Talouskatsaus, lokakuu 2015 - Elinkeinoelämän keskusliitto

Talouskatsaus
Suhdanteet 20.10.2015
Lähteet: OECD, Conference Board, EK, ETLA, Euroopan komissio, ISM, OMX,
Suomen Pankki, Tilastokeskus, Tullihallitus, Valtiovarainministeriö ja eQ Varainhoito Oy
 Levoton maailmantilanne ja kasvavat
Ennakoivia suhdannekuvaajia
Ennakoivia suhdannekuvaajia
USA:ssa
Euroopassa
pakolaisvirrat voivat vähentää luottamusta Euroopassa. Lisäksi teollisuuden luot-
180
70
65
autojen päästöskandaalista. Vaikutus voi
160 Ostopäälliköiden indeksi,
oikea asteikko, 2005=100
140
näkyä koko Euroopan tasollakin, koska
120
55
kasvu on ollut vahvasti Saksan varassa.
100
50
0
Syyskuun suhdannekyselyyn paljastus ei
80
45
-10
60
40
tamus kärsinee Saksassa esille tulleesta
ehtinyt juuri vaikuttaa.
40
tasolleen ja kuluttajien luottamuskin
20
EURO-alue
Teollisuuden
luottamusindikaattori
60
35
Kuluttajien luottamusindeksi,
20
30
vasen asteikko, 2005=100
0
25
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
 USA:n kasvu kohosi kesällä entiselle
30
10
-20
-30
-40
Kuluttajien
luottamusindikaattori
Poikkeamat keskiarvosta
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
näyttää palautuvan. Teollisuuden kehitys-
Euroopassa odotukset eivät ole viime
aikoina vahvistuneet ja ongelmat lisääntyvät. Autojen päästöskandaali vaikuttanee seuraavaan suhdannekyselyyn.
tä peilaava ostopäälliköiden indeksi sen
sijaan ennakoi jo lähes laskua.
 Kiinan reaalisen talouden kehitystä
seurataan nyt tarkasti. Vähentynyt
ulkomaankauppa ja alentunut inflaatio
enteilevät ehkä bkt:n kasvunkin hiipumista. Virallisten tilastojen mukaan kasvu
on 6-7 %. Shanghain pörssi on viime
viikkoina osin toipunut kesän 40 % pudotuksesta. Epävarmassakin tilanteessa
rakenteita kuitenkin uudistetaan.
 Kotimaan taloudessa epämääräinen
suhdannetilanne jatkuu. Viennissä ja teollisuustuotannossa on siellä täällä jotain
myönteistä, mutta suhdannekyselytkään
eivät lupaa yleistä hyvää. Kotimarkkinoil-
Volkswagen on maailman suurin autojen valmistaja ja koko autoteollisuuden
osuus Saksan viennistä oli 18 % vuonna 2014. Autoteollisuuden merkitys kerrannaisvaikutuksineen on varmasti tätäkin suurempi Saksan kansantaloudelle.
Saksan talous on ollut hyvässä vauhdissa ja reaaliset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin ehkä heikentyneenä kysyntänä ja kannattavuutena. Tällä kaikella voi myös olla yleisempi vaikutus käsityksiin saksalaisesta laadusta ja luotettavuudesta.
la on tähän saakka säilynyt vaatimaton
USA:n kotimarkkinavetoisessa kasvulle
kuluttajien luottamus on tärkeintä. Se
on vahvistunut trendimäisesti vuodes-
kasvu, joka pitää talouden juuri ja juuri
pinnan yläpuolella.
Tavaraviennin kehitys eri alueilla
160
150
Indeksi, 2007=100
Aasia
USA
Euroalue
140
130
120
110
100
90
80
07
08
09
10
11
12
13
14
15
ta 2012 lähtien. Työttömyysaste oli
syyskuussa 5 %. Korkojen nostamista lykättiin lähinnä maailmantalouden
epävarmuuksien vuoksi, mutta deflaatiopaineitakin on. Ilman ruokaa ja energiaa tarkasteltuna inflaatio on 2 %, mutta
muuten hiukan alle nollan.
Kiinan ulkomaankauppa supistuu edelleen. Tammi-syyskuussa vienti väheni
2 % ja tuonti peräti 15 % edellisvuodesta. Pääomaa virtaa myös ulos maasta
edelleen. Vaikeuksien keskellä valuuttaja velkakirjamarkkinoita kuitenkin avataan kansainvälisille toimijoille. Juan
nousi ensimmäistä kertaa jeniä yleisemmäksi, neljänneksi tärkeimmäksi maksuvaluutaksi Myös ulkomaankaupan standardeja muokataan kansainvälisiksi,
mm. lokakuussa laadittiin 10 Tyynenmeren valtion välille vapaakauppasopimus.
Venäjän tuotanto vähenee noin 3-4 prosentin vauhtia edellisvuodesta. Erityisesti tämä näkyy kotimaisessa kysynnässä,
mikä on vähentynyt peräti 10 %. Reaalipalkat ovat pudonneet 9 % edellisvuodesta. Väestöstä 15 % elää virallisen minimitoimeentulorajan alapuolella, mikä merkitsee paluuta 8-9 vuoden takaiseen tilanteeseen. Korkea inflaatio on
huonontanut reaalitulokehitystä. Elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet 20 % ja
kuluttajahinnat keskimäärin 16 %. Venäjän on WEF:n kilpailukykyvertailussa siElinkeinoelämän keskusliitto EK
|
2015 |
1
Talouskatsaus
Suhdanteet 20.10.2015
Kokonaistuotanto pääelinkeinoittain
130
125
4.5
Volyymi-indeksi, 2005=100, kausitas.
Yksityiset palvelut
115
Rakentaminen
100
2
95
1.5
90
1
Koko teollisuus
85
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Kokonaistuotannon neljännesvuosittaiset tiedot päättyvät kesään. Kuukausittaisista suhdannetilastoista näkisi tuoreemman tilanteen, mutta
edestakainen satunnaisvaihtelu saa
usein aikaan vain turhaa polemiikkia.
Kerrottakoon, että nousua yrittänyt
tuotannon suhdannekuvaaja laskeutui
ja rullasi elokuussa taas tukevasti pitkin maan kamaraa.
Neljännesvuositilinpidosta voi löytää
suhdannekehityksestä uusiakin piirteitä. Vähälle huomiolle on jäänyt se,
että yksityiset palvelut ovat pitäneet
pintansa melko hyvin talouden vaikeina vuosina ja niiden kasvukontribuutio on osoittautunut ennustettua
suuremmaksi. Palveluiden tuotanto
on jopa ylittänyt finanssikriisiä edeltävän tason, mikä on Suomessa harvinaista. Se kuvastaa pysyvämpääkin
rakenteellista muutosta. Teollisuus on
vähentynyt sekä nopeiden romahdusten kautta että asteittain. Palvelujen
osuus kasvanee vakaasti.
Metsäteollisuus Kemianteollisuus
0.5
80
0
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Kotimainen kysyntä kuitenkin hiipui kesällä sekä kulutuksen että investointien heikompien lukujen myötä. Ostovoima kehittyy heikosti, minkä myös pitäisi vähentää kulutuskysyntää, kun säästämisastekin on nykyisellään jo alhainen.
Viennin kehitys on kuitenkin toistuvasti jäänyt ennusteita heikommaksi. Senkin kasvuennusteita on heikennetty, mutta marssijärjestys on edelleen se, että vienti ryhtyisi hiljalleen
elvyttämään taloutta. Syksyn tilastoista onkin mielenkiintoista seurata,
pitävätkö ulkomaankaupan ennusteet
vihdoin paikkansa. Vai saadaanko, sinänsä järkevien perusoletusten vastaisesti, nihkeä kasvu sittenkin kulutuksen ja palveluiden varassa?
Rakentamisen mahdollinen suhdannekäänne on toinen myönteinen seikka. Kyse on toistaiseksi vain kesän
mittaisesta kasvusta. Nousua on kuitenkin laajalti rakentamisen muissakin indikaattoreissa, jolloin se tuskin
on aivan ohimenevää.
|
Teknologiateollisuus
2.5
105
2015
3.5
3
110
|
Mrd. euroa, kausitasoitus
4
120
2
Tavaraviennin pääalat
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Teollisuuden volyymi-indeksin elokuu oli huono ja aleneva kehityssuunta jatkuu. Jopa teknologiateollisuus lipuu alaviistoon, vaikka sen
metallialoilla on kasvua. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto hiipuu. Metsäteollisuudessa on pientä
nousua, varsinkin sellun ja kartongin
tuotannossa. Tilaukset silti lisääntyivät, erityisesti metalliteollisuudessa.
Tavaravienti ei ole kokonaisuudessaan lisääntynyt, vaikka lähinnä autoviennin ansiosta teknologia-alat jo
kasvavat. Paperin vientikin elpyy.
Julkinen talous ei muutu nopeasti
parempaan suuntaan. Menot ja tulot
ovat tilastoinnissa hiukan eri tasoilla kuin ennen, mutta alijäämäisyys on
lähes yhtä suurta kuin ennen.
Valtion tulot ja menot
56
Liukuva vuosisumma, mrd euroa
54
52
Menot
50
48
46
44
42
40
Tulot
38
36
34
32
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Talouskatsaus
Suhdanteet 20.10.2015
EK:n luottamusindikaattorit
Kuluttajabarometrin odotukset
80
60
40
Saldo, kausitas.
Teollisuus
Rakentaminen
Palvelut
Kauppa
40
30
Tilanne 12 kk kuluttua, saldo
20
Oma talous
10
20
0
0
-10
-20
-20
Koko maan
talous
-30
-40
-40
-60
-50
-80
08
09
10
EK:n luottamusindikaattori jäi
syyskuussa heikoksi, vaikka teollisuudessa ja rakentamisessa luottamus
koheni hivenen. Vähittäiskaupan suhdanteet pysyivät heikolla tasolla. Palveluissa keskimäärin luottamus oli
vahvempi, mutta se oli silti selvästi
alle keskimääräisen tason. EK:n suhdannekyselyjen perusteella loppuvuoden kasvu voi jäädä heikoksi.
Kuluttajien luottamus heikkeni
syyskuussa selvästi. Oman ja koko
maan talouden arviot sekä näkemykset työllisyydestä heikkenivät. Säästämistä pidettiin aiempaa helpompana, mutta vuoden mittaan lisääntyneet autonosto-aikeet vähenivät.
Inflaatio heikkeni edelleen syyskuussa. Kuluttajahinnat alentuivat keskimäärin 0,6 % edellisvuodesta. Hintakehitystä alensivat erityisesti polttonesteiden, asuntolainojen korkojen ja internet-maksujen alentuminen.
Vuokrat ja vastikkeet sen sijaan kallistuivat ja kohottivat inflaatiota.
11
12
13
14
15
Työttömien määrä
-60
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
flaatio oli syyskuussa - 0,1 %. Ilman
energiaa inflaatio olisi ollut euroalueella 1 %, kun vastaava luku Suomelle olisi ollut -0,1 %. Jos tarkastelun ulkopuolelle jätettäisiin vielä ruoka, tupakka ja alkoholi, inflaatiolukemat olisivat olleet euroalueella 0,9
% ja Suomessa 0,5 %. Myös näin tarkastellen inflaatiolukemat ovat olleet
Suomessa alenevia, mutta tuo vaihe
näyttäisi olevan päättymässä tai jäävän joka tapauksessa väliaikaiseksi.
Työttömyys laski kausitasoitettuna syyskuussa, Tilastokeskuksen
virallinen työttömyysaste oli noin 9
prosenttia. Työ- ja elinkeino-ministeriön tilastoimien työttömien osuus
työvoimasta on lähes 14 %.
Yritykset eivät vähennä työvoimaansa välittömästi suhdanteiden heikentyessä. Vastaavasti noususuhdanteen
alkaessa ei työllisten määrä suinkaan
ala välittömästi kasvaa. Suomen
taloustilanteessa työttömien määrät
voivat vielä lisääntyä, eikä parempaa
kehitystä liene odotettavissa vielä
kuluvan vuoden aikana.
Lomautuksien ja osa-aikaisen
työvoiman käytöllä yritykset voivat
supistaa työvoimakustannuksiaan
ja irtisanomisia voidaan vastaavasti
vähentää. Osa-aikatyö on Suomessa
hitaasti lisääntynyt, mutta määrät
ovat vielä kaukana kansainvälisesti
tasosta. Lähes 85 % työvoimasta on
edelleen kokoaikaisessa työsuhteessa.
Koko- ja osa-aikatyölliset, 1/4-vuosittain
120
Vuosimuutos, 1000 henkeä, 15-74-vuotiaat
80
40
0
Vaikka hinnat ovat Suomessa keskimäärin alentuneet, se johtuu pitkälti
energiahintojen halpenemisesta. Elintarvikkeet ovat puolestaan halventuneet tiukan kilpailutilanteen vuoksi.
-40
-80
-120
Kokoaikatyölliset
Osa-aikatyölliset
-160
-200
04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Euroalueen yhdenmukaistettu in-
Elinkeinoelämän keskusliitto EK |
2015 |
3
Talouskatsaus
Suhdanteet 20.10.2015
Pörssikurssien kehitys maittain
Yritysten kannattavuus, mrd €, kausitasoitus
240
220 Indeksi, 2001=100
DEU DAX
200
180
160
USA DJIND
140
120 JP NIKKEI225
100
80
60
Suomi HEX
40
20
01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Kansainväliset pörssikurssit näyttävät viime aikoina tasaantuneen noin
10-20 % vuoden huippua alemmalle
tasolle. Laskua on ollut yleisesti kaikissa maissa, mutta laskun syvyys ja
alkuaika vaihtelevat. Saksassa kurssit
putosivat muita enemmän jo ennen
päästökriisiä. VW:n osakkeen arvo
on pudonnut 60 %, mikä kuitenkin
vaivoin erottuu kokonaisindeksissä
Saksan Dax-indeksi on laskenut 20
% ja se on lähes samalla tasolla kuin
ennen päästökriisiä.
Shanghain pörssi on noin 35 %
kesäkuun huippua alempana. Kurssit
ovat hiukan palautuneet runsaan
kuukauden ajan. Kiinan pörssissä ei
ole kansainvälisiä sijoittajia.
Myös Suomessa lasku on tasaantunut ja kurssit ovat viime viikkoina
kohonneet. OMX Helsinki on
15 % kevään huippua alempana.
Yritysten kannattavuus koheni
kansantalouden tilinpidon mukaan
vuoden 2013 alussa. Tuolloin päättyi bkt:n varsinainen laskuvaihe.
Teollisuustuotannon lasku loiveni ja
yksityiset palvelut alkoivat hiljalleen lisääntyä. Vaikka näillä eväin
bkt ei vielä lähtenytkään kasvuun,
kannattavuus kuitenkin parani viime
4
|
2015
|
vuoden puoliväliin asti. Sitten alkoi
uusi heikkeneminen. Sitä näyttäisivät
selittävän ainakin öljy- ja elintarviketeollisuuden taantuminen sekä
Venäjän viennin ongelmat.
Suhdannelaitosten keväisiä tai vielä
kesäisiäkin kasvuennusteita luonnehdittiin toiveikkaiksi. Hiljattain
tehtyjen tilastokorjausten ansiosta ku-
luvalle vuodelle ennustetut vähäiset
kasvuprosentit ovat aiempaa helpommin saavutettavissa. Se on kuitenkin
laiha lohtu, jos suunta ei muutu.
Syyskuun bkt:n tuotantolukemat
olivat niin huonot, että sille tasolle
jäätäessä vuosikasvu jää kaikesta
huolimatta alle nollan.
Keskeiset ennusteluvut
Ennakkoluvut 2014 Tilastokeskus / Ennusteet, Etla: Suhdanne 2, syyskuu 2015
Vuosimuutos, %
2014*
2015**
2016**
2017**
Bkt, volyymi..................................-0,4 ...........0,2 ...........1,0 ........... 1,3
Vienti, volyymi ..............................-0,7 ..........-1,0 ...........2,7 .......... 2,9
Tuonti, volyymi ..............................0,0 ..........-1,6 ...........2,5 ........... 1,9
Yksityinen kulutus, volyymi ...........0,5 ...........0,7 ...........0,4 ........... 0,4
Yksityiset investoinnit, volyymi.... -3,9 ..........-1,3 ...........2,9 ........... 3,2
Kuluttajahinnat ..............................1,0 ..........-0,1 ...........0,7 ........... 1,4
Ansiotasoindeksi ...........................1,7 ...........1,1 ...........1,1 ........... 1,2
Tasot ja asteet
Työttömyysaste, %........................8,7 ...........9,6 ...........9,5 ........... 9,4
Työllisyysaste, % ...................... 68,4 .........68,1 .........68,3 .........68,6
Vaihtotase, Mrd € .........................-4,5 ..........-2,0 ..........-1,1 ........... 0,2
Jul.yhteisöjen jäämä, % BKT:sta -3,3.......... -3,0...........-2,6...........-2,3
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lisätietoja
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Ekonomisti Juha Vartia
Puhelin 09 420 20 ● Faksi 09 4202 2299
Puh. 09 4202 2603
www.ek.fi
etunimi.sukunimi@ek.fi