Uusi korjuumenetelmä: Kokopuun paalaus ensiharvennuksille s. 59

Puristuskammiossa oleva paali on tiivistynyt ja sidottu. Valmis paali pullautetaan ulos. Paaleja valmistuu noin kuuden minuutin välein.
Uusi korjuumenetelmä Kangasniemeltä
Kokopuun paalaus ensiharvennuksille
Kangasniemellä on kehitelty
muutama vuosi kaikessa hiljaisuudessa uutta innovatiivistä
puunkorjuumenetelmää. Nyt
kuitu- ja energiapuut hakataan
samanaikaisesti. Puut kaadetaan keräävällä hakkuulaitteella
ja syötetään kokopuupaalaimen syöttöaukkoon.
Paalain tekee 2,6 metriä pitkiä, tilavuudeltaan 0,5 kuution
pyöreitä paaleja. Paalain on si-
Pasi Romo kehitteli metsäkonetta ajaessaan innovatiivisen kokopuun paalauskoneen, Fixterin, joka
fixaa metsät kuntoon uudella tavalla. Tuleva Inno-Suomi palkittu ?
joitettu Valmet 801 Combin
simmäisen kerran paalain kävi
kuormatilaan. Myös muut alus-
metsässä 2004.
Jatkokehittelyn jälkeen nyt
takoneet ovat mahdollisia.
Idea kokopuun paalaamisesta
käytössä oleva proto-1 on ollut
on pyörinyt sen keksijän, kan-
vuoden verran urakointikäy-
gasniemeläisen Pasi Romon aja-
tössä RR Paalarit Oy:ssä. Käyttö-
tuksissa käytännön metsäkone-
kokemusten pohjalta tehdään
työskentelyssä vuodesta 2000
kesällä proto-2. Kaupallisen 0-
alkaen. Vuonna 2003 hän perus-
sarjan valmistus aloitetaan ensi
ti Reinikaisten veljesten kanssa
Biotukki Oy:n kehittämään ja
Edessä kuitua ja energiapuuta sisältävä paali. Takana energiapuupaali. Energiapaalit kuivavat kesän aikana alle 35 %, jolloin yhden
kaupallistamaan keksintöä. En-
paalin energiasisältö on n, 1 MWh.
vuoden alussa.
Paalain on nimeltään Fixteri.
Se kuvaa käyttötarkoitusta, ko59
ne ”fixaa” metsiä kuntoon tehokkaasti ja uudella tavalla.
RR Paalarit Oy on 2005 perustettu yritys, joka urakoi proto1 Fixterillä. – Kone on toiminut
hyvin ja kaikki on mennyt aivan odotusten mukaan, kertoo
toimitusjohtaja Tomi Reinikainen.
Yhtiön muut osakkaat ovat
Aimo ja Harri Reinikainen sekä
keksijä Pasi Romo. Reinikaiset
ovat olleet mukana kehittämässä konetta, sillä heille Pasi ensimmäiseksi paalauskoneestaan
kertoi. Velj. Reinikaisilla on
myös metsäkoneyritys, jolla on
kolme ”tavallista” metsäkonetta.
Täysin uusi
menetelmä
Leimikosta paalataan sekä
kuitu- että energiapuut. Havu-
Kaaviokuva kokopuupaalaimen
toiminnasta. Puunippu syötetään
syöttöaukon (4) kautta
syöttökammioon (3). Nipun
tyvien yltäessä kammion perään
syöttökammion edessä oleva
katkaisulaippa (5) katkaisee
nipun. Syöttökammio tultua
täyteen nostetaan syöttökammion pohjalevyllä puunippu
ylöspäin puristuskammioon (1).
Tämän jälkeen työkierto alkaa
alusta. Puristuskammiota kiertää
muutama leveä ketju (2), jotka
pyörivät. Hydraulisylintereillä
kiristetään ketjua, jolloin nippu
tiivistyy. Tiivistyneen nipun
ympäri kiedotaan paalainlankaa
ja lopuksi varsi (6) nousee
alapäästä ylös ja pullauttaa
puunipun siististi ulos. Nipun
pyöriessä puristuskammiossa
alaosan syöttökammioon voidaan
koko ajan ladata uutta puuta.
Näin ollen prosessi on katkeamaton.
puut paalataan omiin paaleihin
Paalaimesta saadut käyttö-
ja lehtipuut omiinsa. Energia-
kokemukset ovat osoittaneet,
puupaaleiksi korjataan alamit-
että se on teknisiltä perusratkai-
taiset ja kuitupuuksi kelpaamat-
suiltaan toimiva. Lisäksi paa-
tomat puulajit.
latun ensiharvennuspuun kuo-
- Hehtaarilta kertyy tavallises-
rinnasta ja massanvalmistuk-
ti noin 40 kiintoa eli 80 paalia. Se
sesta on saatu rohkaisevia tu-
10-15 kuutiota enemmän kuin
loksia eri tuotantolaitoksilla.
jos metsästä otettaisiin pelkkä
Miten sellutehtaalle toimite-
kuitu. Ja onhan tämä metsän
tun kuitu- ja energiapuun hin-
parempaa hyödyntämistä, sel-
noittelu metsänomistajalle ta-
ventää keksijä Pasi Romo.
Paalit ajetaan kuormatraktorilla tienvarsivarastolle, josta
ne kuljetetaan vakiovarusteisella puutavara-autolla tehtaalle.
Kuitupuupaalit syötetään kuori-
pahtuu, on vielä avoinna.
Puuta aletaan syöttää syöttökammioon (yläkuva), jolloin puristuskammio ylhäällä on vielä tyhjä. Syöttökammion tullessa täyteen nippu
nostetaan puristusosaan (yläkuva), jossa nipusta tiivistetään ja sidotaan paali. Samanaikaisesti tiivistämisen kanssa uutta puuta voidaan syöttää paalaimeen. Toiminnot on automatisoitu.
Kokopuun
paalaamisen etuja
marumpuun tavanomaisesta
Uudessa kokopuun paalaus-
puutavarasta koostuvaan puu-
menetelmässä kuitu- ja ener-
virtaan. Kuitu- ja energiapuun
giapuu hakataan samanaikai-
erottelu kuitu- ja polttojakeiksi
sesti. Hakeraaka-aine on puh-
tapahtuu siten vasta kuorinnas-
dasta, koska hakkuu ja paalaus
sa.
tehdään samalla ajokerralla.
Menetelmä turvaa metsäte-
Paalausmenetelmä sopii myös
ollisuuden kuituhuoltoa ja sa-
yrittäjälähtöiseen liiketoiminta-
malla voidaan lisätä huomatta-
malliin, jossa yritys ostaa ja kor-
vasti energiapuun korjuuta
jaa leimikot ja myy paalit sopi-
ensiharvennuksilta. Energia-
viin käyttökohteisiin.
puupaalit voidaan hakettaa tienvarressa tai kuljettaa voimalaitoksella poltettavaksi.
60
Kehitystyötä tarvitaan
Kehitystyössä on selvinnyt,
Fixteri jättää jälkeensä tasaisen
paalijonon. Paalauskone kone
kääntyy alustakoneen päällä, joten puuta voidaan syöttää koneen molemmilta puolilta.
Kangasniemen miehet potretissa, vasemmalta Pasi Romo, Tomi, Harri ja Aimo Reinikainen. Miehillä on
kolme yhtiötä, Biotukki Oy, RR Paalarit Oy ja Veljekset Reinikainen Oy.
että paalainyksikkö kykenisi
ottamaan nipusta uusi ote syöt-
prosessoimaan enemmän puu-
tämisen mahdollistamiseksi.
ta kuin siihen ehditään hakkaamaan ja syöttämään. Teho paranisi jos kourassa olisi syöttö-
Kustannussäästöjä
Metsätehossa ja Metsäntut-
ominaisuus. Nykyisellä kaato-
kimuslaitoksella on selvitetty
kasauslaitteella puunippu jou-
paalaimen tuottavuutta ensi-
dutaan välillä laskemaan alas ja
harvennuksilla.
Kun puuston rinnankorkeus-
vennuksissa, joissa puuston
mitta on 7 senttiä, tuottavuuden
rinnankorkeusläpimitta on 7 –
olisi oltava 4,6 kuutiota tunnis-
14 sentin välillä. Tällöin saavu-
sa (9,2 paalia). 13 sentin puulla
tetaan selviä kustannussäästöjä
tuottavuus olisi oltava 8,7 kuu-
nykyisiin menetelmiin verrat-
tiota tunnissa.
tuna.
Optimaalinen käyttöalue näyt-
Pelkästään energiapuuta paa-
täisi olevan sellaisissa ensihar-
laamalla ei saada merkittäviä
61
kustannussäästöjä.
Kokopuun paalaimen kehittelyssä on merkittäviä ulkoisia
tahoja ja tukijoita kuten Metsäteho Oy, Metsäntutkimuslaitos,
UPM Metsä, Komatsu Forest
Oy, Tekes jne. Patentit on luonnollisesti haettu.
Tekes on osallistunut paalaimen kehittämiskustannuksiin
120.000 eurolla.
Pieniläpimittaisella
ensiharvennuksella
parhaimmillaan?
Kuitu- ja energiapuun erillishankinnan kustannukset on
mahdollista alittaa uudella ko-
Koneessa käytetään Nisulan
Syöttöaukko muistuttaa hakkuria syöttörullineen, mutta terät puuttuvat.
heenkryynejä.
Jos Fixteri täyttää sille asete-
ja korjuumäärän pitäisi nousta
Ensiharvennuspuun 250.000
tut odotukset, niin kukaties nii-
viiteen miljoonaan kuutioon
hehtaarin vuosihakkuutavoit-
tä pörrää tulevaisuudessa Suo-
vuoteen 2010 menneessä ja sitäkin suuremmaksi seuraavina
kopuun paalaukseen perustuvalla tuotantomenetelmällä.
kouraa, mutta se tarvisisi syöttöominaisuuden.
Suurin kustannussäästöt saa-
teista on jääty reippaasti. Jos
men metsissä satoja kappaleita.
daan pieniläpimittaisissa ensi-
pystyttäisiin tavoitetasolla kui-
Aika on ainakin kaikin puolin
harvennusleimikoissa, jotka
tupuuta voitaisiin korjata en-
otollinen uudelle tuotteelle, sil-
ovat perinteisen kuitupuun
siharvennuksilta 10 miljoonaa
lä Suomen energiasrategioiden
erillishankinnan pahimpia mur-
kuutiota vuodessa.
mukaan energiapuun käyttö-
vuosina.
.
Meiltä metsäyhtiöiden uudet laitteistovaatimukset täyttävät ajoneuvotietokoneet ja päivitykset!
Uutuutena meiltä myös
Peltor Alert BlueTooth
-kuulokkeet
Huolto
Huollamme laitteet nopeasti ja ammattitaidolla.
Ajoneuvotietokoneiden korjaus, huolto ja asennustoimintaa
Viestilaitehuolto on toteuttanut jo vuodesta 1996 saakka.
Myynti
Myymme Sunitin, Åkerströmin ja JLT:n sekä Panasonicin valmistamat
ajoneuvotietokoneet. Joihinkin malleihin on mahdollisuus saada lainalaite
korjauksen ajaksi.
Meiltä löytyy asiakasohjelmistot
Metsäliitto, UPM, Metsähallitus ja Stora Enso.
Keski-Suomen Viestilaitehuolto Oy
Hämeentie 1, 44100 Äänekoski
Puh. 014 - 513 661
Fax 014 - 512 661
Jori Lieska 0400 643 464
jori.lieska@vlh.fi
Asennus
Asennukset kaikkiin kohteisiin suoritetaan kokemuksella ja ammattitaidolla.
Teemme ajoneuvotietokoneiden asennuksia myös luonanne.
Varaosat
Meiltä myös näppäimistöt, hiiret, GPS-antennit, modeemit ja muut tarvikkeet.
Nokian valtuuttama matkapuhelinmyynti, -asennus ja -huolto
HF-autosarjat ym.
www.ajoneuvopc.fi
62