Paltamonkirjapaino.fi Files Files Vayla23 2015

Transcription

Paltamonkirjapaino.fi Files Files Vayla23 2015
Paltamon puolueeton paikallislehti
42. vuosikerta
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
VIIKON TÄRPIT PALTAMOSSA • VIIKON TÄRPIT PALTAMOSSA
Maistuva
1IMPXnQYSHMOOEEX
ZEEXXIIXNEOIRKnX
MLEREEROIWnnR
KOTIRUOKALOUNAS
2EMWMPPITEPNSR
IVMPEMWMEZEEXXIMXE
arkisin 10.30–15
9,50
Hinta
noutopöydästä
Viikottaisen listan
voi katsoa
www.nestepaltamo.fi lounaslista
3PIQQIQ]~W*EGIFSSOMWWE
On]X]OOnnQnWWn
)HYPPMWMEP~]X~Nn
EPEOIVVEWWE
8IVZIXYPSE
0ITMOSRXMITYL
7IMWSOEYTTETMIRIWWnO]PnWWn
1IMPPnTEPZIPPEER
EVOMWMR²PE²
VIIKON TÄRPIT PALTAMOSSA
/XWWXVHQWLH‡3DOWDPR
‡0DDODXVW\|W‡3HOWLW\|W‡.LLOORWXNVHW‡9DKDXNVHW
7XRYDQKD
PHULNRUWWLVDUMDVL
YDLKWRRQ
6$$7
€DOHQQXNVHQ
XXVLPPDVWD
2XOXMlUYHQ
PHULNRUWWLVDUMDVWD
7DUMRXVYRLPDVVD
VDDNND
3DOWDPRQ.,3$
.,5-$.$833$
3XK
3XRODQJDQWLH3$/7$02
Mökillä
ja
kotona
Puh. 040 5775 361
6KHOO
.RQWLRPlNL
TARJOUKSET:
19,90
11 kg:n teräspullo (kaasu)
24,90
5 kg:n komposiitti (kaasu) 20,90
10 kg:n komposiitti (kaasu) 29,90
5 kg:n teräspullo (kaasu)
ZZZNDLQXXQWDKWLÀ
3
2 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
/lPPLQNLLWRV
NDLNLOOHPXLVWDPLVHVWD
\OLRSSLODVSlLYlQlQL
9DOWWHUL.\OO|QHQ
KIRKKO:
Su 14.6. klo 10 Messu, kolehti lähetystyöhön Suomen lähetysseuran kautta teemalla ”Evankeliumi muuttaa maailmaa paremmaksi
lapsille ja nuorille”.
La 20.6. klo 10 Messu.
Su 21.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus.
Pe 10.7. klo 18 pianisti, laulaja, säveltäjä Hillel Tokazierin konsertti.
LAPSITYÖ:
Ti 16.6. klo 9–13 Perhepäivä Kontiomäen srk-kodilla.
To 18.6. klo 9–13 Perhepäivä srk-keskuksessa.
Tervetuloa aikuinen yhdessä lasten kanssa. Ohjelmassa on mm.
pelejä ja leikkejä, ulkoilua, askartelua, hartaushetki ja lounas.
Ilmoittautuminen 12.6. mennessä Sarille p. 044 597 4766 tai
s-postilla: sari.mikkonen@evl.fi. Ilmoita myös mahd. allergiat!
KESÄLEIRIT:
La-Su 13.-14.6. 3-4-luokkalaisille klo 12 – 12
Pe-La 19.-20.6. Juhannusleiri isosille klo 12 – 12
La-Su 20.-21.6. 5-6-luokkalaisille klo 12 – 12
Leiripaikka on Kontiomäen srk-koti. Leirimaksu 10 €. Leiripaikkoja 20/leiri. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Lasse Hinkula
p. 044-597 4763.
MUUALLA:
To 2.7. nimikkolähetit Markkaset vierailevat seurakunnassa: klo 16.30
Lumikylän piirissä Tuulimäessä ja klo 19 Kiehimänvaaran koululla.
Su 26.7. klo 18 Kesäseurat Uuran kylätalossa Uurtajassa, Peltolantie 1.
Ti 28.7. klo 12-14 Motoristitapahtuma ”Vaihdakaistaa” torilla ja
kahvila Marionin edustalla.
HERÄTTÄJÄJUHLAT TIEDOTTAA:
Talkoolaisia tarvitaan Herättäjäjuhlien järjestämiseen. Talkoolaiseksi voit ilmoittautua lomakkeella oman srk:n kirkkoherranvirastossa, soittamalla talkoo/majoitussihteeri Terttu Ryhäselle p.
040 361 9162 tai sähköisesti Sotkamon seurakunnan nettisivujen
kautta www.sotkamonseurakunta.fi/herättäjäjuhlat
Gospel
Ridersit
Paltamossa
28.7. klo 12 torilla
Järj. Ev.lut & Helluntsrk
Sotkamon Herättäjä-juhlille
tarvitaan vielä talkoolaisia
Ilmoittautumiset
kirkkoherranvirastossa lomakkeella
tai talkoosihteeri Terttu Ryhäselle
puh. 040 361 9162 tai sähköisesti
http://www.sotkamonseurakunta.fi/
herattajajuhlat.”
Raamatullinen esitelmä
su 14.6.2015 klo 17.00
Ilmaise tervemielisyyttä
eläessäsi turmeltuneessa
maailmassa
Muut kokouksemme:
torstaina klo 18.30
JEHOVAN TODISTAJIEN
VALTAKUNNANSALI,
Oravapolku 1, Paltamo
Kaikki tervetulleita!
KUOLLUT:
Vieno Aukusta Korhonen 98-vuotiaana
Arvo Jaakko Väyrynen 81-vuotiaana
PALTAMON
HELLUNTAI
SEURAKUNTA
Alasali,
Puolangantie 10
6(85$.811$1.(6b72,0,17$$
/$36,//(-$1825,//(
/$68
./2²
/$68
./2²
3(/$
./2²
/LVlWLHWRMD
.(6b/(,5,²²/82..$/$,6,//(
.217,20b(16(85$.817$.27,
.(6b/(,5,²/82..$/$,6,//(
.217,20b(16(85$.817$.27,
-8+$1186/(,5,,626,//(
.217,20b(16(85$.817$.27,
3DOWDPRQVHXUDNXQQDQQXRULVRW\|
/DVVH+LQNXOD
/HLUHLOOlUXRNDPDNVXH
0$7,
./2²
.(72
./2²
0$7,
./2²
.(72
./2²
/LVlWLHWRMD
1HWWLVLYXW
.(6b.(5+29827,$$7
.217,20b(16(85$.817$.27,
.(6b.(5+2²9827,$$7
3$/7$0216(85$.817$.(6.86
.(6b.(5+29827,$$7
.217,20b(16(85$.817$.27,
.(6b.(5+29827,$$7
3$/7$0216(85$.817$.(6.86
3DOWDPRQVHXUDNXQQDQODSVLW\|
6DUL0LNNRQHQ
.HUKRWPDNVXWWRPLD
ZZZSDOWDPRQVUNÀ
To 11.6. klo 12 Päivätilaisuus,
Tuija Valtanen
Ti 16.6. klo 18 Sana ja rukous
*** Kainuu Camp -Lastenleiri
ma 29.6. – to 2.7. Vuokatinrannassa. Hinta 40 €, sisarukset 35 € Ilm. Erjalle 17.6.
mennessä p. 040 076 9495
***Youth Celebration -festareille Isoon Kirjaan Keuruulle
matka 28.–29.8. Ilm Erjalle.
Tervetuloa!
Huollot, korjaukset,
WLZ\[QHÄRZHRZL[
Auringonsuoja-/
energiakalvot
kotiin ja työpaikalle!
20,-
tie
an
ng
ola
Pu
RIN
Ohj. mm. kärryajelua, valjastusnäytös, keppihevosrata,
TIE
OU
askartelua jne. Tervetuloa!
Järj. Paltamo-Seura, MLL Paltamo, 4 H, päivähoito ja Paltamon hevosystäväin seura
NE
n
<< Ouluu
Rakas ihmislapsi, joka olet mieli maassa koettuasi epäonnistumisen. Ymmärrän sinua paremmin kuin osaat arvatakaan. Siksi kutsun sinut lähelleni saamaan armohoitoani. Se vahvistaa ja
rohkaisee sinua niin, että jaksat jälleen nousta ja jatkaa matkaasi.
Tiedän, että on nöyryyttävää epäonnistua toisten ihmisten edessä.
Luulit osaavasi hoitaa tilanteen mallikelpoisesti ja teit parhaasi.
Laitoit kaikkesi peliin ja odotit onnistuvasi. Ehkä odotit myös
kiitosta toisilta kaikesta vaivannäöstäsi.
Pettymyksesi on suuri, kun syystä tai toisesta epäonnistuit.
Joskus epäonnistuminen johtuu olosuhteista, joskus yksinomaan
sinusta itsestäsi ja usein monista eri syistä yhdessä. Muut ihmiset
saattavat lohduttaa sinua sanomalla ”ei se mitään”. Tiedän, ettei
se saa asiaa tekemättömäksi eikä se pyyhkiydy tällä kuittauksella
pois mielestäsi.
Siksi haluan kutsua sinut Isän syliini niin kuin pienen lapsen.
Itke siinä itkusi ja pettymyksen karvaat kyyneleesi. Minä annan
sinulle aikaa tähän niin paljon, kuin koet sitä tarvitsevasi. En
mitätöi tunteitasi vaan kuuntelen niitä.
Kun olet valmis, rohkaisen sinua antamaan itsellesi anteeksi
sen, missä epäonnistuit etkä saavuttanut tavoitettasi. Usein on
helpompaa antaa anteeksi muille kuin itselleen. Vaatii nöyryyttä
tunnustaa, etten osaa kaikkea ja vaikka osaisikin, voi silti tapahtua vahinko. Armahda siis itseäsi ja sano vaikka ääneen: ”Minä
annan itselleni anteeksi”. Tämä auttaa sinua vapautumaan syyllisyydestä, joka painaa mieltäsi.
Muistathan, etten Minä syytä sinua mistään. Usein eivät myöskään toiset ihmiset, joita asia on koskenut. Mikäli heillä kuitenkin
on syytöstä, ehkä aiheetontakin sellaista, sinua vastaan, nöyrry ja
pyydä anteeksi. Se, että antaako hän anteeksi vai ei, ei ole enää
sinun vastuullasi. Olet tehnyt osuutesi ja se riittää Minun edessäni. Toki on hyvä, että rukoilet kyseisen henkilön puolesta ja siunaat häntä. On asioita, joita ihminen ei pysty antamaan hetkessä
anteeksi, vaan siihen tarvitaan aikaa.
Minä olen armollinen Isä, joka annan anteeksi saman tien ja
pyyhin pois sinun rikkomuksesi, kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Siksi on hyvä tulla aina luokseni, kun jokin painaa mieltäsi.
Jaa se Minun kanssani ja vastaanota armoni. Rakas Poikani Jeesus
kantoi ristillä koko maailman synnit. Jokainen, joka katuu syntejään ja tunnustaa ne, saa ne anteeksi. Poikani on jo edeltä käsin
sovittanut ne ja siksi saat olla vapaa niistä. Sen sijaan se, joka ei
tunnusta syntejään, joutuu itse niistä vastuuseen Minun edessäni.
Hänen osansa ei tule olemaan helppo.
Lapseni, Minä annan sinulle uuden alun mahdollisuuden.
Edessäsi on koskematon, puhdas tulevaisuus. Astu siihen levollisin ja luottavaisin mielin. Minä itse kuljen sinun kanssasi ja
vahvistan sinua siinä, missä koet heikkoutta. Anna kätesi Minun
käteeni ja anna iloni ja rauhani täyttää sydämesi. Olet kaunis,
ainutlaatuinen ja arvokas Minun silmissäni sellaisena kuin olet!
Älä pelkää, usko ainoastaan.
Rakkain terveisin, armollinen Isäsi.
Pirkko Koivunen
Salon seurakuntapastori
Toivotamme Sinulle Hyvää, Jumalan Siunaamaa Kesää!
Tervetuloa myös tilaisuuksiimme
PALTAMON HELLUNTAISEURAKUNTA
Puolangantie 10
Paltamon seurakunta järjestää yhteiskuljetuksen
SOTKAMON HERÄTTÄJÄJUHLILLE 3.–5.7.2015
lauantaina ja sunnuntaina
Reitti: Paltamo-Kontiomäki
Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon:
paltamo.khranvirasto@evl.fi tai puh. 08-617 2342
Autonkäsinpesu
Hirnuntaa ja hevosenkenkiä -tapahtuma
lapsille ja koko perheelle to 11.6. klo 18 kotiseutumuseolla
Kirje epäonnistuneelle
LUN
TIE
p. 0400 267 223
Konttitie 5, Paltamo
ZZZDXWRSDMDODXNNDQHQÀ
Paltamon JHL ry yhdistys 686
tarjoaa jäsenilleen lipun KOKO KAUPUNGIN
VINSKI – koko perheen näytelmään Paltamon kesäteatteriin.
Esitä jäsenkorttisi lippuluukulla laskutuslistausta varten. Muistathan,
että käytössäsi on virkistysraha, jota voit käyttää esim. kansalaisopiston opintokorttiin tai kuntosalille. Olemme myös facebookissa.
Hallitus
Nro 23 – 2015
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
3
Kuhakunkku laajenee jälleen
Kalastuskilpailu, rompepäivät, entisten
nuorten bileet ja muuta hubaa
Vetouistelukilpailusta 11 vuotta sitten alkanut Kuhakunkkutapahtuma laajenee jälleen.
Tämä heinäkuun viimeisenä
viikonvaihteena pidettävä tapahtuma tarjoaa yhtä sun toista
niin yleisölle kuin osallistujille.
Kuhakunkku-tapahtuman järjestäjänä toimii paltamolainen
kalastusseura Xxx-fishing Club
Paltamo ry.
Paltamon Osuuspankin Elohopeakerhon
Hillbilly15 – Entisten
nuorten bileet, uusi
tapahtumapaikka
Viime vuonna ensi kertaa järjestetty Entisten Nuorten Bileet
onnistui yli odotusten. Paikalle
Paltalinnaan odotettiin n. 150–
200 entistä nuorta, mutta suosio
oli jotain aivan muuta. Paltalinnaan myytiin yli 400 lippua
ja Paltalinnan ulkopuolellakin
oli paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät sisälle edes uskaltautuneet. Tapahtuma sai kiitosta,
kun todella monet jo poismuuttaneet palasivat vielä kerran
Paltalinnaan discoilemaan ja
tapaamaan entisiä tuttujaan sekä
kavereitaan. Rautiaisen Mika ja
hänen puolisonsa totesivat, että
”Kiitos tästä kokokylän luokkakokouksesta minkä xxx-miehet
järjestivät” – mikä hyvin kuvasi
illan menoa ja meininkiä. Tänä
vuonna tapahtuma kasvaa entisestään. Edellisvuoden tapaan
DJ Pona Oulaisista saapuu
soittamaan vain ja ainoastaan
50-60-70-80-90-luvun musiikkia. ”Tapahtuma sopii tällaiselle
eläköityneelle DJ:lle hyvin, koska
eihän minulla uudempia levyjä
olekaan”, totesi Pona.
Illan pääesiintyjä on juuri
Englannissa Billboard-historiaa
tehnyt Steve’n Steagulls -bändi.
Bändi on juuri julkaissut esikoisalbuminsa ja se nousi Englannissa suoraan listan sijalle
3. ensimmäisellä viikollaan.
S’n S bändin kattauksesta löytyy
vanhoja rock-klassikoita, mutta akustisesti soitettuna, mikä
sopii varmasti kaikille ikään
katsomatta. Toisena liveartistina paikalla nähdään kajaanilainen Overboost, joka syksyllä
Veneenkaatajais-tapahtumassa
todettiin erittäin hyväksi setiksi.
Overboost soittaa ne kuumimmat ja kovimmat rock- klassikot
90-luvulta.
Viimeisimpänä, mutta ei
vähäisimpänä liveartistina paikalle saapuu Paltamon Uuralta
Uuran Pumppu -orkesteri. Tästä orkesterista kuullaan usein
puhuttavan, mutta live-settiä
ei ole aiemmin lavoilla nähty.
Pitkällisen suostuttelun jälkeen
uuralaiset lupasivat nousta lauteille ja vetää paltamolaisella
asenteella sellaisen livekeikan,
että ei ole ennen nähty.
Tapahtuman
lippujen
KESÄRETKI SUOMUSSALMELLE
keskiviikkona 1.7.2015
ennakkomyynti on sujunut niin
vauhdilla ja nopeasti, että järjestäjä joutuu vaihtamaan tapahtumapaikan pois Paltalinnasta
sen tilanpuutteen vuoksi. Uusi
tapahtumapaikka on Tervalammella Pertinhalli. Pertinhalli
vetää 1000 ihmistä, kun Paltalinnaan saa myydä vain 400 lippua,
jotka tällä hetkellä on jo myyty.
Alueella on anniskeluravintola
sekä ruokamyyntiä.
Ennakkolippuja saa Neste
Paltamosta, Kle-Man Rakennuksesta sekä www.kuhakunkku.com sivuilla olevasta nettikaupasta.
Kaksipäiväinen
vetouistelukilpailu
Kuhakunkku vetouistelukilpailu
pidetään kaksipäiväisenä siten,
että 24.7. on OPM international
esikisa ja lauantaina 25.7. pääkilpailu Oulujärven Kuhakunkku.
OPM esikisassa venekunnat,
jotka ovat maksaneet kilpailumaksun ennakkoon, voivat
osallistua ilmaiseksi treenipäivänä pidettävään vetouistelukilpailuun. Tässä esikisassa punnitaan vain yksi kala/venekunta ja
suurimmat kalat voittavat OPM
International Oy:n lahjoittamia tuotepalkintoja. Esikisa on
myös osana Kainuun vetouistelu-cupia ja näin ollen siinä on
jaossa Kainuu Cup -pisteet sekä
kansallisen OPM-cupin pisteitä.
Kilpailuaika on 14.00 – 20.00 ja
kipparikokous pidetään n. 13.30
kisakeskuksessa. Kilpailuun voi
lähteä myöhemminkin vesille,
kun vain muistaa käydä ilmoittautumassa kisakeskuksessa.
Itse pääkilpailu Oulujärven
Kuhakunkku pidetään 25.7. klo
15.00 – 23.00. Edellisvuotena
Kuhakunkussa oli reilusti yli 200
venekuntaa taistelemassa himotusta yli kuudentuhannen euron
arvoisesta pääpalkinnosta, jonka
saa mukaansa se, joka saa suurimman kuhan. Suurin kuha voi
sattua kenen tahansa onkeen ja
näin ollen kuka tahansa voi voittaa pääpalkinnon. Kuhakunkun
historiassa yli viisi kertaa pääpalkinto on mennyt ensikertalaiselle, joten Kuhakunkussa
ei tarvitse olla pro ollakseen
voittaja. Kuhakunkku-kilpailussa jaetaan yhteensä yli 20.000
euron arvosta palkintoja pää- ja
alasarjoissa. Pääsarjaan osallistuvat kaikki automaattisesti
ja alasarjoihin osallistuminen
tapahtuu ilman lisämaksua, kun
vain kriteerit täyttyvät. Naisten
sarjassa venekunnassa täytyy
olla yli 25-vuotias nainen mukana, niin vene on automaattisesti
alasarjassa mukana, nuorten
sarjassa venekunnassa täytyy
olla mukana alle 15-vuotias
nuori, niin tämä nuori osallistuu
nuortensarjaan. Tässä kohtaa
huomautettakoon, että nuorten
sarjan palkinto menee nuorelle/
nuorille, jotka ovat venekunnassa mukana ja muilla täysi-ikäisillä ei ole nokan koputtamista
tuohon palkintoon. Lisäksi
kylänmiestensarjassa venekunta, jolla on käytössä vain viisi
vapaa tai vähemmän osallistuu
kylänmiestensarjaan. Kaikissa
alasarjoissa on palkintonsa sekä
pokaalinsa asiaan kuuluvasti.
Pin-up Girls Kainuu
-finaali, FMX Big Air
Show ja toritapahtuma
25.7. Kuhakunkku-päivänä järjestetään myös muuta ohjelmaa.
Eino Leino -puistossa ja torialueella on tori ja rompemyyntitapahtuma. Alueella on toritelttoja sekä rompemyyjiä myymässä
omia tuotteitaan sekä erikoisuuksiaan. Päivällä ja illalla on
todellinen huimapäiden ryhmä
Team Barbenders esittämässä
FMX BIG AIR SHOW:n. Tässä
showssa huimapäät suorittavat
motocross-pyörillä, moottorikelkoilla yms. temppuja korkeiden yli 20 metrin ilmalentojen
aikana. Ensimmäinen show
pidetään ennen kipparikokousta
ja pääshow illalla ennen punnitusta. Lisäksi pienet motoristien
alut voivat käydä jututtamassa
idoleitaan sekä ottamassa kuvia
heidän kanssaan.
Puistoon rakennetaan iso
ravintolateltta, jossa illalla pidetään Kainuun PinUp -tyttö kilpailusarjan
finaalit. Nämä 50-60-luvun
Lähtö pankilta klo 8.00.
Opastettu tutustuminen Raatteen Porttiin, Turjanlinnaan ja kiertoajelu. Käydään myös Oilolan käsityömyymälässä.
Hintaan 60 € sisältyy bussimatkat, kahvi, ruokailu, opastukset ja
pääsymaksut.
Sitovat ilmoittautumiset 17.6.2015 mennessä puh. 08-871 051.
Maksu tilille Fi46 5324 0940 005091.
henkeen pukeutuneet kauniit
Pin UP tytöt kilpailevat siitä
kuka Kainuussa kaunein on
ja tuomareina toimivat niin
paltamolaisista kuin ulkopaikkakuntalaisista koostuva yleisö.
Teltassa on molempina päivinä
ohjelmaa sekä elävää musiikkia
kera asianmukaisien tarjoilujen.
Kyösti Karjalainen
Lisätietoja tapahtumista:
Janne Mikkonen 0404 111 000
(Entisten nuorten bileet, torimyynti ja muut)
Asko Hurskainen 040 561 9221
(Kalastuskilpailut )
Jukka Ahonen 0400 485 674
(Kalastuskilpailut )
4 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
Posti-Kallen vaellusreitin varrella
Pieni Viitamäki on osa
jääkäriliikkeen 100-vuotishistoriaa
Postinkantaja Kalle Moilasen
mukaan nimetty Posti-Kallen
vaellusreitti tarjoaa Mieslahdessa luonto- ja kulttuurielämyksiä
patikoijille. Poikamiehenä elänyt
Posti-Kalle taittoi matkan talvella hiihtäen ja kesällä kävellen.
Reitin varrella sijaitsee muun
muassa jääkärimajuri Johan
Leonard Rusasen (1895 – 1977)
kotitalo Pieni Viitamäki. Tänä
kesänä Pieni Viitamäki on entistäkin ajankohtaisempi, koska
jääkäriliikkeen perustamisesta
on tullut kuluneeksi 100 vuotta.
Viitamäen
perintötilan vaiheita
Mieslahden Viitamäen perintötilaan kuului isojaon tuloksena noin tuhat hehtaaria. Pieni
Viitamäki oli alkuaan Viitamäen torppa. Torpassa oli peltoa
0,6 ha ja luonnonniittyä 2 ha.
Asuinrakennuksessa oli savupirtti, johon Mooses Heikkinen
muurasi myöhemmin uunin
savupiippuineen. Pienen Viitamäen torpan karjavarallisuus
koostui vuonna 1901 kahdesta
lehmästä ja kahdesta lampaasta. Viitamäen perintötila päätyi
1900-luvun alussa oululaisen
kauppahuone J. W. Snellman
G:sonin omistukseen.
Vilhelmi (Ville) ja Anna
Maria Rusanen muuttivat Mieslahden Taanuvaaralta Pieneen
Viitamäkeen vuonna 1898. Perheeseen kuului viisi lasta, joista
vuonna 1895 syntynyt esikoinen
sai kastekirjaan nimen Johannes
Leonaati. Perheen toimeentulo
jäi äidin vastuulle, kun Ville-isä
kuoli Johanneksen ollessa vasta
8-vuotias. Toukokuussa 1912
Anna Maria Rusanen osti Snellmanin kauppahuoneelta Pienen
Viitamäen itsenäiseksi tilaksi.
Siihen kuului itsenäisyyden ajan
alussa noin 30 ha. Snellmanin
kauppahuone siirtyi yritysjärjestelyjen takia Ab Uleå Oy:lle, joka
myi muurari Mooses Heikkiselle
Mäki-nimisen osuuden Viitamäestä 1914.
Pienviljelijän poika J. L. Rusanen kävi kansakoulun Paltaniemellä 1904 – 1908 ja sen jälkeen
Kainuun kansanopiston 1913
– 1914. Nuorukainen oleskeli
usein kansanopiston naapurissa Pääkkölässä, sillä hänen
äitinsä oli Pääkkölän tyttöjä.
Kainuun kansanopisto merkitsi käännekohtaa J. L. Rusasen
elämässä. Kansanopistossa hän
sai isänmaallista kasvatusta.
Kansanopiston johtaja Aarno Pesonen houkutteli opiston poikia lähtemään salateitse
Saksaan. Suomalaiset olivat
sortovuosina vaarassa sulautua
Venäjän keisarikuntaan. Kun
Jääkärimajuri J. L. Rusasen lapsuudenkoti Pieni Viitamäki sijaitsee Posti-Kallen vaellusreitin varrella. Hän
joutui pakenemaan santarmeja Ruotsiin ja liittyi Saksaan päästyään Preussilaiseen jääkäripataljoonaan
27. Hannu Romppaisen kok.
venäläistämistoimet pahenivat,
syntyi suomalaisissa aktivistipiireissä ajatus irrottaa Suomi väkivalloin Venäjästä. Saksalaiset
aloittivat suomalaisten vapaaehtoisten sotilaskoulutuksen
Hampurin lähellä Lockstedtin
leirillä 25.2.1915. Jääkäriksi lähti vuosina 1915 – 1917 kaikkiaan
1 897 miestä. He valmistautuivat
vapaussotaan venäläisiä miehittäjiä vastaan.
Helluntaina 1916
lähtö Saksaan
Rusasen elämään vaikutti kansanopiston lisäksi vahvasti myös
Mieslahden nuorisoseura. Hän
toimi nuorisoseuran esimiehenä 1915 – 1916. Mieslahden
nuorisoseura rakensi kesällä
1916 omaa seurantaloa Kainuun kansanopiston alapuolelle
Kajaanin-Oulun maantien varteen. Tälle rakennustyömaalle ilmestyi 12.6.1916 Saksasta
Suomeen lähetettyjä jääkäreitä,
jotka värväsivät koulutukseen
lisää miehiä. Kun Preussilainen
jääkäripataljoona 27 oli lähtenyt
Saksan itärintamalle, aloitettiin
toisen pataljoonan värväys. Värväystä varten perustettiin kaksi
etappitietä. Itäinen etappitie
kulki Nurmeksesta Sotkamon ja
Kajaanin kautta Hyrynsalmelle ja edelleen Puolangan kautta Ylitorniolle. Värväys ei ollut
mieslahtelaisille uusi asia, sillä
Joenniemen Eino Snellman oli
kertonut jääkäripataljoonasta
luotettaville kyläläisille helmikuussa 1916. He olivat suunnitelleet Saksaan lähtöä jo kevättalvella, mutta matka lykkääntyi
Hemmi Mustosen lyötyä tapaturmaisesti kirveellä jalkaansa.
Mieslahden nuorisoseurantalolla pidetyssä värväystilaisuudessa olivat paikalla jääkärit
Janne Ahlroth (Arajuuri), Hannes Olkkonen ja Kaarlo Ståhlberg. Mieslahtelaiset J. L. Rusanen, Kusti Kemppainen, Hemmi
Mustonen ja Väinö Keränen
sekä vuolijokelainen Yrjö Leinonen lähtivät matkaan 14.6.1916.
Puusepän ammattia harjoittanut
Leinonen oli ollut rakentamassa
seurantaloa. Matka Pohjois-Suomesta Ruotsin kautta Saksaan
oli vaarallinen, koska värvättyjä
vaanivat santarmit, rajavartijat ja
urkkijat.
Jääkäritarjokkaat jakaantuivat varovaisuussyistä pienemmiksi ryhmiksi. Väinö Keränen
lähti Ståhlbergin kanssa laivalla
Mieslahdesta Kiehimään ja sieltä jalan Kivesjärven Viitalan
kestikievarin kautta Ouluun.
Rusanen, Mustonen ja Leinonen
menivät Puolangan ja Pudasjärven kautta kohti Ruotsia. Kolmas
ryhmä, johon kuuluivat ristijärveläinen Heikki Oikarinen, Kusti
Kemppainen ja yksi jääkäreistä,
taivalsi Ristijärveltä Puolangalle.
Kaksi viimeksi mainittua ryhmää yhtyivät Ranualla. Menomatkalla oli etappitaloja, joista
sai ruokaa ja yösijan. Tornionjoen ylitys tapahtui Korpikylän
kohdalla noin 35 km Torniosta
pohjoiseen. Muutamaa päivää myöhemmin Saksaan lähti
Mieslahdesta myös torpanpoika
Johannes Romppainen, joka sai
kaverikseen kauhavalaisen Aarne Sippolan. Värvätyt mieslahtelaiset saapuivat Rusasta lukuun
ottamatta jääkäripataljoonaan
Saksaan heinäkuun alussa.
Syksyllä kuulustelut
ja pako Ruotsiin
Santarmihallitus pääsi vähitellen
jääkäriliikkeen jäljille. Jo kesäkuussa 1916 se oli tiedustellut
Paltamon nimismieheltä Aate
Rusasen eli J. L. Rusasen veljen
tekemisiä ja tuntomerkkejä. Santarmit eivät vielä epäilleet isoveljeä, mutta hänenkin aikansa
tuli. Mieslahtelaisista joutuivat
santarmien vakoilun kohteeksi
mm. aiemmin mainitut Hemmi
Mustonen Mustolasta ja Johannes Romppainen Hemmilästä.
Erityistä mielenkiintoa viranomaiset kohdistivat Kainuun
kansanopistoon, jonka maamieskoulun opettajia pidettiin
silmällä. Virkavallan urakka oli
työläs, sillä nimismies ei aina
tiennyt, ketä samannimisistä
henkilöistä santarmit halusivat
varjostaa. Erään kerran joutui
nimismies ilmoittamaan santarmihallitukselle, että ”Mieslahden
kylässä on olemassa seitsemän
eri Heikki Kemppaista ja kaksi
Adolf Kerästä”.
Ruotsiin päästyään J. L. Rusanen jäi Haaparannalle, koska
hänet komennettiin Aarne Sihvon oppaaksi Kajaaniin. Läntisen etapin päällikkö Sihvo matkusti Kajaanista junalla etelään,
mutta Rusanen meni kotiinsa
Mieslahteen aikoen myöhemmin lähteä uudestaan Ruotsiin.
Sihvo jäi vangiksi 2.10. Jyväskylässä ja virui Spalernajan vankilassa Pietarissa maaliskuun
1917 vallankumoukseen saakka. Hänestä tuli myöhemmin
Suomen puolustusvoimain
komentaja.
Mikkelistä saapui Mieslahteen 25.8.1916 santarmipäällikkö Feodoroff, joka
aloitti kyläläisten ankarat kuulustelut Heiskalan kestikievarissa. Ensimmäisenä hiillostettiin
seitsemän tuntia kauppias Kalle Kerästä. Seuraavana päivänä
joutui J. L. Rusanen Feodoroffin
tutkittavaksi, sillä Rusasen Haaparannan matka oli kantautunut
urkkijoiden kautta viranomaisten tietoon. Rusanen väisteli
parhaan kykynsä mukaan kysymyksiä, joten santarmit eivät
edistyneet kuulusteluissa. Vangitseminen oli kuitenkin vain
ajan kysymys. Eräänä päivänä
Kiehimän poliisikonstaapeli
Juho Heikkinen lähti vangitsemaan Rusasta. Mieslahden postinhoitaja Tyyne Mikkonen sai
vihiä pidätysmääräyksestä ja vei
tiedon Rusaselle Pieneen Viitamäkeen. Rusanen ehti piiloutua
ajoissa ennen konstaapelin saapumista paikalle polkupyörällä.
Rusanen lähti sydänmaiden
halki Hyrynsalmen Hallaan,
joka oli itäisen etapin keskuspaikka. Kalle Keränen antoi
hänelle matkarahat. Hallassa
olivat tuolloin piileskelemässä
jääkärit Oiva Villamo, Vilho
Suvirinne, Sulo-Weikko Pekkola
ja Karl Lennart Oesch. Mannerheimin luottomies Oesch toimi
Karjalankannaksen joukkojen
komentajana Neuvostoliiton
suurhyökkäyksen aikana kesällä 1944. Rusanen pääsi etappijääkärien avustuksella veneellä
Tornionjoen yli Ruotsiin. Hän
matkusti Haaparannalta junalla
Trelleborgiin, sieltä höyrylaivalla
Sassnitziin 9.9. ja liittyi jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 10.9.1916.
Rusanen sai kotiväeltä Lockstedtiin kirjeen oltuaan viisi
kuukautta preussilaisessa sotilaskoulutuksessa. Muistelmissaan vuonna 1918 hän kirjoitti
tuosta iloisesta yllätyksestä:
”Vielä sentään eletään kotona,
vielä muistellaan minua karkuria, jota on Spalernaja odottanut
ja jonne minut saadakseen, naapurikylämme poliisi sai turhaan
pukeutua virkapukuunsa”.
Paltamolaista
sotahistoriaa
Paltamolaisten sotahistoriasta
ei oikeastaan voi puhua ilman
J. L. Rusasen nimeä. Rusanen
palasi Suomeen jääkärien pääjoukon mukana helmikuussa
1918 ja osallistui vapaussotaan
joukkueenjohtajana Tampereen
suunnalla. Vuonna 1919 hän
siirtyi Suojeluskuntajärjestön
Nro 23 – 2015
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Ristijärven Pirtin uusi
yrittäjä valmistautuu
ensimmäiseen kesäkauteen
Hirnuntaa ja hevosenkenkiä
kotiseutumuseolla
Kotiseutumuseo kutsuu erityisesti lapsia ja perheitä perinteiseen
museotapahtumaan torstaina 11.6. klo 18 alkaen. Tämän vuoden
teemana ovat hevosperinteet ennen ja nyt. Illan tähtenä tietysti itse
hevonen, joka valjastetaan vetämään kärryjä. Näin lapset pääsevät
kokemaan kärryajelun riemua. Lähimetsässä on lapsille keppihevosrata, johon voi tuoda myös oman keppihevosen. Keppihevoset
ovat näytteillä pihapiirissä. Museossa on hevosaiheisia tehtäviä, jotka
liittyvät museon esineistöön. Pihamaalla voi heittää hevosenkenkiä,
ratsastaa pölkkyhevosella tai keinuhevosella ja askarrella. Pikkurahalla voi pyörittää ”kärrynpyörää” sekä ostaa hattaraa ja arpoja.
Tapahtuman tekevät yhteistyössä Paltamo-Seura, MLL:n Paltamon yhdistys, Paltamon 4H-yhdistys, Paltamon kunnan päivähoito
sekä Paltamon Hevosystäväin seura. Erityisvieraina toivotaan paikalle muistelemaan myös heitä, jotka ovat eläneet siihen aikaan, kun
hevoset olivat erityisen tärkeitä maatalon töissä. Museolla on avoimet
ovet klo 12.00 alkaen ja tapahtuma on osa Käö kahtomassa -museoviikkoa Kainuussa.
0DDQUDNHQQXVDODQSDOYHOXWNRNHPXNVHOOD
Ristijärven pirtti sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa Iijärven rannalla.
5-tien varrella parin peninkulman
etäisyydellä Paltamosta sijaitseva
Ristijärven Pirtti aloittaa ensimmäistä kesäänsä uuden yrittäjän
luotsaamana. Iijärven näyttävissä
rantamaisemissa jo 80-luvulta lähtien toiminut lomanviettopaikka
siirtyi Mikko Ylijukurin hallintaan
helmikuun alussa.
Lomamatkailijoiden passaaminen on Ylijukurille ennestään tuttua toimialaa, sillä kuluneen neljän vuoden ajan hän
on pitänyt SEO-huoltoasemaa
Ylikiimingissä. Majoituspalvelujen lisäksi Pirtti tarjoaa pito- ja
juhlapalveluja, kokoustiloja sekä
ravintolapalveluja. Majoituskäyttöön on tarjolla 11 mökkiä,
joista seitsemän on 2 ja 6 henkilön leirintämökkejä ja neljä
vaativampaan makuun suunnattuja saunallisia lomahuoneistoja. Mökkien omien saunojen
lisäksi käytössä on vuokrattava
rantasauna. Isommat ryhmät
voivat vuokrata käyttöönsä retrohenkisen kymmenen hengen
Pehtoorintuvan, jossa myös on
oma sauna. Alueen kioskista saa
päivittäistavaraa, ja nälän hetkiin
saatavilla on niin grillisapuskaa
kuin á la carte -annoksiakin.
Uudistuksia Pirtin maisemiin
on tulossa muun muassa uuden
komean grillikodan ja maisemien
ihailuun soveltuvan rantaraitin
muodossa. Myös janoiset saavat
jatkossa helpotusta hätäänsä, sillä alueella on A-oikeudet. Talvikauden toimintoja on tarkoitus
kehittää eteenpäin esimerkiksi
moottorikelkkasafarien merkeissä. Mökit ovat myöskin vuokrattavissa tarvittaessa ympäri
vuoden, vaikka kesä onkin matkailu- ja majoitusalan otollisinta
sesonkiaikaa. Ristijärven Pirttiä
työllistävät juhannuksen lisäksi
tapahtumaviikonloput, kuten
0DDQUDNHQQXVOLLNH3\\NNÑQHQ
suopotkupallon maailmanmestaruuskisat. Alkukesästä ei liiemmiin vilinää ilmene, kertoo
Ylijukuri.
– Ruokailijoita ja majoittujia
on ollut jonkin verran, mutta hirveää ryysistä ei ole ollut.
Juhannukselle on vielä paikkoja
jäljellä, kuten myös suojalkapalloviikonlopulle jonkin verran.
Uusi yrittäjä toivoo alueesta viihtyisää kohtaamispaikkaa
niin paikallisille kuin vierailijoillekin.
– Kaikki matkailijat ja kyläläiset ovat erittäin tervetulleita
tutustumaan paikkaan ja katsomaan uudistuksia, Ylijukuri
toivottaa.
Hintoja ja muita lisätietoja
voi käydä tarkastelemassa Pirtin
nettisivuilla osoitteessa www.ristijarvenpirtti.fi
Petri Möttönen
-XNND3\\NNÑQHQ
5DLPR3\\NNÑQHQ
3DOWDPR
dŵŝDĂƌŬŽ>ĂƉƉĞƚĞůćŝŶĞŶ
ŝŶĞŶ
ͻWhhE<KZ:hhW>s>hd
WhhE<KZ:hhW>s>hd
ͻd/D/<KE,K/dK
ͻEE<<KZ/sh<^d
ͻEhKZEDd^E<hEEK^dh^
ͻWK>ddKWhhEDzzEd/
WƵŚ͘ϬϰϰϮϲϳϴϯϱϲ
ŵĂƌŬŽ͘ůĂƉƉĞƚĞůĂŝŶĞŶΛŚŽƚŵĂŝů͘ĐŽŵ
• Jatkoa edelliseltä sivulta
palvelukseen. Rusanen toimi
Paltamon suojeluskunnan paikallis- ja aluepäällikkönä. Näissä
toimissaan hän oppi tuntemaan
paikalliset suojeluskuntalaiset
ja reserviläiset, jotka puolustivat Suomen itsenäisyyttä ja
vapautta Raatteen tiellä. Talvisotaan Rusanen lähti paltamolaiskomppanian päällikkönä
Suomussalmelle. Jatkosodassa
hän johti JR31:n III pataljoonan
paltamolaisista koottua jalkaväkikomppaniaa, joka osallistui
Rukajärven valtaukseen. Asemasodan aikana J. L. Rusanen toimi
pataljoonan va. komentajana ja
yleni majurin arvoon vuonna
1943. Sodan päätyttyä hän oli
mukana vielä asekätkennässä.
Sotilasuran lisäksi J. L. Rusanen
teki mittavan työn Paltamon
kunnan luottamustehtävissä ja
johti vuosikausien ajan Paltamon Urheilijoita.
Hannu Romppainen
hannu.romppainen@yahoo.com
Lähteitä:
Hannu Romppainen, Muistojen Mieslahti – Kylä ja sen
asukkaat Oulujärven rannalla. Paltamo 2007.
K. A. Wegelius, Aseveljet II.
Porvoo 1924.
K. A. Wegelius, Routaa ja
rautaa IV. Porvoo 1931.
Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.
Paltamon veteraanikirja
1918-1945. Paltamo 2004.
Jääkäriliikkeen itäisen etapin reitit Kainuussa. Mieslahden kautta liukeni
miehiä Hyrynsalmen Hallaan, jossa sijaitsi etapin päämaja. Kiehimästä
Puolangalle kulkeva reitti oli epävarmempi, sillä jääkärit tiesivät Kiehimän poliisin valvovan tarkoin epäilyttävien henkilöiden liikkeitä.
5
Kainuulaisia jääkäreitä Libaussa
27.5.1917. Etualalla istumassa
Johan Leonard Rusanen, hänen
takana oikealla puolella mieslahtelainen Johannes Romppainen.
Romppainen kaatui Viipurin
taistelussa 1918. Eine Sulosen kok.
J. L. Rusasen muistelmat
”Kappale kainuulaisen jääkärin hajanaisesta muistikirjasta” (Kainuun Sanomat 7.3.,
12.3., 28.3.1918)
6 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
w w w. p a l t a m o . f i
Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo
paltamon.kunta@paltamo.fi
Kunnan puhelinvaihde 08 615 5481
(avoinna klo 8.00–15.30)
Kunnanvirasto avoinna
ma-pe klo 9.00-15.00
Kunnanvirasto on suljettu
6.–26.7.2015
7(3;(4652<55(5=09(:;6
65:<31,;;<¶
7pP]`Z[`ZRPPYLLSSPZPZZpHZPVPZZH!
6LYLVW\VSDOYHOXW
3HZ[LUWpP]pOVP[V
7pP]pRV[P4pUU`URpW`
2VU[PVTpLUWpP]pRV[P
7HNQLVHWSDOYHOXW
RPPU[LPZ[€[WpP]`Z[p]p[HSVUTPLZ
]LZPO\VSSVUQHR\UUHSSPZ[LRUPPRHUWpP]`Z[`Z 2PPU[LPZ[€6`7HS[HTVU2PLOPULU
+DOOLQWRSDOYHOXW
2\UUHUQVO[HQH
Nro 23 – 2015
7HS[HTVUR\UUHUQpYQLZ[pTp
HZPVPU[PQHWHS]LS\SPPRLUUL
9LP[P[HQL[HHUR\[Z\TLUL[LSTpSSpTHHUHU[HPUH[VYZ[HPUHQHWLYQHU[HPUH
2\SQL[\Z[H[HY]P[ZL]PHW``KL[ppUV[[HTHHU`O[L`[[pTH¶WLRSV ¶]PPTLPZ[ppUR\SQL[\Z[HLKLS[p]pUp
WpP]pUp!;HRZP17:PL]pULUW\O
3PZp[PL[VHZHHR\SQL[[HQPS[HQHW\OLSPTP[ZLW\O
[HP
(U\2LTWWHPZLS[H7HS[HTVUR\UUHZ[HW\O
=L[LYHHUPRVY[PSSHTH[R\Z[HTPULUVUPSTHPZ[HQH:OSRVY[PSSHTH[R\Z[H]H[THRZH]H[TH[RHZ[HHU
SHZ[LUSPW\UOPUUHU4\\[TH[R\Z[HQH[THRZH]H[TH[RHZ[HHUSPUQHH\[V[HRZHUT\RHPZLUTHRZ\U
9LP[P[
4HHUHU[HP
;VYZ[HP
7LYQHU[HP
4LSHSHO[P¶=HHYHUR`Sp¶9HHWWHUHUTpRP¶RPYRVUR`SpUHS\L
;\SVRPYRVUR`SpSSLUVPURSV 7HS\\:THYRL[PU7HS\LLS[HUVPURSV
2VU[PVTpRP¶:H]PYHU[H¶4PLZSHO[P
;\SVRPYRVUR`SpSSLUVPURSV 7HS\\:THYRL[PU7HS\LLS[HUVPURSV
2\\ZRHUSHO[P¶7LORVSHUSHO[P¶3pUZPYHU[H
;\SVRPYRVUR`SpSSLUVPURSV 7HS\\:THYRL[PU7HS\LLS[HUVPURSV
/<6476022,<2:,;=0026033(1(
(ZPVPU[PSPPRLUULQpYQLZ[L[ppULKLSSpTHPUP[\PSSH]PPRVPSSHUVYTHHSPHQVPZ[HWVPRL[LU
RHPRPZ[HZ\\UUPZ[HZHTHUHWpP]pUpZL\YHH]HUHPRH[H\S\UT\RHPZLZ[P!
;VQH[V WHURRPH\RPZHHRRH!
7LORVSHUSHOKLUZ\\U[HT\RHHUS\RPLU2P]LZQpY]PQH6PRHYPSHUR`Sp7HS[HTVZZH
URSV QHWHS\\R\SQL[\ZURSV
4LSHSHOKLUZ\\U[H7HS[HTVZZHURSVQHWHS\\R\SQL[\ZURSV
7\VSHUNHUZ\\U[H7HS[HTVZZHURSVQHWHS\\R\SQL[\ZURSV
4PLZSHOKLUQH2VU[PVTpLUZ\\U[H7HS[HTVZZHURSVQHWHS\\R\SQL[\Z
URSV
;HYRLTTH[R\SQL[\ZHQH[]HYTPZ[L[HHURVWpP]pUpR\SQL[[HQHU[VPTLZ[H
$VLDNNDDWYRLYDWVRLWWDDSÃLY\VW\VWDLVXRULLQQXPHURLKLQMD
WDUYLWWDYDDVLDNDVSDOYHOXS\ULWÃÃQMÃUMHVWÃPÃÃQPDKGROOLVXXNVLHQ
PXNDDQ
2\UUHUOHSSP[\Z
w w w. p a l t a m o . f i
^^^WHS[HTVÄ
Lisää tapahtumia
järjestä tapahtuma
Paltamon kansalaisopiston
RANTAUIMAKOULUT YLI
6-VUOTIAILLE 6.–10.7.2015
Metelin uimarannalla
klo 12.00–12.45
Alkeet
klo 13.00–13.45
Jatko, uskallettava sukeltaa
Erikoiskurssimaksu 10 euroa. Opettaja Satu Pyykkönen.
Sitovat ilm. 25.6. mennessä, www.opistopalvelut.fi/paltamo/ tai
puh. 08-61554681
ZZZSDOWDPR¿
2OHWKDQNHUWRQXWNXUVVLLGHDVLPHLOOH
3DOWDPRQNDQVDODLVRSLVWRWRLYRWWDDK\YllNHVll
Tapahtumia pitkin kesää Kesäkahvila Jokivarren
Marionissa ja Eino Leino -puistossa, kysy lisää, puh.
0503274764.
Pe 24.7. Heinänseivästyshaastekisa Härkölän pellolla
Paltamon taajamassa
Su 11.10. Pianisti Anne Kaupin klassisen musiikin
konsertti Paltamon srk-keskuksessa
Seuraa ilmoittelua alueen lehdissä, radioissa ja Paltamon nettisivuilla www.paltamo.fi, www.paltamoon.
com sekä facebookissa Paltamo -ryhmässä. Tervetuloa
luonnonkauniiseen
Paltamoon!
niis
Jos et käytä
tapahtumisä nettiä ja haluat lisätietoja
lisät
tamme, niin
in soita, laitamme materiaalia, kulttuurivastaava Päivi Soldatkin puh. 044 7500 740.
PALTAMON
KIRJASTO
Kesä- ja elokuussa
Ma, Ti
12 – 19
Ke
11 – 19
To
11 – 17
Pe
10 – 15
Heinäkuussa
Ma, Ti, To, Pe 10 – 15
Ke
13 – 18
to 18.6.
10 – 15
juhannusaattona 19.6. suljettu
KONTIOMÄEN KIRJASTO
044 7500 754
Ma, To
13 – 19
Suljettu 6.7.–9.8.2015
KIRJASTOAUTO
044 2885 903
Kesätauolla 6.7.–9.8.2015
Nro 23 – 2015
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Tapahtumia kesällä 2015
POSTI-KALLEN VAELLUS
12.6.1015 klo 19.00
Lähtö: Kainuun Opisto, Tahvintie 4
Kuljettavana on noin 17 km matka, säänmukainen varustus ja hyvät jalkineet suotavat.
Hinta: 10 euroa.
Osanottomaksu sisältää kartan, kahvin ja
kahvileivän Pienessä Viitamäessä sekä maalissa kunniakirjan. Kaitalammenlaavulla on
myytävänä makkaraa ja juomista.
Lisätietoja tai järjestäjä:
Hanna Karhu
Mieslahden Kyläyhdistys ry.
0405531528
mieslahdenkylayhdistys@gmail.com
ROMPETORI
5.7.2015 klo 10.00-17.00
OULUJÄRVEN KUHAKUNKKU
24.-25.7.2015
Ohjelma:
Rompetta, kirpputori (pöytäpaikka maksaa 5
euroa), näyttelyitä, tandemhiihtoa, justeerisahausta, tikanheittokisat (nuoret ja aikuiset),
naulanlyöntikisa (yhdellä lyönnillä 4 tuuman
naula syvimpään), eläimiä, hevoskärryajelua.
Alueella on myös vanha aitta täynnä vanhanajan tavaraa.
Myydään: Kahvi, pullaa, makkaraa, limsaa…
VAPAA PÄÄSY!
OPM esikisa 24.7.2015 klo 14.00 – 20.00
OULUJÄRVEN KUHAKUNKKU
25.7.2015 klo 15.00 – 23.00.
Paltamon Vaarankylä
Osoite: Vaarankyläntie 66
Tervetuloa Vaarankylän maalaismaisemaan
viettämään mukavaa iltapäivää!
Oulujärven Kuhakunkku vetouistelutapahtumaa useat sanovat Suomen parhaaksi.
Järjestäjä: XXX-FISHING CLUB PALTAMO RY
HILLYBILLY 15 - ENTISTEN
NUORTEN BILEET 2015
24.7.2015 illalla
Lisätietoja: www.kuhakunkku.com
Järjestäjä, jolta myös lisätietoa:
Antero Heikkinen, p.044 5079361
Vaarankylän kyläyhdistys.
PALTAMON KESÄTEATTERI
10.7.-2.8.2015
Osoite: Jokirannantie 1, Paltamo
Näytäntö: Koko kaupungin Vinski
Perhenäytelmä koko kaupungin Vinskin on
kirjoittanut Aapeli ja dramatisoinut v.1992
Eskoo Janhunen. Ohjaus Merja Moilanen.
EILISEN LAPSET JA LEIKITYT LELUT
30.6.-2.8.2015
w
et
el
.m
w
w
Lisätietoja tai järjestäjä:
Eija Homanen
Meteli seis. ry
044 021 1907
eija@homanen.com
is
e
is
.c
om
Paikka: Metelin Kanerva, Golftie 3
Vanhojen lelujen ja kipsiteosten näyttely idyllisessä ympäristössä. 1900 - luvun alkupuolen peltileluja, nalleja, nukkeja ja kipsipatsaita. Avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12-18.
Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan muulloinkin. Tervetuloa!
Hinta: 3 euroa.
Liikuntarajoitteiset huomioitu:
Kyllä: Sovitaan etukäteen.
Esitysajat:
10.7. pe klo 19
12.7. su klo 15 ja 19
14.7. ti klo 19
16.7. to klo 19
19.7. su klo 15 ja 19
21.7. ti klo 19
23.7. to klo 19
26.7. su klo 15 ja 19
28.7. ti klo 19
30.7. to klo 19
2.8. su klo 15 ja 19
Hinta: 12e
7-15v. 5e
alle kouluikäiset
ilmaiseksi
Tiedustelut:
040 7093 718
040 5746 255
MELALAHTI AKATEMIAN KESÄ 2015:
La 11.7. klo 10.00-14.00 ”Mitä tarkoittaa Oman Vastuun Laki”¨-miten voimme vaikuttaa asioiden myönteiseen tulokseen -luento Melalahden Itkonniemessä.
Osallistumismaksu 10 euroa.
Anita Korhonen, Melalahdesta.
su 12.7. klo 13.00-17.00 Vapaa
Taidetapahtuma Melalahden Laivarannassa.
Kädentaitojen esityksiä, taidetta ja arpajaiset.
Vapaa pääsy.
Lisätietoja Akatemian sihteeri Anitalta
puh.044 922 2983
Paltamon Kotiseutumuseo
8.6.-31.7. ma-pe klo 11-17
Lepikontie 11, Paltamo. Vapaa pääsy
Lisätietoja www.paltamoseura.fi/museo/
museo.htm Tiedustelut: p. 050 5302406
SUOMEN LUONNON PÄIVÄ
29.8.2015 klo 11 - 16
Paikka: Paltamo Kivesvaara
Ohjelmaa koko perheelle: mm. opastettuja
luontoretkiä, lasten luontopolkua, tarjoilua,
arvontaa ja muuta mukavaa toimintaa.
Yhteistyössä:
mm. Paltamon Luonto ry, MLL:n Paltamon
yhdistys, Vaarojen Vaeltajat, Paltamon
4H-yhdistys, Kivesjärven Kyläyhdistys,
K-Market Tervatori ja Elämyskeskus
Jättiläisenmaa
Lisätietoja:
Facebook: www.facebook.com/
events/932613623448831/
7
8 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
PALTAMO PÄIVÄT 2015
La 4.7.
klo 12.00–17.00
Niskalan tallitupa -museo ja pihakirppis, (os. Uvantie 135, Paltamo)
klo 20 Upphill Run -juoksutapahtuma ja puolimaraton Jättiläisenmaassa Kivesvaaralla www.peacerun.org
Su 5.7. Paltamon kunta 150 vuotta -juhlallisuudet
klo 10.00 Juhlamessu Paltamon kirkossa
klo 13.00 Panleino-kvartetin konsertti Jokivarren Marion ja Eino Leino -puisto, Ukonlintu ja Virvanliekki Eino Leino patsaan pesu – Paltamon
kesäteatterin väki rooleissaan palolaitoksen avustuksella
klo 15.00 Paltamon kunta 150 vuotta pääjuhla Korpitien koululla,
tarjoilu klo 14.00 – 14.50 ruokasalissa
Oheistapahtumia:
Paltamon kotiseutumuseo avoinna klo 11.30–14.30 taajamassa (os. Lepikontie 11, Paltamo)
Eilisen lapset ja leikityt lelut klo 12.00–18.00, hinta 3 €/hlö (Metelin Kanerva, os. Golftie 3, Paltamo)
Rompetori ja tapahtumapäivä Vaarankylällä klo 10.00-17.00, (os. Vaarankyläntie 66, Paltamo). Lisätietoja Antero Heikkinen, 0445079361.
Matkan varrella Kainuun asutuksen muistomerkki - Vaarankyläntie 45, 88300 Paltamo.
Leikkikentän kesäkauteen
luvassa ohjattua toimintaa
Eino Leino -puiston kulmalla
sijaitsevalla Vilkastus-leikkikentällä järjestetään tänä kesänä
ohjattua leikkitoimintaa neljän
viikon ajan jokaisena arkipäivänä klo 10-14. Mannerheimin
Lastensuojeluliiton Paltamon
yhdistyksen palkkaama kesätyöntekijä aloittaa toimessaan
maanantaina 13. heinäkuuta.
– Paltamon osuuspankki
lahjoitti meille rahan kesätyöntekijän palkkaamista varten,
kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Laine. – Haaveilimme
ohjatun leikkitoiminnan järjestämisestä jo viime kesänä. Ohjelmasta sovitaan tarkemmin kesäkuun lopulla. Suunnitelmissa on
esimerkiksi erilaisia teemapäiviä: pallopelejä, perinneleikkejä
ja mitä nyt keksitäänkään.
Leikittäjän tehtäviin valikoitui Anni Keränen. 18-vuotiaalla kontiomäkeläisellä on paljon
aikaisempaakin kokemusta lasten parissa toimimisesta.
– Olen aikaisemmin pitänyt
sekä partiota että puuhakerhoa
alakouluikäisille, Anni kertoo.
– Tässä työssä tarvitaan positiivista asennetta ja intoa kehitellä toimintaa lapsille. Hyvin ja
odottavin mielin aloitan sitten
heinäkuussa.
Annin tehtävänä on toimia
nimenomaan leikittäjänä, ei
lapsenvahtina. Lapset eivät ole
kesätyöntekijän vastuulla, joten
aivan pienimmät voivat osallistua toimintaan huoltajan
kaitsemina. Oikein huonon sään
sattuessa ohjattu leikkitoiminta
järjestetään MLL:n perhekahvilan tiloissa valkoisella koululla.
Petri Möttönen
Kiinteistö
LAINE KY
‹2PPU[LPZ[€UO\VS[V‹2PY]LZTPLZ[`€[
7pP]`Z[`Z
6SH]P3HPUL
6XRULWDPPH-$7.89$$
0(7$//,52081.(5b<67b
2XOXQMD.DLQXXQWDORXVDOXHHOOD
‡ 1RXGDPPHUDXWDURPXWDXWRQURPXWVHNlNDLNNLPXXW
PHWDOOLURPXW
‡ 0HLOWlP\|VURPXWXVWRGLVWXNVHW
1\N\DLNDLQHQYLUDOOLQHQPHWDOOLNHUl\VWHUPLQDDOL
87$&212<
9DUDVWRWLH8WDMlUYL
3XK‡ZZZXWDFRQ¿
2013
Anni Keränen sai leikkisän kesätyöpaikan.
Nro 23 – 2015
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
3IQV]]V7XQ[\W
SM[SMTTqSI]VMQV\I3IQV]]\I
.DLQXXQ2SLVWRWDUMRDDPDKGROOLVXXGHQLUWDDQWXDDUMHVWD
MDWXOODYLUNLVWl\W\PllQNHVNHOOH.DLQXXWD
3DOWDPRQ0LHVODKWHHQ3LVWl\G\YDLNNDRKLNXONXPDWNDOOD
.DLQXXQ2SLVWRQSllUDNHQQXNVHVVDYRLPDMRLWWXD
PXNDYDVWLMDKHQJHQKXRQHLVVDMDQDXWWLDNHLWWL|
KHQNLO|NXQQDQPDLWWDYLVWDDWHULRLVWDDDPXSDODVWD
LOWDSDODDQVDDNND
7DKYLQWLH0LHVODKWL
3XKHOLQ
ZZZNDLQXXQRSLVWR¿
128+b7bPHLOWlDSXSLHQNRQHKDQNLQWRLKLQMDKXROWRRQ
0|NLOOHPRQLNl\WW|SHOL
7(;$6%&80LQ0XOWLVHW
6LLPDOHLNNXULUDLYXULNHWMXVDKD
SHQVDVOHLNNXUL
7H[DV%&80PRQLWRLPLODLWH
VDPDVVDNRQHHVVDVLLPDOHLNNXUL
YHVDNNROHLNNXULNHWMXVDKDSHQVDV
OHLNNXUL0RRWWRULWDKWLQHQFF
.DKYD'NDKYD.HWMXVDKDFP
2UHJRQODLSSD3HQVDVOHLNNXUL
FPWHUlPD[PPRNVDOOH
.RNRQDLVSLWXXVVDKDFP
SHQVDVOHLNNXULFP
NRNRVHWWL
NRNRVH
HWWL
‡P‡/HYH\V
‡3DLQRNJ
‡.DQWDYXXVKHQNLO|l
‡0RRWWRULVXRVLWXVKS
Puh. 044 948 3004
OMPELU MERJA
TERTSUNEN
p. 0440 587 979
AUTOHUOLTO
J. TELKINEN
p. 041 477 3588
/DDGXNNDDW
&KDPSLRQ
‡FF
‡.Z
‡‡WDS#JRVLLPDSll
WDS#
‡NJ
7(5b
.(7-87
.(7-87
$VSHQ7
SLHQNRQH
EHQVLLQLO
0(7
0(7685,17859$$6
(7
$68
68
68
682
68
822-$8
2$86+
$8
$86+$$/$5
6+$$
$$/$
$$
/$5
/$
5,7
7
HIEROJA PERTTI
SALMENSALO
p. 050 341 9876
MARKO HÄMÄLÄINEN p. 040 825 1364
&DVWHOJDUGHQ;.+'
$OSSLQD75WULPPHUL
www.tervasilta.fi
3DNHWWLWDUMRXV
9LLPD(YLQUXGHKS
DLURWMDPHOD<+7((16b
9,,0$
‡%6PRRWWRUL
‡OHLNNXXOHYH\VFP
‡VLOSSXDYDWDDNVHSXKDOOXV
‡DLWRUXQNRRKMDXV
‡SRUWDDWRQK\GURYDLKWHLVWR
‡PHNDDQLQHQ
RKMDXVNHYHQQLQ
(&+2&6(6
.HY\WMDNlWHYlVDKD
KDUUDVWDMDOOHMD\OHLVNl\WW||Q
‡FPPRRWWRUL‡7HKRN:
‡'LJLWDDOLQHQV\W\W\VMlUMHVWHOPl
‡(6NHY\WNl\QQLVW\V‡0RRWWRULVVD
LOPDQHVLSXKGLVWLQ‡5LNDVWLPHQDXWRPDDWWLQHQSXROLNDDVX
‡.HWMXQNLULVW\VN\OMHVVl‡.RPSRVLLWWLUXQNR‡/DLSDQSLWXXV
WWLUXQNR /DLSDQSLWXXV
´FP‡.HWMX´OHQNNLQHQQ
‡3DLQRNJ
7DNXXYXRWWD
.XPLYHQH$GPLUDO
‡PD[PRRWWRULKS
‡NDQWDYXXVKO|l
– käytettyjen rakennustarvikkeiden myynti ja vastaanotto
0<<17,(VD0RLODQHQ_9$5$26$70DUNNX+HLNXUD_
+82/72-DUPR/RKWDMD__-DUPR.DDUWLQHQ__
6lKN|DVHQQXVW\|W79DQWHQQLMlUMHVWHOPLHQDVHQQXNVHW
8ONRDQWHQQLW**/7(\KWH\GHQMDQRSHXGHQSDUDQWDPLVHHQ
PDWNDSXKHOLPHWMDPRELLOLODLWWHHW9LDQNRUMDXVW\|W
6b+.g7<g9b,6b1(1
3XK
VDKNRW\R#VDKNRW\RYDLVDQHQ¿ZZZVDKNRW\RYDLVDQHQ¿
JALAT KESÄKUNTOON!
KAUNEUSHOITOLA
RIITTA KAUKONEN
Lepikontie 19 • Puh. 040 5510 456
Koulutettu hieroja
Pertti Salmensalo
Puolangantie 8
Puh. 050 3419 876
Popeda Manamansalon Saarikonsertissa
Vuosien odotus päättyy kun
Popeda nousee Manamansalon
Saarikonsertin lavalle! Tämä
yksi Suomirockin kivijaloista
on tahkonnut Suomen esiintymislavoja jo liki 40 vuotta. Pate
Mustajärven luotsaama, monta
sukupolvea tavoittava Popeda
palkittiin viime vuonna valtion
Suomi-palkinnolla, ja nyt Popeda on ensi kertaa Manamansalon Saarikonsertissa!
Duudsonit Jarppi ja HP juontavat Manamansalon Saarikonsertin! Nämä tuplasti Kultaisen
Venlan pokanneet veijarit myös
esiintyvät koko perheen festaritapahtumassa, joka järjestetään
jo 17. kerran!
Tanssilavoja hurmaava Jarkko Honkanen nostattaa kylmät
väreet Manamansalon Saarikonsertissa. Lappilainen laulajalauluntekijä keikkailee kaikkialla Suomessa Taiga-orkesterinsa
kanssa. Nykyään tanssi-iskelmää
esittävä Honkanen on tuttu
myös ”Taivaan tulet” tv-sarjasta
sekä vuoden 2014 Tangomarkkinoilta.
Kolmatta levyään työstävä
Turnusband tuli tunnetuksi
vuonna 2005 julkaistulla debyyttialbumillaan ”Plays Jaakko
Teppo” reippaine rock-sovituksineen. Nyt yhtye työstää omaa
tyyliään Kassu Halosen toimiessa tuottajana!
Kassu Halosen taidetalolla
lauantaina 25.7. järjestettävä
Manamansalon Saarikonsertti
on Kassu Halosen perustama
perinteinen kesätapahtuma.
Vuosittain tuhansia kävijöitä keräävän konsertin tuotolla
tuetaan mm. Manamansalon
lasten- ja nuortenleirejä, myönnetään stipendejä sekä tuetaan
soitinhankintoja yms.
Kassu Halonen Taidetalossa
on vaihtuvia taidenäyttelyitä ja
kultalevysali, joka on säveltäjä Kassu Halosen tuotannosta
kertova näyttely, sekä kahvila ja
ruokailumahdollisuus.
Manamansalon
Saarikonsertin aikaan alueella on
aktiviteettejä lapsille, useita
myynti- ja ruokapisteitä, kuten
mm. voissa paistetut Oulujärven
parhaimmat muikut!
VIIKON TÄRPIT
PALTAMOSSA
EƵƌŵŝŬŽŶ
ŬĞǀćƚͲŬĞƐćůĂŶŶŽƐ
antaa vihreyttä
ja hillityä kasvua nurmikolle
ϮϬŬŐ
ϯϴ͕ϱϬΦ
;ϰϮ͕ϳϬΦͿ
ϰϬŬŐ ƌŝŝƩćǀLJLJƐ
ϭϲϬϬŵϮ
9DUDXNVHW
ZZZPHWHOLKRXVHFRP
(XURMRSL
SXK
ƌŝŝƩćǀLJLJƐϴϬϬŵϮ
ϱϴ͕ϱϬΦ
;ϲϰ͕ϬϬΦͿ
KŵĞŶĂƉƵŝƚĂ
ĞƌŝůĂũŝŬŬĞŝƚĂ͘
/DPLQJRQ.XNND
MD+S08-871807
9
10 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
3$/7$0213$/9(/8.$577$
;HHQHTHHS\LLU\SRVW\VSLSSH
4HQVP[\ZWHS]LS\QH
2HPU\\U6WPZ[V
2\PZTHUSVTH
3LPUV3VTH[
3LZRLSpUSVTHT€RRP
5PLTLU[PSH
;HP]HHUWHURRV
=HHYHU[HSV
1p[[PSpPZLUTHH
9\VRHWHS]LS\QH
2HPU\\U6WPZ[V
4LSHSHOKLUY\VRHWHS]LS\
W
=HHYHU[HSV
:OLSS2VU[PVTpRP
:OLSS
2VU[PVTpRP
2VU[PVTpLU(ZLTHYH]PU[VSH
2VU[PVTpLU
(ZLTHYH]PU[VSH
1p[[PSpPZLUTHH
/HYYHZ[\Z
/
[\Z
THOKVSSPZ\\RZZPH
THOKVSSPZ\\RZPH
2P]LZQpY]LU\PTHYHU[H
2P]LZQpY]LU
\PTHYHU[H
2VPRLYVQpY]LU \PTHYHU[H
2VPRLYVQpY]LU\PTHYHU[H
4LSHSHOKLU\PTHYHU[H
4LSHSHOKLU \PTHYHU[H
4PLZSHOKLU\PTHYHU[H
4PLZSHOKLU
\PTHYHU[H
:H]PYHUUHU\PTHYHU[H
:H]PYHUUHU
\PTHYHU[H
/}SS;HSSP
:HUUHU[HSSP
/H2H[HSSP
2p`U[PRVO[LP[H
2HPU\\U6WPZ[V4\PZ[VRP]P
:OLSSTH[RHT\PZ[V
`TT``TpS€P[p.HSSLYPH
4\ZLV
,PUV3LPUVUWH[ZHZ
2HPU\\UHZ\[\RZLU
T\PZ[VTLYRRP
4`SS`W\YV
4`SS`TpLUZ\VQLS\HS\L
/HRHZ\VUT`SS`WPY[[P
;HSHZ,LYHUT\PZ[VRP]P
4PLZSHOKLUSPU[\[VYUP
4H[HSHUZ\VUSPU[\[VYUP
/\VS[VHZLTPHQH
RVYQHHTVWHS]LS\P[H
:OLSS2VU[PVTpRP
(\[VRVULO\VS[V2LYpULU
1HYPURVULQHRVYQH\Z
3=0[`€[2VPZ[PULU
3=0 [`€[ 2VPZ[PULU
7HZP/VSHWWH
7HZP
/VSHWWH
7HS[HTVU4VUPWHS]LS\[
7HS[HTVU
4VUPWHS]LS\[
SHH]\[
H]\[
=HHYHU[HSV
4PLZSHO[P
4H[HSHUZ\VURV[H
4H[HSHUZ\VU RV[H
2P]LZ]HHYH
3HU[PURVZRP
2PS[\UUPLTP
3LPSPURVZRP
4LSHSHO[P=HYPZZHHYP
4\Z[VSHUSHO[P
5L\]VZLUUPLTP
7LORVSHUSHO[P
=HYPZQVLUZ\\
/PPO[VTHH
(UUPZRLS\VPRL\KL[
( g g
2VU[PVTpLU (ZLTHYH]PU[VSH
2VU[PVTpLU(ZLTHYH]PU[VSH(
[VSH (
5LZ[L7HS[HTV)
5LZ[L
7HS[HTV )
2VU[PVTpLU:OLSS)
2VU[PVTpLU
:OLSS )
7HS[HTVU:`KpU(
7HS[HTVU
:`KpU (
Nro 23 – 2015
$
¶(\[VWHQH3H\RRHULU
2VU[[P[PL
¶(\[VRVULMP_
3\[[\ZLU[PL
¶4V[VYLJ
/VURHR\QH
2PYRVUR`SpSSp
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä 11
( 5LZ[L;HRZPHZLTH
3PUQHH\[VHZLTH
) (SRV
* ,PUV3LPUVWH[ZHZ
1VRP]HYYLU4HYPVU
+ :pORVSHP[LO\VS[V
7HY[\YP1VOHUUH
7HY[\YP;HYQH9H\[PV
, 4H[RHRV[P2LPKHZ
- ,\YVQVWP-`ZPV[LYHWPH
7HY[\YP:PYWH4VPSHULU
2LSH
. 2PWH
/ :THYRL[(W[LLRRP7VZ[P
2PYQHWHPUV
0 ;LY]L`ZRLZR\Z
1 ,SpPUSppRpYP5L\]VSH
2 2THYRL[
7HS[HTVU=HH[L[\Z
3 4\ZLV
43HTPUNVUR\RRH
;`€]VPTH`OKPZ[`RZLU
RPYWW\[VYP
5 6Z\\ZWHURRP
5
6Z\\ZWHURRP
6[[VH\[VTHH[[P
6[[VH\[VTHH[[P
2VU[PVTpLZZp
(\[VRVULO\VS[V2LYpULU
2VU[PVTpLU(\[VTHHSHHTV
2VU[PVTpLU:P^H
2VU[PVTpLU(ZLTHYH]PU[VSH(
5 7HY[\YP(UQH3LPUVULU
-P_\Z7HS[HTV
2H\UL\ZOVP[VSH
(\[VO\VS[V1;LSRPULU
6 7HS[HSPUUH
7 :L\YHR\U[HRLZR\Z2PYRRV
82\UUHU]PYHZ[V
;VPTPZ[VOV[LSSP2\U[VZHSP
1VWPU7P[VWHS]LS\`T
9 ;LY]HSHTTLU\YOLPS\RLZR\Z
: -YPZILLNVSMYHKH[
; 4V[VYLJ
< 2HULY]H
>2\S[HWHSSVSVTH[
? 2LZp[LH[[LYP
@ 2HYH]HHUPHS\L
A <YOLPS\RLU[[p
g 7HS[HTVU:`KpU
7HS[HTVU.VSM
f 4L[LSP/V\ZL
k7HY[\YP2PYZ[P:PPYH
‹ 2SL4HU
¶ (\[VWHQH3H\RRHULU
(\[VWHQH 3H\RRHULU
(\[V2VULMP_
¶ (\[V
2VULMP_
¶ 4V[VYLJ
12 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
Frisbeegolf sopii kaikille
Frisbeegolfin suosio Suomessa
on kasvanut viime vuosina suorastaan räjähdysmäisesti. Uusia
ratoja rakennetaan jatkuvasti
pienillekin paikkakunnille, sillä
niiden pystyttäminen ei vaadi mahdottomia investointeja.
Myös lajin aloittaminen onnistuu pikkurahalla. Jo parin-kolmen kympin sijoituksella pääsee alkuun oikein mukavasti.
Paltamolaisten käytössä on kaksi
rataa. Metelin uimarannalta lähtevä 6-väyläinen puistorata on
lyhyt ja helppo rata, joka sopii
eritoten lajiin ensimmäistä kertaa tutustuville. Tervalammen
urheilukeskuksen tuntumassa sijaitseva 12-väyläinen rata
sisältää vaihtelevampaa maastoa ja aavistuksen haastavampia
heitto-olosuhteita. Ristijärven
9-väyläinen rata alkaa Virtaalan
parkkipaikan vierestä. Sen on
suunnitellut itse suomalaisen
frisbeegolfin kummisetä Jussi
Meresmaa. Kuten useimpien,
on edellä mainittujen ratojen
käyttäminen maksutonta. Myös
maksullisia ratoja on olemassa.
Frisbeegolfin suosio perustuu matalan aloittamiskynnyksen ja loivan oppimiskäyrän
lisäksi monipuolisuuteen. Se on
rento koko perheen vapaa-ajan
peli, mutta myös kansainvälistä
huippu-urheilua. Suomi onkin
pieneen väkilukuunsa nähden
lähellä kansainvälistä kärkeä
niin ammattilaispelaajien tasossa kuin harrastajamäärissäkin.
Pelin perusperiaate on sama
kuin golfissa: kiekko on saatava
koriin mahdollisimman vähillä
heitoilla.
Teemu Leinosen luottokiekko on suomalaisen Westside Discsin valmistama Pursi. – Se on suoralentoinen
kiekko, joka pitää hyvin sille annetun heittokulman. Sen kanssa harvoin tulee mitään yllätyksiä, Leinonen perustelee. Kiekon tunnearvoa lisää vuoden 2009 maailmanmestarin, amerikkalaisen Avery Jenkinsin nimikirjoitus.
Hyvät käytöstavat
mukaan radalle
Jossain määrin
välineurheilua
Kiekot voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Nopeilla,
teräväreunaisilla draivereilla heitetään pitkät avaukset. Kapea- ja
korkeareunaisia hitaita puttereitä käytetään lyhyillä matkoilla
suoriin ja tarkkuutta vaativiin
heittoihin. Näiden väliin sijoittuvat niin sanotut midarit, eli
lähestymiskiekot. Lisäksi draiverit voidaan jakaa ominaisuuksiensa perusteella pituus-,
kontrolli- ja väylädraivereihin.
Markkinoilla on tuhansia erilaisia kiekkoja erilaisiin tilanteisiin
ja olosuhteisiin.
Kiekkojen lento-ominaisuudet ilmoitetaan neljällä numerolla, jotka usein painetaan kiekon
kanteen. Ensimmäinen numero
kuvaa kiekon nopeutta, toinen
liitoa, kolmas vakautta ja neljäs
viimeistelykulmaa eli loppufeidiä.
Yksinkertaistaen voidaan
sanoa, että mitä lyhyemmälle
heittopituudelle kiekko on tehty,
sitä hitaammin ja suorempaan se
lentää. Pitkän matkan draiverit
ovat profiililtaan matalia ja lentävät siksi nopeammin. Samalla
niiden hallittavuus huononee.
Tästä syystä monet kilpapelaajat
aktiivisesti kolmen vuoden ajan.
Hänen pelilaukustaan löytyy
kymmenkunta erilaista muovipannua, joita hän käy sulan
maan aikana heittelemässä
koriin noin kolme kertaa viikossa. Leinonen kertoo tyypillisimmän aloittelijavirheen olevan liian nopean kiekon valitseminen
lisämetrien toivossa.
– Heittäminen kannattaa
aloittaa hitaammilla kiekoilla,
kuten midareilla ja puttereilla.
Niillä tekniikan oppii nopeimmin. Hyvä nyrkkisääntö kiekon
nopeuden valinnassa on, että
ottaa oman heiton maksimipituudesta nollan pois perästä.
Leinosen mukaan frisbeegolf
on enemmän tekniikka- kuin
voimalaji.
– Heikkokätisempikin heittäjä voi oikealla tekniikalla heittää
helposti 150 metriä.
Lento-ominaisuudet muuttuvat kiekon kuluessa siten, että
mitä enemmän kolhuja heittoväline saa, sitä alivakaammaksi
se muuttuu. Kulumisen nopeus
riippuu käytetystä muovilaadusta. Pehmeämmät muovilaadut
luonnollisesti kuluvat nopeammin, mutta niissä on parempi
näppituntuma. Pehmeämmät
muovit ovat myös hitusen alivakaampia.
Valinnanvaraa on vaikka millä mitalla. Erilaiset tilanteet vaativat erilaisia kiekkoja, joita markkinoilla
onkin tuhatmäärin eri väreissä, painoissa ja muovilaaduissa.
käyttävät puttereita ja lähestymiskiekkoja jopa sataan metriin
asti, ja draivereita vain kaikkein
pisimpiin heittoihin, joissa ei ole
suurta riskiä joutua pois väylältä.
Ali- ja ylivakaus ovat tärkeimpiä kiekon lentoa määritteleviä
termejä. Kun oikeakätinen heittää rystyheiton, kiekko pyrkii
kääntymään vasemmalle ennen
maahan putoamista. Mitä enemmän kiekko pyrkii kääntymään
vasemmalle oikeakätisen rystyheitolla, sitä ylivakaampi se
on. Loppufeidi kertoo, kuinka
jyrkän mutkan kiekko kääntää
vasemmalle ennen laskeutumistaan.
Ylivakaiden kiekkojen heittäminen vaatii hyvää tekniikkaa, joten ne ovat usein kilpapelaajan valinta. Heille ylivakaat
kiekot tarjoavat paremman
luotettavuuden vaihtelevissa
sääolosuhteissa. Vastaavasti alivakaat kiekot ovat helpompia
heittää, koska ne eivät ala edellä
mainitussa heittotilanteessa heti
kääntymään vasemmalle ja lentävät näin pitemmälle.
Hitaampi kiekko
aloittelijalle
Paltamolainen Teemu Leinonen on harrastanut frisbeegolfia
Tavallinen golf on tiukan etikettilajin maineessa pukeutumissääntöineen. Frisbeegolfissa
vastaavaa etikettiä ei juurikaan
määritellä, vaikka kohteliaat
käytöstavat lajin luonteeseen
kuuluvatkin. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että kiekkoja ei
heitellä edellä kulkevien pelaajien niskaan, ihmistä kohti menevästä heitosta varoitetaan kuuluvalla äänellä eikä löytökiekkoja
laiteta omaan laukkuun. Hyvä
tapa on merkitä omat kiekkonsa nimellä ja puhelinnumerolla.
Mikäli kiekossa ei ole yhteystietoja eikä radalla ole lukittavaa
palautuslaatikkoa, on löytökiekko syytä jättää sijoilleen. Usein
seurojen ylläpitämillä radoilla
on lukittavat palautuslaatikot,
joihin löytykiekon voi pudottaa. Paltamonkin ratojen alussa
olevat punaiset postilaatikot on
tarkoitettu pistekorttien ja ratakarttojen säilytykseen, eikä niihin kannata kiekkoja pudotella.
– Kävijöitä radoilla on niin
moneen lähtöön, että lukitsemattomaan laatikkoon palautetut kiekot eivät todennäköisesti
päädy oikealle omistajalle, Teemu Leinonen arvelee.
Petri Möttönen
Nro 23 – 2015
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
13
Kitaran rakentaminen vaatii aikaa ja vaivaa
Ristijärveläinen Mauri Konttinen on rakentanut kitaroita harrastuspohjalta jo lähes
kolmenkymmenen vuoden
ajan. Konttinen kertoo olevansa vapaa-ajan muusikko, joka
tekee välillä töitäkin saadakseen
hankittua uusia musiikkivermeitä. Kaikkiaan kitaroita on
valmistunut parisenkymmentä
kappaletta. Kuuluisin ja rakentajan itsensä mukaan myös
paras hänen tilaustyönä valmistamistaan soittimista on muun
muassa Sunrise Avenuesta ja
Metrofolkista tunnetun Jan
Hohenthalin omistuksessa. Suurin osa Konttisen käsitöistä jää
kuitenkin miehen itsensä omistukseen. Mielenkiinnon pääpaino on akustisissa kitaroissa,
joissa on enemmän kuin kuusi
kieltä. Periaate on, että kahta
samanlaista soitinta ei kannata rakentaa. Osaava katsoja voi
kuitenkin tunnistaan Konttisen
rakentaman kitaran muodon
perusteella. Yhdistävä tekijä kaikissa niissä on soikea ääniaukko
ja epäsymmetrinen rakenne.
– Kaikukoppa jatkuu toiselta
puolen kaulaa hiukan pidemmälle. Epäsymmetrinen kansi
mahdollistaa useampien harmonisten taajuuksien soinnin, kun
taas täysin symmetrinen korostaa tiettyjä taajuuksia ennemmän kuin toisia. Jokainen soitin
on uniikkikappale, sillä ideana
olisi oppia jotain uutta jokaisen
uuden rakennusprojektin myötä,
Konttinen kertoo.
Ristijärvellä syntynyt paluumuuttaja asui soitinrakennusta
aloittaessaan Vantaalla. Harrastus sai alkunsa valmiisiin soittimiin tehdyistä korjauksista ja
muutostöistä.
– Ihan ilman mitään oppia
yrittelin aluksi tehdä ja nehän
olivat kötöksiä mitä kötöksiä.
Aloitin tekemällä muutoksia
valmiisiin soittimiin, esimerkiksi
lisäämällä kieliä akustiseen kitaraan. Soitan sormilla, ja halusin
bassopuolelle lisää kieliä, joilla
voisi säestää blues-tyylistä soittoa.
Harrastus siirtyi seuraavalle tasolle Konttisen huomattua
soitinrakentaja Timo Mustosen
pitävän kursseja Vantaan aikuisopistolla.
– Siellä piti rakentaa perinnesoitin, joten tein jouhikon.
Tuossa vaiheessa selkeänä tavoitteenani oli rakentaa teräskielinen akustinen kitara, nimenomaan sellainen, missä olisi
enemmän kieliä. Kävin Timon
kursseilla muutamana vuotena,
mutta eihän se riittänyt alkuunkaan, joten ilmoittauduin lisäksi
teknisen työn kurssille. Elettiin
90-lukua ja innostus oli kova.
Ajattelin, että tästähän voisi saada vaikka ammatin, Konttinen
muistelee.
Soitinrakennusalalla leipä
on kuitenkin lujassa ja kilpailu
kovaa. Konttinen yritti muutamalle soitinrakentajalle töihin,
mutta alan yrittäjät saivat työllistämisrahoituksen kautta
ilmaisiakin apupoikia. Ammattia ei siis soitinrakennuksesta
tullut, mutta oikein hyvä harrastus kuitenkin.
Uudenlaista
kitarateknologiaa
Paluumuutto Ristijärvelle muutama vuosi sitten liittyi niin
ikään soitinrakennukseen. Konttinen kehitteli tuolloin nuoremman veljensä Samulin kanssa
uudenlaista teknologiaa sähkökitaralle keksintösäätiön tuella,
ja muutti takaisin kotiseudulleen
yhteistyön sujuvoittamiseksi.
Kuusi vuotta sitten alkanut hanke on edelleen vireillä, vaikka
rahoitus kokikin takaiskun keksintösäätiön muutettua toimintatapojaan. Toimivia prototyyppejä laitteesta on rakennettu.
Konttinen kertoo realiteettien
tulevan koko ajan vastaan, mutta
rima vain nousee niiden myötä.
– Kyseessä on uudentyyppinen sustain-systeemi, joka
saa kielen soimaan niin kauan,
kuin sille vain virtaa annetaan.
Vastaavanlaisia laitteita on olemassa, mutta ne vaativat usein
muutoksia soittimen rakenteeseen tai vaativat kädessä pitämistä hankaloittaen soittamista.
Meidän keksintömme hyödyntää
aivan uudenlaista tekniikkaa. Se
voidaan asentaa soittimeen kiinteästi, jolloin molemmat kädet
vapautuvat soittamiseen, Konttinen kertoo.
Kuusikantinen soi
kauneimmin
Akustisen kitaran kopan puumateriaalin valinta vaikuttaa
ratkaisevasti kitaran sointiväriin.
Siksipä pienikoppaisiin kitaroihin, joissa on heikohko bassosointi, valitaan tummemman
soinnin antava puu, esimerkiksi
mahonki. Suurikoppaisiin, kuten
jumbomalliin valitaan usein
kirkkaammin ja selkeämmin
soiva puu.
– Itse käytän kohtalaisen
suurissa kitaroissani juuri tästä
syystä kopan ja kaulan materiaalina vaahteraa. Myös seetri
on oivallinen kansimateriaali,
mutta hivenen heikompana sitä
käytetään enemmän klassisen ja
pienikoppaisten teräskielisten
kansimateriaalina. Keinomateriaaleista hiilikuitua käytetään
jonkin verran niin kansi-, koppa-, kuin kaulamateriaalikin,
Konttinen valaisee.
Kuusella on monia ominaisuuksia, mitkä tekevät siitä
parhaan kansimateriaalin. Se
on suorasyinen puulaji, joka on
painoonsa suhteutettuna kestää
taivutusta erinomaisen hyvin.
Myös sen värähtelyominaisuudet
ovat hyvät. Myös koivua on käytetty rungon rakenteissa. Muun
muassa suomalainen kitaravalmistaja Landola teki aikanaan
koivurunkoisia kitaroita. Kansimateriaaliksi koivu ei juurikaan
sovellu liian kirkkaan sointinsa
takia.
– Kitaran pohja ja kansi tehdään halkaisemalla säteen suuntaisesti sahattu lankku keskeltä,
jolloin saadaan kaksi toisilleen
peilikuvaa puuaihiota. Kun
höyläyksen jälkeen aihiot liimataan toisiinsa, saadaan sekä
ulkonäöltään että lujuudeltaan
paras lopputulos. Tällaista koivua ei taida olla niin vain tarjolla. Koivu soveltuu paremmin
kaulamateriaaliksi, mutta silloin
kaula kannattaa tehdä vähintään
kahdesta osasta, jolloin myöhempi vääntyily saadaan eliminoitua, Konttinen kertoo.
Satoja tunteja
soitinta kohden
Kitaran rakentaminen ei ole
hätäisen miehen työtä. Konttinen ei ole laittanut tarkalleen
tunteja ylös, mutta arvelee pelkän kokoamisen vievän noin 60
tuntia.
– Jokainen kitaramalli vaatii rakentamista varten oman
jiginsä, joiden valmistamiseen
menee enemmän aikaa, kuin
yhden lankkukitaran tekemiseen. Teräskielisen akustisen
kitaran kansi ja pohja ovat hieman kuperia, mikä aiheuttaa
omat haasteensa. Teräskielten
vedon koppaan aiheuttama jännitys on paljon kovempi kuin
nylonkielten. Kannen ja pohjan
kuperuudella saadaan rakenteeseen tarvittava lujuus. Pienikoppaisen kitaran kannen ja pohjan
voi tehdä täysin tasaiseksikin.
Matalien taajuuksien sointi tosin
heikkenee hiukan, koska kannen
rimoitus täytyy tehdä vahvemmaksi. Yhteen kitaraan kuluvia
työtunteja en ole koskaan tarkkaan laskenut. Puhutaan kuitenkin sadoista tunneista, edellyttäen että jigit ja muut tarvikkeet
on valmiina.
Petri Möttönen
Tässä 12-kielisessä akustisessa on Konttisen kehittämä ja
patentoima kitaran kannen
tukirakenne. Satula on kaksiosainen ja valmistettu Brasilian ruusupuusta, jota yleisesti
pidetään parhaana tallamateriaalina. – Tämä on tekemistäni
viimeisin ja paras 12 -kielinen.
Kuuden säestyskielen kohdalla
otelaudassa ei ole kuin yksi
nauha. Soitan kieliä yleensä
avoimina. Otelaudan yläpäähän
sijoittuvalla epäkeskoon perustuvalla mekanismilla voidaan
kunkin säestyskielen sävelkorkeutta nostaa itsenäisesti puoli
sävelaskelta, Konttinen kertoo.
Tämä lankkukitara on niin sanottu silent/travel -malli. Kitara on saatu
rinkkaan mahtuvaksi sijoittamalla kielikoneikot tavanomaisesta poiketen kitaran runkoon.
14 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
Jukka Laukkasen kuvituksia
näytteillä Kainuun Museossa
Kainuun Museossa avautui pari
viikkoa sitten oululaisen Kulttuuritalo Valveen tuottama ja
valmistama Saareen-näyttely.
Näyttely on ollut esillä vuosina
2010-2013 kahdeksan kertaa
seitsemällä paikkakunnalla.
Kävijöitä se on kerännyt yli 61
000. Vuonna 2013 näyttely sai
Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinnon.
Näyttely on moniaistinen taideseikkailu, joka alkaa veneestä,
vie veden alle, sukelluskelloon
ja lopulta saareen. Näyttely tuo
suomalaisten kirjailijoiden saarikertomukset ja tarinat vedestä elämyksellisesti koettaviksi.
Monikerroksisella näyttelyllä on
annettavaa myös aikuisille, sillä
siinä on mukana nykytaidetta,
kirjankuvituksia sekä tunteita ja
muistoja herättäviä osia.
Näyttelyn suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet kirjailijat
ja heidän teoksensa. Näyttelyssä
on käytetty noin 30 suomalaisen
proosateoksen tekstejä, joista eri
taiteenalojen ammattilaiset ovat
luoneet kokonaisvaltaisen taidemaailman. Kirjoista näyttelyyn
on visualisoitu muun muassa
Muumipappa ja meri sekä UppoNalle ja sukelluskello. Kävijät voivat mennä sisään näyttelyn lavasteisiin, esineisiin on lupa koskea
ja kirjoja saa lukea.
Saareen-näyttelyn lastenkirjateemaa täydentää galleriahuoneessa näyttely paltamolaisen
graafikon Jukka Laukkasen lastenkirjakuvituksista. Esillä on
kuvaluonnoksia, valmiita kuvituksia ja kirjoja. Laukkanen on
kuvittanut kaikkiaan 18 kirjaa,
muun muassa Pietu- ja Hilarius
Hiiri -kirjoja, Lasten lakikirjan sekä Suomen Kellomuseon
julkaiseman lastenkirjan Kello
kautta aikain. Laukkasen ensimmäiset kirjakuvitukset ilmestyivät vuonna 1999 julkaistussa
teoksessa Tulevaisuuden maa.
– Näyttelysuunnitteluun käytin aikaa useita päiviä. Yleishyödyllisen näyttelyn budjetti oli
omalla kontolla, sillä läänin Taidetoimikunnalta tuli kielteinen
apurahapäätös. Toteutunut
näyttely on noin puolet siitä
mitä olimme suunnitteluryhmän
kanssa suunnitelleet. Harmi, sillä tilaisuus ei tule toistumaan,
Laukkanen toteaa.
Laukkanen on saanut Paltamon kunnan kulttuuripalkinnon kaksi kertaa. ProKainuutunnustuspalkinnon hän sai
vuonna 2012. Lastenkirjakuvitusten näyttely jatkuu museolla
23.8. asti.
Petri Möttönen
Museossa nähtävä kuvasuurennos kuvittajan pöydästä näyttää
kuinka se kerää inspiraation lähteitä kuin itsekseen.
Kuva: Arja Laukkanen.
Galleriahuoneessa on esillä
myös ihka oikea mäkiauto
Hopeanuoli, jota konstaapeli
kutsui Pietu-kirjassa leikkisästi
”Nopeahuoleksi”. Kuva: Jukka
Laukkanen.
Paltamon kesäteatteri muuntuu Vinskin kotikaupungiksi
Punatukkainen henkilö piirtää
ilmaan. Eipä piirräkään, hän
suorastaan kirjoittaa. Joni Tolvanen on paneutunut rooliinsa
Paltamon kesäteatterin Koko
kaupungin Vinskissä antaumuksella. Nuori näyttelijä on
jo harjoituskaudella värjännyt
hiuksensa punaisiksi roolia varten. Aapelin eli Simo Puupposen
1954 kirjoittama tarina on tuttu
monille. Esko Janhusen dramatisoiman näytelmän ohjaa Merja
Moilanen.
Vinski on tarina pojasta,
joka pääsee näkymättömyyspulverin turvin tarkkailemaan
kaupungin elämää kuin kärpäsenä katossa. Varsinkin aikuisten edesottamukset vaikuttavat
suorastaan pölöiltä, kun niitä
katsoo topakan lapsen silmin.
Lämminsydämisenä poikana
Vinski järjestää kaupungin asioita oikeille raiteilleen yhdessä
apteekkarin kanssa.
Tolvanen on mukana Paltamon kesäteatterissa kolmatta
kesää. Vinskin saappaisiin astuminen on herättänyt nuoressa
miehessä monenlaisia tunteita.
– Päärooli on ihan mahtavaa
ja samalla aika haastavaa. On
hienoa, että on päässyt päärooliin, mutta sitten pitää myös osata kaikki vuorosanat, jokaisessa
kohtauksessa esiintyvä Tolvanen
pohdiskelee. Työtä ja vastuuta
pääosanesittäjällä riittää.
– Välillä vähän väsyttääkin.
Mutta kai sitä kesän aikana on
muutama päivä aikaa lomailla.
Työmäärästä huolimatta
suunnitelmia jatkon suhteen on
jo kytenyt Tolvasen mielessä.
– Olen mukana jo kolmatta
kesää, niin että kyllä varmaan
neljännenkin kerran tulen ja
aion jatkaa.
Ensimmäinen lavakokemus
Tolvasella on jo ensimmäiseltä
luokalta.
– Olin silloin mukana harrastajateatterissa ja näyttelin
Maailman ympäri 80 päivässä
-esityksessä. Siitä lähti näyttelijänura käyntiin.
Suosikkinäyttelijäkseen Joni
nimeää viime kesänä aisaparina näytelleen Jarkko Remahlin.
Sekä Jarkolta että muilta kanssanäyttelijöiltään nuori teatterintekijä on saanut tärkeitä vinkkejä
esityskautta ajatellen.
– Pitää olla hiljaa näyttämön
takana. Ja sitten pitää olla kanssa
valppaana, että kuulee repliikin,
jolla itse pitää mennä lavalle.
Talkoolaisesta
lavan puolelle
Eljas Härkönen on kuulunut
teatterin vakikalustoon jo vuosikymmeniä. Härkönen on ollut
kesäteatterin alkuajoista lähtien
ahkera talkoolainen. Ensimmäisinä keväinä hän on ollut mukana suoristamassa katsomon
penkkejä talven jälkeen. Useana
kesänä Härkönen on rakentanut
lavasteita ja ollut ohjaamassa
liikennettä. Lavalla miestä ei
kuitenkaan ole aiemmin nähnyt, ainakaan puheroolissa.
– Ihan silloin alussa olin
yhdessä talvinäytelmässä mukana pianonkantajan roolissa.
Juusosen Sepon kanssa se homma tehtiin, ja siitä roolista se
taisi Sepolla lähteä näyttelijänura
liikkeelle, Härkönen muistelee.
Tänä kesänä Härkönen näyttelee kahta roolia. Vielä ensimmäiset puheroolit eivät pelota.
– Mutta eihän sitä tiedä, milloin se pelko iskee, Härkönen
virnuilee.
Näyttelijäntyön lisäksi lavasteiden rakentaminen työllistää
Härköstä tänäkin kesänä. Kellotapulin rakentaminen ja liikkuvat sermit ovat mietinnässä.
– Tahtoohan se kevät näissä
hommissa mennä. Jää omat työt
tekemättä. Mutta aina sitä aikaa
löytyy. Kun johonkin lupautuu,
niin sen sitten tekee kunnolla,
Härkönen sanoo.
Neljä vuosikymmentä
teatteria
Eljas Härkönen (tikapuilla) on
pitkän linjan kesäteatterilainen.
Tänä vuonna hän on ensimmäistä kertaa mukana lavalla.
Palosotamies Römpöttiä ja
Lutikkalinnan Räätäliä esittävä
Härkönen pääsee näytelmässä
kiipeämään tikapuille ja lyömään korttia.
Paltamon harrastajateatteri ry:n
puheenjohtaja Heikki Anttonen
kertoo, että teatterin 40-vuotista taivalta ei juhlisteta erillisin
juhlallisuuksin. Hyvä näytelmä
riittää.
– Meillä on ollut eri tyyppisiä
näytelmiä ohjelmistossa. Tämän
kesän esitys on tarkoitettu koko
perheelle. Katsomoon voivat
tulla kaikki vaarista vauvaan
ja kaikki siltä väliltä, Anttonen
toteaa.
Tekemistä puheenjohtajalla
Vinski (Joni Tolvanen) harjoittelee näkymättömyyspulverin
käyttöä yhdessä apteekkarin
(Vesa Hyvönen) kanssa.
on ollut paljon. Alkukeväästä
työtä teetti näyttelijäporukan
etsiminen.
– Lieviä synnytystuskia oli
saada riittävä määrä näyttelijöitä. Onneksi tarpeellinen
väkimäärä löytyi. Tämähän on
jokakeväinen juttu, että alkuun
näyttelijöiden lukumäärä vähän
nilkuttaa. Ennen ensi-iltaa on
vielä ohjelmassa näytelmän
harjoittelemista, kulissien
rakentamista ja talkoolaisten
hankkimista. Näyttelijöiden
lisäksi organisaatioon tarvitaan kanttiinin henkilökuntaa,
lipunmyyjiä ja liikenteenohjaajia ja niin edelleen.
Anttonen ei ole laskenut tunteja, joita hän viikossa käyttää
teatteriasioiden hoitamiseen.
– Joka viikolle, joskus joka
päivälle löytyy jotakin tekemistä
tai ainakin miettimistä.
Kymmenen vuoden päästä
kesäteatteri viettää 50-vuotisjuhlaa. Anttosta kesäteatterin
ohjelmistossa ovat kiehtoneet
tangonäytelmät, joissa on ollut
mukana orkesterin säestyksellä
esitettyjä laulukappaleita.
– Kohtalon tango, Onnen
maa ja Tähti ja meripoika ovat
jääneet mieluisimpina mieleen
niistä näytelmistä, joissa olen
itse ollut mukana. Mielestäni
50-vuotisjuhlanäytelmänä voisi olla tällainen tangonäytelmä,
koska kesäteatterissa tango on
kuitenkin kova sana, Anttonen
perustelee.
Merja Moilanen
Nro 23 – 2015
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
15
Varalan kirpputori palvelee ja työllistää
Paikallis-Sähkön entisiin tiloihin
on pystytetty parisenkymmentä
pöytää. Kati Heikkinen ja Milka Karttunen Paltamon työvoimayhdistyksestä nyökyttelevät
tyytyväisinä.
– Kyllä siitä hyvä tulee.
Viime maanantaina avattiin työvoimayhdistyksen pitämä Varalan kirpputori. Nimi
juontaa juurensa rakennuksen
viralliseen nimeen, jonka iäkkäämmät paltamolaiset edelleen
muistavat. Aiemmin yhdistyksen kirpputori on toiminut Valkoisella koululla. Uudet tilat ovat
kuitenkin tulleet tarpeeseen.
– Monet sanoivat, että kirpputori on hankalassa paikassa, kun
ei ole keskellä kylää. Sijainnin
puolesta tämä rakennus on paljon parempi, Heikkinen toteaa.
– Myös aukioloaikojen suhteen olemme pyrkineet vastaamaan asiakkaiden toiveisiin,
Karttunen kertoo. Valkoisella
koululla kirpputorin ovet sulkeutuivat jo kolmelta, mutta
uusiin tiloihin ennättävät ostoksille myös toimistotyöntekijät.
Viikolla kirpputori on avoinna
viiteen, ja kesälauantaisinkin
pääsee tutkailemaan Varalan
tarjontaa.
Muutto on Heikkisen mukaan
sujunut kivuttomasti.
– Puupuolen pojat ovat hoitaneet hommat vikkelästi ja ovat
olleet todella reippaina. Sujuvasti on mennyt, vaikka varauslistojen kanssa olenkin hätäillyt.
Siistit myyntipöydät
kirpparin valttina
Uusien tilojen myötä pöytäpaikkojen määrä lisääntyy.
– Paikkoja on kymmenkunta
enemmän kuin Valkoisella koululla, kaikkiaan noin kaksikymmentä, Heikkinen laskeskelee.
Kirpputori toimii edelleen itsepalvelu-periaatteella.
Varauksia pöytäpaikoista on tullut jo mukavasti. Myös kajaanilaiset kirppismyyjät ovat varanneet paikkoja Varalasta.
– Me huolehdimme pöydistä
päivän aikana ja järjestelemme
tavaroita, etteivät pöydät ole
epäsiistin näköisiä. Kun on ollut
kukkasia myynnissä, niin olemme kastelleet niitä, Heikkinen
kertoo.
Varalaan on tarkoitus ottaa
tavaroita myös proviisiomyyntiin. Näitä tuotteita varten
näyteikkunaan on rakennettu
komeat puuhyllyt, joissa esimerkiksi antiikkiesineet saavat
arvoisensa myyntipaikan.
– Myynnissä on myös työvoimayhdistyksen valmistamia
käsityötuotteita. Tulijaista, menijäistä ja lahjatavaraa, Karttunen
naurahtaa.
Vanhaan holviin on rakenteilla Holvidivari, johon tulee
myyntiin kierrätyskeskuksen
kirjoja, DVD- ja vinyylilevyjä.
Kokemusta myyntityöstä
Varalan kirppistä pyöritetään
kuuden naisen voimin. Lisää
innokkaita myyjiä otetaan mielellään mukaan joukkoon.
– Tässä samalla voi kokeilla,
olisiko oma ala ja innostuksen
kohde myyntitöissä, Karttunen
perustelee. Uutta opeteltavaa
on tiedossa myös Heikkiselle ja
Karttuselle.
– Kirpparilla on nyt myös
korttimaksumahdollisuus, jota
ei aiemmin ollut, Heikkinen
kertoo.
Vaikka kirpputori siirtyy
Varalaan, jää kierrätyskeskus
edelleen Valkoiselle koululle.
Kirpputorilta vapautuville tiloille on suunniteltu käyttöä.
– Olemme ajatelleet, että voisimme mahdollisesti ottaa jatkossa vastaan isompaakin tavaraa, esimerkiksi huonekaluja.
Tällä hetkellä kierrätykseen
otetaan vain vaatteita ja pientä
käyttötavaraa, Karttunen suunnittelee.
Ruokaa ja
puhdasta pyykkiä
Paltamon työvoimayhdistyksen
toiminnanjohtaja Tero Huvi on
innoissaan uudesta kirpputorista.
– Kirpputorin yhtenä tarkoituksena on se, että se työllistäisi
ihmisiä vakituisesti. Totta kai
se on myös palvelua Paltamolle. Kirpputoritoiminnassa on
myös eettinen ulottuvuus, Huvi
pohtii. Hän toivoo, että Varalan
kirpparista tulisi paltamolaisten
yhteinen olohuone, paikka, jossa
olisi mukava poiketa.
Tähän asti työvoimayhdistyksen toiminta on keskittynyt Valkoiselle koululle, joten kirpputorin avaaminen uusiin tiloihin
on eräänlainen murtautuminen
koulun seinien ulkopuolelle.
Yhdistyksen toimintaa on tarkoitus kehittää myös muilla
tavoin. Työttömien ruokailu on
tarkoitus aloittaa uudelleen syksyllä, mutta jo kesäksi on kehitteillä uusia palveluja Valkoiselle
koululle.
– Suunnitteilla on pesutupapalvelu, jonka ideana on,
että esimerkiksi mökkiläiset ja
muut pääsisivät pesemään tänne pyykkejä pientä korvausta
vastaan, Huvi kertoo. Yhdistyksessä kuunnellaan herkällä
korvalla sitä, mitkä voisivat olla
sellaisia palveluita, joita työvoimayhdistys voisi tehdä ja toteuttaa. Paikallisten yritysten kanssa
yhdistys ei kuitenkaan tahdo kilpasille.
Sosiaalisen pääoman
yhdistykseksi
Huhtikuun lopussa työnsä
aloittanut Huvi on tyytyväinen
100-vuotiaan lelutalon kesänäyttely 2015
Pieniä, suuria, uusia, vanhoja asioita
Jälleen tänä kesänä avautuu
Metelin Wanhan Kanttorilan,
Kanervan, idyllinen pihapiiri
yleisölle 30.6. alkaen.
Tänään patsas-, lelu- ja lapsuusmuseona toimiva 100-vuotias vanhus ja sen pihapiiri
ovat ehtineet nähdä Paltamon,
aiemmin Kiehimän, monenlaiset muutokset. Rautatie on
rakennettu, silta sotien aikana
räjäytetty, ja kirkonmenoja ja
rippikouluja järjestetty Kanervan nykyisessä patsaspirtissä.
Moniko on tiennyt, että
nykyisessä näyttelypirtissä on
toiminut kansalaisopisto ja
siellä on aloitettu maineikkaat
Meteli Seis. -kuvataidenäyttelyt. Eino Leinon muistopatsas
Ukon lintu ja Virvaliekki sai
ensiesiintymisensä Kanervan
suuren kuusen edessä, jossa
Jouko Toiviainen toteutti sen
valimovaiheeseen.
Metelin Kanerva on osa palkittua Oulujärven kulttuurikierrosta. Näyttelyksi on muodostunut pirtin jatkuvasti kasvava ja
uudistuva kipsiveistoskokoelma,
jossa on noin 1500 kappaletta
50-100-vuotiasta lapsi-, eläinym. teosta. Pihapiirin Heppatallista, Nukketalosta, Nallemajasta
ja Leluaitasta löytyvät nimensä
mukaiset jo parhaat päivänsä
nähneet lelut, joilla mummot ja
ukit ovat lapsena leikkineet.
Lelutalon lapset ja leikityt
lelut ovat olleet esillä jo Paltamon ulkopuolellakin. Kainuun Museon Joulun odotusta
-näyttely koostui kyseisistä
Kanervan kokoelmista. Kanervan kesänäyttely on pohjoisin
paikka Suomessa, jossa vanhoja
leluja, patsaita ja puuhevosia on
esillä yleisölle. Pihapiiri elää ja
uudistuu wanhaksi kaiken aikaa.
Tervetuloa lapsuuden pariin!
Paltamon työvoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Tero Huvi tunnustautuu olevansa innokas lukija. Kirpputorin tiloissa oleva entinen
pankkiholvi muuttuikin Huvin idean pohjalta Holvidivariksi.
ensimmäisiin työkuukausiinsa.
– Vastaanotto on ollut todella
hyvä. Paltamon työvoimayhdistyksessä on hyvä, aktiivinen ja
toimiva hallitus, joka on kiinnostunut asioista. Ennen kaikkea se
on kiinnostunut paltamolaisten
ihmisten hyvinvoinnista. Yhdistyksessä on hyvät ja kokeneet
työntekijät, jotka uskovat asiaansa.
Työvoimayhdistyksessä on
liki neljäkymmentä toimijaa.
Yhdistyksen yhtenä tavoitteena
on luonnollisesti ihmisten työllistäminen, mutta Huvi näkee
toiminnassa muita tärkeitä elementtejä.
– Olennaisena osana toimintaa on kokonaisvaltainen
ihmisen kohtaaminen. Siinä on
läsnä vahva kuntouttava elementti. Yhdistyksessä halutaan
tukea ihmisen elämänhallintaa
ja mahdollisuuksia löytää polkuja esimerkiksi opiskeluun ja
oppisopimuskoulutukseen.
Työvoimayhdistys hallinnoi
Uudet tuulet -hanketta ja hoitaa
kunnan työllistämisvelvoitetta.
Huvi katselee yhdistyksen tulevaisuutta pelkkiä velvoitteita
laajemmalle.
– Ajattelen, että tämä olisi
enemmän sosiaalisen pääoman
yhdistys, joka voisi pitää sisällään tuettua asumista ja ehkä
enemmän kuntouttavia toimintoja, kulttuurintuotantoa
ja kaikkea tällaista, toiminnanjohtaja visio. Hän uskoo, että
Paltamo voi juuri niin hyvin
tai huonosti kuin sen heikoin
lenkki.
– Heikoin lenkki voi olla se,
jolla on rahaa niin, että ranteita
pakottaa. Hyvinvointia voi mitata muillakin mittareilla kuin ylija alijäämällä, Huvi perustelee.
Merja Moilanen
16 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Ostaessasi
omalta paikkakunnalta
satsaat oman kunnan
hyvinvointiin ja
työllisyyteen
Nro 23 – 2015
PUUTARHAAN JA KASVIMAALLE
* Vihannesten taimet
* Monivuotiset kukat
* Kesäkukat
* Mullat ja turpeet
* Marja- ja koristepensaat sekä puut
* Puutarhalannoitteet
* Kukkien ja vihannesten siemenet
* Kompostorit + tarvikkeet
* Mansikka- ja kasvihuonemuovit
* Kukkaruukut
* Pihanurmen siemenet
* Kasvinsuojeluaineet
* Suihkulähteet ja
-tarvikkeet
VÄYLÄ
Julkaisija:
Paltamon Kirjapaino Ky
Päätoimittaja: Tuula Keränen
p. 08 871 999
Painopaikka: Lehtisepät,
Pieksämäki, 2015
Lamingon Kukka
ja
Hautauspalvelu
0g..,
182+28.6(7
1XRKRXV
OLLNH
2LNDULQHQ
Puh. 08-871 807, 0400 685 755
• Lepikontie 15, Paltamo
www.lamingonkukka.net
S
Kivesvaaralla juhlitaan
Viikon luontokuva
Suomen luontoa elokuussa
n
e
n
o
h
r
e
p
a
Herukk
Kuva: Vesa Hyyryläinen
Elokuun viimeisenä lauantaina
vietetään valtakunnallista Suomen luonnon päivää. Paltamossa
Kivesvaara kutsuu 29.8. klo 11 –
16 tutustumaan vaaran kiehtovaan luontoon. Useat paltamolaiset yhdistykset ovat Paltamon
Luonto ry:n aloitteesta yhdistäneet voimansa ja järjestävät
ohjelmaa koko perheelle: mm.
opastettuja luontoretkiä, lasten
luontopolkua, tarjoilua ja muuta mukavaa toimintaa. Tapahtumaan kutsutaan kaikenikäiset
ihmiset nauttimaan luonnosta.
Suomen luonto on juhlan
arvoinen. Kivesvaaran laelta
avautuvat jylhät järvimaisemat.
Lajistoltaan rikkaat monimuotoiset metsät ja alueen kiinnostava geologinen ja kulttuurinen
historia elähdyttävät ja innoittavat kulkijaansa. Paltamossa syntynyt runoilija Eino Leinokin
on kirjoittanut alueen historiasta vaikuttuneena runoelman
Kivesjärveläiset.
Kivesvaaran retkeilyalue valittiin vuoden 2014 retkipaikaksi http://retkipaikka.fi/vapaa/
vuoden-retkipaikka-2014-onpaltamon-kivesvaara/.
Retkeilyreitit avattiin käyttöön
18. lokakuuta 2014. Retkeilyalueen reittisuunnittelussa on huomioitu retkeilijöitä kiinnostavat
erityiskohteet, kuten Pahalouhoksen alue ja Yölinnunkuru. Kaikki
reitit on merkitty maastoon. Myös
liikuntarajoitteisille on oma reittinsä. Retkeilyalueen rakenteita
viimeistellään vielä tänä kesänä.
Kolmatta kertaa järjestettävää Suomen luonnon päivää
vietetään elokuun viimeisenä
viikonloppuna. Tarkoitus on
juhlia luontomme tuomaa iloa
ja oivaltaa sen hyvinvointia
edistävä vaikutus. Päivästä on
tavoitteena tehdä uusi suomalainen kansanperinne ja virallinen
liputuspäivä. Suomen luonnon
päivänä järjestetään retkiä ja
tapahtumia eri puolilla Suomea.
Päivän pääkoordinaattorit ovat
Suomen ympäristökeskus SYKE,
Suomen luonnonsuojeluliitto,
Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen
opettajien liitto BMOL
Yhteistyössä Suomen luonnon päivässä Kivesvaaralla ovat
mukana mm. Paltamon Luonto
ry, MLL:n Paltamon yhdistys,
Vaarojen Vaeltajat, Paltamon
4H-yhdistys, Elämyskeskus Jättiläisenmaa, Kivesjärven Kyläyhdistys ja K-Market Tervatori.
Lisätietoja:
Tapahtuman Facebook-sivut:
w w w. f a c e b o o k . c o m /
events/932613623448831/
Tutuista perhosista kesänteon aloittavat suruvaipat ja
nokkosperhoset. Seuraavina ovatkin sitten usein kangasperhonen ja kuvan nauhuksella lepäilevä herukkaperhonen. Tämä laji testaa myös havainnointikykyämme.
Onko kyseessä repaleinen nokkosperhonen vai joku
oudompi kulkija. Varma tuntomerkki on siiven alapinnan kuvioinnissa oleva metallinkiiltoinen c-kirjain,
josta tulee myös lajin latinankielinen nimi ”Polygonia
c-album”. Pistäessään siipensä suppuun, perhonen katoaa silmistä suojavärinsä turvin. rka
Nro 23 – 2015
Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
PUUILON TARJOUKSET
PAVILJONKI PPIKAKASATTAVA
illä!
Upea 3x3m paviljonki hyttysverkkosein
poop-upp kasaus
Noppea pop-u
•Nop
•
a usta
armaaaa/m
i: hharm
•Vär
•VVäri:
POLTTOMOOTTORITRIMMERI
RUOHONLEIKKURI 4,5HP
PUUTARHA-/PAINERUISKU
moottori
V-m
O
OHV•139cc OH
m •25cc / 0,8kW
W
5
,8kW
eys 510m
veys
kuule
k leve
ikkuu
•Leik
m
mm
0mm
11520m
i uss 152
itu
uukkorkeus: •Varr
ikkuuko
Va en ppituu
Leikk
•Le
•Leik
mm
5mm
25-75
25 75m
22L
590
1190
1490
17
55L
12900
Myös
netistä
Myös
netistä
VERKKOMERKKI LIPULLA
RISTON KALAVERKKO
•Pituus 30m, korkeus 1,8m, lanka
0,17mm
9
AITATOLPANJALKA
JA
Myös
netistä
/kpl
2,90€
51 x 102mm 3,90€
77 x 77mm
3,90€
102 x 102mm 5,90€
JÄTTITRAMPOLIINI
JÄ
R
Ruuvi-/kierrepaalu
•Pituus 115cm
•Läpihitsattu paalu, jossa
kiinnike valmiina
•80mm halkaisija
Terassien,
piharakennusten,
laitureiden ym.
perustamiseen.
29990
Myös
netistä
Myös
netistää
Myös
netistä
Ø4,3m
LAVAHUPPU
49
90
Myös
netistä
•Väritön suojahuppu EUR-lavalle
•Mitat: 525+1250+525 x 2500 x 0,05mm
290
/kpl
TAMFORCE HITSAUSKYPÄRÄ
Myös
netistä
•Erittäin miellyttävä päällä
joustavuutensa vuoksi
•Väri: vihreä
•Koot: S-XXL
•Sis. housut ja hupullisen takin
2490
Myös
netistä
KAASUVAROITIN 12V+230V
Myös
netistä
19900
y
Myös
netistä
KOMPOSTI-JA HUUSSIKUIVIKE
HUUSSI
2990
Myös
netistä
VENETELA
2 KPL
34
90
ABB RYHMÄKESKUS 40A
Myös
netistä
189
00
Myös
netistä
•Yksisylinterinen 4-tahti,
ilmajäähdytteinen
•Mitat:
Pituus(mm): 605
Leveys(mm): 440
Korkeus(mm): 440
•Levyhissi kipsi- ja
sisustuslevyjen asentamiseen
•Nostokorkeus 180 - 330 cm
•Max. levyn koko 122 x 488 cm
•Max. nostopaino 68 kg
Myös
netistä
19
90
19900
Myös
netistä
24900
Max. 1000kg
Myös
netistä
IGLOO KYLMÄARKKU
Igloo Island 48 Breeze
•Tilavuus 45L
8-Vaihteinen 12V
8-V
55lbs
Igloo MaxCold 70
•Tilavuus 66L
5900
9900
Myös
netistä
PUINEN SÄILYTYSLAATIKKO
Pallas puulaatikko
•Koko: 67,5 x 42 x 42 cm
•Langallinen, verkkovirtaan
kytkettävä palovaroitin
•Voidaan liittää yhteen
jopa 20 laitteen kanssa
KRAMFORS AGGREGAATTI 2kW
LEVYHISSI
•Esim. mökille,
mö
mök
ök
ulkorakennukseen
tai autotalliin
•Kotelointi IP65
•
•Mitat 275x370x140mm
Myös
netistä
19
90
2190
3290
8-Vaihteinen 12V
832lbs
11900
14900
Myös
netistä
Max. 500kg
Yksittäin 17,90€
3000
Myös
y
netistä
Sanko
Pyöreä
Myös
netistä
2000
•Puinen kasvilava / lavakaulus •Sivurullissa portaaton
kaltevuuden säätö
•Mitat: 80 x 120 x 20cm
•Voidaan pinota päällekkäin
RAKENNUSPALJU
NEXA PALOVAROITIN 230V
7 SÄKKIÄ
(0,22€/l)
SÄHKÖPERÄMOOTTORI
3490
•Peruslannoitettu
ja kalkittu
•Käyttövalmis
890
Myös
netistä
KASVILAVA
9900
EURO PUUTARHAMULTA 60L
Biiol Komposti- ja
Biolan
Huussikuivike 40L
Hu
•Teho
•Te
Teeho 400
40 w puhdas/likavesi
•Max.tuotto 7500 l/h
•
•Nostokorkeus 5m
•Raekoko 35mm
•Soveltuu esim. asuntovaunuihin tai veneisiin
•Kuumalanka-anturi
•Sis. verkkovirta- ja
tupakansytytinpistokkeet
•Automaattisesti tummuvalla lasilla
•Tummuus säädettävissää
•Valokennotoiminenn
54
90
UPPOPUMPPU
PU 400W
JOUSTAVA SADE-ASU
•Teho 1500W
•Kovametalliterä
Ø216mm
ResQ Pro+ renkaankorjaussarjaa
henkilö- ja pakettiautoillee
minn
0L 2,5bb 66min
kyykyy 40L
rrituskkyk
•Suooritus
•Polttomoottoriraivaussaha
•
P
52cc / 1,9kW
•Max 7500rpm
•Sis. vesakkoterän,
siimapään ja valjaat
Ø4,3m
Ø4,6m
KU IIRISIRKKELI
METABO LIUKUJ
RENKAANKORJAUSSARJA
HACKFORS KEVYTRAIVURI
HACKF
REUNAPEHMUSTE
8900
Myös
netistä
•Teleskooppivarrella,
pituus 250cm
•Puhdista rännit
helposti ja turvallisesti
maasta käsin!
•Turvaverkolla •Trampoliinin reunapehmuste /
jousisuoja
24900
29900
Myös
netistä
RÄNNIEN PUHDISTUSHARJA
RUUVIPAALU
UVIPAALU
51 x 51mm
Myös
netistä
12
90
90
Maahan upotettava
galvanoitu
aitatolpanjalka
00
•Keltaisella lipulla
si
•225cm pitkä varsi
m
t:: 35 - 55mm
koot:
määkoot
•Silm
•Silm
Myös
netistä
179
88L
Pyöreä
Suorakaide
Myös
y
netistä
Suorakaide
20L
65L
90L
65L
90L
2,95€
6,90€
9,25€
9,90€
10,90€
BOSCH JIIRISIRKKELI 1200W
26900
(Tarjoukset voimassa 30.6.2015 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa riittää)
Nuaskatu 12, Kajaani, tervetuloa!
Myös
yyös
tistä
netistä
RESPO PERÄKÄRRY
-kuomulla
Ehkä hieman erilainen kauppa...
Avoinna ma-pe 8-19, la 9-16
Salla puulaatikko
•Koko 100 x 33 x 42 cm
Katso kaikki mallit
www.puuilo.fi!
•Tehokas 1200W moottori
•Liukutoiminto
•Tyhjäkäyntikierrosluku
5200min-1
Myös
netistä
3990
4990
Esim. 3,25 x 1,25m
Myös
netistä
179000
18 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
Mieslahden tarjonnassa vaellusta ja Eloriehaa
Pian on taas aika lähteä nauttimaan kainuulaisista perinnemaisemista Mieslahteen. Pitkät
perinteet omaava Posti-Kallen
vaellus järjestetään kesäkuun
toisena perjantaina. Silloin jokainen noin 18 kilometrin vaellukselle lähtevä saa vaellella samoja
polkuja, joita Posti-Kalle eli Kalle
Moilanen kuljetti jalkapelillä postia sotien jälkeisenä aikana.
– Mieslahden kylätoimikunnan aloitteesta reittiä alettiin
kunnostaa 1980-luvun lopulla.
Kesällä 1996 Kainuun ympäristökeskus rakensi reitin varrelle
levähdys- ja tulentekopaikat
sekä tarvittavat pitkospuut ja sillat, Mieslahden kyläyhdistyksen
sihteeri Hanna Karhu kertoo.
Komeiden maisemien lisäksi
reitin varrelta löytyy muuta mielenkiintoista nähtävää. Matkan
varrella on muun muassa PostiKallen kotitalo ja jääkärimajuri
J. L. Rusasen koti, Pikku-Viitamäki, joka on merkittävä paikka kainuulaisen jääkäriliikkeen
historiassa.
– Pikku-Viitamäki on ensimmäinen taukopaikka, ja siellä on
tarjolla kahvia, teetä ja kahvileipää. Toinen taukopaikka on Kaitalammen laavu, josta voi halutessaan ostaa makkaraa, kahvia
ja mehua, tai syödä omia eväitä,
Karhu kertoo.
Hanna Karhu nimeää vaellusreitiltä omaksi suosikkipaikakseen Lakivaaran.
– Vaelluksen loppupuolella
polku nousee Lakivaaran huipulle, josta on omasta mielestäni aivan mahtavat näköalat
Oulujärvelle, ja näkyypä sieltä
Paltamon kirkonkyläkin.
Osa vaeltajista on tehnyt Posti-Kallen reitistä itselleen vuosittaisen perinteen. Myös uusia
matkaajia löytyy vuosittain reittiä kiertämään.
– Vaeltajia tulee ympäri Suomea, suurin osa toki Kajaanista
ja Paltamosta. Vuosien varrella
vaellukselle on tultu Oulusta
V
I
I
K
O
S
T
A
24
To 11.6.
Pe 12.6.
La 13.6.
Su 14.6.
Ma 15.6.
Ti 16.6.
Ke 17.6.
Karhu esittelee. Jo kesän alussa
useat yhdistykset ovat ilmoittautuneet osallistuvansa tapahtumaan, mutta mukaan mahtuu
lisää esittelijöitä.
– Mieslahden Maatalousseura tuo esille omaa kalustoaan, ja
lisäksi tapahtumaan on tulossa
myös Wanhojen koneiden ja
traktoreiden kenttä. Kotieläimiä
paikalta löytyy myös, ja maksua
vastaan pääsee hevosajelulle
ja talutusratsastukseen, Karhu
listaa Eloriehan tarjontaa.
Tapahtuman yhteydessä järjestetään rompetori/ viltti- ja
peräkonttikirppis, jonne kaikki
ovat tervetulleita myymään omia
tarpeettomia tavaroitaan.
– Ohjelma tarkentuu kesän
aikana, mutta nyt mainittakoon,
että eduskunnan terveiset tapahtumaan tuo kansanedustaja
Marisanna Jarva, Karhu toteaa.
Merja Moilanen
Seurakunta avasi
leirikesän Kontiomäessä
Posti-Kallen vaelluksella poiketaan Pikku-Viitamäessä kahvilla.
ja eteläisestä Suomesta, Karhu
toteaa.
Uusien vaeltajien ei tarvitse
hätäillä, vaikka reitti ei olekaan
entuudestaan tuttu.
– Opastus on järjestetty niin,
että reittiä kiertää vaeltajien
mukana kaksi opasta. Toinen
lähtee seitsemältä vaelluksen
alkaessa ja toinen viimeisten
vaeltajien perään. Lisäksi reitti
on merkitty oranssein maalimerkein ja Posti-Kalle viitoin.
Jokainen vaeltaja saa myös kartan mukaansa ilmoittautumisen
yhteydessä, Karhu kertoo.
Reitti kulkee välillä myös soisessa maastossa, joten jalkineiksi
suositellaan joko kumisaappaita
tai vaelluskenkiä. Myös kohtuullinen kuntotaso on pitkällä
matkalla tarpeen. Rivakasti kulkien matka taittuu noin neljässä
tunnissa. Aikaa kannattaa varata
viidestä kuuteen tuntiin, silloin
ennättää ihailla maisemia.
Immi, Impi
Esko
Raili, Raila
Pihla, Kielo
Moona, Vieno
Päivi, Päivikki
Urho
– Nuorimmat Posti-Kallen
vaeltajat ovat olleet noin kymmenvuotiaita, ja hyvin hekin
ovat jaksaneet reitin kävellä.
Elorieha saa jatkoa
Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Elorieha on saanut
paljon hyvää palautetta ja kyselyjä jatkosta. MTK-Paltamon
järjestämässä tapahtumassa oli
viitisensataa kävijää. Mieslahden
kyläyhdistys on päättänyt vastata ihmisten toiveisiin ja järjestää
Eloriehan tänä vuonna.
– Tapahtumapaikkana on
Mieslahden harjoitusravirata,
joka on aivan loistava paikka
tällaiselle tapahtumalle. Tarkoituksenamme on saada aikaan
mukava kesäinen tapahtuma,
ja saada esille mahdollisimman
laajasti paltamolaisia yhdistyksiä, yrityksiä ja järjestöjä esittelemään omaa toimintaansa,
Aurinko nousee
Paltamon korkeudella
tänään klo 2.39 ja
laskee klo 23.38.
7.6.1995
He saivat kuusi ällää
Matti Moisanen kertoi, että kirjoitukset menivät yli odotusten, vaikka ällän paperit
olivatkin tiedossa. – Hyvältähän tämä tuntuu, toteaa Matti lakkiaispäivänä.
Toinen kuuden ällän ylioppilas Hanna Haapanen pelkäsi viimeiseen asti, että
pudotuksia tulee, vaikka kokeet lähtivät kaikki ällinä. – Ellei olisi ollut hyviä harrastuksia, en olisi varmasti kirjoittanut kuutta ällää, Hanna sanoo.
V
I
I
K
K
O
O
N
25
Paltamon ev.lut. seurakunnan lastenleirikesä avattiin 1.–2.-luokkalaisten leirillä Kontiomäen seurakuntakodilla. Leirien ohjelmiin
tänä kesänä kuuluu sekä perinteisiä että uusia pelejä, joita lähinnä
lukion ensimmäisen vuotensa päättäneet isoset innolla ohjaavat.
Leiriolympialaisten kisailu ja ulkoilu Kontiomäen koulun monipuolista pihaa hyödyntäen oli tällä leirillä leiriläisten mieleen.
Ensimmäiselle leirilleen osallistunut Ilona Heikkinen tahtoi osallistua leirille, koska halusi kokeilla uutta kokemusta ja leirillä olivat
myös kaverit Ellen ja Aslak. Ilona kertoi leirillä olleen erityisen
kivaa ruuan laittaminen itse sekä ulkona pelaaminen. Palautteen
perusteella sekä Ilona että muuta leiriläiset olisivat mielellään
tulossa leireilemään uudelleen.
Lasse Hinkula
Ilona Heikkinen pitää Kontiomäen seurakuntakotia hyvänä leiripaikkana ja koulun pihaa kivana pelipaikkana.
Leiriolympialaisten huipennus onnistui sadekuurojen välissä.
– PALVELUHAKEMISTO – PALVELUHAKEMISTO –
KIINTEISTÖHUOLTOA
PITOPALVELUA...PITOPALVELUA
KUKKAKAUPPOJA
Pieniä suuria ympäristötekoja
MYYNTIÄ, HUOLTOA,
KORJAUSTA
Ű,ȇVGCUVKQKFGPLCMCKXQLGPV[JLGPP[MUGV
Ű#UVKQKFGPO[[PVKLCXWQMTCWU
Ű8KGOȇTKGPCXCWURGUWLCMWXCWU
Ű-WKXCKOWTKRWTWPJKGMCP[ORQKUVQQP
Ű#TMKUVQLGPVWJQCOKPGP
Ű-GTȇ[URCRGTKPPQWVQLCXCUVCCPQVVQ
3XKZZZKXXULQDLQHQÀ
TYÖVOIMAA
Pääsky
kukka- ja hautauspalvelu
Kauppakatu 29 Kajaani
p. 010 322 1900
www.paasky.com
MAANRAKENNUSLIIKKEITÄ
PARTURIKAMPAAMOJA
LVI-TYÖT
T. Koistinen Paltamo
Myös tarvikemyynti
puh. 050 5711 006
Työvoimapalvelut
Siivoukset ym.
Kirjanpidot, isännöinnit
Puh. 050 3072 899
Pitopalvelu ja Kotileipomo
Puh. 044 2131 354
Kiinteistöhuolto
Puh. 044 2131 334
www.eurojopi.fi
• Autojen ja koneiden
huollot ja korjaukset
a
• Traktoriurakointi
0500 675 543
alvelut
Maanrakennuntitsp
࠮ salaojitukset
•Y
Yksity
ty te
Yksityisteiden
ho
ot
hoidot
Hukkalantie 13 B
88300 Paltamo
Pohjankaivuut ࠮ piharemo
࠮ viherrakentaminen ࠮ kosteus- ja routaeristykset ࠮ sade- ja jätevesijärjestelmät ym.
jarivakorhonen@gmail.com
^^^TYOVSHWWHÄ
WVZ[P'TYOVSHWWHÄcW\O
7\VSHUNHU[PLc7(3;(46
SÄHKÖLIIKKEITÄ
044 576 6201
.$,9,1.21(-$75$.725,7<g7
</,982'(1.2.(08.6(//$
Maanrakennus
Heikkinen
0400 211 324 • Paltamo
Parturi-kampaamo
VALOKUVAUSTA
PASSIKUVAT PALTAMOSTA
Lapsikuvaukset
Hääkuvat
Studio- ja
hautajaiskuvaukset
Taidekehystykset
Wanhojen valokuvien korjailut ja kopiot
Kaaritie 2, PALTAMO
Kuvausajan varaus 044 5574 784
SIRPA MOILANEN
Puolangantie 8
Puh. 040 836 9124
KOPIOINTIPALVELUJA
EDULLISESTI
AKSUN SÄÄSTÖSÄHKÖ
– asennukset – saneeraukset
Uurantie 72 C, p. 044 5567 055
TERVEYDENHOITO
Tarvitsetko apua alkoholiongelmiin?
Paltamon AA-ryhmä
kokoontuu maanantaisin klo 18.00
ja torstaisin klo 18.00
Salmelankuja 2, TERVETULOA!
Jalkahoito (myös kotikäyntinä)
• Kasvohoito • Käsihoito
Kauneushoitola Riitta Kaukonen
Lepikontie 19
040 5510 456
Anna yrityksellesi näkyvyyttä!
Ilmoita palveluhakemistossa!
TAKSEJA
MAJOITUSPALVELUT
20 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä
Nro 23 – 2015
POSTI-KALLEN VAELLUS 2015 pe 12.6. klo 19
Lähtö Kainuun Opiston Pirtiltä klo 19.
Vaellettava matka on noin 18km.
ö maksetaan
Osallistumismaksu 10e/hl
tilille
lähtöpaikalla tai ennakkoon
42.
FI 30 5324 0940 0324
Maksu sisältää kartan,
pullakahvit Pienessä
Viitamäessä ja kunniakirjan.
Kaitalammen laavulla
myytävänä
makkaraa, kahvia ja mehua.
Ilmoittautumiset Mieslahden Kyläyhdistykseen
!
sähköpostilla mieslahden.kylayhdistys@gmail.com
tuloa
e
v
r
e
tai puhelimella 040 553 1528/Hanna.
T
Jälki-ilmoittautumiset lähtöpaikalla klo 18.30 alkaen.
Järjestäjä ei vastaa mahdollisista vahingoista.
Mieslahden Kyläyhdistys ry
MYYTÄVÄNÄ
Rautaa, Tervaa ja Rosvoja
-kylätapahtuma
Hakasuon Myllyllä 19.7.2015 klo 12–15
Puhvetti, elävää musiikkia, arvontaa.
Kyläkahvila avataan 23.6.15.
Myllykahvila
palvelee
TERVET
ULOA!
Hakasuon seudun kyläyhdistys ry
9XRNUDOOHWDUMRWDDQDVXQWRMD
VHXUDDYLVVDNRKWHLVVD
3DOWDPRQ9DQKXVWHQNRWLU\
3DOWDPRQ9HWHUDDQL\KGLVW\VU\
5LQQHWLH
7DORQSRMDQWLH±
KNNKNV
KNN
KNV
KN
remontoitava omakotitalo
Paltamon Metelissä
As. ala 88 m² (3 h + k + s)
Lisätietoa 040 523 9735
Meteli seis -näyttely 2015
EILISEN LAPSET
JA
LEIKITYT LELUT
PASSIKUVAT PALTAMOSTA
Lapsikuvaukset
Hääkuvat
Studio- ja
hautajaiskuvaukset
Taidekehystykset
Wanhat valokuvat uusiksi
Ajan varaus 044 5574 784
Kaaritie 2
avoinna 30.6.–2.8.2015
ti–su klo 12–18
Tilauksesta ryhmille
p. 0440 211 907
Lelutalo Metelin Kanerva
Golftie 3, Paltamo
PALTAMON FYSIOTERPIA
* Fysioterapia (myös ilman lääkärinlähetettä)
* Hieronta
040 5461 593 paltamon.fysioterapia@paltamo.net
7LHGXVWHOXW7XXOD3XKRODLQHQNH±SH±
SXKWDL
HPDLOSDOWDPRQWRLPLVWRSDOYHOX#FRLQHW¿
Keskustan Uuran paikallisosaston
VUOSIKOKOUS
ke 17.6.2015 klo 19.00
Uurtajassa.
Johtokunta kokoontuu klo 18.00.
Tervetuloa!
#
# #
#"
#
#
!!!
#