Paltamonkirjapaino.fi Files Files Vayla23 2015
Transcription
Paltamonkirjapaino.fi Files Files Vayla23 2015
Paltamon puolueeton paikallislehti 42. vuosikerta Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 VIIKON TÄRPIT PALTAMOSSA • VIIKON TÄRPIT PALTAMOSSA Maistuva 1IMPXnQYSHMOOEEX ZEEXXIIXNEOIRKnX MLEREEROIWnnR KOTIRUOKALOUNAS 2EMWMPPITEPNSR IVMPEMWMEZEEXXIMXE arkisin 10.30–15 9,50 Hinta noutopöydästä Viikottaisen listan voi katsoa www.nestepaltamo.fi lounaslista 3PIQQIQ]~W*EGIFSSOMWWE On]X]OOnnQnWWn )HYPPMWMEP~]X~Nn EPEOIVVEWWE 8IVZIXYPSE 0ITMOSRXMITYL 7IMWSOEYTTETMIRIWWnO]PnWWn 1IMPPnTEPZIPPEER EVOMWMR²PE² VIIKON TÄRPIT PALTAMOSSA /XWWXVHQWLH3DOWDPR 0DDODXVW\|W3HOWLW\|W.LLOORWXNVHW9DKDXNVHW 7XRYDQKD PHULNRUWWLVDUMDVL YDLKWRRQ 6$$7 €DOHQQXNVHQ XXVLPPDVWD 2XOXMlUYHQ PHULNRUWWLVDUMDVWD 7DUMRXVYRLPDVVD VDDNND 3DOWDPRQ.,3$ .,5-$.$833$ 3XK 3XRODQJDQWLH3$/7$02 Mökillä ja kotona Puh. 040 5775 361 6KHOO .RQWLRPlNL TARJOUKSET: 19,90 11 kg:n teräspullo (kaasu) 24,90 5 kg:n komposiitti (kaasu) 20,90 10 kg:n komposiitti (kaasu) 29,90 5 kg:n teräspullo (kaasu) ZZZNDLQXXQWDKWLÀ 3 2 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 /lPPLQNLLWRV NDLNLOOHPXLVWDPLVHVWD \OLRSSLODVSlLYlQlQL 9DOWWHUL.\OO|QHQ KIRKKO: Su 14.6. klo 10 Messu, kolehti lähetystyöhön Suomen lähetysseuran kautta teemalla ”Evankeliumi muuttaa maailmaa paremmaksi lapsille ja nuorille”. La 20.6. klo 10 Messu. Su 21.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus. Pe 10.7. klo 18 pianisti, laulaja, säveltäjä Hillel Tokazierin konsertti. LAPSITYÖ: Ti 16.6. klo 9–13 Perhepäivä Kontiomäen srk-kodilla. To 18.6. klo 9–13 Perhepäivä srk-keskuksessa. Tervetuloa aikuinen yhdessä lasten kanssa. Ohjelmassa on mm. pelejä ja leikkejä, ulkoilua, askartelua, hartaushetki ja lounas. Ilmoittautuminen 12.6. mennessä Sarille p. 044 597 4766 tai s-postilla: sari.mikkonen@evl.fi. Ilmoita myös mahd. allergiat! KESÄLEIRIT: La-Su 13.-14.6. 3-4-luokkalaisille klo 12 – 12 Pe-La 19.-20.6. Juhannusleiri isosille klo 12 – 12 La-Su 20.-21.6. 5-6-luokkalaisille klo 12 – 12 Leiripaikka on Kontiomäen srk-koti. Leirimaksu 10 €. Leiripaikkoja 20/leiri. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Lasse Hinkula p. 044-597 4763. MUUALLA: To 2.7. nimikkolähetit Markkaset vierailevat seurakunnassa: klo 16.30 Lumikylän piirissä Tuulimäessä ja klo 19 Kiehimänvaaran koululla. Su 26.7. klo 18 Kesäseurat Uuran kylätalossa Uurtajassa, Peltolantie 1. Ti 28.7. klo 12-14 Motoristitapahtuma ”Vaihdakaistaa” torilla ja kahvila Marionin edustalla. HERÄTTÄJÄJUHLAT TIEDOTTAA: Talkoolaisia tarvitaan Herättäjäjuhlien järjestämiseen. Talkoolaiseksi voit ilmoittautua lomakkeella oman srk:n kirkkoherranvirastossa, soittamalla talkoo/majoitussihteeri Terttu Ryhäselle p. 040 361 9162 tai sähköisesti Sotkamon seurakunnan nettisivujen kautta www.sotkamonseurakunta.fi/herättäjäjuhlat Gospel Ridersit Paltamossa 28.7. klo 12 torilla Järj. Ev.lut & Helluntsrk Sotkamon Herättäjä-juhlille tarvitaan vielä talkoolaisia Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastossa lomakkeella tai talkoosihteeri Terttu Ryhäselle puh. 040 361 9162 tai sähköisesti http://www.sotkamonseurakunta.fi/ herattajajuhlat.” Raamatullinen esitelmä su 14.6.2015 klo 17.00 Ilmaise tervemielisyyttä eläessäsi turmeltuneessa maailmassa Muut kokouksemme: torstaina klo 18.30 JEHOVAN TODISTAJIEN VALTAKUNNANSALI, Oravapolku 1, Paltamo Kaikki tervetulleita! KUOLLUT: Vieno Aukusta Korhonen 98-vuotiaana Arvo Jaakko Väyrynen 81-vuotiaana PALTAMON HELLUNTAI SEURAKUNTA Alasali, Puolangantie 10 6(85$.811$1.(6b72,0,17$$ /$36,//(-$1825,//( /$68 ./2² /$68 ./2² 3(/$ ./2² /LVlWLHWRMD .(6b/(,5,²²/82..$/$,6,//( .217,20b(16(85$.817$.27, .(6b/(,5,²/82..$/$,6,//( .217,20b(16(85$.817$.27, -8+$1186/(,5,,626,//( .217,20b(16(85$.817$.27, 3DOWDPRQVHXUDNXQQDQQXRULVRW\| /DVVH+LQNXOD /HLUHLOOlUXRNDPDNVXH 0$7, ./2² .(72 ./2² 0$7, ./2² .(72 ./2² /LVlWLHWRMD 1HWWLVLYXW .(6b.(5+29827,$$7 .217,20b(16(85$.817$.27, .(6b.(5+2²9827,$$7 3$/7$0216(85$.817$.(6.86 .(6b.(5+29827,$$7 .217,20b(16(85$.817$.27, .(6b.(5+29827,$$7 3$/7$0216(85$.817$.(6.86 3DOWDPRQVHXUDNXQQDQODSVLW\| 6DUL0LNNRQHQ .HUKRWPDNVXWWRPLD ZZZSDOWDPRQVUNÀ To 11.6. klo 12 Päivätilaisuus, Tuija Valtanen Ti 16.6. klo 18 Sana ja rukous *** Kainuu Camp -Lastenleiri ma 29.6. – to 2.7. Vuokatinrannassa. Hinta 40 €, sisarukset 35 € Ilm. Erjalle 17.6. mennessä p. 040 076 9495 ***Youth Celebration -festareille Isoon Kirjaan Keuruulle matka 28.–29.8. Ilm Erjalle. Tervetuloa! Huollot, korjaukset, WLZ\[QHÄRZHRZL[ Auringonsuoja-/ energiakalvot kotiin ja työpaikalle! 20,- tie an ng ola Pu RIN Ohj. mm. kärryajelua, valjastusnäytös, keppihevosrata, TIE OU askartelua jne. Tervetuloa! Järj. Paltamo-Seura, MLL Paltamo, 4 H, päivähoito ja Paltamon hevosystäväin seura NE n << Ouluu Rakas ihmislapsi, joka olet mieli maassa koettuasi epäonnistumisen. Ymmärrän sinua paremmin kuin osaat arvatakaan. Siksi kutsun sinut lähelleni saamaan armohoitoani. Se vahvistaa ja rohkaisee sinua niin, että jaksat jälleen nousta ja jatkaa matkaasi. Tiedän, että on nöyryyttävää epäonnistua toisten ihmisten edessä. Luulit osaavasi hoitaa tilanteen mallikelpoisesti ja teit parhaasi. Laitoit kaikkesi peliin ja odotit onnistuvasi. Ehkä odotit myös kiitosta toisilta kaikesta vaivannäöstäsi. Pettymyksesi on suuri, kun syystä tai toisesta epäonnistuit. Joskus epäonnistuminen johtuu olosuhteista, joskus yksinomaan sinusta itsestäsi ja usein monista eri syistä yhdessä. Muut ihmiset saattavat lohduttaa sinua sanomalla ”ei se mitään”. Tiedän, ettei se saa asiaa tekemättömäksi eikä se pyyhkiydy tällä kuittauksella pois mielestäsi. Siksi haluan kutsua sinut Isän syliini niin kuin pienen lapsen. Itke siinä itkusi ja pettymyksen karvaat kyyneleesi. Minä annan sinulle aikaa tähän niin paljon, kuin koet sitä tarvitsevasi. En mitätöi tunteitasi vaan kuuntelen niitä. Kun olet valmis, rohkaisen sinua antamaan itsellesi anteeksi sen, missä epäonnistuit etkä saavuttanut tavoitettasi. Usein on helpompaa antaa anteeksi muille kuin itselleen. Vaatii nöyryyttä tunnustaa, etten osaa kaikkea ja vaikka osaisikin, voi silti tapahtua vahinko. Armahda siis itseäsi ja sano vaikka ääneen: ”Minä annan itselleni anteeksi”. Tämä auttaa sinua vapautumaan syyllisyydestä, joka painaa mieltäsi. Muistathan, etten Minä syytä sinua mistään. Usein eivät myöskään toiset ihmiset, joita asia on koskenut. Mikäli heillä kuitenkin on syytöstä, ehkä aiheetontakin sellaista, sinua vastaan, nöyrry ja pyydä anteeksi. Se, että antaako hän anteeksi vai ei, ei ole enää sinun vastuullasi. Olet tehnyt osuutesi ja se riittää Minun edessäni. Toki on hyvä, että rukoilet kyseisen henkilön puolesta ja siunaat häntä. On asioita, joita ihminen ei pysty antamaan hetkessä anteeksi, vaan siihen tarvitaan aikaa. Minä olen armollinen Isä, joka annan anteeksi saman tien ja pyyhin pois sinun rikkomuksesi, kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Siksi on hyvä tulla aina luokseni, kun jokin painaa mieltäsi. Jaa se Minun kanssani ja vastaanota armoni. Rakas Poikani Jeesus kantoi ristillä koko maailman synnit. Jokainen, joka katuu syntejään ja tunnustaa ne, saa ne anteeksi. Poikani on jo edeltä käsin sovittanut ne ja siksi saat olla vapaa niistä. Sen sijaan se, joka ei tunnusta syntejään, joutuu itse niistä vastuuseen Minun edessäni. Hänen osansa ei tule olemaan helppo. Lapseni, Minä annan sinulle uuden alun mahdollisuuden. Edessäsi on koskematon, puhdas tulevaisuus. Astu siihen levollisin ja luottavaisin mielin. Minä itse kuljen sinun kanssasi ja vahvistan sinua siinä, missä koet heikkoutta. Anna kätesi Minun käteeni ja anna iloni ja rauhani täyttää sydämesi. Olet kaunis, ainutlaatuinen ja arvokas Minun silmissäni sellaisena kuin olet! Älä pelkää, usko ainoastaan. Rakkain terveisin, armollinen Isäsi. Pirkko Koivunen Salon seurakuntapastori Toivotamme Sinulle Hyvää, Jumalan Siunaamaa Kesää! Tervetuloa myös tilaisuuksiimme PALTAMON HELLUNTAISEURAKUNTA Puolangantie 10 Paltamon seurakunta järjestää yhteiskuljetuksen SOTKAMON HERÄTTÄJÄJUHLILLE 3.–5.7.2015 lauantaina ja sunnuntaina Reitti: Paltamo-Kontiomäki Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon: paltamo.khranvirasto@evl.fi tai puh. 08-617 2342 Autonkäsinpesu Hirnuntaa ja hevosenkenkiä -tapahtuma lapsille ja koko perheelle to 11.6. klo 18 kotiseutumuseolla Kirje epäonnistuneelle LUN TIE p. 0400 267 223 Konttitie 5, Paltamo ZZZDXWRSDMDODXNNDQHQÀ Paltamon JHL ry yhdistys 686 tarjoaa jäsenilleen lipun KOKO KAUPUNGIN VINSKI – koko perheen näytelmään Paltamon kesäteatteriin. Esitä jäsenkorttisi lippuluukulla laskutuslistausta varten. Muistathan, että käytössäsi on virkistysraha, jota voit käyttää esim. kansalaisopiston opintokorttiin tai kuntosalille. Olemme myös facebookissa. Hallitus Nro 23 – 2015 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä 3 Kuhakunkku laajenee jälleen Kalastuskilpailu, rompepäivät, entisten nuorten bileet ja muuta hubaa Vetouistelukilpailusta 11 vuotta sitten alkanut Kuhakunkkutapahtuma laajenee jälleen. Tämä heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena pidettävä tapahtuma tarjoaa yhtä sun toista niin yleisölle kuin osallistujille. Kuhakunkku-tapahtuman järjestäjänä toimii paltamolainen kalastusseura Xxx-fishing Club Paltamo ry. Paltamon Osuuspankin Elohopeakerhon Hillbilly15 – Entisten nuorten bileet, uusi tapahtumapaikka Viime vuonna ensi kertaa järjestetty Entisten Nuorten Bileet onnistui yli odotusten. Paikalle Paltalinnaan odotettiin n. 150– 200 entistä nuorta, mutta suosio oli jotain aivan muuta. Paltalinnaan myytiin yli 400 lippua ja Paltalinnan ulkopuolellakin oli paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät sisälle edes uskaltautuneet. Tapahtuma sai kiitosta, kun todella monet jo poismuuttaneet palasivat vielä kerran Paltalinnaan discoilemaan ja tapaamaan entisiä tuttujaan sekä kavereitaan. Rautiaisen Mika ja hänen puolisonsa totesivat, että ”Kiitos tästä kokokylän luokkakokouksesta minkä xxx-miehet järjestivät” – mikä hyvin kuvasi illan menoa ja meininkiä. Tänä vuonna tapahtuma kasvaa entisestään. Edellisvuoden tapaan DJ Pona Oulaisista saapuu soittamaan vain ja ainoastaan 50-60-70-80-90-luvun musiikkia. ”Tapahtuma sopii tällaiselle eläköityneelle DJ:lle hyvin, koska eihän minulla uudempia levyjä olekaan”, totesi Pona. Illan pääesiintyjä on juuri Englannissa Billboard-historiaa tehnyt Steve’n Steagulls -bändi. Bändi on juuri julkaissut esikoisalbuminsa ja se nousi Englannissa suoraan listan sijalle 3. ensimmäisellä viikollaan. S’n S bändin kattauksesta löytyy vanhoja rock-klassikoita, mutta akustisesti soitettuna, mikä sopii varmasti kaikille ikään katsomatta. Toisena liveartistina paikalla nähdään kajaanilainen Overboost, joka syksyllä Veneenkaatajais-tapahtumassa todettiin erittäin hyväksi setiksi. Overboost soittaa ne kuumimmat ja kovimmat rock- klassikot 90-luvulta. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä liveartistina paikalle saapuu Paltamon Uuralta Uuran Pumppu -orkesteri. Tästä orkesterista kuullaan usein puhuttavan, mutta live-settiä ei ole aiemmin lavoilla nähty. Pitkällisen suostuttelun jälkeen uuralaiset lupasivat nousta lauteille ja vetää paltamolaisella asenteella sellaisen livekeikan, että ei ole ennen nähty. Tapahtuman lippujen KESÄRETKI SUOMUSSALMELLE keskiviikkona 1.7.2015 ennakkomyynti on sujunut niin vauhdilla ja nopeasti, että järjestäjä joutuu vaihtamaan tapahtumapaikan pois Paltalinnasta sen tilanpuutteen vuoksi. Uusi tapahtumapaikka on Tervalammella Pertinhalli. Pertinhalli vetää 1000 ihmistä, kun Paltalinnaan saa myydä vain 400 lippua, jotka tällä hetkellä on jo myyty. Alueella on anniskeluravintola sekä ruokamyyntiä. Ennakkolippuja saa Neste Paltamosta, Kle-Man Rakennuksesta sekä www.kuhakunkku.com sivuilla olevasta nettikaupasta. Kaksipäiväinen vetouistelukilpailu Kuhakunkku vetouistelukilpailu pidetään kaksipäiväisenä siten, että 24.7. on OPM international esikisa ja lauantaina 25.7. pääkilpailu Oulujärven Kuhakunkku. OPM esikisassa venekunnat, jotka ovat maksaneet kilpailumaksun ennakkoon, voivat osallistua ilmaiseksi treenipäivänä pidettävään vetouistelukilpailuun. Tässä esikisassa punnitaan vain yksi kala/venekunta ja suurimmat kalat voittavat OPM International Oy:n lahjoittamia tuotepalkintoja. Esikisa on myös osana Kainuun vetouistelu-cupia ja näin ollen siinä on jaossa Kainuu Cup -pisteet sekä kansallisen OPM-cupin pisteitä. Kilpailuaika on 14.00 – 20.00 ja kipparikokous pidetään n. 13.30 kisakeskuksessa. Kilpailuun voi lähteä myöhemminkin vesille, kun vain muistaa käydä ilmoittautumassa kisakeskuksessa. Itse pääkilpailu Oulujärven Kuhakunkku pidetään 25.7. klo 15.00 – 23.00. Edellisvuotena Kuhakunkussa oli reilusti yli 200 venekuntaa taistelemassa himotusta yli kuudentuhannen euron arvoisesta pääpalkinnosta, jonka saa mukaansa se, joka saa suurimman kuhan. Suurin kuha voi sattua kenen tahansa onkeen ja näin ollen kuka tahansa voi voittaa pääpalkinnon. Kuhakunkun historiassa yli viisi kertaa pääpalkinto on mennyt ensikertalaiselle, joten Kuhakunkussa ei tarvitse olla pro ollakseen voittaja. Kuhakunkku-kilpailussa jaetaan yhteensä yli 20.000 euron arvosta palkintoja pää- ja alasarjoissa. Pääsarjaan osallistuvat kaikki automaattisesti ja alasarjoihin osallistuminen tapahtuu ilman lisämaksua, kun vain kriteerit täyttyvät. Naisten sarjassa venekunnassa täytyy olla yli 25-vuotias nainen mukana, niin vene on automaattisesti alasarjassa mukana, nuorten sarjassa venekunnassa täytyy olla mukana alle 15-vuotias nuori, niin tämä nuori osallistuu nuortensarjaan. Tässä kohtaa huomautettakoon, että nuorten sarjan palkinto menee nuorelle/ nuorille, jotka ovat venekunnassa mukana ja muilla täysi-ikäisillä ei ole nokan koputtamista tuohon palkintoon. Lisäksi kylänmiestensarjassa venekunta, jolla on käytössä vain viisi vapaa tai vähemmän osallistuu kylänmiestensarjaan. Kaikissa alasarjoissa on palkintonsa sekä pokaalinsa asiaan kuuluvasti. Pin-up Girls Kainuu -finaali, FMX Big Air Show ja toritapahtuma 25.7. Kuhakunkku-päivänä järjestetään myös muuta ohjelmaa. Eino Leino -puistossa ja torialueella on tori ja rompemyyntitapahtuma. Alueella on toritelttoja sekä rompemyyjiä myymässä omia tuotteitaan sekä erikoisuuksiaan. Päivällä ja illalla on todellinen huimapäiden ryhmä Team Barbenders esittämässä FMX BIG AIR SHOW:n. Tässä showssa huimapäät suorittavat motocross-pyörillä, moottorikelkoilla yms. temppuja korkeiden yli 20 metrin ilmalentojen aikana. Ensimmäinen show pidetään ennen kipparikokousta ja pääshow illalla ennen punnitusta. Lisäksi pienet motoristien alut voivat käydä jututtamassa idoleitaan sekä ottamassa kuvia heidän kanssaan. Puistoon rakennetaan iso ravintolateltta, jossa illalla pidetään Kainuun PinUp -tyttö kilpailusarjan finaalit. Nämä 50-60-luvun Lähtö pankilta klo 8.00. Opastettu tutustuminen Raatteen Porttiin, Turjanlinnaan ja kiertoajelu. Käydään myös Oilolan käsityömyymälässä. Hintaan 60 € sisältyy bussimatkat, kahvi, ruokailu, opastukset ja pääsymaksut. Sitovat ilmoittautumiset 17.6.2015 mennessä puh. 08-871 051. Maksu tilille Fi46 5324 0940 005091. henkeen pukeutuneet kauniit Pin UP tytöt kilpailevat siitä kuka Kainuussa kaunein on ja tuomareina toimivat niin paltamolaisista kuin ulkopaikkakuntalaisista koostuva yleisö. Teltassa on molempina päivinä ohjelmaa sekä elävää musiikkia kera asianmukaisien tarjoilujen. Kyösti Karjalainen Lisätietoja tapahtumista: Janne Mikkonen 0404 111 000 (Entisten nuorten bileet, torimyynti ja muut) Asko Hurskainen 040 561 9221 (Kalastuskilpailut ) Jukka Ahonen 0400 485 674 (Kalastuskilpailut ) 4 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 Posti-Kallen vaellusreitin varrella Pieni Viitamäki on osa jääkäriliikkeen 100-vuotishistoriaa Postinkantaja Kalle Moilasen mukaan nimetty Posti-Kallen vaellusreitti tarjoaa Mieslahdessa luonto- ja kulttuurielämyksiä patikoijille. Poikamiehenä elänyt Posti-Kalle taittoi matkan talvella hiihtäen ja kesällä kävellen. Reitin varrella sijaitsee muun muassa jääkärimajuri Johan Leonard Rusasen (1895 – 1977) kotitalo Pieni Viitamäki. Tänä kesänä Pieni Viitamäki on entistäkin ajankohtaisempi, koska jääkäriliikkeen perustamisesta on tullut kuluneeksi 100 vuotta. Viitamäen perintötilan vaiheita Mieslahden Viitamäen perintötilaan kuului isojaon tuloksena noin tuhat hehtaaria. Pieni Viitamäki oli alkuaan Viitamäen torppa. Torpassa oli peltoa 0,6 ha ja luonnonniittyä 2 ha. Asuinrakennuksessa oli savupirtti, johon Mooses Heikkinen muurasi myöhemmin uunin savupiippuineen. Pienen Viitamäen torpan karjavarallisuus koostui vuonna 1901 kahdesta lehmästä ja kahdesta lampaasta. Viitamäen perintötila päätyi 1900-luvun alussa oululaisen kauppahuone J. W. Snellman G:sonin omistukseen. Vilhelmi (Ville) ja Anna Maria Rusanen muuttivat Mieslahden Taanuvaaralta Pieneen Viitamäkeen vuonna 1898. Perheeseen kuului viisi lasta, joista vuonna 1895 syntynyt esikoinen sai kastekirjaan nimen Johannes Leonaati. Perheen toimeentulo jäi äidin vastuulle, kun Ville-isä kuoli Johanneksen ollessa vasta 8-vuotias. Toukokuussa 1912 Anna Maria Rusanen osti Snellmanin kauppahuoneelta Pienen Viitamäen itsenäiseksi tilaksi. Siihen kuului itsenäisyyden ajan alussa noin 30 ha. Snellmanin kauppahuone siirtyi yritysjärjestelyjen takia Ab Uleå Oy:lle, joka myi muurari Mooses Heikkiselle Mäki-nimisen osuuden Viitamäestä 1914. Pienviljelijän poika J. L. Rusanen kävi kansakoulun Paltaniemellä 1904 – 1908 ja sen jälkeen Kainuun kansanopiston 1913 – 1914. Nuorukainen oleskeli usein kansanopiston naapurissa Pääkkölässä, sillä hänen äitinsä oli Pääkkölän tyttöjä. Kainuun kansanopisto merkitsi käännekohtaa J. L. Rusasen elämässä. Kansanopistossa hän sai isänmaallista kasvatusta. Kansanopiston johtaja Aarno Pesonen houkutteli opiston poikia lähtemään salateitse Saksaan. Suomalaiset olivat sortovuosina vaarassa sulautua Venäjän keisarikuntaan. Kun Jääkärimajuri J. L. Rusasen lapsuudenkoti Pieni Viitamäki sijaitsee Posti-Kallen vaellusreitin varrella. Hän joutui pakenemaan santarmeja Ruotsiin ja liittyi Saksaan päästyään Preussilaiseen jääkäripataljoonaan 27. Hannu Romppaisen kok. venäläistämistoimet pahenivat, syntyi suomalaisissa aktivistipiireissä ajatus irrottaa Suomi väkivalloin Venäjästä. Saksalaiset aloittivat suomalaisten vapaaehtoisten sotilaskoulutuksen Hampurin lähellä Lockstedtin leirillä 25.2.1915. Jääkäriksi lähti vuosina 1915 – 1917 kaikkiaan 1 897 miestä. He valmistautuivat vapaussotaan venäläisiä miehittäjiä vastaan. Helluntaina 1916 lähtö Saksaan Rusasen elämään vaikutti kansanopiston lisäksi vahvasti myös Mieslahden nuorisoseura. Hän toimi nuorisoseuran esimiehenä 1915 – 1916. Mieslahden nuorisoseura rakensi kesällä 1916 omaa seurantaloa Kainuun kansanopiston alapuolelle Kajaanin-Oulun maantien varteen. Tälle rakennustyömaalle ilmestyi 12.6.1916 Saksasta Suomeen lähetettyjä jääkäreitä, jotka värväsivät koulutukseen lisää miehiä. Kun Preussilainen jääkäripataljoona 27 oli lähtenyt Saksan itärintamalle, aloitettiin toisen pataljoonan värväys. Värväystä varten perustettiin kaksi etappitietä. Itäinen etappitie kulki Nurmeksesta Sotkamon ja Kajaanin kautta Hyrynsalmelle ja edelleen Puolangan kautta Ylitorniolle. Värväys ei ollut mieslahtelaisille uusi asia, sillä Joenniemen Eino Snellman oli kertonut jääkäripataljoonasta luotettaville kyläläisille helmikuussa 1916. He olivat suunnitelleet Saksaan lähtöä jo kevättalvella, mutta matka lykkääntyi Hemmi Mustosen lyötyä tapaturmaisesti kirveellä jalkaansa. Mieslahden nuorisoseurantalolla pidetyssä värväystilaisuudessa olivat paikalla jääkärit Janne Ahlroth (Arajuuri), Hannes Olkkonen ja Kaarlo Ståhlberg. Mieslahtelaiset J. L. Rusanen, Kusti Kemppainen, Hemmi Mustonen ja Väinö Keränen sekä vuolijokelainen Yrjö Leinonen lähtivät matkaan 14.6.1916. Puusepän ammattia harjoittanut Leinonen oli ollut rakentamassa seurantaloa. Matka Pohjois-Suomesta Ruotsin kautta Saksaan oli vaarallinen, koska värvättyjä vaanivat santarmit, rajavartijat ja urkkijat. Jääkäritarjokkaat jakaantuivat varovaisuussyistä pienemmiksi ryhmiksi. Väinö Keränen lähti Ståhlbergin kanssa laivalla Mieslahdesta Kiehimään ja sieltä jalan Kivesjärven Viitalan kestikievarin kautta Ouluun. Rusanen, Mustonen ja Leinonen menivät Puolangan ja Pudasjärven kautta kohti Ruotsia. Kolmas ryhmä, johon kuuluivat ristijärveläinen Heikki Oikarinen, Kusti Kemppainen ja yksi jääkäreistä, taivalsi Ristijärveltä Puolangalle. Kaksi viimeksi mainittua ryhmää yhtyivät Ranualla. Menomatkalla oli etappitaloja, joista sai ruokaa ja yösijan. Tornionjoen ylitys tapahtui Korpikylän kohdalla noin 35 km Torniosta pohjoiseen. Muutamaa päivää myöhemmin Saksaan lähti Mieslahdesta myös torpanpoika Johannes Romppainen, joka sai kaverikseen kauhavalaisen Aarne Sippolan. Värvätyt mieslahtelaiset saapuivat Rusasta lukuun ottamatta jääkäripataljoonaan Saksaan heinäkuun alussa. Syksyllä kuulustelut ja pako Ruotsiin Santarmihallitus pääsi vähitellen jääkäriliikkeen jäljille. Jo kesäkuussa 1916 se oli tiedustellut Paltamon nimismieheltä Aate Rusasen eli J. L. Rusasen veljen tekemisiä ja tuntomerkkejä. Santarmit eivät vielä epäilleet isoveljeä, mutta hänenkin aikansa tuli. Mieslahtelaisista joutuivat santarmien vakoilun kohteeksi mm. aiemmin mainitut Hemmi Mustonen Mustolasta ja Johannes Romppainen Hemmilästä. Erityistä mielenkiintoa viranomaiset kohdistivat Kainuun kansanopistoon, jonka maamieskoulun opettajia pidettiin silmällä. Virkavallan urakka oli työläs, sillä nimismies ei aina tiennyt, ketä samannimisistä henkilöistä santarmit halusivat varjostaa. Erään kerran joutui nimismies ilmoittamaan santarmihallitukselle, että ”Mieslahden kylässä on olemassa seitsemän eri Heikki Kemppaista ja kaksi Adolf Kerästä”. Ruotsiin päästyään J. L. Rusanen jäi Haaparannalle, koska hänet komennettiin Aarne Sihvon oppaaksi Kajaaniin. Läntisen etapin päällikkö Sihvo matkusti Kajaanista junalla etelään, mutta Rusanen meni kotiinsa Mieslahteen aikoen myöhemmin lähteä uudestaan Ruotsiin. Sihvo jäi vangiksi 2.10. Jyväskylässä ja virui Spalernajan vankilassa Pietarissa maaliskuun 1917 vallankumoukseen saakka. Hänestä tuli myöhemmin Suomen puolustusvoimain komentaja. Mikkelistä saapui Mieslahteen 25.8.1916 santarmipäällikkö Feodoroff, joka aloitti kyläläisten ankarat kuulustelut Heiskalan kestikievarissa. Ensimmäisenä hiillostettiin seitsemän tuntia kauppias Kalle Kerästä. Seuraavana päivänä joutui J. L. Rusanen Feodoroffin tutkittavaksi, sillä Rusasen Haaparannan matka oli kantautunut urkkijoiden kautta viranomaisten tietoon. Rusanen väisteli parhaan kykynsä mukaan kysymyksiä, joten santarmit eivät edistyneet kuulusteluissa. Vangitseminen oli kuitenkin vain ajan kysymys. Eräänä päivänä Kiehimän poliisikonstaapeli Juho Heikkinen lähti vangitsemaan Rusasta. Mieslahden postinhoitaja Tyyne Mikkonen sai vihiä pidätysmääräyksestä ja vei tiedon Rusaselle Pieneen Viitamäkeen. Rusanen ehti piiloutua ajoissa ennen konstaapelin saapumista paikalle polkupyörällä. Rusanen lähti sydänmaiden halki Hyrynsalmen Hallaan, joka oli itäisen etapin keskuspaikka. Kalle Keränen antoi hänelle matkarahat. Hallassa olivat tuolloin piileskelemässä jääkärit Oiva Villamo, Vilho Suvirinne, Sulo-Weikko Pekkola ja Karl Lennart Oesch. Mannerheimin luottomies Oesch toimi Karjalankannaksen joukkojen komentajana Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana kesällä 1944. Rusanen pääsi etappijääkärien avustuksella veneellä Tornionjoen yli Ruotsiin. Hän matkusti Haaparannalta junalla Trelleborgiin, sieltä höyrylaivalla Sassnitziin 9.9. ja liittyi jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 10.9.1916. Rusanen sai kotiväeltä Lockstedtiin kirjeen oltuaan viisi kuukautta preussilaisessa sotilaskoulutuksessa. Muistelmissaan vuonna 1918 hän kirjoitti tuosta iloisesta yllätyksestä: ”Vielä sentään eletään kotona, vielä muistellaan minua karkuria, jota on Spalernaja odottanut ja jonne minut saadakseen, naapurikylämme poliisi sai turhaan pukeutua virkapukuunsa”. Paltamolaista sotahistoriaa Paltamolaisten sotahistoriasta ei oikeastaan voi puhua ilman J. L. Rusasen nimeä. Rusanen palasi Suomeen jääkärien pääjoukon mukana helmikuussa 1918 ja osallistui vapaussotaan joukkueenjohtajana Tampereen suunnalla. Vuonna 1919 hän siirtyi Suojeluskuntajärjestön Nro 23 – 2015 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Ristijärven Pirtin uusi yrittäjä valmistautuu ensimmäiseen kesäkauteen Hirnuntaa ja hevosenkenkiä kotiseutumuseolla Kotiseutumuseo kutsuu erityisesti lapsia ja perheitä perinteiseen museotapahtumaan torstaina 11.6. klo 18 alkaen. Tämän vuoden teemana ovat hevosperinteet ennen ja nyt. Illan tähtenä tietysti itse hevonen, joka valjastetaan vetämään kärryjä. Näin lapset pääsevät kokemaan kärryajelun riemua. Lähimetsässä on lapsille keppihevosrata, johon voi tuoda myös oman keppihevosen. Keppihevoset ovat näytteillä pihapiirissä. Museossa on hevosaiheisia tehtäviä, jotka liittyvät museon esineistöön. Pihamaalla voi heittää hevosenkenkiä, ratsastaa pölkkyhevosella tai keinuhevosella ja askarrella. Pikkurahalla voi pyörittää ”kärrynpyörää” sekä ostaa hattaraa ja arpoja. Tapahtuman tekevät yhteistyössä Paltamo-Seura, MLL:n Paltamon yhdistys, Paltamon 4H-yhdistys, Paltamon kunnan päivähoito sekä Paltamon Hevosystäväin seura. Erityisvieraina toivotaan paikalle muistelemaan myös heitä, jotka ovat eläneet siihen aikaan, kun hevoset olivat erityisen tärkeitä maatalon töissä. Museolla on avoimet ovet klo 12.00 alkaen ja tapahtuma on osa Käö kahtomassa -museoviikkoa Kainuussa. 0DDQUDNHQQXVDODQSDOYHOXWNRNHPXNVHOOD Ristijärven pirtti sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa Iijärven rannalla. 5-tien varrella parin peninkulman etäisyydellä Paltamosta sijaitseva Ristijärven Pirtti aloittaa ensimmäistä kesäänsä uuden yrittäjän luotsaamana. Iijärven näyttävissä rantamaisemissa jo 80-luvulta lähtien toiminut lomanviettopaikka siirtyi Mikko Ylijukurin hallintaan helmikuun alussa. Lomamatkailijoiden passaaminen on Ylijukurille ennestään tuttua toimialaa, sillä kuluneen neljän vuoden ajan hän on pitänyt SEO-huoltoasemaa Ylikiimingissä. Majoituspalvelujen lisäksi Pirtti tarjoaa pito- ja juhlapalveluja, kokoustiloja sekä ravintolapalveluja. Majoituskäyttöön on tarjolla 11 mökkiä, joista seitsemän on 2 ja 6 henkilön leirintämökkejä ja neljä vaativampaan makuun suunnattuja saunallisia lomahuoneistoja. Mökkien omien saunojen lisäksi käytössä on vuokrattava rantasauna. Isommat ryhmät voivat vuokrata käyttöönsä retrohenkisen kymmenen hengen Pehtoorintuvan, jossa myös on oma sauna. Alueen kioskista saa päivittäistavaraa, ja nälän hetkiin saatavilla on niin grillisapuskaa kuin á la carte -annoksiakin. Uudistuksia Pirtin maisemiin on tulossa muun muassa uuden komean grillikodan ja maisemien ihailuun soveltuvan rantaraitin muodossa. Myös janoiset saavat jatkossa helpotusta hätäänsä, sillä alueella on A-oikeudet. Talvikauden toimintoja on tarkoitus kehittää eteenpäin esimerkiksi moottorikelkkasafarien merkeissä. Mökit ovat myöskin vuokrattavissa tarvittaessa ympäri vuoden, vaikka kesä onkin matkailu- ja majoitusalan otollisinta sesonkiaikaa. Ristijärven Pirttiä työllistävät juhannuksen lisäksi tapahtumaviikonloput, kuten 0DDQUDNHQQXVOLLNH3\\NNÑQHQ suopotkupallon maailmanmestaruuskisat. Alkukesästä ei liiemmiin vilinää ilmene, kertoo Ylijukuri. – Ruokailijoita ja majoittujia on ollut jonkin verran, mutta hirveää ryysistä ei ole ollut. Juhannukselle on vielä paikkoja jäljellä, kuten myös suojalkapalloviikonlopulle jonkin verran. Uusi yrittäjä toivoo alueesta viihtyisää kohtaamispaikkaa niin paikallisille kuin vierailijoillekin. – Kaikki matkailijat ja kyläläiset ovat erittäin tervetulleita tutustumaan paikkaan ja katsomaan uudistuksia, Ylijukuri toivottaa. Hintoja ja muita lisätietoja voi käydä tarkastelemassa Pirtin nettisivuilla osoitteessa www.ristijarvenpirtti.fi Petri Möttönen -XNND3\\NNÑQHQ 5DLPR3\\NNÑQHQ 3DOWDPR dŵŝDĂƌŬŽ>ĂƉƉĞƚĞůćŝŶĞŶ ŝŶĞŶ ͻWhhE<KZ:hhW>s>hd WhhE<KZ:hhW>s>hd ͻd/D/<KE,K/dK ͻEE<<KZ/sh<^d ͻEhKZEDd^E<hEEK^dh^ ͻWK>ddKWhhEDzzEd/ WƵŚ͘ϬϰϰϮϲϳϴϯϱϲ ŵĂƌŬŽ͘ůĂƉƉĞƚĞůĂŝŶĞŶΛŚŽƚŵĂŝů͘ĐŽŵ • Jatkoa edelliseltä sivulta palvelukseen. Rusanen toimi Paltamon suojeluskunnan paikallis- ja aluepäällikkönä. Näissä toimissaan hän oppi tuntemaan paikalliset suojeluskuntalaiset ja reserviläiset, jotka puolustivat Suomen itsenäisyyttä ja vapautta Raatteen tiellä. Talvisotaan Rusanen lähti paltamolaiskomppanian päällikkönä Suomussalmelle. Jatkosodassa hän johti JR31:n III pataljoonan paltamolaisista koottua jalkaväkikomppaniaa, joka osallistui Rukajärven valtaukseen. Asemasodan aikana J. L. Rusanen toimi pataljoonan va. komentajana ja yleni majurin arvoon vuonna 1943. Sodan päätyttyä hän oli mukana vielä asekätkennässä. Sotilasuran lisäksi J. L. Rusanen teki mittavan työn Paltamon kunnan luottamustehtävissä ja johti vuosikausien ajan Paltamon Urheilijoita. Hannu Romppainen hannu.romppainen@yahoo.com Lähteitä: Hannu Romppainen, Muistojen Mieslahti – Kylä ja sen asukkaat Oulujärven rannalla. Paltamo 2007. K. A. Wegelius, Aseveljet II. Porvoo 1924. K. A. Wegelius, Routaa ja rautaa IV. Porvoo 1931. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975. Paltamon veteraanikirja 1918-1945. Paltamo 2004. Jääkäriliikkeen itäisen etapin reitit Kainuussa. Mieslahden kautta liukeni miehiä Hyrynsalmen Hallaan, jossa sijaitsi etapin päämaja. Kiehimästä Puolangalle kulkeva reitti oli epävarmempi, sillä jääkärit tiesivät Kiehimän poliisin valvovan tarkoin epäilyttävien henkilöiden liikkeitä. 5 Kainuulaisia jääkäreitä Libaussa 27.5.1917. Etualalla istumassa Johan Leonard Rusanen, hänen takana oikealla puolella mieslahtelainen Johannes Romppainen. Romppainen kaatui Viipurin taistelussa 1918. Eine Sulosen kok. J. L. Rusasen muistelmat ”Kappale kainuulaisen jääkärin hajanaisesta muistikirjasta” (Kainuun Sanomat 7.3., 12.3., 28.3.1918) 6 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä w w w. p a l t a m o . f i Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo paltamon.kunta@paltamo.fi Kunnan puhelinvaihde 08 615 5481 (avoinna klo 8.00–15.30) Kunnanvirasto avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Kunnanvirasto on suljettu 6.–26.7.2015 7(3;(4652<55(5=09(:;6 65:<31,;;<¶ 7pP]`Z[`ZRPPYLLSSPZPZZpHZPVPZZH! 6LYLVW\VSDOYHOXW 3HZ[LUWpP]pOVP[V 7pP]pRV[P4pUU`URpW` 2VU[PVTpLUWpP]pRV[P 7HNQLVHWSDOYHOXW RPPU[LPZ[[WpP]`Z[p]p[HSVUTPLZ ]LZPO\VSSVUQHR\UUHSSPZ[LRUPPRHUWpP]`Z[`Z 2PPU[LPZ[6`7HS[HTVU2PLOPULU +DOOLQWRSDOYHOXW 2\UUHUQVO[HQH Nro 23 – 2015 7HS[HTVUR\UUHUQpYQLZ[pTp HZPVPU[PQHWHS]LS\SPPRLUUL 9LP[P[HQL[HHUR\[Z\TLUL[LSTpSSpTHHUHU[HPUH[VYZ[HPUHQHWLYQHU[HPUH 2\SQL[\Z[H[HY]P[ZL]PHW``KL[ppUV[[HTHHU`O[L`[[pTH¶WLRSV ¶]PPTLPZ[ppUR\SQL[\Z[HLKLS[p]pUp WpP]pUp!;HRZP17:PL]pULUW\O 3PZp[PL[VHZHHR\SQL[[HQPS[HQHW\OLSPTP[ZLW\O [HP (U\2LTWWHPZLS[H7HS[HTVUR\UUHZ[HW\O =L[LYHHUPRVY[PSSHTH[R\Z[HTPULUVUPSTHPZ[HQH:OSRVY[PSSHTH[R\Z[H]H[THRZH]H[TH[RHZ[HHU SHZ[LUSPW\UOPUUHU4\\[TH[R\Z[HQH[THRZH]H[TH[RHZ[HHUSPUQHH\[V[HRZHUT\RHPZLUTHRZ\U 9LP[P[ 4HHUHU[HP ;VYZ[HP 7LYQHU[HP 4LSHSHO[P¶=HHYHUR`Sp¶9HHWWHUHUTpRP¶RPYRVUR`SpUHS\L ;\SVRPYRVUR`SpSSLUVPURSV 7HS\\:THYRL[PU7HS\LLS[HUVPURSV 2VU[PVTpRP¶:H]PYHU[H¶4PLZSHO[P ;\SVRPYRVUR`SpSSLUVPURSV 7HS\\:THYRL[PU7HS\LLS[HUVPURSV 2\\ZRHUSHO[P¶7LORVSHUSHO[P¶3pUZPYHU[H ;\SVRPYRVUR`SpSSLUVPURSV 7HS\\:THYRL[PU7HS\LLS[HUVPURSV /<6476022,<2:,;=0026033(1( (ZPVPU[PSPPRLUULQpYQLZ[L[ppULKLSSpTHPUP[\PSSH]PPRVPSSHUVYTHHSPHQVPZ[HWVPRL[LU RHPRPZ[HZ\\UUPZ[HZHTHUHWpP]pUpZL\YHH]HUHPRH[H\S\UT\RHPZLZ[P! ;VQH[V WHURRPH\RPZHHRRH! 7LORVSHUSHOKLUZ\\U[HT\RHHUS\RPLU2P]LZQpY]PQH6PRHYPSHUR`Sp7HS[HTVZZH URSV QHWHS\\R\SQL[\ZURSV 4LSHSHOKLUZ\\U[H7HS[HTVZZHURSVQHWHS\\R\SQL[\ZURSV 7\VSHUNHUZ\\U[H7HS[HTVZZHURSVQHWHS\\R\SQL[\ZURSV 4PLZSHOKLUQH2VU[PVTpLUZ\\U[H7HS[HTVZZHURSVQHWHS\\R\SQL[\Z URSV ;HYRLTTH[R\SQL[\ZHQH[]HYTPZ[L[HHURVWpP]pUpR\SQL[[HQHU[VPTLZ[H $VLDNNDDWYRLYDWVRLWWDDSÃLY\VW\VWDLVXRULLQQXPHURLKLQMD WDUYLWWDYDDVLDNDVSDOYHOXS\ULWÃÃQMÃUMHVWÃPÃÃQPDKGROOLVXXNVLHQ PXNDDQ 2\UUHUOHSSP[\Z w w w. p a l t a m o . f i ^^^WHS[HTVÄ Lisää tapahtumia järjestä tapahtuma Paltamon kansalaisopiston RANTAUIMAKOULUT YLI 6-VUOTIAILLE 6.–10.7.2015 Metelin uimarannalla klo 12.00–12.45 Alkeet klo 13.00–13.45 Jatko, uskallettava sukeltaa Erikoiskurssimaksu 10 euroa. Opettaja Satu Pyykkönen. Sitovat ilm. 25.6. mennessä, www.opistopalvelut.fi/paltamo/ tai puh. 08-61554681 ZZZSDOWDPR¿ 2OHWKDQNHUWRQXWNXUVVLLGHDVLPHLOOH 3DOWDPRQNDQVDODLVRSLVWRWRLYRWWDDK\YllNHVll Tapahtumia pitkin kesää Kesäkahvila Jokivarren Marionissa ja Eino Leino -puistossa, kysy lisää, puh. 0503274764. Pe 24.7. Heinänseivästyshaastekisa Härkölän pellolla Paltamon taajamassa Su 11.10. Pianisti Anne Kaupin klassisen musiikin konsertti Paltamon srk-keskuksessa Seuraa ilmoittelua alueen lehdissä, radioissa ja Paltamon nettisivuilla www.paltamo.fi, www.paltamoon. com sekä facebookissa Paltamo -ryhmässä. Tervetuloa luonnonkauniiseen Paltamoon! niis Jos et käytä tapahtumisä nettiä ja haluat lisätietoja lisät tamme, niin in soita, laitamme materiaalia, kulttuurivastaava Päivi Soldatkin puh. 044 7500 740. PALTAMON KIRJASTO Kesä- ja elokuussa Ma, Ti 12 – 19 Ke 11 – 19 To 11 – 17 Pe 10 – 15 Heinäkuussa Ma, Ti, To, Pe 10 – 15 Ke 13 – 18 to 18.6. 10 – 15 juhannusaattona 19.6. suljettu KONTIOMÄEN KIRJASTO 044 7500 754 Ma, To 13 – 19 Suljettu 6.7.–9.8.2015 KIRJASTOAUTO 044 2885 903 Kesätauolla 6.7.–9.8.2015 Nro 23 – 2015 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Tapahtumia kesällä 2015 POSTI-KALLEN VAELLUS 12.6.1015 klo 19.00 Lähtö: Kainuun Opisto, Tahvintie 4 Kuljettavana on noin 17 km matka, säänmukainen varustus ja hyvät jalkineet suotavat. Hinta: 10 euroa. Osanottomaksu sisältää kartan, kahvin ja kahvileivän Pienessä Viitamäessä sekä maalissa kunniakirjan. Kaitalammenlaavulla on myytävänä makkaraa ja juomista. Lisätietoja tai järjestäjä: Hanna Karhu Mieslahden Kyläyhdistys ry. 0405531528 mieslahdenkylayhdistys@gmail.com ROMPETORI 5.7.2015 klo 10.00-17.00 OULUJÄRVEN KUHAKUNKKU 24.-25.7.2015 Ohjelma: Rompetta, kirpputori (pöytäpaikka maksaa 5 euroa), näyttelyitä, tandemhiihtoa, justeerisahausta, tikanheittokisat (nuoret ja aikuiset), naulanlyöntikisa (yhdellä lyönnillä 4 tuuman naula syvimpään), eläimiä, hevoskärryajelua. Alueella on myös vanha aitta täynnä vanhanajan tavaraa. Myydään: Kahvi, pullaa, makkaraa, limsaa… VAPAA PÄÄSY! OPM esikisa 24.7.2015 klo 14.00 – 20.00 OULUJÄRVEN KUHAKUNKKU 25.7.2015 klo 15.00 – 23.00. Paltamon Vaarankylä Osoite: Vaarankyläntie 66 Tervetuloa Vaarankylän maalaismaisemaan viettämään mukavaa iltapäivää! Oulujärven Kuhakunkku vetouistelutapahtumaa useat sanovat Suomen parhaaksi. Järjestäjä: XXX-FISHING CLUB PALTAMO RY HILLYBILLY 15 - ENTISTEN NUORTEN BILEET 2015 24.7.2015 illalla Lisätietoja: www.kuhakunkku.com Järjestäjä, jolta myös lisätietoa: Antero Heikkinen, p.044 5079361 Vaarankylän kyläyhdistys. PALTAMON KESÄTEATTERI 10.7.-2.8.2015 Osoite: Jokirannantie 1, Paltamo Näytäntö: Koko kaupungin Vinski Perhenäytelmä koko kaupungin Vinskin on kirjoittanut Aapeli ja dramatisoinut v.1992 Eskoo Janhunen. Ohjaus Merja Moilanen. EILISEN LAPSET JA LEIKITYT LELUT 30.6.-2.8.2015 w et el .m w w Lisätietoja tai järjestäjä: Eija Homanen Meteli seis. ry 044 021 1907 eija@homanen.com is e is .c om Paikka: Metelin Kanerva, Golftie 3 Vanhojen lelujen ja kipsiteosten näyttely idyllisessä ympäristössä. 1900 - luvun alkupuolen peltileluja, nalleja, nukkeja ja kipsipatsaita. Avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12-18. Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan muulloinkin. Tervetuloa! Hinta: 3 euroa. Liikuntarajoitteiset huomioitu: Kyllä: Sovitaan etukäteen. Esitysajat: 10.7. pe klo 19 12.7. su klo 15 ja 19 14.7. ti klo 19 16.7. to klo 19 19.7. su klo 15 ja 19 21.7. ti klo 19 23.7. to klo 19 26.7. su klo 15 ja 19 28.7. ti klo 19 30.7. to klo 19 2.8. su klo 15 ja 19 Hinta: 12e 7-15v. 5e alle kouluikäiset ilmaiseksi Tiedustelut: 040 7093 718 040 5746 255 MELALAHTI AKATEMIAN KESÄ 2015: La 11.7. klo 10.00-14.00 ”Mitä tarkoittaa Oman Vastuun Laki”¨-miten voimme vaikuttaa asioiden myönteiseen tulokseen -luento Melalahden Itkonniemessä. Osallistumismaksu 10 euroa. Anita Korhonen, Melalahdesta. su 12.7. klo 13.00-17.00 Vapaa Taidetapahtuma Melalahden Laivarannassa. Kädentaitojen esityksiä, taidetta ja arpajaiset. Vapaa pääsy. Lisätietoja Akatemian sihteeri Anitalta puh.044 922 2983 Paltamon Kotiseutumuseo 8.6.-31.7. ma-pe klo 11-17 Lepikontie 11, Paltamo. Vapaa pääsy Lisätietoja www.paltamoseura.fi/museo/ museo.htm Tiedustelut: p. 050 5302406 SUOMEN LUONNON PÄIVÄ 29.8.2015 klo 11 - 16 Paikka: Paltamo Kivesvaara Ohjelmaa koko perheelle: mm. opastettuja luontoretkiä, lasten luontopolkua, tarjoilua, arvontaa ja muuta mukavaa toimintaa. Yhteistyössä: mm. Paltamon Luonto ry, MLL:n Paltamon yhdistys, Vaarojen Vaeltajat, Paltamon 4H-yhdistys, Kivesjärven Kyläyhdistys, K-Market Tervatori ja Elämyskeskus Jättiläisenmaa Lisätietoja: Facebook: www.facebook.com/ events/932613623448831/ 7 8 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 PALTAMO PÄIVÄT 2015 La 4.7. klo 12.00–17.00 Niskalan tallitupa -museo ja pihakirppis, (os. Uvantie 135, Paltamo) klo 20 Upphill Run -juoksutapahtuma ja puolimaraton Jättiläisenmaassa Kivesvaaralla www.peacerun.org Su 5.7. Paltamon kunta 150 vuotta -juhlallisuudet klo 10.00 Juhlamessu Paltamon kirkossa klo 13.00 Panleino-kvartetin konsertti Jokivarren Marion ja Eino Leino -puisto, Ukonlintu ja Virvanliekki Eino Leino patsaan pesu – Paltamon kesäteatterin väki rooleissaan palolaitoksen avustuksella klo 15.00 Paltamon kunta 150 vuotta pääjuhla Korpitien koululla, tarjoilu klo 14.00 – 14.50 ruokasalissa Oheistapahtumia: Paltamon kotiseutumuseo avoinna klo 11.30–14.30 taajamassa (os. Lepikontie 11, Paltamo) Eilisen lapset ja leikityt lelut klo 12.00–18.00, hinta 3 €/hlö (Metelin Kanerva, os. Golftie 3, Paltamo) Rompetori ja tapahtumapäivä Vaarankylällä klo 10.00-17.00, (os. Vaarankyläntie 66, Paltamo). Lisätietoja Antero Heikkinen, 0445079361. Matkan varrella Kainuun asutuksen muistomerkki - Vaarankyläntie 45, 88300 Paltamo. Leikkikentän kesäkauteen luvassa ohjattua toimintaa Eino Leino -puiston kulmalla sijaitsevalla Vilkastus-leikkikentällä järjestetään tänä kesänä ohjattua leikkitoimintaa neljän viikon ajan jokaisena arkipäivänä klo 10-14. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Paltamon yhdistyksen palkkaama kesätyöntekijä aloittaa toimessaan maanantaina 13. heinäkuuta. – Paltamon osuuspankki lahjoitti meille rahan kesätyöntekijän palkkaamista varten, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Laine. – Haaveilimme ohjatun leikkitoiminnan järjestämisestä jo viime kesänä. Ohjelmasta sovitaan tarkemmin kesäkuun lopulla. Suunnitelmissa on esimerkiksi erilaisia teemapäiviä: pallopelejä, perinneleikkejä ja mitä nyt keksitäänkään. Leikittäjän tehtäviin valikoitui Anni Keränen. 18-vuotiaalla kontiomäkeläisellä on paljon aikaisempaakin kokemusta lasten parissa toimimisesta. – Olen aikaisemmin pitänyt sekä partiota että puuhakerhoa alakouluikäisille, Anni kertoo. – Tässä työssä tarvitaan positiivista asennetta ja intoa kehitellä toimintaa lapsille. Hyvin ja odottavin mielin aloitan sitten heinäkuussa. Annin tehtävänä on toimia nimenomaan leikittäjänä, ei lapsenvahtina. Lapset eivät ole kesätyöntekijän vastuulla, joten aivan pienimmät voivat osallistua toimintaan huoltajan kaitsemina. Oikein huonon sään sattuessa ohjattu leikkitoiminta järjestetään MLL:n perhekahvilan tiloissa valkoisella koululla. Petri Möttönen Kiinteistö LAINE KY 2PPU[LPZ[UO\VS[V2PY]LZTPLZ[`[ 7pP]`Z[`Z 6SH]P3HPUL 6XRULWDPPH-$7.89$$ 0(7$//,52081.(5b<67b 2XOXQMD.DLQXXQWDORXVDOXHHOOD 1RXGDPPHUDXWDURPXWDXWRQURPXWVHNlNDLNNLPXXW PHWDOOLURPXW 0HLOWlP\|VURPXWXVWRGLVWXNVHW 1\N\DLNDLQHQYLUDOOLQHQPHWDOOLNHUl\VWHUPLQDDOL 87$&212< 9DUDVWRWLH8WDMlUYL 3XKZZZXWDFRQ¿ 2013 Anni Keränen sai leikkisän kesätyöpaikan. Nro 23 – 2015 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä 3IQV]]V7XQ[\W SM[SMTTqSI]VMQV\I3IQV]]\I .DLQXXQ2SLVWRWDUMRDDPDKGROOLVXXGHQLUWDDQWXDDUMHVWD MDWXOODYLUNLVWl\W\PllQNHVNHOOH.DLQXXWD 3DOWDPRQ0LHVODKWHHQ3LVWl\G\YDLNNDRKLNXONXPDWNDOOD .DLQXXQ2SLVWRQSllUDNHQQXNVHVVDYRLPDMRLWWXD PXNDYDVWLMDKHQJHQKXRQHLVVDMDQDXWWLDNHLWWL| KHQNLO|NXQQDQPDLWWDYLVWDDWHULRLVWDDDPXSDODVWD LOWDSDODDQVDDNND 7DKYLQWLH0LHVODKWL 3XKHOLQ ZZZNDLQXXQRSLVWR¿ 128+b7bPHLOWlDSXSLHQNRQHKDQNLQWRLKLQMDKXROWRRQ 0|NLOOHPRQLNl\WW|SHOL 7(;$6%&80LQ0XOWLVHW 6LLPDOHLNNXULUDLYXULNHWMXVDKD SHQVDVOHLNNXUL 7H[DV%&80PRQLWRLPLODLWH VDPDVVDNRQHHVVDVLLPDOHLNNXUL YHVDNNROHLNNXULNHWMXVDKDSHQVDV OHLNNXUL0RRWWRULWDKWLQHQFF .DKYD'NDKYD.HWMXVDKDFP 2UHJRQODLSSD3HQVDVOHLNNXUL FPWHUlPD[PPRNVDOOH .RNRQDLVSLWXXVVDKDFP SHQVDVOHLNNXULFP NRNRVHWWL NRNRVH HWWL P/HYH\V 3DLQRNJ .DQWDYXXVKHQNLO|l 0RRWWRULVXRVLWXVKS Puh. 044 948 3004 OMPELU MERJA TERTSUNEN p. 0440 587 979 AUTOHUOLTO J. TELKINEN p. 041 477 3588 /DDGXNNDDW &KDPSLRQ FF .Z WDS#JRVLLPDSll WDS# NJ 7(5b .(7-87 .(7-87 $VSHQ7 SLHQNRQH EHQVLLQLO 0(7 0(7685,17859$$6 (7 $68 68 68 682 68 822-$8 2$86+ $8 $86+$$/$5 6+$$ $$/$ $$ /$5 /$ 5,7 7 HIEROJA PERTTI SALMENSALO p. 050 341 9876 MARKO HÄMÄLÄINEN p. 040 825 1364 &DVWHOJDUGHQ;.+' $OSSLQD75WULPPHUL www.tervasilta.fi 3DNHWWLWDUMRXV 9LLPD(YLQUXGHKS DLURWMDPHOD<+7((16b 9,,0$ %6PRRWWRUL OHLNNXXOHYH\VFP VLOSSXDYDWDDNVHSXKDOOXV DLWRUXQNRRKMDXV SRUWDDWRQK\GURYDLKWHLVWR PHNDDQLQHQ RKMDXVNHYHQQLQ (&+2&6(6 .HY\WMDNlWHYlVDKD KDUUDVWDMDOOHMD\OHLVNl\WW||Q FPPRRWWRUL7HKRN: 'LJLWDDOLQHQV\W\W\VMlUMHVWHOPl (6NHY\WNl\QQLVW\V0RRWWRULVVD LOPDQHVLSXKGLVWLQ5LNDVWLPHQDXWRPDDWWLQHQSXROLNDDVX .HWMXQNLULVW\VN\OMHVVl.RPSRVLLWWLUXQNR/DLSDQSLWXXV WWLUXQNR /DLSDQSLWXXV ´FP.HWMX´OHQNNLQHQQ 3DLQRNJ 7DNXXYXRWWD .XPLYHQH$GPLUDO PD[PRRWWRULKS NDQWDYXXVKO|l – käytettyjen rakennustarvikkeiden myynti ja vastaanotto 0<<17,(VD0RLODQHQ_9$5$26$70DUNNX+HLNXUD_ +82/72-DUPR/RKWDMD__-DUPR.DDUWLQHQ__ 6lKN|DVHQQXVW\|W79DQWHQQLMlUMHVWHOPLHQDVHQQXNVHW 8ONRDQWHQQLW**/7(\KWH\GHQMDQRSHXGHQSDUDQWDPLVHHQ PDWNDSXKHOLPHWMDPRELLOLODLWWHHW9LDQNRUMDXVW\|W 6b+.g7<g9b,6b1(1 3XK VDKNRW\R#VDKNRW\RYDLVDQHQ¿ZZZVDKNRW\RYDLVDQHQ¿ JALAT KESÄKUNTOON! KAUNEUSHOITOLA RIITTA KAUKONEN Lepikontie 19 • Puh. 040 5510 456 Koulutettu hieroja Pertti Salmensalo Puolangantie 8 Puh. 050 3419 876 Popeda Manamansalon Saarikonsertissa Vuosien odotus päättyy kun Popeda nousee Manamansalon Saarikonsertin lavalle! Tämä yksi Suomirockin kivijaloista on tahkonnut Suomen esiintymislavoja jo liki 40 vuotta. Pate Mustajärven luotsaama, monta sukupolvea tavoittava Popeda palkittiin viime vuonna valtion Suomi-palkinnolla, ja nyt Popeda on ensi kertaa Manamansalon Saarikonsertissa! Duudsonit Jarppi ja HP juontavat Manamansalon Saarikonsertin! Nämä tuplasti Kultaisen Venlan pokanneet veijarit myös esiintyvät koko perheen festaritapahtumassa, joka järjestetään jo 17. kerran! Tanssilavoja hurmaava Jarkko Honkanen nostattaa kylmät väreet Manamansalon Saarikonsertissa. Lappilainen laulajalauluntekijä keikkailee kaikkialla Suomessa Taiga-orkesterinsa kanssa. Nykyään tanssi-iskelmää esittävä Honkanen on tuttu myös ”Taivaan tulet” tv-sarjasta sekä vuoden 2014 Tangomarkkinoilta. Kolmatta levyään työstävä Turnusband tuli tunnetuksi vuonna 2005 julkaistulla debyyttialbumillaan ”Plays Jaakko Teppo” reippaine rock-sovituksineen. Nyt yhtye työstää omaa tyyliään Kassu Halosen toimiessa tuottajana! Kassu Halosen taidetalolla lauantaina 25.7. järjestettävä Manamansalon Saarikonsertti on Kassu Halosen perustama perinteinen kesätapahtuma. Vuosittain tuhansia kävijöitä keräävän konsertin tuotolla tuetaan mm. Manamansalon lasten- ja nuortenleirejä, myönnetään stipendejä sekä tuetaan soitinhankintoja yms. Kassu Halonen Taidetalossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä ja kultalevysali, joka on säveltäjä Kassu Halosen tuotannosta kertova näyttely, sekä kahvila ja ruokailumahdollisuus. Manamansalon Saarikonsertin aikaan alueella on aktiviteettejä lapsille, useita myynti- ja ruokapisteitä, kuten mm. voissa paistetut Oulujärven parhaimmat muikut! VIIKON TÄRPIT PALTAMOSSA EƵƌŵŝŬŽŶ ŬĞǀćƚͲŬĞƐćůĂŶŶŽƐ antaa vihreyttä ja hillityä kasvua nurmikolle ϮϬŬŐ ϯϴ͕ϱϬΦ ;ϰϮ͕ϳϬΦͿ ϰϬŬŐ ƌŝŝƩćǀLJLJƐ ϭϲϬϬŵϮ 9DUDXNVHW ZZZPHWHOLKRXVHFRP (XURMRSL SXK ƌŝŝƩćǀLJLJƐϴϬϬŵϮ ϱϴ͕ϱϬΦ ;ϲϰ͕ϬϬΦͿ KŵĞŶĂƉƵŝƚĂ ĞƌŝůĂũŝŬŬĞŝƚĂ͘ /DPLQJRQ.XNND MD+S08-871807 9 10 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 3$/7$0213$/9(/8.$577$ ;HHQHTHHS\LLU\SRVW\VSLSSH 4HQVP[\ZWHS]LS\QH 2HPU\\U6WPZ[V 2\PZTHUSVTH 3LPUV3VTH[ 3LZRLSpUSVTHTRRP 5PLTLU[PSH ;HP]HHUWHURRV =HHYHU[HSV 1p[[PSpPZLUTHH 9\VRHWHS]LS\QH 2HPU\\U6WPZ[V 4LSHSHOKLUY\VRHWHS]LS\ W =HHYHU[HSV :OLSS2VU[PVTpRP :OLSS 2VU[PVTpRP 2VU[PVTpLU(ZLTHYH]PU[VSH 2VU[PVTpLU (ZLTHYH]PU[VSH 1p[[PSpPZLUTHH /HYYHZ[\Z / [\Z THOKVSSPZ\\RZZPH THOKVSSPZ\\RZPH 2P]LZQpY]LU\PTHYHU[H 2P]LZQpY]LU \PTHYHU[H 2VPRLYVQpY]LU \PTHYHU[H 2VPRLYVQpY]LU\PTHYHU[H 4LSHSHOKLU\PTHYHU[H 4LSHSHOKLU \PTHYHU[H 4PLZSHOKLU\PTHYHU[H 4PLZSHOKLU \PTHYHU[H :H]PYHUUHU\PTHYHU[H :H]PYHUUHU \PTHYHU[H /}SS;HSSP :HUUHU[HSSP /H2H[HSSP 2p`U[PRVO[LP[H 2HPU\\U6WPZ[V4\PZ[VRP]P :OLSSTH[RHT\PZ[V `TT``TpSP[p.HSSLYPH 4\ZLV ,PUV3LPUVUWH[ZHZ 2HPU\\UHZ\[\RZLU T\PZ[VTLYRRP 4`SS`W\YV 4`SS`TpLUZ\VQLS\HS\L /HRHZ\VUT`SS`WPY[[P ;HSHZ,LYHUT\PZ[VRP]P 4PLZSHOKLUSPU[\[VYUP 4H[HSHUZ\VUSPU[\[VYUP /\VS[VHZLTPHQH RVYQHHTVWHS]LS\P[H :OLSS2VU[PVTpRP (\[VRVULO\VS[V2LYpULU 1HYPURVULQHRVYQH\Z 3=0[`[2VPZ[PULU 3=0 [`[ 2VPZ[PULU 7HZP/VSHWWH 7HZP /VSHWWH 7HS[HTVU4VUPWHS]LS\[ 7HS[HTVU 4VUPWHS]LS\[ SHH]\[ H]\[ =HHYHU[HSV 4PLZSHO[P 4H[HSHUZ\VURV[H 4H[HSHUZ\VU RV[H 2P]LZ]HHYH 3HU[PURVZRP 2PS[\UUPLTP 3LPSPURVZRP 4LSHSHO[P=HYPZZHHYP 4\Z[VSHUSHO[P 5L\]VZLUUPLTP 7LORVSHUSHO[P =HYPZQVLUZ\\ /PPO[VTHH (UUPZRLS\VPRL\KL[ ( g g 2VU[PVTpLU (ZLTHYH]PU[VSH 2VU[PVTpLU(ZLTHYH]PU[VSH( [VSH ( 5LZ[L7HS[HTV) 5LZ[L 7HS[HTV ) 2VU[PVTpLU:OLSS) 2VU[PVTpLU :OLSS ) 7HS[HTVU:`KpU( 7HS[HTVU :`KpU ( Nro 23 – 2015 $ ¶(\[VWHQH3H\RRHULU 2VU[[P[PL ¶(\[VRVULMP_ 3\[[\ZLU[PL ¶4V[VYLJ /VURHR\QH 2PYRVUR`SpSSp Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä 11 ( 5LZ[L;HRZPHZLTH 3PUQHH\[VHZLTH ) (SRV * ,PUV3LPUVWH[ZHZ 1VRP]HYYLU4HYPVU + :pORVSHP[LO\VS[V 7HY[\YP1VOHUUH 7HY[\YP;HYQH9H\[PV , 4H[RHRV[P2LPKHZ - ,\YVQVWP-`ZPV[LYHWPH 7HY[\YP:PYWH4VPSHULU 2LSH . 2PWH / :THYRL[(W[LLRRP7VZ[P 2PYQHWHPUV 0 ;LY]L`ZRLZR\Z 1 ,SpPUSppRpYP5L\]VSH 2 2THYRL[ 7HS[HTVU=HH[L[\Z 3 4\ZLV 43HTPUNVUR\RRH ;`]VPTH`OKPZ[`RZLU RPYWW\[VYP 5 6Z\\ZWHURRP 5 6Z\\ZWHURRP 6[[VH\[VTHH[[P 6[[VH\[VTHH[[P 2VU[PVTpLZZp (\[VRVULO\VS[V2LYpULU 2VU[PVTpLU(\[VTHHSHHTV 2VU[PVTpLU:P^H 2VU[PVTpLU(ZLTHYH]PU[VSH( 5 7HY[\YP(UQH3LPUVULU -P_\Z7HS[HTV 2H\UL\ZOVP[VSH (\[VO\VS[V1;LSRPULU 6 7HS[HSPUUH 7 :L\YHR\U[HRLZR\Z2PYRRV 82\UUHU]PYHZ[V ;VPTPZ[VOV[LSSP2\U[VZHSP 1VWPU7P[VWHS]LS\`T 9 ;LY]HSHTTLU\YOLPS\RLZR\Z : -YPZILLNVSMYHKH[ ; 4V[VYLJ < 2HULY]H >2\S[HWHSSVSVTH[ ? 2LZp[LH[[LYP @ 2HYH]HHUPHS\L A <YOLPS\RLU[[p g 7HS[HTVU:`KpU 7HS[HTVU.VSM f 4L[LSP/V\ZL k7HY[\YP2PYZ[P:PPYH 2SL4HU ¶ (\[VWHQH3H\RRHULU (\[VWHQH 3H\RRHULU (\[V2VULMP_ ¶ (\[V 2VULMP_ ¶ 4V[VYLJ 12 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 Frisbeegolf sopii kaikille Frisbeegolfin suosio Suomessa on kasvanut viime vuosina suorastaan räjähdysmäisesti. Uusia ratoja rakennetaan jatkuvasti pienillekin paikkakunnille, sillä niiden pystyttäminen ei vaadi mahdottomia investointeja. Myös lajin aloittaminen onnistuu pikkurahalla. Jo parin-kolmen kympin sijoituksella pääsee alkuun oikein mukavasti. Paltamolaisten käytössä on kaksi rataa. Metelin uimarannalta lähtevä 6-väyläinen puistorata on lyhyt ja helppo rata, joka sopii eritoten lajiin ensimmäistä kertaa tutustuville. Tervalammen urheilukeskuksen tuntumassa sijaitseva 12-väyläinen rata sisältää vaihtelevampaa maastoa ja aavistuksen haastavampia heitto-olosuhteita. Ristijärven 9-väyläinen rata alkaa Virtaalan parkkipaikan vierestä. Sen on suunnitellut itse suomalaisen frisbeegolfin kummisetä Jussi Meresmaa. Kuten useimpien, on edellä mainittujen ratojen käyttäminen maksutonta. Myös maksullisia ratoja on olemassa. Frisbeegolfin suosio perustuu matalan aloittamiskynnyksen ja loivan oppimiskäyrän lisäksi monipuolisuuteen. Se on rento koko perheen vapaa-ajan peli, mutta myös kansainvälistä huippu-urheilua. Suomi onkin pieneen väkilukuunsa nähden lähellä kansainvälistä kärkeä niin ammattilaispelaajien tasossa kuin harrastajamäärissäkin. Pelin perusperiaate on sama kuin golfissa: kiekko on saatava koriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Teemu Leinosen luottokiekko on suomalaisen Westside Discsin valmistama Pursi. – Se on suoralentoinen kiekko, joka pitää hyvin sille annetun heittokulman. Sen kanssa harvoin tulee mitään yllätyksiä, Leinonen perustelee. Kiekon tunnearvoa lisää vuoden 2009 maailmanmestarin, amerikkalaisen Avery Jenkinsin nimikirjoitus. Hyvät käytöstavat mukaan radalle Jossain määrin välineurheilua Kiekot voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Nopeilla, teräväreunaisilla draivereilla heitetään pitkät avaukset. Kapea- ja korkeareunaisia hitaita puttereitä käytetään lyhyillä matkoilla suoriin ja tarkkuutta vaativiin heittoihin. Näiden väliin sijoittuvat niin sanotut midarit, eli lähestymiskiekot. Lisäksi draiverit voidaan jakaa ominaisuuksiensa perusteella pituus-, kontrolli- ja väylädraivereihin. Markkinoilla on tuhansia erilaisia kiekkoja erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Kiekkojen lento-ominaisuudet ilmoitetaan neljällä numerolla, jotka usein painetaan kiekon kanteen. Ensimmäinen numero kuvaa kiekon nopeutta, toinen liitoa, kolmas vakautta ja neljäs viimeistelykulmaa eli loppufeidiä. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä lyhyemmälle heittopituudelle kiekko on tehty, sitä hitaammin ja suorempaan se lentää. Pitkän matkan draiverit ovat profiililtaan matalia ja lentävät siksi nopeammin. Samalla niiden hallittavuus huononee. Tästä syystä monet kilpapelaajat aktiivisesti kolmen vuoden ajan. Hänen pelilaukustaan löytyy kymmenkunta erilaista muovipannua, joita hän käy sulan maan aikana heittelemässä koriin noin kolme kertaa viikossa. Leinonen kertoo tyypillisimmän aloittelijavirheen olevan liian nopean kiekon valitseminen lisämetrien toivossa. – Heittäminen kannattaa aloittaa hitaammilla kiekoilla, kuten midareilla ja puttereilla. Niillä tekniikan oppii nopeimmin. Hyvä nyrkkisääntö kiekon nopeuden valinnassa on, että ottaa oman heiton maksimipituudesta nollan pois perästä. Leinosen mukaan frisbeegolf on enemmän tekniikka- kuin voimalaji. – Heikkokätisempikin heittäjä voi oikealla tekniikalla heittää helposti 150 metriä. Lento-ominaisuudet muuttuvat kiekon kuluessa siten, että mitä enemmän kolhuja heittoväline saa, sitä alivakaammaksi se muuttuu. Kulumisen nopeus riippuu käytetystä muovilaadusta. Pehmeämmät muovilaadut luonnollisesti kuluvat nopeammin, mutta niissä on parempi näppituntuma. Pehmeämmät muovit ovat myös hitusen alivakaampia. Valinnanvaraa on vaikka millä mitalla. Erilaiset tilanteet vaativat erilaisia kiekkoja, joita markkinoilla onkin tuhatmäärin eri väreissä, painoissa ja muovilaaduissa. käyttävät puttereita ja lähestymiskiekkoja jopa sataan metriin asti, ja draivereita vain kaikkein pisimpiin heittoihin, joissa ei ole suurta riskiä joutua pois väylältä. Ali- ja ylivakaus ovat tärkeimpiä kiekon lentoa määritteleviä termejä. Kun oikeakätinen heittää rystyheiton, kiekko pyrkii kääntymään vasemmalle ennen maahan putoamista. Mitä enemmän kiekko pyrkii kääntymään vasemmalle oikeakätisen rystyheitolla, sitä ylivakaampi se on. Loppufeidi kertoo, kuinka jyrkän mutkan kiekko kääntää vasemmalle ennen laskeutumistaan. Ylivakaiden kiekkojen heittäminen vaatii hyvää tekniikkaa, joten ne ovat usein kilpapelaajan valinta. Heille ylivakaat kiekot tarjoavat paremman luotettavuuden vaihtelevissa sääolosuhteissa. Vastaavasti alivakaat kiekot ovat helpompia heittää, koska ne eivät ala edellä mainitussa heittotilanteessa heti kääntymään vasemmalle ja lentävät näin pitemmälle. Hitaampi kiekko aloittelijalle Paltamolainen Teemu Leinonen on harrastanut frisbeegolfia Tavallinen golf on tiukan etikettilajin maineessa pukeutumissääntöineen. Frisbeegolfissa vastaavaa etikettiä ei juurikaan määritellä, vaikka kohteliaat käytöstavat lajin luonteeseen kuuluvatkin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiekkoja ei heitellä edellä kulkevien pelaajien niskaan, ihmistä kohti menevästä heitosta varoitetaan kuuluvalla äänellä eikä löytökiekkoja laiteta omaan laukkuun. Hyvä tapa on merkitä omat kiekkonsa nimellä ja puhelinnumerolla. Mikäli kiekossa ei ole yhteystietoja eikä radalla ole lukittavaa palautuslaatikkoa, on löytökiekko syytä jättää sijoilleen. Usein seurojen ylläpitämillä radoilla on lukittavat palautuslaatikot, joihin löytykiekon voi pudottaa. Paltamonkin ratojen alussa olevat punaiset postilaatikot on tarkoitettu pistekorttien ja ratakarttojen säilytykseen, eikä niihin kannata kiekkoja pudotella. – Kävijöitä radoilla on niin moneen lähtöön, että lukitsemattomaan laatikkoon palautetut kiekot eivät todennäköisesti päädy oikealle omistajalle, Teemu Leinonen arvelee. Petri Möttönen Nro 23 – 2015 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä 13 Kitaran rakentaminen vaatii aikaa ja vaivaa Ristijärveläinen Mauri Konttinen on rakentanut kitaroita harrastuspohjalta jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Konttinen kertoo olevansa vapaa-ajan muusikko, joka tekee välillä töitäkin saadakseen hankittua uusia musiikkivermeitä. Kaikkiaan kitaroita on valmistunut parisenkymmentä kappaletta. Kuuluisin ja rakentajan itsensä mukaan myös paras hänen tilaustyönä valmistamistaan soittimista on muun muassa Sunrise Avenuesta ja Metrofolkista tunnetun Jan Hohenthalin omistuksessa. Suurin osa Konttisen käsitöistä jää kuitenkin miehen itsensä omistukseen. Mielenkiinnon pääpaino on akustisissa kitaroissa, joissa on enemmän kuin kuusi kieltä. Periaate on, että kahta samanlaista soitinta ei kannata rakentaa. Osaava katsoja voi kuitenkin tunnistaan Konttisen rakentaman kitaran muodon perusteella. Yhdistävä tekijä kaikissa niissä on soikea ääniaukko ja epäsymmetrinen rakenne. – Kaikukoppa jatkuu toiselta puolen kaulaa hiukan pidemmälle. Epäsymmetrinen kansi mahdollistaa useampien harmonisten taajuuksien soinnin, kun taas täysin symmetrinen korostaa tiettyjä taajuuksia ennemmän kuin toisia. Jokainen soitin on uniikkikappale, sillä ideana olisi oppia jotain uutta jokaisen uuden rakennusprojektin myötä, Konttinen kertoo. Ristijärvellä syntynyt paluumuuttaja asui soitinrakennusta aloittaessaan Vantaalla. Harrastus sai alkunsa valmiisiin soittimiin tehdyistä korjauksista ja muutostöistä. – Ihan ilman mitään oppia yrittelin aluksi tehdä ja nehän olivat kötöksiä mitä kötöksiä. Aloitin tekemällä muutoksia valmiisiin soittimiin, esimerkiksi lisäämällä kieliä akustiseen kitaraan. Soitan sormilla, ja halusin bassopuolelle lisää kieliä, joilla voisi säestää blues-tyylistä soittoa. Harrastus siirtyi seuraavalle tasolle Konttisen huomattua soitinrakentaja Timo Mustosen pitävän kursseja Vantaan aikuisopistolla. – Siellä piti rakentaa perinnesoitin, joten tein jouhikon. Tuossa vaiheessa selkeänä tavoitteenani oli rakentaa teräskielinen akustinen kitara, nimenomaan sellainen, missä olisi enemmän kieliä. Kävin Timon kursseilla muutamana vuotena, mutta eihän se riittänyt alkuunkaan, joten ilmoittauduin lisäksi teknisen työn kurssille. Elettiin 90-lukua ja innostus oli kova. Ajattelin, että tästähän voisi saada vaikka ammatin, Konttinen muistelee. Soitinrakennusalalla leipä on kuitenkin lujassa ja kilpailu kovaa. Konttinen yritti muutamalle soitinrakentajalle töihin, mutta alan yrittäjät saivat työllistämisrahoituksen kautta ilmaisiakin apupoikia. Ammattia ei siis soitinrakennuksesta tullut, mutta oikein hyvä harrastus kuitenkin. Uudenlaista kitarateknologiaa Paluumuutto Ristijärvelle muutama vuosi sitten liittyi niin ikään soitinrakennukseen. Konttinen kehitteli tuolloin nuoremman veljensä Samulin kanssa uudenlaista teknologiaa sähkökitaralle keksintösäätiön tuella, ja muutti takaisin kotiseudulleen yhteistyön sujuvoittamiseksi. Kuusi vuotta sitten alkanut hanke on edelleen vireillä, vaikka rahoitus kokikin takaiskun keksintösäätiön muutettua toimintatapojaan. Toimivia prototyyppejä laitteesta on rakennettu. Konttinen kertoo realiteettien tulevan koko ajan vastaan, mutta rima vain nousee niiden myötä. – Kyseessä on uudentyyppinen sustain-systeemi, joka saa kielen soimaan niin kauan, kuin sille vain virtaa annetaan. Vastaavanlaisia laitteita on olemassa, mutta ne vaativat usein muutoksia soittimen rakenteeseen tai vaativat kädessä pitämistä hankaloittaen soittamista. Meidän keksintömme hyödyntää aivan uudenlaista tekniikkaa. Se voidaan asentaa soittimeen kiinteästi, jolloin molemmat kädet vapautuvat soittamiseen, Konttinen kertoo. Kuusikantinen soi kauneimmin Akustisen kitaran kopan puumateriaalin valinta vaikuttaa ratkaisevasti kitaran sointiväriin. Siksipä pienikoppaisiin kitaroihin, joissa on heikohko bassosointi, valitaan tummemman soinnin antava puu, esimerkiksi mahonki. Suurikoppaisiin, kuten jumbomalliin valitaan usein kirkkaammin ja selkeämmin soiva puu. – Itse käytän kohtalaisen suurissa kitaroissani juuri tästä syystä kopan ja kaulan materiaalina vaahteraa. Myös seetri on oivallinen kansimateriaali, mutta hivenen heikompana sitä käytetään enemmän klassisen ja pienikoppaisten teräskielisten kansimateriaalina. Keinomateriaaleista hiilikuitua käytetään jonkin verran niin kansi-, koppa-, kuin kaulamateriaalikin, Konttinen valaisee. Kuusella on monia ominaisuuksia, mitkä tekevät siitä parhaan kansimateriaalin. Se on suorasyinen puulaji, joka on painoonsa suhteutettuna kestää taivutusta erinomaisen hyvin. Myös sen värähtelyominaisuudet ovat hyvät. Myös koivua on käytetty rungon rakenteissa. Muun muassa suomalainen kitaravalmistaja Landola teki aikanaan koivurunkoisia kitaroita. Kansimateriaaliksi koivu ei juurikaan sovellu liian kirkkaan sointinsa takia. – Kitaran pohja ja kansi tehdään halkaisemalla säteen suuntaisesti sahattu lankku keskeltä, jolloin saadaan kaksi toisilleen peilikuvaa puuaihiota. Kun höyläyksen jälkeen aihiot liimataan toisiinsa, saadaan sekä ulkonäöltään että lujuudeltaan paras lopputulos. Tällaista koivua ei taida olla niin vain tarjolla. Koivu soveltuu paremmin kaulamateriaaliksi, mutta silloin kaula kannattaa tehdä vähintään kahdesta osasta, jolloin myöhempi vääntyily saadaan eliminoitua, Konttinen kertoo. Satoja tunteja soitinta kohden Kitaran rakentaminen ei ole hätäisen miehen työtä. Konttinen ei ole laittanut tarkalleen tunteja ylös, mutta arvelee pelkän kokoamisen vievän noin 60 tuntia. – Jokainen kitaramalli vaatii rakentamista varten oman jiginsä, joiden valmistamiseen menee enemmän aikaa, kuin yhden lankkukitaran tekemiseen. Teräskielisen akustisen kitaran kansi ja pohja ovat hieman kuperia, mikä aiheuttaa omat haasteensa. Teräskielten vedon koppaan aiheuttama jännitys on paljon kovempi kuin nylonkielten. Kannen ja pohjan kuperuudella saadaan rakenteeseen tarvittava lujuus. Pienikoppaisen kitaran kannen ja pohjan voi tehdä täysin tasaiseksikin. Matalien taajuuksien sointi tosin heikkenee hiukan, koska kannen rimoitus täytyy tehdä vahvemmaksi. Yhteen kitaraan kuluvia työtunteja en ole koskaan tarkkaan laskenut. Puhutaan kuitenkin sadoista tunneista, edellyttäen että jigit ja muut tarvikkeet on valmiina. Petri Möttönen Tässä 12-kielisessä akustisessa on Konttisen kehittämä ja patentoima kitaran kannen tukirakenne. Satula on kaksiosainen ja valmistettu Brasilian ruusupuusta, jota yleisesti pidetään parhaana tallamateriaalina. – Tämä on tekemistäni viimeisin ja paras 12 -kielinen. Kuuden säestyskielen kohdalla otelaudassa ei ole kuin yksi nauha. Soitan kieliä yleensä avoimina. Otelaudan yläpäähän sijoittuvalla epäkeskoon perustuvalla mekanismilla voidaan kunkin säestyskielen sävelkorkeutta nostaa itsenäisesti puoli sävelaskelta, Konttinen kertoo. Tämä lankkukitara on niin sanottu silent/travel -malli. Kitara on saatu rinkkaan mahtuvaksi sijoittamalla kielikoneikot tavanomaisesta poiketen kitaran runkoon. 14 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 Jukka Laukkasen kuvituksia näytteillä Kainuun Museossa Kainuun Museossa avautui pari viikkoa sitten oululaisen Kulttuuritalo Valveen tuottama ja valmistama Saareen-näyttely. Näyttely on ollut esillä vuosina 2010-2013 kahdeksan kertaa seitsemällä paikkakunnalla. Kävijöitä se on kerännyt yli 61 000. Vuonna 2013 näyttely sai Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinnon. Näyttely on moniaistinen taideseikkailu, joka alkaa veneestä, vie veden alle, sukelluskelloon ja lopulta saareen. Näyttely tuo suomalaisten kirjailijoiden saarikertomukset ja tarinat vedestä elämyksellisesti koettaviksi. Monikerroksisella näyttelyllä on annettavaa myös aikuisille, sillä siinä on mukana nykytaidetta, kirjankuvituksia sekä tunteita ja muistoja herättäviä osia. Näyttelyn suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet kirjailijat ja heidän teoksensa. Näyttelyssä on käytetty noin 30 suomalaisen proosateoksen tekstejä, joista eri taiteenalojen ammattilaiset ovat luoneet kokonaisvaltaisen taidemaailman. Kirjoista näyttelyyn on visualisoitu muun muassa Muumipappa ja meri sekä UppoNalle ja sukelluskello. Kävijät voivat mennä sisään näyttelyn lavasteisiin, esineisiin on lupa koskea ja kirjoja saa lukea. Saareen-näyttelyn lastenkirjateemaa täydentää galleriahuoneessa näyttely paltamolaisen graafikon Jukka Laukkasen lastenkirjakuvituksista. Esillä on kuvaluonnoksia, valmiita kuvituksia ja kirjoja. Laukkanen on kuvittanut kaikkiaan 18 kirjaa, muun muassa Pietu- ja Hilarius Hiiri -kirjoja, Lasten lakikirjan sekä Suomen Kellomuseon julkaiseman lastenkirjan Kello kautta aikain. Laukkasen ensimmäiset kirjakuvitukset ilmestyivät vuonna 1999 julkaistussa teoksessa Tulevaisuuden maa. – Näyttelysuunnitteluun käytin aikaa useita päiviä. Yleishyödyllisen näyttelyn budjetti oli omalla kontolla, sillä läänin Taidetoimikunnalta tuli kielteinen apurahapäätös. Toteutunut näyttely on noin puolet siitä mitä olimme suunnitteluryhmän kanssa suunnitelleet. Harmi, sillä tilaisuus ei tule toistumaan, Laukkanen toteaa. Laukkanen on saanut Paltamon kunnan kulttuuripalkinnon kaksi kertaa. ProKainuutunnustuspalkinnon hän sai vuonna 2012. Lastenkirjakuvitusten näyttely jatkuu museolla 23.8. asti. Petri Möttönen Museossa nähtävä kuvasuurennos kuvittajan pöydästä näyttää kuinka se kerää inspiraation lähteitä kuin itsekseen. Kuva: Arja Laukkanen. Galleriahuoneessa on esillä myös ihka oikea mäkiauto Hopeanuoli, jota konstaapeli kutsui Pietu-kirjassa leikkisästi ”Nopeahuoleksi”. Kuva: Jukka Laukkanen. Paltamon kesäteatteri muuntuu Vinskin kotikaupungiksi Punatukkainen henkilö piirtää ilmaan. Eipä piirräkään, hän suorastaan kirjoittaa. Joni Tolvanen on paneutunut rooliinsa Paltamon kesäteatterin Koko kaupungin Vinskissä antaumuksella. Nuori näyttelijä on jo harjoituskaudella värjännyt hiuksensa punaisiksi roolia varten. Aapelin eli Simo Puupposen 1954 kirjoittama tarina on tuttu monille. Esko Janhusen dramatisoiman näytelmän ohjaa Merja Moilanen. Vinski on tarina pojasta, joka pääsee näkymättömyyspulverin turvin tarkkailemaan kaupungin elämää kuin kärpäsenä katossa. Varsinkin aikuisten edesottamukset vaikuttavat suorastaan pölöiltä, kun niitä katsoo topakan lapsen silmin. Lämminsydämisenä poikana Vinski järjestää kaupungin asioita oikeille raiteilleen yhdessä apteekkarin kanssa. Tolvanen on mukana Paltamon kesäteatterissa kolmatta kesää. Vinskin saappaisiin astuminen on herättänyt nuoressa miehessä monenlaisia tunteita. – Päärooli on ihan mahtavaa ja samalla aika haastavaa. On hienoa, että on päässyt päärooliin, mutta sitten pitää myös osata kaikki vuorosanat, jokaisessa kohtauksessa esiintyvä Tolvanen pohdiskelee. Työtä ja vastuuta pääosanesittäjällä riittää. – Välillä vähän väsyttääkin. Mutta kai sitä kesän aikana on muutama päivä aikaa lomailla. Työmäärästä huolimatta suunnitelmia jatkon suhteen on jo kytenyt Tolvasen mielessä. – Olen mukana jo kolmatta kesää, niin että kyllä varmaan neljännenkin kerran tulen ja aion jatkaa. Ensimmäinen lavakokemus Tolvasella on jo ensimmäiseltä luokalta. – Olin silloin mukana harrastajateatterissa ja näyttelin Maailman ympäri 80 päivässä -esityksessä. Siitä lähti näyttelijänura käyntiin. Suosikkinäyttelijäkseen Joni nimeää viime kesänä aisaparina näytelleen Jarkko Remahlin. Sekä Jarkolta että muilta kanssanäyttelijöiltään nuori teatterintekijä on saanut tärkeitä vinkkejä esityskautta ajatellen. – Pitää olla hiljaa näyttämön takana. Ja sitten pitää olla kanssa valppaana, että kuulee repliikin, jolla itse pitää mennä lavalle. Talkoolaisesta lavan puolelle Eljas Härkönen on kuulunut teatterin vakikalustoon jo vuosikymmeniä. Härkönen on ollut kesäteatterin alkuajoista lähtien ahkera talkoolainen. Ensimmäisinä keväinä hän on ollut mukana suoristamassa katsomon penkkejä talven jälkeen. Useana kesänä Härkönen on rakentanut lavasteita ja ollut ohjaamassa liikennettä. Lavalla miestä ei kuitenkaan ole aiemmin nähnyt, ainakaan puheroolissa. – Ihan silloin alussa olin yhdessä talvinäytelmässä mukana pianonkantajan roolissa. Juusosen Sepon kanssa se homma tehtiin, ja siitä roolista se taisi Sepolla lähteä näyttelijänura liikkeelle, Härkönen muistelee. Tänä kesänä Härkönen näyttelee kahta roolia. Vielä ensimmäiset puheroolit eivät pelota. – Mutta eihän sitä tiedä, milloin se pelko iskee, Härkönen virnuilee. Näyttelijäntyön lisäksi lavasteiden rakentaminen työllistää Härköstä tänäkin kesänä. Kellotapulin rakentaminen ja liikkuvat sermit ovat mietinnässä. – Tahtoohan se kevät näissä hommissa mennä. Jää omat työt tekemättä. Mutta aina sitä aikaa löytyy. Kun johonkin lupautuu, niin sen sitten tekee kunnolla, Härkönen sanoo. Neljä vuosikymmentä teatteria Eljas Härkönen (tikapuilla) on pitkän linjan kesäteatterilainen. Tänä vuonna hän on ensimmäistä kertaa mukana lavalla. Palosotamies Römpöttiä ja Lutikkalinnan Räätäliä esittävä Härkönen pääsee näytelmässä kiipeämään tikapuille ja lyömään korttia. Paltamon harrastajateatteri ry:n puheenjohtaja Heikki Anttonen kertoo, että teatterin 40-vuotista taivalta ei juhlisteta erillisin juhlallisuuksin. Hyvä näytelmä riittää. – Meillä on ollut eri tyyppisiä näytelmiä ohjelmistossa. Tämän kesän esitys on tarkoitettu koko perheelle. Katsomoon voivat tulla kaikki vaarista vauvaan ja kaikki siltä väliltä, Anttonen toteaa. Tekemistä puheenjohtajalla Vinski (Joni Tolvanen) harjoittelee näkymättömyyspulverin käyttöä yhdessä apteekkarin (Vesa Hyvönen) kanssa. on ollut paljon. Alkukeväästä työtä teetti näyttelijäporukan etsiminen. – Lieviä synnytystuskia oli saada riittävä määrä näyttelijöitä. Onneksi tarpeellinen väkimäärä löytyi. Tämähän on jokakeväinen juttu, että alkuun näyttelijöiden lukumäärä vähän nilkuttaa. Ennen ensi-iltaa on vielä ohjelmassa näytelmän harjoittelemista, kulissien rakentamista ja talkoolaisten hankkimista. Näyttelijöiden lisäksi organisaatioon tarvitaan kanttiinin henkilökuntaa, lipunmyyjiä ja liikenteenohjaajia ja niin edelleen. Anttonen ei ole laskenut tunteja, joita hän viikossa käyttää teatteriasioiden hoitamiseen. – Joka viikolle, joskus joka päivälle löytyy jotakin tekemistä tai ainakin miettimistä. Kymmenen vuoden päästä kesäteatteri viettää 50-vuotisjuhlaa. Anttosta kesäteatterin ohjelmistossa ovat kiehtoneet tangonäytelmät, joissa on ollut mukana orkesterin säestyksellä esitettyjä laulukappaleita. – Kohtalon tango, Onnen maa ja Tähti ja meripoika ovat jääneet mieluisimpina mieleen niistä näytelmistä, joissa olen itse ollut mukana. Mielestäni 50-vuotisjuhlanäytelmänä voisi olla tällainen tangonäytelmä, koska kesäteatterissa tango on kuitenkin kova sana, Anttonen perustelee. Merja Moilanen Nro 23 – 2015 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä 15 Varalan kirpputori palvelee ja työllistää Paikallis-Sähkön entisiin tiloihin on pystytetty parisenkymmentä pöytää. Kati Heikkinen ja Milka Karttunen Paltamon työvoimayhdistyksestä nyökyttelevät tyytyväisinä. – Kyllä siitä hyvä tulee. Viime maanantaina avattiin työvoimayhdistyksen pitämä Varalan kirpputori. Nimi juontaa juurensa rakennuksen viralliseen nimeen, jonka iäkkäämmät paltamolaiset edelleen muistavat. Aiemmin yhdistyksen kirpputori on toiminut Valkoisella koululla. Uudet tilat ovat kuitenkin tulleet tarpeeseen. – Monet sanoivat, että kirpputori on hankalassa paikassa, kun ei ole keskellä kylää. Sijainnin puolesta tämä rakennus on paljon parempi, Heikkinen toteaa. – Myös aukioloaikojen suhteen olemme pyrkineet vastaamaan asiakkaiden toiveisiin, Karttunen kertoo. Valkoisella koululla kirpputorin ovet sulkeutuivat jo kolmelta, mutta uusiin tiloihin ennättävät ostoksille myös toimistotyöntekijät. Viikolla kirpputori on avoinna viiteen, ja kesälauantaisinkin pääsee tutkailemaan Varalan tarjontaa. Muutto on Heikkisen mukaan sujunut kivuttomasti. – Puupuolen pojat ovat hoitaneet hommat vikkelästi ja ovat olleet todella reippaina. Sujuvasti on mennyt, vaikka varauslistojen kanssa olenkin hätäillyt. Siistit myyntipöydät kirpparin valttina Uusien tilojen myötä pöytäpaikkojen määrä lisääntyy. – Paikkoja on kymmenkunta enemmän kuin Valkoisella koululla, kaikkiaan noin kaksikymmentä, Heikkinen laskeskelee. Kirpputori toimii edelleen itsepalvelu-periaatteella. Varauksia pöytäpaikoista on tullut jo mukavasti. Myös kajaanilaiset kirppismyyjät ovat varanneet paikkoja Varalasta. – Me huolehdimme pöydistä päivän aikana ja järjestelemme tavaroita, etteivät pöydät ole epäsiistin näköisiä. Kun on ollut kukkasia myynnissä, niin olemme kastelleet niitä, Heikkinen kertoo. Varalaan on tarkoitus ottaa tavaroita myös proviisiomyyntiin. Näitä tuotteita varten näyteikkunaan on rakennettu komeat puuhyllyt, joissa esimerkiksi antiikkiesineet saavat arvoisensa myyntipaikan. – Myynnissä on myös työvoimayhdistyksen valmistamia käsityötuotteita. Tulijaista, menijäistä ja lahjatavaraa, Karttunen naurahtaa. Vanhaan holviin on rakenteilla Holvidivari, johon tulee myyntiin kierrätyskeskuksen kirjoja, DVD- ja vinyylilevyjä. Kokemusta myyntityöstä Varalan kirppistä pyöritetään kuuden naisen voimin. Lisää innokkaita myyjiä otetaan mielellään mukaan joukkoon. – Tässä samalla voi kokeilla, olisiko oma ala ja innostuksen kohde myyntitöissä, Karttunen perustelee. Uutta opeteltavaa on tiedossa myös Heikkiselle ja Karttuselle. – Kirpparilla on nyt myös korttimaksumahdollisuus, jota ei aiemmin ollut, Heikkinen kertoo. Vaikka kirpputori siirtyy Varalaan, jää kierrätyskeskus edelleen Valkoiselle koululle. Kirpputorilta vapautuville tiloille on suunniteltu käyttöä. – Olemme ajatelleet, että voisimme mahdollisesti ottaa jatkossa vastaan isompaakin tavaraa, esimerkiksi huonekaluja. Tällä hetkellä kierrätykseen otetaan vain vaatteita ja pientä käyttötavaraa, Karttunen suunnittelee. Ruokaa ja puhdasta pyykkiä Paltamon työvoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Tero Huvi on innoissaan uudesta kirpputorista. – Kirpputorin yhtenä tarkoituksena on se, että se työllistäisi ihmisiä vakituisesti. Totta kai se on myös palvelua Paltamolle. Kirpputoritoiminnassa on myös eettinen ulottuvuus, Huvi pohtii. Hän toivoo, että Varalan kirpparista tulisi paltamolaisten yhteinen olohuone, paikka, jossa olisi mukava poiketa. Tähän asti työvoimayhdistyksen toiminta on keskittynyt Valkoiselle koululle, joten kirpputorin avaaminen uusiin tiloihin on eräänlainen murtautuminen koulun seinien ulkopuolelle. Yhdistyksen toimintaa on tarkoitus kehittää myös muilla tavoin. Työttömien ruokailu on tarkoitus aloittaa uudelleen syksyllä, mutta jo kesäksi on kehitteillä uusia palveluja Valkoiselle koululle. – Suunnitteilla on pesutupapalvelu, jonka ideana on, että esimerkiksi mökkiläiset ja muut pääsisivät pesemään tänne pyykkejä pientä korvausta vastaan, Huvi kertoo. Yhdistyksessä kuunnellaan herkällä korvalla sitä, mitkä voisivat olla sellaisia palveluita, joita työvoimayhdistys voisi tehdä ja toteuttaa. Paikallisten yritysten kanssa yhdistys ei kuitenkaan tahdo kilpasille. Sosiaalisen pääoman yhdistykseksi Huhtikuun lopussa työnsä aloittanut Huvi on tyytyväinen 100-vuotiaan lelutalon kesänäyttely 2015 Pieniä, suuria, uusia, vanhoja asioita Jälleen tänä kesänä avautuu Metelin Wanhan Kanttorilan, Kanervan, idyllinen pihapiiri yleisölle 30.6. alkaen. Tänään patsas-, lelu- ja lapsuusmuseona toimiva 100-vuotias vanhus ja sen pihapiiri ovat ehtineet nähdä Paltamon, aiemmin Kiehimän, monenlaiset muutokset. Rautatie on rakennettu, silta sotien aikana räjäytetty, ja kirkonmenoja ja rippikouluja järjestetty Kanervan nykyisessä patsaspirtissä. Moniko on tiennyt, että nykyisessä näyttelypirtissä on toiminut kansalaisopisto ja siellä on aloitettu maineikkaat Meteli Seis. -kuvataidenäyttelyt. Eino Leinon muistopatsas Ukon lintu ja Virvaliekki sai ensiesiintymisensä Kanervan suuren kuusen edessä, jossa Jouko Toiviainen toteutti sen valimovaiheeseen. Metelin Kanerva on osa palkittua Oulujärven kulttuurikierrosta. Näyttelyksi on muodostunut pirtin jatkuvasti kasvava ja uudistuva kipsiveistoskokoelma, jossa on noin 1500 kappaletta 50-100-vuotiasta lapsi-, eläinym. teosta. Pihapiirin Heppatallista, Nukketalosta, Nallemajasta ja Leluaitasta löytyvät nimensä mukaiset jo parhaat päivänsä nähneet lelut, joilla mummot ja ukit ovat lapsena leikkineet. Lelutalon lapset ja leikityt lelut ovat olleet esillä jo Paltamon ulkopuolellakin. Kainuun Museon Joulun odotusta -näyttely koostui kyseisistä Kanervan kokoelmista. Kanervan kesänäyttely on pohjoisin paikka Suomessa, jossa vanhoja leluja, patsaita ja puuhevosia on esillä yleisölle. Pihapiiri elää ja uudistuu wanhaksi kaiken aikaa. Tervetuloa lapsuuden pariin! Paltamon työvoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Tero Huvi tunnustautuu olevansa innokas lukija. Kirpputorin tiloissa oleva entinen pankkiholvi muuttuikin Huvin idean pohjalta Holvidivariksi. ensimmäisiin työkuukausiinsa. – Vastaanotto on ollut todella hyvä. Paltamon työvoimayhdistyksessä on hyvä, aktiivinen ja toimiva hallitus, joka on kiinnostunut asioista. Ennen kaikkea se on kiinnostunut paltamolaisten ihmisten hyvinvoinnista. Yhdistyksessä on hyvät ja kokeneet työntekijät, jotka uskovat asiaansa. Työvoimayhdistyksessä on liki neljäkymmentä toimijaa. Yhdistyksen yhtenä tavoitteena on luonnollisesti ihmisten työllistäminen, mutta Huvi näkee toiminnassa muita tärkeitä elementtejä. – Olennaisena osana toimintaa on kokonaisvaltainen ihmisen kohtaaminen. Siinä on läsnä vahva kuntouttava elementti. Yhdistyksessä halutaan tukea ihmisen elämänhallintaa ja mahdollisuuksia löytää polkuja esimerkiksi opiskeluun ja oppisopimuskoulutukseen. Työvoimayhdistys hallinnoi Uudet tuulet -hanketta ja hoitaa kunnan työllistämisvelvoitetta. Huvi katselee yhdistyksen tulevaisuutta pelkkiä velvoitteita laajemmalle. – Ajattelen, että tämä olisi enemmän sosiaalisen pääoman yhdistys, joka voisi pitää sisällään tuettua asumista ja ehkä enemmän kuntouttavia toimintoja, kulttuurintuotantoa ja kaikkea tällaista, toiminnanjohtaja visio. Hän uskoo, että Paltamo voi juuri niin hyvin tai huonosti kuin sen heikoin lenkki. – Heikoin lenkki voi olla se, jolla on rahaa niin, että ranteita pakottaa. Hyvinvointia voi mitata muillakin mittareilla kuin ylija alijäämällä, Huvi perustelee. Merja Moilanen 16 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Ostaessasi omalta paikkakunnalta satsaat oman kunnan hyvinvointiin ja työllisyyteen Nro 23 – 2015 PUUTARHAAN JA KASVIMAALLE * Vihannesten taimet * Monivuotiset kukat * Kesäkukat * Mullat ja turpeet * Marja- ja koristepensaat sekä puut * Puutarhalannoitteet * Kukkien ja vihannesten siemenet * Kompostorit + tarvikkeet * Mansikka- ja kasvihuonemuovit * Kukkaruukut * Pihanurmen siemenet * Kasvinsuojeluaineet * Suihkulähteet ja -tarvikkeet VÄYLÄ Julkaisija: Paltamon Kirjapaino Ky Päätoimittaja: Tuula Keränen p. 08 871 999 Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki, 2015 Lamingon Kukka ja Hautauspalvelu 0g.., 182+28.6(7 1XRKRXV OLLNH 2LNDULQHQ Puh. 08-871 807, 0400 685 755 • Lepikontie 15, Paltamo www.lamingonkukka.net S Kivesvaaralla juhlitaan Viikon luontokuva Suomen luontoa elokuussa n e n o h r e p a Herukk Kuva: Vesa Hyyryläinen Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään valtakunnallista Suomen luonnon päivää. Paltamossa Kivesvaara kutsuu 29.8. klo 11 – 16 tutustumaan vaaran kiehtovaan luontoon. Useat paltamolaiset yhdistykset ovat Paltamon Luonto ry:n aloitteesta yhdistäneet voimansa ja järjestävät ohjelmaa koko perheelle: mm. opastettuja luontoretkiä, lasten luontopolkua, tarjoilua ja muuta mukavaa toimintaa. Tapahtumaan kutsutaan kaikenikäiset ihmiset nauttimaan luonnosta. Suomen luonto on juhlan arvoinen. Kivesvaaran laelta avautuvat jylhät järvimaisemat. Lajistoltaan rikkaat monimuotoiset metsät ja alueen kiinnostava geologinen ja kulttuurinen historia elähdyttävät ja innoittavat kulkijaansa. Paltamossa syntynyt runoilija Eino Leinokin on kirjoittanut alueen historiasta vaikuttuneena runoelman Kivesjärveläiset. Kivesvaaran retkeilyalue valittiin vuoden 2014 retkipaikaksi http://retkipaikka.fi/vapaa/ vuoden-retkipaikka-2014-onpaltamon-kivesvaara/. Retkeilyreitit avattiin käyttöön 18. lokakuuta 2014. Retkeilyalueen reittisuunnittelussa on huomioitu retkeilijöitä kiinnostavat erityiskohteet, kuten Pahalouhoksen alue ja Yölinnunkuru. Kaikki reitit on merkitty maastoon. Myös liikuntarajoitteisille on oma reittinsä. Retkeilyalueen rakenteita viimeistellään vielä tänä kesänä. Kolmatta kertaa järjestettävää Suomen luonnon päivää vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tarkoitus on juhlia luontomme tuomaa iloa ja oivaltaa sen hyvinvointia edistävä vaikutus. Päivästä on tavoitteena tehdä uusi suomalainen kansanperinne ja virallinen liputuspäivä. Suomen luonnon päivänä järjestetään retkiä ja tapahtumia eri puolilla Suomea. Päivän pääkoordinaattorit ovat Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL Yhteistyössä Suomen luonnon päivässä Kivesvaaralla ovat mukana mm. Paltamon Luonto ry, MLL:n Paltamon yhdistys, Vaarojen Vaeltajat, Paltamon 4H-yhdistys, Elämyskeskus Jättiläisenmaa, Kivesjärven Kyläyhdistys ja K-Market Tervatori. Lisätietoja: Tapahtuman Facebook-sivut: w w w. f a c e b o o k . c o m / events/932613623448831/ Tutuista perhosista kesänteon aloittavat suruvaipat ja nokkosperhoset. Seuraavina ovatkin sitten usein kangasperhonen ja kuvan nauhuksella lepäilevä herukkaperhonen. Tämä laji testaa myös havainnointikykyämme. Onko kyseessä repaleinen nokkosperhonen vai joku oudompi kulkija. Varma tuntomerkki on siiven alapinnan kuvioinnissa oleva metallinkiiltoinen c-kirjain, josta tulee myös lajin latinankielinen nimi ”Polygonia c-album”. Pistäessään siipensä suppuun, perhonen katoaa silmistä suojavärinsä turvin. rka Nro 23 – 2015 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä PUUILON TARJOUKSET PAVILJONKI PPIKAKASATTAVA illä! Upea 3x3m paviljonki hyttysverkkosein poop-upp kasaus Noppea pop-u •Nop • a usta armaaaa/m i: hharm •Vär •VVäri: POLTTOMOOTTORITRIMMERI RUOHONLEIKKURI 4,5HP PUUTARHA-/PAINERUISKU moottori V-m O OHV•139cc OH m •25cc / 0,8kW W 5 ,8kW eys 510m veys kuule k leve ikkuu •Leik m mm 0mm 11520m i uss 152 itu uukkorkeus: •Varr ikkuuko Va en ppituu Leikk •Le •Leik mm 5mm 25-75 25 75m 22L 590 1190 1490 17 55L 12900 Myös netistä Myös netistä VERKKOMERKKI LIPULLA RISTON KALAVERKKO •Pituus 30m, korkeus 1,8m, lanka 0,17mm 9 AITATOLPANJALKA JA Myös netistä /kpl 2,90€ 51 x 102mm 3,90€ 77 x 77mm 3,90€ 102 x 102mm 5,90€ JÄTTITRAMPOLIINI JÄ R Ruuvi-/kierrepaalu •Pituus 115cm •Läpihitsattu paalu, jossa kiinnike valmiina •80mm halkaisija Terassien, piharakennusten, laitureiden ym. perustamiseen. 29990 Myös netistä Myös netistää Myös netistä Ø4,3m LAVAHUPPU 49 90 Myös netistä •Väritön suojahuppu EUR-lavalle •Mitat: 525+1250+525 x 2500 x 0,05mm 290 /kpl TAMFORCE HITSAUSKYPÄRÄ Myös netistä •Erittäin miellyttävä päällä joustavuutensa vuoksi •Väri: vihreä •Koot: S-XXL •Sis. housut ja hupullisen takin 2490 Myös netistä KAASUVAROITIN 12V+230V Myös netistä 19900 y Myös netistä KOMPOSTI-JA HUUSSIKUIVIKE HUUSSI 2990 Myös netistä VENETELA 2 KPL 34 90 ABB RYHMÄKESKUS 40A Myös netistä 189 00 Myös netistä •Yksisylinterinen 4-tahti, ilmajäähdytteinen •Mitat: Pituus(mm): 605 Leveys(mm): 440 Korkeus(mm): 440 •Levyhissi kipsi- ja sisustuslevyjen asentamiseen •Nostokorkeus 180 - 330 cm •Max. levyn koko 122 x 488 cm •Max. nostopaino 68 kg Myös netistä 19 90 19900 Myös netistä 24900 Max. 1000kg Myös netistä IGLOO KYLMÄARKKU Igloo Island 48 Breeze •Tilavuus 45L 8-Vaihteinen 12V 8-V 55lbs Igloo MaxCold 70 •Tilavuus 66L 5900 9900 Myös netistä PUINEN SÄILYTYSLAATIKKO Pallas puulaatikko •Koko: 67,5 x 42 x 42 cm •Langallinen, verkkovirtaan kytkettävä palovaroitin •Voidaan liittää yhteen jopa 20 laitteen kanssa KRAMFORS AGGREGAATTI 2kW LEVYHISSI •Esim. mökille, mö mök ök ulkorakennukseen tai autotalliin •Kotelointi IP65 • •Mitat 275x370x140mm Myös netistä 19 90 2190 3290 8-Vaihteinen 12V 832lbs 11900 14900 Myös netistä Max. 500kg Yksittäin 17,90€ 3000 Myös y netistä Sanko Pyöreä Myös netistä 2000 •Puinen kasvilava / lavakaulus •Sivurullissa portaaton kaltevuuden säätö •Mitat: 80 x 120 x 20cm •Voidaan pinota päällekkäin RAKENNUSPALJU NEXA PALOVAROITIN 230V 7 SÄKKIÄ (0,22€/l) SÄHKÖPERÄMOOTTORI 3490 •Peruslannoitettu ja kalkittu •Käyttövalmis 890 Myös netistä KASVILAVA 9900 EURO PUUTARHAMULTA 60L Biiol Komposti- ja Biolan Huussikuivike 40L Hu •Teho •Te Teeho 400 40 w puhdas/likavesi •Max.tuotto 7500 l/h • •Nostokorkeus 5m •Raekoko 35mm •Soveltuu esim. asuntovaunuihin tai veneisiin •Kuumalanka-anturi •Sis. verkkovirta- ja tupakansytytinpistokkeet •Automaattisesti tummuvalla lasilla •Tummuus säädettävissää •Valokennotoiminenn 54 90 UPPOPUMPPU PU 400W JOUSTAVA SADE-ASU •Teho 1500W •Kovametalliterä Ø216mm ResQ Pro+ renkaankorjaussarjaa henkilö- ja pakettiautoillee minn 0L 2,5bb 66min kyykyy 40L rrituskkyk •Suooritus •Polttomoottoriraivaussaha • P 52cc / 1,9kW •Max 7500rpm •Sis. vesakkoterän, siimapään ja valjaat Ø4,3m Ø4,6m KU IIRISIRKKELI METABO LIUKUJ RENKAANKORJAUSSARJA HACKFORS KEVYTRAIVURI HACKF REUNAPEHMUSTE 8900 Myös netistä •Teleskooppivarrella, pituus 250cm •Puhdista rännit helposti ja turvallisesti maasta käsin! •Turvaverkolla •Trampoliinin reunapehmuste / jousisuoja 24900 29900 Myös netistä RÄNNIEN PUHDISTUSHARJA RUUVIPAALU UVIPAALU 51 x 51mm Myös netistä 12 90 90 Maahan upotettava galvanoitu aitatolpanjalka 00 •Keltaisella lipulla si •225cm pitkä varsi m t:: 35 - 55mm koot: määkoot •Silm •Silm Myös netistä 179 88L Pyöreä Suorakaide Myös y netistä Suorakaide 20L 65L 90L 65L 90L 2,95€ 6,90€ 9,25€ 9,90€ 10,90€ BOSCH JIIRISIRKKELI 1200W 26900 (Tarjoukset voimassa 30.6.2015 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa riittää) Nuaskatu 12, Kajaani, tervetuloa! Myös yyös tistä netistä RESPO PERÄKÄRRY -kuomulla Ehkä hieman erilainen kauppa... Avoinna ma-pe 8-19, la 9-16 Salla puulaatikko •Koko 100 x 33 x 42 cm Katso kaikki mallit www.puuilo.fi! •Tehokas 1200W moottori •Liukutoiminto •Tyhjäkäyntikierrosluku 5200min-1 Myös netistä 3990 4990 Esim. 3,25 x 1,25m Myös netistä 179000 18 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 Mieslahden tarjonnassa vaellusta ja Eloriehaa Pian on taas aika lähteä nauttimaan kainuulaisista perinnemaisemista Mieslahteen. Pitkät perinteet omaava Posti-Kallen vaellus järjestetään kesäkuun toisena perjantaina. Silloin jokainen noin 18 kilometrin vaellukselle lähtevä saa vaellella samoja polkuja, joita Posti-Kalle eli Kalle Moilanen kuljetti jalkapelillä postia sotien jälkeisenä aikana. – Mieslahden kylätoimikunnan aloitteesta reittiä alettiin kunnostaa 1980-luvun lopulla. Kesällä 1996 Kainuun ympäristökeskus rakensi reitin varrelle levähdys- ja tulentekopaikat sekä tarvittavat pitkospuut ja sillat, Mieslahden kyläyhdistyksen sihteeri Hanna Karhu kertoo. Komeiden maisemien lisäksi reitin varrelta löytyy muuta mielenkiintoista nähtävää. Matkan varrella on muun muassa PostiKallen kotitalo ja jääkärimajuri J. L. Rusasen koti, Pikku-Viitamäki, joka on merkittävä paikka kainuulaisen jääkäriliikkeen historiassa. – Pikku-Viitamäki on ensimmäinen taukopaikka, ja siellä on tarjolla kahvia, teetä ja kahvileipää. Toinen taukopaikka on Kaitalammen laavu, josta voi halutessaan ostaa makkaraa, kahvia ja mehua, tai syödä omia eväitä, Karhu kertoo. Hanna Karhu nimeää vaellusreitiltä omaksi suosikkipaikakseen Lakivaaran. – Vaelluksen loppupuolella polku nousee Lakivaaran huipulle, josta on omasta mielestäni aivan mahtavat näköalat Oulujärvelle, ja näkyypä sieltä Paltamon kirkonkyläkin. Osa vaeltajista on tehnyt Posti-Kallen reitistä itselleen vuosittaisen perinteen. Myös uusia matkaajia löytyy vuosittain reittiä kiertämään. – Vaeltajia tulee ympäri Suomea, suurin osa toki Kajaanista ja Paltamosta. Vuosien varrella vaellukselle on tultu Oulusta V I I K O S T A 24 To 11.6. Pe 12.6. La 13.6. Su 14.6. Ma 15.6. Ti 16.6. Ke 17.6. Karhu esittelee. Jo kesän alussa useat yhdistykset ovat ilmoittautuneet osallistuvansa tapahtumaan, mutta mukaan mahtuu lisää esittelijöitä. – Mieslahden Maatalousseura tuo esille omaa kalustoaan, ja lisäksi tapahtumaan on tulossa myös Wanhojen koneiden ja traktoreiden kenttä. Kotieläimiä paikalta löytyy myös, ja maksua vastaan pääsee hevosajelulle ja talutusratsastukseen, Karhu listaa Eloriehan tarjontaa. Tapahtuman yhteydessä järjestetään rompetori/ viltti- ja peräkonttikirppis, jonne kaikki ovat tervetulleita myymään omia tarpeettomia tavaroitaan. – Ohjelma tarkentuu kesän aikana, mutta nyt mainittakoon, että eduskunnan terveiset tapahtumaan tuo kansanedustaja Marisanna Jarva, Karhu toteaa. Merja Moilanen Seurakunta avasi leirikesän Kontiomäessä Posti-Kallen vaelluksella poiketaan Pikku-Viitamäessä kahvilla. ja eteläisestä Suomesta, Karhu toteaa. Uusien vaeltajien ei tarvitse hätäillä, vaikka reitti ei olekaan entuudestaan tuttu. – Opastus on järjestetty niin, että reittiä kiertää vaeltajien mukana kaksi opasta. Toinen lähtee seitsemältä vaelluksen alkaessa ja toinen viimeisten vaeltajien perään. Lisäksi reitti on merkitty oranssein maalimerkein ja Posti-Kalle viitoin. Jokainen vaeltaja saa myös kartan mukaansa ilmoittautumisen yhteydessä, Karhu kertoo. Reitti kulkee välillä myös soisessa maastossa, joten jalkineiksi suositellaan joko kumisaappaita tai vaelluskenkiä. Myös kohtuullinen kuntotaso on pitkällä matkalla tarpeen. Rivakasti kulkien matka taittuu noin neljässä tunnissa. Aikaa kannattaa varata viidestä kuuteen tuntiin, silloin ennättää ihailla maisemia. Immi, Impi Esko Raili, Raila Pihla, Kielo Moona, Vieno Päivi, Päivikki Urho – Nuorimmat Posti-Kallen vaeltajat ovat olleet noin kymmenvuotiaita, ja hyvin hekin ovat jaksaneet reitin kävellä. Elorieha saa jatkoa Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Elorieha on saanut paljon hyvää palautetta ja kyselyjä jatkosta. MTK-Paltamon järjestämässä tapahtumassa oli viitisensataa kävijää. Mieslahden kyläyhdistys on päättänyt vastata ihmisten toiveisiin ja järjestää Eloriehan tänä vuonna. – Tapahtumapaikkana on Mieslahden harjoitusravirata, joka on aivan loistava paikka tällaiselle tapahtumalle. Tarkoituksenamme on saada aikaan mukava kesäinen tapahtuma, ja saada esille mahdollisimman laajasti paltamolaisia yhdistyksiä, yrityksiä ja järjestöjä esittelemään omaa toimintaansa, Aurinko nousee Paltamon korkeudella tänään klo 2.39 ja laskee klo 23.38. 7.6.1995 He saivat kuusi ällää Matti Moisanen kertoi, että kirjoitukset menivät yli odotusten, vaikka ällän paperit olivatkin tiedossa. – Hyvältähän tämä tuntuu, toteaa Matti lakkiaispäivänä. Toinen kuuden ällän ylioppilas Hanna Haapanen pelkäsi viimeiseen asti, että pudotuksia tulee, vaikka kokeet lähtivät kaikki ällinä. – Ellei olisi ollut hyviä harrastuksia, en olisi varmasti kirjoittanut kuutta ällää, Hanna sanoo. V I I K K O O N 25 Paltamon ev.lut. seurakunnan lastenleirikesä avattiin 1.–2.-luokkalaisten leirillä Kontiomäen seurakuntakodilla. Leirien ohjelmiin tänä kesänä kuuluu sekä perinteisiä että uusia pelejä, joita lähinnä lukion ensimmäisen vuotensa päättäneet isoset innolla ohjaavat. Leiriolympialaisten kisailu ja ulkoilu Kontiomäen koulun monipuolista pihaa hyödyntäen oli tällä leirillä leiriläisten mieleen. Ensimmäiselle leirilleen osallistunut Ilona Heikkinen tahtoi osallistua leirille, koska halusi kokeilla uutta kokemusta ja leirillä olivat myös kaverit Ellen ja Aslak. Ilona kertoi leirillä olleen erityisen kivaa ruuan laittaminen itse sekä ulkona pelaaminen. Palautteen perusteella sekä Ilona että muuta leiriläiset olisivat mielellään tulossa leireilemään uudelleen. Lasse Hinkula Ilona Heikkinen pitää Kontiomäen seurakuntakotia hyvänä leiripaikkana ja koulun pihaa kivana pelipaikkana. Leiriolympialaisten huipennus onnistui sadekuurojen välissä. – PALVELUHAKEMISTO – PALVELUHAKEMISTO – KIINTEISTÖHUOLTOA PITOPALVELUA...PITOPALVELUA KUKKAKAUPPOJA Pieniä suuria ympäristötekoja MYYNTIÄ, HUOLTOA, KORJAUSTA Ű,ȇVGCUVKQKFGPLCMCKXQLGPV[JLGPP[MUGV Ű#UVKQKFGPO[[PVKLCXWQMTCWU Ű8KGOȇTKGPCXCWURGUWLCMWXCWU Ű-WKXCKOWTKRWTWPJKGMCP[ORQKUVQQP Ű#TMKUVQLGPVWJQCOKPGP Ű-GTȇ[URCRGTKPPQWVQLCXCUVCCPQVVQ 3XKZZZKXXULQDLQHQÀ TYÖVOIMAA Pääsky kukka- ja hautauspalvelu Kauppakatu 29 Kajaani p. 010 322 1900 www.paasky.com MAANRAKENNUSLIIKKEITÄ PARTURIKAMPAAMOJA LVI-TYÖT T. Koistinen Paltamo Myös tarvikemyynti puh. 050 5711 006 Työvoimapalvelut Siivoukset ym. Kirjanpidot, isännöinnit Puh. 050 3072 899 Pitopalvelu ja Kotileipomo Puh. 044 2131 354 Kiinteistöhuolto Puh. 044 2131 334 www.eurojopi.fi • Autojen ja koneiden huollot ja korjaukset a • Traktoriurakointi 0500 675 543 alvelut Maanrakennuntitsp salaojitukset •Y Yksity ty te Yksityisteiden ho ot hoidot Hukkalantie 13 B 88300 Paltamo Pohjankaivuut piharemo viherrakentaminen kosteus- ja routaeristykset sade- ja jätevesijärjestelmät ym. jarivakorhonen@gmail.com ^^^TYOVSHWWHÄ WVZ[P'TYOVSHWWHÄcW\O 7\VSHUNHU[PLc7(3;(46 SÄHKÖLIIKKEITÄ 044 576 6201 .$,9,1.21(-$75$.725,7<g7 </,982'(1.2.(08.6(//$ Maanrakennus Heikkinen 0400 211 324 • Paltamo Parturi-kampaamo VALOKUVAUSTA PASSIKUVAT PALTAMOSTA Lapsikuvaukset Hääkuvat Studio- ja hautajaiskuvaukset Taidekehystykset Wanhojen valokuvien korjailut ja kopiot Kaaritie 2, PALTAMO Kuvausajan varaus 044 5574 784 SIRPA MOILANEN Puolangantie 8 Puh. 040 836 9124 KOPIOINTIPALVELUJA EDULLISESTI AKSUN SÄÄSTÖSÄHKÖ – asennukset – saneeraukset Uurantie 72 C, p. 044 5567 055 TERVEYDENHOITO Tarvitsetko apua alkoholiongelmiin? Paltamon AA-ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 18.00 ja torstaisin klo 18.00 Salmelankuja 2, TERVETULOA! Jalkahoito (myös kotikäyntinä) • Kasvohoito • Käsihoito Kauneushoitola Riitta Kaukonen Lepikontie 19 040 5510 456 Anna yrityksellesi näkyvyyttä! Ilmoita palveluhakemistossa! TAKSEJA MAJOITUSPALVELUT 20 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä Nro 23 – 2015 POSTI-KALLEN VAELLUS 2015 pe 12.6. klo 19 Lähtö Kainuun Opiston Pirtiltä klo 19. Vaellettava matka on noin 18km. ö maksetaan Osallistumismaksu 10e/hl tilille lähtöpaikalla tai ennakkoon 42. FI 30 5324 0940 0324 Maksu sisältää kartan, pullakahvit Pienessä Viitamäessä ja kunniakirjan. Kaitalammen laavulla myytävänä makkaraa, kahvia ja mehua. Ilmoittautumiset Mieslahden Kyläyhdistykseen ! sähköpostilla mieslahden.kylayhdistys@gmail.com tuloa e v r e tai puhelimella 040 553 1528/Hanna. T Jälki-ilmoittautumiset lähtöpaikalla klo 18.30 alkaen. Järjestäjä ei vastaa mahdollisista vahingoista. Mieslahden Kyläyhdistys ry MYYTÄVÄNÄ Rautaa, Tervaa ja Rosvoja -kylätapahtuma Hakasuon Myllyllä 19.7.2015 klo 12–15 Puhvetti, elävää musiikkia, arvontaa. Kyläkahvila avataan 23.6.15. Myllykahvila palvelee TERVET ULOA! Hakasuon seudun kyläyhdistys ry 9XRNUDOOHWDUMRWDDQDVXQWRMD VHXUDDYLVVDNRKWHLVVD 3DOWDPRQ9DQKXVWHQNRWLU\ 3DOWDPRQ9HWHUDDQL\KGLVW\VU\ 5LQQHWLH 7DORQSRMDQWLH± KNNKNV KNN KNV KN remontoitava omakotitalo Paltamon Metelissä As. ala 88 m² (3 h + k + s) Lisätietoa 040 523 9735 Meteli seis -näyttely 2015 EILISEN LAPSET JA LEIKITYT LELUT PASSIKUVAT PALTAMOSTA Lapsikuvaukset Hääkuvat Studio- ja hautajaiskuvaukset Taidekehystykset Wanhat valokuvat uusiksi Ajan varaus 044 5574 784 Kaaritie 2 avoinna 30.6.–2.8.2015 ti–su klo 12–18 Tilauksesta ryhmille p. 0440 211 907 Lelutalo Metelin Kanerva Golftie 3, Paltamo PALTAMON FYSIOTERPIA * Fysioterapia (myös ilman lääkärinlähetettä) * Hieronta 040 5461 593 paltamon.fysioterapia@paltamo.net 7LHGXVWHOXW7XXOD3XKRODLQHQNH±SH± SXKWDL HPDLOSDOWDPRQWRLPLVWRSDOYHOX#FRLQHW¿ Keskustan Uuran paikallisosaston VUOSIKOKOUS ke 17.6.2015 klo 19.00 Uurtajassa. Johtokunta kokoontuu klo 18.00. Tervetuloa! # # # #" # # !!! #