Ratkaisut
Transcription
Ratkaisut
Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Moniulotteisia jakaumia Avainsanat: Diskreetti jakauma, Ehdollinen jakauma, Ehdollinen odotusarvo, Ehdollinen varianssi, Jatkuva jakauma, Kaksiulotteinen normaalijakauma, Karteesinen tulo, Kertymäfunktio, Korrelaatio, Korreloimattomuus, Korreloituneisuus, Kovarianssi, Kulmakerroin, Multinomijakauma, Odotusarvo, Pistetodennäköisyysfunktio, Regressiofunktio, Regressiosuora, Reunajakauma, Riippumattomuus, Riippuvuus, Satunnaismuuttuja, Suora, Tiheysfunktio, Varianssi, Yhteisjakauma, Yhteiskorrelaatiokerroin Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Kaksiulotteiset satunnaismuuttujat Olkoot X ja Y satunnaismuuttujia, joiden otosavaruudet ovat R ja S. Tällöin X :S → Y :R→ Olkoon R×S otosavaruuksien R ja S karteesinen tulo: R × S = {(r , s ) r ∈ R, s ∈ S } Satunnaismuuttujien X ja Y järjestetty pari (X, Y) määrittelee kaksiulotteisen satunnaismuuttujan: ( X ,Y ) : S × R → 2 Diskreetti kaksiulotteinen jakauma Olkoot X ja Y diskreettejä satunnaismuuttujia. Tällöin järjestetty pari (X, Y) määrittelee diskreetin kaksiulotteisen satunnaismuuttujan. Diskreetti kaksiulotteinen satunnaismuuttuja (X, Y) määrittelee diskreetin kaksiulotteisen todennäköisyysjakauman, jota kutsutaan satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakaumaksi. Reaaliarvoinen funktio f XY : R 2 → R määrittelee diskreettien satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman pistetodennäköisyysfunktion, jos seuraavat ehdot pätevät: (1) f XY ( x, y ) ≥ 0 kaikille x ja y (2) ∑∑ f x (3) TKK XY ( x, y ) = 1 y Pr( X = x ja Y = y ) = f XY ( x, y ) @ Ilkka Mellin (2008) 1/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Jatkuva kaksiulotteinen jakauma Olkoot X ja Y jatkuvia satunnaismuuttujia. Tällöin järjestetty pari (X, Y) määrittelee jatkuvan kaksiulotteisen satunnaismuuttujan. Jatkuva kaksiulotteinen satunnaismuuttuja (X, Y) määrittelee jatkuvan kaksiulotteisen todennäköisyysjakauman, jota kutsutaan satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakaumaksi. Reaaliarvoinen funktio f XY : R 2 → R määrittelee jatkuvien satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktion, jos seuraavat ehdot pätevät: (1) f XY ( x, y ) ≥ 0 kaikille x ja y +∞ +∞ (2) ∫∫ f XY ( x, y )dydx = 1 −∞ −∞ b d (3) Pr(a ≤ X ≤ b ja c ≤ Y ≤ d ) = ∫ ∫ f XY ( x, y )dydx a c Kaksiulotteisen jakauman kertymäfunktio Olkoon (X, Y) satunnaismuuttujien X ja Y muodostama järjestetty pari. Satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman kertymäfunktio FXY määritellään kaavalla FXY ( x, y ) = Pr( X ≤ x ja Y ≤ y ) Diskreetin kaksiulotteisen jakauman kertymäfunktio Olkoon fXY(x, y) diskreetin kaksiulotteisen jakauman pistetodennäköisyysfunktio. Jakauman kertymäfunktio saadaan kaavalla FXY ( x, y ) = Pr( X ≤ x ja Y ≤ y ) = ∑ ∑ f XY ( xi , yi ) xi ≤ x yi ≤ y Jatkuvan kaksiulotteisen jakauman kertymäfunktio Olkoon fXY(x, y) jatkuvan kaksiulotteisen jakauman tiheysfunktio. Jakauman kertymäfunktio saadaan kaavalla x FXY ( x, y ) = Pr( X ≤ x ja Y ≤ y ) = y ∫∫ f XY (u , v)dvdu −∞ −∞ Olkoon FXY(x, y) jatkuvan kaksiulotteisen jakauman kertymäfunktio. Jos derivaatta ∂ 2 FXY ( x, y ) = f XY ( x, y ) ∂x∂y on olemassa ja on jatkuva, funktio fXY(x, y) on satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio. TKK @ Ilkka Mellin (2008) 2/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Diskreetin kaksiulotteisen jakauman reunajakaumat Olkoon fXY(x, y) diskreetin kaksiulotteisen jakauman pistetodennäköisyysfunktio. Satunnaismuuttujan X reunajakauman pistetodennäköisyysfunktio on f X ( x) = Pr( X = x) = ∑ f XY ( x, y ) y Satunnaismuuttujan Y reunajakauman pistetodennäköisyysfunktio on fY ( y ) = Pr(Y = y ) = ∑ f XY ( x, y ) x Satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat yhtyvät satunnaismuuttujien X ja Y todennäköisyysjakaumiin. Jatkuvan kaksiulotteisen jakauman reunajakaumat Olkoon fXY(x, y) jatkuvan kaksiulotteisen jakauman tiheysfunktio. Satunnaismuuttujan X reunajakauman tiheysfunktio on +∞ f X ( x) = ∫ f XY ( x, y )dy −∞ Satunnaismuuttujan Y reunajakauman tiheysfunktio on +∞ fY ( y ) = ∫ f XY ( x, y )dx −∞ Satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat yhtyvät satunnaismuuttujien X ja Y todennäköisyysjakaumiin. Satunnaismuuttujien riippumattomuus Olkoon fXY(x, y) satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman pistetodennäköisyys- tai tiheysfunktio, fX(x) satunnaismuuttujan X reunajakauman pistetodennäköisyys- tai tiheysfunktio ja fY(y) satunnaismuuttujan Y reunajakauman pistetodennäköisyys- tai tiheysfunktio. Satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, jos ja vain, jos fXY(x,y) = fX(x)fY(y) Diskreetin kaksiulotteisen jakauman yleinen odotusarvo Olkoon fXY(x, y) diskreettien satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman pistetodennäköisyysfunktio ja olkoon g: 2 → jatkuva funktio. Tällöin satunnaismuuttujan g(X, Y) odotusarvo on vakio E( g ( X , Y )) = ∑∑ g ( x, y ) f XY ( x, y ) x y Jatkuvan kaksiulotteisen jakauman yleinen odotusarvo Olkoon fXY(x, y) jatkuvien satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio ja olkoon g: TKK 2 → @ Ilkka Mellin (2008) 3/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset jatkuva funktio. Tällöin satunnaismuuttujan g(X, Y) odotusarvo on vakio +∞ +∞ E( g ( X , Y )) = ∫ ∫ g ( x, y ) f XY ( x, y )dydx −∞ −∞ Diskreetin kaksiulotteisen jakauman odotusarvot Olkoon satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman pistetodennäköisyysfunktio fXY(x, y), satunnaismuuttujan X reunajakauman pistetodennäköisyysfunktio fX(x) ja satunnaismuuttujan Y reunajakauman pistetodennäköisyysfunktio fY(y). Satunnaismuuttujan X odotusarvo E(X) = µX yhtyy satunnaismuuttujan X reunajakauman odotusarvoon: E( X ) = ∑∑ xf XY ( x, y ) = ∑ x ∑ f XY ( x, y ) = ∑ xf X ( x) x y x y x Satunnaismuuttujan Y odotusarvo E(Y) = µY yhtyy satunnaismuuttujan Y reunajakauman odotusarvoon: E(Y ) = ∑∑ yf XY ( x, y ) = ∑ y ∑ f XY ( x, y ) = ∑ yfY ( y ) x y y x y Jatkuvan kaksiulotteisen jakauman odotusarvot Olkoon satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio fXY(x, y), satunnaismuuttujan X reunajakauman tiheysfunktio fX(x) ja satunnaismuuttujan Y reunajakauman tiheysfunktio fY(y). Satunnaismuuttujan X odotusarvo E(X) = µX yhtyy satunnaismuuttujan X reunajakauman odotusarvoon: +∞ +∞ ∫∫ E( X ) = +∞ xf XY ( x, y )dydx = −∞ −∞ ∫ −∞ +∞ +∞ −∞ −∞ x ∫ f XY ( x, y ) dydx = ∫ xf X ( x)dx Satunnaismuuttujan Y odotusarvo E(Y) = µY yhtyy satunnaismuuttujan Y reunajakauman odotusarvoon: +∞ +∞ E(Y ) = ∫∫ +∞ yf XY ( x, y )dydx = −∞ −∞ ∫ −∞ +∞ +∞ −∞ −∞ y ∫ f XY ( x, y )dxdy = ∫ yf Y ( y )dy Odotusarvon ominaisuudet Satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvojen muodostama järjestetty pari (µX,µY ) määrää satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman todennäköisyysmassan painopisteen. Satunnaismuuttujien X ja Y summan X + Y odotusarvo: E( X + Y ) = E( X ) + E(Y ) Satunnaismuuttujien X ja Y erotuksen X − Y odotusarvo: E( X − Y ) = E( X ) − E(Y ) TKK @ Ilkka Mellin (2008) 4/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, niin tulon XY odotusarvo on odotusarvojen tulo: E( XY ) = E( X ) E(Y ) = µ X µY Huomautus: Käänteinen ei päde: Siitä, että E( XY ) = E( X ) E(Y ) = µ X µY ei seuraa, että satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia. Kaksiulotteisen jakauman varianssit ja standardipoikkeamat Olkoot satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvot E( X ) = µ X E(Y ) = µY Satunnaismuuttujien X ja Y varianssit yhtyvät vastaavien reunajakaumien variansseihin: Var( X ) = D 2 ( X ) = σ X2 = E[( X − µ X ) 2 ] Var(Y ) = D 2 (Y ) = σ Y2 = E[(Y − µY ) 2 ] Satunnaismuuttujien X ja Y varianssien kaavat voidaan kirjoittaa seuraaviin yhtäpitäviin muotoihin: D 2 ( X ) = E[( X − µ X ) 2 ] = E( X 2 ) − µ X2 = E( X 2 ) − [E( X )]2 D 2 (Y ) = E[(Y − µY ) 2 ] = E(Y 2 ) − µY2 = E(Y 2 ) − [E(Y )]2 Satunnaismuuttujien X ja Y standardipoikkeamat yhtyvät vastaavien reunajakaumien standardipoikkeamiin: D( X ) = σ X = E[( X − µ X ) 2 ] D (Y ) = σ Y = E[(Y − µY ) 2 ] Diskreetin kaksiulotteisen jakauman varianssit Olkoon satunnaismuuttujan X reunajakauman pistetodennäköisyysfunktio fX(x) ja satunnaismuuttujan Y reunajakauman pistetodennäköisyysfunktio fY(y). Tällöin satunnaismuuttujien X ja Y varianssit ovat vakioita D 2 ( X ) = ∑ ( x − µ X )2 f X ( x) x D (Y ) = ∑ ( y − µY ) 2 fY ( y ) 2 y Jatkuvan kaksiulotteisen jakauman varianssit Olkoon satunnaismuuttujan X reunajakauman tiheysfunktio fX(x) ja satunnaismuuttujan Y reunajakauman tiheysfunktio fY(y). +∞ D 2 ( X ) = ∫ ( x − µ X ) 2 f X ( x)dx −∞ +∞ D (Y ) = ∫ ( y − µY ) 2 fY ( y )dy 2 −∞ TKK @ Ilkka Mellin (2008) 5/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Kovarianssi Olkoot satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvot E( X ) = µ X E(Y ) = µY Satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssi on vakio Cov( X , Y ) = σ XY = E[( X − µ X )(Y − µY )] Erityisesti Cov( X , X ) = Var( X ) = σ X2 Cov(Y , Y ) = Var(Y ) = σ Y2 Satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssin kaava voidaan kirjoittaa seuraaviin yhtäpitäviin muotoihin: Cov( X , Y ) = E[( X − µ X )(Y − µY )] = E( XY ) − µ X µY = E( XY ) − E( X ) E(Y ) Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat diskreettejä, satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssi on vakio Cov( X , Y ) = ∑∑ ( x − µ X )( y − µY ) f XY ( x, y ) x y Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat jatkuvia, satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssi on vakio Cov( X , Y ) = ∫ +∞ −∞ ∫ +∞ −∞ ( x − µ X )( y − µY ) f XY ( x, y )dxdy Kovarianssin ominaisuudet Jos Cov( X , Y ) = σ XY = 0 niin sanomme, että satunnaismuuttujat X ja Y ovat korreloimattomia. Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, niin ne ovat korreloimattomia, mutta käänteinen ei päde: Siitä, että satunnaismuuttujat X ja Y ovat korreloimattomia ei seuraa, että satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia. Olkoot satunnaismuuttujien X ja Y varianssit Var( X ) = σ X2 Var(Y ) = σ Y2 ja kovarianssi Cov( X , Y ) = σ XY Tällöin Var( X ± Y ) = Var( X ) + Var(Y ) ± 2 Cov( X , Y ) = σ X2 + σ Y2 ± 2σ XY Jos TKK @ Ilkka Mellin (2008) 6/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Cov( X , Y ) = σ XY = 0 niin Var( X ± Y ) = Var( X ) + Var(Y ) = σ X2 + σ Y2 Korrelaatiokerroin Olkoon satunnaismuuttujilla X ja Y on seuraavat odotusarvot, varianssit ja kovarianssi: E( X ) = µ X Var( X ) = D 2 ( X ) = σ X2 E(Y ) = µY Var(Y ) = D 2 (Y ) = σ Y2 Cov( X , Y ) = E[( X − µ X )(Y − µY )] = σ XY Satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatiokerroin on vakio Cov( X , Y ) Var( X ) Var(Y ) Cor( X , Y ) = ρ XY = = Cov( X , Y ) D( X ) D(Y ) = σ XY σ XσY Korrelaatiokertoimen ominaisuudet Huomaa, että Cor( X , Y ) = ρ XY = 0 täsmälleen silloin, kun Cov( X , Y ) = σ XY = 0 Jos siis Cor( X , Y ) = ρ XY = 0 niin satunnaismuuttujat X ja Y ovat korreloimattomia. Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, niin ne ovat korreloimattomia, mutta käänteinen ei päde: Siitä, että satunnaismuuttujat X ja Y ovat korreloimattomia ei seuraa, että satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia. Olkoon satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatiokerroin Cor(X, Y). Tällöin TKK (i) (ii) −1 ≤ Cor( X , Y ) ≤ +1 Jos X ja Y ovat riippumattomia, niin Cor( X , Y ) = 0 (iii) Cor( X , Y ) = ±1, jos ja vain, jos Y =α + β X, jossa α ja β ovat reaalisia vakiota, β ≠ 0 @ Ilkka Mellin (2008) 7/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Lineaarimuunnokset ja 2-ulotteisen jakauman tunnusluvut Olkoot satunnaismuuttujilla X ja Y seuraavat odotusarvot, varianssit ja kovarianssi: E( X ) = µ X Var( X ) = σ X2 E(Y ) = µY Var(Y ) = σ Y2 Cov( X , Y ) = E[( X − µ X )(Y − µY )] = σ XY Olkoot W = a + bX Z = c + dY jossa a, b, c, d ∈ R ovat reaalisia vakioita. Tällöin E(W ) = a + b E( X ) = a + bµ X E( Z ) = c + d E(Y ) = c + d µY Var(W ) = b 2 Var( X ) = b 2σ X2 Var( Z ) = d 2 Var(Y ) = d 2σ Y2 Cov(W , Z ) = bd Cov( X , Y ) = bdσ XY Cor(W , Z ) = sgn(bd ) Cor( X , Y ) = sgn(bd ) ρ XY Ehdolliset jakaumat Olkoon satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman pistetodennäköisyys- tai tiheysfunktio fXY(x, y) ja satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumien pistetodennäköisyys- tai tiheysfunktiot fX(x) ja fY(x). Satunnaismuuttujan X ehdollinen jakauma satunnaismuuttujan Y suhteen (ehdolla Y = y) on f X Y ( x y) = f XY ( x, y ) , jos fY ( y ) > 0 fY ( y ) Satunnaismuuttujan Y ehdollinen jakauma satunnaismuuttujan X suhteen (ehdolla X = x) on fY X ( y x ) = f XY ( x, y ) , jos f X ( x) > 0 f X ( x) Ehdolliset jakaumat ja riippumattomuus Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, satunnaismuuttujan X ehdollinen jakauma satunnaismuuttujan Y suhteen yhtyy satunnaismuuttujan X reunajakaumaan: f X Y ( x y ) = f X ( x) , jos fY ( y ) > 0 Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, satunnaismuuttujan Y ehdollinen jakauma satunnaismuuttujan X suhteen yhtyy satunnaismuuttujan Y reunajakaumaan: fY X ( y x) = fY ( y ) , jos f X ( x) > 0 Diskreetin kaksiulotteisen jakauman ehdolliset odotusarvot Olkoot satunnaismuuttujat X ja Y diskreettejä. Satunnaismuuttujan X ehdollinen odotusarvo satunnaismuuttujan Y suhteen on satunnaismuuttujan X ehdollisen jakauman odotusarvo: TKK @ Ilkka Mellin (2008) 8/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset E( X Y = y ) = ∑ xf X Y ( x y ) x Satunnaismuuttujan Y ehdollinen odotusarvo satunnaismuuttujan X suhteen on satunnaismuuttujan Y ehdollisen jakauman odotusarvo: E(Y X = x) = ∑ yfY X ( y x) y Jatkuvan kaksiulotteisen jakauman ehdolliset odotusarvot Olkoot satunnaismuuttujat X ja Y jatkuvia. Satunnaismuuttujan X ehdollinen odotusarvo satunnaismuuttujan Y suhteen on satunnaismuuttujan X ehdollisen jakauman odotusarvo: +∞ E( X Y = y ) = ∫ xf XY ( x y )dx −∞ Satunnaismuuttujan Y ehdollinen odotusarvo satunnaismuuttujan X suhteen on satunnais muuttujan Y ehdollisen jakauman odotusarvo: +∞ E(Y X = x) = ∫ yf YX ( y x)dy −∞ Ehdolliset odotusarvot ja riippumattomuus Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, ehdolliset odotusarvot yhtyvät niiden reunajakaumien odotusarvoihin. Jos siis X ja Y ovat riippumattomia, niin E( X Y ) = E( X ) E(Y X ) = E(Y ) Iteroidun odotusarvon laki Ehdolliset odotusarvot voidaan tulkita satunnaismuuttujiksi ehtomuuttujan suhteen. Siten satunnaismuuttujan Y ehdollisen odotusarvon odotusarvo (satunnaismuuttujan X suhteen) on E X E(Y X ) = E(Y ) Siten satunnaismuuttujan X ehdollisen odotusarvon odotusarvo (satunnaismuuttujan Y suhteen) on EY E( X Y ) = E( X ) Regressiofunktiot Tarkastellaan satunnaismuuttujan X ehdollista odotusarvoa E(XY = y) ehtomuuttujan Y arvojen y funktiona. Tätä funktiota kutsutaan satunnaismuuttujan X regressiofunktioksi satunnaismuuttujan Y suhteen. Satunnaismuuttujan X regressiofunktio muuttujan Y suhteen määrittelee regressiokäyrän TKK @ Ilkka Mellin (2008) 9/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset x = g y ( y ) = E( X Y = y ) Tarkastellaan satunnaismuuttujan Y ehdollista odotusarvoa E(YX = x) ehtomuuttujan X arvojen x funktiona. Tätä funktiota kutsutaan satunnaismuuttujan Y regressiofunktioksi satunnaismuuttujan X suhteen. Satunnaismuuttujan Y regressiofunktio muuttujan X suhteen määrittelee regressiokäyrän y = g x ( x) = E(Y X = x) Moniulotteisia jakaumia Multinomijakauma Multinomijakauma on binomijakauman yleistys useamman toisensa poissulkevan tapahtuman tilanteeseen. Olkoon A1, A2, … , Ak otosavaruuden S ositus. Tällöin Ai∩ Aj = ∅ , i ≠ j S = A1∪A2∪ ⋅⋅⋅ ∪Ak Olkoot tapahtumien A1, A2, … , Ak todennäköisyydet: Pr(Ai) = pi , i = 1, 2, … , k p1 + p2 + ⋅⋅⋅ + pk = 1 Määritellään satunnaismuuttujat Xi , i = 1, 2, … , k: Xi = Tapahtuman Ai esiintymisten lukumäärä n-kertaisessa toistokokeessa Tällöin X i ~ Bin(n, pi ) , i = 1, 2,… , k jossa pi = Pr(Ai) , i = 1, 2, … , k Lisäksi X1 + X2 + ⋅⋅⋅ + Xk = n Multinomijakaumalla tarkoitetaan satunnaismuuttujien X1, X2, … , Xk yhteisjakaumaa. TKK @ Ilkka Mellin (2008) 10/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Huomautus: Satunnaismuuttuja Xi eivät ole riippumattomia, koska niitä sitoo toisiinsa ehto X1 + X2 + ⋅⋅⋅ + Xk = n jossa toistokokeiden lukumäärä n on kiinteä luku. Satunnaismuuttujat X1, X2, … , Xk noudattavat (k − 1)-ulotteista multinomijakaumaa, jos niiden yhteisjakauman pistetodennäköisyysfunktio on muotoa Pr( X 1 = n1 ja X 2 = n2 ja … ja X k = nk ) = n! p1n1 p2n2 n1 !n2 ! nk ! pknk jossa p1 + p2 + + pk = 1 n1 + n2 + + nk = n Merkintä: (X1, X2, … , Xk) ∼ Multinom(p1, p2 , … , pk ; n) Jos k = 2, niin multinomijakauma yhtyy binomijakaumaan: PrMultinom ( X 1 = n1 ja X 2 = n − n1 ) = PrBin ( X 1 = n1 ) Multinomijakauman yksiulotteiset reunajakaumat ovat binomijakaumia. Multinomitodennäköisyydet saadaan korottamalla multinomi (p1 + p2 + ⋅⋅⋅ + pk) potenssiin n: ( p1 + p2 + + pk ) n = ∑ n! p1n1 p2n2 n1 !n2 ! nk ! pknk jossa summa lasketaan yli kaikkien lukujen n1, n2 , … , nk, joille pätee ehto n1 + n2 + ⋅⋅⋅ + nk = n 2-ulotteinen normaalijakauma Satunnaismuuttujien X ja Y muodostama pari (X, Y) noudattaa 2-ulotteista normaalijakaumaa, jos sen tiheysfunktio on (1) f ( x, y ) = 1 2 2πσ X σ Y 1 − ρ XY 1 Q ( x, y ) exp − 2 2(1 − ρ XY ) jossa 2 x − µX x − µ X y − µY Q ( x, y ) = − 2 ρ XY σX σ X σ Y y − µY + σY 2 ja − ∞ < µX < + ∞ − ∞ < µY < + ∞ σX > 0 σY > 0 −1 ≤ ρ XY ≤ +1 TKK @ Ilkka Mellin (2008) 11/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset 2-ulotteisen normaalijakauman tiheysfunktion määrittelevän yhtälön (1) hakasulkulauseke [⋅] määrää tiheysfunktion tasa-arvokäyrät. Kaikki tasa-arvokäyrät ovat ellipsejä, joiden yhtälöt voidaan ilmaista muodossa 2 x − µX x − µ X y − µY Q ( x, y ) = − 2 ρ XY σX σ X σY 2 y − µY 2 + =c σ Y missä c on vakio. 2-ulotteinen normaalijakauman tiheysfunktio (1) on parametroitu niin, että sen parametreina ovat satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvot, varianssit ja korrelaatio. Satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvot ovat µ X = E( X ) µY = E(Y ) Satunnaismuuttujien X ja Y varianssit ovat σ X2 = Var( X ) = E ( X − µ X )2 σ Y2 = Var(Y ) = E (Y − µY )2 Satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatio on ρ XY = Cor( X , Y ) = σ XY σ XσY jossa σ XY = Cov( X , Y ) = E [ ( X − µ X )(Y − µY ) ] on satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssi. 2-ulotteista normaalijakaumaa noudattavan satunnaismuuttujien X ja Y parin (X, Y) odotusarvovektori on µ X µ= µY ja kovarianssimatriisi on σ 2 σ σ X2 ρ XY σ X σ Y Σ = X XY2 = σ Y2 σ XY σ Y ρ XY σ X σ Y 2-ulotteisen normaalijakauman reunajakaumat ovat 1-ulotteisia normaalijakaumia: Y ∼ N( µY , σ Y2 ) X ∼ N( µ X , σ X2 ) 2-ulotteisen normaalijakauman tapauksessa satunnaismuuttujien X ja Y korreloimattomuudesta seuraa niiden riippumattomuus. Muista, että aina pätee se, että riippumattomuudesta seuraa korreloimattomuus. TKK @ Ilkka Mellin (2008) 12/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset 2-ulotteisen normaalijakauman ehdolliset jakaumat ovat 1-ulotteisia normaalijakaumia: σY σX σ = ρ XY X σY 2 (Y | X ) ∼ N( µY + βYX ( x − µ X ) , σ Y2 (1 − ρ XY )) , βYX = ρ XY 2 ( X | Y ) ∼ N( µ X + β XY ( y − µY ) , σ X2 (1 − ρ XY )) , β XY Ehdollinen odotusarvo E(Y | X ) = µY + βYX ( x − µ X ) on muuttujan Y regressiofunktio muuttujan X suhteen. Ehdollinen odotusarvo E(Y|X) määrää suoran y = µY + βYX ( x − µ X ) Suoran kulmakerroin on βYX = ρ XY σY ja se kulkee pisteen (µX,µY) kautta. σX Ehdollinen odotusarvo E( X | Y ) = µ X + β XY ( y − µY ) on muuttujan X regressiofunktio muuttujan Y suhteen. Ehdollinen odotusarvo E(X|Y) määrää suoran x = µ X + β XY ( y − µY ) Suoran kulmakerroin on β XY = ρ XY σX ja se kulkee pisteen (µX,µY) kautta. σY Huomaa, että regressiosuorien kulmakertoimet βYX ja βXY toteuttavat yhtälön 2 βYX β XY = ρ XY 2-ulotteisen normaalijakauman tapauksessa satunnaismuuttujien Y ja X yhteiskorrelaatiokerroin on RY X = σ YX σ = ρ XY = XY = RX Y σ Yσ X σ XσY ja ehdolliset varianssit ovat 2 σ Y2 X = σ Y2 (1 − ρ XY ) 2 σ X2 Y = σ X2 (1 − ρ XY ) 2-ulotteisen normaalijakauman tiheysfunktiota muodon määräävien tasa-arvoellipsien 2 2 x − µX x − µ X y − µY y − µY 2 Q ( x, y ) = − 2ρ + =c σX σ X σY σY pääakseleiden pituudet (oik. pituuksien suhteet) ja suunnat saadaan määräämällä kovarianssimatriisin TKK @ Ilkka Mellin (2008) 13/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset σ 2 σ σ X2 ρ XY σ X σ Y Σ = X XY2 = σ Y2 σ XY σ Y ρ XY σ X σ Y ominaisarvot ja ominaisvektorit. Matriisin Σ ominaisarvot saadaan määräämällä determinanttiyhtälön Σ − λI = σ X2 − λ σ XY 2 = λ 2 − (σ X2 + σ Y2 )λ + σ X2 σ Y2 − σ XY =0 2 σ XY σ Y − λ nollakohdat muuttujan λ suhteen. Yhtälöllä on (aina) kaksi reaalista ja ei-negatiivista nollakohtaa, jotka ovat siis matriisin Σ ominaisarvot. Matriisin Σ ominaisarvoja λ1 ja λ2 vastaavat ominaisvektorit q1 = (q11, q21) q2 = (q12, q22) saadaan yhtälöistä Σqi = λi qi , i = 1, 2 ottamalla huomioon ehdot q′i qi = q12i + q22i = 1 , i = 1, 2 Tasa-arvoellipsien Q(x,y) = c2 pääakseleiden pituudet suhtautuvat toisiinsa kuten ominaisarvojen λ1 ja λ2 neliöjuuret ja pääakseleiden suunnat yhtyvät vastaavien ominaisvektoreiden suuntiin. TKK @ Ilkka Mellin (2008) 14/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Tehtävä 6.1. Heitetään kahta virheetöntä noppaa (nopan virheettömyydellä tarkoitetaan sitä, että silmälukujen 1, 2, 3, 4, 5, 6 todennäköisyydet ovat yhtä suuria). Määritellään satunnaismuuttujat X = tulos 1. nopan heitosta Y = tulos 2. nopan heitosta U = min(X,Y) V = max(X,Y) Määrää: (a) Satunnaismuuttujan U jakauma. (b) Satunnaismuuttujan V jakauma. (c) Satunnaismuuttujien U ja V yhteisjakauma. (d) E(U) (e) E(V) (f) Satunnaismuuttujan U ehdollinen jakauma ehdolla V = 4. (g) Satunnaismuuttujan V ehdollinen jakauma ehdolla U = 4. (h) E(U | V = 4) (i) E(V | U = 4) Tehtävä 6.1. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan diskreettien satunnaismuuttujien yhteisjakaumaa, reunajakaumia ja ehdollisia jakaumia sekä tunnuslukuja. Tehtävä 6.1. – Ratkaisu: Koska nopat oletettiin virheettömiksi, satunnaismuuttujien X ja Y pistetodennäköisyysfunktiot fX(i) = Pr(X = i) , i = 1, 2, 3, 4, 5, 6 fY(i) = Pr(Y = i) , i = 1, 2, 3, 4, 5, 6 voidaan esittää seuraavana taulukkona: TKK i 1 2 3 4 5 6 fX(i) 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 fY(i) 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 @ Ilkka Mellin (2008) 15/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (a) 6. harjoitukset Muodostetaan heittotulosten minimille U = min(X, Y) jossa X = 1. nopan heiton tulos Y = 2. nopan heiton tulos seuraava aputaulukko: 1. nopan heiton tulos X U = min(X, Y) 1 2 3 4 5 6 1 1 1 1 1 1 1 2 1 2 2 2 2 2 3 1 2 3 3 3 3 tulos 4 1 2 3 4 4 4 Y 5 1 2 3 4 5 5 6 1 2 3 4 5 6 2. nopan heiton Satunnaismuuttujan U = min(X, Y) pistetodennäköisyysfunktio fU(i) = Pr(U = i) , i = 1, 2, 3, 4, 5, 6 voidaan lukea tästä aputaulukosta. Pistetodennäköisyysfunktio voidaan esittää seuraavana taulukkona: i fU(i) 1 2 11/36 9/36 3 4 5 6 7/36 5/36 3/36 1/36 Esimerkiksi silmäluku 5 voi tulla minimiksi täsmälleen kolmella eri tavalla: TKK 1. nopan heiton tulos 2. nopan heiton tulos X Y 5 5 5 5 6 5 6 5 5 @ Ilkka Mellin (2008) U = min(X, Y) 16/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (b) 6. harjoitukset Muodostetaan heittotulosten maksimille V = max(X, Y) jossa X = 1. nopan heiton tulos Y = 2. nopan heiton tulos seuraava aputaulukko: 1. nopan heiton tulos X V = max(X, Y) 1 2 3 4 5 6 1 1 2 3 4 5 6 2 2 2 3 4 5 6 3 3 3 3 4 5 6 tulos 4 4 4 4 4 5 6 Y 5 5 5 5 5 5 6 6 6 6 6 6 6 6 2. nopan heiton Satunnaismuuttujan V = max(X, Y) pistetodennäköisyysfunktio fV(i) = Pr(V = i) , i = 1, 2, 3, 4, 5, 6 voidaan lukea tästä aputaulukosta. Pistetodennäköisyysfunktio voidaan esittää seuraavana taulukkona: i 1 2 3 4 fV(i) 1/36 3/36 5/36 7/36 5 6 9/36 11/36 Esimerkiksi silmäluku 2 voi tulla maksimiksi täsmälleen kolmella eri tavalla: TKK 1. nopan heiton tulos 2. nopan heiton tulos X Y 1 2 2 2 1 2 2 2 2 @ Ilkka Mellin (2008) V = max(X, Y) 17/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (c) 6. harjoitukset Satunnaismuuttujien U = min(X, Y) ja V = max(X, Y) yhteisjakauman pistetodennäköisyysfunktio fUV(i, j) = Pr(U = i ja V = j) voidaan esittää seuraavana taulukkona: U = min(X, Y) = i fUV(i,j) 1 2 3 4 5 6 Yht. 1 1/36 0 0 0 0 0 1/36 2 2/36 1/36 0 0 0 0 3/36 V= 3 2/36 2/36 1/36 0 0 0 5/36 max(X, Y) 4 2/36 2/36 2/36 1/36 0 0 7/36 =j 5 2/36 2/36 2/36 2/36 1/36 0 9/36 6 2/36 2/36 2/36 2/36 2/36 1/36 11/36 Yht. 11/36 9/36 7/36 5/36 3/36 1/36 1 Esimerkiksi: fUV(5,3) = Pr(U = 5 ja V = 3) = 0 koska kahden luvun minimi ei voi olla maksimia suurempi. Esimerkiksi: fUV(3,5) = Pr(U = 3 ja V = 5) = 2/36 koska tulos {U = 3 ja V = 5} voi syntyä täsmälleen kahdella eri tavalla: (d) 1. nopan heiton tulos 2. nopan heiton tulos X Y 3 5 U = min(X,Y) V = max(X,Y) 5 3 5 3 3 5 Satunnaismuuttujan U odotusarvo on 6 6 i =1 i =1 E(U ) = ∑ ifU (i ) = ∑ i Pr(U = i ) = 1× TKK 11 9 7 5 3 1 91 + 2 × + 3× + 4 × + 5× + 6 × = = 2.528 36 36 36 36 36 36 36 @ Ilkka Mellin (2008) 18/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (e) 6. harjoitukset Satunnaismuuttujan V odotusarvo on 6 6 j =1 j =1 E(V ) = ∑ jfV ( j ) = ∑ j Pr(V = j ) = 1× (f) 1 3 5 7 9 11 161 + 2 × + 3× + 4 × + 5× + 6 × = = 4.472 36 36 36 36 36 36 36 Satunnaismuuttujan U ehdolliset pistetodennäköisyysfunktiot, ehdolla V saadaan kaavasta fU | V (i j ) = fUV (i, j ) , i = 1, 2,… , 6 , j = 1, 2,… , 6 fV ( j ) Tuloksena saadaan ao. taulukko, jossa ehdolliset jakaumat ovat riveinä: U=i|V=j fU|V(i|j) V=j 1 2 3 4 5 6 Yht. 1 1 0 0 0 0 0 1 2 2/3 1/3 0 0 0 0 1 3 2/5 2/5 1/5 0 0 0 1 4 2/7 2/7 2/7 1/7 0 0 1 5 2/9 2/9 2/9 2/9 1/9 0 1 6 2/11 2/11 2/11 2/11 2/11 1/11 1 Taulukko saadaan jakamalla (c)-kohdan taulukon solutodennäköisyydet fUV(i,j) = Pr(U = i ja V = j) satunnaismuuttujan V reunajakauman todennäköisyyksillä fV(j) = Pr(V = j) jotka ovat (c)-kohdan taulukossa rivisummina. Kysytty ehdollinen jakauma fU|V (i|j = 4) on merkitty taulukkoon lihavoituna. TKK @ Ilkka Mellin (2008) 19/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (g) 6. harjoitukset Satunnaismuuttujan V ehdolliset pistetodennäköisyysfunktiot, ehdolla U saadaan kaavasta fV U ( j i ) = fUV (i, j ) , i = 1, 2,…,6 , j = 1, 2,…,6 fU (i ) Tuloksena saadaan ao. taulukko, jossa ehdolliset jakaumat ovat sarakkeina: U=i fV|U(j|i) V=j| U=i 1 2 3 4 5 6 1 1 0 0 0 0 0 2 2/11 1/9 0 0 0 0 3 2/11 2/9 1/7 0 0 0 4 2/11 2/9 2/7 1/5 0 0 5 2/11 2/9 2/7 2/5 1/3 0 6 2/11 2/9 2/7 2/5 2/3 1 Yht. 1 1 1 1 1 1 Taulukko saadaan jakamalla (c)-kohdan taulukon solutodennäköisyydet fUV(i,j) = Pr(U = i ja V = j) satunnaismuuttujan U reunajakauman todennäköisyyksillä fU(i) = Pr(U = i) jotka ovat (c)-kohdan taulukossa sarakesummina. Kysytty ehdollinen jakauma fU|V (i|j = 4) on merkitty taulukkoon lihavoituna. (h) Ehdollinen odotusarvo E(U | V = 4) saadaan (f)-kohdan taulukosta: 6 E(U | V = 4) = ∑ ifU V (i j = 4) i =1 2 2 2 1 16 = 1× + 2 × + 3 × + 4 × + 5 × 0 + 6 × 0 = = 2.286 7 7 7 7 7 TKK @ Ilkka Mellin (2008) 20/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (i) 6. harjoitukset Ehdollinen odotusarvo E(V | U = 4) saadaan (g)-kohdan taulukosta: 6 E(V | U = 4) = ∑ jfV U ( j i = 4) j =1 1 2 2 26 = 1× 0 + 2 × 0 + 3 × 0 + 4 × + 5 × + 6 × = = 5.2 5 5 5 5 Tehtävä 6.2. Olkoon satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman pistetodennäköisyysfunktio Pr(X = –1¸ Y = 3) = Pr(X = 0¸ Y = –2) = Pr(X = 0¸ Y = 1) = Pr(X = 2¸ Y = –2) = 1/4 Määrää: (a) Satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat. (b) Cov(X, Y) (c) Cor(X, Y) (d) Satunnaismuuttujan Y ehdolliset jakaumat. (e) E(Y | X) Tehtävä 6.2. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan diskreettien satunnaismuuttujien yhteisjakaumaa, reunajakaumia ja ehdollisia jakaumia sekä tunnuslukuja. Tehtävä 6.2. – Ratkaisu: (a) Satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman fXY(x, y) = Pr(X = x ja Y = y) pistetodennäköisyysfunktio voidaan esittää seuraavana taulukkona: x fXY(x, y) y –1 0 2 3 1/4 0 0 1 0 1/4 0 –2 0 1/4 1/4 Reunajakaumien fX(x) = Pr(X = x) = ∑y fXY(x, y) fY(y) = Pr(Y = y) = ∑x fXY(x, y) pistetodennäköisyysfunktiot saadaan tästä taulukosta rivi- ja sarakesummina: TKK @ Ilkka Mellin (2008) 21/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B x fXY(x, y) y fX(x) (b) 6. harjoitukset fY(y) –1 0 2 3 1/4 0 0 1/4 1 0 1/4 0 1/4 –2 0 1/4 1/4 1/2 1/4 1/2 1/4 1 Lasketaan satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssi kaavalla Cov(X, Y) = E(XY) – E(X)E(Y) Lasketaan ensin satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvot: 3 1 1 1 1 E( X ) = ∑ xi Pr( X = xi ) = −1× + 0 × + 2 × = = 0.25 4 2 4 4 i =1 3 1 1 1 E(Y ) = ∑ yi Pr(Y = yi ) = −2 × + 1× + 3 × = 0 2 4 4 i =1 Edelleen 3 3 E( XY ) = ∑∑ xi y j Pr( X = xi , Y = y j ) i =1 j =1 1 1 1 1 7 = (−1) × 3 × + 0 × (−2) × + 0 × 1× + 2 × (−2) × = − = −1.75 4 4 4 4 4 Siten satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssi on Cov( X , Y ) = E[( X − E( X ))(Y − E(Y ))] = E( XY ) − E( X ) E(Y ) 7 1 7 = − − × 0 = − = −1.75 4 4 4 (c) Satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatio on Cor( X , Y ) = Cov( X , Y ) D( X ) D(Y ) Satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssi on laskettu (b)-kohdassa, mutta joudumme laskemaan vielä satunnaismuuttujien X ja Y standardipoikkeamat. Lasketaan ensin satunnaismuuttujille X ja Y 2. origomomentit: 3 1 1 1 5 E( X 2 ) = ∑ xi2 Pr( X = xi ) = (−1) 2 × + 02 × + 22 × = = 1.25 4 2 4 4 i =1 TKK @ Ilkka Mellin (2008) 22/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset 3 1 1 1 18 9 E(Y 2 ) = ∑ yi2 Pr(Y = yi ) = (−2) 2 × + 12 × + 32 × = = = 4.5 2 4 4 4 2 i =1 Satunnaismuuttujien X ja Y varianssit ovat: 2 5 1 19 Var( X ) = D ( X ) = E[ X − E( X )] = E( X ) − [E( X )] = − = = 1.1875 4 4 16 2 2 2 Var(Y ) = D 2 (Y ) = E[Y − E(Y )]2 = E(Y 2 ) − [E(Y )]2 = 2 9 2 9 − 0 = = 4.5 2 2 Siten 7 − Cov( X , Y ) 7 2 4 Cor( X , Y ) = = =− = −0.7570 D( X ) D(Y ) 19 9 171 × 16 2 (d) Muodostetaan satunnaismuuttujan Y ehdollisten jakaumien pistetodennäköisyysfunktiot, kun ehtomuuttujana on X: fY X ( y ) = fYX ( y , x ) f X ( x) x = –1: y –2 1 3 fY |X(y) 0 0 1 y –2 1 3 fY |X(y) 1/2 1/2 0 y –2 1 3 fY |X(y) 1 0 0 x = 0: x = 2: Ehdollisten jakaumien pistetodennäköisyydet saadaan jakamalla (a)-kohdassa esitetyn satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman pistetodennäköisyysfunktiota kuvaavan taulukon solutodennäköisyydet satunnaismuuttujan X reunajakauman todennäköisyyksillä. TKK @ Ilkka Mellin (2008) 23/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (e) 6. harjoitukset Ehdolliset odotusarvot E(Y | X = x) = ∑yfY|X(y) saadaan kohdasta (d): x –1 0 2 E(Y|X = x) 3 –1/2 –2 Esimerkiksi: 3 E(Y | X = 2) = ∑ y j Pr(Y = y j | X = 2) = −2 × 1 + 1× 0 + 3 × 0 = −2 j =1 Tehtävä 6.3. Olkoon satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio f(x, y) = C(x + y) , 0 ≤ x ≤ 1, 0 ≤ y ≤ 1 – x jossa C on vakio. Määrää: (a) Vakio C. (b) Pr(X ≥ Y) (c) Satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman kertymäfunktio. (d) Satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat. Ovatko X ja Y riippumattomia? (e) Tiheysfunktio satunnaismuuttujan X ehdolliselle jakaumalle ehdolla Y. (f) Ehdollinen odotusarvo E(X |Y). Tehtävä 6.3. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan jatkuvien satunnaismuuttujien yhteisjakaumaa, reuna-jakaumia ja ehdollisia jakaumia sekä tunnuslukuja. Tehtävä 6.3. – Ratkaisu: (a) Vakio C saadaan määrätyksi integroimalla satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio sen määrittelyalueen A yli: y (0,1) A x (1,0) TKK @ Ilkka Mellin (2008) 24/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Saamme siten seuraavan yhtälön vakion C määräämiseksi: +∞ +∞ ∫∫ −∞ −∞ 1 1− x f XY ( x, y )dydx = C ∫ ∫ ( x + y)dydx 1 1− x 0 0 1 = C ∫ xy + y 2 dx 2 0 0 1 1 1 = C ∫ − x 2 dx 2 2 0 z 1 1 1 = C x − x3 6 0 2 1 1 1 = C − = C =1 2 6 3 Ratkaisuksi saadaan C=3 Siten satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio on muotoa f(x, y) = 3(x + y) , 0 ≤ x ≤ 1, 0 ≤ y ≤ 1 – x (b) Todennäköisyys Pr(X ≥ Y) saadaan integroimalla yhteisjakauman tiheysfunktio alueen B yli: y (0,1) (1/2,1/2) B x (1,0) Siten 1 1− x 1/ 2 x Pr ( X ≥ Y ) = 3 ∫ ∫ ( x + y )dydx + 3 ∫ 0 0 ∫ ( x + y)dydx 1/ 2 0 x 1/ 2 1− x 1 1 1 = 3 ∫ xy + y 2 dx + 3 ∫ xy + y 2 dx 2 0 2 0 0 1/ 2 1/ 2 1 3 1 1 = 3 ∫ x 2 dx + 3 ∫ − x 2 dx 2 2 2 0 1/ 2 1/ 2 1 1 1 3 1 = 3 x3 + 3 x − x3 = 6 1/ 2 2 6 0 2 TKK @ Ilkka Mellin (2008) 25/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (c) 6. harjoitukset Satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman kertymäfunktioksi saadaan y x FXY ( x, y ) = ∫∫ f XY (u, v)dvdu −∞ −∞ x y = 3∫ ∫ (u + v)dvdu 0 0 x y 1 = 3∫ uv + v 2 du 2 0 0 x 1 = 3∫ uy + y 2 du 2 0 x 1 1 = 3 u 2 y + uy 2 2 2 0 3 3 = x 2 y + xy 2 2 2 Kertymäfunktio on määritelty alueella A = {(x,y) | 0 ≤ x ≤ 1, 0 ≤ y ≤ 1 – x} (d) Satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat saadaan integroimalla niiden yhteisjakauman tiheysfunktio vuorotellen kummankin muuttujan suhteen: 1− x 1− x 1 3 f X ( x) = 3 ∫ ( x + y )dy = 3 xy + y 2 = (1 − x 2 ) 2 0 2 0 1− y fY ( y ) = 3 ∫ 0 1− y 3 1 ( x + y )dx = 3 x 2 + xy = (1 − y 2 ) 2 2 0 Satunnaismuuttujat X ja Y eivät ole riippumattomia, koska f X ( x ) fY ( y ) = (e) 9 9 (1 − x 2 )(1 − y 2 ) = (1 − x 2 − y 2 + x 2 y 2 ) ≠ 3( x + y ) = f XY ( x, y ) 4 4 Satunnaismuuttujan X ehdollinen jakauma, kun ehtomuuttujana on Y, on f X Y ( x) = f XY ( x, y ) 3( x + y ) 2( x + y ) = = 3 fY ( y ) 1− y2 2 (1 − y ) 2 Satunnaismuuttujan X ehdollinen jakauma ehdolla Y = y riippuu y:stä, jolloin esimerkiksi myös sen odotusarvo ja varianssi riippuvat y:stä. Tämä on ymmärrettävää, koska satunnaismuuttujat X ja Y eivät ole riippumattomia. TKK @ Ilkka Mellin (2008) 26/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (f) 6. harjoitukset Satunnaismuuttujan X ehdollinen odotusarvo, kun ehtomuuttujana on Y, on +∞ ∫ xf E( X Y ) = XY ( x)dx −∞ 1− y = ∫x 0 2( x + y ) dx 1− y2 2 = 1− y2 1− y ∫ (x 2 + xy )dx 0 1− y 2 1 3 1 2 x + x y 1 − y 2 3 2 0 1 (1 − y )(2 + y ) = ⋅ 3 1+ y = Satunnaismuuttujan X ehdollinen odotusarvo ehdolla Y = y eli satunnaismuuttujan X regressiofunktio satunnaismuuttujan Y suhteen riippuu y:stä. Tämä on ymmärrettävää, koska satunnaismuuttujat X ja Y eivät ole riippumattomia. Tehtävä 6.4. Olkoon satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio f(x, y) = Cex + y , 0 ≤ x ≤ 1, 0 ≤ y ≤ 1 jossa C on vakio. Määrää: (a) Vakio C. (b) Satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat. (c) Ovatko X ja Y riippumattomia? Tehtävä 6.4. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan jatkuvien satunnaismuuttujien yhteisjakaumaa, reuna-jakaumia ja ehdollisia jakaumia sekä tunnuslukuja. Tehtävä 6.4. – Ratkaisu: (a) Vakio C saadaan määrätyksi integroimalla satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio sen määrittelyalueen yli, koska aina pätee, että +∞ +∞ ∫∫ f XY ( x, y )dydx ≡ 1 −∞ −∞ TKK @ Ilkka Mellin (2008) 27/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Saamme siten seuraavan yhtälön vakion C määräämiseksi: 1 1 1 1 0 0 C ∫ ∫ e x + y dydx = C ∫ e x ∫ e y dydx 0 0 1 1 = C ∫ e y dx 0 0 1 = C (e − 1) ∫ e x dx 0 = C (e − 1) e x 1 0 = C (e − 1) = 1 2 Ratkaisuksi saadaan C = 1/(e – 1)2 Siten satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio on f ( x, y ) = (b) 1 e x+ y , 0 ≤ x ≤ 1 , 0 ≤ y ≤ 1 (e − 1) 2 Koska satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman tiheysfunktio faktoroituu muotoon 1 e x+ y 2 (e − 1) 1 x 1 y = e × e e −1 e −1 f ( x, y ) = niin satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumien tiheysfunktiot ovat 1 x e e −1 1 y fY ( y ) = e e −1 f X ( x) = (c) Satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, koska f X ( x) fY ( y ) = f XY ( x, y ) TKK @ Ilkka Mellin (2008) 28/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Tehtävä 6.5. Alla olevassa taulukossa on annettu satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat: x fXY(x, y) y –1 fY(y) 0 2 3 1/4 1 1/4 –2 1/2 fX(x) 1/4 1/2 1/4 1 Täytä taulukon solut satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman pistetodennäköisyyksillä niin, että satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia. Tehtävä 6.5. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan riippumattomuuden käsitettä. Tehtävä 6.5. – Ratkaisu: Diskreetit satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomia, jos ja vain jos niiden yhteisjakauman pistetodennäköisyysfunktio voidaan esittää sen reunajakauman pistetodennäköisyysfunktioiden tulona: fXY(x, y) = Pr(X = x ja Y = y) = Pr(X = x)Pr(Y = y) = fX(x)fY(y) Siten saamme yhteisjakauman pistetodennäköisyyksiksi seuraavan taulukon luvut: x fXY(x, y) y fX(x) –1 fY(y) 0 2 3 1/16 1/8 1/16 1/4 1 1/16 1/8 1/16 1/4 –2 1/8 1/4 1/8 1/2 1/4 1/2 1/4 1 Tehtävä 6.6. Oletetaan, että satunnaismuuttujien X ja Y muodostama pari (X, Y) noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa seuraavin parametrein: E( X ) = +2 E(Y ) = −10 Var( X ) = 9 Var(Y ) = 4 Cov( X , Y ) = −5 Määrää: (a) TKK Satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat. @ Ilkka Mellin (2008) 29/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset (b) Cor(X, Y) (c) Satunnaismuuttujan X ehdollinen jakauma, kun ehtomuuttujana on Y. (d) Satunnaismuuttujan Y ehdollinen jakauma, kun ehtomuuttujana on X. Tehtävä 6.6. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan 2-ulotteisen normaalijakauman ominaisuuksia. Tehtävä 6.6. – Ratkaisu: Oletuksen mukaan E( X ) = µ X = +2 Var( X ) = D 2 ( X ) = σ X2 = 9 E(Y ) = µY = −10 Var(Y ) = D 2 (Y ) = σ Y2 = 4 Cov( X , Y ) = σ XY = −5 (a) Satunnaismuuttujien X ja Y reunajakaumat ovat normaalisia: X ~ N(+2, 9) jossa E( X ) = µ X = +2 Var( X ) = D 2 ( X ) = σ X2 = 9 ja Y ~ N(–10, 4) jossa E(Y ) = µY = −10 (b) Määritelmän mukaan satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatiokerroin on ρ XY = Cor( X , Y ) = (c) Var(Y ) = D 2 (Y ) = σ Y2 = 4 σ Cov( X , Y ) −5 5 = XY = = − = −0.8333 D( X ) D(Y ) σ X σ Y 3 × 2 6 Satunnaismuuttujan X ehdollinen jakauma, kun ehtomuuttujana on Y, on normaalinen: X | Y ~ N(E(X | Y), Var(X | Y )) Satunnaismuuttujan X ehdollisen jakauman (ehdolla Y) odotusarvo eli satunnaismuuttujan X ehdollinen odotusarvo (ehdolla Y) on E( X | Y = y ) = µ X + ρ XY σX 5 3 5 21 ( y − µY ) = 2 − × ( y + 10) = − y − σY 6 2 4 4 Satunnaismuuttujan X ehdollinen odotusarvo on ehtomuuttujan Y arvojen funktiona lineaarinen. Satunnaismuuttujan X ehdollisen jakauman (ehdolla Y) varianssi eli satunnaismuuttujan X ehdollinen varianssi (ehdolla Y) on TKK @ Ilkka Mellin (2008) 30/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset 5 2 11 Var( X | Y = y ) = (1 − ρ )σ = 1 − 9 = × 9 = 2.75 < 9 = σ X2 6 36 2 XY 2 X Satunnaismuuttujan X ehdollinen varianssi (ehdolla Y) ei riipu ehtomuuttujan Y arvoista. (d) Satunnaismuuttujan Y ehdollinen jakauma, kun ehtomuuttujana on X, on normaalinen: Y | X ~ N(E(Y | X), Var(Y | X )) Satunnaismuuttujan Y ehdollisen jakauman (ehdolla X) odotusarvo eli satunnaismuuttujan Y ehdollinen odotusarvo (ehdolla X) on E(Y | X = x) = µY + ρ XY σY 5 4 10 260 ( x − µ X ) = −10 − × ( x − 2) = − x − σX 6 9 27 27 Satunnaismuuttujan Y ehdollinen odotusarvo on ehtomuuttujan X arvojen funktiona lineaarinen. Satunnaismuuttujan Y ehdollisen jakauman (ehdolla X) varianssi eli satunnaismuuttujan Y ehdollinen varianssi (ehdolla X) on 5 2 11 11 Var(Y | X = x) = (1 − ρ )σ = 1 − 4 = × 4 = = 1.222 < 9 = σ Y2 6 36 9 2 XY 2 Y Satunnaismuuttujan Y ehdollinen varianssi (ehdolla X) ei riipu ehtomuuttujan X arvoista. Tehtävä 6.7. Oletetaan, että satunnaismuuttujien X ja Y muodostama pari (X, Y) noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa seuraavin parametrein: E( X ) = µ X = +2 Var( X ) = D 2 ( X ) = σ X2 = 4 E(Y ) = µY = −10 Var(Y ) = D 2 (Y ) = σ Y2 = 9 Cor( X , Y ) = ρ XY = −0.9 Määrää Cov(X, Y) Tehtävä 6.7. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan 2-ulotteisen normaalijakauman ominaisuuksia. Tehtävä 6.7. – Ratkaisu: Määritelmän mukaan satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatiokerroin on ρ XY = Cor( X , Y ) = TKK σ Cov( X , Y ) = XY D( X ) D(Y ) σ X σ Y @ Ilkka Mellin (2008) 31/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Siten σ XY = Cov( X , Y ) = Cor( X , Y ) D( X ) D(Y ) = ρ XY σ X σ Y Tässä D( X ) = σ X = 2 D(Y ) = σ Y = 3 Cor( X , Y ) = ρ XY = −0.9 joten Cov( X , Y ) = ρ XY σ X σ Y = −0.9 × 2 × 3 = −5.4 Tehtävä 6.8. Oletetaan, että satunnaismuuttujien X ja Y muodostama pari (X, Y) noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa. Oletetaan lisäksi, että satunnaismuuttujan X regressiofunktio satunnaismuuttujan Y suhteen on 1 4 E( X | Y = y ) = − y − 5 5 satunnaismuuttujan Y regressiofunktio satunnaismuuttujan X suhteen on 5 1 E(Y | X = x) = − x − 4 4 Määrää: (a) Satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvot. (b) Satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatio. Tehtävä 6.8. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan 2-ulotteisen normaalijakauman ja sen regressiofunktioiden ominaisuuksia. Tehtävä 6.8. – Ratkaisu: Kaksiulotteisen normaalijakauman tapauksessa satunnaismuuttujan X regressiofunktio satunnaismuuttujan Y suhteen on muotoa x = µ X + ρ XY σX ( y − µY ) σY ja satunnaismuuttujan Y regressiofunktio satunnaismuuttujan X suhteen on muotoa y = µY + ρ XY σY (x − µX ) σX jossa TKK µ X = E( X ) σ X2 = D 2 ( X ) = Var( X ) µY = E(Y ) ρ XY = Cor( X , Y ) σ Y2 = D 2 (Y ) = Var(Y ) @ Ilkka Mellin (2008) 32/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Koska kaksiulotteisen normaalijakauman regressiofunktiot ovat lineaarisia ehtomuuttujien arvojen suhteen niitä kutsutaan regressiosuoriksi. (a) Regressiosuorien yhtälöistä näkyy, että kumpikin suora kulkee satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman todennäköisyysmassan painopisteen (µX, µY) kautta. Siten satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvot saadaan määräämällä suorien leikkauspiste. Siten leikkauspiste saadaan määräämällä lineaarisen yhtälöryhmän 1 4 x = − 5 y − 5 y = − 5 x − 1 4 4 ratkaisu. Sijoittamalla ensimmäinen yhtälö toiseen yhtälöön saadaan yhtälö 5 1 4 1 1 3 y = − − y − − = y + 4 5 5 4 4 4 josta saadaan ratkaisuksi y=1 Sijoittamalla tämä ensimmäiseen yhtälöön saadaan 1 4 x = − × 1 − = −1 5 5 Siten satunnaismuuttujien X ja Y odotusarvot ovat E(X) = –1 E(Y) = +1 (b) Kaksiulotteisen normaalijakauman regressiosuorien yleisistä lausekkeista näkyy, että suorien kulmakertoimet ρ XY σX σ ja ρ XY Y σY σX toteuttavat yhtälön σX σY 2 ρ XY × ρ XY = ρ XY σY σX Siten 1 5 1 2 = − × − = ρ XY 5 4 4 TKK @ Ilkka Mellin (2008) 33/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset joten satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatiokerroin on ρ XY = − 1 2 koska regressiosuorien kulmakertoimet ovat negatiivisia. Tehtävä 6.9. Oletetaan, että satunnaismuuttujien X ja Y muodostama pari (X, Y) noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa seuraavin parametrein: E(X) = 1 E(Y) = –1 Var(X) = D2(X) = 9 Var(Y) = D2(Y) = 4 Cor(X, Y) = 0.5 (a) Määrää muuttujien X ja Y kovarianssi. (b) Määrää muuttujan X regressiofunktio muuttujan Y suhteen ja muuttujan Y regressiofunktio muuttujan X suhteen sekä vastaavat ehdolliset varianssit. (c) Määrää kohdan (b) regressiofunktioita vastaavien suorien leikkauspiste ja vertaa sitä muuttujien X ja Y odotusarvojen vastaavaan pisteeseen. Mitä havaitset? Tehtävä 6.9. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan 2-ulotteisen normaalijakauman ja sen regressiofunktioiden ominaisuuksia. Tehtävä 6.9. – Ratkaisu: Oletuksen mukaan E( X ) = µ X = +1 Var( X ) = D 2 ( X ) = σ X2 = 9 E(Y ) = µY = −1 Var(Y ) = D 2 (Y ) = σ Y2 = 4 Cor( X , Y ) = ρ XY = 0.5 Lasketaan ensin muuttujien X ja Y standardipoikkeamat: D(X) = 3 D(Y) = 2 (a) Satunnaismuuttujien X ja Y kovarianssi: Cov(X, Y) = Cor(X, Y)×D(X)×D(Y) = 0.5×3×2 = 3 (b) Satunnaismuuttujan X regressiofunktio satunnaismuuttujan Y suhteen on suora, jonka kulmakerroin on Cor(X, Y)×D(X)/D(Y) = 0.5×3/2 = 0.75 Koska regressiosuora kulkee kaksiulotteisen normaalijakauman todennäköisyysmassan painopisteen TKK @ Ilkka Mellin (2008) 34/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset (E(X), E(Y)) = (+1,–1) kautta, suoran yhtälö on muotoa x – 1 = 0.75×(y + 1) Satunnaismuuttujan X ehdollinen varianssi satunnaismuuttujan Y suhteen on (1 – Cor(X, Y)2)×D2(X) = (1 – 0.52)×9 = 6.75 < D2(X) Satunnaismuuttujan Y regressiofunktio satunnaismuuttujan X suhteen on suora, jonka kulmakerroin on Cor(X, Y)×D(Y)/D(X) = 0.5×2/3 = 1/3 Koska regressiosuora kulkee kaksiulotteisen normaalijakauman todennäköisyysmassan painopisteen (E(X), E(Y)) = (+1,–1) kautta, suoran yhtälö on muotoa y + 1 = (1/3)×(x – 1) Satunnaismuuttujan Y ehdollinen varianssi satunnaismuuttujan X suhteen on (1 – Cor(X, Y)2)×D2(Y) = (1 – 0.52)×4 = 3 < D2(Y) (c) Koska kumpikin regressiosuorista kulkee kaksiulotteisen normaalijakauman todennäköisyysmassan painopisteen kautta, suorien leikkauspisteenä on piste (E(X), E(Y)) = (+1,–1) Tehtävä 6.10. (a) Oletetaan, että satunnaismuuttujien X ja Y muodostama pari (X, Y) noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0 E(Y) = 1 2 Var(X) = D (X) = 1 Var(Y) = D2(Y) = 4 Cov(X, Y) = –1 Määrää muuttujien X ja Y korrelaatio ja muuttujan X regressiofunktio muuttujan Y suhteen ja muuttujan Y regressiofunktio muuttujan X suhteen sekä vastaavat ehdolliset varianssit. (b) TKK Oletetaan, että satunnaismuuttujien X ja Y muodostama pari (X, Y) noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa. @ Ilkka Mellin (2008) 35/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Olkoon satunnaismuuttujan X regressiosuora satunnaismuuttujan Y suhteen 8 14 y =− x+ 3 3 ja satunnaismuuttujan Y regressiosuora satunnaismuuttujan X suhteen 3 7 y =− x+ 2 2 Määrää muuttujien X ja Y odotusarvot. Tehtävä 6.10. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan 2-ulotteisen normaalijakauman ja sen regressiofunktioiden ominaisuuksia. Tehtävä 6.10. – Ratkaisu: Oletuksen mukaan E( X ) = µ X = 0 Var( X ) = D 2 ( X ) = σ X2 = 1 E(Y ) = µY = 1 Var(Y ) = D 2 (Y ) = σ Y2 = 4 Cov( X , Y ) = ρ XY = −1 Lasketaan ensin muuttujien X ja Y standardipoikkeamat: D(X) = 1 D(Y) = 2 (a) Satunnaismuuttujien X ja Y korrelaatio: Cor(X, Y) = Cov(X, Y)/(D(X)×D(Y)) = –1/(1×2) = –0.5 Satunnaismuuttujan X regressiofunktio satunnaismuuttujan Y suhteen on suora, jonka kulmakerroin on Cor(X, Y)×D(X)/D(Y) = –0.5×1/2 = –1/4 Koska regressiosuora kulkee kaksiulotteisen normaalijakauman todennäköisyysmassan painopisteen (E(X), E(Y)) = (0,1) kautta, suoran yhtälö on muotoa x = (–1/4)×(y – 1) Vastaava ehdollinen varianssi: (1 – Cor(X, Y)2)×D2(X) = (1 – (–0.5)2)×1 = 0.75 < D2(X) Satunnaismuuttujan Y regressiofunktio satunnaismuuttujan X suhteen on suora, jonka kulmakerroin on Cor(X, Y)×D(Y)/D(X) = –0.5×2/1 = –1 Koska regressiosuora kulkee kaksiulotteisen normaalijakauman todennäköisyysmassan painopisteen TKK @ Ilkka Mellin (2008) 36/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset (E(X), E(Y)) = (0,1) kautta, suoran yhtälö on muotoa y – 1 = –x Vastaava ehdollinen varianssi: (1 – Cor(X, Y)2)×D2(Y) = (1 – (–0.5)2)×4 = 3 < D2(Y) (b) Suorat leikkaavat pisteessä (1,2), joten E(X) = 1 E(Y) = 2 Tehtävä 6.11. Oletetaan, että satunnaismuuttujien X ja Y muodostama pari (X, Y) noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa seuraavin parametrein: E(X) = –10 E(Y) = 5 Var(X) = D2(X) = 16 Var(Y) = D2(Y) = 9 Cov(X, Y) = 6 (a) Määrää muuttujien X ja Y korrelaatio. (b) Määrää muuttujan X regressiofunktio muuttujan Y suhteen ja muuttujan Y regressiofunktio muuttujan X suhteen sekä vastaavat ehdolliset varianssit. (c) Kerro (b)-kohdassa määräämiesi regressiosuorien kulmakertoimet keskenään ja vertaa saatua tulosta (a)-kohdassa määräämäsi korrelaatiokertoimen neliöön. Mitä havaitset? (d) Määrää kohdan (b) regressiofunktioita vastaavien suorien leikkauspiste ja vertaa sitä muuttujien X ja Y odotusarvojen vastaavaan pisteeseen. Mitä havaitset? Tehtävä 6.11. – Mitä opimme? Tehtävässä tarkastellaan 2-ulotteisen normaalijakauman ja sen regressiofunktioiden ominaisuuksia. Tehtävä 6.11. – Ratkaisu: Oletuksen mukaan E( X ) = µ X = −10 Var( X ) = D 2 ( X ) = σ X2 = 16 E(Y ) = µY = 5 Var(Y ) = D 2 (Y ) = σ Y2 = 9 Cov( X , Y ) = σ XY = 6 Lasketaan ensin muuttujien X ja Y standardipoikkeamat: D(X) = 4 D(Y) = 3 (a) TKK Muuttujien X ja Y korrelaatio: @ Ilkka Mellin (2008) 37/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Cor(X, Y) = Cov(X, Y)/(D(X)×D(Y)) = 6/(4×3) = 1/2 = 0.5 (b) Satunnaismuuttujan X regressiofunktio satunnaismuuttujan Y suhteen on suora, jonka kulmakerroin on Cor(X, Y)×D(X)/D(Y) = 0.5×4/3 = 2/3 ≈ 0.667 Koska regressiosuora kulkee kaksiulotteisen normaalijakauman todennäköisyysmassan painopisteen (E(X), E(Y)) = (0,1) kautta, suoran yhtälö on muotoa x + 10 = (2/3)×(y – 5) Satunnaismuuttujan X ehdollinen varianssi satunnaismuuttujan Y suhteen: (1 – Cor(X, Y)2)×D2(X) = (1 – 0.52)×16 = 12 < D2(X) Satunnaismuuttujan Y regressiofunktio satunnaismuuttujan X suhteen on suora, jonka kulmakerroin on Cor(X, Y)×D(Y)/D(X) = 0.5×3/4 = 3/8 = 0.375 Koska regressiosuora kulkee kaksiulotteisen normaalijakauman todennäköisyysmassan painopisteen (E(X), E(Y)) = (0,1) kautta, suoran yhtälö on muotoa y – 5 = (3/8)×(x + 10) Satunnaismuuttujan Y ehdollinen varianssi muuttujan X suhteen: (1 – Cor(X, Y)2)×D2(Y) = (1 – 0.52)×9 = 27/4 = 6.75 < D2(Y) (c) Muuttujan X regressiosuorassa muuttujan Y suhteen kulmakerroin on Cor( X , Y ) × D( X ) D(Y ) Muuttujan Y regressiosuorassa muuttujan X suhteen kulmakerroin on Cor( X , Y ) × D(Y ) D( X ) Siten kulmakertoimien tuloksi saadaan Cor( X , Y ) × TKK D( X ) D(Y ) × Cor( X , Y ) × = [Cor( X , Y )]2 D(Y ) D( X ) @ Ilkka Mellin (2008) 38/39 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 6. harjoitukset Tehtävässä 2 D( X ) D(Y ) 2 3 1 1 × Cor( X , Y ) × = × = = = [Cor( X , Y )]2 Cor( X , Y ) × D(Y ) D( X ) 3 8 4 2 TKK @ Ilkka Mellin (2008) 39/39