Uutiskirje 5/2015

SERVIS
Uutiskirje
Lokakuu 2015
KIP Service selvitti
vedenhankinnan olosuhteita
Meriveden imuputken pää odottaa siirtämistä
KIP Service panosti kesällä ja
alkusyksystä selvityksiin, joiden
perusteella voidaan arvioida
tarvittavat toimenpiteet, joilla
varmistetaan vedenhankinnan
luotettavuus ja häiriöttömyys
tulevaisuudessa.
Heinäkuussa sukeltaja tarkisti
mwerivesiputken pään sijainnin
ja kunnon. Syyskuussa oli vuorossa Öjanjärven makean veden
tunnelin kuntotarkoitus vedenalaisella robotilla.
KIP Servicen toimitusjohtajan
Olli-Matti Airiolan mukaan sukeltajan havainnot vahvistivat
merivesiputken pään sijaitsevan
huonossa paikassa kymmenen
metrin syvyydessä, missä laivojen potkurivirrat aiheuttavat
pohjamudan leviämistä ja suodattimien tukkeutumista.
- Toinen ongelma on jäähdytysveden korkea lämpötila, noin
+17 astetta. Merivesiputken
pään nykyisessä paikassa vesi ei
vaihdu, vaan lämmin vesimassa
pysyy altaassa tuulesta huolimatta, Airiola sanoo.
Nyt tehdyssä tarkastuksessa
imuputken päästä löytyi lisäksi
irtonaisia lautoja, jotka pienentävät vapaata vesiväylää. Nämä
lankut poistetaan ensi vuoden
aikana.
Mikko Simola ohjaamassa vedenalaista robottia, kun Öjanjärven makean veden tunnelille tehtiin
kuntokartoitus syyskuussa.
Siirto miljoonaluokan hanke
Meriveteen ja imuputken pään
sijaintiin liittyvät ongelmat ratkeavat, mikäli imuputken pää
vietäisiin kauemmaksi laivaväylästä. Potkurivirtojen haitat
eivät enää tuntuisi, ja veden lämpötila laskisi 10-12 asteeseen.
Käytännössä kyse olisi syväväylän syventämisen yhteydessä
tehtävästä toimenpiteestä.
- Syväväylää ruopattaessa mesivesiputkelle olisi mahdollista
tehdä riittävän syvä uoma samalla kun putken pää siirrettäisiin
noin kilometrin kauemmaksi
sen nykyisestä paikasta. Silloin
vilkas laivaliikenne ei enää aiheuttaisi nykyisenlaisia hait-
toja, Airiola sanoo ja lisää, että
alustavia suunnitelmia putken
siirtämiseksi on jo tehty.
Kyse on myös rahallisesti mittavasta hankkeesta. Jo pelkkä imuputken pään siirtäminen kauemmaksi on miljoonaluokan hanke
ilman ruoppauskustannuksiakin.
Makean veden tunnelin kaikuluotauksesta kerrotaan lisää
seuraavalla sivulla.
2
Pintavesitunnelin kuntotarkastus
ei tuonut ikäviä yllätyksiä
Öjanjärvestä merenlahden alitse suurteollisuusalueelle kulkevan pintavesitunnelin kunto
kartoitettiin syyskuussa. Kuntotarkastuksessa käytettiin apuna
vedenalaista robottia, joka oli
varustettu sonarlaitteilla sekä
valoilla ja kameroilla.
- Tarkastuksessa ei löytynyt
mitään sortumaan liittyvää, mikä
estäisi tunnelin käytön sen nykyisessä tarkoituksessa. Mutaa ja liejua oli kertynyt vähemmän kuin
etukäteen kuvittelimme, eikä tunnelin virtausala ollut juurikaan
pienentynyt, kertoo robotin joystick-ohjainta käyttänyt Mikko
Simola Loxus Technologies-yrityksestä. Yhtiö suoritti tarkastuksen yhdessä vedenalaisiin töihin
erikoistuneen kokkolalaisen Ottomarinon kanssa.
Toimenpidettä varten robottia
valmisteltiin muutama päivä sellaiseksi, että se mahtuu matalaan
tunneliin, jossa saattaisi olla paljonkin vuosien aikana kertynyttä
mutaa ja liejua.
- Kyseessä oli vedenalainen robotti, joka toimi kuudella potkurilla kaikissa eri suunnissa. Robotissa oli neljä videokameraa ja
noin 3 000 wattia led- ja halogeenivaloja. 900 kilohertzin taajuudella toimineilla sonarlaitteilla
näki eteenpäin enimmillään 5060 metriä.
Tarkastuksessa käytetty robotti oli varustettu sonarlaitteilla
sekä valoilla ja kameroilla.
Kuntotarkastuksen suorittivat Loxus Technologies ja kokkolalainen Ottomarino.
- Kuva tuli pintaan valokaapelia pitkin, ja samoin robotille
menneet ohjaustiedot kulkivat
valokaapelissa. Tässä kohteessa
kaapelia oli mukana 3 000 metriä mutta pisimmillään kaapelia
voidaan käyttää 7,5 kilometriä
yhteen suuntaan, Simola selvittää teknisiä yksityiskohtia.
Samaa tekniikkaa
hylkyjen etsinnässä
Robotti painoi 500 kiloa mutta
se oli säädetty vedessä kevyeksi
ja kelluvaksi, jolloin sen liikuttamiseen ei tarvittu juurikaan
potkureiden voimaa.
- Samanlaista robottia käytetään öljynporausteollisuudessa,
ja tätä kyseistä laitetta on käytetty esimerkiksi helikopteri- ja
lentokoneonnettomuuksien tutkinnassa sekä siltatutkimuksissa
kiinnittämällä siihen monikeilaluotain. Löydöksien keräämistä
varten robottiin voidaan liittää
käsivarret tai vaikkapa pora tai
saha.
Kyseinen tekniikka oli käytös-
Robotti laskettiin veteen betonilaattaan tehdystä reiästä.
sä myös viime kesänä, kun sukeltajaryhmä, johon Simolakin kuului, löysi Ahvenanmaan edustalta
niin sanotun aarrelaivan eli kuparihylyn.
Öjanjärven pintavesitunnelin
kuntokartoitus sujui Simolan
mukaan kaikilta osin mainiosti.
- Olosuhteet oli luotu hienoiksi, ja kaikki yksityiskohdat toimivat hyvin sähkönsaannista
alkaen.
Myös KIP Servicen ympäristö-
päällikkö Virve Heikkinen oli
tyytyväinen sekä tuloksiin että
ammattimaisuuteen, jolla kartoitus tehtiin.
- Oli helpottavaa kuulla, ettei
vastaan tullut ikäviä yllätyksiä.
Voi vain ihailla osaamista, jolla
tunneli rakennettiin 1960-luvulla. Loxus Technologies ja Ottomarino olivat lisäksi tekijöinä
ammattitaitoinen tiimi, Heikkinen sanoo.
3
Ympäristölupajärjestelmään
halutaan sujuvuutta
Jokainen vastuullinen teollisuuslaitos haluaa tänä päivänä huolehtia ympäristöstä ja noudattaa
ympäristölupia. Suomeen syntynyt ympäristölupajärjestelmä
velvoitteineen ja selvityksineen
aiheuttaa kuitenkin yrityksille
merkittäviä kustannuksia ja paljon hallinnollista työtä.
Monissa tapauksissa huonosti
toimiva ja kankea lupajärjestelmä on vähintäänkin viivästyttänyt investointeja jopa useilla
vuosilla, mikä puolestaan on hidastanut kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
- Nyt ympäristölupajärjestelmää ollaan pohtimassa uusiksi,
jotta sitä voidaan keventää ja
yksinkertaistaa. Yrityksiltä on
tullut jo pitkään viestiä, että nykyisellään järjestelmä haittaa
yritysten toimintaa merkittävästikin, sanoo KIPin alueen ympäristöryhmän tapaamisessa puhunut asiantuntija Satu Räsänen
Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Yritysten antamassa palautteessa muun muassa toivotaan,
ettei yritysten tarvitsisi toimia
niin monien viranomaisten kanssa kuin mitä nykyään täytyy. Lupaprosesseja pidetään aivan liian
pitkinä, ja muutoksenhakua haluttaisiin nopeuttaa.
Tavoitteena yhden
luukun periaate
Nykyistä tilannetta kuvaa myös
Hyvänä esimerkkinä järkevästä uudistuksesta Räsänen mainitsee toukokuussa voimaan
tulleen muutoksen, joka koskee
ympäristöluvan muuttamista ja
tarkistusmenettelystä luopumista. Tähän saakka pienetkin
muutokset toiminnassa ovat
saattaneet vaatia koko luvan
avaamista.
Silti nykyinen lupajärjestelmä
pitää ympäristöluvan ohella sisällään useita hakemuksia, useita viranomaisia, useita lupia ja
menettelyjä sekä useita valitusprosesseja.
- Tämän sijaan meidän pitäisi
luoda Suomeen uusi malli, joka
perustuu yhden luukun periaatteeseen. Yksinkertaisimmillaan
on kyse siitä, että yritykselle riittäisi yksi hakemus, jonka käsittelee yksi viranomainen. Silloin
selvittäisiin myös yhdellä luvalla
ja menettelyllä sekä yhdellä valitusprosessilla, Räsänen sanoo.
Teollisuuden ympäristölupajärjestelmää halutaan yksinkiertaistaa, koska nykyisellään järjestelmä haittaa yritysten toimintaa
merkittävästikin.
ympäristölupien suuri määrä.
Suomessa toimii noin 15 000
yritystä, joilla on ympäristölupa.
EU kuitenkin vaatii yksiselitteisesti luvan vain IED-laitoksilta,
joita Suomessa on vajaa 1 000.
Nyt pitäisi kehittää lupaa yksinkertaisempia ja nopeampia menettelyjä valtaosalle nykyisistä
lupavelvollisista.
Satu Räsänen
Koulutusta kone- ja laitetoimitusten sopimuksiin
KIP Service järjestää ensi
tammikuussa kone- ja laitetoimitussopimuksia koskevan
koulutustilaisuuden. Koulutuksessa opitaan olennaisimmat asiat kyseisistä sopimuksista. Lisäksi käsitellään
kone- ja laitetoimituksiin liittyviä huoltosopimuksia, joita
käydään läpi sekä myyjien että
ostajien näkökulmasta.
Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat kone- ja
laitesopimusten sekä huoltosopimusten myynti- ja ostotehtävissä. Kouluttajana toimii
asianajaja, KTM Petri Nevalainen Asianajotoimisto Applex
Oy:stä. Nevalainen on avustanut menestyksekkäästi satoja
suomalaisyrityksiä kone- ja laitetoimituksissa kotimaahan ja
ulkomaille.
Koulutukseen osallistuvat
yritykset saavat neljän kuukauden ajan koulutuksen
aiheena oleviin sopimuksiin
Applexin help desk-tyyppisen maksuttoman puhelinneuvonnan.
Koulutus järjestetään Port
Towerissa tiistaina 26.1.2016
kello 12.00-16.30. Lisätietoja
osoitteessa www.kipservice.fi
4
Henkilö kuvassa
Nainen ratissa
Vilma Niiranen tyrmää ennakkoluulot ajotaidoillaan
KIPin uudella turvallisuusvideolla rekkakuskina nähdään nuori
tummatukkainen nainen. Ennen
kuin kukaan hymähtää huvittuneena, että on täytynyt hankkia
mallitoimistosta apuvoimia varmistamaan korkeat katsojaluvut,
kannattaa lukea tämä juttu. Se
voi tarjota yllätyksiä.
Videolla esiintyvä kuljettaja on
kaustislainen Vilma Niiranen.
Hän nauraa tottuneensa siihen,
että nainen yhdistelmäajoneuvon ratissa saattaa herättää
kummastusta ja ennakkoluuloja
varsinkin miesten keskuudessa.
- Tiedän tulleeni miesten maailmaan. Olen kilpailuhenkinen
ihminen, joka tykkää haastaa ja
laittaa itseään likoon kokeillakseen omia rajojaan. Siitä tulee
hyvä olo kun voi näyttää jätkille,
että piru vie, kyllä meistä naisistakin on tähän hommaan.
Kauhava opetti paljon
Niiranen valmistui yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi KeskiPohjanmaan ammattiopistosta
reilut kaksi vuotta sitten.
KIPin uudella turvallisuusvideolla esiintyvä Vilma Niiranen
antaa tekojen puhua noustessaan raskaan ajoneuvon rattiin.
- Olen itsekin yllättynyt, miten hyvin kaikki on mennyt Norjan-keikoilla, Vilma Niiranen sanoo.
- Minulla ei ole mitään hajua,
mistä kiinnostus kuljetusalaa
kohtaan sai alkunsa. Ei meillä
suvussakaan kukaan aja rekkaa.
Jo opiskelukaverit saivat nähdä asenteen merkityksen. Logistiikkapuolella opiskeli paljon
poikia, joiden isät olivat kuljetusalalla. Siinä missä pojat myöhästelivät koulusta ja olivat joskus
tietävinään asioista enemmän
kuin opettajansa, Niiranen kuunteli tarkasti opetusta, opiskeli
asioita sinnikkäästi oppikirjoista
ja teki kuten opettajat käskivät.
Lopputulos oli se, että Niiranen
pokkasi ensimmäisenä tyttönä
rekkakortin Kokkolan ammattiopistosta, kun taas moni poika
joutui tyytymään kuorma-autokorttiin.
Koulun jälkeen odotti armeija.
Parolan panssariprikaatissa palveluksensa aloittanut Niiranen
sai huomata, että naispuoliselle
kuljetusalan osaajalle oli tarjolla
enimmäkseen hanttihommia. Lopulta hän sai haluamansa siirron
Kauhavalle lentosotakouluun
päästen siellä varsinaisiin sotilaskuljettajan tehtäviin.
- Kauhavan aika oli parasta
mahdollista. Siellä riitti paljon
varuskunnan lakkauttamiseen
liittyneitä ajoja ADR-kuljetuksista alkaen. Myös kalusto oli
monipuolista ja sain kokemusta niin maastokuorma-autoista,
koukkuautoista, kaappiautoista
kuin säiliöautoista. Se oli todellinen kuljetusalan korkeakoulu.
Samalla syttyi kiinnostus sotilasuraan. Kaustislainen kävi
aliupseerikoulun jatkaen samanaikaisesti työskentelyä
lentosotakoulussa. Kiinnostus
Maanpuolustuskorkeakoulua ja
rajavartiolaistosta kohtaan elää
edelleen.
Teot puhuvat
Tällä hetkellä Niiranen ajaa puoliperävaunullista rekkaa kaustislaisen Wolftransin palveluksessa. Eikä enempää eikä vähempää
kuin Norjan vaativilla teillä.
- Aluksi heitin yhden Norjankeikan yhdessä toisen kuljettajan
kanssa, mutta sen jälkeen olen
ajanut yksin. Olen itsekin yllättynyt, miten hyvin kaikki on mennyt. Otan kilometrin ja päivän
kerrallaan ja yritän pitää itseni
ja auton ehjänä. Minulla on mahtavat ja kokeneet työkaverit, jotka ovat peruuttaneet enemmän
kuin itse olen ajanut eteenpäin.
Heille voin soittaa aina ja kysyä
neuvoja.
Miehisessä kuljetusmaailmassa Niiranen sanoo viihtyneensä
hyvin.
- Miehet eivät ole niin herkkiä
kuin naiset. Jätkäporukassa asioita voi sanoa suorempaan, ja
huumorikin on erilaista. Totta
kai vastaan on tullut ja varmaan
tulee jatkossakin miehiä, joilla
on vahvat ennakkoluulot. Silloin
minulle riittää, että voin osoittaa
pätevyyteni omalla tekemisellä.
5
Langin turbiini
määräaikaishuollossa
Kokkolan Energia Oy:n voimalaitoksessa on meneillään turbiinirevisio. Outokummun entisenä voimalaitoksena tunnetun
laitoksen Lang-turbiinille tehdään määräaikaishuolto noin
kymmenen vuoden välein. Nyt
huolletaan lisäksi turbiinin generaattori.
Voimalaitospäällikkö VeliMatti Tuliniemen mukaan
määräaikaishuollossa tarkistetaan turbiinin kriittisten osien
kuten siipi- ja akselitiivisteiden
sekä laakereiden kunto.
Turbiinin pyörimisnopeus on
3 000 kierrosta minuutissa, ja se
asettaa laakeroinnille omat haasteensa. Turbiinin käyntiolosuhteita eli lämpötilaeroja sekä vä-
Turbiinirevisio on normaali huoltotoimenpide, joka tehdään noin
10 vuoden välein. Kuva: Esko Keski-Vähälä.
rähtelyitä seurataan antureilla,
joiden kunto myös tarkistetaan.
- Tarkastuksessa havaittiin
vaurioita turbiinin roottorissa,
- Jos valvontayksikköön asetettu nopeus ylittyy, näyttöön jää
vilkkumaan ajoneuvon nopeus.
Samalla käynnistyy videokuvaus,
eli räikeistä ylinopeustapauksista on olemassa myös dokumentointi, Lång sanoo.
Yritykset voivat halutessaan tilata nopeusnäytön KIP Serviceltä
omalle tehdasalueelleen. Laitetta
vuokrataan myös suurteollisuusalueen ulkopuolisille asiakkaille.
joka on nyt korjattavana turbiinitehtaalla. Aikataulun mukaan
turbiini käynnistetään loka-marraskuun vaihteessa, Tuliniemi
kertoo.
Unkarilaisvalmisteinen Langin
turbiini otettiin käyttöön 1978.
Sen jälkeen sille on kertynyt 220
000 käyttötuntia.
- Vuositasolla tunteja kirjataan
noin 6 000, joka on tässä ympäristössä toimivalle laitokselle
aika tyypillinen määrä. Kesäisin ajoon ei ole tarvetta, koska
lämpökuormat ovat niin pieniä,
turbiinitöiden työmaapäällikkönä toimiva käynnissäpitomestari
Seppo Tuikka toteaa.
Siirrettävä nopeusvalvonta
muistuttaa ajonopeuksista
KIP Service on hankkinut siirrettävän nopeusvalvontayksikön, joka mittaa ajonopeuksia
satunnaisesti eri puolilla suurteollisuusaluetta. Turvallisuuspäällikkö Jussi Långin mukaan
nopeusvalvontayksikkö ennen
kaikkea muistuttaa kuljettajia
kiinnittämään huomiota ajonopeuksiin.
Siirrettävä nopeusvalvontayksikkö muistuttaa kuljettajia nopeusrajoituksista.
Muista päivittää ajoneuvotunnistin
Vuodenvaihteen lähestyessä
ajoneuvotunnistimien päivittäminen alkaa olla jälleen ajankohtaista.
- Kulkuoikeudet päättyvät automaattisesti vuoden lopussa.
Siitä huolimatta asia yllättää joka
vuosi ja porukka joutuu ihmettelemään, miksi he eivät pääse
alueelle, Securitaksen kohde-
päällikkö Jarkko Vähälä sanoo.
Ajoneuvotunnistimien päivittäminen ensi vuodeksi on mahdollista lokakuun alusta alkaen.
- Oikeuksien päivittämiseen
on aikaa kolme kuukautta. Tuo
aika kannattaa käyttää hyväksi,
jotta vältymme vuodenvaihteen
ruuhkilta, hän muistuttaa.
Ajoneuvotunnistimen voi uusia jo nyt.
6
Yritys esittelyssä
Teollisuuden kumppani
kasvaa asiakkaidensa mukana
Koukkukuljetuksen tuottamat
palvelut ovat tärkeä osa suurteollisuusalueen sujuvaa arkea.
Yrityksen tarina on tyypillinen
monelle KIPin alueelta tutulle
teollisuuden palvelualan toimijalle: Koukkukuljetus on kasvanut yhdessä asiakkaidensa mukana laajentamalla toimintaansa
ja investoimalla esimerkiksi kalustoon sitä mukaan, kun asiakkailla on ilmennyt uusia tarpeita.
- Palvelumme perustuu asiakaslähtöisyyteen. Meillä on pitkä kokemus ja osaaminen, joiden turvin pyrimme tuottamaan
sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät asiakkaiden liiketoiminnan
kustannustehokkuutta, sanovat
Koukkukuljetus Oy:n toimitusjohtaja Petri Huhtala ja varatoimitusjohtaja Petteri Jukkola.
Yritys perustettiin vuonna
1982. Tuolloin Seppo Määttälä
aloitti sakkakuljetukset Kokkolasta Outokumpu Oy:n tehtailta
Harjavaltaan. Omistajavaihdos
tapahtui 2010, jolloin Määttälä
myi yhtiön koko osakekannan
Petri, Jani ja Janne Huhtalalle
sekä Petteri Jukkolalle.
Nykyään yritys työllistää noin
40 henkilöä. Kuluvan vuoden liikevaihtotavoitteeksi on asetettu
reilut 5 miljoonaa euroa.
Tonteilta turhat
tavarat pois
ennen lumentuloa
Reilun kolmen vuosikymmenen aikana Koukkukuljetuksen
palvelutarjonta on laajentunut
huomattavasti. Tehdaspalveluiden lisäksi yritys tarjoaa nostopalveluita, maantiekuljetuksia
sekä kunnossapitopalveluita.
Tehdaspalveluihin kuuluvat
muun muassa raaka-ainekonttien purku, näytteidenotto,
varastointi, raaka-ainesiirrot
varastosta prosessiin, varastokirjanpito sekä varastokarttojen
Petteri Jukkola esittelee Koukkukuljetuksen uutta painepesulaitteistolla varustettua pesuautoa.
kaan aurauksen ja muun talvihoidon, Jukkola muistuttaa.
Investointeja
uuteen kalustoon
Petri Huhtala (vas.) toimitusjohtajana ja Petteri Jukkola varatoimitusjohtajana luotsaavat Koukkukuljetusta.
ylläpito. Näiden lisäksi Koukkukuljetus tekee sisäisiä raaka-ainesiirtoja tehdasalueella ja hoitaa tehtaiden välisiä kuljetuksia.
- Meillä on myös varastointipalvelu. Varastohotelli on asiakkaalle helppo ja edullinen
vaihtoehto lyhytaikaiseen varastointiin. Asiakas saa meiltä
lisäksi joko kaluston tai henkilöstön tai molemmat hoitamaan
esimerkiksi tavaroiden vastaanoton, Petteri Jukkola kertoo.
Ympäri vuoden tuttu näky suurteollisuusalueella on Koukkukulje-
tuksen kunnossapitokalusto.
Kesällä Koukkukuljetus harjaa ja pesee piha-alueita sekä
leikkaa nurmikot. Yritys suorittaa myös varastojen sisätilojen
puhdistuksia ja pesuja.
Talvikunnossapito käsittää
esimerkiksi hiekoituksen, lumenaurauksen, polanteiden-, jäänja lumenpoiston sekä jäätyneiden viemäreiden avaamiset.
- Talven taas lähestyessä on
tärkeää, että tonteilta siivottaisiin ylimääräiset tavarat pois.
Se mahdollistaa alueiden tehok-
Petteri Jukkolan mukaan Koukkukuljetuksen yksi tärkeimmistä
kilpailutekijöistä on alueen hyvä
tuntemus.
- Koska olemme olleet kauan
läsnä KIPin alueella, tunnemme
asiakkaiden prosessit ja toimintamallit. Tietenkin meidän pitää
olla myös joustavia ja reagoida
nopeasti erilaisissa tilanteissa.
Monipuoliseen kalustoon yritys on investoinut pitkäjänteisesti. Uusin hankinta on painepesulaitteistolla varustettu pesuauto.
- Laitteistolla saamme imettyä
asfaltin huokosista erilaisia jäämiä sisältävän pölyn. Pesuvesi
imetään talteen, minkä jälkeen
se saadaan takaisin tehtaan kiertoon. Kun raaka-aineiden hävikki
on nolla, niin saanto on sata, Jukkola tiivistää äskettäin käyttöön
otetun pesuauton hyödyt.
7
Merlot – hälytysjärjestelmä palvelee
suurteollisuusaluetta ja satamaa
Yksi viesti tavoittaa kaikki tarpeelliset vastaanottajat
Kokkolan suurteollisuusalueella
ja Kokkolan Satamassa on vuoden 2015 alusta saakka ollut
käytössä laaja ja monipuolinen
Merlot – hälytysjärjestelmä. Uuden hälytysjärjestelmän avulla
voidaan lähettää tehokkaasti ja
kohdennetusti alueen turvallisuuteen liittyviä viestejä. Kip
Servicen turvallisuuspäällikkö
Jussi Långin mukaan Merlotilla
saavutetaan yli 1300 numeroa.
- Järjestelmän vastuulla on
koko Kokkolan suurteollisuusalueen ja Kokkolan Sataman
alue. Uuteen järjestelmään siirtyminen on sujunut ilman suurempia ongelmia, Lång kertoo.
Vanhassa järjestelmässä mukana olleet yritykset siirtyivät
Merlotiin automaattisesti. Uusia
yrityksiä on tullut järjestelmän
piiriin sitä mukaa, kun yrittäjät
ovat huomanneet sen edut.
Merlotilla voi lähettää erityyppisiä viestejä valituille vastaanottajille. Järjestelmän avulla voi
joko hälyttää, varoittaa tai tiedottaa. Lång kertoo, että viestit lähetetään esimerkiksi koko suurteollisuusalueelle ja satamaan, tai
alueittain esimerkiksi vain eteläiselle tai pohjoiselle alueelle.
Viestejä voi lähettää myös yrityskohtaisesti.
- Viestien kohdentamisen ansiosta ne menevät vain sellaisiin
kohteisiin, joille kyseinen tieto
on tärkeä. Järjestelmä toimii sitä
tehokkaammin, mitä vähemmän
turhia viestejä lähetetään, Lång
Kokkolan suurteollisuusalueen ja Kokkolan Sataman alue on hälytysjärjestelmän suhteen edelläkävijöitä Suomessa. Pikavalintapainikkeilla voidaan lähettää erityyppisiä viestejä yksittäisille
yrityksille tai koko alueelle.
toteaa.
Merlot hälyttää,
varoittaa ja tiedottaa
Merlotin avulla voi esimerkiksi
varoittaa henkilöstöä joutumasta
onnettomuuden vaara-alueelle.
Sillä voi varoittaa myös vaikkapa kovasta tuulesta, tai alueella
liikkuvasta hirvilaumasta. Tiedotusviestiä käytetään mm. silloin,
kun rakennustyömaa katkaisee
tietyn tien. Alueelle saapuva voi
silloin valita toisen kulkureitin.
- Hälytysviestillä saadaan paikalle teollisuuspalokunta ja ensiapuryhmä. Hälytys menee myös
Koulutustarjonta laajenee
KIP Service on tehnyt koulutustoimintaa koskevan sopimuksen valtakunnallisen koulutusorganisaation Alertum Oy:n
kanssa. Sopimuksen ansiosta
KIP Servicen nykyisille asiakkaille voidaan tarjota entistä
monipuolisempi koulutustarjonta.
Jatkossa KIP Service järjestää
esitietona ensihoidolle, rajavartiolaitokselle ja pelastuslaitokselle, Lång huomauttaa.
Järjestelmää testataan joka
kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina noin kello 12, samaan aikaan väestöhälyttimen
testauksen kanssa.
- Merlotin etuja on viestien
kohdentamismahdollisuus, ja se
että niiden lähettämistä hallitsevat Port Towerin vartijat.
Haasteena on Långin mukaan
järjestelmän laajuus. Kip Service
on Merlotin käyttäjänä Suomen
suurin toimija heti viranomaistahojen jälkeen. Tärkeää on se, että
kaikki numerot ovat ajan tasalla.
edelleen omia koulutuksia, mutta niiden lisäksi yhteisiä koulutuksia Alertumin kanssa sekä
suurteollisuusalueen yrityksille
että alueen ulkopuolisille.
- Yritykset ovat päivittäneet
numeroitaan kiitettävästi. Järjestelmässä olevat turhat tai
lakkautetut numerot aiheuttavat
sekaannuksia, ja hidastavat viestien perillemenoa, Lång kuvailee.
Lång kertoo, että operaattoreiden gsm-tukiasemat eivät välttämättä aina pysty toimimaan
riittävän nopeasti. Viestien perillemenoa hidastaa runsas siviililiikenne esimerkiksi ruokatunnin aikana.
- Osasimme varautua ongelmaan, ja toimivuutta kehitetään
jatkuvasti GSM-operaattorien
kanssa, Lång kertoo.
Alertumilla on koulutussopimuksia useiden kunnallisten toimijoiden kanssa, muun
muassa myös Kokkolan kaupungin.
8
Ensivasteauto liikkuu suurteollisuusalueella muutenkin kuin hälytysajossa.
KIP Service hankki
ensivasteauton
KIP Service on hankkinut KIP
Pohjoisen tehdaspalokunnan
sekä ensiapuryhmän käyttöön
ensivasteauton. Vaikka autossa on ambulanssiväritys, sitä ei
käytetä hälytysajossa, vaan hälytysajot ovat jatkossakin Kiurun
ambulanssien vastuulla.
Sen sijaan autoa käytetään nimensä mukaisesti ensivasteen
tehtävissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa hätätilapotilaan luokse tarvitaan
pelastustoimen yksikkö, joka
kykenee aloittamaan välittömät
toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi,
antamaan tehostettua ensiapua,
arvioimaan potilaan tila sekä
raportoimaan tilanteesta eteenpäin.
Kiurulta hankittu käytetty
ensivasteauto on liitetty hätäkeskuksen vasteeseen ja se on
saanut tunnuksen RIR497. Auto
hälytetään omana yksikkönään
kuten sammutusautokin.
Täysin varustellusta autosta
löytyvät muun muassa defibrilaattori, paarit, kiinteä ja kannettava hapetusjärjestelmä, välineet
palovammojen hoitoon sekä hälytyslaitteet ja Virve-radio.
Ensivasteauto liikkuu säännöllisesti KIPin alueella, koska sitä
käytetään myös paloaseman päivittäisissä huolto- ja tukitoiminnoissa.
- Kiuru on tehnyt todella an-
Muista ilmoittaa vierailijoista!
KIPin alueella kävi syyskuussa
829 vierailijaa. Heistä 116 oli ilmoittamattomia, eli peräti 14:ää
prosenttia vierailijoista ei oltu ilmoitettu isännän toimesta etukäteen vierailijajärjestelmällä.
Ilmoittamattoman vieraan
vastaanottamiseen menee var-
tijoilla puolet kauemmin kuin
ennalta ilmoitetun. Usein kärsijöiksi joutuvat vieraat, joiden
isännät ovat ilmoittamisen tehneet oikeaoppisesti etukäteen.
Esimerkiksi syyskuussa vartijat käyttivät kuusi ylimääräistä
tuntia pelkästään tekemättömi-
en vierailuilmoitusten täyttämiseen. On hyvä muistaa, että Port
Towerin info-piste on monelle
vieraalle se ensimmäinen mielikuva isäntäyrityksestä, ja se
kannattaisi aina olla mahdollisimman positiivinen.
siokasta yhteistyötä, jotta auto
ja sen varustelu on saatu KIPin
alueelle sopivaksi. Ajoneuvo majailee paloasemalla, missä kiinnostuneet voivat tutustua siihen,
KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång kertoo.
Servis
Uutiskirje
Julkaisija:
KIP Service Oy
www.kipservice.fi
Päätoimittaja:
Olli-Matti Airiola
puh. +358 40 522 1979
Jakelu:
KIP Service Oy:n
asiakkaat ja sidosryhmät.
Ilmestyy neljä kertaa
vuodessa.
Tuottaja:
T:mi CommJob/
Jorma Uusitalo