Untitled - A-klinikkasäätiö
Transcription
Untitled - A-klinikkasäätiö
1 2 Sisällys A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 7 A-klinikkasäätiö 8 A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus 14 Asiakkaat 15 Palvelut 18 Hämeen palvelualue 21 Itä-Suomen palvelualue 25 Järvenpään sosiaalisairaala 29 Länsi-Suomen palvelualue 33 Pirkanmaan palvelualue 37 Uudenmaan palvelualue 41 Tutkimus, kehittäminen ja koulutus 44 Viestintä 47 Henkilöstöraportti 48 Tilastotaulukot 54 Toimintakertomus 60 Tilinpäätös 64 3 A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT • ihmisarvon kunnioittaminen • luottamuksellisuus • suvaitsevaisuus • vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2014 (suluissa tiedot vuodelta 2013) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä Palvelualueet 37,5 (38,6) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 5,2 (6,3) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,2 (2,3) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,2 (1,1) Palvelutuotanto 1,3(1,3) Yhteensä 47,4 (49,6) A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2014 Avohoitopalvelut: 19 572 asiakasta 315 859 tapahtumaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): 5 634 asiakasta 9 290 hoitojaksoa 77 114 hoitovuorokautta Asumispalvelut: 452 asiakasta 87 186 asumisvuorokautta 4 585 (655) 78 (83) 37 (34) 11 (11) 13 (11) 724 (794) Villasukkahaaste tuotti yli tuhat sukkaparia jaettavaksi Asunnottomien yönä. Kuva: Auli Saukkonen 5 Puheenjohtajan katsaus Pitkittynyt taantuma, kuntien kiristynyt taloustilanne ja sote-uudistuksen aiheuttama epävarmuus heijastuivat A-klinikkasäätiön palveluiden kysyntään vuonna 2014. Erityisesti laitospalveluja käytettiin vähemmän kuin oli ennakoitu. A-klinikkasäätiön hallitus oli kesän alussa hankalassa tilanteessa, kun säätiön talousluvut olivat painumassa pahasti miinukselle. Yhteinen näkemys oli, että edellisvuoden kaltainen, suuresti tappiollinen tilinpäätös ei olisi säätiölle toistamiseen hyväksi. Ainut keino korjata tilannetta lyhyellä aikavälillä oli karsia menoja. Koska henkilöstökulut muodostavat valtaosan säätiön menoista, päätettiin käynnistää koko A-klinikkasäätiötä koskevat yt-neuvottelut. Sopeuttamistoimet toteutettiin pääosin lomautuksin. Ne koskivat myös A-klinikkasäätiön ylintä johtoa. Lomautuksia porrastettiin niin, että palveluiden saanti pyrittiin turvaamaan työvoiman vähennyksestä huolimatta. Henkilöstölle tämä merkitsi ajoittaista työkuorman kasvua, kun oman työn piti lisäksi vastata myös lomautetun työtoverin tehtävistä. Ilman hyvää ”talkoohenkeä” tämä ei olisi ollut mahdollista. Siitä kuuluu kiitos koko henkilökunnalle. Taloudellisesti onnistuttiin hyvin: säästötoimien ansiosta A-klinikkasäätiön toiminnallinen tulos parani oleellisesti ja yhdessä joidenkin omaisuusjärjestelyjen kanssa vuoden 2014 tilinpäätös kääntyi positiiviseksi. Haasteita kuitenkin riittää myös tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä elämme eräänlaista ylimenovaihetta vanhan ja uuden järjestelmän välissä. Suunnitelmia on paljon mutta päätöksiä vähän, etenkin sen jälkeen, kun sote-malli kaatui perustuslakivaliokunnassa eduskunnan istuntokauden lopussa. Uudesta emme siis vielä kovin paljon tiedä, mutta kun uudistus joskus tulee, on tärkeää, että A-klinikkasäätiö pystyy siirtymään sen mukaiseen maailmaan taloudellisesti kestävässä kunnossa ja mahdollisimman toimintakykyisenä. Tämän vuoksi on tärkeä jatkaa A-klinikkasäätiön rakenteellista kehittämistä. Toimintaperustan kestävyyden varmistamista palvelee myös vuonna 2014 hyväksytty kiinteistöstrategia, jonka mukaisesti A-klinikkasäätiö pyrkii pääsemään eroon turhaksi katsottavasta omaisuudestaan. Sääntöjen mukaan ”A-klinikkasäätiön tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti”. Tästä toiminnan tarkoituksen yleishyödyllisyydestä säätiö pitää kiinni, ja sen mukaisesti hallitus päätti valittaa verottajan hoitopalveluja koskevasta toisenlaisesta tulkinnasta koskien verovuotta 2013. 6 A-klinikkasäätiön yleishyödyllisyys näkyy ennen kaikkea toiminnassa. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on parina viime vuotena ollut hienoisessa laskussa, meillä on edelleen satoja tuhansia alkoholin ongelmakäyttäjiä sekä sen lisäksi kasvava joukko huumeongelmaisia. Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön yhteiskunnalliset haittakustannukset – noin 1,2–1,5 miljardia euroa vuonna 2012 – ovat huomattava kansantaloudellinen rasite. Tässä kontekstissa A-klinikkasäätiön hoitopalveluiden vuoden 2014 runsaat 25 000 asiakasta, yli 300 000 hoitotapahtumaa, yli 9 000 laitoshoitojaksoa ja lähes 90 000 asumisvuorokautta sekä todella suuria ihmisjoukkoja tavoittavat ehkäisevän työn muodot kertovat säätiön merkittävästä yhteiskunnallisesta panoksesta ja vaikuttavuudesta. A-klinikkasäätiössä tehdään tärkeää työtä! Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiöllä on takanaan monin tavoin haastava vuosi. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspäätös ei ollut kannaltamme niin suotuisa kuin olisimme toivoneet, ja jouduimme heti alkuvuodesta sopeuttamaan keskustoimiston taloutta. Optimistisesti lähdimme kuitenkin suunnittelemaan uusia hankkeita. RAY arvioi toimintaamme ja avustusrahoituksen käyttöä kahden päivän ajan tammikuussa perinpohjaisesti. Arviointi oli tervetullutta, huolellista ja rakentavaa. Täsmentämisen varaakin oli, mutta pääsääntöisesti toimintamme on ollut ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Palveluissa päädyimme uusien ja osin yllättävien haasteiden eteen. Vuosi sitten Helsingin kaupunki otti nuorisoasemamme liikkeenluovutuksella osaksi omia uusittuja sote-palvelujaan. Loppusyksyllä muistelimme seminaareissa pitkää ja aktiivista yhteistyötä helsinkiläisten nuorten ja heidän perheidensä parissa. Nuorisoasemalaiset siirtyivät vanhoina työntekijöinä Helsingin kaupungin virkamiehiksi. Helsingin nuorisoasemalla työskenteli liikkeenluovutuksen aikaan edelleen työntekijöitä, jotka olivat olleet jo perustamassa asemaa vuonna 1970. Vaikeampaa oli suhtautua positiivisesti Tampereen kaupungin päätökseen lakkauttaa vuodesta 1957 kaupungissa toimineen A-klinikan ostopalvelut kokonaan. Kaupunki ei hyväksynyt muutosta liikkeenluovutuksena, joten säätiö joutui loppuvuonna avaamaan mittavat irtisanomisiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut. Kuntayhteistyön luonne on viime vuosina muuttunut kireissä taloudellisissa oloissa aikaisempaa vaikeammin ennakoitavaksi. Tämän nähtiin jo alkuvuodesta johtavan A-klinikkasäätiön käyttötalouden tuntuvaan alijäämään. Siihen jouduttiin reagoimaan nopeasti. A-klinikkasäätiön hallitus päätti alkukesästä, että säätiön tulisi loppuvuoden aikana sopeuttaa menojaan arviolta 1,7 miljoonaa euroa suunnitellusta. Tämä on merkinnyt tiukkaa menokuria, hankintojen lykkäämistä, sijaisten käytön vähentämistä ja lomautuksia sekä keskustoimistossa että alueilla ja yksiköissä. Kokonaisuutena säätiöllä ja sen yksiköissä työskentelevien henkilöiden määrä väheni noin seitsemällä kymmenellä edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstö lähti sitoutuneesti tarvittaviin toimenpiteisiin, joten onnistuimme sopeutusurakassa lopulta kohtuullisen hyvin. Säästöt, kuntatalouden kireys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen vaikeuden tuottama epävarmuus johtivat siihen, että hoitovuorokaudet laskivat useissa kuntoutusyksiköissä verrattuna edelliseen vuoteen. Hoitotyön kokonaisvolyymi säilyi kuitenkin jokseenkin ennallaan, korvaushoidossa asiakasmäärät jopa kasvoivat lähes viidenneksen. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, palvelutavoitteet osin jopa ylittyivät. Jatkuvaksi muuttuneena haasteena oli kuitenkin laadukkaiden ja yksilöllisten kuntoutuspalveluiden tuottaminen. Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät nykyisin yhä helpommin työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja seniorikansalaiset, mutta tarveharkintaa kohdistetaan kunnissa kasvavassa määrin myös työikäisten kuntoutuksen hankintaan. A-klinikkasäätiön hallitus katsoi säästöpäätöksiä tehdessään, että kuntien palvelulinjauksissa tapahtuneet muutokset ovat niin merkittäviä, että säätiön on lähdettävä uudistamaan myös rakenteitaan: palveluiden rakennetta tulee kehittää kevyemmiksi, hallintoa on syytä tehostaa ja palvelusopimuksissa tulee pyrkiä kestävään kehitykseen. Kaikesta huolimatta olemme onnistuneet perustyön tukemisessa ja sisäisessä kehittämisessä kohtuullisesti. Työhyvinvointi on pysynyt seurantojen perusteella yllättävänkin hyvänä vaativissa oloissa. Uusi AKSYT – yhdistetty yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunta – perustettiin toimintavuonna. Se on jo saavuttanut vakiintuneet muotonsa ja toimii hyvin. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2014. Koko säätiön toiminnot kattava laatujärjestelmä on saatu ulkoisen auditoinnin kynnykselle, ja päätökseen saatiin myös kaksivuotinen johtamisen erityisammattitutkintoon johtanut koulutus esimiehille. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7 A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on ylin A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimii toimikaudella 2013–2016 Aarne Kinnunen (apulaisosastopäällikkö, oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajina Tomi Lintonen (tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö) ja Outi Ruishalme (johtaja, Suomen Mielenterveysseura). Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on johtaa ja seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan vahvistettavaksi. Hallitus vahvistaa A-klinikkasäätiön strategian ja valvoo sen toteutumista. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii toimikaudella 2014–2015 tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana sosiaalineuvos Sakari Laari. Hallituksen 8 esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Hallituksen päätöksiä olivat sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa • A-klinikkasäätiön talouden ja toiminnan tasapainottamisohjelman hyväksyminen •kiinteistöstrategian päivitys ja kiinteistöjen myynnit •yhteistyön tiivistäminen muiden järjestöjen ja säätiöiden kanssa aloitettavista tutkimus- ja kehittämishankkeista •päätös SHQS-laatujärjestelmän käyttöönotosta (sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) •päätös Mediatri-tietojärjestelmän käyttöönotosta uudeksi asiakastietojärjestelmäksi •päätös puhelinoperaattorin vaihtamisesta ja keskitetyn puhelinvaihteen käyttöönotosta Johtoryhmä Toimitusjohtaja on nimennyt päätöksenteon tueksi A-klinikkasäätiön johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtaja, palvelualueiden aluejohtajat ja keskustoimistosta hallintojohtaja, kehittämisjohtaja, johtava ylilääkäri ja viestintäpäällikkö. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Johtoryhmän päätöksiä ja linjauksia olivat muun muassa •A-klinikkasäätiön rakenteiden kehittäminen •sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen kehittämisprojekti •uuden työehtosopimuksen valmistelu •talouden ja toiminnan sopeuttamistoimien toimeenpano A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö KESKUSTOIMISTO valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä 9 Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: • hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (sosiaali- ja terveysministeriö) • hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (sosiaali- ja terveysministeriö) • hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (sosiaali- ja terveysministeriö) • hallituksen esitys eduskunnalle sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamisesta (oikeusministeriö) • hallituksen esitys eduskunnalle sakon määräämisestä ja muuntosuhteista (oikeusministeriö) • hallituksen esitys eduskunnalle yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (oikeusministeriö) • hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (eduskunnan lakivaliokunta) • hallituksen esitys eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi 2015 (eduskunnan valtiovarainvaliokunta) • Päätöksiä turvallisuudesta – turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta -raportti (sisäministeriö) • hankintalain kokonaisuudistuksen valmistelu (työ- ja elinkeinoministeriö) • kannanotto sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta (sosiaali- ja terveysministeriö) A-klinikkasäätiö on jäsenenä Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Lastensuojelun keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin) sekä SIDe Cluster -verkostoissa. A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. A-klinikkasäätiö tuottaa rahapeliongelmaisia ja heidän läheisiään palvelevaa Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton kanssa. A-klinikkasäätiö on myös Helsingin Kaisaniemessä toimivan Peliklinikan hankekumppani. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs’ European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen toimii hallituksen jäsenenä Takuu-Säätiössä, Sovatek-säätiössä ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Olavi Kaukosen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi (2010–2015). Tasavallan presidentin myöntämän kunniamerkin sai vuonna 2014 kolme A-klinikkasäätiön työntekijää: sosiaaliterapeutti Teija Lehtinen (vas.), toimistosihteeri Oivi Joffel ja aluejohtaja Erkki Tukeva. Kuva: Auli Saukkonen 10 A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2014 verkostoissaan • päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan • alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen • alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen • alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteluun • järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen • päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen • päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen • päihdelääketieteen edistämiseen • päihdejärjestöjen kehittämis- ja tutkimusverkostojen rakentamiseen • terveyden edistämiseen • tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen • verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen • sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon • päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa • ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen • varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen • järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen • järjestölähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseen • opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön • puolustusvoimien mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn • ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen • päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä • päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen • työelämän päihderiskien hallintaan • maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen • muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen • vertaistuen edistämiseen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamiseen • köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen • pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen • kuntoilijoiden dopingaineiden käytön vähentämiseen • sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelman toteuttamiseen 11 VALTUUSKUNTA 2013–2016 Varsinainen jäsenHenkilökohtainen varajäsen Toiminnanjohtaja Sari Aalto-MatturiKari Vuorinen Professori Hannu AlhoLeea Muhonen Professori Georg Borgström ei nimettyä varajäsentä Laatupäällikkö Riitta Flinck Marja Dahl Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Christoffer Tigerstedt Kotimaanavun suunnittelija Anita Hartikka Outi Mustonen Perusturvajohtaja Päivi Hiltunen Merja Salmi Johtaja Maritta Iso-Aho Erkki Pakola Sosiaalineuvos Jukka Kailio (2013–11/2014) Marja-Leena Nousiainen Toiminnanjohtaja Kimmo Sainio (11/2014–) Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen (pj.) Jukka-Pekka Takala Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Päivi Heimonen Johtaja Jyrki Koskela Mikko Kettunen Sosiaalineuvos Sakari Laari Minna Laakso Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Hannu Silvennoinen Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen (1. vpj.) Elianne Riska Hallinto- ja talousjohtaja Tapio Lyömiö Matti Tuusa Perusturvajohtaja Päivi Mattila Merja Niemelä Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä (2013–5/2014) Sanna Haakanen (2013–5/2014) Sosiaalijohtaja Eeva Purhonen (5/2014–) Pertti Kukkonen (5/2014–) Kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme (2. vpj.) Susanna Winter Johtajaylilääkäri Samuli Saarni Tinja Lääveri Ylilääkäri Jan Schugk Matti Rautalahti Professori Kaija Seppä Kalle Jokelainen Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Mari Tuomainen Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Eero Pirttijärvi Kehittämispäällikkö Maarit Suomela Jussi Lehto Psykososiaalisten palvelujen johtaja Maria Närhinen Niina Helminen (2013–5/2014) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Anri Tanninen (5/2014–) Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen Lotta Heiskanen Strategiapäällikkö Ritva Varamäki Kaarina Tamminiemi Erityisasiantuntija Ellen VogtJaana Viemerö (2013–5/2014) Soile Paahtama (5/2014–) 12 HALLITUS 2014–2015 Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (pj.) Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Professori Kaija Seppä Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Toimitusjohtaja Kari Välimäki Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Järvensivu TILINTARKASTAJAT 2014 KHT, KTM Johanna Hilden varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Pasi Puranen varatilintarkastajanaan KHT Pertti Sundqvist A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry 13 A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2014 lievästi aleneva, mutta päihde-ehtoinen sairastavuus, kuolleisuus ja sosiaaliset haitat ovat pysyneet korkealla tasolla. Päihdehaitat tuottavat vuoden 2014 päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan kaikkineen julkiselle sektorille noin 1,3 miljardin euron haittakustannukset. A-klinikkasäätiö vaikuttaa päihdeongelmiin ja niiden yhteiskunnallisiin kustannuksiin • tuottamalla tietoa ja neuvontaa väestölle ja ammattilaisille peli- ja päihdehaittojen ehkäisystä ja hoidosta • tuottamalla toimivia ja vaikuttavia hoito- ja kuntoutuspalveluja, seuraamalla niiden laatua, kehittämällä uusia toimintatapoja ja tutkimalla päihdeoloja ja palveluja • pitämällä yllä yhteiskunnallista keskustelua päihdetilanteesta ja päihteiden aiheuttamista haitoista sekä rahapelaamiseen liittyvistä ongelmista Toimintavuonna ehkäisevää päihdetyötä tehtiin paikallisesti ja alueellisesti kuntayhteistyönä, mutta enenevästi yhdessä muiden järjestöjen kanssa sekä etenkin verkossa. Säätiön kaikille avoimien neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö kasvoi edelleen tuntuvasti. Verkkosivuilla vieraili yli 130 000 eri kävijää kuukaudessa. Uusia verkkopalveluja kohdennettiin sekä nuorille että ikäihmisille. Palvelujen vaikuttavuuden tärkein ehto on niiden saatavuus ja saavutettavuus: lisäämällä palvelujen saatavuutta vähennetään väestötasolla sairastavuutta, kuolleisuutta ja pitkittynyttä palveluriippuvuutta. Tarjoamalla kohtuuhintaisia matalan kynnyksen palveluja vähennetään kalliimpien erityispalvelujen käyttöä. Ja edelleen: lisäämällä erityispalvelujen käyttöä vähennetään terveyspalvelujen ja erityisesti kustannuksiltaan kalliimman erikoissairaanhoidon kysyntää. Vuoden 2014 aikana A-klinikkasäätiö joutui sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti, mikä merkitsi joiltakin osin lomautuksia ja palvelujen saatavuuden heikkenemistä. Etenkin laitoskuntoutuspalvelujen saatavuuden heikkeneminen näkyi joillakin alueilla kasvaneina perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksina. Palvelutuotannon volyymi säilyi kuitenkin kokonaisuudessaan lähes ennallaan. Kehittämishankkeissa kiinnitettiin huomiota varsinkin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja muihin vaikeimmin tavoitettaviin väestöryhmiin. A-klinikkasäätiön palveluita kehittävää laatujärjestelmää ja uusia toimintatapoja otettiin käyttöön. Vuoden 2014 aikana eduskunta ja sen valiokunnat pyysivät säätiöltä huomattavasti aikaisempaa enemmän lausuntoja ja kannanottoja. Tämä liittyi osaltaan lainsäädäntötyön rytmiin vaalikauden lopulla, mutta myös siihen, että käsillä oli runsaasti erilaisia taloudellisia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishaasteita. A-klinikkasäätiön asiantuntijoita kysyttiin paljon myös valtakunnallisiin ja seudullisiin koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma valmistui A-klinikkasäätiön omana työnä. Kuvassa projektiryhmä: (vasemmalta) Tapio Moilanen, Harri Vehviläinen, Jouni Tourunen, Anna-Maija Strömberg, Teemu Tiensuu ja Sanna Ranta. Kuva: Auli Saukkonen 14 Asiakkaat A-klinikkasäätiön palveluissa kävi vuonna 2014 kaikkiaan noin 25 700 asiakasta yksikkökohtaisesti tarkasteltuna. Laitoskuntoutuksen ja A-klinikka- ja nuorisoasematoiminnan asiakasmäärät laskivat edellisestä vuodesta. Sen sijaan asiakasmäärät nousivat terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä ja korvaushoidossa. Aiempien vuosien tavoin A-klinikoiden asiakkaiden ikärakenteessa yli 60-vuotiaiden ja 30–39-vuotiaiden osuus asiakkaista kasvoi. Katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutuspalveluissa ikärakenne oli hieman edellisvuotista nuorempi. Sen sijaan korvaushoidossa vanhempien, 40 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus kasvoi. Asumispalveluissa asiakkaat olivat iäkkäämpiä kuin muissa A-klinikkasäätiön palveluissa. A-klinikoiden ja korvaushoidon asiakkailla oli laitospalveluiden asiakkaita useammin vakinainen asunto. Laitospalveluiden asiakkaista yli 10 prosenttia oli asunnottomia. Avohoidon asiakkaista asunnottomia oli noin 5 prosenttia. Korvaushoitoasiakkaat olivat muita avohoidon asiakkaita useammin asunnottomia. A-klinikkasäätiön asiakkaista noin puolet oli suorittanut enintään peruskoulutuksen. Avohoidon asiakkaat olivat korkeammin koulutettuja kuin muut asiakkaat. A-klinikoiden asiakkaista lähes kolmasosa oli työssä käyviä. Sen sijaan laitospalveluiden asiakkaista työelämässä oli alle kuudesosa. Työttömien osuus oli suurin korvaushoitoasiakkailla. Nuorisoasemilla asioineista nuorista yli puolet oli opiskelijoita. Lähes puolet asumispalveluiden asiakkaista oli sairaus- tai vanhuuseläkkeellä. Avopalvelut A-klinikkasäätiön avohoidon palveluissa kävi noin 19 600 asiakasta vuonna 2014. Tapahtumia kertyi vuoden aikana yhteensä noin 315 900. Verrattuna edelliseen vuoteen asiakasmäärä laski lähes 2 000:lla. A-klinikoilla asiakkaita oli noin 9 200. Määrä laski edellisestä vuodesta 13 prosentilla. A-klinikoiden asiakasmäärät ovat olleet laskussa jo vuodesta 2006. Korvaushoidossa asiakkaiden määrä nousi 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Muutosta selittää erityisesti Helsingin Vinkeissä toteutettava korvaushoito. Korvaushoidon asiakkaista yli puolet sijoittui ikäryhmään 30–39-vuotiaat. Nuorisoasemilla asioi vuoden aikana noin 1 200 asiakasta, määrä laski noin 400:lla edellisestä vuodesta. Erityisesti vanhempien osuus asiakkaista on vähentynyt. Huumeidenkäyttäjille tarkoitetuissa terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä ja matalan kynnyksen palveluissa asioi vuoden aikana yhteensä noin 7 700 asiakasta. Edelliseen vuoteen verrattuna asiakasmäärä kasvoi 7 prosenttia eli yli 500 asiakkaalla. Päiväkeskustoimintaan osallistui noin 500 asiakasta. Laitospalvelut A-klinikkasäätiön laitoshoidon toimintayksiköissä asioi yhteensä noin 5 600 asiakasta, joilla oli yhteensä 9 300 hoitojaksoa. A-klinikkasäätiön laitosyksiköissä (katkaisuhoito- ja selviämisasemat, kuntoutuslaitokset, sosiaalisairaala ja lastensuojeluyksiköt) hoitovuorokausia oli 77 100. Asiakas- ja hoitojaksojen määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan hoitovuorokausien määrä laski edellisestä vuodesta noin 3 000 vuorokaudella. Katkaisu- ja selviämisyksiköissä ja kuntoutuslaitoksissa hoitojaksojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Asiakas- ja hoitovuorokausien määrä oli edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan Järvenpään sosiaalisairaalassa asiakkaiden, hoitojaksojen ja hoitovuorokausien määrä laski edellisvuodesta. A-klinikkasäätiön lastensuojeluyksiköissä oli vuonna 2014 yhteensä 108 asiakasta, joilla oli 113 hoitojaksoa. Hoitovuorokausia kertyi 5 900. Lastensuojeluyksiköiden asiakas-, hoitojakso- ja hoitovuorokausimäärät vähenivät edellisestä vuodesta. Tätä selittää Stoppari-Valkaman lopettaminen ja sen toiminnan siirto osaksi Stoppari-Haminan toimintaa. Asumispalvelut Asumispalveluissa oli yhteensä noin 450 asiakasta, joista palveluasumisessa 270 ja tukiasumispalveluissa noin 180. Sekä tuki- että palveluasumisessa asiakasmäärät laskivat hieman edellisestä vuodesta. Palveluasumisessa kertyi 38 000 asumisvuorokautta, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2013. Tukiasunnoissa oli vuonna 2014 yhteensä 49 000 asumisvuorokautta, mikä on edellisvuotta selvästi vähemmän. 15 Avopalvelujen asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä 2005-2014. 14000 A-klinikat 12000 Terveysneuvonta 10000 Nuorisoasemat 8000 Korvaushoito 6000 4000 2000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin 2005-2014 (%). 30 60 v. tai yli 25 50-59 v. 20 40-49 v. 15 30-39 v. 10 Alle 30 v. 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Asiakkaat ja hoitojaksot laitoskuntoutuspalveluissa 2004-2014. 10000 H-jaksot Asiakkaat 8000 6000 4000 2000 0 16 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Asiakkaat ikäryhmittäin (%). 50 60 v. tai yli 40 50-59 v. 30 40-49 v. 20 30-39 v. 10 20-29 v. Alle 20 v. 0 Laitoskuntoutus Asumispalvelut Katkaisuja vieroitushoito A-klinikat Korvaushoito Asiakkaiden työtilanne (%). Ty övoiman uolkopuolella Laitoskuntoutus Koti-isä/äiti Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito Opiskelija A-klinikat Eläkkeellä Nuorisoasemat (nuoret) Tuettu työtoiminta yms. Korvaushoito Ty ötön 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ty össä Asiakkaiden koulutustaso (%). Laitoskuntous Korkea-aste (opisto, amk, korkeakoulu) suoritettu Asumispalvelut Keskiaste (lukio, Katkaisu- ja vieroitushoito ammattik.) suoritettu A-klinikat Peruskoulu suoritettu Nuorisoasemat (nuoret) Peruskoulu kesken Korvaushoito 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asiakkaiden asumistilanne (%). Laitoskuntoutus Laitos Asumispalvelut Asunnoton Katkaisu- ja vieroitushoito T ilapäinen asunto, ml. tukiasunnot ja vanhempien luona asuminen A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakinainen itsenäinen asuminen 17 Palvelut Hoitolinjaukset A-klinikkasäätiön palveluyksiköissä perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tai kokemusperäiseen tietoon. Hoito ja kuntoutus rakentuvat henkilöstön monipuolisen ammattitaustan ja -taidon varaan. Asiakastyö perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja moniammatillisen työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto tukevat toinen toisiaan ja takaavat asiakkaalle laadukkaan palvelun. A-klinikkasäätiöllä on myös panostettu toimintavuoden aikana yhä laajemmin palveluita tukevaan omaan tutkimustoimintaan. A-klinikkasäätiön palvelukokonaisuus sisältää laajan kirjon erilaisia palveluja. Palvelut ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutoksessa, mitä selittävät osaltaan sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja muut valtakunnalliset linjaukset, kuten kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma. Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman mukaisesti A-klinikkasäätiön yksiköissä on lisätty yhteistyötä mielenterveyssektorin ja psykiatristen ja somaattisten palveluiden kanssa. Konsultointi on lisääntynyt ja asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi sekä siihen liittyvä ohjaus ja yhteistyö ovat nousseet yhä keskeisemmälle sijalle. Päihdehuollon erityispalveluita on suunnattu vaativampien ja moniongelmaisten asiakkaiden palveluihin ja niiden kehittämiseen. Muutoksessa ovat myös asiakaskunnan palvelutarpeet. Erityisesti moniongelmaisten ja monia päihteitä käyttävien nuorten ja nuorten aikuisten osuus on kasvanut A-klinikkasäätiön hoitopalveluissa. He tarvitsevat entistä useammanlaista apua ja enemmän työntekijöiden aikaa ja verkostoyhteistyötä. Muutokset näkyvät erityisryhmien palveluiden, matalan kynnyksen palveluiden sekä eri tavoin jalkautuvan toiminnan kehittämisenä ja lisääntymisenä. Näkyvissä on myös vertaistoiminnan lisääntyminen palveluiden sisällä ja rinnalla. 18 Kunnissa tehdyt linjaukset ovat jo muuttaneet A-klinikkasäätiön yksiköiden asiakaskuntaa ja toimintaa. Taustalla ovat ennen kaikkea kiristyneen kuntatalouden tuomat säästöpaineet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen viivästymisen tuottama epävarmuus. Vuonna 2014 varovaisuus palveluhankinnoissa on kohdistunut aiempaa enemmän myös avopalveluihin. Ostopalveluja on arvioitu uudelleen ja asiakasohjausta on tiukennettu. Kilpailutukset ovat koskettaneet yhä useampaa A-klinikkasäätiön palvelualuetta ja tuotettua palvelua. A-klinikkasäätiön palvelutuotannossa haasteeksi on muodostunut joustavien, laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tuottaminen. Erityinen huoli kohdistuu edelleen yhä useamman avun tarvitsijan jäämiseen hoidon ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti työelämän ulkopuolella olevia nuoria ja seniorikansalaisia, mutta kasvavassa määrin myös työikäisiä. Asiakasmäärät tai hoitovuorokaudet laskivat useissa kuntoutusyksiköissä, vaikka hoitotyön kokonaisvolyymi säilyi jokseenkin ennallaan. Korvaushoidossa asiakasmäärät kasvoivat lähes viidenneksen. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet osin ylittyivät. Vaikeasti ennakoitavan kehityksen vuoksi A-klinikkasäätiö joutui sopeuttamaan toimintaansa. Asiakastyössä siirryttiin käyttämään Mediatri-asiakastietojärjestelmää 1.4.2014 alkaen. Järjestelmän kehittämistä on jatkettu käyttökokemusten myötä tukemaan palveluprosessien uudelleenorganisointia osana A-klinikkasäätiön laatuhanketta ja palvelurakenteiden kehittämistä. Kasvokkain tapahtuvia palveluita täydentämään tai osittain korvaamaan on A-klinikkasäätiön strategian mukaisesti otettu kokeilukäyttöön uusia sähköisiä palveluita. Ne ovat integroitavissa osaksi potilas- ja asiakasjärjestelmää, jolloin on mahdollista luoda uusia laadukkaita ja kustannustehokkaita palvelukokonaisuuksia. Toimintayksikköjen kuvaukset Avohoito A-klinikka on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdepalveluja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasema on suunnattu nuorille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä tukea erilaisiin nuoruuden kehitysvaiheiden haasteisiin. Terveysneuvontapiste tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita päihteitä – erityisesti huumeita – käyttäville, jotka eivät ole muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä. Terveysneuvontapisteistä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Pistämällä tarttuvien virustautien ehkäisemiseksi tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta hiv- ja hepatiittitesteihin ja hepatiittirokotuksiin. Moni tarvitsee myös apua arkisten asioiden hoitamiseen. Korvaushoitoklinikka (K-klinikka) on erikoistunut tuottamaan lääkkeellisesti tuettua opioidiriippuvuuden korvaushoitoa. Hoito on pitkäkestoista ja sisältää asiakkaan tarvitseman psykososiaalisen tuen. Hoidon tarve arvioidaan huolellisesti ennen varsinaisen korvaushoidon aloittamista. Päivätoimintakeskus tarjoaa tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Laitoshoito Selviämisasema tarjoaa päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun asiakkaan selviydyttyä päihtymyksestä ja se toimii tiiviissä yhteistyössä vieroitushoitoyksiköiden kanssa. Katkaisu- tai vieroitushoitoyksikkö on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisu- tai vieroitushoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Kuntoutusyksikkö ja hoitoyhteisö on tarkoitettu pitempiaikaiseen riippuvuusongelmista kuntoutumiseen. Hoito alkaa elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Hoito sisältää niin lääkehoitoa kuin psykososiaalista kuntoutusta. Joissakin yksiköissä keskeisellä sijalla on yhteisöhoito. Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Siinä pysähdytään nuoren oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja yhteisesti sovitut säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. Hoitoon hakeutuu myös jonkin verran itsemaksavia asiakkaita. Asumispalvelut Tukiasunto on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasuminen liittyy usein kuntoutusyksikön toimintaan. Asunnot on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin, on järjestetty erityisasumista, jossa tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja valvonta. 19 20 HÄMEEN PALVELUALUE •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Toiminta-ajatus: A-klinikkasäätiön Hämeen palvelualue tuottaa Hämeenlinnan ja Lahden seudun kunnille monipuolisia ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön hoito- ja asiantuntijapalveluita. Sopimuskunnat: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Lahti, Heinola, Peruspalvelukeskus Oivan kunnat (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki), Peruspalvelukeskus Aavan kunnat (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Pukkila, Orimattila ja Sysmä). Väestöpohja: noin 297 000 asukasta Aluejohtaja: Hanna Ahokas Ylilääkäri: Henkilöstön määrä: 93 Kokonaismenot 2014: 6,2 milj. euroa Palvelukokonaisuus: Hämeenlinna: A-klinikka, katkaisuhoitoyksikkö, terveysneuvontapiste Living room, asumispalvelut (Sotkan asumispalvelukeskus ja tukiasuminen), ehkäisevän päihdetyön yksikkö, Nuorten Selvis (siirtyi osaksi ehkäisevän päihdetyön yksikköä 1.4.2014). Lahti: A-klinikka, K-klinikka, Pitkämäen kuntoutusyksikkö (katkaisuhoito-osasto, kuntoutusosasto, vuokra-asuminen, tukiasuminen), lastensuojeluyksikkö Stoppari. Toimintaympäristö Kuntien tiukka taloustilanne ja valmisteilla olevan sote-uudistuksen aiheuttama epävarmuus tulevista palvelurakenteista tekivät toimintaympäristöstä haastavan. A-klinikkasäätiö ryhtyi toimintavuoden aikana kehittämään organisaatiorakennettaan palvelemaan paremmin tulevaa sote-toiminta-aluejakoa. A-klinikkasäätiön Hämeen palvelualueella Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kuntien liittyminen eri sote-alueisiin oli omiaan lisäämään henkilöstön huolta tulevaisuudesta. Kuntien säästöpaineet näkyivät erityisesti Lahden seudulla laitoskuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden hoitoon pääsyn vaikeutumisena. Lahden Pitkämäen kuntoutusosasto oli ajoittain lähes tyhjillään, kun kaikki hoitoa tarvitsevat asiakkaat eivät saaneet sosiaalitoimen maksusitoumuksia hoitojakson kustannuksiin. Alkuvuoden paha notkahdus yksikön käyttöasteessa saatiin kuitenkin korjattua loppuvuotta kohden muun muassa tehostamalla kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös Hämeenlinnan seudulla kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja leimasi paitsi valmistautuminen tuleviin sote-ratkaisuihin, myös kiristyvä taloustilanne. Seudun kunnat panostivat kuitenkin edelleen vahvasti päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn ostamalla ehkäisevän päihdetyön koordinaatio- ja asiantuntijapalveluja. Päihde- ja mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn painoarvon voi ennakoida kasvavan entisestään lähitulevaisuudessa. Palvelut Hämeen palvelualueen rakenteen kehittäminen jatkui aktiivisesti niin sisäisesti kuin suhteessa sopimuskuntiin. Vuotta leimasi uuden Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmän jatkuva kehittäminen vaati henkilöstöltä joustavuutta ja uuden omaksumista esimerkiksi asiakastietojen kirjaamiseen annettujen ohjeistusten muuttuessa vuoden aikana useampaan kertaan. Myös valmistautuminen A-klinikkasäätiön vuonna 2015 tavoittelemaan laaduntunnustukseen sitoi koko henkilöstön voimavaroja toimintavuoden aikana. Laaduntunnustukseen vaadittavia dokumentteja työstettiin ja käytäntöjä yhtenäistettiin. Lahden Pitkämäen kuntoutusyksikön palvelukokonaisuutta kehitettiin edelleen vastamaan asiakaskunnan ja sopimuskuntien tarpeita. Vuonna 2013 alas ajetun asuntolan tiloissa on tuotettu pienimuotoisesti määräaikaista vuokra-asumista omatoimisille päihdekuntoutujille. Päihteettömään vuokra-asumiseen on ollut runsaasti tulijoita, mikä kuvaa päihdekuntoutujen moninaisia tuen tarpeita ja tukalaa tilannetta asuntomarkkinoilla. Hämeenlinnan ehkäisevän päihdetyön yksikössä jatkettiin toiminnan laajentamista sosiaalisen median puolelle. Uusina avauksina koordinaattoripari otti käyttöön oman Facebook-profiilin ja perusti Nuorten Selvis -päivystäjille yhteydenpitoon tarkoitetun Facebook-ryhmän. Toimintavuosi oli Hämeenlinnan seudulla kehitetyn valtakunnallisen Paikallinen alkoholipolitiikka (Pakka) -toiminnan juhlavuosi. Pakka-toiminnan kymmenvuotisjuhlan merkeissä kampanjoitiin yhdessä alkoholielinkeinon kanssa ja järjestettiin koulutusta yhteistyössä A-klinikkasäätiön Pirkanmaan koulutusosaston ja paikallisten sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa. Asiakastilanne Lahden Pitkämäen laitoskuntoutuksen käyttö väheni yhä edellisestä vuodesta. Lahden katkaisuhoito-osaston hoitovuorokausien määrä sen sijaan ylitti tavoitteen, vaikka monet kunnat ovat alkaneet toteuttaa laitoskatkaisuhoitoa omilla terveyskeskusvuodeosastoillaan. Hämeenlinnalaisia, etupäässä huumeidenkäyttäjiä, on hoidettu myös Lahden laitosyksiköissä. 21 Monissa yksiköissä 18–30-vuotiaiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt. Hoitoonohjattujen ja ajokorttiseurantojen ja toiminnallisten riippuvuuksien vuoksi hoitoon tulevien määrät ovat olleet hienoisessa kasvussa. Asiakkaiden päihdekäytössä buprenorfiinin ja lääkkeiden käytössä on nähtävissä kasvava trendi. Paine korvaushoidolle on kova niin Lahden kuin Hämeenlinnan seudulla. Asiakkaiden määrä kasvanut, koska siirrot terveysasemille eivät ole onnistuneet halutulla tavalla. Henkilöstö Palvelualueen henkilöstömitoitus putosi edellisvuodesta noin kymmenellä työntekijällä, mikä aiheutti tarvetta jatkuvaan toimintarakenteiden ja työnjaon uudelleenjärjestelyyn erityisesti tukipalveluissa. A-klinikkasäätiön säästötavoitteen aikaansaamiseksi palvelualueella selvittiin loppuvuonna kahden henkilön lomautuksella. Lisäksi säästöjä haettiin tulevaisuuteen kantavilla rakenteellisilla ratkaisuilla. Muutos- ja säästöpaineiden keskellä panostettiin mahdollisuuksien mukaan työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin. Vuotta leimasivat kuitenkin useat pitkät sairauslomat ja siitä noussut tarve työterveyshuollon kanssa tehtävälle yhteistyölle ja varhaisen tuen mallin mukaisen toiminnan tehostamiselle. Talous Vuosi oli lähtökohtaisesti tiukka ja sitä leimasivat alusta alkaen moninaiset säästötoimet. Tilanteen teki erityisen haastavaksi Lahden Pitkämäen kuntoutusosaston alku- Hämeen palvelualue Avohoito * Korvaushoito ** Laitoshoito *** Laitoshoito (nuoret) Palveluasuminen Asiakkaat 2968 123 570 54 77 * A-klinikat, K-klinikka, Living room ** sisältyy avohoidon asiakasmäärään *** katkaisuhoito- ja kuntoutusyksiköt 22 vuoden alhainen käyttöaste ja notkahdukset Lahden Stopparin käytön määrässä. Kuntien kanssa palvelujen ostosta tehdyt sopimukset vuodelle 2015 noudattelivat enimmäkseen enintään nollalinjaa. Yhteistyö Hämeenlinnan ja Lahden seuduilla toimittiin vilkkaasti erilaisissa verkostoissa. Monet niistä liittyvät asiakastyöhön ja osa meneillään oleviin hankkeisiin tai kehittämiseen. Vuoden aikana kokoonnuttiin erilaisissa työryhmissä liittyen mielenterveys- ja päihdetyön integroitumiseen. Molemmat seudut olivat mukana palveluintegraatiota tutkineessa THL:n Päihteet mielessä -hankkeessa. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on ollut vilkasta. Opiskelijoiden lopputyöt ja projektit ovat hyödyttäneet käytännön työtä yksiköissä. Yhteenveto ja tulevaisuus Toimintavuotta leimasivat jatkuva säästäminen, asiakastietojärjestelmä Mediatrin käyttöön liittyneet hankaluudet sekä laatusertifikaatin saamiseen sisältynyt työmäärä. Positiivisena kääntöpuolena oli yhteen hiileen puhaltava ja työhön sitoutunut henkilökunta, joka oli valmis panostamaan paljon yhteisen tulevaisuuden ja arvokkaana pitämänsä työn eteen. Palvelualueen toisen toimintavuoden lopulla oli nähtävissä alueen yhteisen identiteetin muodostuminen ja yhteistyön lisääntyminen palvelualueen sisällä. Samaan aikaan voitiin aavistella, että sote-aluejaon vuoksi palvelualueen yhteinen taival jäänee lyhyeksi. Hoito/asumisvuorokaudet 7851 1934 14199 Avohoidon tapahtumat 38919 16611 Valtakunnalliset Terveysneuvontapäivät järjesti 2014 Hämeenlinnan Living roomin tiimi: (vasemmalta) Mervi Lundahl, Minna Salminen, Riikka Aronen, Klaus Olsen ja Ari Tuomisto. Kuva: Klaus Olsen Tyky-päivän kisailua Ahvenistolla. Kuvassa petankki-tuloksia tarkastelevat Mikko Kemppainen, Markku Kautiainen ja Mikko Niinimäki. Tuomarina toimi Kia Olsen. Kuva: Klaus Olsen 23 24 ITÄ-SUOMEN PALVELUALUE ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Toiminta-ajatus: A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualue tuottaa erilaisia päihdehuollon avohoidon, laitoshoidon ja asumisen palveluja Etelä-Kymenlaakson, Kouvolan ja Mikkelin seudulla. Keskustelu toiminnan tehostamisesta ja tuloksellisuudesta kasvoi. Sopimuskunnat: Hamina, Hirvensalmi, Iitti, Juva, Kangasniemi, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Pyhtää ja Virolahti. Kuntien tiukka talous heijastui palvelujen ostoihin. Päiväkeskus Kuusankoskella lopetti toimintansa vuoden 2014 alusta lähtien. Resurssien vähenemisen vuoksi myös nuorten hoitotyön osuus väheni ja tukikotitoiminta ja kotikatkaisuhoitotoiminta lopetettiin. Väestöpohja: noin 260 000 asukasta Aluejohtaja: Heli Kainulainen Ylilääkäri: Tarja Hietala Henkilöstön määrä: 190 Kokonaismenot 2014: 11,7 milj. euroa Palvelukokonaisuus: Avohoitoyksiköt: Haminan A-klinikka ja päiväkeskus, Karhulan A-klinikka, Kohtaamispaikka Kipinä, Kouvolan A-klinikka, Kouvolan K-klinikka, Kouvolan päiväkeskus, Mikkelin A-klinikka, Myllykosken A-klinikka, Myllykosken päiväkeskus, Päihdeklinikka ja korvaushoitoyksikkö, Kotkan ja Kouvolan Vinkit. Lastensuojelun laitoshoitoyksikkö Stoppari-Hamina. Laitoshoitoyksiköt Kotkassa: katkaisuhoito- ja selviämisasema, arviointi- ja kuntoutusyksikkö Neppari ja kuntoutumiskoti. Laitoshoitoyksiköt Kouvolassa: katkaisuhoitoasema, selviämisyksikkö ja huumevieroitusyksikkö. Asumispalveluyksiköt: Kesärantakoti, Leporannan palvelutalo, Kiviniemikoti ja Valkama-yhteisö. Asiantuntijapalvelut: Koskenäyräs (toiminta päättyi syyskuussa 2014). Toimintaympäristö Kymenlaakson työttömyystilanne heikkeni vuonna 2014 siten, että Kymenlaaksossa työttömiä oli runsaat seitsemän prosenttia enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyttä nopeammin. Myös pitkäaikaistyöttömyys oli kasvussa. Etelä-Savossa oli joulukuun 2014 lopussa työttömänä noin 15 prosenttia työvoimasta. Palvelualueen kunnissa käytiin vuoden 2014 aikana tiiviisti keskusteluja tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisestä. Niitä suunniteltiin erilaisilla foorumeilla koko alueella. Taustalla vaikuttivat kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, tulevat lakimuutokset ja kuntien heikkenevä taloustilanne. Palvelut Toimintakeskus Koskenäyräs lopetti toimintansa syksyllä 2014. Toiminta oli ollut pitkään kannattamatonta. A-klinikkasäätiön yt-neuvottelujen ja alueen lomautusten vuoksi laitoshoitoyksiköt olivat suljettuna marras-joulukuussa kaksi viikkoa sekä Kotkassa että Kouvolassa. Tänä aikana toinen yksikkö hoiti myös toisen yksikön asiakkaat. Sulkuaika osoitti, että osa asiakkaista koki matkan liian pitkäksi, eivätkä he halunneet siirtyä toiselle paikkakunnalle hoitoon. Saadun palautteen mukaan psykiatriseen sairaalaan oli hakeutunut huonokuntoisia asiakkaita, lisäksi psykiatrinen avovastaanotto oli ajoittain ruuhkautunut päihdeasiakkaista. Toisaalta palvelujen supistaminen toteutettiin suunnitelmallisesti. Monet palvelut pystyttiin turvaamaan henkilöstön joustamisen ja työnkierron avulla. Itä-Suomen palvelualue sai toimintavuonna sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen Nuoret eteenpäin -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen toimintamalli kaikkein huono-osaisemmille nuorille. Hankkeessa ovat mukana Kymenlaakson suurimmat kunnat, Hamina, Kotka ja Kouvola, sekä Mikkelin kaupunki. Lisäksi mukana ovat Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea, Kymijoen tukipuu ry, Martat ja Parik-säätiö. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun. Asiakastilanne Avohoidossa asiakaskunta on nuorentunut ja ongelmat ovat monitahoisia. Lisäksi huumeongelmat näkyvät asiakaskunnassa yhä selvemmin koko alueella. Lastensuojeluasiakkaiden osuus asiakaskunnasta kasvoi, ja tämä lisäsi erilaisten verkostotapaamisten tarvetta. Etelä-Kymenlaakson alueella asiakaskunta raportoi amfetamiinin hyvästä saatavuudesta ja sen käyttö näkyi myös asiakkaiden lisääntyneenä arvaamattomana ja aggressiivisena käytöksenä. Etelä-Kymenlaaksossa opioidikorvaushoidossa tehtiin normaalia enemmän hoidon tiivistyksiä ja ennätysmäärä hoitosuhteita lopetettiin asiakkaiden oheiskäytön ja muun muassa psyykkisten ongelmien mukanaan tuomien hoitoon sitoutumisvaikeuksien vuoksi. Läheiset otettiin entistä enemmän mukaan hoitoon järjestämällä läheisten iltoja. Kuntouttavia ryhmiä kohdennettiin erilaisille korvaushoidon asiakasryhmille, esimerkiksi 25 lastensuojeluasiakkaille oli oma ryhmä. Asiakkailta saadun palautteen perusteella vertaistuki ja yhteisöllisyys toimi teemaryhmissä erityisen hyvin. Mikkelissä ja Kouvolassa hoidossa edistyneitä korvaushoitoasiakkaita siirrettiin suunnitelmallisesti perusterveydenhuoltoon. Vuoden 2014 aikana avohoidossa panostettiin edelleen vahvasti ryhmähoitoihin. Asiakkaat löysivät itselleen kohdennettuja ja mielekkäitä ryhmiä, joissa vertaistuen merkitys kasvoi entisestään. Lastensuojelu oli edelleen merkittävä yhteistyökumppani. Sen kautta hoidon piiriin ohjautui niin alaikäisiä nuoria kuin lapsiperheiden vanhempia. Erityisesti Etelä-Kymenlaakson laitoshoitoyksikköön hoitoon hakeutui aiempaa enemmän nuoria aikuisia ja pariskuntia. Kouvolan laitosyksikössä toimintaa kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa: kehitystyön tuloksena otettiin käyttöön kokemusasiantuntijoiden auditoinnit ja kokemusasiantuntijan vastaanotot ja ryhmät myös katkaisuhoitoasemalla. Lastensuojelun laitoshoitoyksikköön Stoppari-Haminaan nuoret tulivat hoitojaksoille ympäri Suomen, kiireellisesti sijoitettuna kotoa tai toisesta lastensuojelulaitoksesta. Nuorten ikäjakauma painottui täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleviin. Nuorten tilanne on haastava ja he ovat entistä vaikeammassa tilanteessa. Monilla nuorista on takana vuosien ongelmat ja haitallinen elämäntapa, joihin ei ole puututtu riittävän ajoissa. Tehostettuun asumispalveluun ohjautui aiempaa nuorempia asiakkaita. Myös naisten määrä kasvoi. Ilmoituksenvaraisissa asumispalveluissa asiakaskunta vaihtui osin lyhyiden maksusitoumusten vuoksi ja osin asiakkaiden päihteettömyyteen sitoutumattomuuden vuoksi. Asukkaat ovat erityisesti Valkama-yhteisössä työikäisiä ja usealla heistä on vaikea päihdeongelma, mielenterveysongelmia ja vaikeuksia myös muilla elämän osa-alueilla. Osa asiakkaista sitoutuu pitkäaikaiseen päihteettömään asumiseen, osalla asumisjakso keskeytyy huolimatta yksikön tarjoamasta tuesta. Henkilöstö Henkilöstön saatavuus eri toimipisteisiin oli yleisesti ottaen hyvä koko palvelualueella, ja ainoastaan lyhytaikaisia sijaisia oli ajoittain vaikea saada. Lääkärien saatavuudessa oli haasteita. Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi henkilöstön osaamisen kehittäminen painottui erityisesti tietojärjestelmäkoulutuksiin. Keväällä samaan aikaan uuden asiakastietojärjestelmän kanssa otettiin käyttöön sähköinen lääkemääräys eli e-resepti. Oman haasteensa henkilöstöasioihin toivat A-klinikkasäätiössä käynnistyneet yt-neuvottelut. Itä-Suomen palvelualueella säästöt toteutettiin lomauttamalla koko henkilöstö yhdeksi viikoksi. Myös erilaisista henkilöstön kehittämispäivistä luovuttiin. 26 Säännöllisesti kokoontuva yhteistoimintatyöryhmä seurasi tiiviisti henkilöstön hyvinvointia koko toimintavuoden ja yksiköissä lomautuksen ajan. Lisäksi se otti kantaa myös muihin tärkeisiin asioihin, kuten työsuojelun kehittämiseen ja HaiPro-ilmoituksiin, niiden seurantaan ja toimenpidesuosituksiin. Yhteistoimintatyöryhmän osaamista lisättiin työsuojelukoulutuksilla. Varhaisen välittämisen keskustelut otettiin vakiintuneeseen käyttöön koko palvelualueella. A-klinikkasäätiön uuteen ikäohjelmaan saatiin osallistujia, ja ensimmäinen ikämestaritapaaminen järjestettiin Helsingissä. Joulukuussa järjestettiin henkilöstölle henkilöstökyselyn tuloksia käsitellyt päivä, jossa suunniteltiin työhyvinvoinnin painopisteitä tuleville vuosille. Talous Vuoden 2014 talous oli melko vakaa ja kysynnän heilahteluihin reagoitiin mahdollisimman nopeasti. Jo edellisvuonna tehdyt talouden tasapainottamistoimet purivat odotetusti. A-klinikkasäätiön säästöpaineet toivat haasteita palvelujen järjestämiseen, mutta hyvällä suunnittelulla palveluja onnistuttiin tarjoamaan kohtalaisesti. Taloutta tasapainottivat myös kiinteistökaupat: Työtoimintakeskus Virsulan ja Savan alueen kiinteistökaupat toteutuivat. Merkittävin investointi oli Leporannan palvelutalon ja Kotkan laitosyksikön automaattisen sammutinjärjestelmän rakentamisen käynnistyminen loppuvuonna 2014. Toimintavuoden lopulla solmitut toteuttamisohjelmat vuodelle 2015 olivat pääsääntöisesti nollalinjassa. Toteuttamisohjelman sisältö uudistettiin Kotkan kanssa niin, että vuoden 2015 alusta siirryttiin palautuksiin tai lisälaskutuksiin. Lisäksi Kotkan kaupunki irtisanoi A-klinikkasäätiön ostopalvelusopimuksen, joka päättyy 31.12.2015. Yhteistyö Huolimatta talouden haasteista yhteistyö tiivistyi edelleen koko toimintakentällä. Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Etelä-Kymenlaaksossa ja Kouvolassa käynnistynyt mielenterveys- ja päihdeohjelman suunnittelutyö lähensi toimijoita. Mielenterveys- ja peruspalvelujen kanssa jatkettiin säännöllisiä yhteistyötapaamisia. Yhteistyö tiivistyi erityisesti psykiatrisen sairaalan ja lastensuojelun kanssa. Asumispalveluissa yhteistyö lisääntyi etenkin kotihoidon kanssa. Opioidiriippuvaisten hoitoon pääsystä ja hoidon sisällöstä keskusteltiin koko alueella tavoitteena yhteisen ymmärryksen lisääminen. Työn tuloksena syntyi laaja aineisto kuvaamaan hoitoprosessia. Uutena pilottina aloitettiin koko alueella A-klinikkasäätiön verkkoavusteisen päihdekuntoutusohjelman kehittäminen yhdessä asiakkaiden ja kuntien kanssa. jatkohoitoa koskien. Tämä edellyttää osaamisen lisäämistä yli oman organisaatiorakenteen. Myös läheisten merkityksen korostamista toipumisessa tulee lisätä. Yhteenveto ja tulevaisuus Kunnille on tullut tarve vahvistaa perusterveydenhuollon roolia mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden auttamisessa. A-klinikkasäätiön tarjoama palvelukokonaisuus Itä-Suomen palvelualueella todennäköisesti muuttuu painopisteiltään lähivuosina. Tulevaisuuteen vaikuttaa myös edessä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Korvaushoidossa vaikeahoitoisten ja hyvin moniongelmaisten asiakkaiden osuus on kasvanut jatkuvasti. Korvaushoitoasiakkaiden hoito tulee tulevaisuudessa järjestää entistä enemmän yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hoitoketju pitää rakentaa sujuvaksi myös Itä-Suomen palvelualue Avohoito * Korvaushoito ** Laitoshoito *** Laitoshoito (nuoret) Palveluasuminen Asiakkaat 3607 242 1331 54 80 Hoito/asumisvuorokaudet Avohoidon tapahtumat 67283 21603 15859 3925 19953 * A-klinikat, korvaushoidon yksiköt, Vinkit ja päiväkeskukset ** sisältyy avohoidon asiakasmäärään *** katkaisu- ja selviämisasemat, kuntoutusyksiköt ja huumevieroitusyksikkö Päihdeklinikan tiimi käytti A-klinikkasäätiön työhyvinvointia tukeneen ideakilpailun 2. palkintosijan voittorahat koskenlaskuretkeen Kymijoella. Hyvä tiimihenki tuli taas kerran todetuksi vauhdikkaissa kuohuissa. Kuvassa Ulla Suurinkeroinen, Harri Koskinen, Kirsi Wass, Katja Pietiläinen, Nina Suoknuuti, Teresa Laine ja retken toinen ohjaaja. Kuva: Keisarin Kosket Oy 27 28 JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA ••••••••••••••••••••••••••••••••• Toiminta-ajatus: Järvenpään sosiaalisairaala on Suomen ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut moniammatillinen sairaala. Se tuottaa laitoksessa tapahtuvia päihde- ja mielenterveysongelmien hoito- ja kuntoutuspalveluita alkoholi-, lääke-, huume- ja moniongelmaisille asiakkaille ja heidän läheisilleen. Sopimuskunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Tampere, Turku, Lahti, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kempele, Salo, Seinäjoki, Sipoo ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Väestöpohja: koko Suomi Palvelujohtaja: Timo Väisänen Ylilääkäri: Markus Sundqvist Henkilöstön määrä: 78 Kokonaismenot 2014: 5,8 milj. euroa Palvelukokonaisuus: katkaisu- ja vieroitushoitoyksikkö, päihdekuntoutusyksikkö, perhekuntoutusyksikkö ja Hietalinna-yhteisö. ryhmätoiminta tuotetaan yhteisellä palvelutarjottimella. Malli sai innostuneen vastaanoton. Asiakkaat ja potilaat asuvat kukin omissa hoitoyhteisöissään, ja hoitosuunnitelmaan sisällytetään yksilö- ja yhteisöhoidon lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaisia ryhmiä. Näitä ovat muun muassa tietoa antavat, tukea antavat, toimintakeskeiset ja päihdeterapeuttiset ryhmät. Sairaalan palvelutuotannossa lisättiin voimakkaasti asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta ja kokemusasiantuntijoiden toimintaa. Kokemusasiantuntijat tuottivat yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä auditoivat palveluyksiköiden toimintaa. Sairaalan yhteistoiminnalliset rakenteet uudistettiin osallisuuden mahdollistamiseksi. Katkaisu- ja vieroitusyksikkö supisti Helsingin kysynnän vähenemisen myötä paikkalukunsa vuoden aikana 24 potilaspaikasta 12 paikkaan. Henkilöstö mitoitettiin vastaamaan paikkalukua. Hoito-ohjelmaa kehitettiin sisällöllisesti yhteisöhoidon rakenteiden avulla lisäämällä potilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta omaan hoitoonsa. Toimintaympäristö Päihdekuntoutusyksikkö tuotti palveluita 24 hoitopaikalla. Yksikkö lisäsi merkittävästi kokemusasiantuntijoiden osuutta toiminnassaan. Monimuotoinen verkostotyö sähköisine välineineen on vakiintunut osaksi päihdekuntoutusta. Kuntien ja kuntayhtymien kiristynyt talous on vähentänyt sosiaalisairaalaan lähetettävien asiakkaiden ja potilaiden määrää. Lähettävät työntekijät ovat kuitenkin tyytyväisiä sosiaalisairaalan tehostettuun palvelukulttuuriin ja kokonaisvaltaiseen palveluketjuajatteluun. Sosiaalisairaalaa käytetään vaativan asiakasryhmän hoitamiseen, jolloin asiakkailla on päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi monesti myös somaattisia sairauksia ja liikuntarajoitteita. Perhekuntoutusyksikkö tuotti palveluita 18 hoitopaikalla ja avasi kysynnän mukaan tarvittaessa myös 8-paikkaisen yksilökuntoutusyksikön määräaikaisesti. Yksikkö teki tiivistä yhteistyötä avohoidon toimijoiden kanssa. Palvelutarjottimen ryhmät otettiin käyttöön ja lisättiin yhteisöllisyyttä ja potilaiden osallisuutta muokkaamalla yksikön viikko-ohjelmaa. Raskaana olevien ja vastasynnyttäneiden äitien mentalisaatiokykyä vahvistettiin ottamalla käyttöön uusi työkäytäntö. Merkittävimmän vähennyksen sosiaalisairaalan käyttöön teki Helsingin kaupunki, joka kesäkuusta 2014 lähtien toteutti suurimman osan katkaisu- ja vieroitushoidostaan kaupungin omissa yksiköissä. Vuoden aikana sosiaalisairaala solmi osana A-klinikkasäätiötä useita palvelutuotannon puitesopimuksia, jotka eivät kuitenkaan korvanneet Helsingin palveluostojen vähennystä. Hoitopäivätavoite alittui 2 581 päivällä. Tämän myötä sairaalan hoitopaikkamäärää vähennettiin syksyn aikana 90:stä 68:aan ja henkilökunta mitoitettiin tämän mukaisesti. Hietalinna-yhteisö tuotti terapeuttisen ja lääkkeettömän yhteisöhoidon palveluita 14 hoitopaikalla. Asiakkaille räätälöitiin yksilöllistä toipumista tukevia hoito- ja asumisjatkumoja tiiviissä yhteistyössä avohoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti kehitettiin vertaistukea ja asiakkaiden osallisuutta tiiviillä vuorovaikutuksella eri toipumiskulttuurien, tilaajatahon ja järjestöjen edustajien kanssa. Entiset asiakkaat osallistuivat muutenkin vilkkaasti hoitoyhteisöjen toimintaan muun muassa vierailevina kouluttajina. Palvelut Sosiaalisairaalassa toimi edelleen katkaisu- ja vieroitushoitoyksikkö, päihdekuntoutusyksikkö, perhekuntoutusyksikkö sekä Hietalinna-yhteisö. Vuoden merkittävin sisällöllinen uudistus oli syksyllä käyttöönotettu palvelutarjotinmalli, jossa koko sairaalan kuntouttava Vuonna 2013 perustettu kehittämisyksikkö jouduttiin lopettamaan taloudellisista vaikeuksista johtuen. Sairaalan erityistyöntekijäpalvelut ostetaan jatkossa tarvittaessa ostopalveluina. Sairaalan kehittämistoiminta koordinoidaan päihdehoidon oppimis- ja kehittämiskeskuksen POKEn kautta. Osana tätä työtä jatkettiin Laurea-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa hanketta, jossa lisättiin päihde- ja mielenterveysongelmien 29 hoitoon liittyviä opintojaksoja sairaalassa ja testattiin ja arvioitiin päihdehoidon käyttöön mahdollisesti sopivia hyvinvointiteknologioita. Jatkettiin kokemusasiantuntijuutta kehittävää Seurakuntaopiston hallinnoimaa hanketta, joka juurrutti kokemusasiantuntijat entistä selkeämmin osaksi päihdehoitoa. Heille järjestettiin myös työnohjauspalvelut. Palveluketjuhanke raportoitiin keväällä ja sen aikana syntyneet palveluketjuyhteistyön mallinnukset on otettu tiiviiksi osaksi sairaalan perustoimintaa. Asiakastilanne Talous Sosiaalisairaala menestyi toimintavuoden aikana useissa puitesopimuskilpailutuksissa ja solmi sopimukset muun muassa Turun ja Tampereen kanssa. Palveluvakuutussopimuksia solmittiin muun muassa Seinäjoen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Salon, Kempeleen ja Sipoon kanssa. Sosiaalisairaalaan lähetettävät asiakkaat ja potilaat ovat aikaisempaa yleisemmin monipäihderiippuvaisia, mielenterveysongelmaisia ja myös entistä huonokuntoisempia. Liikuntarajoitteisten asiakkaiden määrä kasvoi ajoittain. Asiakkaiden taustaongelmien monimuotoisuus tuo haasteita henkilökunnan osaamiselle ja hoitosuunnitelmien tekemiselle. Solmittujen sopimusten asiakas- ja hoitopäivämäärät eivät kuitenkaan riittäneet kattamaan Helsingin vähentyneitä ostoja. Sosiaalisairaalan tilinpäätös jäi kaikista mahdollisista talousarvion sopeuttamistoimista huolimatta muutaman sadan tuhannen euron verran tappiolliseksi. Sosiaalisairaalan asiakkaiden ja potilaiden määrä aleni vähentyneen kysynnän vuoksi 5,8 prosenttia ja hoitopäivien määrä 14 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Talousarvion määrällinen hoitopäivätavoite alittui 11 prosentilla. Sairaalan yleinen käyttöaste oli toimintavuonna 76,2 prosenttia. Toimintavuoden aikana myytiin sosiaalisairaalan työsuhdeasunnot. Vanha öljylämmitys korvattiin maalämmön ja kevytöljyn yhdistelmällä. Hankkeeseen saatiin 130 000 euron avustus työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lämmitysjärjestelmän uusimisella saavutetaan jatkossa noin 100 000–150 000 euron vuosittaiset säästöt. Henkilöstö Yhteistyö Sosiaalisairaalassa työskenteli toimintavuoden lopussa 69 työntekijää, joista 41 suoraan palvelutuotannon tehtävissä. A-klinikkasäätiön yt-neuvottelujen tuloksena kaikki sairaalan vapautuvat toimet jätettiin täyttämättä, kaikkien määräaikaisten sijaisten työsuhteet päätettiin lokakuun lopussa ja yksi työntekijä irtisanottiin. Hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstö lomautettiin syksyllä kahdeksi viikoksi. Yt-neuvottelujen yhteydessä sovittiin, että sairaalan erityistyöntekijäpalvelut ostetaan jatkossa tarvittaessa ostopalveluina, ja sairaalan turvallisuuden ja kiinteistöpalveluiden vuorotyöstä luovuttiin. Näillä ratkaisuilla saatiin vuodelle 2015 noin 500 000 euron pysyvät henkilöstösäästöt. Sosiaalisairaala jatkoi menestyksellistä yhteistyötä kaikkien hoitoon lähettävien tahojen kanssa osana asiakkaiden ja potilaiden hoitoketjua. Toimintavuoden yhteistyölle oli leimallista palveluketjuajattelun lisääminen ja luottamuksellinen ja räätälöity yhteistyö lähettävien tahojen kanssa hoitosuunnitelmien tavoitteiden selkiyttämiseksi. Teknisinä apuvälineinä käytössä olivat muun muassa videoneuvottelulaitteet, lync-yhteys ja kaiutinpuhelut. Sopimuksia sosiaalisairaalan kanssa solmineiden kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijat tekivät sairaalaan lukuisia vierailuja, joiden yhteydessä yhteistyötä hiottiin ja syvennettiin. A-klinikkasäätiön työfiiliskyselyn mukaan sosiaalisairaalan työfiilis oli koko säätiön parhaimpia. Tulos on saavutettu ehkä yhteisten yhteistoiminnallisten rakenteiden kehittämisellä ja yhteisen ymmärryksen lisäämisellä. Henkilöstö osallistui koulutusyhteistyökumppanin järjestämiin Kognitiivisen terapian perusteet päihdetyössä 30 -koulutukseen ja psykiatrisen hoidon erityisammattitutkinnon koulutukseen. Sisäisenä koulutuksena hankittiin osaamista muun muassa kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen ja toiminnalliseen aktivointiin. Yhteenveto ja tulevaisuus Toimintavuosi oli sosiaalisairaalalle haastavin useisiin vuosiin. Tilinpäätös kääntyi tappiolliseksi muutaman voitollisen vuoden jälkeen vähentyneen palvelujen oston takia. Toimintavuoden aikana korostui A-klinikkasäätiön sisäisten hoitoketjujen merkitys asiakkaiden palveluketjujen luomisessa. Järvenpään sosiaalisairaala Asiakkaat Hoito/asumisvuorokaudet Laitoshoito 839 21319 Sosiaalisairaala siirtyi vihreämpään lämpöön, kun vanha öljylämmitysjärjestelmä korvattiin maalämmön ja kevytöljyn yhdistelmällä. Sairaalan piha-alue koki kesällä melkoisen myllerryksen. Kuva: Jari Romunen Kehittämispäällikkö Antti Weckroth kertoi sosiaalisairaalan perhekuntoutuksesta toimittaja-aamiaisella kesäkuussa. Kuva: Auli Saukkonen 31 32 LÄNSI-SUOMEN PALVELUALUE ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Toiminta-ajatus: A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue tuottaa kokonaisvaltaisia ja monipuolisia päihdepalveluita riippuvuusongelmaisille ja heidän läheisilleen. Sopimuskunnat: Aura, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kaarina, Kemiönsaari, Kokemäki, Koski, Kustavi, Köyliö, Lieto, Loimaa, Luvia, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nakkila, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Säkylä, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa. Väestöpohja: noin 0,5 milj. asukasta Aluejohtaja: Hannu Ranta Ylilääkäri: Anne Rokka-Niemi Henkilöstön määrä: 120 Kokonaismenot 2014: 7,9 milj. euroa Palvelukokonaisuus: Avopalvelut: Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, Salon A-klinikka, Salon toimintakeskukset, Salon ryhmä- ja vertaistukityö, Salon kotiin vietävät palvelut (Rolle-työ ja tuettu asuminen) sekä Turun A-klinikka ja nuorisoasema. Laitos- ja kuntoutuspalvelut: Anjalansalon päihdekuntoutuskeskus, Hillerinkujan palveluasumisyksikkö, Louhela-yhteisö ja Turun katkaisuhoito- ja selviämisasema. Toimintaympäristö A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue tuottaa päihdepalveluja kaikille Varsinais-Suomen kunnille sekä kahdeksalle Satakunnan kunnalle. Palveluita kehitettiin yhteistyössä asiakaskuntien kanssa suunnitellusti, vaikkakin haasteita toivat kuntien ja A-klinikkasäätiön taloustilanne sekä valmistautuminen sote-uudistukseen. Palvelut Vuoden aikana kehitettiin etenkin ryhmätoimintaa. Turussa kilpailutettiin kaksi erilaista ryhmätoimintamuotoa: vertaisryhmä osana PPPR-hanketta (Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille) sekä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä kuntakokeilun hankintana. Länsi-Suomen palvelualue voitti PPPR-hankkeen kilpailutuksen, ja Salon vertaistukityön ohjaajien ja vertaisohjaajan vetämä ryhmä aloitti toimintansa syksyllä. Myös sosiaalisen kuntoutuksen kilpailutuksessa menestyttiin, ja ryhmä aloittaa toimintansa keväällä 2015. Ryhmätoiminnan uusia avauksia olivat myös omaisten ryhmä Salossa ja kuntouttavan työn ryhmän ideointi yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen ja vertaistoimijoiden kanssa. Salon A-klinikalta jatkettiin jalkautuvaa työtä Salon terveyskeskukseen. Jalkautuva työntekijä aloitti säännölliset käynnit myös Salon aikuiskoulutuskeskuksessa. Sivuvastaanottotoiminta laajeni syksyllä, kun Kemiönsaarella aloitettiin viikoittainen vastaanotto. Sivuvastaanotot jatkuivat Paimiossa, Perniössä ja Somerolla. Toimintakeskuksista Vaihtoehdossa oli toimintavuonna ennätysmäärä kävijöitä. Tuhannen kuukausikäynnin raja ylitettiin kesällä. Anjalansalon päihdekuntoutuskeskuksessa haettiin lupamuutosta asumispalveluun, ja kuntoutumisyhteisö muuttui kokonaan laitosyksiköksi 14 asiakaspaikalla. Henkilöstörakenne päivitettiin vastaamaan laitoskuntoutuksen tarvetta, ja puolella henkilöstöstä on nyt amk-tasoinen koulutus. Kuntoutumisyhteisön toiminnan sisältöä kehitettiin kognitiivisen viitekehyksen pohjalta vastaamaan erilaisten asiakkaiden tarpeita. Katkaisuhoito- ja selviämisasemalla keskityttiin jatkuvan asiakaspalautekäytännön kehittämiseen ja yksiköiden väliseen yhteistyön lisäämiseen. Louhela-yhteisön asumispalvelutoimintaa kehitettiin, ja yksikössä valmistauduttiin ottamaan asiakkaita vastaan myös vuokrasopimuksella pidemmäksi ajaksi. Lääkäripalvelua vahvistettiin Anjalansalon kuntoutumisyhteisössä ja Louhelassa. Alkoholidementia-asiakkaiden päihdekuntoutusta ja asumispalvelua tuottavan Hillerinkujan palveluasumisyksikön palveluja tehtiin aktiivisesti tunnetuksi kuntaasiakkaille. Vakituisen asumisen paikkoja ei pystytty toimintavuonna täyttämään odotusten mukaisesti. Kunnat ostivat kuitenkin asiakkailleen arviointijaksoja. Niiden aikana kartoitettiin asiakkaan kokonaistilannetta, jotta kotikunnassa osattaisiin kohdistaa oikeanlaiset resurssit asiakkaan hoitoon. Turun katkaisuhoito- ja selviämisasemalla selviämisasematoiminta vakiintui noin 50 prosentin käyttöasteeseen. Katkaisuhoidossa asiakasmäärät kasvoivat kehitettäessä asiakkaiden hoitoontulon käytäntöjä. Yhteistyötä tehtiin aiempaa enemmän muun muassa Turun psykiatrian kanssa. Turun avopalveluissa A-klinikka ja nuorisoasema muuttivat yhteisiin tiloihin ja vuoden aikana kehitettiin yhteisiä rakenteita ja toimintakäytäntöjä työryhmissä. Avopalveluyksiköstä onnistuttiin luomaan toimiva ja yhtenäinen yksikkö, jossa työryhmien erillisyys kuitenkin säilyi. A-klinikan sivuvastaanottotoiminta jatkui Naantalissa ja Liedossa, ja jalkautuvaa työtä tehtiin Raisiossa yhtenä päivänä viikossa. 33 Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-projektissa oli viimeinen toimintavuosi. Projektin tuomia kehitysideoita koottiin yhteen ja niiden juurruttaminen osaksi vallitsevia työkäytäntöjä aloitettiin. Nuorisoasemalla alkoi kesällä myös opetus- ja kulttuuriministeriön osittain rahoittama jalkautuvan nuorisotyöntekijän toiminta. Työntekijä toimi aktiivisessa yhteistyössä Turun kaupungin etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa ja rakensi yhteistyötä ja toimintakäytäntöjä. Nuorisoaseman matalan kynnyksen toiminnassa Sohviksessa vahvistettiin asiakasosaamista ja toimintaan rekrytoitiin asiakasosaaja. Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla kartoitettiin sidosryhmien yhteistyötoiveita ja mallinnettiin yhteistyökäytäntöjä lastensuojelun, koulujen ja neuvoloiden kanssa. Oppilashuoltolain muutos lisäsi yhteistyötä kuraattorien kanssa. Toiminta-alueen kahdessa alakoulussa järjestettiin ryhmämuotoista toiminnallista tukea työparityönä yhteensä kolmelle ryhmälle. Jalkautumisen myötä kotikäyntien määrä kasvoi varsinkin perheneuvolatyössä. Klinikan ulkopuolisen verkostotyön määrä kasvoi. Asiakkaiden perhe- ja päihdeongelmat vaikuttivat monimutkaistuvan ja lääke- ja huumeongelmat vaikeutuvan, mikä lisäsi muun muassa lastensuojelun tarvetta. Korvaushoitoasiakkaat hoitaa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, ja osa korvaushoitoasiakkaista saa psykososiaalisen tuen perhe- ja päihdeklinikalta. Palvelualueen avopalveluyksiköissä Kokemäellä, Salossa ja Turussa oltiin mukana pilotoimassa A-klinikkasäätiön verkkoavusteista päihdekuntoutusohjelmaa. Asiakastilanne Palvelualueen asiakasmäärissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Käyntien määrä oli jonkin verran edellisvuotta pienempi johtuen avopalveluiden henkilöstön määräaikaisista lomautuksista syksyllä ja sopimuskuntien aiempaa pienemmästä palvelujen käytöstä. Toisaalta asiakkaita tuli useammasta kunnasta kuin aiempina vuosina. Henkilöstö Henkilöstön työssä jaksaminen huolestutti haastavassa taloustilanteessa ja monien muutosten keskellä. Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottovaihe vaikutti 34 henkilöstön perustyöhön. Jaksamiseen ja työhyvinvointiin kiinnitettiin huomiota. Työhyvinvointia arvioitiin alueellisessa työsuojelu- ja yhteistoimintaryhmässä. Edellisvuonna toteutetun työhyvinvointikyselyn kehittämiskohtia käsiteltiin työryhmissä ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tarkennettiin Työfiiliskyselyn tulosten pohjalta. Henkilöstön koulutuksissa hyödynnettiin erityisesti oppisopimuskoulutuksia. Kymmenen työntekijää osallistui oppisopimuskoulutuksena päihdetyön ammattitutkintoon tähtääviin opintoihin, jotka toteutettiin kognitiivisesta viitekehyksestä. Lisäksi käynnistettiin päihdetyön ammattitutkinnon näyttötutkinnot pitkään talossa olleille työntekijöille. Muihin koulutuksiin osallistuttiin aiempia vuosia vähemmän. Talous Toimintavuosi oli taloudellisesti haastava. Kuntien taloustilanteet muuttuivat nopeasti. Lisäksi palvelualueella toteutettiin tiukkaa talouden tasapainotusohjelmaa. Henkilöstön lomautusten lisäksi käyttömenoista säästettiin ja toisaalta pyrittiin palvelujen aiempaa tehokkaampaan markkinointiin. Talouden tasapainotusohjelman noudattaminen tuotti tulosta, ja palvelualueella päästiin riittävän hyvään taloudelliseen tulokseen. Yhteistyö Yhteistyötä ja uusia kumppanuuksia rakennettiin myös kuluneen vuoden aikana. Jalkautuvaa työtä lisättiin ja ryhmätoiminnassa tehtiin uudenlaisia sopimuksia. Laitoskuntoutuksessa asiakaskuntia oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Yhteistyön toimivuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota myös perustyön tasolla, ja toimivista yhteistyöverkostoista haluttiin pitää hyvää huolta. Yhteenveto ja tulevaisuus Vaikka toimintavuosi oli taloudellisesti haastava, pystyttiin kaikki palvelut ylläpitämään ja kehittämään myös uusia palvelumuotoja. Vuoden 2015 haasteita ovat talouden tasapainon säilyttäminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen tulevinakin vuosina. Yhteistyön ja kuntakumppanuuksien osalta tuleva vuosi on sote-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin valmistavaa aikaa. Turun nuorisoaseman Sohvis on avointen ovien paikka nuorille. Kuva: Tero-Petri Suovanen Länsi-Suomen palvelualue Avohoito * Laitoshoito ** Palveluasuminen Asiakkaat 2712 1742 113 Hoito/asumisvuorokaudet Avohoidon tapahtumat 45861 15274 4176 * A-klinikat, nuorisoasema, perhe- ja päihdeklinikka, toimintakeskukset, vertaistuki ** kuntoutusyksikkö, katkaisuhoito- ja selviämisyksiköt 35 36 PIRKANMAAN PALVELUALUE ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Toiminta-ajatus: A-klinikkasäätiön Pirkanmaan palvelualue tuottaa monipuolisia hoito- ja asiantuntijapalveluja sopimuskuntien asukkaille, joiden omaa tai läheisen itsenäistä suorituskykyä heikentävät aine- ja toiminnalliset riippuvuudet sekä niihin liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset haitat. Sopimuskunnat: Akaa, Huittinen, Hämeenkyrö, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Ylöjärvi. Väestöpohja: noin 0,5 milj. asukasta Aluejohtaja: Erkki Tukeva Ylilääkäri: Pekka Salmela Henkilöstön määrä: 106 Kokonaismenot 2014: 6,1 milj. euroa Palvelukokonaisuus: Avopalvelut: Sastamalan päihdeklinikka, Sastamalan päiväkeskus-tukiasunnot, Huittisten päiväkeskus (sairaanhoitajan työpanos), Tampereen A-klinikka, Tampereen päiväosasto, Tampereen K-klinikka, Tampereen Matala, terveysneuvontapiste Nervi, Tampereen nuorisoasema. Laitospalvelut: Tampereen kuntoutumiskeskus. Toimintaympäristö Yhteiskunta muuttuu. Laitoshoitoa vähennetään, avopalveluiden kysyntä kasvaa ja avopalveluissa asiakkaiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia. Erilaisia päihteitä tulee jatkuvasti lisää ja ne ovat entistä paremmin saatavilla. Yhä nuoremmat kokeilevat erilaisia päihteitä. Erilaiset riippuvuudet lisääntyvät. Ennustettavissa on, että ikääntyneiden alkoholin ja lääkkeiden käyttö kasvaa entisestään. Kunnille on sysätty yhä enemmän vastuita riippuvuushaittojen hoitamiseksi. Myös kunnissa tehdyt linjaukset ovat jo muuttaneet A-klinikkasäätiön yksiköiden asiakaskuntaa ja palveluja. Taustalla on sote-uudistukseen varautumisen lisäksi ennen kaikkea kiristyneen kuntatalouden tuoma säästöpaine. Vaikeana jatkuva taloustilanne ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet siihen, että palvelujen ostamista on vähennetty vuoden 2014 aikana. Ostopalveluja on kunnissa uudelleenarvioitu ja asiakasohjausta tiukennettu. Yleinen taloustilanteen heikkeneminen näkyi useiden pirkanmaalaisten kuntien ja päihdehoitopalveluja tuottavien järjestöjen toiminnassa. Kehno taloustilanne on koskettanut erityisesti kuntouttavaa laitoshoitoa tuottavia järjestöjä. Toimintavuotta leimasi vähentynyt ohjaaminen laitoshoitopalveluihin. Tampereen kehyskunnat vähensivät korvaushoitopalveluiden ostojaan. Keskustelu päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämisestä jatkui Tampereella. Keväällä Tampereen kaupunki ilmoitti ryhtyvänsä tuottamaan itse tamperelaisille asiakkaille A-klinikan, päiväosaston ja jalkautuvan päihdetyön palvelut 1.6.2015 alkaen. Palvelut Laitoshoitopalveluiden kysynnän hiipuessa käynnistyi uusien palveluiden ideointi. Kuntoutumiskeskukseen kehitettiin kolme uutta palvelutuotetta, jotka otetaan käyttöön alkuvuonna 2015. Myös katkaisu- ja vieroitushoito-ohjelmien sisältöjä uudistettiin. Verkkoavusteisen päihdekuntoutusohjelman kehittäminen yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa käynnistyi. Pilottiyksikkönä hankkeessa on Tampereen nuorisoasema. Hanke on osa koko A-klinikkasäätiön yhteistä kehittämistyötä. Völjy-hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoituksen vuosille 2014–2016. Hankkeen tavoitteena on kehittää huumeita käyttäville ihmisille toimintamalli, joka sisältää osallistavaa ryhmä-, vapaa-ajan ja vertaistoimintaa sekä asumisen tukea osana haittoja vähentävää palvelua. Hankkeessa toimitaan lähtökohtana haittoja vähentävä viitekehys. Asiakkaat ovat huumeita aktiivisesti käyttäviä ja haittoja vähentävässä korvaushoidossa olevia henkilöitä. Etsivän työn hanke huumeita käyttävien nuorten tavoittamiseksi käynnistyi joulukuussa Matalassa ja Nervissä. Opetusministeriö myöntää hankkeelle määrärahat vuodeksi kerrallaan ja hankkeen ensimmäisen vuoden omavastuuosuuden rahoittaa Tampereen kaupunki. Tavoitteena on etsivän työn menetelmin saada palvelujen piiriin huumeita käyttäviä alle 30-vuotiaita nuoria tai nuoria aikuisia, jotka eivät ole kiinnittyneet palveluihin mutta jotka asioivat esimerkiksi Nervissä. Hankkeeseen palkattavan työparin tehtävänkuvaan kuuluu myös konsultointi ja verkostotyö. Koulutus- ja työnohjauspalvelujen kysyntä on ollut vakaata. Asiakastilanne Uusien, toimintavuonna asiointinsa aloittaneiden asiakkaiden suhteellisen osuuden kasvu on jatkanut kasvuaan. Alle 30-vuotiaiden osuus asiakkaista on lisääntynyt vuosittain. Uusien nuorten asiakkaiden tarpeet ovat kasvattaneet perhe- ja läheistyön merkitystä. Palvelualueen asiakkaista vain noin viidenneksellä oli työpaikka. Opiskelijoita ja koululaisia oli noin 10 37 prosenttia. Asiakkaat hakivat apua palveluyksiköistä edelleen ensisijaisesti alkoholinkäytön vuoksi. Toiseksi yleisintä oli sekakäyttö. Erilaiset toiminnalliset riippuvuudet ovat yhä yleisempi hoitoon tulon syy. Käyntimäärien suurin kasvu tapahtui haittoja vähentävässä työssä. Haittoja vähentävä työ päiväkeskusmaisine palveluineen on koettu hyvin tarpeelliseksi. Henkilöstö Pirkanmaan palvelualueella oli vuoden päättyessä 97 työntekijää. Henkilöstöstä 80 prosenttia kuului hoitohenkilöstöön. Tampereen kaupungin A-klinikkapalveluiden ostojen lopettamisilmoituksen vuoksi käytiin syksyllä A-klinikan henkilöstön kanssa yt-neuvottelut. Koko A-klinikkasäätiön taloustilanteen vuoksi syksyllä oli myös palvelualueen koko henkilökuntaa koskeneet yt-neuvottelut. Niiden seurauksena lähes koko henkilöstö lomautettiin kahdeksi viikoksi. Irtisanomisuhat, lomautukset ja muut säästötoimet heikensivät työhyvinvointia ja lisäsivät epävarmuutta ja työn kuormittavuutta. A-klinikan tilanteen vuoksi toiminnan kehittämiseen haettiin ja saatiin Pirkanmaan ELY-keskukselta koulutus- ja kehittämisrahaa. Uudistumalla tulevaisuuteen -hankkeessa Pirkanmaan palvelualueen palveluja uudistetaan, kumppanuuksia vahvistetaan ja osaamista kehitetään. Yhteistyökumppanina hankkeessa on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Hanke käynnistyi syksyllä ja kestää vuoden 2016 loppuun asti. Pirkanmaan palvelualueen koulutusosasto käynnisti loppuvuonna uusille työntekijöille tarkoitetun A-klinikkasäätiön päihdetyön koulutuksen. Viisi palvelualueen esimiestä suoritti JET-tutkinnon. Talous Toimintavuosi oli taloudellisesti erityisen haasteellinen johtuen kuntouttavan laitoshoidon ja korvaushoidon supistuneesta käytöstä. Loppuvuoteen ajoittuneilla koko henkilöstön lomautuksilla palvelualueen talous saatiin tasapainotettua. Pirkanmaan palvelualue Avohoito * Korvaushoito ** Laitoshoito *** Asiakkaat 2862 137 744 Yhteistyö Palvelutoimintaan liittyvää yhteistyötä tehdään asiakaskuntien, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, lukuisien eri järjestöjen ja yritysten sekä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Yhteistä asiakasryhmätoimintaa organisoitiin Tampereen kaupungin psykiatrian poliklinikoiden ja mielenterveysalan järjestöjen kanssa. A-klinikkasäätiö oli perustajajäsenenä tamperelaisten järjestötoimijoiden perustaessa 2013 Tampereelle alueellisen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyö- ja kehittämisjärjestön, Kumppanuustalo Artteli ry:n. Yhdistyksen tarkoituksena on yleishyödyllisin periaattein voittoa tavoittelematta edistää kansalaisten osallisuutta, turvallisuutta ja työllistymistä, ehkäistä syrjäytymistä sekä parantaa heikossa sosiaalisessa asemassa olevien kansalaisten olosuhteita ja elämänhallintaa. Kumppanuustalo Arttelin vuokraaman toimitalon avajaisia vietettiin marraskuussa. Yhteenveto ja tulevaisuus Pirkanmaan palvelualueen painopistealueina vuonna 2015 ovat laitoshoidon kehittäminen, A-klinikkapalveluiden kohdentaminen uudelleen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteistyön kehittäminen sekä jalkautuvan päihdetyön kehittäminen osana sopimuskuntien lähipalveluja. Tampereen A-klinikka jatkaa sivuvastaanottoja Akaalla, Kangasalla, Urjalassa ja Ylöjärvellä. Sastamalan päihdeklinikan sivuvastaanotot toimivat Huittisissa ja Punkalaitumella. Palvelualue on mukana valtakunnallisissa päihdepalvelujen kilpailutuksissa. Tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset huolimatta vallitsevasta taloustilanteesta ja toimintaympäristön muutoksesta. A-klinikkasäätiön palvelutuotannon haasteeksi on muodostunut joustavien, laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tuottaminen. Niinpä Pirkanmaan palvelualueen hoitotyön palveluprosesseja jalostetaan ja tehostetaan. Moottorina tässä prosessissa on Pirkanmaan ELY-keskuksen mahdollistama Uudistumalla tulevaisuuteen -hanke. Uudistuminen edellyttää uudenlaista otetta koko organisaatiossa: vahvan ammattiosaamisen omaavan organisaation on vahvistettava johtamisosaamistaan, aktivoiduttava kumppanien hankinnassa ja asiakkaiden kuuntelussa sekä vahvistettava nykyistä perustaa oppivalle organisaatiolle. Hoito/asumisvuorokaudet Avohoidon tapahtumat 64969 21999 6951 * A-klinikat, K-klinikka, nuorisoasema, Nervi, Matala, päiväkeskus ** sisältyy avohoidon asiakasmäärään *** sisältää päiväosaston 38 Sastamalan päihdeklinikan johtajan Hannu Kurosen huumorintajua koeteltiin, kun juhlistettiin hänen eläköitymistään syyskuussa. Kuvassa myös päihdeklinikan toimistosihteeri-lähihoitaja Tuula Tyrvänen. Kuva: Marita Saari 39 Auli Saukkonen 40 UUDENMAAN PALVELUALUE •••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Toiminta-ajatus: A-klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualue tuottaa kuntouttavia ja haittoja vähentäviä päihdehuollon avo- ja laitoshoitopalveluita. Sopimuskunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää ja kuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila). Väestöpohja: noin 1,6 miljoonaa asukasta Aluejohtaja: Teemu Tiensuu Ylilääkäri: Kaarlo Simojoki Henkilöstön määrä: 86 Kokonaismenot 2014: 5,9 milj. euroa Palvelukokonaisuus: Helsingin palveluyksikkö: Arabianrannan ja Kettutien toimipisteet sekä Verkko-asunnot. Espoon palveluyksikkö: A-klinikka, K-klinikka, kriisi- ja vieroitusosasto sekä nuorisoasema. Sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkki: Kallion, Itäkeskuksen ja Malmin toimipisteet Helsingissä; Espoon keskuksen, Matinkylän ja Leppävaaran toimipisteet Espoossa (31.8.2014 saakka). Toimintaympäristö Uudenmaan palvelualueen toimintaa määrittävät kilpailutetut palvelut ja puitesopimukset. Vuonna 2014 Espoo kilpailutti päihdeongelmaisten avohoidon ensimmäisenä kuntana Suomessa. Katkaisu- ja vieroitushoidon Espoo kilpailutti yhdessä Kauniaisten ja kuntayhtymä Karviaisen kanssa. Korvaushoidon kilpailutuksessa mukana oli näiden kuntien lisäksi myös Vantaa. A-klinikkasäätiö valittiin niin avohoidon kuin vieroitushoidon palveluntuottajaksi sijalta kaksi. Korvaushoidon kilpailutuksesta A-klinikkasäätiö teki valituksen markkinaoikeuteen, ja palvelut kilpailutettiin uudestaan. Tämän kilpailutuksen A-klinikkasäätiö voitti. Lokakuun 2014 alusta voimaan tulleen uuden puitesopimuksen aikana Espoon kaupungin palveluostot ovat vähentyneet huomattavasti sekä avohoidossa että laitosvieroituksessa. Avohoitoon kaupunki myöntää maksusitoumuksen kuukaudeksi kerrallaan, mikä lisää asiakkaiden epävarmuutta ja huolta kuntoutuksen jatkumisesta. Monien asiakkaiden hoitosuhde on päättynyt heidän jäätyään ilman maksusitoumusta. Palvelut Korvaushoitoa toteutetaan Uudenmaan palvelualueen viidessä toimipisteessä Helsingissä ja yhdessä toimipisteessä Espoossa. Korvaushoidon kysyntä on kasvanut kaikissa korvaushoitoyksiköissä. Etenkin Helsinki ja Vantaa ovat lisänneet korvaushoidon ostoa. Helsingissä kasvu on kohdistunut erityisesti haittoja vähentävään hoitoon. Vuonna 2014 kehitettiin erityisesti naisten korvaushoitoa Kettutiellä ja korvaushoitoa Vinkeissä. Vinkki-toiminta Espoossa päättyi elokuun lopussa, ja kaupunki otti huumeidenkäyttäjien terveysneuvonnan omaksi toiminnakseen. Helsingin kaupunki irtisanoi ostopalvelusopimuksen Vinkki-palveluiden osalta vuonna 2014. Kaupunki kilpailuttaa palvelut vuonna 2015. Osis – huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus -projekti päättyi toimintavuoden lopussa. Osis sai viimeisenä toimintavuonnaan merkittävän huomionosoituksen, kun sen Helsingin Vinkin yhteydessä toiminut Katuklinikka-osahanke sai Innokylän myöntämän Innopalkinnon ja Omaiset Huumetyön Tukena ry:n osahanke Verna äänestettiin samassa kilpailussa yleisön suosikiksi. Asiakastilanne Asiakaskuntien palveluidenhankintakäytäntöjen mukaisesti Uudenmaan palvelualueen asiakkaat ovat pääsääntöisesti huono-osaisia monipäihderiippuvaisia henkilöitä. Poikkeuksena on Espoon nuorisoasema, jossa asioivat nuoret ja heidän läheisensä ovat useimmiten parempikuntoisia ja kevyemmin keinoin autettavissa. Henkilöstö Uudenmaan palvelualueen vahvuutena on osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta. Osaamisen vahvistamiseksi jatkettiin yhteistyötä Seurakuntaopiston kanssa. Kognitiiviseen lähestymistapaan painottuneen päihdetyön ammattitutkinnon suoritti 16 työntekijää. A-klinikkasäätiön yt-neuvotteluiden seurauksena Uudenmaan palvelualueen koko henkilöstö lomautettiin lukuun ottamatta Vinkin työntekijöitä. Lomautukset ja muut säästötoimet heikensivät työhyvinvointia ja lisäsivät epävarmuutta ja työn kuormittavuutta. Toistaiseksi työntekijöiden vaihtuvuus on ollut toimialaan ja keskeisiin kilpailijoihin verrattuna kuitenkin vähäistä ja avoimiin tehtäviin on saatu rekrytoitua osaavia työntekijöitä. 41 Talous Puitesopimusten lisääntyminen on lisännyt taloudellista epävarmuutta. Suurimmat taloushaasteet kohdistuivat Espoon palveluyksikköön. Suorahankintasopimuksiin ei saatu korotuksia toimintavuonna, vaan sopimukset tehtiin samansuuruisina kuin vuonna 2013. Yhteistyö Palvelutoimintaan liittyvää yhteistyötä tehdään asiakaskuntien, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin, lukuisien eri järjestöjen ja yritysten sekä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Erityisen maininnan ansaitsee käyttäjäjärjestö Suomen Lumme ry, jonka vapaaehtoiset vertaistoimijat ovat olleet laajasti mukana palvelutoiminnassa ja sen kehittämisessä. Yhteistyö Suomen Lumme ry:n kanssa on suuntautunut etenkin Vinkki-toiminnan ja korvaushoidon kehittämiseen. Osis-projektissa yhdistys on ollut mukana projektin toiminnan keskeisimpänä mahdollistajana. Osiksessa keskeisenä kumppanina on ollut myös Uudenmaan palvelualue Avohoito Korvaushoito Laitoshoito 42 Asiakkaat 6244 403 300 Omaiset Huumetyön Tukena ry. Palvelutuotannon kehittämisessä yhteistyötä on tehty etenkin Järvenpään sosiaalisairaalan kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty erityisesti Vinkissä. Yhteenveto ja tulevaisuus Vuotta 2014 leimasivat lukuisat palveluiden kilpailutukset ja siirtyminen niiden myötä yhä enemmän puitesopimusmaailmaan. Epävarmuutta lisäsivät myös A-klinikkasäätiön yt-neuvottelut ja Helsingin kaupungin päätös kilpailuttaa huumeidenkäyttäjien terveys- ja sosiaalineuvontapalvelut vuonna 2015. Palvelutoiminnassa pystyttiin entistä enemmän saamaan synergiahyötyä muun muassa henkilöstöresurssien käytössä. Tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset huolimatta haastavasta taloudesta ja kovasta kilpailutilanteesta. Uudenmaan palvelualueen tuotantoprosesseja on tehostettu. Palvelualueen vahvuutena on monipuolinen ja vankka moniammatillinen osaaminen ja ammattitaitoinen henkilöstö. Hoito/asumisvuorokaudet Avohoidon tapahtumat 97513 65755 4001 Helsingin Vinkin yhteydessä toiminut katuklinikka sai vuoden 2014 Innopalkinnon. Palkinnosta kiittivät Osis-hankkeen projektipäällikkö Helena Virokannas (oik.) ja katuklinikan projektisuunnittelija Liisa Osolanus. Kuva: Auli Saukkonen Stockholm Brukarförening vieraili Suomessa kesällä. He muun muassa tapasivat Suomen Lumpeen yhdistysaktiiveja Malmin Vinkissä. Kuva: Jetro Kokko Espoon A-klinikalla vieraili syyskuussa professori Eugenia Koshkinan (kuvassa toinen oikealta) johdolla venäläinen delegaatio tutustumassa suomalaiseen riippuvuushoitoon. Klinikan toimintaa esitteli ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Kuva: Auli Saukkonen 43 Tutkimus, kehittäminen ja koulutus A-klinikkasäätiön tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnassa (TKK) yhdistyvät tutkimus, kehittäminen, täydennyskoulutus, sähköisten palvelujen laajentaminen, laatutyö ja muu tietoperustainen työ. Toimintakokonaisuudesta vastaa A-klinikkasäätiön kehittämisyksikkö. Keskustoimiston kehittämisyksikössä työskenteli toimintavuonna 32 henkilöä ja useita tuntityöntekijöitä. Lisä- ja täydennyskoulutus toteutettiin pääosin keskustoimiston ja alueiden yhteistyönä ja sen koordinointiin oli varattu 0,25 henkilötyövuoden resurssi. TKK-ohjausryhmän jäseninä olivat keskustoimistosta kehittämisjohtaja, kehittämispäällikkö, tutkimuspäällikkö, verkkopalvelupäällikkö ja laatutyötä koordinoiva palvelupäällikkö sekä palvelualueilta niiden kehitysjohtajat ja kehittämispäällikkö. Toimintavuoden keskeinen tavoite oli selkeyttää edelleen TKK-toimijoiden tehtäviä ja rooleja. Selkeytystä tehtiin hiomalla ryhmän toimintakäytäntöjä sekä vahvistamalla sen vastuuroolia SHQS-laatujärjestelmän kehittämisessä. Tiedontuotanto ja tietopankki Tieto- ja tukipankki Tietopuun sisältöjä laajennettiin tiedontuotannon ja dokumentoidun tietoperustan kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Uutena osiona sivustolle tuotettiin hankearviointia tukeva osio. Huhtikuun alussa käyttöön otettu asiakas- ja potilastietojärjestelmä Mediatri toimi hoitoprosessitietojen dokumentoinnin uutena alustana. Tietosisältöjen kehittämisessä painotettiin erityisesti tilastointia ja palvelujen vaikuttavuuden arviointia. Tiedonkeruussa otettiin käyttöön myös toimintakykyä ja psykososiaalisia vaikeuksia kartoittava Paradise24fin-lomake. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineistojen analyysiin osallistuttiin ja tuotettiin yhdessä Suomen Mielenterveysseuran kanssa artikkeli päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyvyydestä sekä ongelmien yhteydestä harrastus- ja järjestötoimintaan osallistumiseen. Tutkimustietoa tuotettiin myös sosiaali- ja terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä, päihdehoidossa olevien pienten lasten vanhempien kokemuksista ja palvelutarpeista sekä vankiloiden päihdekuntoutuksesta. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteiselle tutkimusohjelmalle laadittiin uusi suunnitelma ja avustushakemus. 44 Toimintaympäristön muutosten seuranta ja arviointi Vuonna 2014 vahvistettiin erityisesti palvelujärjestelmän muutosten arviointia. Palvelualueiden johtoryhmille ja muutamille kokemusasiantuntijaryhmille toteutettiin muutoksia kartoittanut kysely. Kyselyn tulosten mukaan huolta aiheuttivat kuntatalouden heikkenevä tilanne ja monien kuntien suuntaus omien palvelujen rakentamiseen ostopalvelujen sijaan sekä epävarmuus sote-uudistuksen ja hankintalainsäädännön uudistuksen tuottamista muutoksista. Kokemusasiantuntijat arvioivat A-klinikkasäätiön hoitopalveluja erittäin positiivisesti mutta löysivät myös kehittämiskohtia avo- ja laitoshoidon käytännöissä ja hoitojatkumoiden varmistamisessa. Seuranta- ja arviointitoimintojen kokonaissuunnitelmaa valmisteltiin tarkastelemalla arvioinnin kokonaisuutta A-klinikkasäätiössä. Arvioinnin suunnittelun ja toteuttamisen tueksi kuvattiin hankearvioinnin prosessi ja tuotettiin arvioinnin tukimateriaalia Tietopuuhun. Seurannan ja arvioinnin kehittämiseksi järjestettiin arviointifoorumi ja arviointityöryhmiä sekä tehtiin yhteistyötä erityisesti EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön verkoston ja SOSTEn arviointityöryhmissä. Osaamisen vahvistaminen Osaamisen vahvistamisen perustana ovat A-klinikkasäätiön arvot. Vuonna 2014 arvo-osaamisen ja säätiön toiminta-ajatuksen jalkautumista tuettiin muun muassa arvioimalla säätiön strategiaa aiempaa vahvemmin henkilöstön johtamisen näkökulmasta. A-klinikkasäätiön uudessa osaamisen vahvistamisen strategiassa kuvataan osaamisen vahvistamisen tarpeet ja vaiheet kokonaisvaltaisesti työuralla perehdytyksestä kokeneen henkilöstön täydennyskoulutukseen saakka. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen on strategiaperustaista ja sen tarkemmat tavoitteet määritellään vuosittain yksikkökohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi täsmennettiin suositukset tietojen ja taitojen tehtäväkohtaisista perustasoista, perehdytyksestä ja erityistaidoista sekä lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Toimintavuonna kehitettiin myös kunta- ja avustusasiakkuuksien osaamista. Kehittämisprojektit TKK-ryhmä hallinnoi ja kehittää A-klinikkasäätiön projektikokonaisuutta. Toimintavuonna jatkettiin kehittämistyötä muuan muassa lasiseen lapsuuteen liittyvän päihde- ja mielenterveystyön, kuntoilijoiden dopinghaittojen vähentämisen sekä kokemusasiantuntijoiden osallistamisen piirissä. Uutena kehittämiskohteena käynnistyivät huumeidenkäyttäjille suunnatut työpajapalvelut. Oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, järjestökumppaneiden ja RAY:n kanssa valmisteltiin palvelujärjestelmän kehittämisohjelmaa yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen asiakkaiden psykososiaalisen tuen ja kuntoutuksen kehittämiseksi. Valmistelutyötä jatketaan vuonna 2015. Toiminnan etiikka A-klinikkasäätiön eettinen toimikunta arvioi ja linjaa säätiön ehkäisevän ja korjaavan työn sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan eettisyyttä. Toimintavuonna järjestettiin neljä toimikunnan kokousta ja eettinen foorumi. Keskeisiä teemoja olivat itsemääräämisoikeus ja päihteet, raha ja etiikka sekä kilpailutusten ja hankintojen etiikka. Sähköiset palvelut Sähköisiä palveluja kehitettiin yhteistyössä järjestöjen ja erilaisten alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Toimintaa koordinoitiin sisäisessä verkkofoorumissa. SADe-yhteistyössä jaettiin asiantuntemusta päihdesisältöjen tuottamisessa SADe/HUS-Mielenterveystalo-projektissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Omahoitopolut-sivuston suunnittelussa. he ottavat kantaa elämänhallinnallisiin asioihin. Dopinglinkki luennoi ja koulutti kuntodopingin riskeistä sekä osallistui tutkimustyöhön. Puheeksioton perusteita alkoholin riskikäytön tunnistamiseksi juurrutettiin organisaatioyhteistyönä perusterveydenhuoltoon ja alan oppilaitoksiin. Kokemusasiantuntijoiden toimintaa kasvatettiin avaamalla KokeNet-verkkopalvelu, jossa kansalaiset voivat kysyä anonyymisti omasta tai läheisensä alkoholinkäytöstä. Vastaajina toimivat koulutetut kokemusneuvojat, jotka ovat itse toipuneet päihdeongelmasta tai kohdanneet läheisen päihdeongelman. Lasisen lapsuuden, Varjomaailman, Päihdelinkin, Nuortenlinkin ja Dopinglinkin sivustouudistuksilla tavoitettiin palveluihin uusia kävijöitä. Lasinen lapsuus -sivuston uudistuksessa tilaa saivat nuorten ja perheellistyvien aikuisten kokemukset ja heidän tukemisensa hyvään aikuisuuteen, koko aikuisväestöä puhutteleva sisältö sekä ammattilaisten tarpeisiin vastaaminen tiedolla ja työvälineillä. A-klinikkasäätiön palvelutuotannossa kehitettiin sähköistä ja kasvokkaista hoitoa yhdistävää päihdekuntoutusohjelmaa, jonka hyvän vastaanoton saanut pilotti käynnistyi marraskuussa 15 kuntakumppanin kanssa. A-klinikkasäätiö tuotti itse 12 ja oli kumppanina kahdessa sähköisessä palvelussa. Sähköiset palvelut on koottu Aina lähellä -kattobrändin alle. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuttiin ja vaikutettiin. Lasinen lapsuus -toiminta julkaisi lapsen näkökulmaa ja oikeuksia korostavan Orpokoti-videon, ja vanhempien juomisesta haittoja kokevia nuoria tuettiin yksilöllisesti Varjomaailman suljetuissa ammattilaisten ohjaamissa nettiryhmissä sekä erilaisilla sosiaalisen median kanavilla. Päihdelinkki avasi yhteistyössä YAD ry:n kanssa kannabisaiheisen keskustelualueen haittojen vähentämisen näkökulmasta. Yli 65-vuotiaille julkaistiin uusi alkoholinkäytön itsearviointitesti. Nuortenlinkissä osallistettiin nuoria tekemään itse videoblogeja, joissa 45 Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen (vas.) ja projektikoordinaattorit Ari Terävä ja Johanna Ruokolainen kertoivat Päihde- ja mielenterveyspäivillä A-klinikkasäätiön Verkottaja-hankkeesta. Kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen C-hepatiittitietoisuuden puolesta kampanjoitiin muun muassa Helsingin Kampissa toukokuussa. Kuvassa (vasemmalta) Kati Savolainen A-klinikkasäätiöstä, Tuija Siera ja Sami Henttonen Suomen Lumme ry:stä sekä Annika Himberg AbbVie Oy:sta. Kuva: Petri Inomaa Digipelihaitat puhuttivat A-klinikkasäätiön, Sininauhaliiton ja Peluurin tiedotustilaisuudessa elokuussa. Kuvassa vasemmalta oikealle Kaarlo Simojoki, Mari Pajula, Teuvo Peltoniemi ja äänessä Jan-Henry Stenberg HUS:n Mielenterveystalo-hankkeesta. Kuva: Auli Saukkonen 46 Viestintä A-klinikkasäätiön järjestö- ja palveluviestinnän perustehtäviä toteutettiin viestintäyksikössä neljän henkilötyövuoden voimin. Viestintä toimi säätiön henkilöstön, asiakkaiden, median ja muiden sidosryhmien tieto- ja tukipalveluna päivittäin. Vuotta 2014 luonnehti ulkoisen viestinnän vahvistaminen eri kanavissa. A-klinikkasäätiön kotisivuilla (a-klinikka.fi) julkaistiin toimintavuoden aikana 56 tiedotetta, joista 21 mediajakelulla. A-klinikkasäätiölle avattiin Facebook-sivut ja Twitter-tili, joka sai 630 seuraajaa. Lisäksi sidosryhmiä ja päättäjiä lähestyttiin kolmella kirjeellä. A-klinikkasäätiö oli näytteilleasettajana seitsemässä yleisötapahtumassa, muun muassa Lastensuojelupäivillä ja Mielenterveysmessuilla. Intranetiin tuotettiin runsaasti laatuhankkeen, henkilöstöhallinnon ja viestinnän ohjeistusta sekä esittelymateriaalia A-klinikkasäätiöstä eri kielillä. Paikallisten intranetnäkymien ja työtilojen kehitystyö edistyi, joskin odotettua hitaammin. A-klinikkasäätiön koordinoiman Nopean huumetiedon NOPSA-ringin jäsenmäärä kasvoi 70:sta 110:een. Jäsenkyselyssä NOPSAn hyödyllisyys oman työn kannalta arvioitiin korkeaksi: se sai arvion 4 asteikolla 1–5. Järjestöjen kansallista vaikuttamisviestintää suunniteltiin ja toteutettiin laajasti muun muassa Kuluttajaparlamentin, Ehkäisevän päihdetyön verkoston sekä Peluurin 10-vuotiskampanjan puitteissa. Medianäkyvyyttä syntyi kolmanneksen edellisvuotta enemmän: Webnewsmonitorin mukaan A-klinikkasäätiö ja sen asiantuntijat näkyivät tiedotusvälineissä yli 800 kertaa – tilastoimatonta näkyvyyttä oli toki enemmänkin. Psykososiaalisten aiheiden mediaseurantaa välitettiin noin 2 000 osuman verran A-klinikkasäätiön intranetissä ja Päihdelinkki.fi- ja Peluuri.fi-palvelussa. A-klinikka.fi-sivuston sisältöjen ja saavutettavuuden kehitystyötä jatkettiin. Sivuston käyttö kasvoi viidenneksen edellisvuodesta, keskimäärin 13 000 yksilöityyn kävijään kuukaudessa. Loppuvuonna sivustolla pilotoitiin asiakkaiden ohjaamista päihdepalveluihin chatissa. Päihdekeskustelun edistäminen ja päihdetyön profiilin nostaminen on A-klinikkasäätiön viestinnän keskeinen tavoite. Medialle järjestettiin vuoden aikana kolme aamiaistilaisuutta, joiden teemoja olivat digipelaamisen ja alkoholinkäytön haitat sekä A-klinikkasäätiön perhetyö. 30. Päihdetiedotusseminaari teemalla ”Nuoret, päihteet ja elämänhallinta” järjestettiin Helsingissä maksuttomana tapahtumana. Seminaari lähetettiin suorana verkossa sadoille katselijoille ja siihen osallistui paikan päällä 170 henkilöä. Vuoden 2014 päihdetiedotuspalkinnon sai kirjailija-näyttelijä Peter Franzén. Päihdetyön erikoislehti Tiimi ilmestyi viisi kertaa, kukin numero 3 000 kappaleen painoksella. Lehteä katseltiin lisäksi verkossa noin 38 000 kertaa, yli kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2013. Loppuvuodesta otettiin käyttöön Issuu.com-julkaisualusta, joka mahdollistaa Tiimin selailun kokonaisuudessaan verkossa ja mobiililaitteilla. A-klinikkasäätiön raportti- ja monistesarjat yhdistettiin julkaisusarjaksi, jolle luotiin uusi graafinen ilme. Sarjassa ilmestyivät Kosketuspinta-hankkeen arviointiraportti ja Paradise-lomakeraportti. Sisäistä viestintää ja henkilöstön viestintävalmiuksia tuettiin muun muassa järjestämällä koulutusta intranetin käyttöön sekä sosiaalisen median koulutusta järjestöyhteistyönä. Palaute koulutuksista oli myönteistä. Päihdetiedotuspalkinnon 2014 sai näyttelijä ja kirjailija Peter Franzén. Hän ei itse päässyt noutamaan palkintoa mutta lähetti videotervehdyksen. Palkinnon saajan julkisti A-klinikkasäätiön viestintäpäällikkö Aino Majava. Kuva: Auli Saukkonen 47 Henkilöstöraportti A-klinikkasäätiössä on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2014 lähtien. Henkilöstöraportti antaa tiiviin kokonaiskuvan henkilöstön määrästä, rakenteesta ja tilasta sekä henkilöstöhallinnon toiminnasta ja kehittämisestä. Tiedot perustuvat vuoden lopun tilanteeseen. Raporttiin kootaan määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja, joiden avulla arvioidaan kehittämistoimia ja niiden vaikuttavuutta henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Henkilöstöraportti on myös yksi keskeisistä analyysivälineistä seurattaessa henkilöstöstrategian toteutumista. A-klinikkasäätiön henkilöstöstrategia (2012–2015) muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat työhyvinvoinnin edistäminen, henkilöstöhallinnon kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen. Kokonaisuuksia on strategiakaudella pyritty kehittämään määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Toimintavuosi oli henkilöstön ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta kuormittava. Syksyllä jouduttiin käynnistämään A-klinikkasäätiön historian ensimmäiset koko henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut. Ne liittyivät säätiön tuotannollis-taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Tavoitteena oli saavuttaa lähes 1,5 miljoonan euron säästöt henkilöstökustannuksista. Tämä tarkoitti käytännössä lomautuksia ja irtisanomisia. Säästötavoitteet saavutettiin lähes täysimääräisesti. Henkilöstö Vuonna 2014 A-klinikkasäätiön palveluksessa työskenteli 724 päihdetyön ammattilaista, joista yli 80 prosenttia oli vakinaisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Suurimpia ammattiryhmiä olivat sairaanhoitajat ja ohjaajat. Rekrytoinneissa on onnistuttu vähintään tyydyttävästi, ainoastaan pätevöityneiden päihdelääkärien kohdalla on ollut rekrytointiongelmia. A-klinikkasäätiön henkilöstön määrä ja rakenne 2014 ja 2013. 2014 2013 Henkilöstö vuoden lopussa (lukumäärä) 724 794 Kokoaikaiset686742 Osa-aikaiset3852 Vakituiset (%)80,879,8 Määräaikaiset (%)18,217,9 Tilapäiset (%)0,82,1 Osa-aikaeläkkeellä (%)0,10,1 Tulovaihtuvuus (%) 2,3 7,2 Uudet työsuhteet (lukumäärä) 103 123 Lähtövaihtuvuus (%) 7,6 6,5 Naiset (%)78,677,8 Miehet (%)21,422,2 A-klinikkasäätiön henkilöstön ammattiryhmäjakauma 2014 ja 2013. Johtajat ja esimiehet 2014 Kehittäminen, koulutus, viestintä, tutkimus 2013 Keittiötyöntekijät Lääkärit Ohjaajat Sairaanhoitajat Siivoustyöntekijät Sosiaalialan työntekijät Toimistotyöntekijät 0 48 50 100 150 200 250 Ammattiryhmäjakauma palvelualueittain 2014. Häme Itä Järvenpään sosiaalisairaala Keskustoimisto Länsi Pirkanmaa Uusimaa Määrä%Määrä% Määrä % Määrä % Määrä% Määrä%Määrä % Johtajat ja esimiehet 66,5 10 5,3 810,3 917,6 75,8 9 8,5 6 7,0 Keittiötyöntekijät 44,3 7 3,7 5 6,4 0 0 32,5 4 3,8 2 2,3 Kehittäminen, koulutus, tutkimus, viestintä 11,1 10,5 0 0 2754,9 0 0 54,7 3 3,5 Lääkärit 0 0 52,6 3 3,8 1 1,0 43,3 54,7 5 5,8 Ohjaajat 4649,5 86 45,3 7 9,0 0 0 4638,3 11 10,4 12 14,0 Sairaanhoitajat 2931,2 57 30,0 26 33,3 1 1,0 3327,5 34 32,1 28 32,6 Siivoustyöntekijät 0 0 31,6 3 3,8 0 0 21,7 43,8 1 1,2 Sosiaalialan työntekijät 4 4,3 16 8,4 20 25,6 0 0 1815,0 27 25,5 22 25,6 Toimistotyöntekijät 33,2 5 2,6 6 7,7 1325,5 75,8 7 6,6 7 8,1 Yhteensä 93100 190 100 78 100 51 100 120100 106 100 86 100 Vakinaisen henkilöstön palvelusaika A-klinikkasäätiössä 2014. Alle 2 v 2–5 v 5–10 v 10–15 v 15–20 v Yli 20 v Yhteensä Määrä% 45 7,7 129 22,1 171 29,2 128 21,9 46 7,9 66 11,3 585100,0 A-klinikkasäätiön henkilöstön keski-ikä 2014. Keski-ikä 2014 44,8 Miehet 45,3 Naiset 44,7 A-klinikkasäätiön henkilöstön ikäjakauma 2014 ja 2013. Alle 30 v 30–39 v 40–49 v 50–59 v 60– v Yhteensä 2014% 2013% Muutos 53 7,3 72 9,1 -26,4 % 180 24,9 202 25,4 -10,9 % 236 32,6 249 31,4 -5,2 % 186 25,7 203 25,6 -8,4 % 69 9,5 68 8,6 1,5 % 724100,0 794100,0-8,8 % 49 TES-ryhmän toiminta A-klinikkasäätiöllä järjestäytyneet työntekijäliitot, joiden pääluottamusmiehet ovat osallistuneet TES-ryhmän toimintaan, ovat Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry sekä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Työehtosopimusryhmä neuvotteli aktiivisesti myös vuonna 2014. Yli kaksi vuotta kestäneissä, hyvässä yhteishengessä läpiviedyissä TES-neuvotteluissa lähes saavutettiin sopimus päivitetystä talokohtaisesta työehtosopimuksesta. Lopulta kuitenkin päädyttiin jatkamaan vanhan, 14.2.2001 solmitun talokohtaisen työehtosopimuksen noudattamista nivellytyssopimuksineen. Sopimus on voimassa yksityisen sosiaalipalvelualan TES-sopimuskauden loppuun 31.1.2017 saakka sopimuksessa esitetyin varauksin. Järvenpään sosiaalisairaalassa on käytössä terveyspalvelualan TES. TES-ryhmässä käsiteltiin lisäksi muun muassa tehtävänkuvauksia ja muita työehtoasioita. AKSYT A-klinikkasäätiön uusi yhteistyötoimikunta AKSYT aloitti toimintansa 2014. AKSYTin perustamisen taustalla oli halu yhdistää työsuojelu- ja yhteistoimintaorganisaatiot nykyaikaisesti yhdeksi toimielimeksi. Yhdistäminen herätti huolta työsuojelu- ja yt-asioiden tasapuolista käsittelystä. AKSYTin työ päätettiin aloittaa seikkaperäisellä yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutuksella. Koulutusaineisto toimi hyvänä pohjana AKSYTin vuosisuunnitelmalle 2014. Vuosisuunnitelmaan otettiin mukaan kaikki vaaditut lakisääteiset työsuojelu- ja yt-osiot ja mahdollisuuksien mukaan myös kaikki muut arvioidut työsuojelu- ja yt-osa-alueet. AKSYTin toimintavuoden kokoukset päätettiin pitää vuorotellen kaikilla A-klinikkasäätiön palvelualueilla. Toimintamalli osoittautui hyväksi, joskin perehtyminen alueelliseen toimintaan jäi ajankäyttösyistä vähäiseksi. AKSYT kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Pelot siitä, että työsuojelu- ja yt-asiat eivät tulisi käsitellyksi tasapuolisesti, osoittautuivat turhaksi. Työnantajan ja työntekijöiden yhteinen arvio toimintavuodesta oli myönteinen. Luotua mallia voidaan tarjota mallineeksi myös muille organisaatioille. Työhyvinvointi ja varhaisen välittämisen malli Työhyvinvointia edistettiin aktivoimalla varhaisen välittämisen toimintamallin käyttöä. Työtyytyväisyyden, motivaation, työn ilon ja tuottavuuden tukeminen olivat keskeisiä tavoitteita työhyvinvoinnin tukemisessa erityisesti muutostilanteissa. Työn ja muun elämän yhteenso- 50 vittamista tuettiin mahdollisuuksien mukaan joustavilla työaikamenettelyillä ja niitä edelleen kehittämällä. Henkilöstön työkykyä tukevaa toimintaa ohjaa A-klinikkasäätiöllä varhaisen välittämisen malli, jossa pyritään tunnistamaan henkilöstön jaksamiseen liittyviä tunnusmerkkejä ja puuttumaan työkykyongelmiin riittävän ajoissa. Esimiesten tehtävänä on seurata työkykyä ja sairauspoissaolopäivien määrää ja avata tarvittaessa keskustelut työterveyshuollon kanssa, jos henkilön sairauspoissaolopäivät ylittävät ennalta sovitun rajan. Toimintavuonna esimiehiä pyrittiin aktivoimaan varhaisen välittämisen toimintamallin oikea-aikaiseen käyttöön. Mallin mukaisia keskusteluita käytiin yhteensä 115. Työterveyshuollon kanssa on tehty aktiivista yhteistyötä liittyen pitkiin sairauslomiin. Töihin paluuta on tuettu muun muassa osasairausvapaalla ja verkostopalaverein. Ikäohjelma Ikäohjelmassa on kyse työntekijän ja työnantajan etujen yhdistämisestä niin, että oikeanlaiset työntekijät ovat oikeanlaisissa tehtävissä ottaen huomioon eri-ikäisten erilaiset taidot ja tarpeet. Eri-ikäisten tasapuolinen kohtelu ja osaamisen hyödyntäminen tuo työntekijöiden voimavarat työyhteisön käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Ikäohjelman avulla lisätään myös ikätietoisuutta sekä keskustelua ikään ja elämäntilanteisiin liittyvistä asioista. Ikäohjelma otettiin käyttöön toimintavuoden aikana ja ikämestariohjelmaan liittyi 26 A-klinikkasäätiön henkilöstöön kuuluvaa. Ikämestarit kokoontuivat syksyllä yhteiseen tapaamiseen ja suunnittelemaan ”Ikämestariklubin” tulevaa toimintaa. Aslak-kuntoutus A-klinikkasäätiö hakee vuosittain Kelalta työntekijöilleen ryhmämuotoista Aslak-kuntoutuskurssia. Aslak-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen paraneminen ja säilyminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat nähtävissä mutta oireet ovat vielä lieviä. Kuntoutukseen osallistui vuonna 2014 ainoastaan kolme A-klinikkasäätiön työntekijää. Työfiiliskysely Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana arjen jokapäiväistä toimintaa, jossa ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Työyhteisön sisäinen toimivuus, hyvä ilmapiiri ja henkilöstön tasa-arvo tukevat A-klinikkasäätiön menestymistä ja henkilöstön hyvinvointia. Tästä syystä koko henkilöstölle tehtiin keväällä 2014 yhteistyössä Fountain Parkin kanssa Työfiiliskysely, jonka tavoitteena oli saada työntekijöiltä ideoita työhyvinvoinnin parantamiseksi ja palautetta siitä, millä fiiliksellä A-klinikkasäätiössä tällä hetkellä työs- kennellään. Kyselyyn vastasi 428 työntekijää. Kyselystä luotiin myös uusi HR-mittari, työfiilis. Työfiiliskyselyn tulosten mukaan fiilikset työyhteisöstä, omasta esimiehestä ja työn tekemisen mielekkyydestä vaihtelivat suuresti tulos- ja palvelualueittain. Kyselyyn vastanneista yli puolella (63 %) oli selkeästi positiivinen työfiilis. Todella ärtyneiden osuus oli 5 prosenttia. Positiivisin työfiilis kokonaisuudessaan oli Järvenpään sosiaalisairaalassa. Tiedossa oli, että muutokset organisaation toimintaympäristössä vaikuttavat selvästi työilmapiiriin, esimerkkeinä kuntien ostokäyttäytymisen muutos ja käydyt yhteistoimintaneuvottelut. Kyselyn tulokset edellyttivät kuitenkin työilmapiiriä heikentävien tekijöiden tarkentamista ja kehittämistä. Vastauksista erottui selkeästi henkilöstön priorisoima kuuden tärkeimmän asian kärki. Ylin ja yksiköiden johto arvioivat, mitkä henkilöstön mielestä tärkeimmistä asioista ovat kiireellisimpiä toteuttaa. Kriittisiksi kehittämisen kohteiksi nousivat perustehtävän arvostaminen ja ongelmatilanteisiin puuttuminen. Näitä teemoja pyrittiin lähtökohtaisesti käsittelemään kaikilla palvelualueilla. Palvelualueilla oli mahdollisuus valita yhdessä työstettäviksi myös muita kehittämisen kohteita. Työfiiliskyselyn tulosten pohjalta järjestettiin työpajat palvelualueilla ja keskustoimistossa. Tavoitteena oli osallistaa ja sitouttaa henkilöstö kehittämiskohteiden valintaan, konkreettisten toimenpide-ehdotusten laadintaan ja niiden käyttöönottoon. Tavoitteena oli myös tarkastella palvelualuekohtaisia tuloksia kokonaisuuden johtamisen näkökulmasta. Palvelualuekohtaisten tulosten perusteella muodostettiin kuva koko A-klinikkasäätiön työilmapiiriin vaikuttavista ja edelleen kehitettävistä tekijöistä sekä todettiin merkittävimmät 2–3 työilmapiiriä parantavaa toimenpidettä, niiden tavoitteet, vastuut ja seurantatapa. Toimenpide-ehdotuksia laadittiin yhdeksälle kohdealueelle: • perustehtävän arvostaminen • ongelmatilanteisiin puuttuminen • yhteistyö ja -henki • palautteen antaminen • resursointi • vaikuttamismahdollisuudet • jaksaminen • arvostus ja kunnioitus • tasapuolisuus ja yhtenäisyys Työpajojen toteuttamismalli oli kaikilla palvelualueilla sama. Siihen sisältyi organisaation vahvuuksien ja toiminnan nykytilan läpikäynti, kehittämiskohteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä toimintasuunnitelmien laatiminen valituille kehittämiskohteille. Toimintasuunnitelmiin sisältyvissä toimenpide-ehdotuksissa kuvattiin, mitä tehdään, kuka tekee, milloin tehdään ja miten seurataan. Yhteistyökumppanina työpajojen toteutuksessa toimi KPMG. Työfiiliskysely uusitaan jatkossa vuorovuosina Parempi työyhteisö -kyselyn (ParTy) kanssa. A-train -hanke 2012–2014 Toimintavuonna päättyi kesällä 2012 käynnistetty A-train -kehittämishanke, jonka tavoitteena oli vähentää sairauslomia, parantaa A-klinikkasäätiön työkyvyttömyysriskinhallintaa ja ehkäistä tulevia työkyvyttömyyseläkkeitä. Aloite hankkeeseen tuli eläkeyhtiöltä, joka myös osallistui hankkeen kustannuksiin. Hanke keskittyi A-klinikkasäätiön työhyvinvoinnin kehittämiseen ideoimalla toimintatapoja, joilla tuettaisiin koko henkilöstön työ- ja toimintakykyä proaktiivisesti yhteistyössä työterveyshuollon ja eläkeyhtiön kanssa. Eläkeyhtiön tukemana on koulutettu henkilöstöä varhaisen välittämisen mallin käyttöön ja järjestetty työhyvinvointikorttikoulutuksia sekä työhyvinvointipäivä. Hankerahasta maksettiin muun muassa ParTy- ja Työfiiliskyselyiden toteutusten ja kehittämisen kustannuksia. Työterveyshuolto Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi yleislääkäritasoinen, työterveyshuoltopainotteinen ja työterveyshuollon hyvän sairaanhoitokäytännön mukainen sairaanhoito. Vuoden 2014 alusta sopimusta laajennettiin kattamaan myös erikoislääkärikonsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä. Pääosan työterveyshuollon palveluista on tuottanut Mehiläinen Oyj. Toimintavuonna korostettiin toimintasuunnitelman mukaisesti työyhteisön hyvinvointia edistävän toiminnan merkitystä ja ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisyä. Sairauspoissaolojen jatkuvaa seurantaa jatkettiin varhaisen välittämisen mallin avulla. Vuonna 2014 työntekijät kävivät lääkärien ja työterveyshoitajien vastaanottokäynneillä yhteensä 1 751 kertaa. Työterveyshuollon kustannukset olivat 588 euroa/henkilö (brutto). Työterveyspalvelujen kustannukset on eritelty sairaudenhoitokustannuksiin (KL2) ja ennaltaehkäisevään 1 työterveyshuoltoon (KL1) . Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset vaihtelevat vuosittain riippuen muun muassa tehdyistä työpaikkaselvityksistä sekä ikäryhmätarkastuksiin ja muihin terveys- ja seurantakäynteihin osallistuneiden määrästä. 1 Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I (KL1) kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II (KL2) kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. 51 Työterveyshuollon kustannukset 2014. Laji Yhteensä euroa KL1 145 947 KL2 255 958 Muu 10 791 Yhteensä 412 696 Euroa/työntekijä 208 365 15 588 JET Vuonna 2012 alkanut johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava JET-koulutus päättyi keväällä. Valmistavaan koulutukseen osallistui 57 A-klinikkasäätiön johtajaa ja esimiestä, joista 28 suoritti JET-tutkinnon. Koulutuksen tavoitteena oli paitsi kehittää osallistujien johtamisvalmiuksia, myös parantaa yhtenäistä käsitystä A-klinikkasäätiön toimintaperiaatteista ja pelisäännöistä sekä sitouttaa osallistujia yhteisiin toimintamalleihin. Osana koulutusta toteutettiin 15 kehittämistehtävää, joista valtaosa liittyi henkilöstöhallinnon kehittämiseen. Kehittämistehtävien tuotoksena syntyi HR-käytäntöjä ja -ohjeistuksia koko A-klinikkasäätiön käyttöön. HR-tunnusluvut osaksi johdon raportointia Henkilöstöhallinnon kehittämisen yhtenä perusajatuksena on ollut löytää mittarit, joilla henkilöstön tilaa ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin seurata, mitata ja arvioida. A-klinikkasäätiölle valittiin vuorovuosina toistettavat mittarit ParTy-työhyvinvointikyselyiden ja Työfiiliskyselyiden pohjalta. Työfiiliskysely tehtiin ensimmäisen kerran keväällä 2014. Tulovaihtuvuus kertoo uusrekrytoinneista ja lähtövaihtuvuus organisaation palveluksesta lähteneistä. A-klinikkasäätiöön rekrytoitiin toimintavuonna 103 uutta työn- tekijää. Vaihtuvuus kertoo jossain määrin muun muassa työtyytyväisyydestä, työhyvinvoinnista ja urakierron mahdollisuuksista. Vaihtuvuudelle ei ole esitettävissä mitään eksaktia tavoitetta, mutta uusiutumiskyvyn varmistamiseksi lähtövaihtuvuuden tavoitetasoksi on A-klinikkasäätiössä asetettu 8–10 prosenttia. Sairauspoissaolot A-klinikkasäätiön sairauspoissaoloprosentti oli toimintavuonna 4,5 (4,4). Sairauspoissaoloprosentti määritellään sairauspäivien suhteesta organisaation työntekijämäärään kerrottuna työvuoden päivillä (365). Sairauspoissaolot kasvoivat edellisvuodesta, joten tavoitteeseen vähentää sairauspoissaoloja ei päästy. Pitkien sairauspoissaolojen osuus kuitenkin väheni. A-klinikkasäätiössä painottuivat lyhyet 1–3 päivän mittaiset sairauslomat, joita oli toimintavuonna kaikista sairauslomista 73 % (71 % vuonna 2013). Keskipitkien 4–30 päivän pituisten sairauslomien osuus oli 24 % (25 %) ja pitkien yli 30 päivän sairauslomien osuus 3 % (4 %). Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden osuus kaikista sairauslomista oli 35,2 % (25,1 %). Toisena tulivat mielenterveyden häiriöt, 26,7 % (25,1 %) ja kolmantena hengityselinten sairaudet, 12,5 % (12,7 %). Eläköityminen A-klinikkasäätiön työkyvyttömyyseläkkeiden riskisuhde oli vuonna 2014 yhteensä 1,16 (0,79 vuonna 2013). Kullekin vuodelle lasketaan myönnettyjen eläkkeiden perusteella riskisuhde, joka kuvaa yrityksen työkyvyttömyysriskiä suhteessa keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin. Kahden vuoden riskisuhteen keskiarvo määrää, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Alle 1:n oleva riskisuhde on hyvä ja tarkoittaa sitä, että työeläkkeiden HR-tunnusluvut. 2014201320122011 Tulovaihtuvuus 2,3 % 7,2 % 6,5 % Lähtövaihtuvuus 7,6 % 6,5 % 7,5 % Työfiilis 3,58 pistettä asteikolla 1-5 Poissaoloprosentti 4,5 % 4,4 % 4,5 % Sairauspoissaolot Lyhyet 1–3 päivää 73 % 71 % Keskipitkät 4–30 päivää 24 % 25 % Pitkät yli 30 päivää 3 % 4 % Työkyvyttömyyseläkkeiden riskisuhde 1,160,790,521,07 ParTy-avainluvut 3,6 52 maksuluokka ei nouse. A-klinikkasäätiön tilanne on ollut pitkään hyvä, ja TyEL-maksuluokka oli toimintavuonna 3 (4). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 (4) henkilöä, ja keskimääräinen työkyvyttömyyseläkeikä oli 57 (52,2) vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeiden yhteenlaskettu eläkemeno oli 174 659 euroa. Kuntoutusrahalla oli vuoden 2014 lopussa 1 ja kuntoutustuella oli 11 henkilöä. Riskisuhde, maksuluokka ja näin myös A-klinikkasäätiön työeläkemaksut ovat kuitenkin nousussa. Asiaan on pyritty vaikuttamaan varhaisen välittämisen mallilla ja A-train -hankkeella. Vanhuuseläkkeelle siirtyi toimintavuonna 10 (11) henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkeikä oli 64,2 vuotta, joka oli 0,3 vuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. JETkoulutuksen kehittämistehtävien tuloksena syntyi runsaasti käytäntöjä ja ohjeistuksia A-klinikkasäätiön käyttöön. Kuva: Kalervo Laakso 53 Tilastotaulukot 2014 A-KLINIKAT ASIAKKAITA Naisia Alle 30-vuotiaita Määrä % Määrä % Hämeenlinna, A-klinikka 704 222 32 % 159 23 % Lahti, A-klinikka 1064 319 30 % 259 24 % Hamina, A-klinikka 282 85 30 % 55 20 % Karhula, A-klinikka 615 198 32 % 135 22 % Kotka, A-klinikka 443 155 35 % 130 29 % Kouvola, A-klinikka 1) 742 241 32 % 157 21 % Mikkeli, A-klinikka 616 148 24 % 139 23 % Myllykoski, A-klinikka 151 45 30 % 27 18 % Myllykoski avokuntoutus, A-klinikka 42 9 21 % 5 11 % Kokemäki, perhe- ja päihdeklinikka 366 146 40 % 83 23 % Salo, A-klinikka 2) 932 291 31 % 152 16 % Turku, A-klinikka 1189 441 37 % 165 14 % Sastamala, päihdeklinikka 326 102 31 % 56 17 % Tampere, A-klinikka 1271 Espoo, A-klinikka 435 145 33 % 106 24 % YHTEENSÄ 2014 9178 YHTEENSÄ 2013 10551 1) Sisältää nuorten hoitotyön. 2) Sisältää Rolle-työn ja ryhmä- ja vertaistyön. NUORISOASEMAT ASIAKKAITA Vanhempia Muita Nuoria Määrä % Määrä % Määrä % Espoo, nuorisoasema 442 114 26 % 5 1 % 323 73 % Tampere, nuorisoasema 450 386 86 % Turku, nuorisoasema 334 32 10 % 9 3 % 293 88 % KAIKKI 2014 1226 1002 82 % Kaikki 2013 1664 1201 72 % KORVAUSHOITO ASIAKKAITA Naisia Alle 30-vuotiaita Yli 60-vuotiaita Määrä % Määrä% Määrä % Espoon K-klinikka, korvaushoito 123 48 39 % 30 24 % 1 1 % Haminan korvaushoito 26 11 42 % 7 27 % 3 12 % Arabianrannan toimipiste, Helsinki, korvaushoito 147 26 18 % 14 10 % 2 1 % Kettutien toimipiste, Helsinki, korvaushoito 59 Hämeenlinnan korvaushoito 40 11 28 % 6 15 % 1 3 % Kouvolan K-klinikka, korvaushoito 54 11 20 % 10 19 % 0 0 % Päihdeklinikan korvaushoito, Kotka, korvaushoito 1) 116 Lahden K-klinikka, korvaushoito 83 24 29 % 16 19 % 1 1 % Mikkelin korvaushoito 44 17 39 % 27 61 % 0 0 % Tampereen K-klinikka, korvaushoito 137 38 25 % 37 25 % 0 0 % Miehikkälän korvaushoito 2 0 0 % 0 0 % 0 0 % Helsingin Vinkkien korvaushoito 74 4 5 % 2 3 % 3 4 % KAIKKI 2014 905 Kaikki 2013 767 1) Sisältää kohtaamispaikka Kipinän asiakkaat. Aiemmilta vuosilta ei ole tilastotietoja. 54 Yli 60-vuotiaita TAPAHTUMIA Määrä % 100 14 % 7432 126 12 % 10542 42 15 % 5075 99 16 % 10427 41 9 % 7614 117 16 % 6984 74 12 % 6383 26 17 % 1003 3 7 % 1176 29 8 % 3783 228 24 % 10981 162 14 % 10441 61 19 % 2897 10142 27 6 % 3521 98401 Tyttöjä Määrä % 181 56 % 119 29 % 131 45 % 431 43 % 549 46 % Alle 20-vuotiaita TAPAHTUMIA Määrä % 186 58 % 2816 114 27 % 2 493 56 19 % 3608 356 36 % 8917 410 34 % TAPAHTUMIA 16813 1358 23458 12679 9545 5443 11253 7066 3525 21999 24 12805 125968 55 ASUMISPALVELUT ASUMISPAIKKOJA ASIAKKAITA Naisia VUOROKAUSIA Palveluasuminen Määrä% Hämeenlinna, Sotka 25 42 5 12 % 10037 Lahden asumispalvelut 1) 35 3 9 % 4162 Kesärantakoti, Pyhtää 14 18 6 33 % 5020 Kiviniemikoti, Pyhtää 18 21 3 14 % 5767 Leporanta, Kotka 18 19 7 37 % 6449 Valkama-yhteisö, Pyhtää 13 22 3 14 % 2717 Hillerinkuja, Salo 10 63 16 25 % 1690 Louhela-yhteisö, Somero 50 16 32 % 2486 KAIKKI 2014 270 94 21 % 38328 Kaikki 2013 160 290 5118 % 38617 ASUMIS ASIAKKAITA Naisia VUOROKAUSIA Tukiasunnot Määrä% Tukiasunnot, Pyhtää 7 1 14 % 1673 Tukiasunnot, Hamina 10 5 50 % 2935 Tukiasunnot, Kotka 85 14 16 % 26056 Tukiasunnot, Hämeenlinna 43 9 21 % 9838 Verkko-asunnot, Helsinki 32 6 19 % 7983 Sastamalan päihdeklinikka, tukiasunnot 5 0 0 % 373 KAIKKI 2014 182 35 19 % 48858 1) Lahden tukiasuminen, asumispalveluyksikkö ja Pitkämäen vuokra-asunnot. TERVEYSNEUVONTA JA MATALA KYNNYS ASIAKKAITA TAPAHTUMIA Espoon Vinkit 915 4716 Helsingin Vinkit 4049 20705 Hämeenlinna/Living room 1077 4334 Kotkan Vinkki 147 665 Kouvolan Vinkki 125 1055 Tampereen Matala 600 9446 Tampereen Nervi 813 15668 YHTEENSÄ 2014 7726 56589 Yhteensä 2013 7202 51286 STOPPARI-LASTENSUOJELUYKSIKÖT HOITO HOITO- VUORO ASIAKKAITA Tyttöjä JAKSOJA KAUSIA Määrä % Hamina, pysäytys-/arviointiosasto 40 15 38 % 43 2256 Hamina, kuntoutusosasto 14 7 50 % 14 1669 Lahti 54 13 24 % 561934 KAIKKI 2014 108 35 32 % 113 5859 KAIKKI 2013 140 46 33 % 144 7222 56 PÄIVÄKESKUKSET ASIAKKAITA KÄYNTEJÄ Kouvolan ja Myllykosken päiväkeskukset 154 5298 Haminan päiväkeskus 48 2840 Vaihtoehto, Salo 138 10371 Tammitupa, Salo 56 2468 Rysä, Salo 63 2683 Sastamalan päiväkeskus 1) 78 2324 Yhteensä 2014 537 25984 1) Sisältää Päihteetön päivä -toiminnan Punkalaitumella. Kiireelliset Huostaanvrk/jakso sijoitukset otetut 52 23 17 119 0 14 354014 52 63 45 50 89 51 57 LAITOSMUOTOISET SELVIÄMIS- JA KATKAISUHOITOASEMAT JA KUNTOUTUSYKSIKÖT PAIKKOJA ASIAKKAITA Naisia Alle 30-vuotiaita Määrä % Määrä % Hämeenlinnan katkaisuhoito 8 177 40 23 % 21 12 % Pitkämäen katkaisuhoito, Lahti 15 338 93 28 % 86 25 % Kotkan hoivakatkaisuhoito 2 14 3 21 % 0 0 % Kotkan katkaisuhoitoasema 12 315 71 23 % 44 14 % Kotkan selviämisasema 2 208 44 21 % 8 4 % Kouvolan huumevieroitus 6 64 6 9 % 6 9 % Kouvolan katkaisuhoitoasema 19 303 57 19 % 20 7 % Kouvolan selviämisyksikkö 4 341 77 23 % 36 11 % Anjalansalon katkaisuhoito, Salo 12 306 66 22 % 35 11 % Anjalansalon selviämisasema, Salo 4 221 36 16 % 10 5 % Turun katkaisuhoitoasema 21 662 165 25 % 107 16 % Turun selviämisasema 5 453 106 23 % 49 11 % Espoon kriisi- ja vieroitushoito 18 300 78 26 % 65 22 % Pitkämäen kuntoutusyksikkö, Lahti 8 55 8 15 % 6 11 % Karhulan kuntoutuskoti 14 67 10 15 % 2 3 % Neppari, Kotka 3 19 4 21 % 9 47 % Kuntoutusyhteisö Anjalansalo, Salo 1) 14 100 28 28 % 8 8 % Tampereen kuntoutumiskeskus 2) 32 637 Tampereen päiväosasto 107 KAIKKI 2014 4687 KAIKKI 2013 4683 1067 23 % 643 14 % 1) Kuntoutusyhteisöksi yhdistettiin vuoden aikana 9-paikkainen asumisyksikkö ja 7-paikkainen kuntoutusosasto. 2) Tampereen kuntoutumiskeskuksen luvuissa mukana kuntoutus-, katkaisu- ja huumevieroitus. Tampereen kuntoutumiskeskuksen katkaisu-, huumevieroitus- ja kuntoutuspalvelut on tilastoitu edellisestä vuodesta poiketen yhteen, m ikä vähentää tilastoissa katkaisu- ja huumevieroituksen asiakas-, jakso- ja hoitovuorokausimääriä, nostaen niitä kuntoutusyksiköiden osalta. JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA 2014 2013 AikuisetLapset Yhteensä Aikuiset Lapset Yhteensä Potilaita/asiakkaita 79247 839 882 44 926 Hoitojaksoja 99357 1050 1132 57 1189 Hoitopäiviä 199091410 21319 23010 1725 24735 Hoitovrk/hoitojakso 2025 20 30 Hoitovrk/asiakas 2530 26 39 Asiakkaista (aikuisia) naisia 268 276 % 34 % 31 % alle 30-vuotiaita 278 384 % 35 % 44 % yli 60-vuotiaita 30 29 % 4 % 3 % 58 HOITO HOITOVUOROJAKSOJA KAUSIA Hoitovrk/jakso 269 2021 7,5 571 4318 7,6 18 385 21,4 628 3546 5,6 473 821 1,7 94 1605 17,1 648 3301 5,1 920 937 1,0 540 2750 5,1 460 702 1,5 1067 6585 6,2 902 1208 1,3 439 4001 9,1 70 1512 21,6 90 4210 46,8 20 1054 52,7 188 4029 21,4 623 6054 9,7 107 897 8127 49936 7982 49616 59 Toimintakertomus Toiminta-ajatus, tavoitteet A-klinikkasäätiön toiminta-ajatuksena on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollollisia ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. Säätiö harjoittaa myös toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tekee koulutusyhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden kanssa. A-klinikkasäätiön strategisena tavoitteena on vaikuttaa kansallisen päihdetyön kehittymiseen ja päihdepolitiikkaan siten, että väestön kokemat päihdehaitat ja niihin liittyvät palvelutarpeet vähenisivät. Säätiö toteuttaa missiotaan ja tavoitteitaan järjestölähtöisellä asiantuntijatyöllä sekä kuntien toimeksiannosta toteutetulla palvelutoiminnalla. Päihde- ja riippuvuusongelmaisia sekä heidän läheisiään autetaan tarjoamalla ammatillisesti laadukasta ja vaikuttavaa ehkäisevää työtä, avo- ja laitoskuntoutusta sekä luomalla edellytyksiä vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnalle. Järjestölähtöinen toiminta A-klinikkasäätiön järjestölähtöiset toiminnot koostuvat valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta vaikuttamis-, viestintä-, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta. Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen järjestölähtöinen toiminta rahoitetaan pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) yleis-, toiminta- tai projektiavustuksin. RAY rahoittaa säätiön keskustoimiston toimintaa ja valtakunnallista päihdetyötä yleisavustuksella. Kohdennetuin toiminta-avustuksin RAY rahoittaa A-klinikkasäätiön kehittämistoimintaa ja sähköisiä palveluja. Toiminta-avustusten lisäksi RAY rahoittaa säätiötä lukuisin projektirahoituksin. Palvelutuotanto A-klinikkasäätiön palvelutuotanto jakautuu valtakunnalliseen toimintaan ja alueelliseen toimintaan. Säätiöllä on yksi valtakunnallisia palveluita tuottava sairaala (Järvenpään sosiaalisairaala) ja viisi alueellista palvelualuetta (Häme, Itä, Länsi, Pirkanmaa, Uusimaa). Vuoden 2014 (2013) lopussa A-klinikkasäätiöllä oli 68 (70) ostopalvelusopimusta kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Erilaisia tuotannollisia sopimuksia säätiöllä oli kaikkiaan yli sadan kunnan kanssa. Säätiön liikevaihdosta (toiminnan kokonaistuotoista) 90 % (91 %) tuli hoidollisten palvelujen tuottamisesta joko kuntien kanssa voimassaolevien ostopalvelusopimusten tai kuntien antamien yksilöllisten maksusitoumusten perusteella. 60 Sosiaalisairaalan osuus oli 12 % (14 %) säätiön palvelutoiminnasta. Laitoshoidon ja palveluasumisen osuus säätiön vuoden 2014 (2013) palvelutoiminnan liikevaihdosta (palvelutoiminnan tuotoista) oli Järvenpään sosiaalisairaala huomioiden noin 54 % (48 %) ja ilman Järvenpään sosiaalisairaalaa noin 42 % (36 %). Toimintaa koskevat riskit ja epävarmuustekijät A-klinikkasäätiön asema palveluntuottajana on osin kiristynyt. Säätiön palvelutuotantoa on siirtymässä takaisin kuntien omaksi tuotannoksi Tampereella. Myös Espoon tuotantoon liittyy epävarmuustekijöitä, sillä kunta on rajoittanut voimakkaasti asiakkaiden lähettämistä A-klinikkasäätiön Espoon avo- ja laitospalveluihin. Kotkan kaupunki on irtisanonut A-klinikkasäätiön tuotantosopimuksen ja kilpailuttaa päihdepalvelut toimintavuodelle 2016. Kotkan tulevassa kilpailutuksessa uskotaan hyvään menestykseen. Yleisellä tasolla A-klinikkasäätiön toiminnan rahoituksessa epävarmuutta aiheuttavat maksusitoumuksin ja puitesopimuksin tapahtuvan palvelutuotannon merkittävä osuus säätiön palvelutuotannosta. Volyymiltään suurin pääosin maksusitoumusten pohjalta toimiva yksikkö on Järvenpään sosiaalisairaala. Sosiaalisairaalan pysyvänä tavoitteena on maksusitoumuksiin liittyvän tuotannon vähentäminen ja sopimuspohjaisen tuotannon lisääminen. Meneillään oleva suuntaus avohoitopainotteisuuteen luo edelleen taloudellisia paineita laitoskuntoutustyyppiselle toiminnalle Suomessa. A-klinikkasäätiön palvelutuotannon riskit ja epävarmuustekijät ovat liittyneet säätiön laitoshoitoyksiköihin. Säätiö tekee jatkuvaa itsearviota laitoshoitokapasiteettinsa määrästä ja tarjottavien laitoshoitojen palvelusisällöistä. A-klinikkasäätiö tarjoaa laitoshoitopalveluja lähinnä sosiaalisairaalassa, katkaisuhoitoyksiköissä ja lastensuojelun valtakunnallisissa yksiköissä. Laitoskuntoutuksen tarjoamista yhtenä asiakaslähtöisenä ja avohoitoa täydentävänä hoitovaihtoehtona tullaan jatkamaan edelleen. A-klinikkasäätiö odotti muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tavoin päätöstä sote-uudistuksesta. Uudistus ei kuitenkaan toteutunut tällä hallituskaudella, vaan se jää tulevan eduskunnan ja hallituksen päätettäväksi. Arviot uudistuksen vaikutuksista säätiön toimintaan jäävät edelleen avoimiksi. Julkisen talouden kiristyminen ja kuntien säästötoimet joka tapauksessa pitävät säätiön palvelutoiminnan taloudelliset toimintaedellytykset kireällä myös tulevalla tilikaudella. A-klinikkasäätiön tulevaisuuden epävarmuustekijöihin kuuluu edelleen myös säätiön omistamien kiinteistöjen ylläpitämiseen liittyviä riskejä. Huolimatta kiinteistöstrategian mukaisista realisoinneista säätiöllä on edelleen merkittävä tuotannollisessa käytössä oleva kiinteistöomaisuus. Myös A-klinikkasäätiön henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen liittyy riskejä. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet, ja niiden hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota tällä ja tulevalla tilikaudella. Raha-automaattiyhdistys arvioi tilikaudella A-klinikkasäätiön yleisavustetun toiminnan, kehittämistoiminnan ja sähköisten palvelujen RAY-avustusedellytyksiä. Arvioinnin tuloksena säätiön RAY-rahoitusriskit vähenivät olennaisesti tilikaudella 2014. Mainituille avustuskohteille saatiin myönteisten avustuspäätösten lisäksi niiltä puuttuneet ohjeelliset avustussuunnitelmat vuosille 2016–2018. Verohallinto muutti tilikauden aikana ensimmäistä kertaa suhtautumistaan A-klinikkasäätiön verotukselliseen asemaan. Verohallinto on vuodesta 1955 verovuoteen 2012 saakka tulkinnut säätiön koko toiminnan yleishyödyllisen yhteisön toiminnaksi. Verohallinto antoi 5.10.2014 säätiön kannasta poikkeavan verotuspäätöksen, jonka mukaan säätiö on tuloverolain 22§ mukainen yleishyödyllinen yhteisö, mutta sen harjoittama hoitopalvelutoiminta täyttäisi elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Verohallinto vahvisti tähän liittyen säätiön verovuoden 2013 elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiona yhteensä 945 352,96 euroa. Säätiö on valittanut verohallinnon päätöksestä. Talous ja rahoitus Taloudellisen aseman ja tuloksen arviointia Liitteenä ovat taulukot, joista taloudellisen aseman ja tuloksen arviointia on tehty. A-klinikkasäätiön taloudellinen asema sekä vahvistui että heikkeni tilikaudella 2014. Tulos parani merkittävästi. Omavaraisuusaste heikkeni hieman. Maksuvalmius parani. Toiminnan tuotot ja kulut A-klinikkasäätiön tuottojen loppusumma vuonna 2014 oli yhteensä 47,4 miljoonaa euroa, missä on vähennystä edellisvuoteen verrattuna 1,1 %. Tuotoista 43,7 miljoonaa euroa tuli hoitotoiminnan tuotoista eli päihdehuollon palvelujen tuottamisesta Suomen kunnille. Palvelutuotannon osuus oli yhteensä noin 89,5 % säätiön liikevaihdosta. Järjestölähtöisen toiminnan osuus oli vastaavasti noin 10,5 % A-klinikkasäätiön liikevaihdosta. Järjestölähtöisessä toiminnassa Raha-automaattiyhdistyksen tuotoilla katettiin 45,72 % keskustoimiston kuluista ja 73,11 % projektitoiminnan kuluista. Muita järjestötoiminnan rahoittajia olivat muiden muassa sosiaali- ja terveysministeriö, TEKES ja EU. Tilikauden tulos Tilikauden tulos oli 1,9 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä tilikautena. A-klinikkasäätiön hallitus arvioi kesällä 2014 tuloksen muodostuvan alijäämäiseksi. Ennuste oli likimain samalla tasolla kuin tilikaudella 2013, eli toiminnallisen tuloksen (tulos ennen satunnaisia myyntivoittoja) alijäämäksi arvioitiin jäävän noin 1,5 milj. euroa. Tuloksen oikaisemiseksi käynnistettiin A-klinikkasäätiön toimintahistorian ensimmäiset koko henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut. Niillä tavoiteltiin kustannussäästöjä, joiden tavoitteena oli se, että säätiö saavuttaisi yleishyödyllisen toimintaideologiansa mukaisen nollatuloksen. Tähän ei aivan päästy, sillä ns. ”toiminnallinen tulos” jäi hieman alijäämäiseksi ennen kahden A-klinikkasäätiön omistaman kiinteistön myynnistä kirjattua kertaluonteista myyntivoittoa. Myyntivoittojen ansiosta tilikauden tulos oli 478 000 euroa positiivinen. Palvelualuekohtaiset tulokset vuosilta 2012–2014 käyvät ilmi liitetaulukosta. Vuosittainen tulosvaihtelu on joillakin palvelualueilla ollut suurta. Palvelutoiminnalla tavoitellaan sellaista tulosta, että se mahdollistaisi tuotekehityksen ja muut investoinnit myös tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti nollatulosta voidaan pitää riittävän tyydyttävänä yksittäisen vuoden tulosta tarkastellessa. Pidemmällä tarkastelujaksolla kokonaistulosten tulisi kuitenkin olla jossakin määrin positiivisia. Yhtenä merkittävimpänä selittävänä tekijänä yli- ja alijäämäisille tuloksille ovat laitoshoitojen asiakasmäärien merkittäväluonteiset ja lähes ennakoimattomat vaihtelut. Investoinnit ja omavaraisuusaste Jotta A-klinikkasäätiön taloudellinen asema vahvistuisi tulevaisuudessa, säätiö panosti sekä toimintaansa että toimitiloihinsa merkittäväluonteisin investoinnein. Tilikaudella niihin investoitiin yhteensä noin 2,4 milj. euroa. Investoinnit jakaantuivat suuruusjärjestyksessä: Järvenpään sosiaalisairaalan uusi lämpökeskus (1,3 milj. euroa), uusi Mediatri-potilastietojärjestelmä (0,5 milj.euroa), Kymen A-klinikan ja katkaisuhoitoyksikön remontit (0,3 milj. euroa), Pyhtään Leporannan kiinteistön remontit (0,2 milj. euroa) ja Siltasaarenkadun huoneistoremontti (0,1 milj. euroa). 61 A-klinikkasäätiön investointiohjelmasta ja maksuvalmiuden kiristymisestä johtuen jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Lainojen määrän nettolisäys oli tilikaudella yhteensä noin 3,0 milj. euroa. Lainojen nettolisäyksestä investointeihin kohdistui noin 2,4 milj. euroa ja käyttötalouteen noin 0,6 milj. euroa. Likvidilainan tarvetta helpottivat säätiön tekemät divestoinnit: kolme säätiön omistamaa kiinteistöä (Sava, Oltermannintie ja Virsula) realisoitiin ja niistä saatiin tilikaudella likvidiä pääomaa noin 1,1 milj. euroa. Säätiön omavaraisuusaste heikkeni hieman säilyen kuitenkin edelleen yli 50 %:n tasolla. Omavaraisuus oli 54,35 % (erinomainen). Likviditeetti Likviditeetti eli maksuvalmius parani arvosta 0,85 (tyydyttävä) arvoon 1,30 (hyvä). Henkilöstö A-klinikkasäätiön henkilöstön lukumäärä vuoden 2014 lopussa oli 724 henkilöä, määrä väheni edellisvuodesta 70 henkilöllä. Palkkoja ja palkkioita henkilöstölle, hallintoelimille ja ulkopuolisille asiantuntijoille maksettiin yhteensä 27,1 milj. euroa, eläkekuluja 4,7 milj. euroa ja muita henkilöstöön liittyviä sivukuluja 1,6 milj. euroa. Henkilöstökulujen yhteissumma oli 33,4 milj. euroa. Hallitus A-klinikkasäätiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Pekka Hakkarainen puheenjohtajana sekä jäseninä Maritta Iso-Aho, Sakari Laari, Anna Liakka, Jarmo Littunen, Airi Partanen, Kaija Seppä, Olavi Sydänmaanlakka ja Kari Välimäki. Palkkiota hallitukselle maksettiin yhteensä 9 600 euroa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen A-klinikkasäätiö on jatkanut systemaattisesti kiinteistöstrategiansa mukaisesti joidenkin omistamiensa toi- 62 mitilojen realisointiprosesseja. Tilojen käyttöä pyritään tehostamaan ja pysyväisluonteisesti tuottamattomiksi arvioiduista toimitiloista pyritään eroon. Divestointien lisäksi säätiöllä on tarve investoinneille. Tuotekehityksen ja toimitilojen jatkuvan peruskorjaustarpeen lisäksi yhtenä osa-alueena halutaan kehittää sekä taloushallinnon että henkilöstöhallinnon prosesseja ja niiden raportointia. Niihin liittyen säätiö kartoittaa uusia henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä sekä omia prosessejaan. Ohjelmistoihin ja prosessien kehittämiseen investoidaan tilikaudella 2015. Tulevaisuuden näkymiä Alkaneella tilikaudella 2015 A-klinikkasäätiön liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja toiminnallisen tuloksen arvioidaan parantuvan. Tilikaudella tultaneen realisoimaan joitakin toimitiloja ja niistä kirjatunee vuoden 2014 tapaan myyntivoittoja, joten tilikauden 2015 tulos jäänee positiiviseksi. Säätiö tavoittelee saavansa tilikaudella 2015 sosiaali- ja terveyssektorille räätälöidyn SHQS Social and Health Quality Services -laatujärjestelmän sertifikaatin. Selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuudesta A-klinikkasäätiön kehittämistoiminnan päärahoittaja on Raha-automattiyhdistys. RAY-rahoitteinen kehittämistoiminta on osa säätiön järjestölähtöistä toimintaa. Sen lisäksi säätiöllä on omarahoitteista järjestölähtöistä tutkimustoimintaa ja palvelutuotannon tuotekehitystä. RAY-rahoitteisia hankkeita ja omarahoitteista tutkimustoimintaa on arvioitu erikseen vuosiraportin Tutkimus, kehittäminen ja koulutus -osiossa. Tuotekehityshankkeista merkittävin oli sähköistä ja kasvokkaista hoitoa yhdistävä verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma. Sen merkitys A-klinikkasäätiön tulevalle toiminnalle ja tulevaa kehitystä koskeville odotuksille on merkittävä. Palvelua pilotoidaan vuosina 2014–2015 useiden kuntakumppanien kanssa ja sen odotetaan synnyttävän uusia kiinnostavia tuotteita säätiön palvelutuotantoon. Toiminnan tuotot TOT. 2014 % BUDJ. 2014 % TOT. 2013 % TOT. 2012 % Hoitotoiminta 42 520 89,65 % 45 369 88,67 % 43 521 90,65 % 42 935 91,19 % Muut 1 390 2,93 % 2 114 4,13 % 1 710 3,56 % 1 610 3,42 % Rahoitus 69 0,15 % 177 0,35 % 70 0,15 % 84 0,18 % Satunnaiset 582 1,23 % 0 0,00 % 6 0,01 % 50 0,11 % RAY-avustukset 2 869 6,05 % 3 507 6,85 % 2 704 5,63 % 2 402 5,10 % YHTEENSÄ 47 430 100,00 % 51 167 100,00 % 48 011 100,00 % 47 081 100,00 % Toiminnan kulut Henkilöstö 33 419 71,18 % 35 496 69,59 % 35 076 70,93 % 33 927 72,22 % Poistot 1 204 2,56 % 820 1,61 % 982 1,99 % 859 1,83 % Huoneisto 4 819 10,26 % 5 005 9,81 % 4 943 10,00 % 4 631 9,86 % Rahoitus 199 0,42 % 249 0,49 % 279 0,56 % 264 0,56 % Satunnaiset 0 0,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % 300 0,64 % Muut 7 311 15,57 % 9 435 18,50 % 8 173 16,53 % 6 994 14,89 % YHTEENSÄ 46 952 100,00 % 51 005 100,00 % 49 453 100,00 % 46 975 100,00 % Keskushallinnon kulut Kulut 2 712 100,00 % 2 965 100,00 % 2 423 100,00 % 2 361 100,00 % Katettu omilla tuotoilla 141 5,20 % 299 10,08 % 70 2,89 % 104 4,40 % Katettu yleishallintotuotoilla 1 331 49,08 % 1 289 43,47 % 1 244 51,34 % 1 038 43,96 % Katettu RAY-avustuksilla 1 240 45,72 % 1 377 46,44 % 1 109 45,77 % 1 022 43,29 % Kattamatta 0 0,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % 197 8,34 % Projektitoiminnan kulut Kulut 2 228 100,00 % 2 550 100,00 % 2 260 100,00 % 2 154 100,00 % Katettu omilla tuotoilla 599 26,89 % 421 16,51 % 703 31,11 % 838 38,90 % Katettu RAY-avustuksilla 1 629 73,11 % 2 129 83,49 % 1 557 68,89 % 1 311 60,86 % Kattamatta 0 0,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % 5 0,23 % Palvelutoiminnan kulut Kulut 43 868 100,00 % 45 676 100,00 % 45 773 100,00 % 37 620 100,00 % Katettu omilla tuotoilla 43 709 99,64 % 45 676 100,00 % 44 822 97,92 % 37 104 98,63 % Katettu RAY-avustuksilla 0 0,00 % 0 0,00 % 6 0,01 % 29 0,08 % Kattamatta 158 0,36 % 0 0,00 % 945 2,06 % 487 1,29 % Tunnusluvut Omavaraisuusaste 54,3556,8056,8257,23 Likviditeetti 1,330,850,851,80 Henkilöstö Henkilöstön lukumäärä 724788794782 Henkilöstökulut Palkat 26 927 28 681 28 898 27 535 Palkkiot 172142132161 Eläkekulut 4 711 4 969 5 034 4 691 Muut henkilösivukulut 1 608 1 704 1 670 1 604 YHTEENSÄ 33 418 35 496 35 734 33 991 Palvelualuekohtaiset tulokset Häme -35000 Itä-Suomi 371 213 0 0 Järvenpään sosiaalisairaala -704 334 0 384 Länsi-Suomi 175 181 -231 0 Pirkanmaa 82 119 -442 0 Uusimaa -47 0 -270 0 YHTEENSÄ -158 847 -943 384 63 64 TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 2014 2013 ERO ERO % Varsinaisen toiminnan tuotot Hoitotoiminnan tuotot Hoitomaksutuotot 8 508 450,89 8 168 647,47 339 803,42 4,16 Käyttökorvaukset 32 565 871,63 33 745 025,04 -1 179 153,41 -3,49 Muut tuotot 1 445 844,77 1 606 970,95 -161 126,18 -10,03 Hoitotoiminnan tuotot 42 520 167,29 43 520 643,46 -1 000 476,17 -2,30 Muut tuotot Koulutustuotot 118 048,17 132 774,82 -14 726,65 -11,09 Projektiavustukset 482 646,79 512 948,40 -30 301,61 -5,91 Muut tuotot 789 733,71 1 064 807,60 -275 073,89 -25,83 Muut tuotot 1 390 428,67 1 710 530,82 -320 102,15 -18,71 Varsinaisen toiminnan tuotot 43 910 595,96 45 231 174,28 -1 320 578,32 -2,92 Varsinaisen toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut Henkilöstökulut -33 419 837,95 -35 076 158,66 1 656 320,71 -4,72 Poistot -1 204 021,81 -981 824,50 -222 197,31 22,63 Huoneistokulut -4 818 778,90 -4 942 839,76 124 060,86 -2,51 Muut kulut -7 311 707,70 -8 142 102,49 830 394,79 -10,20 Varsinaisen toiminnan kulut -46 754 346,36 -49 142 925,41 2 388 579,05 -4,86 Tuotto-/kulujäämä -2 843 750,40 -3 911 751,13 1 068 000,73 -27,30 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 5 529,37 9 874,94 -4 345,57 -44,01 Osinkotuotot 12 664,70 13 619,08 -954,38 -7,01 Vuokratuotot 51 048,00 46 848,00 4 200,00 8,97 Korkokulut -186 771,01 -212 146,79 25 375,78 -11,96 Muut kulut -12 473,25 -67 158,15 54 684,90 -81,43 Rahoitustuotot ja kulut -130 002,19 -208 962,92 78 960,73 -37,79 Tuotto-/kuluj.ennen satunn. eriä -2 973 752,59 -4 120 714,05 1 146 961,46 -27,83 Satunnaiset erät Omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot 582 254,22 5 739,85 576 514,37 10 044,07 Omatoiminen tuotto-/kulujäämä -2 391 498,37 -4 114 974,20 1 723 475,83 -41,88 RAY-avustukset RAY toiminta-avustukset Toiminta-avustukset 1 140 000,00 1 140 000,00 0,00 0,00 Siirto edell. vuodelta 100 667,39 102 071,75 -1 404,36 -1,38 Siirto seur. vuodelle 0,00 -100 667,39 100 667,39 -100,00 Väh. kaluston hankintamen. 0,00 -32 208,05 32 208,05 -100,00 RAY toiminta-avustukset 1 240 667,39 1 109 196,31 131 471,08 11,85 RAY projektiavustukset Projektiavustukset 1 679 102,20 1 583 600,21 95 501,99 6,03 Siirto edell. vuodelta 203 352,67 182 590,07 20 762,60 11,37 Siirto seur. vuodelle -253 354,05 -203 352,67 -50 001,38 24,59 RAY projektiavustukset 1 629 100,82 1 562 837,61 66 263,21 4,24 RAY investointiavustukset Rakennukset 0,00 0,00 0,000,00 Osakehuoneistot 0,00 0,00 0,000,00 Kalusto/toiminta-avustus 0,00 32 208,05 -32 208,05 -100,00 RAY investointiavustukset 0,00 32 208,05 -32 208,05 -100,00 RAY-avustukset yhteensä 2 869 768,21 2 704 241,97 165 526,24 6,12 Vähennetty inv. hankintamenosta 0,00 -32 208,05 32 208,05 -100,00 Tilikauden tulos 478 269,84 -1 442 940,28 1 921 210,12 -133,15 TASE 31.12.2014 2014 2013 ERO ERO % Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Huoneistosaneeraukset 400 165,29 373 562,71 26 602,58 7,12 Muut pitkävaikutteiset menot 523 331,87 0,00 523 331,87 0,00 Aineettomat hyödykkeet 923 497,16 373 562,71 549 934,45 147,21 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 128 210,71 613 646,61 -485 435,90 -79,11 Rakennukset 8 450 908,92 8 122 613,76 328 295,16 4,04 Koneet ja kalusto 81 578,96 155 479,57 -73 900,61 -47,53 Aineelliset hyödykkeet 8 660 698,59 8 891 739,94 -231 041,35 -2,60 Käyttöomaisuusarvopaperit Toimitilaosakkeet 14 420 299,09 14 420 299,09 0,00 0,00 Asunto-osakkeet 16 818,79 16 818,79 0,00 0,00 Puhelinosakkeet 4 648,64 4 648,64 0,00 0,00 Käyttöomaisuusarvopaperit 14 441 766,52 14 441 766,52 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet 1,00 1,00 0,000,00 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 1,00 1,00 0,00 0,00 Pysyvät vastaavat 24 025 963,27 23 707 070,17 318 893,10 1,35 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Toimintayksiköiden saamiset 1 879 094,55 1 207 386,92 671 707,63 55,63 Käyttökorvausosuus saam. 53 408,00 -344 423,50 397 831,50 -115,51 JSS-saamiset 117 990,70 489 098,79 -371 108,09 -75,88 Myyntisaamiset 2 050 493,25 1 352 062,21 698 431,04 51,66 Lainasaamiset Antolainat 336 648,28 305 939,29 30 708,99 10,04 Siirtosaamiset Avustussaamiset 223 246,05 116 132,90 107 113,15 92,23 Muut saamiset Muut saamiset 443 825,67 250 727,68 193 097,99 77,02 Lyhytaikaiset saamiset 3 054 213,25 2 024 862,08 1 029 351,17 50,84 Saamiset 3 054 213,25 2 024 862,08 1 029 351,17 50,84 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset 1 804 417,90 1 026 488,27 777 929,63 75,79 Vaihtuvat vastaavat 4 858 631,15 3 051 350,35 1 807 280,80 59,23 Vastaavaa 28 884 594,42 26 758 420,52 2 126 173,90 7,95 65 TASE 31.12.2014 2014 2013 ERO ERO % Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma 2 438,72 2 438,72 0,00 0,00 Muut rahastot Lainanlyhennysrahasto 2 937 170,71 2 937 170,71 0,00 0,00 Käyttörahasto 5 556 935,43 5 479 002,43 77 933,00 1,42 RAY-avustusrahasto 5 881 188,86 5 959 121,86 -77 933,00 -1,31 JSS-pääomarahasto 1 021 853,67 1 021 853,67 0,00 0,00 Muut rahastot 15 397 148,67 15 397 148,67 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto Edellisten tilikausien voitto -194 367,40 1 248 572,88 -1 442 940,28 -115,57 Tilikauden voitto Tilikauden voitto/tappio 478 269,84 -1 442 940,28 1 921 210,12 -133,15 Oma pääoma 15 683 489,83 15 205 219,99 478 269,84 3,15 Vieras pääoma Pitkäaikainen Pankkilainat Pankkilainat 4 706 935,57 3 045 733,09 1 661 202,48 54,54 Eläkelainat Eläkelainat 520 303,72 629 358,84 -109 055,12 -17,33 Pitkäaikainen 5 227 239,29 3 675 091,93 1 552 147,36 42,23 Lyhytaikainen Lainat rahalaitoksilta Pankkilainat 2 521 972,32 1 094 621,96 1 427 350,36 130,40 Eläkelainat Eläkelainat 109 055,12 109 736,69 -681,57 -0,62 Ostovelat Ostovelat 520 498,41 873 131,58 -352 633,17 -40,39 Muut lyhytaikaiset velat Maksuosuuspalautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut lyhytaikaiset velat 548 872,34 731 794,74 -182 922,40 -25,00 Muut lyhytaikaiset velat 548 872,34 731 794,74 -182 922,40 -25,00 Siirtovelat Siirtovelat 4 273 467,11 5 068 823,63 -795 356,52 -15,69 Lyhytaikainen vieras pääoma 7 973 865,30 7 878 108,60 95 756,70 1,22 Vieras pääoma 13 201 104,59 11 553 200,53 1 647 904,06 14,26 Vastattavaa 28 884 594,42 26 758 420,52 2 126 173,90 7,95 66 LIITETIEDOT 31.12.2014 TOTEUTUMA TALOUSARVIO ERO ERO % Talousarviovertailu toiminnoittain Keskustoimisto Tuotot 141 572,14 298 500,00 -156 927,86 -52,57 Kulut 2 713 177,33 2 965 615,00 -252 437,67 -8,51 Tuotto/kulujäämä -2 571 605,19 -2 667 115,00 95 509,81 -3,58 Siirto toimintayksiköille 1 330 937,80 1 289 371,00 41 566,80 3,22 RAY-avustukset 1 240 667,39 1 377 744,00 -137 076,61 -9,95 Tuotto/kulujäämä 0,00 0,00 0,00 0,00 Projektit Tuotot 598 943,18 420 500,00 178 443,18 42,44 Kulut 2 228 044,00 2 550 300,00 -322 256,00 -12,64 Tuotto/kulujäämä -1 629 100,82 -2 129 800,00 500 699,18 -23,51 RAY-avustukset 1 629 100,82 2 129 800,00 -500 699,18 -23,51 Tuotto/kulujäämä 0,00 0,00 0,00 0,00 Palvelutoiminta Tuotot 43 709 280,58 45 740 285,00 -2 031 004,42 -4,44 Kulut 42 664 021,28 45 584 224,00 -2 920 202,72 -6,41 Poistot 1 204 021,81 820 000,00 384 021,81 46,83 Tuotto/kulujäämä -158 762,51 156 061,00 -314 823,51 -201,73 RAY-avustukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuotto/kulujäämä -158 762,51 156 061,00 -314 823,51 -201,73 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2014 2013 ERO ERO % Käyttöomaisuus ja poistot Käyttöomaisuus on arvostettu välittömään hankintamenoon. Investointeihin saadut investointiavustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Poistosuunnitelman mukaiset poistot on laskettu investointiavustuksilla vähennetyistä hankintamenoista. Poistosuunnitelma Atk-ohjelmat 5 vuotta tasapoisto Rakennukset 20 vuotta tasapoisto Huoneistosaneeraukset 5 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 4 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet 5 vuotta tasapoisto Avustukset Raha-automaattiyhdistykseltä saadut yleis-, projekti- ja investointiavustukset on esitetty tuloslaskelman erässä Ray-avustukset. Sosiaali- ja terveysministeriöltä, THL:sta, TEKES:ista, Terveyden edistämiskeskukselta ja EU:lta saadut avustukset sisältyvät tuloslaskelman muiden kuin hoitotuottojen erään projektiavustukset. Kokonaistuotot ja kulut Kokonaistuotot 47 431 860,46 47 979 290,07 -547 429,61 -1,14 Kokonaiskulut -46 953 590,62 -49 422 230,35 -46 953 590,62 95,01 Tilikauden tulos 478 269,84 -1 442 940,28 1 921 210,12 -133,15 67 2014 2013 ERO ERO % Henkilöstökulut Palkat 26 927 029,66 28 898 106,55 -1 971 076,89 -6,82 Palkkiot 172 808,33 130 577,61 42 230,72 32,34 Eläkekulut 4 711 890,21 5 034 152,60 -322 262,39 -6,40 Muut henkilösivukulut 1 608 109,75 1 669 845,44 -61 735,69 -3,70 Henkilöstökulut yhteensä 33 419 837,95 35 732 682,20 -2 312 844,25 -6,47 Henkilöstön lukumäärä 724,00 794,00 -70,00 -8,82 Hallintoelinten palkat ja palkkiot 9 600,00 7 400,00 2 200,00 29,73 Tilintarkastajien palkat ja palkkiot 9 597,60 10 062,60 -465,00 -4,62 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2014 2013 ERO ERO % Pysyvät vastaavat Huoneistosaneeraukset Hankintameno 1.1. 3 638 596,01 3 167 851,93 470 744,08 14,86 Katettu inv.av. 1.1. -259 094,00 -259 094,00 0,00 0,00 Katettu toim.av. 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirretty kuluksi 1.1. -1 062 575,44 -563 365,02 -499 210,42 88,61 Lisäykset tilikaudella 276 207,79 470 744,08 -194 536,29 -41,33 Katettu inv.av. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot -2 442 574,28 -2 209 067,28 -233 507,00 10,57 Tilikauden poistot 249 605,21 -233 507,00 483 112,21 -206,89 Kirjanpitoarvo 31.12. 400 165,29 373 562,71 26 602,58 7,12 Atk-ohjelmat Hankintameno 1.1. 450 246,58 450 246,58 0,00 0,00 Katettu inv.av. 1.1. -184 143,30 -184 143,30 0,00 0,00 Katettu toim.av. 1.1. -94 353,79 -94 353,79 0,00 0,00 Siirretty kuluksi 1.1. -269 165,94 0,00 -269 165,94 0,00 Lisäykset tilikaudella 654 164,85 0,00 654 164,85 0,00 Katettu toim.av. tilik 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot -171 749,49 -171 749,49 0,00 0,00 Tilikauden poistot 130 832,97 0,00 130 832,97 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 515 831,88 0,00 515 831,88 0,00 Maa-alueet Hankintameno 1.1. 128 249,61 128 249,61 0,00 0,00 Siirto rakennuksista 1.1. 485 397,00 485 397,00 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella -485 435,90 0,00 -485 435,90 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 128 210,71 613 646,61 -485 435,90 -79,11 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 32 076 099,40 32 080 429,90 -4 330,50 -0,01 Katettu inv.av. 1.1. -13 424 050,88 -13 424 050,88 0,00 0,00 Katettu muulla av. 1.1. -641 996,90 -641 996,90 0,00 0,00 Katettu inv.var. 1.1. -3 119 365,10 -3 119 365,12 0,02 0,00 Siirretty kalustoon 1.1. -445 776,02 -445 776,03 0,01 0,00 Siirretty kal. Inv. av. 1.1. 304 292,73 304 292,73 0,00 0,00 Vähennykset 1.1. -353 346,49 -353 346,49 0,00 0,00 Siirretty kuluksi 1.1. -482 564,94 -356 605,36 -125 959,58 35,32 68 2014 2013 ERO ERO % Siirretty maa-alueisiin 1.1. -485 397,00 -485 397,00 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 2 609 691,49 930 115,71 1 679 575,78 180,58 Katettu inv.av.tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Katettu muulla av.tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirretty maa-alueisiin 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirretty kalustoon tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirretty kal. inv.av.tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirretty kuluksi 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilik. -463 807,57 0,00 -463 807,57 0,00 Hankintameno 31.12. 15 573 778,72 14 488 300,56 1 085 478,16 7,49 Kertyneet poistot 1.1. -6 365 686,80 -5 683 769,80 -681 917,00 12,00 Tilikauden poistot -757 183,00 -681 917,00 -75 266,00 11,04 Vähenn. kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 8 450 908,92 8 122 613,76 328 295,16 4,04 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 3 921 261,38 3 880 150,39 41 110,99 1,06 Katettu inv. av. 1.1. -656 599,36 -656 599,36 0,00 0,00 Katettu toim.av. 1.1. -209 444,89 -209 444,89 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 41 110,99 -41 110,99 -100,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Katettu toim.av. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 3 055 217,13 3 055 217,13 0,00 0,00 Kertyneet poistot 1.1. -2 899 737,56 -2 833 336,96 -66 400,60 2,34 Tilikauden poistot -66 400,62 -66 400,60 -0,02 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12 89 078,95 155 479,57 -66 400,62 -42,71 Toimitilaosakkeet Hankintameno 1.1. 14 672 083,22 14 672 083,22 0,00 0,00 Siirretty kalustoon 1.1. -131 739,66 -131 739,66 0,00 0,00 Katettu toim.av. 1.1. -120 044,47 -120 044,47 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalennukset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 14 420 299,09 14 420 299,09 0,00 0,00 Lisätieto liittyen toimitilaosakkeisiin Säätiön keskustoimiston käytössä vv. 2005-2013 olleiden ja KOY Siltasaarenkatu 8-10:sta säätiölle edelleen omistettujen toimitilojen osalta, niiden tasearvoon, joka on 3.075.164 euroa, voi liittyä epävarmuutta. Asunto-osakkeet Hankintameno 1.1. 4 869 977,39 4 869 977,39 0,00 0,00 Vähennykset 1.1. -4 853 158,60 -4 599 142,16 -254 016,44 5,52 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 -254 016,44 254 016,44 -100,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 16 818,79 16 818,79 0,00 0,00 Puhelinosakkeet Hankintameno 1.1. 4 648,64 10 292,35 -5 643,71 -54,83 Vähennykset tilikaudella 0,00 -5 643,71 5 643,71 -100,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 648,64 4 648,64 0,00 0,00 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2014 2013 ERO ERO % Osakkeet Hankintameno 1.1. 1,00 1,00 0,00 0,00 Pääomapalautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 69 2014 2013 ERO ERO % Kirjanpitoarvo 31.12. 1,00 1,00 0,00 0,00 Pysyvät vastaavat yhteensä 24 025 963,27 23 707 070,17 318 893,10 1,35 Arvopapereiden markkina-arvo ja kirjanpitoarvo Pörssiosakkeet Markkina-arvo 212 963,59 181 409,94 31 553,65 17,39 Kirjanpitoarvo 1,00 1,00 0,00 0,00 Likviditeetti 1,33 0,85 0,48 55,91 Maksuvalmius eli likviditeetti laskettu kaavalla: Vaihtuvat vastaavat / (lyhytaikainen vieras pääoma - lomapalkkavaraus) Omavaraisuusaste 54,35 56,82 -2,47 -4,35 Omavaraisuusaste laskettu kaavalla: Oma pääoma / vastattavaa - saadut ennakot * 100 % Oman pääoman ja rahastojen muutokset Peruspääoma Saldo 1.1. 2 438,72 2 438,72 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 2 438,72 2 438,72 0,00 0,00 Lainanlyhennysrahasto Saldo 1.1. 2 937 170,71 2 937 170,71 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 2 937 170,71 2 937 170,71 0,00 0,00 Ray-avustusrahasto Saldo 1.1. 5 881 188,86 5 959 121,86 -77 933,00 -1,31 Lis / väh tilikaudella -77 933,00 0,00 -77 933,00 0,00 Saldo 31.12. 5 803 255,86 5 881 188,86 -77 933,00 -1,33 Jss-pääomarahasto Saldo 1.1. 1 021 853,67 1 021 853,67 0,00 0,00 Lis / väh tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 1 021 853,67 1 021 853,67 0,00 0,00 Käyttörahasto Saldo 1.1. 5 479 002,43 5 479 002,43 0,00 0,00 Lis / väh tilikaudella 77 933,00 0,00 77 933,00 0,00 Saldo 31.12. 5 556 935,43 5 479 002,43 77 933,00 1,42 Edellisten tilikausien voitto -194 367,40 1 248 572,88 -1 442 940,28 -115,57 Tilikauden voitto/tappio 478 269,84 -1 442 940,28 1 921 210,12 -133,15 Oma pääoma yhteensä 15 605 556,83 15 127 286,99 478 269,84 3,16 Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua Pankkilainat 1 247 572,82 1 456 773,67 -209 200,85 -14,36 Eläkelainat 87 993,44 193 525,97 -105 532,53 -54,53 Yhteensä 1 335 566,26 1 650 299,64 70 -314 733,38 -19,07 2014 2013 ERO ERO % Velat joiden vakuudeksi on annettu osakkeita ja kiinnityksiä Pankkilainat 7 228 907,89 4 140 355,05 3 088 552,84 74,60 Eläkelainat 629 358,84 739 095,53 -109 736,69 -14,85 Yhteensä 7 858 266,73 4 879 450,58 2 978 816,15 61,05 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 11 828 202,65 11 828 202,65 0,00 0,00 Annetut kiinnitykset 2 246 293,79 2 246 293,79 0,00 0,00 Leasingvastuut 265 683,85 429 067,52 -163 383,67 -38,08 Palautusehtoinen omaisuus Rakennukset Hankintahinta 1.1. 23 005 318,95 23 005 318,95 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12 23 005 318,95 23 005 318,95 0,00 0,00 Huoneistosaneeraukset Hankintahinta 1.1. 385 832,97 385 832,97 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12 385 832,97 385 832,97 0,00 0,00 Toimitilaosakkeet Hankintahinta 1.1. 9 217 637,05 9 217 637,05 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 9 217 637,05 9 217 637,05 0,00 0,00 Asunto-osakkeet Hankintahinta 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 0,00 0,00 0,00 0,00 Koneet ja kalusto Hankintahinta 1.1. 70 000,00 70 000,00 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 70 000,00 70 000,00 0,00 0,00 Atk-ohjelmat Hankintahinta 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 0,00 0,00 0,00 0,00 Palautusehtoinen omaisuus yhteensä 32 678 788,97 32 678 788,97 0,00 0,00 Saadut Ray-avustukset Rakennukset ja rakennelmat Avustus 1.1. 13 119 758,15 13 119 758,15 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. -77 933,00 0,00 -77 933,00 0,00 Saldo 31.12. 13 041 825,15 13 119 758,15 -77 933,00 -0,59 71 2014 2013 ERO ERO % Huoneistosaneeraukset Avustus 1.1. 249 094,00 249 094,00 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 249 094,00 249 094,00 0,00 0,00 Toimitilaosakkeet Avustus 1.1. 4 552 273,53 4 552 273,53 0,00 0,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 4 552 273,53 4 552 273,53 0,00 0,00 Asunto-osakkeet Avustus 1.1. 0,00 2 015 694,26 -2 015 694,26 -100,00 Lis/vähenn. tilik. 0,00 -2 015 694,26 2 015 694,26 -100,00 Saldo 31.12. 0,00 0,00 0,00 0,00 Kalusto Avustus 1.1. 656 599,35 656 599,35 0,00 0,00 Lisäykset tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 656 599,35 656 599,35 0,00 0,00 Atk-ohjelmat Avustus 1.1. 130 269,65 130 269,65 0,00 0,00 Lisäykset tilik. 0,00 0,00 0,00 0,00 Saldo 31.12. 130 269,65 130 269,65 0,00 0,00 Saadut Ray-avustukset yhteensä 18 630 061,68 18 707 994,67 -77 933,00 -0,42 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 72 73 74 75 Maistraatinportti 2 00240 Helsinki puhelin 010 50 650 fax (09) 175 276 www.a-klinikka.fi 76