Tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen ja

Turku School of Economics
Tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen
ja visionäärinen johtaminen
Olli Hietanen
Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulu
Turun kauppakorkeakoulun Alumnipäivä
19.9.2015
Turku School of Economics
Todennäköinen tulevaisuus
Kasvaa vähän
Business as usual
Laskee vähän
Toteutunut historia Nykyhetki
Tulevaisuuskuvat
Turku School of Economics
Luova tulevaisuus
Toteutunut historia
Nykyhetki
Tulevaisuuskuvat
Turku School of Economics
Mitä Montussa syödään
22.9.2016?
• Suuri kansallinen kysely tilastollisesti relevantilla otannalla:
hernesoppaa
• Trendiekstrapolaatio siitä, mitä Montussa yleensä syödään: riisiä
ja lihakastiketta
• Tulevaisuusverstas strategisille sidosryhmille: uusi ruokakulttuuri:
leväpullia pimeässä
• Tarinan opetus on siinä, että tulevaisuuden tutkimus auttaa
hahmottamaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia – ja myös
siinä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa: loppujen lopuksi Montun
Menu riippuu siitä, mitä päätämme tehdä.
Turku School of Economics
Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa
maailmaa enemmän kuin edelliset 200
vuotta.
Ihmiskunta on julkaissut tähän mennessä
noin 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia.
Puolet niistä on julkaistu 20 viime vuotena.
Jos trendi jatkuu, niin seuraavien 20 – 30
vuoden kuluessa julkaistaan yhtä paljon
tiedettä, kuin tähän mennessä yhteensä.
Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat
täysin mahdottomia. Kun lista on valmis,
niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä
1000 vuoden päästä? Melkein kaikki
nykyinen teknologia olisi ollut
mahdottomien listassa tuhat vuotta
sitten… (Michio Kaku)
Tulevaisuusvaliokunta
https://www.eduskunta.fi/FI/tie
toaeduskunnasta/julkaisut/Do
cuments/tuvj_6+2013.pdf
Turku School of Economics
Muutama esimerkki
•
Internet Of Things. Kaikki kommunikoi kaiken kanssa, jokaisella esineellä on IPosoite tai digitaalinen identiteetti. Pakkaukset tunnistavat käyttäjänsä, seinät ja
ikkunat ovat näyttöjä, materiaalitutka havaitsee taudit ja tunteet. Uusia
päätelaitteita/palvelualustoja: puhuvat vaatteet, älylasit, älytalo, sähköauto,…
•
Robotisaatio ja automatisaatio. Googlen Scifi -auto on ajanut yli puoli miljoonaa
kilometriä ilman onnettomuuksia, robotit tekevät pörssikaupat, leikkaavat ihmisten
sydämiä ja munuaisia ja tarjoilevat hampurilaisia. Älykkäitä materiaaleja ja
esineitä klaytroniikalla (katomit).
•
Digitalisaatio ja virtuaalisuus. Google, iCloud Netflix, Alibaba ja lopulta Big
Data ja siitä My Data - ja seuraavaksi Watson. Tiedon keräämistä, profilointia ja
louhintaa. Superäly. Blogaalin hybriditalouden asiakas osallistuu aktiivisesti (CtoC
ja CtoB). Kaikki tehdään eri tavalla kuin ennen. Seuraavaksi maailmaa muuttavat
lisätty ja näennäistodellisuus. Luontomatkailu Roviolta. Suojelusenkelit If:ltä.
•
Biotalous. Kaikki tehdään bioraaka-aineista (biokausi). Eläviä materiaaleja: pölyä
syöviä mattoja, yhteyttäviä seiniä, valaisevia kasveja. Keinoliha. Kyborgit:
elektroniikkaa kasveihin ja eläimiin. Ohjelmoitava DNA (Biobots).
http://www.iltasanomat.fi/ulko
maat/art-1419042164172.html
Astronautti tarvitsi
jakoavainta – NASA
lähetti sähköpostilla
Tulevaisuuden tuotteet ovat ohjelmistoja ja
biomassasta voi tulostaa mitä tahansa:
tulostettava silmä, jossa on internet valmiina?
Turku School of Economics
Teknologinen imperatiivi
• On sanottu, että uusi teknologia (esimerkiksi automatisaatio ja
robotit) vievät meiltä työn.
• Kaikki uudet teknologiat (höyrykone, auto, juna jne.) vähensivätkin
aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla uusia.
• Uusi teknologia työllistää ja myös uutta teknologiaa käyttävä vanha
teollisuus työllistää. Mitä nopeammin otamme uuden
teknologian käyttöön, sitä paremmin ja nopeammin se
työllistää.
• Esimerkiksi Valmet Automotive, eli Ugin autotehdas: Suomen
robotisoituneimpia tehtaita, mutta siitä huolimatta se on yksi eniten
uutta työvoimaa palkkaavista yrityksistä Varsinais-Suomessa.
Sama pätee Mayerin telakkaan: se menestyy ja työllistää vain jos
se investoi uusimpaan teknologiaan….
Turku School of Economics
Pahoinvointiyhteiskunta
Suomi on keksittävä
uudelleen!
•
BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI,
Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of
Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin.
•
Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna 1983.
Nykyään se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen
bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. (TEM)
•
Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään
masennuksen vuoksi. (THL).
•
Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen
(depressio, ahdistus, addiktiot jne.).
•
Suomessa syödään päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat
lääkkeet, unilääkkeet jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK)
•
Suomi oli 2000 –luvun alussa nopeimmin eriarvoistuva OECD-maa. (Tilastokeskus) Lama
hidasti. Seuraava nousukausi katkaisee Suomen kansan. Syrjäytyminen on periytyvää…
•
Vuonna 1987 syntynyt kohortti (60 000): rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat koskettaneet
joka neljättä. 1/5 on käyttänyt ennen aikuisikää psykiatrisen erikoissairaanhoidon
palveluita tai psyyken lääkkeitä…. (Paananen et all. 2012)
Turku School of Economics
Haasteena unohtaminen
ja hullunkuriset perheet
•
Metsäsektori ilman puuta ja paperia: biokausi, jolloin kaikki mahdollinen
tehdään bioraaka-aineista. Bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään
nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Ihmisen varaosia, kompostoituva
kännykkä, keinolihaa, hiilinieluja…
•
Nokia ilman kännykkää: mobiiliteknologian liittäminen kaikkeen: vaatteisiin,
huonekaluihin, kodinkoneisiin, pakkauksiin, rakenteisiin jne. (IOT)
•
Meriteollisuus ilman laivaa ja merta: vesirakentamista – sekä tehtaita,
peltoja, kaupunkeja, energialaitoksia yms. veteen tai minne tahansa.
•
Agritalous ilman ruokaa: Voimme tehdä biomassaa mistä tahansa mikä
kasvaa ja tehdä siitä mitä tahansa. Lähiporkkanat tulevat Pietarista, Suomen
pelloilla kasvaa kompostoituvaa elektroniikka ja ihmisten varaosia
• Ei kutsuta yhteen Stora Ensoa ja UPM:ää - vaan Stora ja Sorin Sirkus. Uusi
kasvu löytyy innovaatiorajapinnoilta ja rinnakkaistoimialoilta: ekosysteemit.
• Haasteena ei ole tehdä uudella teknologialla nykyistä työtä tehokkaammaksi –
vaan ottaa käyttöön paras mahdollinen teknologia, joka luo uusia ammatteja.
Turku School of Economics
Tulevaisuus on tehtävä