Turha sääntely pois ja liikelaitokset ruotuun

s. 8 | 17.04.2015
Turha sääntely pois ja liikelaitokset
ruotuun
Teksti ja kuva: Jarmo Seppälä n
Turha sääntely ja kaupunkien liikelaitosten
epäterveet tavat tunkeutua paikallisten
pienyritysten markkinoille näkyvät PohjoisSavossakin vahvasti esimerkiksi Kuopiossa.
Tilanne mietityttää niin paikallisia yrittäjiä
kuin maanlaajuisesti myös Suomen Yrittäjiä.
K
eskustelua liikelaitosten toiminnasta käydään lähes jokaisessa
isossa suomalaiskaupungissa.
Kuopiossa yrittäjät ihmettelevät
niin Kuopion kaupungin omistaman
kuntatekniikkalaitoksen Mestarin
kuin kaupungin ja Pohjois-Savon
sairaanhoitopiirin yhdessä omistaman Servica-liikelaitoskuntayhtymän toimintaa.
Mestar tuli markkinoille
Mestarin palveluja ovat katujen, liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapaikkojen kunnossa- ja puhtaanapito sekä sähköverkon asennus
ja ylläpito. Vuotuinen liikevaihto on
noin 30 miljoonaa euroa ja palveluksessa on vakituisesti noin 200
henkilöä.
Puijon Kiinteistöpalvelu Oy on
yksi Kuopiossa toimivista yksityisyrityksistä, joka tarjoaa kiinteis-
tö- ja remonttipalveluja
sekä kotiapupalveluja. Yrittäjä Ari Räsänen
kummeksuu tapaa,
jolla Mestar sai hoidettavakseen Kuopion kävelykeskustan
puhtaanapidon.
- Kaupunkirakennelautakunta esitti kävelykeskustan ja
torin puhtaanapitoa
kaupungin omalle
Mestar-liikelaitokselle
perusteenaan puhtaanapidon tasaisuuden
säilyttäminen. Päätös
Yrittäjä Ari Räsänen (vas.), Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Pitkänen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi
Kujala ja Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen pohtivat turhan sääntelyn karsimista ja kunnallisten liikelaitosten
toimintaa.
tehtiin ilman urakoiden kilpailuttamista eli ulkopuoliset yritykset eivät
päässeet mukaan edes tarjoamaan
palvelujaan, Räsänen ihmettelee.
Räsäsen mukaan
Mestar laskuttaa
omien laskelmiensa mukaan kaupunkikeskustan taloyhtiöitä ja kiinteistöjä
puhtaanapidosta
yhteensä yli 128 500
euroa vuodessa. Alan
yrittäjät ovat arvioineet, että yksityinen
yritys pystyisi tekemään samat työt,
mutta veloittaisi niistä noin puolet tuosta
summasta. Hinnassa on kiinteistöille
maksuun tulevaa
”piiloveroa” siis toinen puoli.
- Mestarin hoitosopimus ei kuiten-
kaan kata taloyhtiöiden piha-alueita, pilarien ja talojen välisiä alueita,
syvennyksiä eikä pensaita katujen
varsilla eli ne jäävät kuitenkin kiinteistöhuoltoyhtiöiden hoitoon.
Yksityisten pk-yritysten osallistumista urakkatarjouksiin voidaan
siis tarvittaessa tehokkaasti rajoittaa sisällyttämällä tarjouspyyntöön
mahdollisimman suuret kokonaisuudet tai pienyritykselle mahdottomat ja kuitenkin tarpeettomat
kalustovaatimukset.
Servica edelleen tappiolla
Liikelaitoskuntayhtymä Servicaan
on keskitetty kaupungin ja KYSin
ruokapalvelut, laitos- ja välinehuolto
sekä kiinteistö- ja logistiikkapalvelut. Kilpailuilla markkinoilla toimiva
ja yhä enemmän sinne pyrkivä liikelaitos on tehnyt kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana
tappiota yhteensä kymmenisen
miljoonaa euroa.
Servican uusimman talouden ja
toiminnan tasapainottamissuunnitelman mukaan liikelaitoksen toiminta on kannattavaa vuonna 2020.
Edellyttääkö se myös sitä, että liikelaitos laajentaa toimintaansa vielä
enemmän yksityisille markkinoille?
Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Pitkänen ja Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen
muistuttavat, että kunnallisten liikelaitosten pyrkimykset yksityisille
markkinoille on yksi niistä asioista,
joista yrittäjät sekä kuntien johto
ja virkamiehet jatkuvasti keskustelevat.
Hyvään kunnalliseen päätöksentekoon kuuluva yrittäjävaikutusten arviointi näyttää edelleen
aina välillä unohtuvan.
Sääntely ja byrokratia kuriin
S
uomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi
Kujala vieraili huhtikuun alkupuolella Pohjois-Savossa ja korosti turhan sääntelyn poistamisen
tärkeyttä koko kansantalouden
ja kilpailukyvyn kannalta. Tämä
on myös yksi Suomen Yrittäjien
tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan.
- Turha sääntely merkitsee
byrokratiaa, lisähintaa tuotteil-
le ja hintakilpailukyvyn heikkenemistä. Tavoitteemme on, että
jos jatkossa yksi säädös vahvistetaan, kaksi säädöstä puretaan,
Kujala sanoi.
- Ylintä hallinto pitäisi keventää
ja Suomeen voitaisiin esimerkiksi
perustaa uusi rakennetun ympäristön ministeriö, johon siirrettäisiin
osia esimerkiksi liikenneministeriöstä ja ympäristöministeriöstä.
Kujala korostaa, että sääntelyäkin tarvitaan ja toisaalta tur-
ha byrokratia ei suinkaan aina ole
EU:sta lähtöisin – kyllä sellainen
osataan Suomen omassakin hallinnossa.
Byrokratia teettää työtä
Siilinjärveläinen sipulinviljelijä
Pekka Vehviläinen kertoo, että
hänen yrityksensä viidestä toimistotyöntekijästä kaksi tekee pelkästään yrityksen lakisääteisiin asioihin liittyviä tehtäviä.
- Itselläni työajasta jää noin
kymmenesosa varsinaiseen yrittäjätyöhön eli myyntiin ja yrityksen
kehittämiseen, loppuaika menee
byrokratian vaatimien asioiden hoitamiseen. EU:n kanssa me kyllä
pärjäämme, mutta kotimainen
byrokratia on kova pala, Vehviläinen sanoo.
Vehviläinen kokee turhana
sääntelynä esimerkiksi 200 000
euron arvoisten pakollisten savunpoistokanavien ja -järjestelmien
rakentamisen pelkästään isona sipulivarastona käytettävään
varastorakennukseen.
Lisäksi, kun samainen varasto
on tyhjänä, siellä ei saa säilyttää
miljoonien arvoisia koneita, joten
ne joudutaan pitämään ulkosalla.
Vastaavasti omien tiluksien välillä ajavan liikennetraktorin kuljettajan ammattipätevyysvaatimus
tuntuu perin turhalta.