541
--www.nemko.fi
www.nemko.fi
puh.
puh. 071800
071800 8000,
8000,
fax
fax 07180
07180 38226
38226
www.nemko.fi
www.nemko.fi
TeliaSonera,
TeliaSonera,PL
PL106,
106,00051
00051Sonera
Sonera
puh.
puh. 020
020 401,
401, www.teliasonera.com
www.teliasonera.com
Suomen
Messut,
Helsingin
Messukeskus
- Messuaukio 1 TeliaSonera,
TeliaSonera,
PL
PL106
106
--00051
00051
Sonera
Sonera
PL
21020
- 00521
- puh.
09PL
150 91
- www.finnexpo.fi
puh.
puh.
020
401
401--Helsinki
www.teliasonera.com
www.teliasonera.com
VAMP
VAMP
Oy,
Oy,
PL
810,
810,
65101
65101 Vaasa
Vaasa
puh.
puh. 020
020 753
753 3200,
3200, www.vamp.fi
www.vamp.fi
Vaasa
Vaasa Engineering
Engineering Oy,
Oy,
Telecon
Telecon Oy,
Oy, P.O.Box
P.O.Box 55,
55, 02231
02231 Espoo,
Espoo, Finla
Finla
puh.
puh. +358
+358 40
40 952
952 6900,
6900, www.telecon.fi
www.telecon.fi
Vaasa Engineering Oy, Runsorintie 5 - 65380 Vaasa
Suomen
SuomenRunsorintie
Messut,
Messut,Helsingin
Helsingin
Messukeskus
--Messuaukio
Messuaukio11-Runsorintie
5,
5,Messukeskus
65380
65380 Vaasa
Vaasa
puh. 0207
1901 - www.veo.fi
PL
PL21
21--00521
00521
Helsinki
puh.
puh.09
09
150
1500207
91
91--www.finnexpo.fi
www.finnexpo.fi
puh.
puh.Helsinki
0207
0207-1901,
1901,
fax
fax
0207
190501,
190501,
www.veo.fi
www.veo.fi
Nemko
Oy,
PLOy,
19 -Miestentie
02601 Espoo
Oy
OyCables
Nylund-Group
Nylund-Group
Ab,
Ab,
Masalantie
Masalantie
375,
Nestor
Nestor
Cables
Oy,
Miestentie
11--02150
02150
Espoo
Espoo 375,
puh.
04245
4541
02430
02430
Masala,
Masala,
puh.
puh. 09-221
09-221 911
911
puh.
puh.
0207
0207912
912
783
783---www.nemko.fi
www.nestorcables.fi
www.nestorcables.fi
Nestor
Nestor Cables
Cables Oy,
Oy,
Miestentie
Miestentie 1,
1, 02150
02150 Espoo
Espoo
fax
fax 09-2219
09-2219 1666,
1666, www.nylund.fi
www.nylund.fi
puh.
puh.
0207
0207
912
912
783,
783,
www.nestorcables.fi
www.nestorcables.fi
VAMP Oy, PL 810 - 65101 Vaasa
VAMP
VAMPOy,
Oy,PL
PL810
810--65101
65101Vaasa
Vaasa
puh. 020 753 3200 - www.vamp.fi
puh.
puh.020
020753
7533200
3200--www.vamp.fi
www.vamp.fi
Nestor
Cables Oy,
Miestentie
1Vantaa
Espoo
Mittalinja
Mittalinja
1,
1,
01260
01260Vantaa
Nokia-yhtymä,
Nokia-yhtymä,
Keilalahdentie
Keilalahdentie
4-4-02150
-02150
02150
Espoo
Espoo
puh.
0207
912
783
- www.nestorcables.fi
puh.
puh.
0204
0204
85
85
5111,
5111, fax
fax 0204
0204 85
85 5300
5300
puh.
puh.
071800
071800
8000
8000
Vaasa
Vaasa
Engineering
Engineering
Oy,
Oy,
Vaasa
VaasaEngineering
Engineering
Oy,
Oy,Runsorintie
Runsorintie
55--65380
65380
Vaasa
Vaasa
Sähköinsinööriliiton
Runsorintie
Runsorintie
5, 65380
65380 Vaasa
Vaasa
puh.
puh.0207
0207
1901
1901
--www.veo.fi
www.veo.fi 5,
puh.
puh. 0207
0207 1901,
1901, fax
fax 0207
0207 190501,
190501,
yritysjäsenyys?
www.veo.fi
www.veo.fi
Nokia-yhtymä,
Nokia-yhtymä,
Keilalahdentie
Keilalahdentie
4,
4, 02150
02150 Espoo
Espoo
www.onninen.fi
www.onninen.fi
puh.
puh. 071800
071800 8000,
8000, fax
fax 07180
07180 38226
38226
Orbis
Orbis Oy,
Oy, Taivaltie
Taivaltie 5,
5,
01610
01610 Vantaa,
Vantaa,
puh.
puh. 020
020
830,
830,
Oy
OyNylund-Group
Nylund-GroupAb,
Ab,Masalantie
Masalantie
375
375-478
-478
02430
02430
Masala
Masala
Onninen
Oy, Mittalinja
10310,
- 01260
Vantaa 010
asiakaspalvelu
asiakaspalvelu
010
010217
2170310,
puh.vaihde
217
2170300
0300
fax
faxpuh.vaihde
020
020
478
478010
8010
8010
puh.
0204
85
5111
www.onninen.fi
www.nylund.fi
www.nylund.fi
www.orbis.fi
www.orbis.fi
Oy
Oy Nylund-Group
Nylund-Group
Ab,
Ab, Masalantie
Masalantie 375,
375,
02430
02430 Masala,
Masala, puh.
puh. 09-221
09-221 911
911
fax
fax 09-2219
09-2219 1666,
1666, www.nylund.fi
www.nylund.fi
Orbis Oy
Taivaltie 5 - 01610 Vantaa
Phoenix
PhoenixContact
ContactOy,
Oy,
puh.
020 478 830
Niittytie
Niittytie
11,
11,01300
01300
Vantaa
Vantaa
Onninen
OnninenOy,
Oy,Mittalinja
Mittalinja11--www.orbis.fi
01260
01260Vantaa
Vantaa
puh.
puh.
09-350
09-350
fax
fax09-351
09-3513400
3400
puh.
puh.
0204
0204
85
855111
5111-9020,
-9020,
www.onninen.fi
www.onninen.fi
Mittalinja
Mittalinja 1,
1, 01260
01260 Vantaa
Vantaa
puh.
puh. 0204
0204 85
85 5111,
5111, fax
fax 0204
0204 85
85 5300
5300
www.onninen.fi
www.onninen.fi
VAMP
VAMP Oy,
Oy, PL
PL 810,
810, 65101
65101 Vaasa
Vaasa
puh.
puh. 020
020 753
753 3200,
3200, www.vamp.fi
www.vamp.fi
Kiinnostaako
Lisätietoja jäsenyydestä ja jäseneduista
numerosta (09) 668 9850.
Tervetuloa mukaan toimintaan!
www.sil.fi
ILMOITTAJAHAKEMISTO SÄHKÖ & TELE 5/2012
ABB Oy------------------------------------- sivu 41
AEL---------------------------------------- sivu 35
Affecto Oyj- --------------------------------- sivu 41
Agco Sisu Power GenPowex-------------------sivut 7 ja 41
AMT Hakemistot Oy----------------------- sivut 41 ja 43
Caltest Oy-----------------------------------sivu 38
Draka NK Cables Oy---------------------------- sivu 41
Eaton Power Quality Oy------------------------- sivu 41
Elektroniikkainsinöörien Seura-------------------- sivu 42
Elektroskandia Suomi Oy------------------------ sivu 41
Elisa Oyj- ----------------------------------- sivu 41
ELTEL Networks Oy- --------------------------- sivu 41
Enercotek Oy- ------------------------------- sivu 21
Ensto Oy------------------------------------ sivu 41
Esylux Suomi Oy------------------------------ sivu 31
Expomark Oy- --------------------------------sivu 4
Fibox Oy Ab---------------------------------- sivu 41
Fingrid Oyj----------------------------------- sivu 41
Finn Electric Oy------------------------------- sivu 41
Finnet-liitto- -------------------------------- sivu 41
Flinkenberg Oy Ab-----------------------------sivu 38
Fortum Power and Heat Oy- --------------------- sivu 41
Infratek Finland Oy- --------------------------- sivu 41
Juha-Elektro Oy- ----------------------------- sivu 41
Justuxia Oy---------------------------------- sivu 34
Jyväskylän Messut Oy-------------------------- sivu 41
L M Ericsson Oy Ab- --------------------------- sivu 41
Malux-------------------------------------- sivu 34
Muuntosähkö Oy – Trafox- ---------------------- sivu 41
Nemko Oy----------------------------------- sivu 41
Nestor Cables Oy-------------------------- sivut 6 ja 41
Nokeval Oy---------------------------------- sivu 37
OBP Research Oy------------------------------sivu 39
Onninen Oy---------------------------------- sivu 41
Orbis Oy- ----------------------------------- sivu 41
Ouneva Group--------------------------------sivu 36
Parameter-----------------------------------sivu 29
PCB Connect Oy-------------------------------- sivu 2
Phoenix Contact Oy------------------------ sivut 3 ja 41
Reka Kaapeli Oy------------------------------- sivu 41
Roxtec Finland Oy-----------------------------sivu 39
Schneider Electric Finland Oy--------------------- sivu 41
SGS Fimko Oy- ------------------------------- sivu 41
Siemens Osakeyhtiö- -------------------------- sivu 41
SLO Oy- ------------------------------------ sivu 41
STEK ry-------------------------------------sivu 36
Suomen Messut------------------------------- sivu 41
Sähköinsinööriliiton Säätiö-----------------------sivu 40
Sähkötekniikka Oy Kari Sirén---------------------sivu 30
Tele-Exxi Oy--------------------------------- sivu 44
Telreg Trading Oy------------------------------sivu 6
Testnova Oy- --------------------------------sivu 39
Tietosähkö Oy-------------------------------- sivu 19
Ulla Tuomisen Säätiö---------------------------- sivu 7
Vaasa Engineering Oy- ------------------------- sivu 41
VAMP Oy------------------------------------ sivu 41
Voimalaite Service Oy- ------------------------- sivu 37
Weidmüller Suomi-----------------------------sivu 40
Syksyn tulevia tapahtumia:
18.10.2012 EU:n digital agenda 2012, Eurooppasali (Malminkatu 16, Helsinki)
28.11.2012 EIS:n vaalikokous, Yle / Radiotalo (Radiokatu 5, Helsinki)
Joulukuu
Musiikkitalo (pvm vielä avoin)
Katso tarkemmin www.eis.fi.
www.eis.fi
PÄIVITÄ TIETOSI
LUETTAVAAN
www.
MUOTOON!
Ammattilaisen tietolähde ja työkalu
hankintapäätöksiin sekä suunnittelun
apuvälineeksi.
AMT Hakemistot Oy , Olympiastadion , 00250 Helsinki | puh.040 354 7449
TarraT
joTka
pysyväT
Tapaa
meidät
messuilla:
18.– 19.9.2012
osasto
B 708
BMP71 on monipuolinen, helppokäyttöinen ja kompakti
tulostin, jolla tulostat mm. kaikki sähkö,- tele- ja dataasennusten merkinnät sekä LVI- ja putkistomerkinnät
asennuspaikalla. Perinteinen näppäimistö.
BMP21 on helppokäyttöinen, edullinen ja nopea
tulostin, joka sopii erinomaisesti mm. datakaapelointien,
sähkökeskusten ja kaapeleiden merkintään.
Ja moneen muuhun.
BBP11 on kompakti ja edullinen pöytätulostin
teollisuuden, laboratorioiden, kaupan ja logistiikan
tulostustarpeisiin.
ASIANTUNTIJA
Puh. (09) 350 5530
www.exxi.fi