doc2015 kevät - Metalli 57
download 
Report Transcription
2015 kevät - Metalli 57
Viisseiska Kevät 2015 Salon metallityöväenammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Paikallista taidonnäytettä Eduskuntavaalit 19.4.2015 | ennakkoäänestys 8.–14.4. Sisällysluettelo Puheenjohtajan palsta Kirjoittajavieras Terveiset eduskunnasta Toimitsijan tontti Aluekokous huolissaan vientiteollisuuden jatkosta maassamme. s. s. s. s. 2 3 3 4 s. 4 Työttömyysturvaan muutoksia 57-spesiaali Eduskunta-vaalit Kauko ja Ritva in memoriam Sana on vapaa Jaostoilta Someron sivu s. 5 s. 8 s. 9 s. 10 s. 11-13 s. 14-15 s. 16 Viisseiska 2 Puheenjohtajan palsta Ei sanelulle ja leikkauksille Vanhassako vara parempi T ervehdin tyydytyksellä työmarkkinajärjestöjen ns. pelisääntöjen uudistusneuvottelujen päättymistä tuloksettomina. Jo ennen neuvottelujen varsinaista päättymistä olivat AKT:n ja Metallin puheenjohtajat poistuneet pöytäkunnasta. Näin he osoittivat suoraan mitä mieltä ovat asiasta. Eipä tätä spektaakkelia voi kyllä parhaalla tahdollakaan kutsua neuvotteluksi. EK aikoi sanelemalla kyykyttää meitä työntekijöitä. Kaikki esitykset, jotka EK toi pöytäkuntaan keskusteltavaksi, olivat meikäläisittäin katsoen huononnuksia työelämän pelisääntöihin. Saattaa joku taho tietysti katsoa näitäkin uudistuksiksi, vaikka niiden hyväksymisen myötä oltaisi menty kymmeniä vuosia taaksepäin. EK esitti mm. lakko-oikeuteen puuttumista, lakkosakkojen korottamista moninkertaisiksi, luottamusmiehille he vaativat henkilökohtaista korvausvelvollisuutta. Vaatimuslistalla oli myös pitkä rivi kaikenlaisia työelämän joustoesityksiä ja että näistä ja paljon muusta pitäisi saada sopia paikallisesti työpaikka tasolla. Esimerkiksi lakko-oikeus on työntekijöiden perusoikeus, siitä ei luovuta mistään hinnasta. Useimmiten, ellei aina, nämä lakot, laittomat tai lailliset, johtuvat juuri työnantajan toimista. Näiden pelisääntöneuvottelujen tarkoituksena olikin ilmiselvästi EK:n halu päästä sanelijan osaan tulevaisuuden työehtojen suhteen. Vähintäänkin toisessa silmässä siintää sopimusyhteiskunnan hylkääminen, kun vielä pääministerikin lausui kuolemattomat sanansa konsensuksen kuolemasta. Taisi silmissä siintää myös mahdollinen porvarihallitus tulevien eduskuntavaalien jälkeen. Yhteiskuntavastuu Otsikon sana on tullut meidän sanavarastoomme nykyisin melkeinpä päivittäiseen käyttöön. Sitä käyttävät ainakin poliitikot, kun he puolustelevat toimiaan päivänpolitiikassa. Joku vaatii pitkiä leikkauslistoja vetoamalla yhteiskuntavastuuseen. Maalaillaan mitä erilaisimpia uhkakuvia, jotka konkretisoituvat todeksi, ellei esille tuotuja leikkauksia toteuteta. En tuhlaa kirjaimia tämän enempää leikkauksista puhumiseen, vaan käsittelen otsikon asiaa toiselta kantilta. Niin kuin lähes kaikki tietävät, kyntää maamme syvällä lamassa. Salo ei ole yhtään sen paremmassa asemassa. Nyt tulisikin kaikkien päättävien tahojen ottaa oikeasti kaikessa toiminnassaan ohjenuorakseen yhteiskuntavastuun kantaminen. Sekä valtion että kunnan hankinnoissa tulee aina ottaa huomioon kotimaisuus ja paikallisuus, jos se vaan suinkin on mahdollista. Salon kaupungin tulee esimerkiksi miettiessään kalustohankintoja kouluihin tai muihin vastaaviin tiloihin ottaa huomioon paikallinen työllisyysvaikutus. Salosta löytyy kalusteitten valmistaja, jonka tuotteet ovat maailmankuuluja. Näin kaupunki kantaisi omaa osuuttaan yhteiskuntavastuusta. Hankinnat Salosta ja kotimaasta työllistävät ja näin koituvat kaikkien hyväksi, kun pääomat jäävät paikkakunnalle ja kotimaahan kartuttamaan yhteisiä varojamme. Vain työllistämällä ja työtä tekemällä saamme Suomen ja Salonkin nousuun. Eduskuntavaalit Huhtikuun 19. päivä saamme käyttää äänioikeuttamme. Jo jonkin aikaa olemme saaneet seurata erilaisia gallupeja siitä, mikä puolue kulloinkin on ykkösenä. Gallupit ovat aina gallupeja, niihin ei kannata niin paljon uhrata huomiota. Tärkein tulos julkaistaan vaalipäivän iltana. Siihen tulokseen voimme kaikki vaikuttaa. Meidän myös tulee vaikuttaa siihen käyttämällä äänioikeuttamme. Joskus kuuluu sanottavan, että ei tiedä mitä puoluetta tai ketä ehdokasta äänestäisi. Epäillään, ettei mikään muutu kuitenkaan. Nyt meillä äänestäjille on kuitenkin selvästi kerrottu ne puolueet, joita meidän ei kannata äänestää. Kokoomuksen edustajat ovat kuka milloinkin esittäneet köyhimpiä kyykyttäviä leikkauslistojaan. Niin kuin edellä jo mainitsin, kokoomuksen puheenjohtajakin haluaa luopua sopimusyhteiskunnasta sanoutumalla irti konsensuksesta. Sen tilalle tulisi sanelu. Keskustapuolue paljasti itsensä keskikalja sekoilullaan. Itseäni ei olisi haitannut, vaikka kyseinen juoma olisikin viety Alkoon myytäväksi. Vetäessään päätöksensä takaisin Kepu paljasti todellisen luonteensa. Sehän ilmoitti, ettei keskikalja kielto ole sen vaaliohjelmassa, vaan keskustan taustaohjelmassa. Mitä muuta siellä mahtaa olla; työreformi nyt ainakin. Ei jää varteenotettavaksi äänestyksen kohteeksi enää kuin työväenpuolueet. Niistä löytyy varmasti kaikille meille sopiva ehdokas. Tässäkin asiassa kannattaa suosia paikkakuntalaista ehdokasta. Näin saamme seudun asiat parhaiten valtakunnan päätösmyllyyn. Lasse Helskyaho puheenjohtaja Salon metallityöväen ammattiosasto Jäsenkortilla merkittäviä etuja vakuutusyhtiö Turvasta Apua työttömyyden kohdatessa 17% 5 vuotta 20 % Olen liiton jäsen, keskitän Vain ammattiliittojen jäsenille räätälöityjä tuotteita ja etuja Liittokasko Henkikulta Etuja työttömille • korotonta lisämaksuaikaa • kotivakuutuksesta korvausta ilman perusomavastuuta (130 €) Kodinhoitoapua toipilaalle Lue lisää eduista turva.fi/etusi Suomen parasta palvelua Suomalaisten vakuutusyhtiöiden vertailussa Turva on menestynyt erinomaisesti. Turvalla on jo neljättä kertaa peräkkäin maan tyytyväisimmät yksityisasiakkaat. Tutkimuksen on toteuttanut EPSI Rating. Soita tai poikkea toimistossa Helsingintie 7, niin tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa. Salossa maan parasta palvelua tarjoavat vakuutusedustajat Jouni Sulkanen ja Aleksi Järvinen, asiakasneuvoja Arja Heikkilä sekä yhteyspäällikkö Iiro Järvinen. Turva/Kati Iharanta Meiltä saat parasta palvelua, ota yhteyttä: Vakuutusedustaja Aleksi Järvinen 045 675 0551 Vakuutusedustaja Jouni Sulkanen 044 088 3283 Salon palvelutoimisto Sähköpostit ovat muotoa Helsingintie 10, 24100 SALO etunimi.sukunimi@turva.fi Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi 1 Asi uu a k a s t y y t y vä i tusy s tutkimus Turvan kotivakuutuksilla voit turvata sekä koti- että huvilairtaimistosi samoin kuin omakotitalosi, kesämökkisi, rakenteilla olevan uuden kotisi ja niihin liittyvät piharakennukset. Kun vakuutus on tehty mittojen mukaan, se tuntuu HETI Salon Metallityöväen ammattiosasto 57 jäsenenä olet oikeutettu merkittäviin vakuutusetuihin Turvassa. Nyt kannattaa tarkistaa, ovatko kodin ja perheen vakuutusasiat kunnossa. Samalla katsomme, ettet maksa turhista tai päällekkäisistä vakuutuksista. y ys Oikein mitoitettu kotivakuutus Lakisääteinen liikennevakuutus korvaa henkilövahinkoja sekä toiselle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja. Oman autosi turvaksi tarvitset vapaaehtoisen autovakuutuksen eli kaskon. Olemme paketoineet kaskomme valmiiksi kokonaisuuksiksi, joista sinun on helppo valita omasi. paketeista löytyy omansa niin paljon autoilevalle kuin harvakseen ajavallekin. Paras kaskomme on vain ammattiliittojen jäsenille tarkoitettu Liittokasko. Palkitsemme huolelliset kuskit mainiolla bonusedulla. Tämä ominaisuus on sekä Liittokaskossa että uudessa (1.11.2011 jälkeen hankitussa) Turvakaskossa. Käytännössä bonusetu syntyy, kun olet ajanut 3 vuotta ilman törttöilyjä. Bonus ei alene vahingon sattuessa, kuten käy perinteisissä autovakuutuksissa. Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Va k Turva myöntää työttömäksi jääneelle asiakkaalleen, joka on ammattiliiton jäsen, pyynnöstä kuuden viikon korottoman lisämaksuajan. Maksuaikaa saadakseen ensimmäistä työttömyyskorvausta odottavan Turvan asiakkaan tulee laskun saadessaan ottaa yhteyttä lähimpään Turvan palvelutoimistoon tai soittaa palvelunumeroon 01019 5110, josta hän saa tarkemmat toimintaohjeet. Turva tarjoaa työttömäksi jääneelle ammattiliiton jäsenelle uuden edun vuoden 2015 alusta alkaen. Jos työttömyyden aikana sattuu vahinko rakennukselle tai irtaimistolle, ammattiliiton jäsen saa kotivakuutuksesta korvauksen ilman perusomavastuuta. Omavastuuedun voi käyttää kerran asiakkuuden/ jäsenyyden aikana per kotitalous ja silloin, kun ilmoitus työttömyydestä on tehty liiton työttömyyskassaan. Turvasi tien päällä ssa Turva on ammattiliittojen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Siksi olemme räätälöineet tuotteita ja palveluita erityisesti ammattiliitojen jäsenille. Tällaisia etuja ovat mm. Henkikulta- ja Liittokasko -vakuutukset sekä kodinhoitoetu toipilasaikana. Tutustu etuihisi turva.fi-sivustolla kohdassa Asiakasetusi. Höylää liittosi kortilla jopa 17 % alennus vakuutuksista ng Räätälöityjä etuja oikean kokoiselta silloinkin, kun vahinko on tapahtunut. Laajin kotivakuutuksemme on Turva Isokoto. Siihen sisältyvät myös matkatavarat 4 500 euroon saakka alle 45 vuorokautta kestävillä matkoilla kaikkialla maailmassa. Perusturvaa antaa Turva Vakikoto ja suppeimman tason vakuutus on Turva Pikkukoto. Nuorille, alle 27-vuotiaille on oma tuote, Turva Isohima, joka on erityishinnoiteltu laajan tason kotivakuutus. Jos sinulla on Turvasta vanhempi kotivakuutus, Kodin turvasopimus, tarkistuta meillä, kannattaisiko sinun vaihtaa se uudempaan. E P S I R at i V akuutusyhtiö Turvan ja Metalli 57:n yhteistyö on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Moni ammattiosaston jäsen onkin löytänyt tiensä Turvaan, mutta tietyin väliajoin myös vakuutusturvan päivittäminen on paikallaan. Saat Turvasta merkittäviä etuja ja alennuksia. Ja tämän vuoden alussa ammattiliiton jäsenen etuja parannettiin entisestään. Uuden, vakuutuksensa Turvaan keskittävän asiakkaan etu voi olla jopa 17 %. ht i över ta ilu 2011 2012 2013 2014 Viisseiska 3 kirjoittajavieras Vain kasvu pelastaa hyvinvointivaltion S uomi on elänyt viimeiset seitsemän vuotta taantumassa. Monessa mielessä ajat ovat jopa vaikeammat kuin 1990-luvun lamassa. Julkinen taloutemme on ollut kovalla rasituksella ja Suomi on velkaantunut nopeasti. Kestävän ja työllistävän kasvun aikaansaaminen on eduskuntavaalien jälkeisen ajan tärkein tehtävä. Nykyisen kaltaisen erittäin hitaan kasvun pitkittyminen uhkaa suomalaisen hyvinvointivaltion kestävyyttä. Julkisen talouden tasapainottaminen onnistuu kestävällä tavalla vain kasvun nopeuttamisen kautta. Kevään 2015 vaaleissa puolueilta kysytään ratkaisuja Suomen nostamiseksi suosta. Sosialidemokraattien kasvuun tähtäävä talouspolitiikka rakentuu viidelle kokonaisuudelle: viennin vahvistamiselle, kasvuinvestointien lisäämiselle, erityisesti pienten yritysten toimintaedellytysten parantamiselle, rakenteellisten uudistusten jatkamiselle sekä pysyviä säästöjä tuoville julkisen talouden sopeutustoimille. Osana talouden tasapainotusta Suomi tarvitsee kattavan palkkaratkaisun. Uutta vientiä ja hyvät toimintaedellytykset yrityksille Suomen vienti on ollut liian pitkään vain muutamien metsä- ja teknologiateollisuuden yrityksen kapeilla harteilla. Suomalaisilla vientiyrityksillä olisi paljon voitettavaa maailman suurien trendien parissa: kaupungistuminen, ilmaston lämpeneminen, puhtaan veden tarve. Kaikissa näissä on suomalaista huippuosaamista, jota voitaisiin viedä maailmalle entistä enemmän. Se vaatii kuitenkin tietoisia ratkaisuja Suomessa. Suomalaisyritysten pitää voida näyttää osaamisensa kotimaassa esimerkiksi julkisten hankintojen kautta. Suomalaiset pienet- ja keskisuuret yritykset tulevat olemaan työllistämisen selkäranka seuraavat vuodet. Yritysten pitää saada rahoitusta helposti silloin kun kasvua näyttäisi syntyvän. Työllistämisen kynnyksiin pitää myös voida puuttua, kunhan työntekijän turvasta huolehditaan. Kaikki tämä tarkoittaa aktiivista, yrittäjähenkistä valtiota, joka ei vain tyydy hallinnoimaan vaan joka Eduskuntaterveiset! V aalikausi alkaa kääntyä loppusuoralle. Vaikka ajat ovat olleet haastavat, on ollut minulle ominta olla mukana kantamassa vastuuta hallituspuolueen kansanedustajana. Verrattuna oppositioon, hallituspuolueen kansanedustajilla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa aidosti asioihin. SDP:n vaikutus hallituspolitiikkaan on ollut merkittävä, vaikka viime vaalien myötä kansan meille antama valtakirja olikin melko ohut. Hallitusvastuuta on kannettu vahvassa oikeiston puristuksessa. Silti olemme saaneet monia meille tärkeitä asioita eteenpäin. Vaikka paljon on saatu aikaan, haasteita piisaa jatkossakin. Maamme on tällä hetkellä todellisessa käännekohdassa. Talous kyntää todella syvällä, työttömyys on korkealla ja monet näihin liittyvät ongelmat uhkaavat pahentua. THL:n julkaisemat tuoreet tilastot köyhyydestä vetävät mielen vakavaksi. Niiden mukaan peräti neljännesmiljoona suomalaista joutuu elämään perusturvan varassa. Hallitus on parantanut perusturvaa tällä kaudella, mutta jo nyt on selvää, että nämä toimenpiteet eivät ole riittäviä. Vuonna 2012 kaikkein pienintä työttömyysturvaa nostettiin 100 eurolla kuukaudessa. Toinen suuri muutos tuli 2013 hallituksen päätettyä, että puolison tulot eivät enää alenna työmarkkinatukea. Ilman näitä toimenpiteitä tilanne olisi monen kohdalla vieläkin synkempi. Ihmisten hätä konkretisoituu yhteydenottoihin ja kentällä kasvokkain kuultuihin tarinoihin. Ne koskettavat kerta toisensa jälkeen ja osaltaan saavat yrittämään kansanedustajan työssä parhaansa. Silti riittämättömyyden tunne on matkassa aina. Vaihtoehdot tulevissa vaaleissa.. Keskustan uudistunut ilme houkuttaa varmasti myös palkansaajia, työttömiä ja eläkeläisiä. Paljon ei tarvitse pintaa kuitenkaan raaputtaa, kun esiin tulee se vanha kepu, joka tunnetaan kehityksen jarruna, työntekijöiden oikeuksien heikentäjänä ja suurituloisten kaverina. Keskustan gallupsuosio näkyy jo kabineteissa, joissa päätöksiä tehdään. Siellä esiintyy isännän ääni. Ei ole lainkaan poissuljettua, että voimiensa tunnossa oleva keskusta vetäisi vaalien jälkeen hihastaan uuden työreformin. Se tietäisi kylmää kyytiä pienituloisille. Kokoomuksen ajatukset kasvun luomiselle näyttävät puolestaan lähtevän aina siitä, että työntekijät joustavat. Kokoomus on koko ajan pienituloisen työntekijän tilipussilla tai ehdottamassa työehtojen heikennyksiä. Näyttää siltä, että kokoomus on luopunut ääntenkalastelusta kansalaisia sumuttamalla ja kertoo nyt rehellisesti millaista politiikkaa se saadessaan pysyä vallankahvassa toteuttaisi. Tämä näkyy myös VIISSEISKA Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. www.metalli57.com Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Lokakuu 2006 Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia haluaa auttaa talouden kasvuun ja ihmiset töihin. Sellainen valtio on SDP:n tavoitteena. Palvelut turvataan oikeudenmukaisesti Suomi on velkaantunut nopeasti. Siksi julkisen talouden tilaan pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota. Mahdollisuutemme investoida kasvuun kapenevat, jos velkaantumista ei saada hidastettua. Siksi SDP sitoutuu myös rakenteellisten uudistusten jatkamiseen ja säästötoimien toteuttamiseen tulevalla vaalikaudella. SOTE-uudistus, palveluiden digitalisointi, hallinnon uudistusten jatkaminen, kuntien kiinteistömenojen hillintä ovat esimerkkejä uudistuksista, joilla voidaan tavoitella tehokkuutta. Säästöjäkin tullaan tarvitsemaan, koska kasvutoimien vaikuttavuus ottaa aikansa. Leikkauspolitiikalla ei kuitenkaan saada kasvua aikaan – pikemminkin päinvastoin. SDP on toiminut hallituksessa takuumiehenä sille, ettei kaikkein heikko-osaisimmat kärsisi julkisen talouden sopeutuksesta. Tavallisen suomalaisen etua, yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä on pidettävä punaisena lankana myös tulevalla Terveiset eduskunnasta puolueen vapaassa syöksykierteessä olevassa gallup-kannatuksessa. Kokoomuksen kovalla ja kylmällä linjalla ei tässä maassa kovinkaan laajaa kannatusta ole. Pienempien puolueiden, joiden joukkoon perussuomalaisetkin näyttäisivät olevan liukumassa, vaikutusvalta seuraavissa hallitusneuvotteluissa ei tule olemaan yhtä vahva kuin neljä vuotta sitten. Kesken kauden yksittäisten päätösten verholla paenneet vihreät ja vasemmistoliitto saavat oppositioon siirtymisen myötä pienen määrän poliittisia irtopisteitä. Näiden molempien kanssa toteutettiin hyvää yhteistyötä tällä vaalikaudella, ja toivon ettei niiden hallituskelpoisuus ole kokonaan mennyttä. Tulevissa hallitusneuvotteluissa ovat valttia yhteystyökykyisyys, vastuunkanto ja sitoutuminen. Niiltä pohjilta lähdetään vaalikaudelle, jolla toteutetaan nyt jonkinlaiseen alkuun saatuja uudistuksia ja linjauksia. Vaikka esimerkiksi eläkeratkaisun suurista linjoista päästiin sopimukseen, jää uudistuksen ratkaiseva toteutusvaihe alkavalle vaalikaudelle. Ei ole lainkaan yhdentekevää, kuka näitä päätöksiä on tekemässä. Oikeistopuhuri puhaltaa kovaa, mikäli vasemmistopuolueet eivät saa kansalta kunnon mandaattia. On myönnettävä, että maan taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuuksia tehdä merkittäviä parannuksia etuuksiin tai palveluihin. Tämä on Tekijät: Outi Aaltonen Lasse Helskyaho Tomi Marjuaho Harri Ylander vaalikaudella. Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Plankummilapsi mielestäni todettava ääneen. Siltikin meidän on mahdollista parantaa kaikkein köyhimpien asemaa, kieltää työelämästä kohtuuttomat nollatuntisopimukset, tehdä vaikuttavaa työvoimapolitiikkaa, tukea pienten- ja keskisuurten yritysten kasvua ja ennen kaikkea toimia niin, että niukkuuden oloissa päätöksiä tehdään oikeudenmukaisesti. SDP on sitoutunut kasvuhakuiseen työtä ja oikeudenmukaisuutta korostavaan linjaan. Niiden pohjalta meidän on mahdollista pitää kiinni hyvinvointivaltiosta ja siitä, että ketään ei jätetä oman onnensa nojaan. Katja Taimela kansanedustaja, sdp Sinä olet mukana Metalli 57:n Plan -kummilapsi, Essonani Konga, täytti juuri ystävänpäivänä 14 vuotta. Hän voi viime syksynä saatujen tietojen mukaan hyvin. Plan jatkaa Essonanin kotimaassa, Togossa, projektejaan hygienian, koulutuksen ja ihmisten taloudellisen aseman parantamiseksi. Osallistumalla kummitoimintaan ovat Metalli 57 ja samalla myös ammattiosaston jäsenet mukana projektien rahoittamisessa. Kannen kuvat: Ledil Oy Painos: 3800 kpl Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015 Taitto ja kuvankäsittely: Salon Seudun Sanomat Oy Seuraava lehti ilmestyy 2016 Viisseiska 4 Toimitsijan tontti Toimitsijan tontin esittelyssä Metallin Varsinais-Suomen aluetoimiston uusimmat toimitsijat Osmo Rantanen ja Antti Salonen Moi! O len 46 vuotias, naimisissa, minulla on tytär, yksi lapsenlapsi, 2 koiraa ja yksi kissa. Harrastan nykyisin järjestötoiminnan lisäksi harrasteteatteria ja metsästystä. Toimin Turun aluetoimistolla aluetoimitsijana. Olen aloittanut Metalliliitossa lokakuussa 2008. Aluksi toimin äitiysvapaan sijaisena, ja siitä Helsingin (v. 2010) ja Varkauden (v.2012) aluetoimistojen kautta takaisin Turkuun. Nykyisin vastuualueenani Varsinais-Suomen alueella on normaalin aluetoimitsijan työn rinnalla nuorisotoiminta ja järjestämistoiminta. Nuoret nuortuvat ja aktivoituvat Nuorisotoimintaan on tullut uusia kasvoja viimeisen vuoden sisään. Terve! O len Metalliliiton Varsinais-Suomen aluetoimitsija. Olen 57-vuotias ja asun yhdessä vaimoni kanssa Turun Mäntymäessä. Tein 30 vuoden työuran Wärtsilän Turun ja Pernon toimipisteissä. Kouluttauduin aikoinaan dieselasentajaksi Wärtsilän kaksivuotisessa konepajakoulussa. Konehitsaajan, koneistajan ja viimeiseksi koneasentajan töissä meni noin 23 vuotta ja viimeiset seitsemän vuotta olin siellä päätoiminen pääluottamusmies. Yhteensä noin 30 vuotta, jonka tunnuksena sain munkkikahvit ja rintamerkin. Ammattiyhdistystehtävät alkoivat 1982 kun minut valittiin työsuojeluasiamieheksi. Sen jälkeen Alueen nuorten puheenjohtajaksi ovat nuoret valinneet 22 vuotiaan Annika Alankon Rauman seuturyhmästä. Alueella järjestettiin nuorten kurssi tammikuussa, jonka yhteydessä nuorten lähtivät Turun kävelykadulle keräämään nimiä kansalaisaloitteeseen vakiduunin puolesta ja nollasopimuksien kieltämiseksi lailla. Nimiä kerättiin tunnin aikana lähes 200. Metallin nuorten aloitteesta alkunsa saanut kampanja on lähtenyt hyvin liikkeelle. Nuorten toimintaan on tullut selvä muutos. On siirrytty hengailusta tekemiseen. Tilaisuuksia ei järjestetä tapaamisen vuoksi vaan toiminnan. Tämä elävöittää kangistunutta ja vanhakantaista kuvaa ammattiliittojen toiminnasta. Nuorten on helpompi lähteä mukaan liikkeeseen. aika monen näköistä ay-hommaa on tullut tehtyä, niin työpaikalla, kun ammattiosastossakin. Vuonna 2005 marraskuussa aloitin työt Metallityöväen liitossa Helsingissä. Siellä sopimus- ja työsuojeluyksiköissä meni noin seitsemän vuotta ja nyt olen työskennellyt liiton Turun toimistossa runsaat kaksi vuotta. Kun on katsonut tätä työelämää näinkin pitkään, on jo syntynyt jonkinlainen näkemys työelämän kehityksestä ja nykytilasta. Työn ja pääoman avautunut maailma on avannut väylän työpaikkojen siirtymiselle pois Suomesta. YT - neuvottelut ovat työpaikoilla arkipäivää. Vuokratyövoima alkaa sekin Järjestämistoiminta on lähtenyt liikkeelle alueella Toimin alueen järjestämistoiminnan tiiminvetäjänä. Tiimiini kuuluu yksi palkattu järjestäjä ja kolme järjestäjäharjoittelijaa. Tiimi toimii Turun alueen yrityksissä, ammattiosastojen 1 ja 49 työpaikoilla. Tiimillä on tällä hetkellä 10 kohdeyritystä, joissa potentiaalisten uusien jäsenten määrä on noin 100. Kohdeyrityksissä on lisäksi tarvetta vahvistaa edunvalvontaorganisaatiota, valita luottamushenkilöitä sekä ratkaista useita edunvalvontakysymyksiä. tiseksi asiaksi työpaikalle. Se on sitä, että työpaikalla huomataan, että ME ITSE olemme liitto, ja että ME voimme yhteistoiminnan avulla parantaa tilannetta ja työolojamme työpaikalla. Tämän seurauksena toki myös jäsenmäärät kääntyvät nousuun. Ammattiosastot mukaan järjestämiseen Järjestämistoiminta ei ole varsinaisesti jäsenhankintaa, vaan sitä, että liitto tulee näkyväksi ja konkreet- Järjestämisessä mennään takaisin ay-liikkeen alkujuurille. Järjestäminen on ammattiosaston perustoimintaa. Osasto 57 on jo lähtenyt hyvin mukaan järjestämistoimintaan. Osastosta ollaan oltu yhteydessä työpaikoille, ja Outi Aaltonen on käynyt järjestämiskoulutuksessa Murikassa. Nyt tarvitaan lisää järjestäjiä Salon seudulle. Jos asia kiinnostaa, lähde Murikkaan opis- olla iso osa työvoimaa. Työläisen arki on nykyään jatkuvaa pelkoa työpaikan menetyksestä. Moni on aikoinaan saanut hommattua lainarahalla ostetun asunnon ja sitten myöhemmin menettänyt työpaikkansa. Työttömänä sitä ollaan arkitotuuden kanssa vastakkain kun pitää puntaroida sitä, miten käytetään raha, jota mahdollisesti on jäänyt asuntomenojen ja ruuan oston jälkeen. Entä kenelle milloinkin ostetaan uudet kengät tai talvitakki. Ihmiset, jotka eivät juuri joudu näitä pohtimaan ovat viimeisen vuoden aikana saaneet runsaasti julkisuuttaa sekä sähköisessä, että perinteisessä paperimediassa. Hei- dän mukaansa mm. ansiosidonnainen työttömyysturva ajaa Suomen perikatoon. Minkä Suomen? Senkö johon ei ”vaivaisia” kuulu! Ihminen haluaa ensisijaisesti palkkatyötä, jolla tulee toimeen. Pitää kuitenkin olla myös taloudellisen toimeentulon turvaverkot, jotta ihmisarvoinen elämä on mahdollista myös työttömyyden kohdatessa. Suomi koostuu paitsi kauniista luonnosta, myös noin 5,5 milj. kansalaisestaan. ja siihen ryhmään kuuluu noin 2,2 miljoonaa palkansaajaa. Yrittäjiä on noin 300 000. Yrittäjä tarvitsee työntekijää ja työntekijä tarvitsee yrittäjää, tämä on peruslähtökohta työelämään. Vaikutetaan kuitenkin yhteiskun- Järjestäminen ei ole jäsenhankintaa kelemaan järjestämistä. Seuraava kurssi alkaa 14.9.2015. Lisätietoja saat minulta tai Outilta. Keväisin terveisin, Osmo Rantanen 040-860 1635 osmo.rantanen@metalliliitto.fi nallisesti, silloin kun siihen on mahdollisuus. Eduskuntavaaleissa siihen on seuraavan kerran mahdollisuus. Antti Salonen Aluetoimitsija Turku Vientiteollisuuden ja huoltovarmuusketjun turvaaminen – Suomen tärkein asia Metallin Varsinais-Suomi-Satakunta alueen vuosikokous oli huolissaan mm. vientiteollisuuden jatkosta maassamme. Lue siitä lisää oheisesta kannanotosta. V arsinais-Suomi-Satakunnan alueen teollisuuden moninaisuus on koko Suomen turva. Satamat, telakat, energiatuotanto, paperitehtaat, ruokatalot, konepajateollisuuden ja kemian teollisuuden keskittymät ovat koko Suomen huoltovarmuuden turvaajia. Aluejärjestö on huolissaan valtion ja teollisuuden investointipäätösten hitaasta toteuttamisesta ja kehottaa näitä ryhtymään tarvittaviin toimiin vientiteollisuuden pelastamiseksi. Valtion osalta tieverkostojen kuntoon laittaminen, satamien rautatie- ja tieyhteyksien parantaminen sekä satamaväylien syventäminen ovat hankkeita jotka pitää tehdä nopeasti. Teollisuuden pitää saada hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa kaikilla sähköntuotannon muodoilla. Koulutuksen osalta aluejärjestö pyrkii viemään tietoa koulutuksen tarpeesta, että työ ja koulutus kohtaisivat. Metallialan koulutus pitää saada nykypäivän tarpeita vastaavaksi. Yrityksien ja oppilaitosten yhteistyössä on kehitettävää. Työnantajat panostivat työelämän pelisääntöjä uudistavassa työryhmässä liikaa lakoista tulevien sanktioitten suuruuteen, jonka johdosta neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Lakoissa vuonna 2014 menetettiin vain 30.000 työpäivää kun taas työttömyyden takia joka päivä menetetään yli 300.000 työpäivää. Jatkossa pelisääntöjen muutoksia tulee hakea siltä pohjalta, että Suomen työllisyysastetta saadaan nousemaan ja yhä useamman henkilön työpanos saadaan kasvattamaan Suomen kansantaloutta. Vaadimme Varsinais-SuomiSatakunnan alueen kansanedustajia ryhtymään toimiin näiden edellä mainittujen asioiden parantamiseksi. Metalliliiton VarsinaisSuomi-Satakunnan aluejärjestö ry:n KANNANOTTO (aluejärjestöön kuuluu yli 28 000 Metallin jäsentä) Kuvassa kokoukseen osallistuneita Metalli 57:n jäseniä. Viisseiska 5 Työttömyysturvaan muutoksia vuodenvaihteessa Ansiopäivärahan tason muutokset Ansiopäivärahan laskentaa muutettiin vuoden 2015 alusta alkaen niin, että suurimpien päivärahojen taso aleni. Päivärahan taso laskee, kun päivärahan perusteena oleva palkka on yli 3116 euroa kuukaudessa. Lakimuutoksella alennettiin ansiopäivärahan taitekohtaa, jonka ylittävä osa kerryttää ansiopäivärahaa pienemmällä prosentilla. Taitekohta laski 3 443 eurosta 3 116 euroon vuoden 2015 tasossa. Muutoksen vaikutus päivärahaan on suurissa päivärahoissa enimmillään noin 80 euroa kuukaudessa. Muutos koskee niitä työttömyysetuuden hakijoita, joiden päivärahan taso määritellään vuonna 2015 tai myöhemmin. Muihin, jo maksettaviin päivärahoihin muutoksella ei ole vaikutusta. Myös korotettua ansio-osaa alennettiin laskentasääntöä muuttamalla. Korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 200 päivältä sekä pitkän työuran päätyttyä 90 päivältä. Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laski taitekohdan alittavalta osalta 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Muutos vaikuttaa kaikkein suuruisiin päivärahoihin, joihin maksetaan korotettu ansio-osa. Muutoksen suuruus riippuu päivärahan suuruudesta. Jos työttömyyttä edeltänyt palkka on ollut 3 000 euroa kuukaudessa, vaikutus on 163 euroa kuukaudessa. Myös tämä muutos koskee vain niitä, joiden korotettu ansio-osa määritellään uuden lain tultua voimaan 1.1.2015 alkaen. Velvollisuus työn vastaanottamiseen työssäkäyntialueen ulkopuolelta Velvollisuutta ottaa vastaan työtä myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta laajennettiin lainmuutoksella. Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin säteelle kotipaikasta. Tältä alueelta työttömällä työnhakijalla on velvollisuus vastaanottaa työtä työttömyysetuuden edellytyksenä. Lakimuutoksen jälkeen työnhakijan täytyy ottaa vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottua työtä, jos päivittäinen työmatka olisi kestoltaan keskimäärin enintään kolme tuntia päivässä. Jos työ on osa-aikaista, aikaraja on kaksi tuntia. Työmatkan kestoa arvioidaan aina julkisen liikenteen mukaisesti, vaikka käytössä olisi oma auto. Tarjotusta työstä on jatkossa pätevä syy kieltäytyä, jos työmatka- ja muut kustannukset nousevat palkkahyötyä korkeammiksi. Nuorten velvollisuus hakeutua ammatilliseen koulutukseen Alle 25-vuotiailla ammattikouluttamattomilla nuorilla on velvollisuus hakeutua työttömyysturvan saamisen edellytyksenä koulutukseen. Vuoden alusta alkaen velvollisuus opiskelupaikan vastaanottamiseen on myös muulloin kuin syyslukukauden alussa, jos nuori on hakenut opiskelupaikkaa ja tullut hyväksytyksi. Jo aiemmin on ollut voimassa velvollisuus hakea kevään yhteishaussa syksyllä alkavaan koulutukseen. Oikeus työttömyysetuuteen perhepäivähoitajille ja työ- tai virka-vapaan aikana työnteosta estyneille Perhepäivähoitajilla, joilta ei ole varattu hoitopaikkoja, ei työsuhteesta huolimatta makseta palkkaa. Laki muuttui vuodenvaihteessa niin, että tältä ajalta voidaan jatkossa maksaa työttömyyspäivärahaa. Samoin henkilöille, jotka ovat työ- tai virkavapaalla hoitaakseen jotakin toista työtä, ei aiemmin ole voitu maksaa työttömyysetuutta, jos he ovat joutuneet tästä toisesta työstä lomautetuksi tai työttömäksi. Jatkossa etuutta voitaisiin tietyin edellytyksin maksaa. Työssäoloehdon täyttyminen uudelleen vuoden sisällä Vuosi sitten, vuoden 2014 alussa tuli voimaan lakimuutos, joka lyhensi ansiopäivärahan työssäoloehtoa entisestä 34 viikosta 26 viikkoon. Samalla lakia muutettiin niin, että viiden päivän omavastuuaikaa ei pääsääntöisesti oteta eikä päivärahan suuruutta määritellä kahta kertaa vuoden sisällä. Tarkoituksena on, että esimerkiksi lyhennetyn työviikon lomautusten aikana omavastuuta ei jouduta ottamaan puolen vuoden välein. Omavastuu otetaan ja uusi päiväraha määritellään uuden lain mukaan pääsääntöisesti vain kerran vuodessa. Muuttunut laki vaikuttaa ansiopäivärahan käsittelyyn, kun 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen edellisen päivärahan maksun alkamisen jälkeen. Kun jäsen joutuu työttömäksi tai lomautetuksi ja työssäoloehto täyttyy, tutkitaan, miten pitkä aika edellisestä 500 päivän ansiopäivärahakauden alkamisesta on. Jos maksaminen on alkanut edellisen kerran alle vuosi sitten, omavastuuta ei oteta eikä päivärahan suuruutta määritellä. Maksaminen alkaa tällaisessa tilanteessa suoraan aiemman suuruisella päivärahalla. Päivärahalaskurit kuitenkin nollataan, eli syntyy oikeus uuteen 500 päivään ansiopäivärahaa. Jos edellisen 500 päivän maksun alkamisesta on yli vuosi aikaa, omavastuuaika viisi päivää otetaan ja päivärahan suuruus määritellään uudelleen. Samoin tässä tilanteessa 500 päivän laskuri nollataan. Esimerkiksi lomautustilanteissa saattaa joskus käydä niin, että lomautus kestää vain omavastuun pituisen ajan, viisi päivää. Silloin kun päivärahan maksu ei ole ollenkaan alkanut esimerkiksi omavastuun ottamisen vuoksi, vuoden sääntöä ei käytetä, ja päiväraha määritellään uudelleen ja omavastuu otetaan, vaikka edellisestä omavastuusta on alle vuosi aikaa. Lounaismaan Osuuspankki Haluaisitko omistaa palan pankkiasi? OP on suomalainen pankki ja syntynyt asiakkaitaan varten yli sata vuotta sitten. Asiakasomistajana omistat osan pankistasi ja sinulla on mahdollisuus hyötyä parhaista eduista. - Kun olet asiakasomistaja, on luontevaa, että hyödyt myös pankin kannattavasta liiketoiminnasta, toteaa pankinjohtaja Jukka Tuominen OP Lounaismaasta. - Voit saada alennuksia pankkipalveluista ja vakuutusmaksuista sekä hyötyä OP-bonuksista jopa satojen eurojen arvosta vuodessa. Kertyneillä bonuksilla maksetaan pankkipalveluita; esimerkiksi päivittäisasiointisi ja lainanhoitokulusi voivat olla sinulle jopa maksuttomia. Lisäksi OP-bonuksia käytetään vakuutuslaskuihin, ja monien asiakasomistajiemme vakuutuslaskut kuitataankin kokonaan pelkillä bonuksilla. Vaikuta pankkisi toimintaan päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous tai edustajisto. Asiakasomistajana sinulla on myös mahdollisuus osallistua pankkisi hallintoon ja päätöksentekoon, ja sitä kautta vaikuttaa oman alueesi elinkeinoelämään ja hyvinvointiin. Voit olla mukana tekemässä vaikuttavia päätöksiä. Osuuskunnissa päätöksenteon perusarvoihin kuuluu jäsen ja ääni -periaate. Jäsenkunta valitsee keskuudestaan oman pankkinsa hallintohenkilöt. Osuuspankeissa ylintä Asiakasomistajuus - lahja tulevaisuutta varten Osuuspankin asiakasomistajuus on arvokas lahja, sillä se mahdollistaa rahanarvoiset keskittämisetumme. Voit lahjoittaa asiakasomistajuuteen tarvittavan summan esimerkiksi lahjakortilla, johon liität toiveen, että raha käytetään asiakasomistajaksi liittymistä varten. - Asiakasomistajuus kannattaa monella tavalla, vakuuttaa Tuominen. Liity asiakasomistajaksi nyt - voit voittaa iPadin! Liity nyt OP Lounaismaan jäseneksi ja olet mukana kahden iPad -tabletin arvonnassa. Arvonta suoritetaan vuoden 2015 aikana kuukausittain edellisenä kuukautena jäseniksi liittyneiden kesken. Katso lisää netistä osoitteesta op.fi. Asiakasomistajaksi liittyminen on helppoa Liity joko täyttämällä hakemus verkossa, soittamalla OP 0100 0500 puhelinpalveluun tai täyttämällä hakemus lähimmässä konttorissamme. - Tiesithän, että asiakasomistajaksi voivat liittyä myös alaikäiset asiakkaamme, vinkkaa Jukka Tuominen. Liittymisen yhteydessä maksetaan 100 euron suuruinen osuusmaksu. Se on kertasijoitus eikä erillistä vuosimaksua ole. Jos joskus päätät luopua asiakasomistajuudestasi, saat osuusmaksun kokonaan takaisin lakisääteisen odotusajan jälkeen. Lounaismaan OP:n johtaja Jukka Tuominen Asiakasomistajana omistat palan pankistasi Katso lisää op.fi/lounaismaa Viisseiska 6 Luottamusmieskontaktointi A mmattiosaston toimikunta hyväksyy kokouksessaan kaikki osaston alueella eri työpaikoille valittavat luottamushenkilöt. Luottamushenkilöt ovat näin työpaikallansa ammattiosaston ja liiton edustajia. Ammattiosasto suorittaa yhtä tärkeintä tehtäväänsä, jäsenistönsä edunvalvontaa, luottamushenkilöiden kautta. Luottamusmies on se terävin kärki edunvalvonta työssä. Ammattiosasto antaa tietysti tukensa luottamushenkilöille toimiston ja tarvittaessa edunvalvontajaoston avulla. Viime syksynä ammattiosaston toimikunta päätti selvittää missä kunnossa se edunvalvontatyön terävin kärki on. Päätettiin kuitenkin odottaa, että luottamushenkilöt tulee valituksi kaudelle 2015-2016. Nyt tämä kontaktointi- kierros on lähes suoritettu ja tässä tähän astisesta raportti. Raportissa ei kuitenkaan käsitellä yksityiskohtaisesti eri työpaikkojen asioita vaan yleisluontoisesti, yhteenvedon omaisesti. Kaikista kuulemistamme yt-uutisista huolimatta menee suurimmalla osalla alueen työpaikoista, ellei hyvin, niin ainakin tyydyttävästi. Töitä ja tilauksia on. Toki on työpaikkoja, joissa on parhaillaankin lomautuksia. Suurimmalla osalla työpaikoista ilmapiiri on hyvä ja asioista pystytään keskustelemaan työnantajan kanssa tasavertaisesti. Saneluakin löytyy. Yhden työpaikan työnantajan edustaja ilmaisi heidän neuvottelukulttuurinsa pohjautuvan siihen, että yhdessä tätä tehdään. Luottamusmies allekirjoitti myös tämän ilmaisun. Toisen työpaikan mahdolliset ilmapiirin tulehdustilat selvitetään pikaisesti ns. kolmikantaisesti; luottamus- Luottamusmies esittelyssä Kari Lepistö mies/ts-valtuutettu, työntekijä ja työnantajan edustaja. Erään kontaktointikäynnin yhteydessä keskusteluun liittyi myös työpaikan toimitusjohtaja. Työryhmä arvostaa tätä suuresti. Hän esitti asian johon on helppo yhtyä. Esityksessään hän toivoi, että kun Salossa mietitään hankintojen tekemistä, suosittaisiin salolaisia tuotteita tai ainakin vähintään kotimaisia. Tämä esitys tulee ehdottomasti ottaa huomioon Salon kaupungin päätöksenteossa. Kaikki tähän asti tavatut luottamushenkilöt olivat kouluttautuneet Murikassa ja/tai osaston järjestämillä kursseilla. Uudetkin, tänä vuonna virassaan aloittaneet, olivat lähdössä Murikkaan luottamusmiesten peruskurssille. Kaikilla oli vahva halu pitää tietotaitonsa korkealla tasolla. Näin he tietävät pystyvänsä puolustamaan jäsenistöä mahdollisissa työelämän konflikteissa. Kaikilla oli innostusta jatkaa tehtävässä pidempäänkin. Vain kaksi iäkkäämpää olivat päättäneet lopettaa tämän kauden jälkeen tai tällä kaudella. Heillä oli suunnitelma eläköitymisestä. Luottamushenkilöiden mielestä osaston toimisto on heille tärkeä tuki. Aina, kun he ovat joutuneet sieltä kysymään varmistusta asiaansa, ovat he myös saaneet avun. Liiton Helsingin pääkonttorista he eivät juuri ole joutuneet apua kyselemään. Liiton olemassaoloa he pitivät tärkeänä, se tuo yhtenäisyyden tuntua. Jäsenhankintaa harrastavat kaikki luottamusmiehet. He pitävät jäsentä ja kattavaa jäsenmäärää kaiken edunvalvontatyön perustana. Kontaktointi tiimi HY Työpaikka Sanmina-SCI Enclosure Systems Oy Miksi liityit aikanaan liittoon? Kuuluu asiaan, minulle itsestään selvää, että työntekijät järjestäytyvät oman alansa ammattiliittoon. Kauanko olet toiminut luottamusmiehenä? Aloitin juuri tämän vuoden alusta. Miten tulit lähteneeksi luottamusmieheksi? Olin varaluottamusmiehenä kaksi kautta. Porukka halusi luottamusmieheksi ja minä suostuin. Ole nuorempana opiskellut jonkin verran lakia ja nämä hommat ovat aina kiinnostanut. Mikä on ikävintä luottamusmiestehtävässä? Ikävintä tässä tehtävässä ovat ytneuvottelut. Mikä on parasta luottamusmies-tehtävässä? Tuntuu mukavalta, kun tietää saavansa luottamusta työtovereilta. Tarvitseeko luottamusmies työtovereiden tukea? Totta kai, se on ensiarvoisen tärkeätä. Millainen on hyvä työtoveri? Luotettava, sosiaalinen ja ammattitaitoinen. Millainen on hyvä työnantaja? Oikeudenmukainen ja yhteistyökykyinen Tärkein asia, mikä liiton tulisi tehdä? Tärkeätä olisi huolehtia kokonaisvaltaisesta jäsenhuollosta ja liiton Ammattiosasto tiedottaa Metalli 57:n toimikunta 2015 Helskyaho Lasse puheenhohtaja Varsinaiset jäsenet Heikkilä Maija Heinonen Henna sihteeri Hynynen Esa varapuheenjohtaja Ilola Juha Kallio Sirpa taloudenhoitaja Laaksonen Sari varasihteeri Ojanperä Asmo Sievänen Mervi opintosihteeri Viljamaa Merja Varajäsenet Kallio Marjo Laaksonen Kari Lahtinen Olli Lehtinen Ritva Marjuaho Tomi Seppälä Antero Tuominen Onni Tuominen Ritva Ylander Harri 041 546 8850 helsky@icloud.com 044 050 040 050 040 041 044 044 040 204 480 502 308 522 538 092 361 500 maija.heikkila@halikko.salonseutu.fi henna.h.heinonen@gmail.com esahynynen01@gmail.com ilolajuha@gmail.com sirpa.kal@gmail.com laaksonensari68@gmail.com asmo.ojanpera@hotmail.com mervi.sievanen@gmail.com merja.viljamaa2@luukku.com 050 040 040 050 044 044 044 044 050 560 4174 755 6489 559 2377 547 4739 084 8383 361 6146 324 3135 501 8391 348 9372 7605 1044 0933 0437 9940 4868 1942 6873 5870 kallio.marjo@gmail.com olli.lahtinen@mesera.fi ritva.lehtinen66@luukku.com marjuaho.tomi@gmail.com anteroseppala@gmail.com tuominen.ritu@gmail.com purkatharri@gmail.com tulisi painottaa järjestäytymisen tärkeyttä. LH Viisseiska 7 Operaatio Vakiduuni O #vakiduuni peraatio Vakiduuni – kampanjan tavoitteena on herättää kansanliike vakiduunin puolesta. Kampanja kokoaa ihmisiä eri aloilta yhteen parantamaan pätkätyöläisten asemaa. Tarkoitus on saada aikaan keskustelu vakiduunin arvosta meidän koko yhteiskunnallemme. Mihin se johtaa, jos elämme tulevaisuudessa pätkätyötaloudessa ja pätkätyöyhteiskunnassa? Mitä tapahtuu työntekijöiden oikeuksille, työehtosopimuksille, sosiaaliturvalle, eläkkeille – siis koko hyvinvointiyhteiskunnalle, jos ihmisten työsuhteet silppuuntuvat? Nollatuntisopimukset kyseenalaistavat koko vakiduunin perusajatuksen. Nollatuntityöntekijät ovat tällä hetkellä lainsuojattomia. Nollatuntisopimuksia ei ole määritelty lainsäädännössämme. He eivät voi suunnitella elämäänsä, koska tuntien määräytyminen ja tulotaso on pahimmillaan mielivaltaista. Nollatuntityöntekijä on käytännössä irtisanomissuojan se- kä koeaika- ja lomautussäännösten ulkopuolella. Nollatuntisopimukset ovat levitessään uhka kaikkien alojen työntekijöille, kuten on käynyt määräaikaisuuksien ketjuttamisen tai vuokratyön väärinkäytön kanssa. Nollatuntisopimukset koskevat koko ajan yhä useampia työntekijöitö Suomen työmarkkinoilla. Mikään toimiala tai ammattiryhmä ei ole turvassa. Siksi on syytä toimia nyt! Kansalaisaloite pähkinänkuoressa • Nollatuntisopimusten kieltäminen • Osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaika • Työaika on määriteltävä nykyistä täsmällisemmin • Parantaa työtuntimäärän ja ansiotason ennakoitavuutta • Estää työnantajaa kiertämästä irtisanomissuojaa sekä koeaika- ja lomautussäännöksiä • 18 tunnin minimityöaika tuo osa-aikatyöntekijöille oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan • Selventää työvoiman käyttötarpeeseen liittyvää riskinjakoa yrittäjän ja työntekijän välillä • Vuokratyönantajan on taattava työntekijälleen vähintään 18 tunnin työaika • Aloite säilyttää mahdollisuuden alle 18 tunnin työsopimuksille perustellusta ja työntekijän erikseen kirjallisesti ilmaisemasta toiveesta ( opiskelu, osa-aikaeläke, lastenhoito tai muut niihin rinnastettavat syyt) Allekirjoita kansalaisaloite Kansalaisaloite on keskeinen osa Operaatio Vakiduunia. Tavoitteena on kerätä vähintään 50 000 allekirjoitusta, jolloin aloite menee eduskunnan käsittelyyn. Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite ”Loppu nollatuntisopimuksille” osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi tai vaikkapa Metalli 57:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Kampanja jatkuu 15.7.2015 saakka. Metallin oma Murikka! Murikka-opisto Tampereen Teiskossa on Metalliliiton opisto.Vuodenvaihteesta lähtien kirjaimellisestikin, sillä Metalliliitolle siirtyi kansanopistotoiminnan ylläpito koulutussäätiöltä. Murikanranta Oy hoitaa kuluvan vuoden alusta hotelli- ja kokouspalvelut, ruokailut ja majoitukset. Tämä yhteisöjärjestely ei vaikuta opiskeluun tai opiskelijoiden elämään opistolla. Murikanranta myy palveluita ja tiloja, kun vapaata tilaa on. Katso netistä www.murikanranta.fi niin voit lukea tarkemmin yhtiöstä. Kuvassa vas. Tuula Peltonen, Jutta Urpilainen, Katja Taimela, Suna Kymäläinen, Johanna Ojala-Niemelä ja Pauliina Viitamies. Nämä naiset ovat kaikki eräänlaisia pätkätyöläisiä. He tarvitsevat äänestäjien tukea saadakseen uuden nelivuotisen työpätkän. Täällä meillä tietysti Katja Taimela on meidän tukemme tarpeessa. He kaikki ovat potentiaalisia vakiduuni-lakialoitteen puolestapuhujia. kuva: Ossi Hussi teksti: Lasse Helskyaho Murikan kurssit ovat aikuisille sopivia, opetus ei herätä ikäviä muistoja kouluajoilta! Pitkästymisestä ei ole pelkoa, opiskelu on kivaa! Ja mikä mukavinta viikon kurssilla tutustuu moniin uusiin ihmisiin eri puolelta Suomea, kun keskustellaan luokassa ja vietetään yhdessä iltaa monipuolisen liikunnan tai illanvieton mer-keissä Mutteriklubilla. Liikuntamahdollisuuksia on niin sisällä kuin ulkonakin. Auringon valon lisääntyessä kesää kohti mentäessä voisi lähteä Murikkaan, eikö?! Järjestötuki kursseilla tarkoittaa, että mahdolliset ansionmenetykset liitto korvaa verottomalla kurssipäivärahalla ja – stipendillä (38,27 €/ pvä ja 34,46 €/pvä). Lomautettuna/työttömänäkin voit osallistua järjestökursseille. Olet tietysti töihin kutsuttavissa kurssin ajankin ja saat työttömyyskorvausta. Tällöin ei järjestökurssitukea makseta, mutta liitto kustantaa kurssimaksun, täysihoidon ja korvaa matkat julkisten kulkuneuvojen taksan mukaan. Tässä muutama kevään järjestökurssi: Metalli 57 KEVÄTKOKOUS osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo maanantaina 13.4.2015 kello 18 Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: • Toimintakertomus vuodelta 2014 • Vuoden 2014 tilinpäätös • Muut kevätkokoukselle esitetyt asiat Kahvitarjoilu • Naiset toimijoina 15. – 17.4.2015 Naiset ovat aktiivisia osallistujia Metallissakin. Jos kiinnostaa, täytä kurssihakemus ja lähde mukaan! • Minä vaikutan 20.–24.4.2015 Kansanedustajat on valittu – voiko heidän kauttaan vaikuttaa? • Tietotekniikan peruskurssi 20.–24.4.2015 • Kokoustoiminta 1.–5.6.2015 *) • Järjestötoimijan perusteet 8.–12.6.2015 *) • First step – työturvallisuuteen ja terveyteen 8.–12.6.2015 *) *) muksukurssi samaan aikaan ja voit ottaa 3-13-vuotiaat lapsesi maksutta mukaan! Kirjoita heidän nimet ja iät hakemuksen lisätieto-kohtaan. Murikka-opiston kotisivuilta www.murikka.fi löydät lisää tietoa kursseista ja kurssihakemuksen saat osoitteesta: www.murikka-opisto.fi/files/attachments/ kurssihakemuslomake/kurssihakemus.pdf Kysy, jos Murikan koulutus kiinnostaa! Tervetuloa! toimikunta Osallistu – vaikuta! Terveisin Eija Laakso Metallityöväen Murikka-opisto eija.laakso@metalliliitto.fi puh. 020 77 41512 Kuva: Auli Hannula Viisseiska 8 57-spesiaali Kimmo vaeltaa, keilaa ja kuuluu puupäihin T ässä päivänä muutamana tapasi 57–spesiaali Kimmo Tuomisen ja niinpä sukellus ammattiosastomme jäsenten harrastuksiin pääsee jatkumaan. Kimmo on pitkään ollut mukana seurakunnan toiminnassa. Nykyään hän toimii Puupää-kerhossa, joka tekee puusta kaikkea mahdollista leikkuulaudoista ja kehdoista sänkyihin asti. Tarvittavat aineet yritetään hankkia lahjoituksina ja puupäät kokoontuvat seurakunnan tiloissa, Paunalassa. Siellä olevien laitteiden Kimmo kehuu olevan hyviä. Kimmo on nuorimmasta päästä puupää-kerhossa mutta vaihtelua hän saa tuuraamalla tarvittaessa poikakerhon vetäjää. Isät ja pojat Salossa ja pohjoisessa Kimmo oli omien poikiensa kanssa mukana Isä-Poika-kerhossa. Tämä seurakunnassa noin 30 vuotta jatku- nut toiminta on tällä hetkellä jäissä mutta Kimmo ehti poikiensa kanssa viettää monet kerhoillat puutöiden ja muun isiä ja poikia yhdistävän harrastuksen parissa. Kerhon huipennuksia olivat matkat pohjoiseen, eri kohteisiin; viimeisin matka tehtiin Pallastunturille. Isät ja pojat viettivät viikon reissulla yhden yön luonnon helmassa: Ruokaa ja vaatteita rinkkaan ja menoksi. Muut aikuiset vaelsivat usein useampia vuorokausia ja pidempiä matkoja. Upeiden maisemien ja erätaitojen lisäksi matkat lähensivät isiä ja poikia toisiinsa sekä opettivat toimimaan yhdessä. – Ei lainkaan huono asia tässä itsekkäässä ja yksilöllisyyttä korostavassa maailmassa. Kimmo kehuu seurakunnan järjestämiä lapinmatkoja: ”Kaikki on mietitty ja järjestetty valmiiksi, ei tarvitse muuta kuin mennä mukaan.” Kimmo suunnittelee lähtevänsä matkalle myös tänä vuonna. Keilat kaatuvat Yksi Kimmon harrastuksista on keilaus. Siihen hän innostui kuutisen vuotta sitten, kun hänen työnantajansa, Noratel, oli varannut työntekijöilleen oman vuoron keilahallista. Silloin Noratelin työntekijöillä oli vakiovuorot keilailun lisäksi mm. punttisalilla, uinnissa ja squashissa. Nykyisin ovat käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit, joilla työntekijät voivat valita tekemisensä ajan ja paikan oman tarpeensa ja mielenkiintonsa mukaan. Se on Kimmon mielestä hyvä asia muuten mutta ennen kun työnantaja oli varannut vakiovuoron, tulivat kaikki harrastajat paikalle yhtä aikaa ja työtoverit hitsautuivat yhtenäiseksi porukaksi aivan eri tavalla kun nyt käydessään kukin omina aikoinaan harrastuksissaan. Kimmo sanoo kehittyneensä keilan kaadossa kuuden vuoden aikana mutta toteaa samalla, ettei edisty samaa vauhtia kuin sellainen, joka aloittaa harrastuksen nuorena. Hänen paras yksittäinen sarjansa on 262 ja siihen tulokseen saa jo tehdä aika monta peräkkäistä kaatoa. Kimmo käy harjoittelemassa vähintään kerran viikossa ja käy sen lisäksi kilpailuissa ympäri maakuntaa. Hän muistelee heittäneensä 12 eri keilahallissa. Hallien radat ovat erilaisia ja koska keilapallot ovat kehittyneet hyviksi, on alettu hankaloittaa heittämistä erilaisin öljyin ja muuttamalla ratojen profiilia. Haastetta siis löytyy jatkossakin. Koulu antaa perustan, työ opettaa Kimmo on ollut Noratelilla töissä vuodesta 1987; sinä aikana hän on ollut poissa vain armeijan ja vuoden vuorotteluvapaan verran. Hän kertoo aloittaneensa varastossa ja kiertäneensä sen jälkeen testauksen, pakkaamon, koonnan ja taas testauksen kautta takaisin varastoon. Kimmo on koulutukseltaan maanviljelyskoneteknikko, siis aivan muuta kuin mitä työkseen tekee. Hän sanoo kuitenkin, että kaikki koulutus antaa nuorelle valmiudet säännölliseen päivärytmiin ja muiden kanssa työskentelyyn, vasta työmaalla oppii työn lopullisesti. Kimmon oma poika on nyt ammattikoulussa metallilinjalla ja Kimmo uskoo työtä pojalle löytyvän koulun päätyttyä. Vaikka kuinka puhutaan rakennemuutoksesta ja tehdastyön siirtymisestä halvempiin maihin, ei Suomi pärjää pelkällä suunnittelulla ja toinen toistensa palvelemisella. Metallia ja muuta vientiteollisuutta tarvitaan jatkossakin, arvelee Kimmo. Siihen hartaaseen toiveeseen yhtyy myös 57-spesiaali. - OA - Viisseiska 9 EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015 Ennakkoäänestys 8.–14.4. Kansanedustaja Katja Taimela Älä nuku – Vaikuta omaan tulevaisuuteesi! Eduskuntavaalien suurin voittaja on jo pitkään ollut nukkuvien puolue. Enemmistö nukkuvista on työläisiä. Hyväpalkkaiset äänestävät ahkerasti. Siksi eduskuntamme kokoonpano on muovautunut nykyisenlaiseksi. Ei ole yhdentekevää, kuka tekee päätökset ja laatii lait. Lämmin kiitos kaikesta siitä yhteistyöstä, jota olen saanut taas kuluneen vaalikauden aikana Metalli 57 jjäsenten kanssa tehdä.. Olen valmis jatkamaan työtäni kolmannelle vaalikaudelle – Sinun tuellasi! Metalli 57 kehottaa kaikkia jäseniään äänestämään eduskuntavaaleissa! katja.taimela@eduskunta.fi katja2015.fi janne Eduskuntavaaliehdokas laulumaa Synnytyssairaala jäi kun tapeltiin vastaan. Silti kurjistuminen jatkuu ellei talous kohene. Tule mukaan muutokseen. Pitämään huoli, että kulmakuntasi ääni kuuluu, kun uusia työpaikkoja luodaan. Tule mukaan Jannen tiimiin, tule mukaan muutokseen! Ota yhteyttä: janne@jannelaulumaa.fi Laita mukaan yhteystietosi. Kiitos! www.jannelaulumaa.fi • www.facebook.com/luottamusta • www.twitter.com/laulumaa76 Viisseiska 10 In memoriam K Kauko ”Helsky” Helskyaho on poissa auko syntyi kymmenlapsisen perheen viidentenä lapsena vuonna 1940. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Perniössä. Hän kouluttautui aikuisiällä levyseppä hitsaajaksi tehtyään sitä ennen sekalaisia erialojen töitä kuten rakennuksilla ja kovimpina lamavuosina myös esim. sokerijuurikkaan harvennusta 60-luvun puolessa välissä. Levysepän töihin päästyään työura vakiintui ja Kaukon halu vaikuttaa työpaikan ns. yhteisiin asioihin tuli esille. Pian hänet valittiinkin työpaikan pääluottamusmieheksi. Vaikuttamisen halu istui hänessä niin lujana, että Ay-liike vei koko miehen. Ay-liikkeen kautta hän tyydytti auttamisenhaluaan. Pystyäkseen panostamaan tähän täysillä hän kouluttautui tehtävään Kiljavan ns. pitkällä seitsemän kuukauden kurssilla. Kauko jätti vahvan jäljen koko ay-liikkeeseen toimiessaan pitkään esimerkiksi ammattiosaston puheenjohtajana ja piirikokousedustajana. Liiton ylintä päätösvaltaa hän pääsi käyttämään Metalliliiton liittokokouksessa. Kaukolla oli oma päättäväinen tapansa taistella hyviksi ja oikeiksi kokemiensa asioitten puolesta. Tämä tapa tunnettiin ja tiedettiin ns. Helsingissä asti. Kauko palveli vankalla osaamisellaan ammattiosas- ton jäseniä osaston toimiston hoitajana yli kaksikymmentä vuotta. Kauko jätti myös vahvan jäljen Salon poliittiseen kenttään. Hän toimi kaupungin valtuustossa ja eri lautakunnissa useita vuosia. Hänen luottamusmiesaikanaan omaksumansa neuvottelutaito oli tarpeen myös politiikan saralla. Kaukolla oli tapana huitaista kädellä ilmaa välinpitämättömästi lausahtaen samalla: ” Emmää välit.” Kuitenkin kaikki, jotka hä- net tunsivat, näkivät, ettei se pohjimmiltaan pitänyt paikkaansa. Kaukon viimeinen taisto, taistelu vakavaa sairautta vastaan uuvutti hänet ja hänen maanpäällinen taipaleensa katkesi 9.1.2015. Omaisten ja ystävien lisäksi ”Helskyä” jäi kaipaamaan laaja ammattiyhdistysväki. Salon metallityöväen ao. 57 ry Lasse Helskyaho, puheenjohtaja KATSO MITÄ SAA LIITON JÄSEN JA MITÄ YTK:N JÄSEN METALLITYÖVÄEN LIITON J A TYÖTTÖMYYS KASSAN JÄSEN ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyys YTK- (LOIMAAN) KASSAN JÄSEN ei ammattiliiton jäsenyyttä työehtosopimuksen noudattamisen valvonta ei ole luottamusmiehen palvelut ja tuki ei ole palkkaturva ei ole oikeusapupalvelut ei ole lomatuki ei ole lehtiseteli ei ole liiton ja ammattiosaston lomapaikat ei ole ilmainen matkustajavakuutus voimassa myös loman aikana ei ole vakuutus liiton tilaisuuksiin osallistuvalle ei ole ilmainen vuosikalenteri ei ole ilmainen jäsenlehti Ahjo ei ole Ritva Westman on poissa K eväällä 2014 kuulimme pysäyttävän uutisen. Ritva Westman oli menehtynyt äkillisen sairauden murtamana. Ritva toimi työpaikallaan erilaisissa luottamustehtävissä. Hän oli aito aktiivi. Hän piti poliittista ideologiaansa yhtenä elämänsä tien viitoittajana. Hänellä oli aina voimakas asenne asiaansa kohtaan. Jos jostain henkilöstä voisi sanoa hänen olevan periaatteen ihminen, niin Ritva olisi juuri sellainen. Ritva toimi useita vuosia ammattiosastomme toimikunnassa. Useimmissa kokouksissa hänellä oli myös sanottavaa. Hänellä riitti ajatuksia ja hän uskalsi olla myös erimieltä. Sen hän toi myös julki. Ritva toimi pitkään myös osastomme naisjaostossa, sen sihteerinä. Hän piirsi kynällään merkittäviä linjauksia naisjaoston toimintaan. Tottakai tämä kynän jälki vaikutti omalta osaltaan myös koko osastonkin toimintaan. Ritvan poismenon myötä ammattiyhdistysliike menetti vaikuttajan ja ajattelijan. Salon metallityöväen ammattiosasto ry Lasse Helskyaho, puheenjohtaja 10 hyvää syytä kuulua Metalliliittoon 10 1 2 3 4 5 Työehtosopimus liitto neuvottelee ja sopii työsuhteen minimiehdot Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valvoo sopimusten ja lakien noudattamista Liiton tuki jäsenmaksu (1,4 % tuloista vuonna 2009) varmistaa, että asioistasi pidetään huolta Oikeusapu liitto myöntää tarvittaessa oikeusapua Koulutus monipuolista maksutonta koulutusta ammattiosastoissa ja Murikassa 6 7 8 9 Työsuojelu osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa Vakuutus liitto on vakuuttanut jäsenet Virkistys Metallikero Pyhätunturilla ja Metalliranta Loviisan Valkossa Lehti, kalenteri, alennuksia • Ahjo 24 kertaa vuodessa • alennusta mm. bensasta, vakuutuksista, työväenlehden tilauksesta 10 Solidaarisuus myös heikommassa asemassa olevan asioita ajetaan Metallityöväen liiton jäsen on myös Metallityöväen Työttömyyskassan jäsen. Viisseiska 11 Sana on vapaa M aailman parhaaseen kouluun pääsee kuka tahansa. Pääsykokeita ei järjestetä. Lukukauden hinta on pieni, työttömät, eläkeläiset ja maahanmuuttajat saavat alennuksia. Opettajat ovat alansa asiantuntijoita. Läksyjä annetaan, mutta tekemättä jättämisestä ei moitita. Poissaolotodistuksia ei kysellä. Opintoja tarjotaan yliopistoaineista raakasuklaan tekoon. Voit aloittaa uuden harrastuksen ihan alusta. Jos kiinalainen tussimaalaus on aina tuntunut sinusta kiehtovalta, tässä koulussa voit tutustua aiheeseen. Silitetty pakkauspussi -kurssilla oppii varmasti taidon, mitä kaikki ihmiset eivät osaa. Työelämässä ollessani tuntui joskus siltä, että kaikki työkaverit olivat vähintään tietokonemaistereita, jos eivät peräti alan tohtoreita. Niin nopsasti heidän sormensa liikkuivat tietokoneen näppäimillä. Mutta kurssit nimeltä läppärinkesytys ja tietokoneen hajoittaminen kuulostavat siltä, että keskuudessamme on muitakin, joille usb, wlan, instagram ja touch pad ovat vain mystisiä sanoja. Tässä koulussa ei ketään kiusata, vaikka olisi ujo, lihava, vammainen, maahanmuuttaja tai muuten normeista poikkeava. Jos tekee mieli mennä lavatanssikurssille tai joutseneksi aikuisbalettiin, sekaan vaan. Kansallisoopperan vaati- Maailman paras koulu taisin kolmatta vuotta. Minullakin oli paljon ennakkoluuloja uuden kielen opettelua kohtaan. Eihän tässä iässä enää uutta opi ! Mitä hyötyä siitä muka on ? Olin muutama vuosi sitten turistien suosimassa espanjalaiskaupungissa lähdössä kotiin. Lentokentän näyttötaululla luki kaikkien lentojen perässä: ” Cancelado”. Olin yksin, ulkona hämärtyi ilta. Informaatioluukulla oli pitkä jono, eikä virkailija osannut sanoa, milloin lennot lähtisivät. Koettakaa etsiä toinen reitti kotiin, hän kehotti. Junalla pääsisi kuulemma Pariisiin. Jos olisin osannut muksia painorajoista tai taipuisista jäsenistä ei täällä tunneta. Monilla kursseilla sama porukka jatkaa vuosikausia. Opiskelijat käyvät yhdessä kahvilla ja tekevät tutustumisretkiä alaansa sopiviin kohteisiin. Työttömäksi jäänyt voi saada innostuksen opiskella uuteen ammattiin. Avoimen yliopiston kurssien kautta saa helpotusta ammattikor- espanjaa, olisin löytänyt heti oikean bussin rautatieasemalle (la estación de ferrocariles). Kielitaitoisena olisin saanut lipun junaan (en billete a Paris), joka lähti heti. En olisi joutunut yöpymään kalliissa hotellissa, koska halvimmat olivat jo täynnä tuhkapilven uhreiksi jääneitä turisteja. Suomalainen kansalaisopisto on maailman paras koulu. Minussa se herätti innostuksen uuden kielen opetteluun ja aiheutti hämmästyksen siitä, että minähän osaan ! Leena Vilhonen keakouluun tai yliopistoon pyrkimisessä. Korkeakouluissa vaadittavien ruotsin ja englannin lisäksi voi opiskella harvinaisempia kieliä. Japani vaatii monen vuoden ahkeran opiskelun, mutta niitä suomalaisturisteja ei ole monta, jotka pystyvät kysymään tietä Tokiossa tai lukemaan paikallisia kylttejä. Opiskelen espanjaa keskiviikkoil- Salon Seuturyhmän ja Turunmaan Seuturyhmän Tallinnan maalinnakkeiden eli bastionien sisällä kulkevat tunnelit on rakennettu 1600–1700-luvuilla. METALLIN AY-KOULU PÄIVÄKURSSI: 18. 04. 2015 klo 09.30 – 15.30 Storfinnhova Gård:ssa, Björkboda Koulutus: Työttömyyspäiväraha Ao:n yhteiskunnallinen vaikuttaminen Koulutus jäsenille ilmainen. Sisältäen kahvit, ruokailu ja yhteiskuljetus Linja-auto kuljetus Salon torilta 08.00 ja lähtö takaisin 15.30 ILTAKURSSI: 06. 05. 2015 KLO 18.00 – 21.00 Metalli 57 toimistolla, Helsingintie 16, Salo Koulutus: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Koulutus jäsenille ilmainen. Sisältäen kahvi ja sämpylätarjoilun Koulutuksiin ilmoittautumiset omaan ammattiosastoon tai Metalli 57:n toimistolle puh: 02-731 4553 tai toimisto@metalli57.com viimeistään 07. 04.- 15 Molempiin seuturyhmän ay- kouluihin voivat Salon ulkopuolelta tulevat saada matkakorvauksia kodin ja Salon välisestä matkasta. ALUEJÄRJESTÖN AY - KOULU Molempiin ay-kouluihin osallistuvat voivat halutessaan osallistua myös aluejärjestön järjestämään ay- koulutukseen, joka järjestetään matkana Tallinnaan. Asiasta tiedotetaan myöhemmin. Jos molempien koulutusten päivämäärä ei jäsenelle sovi tai aihe ei kiinnosta, voi aivan hyvin osallistua vain toiseen. Silloin ei vain voi osallistua Tallinnan koulutukseen. Opintomatkan ohjelma: Perjantaina 2.10. -lähtö Porista 7.30 Turun kautta linja-autolla. -ruokailu ja opiskelua Metallitalossa -laivamatka Helsingistä Tallinnaan. Lauantaina 3.10. -aamiainen hotellissa -opintopalaveri -tutustuminen Tallinnan tunneleihin -Illallinen, KGB Cafe Sunnuntaina 4.10 -aamiainen hotellissa -laiva Tallinnasta lähtee kello 13.30 MATKAN OMAVASTUUHINTA ON 190 € SISÄLTÄEN OHJELMAN MUKAISET PALVELUT Osallistuminen edellyttää lisäksi opiskelun Seuturyhmän ay-koulussa. Muutokset vielä mahdollisia. Ilmoittautuminen alkaa huhtikuussa. Järjestää Metallin Varsinais-Suomi-Satakunta Ay-koulun opintomatka Tallinnaan 2.–4.10.2015 Viisseiska 12 Sana on vapaa T 75 vuotta kihloissa –tuskin kannattaa mennä naimisiin ammikuun lopulla vuonna 1940 allekirjoittivat Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto asiakirjan, jolla järjestöt tunnustivat toisensa tasavertaisiksi neuvottelukumppaneiksi. Tätä sopimusta kutsutaan tammikuun kihlaukseksi. Sen tarkoituksena oli tuolloin aikalaisten sanoin: koota kansa hädän hetkellä, poistaa erimielisyyksiä työnantajain ja työväen kesken isänmaan kehityksen ja edistyksen nimissä sekä lujittaa niitä verisiteitä, joita rintamalla on solmittu. Tuolloin, 75 vuotta sitten, oli Suomessa suuri tarve yhdistää kansa, olivathan vuoden 1918 tapahtuman jakaneet suomalaiset kahteen, katkeraan leiriin. Yhteisiä pelisääntöjä tarvittiin paitsi rintamalla, myös siviilioloissa. Muutama yksittäinen liitto oli tehnyt työehtosopimuksia työnantajan kanssa jo aiemmin ja varsinainen laajamittainen palkkojen säätely työehtosopimuksin alkoi vasta 1945 mutta tammikuun kihlausta voitaneen silti pitää alkuna suomalaiselle tavalle päättää asioista yhdessä, eri etupiirien mielipiteet huomioon ottaen. Sen jälkeen on kolmikantaisesti päätetty paitsi työja palkkaehdoista myös esimerkiksi sellaisista koko kansaa koskevista asioista kuin lapsilisät ja eläkkeet. Suomalaiset ovat yhteistyöllä, konsensuksessa, selvinneet monista vaikeista tilanteista. Kihlaus on siis edelleen voimassa mutta avioliitto lienee mahdoton; sen verran erilaiset näkemykset ovat työntekijöiden ja työnantajien kesken niistä keinoista, joilla palkat ja olot työpaikoilla saadaan kuntoon tai joilla Suomesta tehdään oikeudenmukainen ja inhimillinen yhteiskunta. Paljon pitää vieläkin tapahtua, että työntekijät ja työnantajat ovat tasa-arvoisia neuvottelukumppaneita. Konsensusko historiaa? Nyt eletään aikaa, jolloin yhä useammasta, kuten pääministerimme suusta, kuuluu väite, että konsensus on vanhakantainen tapa päättää asi- oista. Pitäisikö asioista päättää vain kulloinkin vallassa olevan hallituksen yksinoikeudella? Pääministeri Stubb johtaa samaa puoluetta, Kokoomusta, joka vielä muutama vuosi sitten julisti, että vastakkainasettelun aika on ohi ja että kokoomus on työväenpuolue. Nyt pääministeripuolueen nuoret, jopa ministerit, ovat sitä mieltä. että työttömät ovat vain laiskoja, ansiosidonnainen päiväraha on liian suuri ja sitä maksetaan liian pitkään, palkoista ja työoloista pitäisi sopia paikallisesti, työntekijöiden lakko-oikeutta pitäisi rajata ja lakkosakkojen määrät moninkertais- taa, työehtosopimusten yleissitovuus pitäisi purkaa ja ammattiyhdistysten jäsenmaksuja ei saisi enää vähentää veroista, verotusta pitää alentaa tasapuolisesti rikkailta ja köyhiltä ja niin edelleen. Olihan yksi ministeri sitä mieltä, ettei Suomessa alle 2600 €:a tienaavia juuri olekaan. Samaa viestiä tulee Keskustan ja Perussuomalaisten yrittäjäsiiven edustajilta sekä tietenkin Elinkeinoelämän Keskusliitolta. Ei myöskään sovi unohtaa Keskustan taannoista työreformihanketta, jolla olisi heikennetty työntekijöiden asemaa ja lisätty työnantajien sanelua. Metalli 57:n toimisto palvelee jäseniä: Autamme jäsenyyteen, työttömyyteen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Toimistolle tulevat jäsenien luettavaksi seuraavat lehdet: Salon Seudun Sanomat, Demokraatti ja Kansan Uutisten viikkolehti Toimistolla on jäsenistön käyttöön tarkoitettu tietokone, jossa ovat yleisimmät ohjelmat ja nettiyhteys. Siitä voi vaikkapa käydä lähettämässä työttömyyspäivärahan jatkohakemuksen, kirjoittaa työhakemuksia tai selailla netistä vapaita työpaikkoja Tervetuloa toimistolle! Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Helsingintie 16, 24100 Salo puhelin: (02) 731 4553 fax: (02) 731 4053 sähköposti: toimisto@metalli57.com osaston kotisivut: www.metalli57.com Toimiston aukioloajat: Maanantai 9–12 ja 14–17 Tiistai 8–12 Keskiviikko 9–12 ja 14–17 Torstai 9–12 ja 13–17 Perjantai 10–12 ja 14–17 Aattopäivinä 9–13 Tämä kaikki kuulostaa todella pelottavalta. Millaiseen yhteiskuntaan se meidät johtaisi. Pelkäänpä, että palaisimme 100 vuotta taaksepäin. Vahvat ja rikkaat porskuttaisivat komeasti mutta me muut keräisimme murusia, jotka tippuvat yläluokan pöydiltä. Jos työehtosopimukset eivät enää sitoisi työnantajaa vaan palkoista ja työoloista päätettäisiin paikallisesti, ei enää voitaisi puhua sopimisesta. Moni työnantaja löisi pöytään sellaiset laskelmat, että palkannostovaraa ei ole, päinvastoin niitä pitää leikata. Nyt jo yritetään saada väki uskomaan, että taloudellisen laman syynä ovat suomalaisten suuret palkat. Pitää myös muistaa, että sellaiset asiat kuin lomaraha tai palvelusvuosipalkkio määritellään vain työehtosopimuksessa; niitäkään ei siis tarvitsi maksaa, jos työehtosopimus ei olisi sitova. Kauhistuttaa ajatella, mitä kaikkea meiltä voitaisiin viedä pois, jos poliittinen oikeisto ja työnantajat saisivat yksin päättää asioista. Jos meiltä viedään lakko-oikeus, on peli menetetty. Sydämestäni toivon, ettei yhteistyö ja kolmikantainen päättäminen koskaan tule vanha-aikaiseksi. Meillä työläisillä on tarpeeksi vaikeaa jo nykyiselläänkin kun työtä ei riitä kaikille tarvitsijoille. Seuraavan kerran meidän on mahdollista päättää omasta tulevaisuudestamme äänestämällä eduskuntavaaleissa! Outi Aaltonen Viisseiska 13 Sana on vapaa Metalli 57:n veteraanit MATKA TALLINNAAN Ventti Valimon Vapaapäivän viisu Metalli 57 järjestää PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN 17.-18.5.2015 lauantaina 13.6.2015 Mitähän alkais Teille räppää, kun ei tiedä mitä näppää. Pitäis saada hyvä fiilis, et sais pysymään kaik diilis. Metalli pittää ain hyvää huolta, Loimaa kattaa vain etua puolta. Nyt tulee oikee bravuuri, sit lähtee hirvee rockduuri. Mul kulkee just musiikki, tul näkee ”57” butiikki. Nyt jytää oikee Kurikka, sit pitää lähtee Murikka. Voittaaks viisut meijän Pentti, nouseeks palkat vajaan sentti. Heitä punainen ääni uurnaan, peitä ”sininen lääni” nurkkaan. Se saanut on pelkkää sotkuu, ny tarvitaan parempaa potkuu. Saaks tähä mittää muottii, kukas tekke parempaa nuottii. Kaikkee hyvää pyhää, yhtykää vetää metalli jytää. - HY - Lähtö: sunnuntaina 17.5. Halikosta klo 16.45 Salon torilta klo 17.00 Viking XPRS lähtee Helsingistä klo 20.00, yöpyminen laivalla Lähtö Salon torilta klo 5.30, laiva lähtee klo 8.30 Hinta 55€ sisältää matkat, hyttipaikan 2-hengen hytissä sekä aamupalan maissa. Bussi päivän käytössä. paluulähtö Saloon heti laivan saavuttua takaisin Helsinkiin noin klo 21.15 Passi tai EU-henkilökortti mukaan! Hinnat: sisältäen aamiaisen ja päivällisen Metalli 57:n jäsen 60€, muut 80€ Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 22.4. Kirstille: 044 317 4326 (maksaa voi myös Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo) Bussi mukana matkalla. Lehmijärven Voimassaoleva passi tai EU-henkilökortti mukaan! RANTAPIRTTI Ilmoittautumiset ja maksut 28.5. mennessä Metalli 57:n jäsenperheiden käytössä tiistaisin kesän ajalla 2.6.–25.8.2015 Metalli 57 toimistolle Helsingintie 16, Salo, puhelin 02-731 4553 Sauna lämpiää aina tiistaisin kello 17.00-19.45 Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Huomio!!! Sauna ei ole käytössämme ti 23.6. ja ti 11.8. Toimistomme palvelee Sinua työttömyys- ja jäsenasioissa osoitteessa: (nämä päivät on varattu muiden käyttöön) Nähdään siis Lehmijärvellä TERVETULOA KAIKKI JÄSENPERHEET! VIISSEISKAN SANASOKKELO Etsi oheisen sokkelon kirjaimista vähintään 10 metallialaan tuotteisiin tai välineisiin liittyvää sanaa. Sanat ovat vakaan, pystyyn tai vinottain suorassa linjassa mihin suuntaan tahansa. Samaa kirjainta ei voi käyttää saman suuntaisesti kahden löydetyn sanan yhteydessä. Toimita löydetyt sanat ja yhteystietosi huhtikuun loppuun mennessä Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, 24100 Salo tai toimisto@metalli57.com. Eniten oikein vastanneiden kesken arvotaan 20€:n lahjakortti Helsingintie 16, 24100 Salo www.metalli57.com T I N I A S A L A S N I T A S A S I A R I L L I H I I K I L A L I N E O A L A S A N A L A I N I S I L A S N L H I L L I H A N U I J E L A A T U U A I K A S U K L I S A L A A K E Ä M U S T I A K U P A I R E S K S V L I V L O S L U P R K N L E S L E Ä Y P A J A V A S A R A S I N I L E V A R I I H I R U T A S A H R L I E K R I S O J R T P S S A S A L A L K A U P L I A A T A U P K P H V S A U A T A I O S S O R V I U I Ä Ä P Ä P S S U I A H J A I L K U I R A L L A S I K H L H I K I A I L E K R I M S I E A L A I S I N K K T N A K O M Y N Ä R I S S O K N E J E Ä H J O U L K O I N I E K K N E J A T A O M T E K U sanasokkelon laati Harri Ylander Viisseiska 14 Jaostot toimivat – hyvin ja huonosti M etalli 57:lla on 8 enemmän tai vähemmän toimivaa jaostoa. Tässä jutussa on jaostojen tehtävistä lyhyt selvitys ja niiden vetäjien yhteystiedot. Jaostot ottavat kiitoksella vastaan kaikki vinkit tulevaa toimintaansa silmällä pitäen. Jaostojen järjestämästä toiminnasta ilmoitetaan työpaikkojen ilmoitustauluilla ja Ahjo –lehdessä. Tervetuloa mukaan! Edunvalvonta jaosto kokoontuu tarvittaessa käsittelemään työpaikoilta tulleita edunvalvonta- ja työsuojeluasioita sekä osaston esityksiä Metallin valtuustolle ja liittokokoukselle. Jaosto järjestää mahdollisesti messumatkoja ja koulutusta edunvalvontaan liittyvistä asioista. Jaosto toivoo työpaikkojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluval- tuutetuilta yhteydenottoja ja vinkkejä siitä, mitä nämä haluaisivat tehtäväksi. Jaostoa vetää Antero Seppälä, puh. 044 361 6146, anteroseppala@ gmail.com Vapaa-aikajaoston tehtäviin kuuluu virkistystoiminnan, liikuntatapahtumien, kilpailujen ja matkojen järjestämistä ammattiosaston jäsenille sekä paikallisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kartoittaminen ja etujen hankkiminen jäsenille esim. teatteri, elokuvat, tapahtumat jne. Vetäjänä toimii Sirpa Kallio, puh. 040 522 9940. Opintojaosto toimialaan kuuluu nimensä mukaan ammattiosaston koulutustoiminnan kehittäminen sekä koulutusten järjestäminen yhteistyössä muiden jaostojen ja Seu- Veteraanit turyhmän kanssa. Opintosihteerinä ja koulutusjaoston vetäjänä toimii Mervi Sievänen, puh. 044 361 6873, mervi.sievanen@gmail.com Tiedotusjaostossa suunnitellaan ammattiosaston tiedottamistoimintaa ja viestintää. Sen tehtäviä ovat mm. kädessäsi olevan Viisseiska -lehden teko ja www.metalli57. com ylläpito. Näihin kumpaankin tehtävään kaikki vinkit ovat tarpeen. Jaoston vetäjä on Outi Aaltonen, 02 371 4553, outi.aaltonen@metalli57. com. Nuorisojaosto potee tällä hetkellä veren vähyyttä. Sen jäseniksi peräänkuulutamme kaikkia osastomme alle 35–vuotiaita jäseniä. Yhdessä on mukava toimia ja tehdä jaostosta juuri sen jäsenten kaltai- Naisjaosto järjestää toimintaa, matkoja ja tapahtumia naisille ja koko jäsenen perheelle. Vaikka järjestäjänä onkin naisjaosto, ei se tarkoita sitä, että miehiltä on pääsy kielletty –päinvastoin. Vinkkien ja ehdotusten kanssa ota yhteyttä naisjaoston vetäjään, Sari Laaksoseen, puh. 041 538 4868, laaksonenseri68@gmail.com Veteraanijaoston tapahtumat on tarkoitettu lähinnä ammattiosas- ton eläkeläis- ja vapaajäsenille. Jaosto toimii aktiivisesti ja kokoontuu, kesää lukuun ottamatta, joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 12.30 Salon Työväentalolla. Jaoston puheenjohtajana toimii Aarre Tuominen, puh. 040 842 4989 Veteraanien Visertäjät –kuoro harjoittelee Metalli 57:n toimistolla tiistaisin ja esiintyy mm. vanhainkodeissa. Sitä johtaa Seija Huuhka, puh. 044 579 2175. Talousjaosto koostuu ammattiosaston toimihenkilöistä ja kokoontuu taloudenhoitaja Sirpa Kallion johdolla käsittelemään ammattiosaston taloutta koskevia asioita ja antaa niistä esityksiä osaston toimikunnalle, joka tekee lopulliset päätökset talousasioissa. Veteraanireissuja Veteraanijaosto teki kesällä 2014 kaksi hyvin onnistunutta retkeä. Toukokuussa olimme Tallinnassa. Lähtö oli sunnuntaina iltapäivällä ja yön vietimme laivalla. Runsaan ja maittavan aamiaisen nautimme maissa, Kochi-Aitta -nimisessä ravintolassa Tallinnassa (kuvassa odotamme sisäänpääsyä) ja sitten jo jaksoimmekin ihastella kauniita maisemia Tallinnan TV-tornissa. Kauppakeskuksessa käynti kuului tietysti ohjelmaan ja myös omaa aikaa oli varattu sitä haluaville. Paikasta toiseen meitä kuljetteli Salon Tilausmatkojen erittäin mukava ja ystävällinen bussinkuljettaja. Illalla palailimme monenmoisten ostosten kera (Alkon tuotteita vain lääkkeeksi..) Vikingin laivaan, jolla lähdimme kohti Helsinkiä, josta jatkoimme edelleen Saloon. Visertäjät nen. Jaoston tarkoitus on järjestää osaston alle 35-vuotiaille toimintaa, tapahtumia ja koulutusta. Jaosto hoitaa myös työmarkkinatiedotuksen Salon ammattioppilaitoksissa. Jaostolla ei ole nyt vetäjää, joten yhteydenotot ja vinkit pyydetään ammattiosaston toimistolle, puh. 02 731 4553, toimisto@metalli57.com. Toinen veteraaniretkemme kesäkuun lopulla suuntautui Fazerin tehtaalle ja se osoittautuikin menestykseksi, sillä bussi oli täynnä innokkaita matkalaisia. (kuvassa olemme portilla sisäänpääsyä odottelemassa) Tehdaskäynti alkoi ruokailulla jonka jälkeen meille kerrottiin Fazerin historiasta ja mitä kaikkea heidän tuotevalikoimaansa kuuluu. Kaikki saivat mukaansa tuotekassin ja ostoksia tehtiin tehtaanmyymälässä, joten makeanhimo tuli kyllä tyydytettyä. Paluumatkalla poikkesimme kauppakeskus Jumbossa ja vielä ennen Saloon saapumista kävimme Lohjan ABC:ssä nauttimassa pullakahvit. Mukavaa muisteltavaa jäi tästäkin reissusta. Kalevi Ruohonen, veteraanijaoston sihteeri Edunvalvontajaosto Järjestäminen, järjestäytyminen, jäsenhankinta! – Siinä asioita, jotka ovat päivän puheenaiheita T Metalli 57:n Visertäjät järjestävät toimintansa tukemiseksi, veteraanijaoston tapaamisten yhteydessä, syksyllä ja keväällä myyjäiset leivonnaisten merkeissä ällä kerralla keskitytään jäsenhankintaan. Syy asiaan tärkeyteen on jatkuvasti aleneva jäsenten määrä. Nokian loppuminen Salosta on aiheuttanut työntekijöiden ammatinvaihdon ja siitä syystä he ovat mahdollisesti vaihtaneet liittoa tai jopa liittyneet YTK:hon. Kyseinen työttömyyskassa kasvattaa tasaisesti jäsenistöään. On myönnettävä, että se no- peasti katsottuna näyttää liittoa edullisemmalta. Mielestäni YTK:n jäsenet ovat niin kuin Metallin jäsenten siivellä eläviä. He saavat ilmaiseksi samat palkankorotukset ja muut Liiton tekemän työehtosopimuksen takaamat vähimmäisedut kuin me Liiton jäsenmaksua maksavat jäsenetkin. Jotta Salossa säilyisi Metallin toimisto ja takaisimme vahvan liiton toi- minnan, olisi jäsenmäärä saatava kasvuun. Tässä asiassa vetoan teihin rehdit Metallin jäsenet. Aloitetaan kampanja, jolla saamme tieltä eksyneet kanssasiskot ja –veljet takaisin ”ruotuun”. Hyvää kevättä ja valoisampaa jatkoa ainakin pidentyvien päivien myötä! Antero Seppälä, Metalli 57:n edun-valvontajaosto Viisseiska 15 Naisjaosto N Uusi vuosi ja uudet kujeet – terveiset Metalli 57:n naisjaostosta aisjaostossa on jo ehditty kokoontua pari kertaa tänäkin vuonna tätä kirjoittaessani. Tammikuussa suunnittelimme hieman tulevia tapahtumia. Jonkinlainen runko saatiin tehtyä, lisää tekemistä keksitään matkan varrella. Helmikuussa testasimme vatsatanssia Marion Christodouloun ohjaamana. Tunnin mittaisen opastuksen aikana pääsimme etsimään omia uusia ulottuvuuksiamme syvistä sisäisistä paikoista mm. kamelikävelyn muodossa. Miten helppoa se olikaan. Vai oliko sittenkään? Hymy oli herkässä ja vatsa kipeänä sekä tanssista, että vartalon sulavasta keinutuksesta. Helmikuun hauskuuksien perinne sai jatkoa viime vuonna olleelle naurujoogalle. Maaliskuussa menemme keilaamaan, samassa yhteydessä pidämme kokouksen. Kesää kohden pääsemme taas koko perheen voimin pyöräilemään Vuohensaareen. Viime kesän reissulla perille päässeet saivat nauttia talon antimista grillipaikalla. Pientä kisailua saattoi myös muodostua matkalla, mutta itse perää seuranneena en osaa sanoa, kuinka nopeasti etujono ajelikaan limsan ja makkaran kuvat silmissään. Itse saamieni tietojen mukaan kaikki torilta lähteneet pääsivät perille… Perillä olikin sitten hauskaa jutustella ja nautiskella. Paikalla oli iloinen ja äänekäs joukkio kaikenikäisiä – iloksemme myös miehet ja lapset osallistuivat tähän jokavuotiseen tapahtumaan. Paluumatka oli vapaamuotoinen ja omatoimisesti tapahtuva, kaikki kun ajelivat lopuksi omaan lähtöpisteeseensä. Naisjaosto tarjoaa myös kulttuurielämyksiä. Kesällä mennään kesäteatteriin – lähelle tai kauemmas. Teemme mahdollisesti myös muita matkoja. Syksyyn on suunnitteilla hieman koulutusta ja muuta mukavaa. Pikkujoulut vietetään taas laa- Vatsatanssi vaatii keskittymistä. Marion Christodoulou näyttää mallia. jempaan kulttuurikirjoon tutustuen, yhdistämme teatterin ja ruokakulttuurin sujuvasti. Pitäähän ensin syödä, jotta jaksaa seurata hulvattoman hauskaa esitystä. Iloinen naisporukka kokoontuu noin kerran kuussa, yleensä Metalli 57:n tiloissa. Lisää erilaisia ajatuksia kaivataan mukaan toimintaan, jotta pysymme jatkossakin aktiivisina. Tule rohkeasti mukaan! Kaikista näistä tiedot löytyvät työpaikkojen ilmoitustauluilta, Ahjosta, toimiston tytöiltä tai www. metalli57.com Tervetuloa mukaan naisjaoston toimintaan! Sanna Lehto naisjaoston sihteeri Nuorisojaosto Halloween by Metalli 57:n nuorisojaosto Viisseiska 16 Someron osasto 315 SOMERON METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 315 RY Metalli 315 puheenjohtajalta Hyvät toverit K äytin tervehdyksessä sanaa toveri. Toivottavasti en loukkaa ketään tämän tekstin lukijaa. Toveriksi kutsuminen esitetään osoituksena siitä, että aatekumppanit ovat keskenään samanarvoisia ja arvonimet hylätään. Koska olemme ammattiosaston jäseniä uskallan teitä kaikkia tervehtiä tällä sanalla. Olemme saaneet todeta, ettei työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamiselle ollut edellytyksiä, koska työnantajien tavoitteet ovat epärealistisia. Neuvottelujen lopputulos olisi voinut olla toinen, jos elinkeinoelämän keskusliitto EK olisi suhtautunut vakavammin palkansaajien esittämiin ratkaisuihin järjestelmän uudistamiseksi. Neuvotteluissa EK:n pääasiallinen tavoite tuntui olevan vain työehtojen heikentäminen ja ammattiyhdistysliikkeen ainoan voimakeinon lakko-oikeuden murskaaminen. EK:n neuvotteluasenteessa ei haluttu lähteä etsimään ja puuttumaan mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden lähtökohtiin ja syihin. Näyttäisi vähän siltä että halu onkin siirtää neuvottelua eduskuntavaalien jälkeiselle mahdolliselle porvarihallitukselle. Olemmehan jo kuulleet kokoomuksen esiin tuomia avauksia työehtojen heikentämiseksi ja työttömyysturvan leikkaamiseksi. Ja hyvin on vielä muistissa keskustan työreformi. Kyllä näidenkin neuvottelujen olisi pitänyt tähdätä työllisyysasteen nostamiseen, eikä työehtojen heikentämiseen. Ihmettelen, jos 2013 solmitun työllisyysja kasvusopimuksen optiovuodesta päästään sopimaan, vaan mitä todennäköisimmin ensi syksynä men- nään liitokohtaisiin ratkaisuihin. Huhtikuun 19 päivä käydään eduskuntavaalit. Näiden vaalien tulos näyttää minkälainen hallitus tähän maahan tulee. Jos kyseessä on puhdas porvarihallitus, olemme me tavalliset duunarit todellisissa hankaluuksissa. Ja työläistä viedään kuin pässiä narussa. Tämän vuoksi äänestäminen eduskuntavaaleissa on vielä tärkeämpää tärkeämpi. Ja äänestäessä on myös oltava ehdokkaan kohdalla kriteerinä työelämän ja työehtojen tuntemus. Esimerkkinä voisi sanoa: Porvari kansanedustajien vaatimat työehtojen joustot ja kun heiltä kysyy tietääkö ne kuinka paljon nykyisissä sopimuksissa on jo joustomahdollisuuksia, he eivät sitä tiedä. Metallin sopimus sisältää 44 kohtaa, joista voidaan paikallisesti sopia ja näitä sopimuksia tehdään. Joten se siitä työehtojen joustamattomuudesta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää äänestää ja äänestää oikein. Harri Kurttila Puheenjohtaja JÄSENYYDEN HOITOVINKKEJÄ Täytä aina uusi perintäsopimus kun työnantajasi vaihtuu Ammattiosastosi voi hakea sinulle lepääviä jäsenoikeuksia ja vapautusta jäsenmaksuista, jos: • olet sairas ja kokonaan vailla ansiotuloja • jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle • opiskelet • suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelua • olet työttömänä työnhakijan työvoimatoimistossa • olet työttömyyseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä • suoritat vapausrangaistusta Ilmoittaudu tällöin ammattiosastoosi vähintään puolivuosittain ja ota mukaasi kirjallinen todiste asiasta (esim. Kelan päätös) Jos jäät omalle lomalle ja haluat säilyttää jäsenyytesi, maksat itse jäsenmaksun Metalliliiton keskituntiansion perusteella Jäsenasioitasi voit hoitaa myös netissä osoitteessa www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi Lisätietoja saat luottamusmieheltäsi tai ammattiosaston toimistolta TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Harri Kurttila Kauristie 17, 31400 Somero p. 040 739 0103, 748 8109 työ: 779 0209 kurttila@saunalahti.fi Opintosihteeri: Jarmo Saari Riiheläntie 2 A6 , 21490 Marttila p. 040 7053213 jarmo.saari@marttila.fi Varapuheenjohtaja: Erja Malinen Svenssonintie 15 B11, 31400 Somero p. 040 701 5341 erja.malinen@luukku.com Veteraanivastaava: Erkki Salminen Urheilutie 41 31400 Somero p. 748 6798 Sihteeri: Erkki Salminen Urheilutie 41, 31400 Somero p. 748 6798 Taloudenhoitaja: Jari Ruohonen Rekijoentie 69, 25370 Pertteli p. 041 449 9345 jari.ruohonen@hotmail.com Ammattiosaston päivystys 2015 Juttutuvalla, Jukolantie 3, klo 15–16 : 25.1. / 22.2. / 29.3. / 26.4. / 31.5. / 14.6. / 30.8. / 27.9. / 25.10. /29.11. / 20.12. klo 15 – 19 Toimikunta: Erja Malinen, Jari Ruohonen, Arto Sintonen, Erkki Salminen, Hans Aaltonen, Jarmo Saari, Anne-Mari Toikka Toiminnantarkastajat: Tuija Pelto-Lampola, Raili Myllylä V-S /Satakunnan aluejärjestön edustajat Harri Kurttila, varalla Arto Sintonen Anne-Mari Toikka, varalla Jari Ruohonen Salon seuturyhmän edustajat Harri Kurttila, varalla Jarmo Saari Jari Ruohonen, varalla Erja Malinen SAK:n paikallisjärjestön edustajat Erja Malinen, Arto Sintonen, Harri Kurttila Hans Aaltonen, Erkki Salminen Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Someron Metallityöväen ammattiosasto 315 ry Mail: metalli.315@gmail.com Someron metallityöväen ammattiosasto 315 ry KEVÄTKOKOUS 29.3. 2015 klo 16.00 Juttutuvalla, Jukolantie 3, Somero Esillä sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI Jäseniltä • Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. • Ota mukaasi TE-toimistoon työtodistukset tai lomautustodistus, mikäli olet lomautettu. • TE-toimisto antaa sinua koskevan sitovan työvoima-poliittisen lausunnon työttömyyskassalle. • Pidä työnhakusi voimassa toimiston antamien ohjeiden mukaisesti! • Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet osa-aikatyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain. • Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeen ohjeiden mukaan ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy. • Hakemusta ei saa allekirjoittaa, eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen hakemusjakson päättymistä. • Hakemuksen voi täyttää myös sähköisesti. • Hakemuksen ja neuvoja saat: - TE-toimistosta - Metalli 57:n toimistolta - työttömyyskassasta - kassan sivuilta www.tyottomyyskassa. metalliliitto.fi
