TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK — JULKINEN SEKTORI

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
1
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
Käyntiosoite:
ikonkatu 8 A, 6. krs,
M
00100 Helsinki
Postiosoite:
PL 421, 00101 Helsinki
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
Faktat kuntoon
– kuinka suuri
on Suomen
julkinen sektori?
1
Puhelin:
09 131 521
Sähköposti:
sttk@sttk.fi
Julkisyhteisöjä on tapana tarkastella neljällä vakiintuneella
tunnusluvulla, joita kaikkia ilmaistaan suhteena bruttokansantuotteeseen. Julkisten tulojen ja menojen erotus,
julkinen alijäämä ja julkinen velka suhteessa BKT:een ovat
virallisia EU-vertailussa noudatettavia tietoja.
Julkiset menot kuvaavat julkisen sektorin bruttomenoja.
Veroaste taas kertoo julkisen sektorin keräämien verojen
ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhteellisesta koosta.
Arvonlisäys puolestaan kuvaa julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen arvon.
w w w. s t t k .f i
2
3
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
Yksinkertaistettuna: julkinen sektori tuottaa Suomessa
viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori
neljä viidesosaa. Vertailussa muihin maihin on huomioitava, että Suomessa eläkejärjestelmä luetaan osaksi julkista
sektoria. Tämä nostaa sekä veroastetta että meno-osuutta.
Julkisyhteisöjen kulutusmenoista suurin osa kuluu terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaaliturvaan.
Kuvio 1.
Julkisyhteisöjä kuvaavia tunnuslukuja
1975–2013 (%).
Kuvio 2.
Julkisyhteisöjen kulutusmenot tehtävittäin
suhteessa BKT:een vuosina 1992–2012 (%).
30
70
60
25
50
20
40
15
30
20
10
10
5
0
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2013
0
-10
1992
1996
2000
2004
2008
2012
Bruttomenot
Veroaste
Arvonlisäyksen bkt-osuus
Velka
Alijäämä (ylijäämä)
Lähde: Tilastokeskus,
http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/
2014/uutinen_041_2014-12-19.html
4
G01 Yleinen julkishallinto
G07 Terveydenhuolto
G02 Puolustus
G09 Koulutus
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus
G10 Sosiaaliturva
G04 Elinkeinoelämän edistäminen
Muut tehtävät (G05, G06, G08)
Lähde: Tilastokeskus,
http://tilastokeskus.fi/til/jmete/2012/
jmete_2012_2014-01-31_kat_001_fi.html
5
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
Suomen julkinen sektori työllistää muihin pohjoismaihin
verrattuna pienemmän osuuden työllisistä. Suomen
muita pohjoismaita alhaisempi työllisyysaste selittyy
osittain myös tällä.
Oleellista on
julkisen sektorin
toimivuus
– ei koko
Kuvio 3.
Julkisen sektorin työllisten osuus
työllisistä 2005–2013 (%).
2
Talousnäkymien ollessa epävakaat julkinen sektori
nähdään helposti osasyyllisenä heikkoon talouskasvuun.
Julkista sektoria on vaadittu pienennettäväksi osin taloudellisten syiden takia, mutta sen on myös koettu olevan
este tulevalle talouskasvulle.
36
34
32
30
Kilpailukykymme vahvuuksia ovat korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, toimiva infrastruktuuri, hyvä ja korruptoimaton hallinto sekä yhteiskunnan turvallisuus. Näitä
asioita toteuttamaan tarvitaan vahvaa julkista sektoria.
28
26
24
22
20
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Hyvinvointivaltiomallit pohjoismaissa pohjautuvat julkiseen sektoriin. Niissä on tyypillistä sekä korkea työllisyysaste ja melko korkea osuus työllisistä julkisen sektorin
palveluksessa sekä suhteellisen tasainen tulonjako. Julkisen sektorin tulonsiirtojen ja palvelujen avulla on tasattu
ihmisten, mutta myös maan eri alueiden välisiä tuloeroja.
Tanska
Suomi
Ruotsi
Norja
Lähde: Eurostat, julkisen sektorin osuus kaikista työllisistä.
(Public administration, defence, education, human health
and social work activities)
6
Julkista sektoria tarvitaan yhä kansantalouden tehokkaamman toiminnan edistämiseen, mutta myös tulo-erojen
tasaamiseen. Kilpailukykymittauksissa ja luottoluokittajien
arvioissa korostetaan Suomen vahvuuksiksi julkisen ja yksityisten instituutioiden toimintaa. Kansakunnan kilpailukyvyssä julkisella sektorilla on yhä merkitystä.
7
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
Vastuullinen markkinatalous tarvitsee tehokkaan ja toimivan julkisen sektorin takaamaan vakaan toimintaympäristön eri toimijoille. Yritysten kilpailukyky perustuu suurelta
osin niiden uudistumiskykyyn. Kilpailussa innovatiivisimmat yritykset selviävät voittajina ja tuote- ja palveluvalikoimaltaan vanhentuneet katoavat markkinoilta. Julkinen
sektori takaa kaikille yrityksille tasapuoliset lähtökohdat
kilpailulle. Julkisen sektorin merkitys innovaatioiden
synnyttämisessä on myös ratkaiseva: ilman julkisia kannusteita ja tuki-, avustus- ja lainarahaa suuri osa innovaatioista
olisi jäänyt tekemättä tai niiden markkinoille tulo olisi
huomattavasti hidastunut.
Uudistetaan
julkista
sektoria
Julkisen sektorin merkitys ammattitaitoisen työvoiman
kouluttajana ja terveyden edistäjänä, saatavuuden varmistajana sekä työn ja perheen yhteen sovittajana on ratkaiseva. Nämä ovat dynaamisen ja muutoskykyisen markkinatalouden edellytyksiä.
3
Julkista sektoria tulee tarkastella kriittisesti ja sitä pitää
kehittää. Julkisten menojen kasvuvauhti on ollut talouskasvua nopeampaa vuodesta 2009 alkaen. Tämä on pitkälti
aiheutunut taloustaantumasta ja siitä muodostuneista
kustannuksista. Sosiaaliturvan osuus on kasvanut erityisesti eläkemenojen vuoksi. Vanhuuteen kohdistuneiden menojen osuus on kasvanut eniten 2000-luvulla.
Julkinen sektori, kuten muutkin sektorit, tarvitsee kehittämistä. Etenkin, kun väestön ikärakenteen muutos oletettavasti kasvattaa menopaineita merkittävästi tulevaisuudessa. Myös yhteiskunnan ja työelämän muutos aiheuttavat
paineita julkisten palvelujen kehittämiselle.
Uudistusta tarvitaan kautta linjan. Johtamisen laadun on
parannuttava ja kehittämistoimilla on uudistettava toimintatapoja. Uuden teknologian hyödyntämisessä on otettava
uusi askel. Julkista sektoria on kehitettävä, jotta se voi
sekä hoitaa perinteiset perustehtävänsä että vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin. Ennen kaikkea tarvitaan
toimia työllisyysasteen nostamiseksi, jotta julkisen sektorin
rahoituspohja pysyy laajana. Muuten menoleikkaukset ajan
myötä johtavat hyvinvointivaltion alasajoon.
8
9
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
Rakennemuutos muokkaa myös julkista sektoria.
Meneillään olevat isot uudistukset kuten sote-uudistus
ja lisääntyvä digitalisaatio tekevät julkisesta sektorista
erilaisen kuin ennen.
Kaiken muutoksen keskellä on tärkeää säilyttää ihmisten
luottamus julkiseen sektoriin, ei kuihduttaa sitä. Kansainvälisessä vertailussa (EU ja Maailmanpankki) Suomen
julkishallinto on EU-maiden tehokkain. Lisäksi useimmissa
EU-maissa julkishallintojen tehokkuus on heikentynyt
vuoden 2008 jälkeen, mutta Suomessa se on parantunut.
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
2008
EU 2008
2013
EU 2013
Kuvio 4.
Julkishallinnon tehokkuus
EU-maissa 2008 ja 2013.
Suomi
Tanska
Ruotsi
Alankomaat
Luxemburg
Belgia
Saksa
Itävalta
Irlanti
Iso-Britannia
Kypros
Ranska
Malta
Espanja
Portugali
Slovenia
Viro
Tsekki
Latvia
Liettua
Slovakia
Kroatia
Puola
Unkari
Italia
Kreikka
Bulgaria
Romania
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
Lähteet: European Commission (2014) ja World Bank (2014).
Palkansaajien tutkimuslaitos: Hyvinvointivaltio 2010-luvulla –raportti (2015).
10
11
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
4
Talouskasvu
ei riipu
julkisen sektorin
koosta
Suomen julkinen sektori ei ole mikään erikoisuus, monessa
muussakin maassa on suuri julkinen sektori ja esimerkiksi korkea veroaste. Keskustelu julkisen sektorin roolista, laajuudesta
ja tehtävistä on silti voimistunut suomalaisessa yhteiskunnassa.
Julkisen sektorin koko on ennen kaikkea poliittinen kysymys.
Taloustiede ei anna vastausta siihen, mikä on optimi julkisen
sektorin koko talouskasvun näkökulmasta. Valtioneuvoston
kanslian tilaamassa raportissa (2011) todetaan, että ”maiden
väliseen vertailuun perustuva empiirisen tutkimuksen perusteella tuskin saavutetaan lopullisia ja luotettavia vastauksia
julkisen sektorin tarkoituksen mukaisesta koosta
tai menorakenteesta”.
Viime kädessä julkisen sektorin kestävä koko riippuu
siis arvoistamme: siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa
haluamme elää.
Julkisten kulutusmenojen suhteella bruttokansantuotteeseen
mitattuna Suomen julkinen talous on yksi EU-maiden laajimpia. Suomi kuuluu samaan ryhmään Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Belgian kanssa. Kaikissa näissä on myös suhteellisen korkea elintaso. Toista päätä edustavat matalan elintason Bulgaria,
Romania, Liettua ja Latvia.
12
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
Kuvio 5.
Julkisten kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen
EU-maissa vuonna 2013 (%).
Tanska
26,8
Hollanti
26,3
Ruotsi
26,2
Suomi
24,9
Belgia
24,4
Ranska
24,1
EU28
21,2
Slovenia
20,4
Britannia
20,2
Kroatia
20,0
Kreikka
20,0
Unkari
19,9
Itävalta
19,8
Malta
19,8
Tsekki
19,6
Espanja
19,5
Italia
19,4
Saksa
19,3
Viro
19,1
Portugali
19,0
Slovakia
18,1
Puola
18,1
Irlanti
17,5
Kypros
17,4
Luxemburg
17,3
Liettua
16,8
Bulgaria
16,5
Latvia
16,3
Romania
14,7
0
5
10
15
20
25
30
Lähde: Eurostat,
Palkansaajien tutkimuslaitos:
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla –raportti (2015).
13
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
T O I M I H E N K I L Ö K E S K U S J Ä RS
JT
ES
T Ö: N
S TJÄ
T KS—
KINEN SEKTORI
TK
E NJ U
LILITOT
Lue lisää!
Julkaisuja
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla -raportti (2015)
Palkansaajien tutkimuslaitos
Verkkojulkaisuja
Julkisen sektorin kokoa kuvaavat
tunnusluvut ja niiden tulkinta (2014)
Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin
Tilastokeskus
Ammattiliitto Nousu ry
www.nousu.org
Ammattiliitto Pro
www.proliitto.fi
Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO
www.erto.fi
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
www.jytyliitto.fi
Kirkon alat
www.kirkonalat.fi
Liiketalouden Liitto LTA
www.liiketaloudenliitto.fi
Meijerialan ammattilaiset MVL
www.mvl.fi
METO — Metsäalan Asiantuntijat
www.meto-ry.fi
Palkansaajajärjestö Pardia
www.pardia.fi
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA
www.ria.fi
Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI
www.seteli.fi
Suomen Konepäällystöliitto SKL
www.konepaallystoliitto.fi
Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL
www.seacommand.fi
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
www.superliitto.fi
Suomen Palomiesliitto SPAL
www.palomiesliitto.fi
Tehy
www.tehy.fi
Vakuutusväen Liitto Vvl
www.vvl.fi
14
15
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ ST TK — JULKINEN SEKTORI
www.sttk.fi
16