lataa pdf-tiedosto - Lahden ensi

Transcription

1
Lahden ensija turvakoti ry
VUOSIKERTOMUS v. 2014
kuva Launeenkatu 8 toimitilojen avajaisista 14.5.2014
Loviisankatu 14 A 3
15100 Lahti
toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi
www.lahdenensijaturvakoti.fi
2
3
SISÄLLYSLUETTELO
1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT -------------------------------------------------------- 4
2. VUOSI 2014 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 7
3. VAUVAPERHETYÖ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 8
3.1
Ensikoti -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 8
3.2
Baby blues –toiminta -------------------------------------------------------------------------------------------- 10
3.3
Avopalvelukeskus Loviisa --------------------------------------------------------------------------------------- 12
3.3.1 Päiväryhmä Peukaloinen ---------------------------------------------------------------------------------------- 12
3.3.3 PuolenMatkanTalo (PMT) --------------------------------------------------------------------------------------- 14
4. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ ----------------------------------------------------------------------------------------- 15
4.1
Turvakoti ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- 16
4.1.1 Lapsityö ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 19
4.2
Avokriisityö -------------------------------------------------------------------------------------------------------- 21
4.3
Jussi-työ® ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- 23
4.4
Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminta -------------------------------------------------------------- 25
4.5
Nettiturvakoti ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 27
5. PERHETYÖ --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 27
5.1
Avotupa ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 28
5.2
Alvari-perhetyö ®------------------------------------------------------------------------------------------------- 30
5.3
Perhetupa ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- 32
5.4
Eroperheen kahden kodin lapset –projekti (jatkohanke v. 2014 – 2015) ----------------------------- 36
5.5
Säröperheelle tueksi –toiminta (Dilan hallinnoima) ------------------------------------------------------- 38
6. TYÖRYHMÄT ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 39
7. KANSALAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA (KA-VA) ------------------------------------------------------------------- 40
8. KEHITTÄMINEN, YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN ----------------------------------------------------------------- 41
8.1 Jatkuva laatutyöskentely ja arviointi ---------------------------------------------------------------------------- 41
8.2 Kannusta minut vahvaksi –hanke (KMV-hanke; Ensi- ja turvakotien liitto) ------------------------------ 41
8.3 Päijät-Hämeen Turvallisuusverkosto ---------------------------------------------------------------------------- 43
8.4 Perhetyön verkosto ------------------------------------------------------------------------------------------------ 43
8.5 Ohjausryhmiin ja yhteistyöverkostoihin osallistuminen ---------------------------------------------------- 44
9. YHDISTYSTYÖ --------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 45
10. HALLINTO -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 45
11. HENKILÖKUNTA ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 45
12. TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYDENHUOLTO --------------------------------------------------------------------------- 46
13. KOULUTUS ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 46
14. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI ------------------------------------------------------------------------------------------- 47
15. TALOUS ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 47
14. KOOSTE ASIAKASTYÖSTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------ 51
4
1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT
Lahden ensija turvakoti ry on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon kansalais- ja lastensuojelujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 1946. Yhdistyksen toiminta on yhteiskunnan muuttuessa ja kehittämistyön seurauksena laajentunut yksinäisten äitien ja heidän lastensa tukemisesta ja
auttamisesta erityisosaamista vaativaksi koko perheen huomioivaksi vauvaperhetyöksi, perheväkivalta- ja kriisityöksi sekä perhetyöksi.
Kansalais- ja lastensuojelujärjestönä yhdistys toimii ja vaikuttaa erilaisen tuen tarpeessa olevien
lasten ja perheiden tukemiseksi.
Yhdistys on valtakunnallisen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys ja on myös valtakunnallinen
palvelujen tuottaja, jonka vaikutustoiminta ja palveluista käytännössä valtaosa suuntautuu Lahteen ja muuhun Päijät-Hämeeseen.
Toiminta painottuu kolmelle erityisosaamisen alueelle:



Vauvaperhetyö
Perheväkivalta- ja kriisityö
Perhetyö
Yhdistyksen toiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä, jossa painottuu
vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, kriisityö, väkivallan katkaisu- ja ehkäisytyö sekä mielenterveystyö. Työmuodot ovat laajentuneet erityisesti avopalveluiden suuntaan.
Järjestötoimijana yhdistys tekee perustyön ohella myös vahvaa kehittämistyötä.
Ensi- ja turvakotitoiminnan tarkoituksena on turvata lapselle oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä ja katkaista perhe- ja lähisuhdeväkivaltakierrettä.
Arvot
 lapsuuden suojelu
 turvallisuus
 asiakaslähtöisyys
 inhimillisyys
 luotettavuus
motto: ”Kaikki lapsen parhaaksi !”
5
TOIMINTAMUODOT
VAUVAPERHETYÖ
PERHEVÄKIVALTA- JA
KRIISITYÖ
ENSIKOTI (v. 1952 -)
TURVAKOTI (v. 1985 -)
Ensikodissa odotusaikana tai
pienen vauvan kanssa asuville
tukea vanhemmuuteen ja arkielämässä selviytymiseen.
Turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalveluyksikkö koko
perheelle perheväkivalta tai sen
uhka –tilanteessa.
LAPSITYÖ
BABY BLUES (v. 1993 -)
Tukea, apua ja neuvontaa
avopalveluna synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja uupumuksesta kärsivälle äidille ja
hänen perheelleen. Tukea vanhemmille vauvan 3 vrk:n unirytmitysjaksolla Perhetuvalla.
Lapsityö turvakotiin tulleiden
lasten kanssa. Yhdistyksen muun
lapsityön koordinointi.
PUOLENMATKANTALO
(v. 1999-)
Tuettua asumista ja kokonaisvaltaista perhekuntoutusta. Ennaltaehkäisevää ja korjaavaa
lastensuojelutyötä koko perheelle.
AVOTUPA (v. 1985 -)
Tapaamispaikka
Tarjoaa erillään asuvalle lapselle
ja vanhemmalle mahdollisuuden
valvottuun tapaamiseen turvallisessa ympäristössä.
ERITYISTASON PERHETYÖ
ALVARI ® (v. 1989 -)
AVOKRIISITYÖ (v. 1997 -)
Lapsiperheille kotiin annettavaa
ammatillista, pitkäkestoista ja
tiivistä tukea. Työ toteutetaan
yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa.
Korjaavaa ja ennaltaehkäisevää
avotyötä perheväkivaltatilanteissa.
PERHETUPA (v. 2007 -)
Lapsiperheiden avoin kohtaamisen
ja yhdessä toimimisen paikka.
PEUKALOINEN (v. 1996 -)
Tukea varhaiseen vuorovaikutukseen päiväryhmätoiminnan avulla.
PERHETYÖ
JUSSI-TYÖ® (v. 1994 -)
Apua miehelle, jonka
perheessä tai lähisuhteessa on
väkivaltaa tai sen uhkaa.
TURVALLISTEN PERHEIDEN
PÄIJÄT-HÄME (v. 2009 -)
Perheen ja sen lähipiirin huomioivan turvallisuustyön toimintamallien
kehittäminen ja juurruttaminen.
EROPERHEEN KAHDEN
KODIN LAPSET -proj.
(v. 2011- )
Eroperheille ennaltaehkäisevää
tukea ja neuvontaa sekä lasten
ja vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Eroauttamistyö tukee
yhteisvanhemmuuden vahvistamista parisuhteen päättyessä
sekä lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien eron jälkeen.
SÄRÖPERHEELLE TUEKSI
(v. 2009 -)
(Yhteishanke Dilan kanssa)
Ennaltaehkäisevää tukea
ja arjen kannattelua vanhemmuuden alkuvaiheessa vapaaehtoistyön keinoin.
6
7
2. VUOSI 2014
”Arvoisat kutsuvieraat, yhteistyökumppanit ja Ensi- ja turvakodin ystävät,
tukijat ja henkilökunta,
minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi
Turvakodin, Avokriisityön, Jussi-työn, Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminnan,
Avotuvan, Eroperheen kahden kodin lapset - projektin ja Alvari –perhetyön
uusien tilojen avajaistilaisuuteen.”
Näillä sanoilla avasi yhdistyksemme puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine uusien tilojen käyttöönotto- ja vihkiäistilaisuuden toukokuussa 2014. Monivaiheinen muuttoprosessi oli saatu päätökseen
ja toiminta uusissa tiloissa käynnistyi helmikuussa 2014. Kyseessä oli koko toimintaamme ajatellen merkittävä toiminnallinen muutos. Uuteen toimitilaan totuttelu tarjoaa haasteita ja samalla
uusia mahdollisuuksia niin työntekijöille kuin asiakkaillekin.
Toimintaympäristön muutos on ajassamme jatkuvaa. Kuntien palvelurakenteen kehittämistyö,
kuntatalouden paineet ja yhteiskunnan taloudellinen tilanne heijastuvat toimintaamme niin työhömme kohdistuvien odotusten kuin käytettävissä olevan resurssin suhteen. Lahtelaisena kansalaisjärjestönä tuottamiamme palveluita käyttävät monet eteläisen Suomen kunnat. Taloutemme
kannalta tämä on erityisen merkittävää. Kuntien rahoituksen osuus toiminnassamme on noin 70
% lopun ollessa RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta ja projektiavustusta sekä kansalaisten ja
yhteisöjen meille osoittamaa taloudellista tukea.
Turvakotityön osalta valtio ottaa rahoitusvastuun vuoden 2015 alusta alkaen. Tarkoituksena on
taata kansalaisille kuntien taloudellisesta tilanteesta riippumaton pääsy turvakotiin sitä tarvitessaan ja toisaalta laajentaa turvakotiverkkoa paremmin koko maan kattavaksi. Järjestely on periaatteessa oikeansuuntainen, mutta onnistuminen edellyttää riittävää resurssointia, jolla työn jatkuminen ja kehittäminen todellisuudessa turvattaisiin. Erityisesti lasten kanssa tehtävään työhön
tarvittaisiin lisäresursseja. Väkivalta- ja kriisityön avopalveluun emme vielä onnistuneet saamaan
RAY:lta hakemaamme resurssilisää lasten kanssa tehtävään työhön. Jussi-työtä® on tehty Lahdessa 20 vuotta, onnittelut!
Perustehtävämme lastensuojelujärjestönä on edelleen olla tukena ja turvana eri elämänvaiheissa
lapsille, aikuisille ja perheille. Yhdistyksemme monipuolinen vauvaperhetyö tuottaa ammatillisuuteen ja vertaisuuteen perustuvia tuen muotoja, hyvinvointia tukevasta ja ennaltaehkäisevästä
avusta aina vahvaan yksilölliseen tukeen saakka.
25-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Alvari-perhetyö® täydentää edelleen osaltaan lahtelaista perhetyön kokonaisuutta. Tapaamispaikkatoiminta valmistautuu uudistuvan sosiaalihuoltolain tuomiin
muutoksiin. Perhetyön painopisteenä on edelleen ollut eroauttamisen kehittäminen. Perhetuvan
toiminta on tavoittanut runsaasti vauva- ja pikkulapsiperheitä.
Yhdistyksemme vapaaehtoistoiminta on monipuolistunut ja aiempaa enemmän vapaaehtoisia on
hakeutunut mukaan toimintaamme. Yhdistyksemme yhteistyö Dila:n kanssa Säröperheelle tueksi
-toiminnan osalta on jatkunut.
8
Yhteistyö ensija turvakotien keskusjärjestön kanssa on ollut aktiivista. Säännölliset työkokoukset
kokoavat yhteen jäsenyhdistysten työntekijöitä tarjoten mahdollisuuden koulutukseen ja kokemuksen vaihtoon. Yhteistyötä on tehty mm. Kannusta minut vahvaksi -hankkeen, Neuvokeskuksen ja Vapos-hankkeen kanssa.
Jukka Ihalainen
Jukka Ihalainen
toiminnanjohtaja
3. VAUVAPERHETYÖ
Yhdistyksen vauvaperhetyön osaamisalue koostuu asiakasperheitä eri tavoin tukevista työmuodoista. Ympärivuorokautista tukea antaa Ensikoti, PuolenMatkanTalo tarjoaa vahvaa tukea itsenäiseen asumiseen, Peukaloisen päiväryhmä ja Baby blues -työmuodot ovat tiivistä tukea antavia
avopalvelutyömuotoja. Työmuodot muodostavat tarvittaessa asiakasperheelle pitkäjänteisesti
kuntouttavan työskentelyn jatkumon. Yhteistyötä tehdään joustavasti asiakkaan tarpeet huomioiden. Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii vauvaperhetyön johtaja.
Vauvatyömuotojen työntekijät osallistuivat paikallisiin seminaaripäiviin ja Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin koulutus- ja työkokouksiin. Työryhmä kokoontui kevään ja syksyn aikana säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Asiakasyhteistyö jatkui tiiviinä koko vuoden ajan. Kaikista avopalvelun työmuodoista ohjautui asiakkaita Ensikodille ja päinvastoin. Vauvatyömuotojen yhteistyön kautta myös kuntien sosiaalityöntekijät saivat tietoa eri työmuotojen mahdollisuuksista tukea oikea-aikaisesti sopivalla palvelulla vauvaperheitä. Tätä palveluketjua käytettiin yhä enenevästi.
Vapaaehtoiset Doula-synnytystukihenkilöt olivat tarvittaessa Ensikodin asiakasperheiden tukena,
myös tästä yhteistyöstä kokemukset olivat hyviä. Vauvaperhetyön ammattilaisille suunnattuja
Avointen ovien –päiviä järjestettiin kaksi kertaa, keväällä Loviisankadun vauvatyömuodoissa ja
syksyllä Ensikodissa.
3.1
Ensikoti
VAUVAPERHETYÖ
Ensikoti tarjoaa ympärivuotokautista tukea vauvaperheille. Perhe voi tulla Ensikotiin jo raskausaikana. Ensikotityön painopisteenä on tukea vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta,
vauvan hyvää hoitoa ja kehitystä sekä vahvistaa vanhempien voimavaroja.
Asiakkaat ohjautuvat Ensikotiin sosiaalitoimen kautta. Työskentely toteutuu yhteistyössä asiakkaan koko verkoston kanssa. Ensikodin henkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusta, Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyöhön syventävää koulutusta sekä muuta erilaisten työmenetelmien käyttöön liittyvää koulutusta. Työtä kehitetään jatkuvasti asiakastarpeet huomioiden.
9
Toiminta vuonna 2014
Toimintavuoden aikana Ensikodin asiakasmäärä vaihteli paljon. Tammi- ja helmikuun ajan Ensikodin yhteydessä toimi väliaikaisesti myös Turvakoti, joka odotti muuttoa uusiin valmistuviin toimitiloihin Launeenkadulle. Kevään ja kesän aikana Ensikodin asiakasmäärä oli vähäisempi, kysyntä
kohosi loppuvuodesta, jolloin talossa olivat kaikki asiakashuoneet käytössä.
Ensikodin v. 2013 lopussa valmistuneen remontin jälkeen uusittiin vuoden alussa myös asiakashuoneiden sisustusta uusin tekstiilein ja kalustettiin lasten leikkitilaa uusin kalustein ja tekstiilein. Ensikoti sai lahjoituksena asiakkaiden käyttöön keinutuolin ja runsaasti uusia kudottuja vauvojen vaatteita ja peitteitä.
Perheitä oli ensikotityön piirissä vuoden aikana yhteensä 34, joissa naisia 34, miehiä 16 ja lapsia
35, asiakkaita oli yhteensä 85. Asiakkaiden keski-ikä oli hieman alle 20 vuotta ja raskaana tuli 5 äitiä. Palvelua käytti 16 eri kuntaa ja kahdella asiakasperheellä ei ollut kotikuntaa Suomessa. Asiakkaat olivat enimmäkseen Päijät-Hämeen alueelta.
Ensikodin henkilökunta koostuu vauvaperhetyön johtajasta, seitsemästä vauvaperhetyöntekijästä, ruoka- ja laitoshuollosta vastaavasta emännästä sekä laitoshuoltajasta. Ensikodilla on jatkuvasti useitakin opiskelijoita harjoittelujaksoilla.
Ensikotityön kehittäminen
Ensikotityötä on kehitetty eri hankkeiden avulla usean viime vuoden ajan. Kehitetyt työmenetelmät ovat vakiintunutta toimintaa asiakastyössä.
Raskausajan työskentely koostuu rakenteellisesta työskentelystä ja laajan materiaalipaketin käytöstä. Raskausaikainen työskentely toteutui kaikkien Ensikotiin raskaana tulleiden kohdalla, myös
isät olivat raskausajan työskentelyssä mukana. Raskaana oleville äideille pidettiin myös suositut
Baby shower -kutsut. Tarvittaessa perheet saivat itselleen myös Doula-synnytystukihenkilön.
Vauvojen ja vanhempien perhekohtainen vuorovaikutustyö toteutui kaikkien perheiden kanssa
suunnitellusti ja perheiden tarpeiden mukaisena. Vuorovaikutustyöskentelyssä käytettiin edelleen soveltaen Theraplay-koulutuksista saatuja menetelmiä. Ensikodissa pidettiin myös vauvavanhempi -leikkituokioita yksilö- ja ryhmätoimintana sekä vauvojen värikylpyjä säännöllisesti.
Nämä toiminnat jatkuvat edelleen.
Isätyöhön liittyvä tapaaminen Ensi- ja turvakotien liiton työntekijöiden kanssa siirtyi loppuvuodesta seuraavalle vuodelle.
Koulutukset ja työnohjaus
Ensikodin työntekijät osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin koulutus- ja työkokouksiin. Ryhmätyönohjaajana Ensikodin työryhmälle toimi psykologi, traumapsykoterapeutti Outi
Hupa.
Vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen on syksystä 2014 alkaen osallistunut myös Ensikodin työntekijä. Vapaaehtoiset ovat henkilökunnan ohjauksessa osallistuneet vauvojen hoitoon muutamia
10
kertoja. Vapaaehtoisten avulla on Ensikodilla voitu toteuttaa vanhempien kanssa mm. ryhmätoimintaa.
Launeen seurakunta on tukenut Ensikodin virkistystoimintaa järjestäen asiakasperheille toukokuussa virkistysretken Upilaan ja kesäkuussa grilli-illan Ensikodin pihalla. Grilli-ilta sai erittäin hyvää palautetta asiakkailta. Työntekijät ja nykyiset asiakkaat olivat yhtä mieltä ensikotijakson hyvästä vaikutuksesta perheiden elämässä.
Tiedottaminen
Ensikodilla olevista vapaista asiakaspaikoista tiedotettiin sähköpostitse laajalle Päijät-Hämeen ja
ympäristökuntien sosiaalitoimen verkostolle.
Yhteistyökumppaneille järjestettiin Ensikodin avoimet ovet -päivä 15.10.2014. Tapahtumaa
markkinoitiin laajalle alueelle Päijät-Hämeessä ja ympäristökunnissa. Vieraita kävi yhteensä 80
(vauvaperhetyöntekijöitä useista eri toimipaikoista). Päivän järjestelyihin osallistuivat myös muut
yhdistyksemme vauvatyömuodot.
Yhdistyksen markkinointisuunnitelmaa ryhdyttiin laatimaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevan Hanna Laaksosen opinnäytetyönä. Tapaamisia vuoden aikana oli useita ja
yhteistyö jatkuu vuonna 2015. Yhdistyksen kaikki vauvatyömuodot ovat konkreettisena markkinoinnin kohderyhmä.
Ensikodin toimintalukuja v. 2014
ASIAKASTYÖ: (9 asiakasperhehuonetta)
 Asiakkaita yhteensä 85

Perheitä: 34, joissa 34 naista, 16 miestä ja 35 lasta (lapsista alle vuoden ikäisiä yht. 33)
 Hoitovuorokausia yhteensä 4382

Aikuisten hoitopäivät: 383 (Lahti), 2224 (muut kunnat), yhteenä 2607

Lasten hoitopäivät: 339 (Lahti), 1436 (muut kunnat), yhteensä 1775
 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Hartola, Heinola, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Iitti,
Janakkala, Järvenpää, Lappeenranta, Nastola, Riihimäki, Tuusula, Urjala ja Vantaa (yht. 16 kuntaa)
TOIMINTAYMPÄRISTÖ:
 Osoite: Mustamäenkatu 74, 15610 Lahti
 Henkilökuntamäärä: 31.12.2014: kokoaikaisia 10
 Opiskelijoita vuoden aikana: 18
 Rahoitus: Ensikotitoiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla hoitopäivämaksuilla.
 162,40 €/vrk aikuinen, 162,40 €/vrl lapsi
»
»
3.2
Lahden kaupunki
Muut kunnat
Hoitopäivämaksut yhteensä
Baby blues –toiminta
117.152,80 € (16,47 %)
594.404,00 € (83,53 %)
711.656,80 €
VAUVAPERHETYÖ
Baby blues -vauvaperhetyö tarjoaa tukea, apua ja neuvontaa avopalveluna masentuneille, uupuneille raskaana oleville tai vastasyntyneen vauvan äideille ja perheille. Tukea tarjotaan vanhemmille myös vauvan kolmen vuorokauden unirytmitysjaksolla Perhetuvalla. Tavoitteena on selvit-
11
tää perheen tuen tarve ja muoto sekä auttaa perhettä löytämään omat voimavaransa ja luomaan
toimivia verkostoja tuekseen. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä jo raskausaikana äidin masentuminen ja muun perheen uupuminen sekä vahvistaa toimivaa vuorovaikutusta lasten ja vanhempien välillä. Asiakassuhteeseen ei tarvita erillistä lähetettä.
Baby blues –vauvaperhetyö painottui avopalvelu- ja raskausajan työskentelyyn, Doulasynnytystukihenkilötoimintaan, vapaaehtoisten lisäkoulutukseen sekä lasten unirytmitykseen.
Kotona tehtävään lapsen uni- ja valverytmitykseen vanhempia tuettiin tapaamisten, puhelinkeskustelujen sekä kirjallisen ohjevihkosen avulla. Yövytyspalveluna Baby blues tarjosi yli puolivuotiaille lapsille kolmen vuorokauden unirytmitystä Perhetuvan tiloissa.
Asiakkuus alkoi yleensä aina puhelimitse. Yhteydenottajana oli asiakas itse tai jokin perheen kanssa työskentelevä yhteistyötaho. Asiakasperheissä vaikeudet ilmenivät usein vanhempien uupumisena tai masentumisena sekä vauvaperhearkeen liittyvinä haasteina. Parisuhteen ja sosiaalisen
verkoston muuttuminen vauvan synnyttyä sekä omat ristiriitaiset tai kielteiset tunteet vanhemmuudessa tai parisuhteessa olivat myös tuen piiriin hakeutumisen syinä.
Asiakastyön lähtökohtana oli voimavarakeskeinen ja terapeuttinen viitekehys. Erityisesti tavoitteena oli tehdä vauva näkyväksi vanhempien mielessä ja tukea lasten hyvinvointia perheessä. Tuki suunnattiin konkreettisiin tilanteisiin vauvan kanssa ja ensisijaisesti vauvan ja äidin väliseen
vuorovaikutussuhteeseen. Parisuhdetta ja vanhemmuutta tuettiin säännöllisillä yksilö- ja paritapaamisilla sekä koko perhettä tapaamalla.
Työn arviointia
Asiakastyöskentelyn arvioinnissa käytettiin yhteistyötahojen palvelusuunnitelmia, asiakasneuvotteluja, verkostotapaamisia sekä asiakas- ja yhteistyökumppaneiden palautetta. Asiakastyöskentelyä ohjasivat yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit.
Vapaaehtoistyö
Doula-synnytystukihenkilön tuki perheelle alkaa raskausaikana. Hän jakaa äidin tai vanhempien kanssa raskausaikaa
ja tutustuu masuvauvaan. Doulan tärkein tehtävä synnytyksessä on olla läsnä ja tukea äitiä hänen toiveidensa mukaisesti. Doula voi olla myös molempien vanhempien tukena synnytystilanteessa. Doulat ovat vapaaehtoisia naisia, jotka saavat koulutusta, vertaistukea
ja työnohjausta synnytystukihenkilönä toimimiseen. Doula-synnytystukihenkilö-toiminnassa oli v.
2014 käytettävissä kahdeksan aktiivista vapaaehtoista ja tukisuhteita oli kymmenen perheen
kanssa. Vapaaehtoistoimintaa tuettiin ja kehitettiin osallistumalla myös Ensi- ja turvakotien liiton
järjestämille valtakunnallisille Doula-päiville.
12
Tukihenkilöt osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin järjestämään Doula varhaisen
imetyksen tukijana -koulutukseen, joka muodostui kolmesta kurssipäivästä sekä yhdestä Doulaillasta.
Baby bluesin toimintalukuja v. 2014
ASIAKASTYÖ:
 Perheitä: 53
o Avopalveluperheitä: 41, joissa naisia 41, miehiä 35, lapsia 49
o Unirytmitysperheitä: 12, joissa naisia 12, miehiä 10, vauvoja 12 ja sisaruksia 6 (unirytmitysvuorokausia yhteensä 36)
 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Hollola, Iitti, Kyyjärvi, Kälviä, Lahti ja Nastola (yht. 7 kuntaa)
 Doula-toiminta: Doula-tukisuhteita 10 kpl (tapaamiskertoja 29)
o vapaaehtoisten ryhmän kokoontumiskertoja 7 (osallistujia 9)
o Doula varhaisen imetyksen tukijana –koulutuskertoja 3 (osallistujia 10)
TOIMINTAYMPÄRISTÖ:
 Osoite: Loviisankatu 14 B 23, 15100 Lahti
 Henkilökuntamäärä 31.12.2014: kokoaikaisia 1, lisäksi unirytmitystyöntekijä tarvittaessa
 Doula-vapaaehtoisia: 9
 Rahoitus: Baby bluesin avopalvelu –toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Unirytmitystoiminta rahoitetaan käyttäjäkuntien maksamilla korvauksilla.
»
»
»
3.3
RAY-avustus
Kuntien korvaukset yhteensä
Muut tuotot
Baby blues –tuotot yhteensä
58.799,50 €
7.308,00 €
210,00 €
66.317,50 €
Avopalvelukeskus Loviisa




Päiväryhmä Peukaloinen
PuolenMatkanTalo
Baby blues (3.2. Vauvaperhetyö)
Perhetupa (5.3. Perhetyö)
Toimintamuodot ovat osa yhdistyksen vauvaperhetyön ja perhetyön kokonaisuutta. Avopalvelukeskus Loviisan työmuodot toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa ammattitaitoa hyödyntäen
palvellen seudullisesti vauva- ja pikkulapsiperheitä.
3.3.1 Päiväryhmä Peukaloinen
VAUVAPERHETYÖ
Päiväryhmätoiminnassa tuetaan vanhemman ja lapsen (0 - 2 v.) välistä varhaista vuorovaikutusta.
Työskentely päiväryhmässä on suunnitelmallista ja tukeutuu perheiden omiin voimavaroihin. Pohjana työskentelylle on perheen, lähettävän tahon ja päiväryhmän ohjaajien kanssa laadittu suunnitelma perheen yksilöllisistä tavoitteista, joihin perhe sitoutuu ryhmäkauden ajaksi. Työskentelyn
etenemistä arvioidaan perheen kanssa palavereissa, joissa yhteistyötahot sekä perheen lähiverkos-
13
toa on mukana. Ryhmä kokoontuu yhdeksän kuukauden ajan kolmena päivänä viikossa klo 9 -14.
Kevään sekä syksyn ryhmäjaksot sisältävät perheille 5 vrk:n intensiivikuntoutusjakson Sopukan
koulutus- ja perhekuntoutuskeskuksessa Sipoossa. Työskentelyn aikana perheitä tuetaan kotikäynnein ja perheenjäsenten yksilötapaamisilla. Päiväryhmä tarjoaa lapselle korvaavia ja korjaavia kokemuksia.
Työskentelyn piirissä olevien asiakasperheiden aikuiset kärsivät eriasteisista mielenterveysja
päihdeongelmista. Useimmissa perheissä ongelmat ovat ylisukupolvisia.
Kevään päiväryhmän asiakkuudessa oli neljä perhettä, jotka syksyllä jäivät jälkityöskentelyn piiriin.
Motivointityötä tehtiin kuudessa perheessä, joista neljä perhettä sitoutui työskentelyyn syksyn
päiväryhmässä ja kaksi perhettä ohjattiin yhdistyksen muiden työmuotojen tuen piiriin. Jälkityöskentelyssä olleita kevään ryhmäläisiä tavattiin ryhmätapaamisissa sosiaalisen kuntoutuksen puitteissa.
Yhteistyö
Työntekijät osallistuivat kaupungin yhteisen vauvaverkon yhteistyön tiivistämisen suunnitteluun ja
tapaamisiin säännöllisesti. PuolenMatkanTalon, Perhetuvan ja Baby Bluesin kanssa toimittiin tiiviissä yhteistyössä; työntekijät kävivät yhdessä työnohjauksellisia keskusteluja ja Peukaloisen työntekijä oli tarvittaessa mukana PMT:n asiakkaiden tapaamisissa sekä toimi PMT:n työntekijöiden sijaisena loma-aikoina. Toinen Peukaloisen työntekijöistä toimi myös työparina Avotuvan valvotuissa
vaihdoissa ja tapaamisissa. Perhetuvalla toimi keskiviikkoisin muskari, johon yhdistyksen eri työmuotojen asiakasperheet ovat voineet osallistua.
Työn kehittäminen ja arviointi
Työntekijät osallistuivat keväällä kaksipäiväiseen Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään vauvaperhetyöntekijöiden työkokoukseen Sopukassa. Lisäksi työntekijät osallistuivat säännöllisesti yhdistyksen omiin työyhteisöpäiviin ja vauvaperhetyöryhmän kokouksiin.
Käytössä olevaa Sofia-asiakastietojärjestelmää tilastoineen hyödynnettiin päiväryhmätyön kehittämisessä ja arvioinnissa. Arviointimenetelminä ovat toimineet asiakkaiden työskentelysuunnitelman ja tavoitteiden toteutumisen arviointi yhteistyöpalavereissa sekä asiakkailta kerätty suullinen
ja kirjallinen palaute. Asiakastyöskentelyä on ohjannut yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit.
14
Peukaloisen toimintalukuja v. 2014
ASIAKASTYÖ:
 Asiakkaita yhteensä: 27 (11 naista, 4 miestä ja 12 lasta)
 Päiväryhmäpäivät: 72
 Päiväryhmätoiminnassa: 8 perhettä (keväällä 4 ja syksyllä 4)
 Motivointityöskentelyssä: 6 perhettä (joista, 4 perhettä jatkoi syksyn päiväryhmään ja 2 perhettä
ohjautui yhdistyksen muihin työmuotoihin)
 Jälkityöskentelyssä: 4 perhettä
 Asiakaskunnat: Lahti ja Hollola
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Osoite: Loviisankatu 14 B 24, 15100 Lahti
 Henkilökuntamäärä 31.12.2014: kokoaikaisia 2
 Opiskelijat: 3 (keväällä 1, syksyllä 2)
 Rahoitus: Peukaloisen toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella.
» Käytetty RAY-avustus
Tuotot yhteensä
3.3.3 PuolenMatkanTalo (PMT)
92.133,90 €
92.133,90 €
VAUVAPERHETYÖ
PuolenMatkanTalon perhekuntoutus tarjoaa lastensuojelullista avopalvelua ja tuettua asumista.
Työskentely on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä vauva- ja pikkulapsiperheille,
joka toteutetaan yhteistyössä perheen sosiaalityöntekijän ja muun verkoston kanssa. PuolenMatkanTalossa tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta sekä turvataan lapsen
iänmukaisen hoidon toteutumista. Työssä tuetaan kiintymyssuhteen syntymistä ja huomioidaan
traumatisoituneiden ja oireilevien lasten hoidon tarpeita. Työskentelyssä tuetaan vanhemmuutta
ja autetaan perheitä löytämään myönteisellä tavalla voimavaroja arkielämän hallintaan. PuolenMatkanTalossa asumisen syitä voivat olla esimerkiksi elämänhallinnan vahvistaminen, vanhemman nuori ikä, mielenterveysja päihdeongelmat, parisuhteen ongelmat, maahanmuuttajuus,
huostaanoton purku tai vanhemmuuden kartoitus.
Asiakkuudessa oli yhteensä 8 perhettä, joissa aikuisia 11 ja lapsia 8. Tuen tarpeita olivat vanhempien nuori ikä, heikko elämänhallinta, mielenterveysja päihdeongelmat sekä maahanmuuttajuus. Vuoden aikana PMT:n palvelun markkinointia yhteistyötahoille jatkettiin ja työntekijät osallistuivat eri verkostojen tapaamisiin (mm. Kriminaalityön paikallisverkosto Rise).
Yhteistyö
Yhteistyö Ensikodin ja Päiväryhmä Peukaloisen kanssa jatkui tiiviinä ja perheet hyötyivät portaittaisesta tuesta. Myös Perhetuvan kanssa työskentelyä tiivistettiin ja työntekijät antoivat työpanoksestaan myös Ensikodille ja Avotuvan Tapaamispaikkatyöhön.
15
Arviointimenetelminä toimivat asiakkailta ja yhteistyötahoilta saadut palautteet, joita hyödynnettiin asiakastyön kehittämisessä.
PuolenMatkanTalon toimintalukuja v. 2014
ASIAKASTYÖ
 Asiakkaita yhteensä: 19
 Perheitä: 8 (joissa naisia 8, miehiä 3 ja lapsia 8)
 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Helsinki, Hollola, Hämeenlinna ja Urjala (5 kuntaa)
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Osoite: Loviisankatu 14 A 1, 15100 Lahti (toimisto- ja työskentelytila)
 Perheillä on omat, yhdistyksen kautta vuokratut huoneistot (3 huoneistoa) osoitteessa Loviisankatu 14,
Lahti
 Rahoitus: PuolenMatkanTalon toiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla kuukausimaksuilla
 kuukausimaksu 4.120 €/perhe
»
»
»
»
Lahden kaupunki
Muut kunnat
Vuokratuotot
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
59.208,20 €
35.114,74 €
15.108,00 €
494,40 €
109.925,34 €
4. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ
Perheväkivalta- ja kriisityön osaamisalue kokoaa yhteen työmuodot, joiden tehtävänä on ehkäistä
perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sekä tarjota turvaa ja tukea koko perheelle perheväkivalta- tai sen
uhkatilanteessa (Turvakoti, Avokriisityö, Jussi-työ, Turvallisten perheiden Päijät-Häme –toiminta).
Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii perheväkivalta- ja kriisityön johtaja. Perheväkivalta- ja kriisityöryhmä kokoontui vuoden aikana säännöllisesti. Työryhmän jäsenet osallistuivat eri
kokoonpanoissa mm. Seudullisen Turvallisuusverkoston työskentelyyn, Marak-toimintaan, Väkivaltatyön foorumiin, Ehkäisevän työn päiville ja Varjo-hankkeen koulutukseen. Työryhmän jäsenistä yksi osallistui Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään ICDP- koulutukseen ja jokaisesta väkivaltatyön työmuodosta osallistuttiin Kannusta minut vahvaksi -hankkeeseen.
Helmikuussa 2014 Launeenkatu 8:aan yhdistyksen tarpeita varten muutostöinä tehtyihin toimitiloihin muuttivat Turvakodin lisäksi myös muut perheväkivalta- ja kriisityön työmuodot sekä osa
yhdistyksen muita avopalvelutyömuotoja. Yhteistyö samoissa toimitiloissa koettiin sekä haasteena että voimavarana. Yhteisissä tiloissa toimiminen mahdollisti, niin työntekijöille kuin asiakkaillekin, entistä paremmat yhteistyömahdollisuudet.
RAY:n myönteinen rahoituspäätös mahdollisti Turvallisten perheiden Päijät-Häme –toiminnan
jatkumisen projektivaiheen jälkeen. Osaksi Avokriisityötä haettua erillisen lapsityöntekijän rahoitusta ei RAY ko. vuonna myöntänyt.
16
4.1
Turvakoti
PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ
Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville aikuisille, nuorille ja lapsille. Turvakodissa on kriisipaikkoja, joihin voi hakeutua mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Turvakodissa on mahdollisuus turvallisissa olosuhteissa kartoittaa omaa ja perheen elämäntilannetta. Henkilökunta on tarvittaessa tukena ympäri vuorokauden. Tavoitteena on turvallisuuden
lisääminen elämässä, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy sekä väkivaltakierteen katkaisu.
Turvakotityön tärkeimmät periaatteet:
• tuen tarjoaminen kaikille perheenjäsenille, myös kotiin jääneelle/jääneille
• lapsen tilanteen erityinen huomioiminen lastensuojelullisesta näkökulmasta
• erilaisista tukipalveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen
Turvakotityön tärkeimpinä elementteinä ovat kodinomainen turvallinen ympäristö, terapeuttiset
keskustelut, tuen antaminen arjen tilanteissa ja asioiden hoidossa sekä tiedon jakaminen sosiaaliturvasta, väkivallasta ja väkivallan vaikutuksesta kaikkiin perheen jäseniin. Tärkeä osa turvakotityötä on tukea vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet vaikeassa tilanteessa. Naisten ja miesten
kanssa tehtävä työ on pääasiassa yksilötyötä. Työskentely tapahtuu niin väkivallan kokijan kuin
myös, mahdollisuuksien mukaan, tekijän kanssa. Mahdollisuuksien mukaan kotiin jääneelle osapuolelle voidaan järjestää tapaaminen lapsen/lasten kanssa turvakotijakson aikana Launeenkatu
8:n tiloissa. Paritapaamisia järjestetään, mikäli kumpikin osapuoli niin haluaa ja tapaamisen järjestäminen on turvallista. Paritapaamiset järjestetään esimerkiksi yhdistyksen oman avopalvelutyön tai sosiaalitoimen toimitiloissa.
Turvakoti toimi alkuvuodesta väliaikaisesti Ensikodin tiloissa uusien toimitilojen valmistumista
odottaessa. Uudet remontoidut tilat valmistuivat Launeenkatu 8:aan helmikuussa ja muuttamaan
päästiin helmikuun 24. päivänä. Turvakodin haasteeksi nousikin vuonna 2014 uusien toimitilojen
käyttöönotto yhdessä talon 1. kerroksessa toimivien yhdistyksen avopalveluiden kanssa.
Turvakotiin hakeutui vuoden aikana yhteensä 108 asiakasperhettä (naisia 106, miehiä 5 ja lapsia
110), asiakkaita yhteensä 221. Pääosa turvakodin käyttäjistä oli naisia lapsineen, 41 naista tuli
turvakotiin yksin. Palveluja käytti vuoden aikana 27 eri kuntaa. Asiakkaista 44 % tuli Lahdesta ja
muut palveluiden ostajakunnat sijaitsivat lähinnä Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Keski-Uudellamaalla. Suurin osa turvakotijaksoista oli 1-3 vrk:n mittaisia.
Tavoitteena oli yhdistyksen periaatteiden mukaisesti auttaa avun piiriin hakeutunutta asiakasta ja
hänen perhettään. Asiakasta tuettiin selviytymään perheväkivallasta tarjoamalla mahdollisimman
pitkäjänteistä, monimuotoista ja yksilöllistä apua. Periaatteisiin kuuluu myös huomioida väkivallantekijä. Turvakodilta tai Jussi-työstä pyrittiin olemaan 1-3 vrk:n kuluessa yhteydessä kotiin jää-
17
neeseen osapuoleen, mikäli se oli kaikkien perheenjäsenten kannalta turvallista. Samalla tarjottiin
kotiin jääneelle mahdollisuutta saada apua ja tukea yhdistyksen palveluista tai ohjata häntä kuntien tai muiden järjestöjen tarjoaman avun piiriin.
Turvakodin tukijoina jatkoivat LC Lahti/Laune Leijonat ja Ladyt. Ladyt lahjoittivat turvakodille keittiötarvikkeita, lasten tarvikkeita sekä huonekaluja ja sisustustarvikkeita. Finlaysonin Heinolan tehtaan henkilökunta lahjoitti vuodevaatteita, pyyhkeitä sekä ruokalappuja lapsille. Yli-Marolan 4H- kotieläinpihan nuoret lahjoittivat turvakodille itse tekemänsä piparkakkutalon. Peikko Group lahjoitti jouluna 26 ruokakassia jaettaviksi
asiakasperheille. Radio Voima keräsi leluja ja pelejä jaettaviksi perheille. Vuolenkosken perhekahvila lahjoitti asiakkaille vaatteita. Lisäksi tuli useita muita yksityisten henkilöiden lahjoituksia, mm. villasukkia, vaatteita, leluja ja lahjakortteja.
Asiakkaan kanssa työskentely väkivallasta selviytymisen tueksi
Toiminnan painopiste oli perheen kanssa tehtävässä kriisityössä. Työskentelyn tärkeänä osaalueena oli lapsen tilanteen huomioonottaminen perheessä ja lastensuojelullinen näkemys. Tärkeimpänä työskentelymuotona oli terapeuttinen keskusteluapu ja selviytymistä tukeva verkostotyö. Tapaamiset toteutuivat yksilö-, pari- ja verkostotapaamisina. Turvakotijakson jälkeen asiakkaalle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa yhteistyötä esimerkiksi avokriisityöntekijän, Jussityöntekijän tai Eroperheen kahden kodin lapset -projektin työntekijän kanssa. Edellä mainitut yhdistyksen toimintamuodot voivat toimia myös välittävänä osapuolena asiakkaan ohjaamiseksi
jonkin muun palveluntuottajan palveluiden piiriin, esim. A-klinikalle yms. Tärkeää oli tarvittaessa
ohjata asiakas riittävän pitkäkestoisen asiantuntevan hoidon ja avun piiriin.
Vanhemmuustapaamisiin panostettiin ja tapaamisia pyrittiin järjestämään aina lapsen tapaamisen jälkeen. Vanhemmuustyö on yksi tärkeä osa lapsityötä.
Lapsityö painottui yksilötyöskentelyyn. Lapsityöryhmätoiminta käynnistettiin uudelleen vuoden
aikana. Ryhmätoimintaa oli esimerkiksi lasten kanssa pullan ja pipareiden leipominen, ulkoilu ja
liikuntatuokiot. Sisaruksia tavattiin ensin ryhmänä ja tämän jälkeen työskentelyä lasten kanssa
jatkettiin yksilötyönä. Opiskelijat olivat aktiivisia ja he suunnittelivat erilaisia toiminnallisia tapahtumia lapsille. Yhdistyksessä toteutetaan ja noudatetaan valtakunnallisia lapsityön väkivaltatyön
laatukriteereitä.
Avotyötä lasten kanssa toteutettiin yhteistyössä Avokriisityön kanssa. Tapaamisia kotiin jääneen
vanhemman ja lapsen välillä toteutettiin turvakodin henkilökunnan taholta sekä yhteistyössä Jussi-työn kanssa.
Yhteistyö
Turvakoti teki tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, kolmannen sektorin,
oikeuslaitoksen, diakoniatyön sekä eri vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö diakoniatyön kanssa korostui maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelyssä. Myös moniin
muihin viranomaistahoihin oltiin tilanteen mukaisesti yhteydessä hoidettaessa asiakkaan asioita.
Turvakotijakson alussa asiakkaan tilanteesta järjestettiin neuvottelu asuinkunnan sosiaalitoimen
18
kanssa. Verkostotapaamisia järjestettiin asiakkaan asioiden hoitoon liittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Turvakotijakson päätyttyä ja asiakkaan siirtyessä turvakodista pois järjestettiin
tarpeen mukaisesti neuvottelu jatkotukea tarjoavan tahon kanssa. Turvakoti teki joissakin asiakastapauksissa avotyötä kentällä ja oli siirtymävaiheessa asiakkaan tukena, ennen kuin esimerkiksi perhetyö tai muu vastaava tuki saatiin käyntiin.
Kriisipuhelinpäivystys
Turvakodilla toimii ympäri vuorokauden (24 h) kriisipuhelinpäivystys, johon apua tai neuvoa tarvitsevat henkilöt voivat soittaa saadakseen keskusteluapua. Useimmat soittajat itse tai heidän läheisensä olivat vaikeassa perhetilanteessa. Soittaja halusi usein myös tarkistaa mahdollisuuttaan
tulla hätätilanteessa turvakotiin. Turvakodin kriisipuhelinta kuormitti myös esimerkiksi mielenterveysasiakkaat, joita ohjattiin terveydenhuollon piiriin. Kriisipuhelinpäivystys on turvakodin avopalvelua. Kirjattuja kriisi- ja neuvontapuheluita vuonna 2014 oli yhteensä 212.
Turvakotityötä ohjaavat yhdistyksen laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit. Työn arviointimenetelminä käytettiin asiakasneuvotteluja ja -palautteita sekä työnohjausta. Työnohjaus toteutui
kerran kuukaudessa ryhmätyönohjauksena (tammikuu-kesäkuu), työnohjaajana toimi Päivi Vahtola. Syksyllä 2014 ryhmätyönohjausta ei ollut. Lisäksi oli yksilötasoista työnohjausta, joissa työnohjaajina toimivat Taina Heinonen ja Lasse Lindqvist. Perheväkivalta- ja kriisityön johtajalla oli
työnohjaus yhdessä vauvaperhetyönjohtajan kanssa, työnohjaajana toimi Päivi Frantsi.
Turvakodissa jatkettiin yhteistyötä Rikosuhripäivystyksen (RIKU) kanssa. RIKU:n aluesihteeri Tuija
Hellstenin vastaanotto sijaitsee Päijät-Hämeen pääpoliisilaitoksella. Tarvittaessa aluesihteeri tulee turvakodille asiakasta tapaamaan. Asiakkaita autettiin yhteydenotoissa tai ohjattiin RIKU:n
palvelujen pariin, jos asiakas tarvitsi neuvontaa ja apua mm. lähestymiskiellon hakemisessa, rikosilmoituksen tekemisessä ja vapaaehtoisen tukihenkilön hankkimisessa.
Turvakodin toimintalukuja v. 2014
ASIAKASTYÖ (5 asiakasperhehuonetta)
 Perheitä: 108 (joissa naisia 106, miehiä 5 ja lapsia 110)
 Hoitovuorokausia yhteensä 2803

Aikuisten hoitopäivät: 661 (Lahti), 685 (muut kunnat), yhteenä 1346

Lasten hoitopäivät: 647 (Lahti), 810 (muut kunnat), yhteensä 1457
 Kriisi- ja neuvontapuhelut: 212
 Turvakotijaksojen pituudet: 1-3 vrk =45 kpl, 4-6 vrk =16 kpl, 7-13 vrk=25, 14-60 vrk =32 kpl, 2-6 kk =2 kpl
 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Asikkala, Heinola, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kitee, Kouvola, Loviisa, Mikkeli, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nurmijärvi,
Orimattila, Pukkila, Sysmä, Tampere, Tuulos, Tuusula, Urjala ja Vantaa (27 kuntaa)
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Osoite: Launeenkatu 8 (2.krs), 15100 Lahti
 Rahoitus: Turvakotitoiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla hoitopäivämaksuilla.
»
»
Lahden kaupunki
Muut kunnat
Hoitopäivämaksut yhteensä
212.419,20 € (46 %)
242.625,60 € (54 %)
455.044,80 €
19
4.1.1 Lapsityö
Lapsityön tavoitteet:
 Lapsen kuuleminen, huomioiminen ja auttaminen perheen vaikeissa elämäntilanteissa.
 Tiedon antaminen vanhemmille väkivallan vaikutuksista lapsiin.
 Selviytymiskeinojen etsiminen lapselle sekä hänen tukemisensa väkivaltatilanteen jälkeen.
Tavoitteena on lapsen näkyväksi tekeminen, kuritusväkivallan väheneminen yhteiskunnassa sekä
lasten oikeuksien ja elinolosuhteiden parantaminen. Vanhemmuustyö ja tuki vanhemmille kriisitilanteissa ovat koko ajan lisääntyneet ja ne kulkevat voimakkaasti lapsityön rinnalla. Vanhempien
auttaminen huomaamaan lapsen tarpeet arjessa on vanhemmuustyön keskeisin osa.
Lapsen ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa on edelleen puutteita ja asennemuutosta tarvitaan. Kuritusväkivalta on juurtunut syvälle suomalaiseen kasvatusperinteeseen ja sen vähentäminen on haaste, johon pyritään vaikuttamaan Ensi- ja turvakotien Liiton Kannusta minut
vahvaksi -hankkeella (v.2013-2016).
Yhteiskunnallisten muutosten ja kansainvälistymisen seurauksena lasten ja vanhempien tarpeet,
toimintaympäristö sekä perherakenteet ovat muuttuneet. Tarvitaan uudenlaisia työskentelymenetelmiä ja vaikuttamistyötä. Sosiaalinen media ja siellä liikkuminen on osa lapsityötä. Perheiden
tapahtumista ja Nettiturvakodista on tiedotettu Facebook:n avulla. Nettiturvakoti toimii yhtenä
väylänä lasten ja nuorten auttamisessa, se on suunniteltu matalan kynnyksen auttamismuodoksi.
Lapsityö perustuu erityisosaamiseen ja yhteistyöhön kaikkien yhdistyksen eri työmuotojen kanssa. Yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisen työskentelyn perheen kaikkien osapuolten kanssa.
Osa yhdistyksen työntekijöistä on kouluttautunut lasten traumatyöhön.
Lapsityötä yhdistyksessä koordinoi lapsityöntekijä, jonka tukena on lapsityöryhmä. Työryhmään
on koottu työntekijät vauvatyöstä, perheväkivalta- ja kriisityöstä, perhetyöstä, sekä Turvallisten
perheiden Päijät-Häme -toiminnasta.
Lapsityön laatua määrittävät valtakunnalliset väkivaltatyön laatukriteerit laitos- ja avotyössä.
Lapsityölle haettiin edelleen RAY:ltä lisärahoitusta Avokriisityöntekijän työpariksi. Rahoitusta ei
saatu.
Lapsityö turvakodissa
Lasten kanssa työskentelyä toteutettiin pääasiassa yksilötyönä, sisarustapaamisina, lasten kohtaamisena arjessa sekä keskusteluina vanhempien kanssa. Laitostyössä lapsille pyrittiin luomaan
turvalliset olosuhteet ja luottamuksellinen ilmapiiri. Haastattelu tehtiin mahdollisimman pian turvakotiin tulon jälkeen ja yksilötyö aloitettiin suunnitelmallisesti. Yksilötyön fokuksessa oli väkivaltatilanteen läpikäyminen, syyllisyyden poistaminen, itsetunnon vahvistaminen ja turvallisuuden
kartoittaminen turvakodista lähdön jälkeen. Lapsille tehtiin turvallisuussuunnitelmat samoin kuin
20
aikuisillekin. Työskentelymenetelminä käytettiin erilaisia terapeuttisia luovia menetelmiä. Pienempien lasten kanssa väkivaltakokemuksia työstettiin leikin avulla. Jatkotyö lapsille suunniteltiin
turvakotityön loppuvaiheessa.
Lapsityöryhmän toiminta
Yhdistys osallistui Nyt riittää! –hankkeeseen. Hanke liittyy koulukiusaamisen ehkäisyyn ja se on
syntynyt poliisin, nuorisotyön ja Valopilkku -hankkeen yhteistyönä. Jussi työntekijä sekä lapsityöntekijä ovat olleet 8-luokkalaisten vanhempien illoissa kertomassa nettiturvakodin toiminnasta sekä koulukiusaamisesta turvallisuuden näkökulmasta. Motoristit koulukiusaamista vastaantapahtumia oli tänäkin vuonna. Motoristit kiersivät kouluilla puhumassa koulukiusaamisesta ja
sen vahingollisuudesta. Myös yhdistyksestä oli kaksi työntekijää mukana joissakin näistä Lahden
alueen kouluille suunnatuissa tapahtumissa.
23.8.2014 järjestettiin Taikahattu-tapahtuma yhteistyössä Validia Kuntoutuksen kanssa. Tapahtumassa oli kyse paitsi hauskanpidosta, myös erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.
LC-Launeen miehet järjestivät asiakasperheille Enonsaari-retkipäivän 24.8.2014. Yhdistyksen lapsiperheet pääsivät päiväksi Enonsaareen pelailemaan, grillailemaan ja puuhaamaan kaikkea mukavaa Launeen Leijonamiesten kanssa.
3.5.2014 oli Motoristien hyväntekeväisyyskonsertti GoodWill -Party Ravintola Lokissa. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimi HD –Finland Chapter 3, ja
tapahtuma keräsi yhteen runsaasti motoristeja, yksityisiä kansalaisia ja
Päijät-Hämäläisiä liikkeenharjoittajia. Musiikkista tapahtumassa vastasi
mm. Ismo Haavisto. Tapahtumasta kertynyt tuotto ohjattiin lasten ja
nuorten syrjäytymis- ja ehkäisytyöhön. Tuotolla hankkeen koordinaattori
Kari Suomalainen hankki paljon käyttötavaraa ja vapaalippuja asiakasperheille jaettavaksi.
Elokuussa järjestettiin neljännen kerran jo pienimuotoiseksi
perinteeksi muodostunut ”Pieni leluralli” hyväntekeväisyystapahtuma Launeen perhepuistossa. Motoristit ajeluttivat yhdistyksen lapsiasiakkaita sekä keräsivät
keskuudestaan leluja perheiden lapsille. Lahtelaiset HDmotoristit Tiina Virtanen ja Kari Suomalainen olivat mukana
tapahtumajärjestelyissä. Samassa tapahtumassa luovutettiin
yhdistykselle virallisesti GoodWill -Partyn tuotolla hankitut lahjoitustavarat. Fazer-Oululainen lahjoitti tapahtumaan pullaa ja Citymarket Laune makkaraa ja virvoitusjuomia. Tapahtumassa oli
runsaasti motoristeja ja kiitettävän paljon lapsiperheitä sekä joitakin yhteistyötahoja kutsuttuina.
Oma lähiö –lehti julkaisi tapahtumasta lehtiartikkelin kuvineen.
Perinteistä Linnanmäki –retkipäivää vietettiin perheiden kanssa 24.4. Osallistujia oli linjaautollisen verran ja perheet nauttivat täysillä tästä Lasten Päivän säätiön tarjoamasta päivästä.
Lapsen oikeuksien 25-vuotisjuhlapäivää juhlittiin Lahdessa Lasten Juhlaviikon merkeissä (17–
23.11.). Yhdistys osallistui tapahtumaan Kasisalilla teemalla ”Lapsen oikeus leikkiin”. Jokainen
työmuoto juhlisti päivää omassa työssään nostaen erityisesti lasten oikeuksia esille.
21
Joulumaa-tapahtumaan 1.12. osallistuttiin yhteistyössä Lahden ehkäisevän mielenterveysja
päihdetyön alueverkoston koolle kutsumien tahojen kanssa. Tapahtumassa oli mukana yhdistyksiä, urheiluseuroja sekä muita toimijoita.
Radio Voima järjesti Joulunavaus –tapahtuman 13.12. klo 11 – 14 Lanun aukiolla. Tapahtumassa
se luovutti yhdistyksen työntekijöille yksityisten kansalaisten lahjoittamia pelejä ja leluja, jotka jaettiin eteenpäin asiakasperheille.
Yhdistys sai monilta tahoilta lahjoituksia jaettavaksi perheille. Erityisesti lapset ovat olleet ihmisten mielessä. On ollut hienoa todeta, että niin monet tahot ja yksityiset kansalaiset kantoivat
huolta lähimmäisistään ja ojensivat auttavat kätensä perheiden tueksi.
4.2
Avokriisityö
Avokriisityö on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja heidän perheilleen. Avokriisityön asiakkaat eivät välttämättä tarvitse turvakotipaikkaa sillä hetkellä, vaan haluavat keskusteluapua yksittäisen kriisitilanteen tai hankalan elämäntilanteen selvittämiseksi. Joillakin asiakkailla väkivalta on ollut jatkuvaa ja säännöllistä, toisilla sattumanvaraista ja yllättävää. Useilla
asiakasperheillä on muitakin elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia, mm. mielenterveys-, päihde- ja
parisuhdeongelmia.
Avokriisityön tavoitteena on turvallisuuden palauttaminen perheeseen. Toiminnan viitekehys on
voimavarakeskeinen. Olennainen osa työskentelyssä on asiakasperheen omien voimavarojen löytyminen ja selviytymistä tukeva verkostotyö. Lapsen tilanteen arviointi ja esille tuominen on
oleellinen osa asiakastyötä lastensuojelun näkökulma huomioiden.
Asiakkaat ohjautuivat Avokriisityöhön useimmiten turvakodin, rikosuhripäivystyksen tai lastensuojelun kautta tai itse hakeutuen. Muita lähettäviä tahojaa olivat esim. nuorisotyö, poliisi, oikeusaputoimisto, Lahden ensija turvakodin muut toiminnot sekä asiakkaan läheiset. Uuden asiakkaan soittaessa tarjottiin henkilökohtaista tapaamista mahdollisimman nopeasti – ensimmäinen
tapaaminen pyrittiin järjestämään viikon kuluessa yhteydenotosta.
Tavoitteet työskentelylle suunniteltiin yhdessä asiakkaan tai asiakasperheen kanssa. Asiakastyö
sisälsi yksilö-, pari- ja perhetapaamisia. Tärkeä osa työskentelyä oli myös asiakkaiden auttaminen
ja neuvonta puhelimitse.
Asiakastyössä tärkeimpänä menetelmänä oli psykososiaalinen keskusteluapu. Tarvittaessa mukana oli myös asiakkaan lähiverkostoa ja muiden auttajatahojen edustajia. Työntekijä kävi myös tapaamassa joitakin turvakodissa olevien perheiden lapsia ja lasten tilannetta arvioitiin yhdessä
turvakodin työntekijöiden kanssa. Paritapaamisissa työparina toimi Jussi-työntekijä.
22
Avokriisityön tärkeimmät teemat olivat trauman läpikäyminen, väkivaltaa estävien konkreettisten
keinojen löytäminen arkipäivään sekä turvallisuuden palautuminen perheeseen. Tiedon välittäminen väkivallan eri muodoista ja ilmiöstä yleensä oli keskeistä.
Asiakaskäyntien tiheyden ja keston määritteli asiakkaan
tilanne. Asiakkuudet vaihtelivat yhdestä kerrasta useita
kuukausia kestäviin asiakassuhteisiin. Aktiivisen työskentelyvaiheen jälkeen asiakkaalla oli tarvittaessa mahdollisuus myös ottaa uudelleen yhteyttä ja palata avokriisityön asiakkaaksi. Merkittävä osa asiakastyötä oli
myös asiakkaan ohjaaminen tarvittaessa jatkotuen piiriin. Asiakasmäärissä ei vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia verrattuna edellisiin vuosiin. Avokriisityöntekijä jäi elokuussa vuoden toimivapaalle
ja hänelle tuli sijainen syyskuussa. Vuoden aikana avokriisityö muutti uusiin toimitiloihin yhdessä
Turvakodin ja yhdistyksen muiden väkivaltatyön avopalveluiden kanssa.
Yhteistyö
Yhteistyö Rikosuhripäivystyksen (RIKU) kanssa oli tiivistä ja asiakkaita ohjautui RIKU:sta Avokriisityöhön ja päinvastoin luontevasti. Nuorten aikuisten asiakkaiden määrän lisääntyessä loppuvuonna myös yhteistyö nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa lisääntyi (mm. etsivä nuorisotyö
ja opiskelijaterveydenhuolto).
Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sekä yhdistyksen muiden työmuotojen kanssa. Yhteistyötahoina olivat myös Päijät-Hämeen perheneuvola,
mielenterveystoimisto, PHKS:n psykiatrian arviointipoliklinikka, terveyskeskuspsykologi, seurakunta, huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapiste Jelppi, poliisi ja Kela.
Avokriisityöntekijä kuului noin kerran kuukaudessa kokoontuvaan Marak -työryhmään (moniammatillinen väkivallan riskin arvioinnin menetelmä). Avokriisityöntekijä oli mukana Päijät-Hämeen
turvallisuusverkostossa sekä Lahden parisuhdetoimijoiden verkostossa. Avokriisityöntekijä kuului
myös Ensi- ja turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi hankkeen –työryhmään sekä Lahden ensija turvakodin väkivaltatyöntekijöiden ryhmään, lapsityöryhmään ja Turvallinen pari ja perhe –
työryhmään.
Avokriisityön arviointia tehtiin yhdessä muiden ensija turvakodin yksiköiden kanssa. Toimintaan
kuului säännöllinen työnohjaus. Asiakastyöskentelyä ohjasivat yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit.
23
Avokriisityön toimintalukuja v. 2014
ASIAKASTYÖ
 perheitä:120 (joissa naisia 120, miehiä 31 ja lapsia 103)
 Yksilö-, pari- ja perhetapaamiset: 208
 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkoski, Jämsä, Kouvola,
Kärkölä, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, Pyhäjärvi (14 kuntaa)
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Rahoitus: Avokriisityö rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella.
» RAY-avustus
» Lahjoitukset
Tuotot yhteensä
4.3
Jussi-työ®
56.000 €
2.500 €
58.500 €
Jussi-työ toimii perheväkivallan katkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi tarjoamalla ammatillista apua
miehille, joiden perheessä tai lähisuhteissa on väkivaltaa tai sen uhkaa, tavoitteenaan luoda perheväkivallan kaikille osa-puolille turvallista tulevaisuutta. Jussi-työ on Raha-automaattiyhdistyksen jatkuvan A-avustuksen piirissä ja sen kahden työntekijän työryhmä on osa Lahden
ensija turvakoti ry:n eri avopalvelutyömuotojen kokonaisuutta. Avopalvelut yhdessä turvakotimuodostavat perheväkivaltatyön
kokonaisuuden. Valtakunnallisesti Jussi-toimintaa
 työn kanssa
Henkilökuntamäärä:
1
 koordinoi
Yksilötapaamisia:
297
Ensi- ja turvakotienliitto.

Paritapaamisia: 13

Puhelut: 326 (asiakaspuhelut, neuvonta-, kriisi- ja viranomaispuhelut)
Jussi-työ on kriisiapua, muutosta tukevaa keskusteluapua sekä neuvontaa ja ohjausta eri-ikäisille
 Asiakkaat seuraavista kunnista: Lahti, Heinola, Hollola, Joutsa, Nastola, Orimattila, Riihimäki (yht. 7 eri
jakunnasta)
erilaisissa elämäntilanteissa eläville miehille heidän perheväkivaltakriisinsä eri vaiheissa. Jussi-
työn asiakkuudet ovat kestoltaan muutamasta tapaamisesta aina useita kuukausia kestäviin asiakassuhteisiin. Jussi-työn menetelmällinen painopiste on kahdenkeskisissä tapaamisissa miesten
kanssa.
Lahtelainen Jussi-työ on toiminut joustavasti vuoden 2014 aikana kyeten vastaamaan tilanteenmukaisesti, tarvittaessa nopeastikin, kaikkiin avunpyyntöihin. Asiakastyöskentelyssä tuli esille
mm. perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan, parisuhteeseen, avioeroon, isyyteen ja miehenä olemiseen
liittyviä asioita. Asiakasohjautuvuus Jussi-työhön tapahtui edelleenkin pääasiallisesti asiakkaiden
suorien yhteydenottojen kautta, joko puhelimitse tai sähköpostilla.
24
Jussi-työtä esiteltiin mm. turvakodissa harjoittelujaksoaan suorittaville sosiaalialan opiskelijoille ja
muille vierailijoille. Yhdistyksen ulkopuolella Jussi-työtä esiteltiin mm. paikallisissa kriminaalityön
ja sovittelutoiminnan verkostopalavereissa sekä Lahden rotariyhdistyksessä.
Asiakasyhteistyö
Yhteistyö yhdistyksen ulkopuolisten tahojen kanssa oli vuoden aikana erittäin runsasta. Yhteistyöpyyntöihin vastattiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Yhteistyötä yksilö- ja paritapaamisten
muodossa tehtiin mm. Perheasiain neuvottelukeskuksen, Aikuis- ja nuorisopsykiatrian poliklinikan, Perheneuvolan, Lahden rikosseuraamuslaitoksen
sekä sosiaalitoimen kanssa.
Oman yhdistyksen sisällä yhteistyötä toteutettiin asiakastapaamisten muodossa PuolenMatkanTalon, Turvakodin, Avokriisityön ja Baby bluesin kanssa.
Tapaamiset toteutuivat joko yksilötapaamisina tai työparina toimien.
Osallisuus muussa yhteistyössä
 Nyt riittää -hankkeeseen sisältyneet koulujen vanhempainillat. Nyt riittää -hanke on Päijät-Hämeen poliisilaitoksen ja Sisäasiainministeriön yhteinen hanke kiusaamisen vähentämiseksi yläkouluissa.
 Kannusta minut vahvaksi -hankkeen tueksi koottu ns. rukkasryhmä.
 Seudullinen turvallisuustyöryhmän toiminta ja Marak-työryhmä.
 Päijät-Hämeen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman pohjalta perustettu koulutustyöryhmä. Koulutusryhmä koostuu Lahden, Heinolan ja peruspalvelukeskus Oivan sekä Aavan eri toimijoista.
 Eroperheen kahden kodin lapset -projektiin liittyvät Eroneuvo-tilaisuudet.
Palautteita työskentelystä kerättiin asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta. Asiakastyöskentelyä ohjaavat yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit. Jussi-työntekijät osallistuivat myös Ensi- ja turvakotien liiton miestyöntekijöiden työkokouksiin ja koulutukseen.
Jussi-työn toimintalukuja v. 2014
ASIAKASTYÖ
 perheitä 137 (joissa miehiä 137 ja naisia 11)
 Yksilö- ja paritapaamiset: 458 (joista yksilötapaamisia 364 ja paritapaamisia 64)
 Asiakkaiden keski-ikä: miehet 39,2 v. ja naiset 38,7 v.
 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Asikkala, Heinola, Helsinki, Hämeenlinna, Iitti, Järvenpää, Kärkölä,
Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, Riihimäki ja Tampere (16 kuntaa)
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Rahoitus: Jussi-toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella.
» RAY-avustus
» Lahjoitukset
» Muut tuotot
Tuotot yhteensä
110.230,18 €
3.000,00 €
300,00 €
113.530,18 €
25
4.4
Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminta
Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminta on jatkoa vuonna 2013 päättyneelle samannimiselle
projektille.
Toiminnan tavoitteena on perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentäminen ja ennaltaehkäisy PäijätHämeessä kohdennetuin ennaltaehkäisevin turvallisuustyön keinoin yhteistyössä eri verkostoissa
seudullisten toimijoiden kanssa. Kansalaisia haastetaan oman turvallisuutensa lisäämiseen.
Alkuvuodesta käynnistyi uuden työntekijän hakuprosessi. Valinta tehtiin maaliskuussa ja uusi
työntekijä aloitti verkostokoordinaattorin nimikkeellä 14.4.2014. Ensimmäisen kahden kuukauden
ajan verkostokoordinaattorin tehtävät liittyivät uuden Launeenkadun toimipisteen käytännön järjestelyistä vastaamiseen yhdessä muun henkilökunnan kanssa.
Alkukesän aikana työntekijä tutustui yhdistyksen eri työmuotoihin ja henkilökuntaan. Tämä koettiin tärkeäksi, jotta yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen eri verkostoissa olisi mahdollista. Kesällä TPPH-toiminta oli suljettuna kuuden viikon ajan ja varsinaisesti ko. toiminta pääsi alkamaan
elokuun alussa mm. projektin aikana tuotettuun laajaan materiaaliin ja toimintatapoihin perehtymällä. Syksyn aikana työntekijä osallistui moniin eri koulutuksiin perhe- ja lähisuhdeväkivallan
aihealueella, mm. THL:n Avainkouluttaja-koulutukseen.
Toiminnan pääpaino oli seudullisen Resurssikeskuksen toiminnan kehittäminen yhdessä kuntien,
järjestöjen, poliisin, vapaaehtoistoimijoiden ja Osaamiskeskus Verson kanssa. Resurssikeskuksen
toimintaa ohjaa Päijät-Hämeen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma: Tavoitteena turvallisuus. Tämän pohjalta perustettiin kärkihankkeita eteenpäin vievä Koulutustyöryhmä. Sen tehtävä on koordinoida ja järjestää aihealueen ajantasaista koulutusta perus- ja erityispalveluissa edesauttamaan alueen asukkaille toteutettavaa laadukasta palvelua. Aloitettiin
suunnittelu kolmelle pilottiryhmälle; neuvolat, ikäihmisten palveluneuvonnat ja erikoissairaanhoito.
Turvallisuusverkosto on osa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuutta. Se kokoaa neljä kertaa vuodessa laajasti alueen eri toimijoita (n.25 toimijaa/kokous) keskustelemaan ajankohtaisista haasteista väkivalta-asioissa sekä meneillään olevista valtakunnallisista hankkeista (mm.
perheiden haasteet, nuorten kannabiksen käyttö, Lasten kaltoin kohtelun ja kuritusväkivallan vähentämiseen tähtäävä hanke). Kokouksissa verkostoiduttiin ja jaettiin informaatiota ja vaikutettiin asiasisältöön TPPH:n puitteissa.
Työntekijä osallistui yhdistyksen eri työmuotojen toimintaan tarvittaessa, näkökulmana lastensuojelu ja perheiden turvallisuus. Myös uuden toimipaikan turvallisuuskysymyksiin osallistumalla
lisättiin sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuutta.
Verkostokoordinaattori kuuluu yhdistyksen perheväkivalta- ja kriisityön tiimiin. Hän osallistui
myös yhdistyksen eri työryhmien työskentelyyn (mm. lapsityö, kansalais- ja vapaaehtoistyö sekä
26
vapaaehtoisten kouluttaminen, Kannusta minut vahvaksi -hanke) sekä työyhteisö- ja kehittämispäiviin. Vuoden aikana yhdistyksessä kävi useita yhteistyökumppaneita toimintaan tutustumassa,
myös verkostokoordinaattori osallistui näihin työpaikkavierailuihin, joissa esiteltiin yhdistyksen eri
toimintamuotoja (mm. Lahden kaupungin lastensuojelun perhetyöntekijät; 16 h:löä). Neuvola yhteistyö jatkui työpaikkatapaamisella perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohtaamisen liittyvällä keskustelulla. Tutustuminen myös Nettiturvakoti-toimintaan, tarkoituksena liittyä sen resurssiksi vuoden 2015 aikana. Perehtyminen Lyhytterapiainstituutin Väkivaltatyön käsikirjan eri osuuksiin antamalla niistä myös kommentit sekä osallistuminen Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman seurantaan ja siitä kommentoitiin.
Osallistuminen kokopäiväisiin koulutuksiin: Väkivaltatyön verkostofoorumi, Valtakunnalliset ehkäiseväntyön päivät (2pv), THL:n Avainkouluttaja-koulutus (4+1 pv), Väkivaltatyön työkokous (2
pv), Lähisuhdeväkivallan avainkoulutettujen koulutuspäivä. Osallistuminen puolenpäivän mittaisiin koulutuksiin: Luento työhyvinvoinnista, Sosiaalipoliittinen foorumi, Palo- ja pelastusluento ja
harjoitus sekä Valopilkku-toiminnan loppuseminaari.
Turvallisten perheiden Päijät-Häme –toiminnan toimintalukuja vuodelta 2014
 Kansalaisjärjestötoiminta:
o kaksi erillistä koulutustapahtumaa Motoristit koulukiusaamista vastaan –kampanjaan liittyen (osallistujia: 125 motoristia/kerta sekä koko yläkoulujen oppilas- ja opettajakunta)
o Pieni leluralli –tapahtuma (osallistujia: 25 motoristia ja 30 asiakasta)
 Tiedotus ja koulutus:
o Lahden kaupungin lastensuojelutyöntekijät; kaksi kertaa (osallistujia 16 + 10 henkilöä)
o Kannusta minut vahvaksi –hanke/TPPH-materiaali; kaksi kertaa (osallistujia 32 hlö/krt)
o Perheet ja turvallisuus –seminaari, Helsinki
o Valtakunnalliset koulutustapahtumat mm. Oulu, Hämeenlinna, Savonlinna sekä THL:n
Avain-kouluttaja –koulutus
o pidetyt koulutukset; 2 krt (osallistujia n. 20 hlö/krt)
 Osallistuminen palavereihin, koulutuksiin, työkokouksiin ja työnohjaukseen:
o yhdistyksen sisällä: 49 + 17 krt (palaverit ja tutustumiskäynnit)
o verkostoissa; 28 krt (tapaamiset ja tutustumiskäynnit), 15 (palaverit)
o koulutuksiin; 14 (kokopäiväiset), 4 (puolipäiväiset)
o työnohjaus; 3 krt
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Rahoitus: TPPH-toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella.
» Käytetty RAY-avustus 57.559,09 €
27
4.5
Nettiturvakoti
Nettiturvakotiyhteistyö Ensi- ja turvakotien liiton kanssa jatkui ennallaan. Virtuaaliturvakoti tarjoaa tietoa perheväkivallasta ja avun muodoista lapsille, nuorille ja aikuisille. Apua saavat kokijat
ja tekijät, erityisesti lapsia ja nuoria kannustetaan tutustumaan virtuaaliturvakotiin. Siellä voi keskustella joko ammattiauttajan tai samaa kokeneiden kanssa.
Turvakodin työryhmässä on kaksi valtakunnallista nettityöntekijää (lapsityöntekijä sekä perhe- ja kriisityöntekijä).
Nettiturvakotia päivitettiin vuoden aikana siten, että sieltä
löytyy tietoa myös vauvaperheille ja yleensäkin vanhemmille eri-ikäisten lasten kasvatukseen liittyen. Nettityöntekijät osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin työkokouksiin kaksi kertaa vuonna
2014 ja työnohjaus-chatteihin kerran kuukaudessa. Turvakodin lapsityöntekijä kuuluu myös Nettiturvakodin ohjausryhmään. Toiminnan
piirissä oli vuoden aikana n. 10 aktiivista nettityöntekijää.
Kahdenkeskiset chatit olivat kysyttyjä. Keskusteluajat, joita työntekijät pystyivät antamaan, varattiin välittömästi. Tilanne oli sama valtakunnallisesti, lisäresurssitarve on ilmeinen. Nettiturvakodin
näkyvyyttä lisättiin FaceBookissa ja keskusteluajoista informoitiin muutoinkin sosiaalisessa mediassa. Myös koulujen vanhempainilloissa ja Motoristit koulukiusaamista vastaan -tapahtumissa
tiedotettiin nettiturvakodista. Ryhmämuotoiseen chatti-auttamiseen yhdistyksemme työntekijät
eivät osallistuneet. Ryhmiä kuitenkin järjestettiin Nettiturvakodissa ja niissä kohdattiin nuoria ja
aikuisia avunhakijoita. Yksilö-chattiaikoja oli yhteensä 27.
5. PERHETYÖ
Perhetyön osaamisalueen työmuotoja ovat Avotupa, Alvari-perhetyö, Eroperheen kahden kodin
lapset -projekti ja Perhetupa. Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii toiminnanjohtaja.
Perhetyön kokonaisuuteen kuuluu myös Säröperheille tueksi -toiminta, joka toteutetaan yhteistyössä yhdistyksemme kanssa, Dila vastaa projektin hallinnoinnista.
Eroperhe-projektin vastaava eroperhetyöntekijä koordinoi perhetyön osaamisaluetta työryhmätyöskentelyn osalta. Osaamisalueen kokoontumisissa jatkettiin ja syvennettiin vuonna 2013 aloitettuja teemoja. Työryhmä pohti yhdistyksen sisällä osaamisen ja koulutusten sisältöjen jakamista. Toivottiin myös työntekijöiden ja työryhmien keskinäisen kumppanuuden kehittämistä ja lisäämistä.
Vuoden 2014 aikana toteutettiin Perhetyön foorumi, jossa kutsuttuna osallistunut Pienperheyhdistyksen Juha Turtiainen kertoi Mieskaveritoiminnasta. Mieskaveritoimintaa kysytään yhdistyk-
28
sestä säännöllisesti. Työryhmä pohtii mahdollisuuksia ko. toiminnan käynnistämiseen tulevaisuudessa.
5.1
Avotupa
PERHETYÖ
Avotuvalla toimii tapaamispaikka. Tapaamispaikalla toteutetaan oikeuden tai sosiaalitoimen määrittelemiä valvottuja ja tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja.
Avotuvan rahoitus koostuu RAY:n toiminta-avustuksesta, Lahden kaupungin avustuksesta sekä
käyttäjäkunnilta perittävistä asiakasmaksuista. Tapaamispaikalla työskentelee kaksi tapaamisohjaajaa. Valtakunnallisesti tapaamispaikkatyötä koordinoi Ensi- ja turvakotien liitto.
Tapaamispaikkatyötä tehdään vuorovaikutuksessa lapsen, lapsen perheen, lapsen lähiverkoston
sekä lähettävän tahon kanssa. Tapaamispaikalle tulevan lapsen elämäntilanne on useimmiten
kriisiytynyt ja tapaamistyön keinoin lasta tuetaan ja häntä autetaan sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Lasten kanssa työskentely sisältää lasten alkuhaastattelun, jossa lapsi ja tapaamisohjaaja käyvät läpi tapaamiseen liittyviä asioita. Lapselle kerrotaan tapaamiskäytännöistä ja
samalla lapsen ajatukset ja toiveet tulevat huomioiduiksi. Tapaamisen aikana lasta kuullaan,
huomioidaan ja tuetaan niin, että lapsi tuntee olonsa tapaamisessa turvalliseksi. Lasten havainnoinnista saadut huomiot kerrotaan sekä vanhemmille että lähettävälle taholle, jotta tapaamiset
tukisivat mahdollisimman hyvin lapsen kasvua ja kehitystä.
Vanhempien ja sijaisperheiden kanssa käydään keskusteluja tapaamiseen liittyvistä asioista, heitä
tuetaan ja neuvotaan tarvittaessa. Keskusteluissa tuodaan esiin lapsen näkökulmaa sekä tuetaan
vanhempia muuttuneissa perhetilanteissa. Tapaamispaikalta oltiin säännöllisesti yhteydessä lähettävään tahoon ja heille annettiin tietoa siitä, miten tapaamiset ovat toteutuneet. Yhteistyössä
lähettävän tahon kanssa pohdittiin ja kehitettiin työmenetelmiä ja keinoja tukea perhettä tapaamistilanteessa
Huhtikuun alussa tapaamispaikka siirtyi uusiin toimitiloihin, osoitteeseen Launeenkatu 8. Muutto pienempiin tapaamistiloihin toi asiakastyöhön uusia haasteita sekä
muutti työkäytäntöjä. Tapaamisia hoitivat jonkin verran
myös yhdistyksen muut työntekijät ruuhkautuneen asiakastilanteen vuoksi. Tapaamispaikka sijaitsee samassa
rakennuksessa yhdistyksen muiden työmuotojen kanssa,
tämä on mahdollistanut asiakkaiden sujuvamman ohjauksen yhdistyksen muiden työmuotojen palveluihin.
Tapaamistyöllä autettiin ja tuettiin perheenjäseniä selviämään perheen erilaisista eroon liittyvistä
kriiseistä ja ongelmakohdista. Tapaamispaikan tuen avulla on pyritty saamaan aikaan myönteisiä
vaikutuksia koko perheen elämään.
29
Tapaamisohjaajat osallistuivat seudullisiin perheoikeuden palvelujen verkostokokouksiin, joissa
luotiin yhteisiä käytäntöjä eroperheiden vanhempien ja lasten tukemiseen. Samalla kehitettiin
eroauttajien kanssa yhteisiä työkäytäntöjä verkostotyötä tukemaan.
Yhteistyö
Tapaamispaikan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat käräjäoikeus, eri kuntien sosiaalitoimet
sekä lastenvalvojat. Yhteisissä tapaamisissa keskusteltiin yhteistyöstä ja asiakastilanteista. Yhteistyötä tehtiin myös vankiloiden, lastensuojelulaitosten, perhekotien, sijaisperheiden, päihdekuntoutusyksiköiden sekä yhdistyksen eri työmuotojen kanssa. Tapaamispaikalta työntekijät osallistuivat erilaisiin tapahtumiin, joissa yhdistyksen toimintaa on tuotu tunnetuksi.
Työn kehittäminen
Työntekijät osallistuivat säännöllisesti ammattitaitoa tukeviin ja kehittäviin koulutuksiin. Lahden
tapaamistyöntekijöillä on vuosittain aluekokoontumisia Kymenlaakson ensija turvakotiyhdistyksen tapaamistyöntekijöiden kanssa. Yhteistyö muiden tapaamispaikkatyöntekijöiden kanssa mahdollistaa tapaamispaikkatoiminnan kehittämisen. Tapaamistyöntekijät osallistuivat myös Ensi- ja
turvakotien liiton laatutyöryhmän kokouksiin (tapaamistyön laatukriteerien päivitys) sekä Kannusta minut vahvaksi -hankkeen Rukkasryhmän kokouksiin.
Arviointi
Asiakastyöskentelyä ohjasivat yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit sekä
Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliset laatukriteerit
Avotuvan Tapaamispaikkatoiminnan toimintalukuja vuodelta 2014
ASIAKASTYÖ
 Asiakasperheet: 117 (luku sisältää biologiset perheet ja sijaisperheet)
 naisia 102, miehiä 56, tavattavat lapset 96
 Tapaamiset: valvotut 272, tuetut 127, valvotut vaihdot 29
 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Nastola, Nokia, Orimattila, Porvoo, Rovaniemi, Savonlinna, Sipoo,
Sysmä, Tammisaari, Tampere, Tuusula, Vantaa, Viitasaari ja Ylivieska (15 kuntaa)
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Rahoitus: Avotuvan toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella, Lahden kaupungin
ostopalvelulla sekä käyttäjäkuntien maksamilla tapaamispaikkamaksuilla.
»
»
»
»
RAY-avustus
Lahden kaupunki
Kuntien korvaukset
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
76.874,12 €
20.000,00 €
24.265,00 €
270,00 €
121.409,12 €
30
5.2
Alvari-perhetyö ®
PERHETYÖ
Alvari-perhetyö on lastensuojelujärjestön tuottamaa ammatillista, pitkäkestoista ja tiivistä tukea
lahtelaisen lapsiperheen kotiin. Alvari-perhetyö on Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten kehittämä toimintamuoto. Toiminta tarjoaa erityistason kuntoutuspalvelua lastensuojeluperheille ja perustuu sopimukseen kunnallisen lastensuojelun kanssa. Alvari-perhetyö on rekisteröity
ja toiminnalla on valtakunnalliset laatukriteerit.
Alvari-perhetyötä on kehitetty vuodesta 1989 ja sillä on vuonna 2013 uudistettu laatujärjestelmä.
Laatujärjestelmässä on kuvattu työn arvot, asiakkuus, prosessi ja laatukriteerit.
Perhetyö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä. Perhetyössä painottuu perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Terapeuttinen auttaminen tapahtuu yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. Työ toteutetaan yksilö- ja parityönä. Asiakassuhteet
kestävät keskimäärin vuodesta kahteen.
Lahden Alvari-perhetyöllä oli 25. toimintavuosi. Lahden sosiaali- ja terveystoimiala ostaa palvelua
kahden perhetyöntekijän verran. Toimitilamuutoksia tehtiin helmikuussa, myös Alvari-perhetyö
siirtyi uusiin toimitiloihin Launeenkatu 8:aan. Samassa talossa toimii myös yhdistyksen muita
avopalvelutyömuotoja ja turvakoti. Perhetyön asiakasperheet ohjautuvat tarpeen mukaan sujuvasti talon eri työmuotojen tuen piiriin. Muutoksia tapahtui myös työtiimissä, maaliskuussa toinen Alvari-perhetyöntekijä siirtyi vakituiseen työsuhteeseen perhe- ja kriisityöntekijäksi turvakotiin ja huhtikuussa aloitti uusi työntekijä Alvari-perhetyössä. Työntekijöillä on sosiaalialan AMKtai opistotasoinen koulutus ja terveydenhuollon ammattitutkinnot, lisäksi heillä on erityisosaamista, joka tukee vaativan perhetyön toteuttamista asiakasperheitä autettaessa.
Alvari-perhetyön keskeisenä lähtökohtana on edistää vanhemman ja lapsen/vauvan/ masuvauvan
vuorovaikutusta sekä perheen psyykkistä hyvinvointia. Vuoden 2014 asiakasperheinä olivat: yksi
uusperhe ja 7 yksinhuoltajaperhettä. Kaikilla perheillä oli yksilölliset erovaiheet työstettävänään.
Perheillä oli mm. mielenterveysja päihdeongelmia, neurologisista syistä johtuvia tuen tarpeita,
sekä perheväkivaltaa. Perheiden vaikeudet olivat monikerroksellisia. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden perheiden ja sen uhan alla elävien lasten auttamistyö lisääntyi edellisiin vuosiin
verrattuna. Perhetyön tärkeänä tehtävänä on ollut valvoa lapsen edun toteutumista perheessä ja
tukea vanhempia turvallisen arjen vahvistamisessa. Perhetyöntekijät ohjasivat ja tukivat asiakkaitaan sitoutumaan omiin hoitotahoihinsa. Yhteistyö perheen ja sen omien viranomais- ja hoitotahojen sekä Alvari-perhetyöntekijöiden välillä on toiminut hyvin. Hyvä yhteistyö on auttanut perheitä eteenpäin heidän kuntoutumisprosesseissaan. Joidenkin perheiden kohdalla tukena on ollut
mm. turvakotijakso ja lasten avohuollon tukitoimena sijoitus Pikkulastenkotiin Metsäkankaan
perhekeskukseen. Lähes kaikilla perheillä on ollut tukena myös tukiperhe tai -henkilö perhetyön
työskentelyn aikana. Myös vapaaehtoistoiminnalla on tuettu lasta/lapsia ja tämä jatkuu usein
perheessä vielä perhetyön päätyttyäkin.
31
Perheiden tapaamiset toteutuivat kotikäynteinä, sosiaalisena kuntoutuksena ja tapaamisina työntekijöiden toimitiloissa. Asiakasperheiden kanssa työskentely toteutettiin sekä yksin työskentelynä että parityönä. Tapaamisissa olivat esim. koko perhe, perheenjäsen/osa perheestä, vanhemmat tai lapset. Perheen lähiverkosto oli tarpeen mukaan myös työskentelyn piirissä. Perheitä tavattiin 1- 3 kertaa viikossa, tarvittaessa tiiviimminkin. Tapaamiset olivat kestoltaan pääasiassa pitkiä. Jokaisen perheen tuen tarpeet olivat hyvin yksilöllisiä. Eri kulttuuria olevan asiakasperheen
kanssa työskentelyssä oli myös omat erityistuen tarpeet. Puhelintukityö oli joidenkin vanhempien kohdalla tärkeä työmuoto. Perhetyö oli useissa perheissä pitkäkestoista, jonka seurauksena
perheiden vaihtuvuus työmuodossa oli vähäistä.
Vuonna 2014 perhetyössä tuki painottui perhe – ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ja sen uhan
alla elävien lasten auttamiseen ja vanhempien tukemiseen. Asiakasperheiden vanhempia tuettiin
ja ohjattiin lapseen kohdistuvan psyykkisen ja fyysisen väkivallan katkaisemisessa. Eron eri vaiheessa olevien perheiden tukeminen painottui myös perhetyössä. Vanhempia tuettiin löytämään
eroprosessissa ja muutosvaiheessa uusia toimivia käytäntöjä, jotka turvaisivat sekä lapsen kasvun
ja kehityksen että molempien vanhempien säilymisen lapsen elämässä eron jälkeen. Perheiden
lasten tilanteissa oli isoja eroja siinä, miten he tapasivat etävanhempaansa. Erityisesti tukea tarvitsivat lapset, jotka ikävöivät toista vanhempaa, jota he tapasivat harvoin tai eivät ollenkaan.
Vanhempia autettiin minimoimaan lapsen menetyksiä erossa ja tuettiin yhteistyövanhemmuutta.
Eron uhan alla olevan tai erokriisissä olevan perheen turvallisuutta tuettiin erityisesti. Kahdesta
asiakasperheestä osallistui lapsi lasten eroryhmään, jonka toteuttajina toimivat yhdistyksen Eroperheen kahden kodin lapset -projektin kaksi eroperhetyöntekijää. Alvari-perhetyön asiakaslapset
olivat pikkulapsi- ja leikki-ikäisiä, esikoululaisia ja alakoululaisia. Yksi lapsi oli erityisryhmässä koulussa.
Sosiaalinen kuntoutus: Perheiden vanhempia ja lapsia
ohjattiin löytämään itselleen mielenkiintoinen harrastus. Vuonna 2014 yhdistys sai erilaisia lahjoituksia mm.
vapaalippuja eri toimintoihin. Tästä johtuen perhetyö
pystyikin tarjoamaan perheille mukavia kokemuksia
sekä maksullisiin että maksuttomiin toimintoihin, retkiin ja tapahtumiin normaalia enemmän.
Yhteistyö
Yhteistyö perheen omien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa oli tiivistä ja myös perheen
muiden yhteistyötahojen kanssa tehtiin yhteistyötä tarpeen mukaan. Yhteistyötä tehtiin sekä
oman yhdistyksen eri työmuotojen kanssa että muiden viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa.
Perhetyöstä osallistuttiin erilaisten tapahtumien järjestämiseen, joissa oma yhdistys oli mukana.
Alvari-perhetyöstä kiinnostuneille yhteistyötahojen työntekijöille ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille esiteltiin perhetyötä.
32
Työn kehittäminen
Ensi- ja turvakotien liiton rooli valtakunnallisesti on ollut merkittävä perhetyön jatkuvassa kehittämisessä. Tällä hetkellä liitossa ei ole nimettyä työntekijää koordinointiin. Syyskuussa osallistuttiin liiton järjestämään perhetyön työkokoukseen. Työkokouksessa päivitettiin valtakunnallisesti
eri yhdistysten perhetyön kuulumiset ja pohdittiin perhetyön tulevaisuutta sekä liiton roolia jatkossa. Työkokouksessa käsiteltiin myös sisarusten välistä väkivaltaa. Perhetyö vaatii jatkuvaa kehittämistä ja tieto-taito osaamisen syventämistä. Yhdistyksen laaja palveluvalikko ja sen eri toimintojen työntekijöiden osaamisalueiden hyödyntäminen tukee myös perhetyön kehittämistä ja
vahvistamista. Perhetyöntekijät osallistuivat koulutuksiin ja erilaisiin verkostotapaamisiin. Työnohjaus tukee myös perhetyön jatkuvaa kehittämistä ja työntekijöiden työssä jaksamista.
Arviointi
Perhetyön arvioinnissa käytettiin palvelusuunnitelmia, asiakasneuvotteluja, työnohjausta, asiakaspalautteita, työntekijäpalautteita ja perheiden seurantatapaamisia. Palautteita kerättiin aktiivisesti ja pääasiassa suullisesti. Seurantatapaamisia tehtiin noin puolen vuoden kuluttua perhetyön päättymisestä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja asiakkaille tehdyt kirjalliset yhteenvedot väli- ja päätösneuvotteluihin arvioivat perhetyön vaikuttavuutta ja perheen kuntoutumista
omassa prosessissaan. Suullisen palautteen pyytäminen asiakkailta esim. tapaamisen yhteydessä,
neuvotteluissa ja yleensä perhetyöntyöskentelyn aikana on arkikäytäntöä. Laatujärjestelmä tukee
ja vahvistaa perhetyön eritysosaamista.
Alvari-perhetyön toimintalukuja vuodelta 2014
ASIAKASTYÖ
Asiakasperheitä yhteensä: 9
 Aikuiset: 13 (naisia 9, miehiä 4)
 Lapset: 12 (joista 1-2 v.=3 lasta, 3-4 v.=1 lapsi, 5-9 v. =5 lasta ja yli 10 v.=3 lasta)
 Asiakastapaamiset: 400 (kotikäynnit, sosiaalinen kuntoutus, ym. asiakastapaamiset)
 Asiakasneuvottelut: 29 (neuvottelut ja tapaamiset toteutuivat pääasiassa parityönä)
 Asiakaspuhelut ja viestit: 776
 Asiakkuuksien pituus: 6 kk – 2 v., asiakkaat lahtelaisia lapsiperheitä, ei päättyneitä asiakkuuksia v. 2014
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Rahoitus: Alvari-perhetyöstä on ostopalvelusopimus Lahden kaupungin kanssa.
» Lahden kaupunki
105.000,00 €
Tuotot yhteensä
105.000,00 €
5.3
Perhetupa
PERHETYÖ
Perhetupa on lapsiperheiden sosiaalisen kohtaamisen paikka Lahden keskustassa. Perhetuvan
toiminta muodostuu avoimesta päivätoiminnasta sekä vertaisryhmätoiminnasta. Toiminta on
33
suunnattu vauva- ja lapsiperheille sekä heidän lähiverkostolleen. Toiminnan lähtökohtana ovat
matala kynnys, vertaistuki ja yhteisöllisyys.
Perhetuvan toiminta käynnistyi v. 2006 STM:n tukemana eri toimijoiden yhteisenä Lahden Perhehankkeena, jota hallinnoi Lahden kaupunki. Hankkeen päätyttyä v. 2007 Perhetuvan toiminta on
jatkunut Lahden ensija turvakoti ry:n hallinnoimana.
Tavoite
Perhetuvan toiminta on ehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka tavoitteena on vauva- ja pikkulapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen. Tarkoituksena on vahvistaa vanhemmuutta erilaisissa arjen
haasteissa ja antaa tukea lapsen hoitamiseen sekä vanhemman jaksamiseen.
Toiminnalla mahdollistetaan vanhempien keskinäisen vertaistuen saaminen ja yhteisöllisyyden
sekä osallisuuden toteutuminen. Toiminnassa myös tuetaan perheiden sosiaalisten kontaktien ja
turvaverkkojen rakentumista. Avoimessa päivätoiminnassa pyritään tunnistamaan lasten ja vanhempien lisätuen tarve sekä vastaamaan siihen resurssien mukaisesti.
Toimintamenetelmät
Perhetupa tarjoaa matalan kynnyksen avointa toimintaa, johon voi tulla tapaamaan muita lapsiperheitä, tuoda lapsen tilapäiseen hoitoon tai osallistua vertaisryhmiin. Vanhempia ohjataan toisten perheiden luo ja näin toimitaan yhdistävänä tekijänä eri perheiden välillä. Perheiden kohtaamisessa keskeistä on inhimillisyys ja arvostaminen sekä avun tarpeen tunnistaminen. Vanhempien lähtökohdilla ja taustalla ei ole merkitystä, vaan he voivat käydä Perhetuvalla nimettöminä ja
omien voimavarojensa mukaisesti sekä tuntea olevansa yhtä arvokkaita vanhempia kuin toisetkin.
Perheet saavat arjen tietoa ja tukea muilta vanhemmilta. Työntekijät ovat perheiden keskellä läsnä ja tarvittaessa auttamassa sekä keskustelemassa. Perhetuvan työntekijöiltä on mahdollisuus
saada ohjausta ja yksilöllistäkin tukea erilaissa perheen muutostilanteissa. Tarvittaessa perhe ohjataan yhdistyksen muihin avotyön palveluihin (mm. Baby Blues -vauvaperhetyö, eroperhetyö,
kriisityö).
Perhetuvan palvelut:
Avoin päivätoiminta
 oli avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin
 toimi vauva- ja pikkulasten perheiden yhteisenä olohuoneena
 ei ilmoittautumista tai ajanvarausta, sai käydä nimettömänä
 tilan varaukset ryhmille ja lasten syntymäpäiville sekä avainten luovutukset
Tilapäinen lastenhoito
 lastenhoito toteutui kahtena päivänä viikossa (ti ja to), hoidossa oli 6 kk – 5-v. lapsia
 tarjosi lapselle turvallisen sekä yksilöllisen hoitokontaktin
 hoitolapsia ohjautui sovitusti myös kotipalvelun perhetyön sekä yhdistyksen kautta
 tuki vanhempien jaksamista, erityisesti yksinhuoltajat hyötyivät palvelusta
 palvelua käytettiin myös, kun vanhemmalla oli esim. lääkäriaika tai tapaaminen muun
työntekijän kanssa
34
Ryhmätoiminta
 vertaisryhmät kokoontuivat ma - pe klo 14 – 20 sekä la - su klo 9 – 20
 yksinodottajien perhevalmennus ja sen jatkoryhmät toteutuivat yhteistyössä neuvolan
terveydenhoitajien sekä lapsiperheiden kotipalvelun kanssa
 tiloissa kokoontui myös yhdistyksen ryhmiä; eroryhmä (Eroperhe-hanke), tukihenkilöt (Säröperhe-toiminta), vapaaehtoiset, valvottuja tapaamisia (Avotupa) sekä Rikosuhripäivystyksen ja seurakunnan yhteinen vertaisryhmä.
 perheiden omia vertaisryhmiä: neuvolan perhevalmennusten jatkoryhmät, venäläiset
perheet, yksinhuoltajat, monikkoperheiden ryhmät, kantoliinaperheet, kestovaippaperheet, nettitreffi-ryhmiä
 ohjatut ryhmät; ryhmäläisiä yhdisti mm. samanlainen elämänvaihe, lapsen ikä, tuen ja tiedon jakaminen ja saaminen, vertaistuki
 lasten syntymäpäiväjuhlia toteutui runsas määrä (erityisesti venäläiset perheet)
 vauvojen unirytmitys toteutui säännöllisesti Perhetuvan tiloissa (Baby Blues -työmuoto)
Palveluohjaus ja henkilökohtainen tuki
 useat perheet saivat yksilöllisempää keskustelutukea ja ohjausta
 tarvittaessa jatko-ohjausta tehtiin mm. Baby Blues -työhön, Avokriisityöhön sekä Eroperhe-hankkeeseen
 tietoa ja esitteitä oli tarjolla perheiden elämän eri tilanteisiin mm. yhdistyksen palveluista
tai muiden tahojen perhepalveluista
 toiselta paikkakunnalta muuttaneille sekä ulkomaalaisille perheille annettiin infoa eri palveluista ja käytännön asioista
Perhetuvan päivätoiminnassa oli keskimäärin 500 kävijää kuukaudessa ja päivän aikana noin 25
eri perhettä. Perheet olivat enimmäkseen Lahdesta, myös muualta Päijät-Hämeen alueelta oli
jonkin verran kävijöitä. Päivätoiminnan kävijät olivat enimmäkseen äitejä vauvojen sekä leikkiikäisten lastensa kanssa, myös isiä ja isovanhempia kävi säännöllisesti. Perhetyöntekijöillä ja tukihenkilöillä oli mahdollisuus tulla yhdessä asiakkaan kanssa tutustumaan avoimeen päivätoimintaan. Yhdistyksen eri toimintamuotojen asiakkaita kävi myös päivätoiminnassa (mm. Baby Blues,
Avokriisityö, Peukaloinen). Lastenhoidossa oli keskimäärin 10 lasta kuukaudessa.
Perhetuvan toiminta oli vilkasta ja etenkin syksyllä kävijöiden määrä kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna. Yhteiskunnassa ja perheissä on tapahtunut muutoksia, jotka näkyivät Perhetuvallakin eri
tavoin; vanhempien tuen tarve, yksinäisyys ja väsymys.
Perhetuvan toiminta on merkittävää ehkäisevää palvelua, johon perheiden on helppo tulla ilman
leimautumista. Toiminta on löytänyt hyvin paikkansa muiden perhepalveluiden rinnalla sekä tullut tutuksi perheille ja yhteistyötahoille. Perheiden sekä yhteistyötahojen palaute on ollut myönteistä. Palautteista nousi vahvasti esille toiminnan ehkäisevä hyöty. Matalan kynnyksen paikka
sekä mahdollisuus vertaistukeen koettiin tärkeiksi. Toiminnan laajat aukioloajat koettiin myös
tärkeäksi asiaksi ja monet perheet käyttivätkin palvelua koko päivän kolmena päivänä viikossa.
35
Vanhemmat toivat esille, että toiminta rytmitti hyvin perheen arkea ja antoi syyn lähteä pois kodin seinien sisältä, etenkin silloin, kun oli tavalla tai toisella hankala päivä. He kokivat saaneensa
lisää voimia arjessa jaksamiseen, tukea ja neuvoja lapsen hoitoon, uusia näkökulmia omaan tilanteeseensa, mahdollisuuden keskustella toisten aikuisten kanssa ja lisäksi he ovat kokeneet löytäneensä uusia ystäviä. Perhetuvalla näkyi selvästi lapsiperheiden arki erilaisine päivineen ja kävijöineen. Tunnelma oli kodinomainen kaikin tavoin, etenkin keittiössä monen perheen ollessa siellä yhtä aikaa ruokailemassa. Lapset saivat harjoitella sosiaalista vuorovaikutusta sekä ryhmässä
oloa toisten lasten kanssa. Uusia perheitä tuli säännöllisesti mukaan toimintaan. Muilta paikkakunnilta muuttaneet löysivät hyvin Perhetuvan toiminnan ja tätä kautta he saivat uusia tuttavuuksia ja tietoa perheiden tukipalveluista. Monikulttuurisuus näkyi myös Perhetuvalla kävijöissä.
Toimintapäivän aikana kohdattiin monenlaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä.
Työntekijät kävivät myös eritasoisia yksilökeskusteluja vanhempien kanssa. Tarvittaessa vanhempia ohjattiin mm. yhdistyksen muihin työmuotoihin. Monien perheiden kohdalla pystyttiin myös
vähentämään jatkopalvelujen tarvetta.
Perhetuvan tilojen käyttöaste oli korkea. Työntekijöiden aikaa meni paljon käytännön arkitöihin ja
ylläpitoon tilojen laajentuneen käytön vuoksi.
Arviointimenetelmänä käytettiin asiakaspalautetta, yhteistyötahojen palautetta, työntekijöiden
omaa arviointia, työnohjausta, tilastointia sekä yhdistyksen laatukäsikirjaa.
Yhteistyö ja perheiden toimintaan ohjautuminen
Perhetupa toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, eri yhdistysten ja oppilaitosten kanssa.
Yhdistyksen muut työmuodot, äitiys- ja lastenneuvolat, kotipalvelun perhetyö sekä perheneuvola
ohjasivat perheitä Perhetuvalle. Sosiaalisen median kautta ohjautui myös uusia perheitä. Perhetupa toimii sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Perhetuvan työntekijä osallistui eri toimijoiden yhteisiin verkostopalavereihin.
Perhetuvan toimintalukuja v. 2014
ASIAKASTYÖ
 Avoin päivätoiminta: yhteensä 4829 käyntikertaa (2102 aikuisten käyntikertaa ja 2727 lasten käyntikertaa,
n. 350 eri perhettä)
 Lastenhoito: 95 hoitokertaa (30 eri perhettä ja 38 eri lasta)
 Ryhmätoiminta: yhteensä 1710 käyntikertaa
o omatoimiset vertaisryhmät; 13 eri ryhmää (käyntikertoja aikuisilla 612 ja lapsilla 768)
o ohjatut ryhmät; 7 eri ryhmää (käyntikertoja aikuisilla 236 ja lapsilla 94)
 Lasten syntymäpäiväjuhlat: 48 perhettä
 Rintapumppujen lainaus: 16 perhettä
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Osoite: Loviisankatu 14, katutaso, 15100 Lahti
 Henkilökuntamäärä 31.12.2013: kokoaikaisia 1, osa-aikaisia 1 (85 %)
 Opiskelijat ja harjoittelijat: 8
 Rahoitus: Perhetuvan toiminta rahoitetaan pääosin Lahden kaupungin avustuksella. Lisäksi rahoitusta saatiin lastenhoidosta ja kirppistoiminnasta.
»
»
Lahden kaupunki 82.000,00 €
Muut tuotot
18.553,71 €
Tuotot yhteensä 100.553,71 €
36
PERHETYÖ
5.4
Eroperheen kahden kodin lapset –projekti (jatkohanke v. 2014 – 2015)
Jatkohankeen tavoitteena on juurruttaa Lahden ensija turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli osaksi yhdistyksen toimintaa. Eroperheen kahden kodin lapset -projektin (v. 2011 2013) aikana luotu toimintamalli, vertaisryhmät sekä aikuisille että lapsille, Eroneuvo-illat, asiakastyö sekä alueellinen verkostoyhteistyö, mahdollistavat osaltaan perheille matalan kynnyksen
avunsaamisen erotilanteessa.
Toisena tavoitteena jatkohankkeessa on teemailtatoiminnan käynnistäminen eronneille vanhemmille ja heidän läheisilleen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Kolmantena merkittävänä tavoitteena on perheen erotilanteeseen liittyvän työkirjan suunnittelu ja toteutus esi- ja alkuopetusikäisten lasten kanssa työskentelyyn. Työkirjassa hyödynnetään
hankkeen (v. 2011-2013) aikana kehitettyjä menetelmiä ja välineitä. Työkirjan suunnitteluun kutsutaan mukaan eronneita vanhempia, varhaiskasvatuksen ja koulun työntekijöitä sekä muita asiantuntijoita tarpeen mukaan.
Hankkeessa työskentelee kolme työntekijää, joista yksi toimii vastaavana erotyöntekijänä. Rahaautomaattiyhdistyksen rahoitus oli v. 2014 n. 2,7 työntekijälle. Työntekijät tekivät työtä em. lisäksi myös Turvakodilla – näin on mahdollistunut kaikkien työntekijöiden työllistyminen yhdistykseen kokopäiväisesti.
Jatkohankkeessa toiminta-alue on edelleen koko Päijät-Häme. Palvelut on suunnattu eroa harkitseville tai jo eronneille perheille sekä heidän läheisilleen.
Hanketyön perustan muodostavat Lahden ensija turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamallin mukaan Vanhemman neuvo -vertaisryhmät, Eroneuvotilaisuudet, Asiaa erosta -teemaillat, Lasten eroryhmät
ja asiakastyö.
Vuoden 2014 aikana toteutui kaksi Vanhemman neuvo -ryhmää
eronneille isille ja äideille sekä yksi alakouluikäisille suunnattu
Lasten eroryhmä. Eroneuvotilaisuuksia järjestettiin neljä Lahdessa ja kaksi Heinolassa. Asiaa erosta teemailtoja oli vuoden
aikana kolme, alustajina illoissa olivat Perheoikeudellisen yksikön johtava lastenvalvoja Maritta Koskinen, Päijät-Hämeen Oikeusaputoimiston oikeusavustajat Terhi Kankaanpää ja Johanna
Kekki-Lehtinen sekä Päijät-Hämeen perheneuvolan psykologi
Leena Sievänen-Pääkkönen.
Asiakastyötä tehtiin sekä yksilö- että parityöskentelynä eronneiden ja eroa pohtivien vanhempien kanssa. Työskentelyn
painopisteenä oli, miten ero lapsen näkökulmasta toteutuisi
parhaalla mahdollisella tavalla.
37
Sekä ryhmäläiset että muut asiakkaat ovat saanet tiedon toiminnasta koulun sähköisen tiedotusjärjestelmä Wilman (lahtelaiset) kautta, www.apuaeroon.fi -nettisivustolta tai yhteistyökumppaneilta.
Hanketyöntekijät osallistuivat sekä Eroneuvo-vapaaehtoisten että yhdistyksen muiden vapaaehtoisten
koulutusten, työnohjauksen ja virkistysiltojen järjestämiseen. Koulutettuja Eroneuvo-vapaaehtoisia on aktiivisesti toiminnassa mukana viisi.
Ammattilaisille järjestettiin Ero Lapsiperheessä -koulutus, jossa luennoitsijoina olivat Salla Frisk ja Raija
Panttila Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskuksesta. Elämää uusperheessä -koulutus toteutettiin yhteistyössä Perheasiainneuvottelukeskuksen, Sosiaalialan osaamiskeskus Verson ja Harjulan setlementin kanssa. Kouluttajana oli Suomen Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja Pekka Larkela. Elämää uusperheessä koulutuksen iltapäivätilaisuus oli suunnattu ammattilaisille ja iltatilaisuus oli kaikille avoin. Iltatilaisuuteen
osallistui pääasiassa uusperheiden vanhempia. Illan aikana syntyi vilkasta keskustelua, millaista tukea uusperheille Päijät-Hämeessä on saatavilla ja selvänä puutteena nähtiin, että alueella ei ole esim. vertaisryhmiä uusperheille. Tämä haastoi myös projektityöntekijöitä uuden äärelle. Miten ja millaisia palveluita tulevaisuudessa tulisi alueella kehittää ja miten hyödyntää jo olemassa olevia palveluita, jotta uusperheiden
haastaviin elämäntilanteisiin pystyttäisiin vastaamaan.
Vuoden aikana käynnistettiin lapsille suunnatun työkirjan suunnittelutyö. Työkirjan teemoja ja sisältöjä
ideoimaan koottiin työryhmät sekä vanhemmista että ammattilaisista, lisäksi psykologi Sirkku Niemelä on
lupautunut asiantuntija-avuksi työkirjan koostamiseen.
Yhteistyö
Hankkeessa on tehty yhteistyötä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti muiden eroauttajien kanssa.
Lahden ensija turvakotiyhdistyksen muiden työmuotojen kanssa tehtiin mm. asiakasyhteistyötä sekä järjestettiin retkiä ja tapahtumia asiakkaille. Lisäksi Launeenkatu 8 uusissa toimitiloissa oli useita talon toimintojen esittelyjä eri tahoille.
Hanke-esittelyitä ryhmille oli vuoden aikana 10. Näin tavoitettiin lähes 200 henkilöä, joiden kautta eroauttamisesta saadaan tietoa asiakkaille.
Alueellinen Erotiimi muokkautui Seudulliseksi eroauttajien verkostoksi, josta vastuu vuoden 2014 aikana
siirtyi Perheoikeudelliseen yksikköön. Verkoston kokoonpano myös muuttui siten, että mm. Käräjäoikeus
ja Tapaamispaikkatoiminta liittyivät mukaan.
Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskuksen (eroauttamisen osaamiskeskus) kanssa koulutusyhteistyötä jatkettiin. Syksyllä Lappeenrannan seudulla toteutui kolme luentoa teemalla ”Miten tukea lasta vanhempien
erotessa”, kouluttajana Neuvokeskuksesta Salla Frisk ja hankkeesta Anne Meritie. Yhteistyössä Neuvokeskuksen kanssa toteutettiin Porvoossa Vanhemman neuvo vertaisryhmänohjaajakoulutus (11 osallistujaa),
jossa kouluttajana toimi kouluttajakoulutuksen käynyt hankkeen vastaava työntekijä.
Toimintojen juurtumisen osalta on ollut erityisen haastavaa saada yhdistyksen työmuodoista tai muista
pakallisista tahoista työntekijöitä kouluttautumaan Vanhemman neuvo -ryhmänohjaajiksi. Koulutusta yritettiin käynnistää syksyllä 2014 Lahdessa, mutta se ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Samoin lastenryhmien ohjaamiseen ei ole saatu uusia kumppaneita. Tämä asettaa erityisiä haasteita vuodelle 2015, jotta jo olemassa olevat toiminnat juurtuisivat.
38
Eroperhe-projektin toimintalukuja vuodelta 2014
ASIAKASTYÖ
 Asiakkaina projektissa oli 62 aikuista.
 Vanhemman neuvo –ryhmä toteutui sekä keväällä että syksyllä. Ryhmät kokoontuivat 8 kertaa. Ryhmiin
osallistui 13 vanhempaa; 2 miestä ja 11 naista. Ryhmä kosketti vanhempien kautta 26 lasta.
 Kouluikäisten, 7-11 v., lasten eroryhmä järjestettiin syksyllä 2014. Ryhmään osallistui 6 lasta. Lasten
ryhmien rinnalla kokoontuivat aikuisten ryhmät, joihin osallistui 7 vanhempaa.
 Eroneuvotilaisuuksia järjestettiin 4 Lahdessa ja 2 Heinolassa, osallistujia oli 14. Toiminnassa oli mukana 6
eroneuvovapaaehtoista.
 Asiaa erosta -teemailtoja järjestettiin vuoden aikana 3, iltoihin osallistui 10 henkilöä. Mukana illoissa oli
myös Eroneuvo-vapaaehtoisia.
KOULUTUKSET
 Ammattilaisille suunnattuja koulutuksia järjestettiin 6 (osallistujia n. 330).
 Kaikille avoimia luentoja järjestettiin 1, johon osallistui n. 50 uusperheellistä.
 Eroneuvo-vapaaehtoisten koulutus toteutui 12/2013 - 4/2014. Koulutukseen osallistui 3 henkilöä.
 Vanhemman neuvo -vertaisryhmän ohjaajakoulutus järjestettiin Porvoossa. Koulutukseen osallistui 11
henkilöä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Rahoitus: Eroperheen kahden kodin lapset –projekti rahoitetaan pääosin Raha-automaatti-yhdistyksen
avustuksella.
» RAY-avustus
159.568,04 €
Yhteensä
159.568,04 €
Toiminnan alijäämä 6.286,54 €
5.5
Säröperheelle tueksi –toiminta (Dilan hallinnoima)
Säröperheelle tueksi – toiminta on Lahden Diakoniasäätiön ja Lahden ensija turvakoti ry:n
kumppanuustoimintaa, jonka hallinnosta ja taloudesta vastaa Lahden Diakoniasäätiö. Toiminnan
kehittämistyö alkoi 2009, jolloin se sai RAY:n projektiavustuksen ja jatkoavustuksen vuosille
2012–2013. Vuoden 2014 alusta toiminnan rahoituspohjana on ollut RAY:n kohdennettu toiminta-avustus. Toimintaa koskevat linjaukset ja päätökset tehdään johtoryhmässä. Johtoryhmä koostuu Lahden ensija turvakoti ry:n ja Dilan johtohenkilöistä.
Säröperheelle tueksi -toiminta on juurtunut Lahden alueen pikkulapsiperheitä tukevaksi toiminnaksi, jonka keskeisin tehtävä on rekrytoida, kouluttaa ja ylläpitää vapaaehtoisresurssia ja kohdentaa sitä arjen tukea kaipaaville perheille. Toiminta sijoittuu ennaltaehkäisevien palveluiden
kenttään ja leimallista sille on matalan kynnyksen periaate. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammatillista apua, mutta voi toimia sen rinnalla.
Toiminnan rakenteet perustuvat projektivaiheessa kehitettyyn vapaaehtois- ja vertaistoiminnan
malliin, jota on toimintavuonna kehitetty edelleen toimijalähtöiseen (perheet, vapaaehtoiset) ja
yhteisöllisyyttä vahvistavaan suuntaan.
39
Säröperheelle tueksi -toiminnan toimintalukuja vuodelta 2014 (Dilan hallinnoima)
ASIAKASTYÖ
 Asiakasperheitä: 47
 Vapaaehtoisia: 64
TAPAHTUMAT
 Perheillat: 16 (osallistujia 325)
 Vapaaehtoisten kuukausipalaverit ja virkistys: 12 (osallistujia 158)
JÄRJESTÖ- JA OPPILAITOSYHTEISTYÖ
 Opiskelijoita erilaisilla työssäoppimisjaksoilla: 13
 Opinnäytetyöt: 1
 Tapahtumiin osallistuminen: 86 tapahtumaa
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
 Osoite: Ahvenistonkatu 2 (4. krs), 15110 Lahti
 Henkilökuntamäärä: kokoaikaisia 2
 Rahoitus: RAY:n kohdennettu toiminta-avustus 119 000 €
6. TYÖRYHMÄT
Johtoryhmä
Johtoryhmään kuuluvat toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen ja talouspäällikkö Irma Helminen sijaisenaan kirjanpitäjä/palkanlaskija Anna Pakkanen sekä osaamisalueiden vastuuhenkilöinä vauvaperhetyön johtaja Erja Lohtander ja perheväkivalta- ja kriisityön johtaja Sirpa Knaappila. Johtoryhmä on kokoontunut lähes viikoittain.
Vauvaperhetyöryhmä
Työryhmään kuuluu työntekijöitä Ensikodilta, Baby bluesista, Peukaloisesta, PuolenMatkaTalosta,
Alvari-perhetyöstä ja Perhetuvalta. Työryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää yhdistyksen
vauvaperhetyön sisältöjä, järjestää koulutuksia ja antaa ammatillista tukea ja informaatiota ryhmän jäsenille ja yhdistyksen muille työmuodoille.
Perheväkivalta- ja kriisityöryhmä
Väkivaltatyön osaamisalueen työryhmä koostuu Turvakodin aikuis- ja lapsityön, Avokriisityön,
Jussi-työn sekä Turvallisten perheiden Päijät-Häme –toiminnan työntekijöistä.
Työryhmän tehtävänä on kehittää ja koordinoida yhdistyksen turvallisuustyön sisältöä, järjestää
koulutusta ja toimia työntekijöiden vertaistukena.
Perhetyöryhmä
Työryhmä koostuu Avotuvan Tapaamispaikan, Alvari-perhetyön, Eroperheen kahden kodin lapset
–projektin sekä Perhetuvan työntekijöistä Perhetyöryhmän tehtävänä on kehittää ja koordinoida
yhdistyksen perhetyötä ja toimia vertaistukiryhmänä koko työryhmälle.
40
Lapsityöryhmä
Työryhmä koostuu Turvakodin lapsityön, Alvari-perhetyön, Eroperheen kahden kodin lapset –
projektin, Jussi-työn, Avotuvan Tapaamispaikan, PuolenMatkanTalon, Turvallisten perheiden Päijät-Häme –toiminnan, Avokriisityön ja Perhetuvan työntekijöistä. Lapsityöryhmän tehtävänä on
toimia koko työyhteisön tukiryhmänä lasten asioissa, vaikuttaa lasten elinolojen parantumiseen,
olla aktiivisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, järjestää tapahtumia lapsiperheille, nostaa
esille lapsen oikeutta molempiin vanhempiin, nostaa esille vanhempien eron vaikutuksista lapsiin
sekä hakea aktiivisesti rahoitusta lapsityöhön.
7. KANSALAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA (KA-VA)
KA-VA –työryhmän puheenjohtajana toimi Jukka Ihalainen ja työryhmän jäsenet koostuivat Eroperheen kahden kodin lapset –projektin, Baby bluesin, Turvakodin ja Säröperheelle tueksi –
toiminnan työntekijöistä. Vapaaehtoistoimintaan nimettiin koordinaattoriksi Ensikodin vauvaperhetyöntekijä Katja Laatunen. Yhdistyksen eri työmuodoissa on myös nimetty vapaaehtoisten yhteys- ja vastuutyöntekijä.
Työryhmän tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan yhdistyksen kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa
yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton sekä Säröperheelle tueksi -toiminnan kanssa, kehittää yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan rakenteita, koordinoida asioita muille työryhmille, tuottaa yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan tukimateriaalia, pitää yhteyttä paikallisiin vapaaehtoistoiminnan
yhteistyötahoihin ja osallistua mm. yhteisiin koulutuksiin ja virkistystoimintaan (mm. Kumppanuus-hanke, vapaaehtoistoiminnan verkosto).
KA-VA:n toimintaa v. 2014









Työryhmän kokouksia: 8 kertaa
Aktiivisia vapaaehtoisia: n. 15
Vapaaehtoistoiminnan ja yhdistyksen toiminnan esittelytilaisuus pidettiin 26.3. Perhetuvalla.
Vapaaehtoisten koulutuspaketti suunniteltiin ja toteutettiin syksyllä yhteistyössä Säröperheelle tueksi toiminnan kanssa, vapaaehtoisia tavattiin myös yksilöllisesti.
Osallistuttiin Etu-liiton kansalaistoiminnan työkokouksiin: 20. - 21.3. Pasila, 24. - 25.9. Sopukka.
Kumppanuushanke toteutti 26.4. Siikaniemessä kaikille eri yhdistysten vapaaehtoisille suunnatun vapaaehtoisten virkistyspäivän.
KA-VA –esite ollut jaossa vapaaehtoisten rekrytointitilaisuuksissa.
Järjestettiin virkistysilta yhdistyksen vapaaehtoisille 27.5. Suomen Moottoripyörämuseolla Lahdessa.
Suunniteltiin Etu-liiton Vapos-hankkeen työntekijöiden kanssa Lahden, Turun ja Tampereen yhdistysten
yhteistä kansalaistoiminnan koulutusta vuodelle 2015.
41
8. KEHITTÄMINEN, YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN
8.1 Jatkuva laatutyöskentely ja arviointi
Laatukäsikirjassa kuvataan Lahden ensija turvakoti ry:n monipuolinen toiminta. Päivitettävä käsikirja on jatkuvan laatutyöskentelyn pohjana.
Arviointi on kiinteä osa työtä ja ammatillista kehitystä. Sen tarkoitus on kehittää työn laatua ja
työlle asetettujen arvojen ja tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin tavoitteena on myös työn kehittämistarpeiden tunnistaminen ja sanoittaminen ja tarvittavien työmuotojen käynnistäminen.
Arviointia toteutetaan asianosaisarvioinnin, itsearvioinnin, sisäisen auditoinnin ja vertaisauditoinnin sekä tilastojen avulla.
Asiakkailta ja yhteistyötahoilta kerätään palautetta työskentelystä palautelomakkein ja keskusteluin.
Itsearvioinnissa arvioidaan oman työyhteisön, työryhmän tai työntekijän omaa toimintaa ja toimintakäytäntöjä. Itsearvioinnin avulla työntekijän käytännön kokemustieto (hiljainen tieto) ja
oma toiminta tulee systemaattisen tarkastelun kohteeksi sopivaksi katsotuilla tavoilla. Välineinä
käytetään erilaisten palautteiden keräämistä ja työnohjausta, työpäiväkirjoja sekä ITEitsearviointi -menetelmää.
8.2 Kannusta minut vahvaksi –hanke (KMV-hanke; Ensi- ja turvakotien liitto)
Kannusta minut vahvaksi! on Ensi- ja turvakotien liiton hanke, joka
toimii vuosina 2013–2016. Hanke kuuluu RAY:n Emma- ja Elias ohjelmakokonaisuuteen. Yhteistyökumppaneina ovat Vanhempainliitto ja
Lastentarhanopettajien liitto. Hankkeen päätavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää lasten kohtaamaa kuritusväkivaltaa ja kaltoinkohtelua sekä vahvistaa lasten turvallisia kasvuolosuhteita. Hankkeessa vahvistetaan myönteistä kasvatuskulttuuria, jossa korostuvat perhesuhteiden tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, turvallisuus ja myönteinen
vuorovaikutus. Hankkeen avulla aktivoidaan myös asenteisiin vaikuttavaa keskustelua väkivallan vaikutuksista sekä lapsen oikeudesta väkivallattomaan lapsuuteen.
Kaiken toiminnan keskiössä on lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden vahvistaminen sekä tasaarvoisiin perhesuhteisiin pohjautuva lapsen subjektiuden ja aktiivisen roolin tukeminen.
Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lahden ensija turvakoti ry:n, Oulun ensija turvakoti
ry:n ja Turun ensija turvakoti ry:n kanssa, jotka osallistuvat ammatillisten interventiomallien kehittämiseen yhdessä alueen peruspalveluiden (esimerkiksi neuvola, päivähoito ja koulu) kanssa.
42
Toiminta Lahdessa v. 2014:











Hankeyhteistyöhön kuuluu yhdistyksemme työntekijöitä eri työmuodoista
Osallistutuminen pilottiyhdistysten paikallisiin kehittämisryhmien kokouksiin säännöllisesti
3-4 viikon välein hankkeen koordinaatiotiimin kanssa.
Ryhmän toiminta keskittyi kehittämään lasten kaltoinkohtelua ja kuritusväkivaltaa vähentäviä ja ehkäiseviä työmenetelmiä ja konkreetteja hyviä käytäntöjä ilmiöiden tunnistamiseen, niihin puuttumiseen ja niiden kanssa työskentelyyn.
Ryhmässä tunnistettiin ja nimettiin keskeiset olemassa olevat yhteistyöverkostot, tiedotettiin verkostoja hankkeen toiminnasta ja tavoitteista sekä tunnistettiin mahdolliset uudet mukaan kutsuttavat tahot.
Vuoden aikana suunniteltiin yhteistyön tavoitteita, rakenteita ja keinoja, mm. koulutustilaisuuksia ja seminaareja.
Hankkeessa tehtiin laajaa vaikuttamistyötä eri foorumeilla tietoisuuden ja tiedon lisäämiseksi, lasten kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä
myönteisen vanhemmuuden vahvistamiseksi.
Kartoitettiin yhdistyksen omia työmuotoja kehittämistehtävän muodossa.
Osallistuttiin kaksipäiväiseen työkokoukseen tammikuussa ja tapaamiseen muiden pilottipaikkakuntien edustajien kanssa syksyllä.
Tutustumiskäynti Lammin vastaanottokeskukseen.
Osallistuttiin Lasten festivaaleille teemalla ”lapsen leikki”
Esiintyminen Lahden radiossa.
Hankkeeseen kuuluvaan ICDP-koulututukseen osallistuminen:
Taso 1:
ICDP-ohjelman sisällön, arvopohjan ja teoreettisen perustan esittely. Ohjelmaan johdattelu ja innostaminen kehittämään omaa ja myös toisten vuorovaikutusta. ICDP:n käytön
mahdollistaminen yksilö- ja perhekohtaisessa työskentelyssä. Neljä koulutuspäivää ja välitehtäviä.
Taso 2:
ICDP:n teoreettisen ja käytännönläheisen osaamisen syventäminen. Neljä koulutuspäivää,
ryhmän ohjaaminen, välitehtävät ja lopputehtävä.
ICDP-ryhmä Ensikodin asiakkaille:
 Vertaisryhmä jossa aiheet tulivat ICDP-ajatusmallista
 Toteutettin yhdessä Turvakodin perhe- ja kriisityöntekijän kanssa
 Osallistujat: 7 vanhempaa ja 4 lasta
 Toteutui 3 kertaa ilman lapsia (vapaaehtoiset hoitivat lapsia)
 Tapaamiskertoja 6 (1,5 h/kerta)
 Vanhempien palaute ryhmistä oli hyvää ja sitoutuminen ryhmään onnistui hyvin
43
8.3 Päijät-Hämeen Turvallisuusverkosto
Seudullista perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä koordinoiva verkosto kokoontui vuoden
2014 aikana neljä kertaa. Toiminnan painopisteenä oli osallistuminen seudullisen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevän toimintaohjelman jalkauttamiseen. Verkoston rooli tässä työssä oli
merkittävä. Suunnitelmassa toiminnan johtoajatus kiteytettiin seuraavasti: ”Työtä turvallisuuden
edistämiseksi on tärkeää tehdä koko ajan kaikilla tasoilla. Se on samanaikaisesti sosiaalista turvallisuutta tuottavien tekijöiden ylläpitoa ja niistä huolehtimista sekä ilmitulleisiin väkivaltatilanteisiin puuttumista ja korjaavaa työtä.”
Verkoston työtä koordinoi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso yhdessä yhdistyksemme kanssa. Verkosto kokosi laajasti aihealueen keskeiset toimijat mahdollistaen näin tiedon ja kokemuksen
vaihdon. Verkosto tarjosi toimintaympäristön päihde- ja mielenterveystyöhön kohdentuneelle
perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyölle. Yhteistyö tiivistyi muutoinkin päihde-, mielenterveysja pelihaittojen suuntaan.
Resurssikeskuksen rakenteet ovat jäsentyneet. Koulutustyöryhmä vie eteenpäin toimintaohjelmassa ollutta tavoitetta alueen työntekijöiden osaamisen lisäämisestä.
19.3.2014 toteutettiin seminaari- ja koulutustapahtuma, joissa kaikki mainitut näkökulmat, ”neljä
tuulta”, olivat samanaikaisesti esillä. 24. – 25.9. järjestettiin yhdessä päihde- ja mielenterveystyön
toimijoiden kanssa Ehkäisevän työn valtakunnalliset päivät Lahdessa. Paikallinen yhteistyö Ensija turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi -hankkeen kanssa käynnistyi.
8.4 Perhetyön verkosto
Perhetyöntekijöiden vertaistapaamisiin osallistuvat lastensuojelun perhetyöntekijät Lahdesta ja
Oivan kunnista sekä Alvari-perhetyöntekijät. Vuoden 2014 aikana kokoontumisia oli kolme kertaa.
Tammikuussa Oivan perhetyöntekijät järjestivät kokoontumisen Viisikkoon, jossa paikalla olivat
myös Viisikon psykologi Riikka Litsilä ja perhekuntoutuksen vastaava Heli Korkka. Tapaamisessa
perehdyttiin Riikka Litsilän johdolla Vanhemmuuden Palikoiden käyttämiseen perhetyössä.
Huhtikuussa Nikkilän perhetyöntekijät kutsuivat Visiosta kaksi työntekijää kertomaan aiheesta
”Turvallisuus työntekijän näkökulmasta perhetyössä ”. Lokakuussa Alvari-perhetyöntekijät järjestivät tapaamisen yhdistyksen toimistolla. Aiheena oli ”Lapsen turvallisuus ja tarpeet”.
44
8.5 Ohjausryhmiin ja yhteistyöverkostoihin osallistuminen
45
9. YHDISTYSTYÖ
Lahden ensija turvakoti ry on Ensi- ja turvakotien liitto ry:n jäsenjärjestö. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa 164 henkilöjäsentä. Vuosimaksu oli 15 €/ henkilö ja opiskelijoilta 5 €/
henkilö. Jäsenet saivat viisi kertaa vuodessa ilmestyneen Ensi- ja turvakotien liiton Enska-lehden.
Jäsenistölle tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta Uusi Lahti –lehden järjestöpalstalla ja jäsenkirjeitse. Jäsenistö on tukenut yhdistyksen toimintaa tukimaksuin sekä lahjoituksin.
Lahden ensija turvakoti ry kuuluu Ensi- ja turvakotien liittoon, joka on jäsenenä Lastensuojelun
keskusliitossa, Suomen Mielenterveysseurassa, Raha-automaattiyhdistyksessä, Lasten Päivän Säätiössä ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:ssä.
10. HALLINTO
Yhdistyksen johtokunnassa toimivat vuonna 2014:
Ulla Koskinen-Laine
Tarleena Patrakka
Ritva Jokinen
Sanna Mäkinen
Sirkku Hildén
Tiina Luttinen
Lilius Ulla
Louhelainen Anne
Tuliainen Johanna
Varkemaa Riitta
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen 28.10.2014 saakka
Johtokunnan kokousten esittelijänä toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja ja sihteerinä yhdistyksen
talouspäällikön sijainen.
Vuosikokous pidettiin 25.3.2014 yhdistyksen toimistossa, Ahvenistonkatu 2, 4. krs, Lahti. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ulla Koskinen-Laine ja sihteerinä Anna Pakkanen. Kokoukseen osallistui 11 yhdistyksen jäsentä.
Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin HTM Jari Etelämaa ja HTM Kai Salmivuori, varatilintarkastajaksi valittiin Tilintarkastusrengas Oy.
Johtokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa, lisäksi pidettiin yksi sähköpostikokous.
11. HENKILÖKUNTA
Yhdistyksen palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 40 työntekijää.
46
12. TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYDENHUOLTO
Työsuojelun tehtävä on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä.
Työsuojelutoimikunnan kokoonpano v.2014
 Jukka Ihalainen, työsuojelupäällikkö
 Irma Helminen, varatyösuojelupäällikkö
 Sanna Heinonen, työsuojeluvaltuutettu
 Laura Vironen, 1. varatyösuojeluvaltuutettu
 Mika Ketonen, 2. varatyösuojeluvaltuutettu
 Päivi Salonen, työsuojelutoimikunnan jäsen
Työsuojelutoimikunta on käynyt työsuojelukierroksella Ensikodilla ja työpaikkakäynnin yhteydessä Launeenkadun työmuodoissa tutustumassa toimipisteiden työsuojelutarpeisiin. Koko henkilöstöä on muistutettu toimipaikkakohtaisiin turvallisuussuunnitelmiin perehtymisestä ja tarpeen
mukaan niiden päivittämisestä.
Työsuojelutoimikunta järjesti yhdistyksen henkilökunnalle kesäkuussa virkistyspäivän leirikeskus Siikaniemessä. Päivän aikana henkilöstöllä oli mahdollisuus esittää toivomuksia työsuojelulle. Toivomukset käsiteltiin työsuojelutoimikunnan kokouksessa. Työsuojeluasiaa pidettiin esillä myös mm. yhdistyksen työyhteisöpäivissä.
Työsuojelutoimikunta tuki henkilökunnan työssäjaksamista ja työhyvinvointia järjestämällä tutustumiskäyntejä mm. Kuntoklubi Foreverin ryhmäliikunta- ja sisäpyöräilytunneille. Tutustumista eri
kuntoilulajeihin jatketaan keväällä 2015.
Työterveys Mehiläinen vastasi yhdistyksen työterveydenhuollosta vuosittain tarkistettavan toimintasuunnitelman mukaisesti.
13. KOULUTUS
Työntekijät osallistuivat vauvaperhetyön ja varhaisen vuorovaikutuksen, perhetyön, perheväkivalta- ja kriisityön, vapaaehtoistyön sekä muuhun ammatillista osaamista täydentävään koulutukseen.
Yhdistyksen työmuodot ovat järjestäneet koulutustilaisuuksia ja tapahtumatoimintaa. Työntekijät
ovat kouluttaneet omaan erityisosaamiseen liittyen eri yhteistyötahojen järjestämissä tilaisuuksissa.
Yhdistyksen toimipisteissä oli käytännönharjoittelujaksolla opintojensa loppupuolella olevia eri
sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita yhteensä 39.
47
14. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI
Vuoden 2014 aikana yhdistyksen eri työmuotoihin kävi tutustumassa runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä toimivia henkilöitä sekä alan opiskelijoita.
Yhdistyksen Perhetupa pääsi yhtenä toimijana mukaan Osuuskauppa Hämeenmaan vuoden 2014
Kannustajat-ohjelmaan. Kaikilla Osuuskauppa Hämeenmaan jäsenillä oli tammi-lokakuun aikana
mahdollisuus käydä omalla S-kanavallaan kannustamassa eli antamassa äänensä yhdelle mukana
olevalle toimijalle. Äänestysajan päätyttyä 31.10.2014 Hämeenmaan 100.000 euron potti jaettiin
toimijoiden keräämien kannustajien suhteessa, Perhetuvalle kertyi tästä summasta yhteensä
6.617,60 euroa.
Yhdistys oli vuoden aikana yhteistyössä eri järjestöjen kanssa toteuttamassa perheille suunnattuja tapahtumia: 9.4.2014 Lahden Sibeliustalolla ”Missä oot?” –aikuisen läsnäolon merkitys lapselle -seminaari
(järjestäjinä Emma & Elias –ohjelma
ja Lastensuojelun Keskusliitto yhteistyökumppaneineen), 23.8.2014 Launeenkatu 10:ssä ja 8:ssa ”Esteetön Taikahattu” –tapahtuma (järjestäjinä Invalidiliitto ry, Koulutuskeskus Salpaus, Leijonaemot ry ja Validia Kuntoutus Lahti) sekä 28. – 29.8.2014 Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa ”Lasten ja nuorten harrastemessut” (järjestäjänä Lahden kaupunki/sivistystoimiala yhdessä useiden eri toimijoiden kanssa).
Alan asiantuntemusta ja tietoutta äidin ja lapsen varhaisesta vuorovaikutuksesta, perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, perhetyöstä sekä päihde- ja läheisriippuvuudesta tuotiin esille luennoimalla,
esittelemällä toimintaa ja osallistumalla eri sidosryhmien tilaisuuksiin. Paikallisen median edustajat (TV, radio ja lehdistö) tiedottivat toiminnastamme useita kertoja.
15. TALOUS
Yhdistys on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö. Sen taloutta hoidetaan toimintasuunnitelman ja talousarvion pohjalta.
Yhdistys on valtakunnallinen palveluntuottaja. Sillä on ostopalvelusopimukset Lahden kaupungin
ja Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksen kanssa. Muiden kuntien osalta käytetään asiakaskohtaista maksusitoumusta.
Yhdistys omistaa ensikotirakennuksen osoitteessa Mustamäenkatu 74, Lahti ja Asunto Oy Salpauksen osakkeet, jotka oikeuttavat 34 m2:n suuruisen huoneiston hallintaan osoitteessa Saimaankatu 8 C 74, Lahti.
Ympärivuorokautiset ensija turvakotipalvelut rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla
hoitopäivämaksuilla.
48
Ensikoti ja turvakoti ovat toimineet viimeiset kolme vuotta omissa erillisissä toimitiloissaan. Omat
toimitilat ovat taanneet kummallekin työmuodolle niiden erityistarpeiden mukaiset toimintaympäristöt. Hallinnollisesti ja taloudellisesti ne ovat kuitenkin edelleen olleet yksi työmuoto. Tämä
asetelma muuttuu vuoden 2015 alusta, kun vastuu turvakotipalveluiden rahoittamisesta siirtyy
kunnilta valtiolle. Rahoituksen käytännön toteuttamisen yksityiskohdista ei vielä ole tehty päätöksiä. Siirtymävaiheessa ensimmäiset kuusi kuukautta kunnat ostavat ja maksavat turvakotipalvelut aiemman käytännön mukaisesti, mutta saavat maksut myöhemmin takaisin valtiolta. Olisi
toivottavaa, että löydettäisiin rahoitusjärjestelmä, joka viimein takaisi turvakodeille rauhan keskittyä perustehtävänsä hoitoon ilman jatkuvaa huolta riittävien taloudellisten resurssien järjestymisestä. Pelkästään toteutuneiden hoitopäivien lukumäärään perustuva hoitopäivämaksu ei ole
turvakotitoiminnassa osoittautunut hyväksi. Asiakasmäärien ennakoimattomuus, niiden runsas
vaihtelevuus ja niistä riippumaton ympärivuorokautinen päivystysvelvollisuus edellyttävät päivystyksestä saatavaa korvausta. Mikäli rahoitus kuitenkin edelleenkin säilyy hoitopäivien lukumäärään perustuvana, on yhdistys varautunut siihen tarkistamalla turvakodin hoitopäivämaksua tämän hetken kustannuksia vastaavaksi. Ensikodin puolella hoitopäivämaksuun ei tehty muutosta.
Turvakoti muutti maaliskuun alussa sen tarpeisiin hyvin soveltuviksi remontoituihin vuokratiloihin. Vuokrasuhde entisistä toimitiloista oli päättynyt vuoden vaihteessa. Kaksi ensimmäistä kuukautta turvakoti toimi ensikodin tiloissa. Tällä järjestelyllä saatiin säästettyä henkilöstö- ja vuokrakustannuksia. Näillä säästöillä ja rahoitusjärjestelyillä pystyttiin alkuvuodesta korjaamaan edellisen vuoden alijäämän heikentämää maksuvalmiutta. Tänä vuonna ensija turvakotitoiminnan
alijäämän synty pystyttiin lähes täysin välttämään, mutta mikäli turvakoti olisi toiminut itsenäisenä tulosyksikkönä, sen tulos olisi ollut tuntuvasti alijäämäinen.
Turvakodin kanssa samaan rakennukseen remontoitiin tilat myös perheväkivalta- ja kriisityön
avopalveluille ja perhetyön kaikille muille työmuodoille paitsi Perhetuvalle. Uusiin tiloihin siirtymisestä aiheutui näille työmuodoille jonkin verran lisämenoja, mikä näkyy niiden talousluvuissa,
mutta tulevina vuosina aiempaa matalammat vuokramenot tulevat säästämään kustannuksia.
Raha-automaattiyhdistys on yhdistyksemme avopalveluiden päärahoittaja. RAY myönsi yhdistykselle avustuksia vuodelle 2014 yhteensä 595.000 €. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaikkiin
työmuotoihin saatiin avustukset suoraan RAY:ltä, aikaisemmin osa avustuksista kulki Ensi- ja turvakotien liiton kautta. Vuonna 2013 saadut taso- ja indeksikorot helpottivat niitä saaneiden työmuotojen taloudellista tilannetta, mutta Peukaloisen ja Avokriisin avustukset eivät vielä kata toiminnasta syntyviä kuluja.
Avotuvan toiminnan rahoituksessa on RAY-avustuksella ollut merkittävä osuus. Tapaamispaikkatoiminnan rahoitusvastuu on kuitenkin siirtymässä käyttäjien kotikunnille. Tähän muuttuvaan tilanteeseen on varauduttu tapaamispaikkamaksun korotuksella, joka tulee voimaan vuoden 2015
alkupuolella. Lahden kaupunki korottaa Avotuvalle maksamansa vuosikorvauksen määrän kaksinkertaiseksi. Tapaamispaikan palveluiden kysyntä on lisääntynyt. Osa tapaamisista hoidettiin muiden työmuotojen työntekijöiden avulla. Muutto uusiin tiloihin ja lisääntyneet henkilöstökulut näkyvät tämän vuoden tuloksessa, joka jäi alijäämäiseksi.
49
Baby blues -toiminnan avopalvelut rahoitetaan RAY-avustuksella, unirytmitys kuntien maksamilla
korvauksilla. Rahoitus riitti kattamaan toiminnasta syntyneet kulut.
Jussi-työn edellisenä vuonna RAY-avustukseen saama tasokorotus on helpottanut työmuodon taloudellista tilannetta. Lahden Seurakuntayhtymältä saatiin edelleen 3.000 €:n avustus korvauksena Jussi-työntekijöiden Perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa tekemästä asiakasyhteistyöstä.
Tulot kattoivat toiminnan menot.
Avokriisityö rahoitetaan RAY:n avustuksella. Työmuotoon pystyttiin ohjaamaan 2.500 € yhdistyksen saamista lahjoituksista, mikä lähes riitti välttämään alijäämän.
Alvari-perhetyöstä on ostopalvelusopimus Lahden kaupungin kanssa. Lahden maksama korvaus
riitti kattamaan työmuodon kulut.
Puolenmatkantalon toiminta rahoitetaan kuntien maksamilla korvauksilla. Palvelun piirissä voi olla yhtä aikaa kolme perhettä yhdistyksen vuokraamissa asunnoissa. Asiakasmäärät eivät olleet
riittävät. Kustannusten säästämiseksi ja alijäämän välttämiseksi henkilökunta teki sijaisuuksia
muihin yhdistyksen työmuotoihin. Palvelun käyttö ei ollut riittävää.
Perhetuvan päärahoittaja on Lahden kaupunki. Yhdistys on kaupungilta saatavan avustuksen lisäksi sitoutunut hankkimaan työmuodolle muuta rahoitusta sovitulla tavalla, esim. asiakasmaksuina, lahjoituksina, tilakorvauksina, koulutuskorvauksina ja myyjäistuottoina. Lisäksi yhdistys tarjoaa hallinnointipalvelut työmuodolle veloituksetta. Osuuskauppa Hämeenmaalta saatiin merkittävä avustus, 6.617,60 €. Omaa rahoitusta onnistuttiin hankkimaan yhteensä 18.553,71 €. Vaikka
Lahden kaupungin avustus oli 10.000 € haettua pienempi, jäi lopullinen tulos vain 1.800 € alijäämäiseksi.
Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminta sai RAY:ltä projektivaiheen jatkoksi määräaikaisen
kohdennetun toiminta-avustuksen. Uusi verkostokoordinaattori aloitti tehtävässään huhtikuussa
2014. Vuodelle 2014 siirtyi projektivaiheen avustusta noin 18.000 €. Tästä johtuen vuoden 2014
toiminta-avustuksesta siirtyi noin 20.000 € käytettäväksi vuonna 2015.
Eroperheen kahden kodin lapset -projektissa tehdyistä sopeuttavista toimenpiteistä huolimatta
kuluja ei saatu pienennettyä niin paljon, että RAY:ltä saadulla avustuksella olisi saatu ne katettua.
Tulevana vuonna menot tullaan henkilökuntajärjestelyin sopeuttamaan avustuksen suuruisiksi.
Säröperheelle tueksi -projektin rahoitus kulkee Diakonialaitos Lahden kautta.
YHTEENVETO TALOUSLUVUISTA
Kokonaistuotot
2.187.637,11
Kokonaiskulut
- 2.191.263,73
Tilikauden alijäämä
Taseen loppusumma
- 3.626,62
362.954,20
50
Yhdistyksen saamat lahjoitukset:
Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia. Vuonna 2014 osoittivat kansalaiset ja yritykset tukea ja arvostusta yhdistyksen toiminnalle seuraavasti:
Rahalahjoituksia:
 Bunkkerikone
 Hakatornitalot
 Herkät Pojat muusikko/yhtye
 Lahden Diakonia
 Lahden kaupunki
 Lahden seurakuntayhtymä
 LC Lahti/Masto
 Odd Fellow
 Onni ja Hilja Tuovisen säätiö
 Osuuskauppa Hämeenmaa
 PAM-Apteekkialan osasto
 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
 Stars ry jalkapalloseura
 Valinta-Rengas
 Vappu Jakobssonin rahasto
 yksityiset henkilöt
Erilaisia tavaralahjoituksia:
 Eimi Kaluste Oy (keinutuoli)
 Esprit Karisma (kakkoslaatuisia vaatteita)
 Finlayson Heinola (vuodevaatteita, pyyhkeitä ja ruokalappuja)
 Harley Davidson Club Finland –
moottoripyöräkerho (Goodwill party –
hyvän-tekeväisyystapahtuman lipputuotoista kertyneistä varoista mm. polkupyöriä, turvaistuimia, tablettitietokoneita,
askartelutarvikkeita, tekstiilejä, elokuva-,
uimahalli- ja keilahallilippuja, liikuntalippuja sisäleikkipuistoon, leluja ja pelejä)
 Hyvinkään kansalliset seniorit (käsitöitä
vauvaperheille)
 Hyvinkään Lanka Ladyt (käsitöitä vauvaperheille)
 Kesko Oyj (lahjakortteja)
 Koulutuskeskus Salpaus (kaksi nukkekotia)
 LC-Lahti/Laune Leijonat ja Ladyt (keittiötarvikkeita, lasten tarvikkeita, huonekaluja
ja sisustustarvikkeita)
 L-Fashion Group (päivä- ja torkkupeittoja,
Kuvassa: lahjoittajat Eila Roue-Haili ja Maire
sisustustyynyjä)
Heinimäki Hyvinkään kansallisista senioreis Osuuskauppa Hämeenmaa (lahjakortteja)
ta vauvaperhetyön johtaja Erja Lohtanderin
 Oululainen (leipä- ja pullatuotteita)
kanssa.
 Peikko Oy (ruokakasseja)
51




Taiteilija Kaj Fjällström (taulu)
Vuolenkosken perhekahvila (vaatteita)
Yli-Marolan 4 H –kotieläinpihan nuoret (piparkakkutalo)
yksityiset henkilöt
Lahden ensija turvakoti ry
kiittää kaikkia
yhdistyksen toimintaa tukeneita.
14. KOOSTE ASIAKASTYÖSTÄ
VAUVAPERHETYÖ
perheitä
105
naisia
105
miehiä
66
PERHEVÄKIVALTAJA KRIISITYÖ
365
237
173
213
623
PERHETYÖ
176
155
78
117
350
Yhteensä
646
497
317
452
1266
Lisäksi:
Perhetupa:
perheitä
 avoin päivätoiminta
350
 lastenhoito
 vertaisryhmätoiminta
 muu toiminta
47
63
käyntikertoja 3865 (aikuisten ja lasten)
hoitokertoja
181
käyntikertoja 1493 (aikuisten ja lasten)
käyntikertoja
63
(lasten syntymäpäiväjuhlat,
rintapumppujen lainaus)
Yhteensä
460
lapsia
122
5602
Asiakkaita yht.
293
52
53
54
55
56
kuva henkilökunnan virkistyspäivästä Siikaniemessä 3.6.2014

lataa pdf-tiedosto - Lahden ensi

Transcription

Similar documents

Ajankohtaista väkivaltatyössä - Turun ensi

Turun ensi- ja turvakoti ry., Masu-vauva koulutus - Kymppi

Lataa pdf - Turun ensi

Vähän kunnioitusta! - Turun ensi

WOM-POWER

Esite Perhetyö Ylöjärvellä

vuosikertomus 2014 - Helsingin Ensikoti ry

MISTÄ APUA LUKIOLAISELLE? MIHIN OTTAA - Linkki

lataa pdf-tiedosto - Lahden ensi

Vuorovaikutuskylpy.pdf - Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Anu Koskimäki Integroitu työmenetelmä