Käsikello yllättää kuulijan

päätoimittajalta
viikon kysymys
gallup
Lasse Purokuru
Mitä odotat
uudelta
hallitukselta?
n 13.05.2015
Kaupungistuminen
onkin parasta
aluepolitiikkaa
Eduskuntavaalien alla viriteltiin Keski-Suomessakin kaupunkiseutujen ja maaseudun vastakkainasettelua. Pääkaupunkiseudun
ja kaupungistuneen Etelä-Suomen valiteltiin jättäneen Keski-Suomen
esimerkiksi tiemäärärahojen jaossa mopen osalle.
Työmarkkinajärjestöjen ja useiden asiantuntijoiden koostama
Kaupunkipoliittinen tiekartta -raportti todistaa, että kaupungistuminen onkin parasta aluepolitiikkaa. Hyvinvoivat kaupungit ja niiden
asukkaat pitävät yllä myös maaseudun elinkeinoja.
Kaupungistuminen on globaali trendi, jossa Suomi etenee jälkijunassa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Suomi kaupungistuu, olipa
maan johdossa millainen hallitus tahansa ja vaikka kuinka haikailtaisiin Impivaaran perään. Hyvä niin, sillä työpaikat hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä ja tiettyjen toimialojen keskittymiä.
Kaupunkipoliittinen tiekartta -raportin mukaan kaupunkien ylivertaiset tuottavuushyödyt syntyvät siitä, että suuri määrä saman alan
yrityksiä pystyy operoimaan lähellä toisiaan. Tämä synnyttää aktiivista vuorovaikutusta ja ideoiden liikkumista sekä yritysten että elinkeinojen välillä, mikä on perusedellytys innovaatioiden lisääntymiselle.
Läheskään kaikkea hyötyä ei kaupungistumisesta saada raportin mukaan vielä irti. Sitä edistäisi kaavoitus-, asunto- ja liikennepolitiikan kytkeminen nykyistä tiukemmin yhteen. Raportti ennakoi kaupunkiseuduille vähintään puolen miljoonan uuden asunnon rakentamista vuoteen 2030 mennessä, näistä yli kahden kolmasosan ennakoidaan kohdistuvan kolmelle suurimmalle kaupunkiseudulle.
Tapani Markkanen
Tuomiojärvellä oleili viime viikonloppuna yli 50 joutsenta.
Miksi iso joutsenparvi
on Tuomiojärvellä?
Outi Elomaa
Tuomiojärvellä on nähty tänä keväänä tavallista enemmän joutsenia. Parhaimmillaan niitä on ollut
yli 80 ja viime viikonloppunakin yli
50. Miksi joutsenet viihtyvät näin
hyvin Tuomiojärvellä, Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen
puheenjohtaja Heikki Helle?
– Se on matala järvi ja siinä on
paljon syötävää. Suomen joutsenkanta kasvaa usean prosentin vuosivauhtia, ja suurparvien näkeminen lähellä ihmisiä on todennäköisempää. Suomessa on noin 10 000
parin pesimäkanta, ja kannan kasvussa ei ole näkynyt taittumista.
Mitä joutsenia parvessa viihtyvät ovat?
– Tähän aikaan keväästä on pesi-
mäkausi täydessä vauhdissa, ja pesivät parit ovat jo hautomassa Lappia myöten. Nämä parvet ovat niin
sanottuja luppo-joutsenia, jotka ovat
suurimmalta osin nuoria lintuja. Ne
vain viettävät aikaa ennen kuin alkavat pesiä 2-4 vuoden iässä. Ne
opettelevat elämän alkeita, mahdollisesti katselevat tulevia pesäpaikkoja ja yrittävät pariutua. Ne ovat vähän sellaista nuorisojoukkoa.
Mihin joutsenet lähtevät Tuomiojärveltä?
– Pitkin kesää nähdään edelleen
isoja parvia. Kesän mittaan ne leviävät laajemmalle ja saattavat lentää
kauaksikin. Lähinnä ne ovat paikoilla, josta löytävät syötävää. Joutsenella ne ovat matalahkoja järviä,
joissa kaula yltää pohjaan asti. Loppukesästä parvet siirtyvät pelloille,
joissa kypsyy viljaa.
viikon vieras
Käsikello yllättää kuulijan
Anna Kivirinne
■■– Toivon, ettei mennä ainakaan huonompaan suuntaan,
mutta pelkoja on kyllä ilmassa.
Lapsiperheiden ja pienituloisten asema huolestuttaa, voi olla karua meininkiä luvassa. Itse olisin toivonut toisentyyppistä hallitusta. Siitä olen iloinen,
että oma puolue paransi asemiaan, mutta isot vievät.Yksi vihreä edustaja Keski-Suomesta ei
lohduta, kun hallituksessa on
vain isoja puolueita. Täytyy taas
odotella neljä vuotta.
Jouko Määttänen
■■– Toivosin tavalliselle työmiehelle parempia aikoja, mutta
nyt ei hyvältä näytä tällä hallituspohjalla. Minä olisin odottanut vähän toisenlaista hallituspohjaa, mutta politiikka on aaltoliikettä, välillä nousua ja välillä laskua. En usko, että tällä kokoonpanolla neljä vuotta menee
ilman riitoja, hajosihan se edellinenkin hallitus.
Outi Elomaa
Vielä lisäksi
Outi Elomaa
Jyväskyläläinen Sari EirtolaLoukola kuuli USA:ssa asuessaan
ensimmäisen kerran käsikello-orkesterin soittoa vuonna 1997. Hän
oli äimistynyt ja hullaantunut orkesterin soitosta. Hän lauloi kirkon
kuorossa, mutta vasta vuoden päästä hän uskalsi mennä kysymään, että pääsisikö hän mukaan käsikelloorkesteriin. Hän sai tuuraajan paikan ja se oli huikea kokemus.
Käsikellojen soitto alkoi 1600-luvulla Englannissa. Tällä hetkellä
kelloja soitetaan eniten USA:ssa.
Kahdesti USA:ssa asunut Sari palasi Suomeen vuonna 2007 ja
alkoi hommata Jyväskylään käsikelloja. Hän sai innostettua asiaan
Kuokkalan kanttorin Sirpa Lampisen, ja pian Jyväskylän seurakunta
hankki käsikellot. Viiden oktaavin
käsikellosetti maksaa noin 20 000
euroa.
Tällä hetkellä Sari Eirtola-Loukola johtaa kahta orkesteria, Kidettä ja Clarabellaa. Ne soittavat niin
kirkollista musiikkia kuin maailmanmusiikkia ja vaikkapa Piazzolan tangoa.
– Soittimen monipuolisuus yllättää ihmiset. Kelloilla voi soittaa monenlaista musiikkia ja soitin on äänimaailmaltaan monipuolinen. Se
on myös visuaalinen soitin. Soittajat vaihtavat nopeasti kelloja, sillä yhdellä soittajalla on 2–6 kelloa.
Käsikello on orkesterisoitin ja meidän pitää harjoitella paljon yhteissoittoa. Soittajat harjoittelevat myös
kotona vaikkapa ketsuppipullolla eli he harjoittelevat omia nuottejaan, jotta ne menevät lihasmuistiin.
Miten asut?
■■Asun mieheni ja tyttäreni
kanssa Lohikoskella syntymäkodissani. Vanhempani rakensivat talon vuonna 1966.
Missä konsertissa olit viimeksi?
■■Olin viimeksi Jyväskylä Sinfonian Nuorten solistien konsertissa, jossa esiintyi myös tyttäreni Charlotte Loukola. Pitäisi käydä enemmän konserteissa,
mutta kun teen pääosin iltaisin
ja viikonloppuisin töitä, aina en
ehdi konsertteihin.
Mikä on keväässä parasta?
■■Se on parasta, kun kaikki puhkeaa kukkaan. Koivuissa tuore
vihreä on niin kaunista. Parasta
on kesän odottaminen.
Sari Eirtola-Loukolan kädessä oleva yksi kello vastaa yhtä pianonkosketinta.
Nuorin soittaja on Clarabella-orkesterissa 13-vuotias ja vanhin kideläinen 70.
Ensi lauantaina on klo 18 tarjolla
Kuokkalan kirkossa ainutlaatuinen
konsertti, sillä paikallisten soittajien vieraaksi tulee useasta eri maasta, pääasiassa USA:sta ja Kanadasta 45 käsikellosoittajaa. Konsertissa kuullaan hyvin monenlaista mu-
siikkia. Mukana lavalla on myös Sarin johtama Palokan Viihdelaulajat.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja
siellä kerätään vapaaehtoinen kolehti vähävaraisille suomalaisille
lapsiperheille.
– Haluamme, että kaikki voivat
tulla konserttiin ja nauttimaan musiikista. Kulttuurielämys ei saa olla
rahasta kiinni.
Teillä asuu kissa; miten se suhtautuu musiikkiin?
■■Kun tytär soittaa viulua tai minä laulan pianon ääressä, kissa tulee viereen ja naukuu siinä
koko ajan. Olemme usein miettineet, että haluaako se osallistua musiikkiin vai osoittaako se
mieltään. Jos hetkeksi keskeyttää, se tulee kiehnäämään ja on
tyytyväisen oloinen. Sitten kun
jatkaa, se aloittaa saman naukumisen.
Mitä Suvivirsi tuo mieleesi?
■■Se tuo mieleen muistoja koulusta. Siinä on mukana haikeutta ja toisaalta koulun päättymisen vapauden tunnetta.
Pertti Toivola
■■– Hallituksen pitäisi nyt jämäkästi toteuttaa, mitä on sovittu. Nyt tarvitaan leikkauksia ja ikäviäkin ratkaisuja, jotta saadaan talous nousuun. Pelkona on, ettei kaikki onnistu
niin kuin on suunniteltu; se, ettei yhteiskuntasopimusta syntynyt, on huono merkki. Minä pitäisin parempana neljän suuren
puolueen hallitusta, jossa myös
SDP olisi mukana. Demareitten mukanaolo rauhoittaisi ammattiyhdistysliikettä, nyt voi luvassa olla lakonuhkia ja muuta sellaista.
Raija Flinkman
■■– Aivan pieleen mennyt hallituspohja. Siellä ne väittelevät
keskenään ja unohtavat eläkeläiset, lapset ja vanhukset. Minä en luota porvarihallitukseen,
tavallisille työläisille se tietää
huonoa. Kyllähän sitä paljon lupaillaan, mutta lupaukset eivät
tahdo toteutua.