Pudasjärven lukio on kunnan koululaitokseen kuuluva toisen asteen

Pudasjärven lukion
opinto-opas
2015- 2016
LUKION OSOITE JA PUHELINNUMEROT ................................................................................................................................... 3
KOULUTYÖN YLEINEN JÄRJESTELY ......................................................................................................................................... 4
OPPIAINEET JA TUNTIJAKO.......................................................................................................................................................... 5
Kurssitarjotin ....................................................................................................................................................................................... 5
Wilma (https://wilma.pudasjarvi.fi) ................................................................................................................................................... 6
Tuntijako ............................................................................................................................................................................................. 7
SUORITUSOHJEET JA ARVIOINTI ................................................................................................................................................ 8
Opiskeluaika........................................................................................................................................................................................ 8
Kokonaiskurssimäärä .......................................................................................................................................................................... 8
Opiskelun aloittaminen, keskeyttäminen, lopettaminen .................................................................................................................... 8
Kurssien suoritusjärjestys .................................................................................................................................................................... 8
Kurssin arviointi .................................................................................................................................................................................. 8
Koeviikko ............................................................................................................................................................................................. 9
Etenemiseste ....................................................................................................................................................................................... 9
Uusintakuulustelut ja kurssin suorittaminen uudelleen ...................................................................................................................... 9
Tukiopetus........................................................................................................................................................................................... 9
Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen ...................................................................................................................................... 9
Vapaatunnit ...................................................................................................................................................................................... 10
Portfolio eli tietojen ja taitojen näytesalkku ..................................................................................................................................... 10
Lukiodiplomit .................................................................................................................................................................................... 10
Oppiaineen oppimäärän arviointi ..................................................................................................................................................... 10
Lukion oppimäärän suoritus ............................................................................................................................................................. 11
Erilliset arvosanan korotuskuulustelut .............................................................................................................................................. 12
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu ........................................................................................................................................................ 12
Todistukset ........................................................................................................................................................................................ 12
YLIOPPILASTUTKINTO ................................................................................................................................................................. 13
Lait, asetus, määräykset ja ohjeet .................................................................................................................................................... 16
Ylioppilastutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna .............................................................................................................. 17
Ilmoittautuminen .............................................................................................................................................................................. 17
Tutkintomaksut ................................................................................................................................................................................. 18
Koepäivät .......................................................................................................................................................................................... 19
YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA – KURSSEJA ........................................................................................................................... 21
JÄRJESTYSSÄÄNNÖISTÄ .............................................................................................................................................................. 23
Kurinpito ........................................................................................................................................................................................... 24
Muutoksenhaku ................................................................................................................................................................................ 24
OPPILASHUOLTO ............................................................................................................................................................................ 25
Terveydenhoito ................................................................................................................................................................................. 25
KURSSITARJOTIN ........................................................................................................................................................................... 26
PUDASJÄRVEN LUKION OPETUSSUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT KURSSIT................................................................ 29
JAKSOKALENTERIT ....................................................................................................................................................................... 31
OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2015–2016...................................................................................................................................... 37
OPINTO-OHJAUS.............................................................................................................................................................................. 40
OPISKELUN ERITYINEN TUKI ..................................................................................................................................................... 40
OPINTOTUKI ..................................................................................................................................................................................... 41
POISSAOLOT ..................................................................................................................................................................................... 42
LUKION HALLINTO ........................................................................................................................................................................ 43
LUKION HENKILÖKUNTA ............................................................................................................................................................ 44
MUUTAMIA MUISTETTAVIA ASIOITA ...................................................................................................................................... 45
JAKSOTUS 2015-2016 ....................................................................................................................................................................... 45
LUKUVUODEN TYÖAIKA .............................................................................................................................................................. 46
OPPITUNNIT ...................................................................................................................................................................................... 47
2
Lukion osoite ja puhelinnumerot
Pudasjärven lukio
Rimmintie 15
93100 PUDASJÄRVI
nettisivut www.pudasjarvi.fi
sähköpostiosoitteet, henkilökunta:
etunimi.sukunimi@pudasjarvi.fi
vs. rehtori
040 735 8988
vs. apulaisrehtori
040 560 9840
kanslia
040 715 0388
opettajien huone
040 826 6457
terveydenhoitaja
etunimi.sukunimi@oulunkaari.fi
0400 193 691
koulukuraattori
etunimi.sukunimi@oulunkaari.fi
050 574 4383
keittiö
0400 896 495
kiinteistöhuolto (L&T)
010 636 121
kiinteistönhoitaja
timo.soronen@lassila-tikanoja.fi
050 408 8227
3
Lukio-opinnot ovat yleissivistävää koulutusta, josta voi jatkaa eteenpäin yliopisto- tai
ammattikorkeakouluopintoihin tai ammatillisen koulutuksen lukio- ja ylioppilaspohjaisiin opintoihin.
Lähtökohtana lukio-opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on,
että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta.
Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten
hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa
perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien
tuntemusta syvennetään.
Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti,
kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa
ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu
hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen
erityislaatunsa.
Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta
hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä,
yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät
tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään,
hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opetetaan
yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä.
Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja
ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä
vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista.
Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan.
Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle
soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja
tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan.
Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan
opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia
opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä.
Koulutyön yleinen järjestely
Pudasjärven lukiossa noudatetaan luokatonta ja kurssimuotoista opetussuunnitelmaa, joka antaa
opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin kurssivalintoihin, tarvittaessa muidenkin oppilaitosten opetusta
hyväksi käyttäen. Tämän opinto-oppaan tavoitteena on auttaa sinua oman opiskelusi suunnittelussa.
Lukion lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon. Yhden jakson työajan pituus on noin 8 viikkoa. Jokaisella
jaksolla on kurssitarjotin, josta opiskelijat tekevät omat työjärjestyksensä.
Lukiossa oppiaineiden sisältö on jaettu kursseihin. Jokaiseen kurssiin kuuluu noin 21 pituudeltaan
75 minuutin oppituntia. Kurssi opiskellaan yleensä yhden jakson aikana, jolloin kyseistä oppiainetta on
3 kertaa 75 min viikossa. Eräillä kursseilla opiskellaan 2 kertaa 75 min opettajajohtoisesti ja yksi 75
minuuttinen itsenäisesti. Eräät kurssit (esim. opinto-ohjauksessa, liikunnassa, musiikissa) on hajautettu
usealle jaksolle.
4
Luokattomassa lukiossa opiskelijoita ei jaeta perinteisessä mielessä luokkiin. Etenkin syventäviä ja
soveltavia kursseja voi valita taipumustensa ja kiinnostustensa mukaisesti. Opetusryhmien
muodostuminen riippuu tällöin opiskelijoiden kurssivalinnoista. Kurssilla voi olla eri-ikäisiä lukiolaisia,
ryhmien koko voi vaihdella ja opettajat voivat vaihtua.
Luokattomassa lukiossa ei jää luokalle. Oppiaineen opiskeluun voi syntyä etenemiseste kahden
peräkkäisen hylätyn arvosanan vuoksi. Muiden aineiden opiskeluun este ei vaikuta. Hylättyä arvosanaa
voi yrittää korottaa uusintakuulustelulla tai käymällä kurssin uudelleen.
Oppiaineet ja tuntijako
Lukion oppimäärä sisältää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista
kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistisyhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa, terveystietoa sekä taito- ja
taideaineiden opintoja. Lukion oppimäärään voi sisältyä myös osittain tai kokonaan vapaaehtoisia tai
valinnaisia ammatillisia opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Opiskelijalle tulee antaa
myös opinto-ohjausta.
Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Pakolliset
kurssit ovat valtioneuvoston säätämiä. Niihin on koottu oppiaineiden keskeisin sisältö.
Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita
opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Tuntijaossa ilmoitettujen valtakunnallisten syventävien kurssien
lisäksi voi olla koulukohtaisia syventäviä kursseja.
Soveltavat kurssit ovat valinnaisia koulujen itse kehittelemiä kursseja. Ne voivat sisältää aineksia
useista eri oppiaineista, ne voivat olla lukion oppiaineisiin liittyviä työkursseja tai kertaavia kursseja. Ne
voivat liittyä harrastuksiin tai johonkin erityisosaamiseen. Ne voivat olla ammatillisia opintoja tai lukion
tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa
suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa
mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen
järjestäjän järjestämiä opintoja.
Kurssitarjotin
Kurssitarjotin sisältää kaikki lukuvuoden aikana tarjottavat kurssit. Kurssitarjottimen samalle
vaakariville merkityt kurssit opetetaan aina yhtä aikaa työjärjestyksen osoittamissa paikoissa. Kultakin
vaakariviltä voi siten valita vain yhden kurssin. Tarjotin löytyy opinto-oppaasta ja vähän eri muodossa
Wilmasta.
Lukioaikana tulee suorittaa vähintään 75 kurssia. Kolmen vuoden opiskeluohjelmaa tasaisesti
noudattavalle siitä tulee 5,8 kurssia jaksoa kohti. Ensimmäisen vuoden jälkeen kursseja olisi
suoritettuna 29, toisen vuoden jälkeen 58 ja viimeiselle vuodelle jäisi 17 kurssia. Vuosittaista
vähimmäiskurssimäärää ei kuitenkaan ole.
Työjärjestys riippuu omista kurssivalinnoista.
Viikon työpäivinä oppiaineet noudattavat
kalenterisivuilla olevia tuntikaavioita. Kurssitarjottimesta voi rengastaa jaksoittain ne kurssit, jotka aikoo
suorittaa, ja siirtää ne tuntikaaviossa olevien numeroiden mukaisille paikoille kunkin jakson
työjärjestykseen.
Kurssivalintoihin voi tehdä muutoksia, mutta niistä on syytä neuvotella ryhmänohjaajan, opintoohjaajan, rehtorin tai aineen opettajan kanssa. Muutokset on ilmoitettava Wilmaan ennen kyseisen
jakson alkua. Wilma ”avataan” yleensä jakson vaihtumista edeltäväksi viikoksi, jolloin muutoksia voi
tehdä itse. Muulloin muutoksia voi tehdä opon kautta.
5
Wilma (https://wilma.pudasjarvi.fi)
Wilmaan kirjaudutaan tunnuksilla, jotka saat lukiolla Ari Ahokummulta. Wilma toimii internetselaimella, osoite on tämän kappaleen otsikossa. Kirjautumisen jälkeen avautuu oma etusivu.
Etusivulla näkyy lukemattomat pikaviestit, ajankohtaiset tiedotteet sekä ne kurssit tai aineet, joita
opiskelet tässä jaksossa. Oikeassa reunassa on päivän työjärjestys. Sitä klikkaamalla avautuu kuluvan
viikon työjärjestys.
Wilman toiminnot

Etusivulla on lista jakson kursseista. Koko teksti näkyy, kun viet hiiren tekstin päälle.
Pikaviestit-osiossa voit lähettää viestejä opettajille ja muille koulusi opiskelijoille.
Työjärjestys-osiossa näet työjärjestyksesi jaksoittain tai lukukausittain.
Suoritukset-osiossa näet aineiden ja kurssien arvosanat.
Tulosteet-osiosta löytyy koulun lomakkeita ym. tulosteita.
Kyselyt-osiossa voit vastata erilaisiin opettajien tekemiin kyselyihin.
Kurssitarjotin-osiossa voit valita kursseja ja tarkastella aiempia valintojasi.
Tiedotteet-sivulla on opettajien ja muun henkilökunnan julkaisemia tiedotteita.
Opinto-oppaasta voit tutustua kurssien kuvauksiin, tavoitteisiin ja arvioinnin perusteisiin.
Opiskelijat-sivulta löydät luettelon koulusi ryhmistä, opiskelijoiden nimilistat ryhmittäin sekä
luokkien ryhmänohjaajat. Sivun kautta voit lähettää viestejä yksittäisille opiskelijoille tai koko
ryhmälle kerralla.
Opettajat-kohdasta näet opettajaluettelon ja koulun muun henkilökunnan. Nimeä klikkaamalla
avautuu kyseisen opettajan työjärjestys ja kirjekuoren kuvaa klikkaamalla voit lähettää opettajalle
viestin.
Huoneet-osiossa on lueteltuna koulun opetustilat ja niiden työjärjestykset jaksoittain.
Salasanan vaihto -osiossa voit vaihtaa oman Wilma-salasanan.












Lisätietoja StarSoftin sivulta: http://www.starsoft.fi/public/?q=fi/node/54
Pudasjärven lukion kurssitarjonta löytyy opetussuunnitelmasta. Sitä on lukion käytävän opon
lehtihyllyssä tai sen voi lainata opolta. Kurssitarjonta päivitetään myös nettisivuille. Kaikkia
opetussuunnitelmassa ja alla olevassa tuntijaossa lueteltuja kursseja ei kuitenkaan järjestetä joka vuosi.
Kurssien valinnassa on syytä huomioida:
- jatkokoulutussuunnitelmat
- lukion suorittamiseen käytettävä aika (2 - 4 vuotta)
- lukion vähimmäiskurssimäärä (75 kurssia, ei pyöristystä)
- ylioppilaskirjoitusaineet ja kirjoitusten aloittamisajankohta
- etenemisesteiden vaatimat ohjelmanmuutokset
- itsenäisen opiskelun mahdollisuus
- jaksoista ei saa tulla liian raskaita, liian kevyt ohjelma taas voi johtaa motivaatio- ongelmiin
- joka jaksossa tulee suorittaa vähintään kolme kurssia oppitunneilla ”istumalla”
- opintotuen saamisen ehtona on kurssisuoritus vähintään 10 kurssille tai kahteen yokokeeseen lukukaudessa.
6
Tuntijako
Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset kurssit
Syventävät
Soveltavat
Äidinkieli ja kirjallisuus
Kielet
A1-kieli, alakoulussa alkava, englanti
B1-kieli, yläkoulussa alkava , ruotsi
B3-kielet, lukiossa alkava, saksa
123456
789
10 - 15
123456
12345
78
67
123456789
9 10
8 - 11
123456
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
789
11 12 13 14 15
10
16
12
12
1
1
3458
345
2345678
2345
679
123
1
1
1234
12
456
234
2345678
5 6 7 8 9 10 11
34
1-2
1-2
12
1
1
345
345
3 4 5 6 7 8 9 10 11
2345
23
Matematiikka
lyhyt oppimäärä
pitkä oppimäärä
Ympäristö ja luonnontieteet
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Katsomusaineet
Uskonto / elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Taideaineet
Musiikki
Kuvataide
Liikunta
Terveystieto
Opinto-ohjaus
Tietotekniikka
Hevostalous
Kotitalous
Tekstiilityö
Tekninen työ
Lentopallo
Pakolliset kurssit
Syventävät kurssit, vähintään
Yhteensä, vähintään
9 10
9 - 14
5
6 7
6 - 10
12 -16
4
1-6
1 - 10
1-5
1-5
1-3
1 - 13
47-51
10
75
7
Suoritusohjeet ja arviointi
Opiskeluaika
Lukio-opiskelu kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään
neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.
Nopeutetun tai hidastetun opiskeluajan voi valita jo lukioon tullessaan. Ryhmänohjaajan ja opintoohjaajan kanssa on tällöin laadittava oma kurssisuoritusaikataulu. Kolmen vuoden opiskelun voi muuttaa
3½- tai 4-vuotiseksi myös lukion kuluessa.
Kokonaiskurssimäärä
Lukion tuntijaon mukaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua kaikki pakolliset kurssit ja vähintään
kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia (ei pyöristystä). Kurssimäärään lasketaan
kaikki kurssit joista on saanut arvioinnin. Kurssin uudelleen käyminen ei lisää kokonaiskurssimäärää
(poikkeuksena teatteritaide ja tukioppilastoiminta).
Opiskelun aloittaminen, keskeyttäminen, lopettaminen
Luokattomassa lukiossa opiskelun voi periaatteessa aloittaa minkä tahansa jakson alusta. Opiskelijalta
edellytetään yhtäjaksoista opiskelua, mutta rehtorin luvalla opinnot voi keskeyttää enintään
lukuvuodeksi opiskelupaikkaa menettämättä. Jos jostain syystä aikoo erota lukiosta, tulee asiasta
keskustella ryhmänohjaajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa sekä ehdottomasti rehtorin kanssa.
Eroamisesta tulee jättää kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija itse.
Eroavalle lukiolaiselle annetaan erotodistus, johon merkitään arviointi suoritetuista opinnoista.
Kurssien suoritusjärjestys
Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Jos myöhemmän kurssin ymmärtäminen
ei edellytä aiemman kurssin suorittamista, voi suoritusjärjestystä muuttaa. Osan syventävistä ja etenkin
soveltavista kursseista voi suorittaa missä lukiovaiheessa tahansa. Suoritusjärjestystä koskevia ohjeita
löytyy opetussuunnitelmasta.
Kurssin arviointi
Kurssiarvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja opettajalle tavoitteiden
saavuttamisesta ja opiskelun edistymisestä. Arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin,
opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Opiskelijan
itsearviointi voidaan huomioida käyttäen kirjallisia tai suullisia arviointikeskusteluja.
Kurssit arvioidaan numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9
(kiitettävä), 10 (erinomainen). Arviointi voi tapahtua myös suoritusmerkinnällä (s = suoritettu, h =
hylätty) tai sanallisena arviona. Kaikki kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta. Jokaisen kurssin alussa
selvitetään arviointiperusteet ja sovitaan yksityiskohdista. Kesken olevan kurssin näytöt tulee suorittaa
viimeistään seuraavan jakson loppuun mennessä. Kesken oleva kurssi näkyy todistuksessa merkinnällä
O. Mikäli kurssin suoritus keskeytyy kokonaan, siitä voidaan antaa merkintä k = keskeyttänyt. Sen
suorittaminen onnistuu vain käymällä kurssi uudelleen alusta asti.
Pakolliset ja (valtakunnalliset) syventävät kurssit arvioidaan numeroin, riippumatta siitä, annetaanko
oppiaineesta päättötodistukseen suoritusmerkintä tai muu arviointi.
Kurssi arvioidaan jos opiskelija tulee kokeeseen. Arvosanaa ei anneta opiskelijalle, joka toistuvasti
ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta tai muutoin lyö laimin opiskelunsa. Kokeeseen ei
päästetä, jos kurssiin liittyvät tehtävät on tekemättä. Jos opiskelija on ollut sairauden tai muun
hyväksyttävän syyn takia pois kokeesta, hänet voidaan ohjata jonkin muun ryhmän vastaavaan
kokeeseen tai uusintakuulusteluun. Asiaton poissaolo kurssikokeesta johtaa hylättyyn arvosanaan.
Ilmoita kokeesta poissaolosi opettajalle tai kansliaan.
8
Koeviikko
Luokattomassa lukiossa on käytössä koeviikko. Kaikki jakson kokeet järjestetään koeviikon aikana.
Koeviikolla noudatetaan poikkeavaa työjärjestystä. Koeviikkojen ajankohdat löytyvät kalenterisivuilta.
Koeviikon kokeiden järjestys päätetään edellisessä opettajien kokouksessa.
Koeviikkoon kuuluu
1. aineen pohjatunti eli kertausluontoinen katsaus kurssin sisältöön yleensä koetta edeltävänä
päivänä
2. koe määrättynä koeviikon päivänä, kokeen kesto on yleensä 2 · 75 min,
kielten kuuntelukokeet pidetään yleensä jo ennen koeviikkoa
3. palaute, joko suullisena tai kirjallisena, joko heti kokeen jälkeen tai myöhemmin
4. koeviikolla voidaan järjestää koko koulua koskevia teematunteja, luentoja, projekteja ja
ohjelmien tai juhlien suunnittelua ja harjoittelua
5. kokeenpalautus opettajan ilmoittamana aikana.
Kun käyttää jakson tunnolliseen opiskeluun, voi koeviikon aikana keskittyä asioiden kertaamiseen
eikä enää uuden oppimiseen. Jos opiskelu on jäänyt jakson aikana vähiin, tulee koeviikosta hyvin raskas.
Etenemiseste
Jos saa toistuvasti, eli kahdesta peräkkäin opiskelemastaan saman aineen kurssista hylätyn
suorituksen (arvosana 4 tai suoritusmerkintä hylätty), keskeytyy kyseisen aineen opiskelu.
Etenemiseste poistuu suorittamalla toinen hylätyistä kurssisuorituksista hyväksytysti. Etenemisesteen
poistuttua saa kyseisen aineen opiskelua jatkaa. Muiden aineiden opiskeluun etenemiseste ei vaikuta.
Uusintakuulustelut ja kurssin suorittaminen uudelleen
Mikäli kurssisuoritus hylätään (arvosana 4 tai h), on opiskelijalla oikeus osallistua yhden kerran
uusintakuulusteluun tai muun ryhmän kurssikokeeseen, jos sellainen on tarjolla.
Jos
uusintakuulustelustakin saa heikon arvosanan, on paremman arvosanan saadakseen suoritettava koko
kurssi uudelleen opetukseen osallistumalla.
Myös hyväksytty kurssi on mahdollista uusia yhden kerran uusintakuulustelussa tai kurssikokeen
yhteydessä. Myös hyväksytyn kurssin voi käydä uudelleen. Uusinnoissa parempi arvosana jää voimaan.
Uusintakuulustelujen ajankohdat ilmoitetaan Wilma-tiedotteena jaksokohtaisesti.
Abit eivät saa osallistua yksittäisten hyväksyttyjen kurssien uusintoihin säännöllisen koulutyön
päätyttyä kolmannen jakson jälkeen. Penkkareita edeltävän jakson arvosanoja voi yrittää korottaa vielä
seuraavassa uusintakuulustelussa, mutta muuten parempaa arvosanaa tavoitellessa on osallistuttava
koko oppimäärän erilliseen korotuskuulusteluun (sivu 11). Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava
kirjallisesti viikkoa ennen kuulustelupäivää. Ilmoittautuminen on sitova. Jos uusinnasta jää pois ilman
pätevää syytä, saa uusintakuulustelusta hylätyn arvosanan.
Tukiopetus
Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin tukea tarvitseville voidaan antaa tukiopetusta.
Neuvottele siitä opettajasi kanssa. Tukiopetuksessa voi olla yksi oppilas tai useamman oppilaan ryhmä.
Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen
Kurssin tai sen osan voi opiskella itsenäisesti vain erikoistapauksessa. Itsenäisestä suorittamisesta
tulee neuvotella ajoissa kurssin opettajan kanssa ja suoritusmenettelystä on tehtävä opettajan ja
opiskelijan välinen kirjallinen sopimus. Kurssisuorituksen tulee kestää vähintään yhden jakson ajan. Jos
itsenäinen suoritus ei valmistu sovitussa aikataulussa, sopimus raukeaa. Itsenäisesti opiskellusta
kurssista tulee saada hyväksytty arvosana.
Itsenäiseen suorittamiseen kuuluu kurssikirjan opiskelu, kirjallinen koe ja opettajan kanssa
neuvotellut lisäsuoritukset. Niitä voivat olla esimerkiksi:
9
referaatit
esitelmät
kirjoitelmat
esseet
raportit
analyysit
tutkielmat
harjoituslaskut
näyttelyt
dia- ja dvd-esitykset
multimediat
www-sivut
Vapaatunnit
Valinnoista ja kurssitarjottimesta seuraa, että opiskelijoille tulee hyppytunteja. Opiskelijoiden vapaatuntien viettoon on varattu luokka L127. Tunnit voi hyödyntää koululla esimerkiksi seuraavasti:







tee seuraavan päivän läksyjä
tutustu meneillään olevien kurssien verkkoversioihin, esim.
o Internetix http://opinnot.internetix.fi/fi/structure/etusivu
o Etälukio http://www.edu.fi/etalukioetusivu
o YLE Oppiminen, YLE:n opetusohjelmat http://oppiminen.yle.fi/
o Kielivinkki, evästystä kielten opiskeluun http://www11.edu.fi/kielivinkk/fi/
o Abitreenit http://abitreenit.yle.fi/
valmistele referaatteja, tutkielmia, raportteja, kotiaineita...
käytä Alfasoftin kieliohjelmia
kuuntele kielten nauhoja tai katso eri oppiaineiden videoita tai dvd-filmejä
lue päivän sanomalehtiä
seuraa jotakin kurssia, vaikka et osallistuisikaan siihen täysipainoisesti
Portfolio eli tietojen ja taitojen näytesalkku
Opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa lukioaikana aineittain ja kursseittain näytesalkku. Salkku voi
toimia työkansiona, jonne hän kerää työnsä ja näyttönsä. Salkkuun sisältyy oppilaan suorittama
perusteltu itsearviointi töistään ja oppimisestaan. Asiasta innostuneen salkkua voi hyödyntää niin, että
se vaikuttaa kurssiarvosanaan, oppiaineen arvosanaan tai jopa jatko-opinnoissa ja työpaikkaa hakiessa
vielä lukion jälkeenkin.
Lisätietoja: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/portfolioy/
Lukiodiplomit
Lukiolainen voi suorittaa taito- ja taideaineissa lukiodiplomin. Opetushallitus on vahvistanut
valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot seuraaviin aineisiin: kotitalous, kuvataide, käsityö,
liikunta, media, musiikki, tanssi ja teatteri. Diplomin suorittaminen edellyttää vaadittujen kurssien
suorittamisen lisäksi pitkäkestoista itsenäistä työskentelyä ja näyttökoetta, pelkkä valmiiden töiden
esittäminen ei riitä. Usein diplomin suorittamiseen liittyy portfolion tekeminen. Kokonaisuuden arvioi
oma opettaja ja ulkopuolinen asiantuntija. Diplomin suorittaminen on vapaaehtoista ja maksutonta
materiaalikustannuksia lukuun ottamatta. Suoritus arvioidaan asteikolla 1 – 5 ja todistus tulee lukion
päättötodistuksen liitteeksi. Pudasjärven lukiossa on suoritettu teatterin, kuvataiteiden, kotitalouden,
tekstiilityön ja liikunnan lukiodiplomeja, mutta myös muiden diplomien suoritus on mahdollista.
Näytteitä lukiodiplomeista löytyy nettisivulta ”Portfolio lukiossa”, alla olevasta alemmasta osoitteesta.
Lisätietoja: http://www.edu.fi/lukiodiplomit
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/portfolioy/port_8.htm
Oppiaineen oppimäärän arviointi
Eri opiskelijoilla voi olla samassa oppiaineessa eri laajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärä on
suoritettu, kun kaikki kyseisen aineen pakolliset kurssit ja opiskelijan valitsemat syventävät ja soveltavat
kurssit on opiskeltu.
10
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja
valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvona, joka pyöristetään lähimpään
kokonaislukuun. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
seuraavasti:
Opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia
joista voi olla hylättyjä
syventäviä kursseja,
arvosanoja enintään
1–2 kurssia
0
3–5 kurssia
1
6–8 kurssia
2
9 kurssia tai enemmän
3
Kahdesta peräkkäin opiskellusta kurssista ei saa olla hylättyä suoritusta (arvosana 4 tai
suoritusmerkintä hylätty). Kahdesta viimeisestä kurssista saa olla neloset, jos niitä ei ole muuten
liikaa.
Oppiaineen arvosanaa annettaessa huomioidaan kaikki arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset
syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien
koulukohtaisten syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin
opetussuunnitelmassa kyseisten oppiaineiden kohdalla.
Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on
mahdollista korottaa:
- erillisellä arvosanan korotuskuulustelulla
- koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
- opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja
taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää
arvosanaa paremmat.
Numeroarvosanoin (4 - 10) arvioidaan
- kaikki pakolliset oppiaineet
- valinnaiset vieraat kielet, jos niiden oppimäärä käsittää 3 kurssia tai enemmän.
Suoritusmerkinnällä arvioidaan
- yhden kurssin käsittävät oppiaineet (mahdollista fysiikassa, kemiassa, psykologiassa,
filosofiassa, terveystiedossa, musiikissa tai kuvataiteessa) arvioidaan opiskelijan pyynnöstä
suoritusmerkinnällä
- liikunta arvioidaan opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkinnällä
- pyynnöstä valinnaiset kielet, jos oppimäärä sisältää vain yhden tai kaksi kurssia
- vain soveltavia kursseja sisältävät aineet arvostellaan suoritusmerkinnällä
- opinto-ohjaus
Numeroarvosana nelosen muuttaminen suoritusmerkinnäksi ei ole mahdollista eli jos oppiaineessa
suoritettuja kursseja on vain 1 tai 2 (liikunta, valinnaiset kielet), niistä ei voi olla nelosia.
Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista kurssimäärään lasketaan mukaan vain
hyväksytysti suoritetut kurssit.
Lukion oppimäärän suoritus
Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikkien opinto-ohjelmaan kuuluvien aineiden oppimäärät on
suoritettu hyväksytysti. Opinto-ohjelman tulee käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään 10
11
syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Mukaan lasketaan kaikki arvioidut kurssit eikä
mitään kurssia saa jälkikäteen poistaa. Kurssin uudelleen käyminen ei lisää kokonaiskurssimäärää
(poikkeuksena teatteritaide ja tukioppilaskurssi). Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan
opettajat yhdessä.
Erilliset arvosanan korotuskuulustelut
Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa
arvosanaa, on annettava mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua erilliseen
arvosanan korotuskuulusteluun. Kuulustelun laajuus vastaa opiskelijan opinto-ohjelmaa. Mikäli
opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin oppiaineen
arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Kuulustelut ovat vapaaehtoisia, mutta niiden avulla
harjaantuu laajojen asiakokonaisuuksien hallintaan ja valmistautuu tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin.
Tarvittaessa kuulusteluja voidaan järjestää myös syksyllä joko ennen kirjoituksia tai niiden jälkeen.
Korotuskuulustelusta käytetään yleisesti myös nimityksiä tentti tai suullinen kuulustelu.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai
päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon
saatuaan. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat.
Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää
arvioinnin oikaisua Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi velvoittaa opettajan
toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai
määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
Todistukset
Lukion koko oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Kesken lukion suorituksen
eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden
tai useamman oppiaineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat
oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja
numeroin (esimerkiksi: kiitettävä…9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kurssien arvosanat tai
merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Opiskelija voi lukea hyväkseen ainakin osan
kesken jääneistä lukio-opinnoistaan jatkaessaan opintojaan muualla.
12
Ylioppilastutkinto
Lukiokoulutuksen päätteeksi järjestetään ylioppilastutkinto. Tutkinto järjestetään kahdesti
vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa koko maassa.
Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista
vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Kokeiden tehtävät laaditaan kuitenkin pakollisten
ja syventävien kurssien mukaisesti. Lyhyen kielen kokeeseen pääsee opiskeltuaan vähintään kolme
kurssia. Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi osallistua myös sellainen oppilas, joka ei ole lukiossa
opiskellut kyseistä ainetta tai edellä mainittuja oppimääriä, vaan on muulla tavalla hankkinut riittävät
tiedot.
Ylioppilastutkintoon voi osallistua ammatillisen tutkinnon perusteella ilman lisäopintoja, jos
ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään 2,5 vuoden opintoja. Menestyminen tutkinnossa
vaatinee kuitenkin lukion kurssien suorittamista kirjoitusaineissa. Ammatillista tutkintoa suorittava
opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon opintojen ollessa vielä kesken, edellyttäen kuitenkin
vähintään 1,5 vuoden ammatillisia opintoja ennen tutkintoa.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kolme
muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe,
vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineen koe.

Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen.
Valittavissa ovat ne oppiaineet, jota ei kirjoita pakollisena sekä ylimääräiset vieraat kielet (esim.
saksa, ranska).

Äidinkielen koe on kaksiosainen. Kokelaan on osallistuttava sekä tekstitaidon kokeeseen että
esseekokeeseen. Molemmat kokeet otetaan huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä, ja
molemmista kokeista vaaditaan suoritus hyväksyttyyn arvosanaan.

Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan
oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai
ensikielenään käyttävä. (L 672/2005, 2, 6 §) Suomi/ruotsi toisena kielenä – koe suoritetaan
äidinkielen kokeen esseekokeen kirjoituspäivänä.

Kokelas voi suorittaa yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeen, johon hän on etukäteen
ilmoittautunut. Yhdellä tutkintokerralla kokelas voi siten suorittaa enintään kaksi reaaliaineen
koetta. Mikäli opiskelija hajauttaa tutkintonsa kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan, hän voi
sisällyttää tutkintoonsa maksimissaan kuusi eri reaaliaineen koetta.

Yksittäisen tutkintoaineen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi tutkinnon suoritusaikana muuttaa.

Tutkintokokonaisuuteen ei voi kuulua eritasoisia kokeita samassa tutkintoaineessa.

Kokelas voi valita lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta kahden eri vaikeustason mukaisen
kokeen välillä matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisimmin opetetuissa vieraissa
kielissä kuitenkin siten, että vähintään yhdessä pakollisessa tutkintoaineessa on suoritettava
vaativampi koe (A-taso).

Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvan vieraan
kielen kokeeseen (A-taso).

Koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi, jos kokeeseen ilmoittautunut henkilö jää saapumatta
koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvosteltavaksi. Keskeytettyä koetta ei kompensoida.

Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Jos
kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi vaativamman tason kokeen, hän voi kokeen
uusiessaan vaihtaa sen tason. Edellytyksenä tällöin on, että tutkintoon kuuluu pakollisena joku muu
13
A-tason koe. Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritetuksi, on tutkinto
kokonaisuudessaan uusittava.

Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa, mutta kokeen tasoa ei voi sitä
uusittaessa vaihtaa.

Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa yhden kerran ilman aikarajoituksia. Jos uusiminen tapahtuu
ennen tutkinnon valmistumista, merkitään ylioppilastutkintotodistukseen paras arvosana. Muista
hyväksytyistä suorituksista saa erillisen todistuksen.

Kokelas saa hakea hallinto-oikeudelta valittamalla muutosta rehtorin päätökseen, jolla kokelaan
katsotaan syyllistyneen ylioppilastutkintolain 11 §:ssä tarkoitettuun menettelyyn (Seuraamus
vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen rikkomisesta). Samoin kokelas saa hakea
aluehallintovirastolta valittamalla muutosta rehtorin päätökseen, jolla kokelaalta on evätty
osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen.

Lautakunta voi erityisen painavasta syystä päättää, että kokelas saa tutkinnon suorittamisen ollessa
vielä kesken aloittaa tutkinnon suorittamisen kokonaisuudessaan alusta. Oikeutta tulee hakea
kirjallisesti lautakunnalta.

http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Äidinkielen koe on kaksiosainen. Kokelaan on osallistuttava sekä tekstitaidon kokeeseen että
esseekokeeseen. Molemmat kokeet otetaan huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä, ja
molemmista kokeista vaaditaan suoritus hyväksyttyyn arvosanaan.
Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua.
Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää
tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä - esimerkiksi artikkeleita, uutisia,
mielipidekirjoituksia, katkelmia tietoteoksista – ja/tai kaunokirjallisia tekstejä. Aineistona voi olla yksi
laajahko teksti, 2-4 lyhyempää, toisiinsa liittyvää tekstiä tai suppea valikoima aivan lyhyitä tekstejä.
Tehtäviä on viisi, ja kokelaan tulee tehdä niistä kolme. Tehtävät liittyvät esimerkiksi pohjatekstin tai
-tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä näiden
välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi olla myös tiettyyn tarkoitukseen tähtäävä, aineistoon pohjaava
lyhyehkö kirjoitus. Kokelasta voidaan esimerkiksi pyytää kommentoimaan tai tiivistämään pohjatekstiä.
Arvostelussa kiinnitetään huomiota sekä suoritusten asiasisältöön että ilmaisuun. Kunkin vastauksen
sopiva pituus on 1-2 konseptisivua. Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja
siististi lyijykynällä kirjoitettuina.
Esseekokeessa tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja
kokonaisuuksien hallintaa. Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan
vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä
sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Esseekokeessa on
vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia, osa
määritetään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Arvosteltaviksi tarkoitetut
lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokeessa käytetään lyijykynää, jonka jälki
on vaivattomasti luettavissa.
Kielikokeet koostuvat kuullunymmärtämiskokeesta ja kirjallisesta osasta. Käytettäviä kielikokeiden
tehtävätyyppejä ei ilmoiteta etukäteen.
Kuullunymmärtämiskokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit:




14
monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielellä
avoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellä
täydentämistehtävät
kuullun selostaminen tiivistäen.
Kirjallisessa osassa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit:
 monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielellä
 avoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellä
 oikein/väärin väittämät
 monivalinta-aukkotehtävä
 produktiivinen aukkotehtävä
 muunnostehtävä
 tiivistelmä /ohjattu tiivistelmä
 käännös tai selittäminen
 kirjoitelma ja/tai lyhyet ohjatut kirjoitustehtävät
Ruotsin kielessä vaativampi koe perustuu pitkään oppimäärään (vuosiluokilta 1-6 alkanut A-kieli),
suppeampi koe perustuu keskipitkään oppimäärään (vuosiluokilta 7-9 alkanut B1-kieli). Muissa
kielissä vaativampi taso perustuu pitkään oppimäärään eli vuosiluokilta 1-6 alkaneen A-kielen
oppimäärään. Lyhyeen oppimäärään perustuvan suppeamman vieraan kielen kokeen lähtökohtana on
lukiosta alkaneen B3-kielen vaatimustaso (8 kurssia).
Pitkän oppimäärän mukaisia vieraan kielen kokeita järjestetään englannin, espanjan, saksan,
ranskan ja venäjän kielissä. Lyhyen oppimäärän mukaisia vieraan kielen kokeita järjestetään edellä
mainittujen lisäksi italian, portugalin, inarinsaamen, koltansaamen, pohjoissaamen ja latinan kielissä.
Samalla tutkintokerralla voi osallistua vain yhteen vaativamman tason mukaiseen vieraan kielen
kokeeseen. Lyhyen kielen kokeita voi suorittaa kaksikin yhden tutkintokerran aikana. Hajauttaminen
on kuitenkin järkevämpää.
Reaalikokeen voi suorittaa uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa,
historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa.
Jokaiseen kokeeseen tulee myös oppiaineen luonne huomioon ottaen 1-4 oppiainerajat ylittävää
tehtävää. Reaaliaineiden kokeita järjestetään kullakin kirjoituskerralla kahtena päivänä, Koepäivät
sijoitetaan siten, että niiden välillä on noin viikko. Psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä
biologian kokeet järjestetään samana päivänä ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon,
ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomus-tiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja
terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen, eli yhdellä
tutkintokerralla voi suorittaa enintään 2 reaaliaineen koetta. Kolmelle kirjoituskerralle hajauttava
kokelas voi halutessaan suorittaa kaikkiaan 6 reaaliaineen koetta. Neljään pakolliseen kokeeseen voi
kuulua vain yksi reaaliaineen koe, muut kokeet ovat ylimääräisiä. Hyväksytyn reaaliaineen kokeen voi
uusia kerran.
tehtävät
vastaukset
tehtävät
vastaukset
uskonto/et
10
6
fysiikka
13
8
psykologia
10
6
kemia
12
8
filosofia
10
6
biologia
12
8
historia
10
6
maantiede
10
6
yhteiskuntaoppi 10
6
terveystieto 10
6
Kussakin kokeessa annetaan kaksi erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät merkitään
tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Kumpaankin jokeritehtävään
saa vastata. Jokeritehtävät arvostellaan asteikolla 1 – 9 pistettä.
Matematiikassa kokelas saa suorittaa pitkään tai lyhyeen oppimäärään perustuvan kokeen
riippumatta siitä, minkä mukaan hän on matematiikkaa lukiossa opiskellut. Matematiikan kokeessa on
15 tehtävää, joista kokelas saa vastata enintään 10 tehtävään. Pitkän matematiikan kokeessa voidaan
antaa 1 – 2 tähtitehtävää, jotka vaativat laajempaa ja vaativampaa käsittelyä. Tähtitehtävät arvostellaan
asteikolla 1 – 9 pistettä. Matematiikassa vaativampi koe perustuu pitkään oppimäärään ja suppeampi
koe lyhyeen oppimäärään.
15
Kompensaatio
Jos tulet hylätyksi yhdessä pakollisessa aineessa, voit kuitenkin päästä ylioppilaaksi kompensaation
kautta. Hylättyjä suorituksia on neljää tasoa: i+, i, i- ja i=. Jokainen hyväksytty koe antaa
kompensaatiopisteitä: a=2 pistettä, b=3 pistettä, c=4 pistettä, m=5 pistettä, e=6 pistettä ja l=7 pistettä.
Hylätty koe kompensoituu seuraavilla pisteillä:
i+
i
i-
i=
12 pistettä
14 pistettä
16 pistettä
18 pistettä
Linkit aiempien vuosien yo-tehtäviin (pois lukien kielten kokeet):
http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/ylioppilaskirjoitukset/
Huom. Kielten kirjallisten ja kuuntelukokeiden ratkaisuja on luettavissa YTL:n verkkosivuilla koepäivien
iltana klo 17:15.
Lait, asetus, määräykset ja ohjeet
Lukiolain 18 § (766/2004), ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettu laki (672/2005) ja
valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005) sisältävät perusluontoiset säännökset
tutkinnosta, sen järjestämisestä sekä tutkintoon että kokeisiin osallistuvien oikeusasemasta ja
oikeusturvasta.
 Tutkinnon toimeenpanosta huolehtii ylioppilastutkintolautakunta (YTL), joka on valtuutettu
määräysten antamiseen kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta.
 Tutkinnon kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa lukiolain 30 §:n 1 momentissa
tarkoitettu toiminnasta vastaava rehtori.
Tutkinnon toimeenpanoon liittyvät keskeisesti seuraavat asiat:
 Yo-kokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa
lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa lautakunnan lähemmin määrääminä päivinä.
 Tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Koko tutkinto on suoritettava samalla kielellä.
 Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran
tutkintoon.
 Tutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana, esim. syksy-kevätsyksy tai kevät-syksy-kevät.
 Ylioppilas on ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö, joka on lisäksi saanut lukion
päättötodistuksen tai todistuksen ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.
 Tutkintoa voi täydentää sen jälkeen, kun se on suoritettu.
Yo-tutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää
osallistumista koko tutkintoon eikä vain erillisiin kokeisiin. Pakollisten kokeiden määrä (4) on samalla
sekä minimi että maksimi. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan
vaativampi koe, joko A-tason kieli tai pitkä matematiikka. Tutkinnon pakolliseen osaan voi sisällyttää
enintään yhden vieraan kielen kokeen ja yhden reaaliaineen kokeen. Tutkintoon sisältyvien
ylimääräisten kokeiden määrää ei ole rajoitettu.
16
Ylioppilastutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna
Ylioppilastutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna kahdelle tai kolmelle peräkkäiselle
tutkintokerralle on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti: nykyään enää vajaat 10 % kaikista kokelaista
suorittaa koko tutkinnon yhdellä kertaa. Kokelaat pyrkivät yleensä suorittamaan lukion kolmannen
vuoden syksyllä yhden tai kaksi koetta ja loput seuraavana keväänä.

Tutkinnon voi suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Sellainen
kokelas, joka ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai muun siihen rinnastettavan syyn
vuoksi on menettänyt kaksi tutkintokertaa, voi kuitenkin jatkaa tutkintonsa suorittamista heti
kotiinpaluun jälkeisenä kahtena peräkkäisenä tutkintokertana. Tämä koskee kokelasta, joka on
osallistunut tutkintoon ainoastaan yhden kerran ennen ulkomaille muuttamistaan.

Lukion opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen
kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään ao. tutkintoaineen pakolliset kurssit. Lyhyen
oppimäärän kielissä, joissa ei ole pakollisia lukiokursseja, edellytetään vähintään kolmen lukiokurssin
opiskelua. Huom! Kokeet laaditaan kussakin tutkintoaineessa lukion valtakunnallisen
tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärän perusteella.

Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen lukion opiskelija, joka muulla
tavalla – esim. ulkomailla koulua käymällä – on hankkinut riittävät tiedot suoritettavassa
tutkintoaineessa.

Tutkintoa hajauttamalla suorittavalle kokelaalle ylioppilastutkintolautakunta antaa pyynnöstä
otteen ylioppilastutkintorekisteristä, josta ilmenevät hänen siihenastiset suorituksensa. Otteesta käy
ilmi kullakin tutkintokerralla suoritetut kokeet, kunkin kokeen arvosana ja pistesumma.

Kun kokelas päättää aloittaa ylioppilastutkinnon suorittamisen ajallisesti hajautettuna, on kokelaan
itsensä ja koulun kannalta välttämätöntä, että kokelas tekee kirjallisesti henkilökohtaisen tutkinnon
suoritusaikataulun, josta ilmenevät kullakin tutkintokerralla suoritettavat kokeet, niiden pakollisuus
tai ylimääräisyys sekä kokeen taso. Suunnitelma on jätettävä koululla (lomake 1, lomake 4).

Oppilaitoksen (lukion rehtori/opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja) tulee seurata opiskelijan
ylioppilastutkinnon suunnittelua ja antaa ohjeistusta, jotta tutkintovaatimusten täyttyminen ei
vaarantuisi.

Tutkintoa on mahdollista täydentää kokeilla, joihin kirjoittaja ei ole aiemmin osallistunut, sen
jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. Pakollisessa kokeessa hylätyksi tullut kokelas ei voi siis täydentää
tutkintoaan uusilla aineilla ennen kuin on suorittanut tutkinnon hyväksytysti loppuun. Tutkintoa voi
täydentää myös jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella.
Ilmoittautuminen
Ylioppilastutkintoon tulee ilmoittautua kirjallisesti tai sähköisesti rehtorin hyväksymää lomaketta
käyttäen. Sähköinen lomake on tulostettava ja varustettava kokelaan allekirjoituksella. Kokelaiden
ilmoittautumislomakkeet on säilytettävä lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa kahden vuoden
ajan.
Ylioppilastutkinto on kypsyyskoe. Koska koetuloksilla on merkitystä jatko-opintoihin pyrittäessä,
ei kannata kiirehtiä kokeiden suorittamista tulosten kustannuksella.
Ilmoittautuminen on aina sitova. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksen perusteella
mitätöidä ilmoittautumisen ainoastaan erittäin painavasta syystä (esim. sairaus tutkinnon aikana,
ulkomailla tapahtuva opiskelu tai työskentely, palveluksen aiheuttama este asevelvolliselle). Mitätöityä
ilmoittautumista ei lasketa kyseisen aineen kokeen suorituskerraksi. Jo aloitetun tutkinnon aikana
tapahtunut ilmoittautumisen mitätöinti ei kuitenkaan jatka tutkinnon suorittamiseen säädettyä
määräaikaa. Ilmoittauduttaessa tehtyjä valintoja yksittäisen kokeen pakollisuudesta ja
ylimääräisyydestä tai kokeen tasosta ei voi jälkikäteen muuttaa. On huomattava, että kokeesta menee
17
maksu, vaikka kokelas jäisi siitä pois. Ilmoittautuminen katsotaan aina myös yrityskerraksi, ellei
lautakunta ole sitä päätöksellään mitätöinyt. Kokelaiden osallistumisoikeuden tarkistaa koulun rehtori.
Koulun antaman suullisen ja kirjallisen informaation perusteella kokelaat ilmoittautuvat yotutkintoon ja valitsevat tutkintoaineensa käyttäen ohjeiston lomaketta 1 (syksyn 2015 tutkinto) ja
lomaketta 4 (kevään 2016 tutkinto). Syksyllä 2015 arvosanoja korottavat tai tutkintoa täydentävät
käyttävät lomaketta 3.
Syksyn 2015 tutkintoon tulee ilmoittautua 5.6.2015 mennessä ja kevään 2016 tutkintoon
23.11.2015 mennessä. Ne kokelaat, jotka ovat osallistuneet syksyn 2015 yo-kirjoituksiin, voivat
kuitenkin ilmoittautua koulun ilmoittamaan määräpäivään mennessä.
Kokelaan tekemästä kirjallisesta ilmoittautumisesta tulee selvitä, ilmoittautuuko hän tutkintoon,
erillisiin kokeisiin, uusimaan hylättyä tai hyväksyttyä koetta tai täydentämään tutkintoa.
Ilmoittautumisesta on myös käytävä selvästi ilmi kokeet, joihin kokelas ilmoittautuu sekä hänen
valitsemiaan kokeita koskevat muut tiedot, mm. suoritetaanko koe pakollisena vai ylimääräisenä sekä
minkä tasoiset kokeet kokelas aikoo suorittaa. Edelleen ilmoittautumisesta on käytävä sitovasti ilmi,
osallistuuko kokelas tutkintoon lukion opiskelijana (kokelaslaji 1) vai ammatillisen tutkinnon
suorittajana (kokelaslaji 3). Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta hyväksyä muutoksen
ilmoittautumistietoihin vain, jos ilmoittautumisessa on todistettavasti tapahtunut virhe.
Jos sinulla on luotettavasti todettu lukihäiriö, ota etukäteen yhteys rehtoriin. Lukihäiriö voidaan ottaa
huomioon ensisijaisesti koetilanteen erityisjärjestelyin, joskus myös yhden kokeen arvioinnissa.
Tutkintomaksut
Ylioppilastutkintoon osallistumisesta kokelaat suorittavat tutkintomaksut koulun välityksellä
ylioppilaslautakunnalle. Kokelaalle ei anneta todistusta, ennen kuin hän on suorittanut maksut.
Jokainen kokelas maksaa perusmaksun 14 € ja lisäksi maksun kultakin kokeelta 28€. Koekohtaiset
tutkintomaksut palautetaan vain saman kalenterivuoden aikana pyynnöstä kokelaalle siinä
tapauksessa, että hänen ilmoittautumisensa on painavan syyn perusteella mitätöity, tai hän ei ole
saanut osallistumisoikeutta kokeeseen.
Maksut kerätään koulun ilmoittamalla tavalla.
18
Koepäivät
SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 7.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ti 8.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja
ke 9.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
pe 11.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 21.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 23.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 28.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
19
KEVÄÄN 2016 KOEPÄIVÄT
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 15.2.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja
ti 16.2.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ke 17.2.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
pe 12.2.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.3.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 16.3.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
pe 18.3.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 21.3.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 23.3.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
ke 30.3.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 1.4.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
ma 4.4.
äidinkieli, saame
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/aikataulut
20
Yhteistyökumppaneita ja – kursseja
Luontevimmat yhteistyökumppanimme ovat Rimminkankaan koulu (yhteiset tilat ja opettajat),
Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö (hevostalous, lukiokurssien suorittajat), PohjoisPohjanmaan etälukioverkosto, kansalaisopiston kurssitarjonta, kaupungin muut koulut ja toimialat
(erityisesti kirjasto, vapaa-ajan palvelut, Puikkari), Pudasjärven seurakunta ja Pudasjärven
sotaveteraanit ry.
Opiskelijan suorittaessa tavoitteiltaan ja sisällöltään lukiotasoisen kurssin jossakin muussa
oppilaitoksessa, voidaan kurssi hyväksi lukea lukion suoritukseksi. Tällaiseksi kurssiksi katsotaan esim.
kansalaisopistossa suoritettu lukiotasoinen kielikurssi ja kesälukioissa tai kansainvälisillä kielikursseilla
järjestetyt kurssit. Tarvittaessa voidaan vaatia lisäsuorituksia. Muissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös
lukion tuntijaossa mainitsemattomia soveltavia kursseja.
Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit hyväksyy rehtori seuraavin periaattein:
 kurssin suorittamisesta ja laajuudesta tulee olla asianmukainen kirjallinen todistus,
 kurssin laajuus on 36 kpl 45 min oppitunteja, ½- kurssin laajuus on 18 oppituntia,
 kurssin suorittamisesta ei ole maksettu opiskelijalle palkkaa,
 kurssin tulee sisällöltään olla lukio-opiskelun luonteeseen sopivaa.
Arviointi perustuu opetuksen antavan oppilaitoksen arviointiin. Jos kyseessä on lukiossa numeroin
arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavasti:
asteikko 1-5
lukioasteikko
asteikko 1-3
hylätty
1
2
3
4
5
4 (hylätty)
5 (välttävä)
6 (kohtalainen)
7 (tyydyttävä)
8 (hyvä)
9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)
hylätty
1
1
2
2
3
Tapauksissa, joissa ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu
kurssi vastaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.
Etälukio ja aikuisopetus
Lukio voi ottaa aikuisopiskelijoita joko päivälukioon tai etälukioon suorittamaan erillisiä aineita tai
koko lukiotutkintoa. Aikuisopiskelijana pidetään henkilöä, joka 18 vuotta täytettyään aloittaa
lukiokoulutuksen. Päivälukion osalta noudatetaan Pudasjärven lukion opetussuunnitelmaa.
Aikuisopiskelijoille taito- ja taideaineet sekä liikunta ja terveystieto ovat vapaaehtoisia ja uskontoa tai
elämänkatsomustietoa opetetaan opiskelijan valinnan mukaisesti. Etälukiossa noudatetaan Oulun
aikuislukion opetussuunnitelmaa.
Pudasjärven lukio on mukana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkossa. Etälukio on itseopiskeluväylä,
jossa voivat opiskella kaikki peruskoulun suorittaneet nuoret ja aikuiset asuinpaikasta riippumatta. Voit
suorittaa koko lukion oppimäärän, jolloin opiskelu tähtää ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Voit
suorittaa valitsemiasi yksittäisiä aineita tai kursseja, jolloin opiskelusta peritään aineopiskelijamaksu.
Opiskelutarjontaan kuuluu mm. lukiossa alkavina B3-kielinä saksa, venäjä, ranska, espanja ja italia.
Tarjolla on myös 3 kurssia japanin kieltä, elämänkatsomustietoa ja yrittäjyysopintoja. Yksittäisiä aineita
opiskelemalla voit mm. valmentautua yo-kirjoituksiin ammatillisen tutkinnon pohjalta. Etäkursseilla
käytetään oppikirjan lisäksi opettajan laatimaa materiaalia, www-sivuja, opetusohjelmia ja
nauhoituksia. Kursseihin liittyy aina myös lähiopetuspäiviä ja yhteydenpitoa opettajaan Moodle
oppimisympäristön, sähköpostin tai puhelimen välityksellä.
21
Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkosto: http://www.elukio.fi
Oulun aikuislukio: http://www.ouka.fi/oulu/oulun-aikuislukio/etusivu
Opetushallitus: http://www.edu.fi/etalukioetusivu
Innolukiotoiminta
Innolukiotoiminta tarjoaa lukiolaisille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä yritysten asiantuntijoiden ja
näiden antamien aitojen innovaatiotehtävien parissa. Innolukion tavoitteena on ennen kaikkea kehittää
lukiolaisten luovuutta merkittävänä voimavarana, inspiroida lukiolaisia itsenäiseen ja luovaan ajatteluun
yli oppiainerajojen, sekä parantaa lukiolaisten innovaatio- ja yrittäjävalmiuksia. Tavoitteena on, että
Innolukiosta tulee keskeinen lukion kehittämisen katalysaattori. Keskeisenä toimintamuotona on
jokasyksyinen keksintö- ja tuotekehittelykilpailu. Toiminta on valtakunnallista, ja Suomen muiden
lukioiden tapaan myös Pudasjärven lukio on siinä mukana.
Lisätietoja: http://innokampus.fi/
Kansalaisopiston kurssit
Kielten kuuntelukursseja järjestetään syksyn ja talven aikana, mikäli kiinnostuneita opiskelijoita
ilmoittautuu riittävästi. Lukiolaiset voivat hyödyntää myös muuta kansalaisopiston kurssitarjontaa.
Pudasjärven kansalaisopiston tarjonta on vuosittain laaja etenkin musiikin, liikunnan ja kuvataiteiden
aloilla.
Lisätietoja: http://www.pudasjarvi.fi/asukkaille/kansalaisopisto
Ranskan kielen etäopetus Taivalkosken lukiosta
Lukiossa alkava ranska RAB3: Yhteensä 8 kurssia (3 + 3 + 2) ja yo-koe 3. vuoden keväällä on merkittävä
lisäarvo tutkintotodistuksessa. Ranskan opiskelu lisää ”sydämen sivistystä”, kulttuurien tuntemusta ja
suvaitsevaisuutta.
Opiskelu käytännössä: Opetus tulee Taivalkosken lukiosta etänä, mikäli riittävä opiskelijoita
ilmoittautuu kursseille. Kaikki tunnit pidetään videoneuvottelulaitteiden välityksellä – ei siis pelkästään
itsenäistä opiskelua.
• La langue du monde
• La langue d’Europe
• La langue d’amour
Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö
Lukion opiskelijoilla on mahdollista suorittaa myös ammattioppilaitoksen kursseja. Vastaavasti
ammattioppilaitoksen opiskelijat voivat suorittaa lukiokursseja.
Lukiolaiset voivat valita hevostalouden opintoja ammattiopistolla jopa 10 soveltavan kurssin verran.
Kursseihin sisällytetään käytännön tallityötä, ravia ja ratsastusta. Teoriapohjaa opiskellaan pienin
annoksin käytännön töiden yhteydessä. Arvioinnin helpottamiseksi kurssien teoriapohja jaetaan 10 osaalueeseen:
Hevosmiestaito
Ratsuhevosen hoito ja ratsastus 1-2
Hevosen anatomia ja fysiologia Ravi- ja ajohevosen hoito ja valmennus 1-2
Hevosen ruokinta ja hoito 1-2 Tallin toiminta 1-2
Lisätietoja: http://www.osao.fi/index.php?2198
22
Avoin yliopisto
Avoimessa yliopistossa voivat opiskella yliopiston opetussuunnitelman mukaisia opintoja kaikki
halukkaat iästä ja aiemmasta koulutuksesta riippumatta. Opetus tapahtuu iltaisin ja viikonloppuisin.
Myös Pudasjärven kansalaisopisto voi järjestää avoimen yliopiston kursseja. Avoimet yliopistot
järjestävät kursseja myös verkko-opintoina.
Lisätietoja: Avoin yliopisto: http://www.avoinyliopisto.fi
Oulun yliopiston avoin yliopisto: http://www.kotu.oulu.fi/avoin/
Lapin yliopiston avoin: http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Avoin-yliopisto
Avoin ammattikorkeakoulu
Myös ammattikorkeakouluilla on avoimia opintoja, joilla voi kokeilla ammattikorkeaopiskelua tai
tutustua uusiin asioihin. AVERKOssa voi opiskella avoimia ammattikorkeakouluopintoja Internetin
välityksellä taustakoulutuksesta riippumatta. AVERKOn opintokierrokset käynnistyvät 4 kertaa
vuodessa.
Lisätietoja: http://www.averko.fi/
Pudasjärven sotaveteraanit ry
Paikallisen sotaveteraaniyhdistyksen aloitteesta olemme kehittäneet valtakunnallisesti tiettävästi
ensimmäisen sotaveteraaniyhdistyksen nuorisojaoston. Tarkoituksena on yhdistää eri sukupolvia ja
saada perinteille jatkuvuutta ikämiesten ja – naisten rivien harvetessa.
Lukiolaiset toimivat apuna veteraanijuhlissa, itsenäisyysjuhlissa ym. tapahtumissa. Aktiiviset toimijat
saavat toiminnasta kurssin. Yhteyshenkilönä toimii Mika Timonen.
Järjestyssäännöistä

Lukiolain mukaan lukiolaisen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä
asiallisesti. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä
vapautusta. Kouluaikaa on työjärjestyksen mukainen aika sekä tilaisuudet, jotka liittyvät
välittömästi lukujärjestykseen tai ovat yleisesti sovittuja. Oppitunnit ovat klo 8.00 ja 16.15
välillä, pääsääntöisesti klo 9.00 – 15.00.

Koulunkäyntiin välittömästi liittyviä tilaisuuksia ovat koulun järjestämät tunnit ja tilaisuudet
koulualueen ulkopuolella kouluaikana sekä koulun järjestämät tilaisuudet kouluajan
ulkopuolella, kun niistä on yhteisesti sovittu. Koulun järjestämiä tilaisuuksia ovat esim.
urheilukilpailut, hiihto- ja marjaretket, opintoretket, leirikoulut, työelämään tutustuminen
sekä erilaiset tutustumiskäynnit.

Kun tilaisuus on työjärjestykseen merkityn ajan ulkopuolella, tilaisuudesta sovitaan. Sellaisia
voivat olla esim. eri kursseihin liittyvät käynnit koulualueen ulkopuolella.

Kouluaikaa ei ole työjärjestykseen merkitty vapaatunti, ellei sille ole sovittu erityisesti
koulunkäyntiin liittyvää poikkeusta.

Koulun opetusvälineet, kalusto ja kiinteistö ovat kaupungin omistuksessa. Jokainen huolehtii
osaltaan, että ne pysyvät ehjinä. Periaatteessa jokainen maksaa rikkomansa. Vahingot
ilmoitetaan välittömästi kiinteistönhoitajalle, rehtorille tai opettajalle.

Tupakointi on kielletty kouluyhteisön jäseniltä koulun tiloissa ja koulupäivän aikana koulun
alueella. Päihteiden ja huumeiden alaisena esiintyminen on tietenkin kiellettyä.
 Järjestyssäännöt ovat luettavissa luokkien ilmoitustauluilta.
23
Kurinpito
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos häiritsee opetusta tai muuten rikkoo
järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai
jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan,
hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta
määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat
kurinpitorangaistuksia.
Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä
tilaisuudesta.
Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla
on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää
puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen
kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä.
Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys
tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.
Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on
olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän
henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus
tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus
opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on
perusteltua.
Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Muista yllä mainituista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä
tarvittaessa sosiaalihuollon viranomaiselle.
Vilpillinen toiminta koetilaisuuksissa tai itsenäisessä työskentelyssä (esim. tutkielman tai esitelmän
valmistelemisessa) johtaa rehtorin antamaan kirjalliseen varoitukseen, suorituksen hylkäämiseen ja sen
saattamiseen opettajakunnan ja vanhempien tietoisuuteen. Vilppiä on lunttaus koetilanteessa, suoraan
internetistä tai muista lähteistä kopioiminen, muiden tekemien töiden käyttäminen ja kaupanteko
aiemmilla kirjallisilla töillä. Kirjalliset työt tulee tehdä ”omin sanoin” ja varustaa lähdeviitteillä.
Muutoksenhaku
Päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoitusta, määräaikaista erottamista, opiskelusta
pidättämistä rikostutkinnan ajaksi tai opintososiaalisia etuja tai oikeuksia, haetaan muutosta
valittamalla hallinto-oikeudelta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetyllä tavalla.
Päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista, opiskelun erityisjärjestelyjä, muualla suoritettujen
opintojen hyväksi lukemista, lukion suoritusajan pidentämistä ja opiskelijan katsomista eronneeksi
lukiosta, haetaan muutosta valittamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Valitus tulee tehdä 14
päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi opiskelijalle tai hänen huoltajalleen. Oikaisun
hakemista arviointiin liittyvissä asioissa käsitellään sivulla 11.
Lisätietoja: Lukiolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629
Lukioasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980810
Ylioppilastutkintoon liittyvät määräykset: http://www.ylioppilastutkinto.fi/
Suomen lukiolaisten liitto: http://www.lukio.fi
24
Oppilashuolto
Opetus on lukiossa maksutonta. Oppikirjat ja muut välineet ja -tarvikkeet opiskelija joutuu
hankkimaan itse. Kesä- ja viikonloppukurssit voivat olla maksullisia. Myös muualla suoritetut kurssit
joutuu kustantamaan itse. Yo-tutkinnon suorittamisesta peritään maksu.
Kouluruoka on oppilaille maksuton. Lukion ruokailuvuoro on klo 11.00 – 11.30. Välipalaa saa klo
13.35 – 13.45.
Koulumatkojen korvausmenettely: Kela korvaa päivittäisen kulkemisen, jos koulu-matka asunnolta
oppilaitokseen on vähintään 10 km yhteen suuntaan. Lisäksi koulu-matkojen kustannusten on oltava
vähintään 54 €/kk. Opiskelijan omavastuuosuuden, 43 €/kk, maksaa lukion ylläpitäjä eli Pudasjärven
kaupunki. Tukea saadakseen on täytettävä kaksi lomaketta: Kelan koulumatkatukihakemus KM ja
lukiolle tuleva hakemus asumisesta ja kulkemisesta. Jos koulumatka on alle 10 km, joutuu sen
maksamaan itse.
Rimminkankaan 5C-rakennuksessa voi asua vuokralla. Vuokran maksamiseen voi saada opintotuen
asumislisää, jonka määrä on 80 % vuokrasta. Asumislisää haetaan Kelan opintotukihakemuksella.
Asuntolapaikkaa haetaan edellä mainitulla hakemuksella asumisesta ja kulkemisesta.
Kaupunki maksaa kodin ulkopuolella vuokralla asuvien pudasjärvisten opiskelijoiden
viikonloppumatkat. Ulkokuntalaisille matkat maksetaan kouluaikana kerran kuukaudessa.
Terveydenhoito
Terveydenhoitajana toimii Irja Luokkanen (puhelin: 0400 193 691). Terveydenhoitajalta saa tietoja
muista terveyspalveluista ja hänen kauttaan voit varata ajan koululääkärille.
Lukion oppilaiden terveystarkastukset tehdään lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan.
Terveydenhoitajan määräaikaistarkastuksissa käyvät kaikki, lääkärin tarkastuksissa toisen vuoden
opiskelijat. Hammashoidosta huolehtivat terveyskeskuksen hammaslääkärit.
Koulukuraattorin, Anna Kummalan, puhelin: 040 564 7998. Hän on tavattavissa pääsääntöisesti
tiistaisin ja torstaisin sekä muina erikseen sovittuina ajankohtina. Puhelimitse kuraattorin tavoittaa joka
arkipäivä klo 8-16.
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tarjoaa oppilaille keskusteluapua, tukea ja neuvoja
monenlaisissa elämäntilanteissa. Kuraattorin luokse oppilaat voivat tulla juttelemaan niin koulutyöhön,
ihmissuhteisiin kuin vapaa-aikaankin liittyvistä asioistaan luottamuksellisesti.
Terveydenhoitajan ja kuraattorin vastaanottotilat ovat Rimminkankaan luhtitalossa (Rimmintie 13 B
9). Sisäänkäynti Rimminkankaan koulun puolelta, takaoven kautta.
Lukiolaiset kuuluvat koulussa ja koulumatkoilla kaupungin kustantaman tapaturma-vakuutuksen
piiriin. Tapaturmat ilmoitetaan rehtorille, ryhmänohjaajalle tai opettajalle.
25
Kurssitarjotin
26
27
28
Pudasjärven lukion opetussuunnitelmaan sisältyvät kurssit
Oppiaine
Pakollisten ja syventävien kurssien nimet
Äidinkieli (ÄI)
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (p)
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (p)
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (p)
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (sy) 12. Lukiolehti (so)
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (p)
8. Tekstitaitojen syventäminen (sy)
13. Kirjaviisas-kirjallisuusdiplomi (so)
4. Tekstit ja vaikuttaminen (p)
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (sy)
14. Teatteritaiteen lukiodiplomi (so)
5. Teksti, tyyli ja konteksti (p)
10. Teatteritaide I (so)
15. M edian lukiodiplomi (so)
A-kieli
1. Nuori ja hänen maailmansa (p)
5. Kulttuuri (p)
9. Kansainvälisyys (sy)
Englanti (ENA)
2. Viestintä ja vapaa-aika (p)
6. Tiede, talous ja tekniikka (p)
10. 0-kurssi (so)
Saksa (SAA) (
3. Opiskelu ja työ (p)
7. Luonto ja kestävä kehitys (sy)
11. Teatteritaide II (so)
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (p) 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (sy)
B1-kieli
1. Koulu ja vapaa-aika (p)
5. Elinympäristömme (p)
9. Abikurssi (so)
Ruotsi (RUB)
2. Arkielämää Pohjoismaissa (p)
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (sy)
10. Lisäkurssi A-ruotsin kirjoittajille (so)
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (p)
7. Yhteinen maailma ja kansainväl. (sy)
11. Kirjoittamisen kurssi (so)
4. Elämää yhdessä ja erikseen (p)
8. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (sy)
12. 0-kurssi (so)
B2-kieli
1. Vapaa-aika ja harrastukset (sy)
4. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (sy)7. Tiede ja tekniikka (sy)
Saksa (SAB2)
2. M eillä ja muualla (sy)
5. Kulttuuri (sy)
8. Luonto ja kestävä kehitys (sy)
3. Ennen ja nyt (sy)
6. Yhteinen maapallomme (sy)
9. Lisäkurssi (sy)
B3-kieli
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (sy)
4. M eillä ja muualla (sy)
7. Kulttuuri (sy)
Saksa (SAB3)
2. Näin asiat hoituvat (sy)
5. Ennen ja nyt (sy)
8. Yhteinen maapallomme (sy)
Ranska (RAB3)
3. Vapaa-aika ja harrastukset (sy)
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (sy)9. Lisäkurssi (sy)
Matematiikka
1. Lausekkeet ja yhtälöt (p)
5. Tilastot ja todennäköisyys (p)
9. Kertauskurssi (sy)
lyhyt (MAB)
2. Geometria (p)
6. M atemaattisia malleja II (p)
10. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (so)
3. M atemaattisia malleja I (p)
7. Talousmatematiikka (sy)
4. M atemaattinen analyysi (p)
8. M atemaattisia malleja III (sy)
Matematiikka
1. Funktiot ja yhtälöt (p)
7. Derivaatta (p)
13. Differentiaali- ja integraalilask ... (sy)
pitkä (MAA)
2. Polynomifunktiot ja yhtälöt (p)
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (p)
14. Kertauskurssi (sy)
3. Geometria (p)
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (p) 15. Talousmatematiikka (sy)
4. Vektorit (p)
10. Integraalilaskenta (p)
5. Analyyttinen geometria (p)
11. Lukuteoria ja logiikka (sy)
16. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (so)
6. Tilastotiedettä ja todennäköisyysl. (p) 12. Numeerisia ja algebrallisia menet ... (sy)
Biologia (BI)
Maantiede (GE)
Fysiikka (FY)
Kemia (KE)
Uskonto (UE)
Elämänkats. tieto
1. Eliömaailma (p)
4. Ihmisen biologia (sy)
7. Kasvikurssi 2 (so)
2. Solu ja perinnöllisyys (p)
5. Bioteknologia (sy)
8. Biologian kertauskurssi (sy)
3. Ympäristöekologia (sy)
6. Kasvikurssi 1 (so)
9. Biologian työkurssi (so)
1. Sininen planeetta (p)
3. Riskien maailma (sy)
5. M aantieteen kertauskurssi (sy)
2. Yhteinen maailma (p)
4. Aluetutkimus (sy)
1. Fysiikka luonnontieteenä (p)
5. Pyöriminen ja gravitaatio (sy)
9. Kertauskurssi (so)
2. Lämpö (sy)
6. Sähkö (sy)
10. Työkurssi (so)
3. Aallot (sy)
7. Sähkömagnetismi (sy)
4. Liikkeen lait (sy)
8. Aine ja säteily (sy)
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (p)
3. Reaktiot ja energia (sy)
2. Kemian mikromaailma (sy)
4. M etallit ja materiaalit (sy)
1. Uskonnon luonne ja merkitys (p)
3. Ihmisen elämä ja etiikka (p)
5. M ihin suomalainen uskoo? (sy)
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (p)
4. Uskontojen maailmat (sy)
6. Uskonnon kertauskurssi (sy)
1. Hyvä elämä
3. Hyvä yhteiskunta
5. Elämänkatsomusongelmien seminaari
2. Ihminen totuuden etsijänä
4. Eri kulttuuripiirien katsomuksia
Elämänkatsomustieto
1. (ET)
Hyvä elämä (p)
2. M aailmankuva (p)
3. Yksilö ja yhteisö (p)
5. Reaktiot ja tasapaino (sy)
5. M aailam selittäminen kats… (sy)
4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (sy)
29
Filosofia (FI)
Psykologia (PS)
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (p)
3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (sy)
2. Filosofinen etiikka (sy)
4. Yhteiskuntafilosofia (sy)
1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja ... (p)5. Persoonallisuus ja mielenterveys (sy)
9. Tukioppilastoiminta (so)
2. Ihmisen psyykkinen kehitys (sy)
10. Vapaaehtoistyön peruskurssi
6. Sosiaalipsykologia (sy)
3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (sy) 7. Psykologian kertauskurssi (sy)
11. Vapaaehtoistoiminta kentällä
4. M otivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (sy)
8. M ediakurssi (sy)
Historia (HI)
1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (p)
5. Suomen vaiheet esihistoriasta aut... (sy)
9. Kertauskurssi (sy)
2. Eurooppalainen ihminen (p)
6. Kulttuurien kohtaaminen (sy)
10 Veteraanikurssi (sy)
3. Kansainväliset suhteet (p)
7. Kotiseudun historia (sy)
11. Sodankäynnin historia (sy)
4. Suomen historian käännekohtia (p)
8. M aailma tänään (sy)
12. Antiikin historia (sy)
3. Kansalaisen lakitieto (sy)
5. Kertauskurssi (sy)
Yhteiskuntaoppi (YH)
1. Yhteiskuntatieto (p)
Kuvataide (KU)
Musiikki (MU)
Liikunta (LI)
2. Taloustieto (p)
4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (sy)
1. M inä, kuva ja kulttuuri (p)
5. Nykytaiteen työpaja (sy)
9. Kuvanveisto ja keramiikka (so)
2. Ympäristö, paikka ja tila (p)
6. Oman ilmaisun etsiminen (so)
10. Lavastustyö (so)
3. M edia ja kuvien viestit (sy)
7. Ajattele, toteuta, tunne (so)
4. Taiteen kuvista omiin kuviin (sy)
8. Projektityö (so)
1. M usiikki ja minä (p)
4. M usiikki viestii ja vaikuttaa (sy)
2. M oniääninen Suomi (p)
5. M usiikkiprojekti (sy)
3. Ovet auki musiikille (sy)
6. Lauluyhtye (so)
1. Taitoa ja kuntoa (p)
7. Salibandy (sy)
14. Talviliikunta (so)
2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (p)
8. Veny - vanu - kiinteydy (sy)
15. Palloilu (so)
3. Virkisty liikunnasta (sy)
9. Showtanssi (sy)
16. Kovaan kuntoon itsenäisesti (so)
7. Bändi (so)
4. Yhdessä liikkuen (Vanhat tanssit) (sy) 10. Vesiliikunta (sy)
Terveystieto (TE)
5. Kuntoliikunta (sy)
11. Vaellus (so)
6. Pesäpallo (sy)
12. Vireyttä abeille (so)
1. Terveyden perusteet (p)
3. Terveys ja tutkimus (sy)
2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (sy)
4. Ensiapu (½ kurssia) (sy)
Opinto-ohjaus (OP) 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (p)
5. Kertauskurssi (sy)
3. Iloa ja älyä oppimiseen (sy)
2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (sy)
4. Oppilaskuntatyö (so)
Tietotekniikka (AT)1. Työvälineohjelmat (so)
3. Internet-kurssi (so)
5. Ohjelmointi II (so)
6. Kuvan- ja videonkäsittely (so)
2. M ultimedia (so)
4. Ohjelmointi I (so)
Kotitalous (KO)
1. Kohti itsenäistä elämää (so)
2. Arjesta juhlaan (so)
Tekstiilityö (KÄ)
1. Oma-asu kurssi (so)
3. Sisustustekstiilikurssi (so)
5. Erikoistekniikat (so)
2. Vanhojenpäivänpuku/juhlavaate (so)
4. Asu harrastukseen (so)
7. Näyttämöpuvustus
2. Tekninen työ 2 (so)
3. Tuotesuunnittelu (so)
Tekninen työ (TEK) 1. Tekninen työ 1 (so)
30
Jaksokalenterit
1. JAKSO
Ke
33
12.8.-2.10. ( 38 koulupäivää )
12.8.
To
13.8.
Pe
14.8.
La
15.8.
Su
16.8.
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
34
35
36
37
38
39
Lukuvuosi alkaa klo 10.30 liikuntahallilla
17.8.
18.8.
19.8.
20.8.
21.8.
22.8.
23.8.
24.8.
25.8.
26.8.
27.8.
28.8.
29.8.
30.8.
31.8.
01.9.
02.9.
03.9.
04.9.
05.9.
06.9.
07.9.
08.9.
09.9.
10.9.
11.9.
12.9.
13.9.
14.9.
15.9.
16.9.
17.9.
18.9.
19.9.
20.9.
21.9.
22.9.
23.9.
24.9.
25.9.
Syksyn yo-kirjoitusten info
Tarvittaessa erilliset korotuskuulustelut
Uusintakuulustelu I klo 9.00 - 11.15
Oppilaskunnan syyskokous, syksyn yo-info
Yo-kuullunymmärtämiskokeet, toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
Yo-kuullunymmärtämiskokeet, vieras kieli, pitkä oppimäärä
Yo-kuullunymmärtämiskokeet, vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Yo-äidinkieli, tekstitaidon koe
Yo-psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
Yo-vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti)
Yo-toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä (ruotsi)
Yo-äidinkieli, esseekoe
Ammattikorkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyy klo 15.
Yo-matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
Yo-uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
Koeviikko
31
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
40
26.9.
27.9.
28.9.
29.9.
30.9.
01.10.
02.10.
2. JAKSO
Yo-vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Ammatillisten oppilaitosten syksyn yhteishaku päättyy
5.10.-1.12. ( 37 koulupäivää )
Vanhempainillat lukuvuoden alussa
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
32
41
42
43
44
45
46
05.10.
06.10.
07.10.
08.10.
09.10.
10.10.
11.10.
12.10.
13.10.
14.10.
15.10.
16.10.
17.10.
18.10.
19.10.
20.10.
21.10.
22.10.
23.10.
24.10.
25.10.
26.10.
27.10.
28.10.
29.10.
30.10.
31.10.
01.11.
02.11.
03.11.
04.11.
05.11.
06.11.
07.11.
08.11.
09.11.
10.11.
11.11.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Avoimet ovet abeille lokakuussa 2015
Itsenäisyysjuhlan valmistelu alkuun (kakkoset)
syysloma
syysloma
syysloma
syysloma
syysloma
Uusintakuulustelu II klo 9.00 - 11.15
Info kevään yo-kirjoituksista tällä viikolla
ABI-päivät, kaikki abit tutustuvat Oulun Yliopistoon
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
47
48
49
12.11.
13.11.
14.11.
15.11.
16.11.
17.11.
18.11.
19.11.
20.11.
21.11.
22.11.
23.11.
24.11.
25.11.
26.11.
27.11.
28.11.
29.11.
30.11.
01.12.
3. JAKSO
02.12.
To
03.12.
Pe
04.12.
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
05.12.
06.12.
07.12.
08.12.
09.12.
10.12.
11.12.
12.12.
13.12.
14.12.
15.12.
16.12.
17.12.
18.12.
19.12.
20.12.
21.12.
22.12.
To
Pe
La
Su
51
52
Joulujuhlan suunnittelu käyntiin
Syksyn yo-tulokset tulevat viimeistään 23.11.
Ilmoittautuminen kevään 2016 yo-kirjoituksiin päättyy 23.11.
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
2.12.-8.2.
Ke
50
ABI-päivät, kaikki abit tutustuvat Oulun Yliopistoon
07.1.
08.1.
09.1.
10.1.
( 38 koulupäivää )
Itsenäisyysjuhla ja syksyn lakkiaiset
Penkkari-, potkijais-, vanhojen päivä -, opintomatkasuunnitelmat alulle
Uusintakuulustelu III klo 9.00 - 11.15
Joulujuhla alkaa klo 22
Joulujuhla ma-ti välisenä yönä
Joululoma
Kevään yhteissuunnittelutunti, Info korotuskuulusteluista abeille
Abien kurssimäärä- ja etenemisestetarkistukset
33
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
2
3
4
5
6
11.1.
12.1.
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
30.1.
31.1.
01.2.
02.2.
03.2.
04.2.
05.2.
06.2.
07.2.
08.2.
4. JAKSO
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
34
7
8
Uusintakuulustelu IV klo 9.00 - 11.15
Abien preliminäärit jakson lopulla, Info yo-kirjoituksista tällä viikolla
Abit: korotuskuulustelujen "tenttilista" valmis
Abien koulun työn arviointi jakson lopulla
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
9.2.-8.4.
09.2.
10.2.
11.2.
12.2.
13.2.
14.2.
15.2.
16.2.
17.2.
18.2.
19.2.
20.2.
21.2.
22.2.
23.2.
24.2.
25.2.
26.2.
27.2.
( 37 koulupäivää )
Yo-äidinkieli, tekstitaidon koe
Yo-kuullunymmärtämiskoe, vieras kieli, pitkä oppimäärä
Yo-kuullunymmärtämiskoe, toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
Yo-kuullunymmärtämiskoe, vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Potkijaiset
Penkkarit
Vanhojen päivä
Abien korotuskuulustelut alkavat, Oppikirjamuutokset, ainevalintatiedustelut tässä jaksossa
Uusintakuulustelu V klo 9.00 - 11.15
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
9
10
11
12
13
14
28.2.
29.2.
01.3.
02.3.
03.3.
04.3.
05.3.
06.3.
07.3.
08.3.
09.3.
10.3.
11.3.
12.3.
13.3.
14.3.
15.3.
16.3.
17.3.
18.3.
19.3.
20.3.
21.3.
22.3.
23.3.
24.3.
25.3.
26.3.
27.3.
28.3.
29.3.
30.3.
31.3.
01.4.
02.4.
03.4.
04.4.
05.4.
06.4.
07.4.
08.4.
5. JAKSO
Ma
15
Korotuskuulustelut päättyvät
Talviloma
Talviloma
Talviloma
Talviloma
Talviloma
Yo-äidinkieli, esseekoe
Yo-uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
Yo-vieras kieli, pitkä oppimäärä
Yo-toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
Yo-matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
Pääsiäinen
Abien korotuskuulustelut jatkuvat
Yo-psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
Yo-vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
11.4.-4.6.
11.4.
Ti
12.4.
Ke
To
Pe
La
13.4.
14.4.
15.4.
16.4.
Koeviikko
Abien korotuskuulustelut jatkuvat
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen haut päättyvät (ei vahvistettu)
( 39 koulupäivää )
Yhteissuunnittelutunti
35
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
36
16
17
18
19
20
21
22
17.4.
18.4.
19.4.
20.4.
21.4.
22.4.
23.4.
24.4.
25.4.
26.4.
27.4.
28.4.
29.4.
30.4.
01.5.
02.5.
03.5.
04.5.
05.5.
06.5.
07.5.
08.5.
09.5.
10.5.
11.5.
12.5.
13.5.
14.5.
15.5.
16.5.
17.5.
18.5.
19.5.
20.5.
21.5.
22.5.
23.5.
24.5.
25.5.
26.5.
27.5.
28.5.
29.5.
30.5.
31.5.
01.6.
02.6.
03.6.
04.6.
Uusintakuulustelu VI klo 9.00 - 11.15
Abien korotuskuulustelut päättyvät, numeronkorotustiedot kansliaan
Helatorstai
vapaa
koulun työn arviointi
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Koeviikko
Yo-tulokset tulevat viimeistään 25.5.
oppilaskunnan kevätkokous, syksyn yo-info, juhlajärjestelyt, lakitusinfo abeille klo 17:00
Lakkiaiset, kevätjuhla klo 11:00
Ilmoittautuminen syksyn 2016 yo-kirjoituksiin päättyy 5.6.
Oppikirjat lukuvuonna 2015–2016
1. vuoden opiskelijat
Aine
Kurssi
Oppikirjat lukuvuonna 2015-2016
Kustantaja
Äidinkieli ja
1-3
Särmä. Käsikirja.
Otava
kirjallisuus
1-3
Särmä. Kielenhuolto
Otava
1
Särmä. Kurssivihko 1
Otava
2
Särmä. Kurssivihko 2
Otava
3
Särmä. Kurssivihko 3
Otava
1-8
Grammar Rules!
Otava
1-8
Grammar Rules! Key
Otava
1
Open Road 1
Otava
2
Open Road 2
Otava
3
Open Road 3
Otava
1
Magnet 1
SanomaPro
2
Magnet 2
SanomaPro
3
Magnet 3
SanomaPro
Matematiikka
1
Sigma 1
SanomaPro
lyhyt
2
Sigma 2
SanomaPro
3
Sigma 3
SanomaPro
Matematiikka
1
Pitkä sigma 1
SanomaPro
pitkä
2
Pitkä sigma 2
SanomaPro
3
Pitkä sigma 3
SanomaPro
4
Pitkä sigma 4
SanomaPro
6
Pitkä sigma 6
SanomaPro
1
Fysiikka 1
SanomaPro
2
Fysiikka 2
SanomaPro
syventävä kurssi
3
Fysiikka 3
SanomaPro
syventävä kurssi
1
Reaktio 1
SanomaPro
2
Reaktio 2
SanomaPro
1
Lukion maantiede 1
Otava
1
Lukion maantiede 1, työvihko
Otava
1
Lukion biologia 1
Otava
2
Lukion biologia 2
Otava
1
Forum I ihminen, ympäristö ja kulttuuri
Otava
2
Forum II eurooppalainen ihminen
Otava
1
Uusi Arkki 1
Edita
2
Uusi Arkki 2
Edita
1
Mielen maailma 1
SanomaPro
2012
2
Mielen maailma 2
SanomaPro
2012, syv. kurssi
Musiikki
1
VOX Lukion musiikki 1
Otava
Terveystieto
1
Terve! Terveyden perusteet
SanomaPro
Englanti
Ruotsi
Fysiikka
Kemia
Maantiede
Biologia
Historia
Uskonto
Psykologia
Huom!
syventävä kurssi
37
2. vuoden opiskelijat
Aine
Kurssi
Oppikirjat lukuvuonna 2015-2016
Kustantaja
Äidinkieli ja
4-5
Särmä. Käsikirja. (Uusi)
Otava
kirjallisuus
4-5
Särmä. Kielenhuolto (Uusi)
Otava
4
Särmä. Kurssivihko 4 (Uusi)
Otava
5
Särmä. Kurssivihko 5 (Uusi)
Otava
1-8
Grammar Rules!
Otava
1-8
Grammar Rules! Key
Otava
4
Open Road 4
Otava
5
Open Road 5
Otava
6
Open Road 6
Otava
4
Magnet 4
SanomaPro
5
Magnet 5
SanomaPro
8
Magnet 6
SanomaPro
Matematiikka
4
Sigma 4
SanomaPro
lyhyt
5
Sigma 5 (2013)
SanomaPro
7
Sigma 7
SanomaPro
Matematiikka
5
Pitkä sigma 5
SanomaPro
pitkä
7
Pitkä sigma 7
SanomaPro
8
Pitkä sigma 8
SanomaPro
9
Pitkä sigma 9
SanomaPro
11
Pitkä matematiikka 11
SanomaPro
15
Sigma 7
SanomaPro
4
Fysiikka 4
SanomaPro
5
Fysiikka 5
SanomaPro
6
Fysiikka 6
SanomaPro
3
Reaktio 3
SanomaPro
4
Reaktio 4
SanomaPro
2
Lukion maantiede 2
Otava
2
Lukion maantiede 2, työvihko
Otava
3
Lukion maantiede 3
Otava
3
Lukion biologia 3
Otava
4
Lukion biologia 4
Otava
5
Lukion biologia 5
Otava
3
Forum III kansainväliset suhteet
Otava
4
Forum IV Suomen historian käännekohtia
Otava
5
Forum V Suomi esihistoriasta autonomian aikaan
Otava
Yhteiskuntaoppi
1
Kansalainen ja yhteiskunta
Edita
Uskonto
3
Uusi Arkki 3
Edita
4
Uusi Arkki 4 (2012)
Edita
3
Mielen maailma 3 (2012)
SanomaPro
4
Mielen maailma 4 (2012)
SanomaPro
1
Filosofian Odysseia
Edita
2
Etiikan Odysseia
Edita
3
Tiedon Odysseia
Edita
Englanti
Ruotsi
Fysiikka
Kemia
Maantiede
Biologia
Historia
Psykologia
Filosofia
38
Terveystieto
4
Yhteiskunnan Odysseia
Edita
2
Terve! Nuoret, terveys ja arkielämä
SanomaPro
3
Terve! Terveys ja tutkimus
SanomaPro
3. vuoden opiskelijat
Aine
Kurssi
Oppikirjat lukuvuonna 2015-2016
Kustantaja
Äidinkieli ja
6-9
Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja
SanomaPro
kirjallisuus
6-9
Äidinkieli ja kirjallisuus. Kielenhuollon vihko
SanomaPro
6
Äidinkieli ja kirjallisuus. Kurssivihko 6
SanomaPro
8 ja 9
Ylioppilastekstejä 2014
SKS ÄOL
1-8
Grammar Rules!
Otava
1-8
Grammar Rules! Key
Otava
7
Open Road 7
Otava
8
Open Road 8
Otava
7
Magnet 7
SanomaPro
9
Abi Ruotsi
Otava
uusi
Matematiikka
6
Sigma 6
SanomaPro
2014
lyhyt
8
Sigma 8
SanomaPro
9
Sigma kertauskirja
SanomaPro
Matematiikka
10
Pitkä sigma 10
SanomaPro
pitkä
12
Pitkä matematiikka 12
SanomaPro
13
Pitkä matematiikka 13
SanomaPro
14
Yo Pitkä matematiikka
SanomaPro
7
Fysiikka 7
SanomaPro
8
Fysiikka 8
SanomaPro
9
Fysiikka Kertauskirja
SanomaPro
5
Reaktio 5
SanomaPro
6
Yo Kemia
SanomaPro
4
Lukion maantiede 4
Otava
5
Abi maantiede
Otava
Biologia
8
Abi biologia
Otava
Historia
5
Forum V Suomi esihistoriasta autonomian aikaan
Otava
6
Forum VI kulttuurien kohtaaminen
Otava
2
Kansalainen ja talous
Edita
3
Kansalainen ja oikeus
Edita
4
Kansalainen ja Eurooppa
Edita
5
Uusi Arkki 5
Edita
6
Guru, Uskonnon kertauskirja
Kirjapaja
5
Mielen maailma 5
SanomaPro
6
PS Sosiaalipsykologia
Otava
7
Karrasch ym; Abi psykologia
Otava
3
Tiedon Odysseia
Edita
4
Yhteiskunnan Odysseia
Edita
5
Terve! Abipaketti
SanomaPro
Englanti
Ruotsi
Fysiikka
Kemia
Maantiede
Yhteiskuntaoppi
Uskonto
Psykologia
Filosofia
Terveystieto
Huom!
v. 2015
uusi
2013
uusi
2012
2012
39
Opinto-ohjaus
Lukion opinto-ohjaus koostuu oppitunneista, henkilökohtaisesta- ja pienryhmä-ohjauksesta sekä
muusta tiedottamisesta. Päävastuu on opinto-ohjaajalla, mutta kullakin ryhmällä on lisäksi
ryhmänohjaaja, joka ohjaa ja seuraa oman ryhmänsä opiskelua. Jokainen opettaja on ohjaaja oman
aineensa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä.
Jokaiselle opiskelijalle on tarjolla henkilökohtaista ohjausta. Erityisesti luokattomuus, valinnaisuus,
erilaiset itsenäisen työskentelyn muodot, ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen ja jatko-opintojen
monipuolistuminen edellyttävät sitä.
Lopon tehtävät:
luokkamuotoisen ohjauksen hoitaminen, henkilökohtaisen- ja pienryhmäohjauksen antaminen,
opiskelijan auttaminen opinto-ohjelman laadinnassa ja muuttamisessa, opiskelijoiden edistymisen
seuraaminen, opiskelijoiden jatkokoulutuksen ja uranvalinnan ohjaajana toimiminen, yhteydenpito
mm. työ- ja elinkeinoelämään, muihin oppilaitoksiin, työvoimaviranomaisiin ja
opintotukiviranomaisiin
Ryhmänohjaaja on lähiohjaaja, joka perehdyttää opiskelijat lukion käytäntöihin, sosiaalistaa heitä
lukioon ja ohjaa ryhmässä työskentelyyn:
auttaa opiskelijoita opinto-ohjelman laadinnassa ja muuttamisessa, antaa henkilö-kohtaista- ja
pienryhmäohjausta, seuraa ryhmänsä toimintaa ja opiskelijoiden edistymistä, valvoo ryhmänsä
etuja, seuraa ryhmänsä poissaoloja, kasvattaa tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen,
tiedottaa ja pitää yhteyttä koteihin
Opiskelun erityinen tuki
Pudasjärven lukiossa pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan erityistä tukea sellaisille
opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat
heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat
opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve
myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien
ongelmien vuoksi.
Jos opiskelijalla on kielenkehityshäiriö, joka on todettu ennen lukioon siirtymistä, tulee hänen esittää
erityisopettajan tai muun asiantuntijan laatima todistus lukioon tullessaan. Todistus edistää opiskelijan
tukitoimia ja käy todistuksesta yo-lautakunnalle, joka voi myöntää erityisjärjestelyjä kokeen
suorittamiseksi. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, ryhdytään tarpeellisiin
tukitoimiin asiantuntijoiden avulla. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan, miten häiriö otetaan
huomioon sekä opiskelussa että ylioppilaskirjoituksissa.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain mukaan järjestää osittain toisin
kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan
jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien
vähimmäismäärä täyttyy.
Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan
huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet
voidaan toteuttaa. Todetut vammat ja vaikeudet, kuten puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka
vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on
mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön.
40
Opintotuki
Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskeluaikaisen toimeentulon rahoitus siltä osin, kun
rahoitusta ei katsota vanhempien velvollisuudeksi. Myöntämisperusteita ovat oppilaitokseen
hyväksyminen, päätoiminen opiskelu ja taloudellisen tuen tarve.
Opintotuki käsittää seuraavat
tukimuodot:
- opintoraha
- asumislisä
- opintolainan valtiontakaus
Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka maksetaan kuukausittain
opiskelijan pankkitilille. Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, joka on oikeutettu lapsilisään.
Opintorahaa voi saada vasta sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien, jona täyttää 17 vuotta.
Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Opintoraha myönnetään yleensä kolmeksi vuodeksi ja
lisähakemuksesta neljänneksi, jos päätoimiset lukio-opinnot jatkuvat. Lukio-opinnot katsotaan
päätoimisiksi, kun opintojen laajuus on vähintään 75 kurssia ja opiskelija on suorittanut kunakin
lukukautena vähintään 10 kurssia tai osallistunut kahteen yo-kokeeseen. Neljännen vuoden
hakemuksen liitteenä tulee olla oppilaitoksen lausunto suoritettavien kurssien tai yo-kokeiden
määrästä. Lukuvuoden tukikuukausien määrä on enintään yhdeksän.
Opintorahan määrä riippuu oppilaitoksestasi, iästäsi, asumismuodostasi, siviilisäädystäsi ja tietyissä
tilanteissa myös vanhempiesi tuloista. Vanhempien tulot voivat joko pienentää tai korottaa opintorahan
määrää. Voit arvioida opintorahasi määrää opintotuen määrän laskurilla, joka löytyy osoitteesta:
http://www.kela.fi/opintotuki
Asumislisä on valtion maksama avustus, joka maksetaan kuukausittain tilillesi. Asumislisä on
verotonta tuloa, eli et maksa siitä veroa, eikä asumislisää oteta huomioon tulovalvonnassa vuositulonasi.
Asumislisän myöntämisen yleiset edellytykset ovat samat kuin opintotuessa yleensä. Voit saada
asumislisää vain opiskelukuukausilta ja sellaiseen asuntoon, josta käsin voit suorittaa opintojasi.
Kesäkuukausien aikana voit saada asumislisää vain, jos opiskelet päätoimisesti kesällä ja olet oikeutettu
kesäopintotukeen.
Asumislisää voit hakea verkossa: http://www.kela.fi/opintotuki_asumislisa .
Opintolaina on valtion takaama laina, joka pitää maksaa takaisin. Jos sinulle on myönnetty
opintolainan valtiontakaus, voit hakea lainan valitsemastasi pankista. Koska valtio takaa opintolainasi,
et tarvitse lainalle muuta vakuutta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen
lainaerän nostamisesta.
Lainaehdoista osa määräytyy valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta
ja takaisinmaksuaikataulusta, sovit itse pankkisi kanssa. Lainan takaisinmaksu alkaa yleensä sen jälkeen,
kun et enää ole oikeutettu koron pääomittamiseen.
Mikäli jäät työttömäksi tai opintosi päättyvät eikä sinulla ole jatko-opiskelupaikka tai työpaikkaa,
ilmoittaudu mahdollisimman pian työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Sen jälkeen voit hakea
työttömyysturvaa joko työttömyyskassasta tai Kelasta.
Lisätietoja: http://www.kela.fi/
41
Poissaolot
Lukiolaisen tulee suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja osallistua opetukseen, jollei hänelle ole
myönnetty siitä vapautusta.
Poissaolot voidaan jakaa luvattomiin ja luvallisiin poissaoloihin. Luvallisia ovat esim. oma sairaus tai
vanhempien äkillinen sairastuminen tai muu ylivoimainen este. Luvallisia ovat myös kaikki
ryhmänohjaajan tai rehtorin luvalla tapahtuvat poissaolot. Tällöin poissaoloon on oltava pätevä syy.
Lupa on hankittava etukäteen, jos peruste on ennakkoon tiedossa. Sairauden tai muun vastaavan
poissaolon kestäessä yli kolme päivää, ilmoita siitä ryhmänohjaajallesi. Alle 18-vuotiaan poissaololuvan
pyytää ja poissaolon syyn selvittää huoltaja.
Poissaololupa haetaan Wilman kautta. Luvan perustaksi on oltava riittävä syy, esim. perhetapahtuma
(häät, hautajaiset, syntymäpäiväjuhlat), hammaslääkärissä käynti tai autokoulun ajotutkinto. Metsästys,
kampaamoaika tai Oulussa käynti ei ole riittävä syy. Autokoulu ei saa mennä lukion käynnin edelle. Älä
ota ”inssinajoa” koeviikolle.
Koululla pitää olla tieto oppilaasta. Siksi alle yhden tunnin poissaoloihin kysytään lupa tunnin
pitäjältä. Hammaslääkärissä, terveydenhoitajalla, kuraattorilla tai opon/ryhmänohjaajan puheilla
käynnit selvitetään ao. opettajille. Tuntia pidemmistä poissaoloista anotaan lupa Wilman kautta. Kysy
lupa riittävän ajoissa! Perusteltuun anomukseen annetaan lupa seuraavasti:
- Ryhmänohjaaja antaa luvan 1 tunnista kolmeen päivään asti.
- Rehtori myöntää yli kolmen päivän pituisia lupia. Asia on esitettävä niin
hyvissä ajoin, että anomus ehditään käsitellä asianmukaisesti.
Luvattomia ovat kaikki poissaolot, joihin ei ole lupaa tai ovat muutoin koulutyön luonteeseen
sopimattomia. Sellaisia ovat esim. kokeisiin lukeminen, aamumyöhästelyt tai suoranainen laiskuudesta
johtuva pinnaus. Tahalliset poissaolot vaikuttavat haitallisesti arviointiin. Jos opiskelijalla on runsaasti
ilman hyväksyttävää syytä olevia poissaoloja, on opettajalla oikeus katsoa kurssin keskeytyneen.
Poikkeuspäivät
Työvuoden aikana on päiviä, jolloin työjärjestys poikkeaa tavanomaisesta. Nämä työpäivät ovat koko
koulun yhteisiä, jolloin kaikilla on läsnäolovelvollisuus oppitunneista riippumatta. Poikkeuspäivien
poissaololuvan myöntää rehtori. Luvattomat poikkeuspäivien poissaolot pitää selvittää rehtorille
rehtorin määräämällä tavalla. Perinteisesti poikkeuspäivät ovat monelle olleet lukioajan mieleen
jäävimpiä hetkiä, joista ei tulisi mieleenkään jäädä tarkoituksella pois. Työsuunnitelmaan varataan myös
mahdollisuus toisen vuoden opiskelijoiden opintomatkalle, jonka järjestelyt rehtori hyväksyy.
Kurssikokeeseen ei voi tulla, jos poissaolot ovat selvittämättä. Useampi kuin kolme poissaolotuntia
(ilman hyvää syytä) johtaa kurssin keskeytymiseen. Kaksi myöhästymistä vastaa yhtä poissaoloa.
42
Lukion hallinto
Hyvinvointi- ja sivistystoiminta
Pudasjärven kaupungin lukiokoulutuksen järjestäjän edustajana toimii opetus- ja sivistysjohtaja Juha
Holappa, puh. 050 400 4799 tai juha.holappa@pudasjarvi.fi.
Lisätietoja kaupungin hyvinvointi- ja sivistystoiminnasta:
http://www.pudasjarvi.fi/kaupunki-info/kaupungin-toiminta/sivistys-ja-hyvinvointitoiminta
Oppilaskunta
Lukiossa on oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Oppilaskunnan tehtävänä on
edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunnalle tulee varata mahdollisuus
osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijoita tulee kuulla ennen opintoihin ja muihin
opiskelijoiden asemaan oleellisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.
Oppilaskunnan hallitus
Puheenjohtaja: _______________________ Jäsen: ____________________________
Sihteeri _____________________________ Jäsen: ____________________________
Jäsen: ______________________________ Jäsen: ____________________________
Jäsen: ______________________________ Jäsen: ____________________________
43
Lukion henkilökunta
44
Rajala, Markku
Penttilä, Hanna
Ahokumpu, Ari
Ahonen, Paavo
Haapakoski, Aki
Hanhela, Juha
Hukari, Sari
Jaako, Antti
Kälkäjä, Salme
Lantto, Kaarina
Liikanen, Kaisa
Luhtaniemi, Stiina
Luokkanen, Hannu
Nissi, Raija
Outila, Jari
Raappana, Mikko
Ranua, Elisa
Suo-Yrjö, Päivi
Sälevä, Mika
Timonen, Elina
Timonen, Mika
Toivanen, Eeva
Virranmäki, Pia
Väyrynen, Anne
Wilenius, Antti
vs. rehtori
vs. apulaisrehtori (1.8.2015-31.12.2015)
MAA, FY, KE, AT
KU
PS, FI, UE
MAA, MAB, FY, KE
MU
BI, GE
EN, RU
BI
UE
SAB
TEK
LI, TT
LI, TT
LI, TT
ÄI
ÄI
KU
HI, YH
HI, YH
TS
RUB, ENA
KO
AT
040 735 8988
040 560 9840
040 577 9476
Kälkäjä, Lea
Soronen, Timo
Luokkanen, Irja
Kummala, Anna
Koulusihteeri
Kiinteistönhoitaja
Terveydenhoitaja
Koulukuraattori
Ruokapalvelupäällikkö
040 715 0388
050 408 8227
0400 193 691
050 574 4383
0400 896 495
044 0624 263
044 542 4955
040 768 4540
050 400 8938
040 581 1649
040 826 6457
044 300 0019
040 590 4138
040 563 3385
040 826 6605
050 4649 870
040 826 6419
045 6783 701
050 407 0583
050 4364326
050 526 8193
040 573 2778
050 465 4791
041 506 0738
Muutamia muistettavia asioita
-
-
Oppikirjat on oltava kurssilla mukana ensimmäisestä tunnista alkaen.
Tehtäväkirjojen pitää olla puhtaita ja tehtäviä ei saa olla tehtyinä.
Tekstikirjat voivat olla käytettyjä ja niissä saa olla merkintöjä.
Kokeeseen ei päästetä, jos kurssiin liittyviä sovittuja tehtäviä on tekemättä tai jos poissaoloja on
selvittämättä kurssin opettajalle.
Poissaolojen selvittelyt vaaditaan. Edelleen useampi kuin kolme poissaolotuntia, ilman erittäin
hyvää syytä, johtaa kurssin keskeytymiseen.
On syytä muistaa lukiolain 25§: Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole
myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja
käyttäydyttävä asiallisesti.
Kaksi myöhästymistä vastaa yhtä poissaoloa.
Mikäli jokin elokuussa oppilasilmoitukseen merkitsemäsi tieto (puh., osoite, tms.) muuttuu lukioopintojesi aikana, ilmoita muutoksesta heti koulusihteerille ja ryhmänohjaajalle.
Huom! Kuljetusoppilas: jos koulukuljetustarpeesi muuttuu esim. keskustaan vuokralle muuton
vuoksi tai jos kuljet koulumatkoja omalla kulkuvälineellä (auto, mopo, jne.) tai koulumatkasi
kulkemiseen tulee jokin muu muutos, ilmoita asiasta heti koulusihteerille. Tällöin vältyt koulumatkatuen
takaisinperinnältä.
Wilma-ohjelma toimii koulun ja kodin yhteistyökanavana sekä mm. lukion tiedottamisalustana. Myös
poissaoloselvitykset tehdään wilman kautta.
https://wilma.pudasjarvi.fi
Wilma
Jaksotus 2015-2016
1. jakso
12.8.-2.10.2015
38 työpäivää
2. jakso
5.10.-1.12.2015
37 työpäivää
3. jakso
2.12.2015-8.2.2016
38 työpäivää
4. jakso
9.2.-8.4.2016
37 työpäivää
5. jakso
11.4.-4.6.2016
39 työpäivää
45
Lukuvuoden työaika
PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN HYVINVOINTI- JA SIVISTYSTOIMINTA
Kaupunginhallitus 10.2.2015 § 43
LUKUVUODEN TYÖAIKA 2015-2016
* koulu alkaa ke 12.8.2015
* kevätlukukausi alkaa to 7.1.2016
* syysloma vko 43 ( 19.-23.10.2015)
* talviloma vko 10 (7.-11.3.2016)
* syyslukukausi päättyy ti 22.12.2015
* pääsiäisloma pe 25.3. - ma 28.3.2016
* joululoma ke 23.12.2015 - ke 6.1.2016
* helatorstai to 5.5.2016
* syys- ja kevätlukukauden koulutyö alkaa klo 9.00
* pe 6.5.2016 vapaa
* kevätlukukausi päättyy la 4.6.2016
SYYSLUKUKAUSI 2015
KEVÄTLUKUKAUSI 2016
yht./
pv.
Vko Päivät
33 12.8.-14.8.
34 17.8.-21.8.
35 24.8.-28.8
36 31.8.-4.9
T
T
P
P
3
5
1 7.1.-8.1.
2 11.1.-15.1.
5
5
M
T
K
K
M
T
K
T
P
M
M
T
T
K
K
T
T
P
P
M
T
K
T
P
5
M
M
T
T
K
K
T
T
P
P
5
5
M
T
K
T
P
5
42 12.10.-16.10. M
43 19.10.-23.10.
44 26.10.-30.10. M
45 2.11.-6.11.
M
T
K
T
P
5
37 7.9.-11.9.
38 14.9.-18.9.
39 21.9.-25.9.
40 28.9.-2.10.
41 5.10.-9.10.
5
SYYSLOMA
T
K
T
P
5
T
K
T
P
5
46 9.11.-13.11. M
47 16.11.-20.11. M
48 23.11-27.11. M
49 30.11.-4.12. M
50 7.12.-11.12. M
T
K
T
P
T
K
T
P
5
5
T
K
T
P
5
T
K
T
P
T
K
T
P
5
5
51 14.12.-18.12. M
52 21.12.-22.12. M
T
T
K
T
P
5
Syyslukukausi yhteensä
2
90
KOKO LUKUVUOSI YHTEENSÄ
46
yht./
pv.
Vko Päivät
Loppiainen
T
P
2
5
5
5
M
T
K
T
P
3 18.1.-22.1.
4 25.1.-29.1.
5 1.2.-5.2.
6 8.2.-12.2.
M
T
K
T
P
M
M
T
T
K
K
T
T
P
P
M
T
K
T
P
5
7 15.2.-19.2.
8 22.2.-26.2.
9 29.2.-4.3.
M
M
T
T
K
K
T
T
P
P
5
M
T
K
T
P
5
5
10 7.3.-11.3.
11 14.3.-18.3.
12 21.3.-24.3.
13 29.3.-1.4.
5
TALVILOMA
M
M
T
T
K
K
T
T
P
5
Pääsi-
4
äinen
T
K
T
P
4
14 4.4.-8.4.
15 11.4.-15.4.
16 18.4.-22.4.
M
T
K
T
P
M
T
K
T
P
5
5
M
T
K
T
P
5
17 25.4.-29.4.
18 2.5.-4.5.
19 9.5.-13.5.
M
T
K
T
P
5
3
20 16.5.-20.5.
21 23.5.-27.5.
22 30.5.-4.6.
M
T
K
M
T
K
T
P
5
M
T
K
P
5
M
T
K
T
T
P
5
6
M
T
K
Kevätlukukausi yhteensä
189 työpäivää
Helavapaa
to rst.
T
99
P
L
Oppitunnit
0. tunti
8.00 - 8.55
1. tunti
9:00 – 10:15
välitunti
2. tunti
10:15 – 10:25
10:25 – 11:00
ruokailu
11:00 – 11:30
11:30 – 12:10
välitunti
3. tunti
12:10 – 12:20
12:20 – 13:35
välipala
13:35 – 13:45
4. tunti
13:45 – 15:00
5. tunti
15:00 – 16:15
47