Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa järjestetystä

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen
ryhmä n kanssa jä rjestetystä
neuvonpidosta Malmö n
kaupungissa 3. syyskuuta 2015
Alustus
Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä Malmön kaupungin ja Malmön
vähemmistöfoorumin edustajien kanssa. Malmön vähemmistöfoorumin
edustaja Janne Grönholm ja Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen
koordinaattori Jenny Malmsten pitivät aloituspuheenvuorot. Paikalla oli myös
tulkki, joka käänsi neuvonpidon ruotsinkieliset osuudet suomeksi tarvittaessa.
Neuvonpitoon oli kutsuttu puhujaksi Ruotsinsuomalaisten keskusliiton
puheenjohtaja Voitto Visuri, joka kertoi osallistujille vähemmistökysymyksiin
liittyvästä lainsäädännöstä ja kokemuksistaan neuvonpitoryhmien kanssa
työskentelystä. Voitto Visuri painotti erityisesti vähemmistölainsäädännön
viidennettä pykälää, jonka mukaan:
Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa
heitä koskeviin kysymyksiin ja niiden on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa
tällaisista asioista mahdollisimman paljon. (Laki 2009:724 kansallisista
vähemmistöistä ja vähemmistökielistä).
dokumentation samråd 3 september 2015 finska
Voitto Visurin mukaan kansallisia vähemmistöjä koskevasta lainsäädännöstä on
tärkeää kertoa myös ympäröivälle yhteiskunnalle – ei ainoastaan vähemmistöille
itselleen. Jotta lainsäädännön asettamat velvoitteet voitaisiin toteuttaa myös
käytännössä, tulee viranomaisten ja enemmistöä edustavien kansalaisten olla
tietoisia niistä. Eräs lainsäädännön tärkeimpiä kohtia on Voitto Visurin mukaan
velvoite tarjota ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle mahdollisuus käyttää
suomen kieltä viranomaisten kanssa asioidessa.
Voitto Visuri puhui myös ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustuksesta
neuvonpidoissa. Jonkinlainen edustus tarvitaan, mutta edustaja ei voi olla kuka
tahansa, vaan hänellä tulisi olla ryhmänsä myöntämä mandaatti. Tästä syystä
voisi olla hyvä luoda viiteryhmiä, joissa asioista voidaan keskustella etukäteen
ennen neuvonpidon järjestämistä. Visuri painotti myös, että neuvonpidon tulee
perustua paikallisiin lähtökohtiin. Lisäksi olisi hyvä, että mahdollisimman monet
eri ikäryhmät olisivat edustettuina.
Entä poliittiset päättäjät - voisivatko he osallistua neuvonpitoihin? Voitto
Visurin mukaan olisi tärkeää, että myös poliitikot olisivat edustettuina
neuvonpidoissa.
2 (5)
Puheenvuoronsa lopuksi Voitto Visuri vastasi yleisön kysymyksiin muun
muassa siitä, tulisiko sellaiset kunnat, jotka eivät noudata
vähemmistölainsäädäntöä, asettaa edesvastuuseen. Voisiko näistä kunnista
esimerkiksi tehdä valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai
Syrjintäasiamiehelle? Voitto Visurin mukaan helpompi toimintapa on pitää yllä
dialogia viranomaisten kanssa, ja lisäksi tämäntyyppisten asioiden käsittely EU:n
tuomioistuimissa on vaikeaa.
Neuvonpito
Alustuksen jälkeen Janne Grönholm järjesti osallistujille ryhmätyöpajan, jonka
tarkoitus oli keskustella ruotsinsuomalaisten edustukseen ja järjestäytymiseen
liittyvistä asioista. Jenny Malmsten painotti, että järjestäytymisen täytyy olla
lähtöisin jäsenistä itsestään, sillä Malmön kaupunki ei voi eikä saa määritellä,
miten ryhmät tulisi muodostaa. Neuvonpito aloitettiin ja ensimmäinen
keskustelu koski seuraavaa kysymystä:
Kuinka löydämme hyviä edustajia Malmön ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle?
Seuraavat asiat nousivat esille ryhmäkeskustelujen yhteydessä:








On tärkeää, että edustajat ajavat erilaisia asioita.
Kohderyhmät tulee tavoittaa niin laajasti kuin mahdollista, esimerkiksi
sosiaalisen median, malmö.se -sivujen ja Vårt Malmö -julkaisun avulla.
Eräs vaihtoehto voisi olla järjestää nk. pienoisneuvonpitoja, joissa
keskustellaan yksittäisten aihepiirien asioista.
Neuvonpitoryhmä voisi mahdollisesti valita muutaman tilapäisen
edustajan jo nyt, samalla kun ”parhaiten soveltuvia” ehdokkaita
kartoitetaan.
On tärkeää, että ruotsinsuomalaisten edustajat ovat aktiivisia ja aidosti
kiinnostuneita kysymyksistään (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja
viestintä)
Kaikki paikallaolijat ovat jo aktiivisia ja toimivat edustajina – eräs
vaihtoehto olisi valita edustajat vuoden mittaiseksi kaudeksi jo tämän
neuvonpidon yhteydessä.
Useampi ryhmä oli samaa mieltä yllä olevan ehdotuksen kanssa.
Edustajien tulee olla henkilöitä, jotka näkyvät ja ovat aktiivisia, sekä
osallistuvat neuvonpitoon.
Janne Grönholm ja Jenny Malmsten kysyivät, josko osallistujat haluaisivat valita
edustajaryhmän jo saman neuvonpidon yhteydessä. Enemmistö paikallaolijoista
halusi koota väliaikaisen edustajaryhmän eri aihepiireille. Tämän pohjalta
neuvonpidossa keskusteltiin seuraavasta aiheesta:
Kuinka näiden edustajien tulisi järjestäytyä?
Keskusteluryhmät koottiin neuvonpidon aikana eri aihepiirien ympärille
(esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä). Keskustelussa kävi ilmi, että
ruotsinsuomalainen ryhmä toivoo voivansa pitää kokouksia yksittäisistä aiheista
3 (5)
ja kysymyksistä (pienoisneuvonpito), sekä kaikkien aihepiirien edustajien kesken
(suurneuvonpito). Keskustelun seurauksena ne edustajaryhmät, jotka koottiin
neuvonpidon aikana, saivat tehtäväkseen ilmoittaa Malmön kaupungille
edustajien nimet ja aihepiirit. Tämän jälkeen tarkoituksena on järjestää erilliset
kokoukset jokaiselle aihepiirille.
Jenny Malmsten ilmoitti, että esikoulukysymyksistä järjestetään neuvonpito 29.
syyskuuta ja vanhustenhoidosta marraskuun aikana. Myös kulttuurikysymyksistä
tullaan järjestämään ”pienoisneuvonpito”.
Lopuksi
Jenny Malmsten kertoi Malmön kaupungin tähänastisesta työstä suomen kielen
hallintoalueen parissa. On tärkeää tiedostaa, että samalla kun työn odotetaan
etenevän nopeasti, tulee kaikista kysymyksistä järjestää neuvonpitoja, joiden
pohjalta Malmön kaupunki tekee päätöksen osana poliittista prosessia.
Kaikki poliittiset kysymykset täytyy ensin valmistella ja käsitellä erilaisissa
lautakunnissa, ennen kuin niistä voidaan tehdä virallinen päätös. Tämä vie aikaa.
Siksi toivomus työn nopeasta etenemisestä on ristiriidassa neuvonpitojen ja
niiden pohjalta etenevän poliittisen päätöksentekoprosessin keston kanssa.
Seuraavat asiat on kuitenkin jo saavutettu vuoden 2015 aikana:









Malmön kaupunki liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta.
Kaikki hallinnolliset kysymykset kattava neuvonpitoryhmä koottiin,
jotta suomen kielen hallintoalueeseen liittyvien asioiden kanssa
työskentely olisi mahdollisimman sujuvaa.
Ensimmäinen neuvonpito järjestettiin 11. maaliskuuta. Neuvonpidossa
keskusteltiin ruotsinsuomalaisen ryhmän toiveista koskien esikoulua,
vanhustenhuoltoa, kulttuuria ja viestintää.
Toimenpiteitä toivottiin kaikkien neljän aihepiirin osalta.
Tämän seurauksena laadittiin selvitys siitä, kuinka suomen kielen
hallintoalueen rahoittamiseen tarkoitetut varat jaettaisiin vuoden 2015
aikana. Varojen jakaminen vaatii poliittisen päätöksen, jota ennen rahoja
ei voi käyttää.
Kartoituksia tai muita toimenpiteitä ei siksi voitu aloittaa ennen
olemassa olevaa poliittista päätöstä varojen jakamisesta.
Toiveena oli, että poliittinen päätös tehtäisiin jo toukokuun aikana.
Ruotsinsuomalaisella ryhmällä oli kuitenkin monia näkemyksiä erityisesti
esikouluun liittyvistä kysymyksistä, mistä johtuen päätöksentekoa asiasta
siirrettiin, kunnes ruotsinsuomalaiset edustajat ja esikouluhallinto olivat
keskustelleet asiasta erillisessä tapaamisessa.
Poliittinen päätös varojen jakamisesta tehtiin 22. kesäkuuta (STK-2015513). Päätös määrittää, kuinka rahoitus jaetaan esikoulu-,
vanhustenhoito-, kulttuuri- ja viestintätoiminnan kesken vuonna 2015.
Lainsäädännön mukaan Malmön kaupungin tulee kartoittaa ja selvittää
ruotsinsuomalaisten asukkaiden tarpeet ja toiveet koskien esikoulua ja
vanhustenhoitoa. Selvitykset toimivat lähtökohtana sille, kuinka työ
4 (5)



suomen kielen hallintoalueen parissa järjestetään jokaisen aihepiirin
sisällä.
Esikoulun osalta kartoitustyö on aloitettu tämänhetkisten
henkilöresurssien puitteissa.
Kesälomakauden jälkeen Malmön kaupunki toimeenpani sisäisen
rekrytoinnin, jonka tarkoituksena oli palkata projektityöntekijä tekemään
kartoitusta suomenkielisen vanhustenhoidon tarpeista. Työsuhde on
neljän kuukauden mittainen, ja sitä voidaan pidentää tarvittaessa.
Malmön kaupunki rekrytoi myös ulkoisen haun avulla
projektityöntekijän, jonka tehtävänä on mm. kääntää Malmön
kaupungin internetsivuja suomen kielelle. Työsuhde on kolmen
kuukauden mittainen, ja sitä voidaan pidentää tarvittaessa.
Neuvonpidon lopuksi Jenny Malmsten kiitteli sekä ruotsinsuomalaisen ryhmän
aktiivisuutta että Voitto Visuria ja Janne Grönholmia, joiden myötävaikutuksella
neuvonpidon aikana käytiin hyviä keskusteluja. Neuvonpitojen
kokoontumistavoista ja edustajien järjestäytymisestä täytyy vielä keskustella
lisää, mutta tämä oli hyvä alku tulevalle toiminnalle.
Neuvonpidon jälkeen
Neuvonpidon aikana kootut edustajaryhmät saivat tehtäväkseen ilmoittaa
Malmön kaupungille edustajiksi valittujen nimet ja aihepiirit. Ryhmät koostuvat
seuraavista henkilöistä:
Esikoulu
Sanna Jälevik
Taru Viinikainen
Esko Oksanen
Kati Lundberg (varalla)
Nina Skog (varalla)
Susan Savolainen (varalla)
Vanhustehoito
Maija Himanen
Sirkka Patronen
Kulttuuri
Heidi Viman,
Katarina Pesonen.
Ulla-Maija Tanskanen
Kerttu Hyvärinen
Salme Härkönen
Leena Lehti
Markku Rostto,
Hanna Okur
Kirsti Ahokas
Liisa Ståhlberg
Merja Skaffari- Multala
5 (5)
Ulrika Peldán,
Janne Grönholm
Viestintä
Merja Skaffari-Multala
Markku Roitto
Ulla-Maija Tanskanen