Pk-yritysten toimintaympäristö, kesäkuu 2015

PK-yritysten
toimintaympäristö
Kasvu ja uudistuminen
Kesäkuu 2015
Sisällysluettelo
1 Kasvu – tilannetekijät jarruttavat
1
1.1 Kasvutavoitteet hiipuvat
1.2 Investointitarpeet patoutuvat
1.3 Maksuvaikeudet rassaavat
1
1
2
2 Muutos – uhka ja mahdollisuus
3
2.1 Omistajanvaihdokset pullonkaulana
2.2 Yritysjärjestelyillä kasvua
2.3 Digiloikka tarvitaan
3
4
5
3 Kansainvälistyminen – lievää nostetta
6
3.1 Viennissä viriämistä
3.2 Siirtoaikeet ennallaan
6
7
4 Johtopäätökset – omistajanvaihdoksista kasvuloikkaan
8
5 Miten tutkimus tehtiin?
9
1
1 Kasvu – tilannetekijät jarruttavat
1.1 Kasvutavoitteet hiipuvat
Pitkään jatkunut vaikea taloustilanne heijastuu luonnollisesti myös pk-yritysten kasvutavoitteisiin ja -strategioihin. Kotimarkkinayrityksissä erityisesti kuluttajien ostovoiman heikentyminen ja kulutustottumusten muutos ovat kiristäneet kilpailua ja alentaneet monien yritysten tarjoamien tuotteiden tai palvelujen hintoja. Monet vientiyritykset taas etsivät paikkaansa markkinoiden uusjaossa, jossa mm. kysynnän puute ja uusien asiakkaiden löytäminen ovat keskeisiä haasteita. Lisäksi Suomen heikko kustannuskilpailukyky vaikeuttaa varsinkin työnantajayritysten menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Näiden tilannetekijöiden valossa ei voida pitää yllätyksenä myöskään sitä, että pk-yritysten kasvutavoitteet ovat
hiipuneet ja pyrkimys saavutetun markkina-aseman säilyttämiseen yleistynyt viime vuosina
(kuva 1).
Kuva 1. Pk-yritysten kasvutavoitteet vuosina 2012–2015, % yrityksistä
60
50
40
30
55
54
57
55
36
39
39
9
8
05/12
11/12
53
40
51
42
42
51
43
5
6
7
5
6
05/13
11/13
05/14
11/14
05/15
20
10
0
Voimakas kasvu (väh. 30 % lv-kasvu/vuosi)
Maltillinen kasvu (väh. 10 % lv-kasvu/vuosi)
Aseman säilyttäminen
1.2 Investointitarpeet patoutuvat
Pk-yrityksistä hieman yli puolet oli tehnyt aineellisia toimitila-, kone- tai laiteinvestointeja
viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Päätoimialoittain tarkasteltuna investointiaktiivisuudessa ei ollut merkittäviä eroja 1. Melko odotetusti todennäköisyys investoinneille lisääntyi kuitenkin yrityskoon kasvaessa ja suhteellisesti yleisimpiä aineelliset investoinnit olivat
vähintään 50 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä (kuva 2).
1
Kyselyssä kartoitettiin ainoastaan investointiaktiivisuutta, eikä tehtyjen investointien euromääräistä arvoa
tiedusteltu. Tarkempia tietoja toteutettujen investointien mittaluokasta saa mm. EK:n säännöllisesti julkaisemasta investointitiedustelusta.
2
Kuva 2. Toimitila-, kone- ja laiteinvestointien yleisyys eri kokoluokan yrityksissä, % yrityksistä
100 %
80 %
15
34
53
48
60 %
40 %
20 %
85
66
47
52
0%
Alle 10
työntekijää
10-49 työntekijää
Investoineet
Väh. 50
työntekijää
KAIKKI
Ei-investoineet
Tuloksissa huolta herättää se, että lähes kolmanneksella pk-yrityksistä esiintyi investointitarpeita, mutta niitä ei ollut syystä tai toisesta mahdollisuuksia toteuttaa. Usein syyt patoutuneiden investointien taustalla vaikuttaisivat liittyvän mm. heikkoihin kasvunäkymiin, toiminnan heikkoon kannattavuuteen ja / tai maksuvaikeuksiin.
1.3 Maksuvaikeudet rassaavat
Kyselyn yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy maksuvaikeuksien yleistymiseen. Peräti 22 prosenttia pk-yrityksistä oli kohdannut ainakin jonkinasteisia vaikeuksia laskujensa
maksamisessa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Varsinkin mikroyrityksissä ja teollisuudessa maksuvaikeuksia esiintyy laajasti. Heikosta maksuvalmiustilanteesta huolimatta
merkittävät rahoitusvaikeudet ovat kuitenkin lisääntyneet vain hieman. Rahoitusrajoitteisten joukossa on tulosten perusteella jonkin verran myös ns. lannistuneita lainaajia, jotka
kartoittavat lainansaantimahdollisuuksiaan, toteavat ne heikoiksi eivätkä sen vuoksi edes
hae rahoitusta 2. Kuvassa 3 on esitetty maksu- ja rahoitusvaikeuksien yleisyyttä pkyrityksissä.
2
Tämä ns. discouraged borrowers -ilmiö on Suomessakin hieman lisääntynyt viime vuosina. Ilmiön täsmällistä
laajuutta ei toimintaympäristökyselyn aineiston perusteella pystytä arvioimaan, mutta karkean laskelman
mukaan asia koskettaa noin paria prosenttia kaikista työnantajayrityksistä.
3
Kuva 3. Maksu- ja rahoitusvaikeudet pk-yrityksissä, % yrityksistä
25
22
21 21
20
22
20
18
16
17
5
10 10
7
17 17
17
19
17
15
15
10
20
19
16 16
11
8
7
7
7
5
5
4
7
5
5
6
6
6
7
0
Maksuvaikeuksia, edellisen 6 kk aikana (% kaikista vastaajista)
Merkittäviä rahoitusvaikeuksia, edellisen 6 kk aikana (% kaikista vastaajista)
2 Muutos – uhka ja mahdollisuus
2.1 Omistajanvaihdokset pullonkaulana
Yleinen taloustilanne, heikot suhdanteet ja yritysten talousongelmat selittävät vain osittain
puutteita yrittäjien kasvu- ja investointiaikomuksissa. Yksi merkittävästi yritysten uusiutumista jarruttava tekijä liittyy myös yrittäjien ikääntymiseen ja siitä seuraaviin omistajanvaihdoksiin. Yleensä luopumistilanteessa yrittäjien kasvutavoitteet vähentyvät ja pyrkimys saavutetun markkina-aseman säilyttämiseen ylikorostuu. Lisäksi yrittäjän investointiaktiivisuus
laskee merkittävästi, koska ainakaan mittavia hankintoja ei haluta enää toteuttaa hetkeä
ennen eläkkeelle siirtymistä. Kuvassa 4 on esitetty investointiaktiivisuutta edellisen 12 kuukauden aikana eri elinkaaren vaiheessa olevissa yrityksissä 3.
3
Kyselyssä noin neljä prosenttia yrityksistä ilmoitti, että toimintaa ollaan lopettamassa tai supistamassa. Nämä
yritykset eivät ole kuitenkaan mukana toiminnan vaihetta kuvaavissa tarkasteluissa.
4
Kuva 4. Toimitila-, kone- ja laiteinvestointien yleisyys, % yrityksistä
100 %
80 %
31
48
58
52
42
60 %
40 %
69
20 %
0%
Alku- tai kasvuvaihe
Vakaan toiminnan vaihe
Investoineet
Omistajanvaihdos
Ei-investoineet
Omistajanvaihdokset eivät ole mitenkään vähäpätöinen asia yhteiskunnan ja työllisyyden
näkökulmista. Kyselyn aineistosta tehdyn suuntaa-antavan laskelman mukaan omistajanvaihdostilanteessa on tällä hetkellä yli 15 000 työnantajayritystä 4.
2.2 Yritysjärjestelyillä kasvua
Tilanne tarjoaa luonnollisesti myös hyviä tilaisuuksia erilaisille yritysjärjestelyille ja yritysten
välisille fuusioille, jotka eri tilastojen mukaan näyttelevät suurta roolia kasvuyritysten syntymisessä. Pk-yrityksistä 12 prosenttia oli toteuttanut jonkinlaisia yritysjärjestelyjä edellisen
12 kuukauden aikana. Keskisuurissa yrityksissä yritysjärjestelyistä oli merkittävästi useammin kokemusta kuin muissa yrityksissä. (Kuva 5.)
Kuva 5. Yritysjärjestelyjen yleisyys, % yrityksistä
KAIKKI
12
TOIMIALA
Teollisuus
11
Rakentaminen
7
7
Kauppa
Palvelut
18
YRITYSKOKO
Alle 10 työntekijää
11
12
10-49 työntekijää
Väh. 50 työntekijää
29
TOIMINNAN VAIHE
Alku- tai kasvuvaihe
18
Vakaan toiminnan vaihe
13
Omistajanvaihdos
2
0
5
10
15
4
20
25
30
35
Omistajanvaihdoksilla tarkoitetaan tässä perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, yritysmyyntejä perheen ulkopuolisille ja muita omistusjärjestelyjä.
5
2.3 Digiloikka tarvitaan
Digitalisaatio muuttaa väistämättä myös pk-yritysten toimintaympäristöä. Lähes puolet pkyrityksistä arvioi digitalisaation vaikuttavan omaan toimintaansa ja toimialaansa merkittävästi lähitulevaisuudessa 5. Vastausten perusteella erityisesti palvelualat näyttäisivät tässä
suhteessa olevan suurimmassa murroksessa, sillä kaupan alalla ja muissa palveluissa digitalisaation vaikutuksia korostettiin enemmän kuin valmistustoimintaa harjoittavissa yrityksissä.
Tuloksia voidaan pitää jossain määrin yllättävinä. Toisaalta ne voivat viitata siihen, että teollisuudessa digitalisaatioon on osattu varautua palveluyrityksiä aikaisemmin eikä muutosta
tai vaikutuksia lähitulevaisuudessa sen vuoksi pidetä yhtä suurina. Kuvassa 6 on esitetty vastaajien arvioita digitalisaation vaikutuksista oman toimialan ja yrityksen toimintaan lähitulevaisuudessa.
Kuva 6. Digitalisaation vaikutukset toimialaan ja yritystoimintaan, % yrityksistä
48
KAIKKI
13
39
TOIMIALA
36
Teollisuus
14
Rakentaminen
25
39
69
17
57
Kauppa
6
54
Palvelut
36
12
33
YRITYSKOKO
Alle 10 työntekijää
47
10-49 työntekijää
46
14
39
11
43
7
63
Väh. 50 työntekijää
30
TOIMINNAN VAIHE
30
70
Alku- tai kasvuvaihe
12
48
Vakaan toiminnan vaihe
0%
26
33
Omistajanvaihdos
10 %
20 %
40
30 %
Vaikutusta paljon tai melko paljon
40 %
EOS
41
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Vaikutusta vähän tai ei lainkaan
Huomio tuloksissa kiinnittyy jälleen myös siihen, että omistajanvaihdostilanteessa olevissa
yrityksissä digitalisaation vaikutukset arvioidaan yleensä muita yrityksiä pienemmiksi. Vastaavasti alku- tai kasvuvaiheen yrityksistä yli kaksi kolmasosaa povaa vaikutuksia suuriksi.
Vastauksiin vaikuttanee näiden vastaajaryhmien erilainen ikärakenne ja se, että ainakin osalla alkuvaiheen kasvuyrityksistä koko yritystoiminta saattaa rakentua digitalisaation varaan.
Joka tapauksessa tulokset herättävät huolta siitä, miten jo pidempään toimineissa pkyrityksissä on varauduttu digitalisaation aiheuttamiin muutoksiin tai kuinka sen mukanaan
tuomia mahdollisuuksia osataan hyödyntää. Tässä mielessä myös ns. digiloikan ottaminen
vaatii tietyssä mielessä omistajanvaihdosten padon purkamista.
5
Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä karkeasti ottaen erilaisten älykkäiden laitteiden, uusien teknologiasovellusten ja -innovaatioiden sekä sosiaalisen median muodostamaa kokonaisuutta.
6
Digitalisaatiota koskevissa kysymyksissä tulokset ovat osittain myös ristiriitaisia. Esimerkiksi
teollisuudessa, vaikka digitalisaation kokonaisvaikutukset arvioitiin palvelualoja harvemmin
suuriksi, sen ennakoitiin muuttavan työtä kaikkein eniten. Tulokset selittynevät ainakin sillä,
että työpaikat ovat teollisuudesta voimakkaasti vähentyneet viime vuosina ja tämän kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan. Kuvassa 7 on esitetty pk-yritysten arvioita työn muuttumisesta lähitulevaisuudessa 6.
Kuva 7. Arviot työn muuttumisesta päätoimialoilla ja eri yrityskokoluokissa, vastausten
keskiarvo
KAIKKI
2,31
TOIMIALA
Teollisuus
2,52
Rakentaminen
2,25
Kauppa
2,29
Palvelut
2,27
YRITYSKOKO
Alle 10 työntekijää
2,27
10-49 työntekijää
2,38
Väh. 50 työntekijää
2,65
2
2,1
2,2
2,3
2,4
2,5
2,6
2,7
Työtehtävien ja ammattiryhmien summamuuttuja, asteikko 1-4: 1=ei vaikutusta,
4=muuttaa työn tekemistä erittäin paljon
3 Kansainvälistyminen – lievää nostetta
3.1 Viennissä viriämistä
Pk-yrityksistä 29 prosenttia joko harkitsee tai parhaillaan jo harjoittaa vientitoimintaa. Tuoreimpien tulosten perusteella näyttää siltä, että vientiyritysten lukumäärä on parin vuoden
tauon jälkeen jälleen hienoisessa kasvussa. Karkean arvion mukaan Suomessa on nyt noin
20 000 vientiyritystä, kun määrä kahtena edellisenä vuotena on ollut lähempänä 19 000 yritystä. Lisäksi kansainvälistymistä harkitsee noin 5 000–6 000 yritystä. Kuvassa 8 on esitetty
kansainvälistymisen yleisyyttä pk-yrityksissä.
6
Kyselyssä tiedusteltiin erikseen yrittäjien ja yritysjohtajien arvioita siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa erityisesti teknisen ja kaupallisen alan asiantuntijatyöhön sekä ammattitehtäviin. Kuvassa 7 näitä yksittäisiä ammattiryhmiä kuvaavista muuttujista on rakennettu yksi summamuuttuja.
7
Kuva 8. Kansainvälistymisen yleisyys pk-yrityksissä, % yrityksistä
9
Kansainvälistyminen
harkinnassa tai
aloitusvaiheessa
6
Kansainvälistyminen
kasvuvaiheessa
14
Kansainvälinen toiminta
vakiintunutta
71
Kotimarkkinayritykset
3.2 Siirtoaikeet ennallaan
Tavallisimmin pk-yritysten kansainvälistymisaikomukset kohdistuvat nykyisen yritystoiminnan laajentamiseen ulkomaille. Selvästi harvinaisempia vaihtoehtoja ovat täysin uuden yritystoiminnan aloittaminen kohdemaassa tai nykyisten toimintojen siirtäminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Näistä erityisesti viimeksi mainittua asiaa on erilaisissa tilastoissa ja tutkimuksissa tarkasteltu lähinnä suuryritysten osalta kun taas pk-yritysten lähtöaikeita ja toteutuneita yritystoiminnan siirtoja on tarkasteltu vähemmän. Kaiken kaikkiaan siirtoaikomuksia
on joka kymmenennellä pk-yrityksellä (kuva 9). Osuus on säilynyt samansuuruisena vuosien
2011–2015 aikana.
Kuva 9. Nykyisen yritystoiminnan siirtoaikeet erilaisissa yrityksissä, % yrityksistä
KAIKKI
TOIMIALA
Teollisuus
Palvelut
YRITYSKOKO
Alle 10 työntekijää
10-49 työntekijää
Väh. 50 työntekijää
TOIMINNAN VAIHE
Alku- tai kasvuvaihe
Vakaan toiminnan vaihe
Omistajanvaihdos
10
14
6
7
15
17
23
8
4
0
5
10
8
15
20
25
Erityisesti alku- ja kasvuvaiheen yrityksissä toiminnan siirtoaikeita esiintyy selvästi tavanomaista enemmän. Tulokset viittaavat siihen, ettei Suomen toimintaympäristö riittävästi
kannusta ja tarjoa eväitä yritysten kasvulle. Yrityskokoluokittain ehkä hieman yllättävänä
voidaan pitää sitä, että pienyritysten (10–49 työntekijää) lähtöaikeet ovat lähes yhtä yleisellä tasolla kuin keskisuurissa yrityksissä.
Yritystoimintojen siirtoaikeet näyttäisivät ainakin jossain määrin toteutuvan myös käytännössä. Kaikista kyselyyn vastanneista työnantajayrityksistä noin neljä prosenttia oli siirtänyt
yritystoimintojaan Suomen rajojen ulkopuolelle vuosina 2012–2014. Jos tulokset yleistetään
kaikkiin pk-työnantajiin Suomessa, niin varovaisen arvion mukaan kyse on reilusta 3 500
yrityksestä. Yleisimmät motiivit toimintojen siirtämisessä liittyvät joko haluun siirtää toimintaa edullisempien tuotantokustannusten maihin tai pyrkimykseen olla lähempänä kasvumarkkinoita ja loppuasiakkaita.
4 Johtopäätökset – omistajanvaihdoksista kasvuloikkaan
Tuore toimintaympäristökysely maalaa pk-yritysten tilanteesta monimuotoista kuvaa, joista
keskeisimpinä nousevat esille seuraavat asiat:
Yrittäjien ikääntymisestä johtuvia omistajanvaihdoksia voidaan pitää monella tapaa
niin kasvun, investointien kuin digitalisaation hyödyntämisen tulppana. Tässä mielessä on erittäin merkittävää, että hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus perintöveron alentamisesta ja muiden kehittämistarpeiden arvioinnista. Tämä on tärkeää, koska luopumistilanteessa erityisesti investointihalukkuus yleensä merkittävästi laskee ja pyrkimys saavutetun aseman säilyttämiseen korostuu. Käytännössä yrittäjäpolvenvaihdoksia vauhdittamalla lisätään samalla siis todennäköisyyttä uusille investoinneille,
yritysten kasvulle ja digiloikalle.
Vientiyritysten lukumäärä on parin vuoden jälkeen taas lievässä kasvussa. Yhä useampi yritys on kansainvälistymisensä kasvuvaiheessa ja entistä suurempi joukko harkitsee ulkomaankaupan aloittamista. Tämä asettaa Team Finland -verkostolle haasteita sen suhteen miten kansainvälistymispalvelujen tarjoajat löytävät keskeisen
kohderyhmän ja vastaavat lisääntyneeseen palvelukysyntään. Suomen hallitukselta
on odotettava aktiivisia toimia sen suhteen, että kansainvälistymispalvelut löytyvät
niitä tarvitseville nykyistä helpommin ja nopeammin.
Maksuvaikeudet ovat erittäin yleisiä ja vaikeuttavat monien pienyritysten toimintaa.
Näiden yritysten näkökulmasta on tervetullutta, että Suomen uusi hallitus esittää
pienyrityksille mahdollisuutta maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen. Parhaimmillaan se voi helpottaa tukalaan tilanteeseen joutuneita yrittäjiä ja turvata
toiminnan jatkuvuutta.
9
5 Miten tutkimus tehtiin?
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 492 pk-työnantajaa. Aineiston analysoimisessa hyödynnettiin yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, joiden
ansiosta tulokset ovat yleistettävissä työnantajayritysten perusjoukkoon.
Tutkimuksessa esitetyillä kysymyksillä kartoitettiin kahta teemakokonaisuutta:
1) Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen
2) Toimintaympäristön muutos ja yritysten uudistuminen
Tutkimuksella siis selvitettiin, millaisia kasvu-, investointi- ja kansainvälistymisaikomuksia
yrityksissä esiintyy ja kuinka yrittäjät arvioivat toimintaedellytyksiään. Vastauksia tarkasteltiin sen mukaan, miten tavoitteiltaan ja taustatekijöiltään erilaisten yrittäjien ja yritysten
vastaukset erosivat toisistaan.
Kuvassa 10 on esitetty tutkimuksen viitekehys, jota on käytetty kysymyslomakkeen suunnittelussa ja aineiston analysoinnissa.
Kuva 10. Tutkimuksen viitekehys
Yritystä kuvaavat tilannetekijät
esim. yrityksen koko, kasvustrategia
Kasvu- ja kansainvälistyminen
Muutos ja
uudistuminen
mm. toiminnan vaihe,
kansainvälistymisen tila
mm. omistajanvaihdokset, digitalisaatio
Toimintaympäristöä kuvaavat tilannetekijät
esim. alueellinen sijainti, toimiala
10
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lisätietoja:
Raportti internetissä:
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Puhelin 09 420 20
ek@ek.fi
www.ek.fi
Twitter: @Elinkeinoelama
Jari Huovinen
Asiantuntija
Pk-toiminto
Puhelin 09 4202 2810
jari.huovinen@ek.fi
www.ek.fi/julkaisut
Kesäkuu 2015