dockuntoarvio - Saatsi Arkkitehdit Oy
download 
Report Transcription
kuntoarvio - Saatsi Arkkitehdit Oy
TUUSULAN PRIJUUTTI KUNTOARVIO SAATSI ARKKITEHDIT Tuusulan Prijuutin kuntoarvio Tilaaja: Tuusulan kuntakehitys/kaavoitus Maria Suutari-Jääskö ja Jaana Pohjola Hyryläntie 16 04300 Tuusula Tekijä: Saatsi Arkkitehdit Oy Emilia Saatsi, Pekka Saatsi, Riina Sirén, Anni Kauhanen (mittauspiirustukset) Valmistunut: 6.4.2015 Kansikuva: Prijuutin leikkauspiirustus B-B 2015, Saatsi Arkkitehdit Oy Kuvat: Saatsi Arkkitehdit Oy, ellei toisin mainittu KIINTEISTÖTIEDOT RakennusPrijuutti Osoite Muorinkuja 5, 04300 Tuusula Rakennuttaja Aleksander Karttunen Suunnitteluajankohta 1850-luku, laajennukset 1870-1890-luvuilla Rakennuksen valmistuminen vuosien 1854 ja 1863 välissä, laajennukset 1880-1890-luvuilla Rakennuksen pinta-ala 180 m2 Tontin pinta-ala Aidan rajaama piha-alue 2 635 m2 Prijuutin kiinteistö on asemakaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jonka rakentamistehokkuus on e=0,20. Suurin sallittu kerrosluku on yksi. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä noin 450 k-m2. Prijuuttia tai sen ympäristöä ei ole asemakaavalla suojeltu. Uuden asemakaavan valmistelusta on päätetty vuonna 2009. rakennetyypit ja talotekniikka Kerrosluku1 Rakennustapa Paikalla rakennettu Perustukset Kiviperustus Alapohjarakenteet Pohjoisosassa altatuulettuva täytepohja ja eteläosassa maanvarainen betonilaatta Ulkoseinärakenteet Veistetty hirsi, lamasalvosrakenne Julkisivupinta Puinen paneeliverhous Väliseinärakenteet Kuten ulkoseinät Yläpohjarakenteet Puurakenteinen. Osittain alkupe räinen hiekka-, sammal- ja sahanpurueriste, päällimmäisenä mineraalivilla Kattomuoto Harjakatto VesikateKolmiorimahuopakate Lämmöntuotto Varaavat uunit, suora sähkö Lämmönjako Varaavat uunit, sähköpatterit Lämmin käyttövesi Lämminvesivaraaja Tulisijat Varaavat uunit 7 kpl, varaava hella-uuni 1 kpl Ilmanvaihto Painovoimainen ilmanvaihto Kunnallistekniikka Käyttövesiliittymä S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 3 SUHDE YMPÄRISTÖÖN PIHA ULKOASU KANTAVAT RAKENTEET 1 Prijuutin läntisellä sisäänkäynnillä sijaitsevan verannan sisäkatto on rakennettu tukirangan varaan istutetuista käsin höylätyistä paneeleista. Pohjoisimman lappeen korjaustyöt on tehty suurpiirteisesti. PERUSTUKSET JA SOKKELI SEINÄRAKENTEET hirsirunko julkisivuverhous ALAPOHJA eteläosa pohjoisosa YLÄPOHJA eteläosa pohjoisosa VESIKATTORAKENTEET eteläosa pohjoisosa TALOTEKNIIKKA LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO tulisijat savupiiput muut ilmanvaihtokanavat SÄHKÖT JA VALAISTUS VESI JA VIEMÄRI TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET VESIKATE JA SADEVESIVARUSTEET KEVYET VÄLISEINÄT JA PORTAAT OVET IKKUNAT VERANTA LOPUKSI KIIREELLISYYSJÄRJESTYS LIITTEET S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 4 SUHDE YMPÄRISTÖÖN PIHA Prijuutin pihamaa rajautuu aidalla kaupungin omistamasta suuremmasta tontista. Pihamaa on itä-länsisuunnassa noin 70 metriä pitkä ja 40 metriä leveä. Maa on suhteellisen tasainen, ja vain pihan idän puoleisessa päässä maanpinnassa on kumpareita. Prijuutti-rakennus sijaitsee pihamaan läntisessä päässä. Tontin keskivaiheilla on pieni maakellari sekä nurkkakivikasoja, jotka ovat kuuluneet vajalle. Ajoyhteys tontille on pohjoispuolelta. Samaa liikenneväylää käyttävät myös viereisen kerrostalon asukkaat. 2 Tontti on vesakoitunut. Vesakkojen keskellä on muutamia suurempia puita, kuten rakennuksen pohjoispuolella kasvava rehevä pihakuusi ja itäpuolella kolmen isohkon koivun kimppu. Eteläpuolella on villiintynyt ruusupensas. Tontin rakentamattomassa päässä on suurehkoja vaahteroita ja mäntyjä. Kaatuneita runkoja ei ole raivattu. Sähkö tulee rakennukseen talon eteläpuolelta maajohtoa pitkin, ja luoteiskulmalta tulee puhelimen ilmajohto. Rakennuksen itäpuolella on kolme saostuskaivoa. toimenpide-ehdotukset Huonokuntoiset puut ja vesakot on poistettava. Rakennuksen seinustoilla kasvava kasvillisuus säilöö kosteutta ja altistaa rakenteiden kosteusvaurioille. Vanhat hyväkuntoiset puut säilytetään. Heinikko niitetään. Lahonnut aita ei aiheuta ympäristölleen vaurioita, mutta sen voi ulkonäkösyistä uusia pihan muun kohentamisen yhteydessä. Jätehuoltovarusteet on uusittava tulevan käyttötarkoituksen mukaisiksi. ULKOASU Prijuutti-rakennus on pitkän suorakaiteen muotoinen ja sijaitsee tontilla etelä-pohjoissuuntaisesti. Loivan satulakaton kaltevuus on noin 1 : 1,8, ja katteena on rimahuopakate. Lamasalvosrakenteinen hirsirunko jakautuu vanhempaan pohjoispuoleen ja uudempaan eteläpuoleen. Läntisen pitkän julkisivun keskivaiheilla on kahdeksankulmainen lasiveranta, ja itäjulkisivulla on kaksi katettua si- 2 Prijuutin piha idästä päärakennukselle päin. Vasemmalla näkyvät pihakoivut. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 5 säänkäyntiä. Rakennuksen sokkeli on rakennuksen pohjoispäässä kiviladontaa, mutta eteläpäässä sokkelikivet ovat betonimanttelin takana. 3 4 Rakennuksen ulkoseinät on vuorattu leveällä vaakapaneelilla ja maalattu keltaisiksi, mikä loivan satulakaton kanssa oli ominaista 1800-luvun alkupuolen empirearkkitehtuurille. Ikkunoiden vuorilaudat ovat valkoiset, ja etelä- länsi- ja pohjoisjulkisivuilla niiden katelautojen päällä on korkea kruunuosa. Verholautojen pitsimäinen koristelu sekä lasiveranta kuuluvat 1800-luvun loppupuolen puun koristeveistoon perustuvaan nikkarintyyliin. Ullakon ja asuinkerroksen erottava kerroslista, sokkelin vesilauta ja nurkkien verholaudat ovat valkoiset. Ikkunat ovat rakennuksen pohjoisosassa kaksipuitteiset ja kuusiruutuiset. Lisäksi verannan pohjoispuolella olevassa huoneessa on kolmipuitteinen ja yhdeksänruutuinen leveä ikkuna. Eteläosassa ikkunat ovat kaksipuitteiset ja neliruutuiset, paitsi eteläisen julkisivun idänpuoleisessa ikkunassa, joka on uusittu 1950- tai 1960-luvulla. Verannan kuudessa ikkunassa on kahdeksasta yhdeksääntoista ruutua. 5 Prijuutin nykyinen ulkonäkö on rapistuva. Julkisivuilla näkyy kosteuden aiheuttamia vaurioita ja ikkunat on peitetty levyillä. Idän ja etelänpuoleiset julkisivut ovat huonoimmassa kunnossa. Perustukset eivät kuitenkaan ole notkahtaneet ja runko on suorassa. Kate ja savupiiput ovat hiljattain laitetut ja kunnossa. 3 Prijuutin piha päärakennukselta itään päin. Pihan etuosa on avointa, ja takaosassa kasvaa suuria mäntyjä. Takana vasemmalla näkyvä kumpu on maakellari. 4 Prijuutin läntinen julkisivu näkyy Tuusulanväylälle ja erityisesti sen vieressä kulkevalle kevyen liikenteen tielle. 5 Rakennukselle kuljetaan pohjoissuunnasta. Huonokuntoinen aita rajaa Prijuutin pihan kaupungin tontille kuuluvasta pihatiestä, jota myös viereisen kerrostalon asukkaat käyttävät. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 6 n k u j a o r i M u 3 7 4 1 ä y l v ä a n u l u s T u 5 6 6 Asemapiirros Prijuutin nykyisestä pihapiiristä sekä sen yhteydessä sijainneista rakennuksista 1 : 500. Rakennukset 2-6 on purettu. 2 1 Prijuutti, päärakennus 2 eteläinen asuinrakennus (purettu 1973) 3 keittiörakennus (purettu 2002) 4 aitta (siirretty 1973) 5 vaja (purettu 1973) 6 käymälä (purettu 1973) 7 maakellari S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 7 P 7 Prijuutin nykytilanteen pohjapiirros 1 : 100. Kuntoarviossa viitataan huoneisiin kuvan mukaisella numeroinnilla. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 8 KANTAVAT RAKENTEET PERUSTUKSET JA SOKKELI Pintamaa rakennuksen alla on kellertävää hietaa. Geologian tutkimuskeskuksen kartan mukaan alueen pääasiallinen maaperä on karkeaa hietaa 1. Rakennuksen vierusmaat ovat melko tasaisia, paitsi itäisen julkisivun keskiosissa, jossa maa on lähes alimman hirsikerran korkeudella. Maanpintaa ovat nostaneet kasvillisuuden juuret mutta myös saostuskaivojen ympärille kerätty maa-aines, jota on valunut rakennuksen seinää päin. Kosteusvaurioiden etenemistä hidastaa se, että hietamaa pidättää huonosti sadevettä eikä vesi ehdi kertyä rakennuksen vierille tai muodostaa puroja rakennuksen alle. Rakennus on todennäköisesti perustettu hietaan kaivetuille kivilatomuksille. Maa ja perustukset ovat pysyneet paikoillaan. Kivijalka koostuu suurehkoista nurkkakivistä, joiden väliin on ladottu erikokoisia epäsäännöllisiä harmaakiviä ilman laastia. Luultavasti latomusten tuulenläpäisevyyden vuoksi tuuletusaukot on jätetty tekemättä. Pohjoisseinällä on kaksi tuuletusaukkoa, mutta ne vaikuttavat myöhemmin lisätyiltä. Niistä toinen on tukittu betonilla, mahdollisesti eteläpäädyn betonivalun yhteydessä. Molemmilla pohjoisosan kylmämuurisilla pitkillä sivuilla kuormaa kantamattomista kiviseinistä on pudonnut täytekiviä. Pohjoisosan alustilaan ei ole kulkua, mutta romahtaneiden kivilatomusten välistä näkee että alustila on 0-50 cm korkea, kuiva ja hajuton ja melko roskaton 2. Pohjoisosan harjansuuntainen väliseinä tukeutuu suuriin säännölliseksi lohkottuihin kiviharkkoihin. Lattiankannattimet tukeutuvat osittain seiniin ja osittain kivipilareihin. Keskiosassa eli huoneiden 104, 110 ja 111 alla maan pinta on niin ylhäällä, että sekä hirsiseinät että lattian kannattimet makaavat hiedassa. Puumateriaali on silti pysynyt kuivana. Rakennuksen eteläosassa kivijalan päälle on valettu betonimantteli. Mantteli ulkonee julkisivulinjasta 30 cm ja on valokuvamateriaalin mukaan tehty viimeistään vuoden 1966 talvella. 3 Kuori on murtunut länsiseinän alaosissa ja ruostunut raudoitus on näkyvissä. Ulkonevan manttelin katteena on taivutettu pelti, joka kiinnittyy hirsiseinään ja betonin päälle rakennettuun lautakehikkoon aluslaatallisin nauloin. Betonimantteli jatkuu länsijulkisivun verannan eteläpuolelta eteläisen julkisivun kautta itäseinän eteläisemmän ulko-oven eteläpuolelle. Betonimant- teli ja eteläosan alapohjaan tehty betonivalu ovat aikaansaaneet niiden väliin jääneiden hirsiseinien pysymisen kosteina ja aiheuttaneet lahovaurioita. 8 toimenpide-ehdotukset Betonivalut puretaan sekä sokkelin sisä- että ulkopuolelta, ja alapohjaksi palautetaan pohjoisosan kaltainen puurakenteinen tuulettuva alapohja. Sokkeliseinien kiviä saattaa joutua täydentämään lisäkivillä. Pohjoisosan sokkeliseinien romahtaneet kivet ladotaan paikoilleen. Niillä ei ole rakenteellista merkitystä, mutta ne estävät suurempien eläinten ja roskien pääsyn alustilaan. Korjaustyössä ei käytetä laastia, jotta alustilan tuuletus säilyy. Myös kasvillisuuden pitäminen matalana rakennuksen seinustoilla helpottaa ilman vaihtumista ja vähentää kosteusrasitusta.Kohollaan olevaa maanpintaa on muokattava niin, että se viettää rakennuksen sivuilla aina rakennuksesta poispäin. 9 1 Geologinen kartta: http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html. 2 Ks. kuva 9. 3 Rakennusaikaisissa kuvissa ei vielä näy kerrostaloa, joka rakennettiin naapuritontille vuosina 1966-1967. Tuusulan museo. 10 8 Pohjoisosan läntisellä seinällä on pudonnut sokkelikiviä, joihin ei ole kohdistunut ulkoseinän kuormaa. 9 Pohjoisosan alustila on siisti. Kuvassa näkyvät huoneen 111 täytepohjaa kannattavat harjansuuntaiset vasat. 10 Eteläosan betonimantteli rakennuksen kaakkoisnurkalla. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 9 SEINÄRAKENTEET hirsirunko Talon runko on rakennettu lamasalvosrakenteella 15 cm vahvuisista veistohirsistä. Tutkituissa nurkissa on lohenpyrstösalvokset. Rungon ehyen osan muodostavat luoteisosan huoneet 102, 103 ja 104, joihin on liitetty karaliitoksilla kaakkoiset huoneet 101, 110 ja 111. Tilkkeenä on hamppurivettä ja savea. Nämä pohjoiset huoneet on sidottu yhteen niiden päälle istutetuilla yhtenäisillä hirsivarveilla, joilla on saatu aikaan myös korkeammat huonetilat. Korottavien hirsivarvien tilkkeenä on sammalta. Eteläinen pääty on rakennettu tai siirretty paikalle viimeisenä, koska sen hirsiseinät on kiinnitetty pohjoisosan runkoon karoin ja kulmaraudoin, ja kattorakenteet ovat erilaiset kuin pohjoispäässä. Myös julkisivupaneloinnissa on katkos pohjois- ja eteläosien välissä. Eteläisessä päädyssä hirsikehikot muodostavat kolme huonetta, joista yksi on myöhemmin jaettu kevyellä väliseinällä kahteen osaan. Myös huoneen 103 alapuolella sijaitsevan kellarin seinät ovat hirttä. Kellarin seinät kelluvat hietaisen maan päällä irti muista sokkelirakenteista ja yläpuolisesta lattiasta. Seinät ovat kuivat ja moitteettomassa kunnossa. Kaikkien asuinhuoneiden seinäpinnat on riisuttu huonepapereista vuoden 1975 tai 1976 aikana 4. Pohjoisosassa tapettien pohjana on nupinaularivistöistä päätellen käytetty pinkopahvia. Eteläosan sisäseinäpinnat on alunperin rapattu savella. Savikerros on myöhemmin pudotettu, mutta seinät ovat edelleen savenharmaat ja saven päälle liimatuista paperitapeteista on jäljellä fragmentteja. Ulkoseinät on koolattu vuonna 1977 5 x 5 cm rimalla, lisälämmöneristetty mineraalivillalla ja levytetty lastulevyllä 5. Hirsirungot ovat enimmäkseen hyvässä kunnossa. Ulkoseinissä ei ole perustusten liikkumisesta johtuvia notkahduksia, mutta huoneiden 103 ja 110 välinen seinä on pudonnut jonkin verran etelän puoleisesta päästään. Tarkastelujen perusteella ulkoseinien neljä suurinta vahingonaiheuttajaa ovat eteläosan betonimantteli, katosten sadevettä seinille ohjaavat lappeet, kohonnut maanpinta sekä eteläisen julkisivun viistoamaton kerroslista, joka päästää sadevedet julkisivun taakse. Jatkuvaa kosteusrasitusta aiheuttaa myös räystäiltä julkisivun viereen tippuva sadevesi. Eteläosan betonimanttelin yläpinta on valettu noin 20 cm ylemmäs seinän alinta hirttä. Lattiavalun yläpinta on 15 cm ylempänä hirren alapintaa. Kosteus pääsee ulkopuolen betonin läpi hirteen, mutta kahden betonivalun välissä hirren kuivuminen on hidasta. 40 vuotta kestäneen kosteusrasituksen seurauksena betonien välissä oleva hirsikerta on pehmennyt täysin. Myös toisiksi alin hirsikerta on suurimmaksi osaksi vaurioitunut, mutta kolmannesta hirsikerrasta alkaen seinät vaikuttavat olevan kunnossa. 11 Roiskevesivauriot ovat ilmeisimpiä itäjulkisivulla, jossa uudehkojen katosten lappeet ohjaavat sadeveden seinille. Katokset on rakennettu todennäköisesti 1990-luvun alussa, ja vielä vuonna 2004 otetussa valokuvassa julkisivut katosten ympärillä ovat siistit 6. Sen jälkeen tilanne on muuttunut, ja vuoden 2003 tai 2004 aikana toteutettu julkisivumaalaus näyttää edistäneen vaurioita. Liian tiiviillä maalilla maalatut paneelit eivät aiempaan tapaan ole päässeet kuivumaan, minkä vuoksi ne ovat pehmenneet ja turvonneet ja synnyttäneet en- 4 Kunnan teettämässä päiväämättömässä muistiossa seinäpaperit ja savirappaukset ohjeistetaan poistamaan hirsiseinien kunnon tarkistamiseksi. ”Liite 3: Muistio Venäläisen lastenkodin rakennuksen käyttösuunnitelmasta”. Tuusulan kunnanarkisto. 12 5 Prijuutin korjaustyöt aloitettiin vuonna 1977, ja sisätiloista on valokuva samalta vuodelta, jossa levyt ovat jo paikoillaan. Ks. rakennushistoriaselvityksen kuvaliitteet, kuva L9. 6 Tuusulan kunnan rakennustoimiston pääpiirustuksissa vuodelta 1992 katokset esiintyvät ensimmäisen kerran. Tuusulan museo. 31 3 11 Huoneiden 110 ja 101 välinen hirsiseinä liittyy huoneiden 102 ja 103 muodostamaan rakennusrunkoon karaliitoksella ja ylänurkassa näkyvällä rautapannalla. 12 Huoneen 106 seinissä näkyy savirappausta, joka poistettiin hirsiseinien kunnon tarkistamista varten vuonna 1976 tai 1977. 13 Ulkoseinä huoneiden 110 ja 111 kohdalla kärsii korkeasta maanpinnasta nousevasta kosteudesta. Vaurioituneita hirsiä on korvattu mineraalivillalla. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 10 tistä suurempia taskuja valumavesille. Katosten kohdilla paneelien takana on koivun tuohta, mutta sekään ei pysty estämään jatkuvasti märkänä pysyvien paneeleiden kosteuden siirtymistä hirsiseinään. Tuloksena katosten ympärillä ovat sekä hirsiseinät että paneelit lahonneet uusittavaan kuntoon. Itäjulkisivua vaurioittaa myös kohonnut maanpinta. Sokkelikorkeus on seinän keskiosissa alle 10 cm. Kenttätutkimusten perusteella huoneen 111 ikkunan alapuolella olevaa seinää on yritetty korjata korvaamalla vaurioituneita hirsiä mineraalivillalla. Mineraalivillalla on kuitenkin kosteutta sitomattomana materiaalina taipumus edistää kosteuden siirtymistä ympäröiviin puurakenteisiin. Itäseinän alin hirsi on kokonaan lahonnut pohjoisemmalle sisäänkäynnille asti. Myös toisiksi alin hirsi on vaurioitunut samalta matkalta, ja sen lisäksi se on katkaistu eteläisemmän sisäänkäynnin suurentamiseksi. Eteläisessä julkisivussa on pullistuma yläpohjan korkeudella. Pullistuman aiheuttaa todennäköisesti sen yläpuolella olevan uusitun ja viistoamattoman kerroslistan takaa hirsirungon ja julkisivupaneelin väliin valuva sadevesi, jolloin kosteusvaurio vaikuttaa lähinnä paneeleissa ja hirsien ulkopinnalla. Pullistuma on voinut myös syntyä kostean sisäilman työntyessä ulkoseinän läpi yläpohjan liitoksen ilmavuotpjen kautta rakenteisiin, jolloin hirsivarvit ovat luultavasti läpeensä vaurioituneet. toimenpide-ehdotukset Betonimanttelin ja lattiavalun purkamisen jälkeen kaksi ensimmäistä hirsikertaa on uusittava koko eteläosan osalta 7. Molemmilla hirsivarveilla on rakennusta sitova merkitys, joten niiden jatkokset on tehtävä vetorasitusta kestäviksi esimerkiksi hammaslapaliitoksin. Itäjulkisivun eteläisempää ulko-ovea on siirrettävä yksi hirsivarvi ylemmäs, jotta sitovat hirsivarvit saadaan palautettua täydellisinä. Alimman hirren ja kivijalan väliin on laitettava koivuntuohi tai huopakaista kosteuskatkoksi. Nopein tapa hidastaa itäseinän julkisivujen vaurion etenemistä on purkaa pois sisäänkäyntikatokset. Lisäksi kaikki itäseinän kerroslistojen alapuoliset paneelit on poistettava, ja pehmenneet hirret vaihdettava pohjoisemman sisäänkäynnin ja sen viereisten ikkunoiden väliseltä alueelta. Pohjoisen sisäänkäynnin etelänpuoleisen ikkunan (huone 111) alapuolisen seinäosuuden mineraalivillatäyte on korvattava hirrellä. Maan pintaa on muokattava niin että sadevedet ohjautuvat pois rakennuksen seinustoilta (ks. perustukset ja sokkeli). 14 Eteläinen julkisivupaneeli on irrotettava pullistuman kohdalta ja todettava vaurion laajuus. Toimenpiteeksi riittää julkisivupaneelien korjaaminen ja kerroslistan vaihtaminen sadevettä ulospäin ohjaavaksi sekä yläpohjan tiivistäminen eristeiden uusimisen yhteydessä. Kun vahingonaiheuttajat on poistettu, ei yläseinän varveja ole tarvetta vaihtaa. Eteläpäädyn hirsiseinä ei ole rakenteellisesti erityisen merkittävä, koska se ei kannattele yläpohjan tai katon kuormia. Vuonna 2002 tehdyn Kosteus- ja kuntoarvion mukaan huoneen 111 lattia avattiin notkahtaneen väliseinän tutkimusta varten. Sittemmin lattia on suljettu uudelleen, mutta se on avattava jälleen jotta notkahduksen syy saadaan selville ja rakenne tuettua. Tuennan jälkeen lattia rakennetaan uudelleen alapohja-osiossa esitettyjen ohjeiden mukaan. Paperointien palauttaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi myöhemmin uuden käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan. Paperointi lisää ilmatiiviyttä, ja kosteutta sitovana materiaalina mukautuu hyvin hirsirakennuksen kosteuspitoisuuden muutoksista johtuviin liikahduksiin. 7 Lisätietoja Museoviraston korjauskortissa KK16 Hirsitalon rungon korjaus. 15 14 Eteläisemmän sisäänkäyntikatoksen lappeet ohjaavat sadeveden julkisivujen lisäksi myös betonimanttelin taakse. 15 Pohjoisempi sisäänkäyntikatos on saanut aikaan sekä julkisivupaneelien että niiden takana olevan hirsiseinän lahoamisen. Paneelin ja hirren välissä on koivun tuohta, joka on hidastanut vauriota. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 11 julkisivuverhous Julkisivuverhouksena on puinen vaakapanelointi, joka on kiinnitetty 10 cm pitkillä takonauloilla noin kahden metrin välein. Alkuperäistä panelointia, jonka peittoleveys on 25 cm ja paksuus 3 cm, on säilynyt paljon. Verannassa käytetyn kapeamman paneelin peittoleveys on 16 cm. Myös päärungon seinissä on kapeampaa paneelilautaa niissä kohdissa, joissa on tehty hirsikorjauksia. Julkisivupinnassa ei ollut nähtävillä eri maalikerroksia, joten on mahdollista että aiemmat, luultavasti keittomaaliset, maalikerrokset olivat ehtineet kulua pois ennen uusimpien pintojen maalausta. Nykyinen maalipinta on keltainen. Osassa julkisivuja on nähtävissä koivun tuohta julkisivupaneelin ja hirsiseinän välissä. Tuohi lisää rakenteen ilmatiiviyttä ja toimii myös suojana yhtäkkiseltä kosteusrasitukselta. Uusittujen julkisivupaneelien kohdalla on tervapaperia. Paneelien takana ei ole tuuletusrakoa, koska rakennusajankohtana oli tapana ottaa hyötykäyttöön myös julkisivuverhouksen lämmöneristyskyky. Rakenteen toimivuus perustuu siihen, että ulkoseinän lämmöneristävyys on maltillinen, ja kosteus pääsee poistumaan hukkalämmön vaikutuksesta. Tuuletusraoton ratkaisu on sallittu myös nykyisten rakentamismääräysten mukaan. Panelointi on vaihtelevassa kunnossa. Ulkoverhous on maalattu liian tiiviillä maalilla, luultavasti alkydiöljymaalilla, johon on erityisesti eteläseinällä ilmestynyt halkeamia, joista kosteus on päässyt maalipinnan taakse. Puu on kovaa pohjoisseinällä sekä suurimmassa osassa muidenkin julkisivujen yläosia. Etelä- ja länsiseinustoilla lahovaurioita on lähellä sokkelia olevissa laudoissa. Itäseinällä paneeli on huonoimmassa kunnossa. Paneelia kastelee jatkuvasti sisäänkäyntikatoksilta valuva sekä kohollaan olevasta maasta roiskuva sadevesi. Ikkunoiden vuorilaudat ovat melko kapeaa, 12 x 5 cm, lautaa ja luultavasti alun perin höylätyt mutta sittemmin sään karkeiksi syömät. Verholautoja on kiinnitetty sekä tako- ja vetonauloin että ruuvein. Etelä-, länsi- ja pohjoisseinien ikkunoiden vuorilautojen yläkoriste on 3 cm vahvaa kuviosahattua höylälankkua. Koriste on uusittu ainakin kerran länsi- ja eteläseinustoilla. Tippalaudat ovat enimmäkseen puuta, mutta länsi- ja pohjoisjulkisivuilla osa tippalaudoista ja jopa karmin verholaudan alaosia on korvattu vesipellillä. Ullakon ja asuinkerroksen erottava kerroslista on pyöristetty, mutta etelä- seinustalla kerroslista on uusittu viistoamattomaksi raakalaudaksi, joka on uittanut sadevesiä julkisivupaneelin taakse. Kapeat valkoiset nurkkalaudat on lisätty valokuvamateriaalin perusteella vuosien 1950 ja 1967 välisenä aikana. 16 toimenpide-ehdotukset Suurin osa vaurioituneista paneeleista ja vuorilaudoista irrotetaan hirsikorjausten yhteydessä. Lisäpaikkauksia tarvitaan verannan räystäiden vierillä. Uusien paneelien tulee olla tiheäsyistä puuta, höylättyä ja mitoiltaan pohjoisseinän paneeleita vastaavaa. Pehmenneet vuorilaudat korvataan samaten höylätavaralla aiemman mitoituksen mukaiseksi. Ikkunoiden vesipellit ja vaurioituneet tippalaudat uusitaan tippalaudoiksi, joiden kallistuma on yli 50 astetta. Paneelit ja vuorilaudat kiinnitetaan maalaamattomina vetonauloin tai naulaimella, joka on säädetty niin että naulan kanta jää pinnan tasaan. Vanhoista, seinään jäävistä julkisivupaneeleista poistetaan irtoava maali mekaanisesti kaapimalla tai hiomalla. Vanhat ja uudet paneelit maalataan perinteisellä pellavaöljymaalilla vuoden tai parin vuoden kuluttua, jotta uusien paneelien pinta ehtii karhentua, ja maalin tarttuvuus varmistetaan. Samalla naulojen kannat saadaan peittomaalattua. Maalin sävyksi valitaan nykyinen värisävy. 17 Pohjoisjulkisivun valeikkuna on ollut käytössä, koska peittolaudoituksen takana voi nähdä karmipuut. Ikkuna-aukko avataan ja paikalle sijoitetaan uudet ikkunanpuitteet, jotta huoneeseen 101 saadaan enemmän valoa. 16 Eteläseinustalla säärasitukset ovat kovimmat. Eteläjulkisivun itäisemmän ikkunan eli huoneen 107 ikkunan kruunuosa on rakennuksen huonokuntoisin. 18 17 Verannan katon lappeilta valuva sadevesi kastelee läntistä jul- kisivua. Räystään linjasta alaspäin asetettu soiro peittää uudemman ja vanhemman julkisivupaneloinnin saumaa. 18 Pohjoisjulkisivu on Prijuutin julkisivuista hyväkuntoisin. Seinä- pinnat vihertävät vähän, koska levä viihtyy varjoisalla puolella rehevien kasvien suojassa. Levä ei ole vaarallista. Pohjoisjulkisivun itäisin ikkuna on suljettu. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 12 Eteläinen julkisivu Läntinen julkisivu Uusittavat kantavat rakenteet Uusittavat julkisivupaneelit ja vuorilaudat Korjattavat ikkunat ntavat rakenteet Poistettava vaurionaiheuttaja kisivupaneelit vuorilaudat Kiviäjapuuttuu kunat Muurattava uudelleen aurionaiheuttaja Katon vuotokohta udelleen ohta Pohjoinen julkisivu Itäinen julkisivu Uusittavat kantavat rakenteet Poistettavat vaurionaiheuttajat Uusittavat hirsirakenteet Korvattavat tai poistettavat julkisivupaneloinnit Korjattavat ikkunat ja ovet Uusittavat julkisivupaneelit ja vuorilaudat Korjattavat ikkunat Poistettava vaurionaiheuttaja Kiviä puuttuu Muurattava uudelleen Katon vuotokohta Uudelleen muurattavat rakenteet Puuttuvia kiviä Vesikatteen kohta, jossa edelleen jatkuva vuoto 19 Kaaviot julkisivujen vaurioista 1 : 200. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 13 ALAPOHJA pohjoisosa Rakennuksen pohjoisosan alapohja on puurakenteinen ja altatuulettuva täytepohja. Alapohjan kantavana rakenteena ovat kivisokkelin ja kivipilareiden varaan tuetut noin 20 cm x 20 cm vahvat lattiavasat. Lattiaa kannattavat vasat kulkevat harjanvastaisesti, ja täytepohjaa kannattavat harjan myötäisesti. Lattia on rakennettu lankuista, paitsi huoneessa 104, jossa se on tehty haljaspuolikkaista. Täytepohja on tehty läntisissä huoneissa vajaasärmäisistä lankuista ja itäisissä huoneissa haljaspuolikkaista. Täytteenä on enimmäkseen heinää, sammalta ja kutterinpurua. Huoneen 104 alapohjassa on lisäksi mineraalivillaa. Huoneen 103 ja sen lattian alla olevan kellarin välissä ei ole täytettä. 20 Täytepohjan vasat ovat hautautuneet hietamaahan huoneiden 104, 110 ja 111 kohdalla. Huoneen 110 alapohja on korjauksen jäljiltä auki. Vanhat kantavat rakenteet ja eristeet on poistettu, ja ne on korvattu lattialankuista rakennetulla uudella palkistolla ja täytepohjana toimivalla harvalla raakalaudoituksella. Uudet mineraalivillat on asetettu laudoituksen päälle ilman tuulensuojaa. 21 22 Lattian muodostavat höylätyt haljaspuolikkaat. Huoneiden 101 ja 103 lattiat on kiinnitetty puutapeilla mutta verannan sekä huoneiden 102, 104 ja 110 lattiat on naulattu, mikä kertoo lattian avaamisesta ja sulkemisesta jossain vaiheessa historiaa. Huoneen 111 lattiapinta eroaa muista, koska se koostuu erilevyisistä laudanpätkistä ja kovalevystä. Puumateriaali on lahonnut lattian keskiosissa, mutta tarkasteluajankohtana kohta oli kuiva. toimenpide-ehdotukset Huoneen 110 lattiasta poistetaan mineraalivillat ja harva raakalaudoitus. Lattiankannattajiin naulataan rimat, joiden päälle rakennetaan täytepohja tiiviinä laudoituksena. Pohjan päälle kiinnitetään ilmansulkupaperi, ja uusi lämmöneriste tehdään sullotusta sahan- ja kutterinpurusta 50 / 50 %. Puru peitetään toisella ilmansulkupaperilla, jonka päälle kiinnitetään uudet höylätyt lattiat. Lattiat maalataan perinteisellä pellavaöljymaalilla. Huoneen 111 lattia on avattava ja lahon syy selvitettävä. Todennäköisesti maan pinta on paikassa korkealla, ja vesi on kosteana vuodenaikana päässyt nousemaan pitkiksi ajoiksi rakenteisiin. Seinien hirsikorjausten yhteydessä maa-ainesta saadaan siirrettyä pois rakennuksen alta, ja lattiavasat ja täytepohja saadaan korjatuiksi vaurioituneilta osiltaan kuten huoneessa 110. 20 Huoneen 103 alapohja kellarin puolelta katsottuna. 25 cm paksut vasat kannattelevat lattiaa, joka pohjoisimmissa huoneissa on rakennettu lankusta. 23 21 Lattia huoneessa 101 on todennäköisesti alkuperäinen. Lattialankut ovat vaihtelevan levyisiä ja ne on kiinnitetty puutapeilla. 22 Huoneen 110 kesken jäänyt alapohjan korjaustyö. Kuva on huoneen 109 oven luota eli maanvaraisen ja tuulettuvan alapohjan rajakohdasta, jossa näkyvät vanhan julkisivulinjan sokkelikivet. 23 Huoneen 104 alapohja on lisälämmöneristetty mineraalivillalla. Villat on korvattava sahan- ja kutterinpurueristeellä. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 14 eteläosa Eteläosan alapohjaan on valettu betonilaatta vuonna 1977 8. Huoneen 110 puretun alapohjan puolelta voi nähdä betonivaluun uponneita huoneen 109 sokkelikiviä sekä EPS-eristelevyjä. Eteläosan kantavat kivisokkelit on todennäköisesti jätetty paikoilleen, mutta lattiavasat on poistettu. Huoneissa 106, 107 ja 108 peruslaatan päälle on tehty lattiakaivoja varten lisävalu, mutta vasta seinien koolaamisen jälkeen. Ulkoseinien ja betonivalun välissä on mineraalivillaa, ja väliseinien ja betonivalun välissä EPS-eristettä. Maanvarainen betonilaatta sallii radonin nousun asuinhuoneisiin. Radon on hajuton, radioaktiivinen kaasu, joka syntyy maankuoressa ja luokitellaan karsinogeeniksi. Säteilyturvakeskuksen radonkartan mukaan asuinrakennusten mitattujen radonpitoisuuden keskiarvo Hyrylän alueella on 100-200 becquereliä kuutiometriä kohti, mikä on riskirajalla 9. Maanvaraisiin betonilaattoihin alettiin tehdä radonia poistavia putkistoja vasta 2000-luvulla, joten Prijuutin alapohjassa niitä ei ole. Toimiva ilmanvaihto pienentää radonpitoisuutta. toimenpide-ehdotukset Betoninen alapohja on ongelmallinen sekä rakennusfysikaalisesti että arkkitehtonisesti. Betoni pitää ulkoseinien alaosat kylminä ja kosteina ja edistää kosteusvaurioita. Maanvarainen alapohja on vieras rakenne 1800-luvun rakennukselle eikä purkamatta paljasta aiheuttamiaan vaurioita. Eteläosan maanvarainen laatta on purettava piikkaamalla. Betonimurska, eristelevyt ja niiden alla mahdollisesti oleva hiekkapeti lapioidaan jätelavalle niin, että maan pinta jää ympäröivän maan tasalle. Purettaessa on varmistettava rungon tuenta ja sokkelikivien riittävyys. Purkamisen jälkeen tehdään hirsiseinien korjaukset 10. Ehjien seinien ja sokkelikivien varaan rakennetaan uusi täytepohjarakenteinen lattia seuraavasti. Lattiankannattajat tehdään 5 x 20 cm sahatavarasta. Jänneväli voidaan puolittaa 15 x 15 cm parrusta tehdyllä primääripalkilla. Lattiankannattajiin naulataan rimat, joiden päälle rakennetaan täytepohja tiiviinä laudoituksena. Pohjan päälle kiinnitetään ilmansulkupaperi. Uusi lämmöneriste tehdään sullotusta sahan- ja kutterinpurusta 50 / 50 %. Puru peitetään toisella ilmansulkupaperilla, jonka päälle kiinnitetään uudet höylätyt lattiat. Lattia maalataan perinteisellä pellavaöljymaalilla. 24 8 Leena Paloheimolle osoitetussa postikortissa kerrotaan lattiavalun valmistuneen vuoden 1977 aikana. 25 26 9 Säteilyturvakeskuksen radonkartta http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon-etela-suomi/ 10 Lisätietoja Museoviraston korjauskortissa KK16 Hirsitalon rungon korjaus. 24 Huoneen 109 tulisijan edessä on vuosiluku merkitsemässä lattiavalun valmistumisvuotta. 27 25 Lattiavalun pinta on korkeammalla kuin alkuperäinen puulattia. Valun alle on jäänyt oviaukon 106-107 kynnys, ja lisäksi ovilehden alaosaa on jouduttu höyläämään useita senttimetrejä. 26 Lattiapinnan korotuksen hahmottaa myös ikkunapenkkien epätavallisesta mataluudesta. 27 Lattiavalun ja hirsiseinän liitos huoneen 106 eteläisellä ulkoseinällä. Ulkopuolen betonimantteli on korkeampi kuin sisätilan lattia, joten kaksi alinta hirsivarvia on pehmennyt. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 15 YLÄPOHJA pohjoisosa eteläosa Pohjoispäädyssä kattovasat kulkevat harjanvastaisina ulkoseiniltä väliseinälle. Yläpohjan vahvuus on noin 25 cm. Täytteenä on sammalta, kaarnamurskaa ja hiekkaa sekä myöhemmin lisättyä mineraalivillaa, joka on osittain kääritty sivuun kosteusvaurioiden tarkastusta varten. Pohjoisosan täytteissä on myös päreitä, mikä viittaa siihen että rakennus on aiemmin ollut katettu päreillä. Sisäkatot ovat pyöristettyä paneelia 11. Vesikaton aikaisemmin tapahtuneiden vuotojen jälkeen on ilmeisesti korjattu vain vesikatto, eikä yläpohjarakenteisiin ole puututtu. Lämmöneristeissä on luultavasti runsaasti mikrobikasvustoja, joskin kuivuneita. Lisäeristeenä käytetty mineraalivilla on vanhan rakenteen yhteydessä kosteustekninen riski. Eteläisen runko-osan yläpohja muodostuu kahdesta erikorkuisesta palkistosta, jotka kulkevat harjanvastaisina yhteiseltä väliseinältä ulkoseinille 12. Itäisemmät vasat huoneiden 107-109 yllä ovat kaksi hirsikertaa alempana läntisiä, ja niiden päät näkyvät hirsiseinässä huoneen 106 puolella. Huoneiden 107-109 nykyinen lastulevystä tehty sisäkatto on laskettu vielä noin 20 cm alemmas kattovasoja. Yläpohjan lämmöneristeenä on mineraalivillaa, ja huoneen 108 yläpohjan läpi vesikatolle on vedetty viemärin tuuletusputki. Läntisellä puolella kattovasoja on tiheämmin kuin itäisellä puolella, koska jänneväli on pidempi. Kattovasoista yksi on katkaistu piipun muuraamista varten, ja se roikkuu sisäkattolautojen varassa. Vasa on reunimmainen neljästä, joiden päälle asetettu palkki kantaa myöhemmässä korjauksessa lisättyjen harjatolppien pistekuormat. Pahimmat vanhat kosteusvauriot ovat huoneiden 101, 102, 104 ja 111 yllä. Myös huoneen 103 puolella on vaurioita. Huoneen 102 kohdalla vuoto on ollut niin suuri, että kattopaneeli on pettänyt vettyneiden eristeiden painosta. Yläpohjan alapuolella oleva kevytrakenteinen alaslaskettu kovalevykatto on notkahtanut ja tuettu pystylaudoilla. Vanha kosteusrasitus on vääntänyt myös huoneen 104 sisäkattopaneelia, ja huoneen 103 puolella vaurio näkyy pistemäisinä valumajälkinä sekä valkoisena sienen itiöemänä kattopaneelin lounaisnurkassa. Itiöemä on kuivunut. Huoneen 101 sisäkatossa kosteus on saanut lakkapinnan hilseilemään ja huoneessa 111 tummentanut paneelia. toimenpide-ehdotukset Kaikki yläpohjan levymäiset mineraalivillat on poistettava ullakolta käsityönä ja vanhat eristeet imuautolla. Näkyviin saadut yläpohjan kannattajat desinfioidaan ja sisäkattojen korjausten jälkeen tiivistetään ilmansulkupaperilla. Uusi lämmöneriste tehdään sullotusta sahan- ja kutterinpurusta 50 / 50 %. Huoneiden 102 ja 104 sisäkattopanelointi puretaan ja paneloidaan uudelleen samanmittaisella paneelilla. Nykyiset kattolistat käytetään uudelleen, mikäli ne saadaan siististi irti. Huoneen 103 itiöemä poistetaan, ympäröivät rakenteet desinfioidaan, ja vaurioituneet paneelit korvataan huoneen 102 katon purkamisesta jääneellä ehjällä kattopaneelilla. Huoneiden 101 ja 111 panelointi uusitaan vaurioituneilta osin. 11 Paneelin profiili on huoneen 101 inventointikortissa. Yläpohjan sisäkatto on luultavasti eteläosan rakennusajalta, koska sen laudat ovat vaihtelevan levyisiä, kiinnitetty takonauloin ja maalattu liimamaalilla. Sisäkattolautojen päällä on paperia, sammalta ja hiekkaa, ja lisälämmöneristeenä mineraalivillaa. Lautakaton ja tulisijan väliin on rakennettu lastulevystä komero, joka on pitkään mahdollistanut katteen vuotamisen näkymättömissä. 28 29 toimenpide-ehdotukset Kattovuodosta vaurioitunut vasa tuetaan poikittaisella palkilla molempiin viereisiin kattovasoihin. Tulisijan päällä oleva levykotelo poistetaan, ja vaurioituneet sisäkattolaudat vaihdetaan. Korjauksen jälkeen koko sisäkatto pestään ja maalataan liimamaalilla. Huoneiden 107, 108 ja 109 yläpuolella oleva lastulevykatto poistetaan ja korvataan kantaviin yläpohjarakenteisiin kiinnitetyllä paneloinnilla. 12 Palkistojen tasoero näkyy kuvaliitteen 3 leikkauskuvassa A-A. 30 28 Huoneen 102 yläpuolella sijaitseva katevuoto on romahduttanut sisäkaton, mutta kattovasat ovat edelleen hyvässä kunnossa. 29 Vanha vesikatteen vuoto huoneen 104 yläpuolella näkyy huoneen 103 puolella kuivuneena sienen itiöemänä. 30 Huoneen 106 tulisija lännestä kuvattuna. Savupiipun jiiristä vuotava vesi on jäätyessään murtanut alla olevan tulisijan. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 16 Edelleen jatkuva vesikatteen vuotokohta Uudelleen muurattavat tulisijat Vaurioita sisäkatossa vanhoista kattovuodoista Notkahtanut hirsiseinä Poistettava vaurionaiheuttaja Uudelleen eristettävä alapohja tai korjattava lattiapinta Uusittavia hirsirakenteita Uudelleen muurattavat tulisijat Tuettava hirsiseinä Vaurioita sisäkatossa vanhoista kattovuodoista Purettavat kevyet rakenteet Vesikatteen kohta, jossa edelleen jatkuva vuoto 31 Kaavio ala- ja yläpohjien vaurioista 1 : 100 S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 17 VESIKATTORAKENTEET pohjoisosa Pohjoisosassa vesikattorakenteena ovat harjahirteen ja ulkoseiniin tukeutuvat selkäpuut ja niiden välinen kitapuu. Harjahirsi nojaa harjatolppiin katon molemmissa päädyissä sekä seinään huoneiden 102 ja 103 välissä. Nurkissa on noin 10 cm vahvuiset vinojäykisteet. Kattorakennetta on vahvistettu lisäämällä vanhojen selkäpuiden väliin uudet raakalautaiset kattotuolit. Huoneen 111 yläpuolella olleen vesikaton vuodon jälkeen kahta selkäpuuta on vahvistettu naulaamalla niiden kylkiin raakalaudat. Myös osa vesikaton aluslaudoista on uusittu. Tällä hetkellä pohjoisosan vesikattorakenteet eivät vaadi toimenpiteitä. toimenpide-ehdotukset Eteläosan liikahtaneen kontin alla olevat kiilapalat vaihdetaan yhteen tukevaan parruun, joka istutetaan kontin salvokseen. 32 13 Rakennuksen harjalinja laskee etelään päin jonkin verran, mutta vielä vuonna 1944 otetussa valokuvassa korkeusero on ilmeinen. Katon tuenta on todennäköisesti toteutettu vuoden 1944 jälkeen. 14 Ks. rakenteen leikkauskuva A-A kuvaliitteessä 3. Päätyjen räystäslaudoitus on toteutettu erilevyisistä höylätyistä laudoista, jotka on asetettu noin 45 asteen kulmaan julkisivuun nähden. Jiiriin sahattujen räystäslautojen uloin kärki jää vuonna 1977 lisättyjen räystäiden päätylautojen taakse. Pitkillä sivuilla räystäslaudoitus on 90 asteen kulmassa suhteessa julkisivupintaan. 33 eteläosa Kattotuoleja on lappeen pituuteen nähden lukumäärältään vähän ja ne on tehty pienikokoisesta puutavarasta. Vanhojen kattotuolien kuormaa on vähennetty lisäämällä niiden väliin uudet selkäpuut 13. 120-160 cm päässä toisistaan sijaitsevat vanhat kattotuolit nojaavat ulkoseiniin ja jalasparruihin konttien ja käpälien välityksellä 14. Kattotuoleissa käytetyn puumateriaalin vahvuus on 12,5 cm x 12,5-15 cm, ja liitokset on tehty puutapeilla. Yksi kattotuoli on jossain vaiheessa liikahtanut, ja sen kontti tukeutuu enää kevyesti jalasparruun, jolloin kuorma keskittyy puutapeille. Uudemmat kattotuolit on tuettu niitä varten harjaa vasten nostettua 12,5 cm x 12,5 cm parrua sekä ulkoseiniä vasten 14. 5 x 10 cm soirosta tehdyt kattotuolit muodostuvat selkä- ja kitapuista, jotka on kiilattu paikoilleen puupalikoilla ja kiinnitetty nauloilla. Harjaparru tukeutuu pohjoispäässä hirsiseinään huoneiden 104 ja 106 välissä, ja eteläpäässä kahden harjatolpan ja niiden alla olevan poikkiparrun välityksellä huoneen 106 kattovasoihin. Kattotuolit ovat hyvässä kunnossa, puumateriaali on kovaa. Ullakko tuulettuu harvasti asennettujen julkisivupaneelien ja räystäslautojen läpi, mikä pitää tilan kuivana. Kattotuolien päälle naulattu raakalautainen katteen aluslaudoitus on kärsinyt kosteusvaurioista, mutta vauriot ovat vanhoja ja korjattu yhtä vuotokohtaa lukuun ottamatta (ks. vesikate). 34 32 Pohjoisosan vesikattorakenne eteläosasta kuvattuna. Kattorakenne muodostuu selkäpuista ja kitapuista. 33 Eteläosassa on selkä- ja kitapuiden lisäksi harjansuuntaisiin jalasparruihin tukeutuvat käpälät ja kontit. 34 Yksi läntisistä käpälistä on liikahtanut, ja se on tuettava uudelleen. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 18 TALOTEKNIIKKA LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO tulisijat Tulisijat ovat olleet rakennuksen ainut lämmitysmuoto vuoteen 1977 asti, jolloin rakennukseen hankittiin sähköpattereita 15. Kaikki tulisijat keittiön hellauunia lukuun ottamatta ovat kaakeliuuneja. Tulisijojen perustukset ovat pysyneet paikoillaan, mutta savupellit ovat kosteuden vaikutuksesta ruostuneet kiinni kaikissa tulisijoissa huoneen 109 tulisijaa lukuun ottamatta, joten tulisijoja ei nykykunnossaan voi käyttää 16. Kaakelit ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta osa uuninkuukuista puuttuu. Lisäksi monet uuneista on alun perin muurattu ilman nuohousluukkuja, minkä vuoksi hormit ovat todennäköisesti tukkeutuneet ajan mittaan. Uuneja ei voi muurata uudelleen piippuja purkamatta. savupiiput Savupiiput on muurattu uunien päälle. Tulisijojen ja hirsiseinien välissä on palosuojauksena puolen kiven tiilimuuri, ja viereisten tulisijojen savuhormit yhdistyvät savupiipuiksi vasta yläpohjan ja hirsisen väliseinän yläpuolella. Tämän vuoksi kaikki purettavien tulisijojen päällä olevat savukanavat on myös purettava. Savupiiput on ullakon puolella kalkkirapattu, eikä niissä enimmäkseen näy halkeamia. Huoneen 108 tulisijan hormin liittymässä savupiippuun on etenemätön halkeama. Keskimmäistä savupiippua huoneen 104 yläpuolella on ullakolta käsin korjailtu sementtipohjaisella laastilla. Katteen yläpuolella olevat piippujen osat ovat olleet pellitettyjä ainakin vuodesta 1944 lähtien 17. muut ilmanvaihtokanavat Korvausilma otetaan rakennukseen ikkunoiden ja ovien raoista. Huoneen 103 länsiseinällä on yksi korvausilmaventtiili, mutta se on levytetty sisäpuolelta umpeen. Venttiilin hyötyaika lienee jäänyt vähäiseksi, koska valokuvamateriaalin perusteella sitä ei ollut vielä vuonna 1950, mutta venttiilin tukkiva sisäpuolen levytys tehtiin jo vuonna 1977 18. Ullakon porrashuoneessa on poistoilmahormi, joka on taivutettu pellistä ja hitsattu pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 10 cm leveäksi putkeksi. Tikasportaiden välitasanteessa on reikä josta hormi on aiemmin kulkenut, mutta lattiassa tai ympäröivissä seinissä ei ole jälkiä hormin jatkumisesta porrashuoneen ulkopuolelle. Yläpohjan päällä hormi johtaa savupiippuun. Hormin nykyinen merkitys lienee vähäinen. Kellarissa on kaksi ilmanvaihtokanavaa, jotka on koottu neljästä lau- dasta. Länsiseinällä sijaitseva kanava johtaa suoraan ulos sokkelista. Pohjoisseinän kanava johtaa tuulettuvaan alapohjaan huoneen 102 alle mutta on tukittu tiiliskivellä. Ilmanvaihto kuitenkin toimii, koska kellarissa ei ole minkäänlaista kosteaa hajua. 35 lämmityksen ja ilmanvaihdon toimenpide-ehdotukset Toimiva painovoimainen ilmanvaihto vaatii käyttökuntoiset tulisijat sekä hallitut korvausilmareitit. Kunnollinen veto syntyy tulisijojen palamisilman tarpeesta, joten tulisijojen lämmittäminen on toimivan ilmanvaihdon perusehto. Prijuutissa tulisijojen käyttö on mahdollista vain jos ne muurataan uudelleen. Vanhat kaakelit ja säilyneet metalliosat käytetään uusien tulisijojen materiaalina, ja hormien yhteyteen lisätään puuttuvat nuohousluukut. Jatkossa tulisijoja voi käyttää joko ensisijaisena tai täydentävänä lämmitysmuotona. Tulisijojen varaan rakennetut savupiiput on myös purettava ja muurattava uudelleen entisenlaisina. Muurattujen hormien veto on parempi kuin kevytaineisten kanavien, koska ne varaavat lämpöä. Savuhormien järjestely on hyväksytettävä paikallisella palotarkastajalla. 36 Hallitut korvausilmareitit minimoivat rakenteiden läpi kulkevan korvausilman aiheuttamat sisäilmaongelmat. Uudet korvausilmaventtiilit puhkaistaan huoneiden 101, 102, 106, 107 ja 110 ulkoseiniin. Suurimmassa huoneessa 106 venttiileitä on hyvä olla yksi kummallakin ulkoseinällä, ja huoneeseen 104 otetaan korvausilma verannan kautta. Huoneessa 103 oleva korvausilmaventtiili uusitaan yhteneväksi muiden venttiilien kanssa. Kellarissa tiiliskivi poistetaan toisesta ilmanvaihtokanavasta. 15 Leena Paloheimolle osoitetussa postikortissa Prijuuttiin kerrotaan hankitun sähköpatterit vuoden 1977 aikana. 16 Ks. Tulisijainventointi liitteissä. 17 Valokuvassa vuodelta 1944 piiput on pellitetty. Ks. rakennushistoriaselvityksen kuva 18. Vikton Boehmen kuva-albumi. 18 Korvausilmaventtiiliä ei ole merkitty Tuusulan kunnan rakennustoimiston vuonna 1992 tekemiin julkisivupiirustuksiin, mutta on oletettavaa että venttiili oli jo silloin olemassa. 35 Monissa uuneissa ei ole nuohousluukkuja, joiden avulla palamisen aikana hormeihin kertynyt tuhka saataisiin poistettua. Tuhka täyttää hiljalleen hormin ja tukkii sen. 36 Huoneen 108 tulisijan savuhormin liittymässä savupiippuun on vanha halkeama. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 19 VESI JA VIEMÄRI SÄHKÖT JA VALAISTUS Taloon vedettiin vesijohto ja viemäri vuonna 1977. Viemärin linjasta on kunnan arkistossa asemapiirros vuodelta 1975, jonka mukaan talon viemäri liittyisi kunnalliseen johtoon tontin eteläpuolella. Jäteveden käsittelyssä päädyttiin kuitenkin vuosien 1976 ja 1977 aikana saostuskaivoihin, jotka sijaitsevat huoneen 110 itäpuolella. Saostuskaivojen puhdistustehoa ei nykymääräysten mukaan pidetä riittävänä edes harmaiden jätevesien puhdistukseen, vaan ne kelpaavat vain jäteveden esikäsittelyjärjestelmäksi. Rakennus on huonetta 102 lukuun ottamatta sähköistetty vuonna 1977. Sähkön maakaapeli nousee taloon eteläisellä julkisivulla, ja pääkeskus sijaitsee huoneessa 107. Kaikki käytössä olevat sähkötarvikkeet ovat samalta ajalta, mutta kattopinnoilla on jälkiä aikaisemmista poistetuista sähkövedoista. Esimerkiksi eteisen 111 katossa on säilynyt kierteisen kangasjohdon posliinieriste. Vesipisteet ja viemärit sijaitsevat huoneissa 106, 108 ja 110, ja lattiakaivo on huoneissa 106 ja 108. Huuhteleva wc-istuin on huoneessa 108. Lattioiden betonivalun vuoksi viemärirakenteiden kuntoa ei pääse arvioimaan. Lämminvesivaraaja ja veden pääkatkaisin ovat huoneessa 109, ja lämpimän veden jakelu kulkee huoneiden 109 ja 110 välisessä seinässä ja huoneiden 108 ja 109 alakatoissa. Vedentulo on katkaistu luultavasti vuokralaisten poistuttua vuonna 2003. toimenpide-ehdotukset Rakennuksen sisäiset viemäriputket poistetaan betonilattian purkamisen yhteydessä. Juoksevan veden palauttaminen Prijuuttiin on suunniteltava uuden käyttötarkoituksen vaatimusten selvittyä. 38 Valaisimet ovat enimmäkseen loisteputkivalaisimia. Lisäksi huoneessa 111 on yksinkertainen varjostimeton valaisin, ja sähköpääkeskuksessa 107 on 1970-luvun perusmallistoon kuuluva ympyräpohjainen lasikupuvalaisin. toimenpide-ehdotukset Sähköjen toimivuutta ei ole testattu, mutta toimivan ja turvallisen sähköistyksen varmistamiseksi on varauduttava sähköasennusten täydelliseen uusimiseen. Uudet asennukset pyritään vetämään rakenteissa piilossa. Näkyvät asennukset mukailevat perinteistä asennustapaa. Käytetään MPLM-johtoa sinkilöin sekä posliinisia tai bakeliittisia asennustarvikkeita. 39 37 40 37 Sähkökaapeli nousee rakennukseen eteläjulkisivulla. 38 Saostuskaivot Prijuutin itäisen julkisivun edessä. 39 Huoneessa 106 on vesipiste, ja sen edessä lattiakaivo. Taus- talla näkyvän eteisen 109 lattiapinta on alempana, koska siinä ei ole kaatojen vaatimaa lisävalua. 40 Wc:n vesikalusteet poistetaan alapohjan mukana. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 20 TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET VESIKATE JA SADEVESIVARUSTEET Rakennuksessa on kolmiorimahuopakate, jossa rimat ovat noin 110 cm välein. Vuonna 2014 tehdyn kuntoarvion mukaan huopakate on uusittu noin kymmenen vuotta sitten eli samoihin aikoihin kuin julkisivut maalattiin 19. Kate ei vuoda, mutta savupiipun ja lappeen välinen vedenohjauspelti on pettänyt pahasti huoneen 106 tulisijan yllä. Savupiipulta harjalle on matkaa yli metri, joten veden paine on suuri ehtiessään vuotokohtaan. Vuodon takia piipun viereisessä yläpohjassa on suuria lahovaurioita, ja huoneen 106 tulisija on tuhoutunut purkukuntoiseksi. 41 Vesikouruttomat räystäät valuttavat sadeveden rakennuksen viereen, ja julkisivuille roiskuva sadevesi aiheuttaa turhaa kosteusrasitusta. Rakennuksessa on aiemmin ollut syöksytorvet, mutta ne poistettiin jalkarännillisen peltikatteen mukana vuoteen 1950 mennessä. Pohjoisissa nurkissa on vielä jäljellä syöksytorvien kiinnityskoukkuja. Savupiipuissa on sadekatokset, jotka on todennäköisesti asennettu huopakatteen uusimisen yhteydessä. toimenpide-ehdotukset Tulisijan päällä seisova savupiippu on purettava ennen tulisijan purkamista. Savupiipun syrjän vuotokohdan voi ensiapuna peittää huovalla ja pellillä, tai poistaa vettä keräävän seinämän purkamalla piippua vähintään vesikaton tason alapuolelle ja peittämällä aukon. Talotikkaiden ja lapetikkaiden asentaminen auttaa korjaustöihin ryhtyvää ja varmistaa, että kattoa ja hormeja voidaan huoltaa jatkossa turvallisesti. Sadevettä ohjaamaan asennetaan vesikourut ja syöksytorvet. Huopakate on nyt hyvässä kunnossa. Se on kuitenkin katteena melko lyhytikäinen, ja korjaustarpeita ilmenee varmasti lähivuosikymmeninä. Katteen voi uusia taas huopakatteeksi, mutta rakennuksella olisi historiallisia perusteita saada takaisin myös jalkarännillinen saumattu peltikate. Peltikate on juhlavamman näköinen ja kestää pidempään, lisäksi Prijuutin vesikaton yksinkertainen muoto tekee katteen sovittamisesta helpompaa. Pelti-, huopa tai pärekattoa raskaampaa katemateriaalia sirot kattotuolit eivät todennäköisesti kestäisi. 19 Kuntoarvio 5.2.2014. Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy. Tuusulan kunnanarkisto. 42 41 Vuotava piippu sijoittuu melko kauas harjasta. 42 Länsijulkisivun pohjoispäässä on vielä vanhojen syöksytorvien kiinnikkeitä. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 21 KEVYET VÄLISEINÄT JA PORTAAT Prijuutissa on kevyitä väliseiniä kahdessa huoneessa. Vanhemmat seinät ovat huoneessa 104, jonka sisälle on tehty tila ullakon portaita varten mahdollisesti jo huoneiden rakennusvaiheessa. Väliseinät on rakennettu pystyyn asetetuista, noin 15 cm leveistä ja vajaasärmäisistä lankuista, jotka on alunperin paperoitu. Vuonna 1977 seinät levytettiin huoneen 104 puolelta lastulevyllä. Seinät eivät vaadi toimenpiteitä. Uudemmat väliseinät ovat huoneiden 107 ja 108 välissä, ja ne rakennettiin vuoden 1977 muutostöiden yhteydessä lastulevystä, seinän paksuudesta päätellen ilman koolauksia. Huoneen 108 puolella seinäpinnan kosteuseristeenä on muovimatto. 43 Ainoat portaat rakennuksen sisällä vievät ullakolle. Huoneessa 104 sijaitsevien kevyiden väliseinien ympäröimänä ovat 14-askelmaiset tikasportaat. Portaiden reisipuut on asetettu nurinpäin ja askelmaurien asemesta askelmat tukeutuvat erikokoisiin rimanpätkiin. Askelmien kiinnitys on hutera. Ullakon luukku makaa irrallaan ullakolla. toimenpide-ehdotukset Huoneiden 107 ja 108 välinen kovalevyseinä puretaan alapohjan betonivalun poistamisen yhteydessä. Ullakolle vievien tikasportaiden reisipuut käännetään oikein päin ja askelmat istutetaan niihin tukevasti. Vaihtoehtoisesti rakennetaan uudet portaat. 43 Ullakon tikasportaat huoneesta 104 katsottuna. Reisipuiden hyödyntämättömät urat erottuvat alempien askelmien kohdalla. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 22 OVET Tilojen hierarkia on Prijuutissa ohjannut ovien ulkonäköä 20. Länsijulkisivun sisäänkäynti tuo verannan pariovien kautta läntisiin huoneisiin, jotka edelleen yhdistyvät toisiinsa pariovien välityksellä. Itäisissä huoneissa kuljetaan yksilehtisistä ovista, ja myös niiden sisäänkäynneissä on yksittäisovet. Pohjoisempi ulko-ovi on vanha, mutta ei alunperin johtanut suoraan ulos vaan umpikuistille, joka purettiin todennäköisesti vuonna 1977. Eteläisemmät ulko-ovet on uusittu vuonna 1977. 44 45 Kaikki rakennuksen väliovet ovat peiliovia. Ovilehdet ovat pääasiassa kolmipeilisiä lukuun ottamatta ovilehteä 108-109, joka on kierrätysovi ja nelipeilinen. Väliovien kehyksen ja peilin välissä esiintyy seitsemää eri profiilia. Samanlaisin profiilein on valmistettu yksilehtiset ovet D101-102, D103-111, D106-107, D106-109 ja D110-111. Pariovien D102-103 ja D104-106 profiilit ovat samanlaiset, mutta jälkimmäisten ylimmät peilit on korvattu lasilla. Ovissa D101-111, D104, D104105, D108-109 ja D109-110 on jokaisessa erilaiset profiilit. Säilyneitä karmien vuorilautoja on suoraprofiilisten lisäksi neljää eri tyyppiä. Lähes kaikissa ovissa vuorilaudat ovat erilaiset oviaukon eri puolilla. Vanhoissa ovien vuorilaudoissa on vuorilautasokkelit jalkalistan korkeudella. Oviaukoissa D101-102 ja D102-103 on samanprofiilisia vuorilautoja, samoin oviaukoissa D103-104 ja D104105. Oviaukon D103-111 vuorilaudan profiili on sama kuin ikkunassa 103w. Ovien heloissa on runsaasti vaihtelua alkuperäisen oloisesta kamarinlukosta (D101-102) ja painikkeista (D104-105) 1970-luvun pintalukkoihin (D109) sekä 2000-luvun riippulukkoihin (D111). toimenpide-ehdotukset Lähes kaikissa ovissa on pientä laitettavaa. Monissa ovissa ylempi sarana on taipunut niin että ovi ei enää istu karmeihin. Lukot ovat ruosteessa tai niistä puuttuu osia, kuten painikkeita tai kiinnitysosia. Lukot ja painikkeet on puhdistettava ja hankittava niihin kuuluvat puuttuvat osaset. Helojen kiinnittämiseen käytetään pieniä talttakantaisia ruuveja. Maalipinta on lähes kaikissa ovilehdissä ja karmeissa kulunut. Ovesta D103-111 poistetaan tuhopolton jäljet hiomalla. Kaikki ovet huoltomaalataan perinteisellä pellavaöljymaalilla nykyiseen sävyyn. Itäisen julkisivun eteläisempi ulko-ovi vaihdetaan vanhan mallin mukaiseen lautaoveen. 20 Ovikohtainen inventointi on liitteissä. 44 Prijuutin ovilehdissä on säilynyt huonosti painikkeita. Verannan ja huoneen 104 välisessä oven painike on vanhaa kerrostumaa. 45 Oviaukon 101-102 kaltainen kolmipeilinen ovilehti on malliltaan yleisin Prijuutissa. Ylin peili on korkein ja keskimmäinen matalin. Saranat ovat helmipäiset. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 23 IKKUNAT Kenttätutkimusten ajan ikkunat oli peitetty ulkopuolelta vanerilevyillä, joten tarkastelu on tehty vain sisäpuolen perusteella. Tämän vuoksi ikkunoiden saranoiden, kulmarautojen ja tippanokkien arviointi on jätetty pois 21. 46 47 Rakennuksessa on pääosin yksinkertaiset ikkunankarmit, joihin on alunperin sovitettu yhdet ulosaukeavat ikkunanpuitteet. Sisäänaukeavia sisäpuitteita sekä niiden tueksi karmeihin kiinnitettyjä rimoja on lisätty lämmöneristyksen parantamiseksi 1970-luvulla ja sen jälkeen. Osa sisäpuitteista on korvattu karmiin teipatuilla muovilevyillä. Karmeihin kuuluu ikkunaa 101e lukuun ottamatta postipuu eli pystyvälikarmi. Ikkunassa 107s on postipuun lisäksi luusholtsi eli vaakavälikarmi, ja ikkunassa 103w postipuita on kaksi. Pohjoispäässä ikkunanpuitteet ovat enimmäkseen kolmiruutuisia, ja eteläpäässä kaksiruutuisia. Kaikissa puitteissa on sivusaranointi. Useimmissa ikkunoissa sulkimina ovat valurautaiset sormihaat, mutta ikkunoissa 104w, 106s sekä verannan ikkunoissa on säilynyt myös vanhemman mallisia taivutettuja sormihakoja. Monissa ikkunoissa on lisäksi tuulihaat. 48 49 toimenpide-ehdotukset Useimmat ikkunat ovat huonossa kunnossa. Rakennuksen ajallisen kerrostuneisuuden ja arkkitehtonisen eheyden turvaamiseksi nykyiset karmit ja ulkopuitteet kunnostetaan. Vaurioituneet puitteet korjataan, rikkinäiset lasit vaihdetaan, murtuneet kitit uusitaan pellavaöljykitillä ja kadonneet helat korvataan uusilla tai kierrätysheloilla. Karmit puhdistetaan ja maalataan, ja tippalauta uusitaan tarvittaessa. Sisäpuitteet poistetaan ja korvataan mahdollisesti uusilla sisäpuitteilla, kunhan uuden käyttötarkoituksen vaatimustaso on selvinnyt. 21 Ikkunainventointi on liitteissä. 47 Pohjoisjulkisivun ikkunat ovat melko hyvin säilyneet. Niiden sisäpuitteina on käytetty pingotettua rakennusmuovia. Ikkuna 103n2 huoneessa 103. 46 Eteläosan neliruutuisten ikkunoiden karmit on alunperin tarkoitettu yksinkertaisille puitteille. Ikkunan 106w2 karmeissa näkyvät ala- ja yläosissa listat, joiden varaan sisäpuitteet on myöhemmin lisätty. 48 Ikkunan 103 sulkimet ovat valurautaiset. 49 Ikkunan 106s toisessa puitteessa ovat sulkimina valurautaiset sormihaat ja toisessa taivutetut. Kuvassa taivutettu tuulihaka. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 24 VERANTA Prijuutin lasiveranta on kahdeksankulmainen ja rankarakenteinen. Pilarien väliin on istutettu yksinkertaiset ikkunankarmit sekä julkisivupaneeli, jonka sisäpinta on höylätty ja toimii verannan sisäseinien pintana. Verannan 16 cm korkea paneeli on kapeampaa kuin rakennuksen pääosassa, mutta sekin on kiinnitetty takonauloilla. Kaikki alimmat julkisivupaneelit ovat vaurioituneet maakosteudesta ja roiskevesistä, ja ne on korjauksissa korvattu raakalaudalla ja kovalevyllä. Myös nurkkien verholaudat ovat enimmäkseen vaurioituneet alapäistään. Eteläisten seinien ikkunanpuitteet ovat pahiten rikkoontuneet; kokonaisia välipuitteita puuttuu. Alapohja puhdistetaan lehdistä ja roskasta. Verannan seinien alimpien paneelien tilalle kiinnitetyt laudat ja levyt poistetaan ja korvataan höylätyillä paneeleilla, jotka ovat profiililtaan samanlaisia kuin ylempänä seinässä olevat paneelit. Rungon maakosteudesta vaurioituneet osat korvataan terveellä puulla ja tuetaan korkeammille nurkkakiville. Maata vasten makaava tiili- ja puumateriaali on tunkattava ylemmäs tai korvattava kivillä. Kasvillisuus poistetaan seinien viereltä ja maanpinta muotoillaan rakennukselta poispäin viettäväksi. Poistettu askelma lisätään verannan ulko-oven eteen, ja alin, nykyiselle tasolle jäävä pieni osa uusitaan höylälaudalla. Verannan runko on perustettu nurkkakivien varaan. Nurkkakivet ovat painuneet osittain maan sisään, ja lattia on kallistunut ulospäin. Eteläisimmässä nurkassa rungon maahan tukeva osa on lahonnut ja pettänyt. Verannan pohjoisseinän tuentaa on korotettu tiilellä, mutta kosteus on noussut edelleen, ja kantava osa sen vieressä jatkaa vaurioitumistaan. Lattiavasoja on tuettu lisätyillä palkeilla, jotka ovat osin maakosketuksessa ja lahonneet pahasti. Ulko-ovelle vievistä portaista alin on purettu pois, ja lattia nojaa maata vasten. Ikkunat korjataan ja pahiten vaurioituneet ikkunanpuitteet uusitaan vanhan mallin mukaan. Sisäkaton korjauksissa lisätyt raakalaudat vaihdetaan vasta vesikatteen uusimisen yhteydessä. Myös räystään kömpelöt korjaukset vaihdetaan enemmän alkuperäisiä muistuttaviin materiaaleihin katetta uusittaessa. Hirsiseinän puoleisille lappeille on lisättävä vesipelti, joka ohjaa sadeveden pois julkisivulta. 50 51 Verannan kattorakenne koostuu konsolin tukemasta lyhyestä harjapalkista ja siitä seitsemään suuntaan laskeutuvista lappeista. Lappeita tukevat noin 75 x 100 mm vahvuiset höylätyt soirot, joihin on naulattu katteen aluslaudoituksena toimiva, käsin höylätty puolipaneeli. Paneelin sisäpinta on käsitelty pellavaöljymaalilla ja se on hyvässä kunnossa. Pohjoisimmalla lappeella paneeli on korvattu raakalaudalla ja kiilattu laudankappaleilla. Räystäillä on vielä paikoittain jäljellä kattopaneelia, joka on profiilihöylätty vain toiselta syrjältään ja jota on säilynyt enemmän verannan sisäkatossa. Vaurioituneet räystäät on korvattu raakalaudalla. Räystästä kannattelevat konsolit on veistetty erityisen huolellisesti, mutta niistä yhdestä puuttuu pala, ja yksi on katkennut ja korvattu 5 x 10 cm soirolla. Räystäillä ei ole sadeveden ohjausta, joten vesi ohjautuu osittain päärungon ulkoseinille. toimenpide-ehdotukset Verannan osalta hyväksytään, että kyseessä on varsinaista rakennusrunkoa kevyemmin toteutettu rakennuksen osa, jossa ei tavoitella yhtä kestäviä ratkaisuja kuin hirsitalossa. Seinien alaosat joutuvat jatkossakin kosteusrasitukselle alttiiksi, ja ne uusitaan samanlaisina aika-ajoin. 52 50 Veranta lännestä. Maakosteus on vaurioittanut alimpia julkisivupaneeleja. 51 Räystäskonsolit on veistetty huolellisesti. Räystäiden juuressa näkyy alkuperäistä profiilihöylättyä paneelia. 52 Katto muodostuu yksinkertaisesta paneloinnista, joka toimii sekä sisäkaton pintana että vesikatteen aluslaudoituksena. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 25 LOPUKSI KORJAUKSEN PERIAATTEET Prijuutti-rakennus on kehittynyt nykyiseen muotoonsa yli 150 vuoden kuluessa. Eri-ikäiset rakennuskerrostumat kertovat oman aikansa rakentamisen tavoitteista ja käytännöistä. Rakennuksella ja sen osilla on antiikkiarvoa vastaava historiallinen arvo, joka perustuu menneen ajan rakentajien käsityöhön. Jokainen uudella korvattu rakennusosa heikentää tätä arvoa, joten keskeinen lähtökohta rakennuksen arvon vaalimiselle on, että tarpeetonta korjaamista vältetään. Korjausten rajoittaminen välttämättömään merkitsee myös kustannussäästöä. Prijuutin korjaushanke on luonteeltaan restaurointihanke. Restauroinnilla tarkoitetaan sellaista korjausta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohteen kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin sekä vanhaan rakennustapaan. Korjaustyön toteuttajiksi on valittava tekijät, joilla on kokemusta ja ymmärrystä rakennushistoriasta sekä perinteisistä rakenteista ja pintakäsittelyistä. Uudisrakentamiseen perustuvaa osaamista ei voi soveltaa sellaisenaan. Korjaushanke käsittää myös suorittavaa työtä, joka ei vaadi erityistä asiantuntemusta, kuten purkutyötä. Tällaisessa työssä voidaan hyödyntää esimerkiksi talkootyötä. Myös suorittavan työn tekeminen edellyttää asiantuntevaa työnjohtoa, jotta säilytettäville rakennusosille ei aiheuteta vahinkoa. KORJAUSKOHTEIDEN YHTEENVETO Prijuutti-rakennus on ryhdikäs, ja monilta rakenteiltaan edelleen käyttökelpoisessa kunnossa. Rakennuksen kylmänä pitäminen on kuitenkin edistänyt kosteusvaurioiden syntymistä uudemmissa rakenteissa. Rakennuksen suuritöisimpiin korjauskohteisiin kuuluu eteläosan ongelmallisten alapohja- ja betonirakenteiden poistaminen, jotka pidättävät kosteutta välissään olevassa hirsirakenteessa. Eteläosan alapohja on rakennettava uudelleen altatuulettuvana ja täytepohjaisena. Lahonneet ulkoseinien hirsivarvit on korvattava uusilla hirsillä, jotka samalla sitovat erilliset rungot yhteen ja varmistavat lattiarakenteiden tuennan. Prijuutin julkisivuverhouksen suurimmat vauriot ovat syntyneet sokkelimanttelin kosteutta pidättävän ominaisuuden lisäksi kohonneen maanpinnan ja 1990-luvun sisäänkäyntikatosten vuoksi. Liian tiivis maalipinta on nopeuttanut vaurioita. Vaurioituneita julkisivupaneeleja on uusittava eniten itäseinällä, mutta myös muiden julkisivujen alaosissa sekä länsiseinällä verannan vierustoilla. Vanhat paneelipinnat on puhdistettava vanhasta maalista, ja uusien paneelien asentamisen jälkeen kaikki pinnat on maalattava. Maan pintaa on saostuskaivojen toteuttamisen yhteydessä kasattu rakennuksen seinän lähelle, ja kasvillisuus pitää julkisivun alaosat kosteina. Maan pinta on muokattava takaisin matalammaksi ja rakennukselta pois päin viettäväksi. Pintamaan muokkauksen voi yhdistää saostuskaivojen poistamiseen. Kohonneen maan molemmilla puolilla sijaitsevat sisäänkäyntikatokset, joiden lappeilta valuva sadevesi pitää kosteana sekä lähimaan että Prijuutin julkisivut. Vesi on lahottanut sekä julkisivupaneloinnin että katosten viereisiä hirsiseiniä, joten rakenteet on korvattava uusilla. Katokset puretaan pois, ja niiden tilalle rakennetaan uudet kevyet, metallirakenteiset katokset. Uusien katosten sadevedet ohjataan sivulle sirojen räystäskourujen ja vedenohjausketjujen avulla. Sisätiloja uhkaa vuotava kate. Eteläisimmän savupiipun ja lappeen välinen saumakohta vuotaa, ja on saattanut korjauskuntoon alapuolellaan olevan yläpohjan ja tulisijan. Vuotokohta on tukittava mahdollisimman nopeasti. Kaikki Prijuutin tulisijat ovat kärsineet kosteudesta, ja lähes kaikissa on savupelti ruostunut paikoilleen. Tulisijat on siis muurattava uudelleen, ja koska savupiiput on rakennettu tulisijojen varaan, ne on purettava ennen tulisijoja. Toimivat tulisijat ovat perinteisessä hirsitalossa olennainen osa ilmanvaihtoa, joten ne on muurattava takaisin alkuperäisille paikoilleen. Korvausilman hallitun sisäänoton ja siten hyvän sisäilman turvaamiseksi lisätään ulkoseinille korvausilmaventtiilejä. Rakennuksen ikkunanpuitteet ja -karmit ovat vaihtelevassa kunnossa. Puitteet on maalattu ulkopuolelta julkisivumaalauksen yhteydessä, mutta sittemmin lähes puolet ikkunalaseista on hajonnut. Kaikki ikkunat on kunnostettava, ja verannalla myös ikkunanpuitteita on uusittava. Verannalla myös alapohjan kantavat rakenteet vaativat tukemista. Rakennuksen keskiosissa lattiat on avattava ja poistettava niihin lisätyt mineraalivillaeristeet sekä tehtävä uudet lisälämmöneristykset. Uudet lattiat on rakennettava kahteen huoneeseen. Prijuutin kate ei vuotokohtaa lukuunottamatta vaadi lähivuosina uusimista. Kattorakenteet ovat kunnossa, mutta niiden liikahtaneita osia voi ennaltaehkäisevästi tukea ennen hirsikorjausten aloittamista. Yläpohja on kärsinyt mittavasti vanhoista kosteusvaurioista, joten sen eristeet on vaihdettava. Sisäkattopaneelit tai -levyt vaativat kunnostuksen tai uusimisen kaikissa huoneissa yhtä huonetta lukuun ottamatta. Seinien lastulevytykset ja levyjen koolaukset on purettava, ja ovet kunnostettava. SUOSITUS JATKOTOIMENPITEIKSI Prijuutti on tuusulalainen merkkirakennus, joka kantaa viestiä paikallisesta rakennetusta kulttuuriperinnöstä. Rakennuksen siirtäminen toiseen paikkaan on teknisesti mahdollista, mutta ensisijaisesti Prijuutti on pyrittävä säilyttämään ja korjaamaan paikallaan. Siirtämisen, samoin kuin paikalla korjaamisen, hinta riippuu valittavasta käyttötarkoituksesta ja siitä johdetusta varustetasosta. Siirtäminen on joka tapauksessa kalliimpaa kuin paikalla korjaaminen. Siirtämiseen pitäisi ryhtyä vain, jos rakennus tultaisiin muuten hävittämään. Jos siirtoon ryhdytään, on rakennus järkevintä siirtää osina. Näin vaurioituneet rakennusosat voidaan samalla kunnostaa. Kokonaisena siirtäminen olisi muuten kustannuksiltaan edullisempi ratkaisu, mutta runko on siihen liian huonokuntoinen. Prijuutin tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää on löytää rakennukselle luonteva käyttö. Sopiva käyttötarkoitus on sellainen, ettei vanhan rakennuksen luonnetta tarvitse muuttaa. Yhtä tärkeää on, että Prijuutti saa rakennusfysikaalisesti toimia perinteisen hirsitalon tavoin. Se tarkoittaa, että korjaustoimenpiteillä pyritään ilmatiiviiseen mutta hengittävään eli kosteutta läpäisevään rakenteeseen. Tällainen rakennustapa on perinteinen, aikaa kestävä ja toimintavarma. Ehdottomasti pitäisi välttää käyttötarkoitusta, joka edellyttää raskaiden märkätilojen, liian tiiviiden pintamateriaalien ja koneellisen ilmanvaihdon asentamista, kuten päiväkoti- tai ravintolakäyttö. Asuinkäyttö on mahdollinen, mutta se tulee vaatimaan ehdotettua laajempaa korjaushanketta, jossa on ratkaistava mm. märkätilojen rakentaminen ja maltillinen energiatehokkuuden parantaminen. Jos rakennuksessa ei asuta tai työskennellä pysyvästi, voidaan käymäläjärjestely ratkaista esimerkiksi pakastavalla kuivakäymälällä. Luonteva tulevaisuudennäkymä Prijuutille voisi olla rakennuksen osoittaminen yhdistyskäyttöön, näyttelytilaksi, kokoontumispaikaksi, tuusulalaisten yhteiseksi tilaksi. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 26 53 Prijuutin historia on parhaiten luettavissa nykyisessä rakennuspaikassa. S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 27 KIIREELLISYYSJÄRJESTYS välittömät korjaustoimet korjattava 2-5 vuoden aikana Katteen vuotokohdan tukkiminen Savupiippujen ja tulisijojen purkaminen ja uudelleen muuraaminen, uusien tuloilmakanavien puhkaiseminen huoneisiin 101, 102, 103, 106, 107 ja 110. Sisäänkäyntikatosten poistaminen Vesakkojen poistaminen talon seinustoilta Itäseinustan maanpinnan muokkaaminen rakennuksesta pois päin viettäväksi Uuden porrasarkun tuominen itäjulkisivun pohjoisemman oviaukon eteen korjaustöiden helpottamiseksi korjattava 1-2 vuoden aikana Rakennuksen eteläosan betonisen alapohjan ja sokkelimanttelin purkaminen. Uuden altatuulettuvan alapohjan rakentaminen niiden tilalle. Vaurioituneiden hirsiseinien kengittäminen ja uuden ulko-oven hankkiminen itäseinän korotettavaan oviaukkoon. Seinien levytysten ja koolausten purkaminen etukäteen auttaa hirsikorjausten toteuttamista. Julkisivupaneloinnin osittainen uusiminen ja maalaus Ikkunapuitteiden korjaaminen Vesikourujen ja syöksytorvien asentaminen Verannan alapohjan tukeminen ja verannan julkisivupaneelien osittainen vaihtaminen Kattorakenteen tukeminen jalasparruun rakennuksen eteläosassa Sisäkattopaneelien ja levytysten uusiminen tai korjaus kaikissa huoneissa huonetta 110 lukuun ottamatta Lattioiden avaaminen ja mineraalivillaeristeiden poistaminen huoneissa 104, 110 ja 111. Vanhojen lattialankkujen palauttaminen huoneessa 104 ja uusien lattioiden rakentaminen huoneissa 110 ja 111. korjattava 10-20 vuoden aikana Huopakatteen uusiminen tai vaihtaminen peltikatteeksi käyttäjän kannalta merkityksellistä Väliovien helojen puhdistaminen ja täydentäminen, ulko-ovien lukituksen uusiminen Pohjoisjulkisivun valeikkunan ottaminen käyttöön uuden käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan Uunilämmitystä mahdollisesti täydentävän lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja toteutus Vesi- ja viemäriasennusten suunnittelu ja toteutus Sähköasennusten suunnittelu ja toteutus Mahdolliset energiatehokkuutta maltillisesti lisäävät toimet, kuten sisäpuitteet ja ulkoseinien sisäpinnan kuitulevytys tai pinkopahvitus S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 28 LIITTEET Pohjapiirros nykytilanteesta Pohjapiirros ehdotettujen korjausten jälkeen Leikkauspiirrokset A-A ja B-B nykytilanteesta Julkisivupiirrokset nykytilanteesta Julkisivupiirrokset ehdotettujen korjausten jälkeen Huoneinventointi Ovi-inventointi Ikkunainventointi Tulisijainventointi S A ATS I A R K K I T E H D I T P R I J U U T I N R A K E N N U S H I S T O R I A S E LV I T Y S 29 P 1 Prijuutin pohjapiirros nykytilanteesta 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 26 P 2 Prijuutin pohjapiirros ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 27 3 Leikkauspiirros A-A rakennuksen nykytilanteesta 1 : 100. 4 Leikkauspiirros B-B rakennuksen nykytilanteesta 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 28 5 Julkisivupiirros Prijuutin pohjoisjulkisivun nykytilanteesta 1 : 100. 6 Julkisivupiirros Prijuutin eteläjulkisivun nykytilanteesta 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 29 7 Julkisivupiirros Prijuutin pohjoisjulkisivusta ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100. 8 Julkisivupiirros Prijuutin eteläjulkisivusta ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 30 9 Julkisivupiirros Prijuutin itäjulkisivun nykytilanteesta 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 31 10 Julkisivupiirros Prijuutin itäjulkisivusta ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 32 11 Julkisivupiirros Prijuutin länsijulkisivun nykytilanteesta 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 33 12 Julkisivupiirros Prijuutin länsijulkisivusta ehdotettujen korjausten jälkeen 1 : 100. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN KUVALIITTEET 34 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONELUETTELO 101 -1908asuinhuone -1967asuinhuone -2002näyttelytila 102 -1908asuinhuone -1967asuinhuone -2002näyttelytila 103 -1908asuinhuone -1967asuinhuone -2002näyttelytila 104 -1908eteinen -1967eteinen -2002näyttelytila 105 -2002veranta 106 -1908asuinhuone -1967asuinhuone -2002keramiikkapaja 107 -1908asuinhuone -1967 johtajattaren asunto -2002varastohuone 108 -1908asuinhuone -1967 johtajattaren asunto -2002wc 109 -2002eteinen 110 -1908asuinhuone -1967asuinhuone -2002keittiö 111 -2002eteinen HUONEIDEN NUMEROINTI 105 106 107 108 109 104 103 102 110 111 101 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 1 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 101 Sisäkatto Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Kosteusvaurio pohjoispäässä. 1900-luvun alkupuoli Kattolistat Yksinkertainen, n. 55 mm korkea. Etelä- ja itäseinillä. 1900-luvun alkupuoli Seinäpinnat Ulkoseinillä: hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy maali rakennusaikainen, levytykset 1977 sisäkattopaneelin profiili 1 : 1 kattolistan profiili 1 : 1 Sisäseinät hirsipinnalla. Lattia 18-26 cm leveä lankku, harjanvastainen. Puutappikiinnitys. rakennusaikainen? Jalkalistat - - Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee huoneeseen oven 111 yläpuolella. Rasia jakaa katkaisimeen, katon valaisinliittimeen ja itäisen seinän pistorasiaan. Loisteputkivalaisin. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei. - Kiintokalusteet Ei. - S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 2 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 102 Sisäkatto Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Laaja kosteusvaurio. N. 3/4 peittyy alaslasketun katon taakse. 1900-luvun alkupuoli Kattolistat Profiloitu, n. 65 mm korkea. Listaa ainakin etelä- ja itäseinillä, luultavasti länsi- ja pohjoisseinilläkin (jää alaslasketun katon taakse). 1900-luvun alkupuoli Seinäpinnat Ulkoseinillä: hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy maali rakennusaikainen, levytykset 1977 kattolistan profiili 1 : 1 jalkalistan profiili 1 : 1 Sisäseinät hirsipinnalla. Huoneeseen 103 vievän oviaukon sivuilla on pystyssä lankut: maalattu ja tapetoitu ainakin kahdesti. Lattia 18-26 cm leveä lankku, harjansuuntainen. Eteläistä seinää vasten yksi lattialauta poikittain. Naulakiinnitys. rakennusaikainen, mutta asennettu uudelleen myöhemmin? Jalkalistat Ainoa säilynyt lista eteläseinällä tulisijan ja parioven välissä. rakennusaikainen? Sähkötarvikkeet ja valaisimet Ei ole. - Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Ei ole. Lattiassa tulisijan oikealla puolella on 470 x 1130 mm jälki poistetusta kiintokalusteesta. Viereisen peilioven kehyksen yläosassa on myös jälki joka näyttäisi syntyneen osumisesta kiintokalusteeseen - kaluste on siis ollut korkeampi kuin peiliovi. - S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 3 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 103 Sisäkatto Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Sama kuin huoneessa 101. Pistemäinen kosteusvaurio lounaisnurkassa. 1900-luvun alkupuoli Kattolistat Profiloitu, n. 65 mm korkea. Sama kuin huoneessa 102. Listaa kaikilla näkyvillä seinillä, luultavasti länsiseinälläkin. 1900-luvun alkupuoli Seinäpinnat Ulkoseinällä: hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy maali Sisäseinät hirsipinnalla. Lounaisnurkassa eteläisen hirsiseinän salvospäät on uusittu. Kosteusvaurio kirjavoittaa seinää muttei ole vaurioittanut. Koillisnurkan yläosassa näkyy salvoksen läpi vedetty rautapanta, joka sitoo huoneiden 101 ja 111 välistä seinää päärunkoon. rakennusaikainen, levytykset 1977 Lattia 16-26 cm leveä lankku, harjansuuntainen. Puutappikiinnitys. Itäisellä seinustalla seinän ja lattian välissä rako. Lattian lounaisosassa kellarin luukku. rakennusaikainen? Jalkalistat Ei ole. - Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee huoneen 104 oven yläpuolella. Rasia jakaa kahteen katkaisimeen, katon kahteen valaisinliittimeen ja läntisen seinän pistorasioihin. Loisteputkivalaisimet. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Läntisellä seinällä on korvausilmaventtiili,joka on sisältä käsin peitetty. 1900-luvun alku? Kiintokalusteet Läntisellä seinällä on sahatavarasta valmistetut avohyllyt. 1977 kattolistan profiili 1 : 1 rakennusaikainen S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 4 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 104 Sisäkatto Ponttipaneeli, matalaprofiilinen. Peittävä leveys n. 90 mm, maalattu valkoiseksi. Länsipäässä kosteuselämistä. 1900-luvun alkupuoli Kattolistat Profiloitu, n. 75 mm korkea. Lista näkyvissä vain itäisillä seinillä, mahdollisesti seinien levytysten takana muillakin. 1900-luvun alkupuoli Seinäpinnat Eteläisellä, läntisellä ja pohjoisella seinällä: hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy maali rakennusaikainen, levytykset 1977 Itäisin seinä hirsipinnalla. Ullakon porrashuoneen ympärillä pystylautarunkoinen seinä, joka levytetty lastulevyllä ja maalattu. rakennusaikainen Lattia 16-26 cm leveä lankku, harjansuuntainen. Naulakiinnitys. Pohjoisseinää vasten poikittainen lattialankku. rakennusaikainen? Jalkalistat Ei ole, ainakaan näkyvissä. - Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee huoneen 106 oven yläpuolella. Rasia jakaa katon valaisinliittimeen ja kahteen pistorasiaan sekä toiseen rasiaan joka vie sähkön verannan valaisimeen. Loisteputkivalaisin. Katossa on jälki aiemmasta sähköjohdosta joka on tullut huoneeseen pohjoispuolelta huoneen 103 oven yläpuolelta. Seinässä on vielä kumieriste. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Ullakon porrashuone ja tikasportaat. ? kattolistan profiili 1 : 1 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 5 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 105 Sisäkatto Vaihtelevanlevyinen ponttipaneeli seitsemällä eri lappeella. Maalattu valkoiseksi. Pohjoisimmalla lappeella uusittu raakalaudaksi. Kattolistat Ei ole. Seinäpinnat Tukiranka, n. 75 x 100 mm höyläpuuta, maalattu. Ulkopuolelle naulattu vaihtelevanlevyinen ponttipaneeli, profiili yksinkertaisempi kuin katossa. Huoneen 104 vastaisella seinällä hirsirakenteen päällä luultavasti julkisivulaudoitus, uloinna huopanaulattu puukuitulevy. 1800-luvun loppu - 1900-luvun alku Lattia Leveä lankku, itä- länsisuunnassa. Naulakiinnitys. Porrasaskel ulko-ovelle, portaan ympärillä lattialautoijen suunta kiertää porrasta. Alunperin portaita kaksi - toinen poistettu. 1800-luvun loppu - 1900-luvun alku Jalkalistat Vajaasärmäinen rima jalkalistana, vuoltu yhtenäisemmäksi. 1800-luvun loppu - 1900-luvun alku Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee huoneen 104 oven yläpuolelta, päällä valaisinliitin. Ei valaisinta 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Ei ole - 1800-luvun loppu - 1900-luvun alku sisäkattopaneelin profiili 1 : 1 paneelit ovat erilevyisiä - seinäpaneelin profiili 1 : 1 paneelit ovat erilevyisiä S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 6 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 106 Sisäkatto Vaihtelevanlevyistä höylälankkua, n. 150 - 250 mm. Naulattu takonauloin, maalattu liimamaalilla. Lankut ovat lahonneet puhki tulisijan savuhormin ympäriltä, erityisesti pohjoispuolelta. Rakennusaikainen? Kattolistat Höylärimaa 1977 Seinäpinnat Hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy maali Lastulevyt ja villat irrotettu eteläseinältä sekä itäseinän eteläosista. rakennusaikainen, levytykset 1977 Huoneeseen 107 vievän oviaukon vasemmalla puolella on rungossa pystyhirsi. rakennusaikainen? Lattia Betonia, hiottu. 1977 Jalkalistat Ei ole. - Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee seinän läpi huoneesta 107. Rasia jakaa kytkimiin, katon valaisinliittimiin ja pistorasioihin. Loisteputkivalaisimet. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Länsiseinällä avohyllyjä raakatavarasta. 1977 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 7 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 107 Sisäkatto Lastulevyä 1977 Kattolistat Ei ole. - Seinäpinnat Hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy Osittain maalattu. rakennusaikainen, levytykset 1977 Lattia Betonia, hiottu. 1977 Jalkalistat Ei ole. - Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähkön pääkaapeli tulee alapohjan betonin läpi länsiseinän sähköpääkeskukseen. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Ei ole. - S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 8 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 108 Sisäkatto Lastulevyä, maalattu. 1977 Kattolistat Ei ole. - Seinäpinnat Hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy muovimatto rakennusaikainen, levytykset 1977 Lattia Betonia. Muovimatto. 1977 Jalkalistat Ei ole. - Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee luultavasti suoraan huoneen 107 puolelta. Huoneessa 108 näkyy valaisin, katkaisin ja yksi pistorasia. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Vesikalusteet: wc-istuin, hana ja allas. 1977 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 9 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 109 Sisäkatto Lastulevyä, maalattu. 1977 Kattolistat Ei ole. - Seinäpinnat Hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy maali rakennusaikainen, levytykset 1977 Lattia Betonia, hiottu. 1977 Jalkalistat Ei ole. - Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee luultavasti huoneen 108 puolelta. Huoneessa 109 näkyy valaisin, katkaisin ja yksi pistorasia. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Lastulevystä tehty komero, jossa lämminvesivaraaja. Levyseinän sisään koteloitu lämpimän veden pääkatkaisin. 1977 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 10 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 110 Sisäkatto Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Sama kuin huoneessa 101. 1900-luvun alkupuoli Kattolistat Ei ole näkyvissä. - Seinäpinnat Hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy maali rakennusaikainen, levytykset 1977 Lattia Ei ole, avattu. - Jalkalistat Ei ole. - Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee huoneen 109 oven yläpuolella. Rasia jakaa katkaisimeen, katon valaisinliittimeen ja pistorasioihin. Loisteputkivalaisin ja kaksipolttimoinen seinävalaisin. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Keittiönyläkaapisto, lakattua vaneria. Luultavasti asennettu 1977, ehkä kierrätettynä? 1977 Kaksiotesekoittaja. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 11 HUONEINVENTOINNIT 18.2.2015 HUONE 111 Sisäkatto Ponttipaneeli, peittävä leveys n. 65 mm, lakattu. Sama kuin huoneessa 101. Kosteusvaurio kaakkoisnurkassa. 1900-luvun alkupuoli Kattolistat Yksinkertainen, n. 55 mm korkea. Etelä- ja itäseinillä. Lista kaikilla seinillä. 1900-luvun alkupuoli Seinäpinnat Ulkoseinällä: hirsiseinä koolaukset 50 x 50 mm ja mineraalivilla foliopaperi lastulevy maali rakennusaikainen, levytykset 1977 Sisäseinät hirsipinnalla. Kaakkoisnurkassa vanha jälki kosteusvauriosta. Luoteisnurkan yläosassa rautapanta, joka sitoo huoneiden 101 ja 111 välistä seinää päärunkoon. rakennusaikainen 16-26 cm leveä lankku, harjansuuntainen. Naulakiinnitys. Lattiassa runsaasti jatkoksia, lounaisnurkassa korvattu lastulevyllä. Eteläosassa lahovaurio. rakennusaikainen? korjailtu Jalkalistat Eteläseinällä, sama kuin huoneessa 102. rakennusaikaiset? Sähkötarvikkeet ja valaisimet Sähköjohto tulee huoneen 110 oven yläpuolelta. Neljä rasiaa jakaa katkaisimeen, katon valaisinliittimeen ja läntisen seinän pistorasioihin. Riippuva valaisin, hehkulamppu. Katossa on vielä posliinieristenuppu vanhoista sähkötöistä. 1977 Ilmanvaihdon varusteet Ei ole. - Kiintokalusteet Ei ole. - Lattia kattolistan profiili 1 : 1 jalkalistan profiili 1 : 1 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 12 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVILUETTELO OVIEN NUMEROINTI D101-111 Kolmipeilinen ovilehti, maalattu valkoiseksi, helmipäiset saranat D105 P D101-102 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, maalattu valkoiseksi, helmipäiset saranat D102-103 Kolmipeiliset pariovet, profiili B, maalattu valkoisiksi, helmipäiset saranat D104-105 D103-111 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, maalattu valkoiseksi, pyöreäpäiset saranat D104106 D103-104 Parioven aukko, suippopäiset saranat D104 Kolmipeilinen ovilehti, profiili C, maalattu huoneen 104 puolelta valkoiseksi, portaikon puolelta vihreä maali, helmipäiset saranat D104-105 Kolmipeiliset pariovet, profiili D, maalattu valkoisiksi, pyöreäpäiset saranat D105 D106-107 D104-105 D108109 D103104 D102103 D104 D101-102 D103-111 D109110 D101111 D110111 Kolmipeiliset pariovet, profiili E, maalattu valkoisiksi D104-106 Kolmipeiliset pariovet, profiili B, maalattu valkoisiksi, ylimmät peilit vaihdettu lasiksi, helmipäiset saranat D109 D111 D106-107 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, pinta ootrattu, helmipäiset saranat D106-109 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, maalattu valkoiseksi, pyöreäpäiset saranat D108-109 Nelipeilinen ovilehti, maalattu valkoiseksi, pyöreäpäiset saranat D109 Kaksi peräkkäistä laakaovea omissa karmeissaan D109-110 Kolmipeilinen ovilehti, maalattu valkoiseksi, suippopäiset saranat D110-111 Kolmipeilinen ovilehti, profiili A, maalattu valkoiseksi, helmipäiset saranat D111 Kaksi peräkkäistä laakaovea omissa karmeissaan S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 1 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D101-111 Karmi on 1800-luvulta, koska siinä on samanlaiset helmipäiset lehtisaranat kuin muissa vanhoissa oviaukoissa. Ovilehden profiili on yksinkertainen, se voi olla karmin ikäinen tai valmistettu paikalle myöhemmin. Ovessa luultavasti ollut erilainen sulkija, mutta nyt 1940-50-60-luvuille tavanomainen painike jonka lukkopesä on ovikehyksen sisässä. Huoneen 111 puolelta tiivistetty nahkapalalla, huoneen 101 puolella mekanismin peitelevynä pala kovalevyä. Karmin vuorilaudat suoraa höylälautaa. Ovilehti on kunnossa muttei sulkeudu, ovikehyksen painikkeenpuoleinen yläosa ottaa kiinni karmiin. Ovea voi höylätä yläosasta. Painike toimii, mutta sopisi asentaa uudelleen kauniimmin. Kuva 1 Ovilehti huoneen 111 puolelta. Kuvat 2-3. Lehtisaranat. Kuvat 4-5. Painikkeet ja lukkopesä. Kuva 6. Ovilehti huoneen 101 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 2 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D101-102 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1 Karmin vuorilaudan profiili v-A huoneen 102 puolella 1 : 1 Oviaukko 1800-luvulta, karmit ja ovilehti yhtä aikaa asennettu. Ovilehti on peiliovi, peilin asennustapa kehykseen ns. puoliranskalainen. Näitä oviprofiileja talossa muuallakin. Kamarinlukko ja huoneen 102 puolella säilynyt avainkilpi todennäköisesti alkuperäisiä, koska ovilehdessä ei ole jälkiä poistetuista heloista. Kamarinlukon yläpuolella teollisesti valmistettu melko uusi työntösalpa. Lehtisaranoita kaksi, helmipäiset nostosaranat. Karmin vuorilaudat huoneen 101 puolella suoraa höylälautaa, huoneen 102 puolella profiilihöylättyä, ks. profiili yllä. Ylemmän saranan tappi on vääntynyt niin ettei ovea saa kiinni. Ovilehti on kunnossa. Kamarinlukko on puhdistettava ja öljyttävä, toiminee sen jälkeen hyvin. Kuva 1 Ovilehti huoneen 101 puolelta. Kuvat 2-4. Ylempi lehtisarana ja avainkilpi. Kuvat 5-6. Kamarinlukko ja työntösalpa. Kuva 7. Ovilehti huoneen 102 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 3 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D102-103 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili B 1 : 1 Karmin vuorilaudan ja karmin liitoskohdan profiili v-A huoneen 103 puolella 1 : 1 Karmit ja kaksilehtinen peiliovi 1800-luvulta. Peilin asennustapa kehykseen ns. puoliranskalainen. Ensin avattavassa ovilehdessä on avainkilvet säilyneet oven molemmilla puolilla. Toisessa eli vasikkaovessa kiinteät pystysalvat. Lukkopesä, ovenpainike ja sen peitelaatta puuttuvat. Lehtisaranoita kaksi kummassakin ovessa, helmipäiset nostosaranat. Karmin vuorilaudat säilyneet molemmilla puolilla. Profiilihöylätyt, ks. profiili yllä. Ovilehdet kohtalaisessa kunnossa, toisena avattavan ovikehyksen yläosassa on pystysalvan ympärillä halkeamia jotka korjattavissa. Lukkopesä ja oven painike hankittava, malli kuten ovessa 104-106. Kuva 1 Ovilehti huoneen 102 puolelta. Kuvat 2-3. Ylempi lehtisarana ja avainkilpi. Kuva 4. Ovilehti huoneen 103 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 4 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D103-111 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1 Karmin vuorilaudan ja karmin liitoskohdan profiili v-B huoneen 103 puolella 1 : 1 Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Peilin profiili kuten ovessa 101-102. Painike ja avainkilvet poistettu, paikattu palalla kovalevyä. Vetosalpa huoneen 111 puolella. Lukkopesä säilynyt ovilehden sisässä, kieli ruostunut sisään. Huoneen 103 puolella siro hakanen jonka vastakappaleesta puuttuu lenkki. Vedin 1900-luvulta. Pyöreäpäisiä nostosararoita kaksi. Huoneen 111 puolella karmin vuorilaudat höylälautaa, huoneen 103 puolella pieni höyläprofiili, ks. yllä. Karmit kolhiintuneet. Ylempi sarana on löystynyt eikä ovi mene kiinni. Ovilehteä yritetty polttaa mutta vaurio vain maalipinnassa. Kuva 1 Ovilehti huoneen 103 puolelta. Kuva 2. Lehtisarana. Kuvat 3-4. Haka ja työntösalpa. Kuva 5. Ovilehti huoneen 111 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 5 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D103-104 Karmin vuorilaudan profiili v-C molempien huoneiden 103 ja 104 puolella 1:1 Suippopäisistä lehtisaranoista päätellen oviaukko eri-ikäinen kuin muut pariovet, 1800-luvun lopusta tai 1900-luvun alusta. Verannan ikkunoissa on myös suippopäiset saranat. Ovilehdet näkyvät vielä 1975-vuoden mittapiirustuksessa mutta sittemmin poistettu. Karmin profiilihöylätyt vuorilaudat säilyneet molemmilla puolilla, ks. yllä. Karmit ja saranat hyvässä kunnossa. Kuva 1 Oviaukko huoneen 103 puolelta. Kuva 2. Suippopäinen sarana Kuva 3. Oviaukko huoneen 104 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 6 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D104 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili 1 : 1 C Karmin vuorilaudan profiili v-D huoneen 104 puolella 1 : 1 Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Peilin profiili samantapainen mutta erilainen kuin ovessa 101-102. Ovilehden yläosaan on lisätty korokepala. Peilioven portaikon puoleista pintaa ei ole maalattu valkoiseksi kuten lähes kaikki muut ovet, väri on todennäköisesti alkuperäinen. Kamarinlukko poistettu portaikon puolelta, avainkilpi jäljellä ulkopuolella. Vanha levysalpa riippulukkoa varten. Lehtisaranoita kaksi, helmipäiset nostosaranat. Kuva 1 Ovilehti huoneen 104 puolelta. Kuvat 2-3. Ylempi lehtisarana. Huoneen 104 puolella karmin vuorilaudat profiililautaa, samaa kuin huoneen ikkunoissa, ks. yllä. Vuorilaudat on lisätty seinien levytyksen jälkeen. Porraskomeron puolella ei vuorilautoja. Kuvat 4-5. Avainkilpi ja levysalpa Ovilehti ja karmit ovat hyvässä kunnossa. Kuva 6. Ovilehti portaikon puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 7 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D104-105 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili D 1 : 1 Karmin vuorilaudan profiili v-C huoneen 104 puolella 1 : 1 Karmit ja kaksilehtinen peiliovi 1800-luvulta. Peilin asennustapa kehykseen ns. puoliranskalainen. Molempia ovilehtiä pidennetty lisäpalalla alaosasta ja vasikkaovea levennetty saranapuolelta. Saranat uusittu pyöreäpäisiksi nostosaranoiksi, murtotapit. Korvatut saranat olleet kapeista poistojäljistä päätellen esim. suippopäiset, eivät ainakaan helmipäiset. Ensin avattavassa ovilehdessä painike ja avainkilvet säilyneet oven molemmilla puolilla. Vasikkaovessa kiinteät pystysalvat, ruostuneet kiinni. Lisäksi murtotapit ja reikälaatat riippulukkoa varten. Karmin vuorilaudat säilyneet molemmilla puolilla, profiili kuin oviaukossa 103-104. Ovilehdet kolhiintuneet, mahtuvat huonosti sulkeutumaan. Painikkeet toimivat, puhdistettava ja rasvattava. Kuva 1 Ovilehdet huoneen 104 puolelta. Kuvat 2-3. Uusittu sarana, vanha painike ja avainkilpi. Kuva 4. Ovilehdet huoneen 105 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 8 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D105 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili E 1 : 1 Verannan karmit ja peiliovet ovat todennäköisesti samanikäiset kuin veranta eli 1800-luvun loppupuolelta. Oviaukko on suljettu vanerilevyllä, saranoita ei näkyvillä. Painike on poistettu mutta avainkilpi jäljellä. Kohtalaisen uusi pintalukko. Ei vuorilautoja. Ovilehdet kolhiintuneet, kaksi peiliä puuttuu ja toinen kehyksen alalauta puuttuu. Ovilehtien alaosat vaurioituneet iskuista ja kosteudesta. Ovet on ruuvattu yhteen. Kuva 1 Ovilehdet huoneen 105 puolelta. Kuvat 2. Säilynyt avainkilpi ja uudehko kamarinlukko (?). Kuva 3. Oviaukon sijainti julkisivussa. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 9 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D104-106 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili B 1 : 1 Karmit ja kaksilehtinen peiliovi 1800-luvulta. Peilin asennustapa kehykseen ns. puoliranskalainen. Profiili kuin ovessa 102-103. Kaksi ylintä peiliä on korvattu lasilla. Avainkilvet ja lukkopesä luultavasti alkuperäiset mutta painike uudempi. Vasikkaovessa kiinteät pystysalvat, ruostuneet. Molemmissa ovissa kaksi helmipäistä lehtisaranaa. Karmin vuorilaudat saattavat olla säilyneet levytyksen takana huoneen 104 puolella. Huoneessa 106 vuorilaudat korvattu raakalaudalla. Ovilehdet hyvässä kunnossa. Kynnyksen myöhemmin tehty korotus estää sulkemasta ovia, korotuksen loveaminen poistaa ongelman. Painikkeet puhdistettava ja rasvattava. Kuva 1 Ovilehdet huoneen 104 puolelta. Kuvat 2-4. Ylempi lehtisarana, avainkilvet, painike ja korotettu kynnys, joka estää oven sulkeutumisen. Kuva 5. Ovilehdet huoneen 106 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 10 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D106-107 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1 Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Karmin kynnysosa poistettu lattiavalun yhteydessä, myös ovilehteä höylätty muutamia senttejä alaosasta. Peilin profiili kuten ovessa 101-102. Ovilehti ainoa jossa ootrauskäsittely näkyvissä. Kamarinlukko ja avainkilvet poistettu, vastinlevy jäljellä karmissa. Helmipäisiä lehtisaranoita kaksi. Kuva 1 Ovilehti huoneen 106 puolelta. Vuorilaudat poistettu. Kuvat 2-4. Ylempi lehtisarana, ja jäljet ovilehdessä helojen poistamisesta. Ovi kunnossa. Sulkijoiden lisääminen suositeltavaa. Oven alakehys osuu betonilattiaan. Kuva 5. Ovilehti huoneen 107 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 11 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D106-109 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1 Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Karmin kynnysosa poistettu lattiavalun yhteydessä. Ovilehti on irrotettu mutta tallessa. Peilin profiili kuten ovessa 101-102. Painikkeet ja avainkilvet poistettu, lukkopesä kitattu. Niiden yläpuolella haka, jonka vastinkappale karmissa. Helmipäiset lehtisaranat on irrotettu ja korvattu pyöreäpäisillä. Huoneen 109 puolella ei vuorilautoja, huoneen 106 puolella raakalautaiset vuorilaudat. Ovi on ehjä, mutta sen istuttamista karmeihin ei kokeiltu. Uutta käyttöä varten ovenpainikkeiden palauttaminen hyödyllistä. Saranat asennettu nyt kömpelösti, alkuperäisten mukaisten saranoiden palauttaminen suositeltavaa. Kuva 1 Ovilehti huoneen 109 puolelta. Kuvat 2-3. Uudet saranat karmissa ja ovilehdessä, vanhojen lehtisaranoiden jäljet. Kuva 4. Jäljet painikkeen poistamisesta, säilynyt haka. Kuva 5. Oviaukko huoneen 106 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 12 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D108-109 Karmi ja ovilehti ovat heloista päätellen 1940- tai 50-luvulta, mutta siirretty paikalleen myöhemmin. Peilin ja kehyksen liitosprofiili on yksinkertainen. Karmissa näkyvät maalaamattomina puutappien päät, joilla karmit on kiinnitetty paikoilleen. Vuoden 1975 mittapiirustuksessa oven aukeamissunta on eri, joten ovi lienee vaihdettu vuoden 1977-muutostöissä. Kaksi pyöreäpäistä lehtisaranaa, ovilehden ikäiset lukkopesä, painike ja avainkilvet. Lisäksi teollinen haka. Kuva 1 Ovilehti huoneen 109 puolelta. Kuva 2. Pyöreäpäinen lehtisarana ja puutapin pää uudelleen kiinnittämisestä. Ei vuorilautoja. Kuvat 3-4. Painikkeet, lukkopesä, avainkilvet ja hakanen. Ovilehti ja karmit ovat oikein hyvässä kunnossa. Lukkopesä ja painikkeet voi puhdistaa ja rasvata. Kuva 5. Ovilehti huoneen 108 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 13 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D109-110 Kuva 1 Ovilehti huoneen 109 puolelta. Karmi ja ovilehti samanikäiset, perusmallia 1900-luvun alkupuolelta. Oven ulkopuolinen lukkopesä kadonnut, ei mitään osia jäljellä. Lehtisaranoita kaksi, suippopäiset kuten oviaukossa D103-104. Ei vuorilautoja. Ovi kaipaisi painiketta tai muuta sulkijaa. Ovilehti ja karmit kolhuisia mutta toimivat. Kuvat 2-3. Ylempi suippopäinen sarana. Kuva 4. Jälki poistetusta lukosta. Kuva 5. Ovilehti huoneen 110 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 14 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D109 Ovilehdet vuodelta 1977. Ulommassa ovilehdessä sormipaneeli sisä- ja ulkopuolella. Pintalukko ja Abloy-avainkilpi. Saranat pitkät ja pyöreäpäiset. Sisempi ovilehti on teollinen perusovi, paneelipintainen. Pyöreä lukkokieli ja vetimet ovilehden molemmin puolin. Saranat pitkät ja pyöreäpäiset. Kuva 1 Ulompi ovilehti ulkopuolelta. Ulkopuolella oven oikealla puolella seinässä on Abloy-avainsäiliö. Kuva 2. Sisempi ovilehti huoneen 109 puolelta. Ulommassa ovilehdessä murtautumisen jälkiä. Sisempi ovi on kunnossa, mutta ovet kannattaa vaihtaa alapohjaa uusittaessa. Kuva 3. Ulompi ovilehti huoneen 109 puolelta, ja sisempi ovilehti ulkopuolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 15 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D110-111 Oven peilin ja kehyksen liitoskohdan profiili A 1 : 1 Kuva 1 Ovilehti huoneen 111 puolelta. Karmit ja peiliovi 1800-luvulta. Ovilehti on irrotettu mutta tallessa. Peilioven kehyksen alaosaa höylätty n. 5 cm, peilin profiili kuten ovessa 101-102. Ovilehdessä on vierekkäin kaksi lukkoreikää, joten ovessa on luultavasti ollut ensin kamarinlukko ja sittemmin painike. Kaikki osat on poistettu. Niiden yläpuolella riippulukon levysalpa. Molemmat helmipäiset lehtisaranat säilyneet, karmin ylempi saranatappi vääntynyt. Ei vuorilautoja huoneen 110 puolella. Huoneen 111 puolella vuorilautoina suorat höylälaudat. Kuva 2. Vääntynyt saranatappi. Kuvat 3-4. Poistettujen lukkojen jäljet ovikehyksessä. Kuva 5. Oviaukko huoneen 110 puolelta. Kuva 5. Oviaukko huoneen 111 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 16 OVI-INVENTOINNIT 9.2.2015 OVIAUKKO D111 Ulomman ovilehden sisäpinnan paneelin profiili 1 : 1 paneelien leveydet vaihtelevat Ulomman ovenkarmin profiili 1 : 1 Ulompi ovilehti ja karmi luultavasti 1800-luvulta. Alun perin ei johtanut suoraan ulos vaan umpikuistille joka purettiin vuosien 1975 ja 1980 välissä, luultavasti 1977. Ovilehden sisäpinta on vanhaa profiilihöylättyä paneelia, ulkopinnan paneeli lisätty myöhemmin. Koukkusarana, jonka silmus jatkuu todennäköisesti koko oven yli. Murtotapit. Heloitus vaihtelevanikäistä. Pitkät takosaranat ja taottu vedin, jälki poistetusta kamarinlukosta. Hakalukko. Ulkopuolen vedin teollinen, luultavasti paneelin ikäinen. Sisempi ovilehti on vanerinen laakaovi, heloituksensa puolesta näyttää 1950-luvun ovelta. Puuttuu vielä vuoden 1975-piirustuksesta, joten luultavasti kierrätysovi ja asennettu kuistin purkamisen yhteydessä. Molemmat ovet kunnossa. Lukot ja saranat puhdistettava ja rasvattava. Kuva 1 Ulompi ovilehti ulkopuolelta. Kuvat 2-3. Haka ja sepän takoma vedin, jälki poistetusta kamarinlukosta. Koukkusaranan yllä näkyy murtotappi. Kuvat 4-5. Sarana, avainkilpi ja painike. Kuva 6. Sisempi ovilehti ja ulompi ovilehti huoneen 111 puolelta. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 17 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 IKKUNALUETTELO Huone 101: 111: 101nPeitetty. 101e Kaksipuitteinen ja kuusiruutuinen ikkuna, toinen ulkopuite 1900-luvun alkupuolelta, toinen luultavasti 1970-luvulta. Ei sisäpuitteita. 111e IKKUNOIDEN NUMEROINTI Ikkunat us ja un sijaitsevat ullakkokerroksessa. 105-4 105-3 105-2 Kaksipuitteinen ja kuusiruutuinen 1900-luvun alkupuolen ikkuna. Ei sisäpuitteita. 110: 110e Kaksipuitteinen ja kuusiruutuinen 1900-luvun alkupuolen ikkuna. Sisäpuitteet 1970-luvulta. 107: 107s Nelipuitteinen ja neliruutuinen, kierrätetty ikkuna. Siirretty Prijuuttiin 1950-1967. Sisä- ja ulkopuitteet samoissa karmeissa. 106: 106s 106w1 106w2 Kaikki ikkunat kaksipuitteisia ja neliruutuisia, alkuperäisiä (1890-luku). Sisäpuitteet 1970-luvulta. 106w1 106w2 106w3 106s 105-1 105-2 105-3 105-4 105-5 105-6 105-7 Yksipuitteisia, moniruutuisia verannanikkunoita, alkuperäisiä (1890-luku). 104 104w Yksipuitteinen, 16-ruutuinen ikkuna, lisätty verannan rakentamisen yhteydessä (1890-luku). 103: 103w Kolmipuitteinen, yhdeksänruutuinen ikkuna, 1800-luvun loppupuolelta. 102: 102w 102n1 102n2 Kaksipuitteisia, kuusiruutuisia ikkunoita, alkuperäisiä 1800-luvulta. 103w 102w 103 102 102n1 102n2 107 108 109 110 110e 104: 105-7 P us 107s 105: 106 105 105-1 105-5 105-6 111 111e 101 un 101n 101e S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 1 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 HUONEET 101, 111 JA 110 101n 101e Ikkuna on peitetty, karmipuut ovat paikoillaan. Ikkunanapuitteet puuttuvat, karmien välinen tila on täytetty lämmöneristeillä. Karmi: malli helat ajoitus kunto erityistä yksinkertainen, ei postipuuta, yhtyvät puitteet tuulihakojen vastinparit 1900-luvun puoliväli alakarmissa kosteusvaurioita suorasta höylätavarasta Puitteet: mallikolmiruutuinen helat valurautaiset sormihaat, tuulihaat ajoitus toinen karmin ikäinen, toinen 1970-luku kunto alapuitteissa kosteusvaurioita, lasit ehjät erityistä toinen puite uusittu, maalaamaton, ei heloja 111e 110e Karmi: malli yksinkertainen, postipuu helat eivät näkyvissä ajoitus 1900-luvun alkupuoli kuntook erityistä- Karmi: malli yksinkertainen, postipuu helat ei näkyvissä ajoituskuntook erityistä- Puitteet: mallikolmiruutuinen helat eivät näkyvissä ajoitus 1900-luvun alkupuoli kunto melko hyvä, lasit ehjät erityistä- Puitteet: mallikolmiruutuinen helat valurautaiset sormihaat ajoituskunto ok, yksi lasiruutu rikki erityistä välipuitteet sirot Sisäpuitteet: - Sisäpuitteet: istutettu karmien eteen, maalaamattomat, 1970-luku Sisäpuitteet: - S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 2 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 HUONE 107 107s Ikkunoiden julkisivukuva ja pysty- ja vaakaleikkaukset 1 : 20 Karmi: malli kaksinkertainen, postipuu ja luusholtsit helat vanhoja, ei vastinparia puitteissa ajoitus tuotu paikalle 1950-1967 kuntook erityistä kierrätetty, ainut kaksinkertainen ja ristipuinen ikkuna talossa. Puitteet: malliyksiruutuinen helat valurautaiset sormihaat ajoitus1950-1967 kunto erittäin huono, kehyspuitteita puuttuu. erityistäSisäpuitteet: maalaamattomat, 1970-luku S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 3 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 HUONE 106 Kaikki huoneen 106 ikkunat on tehty saman mallin mukaan. Välipuitteet ovat erilevyisiä. Karmi: malli yksinkertainen, profiilihöylätty, postipuu helat taivutettuja ja valurautaisia sormihakoja, tuulihaat ajoitusrakennusaikainen kuntook Puitteet: mallikaksiruutuinen helat taivutettuja ja valurautaisia sormihakoja ajoitusrakennusaikainen kunto kohtalainen, laseja rikki erityistä välipuitteet erivahvuiset kaikissa ikkunoissa Sisäpuitteet: Istutettu karmien eteen, maalaamattomat, 1970-luku 106s 106w1 106w2 106w3 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 4 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 HUONE 106 Postipuiden profiili 1 : 1 Ikkunoiden julkisivukuva ja pysty- ja vaakaleikkaukset 1 : 20 Sivukarmien profiili 1 : 1 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 5 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 HUONEET 104 JA 105 Ikkunan karmin vuorilaudan profiili huoneen 104 puolella 1 : 1 Huoneiden 104 ja 105 ikkunat ovat samantapaisia. Ikkunassa 104w on huoneen 104 puolella karmin verholaudat, samanlaiset kuin oviaukossa D104. Ikkunasta 105-4 on rakennushistoriaselvityksessä valokuva 25. Karmi: malliyksinkertainen helat saranat suippopäiset ajoitusrakennusaikainen kunto kohtalainen, vaurioita alakarmissa erityistä 105:n ikkunapenkeissä profiilihöyläys 104:ssa vuorilaudat kuten oviaukossa 104. Puitteet: malli 19- ja 8-ruutuinen 105:ssä, 14-ruutuinen 104:ssa helat sormihaat taivutettuja 105:ssä, valurautaisia 104:ssa, 104:ssa lattarautaiset nurkkaraudat ajoitusrakennusaikainen kunto etelänpuoleiset puitteet 105-1, 105-2 ja 105-3 erittäin huonossa kunnossa, lasit rikki, välipuitteita puuttuu. Ikkunat 104w ja 105-4, 105-5, 105-6 ja 105-7 ovat melko ehjiä mutta vaativat kunnostuksen. 104w 105-1 105-2 105-3 105-5 105-6 105-7 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 6 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 HUONE 103 Karmi: malli yksinkertainen, profiilihöylätty, postipuita kaksi helat sormihakojen vastinparit ajoitusrakennusaikainen kuntook erityistä ainut kolmipuitteinen ikkuna, verholaudat säilyneet Ikkunan karmin vuorilaudan profiili 1 : 1 Puitteet: mallikolmiruutuinen helat valurautaiset sormihaat, tuulihaat ajoitusrakennusaikainen kunto melko hyvä, laseja puuttuu erityistäSisäpuitteet: Istutettu karmien eteen, maalaamattomat, 1970-luku Eri jaotus kuin ulkopuitteissa. 103w S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 7 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 HUONE 102 Kaikki huoneen 102 ikkunat on tehty saman mallin mukaan. Karmi: malli yksinkertainen, profiilihöylätty, postipuu helattuulihaat ajoitusrakennusaikainen kuntook erityistäPuitteet: mallikolmiruutuinen helat taivutettuja ja valurautaisia sormihakoja ajoitusrakennusaikainen kunto melko hyvä erityistäSisäpuitteet: - 102w 102n1 102n2 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 8 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 HUONE 102 Postipuiden profiili 1 : 1 Ikkunoiden julkisivukuva ja pysty- ja vaakaleikkaukset 1 : 20 Sivukarmien profiili 1 : 1 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 9 IKKUNAINVENTOINNIT 9.2.2015 ULLAKON IKKUNAT Karmi: malli yksinkertainen lautakarmi, ei postipuuta helat sormihakojen vastinparit ajoitusrakennusaikainen kunto ok, vesilauta lisättävä erityistäPuitteet: mallikolmiruutuinen helat valurautaiset sormihaat ajoitusrakennusaikainen kunto melko hyvä, ikkunan un molempien puitteiden alimmat lasit puuttuvat erityistäSisäpuitteet: - ikkuna us etelään ikkuna un pohjoiseen S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 10 TULISIJAINVENTOINNIT 9.2.2015 TULISIJALUETTELO Huone 101: T101 kaakeliuuni 102: T102 kaakeliuuni 103: T103 kaakeliuuni 104: T104 kaakeliuuni 106: T106 kaakeliuuni 108: T108 kaakeliuuni 109: T109 kaakeliuuni 110: T110 hellauuni 111: T111 varaava hormi TULISIJOJEN NUMEROINTI P 105 104 106 T104 103 T103 T106 107 T108 108 T110 T109 109 110 T111 111 102 T102 T101 101 S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 1 TULISIJAINVENTOINNIT 9.2.2015 T101 kaakeliuuni Tulipesä Savukanava Savupelti Nuohousluukut Uuninluukut Kaakelit Kipinäpelti T101 T102 ehjä tiiliä romahtanut sisään ruostunut kiinni 1 kpl, ruostunut kiinni peltiä, ruostuneet, oikeanpuoleisesta luukusta puuttuu sulkimen kappale kunnossa, vain nuohousluukun ympärillä oleva on rikki ruostunut puhki T102 kaakeliuuni Tulipesä ehjä Savukanavaehjä Savupelti ruostunut kiinni, valettu nuppi Nuohousluukut 1 kpl, ehjä Uuninluukut valetut, vasemmanpuoleisesta puuttuu palanen Kaakelit uuninluukkujen ympärillä olevissa kaakeleissa on hiushalkeamia, kruunun yläpuolisesta osasta puuttuu nurkkapala Kipinäpelti kolhuinen ja revennyt T103 T103 kaakeliuuni Tulipesä ehjä Savukanavaehjä Savupelti ruostunut kiinni Nuohousluukut 1 kpl, ehjä Uuninluukut peltiä, ehjät Kaakelit melko hyvässä kunnossa, kruunuosa puut tuu oikeanpuoleisen kyljen yhtä kaakelia lukuun ottamatta Kipinäpelti kolhuinen Erityistä uuninluukkujen yläpuolinen kaakeli on vaihdettu 1977 jälkeen, todennäköisesti keramiikkataiteilijoiden valmistama S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 2 TULISIJAINVENTOINNIT 9.2.2015 T104 kaakeliuuni T104 T106 Tulipesä ehjä Savukanavaehjä Savupelti ruostunut kiinni NuohousluukutUuninluukut valetut, vasemmanpuoleinen puuttuu Kaakelit hyllykaakelit tulipesän yllä kadonneet, pedestaalin listasta puuttuu palasia Kipinäpelti erittäin kolhuinen, liian pieni T106 kaakeliuuni Tulisijaan on valunut pitkään vettä piipun kyljestä, ja jäätyminen on romahduttanut tulipesän kasaan. Tulipesä romahtanut Savukanavaromahtanut Savupelti ruostunut kiinni NuohousluukutUuninluukutpuuttuvat Kaakelit molemmat pedestaalilistan nurkkapalat puuttuvat, listan yläosa murtunut tulipesän alta, kruunuosat puuttuvat, kruunulistasta puuttuu toinen nurkkapala ja yksi kaakeli murtunut, yksi tasapinnan kaakeli puuttuu ja yhdessä hiushalkeama Kipinäpelti Erityistä tähtiventtiilille paikka, venttiili kadonnut, tulisijan päällä on kovalevykotelo T108 T108 kaakeliuuni Tulipesä ehjä Savukanavaehjä Savupelti ruostunut kiinni Nuohousluukut 1 kpl, ehjä Uuninluukut peltiä, ehjät Kaakelit melko ehjät, nuohousluukun ja tulipesän ympärillä paikattuja kulumajälkiä Kipinäpelti - S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 3 TULISIJAINVENTOINNIT 9.2.2015 T109 kaakeliuuni T109 T110 Tulipesä ehjä Savukanavaehjä Savupelti liikkuu NuohousluukutUuninluukutpuuttuvat Kaakelit pedestaalin listasta puuttuu pala KipinäpeltiErityistä uunin perustuksessa lukee vuosiluku 1977, lattian valuvuosi T110 hellauuni Hella: Tulipesä ehjä Savukanavaehjä Hellanluukku valettu, ehjä Lieden kansi puuttuu yksi patarengas Uuni: Tulipesä peltivuorattu, näkyvältä osin ehjä Savukanavaehjä Uuninluukku valettu, ehjä T111 Savupellit alemmat savupellit puuttuvat, ylin on ruostunut kiinni NuohousluukutKaakelit pedestaalin listasta puuttuu pala KipinäpeltiErityistä liesikupu ja kuvun poistoilma-aukon ritilä puuttuvat T111 varaava hormi Yksi nuohousluukku. Hormi on ehjä, roskainen. Rappaus ehjä. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 4 TULISIJAINVENTOINNIT 9.2.2015 Savupiippu 1-2 ullakolla pohjoisesta kuvattuna Savupiippu 3-4-11 ullakolla etelästä kuvattuna Savupiiput idästä kuvattuina: vasemmalta oikealle 6-8-9, 3-4-11 ja 1-2 Savupiippu 6-8-9 ullakolla pohjoisesta kuvattuna, piipun vierestä valuva sadevesi on aiheuttanut välipohjaan vaurioita savupiiput 1-2, 3-4-11 ja 6-8-9 Kaikissa savupiipuissa on kahden tai kolmen tulisijan savuhormeja. Piippujen kunto vaikuttaa hyvältä. Piippujen ullakonpuoleisessa pintarappauksessa ei ole halkeamia huoneen 108 tulisijan liittymää lukuun ottamatta, eikä sementtipohjaisella laastilla tehtyjen korjausten pintaan ole ilmestynyt uusia halkeamia. Savupiipun 6-8-9 ympärille on kierretty rautalankakimppu, joka on hiertänyt tiilien pintaan uran. S A ATS I A R K K I T E H D I T PRIJUUTIN INVENTOINTILIITTEET 5
