Lausunto yliopistojen tutkintoasetuksen muutoksista

Rehtorin päätös
, 7'j 11201,3
Viite OKM /32/010/2013,
07,1
Dnro 730100/2013
11.11.2013
Opetus- ja kulttuuriministeriölle
La u s u n t o y l i o p i s t o j e n t u t k i n t o a s e t u k s e n mu u t o ks i s t a
Opet u s- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt yliopiston lausun toa yliopistojen tutkint oasetuksen
muut oksi sta. S ä ä d ös t e n uudi stuksen tavoit teena on mm. vahvistaa yliopistojen aut on omi a a
vä hent äm äl lä oppia in et asoi st a sä än telyä ja m ah doil ista ma ll a nykyistä par em mi n er i ti et een- ja
koulutusal oja yhdist ävien opi ntokokonai suuksien toteuttami nen.
Helsingin yliopisto on jo a i ka i s em m a ss a l a us un n oss a a n (2.12.2012) kannattanut sää nt el yn
uudi sta mist a sekä lausun ut tutkint oasetuksen li itteeseen ja opet us- ja kul ttuurir nin ist eriön koulutusvastuit a tä yden t ävää n aset ukseen suun ni tell ui st a muut oksista (9. 10.2013).
Helsingin yliopist o pitää t ärkeänä, että sä ädöksissä a vat taisiin yl iopi stoille ma hdol lisuus profiloitua kandidaatti; maisteri- ja tohtorikoulutuksen tuottajana. Yliopisto pitää hyvänä muutosta (3
§,(. jossa entistä selkeä mm in mahdollistetaan m yös koti ma i sessa yh t eist yössä an nett ava
tutkintokoulutus.
Koulutuksen sä ät elyn pitäisi ma h dol li st aa sel l ai set t il a nt eet . joi ssa on sel vä t ar ve vain alemman ta i ylem män korkeakoulututkinnon toteuttam iseen. Useim milla aloil la täm ä voidaan toteutta a tut ki nt oa set uksen koulutusvastuuliitteen ka ut t a . jos sa sä ä t ä m i n en on mahdollista tutkintotasojen t arkkuudel la (esi m. far masia ). E delleen on auki, m it en voidaa n sä ätä ä ta i sopia t yönjaosta niillä aloilla, joilla on yleinen tutkintonimike kuten humanistisella alalla. Helsingin yliopisto
eh dott a a . että koulutusaloia t ä sm en t ä vä n a s e t u k se n liitteessä voitaisiin eri kseen mainita ne
poikkeukset, joita haluttaisiin tehdä
T ut ki n t oje n s i s ä l l öt
Yliopisto kannattaa utkinto en t avoi tt ei den kuva ust a osa am i sta vo itteiden n äkökul masta.
Yliopisto hal uaa kiinnittää huomiota siihen, että kaksivuotista yl empä ä korkeakoulututkintoa
koskevissa koh dissa si vua i neest a säädetä än) tavalla, joka kytkee al emm a n ja ylemmän
korkeakoulututkinnon yhteen Bolognan mallin vastaisesti.
Al e m m a n j a yl e m m ä n k o r k e a k o u l u t u t k i n t o j e n p r of i l o i t u mi s t a e d i s t ä i s i , j os p yk ä l ä s t ä 1 6 p o i s t e t taisiin k oh t a "op is k el i ja n on s u or i t e t t a v a m y ö s riittävät s i v u a i n e op i n n o t , jollei niitä ol e s u o ritettu... ". Li s ä k s i t u t k i n n o n t a v oi t t e i t a mä ä r i t t e l e v ä s t ä p yk ä l ä s t ä 1 2 t u l i s i p o i s t a a k oh t a "ja
sivuaineiden perusteiden tuntemus". Pääsääntöisesti maisterin tutkintoon ei tällä hetkellä vaadita sivuaineita. Lisäksi suoraan maisteriopintoihin tulevien opiskelijoiden sivuainetaustaa ei
ole syytä kytkeä esitetyllä tavalla kaksivuotisen tutkinnon vaatimuksiin. Koulutusohjelmamuotoisesti toteutettavien tutkinto-ohjelmien tilannetta tämä muutos ei rajoittaisi.
Tohtorin tutkinnon tavoitteisiin (21 §) on lisätty omaksi kohdakseen riittävien viestintä- ja
kielitaidon sekä muiden valmiuksien saavuttaminen toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa
asiantuntija - ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä
yhteistyössä. Tämä vastaa Helsingin yliopiston tohtorinkoulutuksen tämänhetkisiä linjauksia.
Luonnoksen 22 §:ssä avataan mahdollisuus hyväksyä väitöskirjan sijasta "muunlaiset opin- ja
taidonnäytteet" koskemaan koko yliopistosektoria. Helsingin yliopisto ei pidä tällaista lavennusta kannatettavana, vaan ehdottaa että asetukseen palautetaan tälle kohdalle rajaus
taideyliopistoihin.
T utki ntotodistukset
Todistuksia koskevaan 26 §:än sisältyy edelleen tutkinnon keskeisen sisällön kuvaus (kohta 4).
Yliopisto toivoo tämän kohdan poistamista niin, että pelkistetty diplomimuotoinen todistus
voitaisii n ot taa käytt ööön. Kansainväli nen käyt äntö on antaa ylei sempi di plomityyppine n todistus, jonka liitteet antavat tarkemman sisällön kuvauksen. Samassa pykälässä ehdotettu lisäys
yhteistutkinnoista annettaviin todistuksiin on nykyisen käytännön mukainen ja kannatettava.
Lisämerkintä opettajankoulutuksen opinnoista tutkintotodistuksessa ei ole yksiselitteinen aineenopettajankoulutuksen osalta. Yliopisto toteaa, että on kyse niistä opiskelijoista, jotka valmistuvat aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdosta. Silloin kelpoisuuteen liittyvät opinnot kytkeytyvät suoritettavaan tutkintoon.
Asetuksen liite koulutusvastuista
Yliopisto on valmistellut esityksen käynnistää terveystieteiden maisteri
- ja tohtorikoulutus lääketieteellisessä tiedekunnassaan . Tämän toteuttamiseksi yliopisto esittää , että terveystieteiden
koulutusalan kohtaan lisätään HY terveystieteiden maisterin tutkinnon ja tohtorin tutkinnon
kohdalle . Yliopisto ei esitä alemman korkeakoulututkinnon tai lisensiaatin tutkinnon koulutusvastuuta näillä aloilla, vaan haluaa profiloitua rajatusti alan kouluttajana
. Tämän vuoksi yliopisto esittää myös , että samaan liitteen kohtaan kirjataan lisäys siitä, että Helsingin yliopistolla ei
ole koulussa opetettavan aineen järjestämisvastuuta terveystieteissä
(vrt. TaY:n tilanne biotieteissä ). Yliopisto on toimittanut erikseen esityksensä OKM:lle.
Eläinlääketieteellisellä alalla tutkintonimikkeet tulisi muuttaa vastaamaan alan kansainvälistä
käytäntöä. Luonnoksessa oleva eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon englanninkielinen
käännös "Licentiate of Veterinary Medicine" ehdotetaan muutettavan muotoon "Doctor of Veterinary Medicine". Vastaavasti eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon englanninkielinen käännös
"Doctor of Veterinary Medicine" olisi "Doctor of Philosophy (Veterinary Science)".
Yliopisto ei kannata valtiotieteiden tohtorin tutkinnon englanninkielisen käännöksen muuttamista muotoon "Doctor of Philosophy (Social Sciences)". Se tulisi pitää ennallaan vakiintuneessa
muodossaan "Doctor of Social Sciences".
Muuta
YIi oo ist o pit ää hyvä nä injau ksena sitä ettei m ahdollisuus rakentaa u lk om aalais lle opis k elijoille
90 op n m ai ste ri tu tki nt oja e hdo te ta an po ist et tavak si
Meteorologin nim ikkeen suojaamista
lltteessa kuvatulla tavalla
tutkintoasetuksessa
Rehtori
Jukka Kola
t s[ttelir
Päivi Pakkanen
yliopisto
Li] TE Meteorologia nimikkeen suojaaminen tiitkintoasetuksesse
esittää
tämän lausunnon
LIITE
1(2)
29.10.2013
Meteorologin nimikkeen suojaaminen tutkintoasetuksessa
gin yliopiston lausuntoon yliopistojen tutkintoasetuksen
(liite Helsinmuutok sis ta)
Liikenne- ja viestintärninisteriö pyysi tammikuussa 2012 Helsingin yliopiston ka nn an ot toa ministeriön nä kemykseen, jon ka mukaan oli si suota vaa voida vara ta meteorologin nimike pelkä stään
alemman ja yl em mä n korkeakoulututkinnon meteor ol ogia pääaine ena suor itta neiden käytt öön
(LVM/255113/2012). Ministeriö perusteli näkemystään viranomaistoiminnan
(esimerkiksi vaarallisista säätiloista tiedottamisen ) uskottavuuden ja asiantuntemuksen vaatimuksella sekä koulutuspoliittisilla näkökohdilla . Jos alan opiskelijat ja ketkä hyvänsä muutkin voivat käyttää meteorologin
nimikettä ammattitoiminnassaan , tilanne viestittää alan opiskelijoille valmistumisen tai jopa opiskelun tarpeettomuudesta ja antaa yleisölle väärän kuvan asiantuntijana toimivan henkilön pätevyydest ä . Ministeriön käsityksen mukaan erityisesti televisiossa meteorologin nimikettä käytetään
kaikista säätä esittelevistä henkilöistä , koulutustaustasta riippumatta . Ilmatieteen laitos välittää
säävaroitustiedot paitsi viranomaiskäyttöön myös eri mediatalojen käyttöön ja jaeltavaksi.
Helsingin yliopisto ilmaisi kannatuksensa liikenne- ja viestintäministeriön näkemykselle (rehtorin
kirje 112/04/2012). Helsingin yliopiston kanta oli valmisteltu erityisesti yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan asia nt un t em uksen poh ja lt a . Meteorologian alalla korkeakoulututkinnon voi suorittaa Suomessa
ainoastaan Helsingin yliopiston matemaattis -luonnontieteellisessä
tiedekunnassa.
Yl i op i s t on k ä s i t yk s e n muk aan e i ol e syyt ä t a voi t el l a var s i nai sta sään ne l l yn me te or ol ogi n
ammati n l uomi sta , vaan on r i i t t ä vä ä rajoittaa me te or ol ogi -ni mik k ee n k äyttöä ottamall a se
tutk i n toase t uk se n (793/ 2004 ) 27 p ykä l ä ä n oppi ar vok si . Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan
teh tä vä ä, johon on l ain sä ädän nössä a setett una kel poisuusva at im uksen a ti et ty tutkin to ta i ti et yt
opinnot. Säänneltyihin ammatteihin kuuluu sekä julkisen sektorin virkoja ja tehtäviä, joihin vaadita an a mm at in h ar joit ta mi soi keus. Luet tel o Suom en sää n nell yi st ä am m at ei st a on sa at avil la opetushallituksen sivuilla osoitteessa
htt9i/vuww oph.`i/ koulutus ia tutkinno tltutkinto;en tunnustaminen/suome n s aanneiivt ammatit
Säänneltyihin ammatteihin kuuluu myös animattipätevyyden tunnustaminen. Tällaisesta sääntelystä ei siis ole kyse meteorologin nimikkeen suojaamisessa.
Helsingin yliopiston yhtenä koulutuspoliittisena tavoitteena on varmistaa, että opiskelijat suorittavat maisterinopintonsa valmiiksi. Nykyinen käytäntö ei tue tätä tavoitetta, koska meteorologinimikettä voi käyttää ilman asianmukaista ylempää korkeakoulututkintoa. Tyypillisesti meteorologian alalta maisterin tutkinnon suorittaneet henkilöt sijoittuvat työelämässä tehtäviin, joihin liittyy
selkeä, usein virkavastuulla toimeenpantava, yhteiskunnan turvallisuutta korostava varoittamis- ja
ennaltaehkäisytyö. Meteorologi-nimikkeen rajoittamaton käyttömahdollisuus syö uskottavuutta
tällaiselta toiminnalta ja siihen liittyvältä korkeakoulutasoiselta opetuksella sekä on selkeästi harhaanjohtava. Normaalissa kielenkäytössä meteorologi-nimikkeen ymmärretään tarkoittavan hen-
2(2)
kilöä, jolla on ilmatieteellinen koulutus (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja: meteorologi = ilmatieteilijä).
Yliopiston näkemyksen mukaan käytännöllinen mahdollisuus nimikkeen varaamiseksi alan tutkinnon suorittaneiden käyttöön olisi nimikkeen ottaminen tutkintoasetuksen
(794/2004) 27 pykälään
oppiarvoksi . Tutkintoasetukseen ottaminenhan ei rajoittaisi tämän alan työn tekemistä vaan ainoastaan sitä, kuka saa käyttää nimikettä meteorologi
. Yliopisto on ollut yhteydessä opetusha llitukseen ja varmistanut , että nimikkeen ottamisella oppiarvoksi ei ole vaikutusta tutkintojen tunnustamiseen . Helsingin yliopisto korostaa erityisesti , että tarkoituksena ei ole puuttua esimerkiksi eri
mediatalojen tapaan toimittaa ja tuottaa sääohjelmia tai siihen
, kenet palkataan hoitamaan tehtävää, jolle ei muussa lainsäädännössä ole asetettu pätevyysvaatimusta.
Oppiarvoksi ottaminen ei anna varsinaista suoraa suojaa nimikkeen väärinkäytöksiä vastaan.
Nimikkeen varaaminen alan tutkinnon suorittaneiden käyttöön olisi kuitenkin selkeä viesti nimikkeen arvosta ja varaamisella olisi epäilemättä voimakas ohjaava vaikutus
. Näin meneteltäessä
tulkintaongelmiakaan ei syntyisi esimerkiksi siitä, voiko alan opiskelija tai alan alemman tutkinnon
suorittanut nimittää itseään meteorologiksi . Ääritapauksissa harhaanjohtavaan nimikkeen käyttöön olisi myös mahdollista puuttua muun lainsäädännön nojalla
, jos nimikkeen käyttöala on asetuksessa määritelty . Nimikkeen suojaaminen vain oppiarvoksi ottamalla ei aiheuttaisi tarvetta valvontaan , ammattipätevyyden tunnustamisen piiriin ottamiseen tai muuhunkaan asetuksen ulkopuoliseen sääntelyyn.
Helsingin yliopiston käsityksen mukaan asetuksen
27 pykälässä mainittujen muiden oppiarvojen
(ekonomi , agronomi , metsänhoitaja , kuvataiteen kandidaatti, kuvataiteen maisteri , maisteri) ottaminen asetukseen ei ole aiheuttanut käytännön
ongelmia tai ylisääntelyä . Ennen yhtenäisen tutkintoasetuksen antamista kyseisistä oppiarvoista oli säädetty kukin alan alakohtaisessa tutkintoasetuksessa ; nykyiseen asetukseen lisättiin vain yleinen mahdollisuus myöntää maisterin oppiarvon ylemmän kandidaatin tutkinnon suorittaneelle.
Helsingin yliopisto pitää asianmukaisena , että opetus- ja kulttuuriministeriö edistää asiaa yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Mikäli ministeriöiden neuvotteluissa päädytään
suojaamaan meteorologia nimike oppiarvona tutkintoasetuksessa
, Helsingin yliopiston näkemyksen mukaan oppiarvo voidaan asetuksessa oikeuttaa myöntämään henkilöille, jotka ovat suorittaneet sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaiheena tai suorittaneet
aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena.
Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa Helsingin yliopiston rehtorin kanslian
lakimies Laura Karppinen (puh. 09-191 40855 , sähköposti laura .i.kar
opetuksen toimialan
inen