2/2015 - Curly ry.

LEHTI NUORILTA NUORILLE
CURLY
2/2015 | #67 | 11.5.2015 |
18. Vuosikerta
ISSN 1455-2574 | www.curly.fi
SALKKARIT
R AKUEN
TSUIHOU
DUUDSONIT
HYVÄÄ
MIELTÄ &
KULTTUURIA
HYVÄ PÄIVÄ
NETISSÄ
-KUVAKILPAIL
UN
VOITTAJAT!
C U R LY 2 / 2 015
1
SISÄLLYSLUETTELO
PÄÄKIRJOITUS
Kannessa:
Rakuen Tsuihou
s.5
Duudsonit
s.20
Salkkarits.4
Hyvä päivä netissä -kuvakilpailus.11
3 Pääkirjoitus: Onnea etsimässä
19 Uusi kulttuuri, paras kulttuuri
4 Silppuri: Rakuen Tsuihou, Salkkarit,
Tuplanolla, HURMA
20 Duudsonit Salon Steissillä
7 Kotipaikkakuntani: Turku
8 Curly-kolumni: Itkun syitä eri
ikäkausina
9 Galluppi: Mikä saa sinut hyvälle
mielelle?, Osallistumisen ilo
10 Curly-Kolumni: Kuumehoureisia oivalluksia
22 YRE-kilpailu: Liikunta ja itsetunto
ovat samanarvoisia
23 Fotonovelat - Tarinoita
nuorilta nuorille
24 Mielipide
26 Yeesi’s Multicultural Team:
Kokkausiltoja ja mukavaa
yhdessäoloa
27 Sarjakuva: Pjongjang
11 Hyvä päivä netissä
-kuvakilpailun voittajat
12 Ronja Salmi: Ystäväni hevonen
14 Koulutus murtaa muureja
15 Sarjakuva: Lukutaidottomuus
16 Nuorten toimittajapäivät
– mediaa yhdessä tehden
CURLY 2 /2 015
TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ:
Netta Häyrinen
Toni Jefremoff
Taru Jäntti
Alma Kilpi
Lotta Kuismanen
Veera Kurtti
Tea Luoma
Nea Niemelä
Ida-Kaisa Niemi
Ellinora Ojala
Hanna Ollinkoski
Maisa Parviainen
Aurora Piirto
Samu Pitkänen
Pauliina Ropponen
NUORTEN TOIMITUKSET:
Jenny, Netta, Oona,
Minna Merenheimo
SALON STEISSIN NUORET:
Noora Kreula, Jere Hauhia
Aleksi Santanen, Elina Tötterström
TAKSVÄRKIN NUORET:
Aleksi, Danny, Ellenetta, Emmanuel,
Esther, Felipe, Francisco, Iida, Khushi,
Kimberly, Romee, Rosita, Sofi, Yessenia,
Andrew Banda, Patrik Björkqvist,
Kimberly RocÍo Pérez Chávez, Jenni Ikonen,
Elmeri Jalonen, Nicholas Jana, Rachana Jha,
Samuel Jones, Javier Antonio Reynoso De León,
Janam Maharjan, Moaeez Muhammad,
Mimosa Myllärniemi, Herkko Naves,
Emilia Saari, Bipin Shrestra,
Phan Sreypich, Topi Tuunanen,
Máté Visegrádi, Wäinö Vänskä
YEESIN NUORET:
Gayathri Govind, Pilvi Mikkonen,
Mirjami Pelkonen, Gabriella Óturai
Onnea
etsimässä
M
ikä tekee sinut onnelliseksi? Kesä,
kaverit, liikunta tai lemmikki?
Mirjami kirjoittaa kolumnissaan
onnesta ja sen olemuksesta (s.6).
Nuorisotyöpäivillä Seinäjoella Yeesi ry keräsi
nuorisotyön ammattilaisilta ajatuksia onnesta
lapuille pyykkinarulle kiinnitettäväksi. Lappuja
tuli iso kasa. Yhdessä lapussa lukee ”Tässä & nyt”.
Viisaiden mielestä hetkessä oleminen ja aistien
avaaminen tuovat onnellisuutta, mutta mitä jos
taivaalta sataa vielä toukokuussakin räntää, työt
stressaavat, selkä on kipeä ja kotona on riitoja.
Miten silloin voi nauttia hetkestä tai olla aistit
auki? Silloin ainakin minä kaivaudun hupun alle,
laitan luureihin hyvää musaa ja syön suklaata, illalla katson hyvän elokuvan tai luen koukuttavaa
kirjaa. Pakenen hetkeä ja todellisuutta. Voisiko
Kuopio
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA:
Eija Krogerus
050-4020 170
eija.krogerus(a)curly.fi
PAINOPAIKKA: Sanomapaino Oy, Vantaa 2015 www.sanomapaino.fi
Muurame
Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curlyyn tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja
julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.
LÄHETÄ PALAUTETTA OSOITTEESEEN: curly(a)curly.fi
Osoitemuutokset www.curly.fi, sähköpostilla tai tekstiviestillä!
Turku
Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Turusta, Kuopiosta, Torniosta, Muuramesta ja Seinäjoelta.
onni olla sitä, että osaa vältellä todellisuutta? Tai
niitä elämän ei-niin-onnellisia juttuja?
Onni ja onnellisuus ovat suhteellisia asioita. Ihminen voi olla tyytymätön elämäänsä, vaikka
kaikki ulkoiset puitteet olisivatkin kunnossa.
Veera kirjoittaa siitä, mikä itkettää eri aikakausina (s.8). Toisaalta joku taas voi olla täydellisen
onnellinen, vaikka eläisikin köyhyydessä.
Tämä lehti on tehty yhdessä kehitysyhteistyötä
tekevän Taksvärkki ry:n kanssa ja mukana on ollut nuoria ympäri maailman. Ilon ja onnen aiheet
ovat usein samoja (s.9), mutta erojakin löytyy;
köyhempien maiden lapset iloitsevat koulusta ja
siitä, että voivat vaikuttaa olojensa edistämiseen.
Tästä Suomen nuoret voisivat ottaa oppia.
Fiilisten miettiminen ja tunnistaminen on tärkeää ja osa hyvää mielenterveyttä. On ihan ok
olla huonona joskus, mutta kaikesta ei kannata
välittää ja valittaa. Pitää huomata ja huomioida
sitä mitä hyvää elämässä on. Sillä jokaisella on
elämässään jotain hyvää ja onnellista, kaikki on
TILAA ILMAINEN
CURLY-LEHTI
Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista,
videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset.
Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää
harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia
mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä.
Lisätietoa yhdistyksestä
ja sen toiminnasta
www.curly.fi
Tervetuloa Curlyn
ihmeelliseen maailmaan!
näkökulmasta kiinni. Sadekin tekee hyvää luonnolle toukokuussa :-)
Ihanaa kesää
Pipsa
Päätoimittaja
Kirjepostimerkki
Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten
tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu!
CURLY RY:N OSOITE:
Sörnäisten rantatie 31
Nuorten toimintakeskus Happi
00500 Helsinki
Kartta: Ellen S., 14v., Helsinki
2
PÄÄTOIMITTAJA:
Pipsa Sinkko-Westerholm
041-533 6541
pipsa.sinkko@curly.fi
www.curly.fi
Curlyn Pipsa (Facebook, Instagram ja Twitter)
KANNESSA: Sagar Darlami Magar, 15v., Nepal. Kuva: Pamela Arslan
Seinäjoki
Curly on nuorten mediaprojekti, jossa
tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen
nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa
nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys
edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja.
Curly-lehti on nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee valtakunnallinen, mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n
jäsen.
LEHDEN ULKOASU: Kasperi Lundgren
Tornio
18 Matkalaukku Afrikkaan ja
takaisin
Tämä Curly on tehty kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa tekevän Taksvärkki
ry:n kanssa. Taksvärkki
edistää lasten ja nuorten
oikeuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kannustaa
suomalaisnuoria
yhteisvastuuseen.
MIKÄ CURLY?
LEHTI NUORILTA NUORILLE
Ilmaisjakelulehti
Painosmäärä 15 000
Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin,
Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Taksvärkki ry jakaa numeroa omissa kanavissaan. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa
www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi
19
6 Yeesi-kolumni: Mitä onni on?
#67
11.5.2015 18. vuosikerta
ISSN 1455-2574
Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet
veloituksetta suoraan kotiin.
Sukunimi
Curly ry
Sörnäisten rantatie 31
00500 Helsinki
Etunimi
Lähiosoite
PostinumeroPostitoimipaikka
Syntymävuosi
Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.
Tarjous koskee Suomea.
Aiemmat tilaukset yhä
voimassa.
CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI
C U R LY 2 /2 015
3
SILPPURI
SILPPURI
SALKKAREIDEN
STUDIOLLA
25.1.1999 oli merkittävä hetki monelle suomalaiselle, sillä silloin starttasi
tv:ssä Salatut Elämät eli Salkkarit.
Siitä lähtien todella monien perheiden iltarutiineihin on kuulunut
se, että istutaan yhdessä telkkarin
ääreen ja katsotaan tämän todella
koukkutavan sarjan uusin jakso.
Pääsimme tekemään radiohaastatteluja ja tutustumaan Salkkareihin
vähän syvemmin suoraan studiolla.
Vaikka nyt olen nähnyt, että asunnot
eivät oikeasti ole ihania pikkuisia kerrostaloasuntoja (vaan kaikki ovat yhdessä hallissa) tai että Taalasmailla
ei ole niin montaa makuuhuonetta,
haluan edelleen uskoa, että jos joudun Helsingissä kodittomaksi niin
Taalasmailla on minulle aina tilaa.
Ja että Saku rakasti oikeasti Miiaa.
Kaikkein eniten kuitenkin haluan uskoa, että Romeo on oikeasti olemassa, sillä olin häneen niin rakastunut
muutama vuosi taaksepäin.
Kuva: Maisa Parviainen, 14v., Kuopio
Oikeastihan kaiken takana on taitavat käsikirjoittajat, puvustajat,
lavastajat, maskeeraajat, kuvaajat,
ohjaajat, näyttelijät ja muut tekijät, jotka saavat kaiken tuntumaan
Ihana Romeo
eli Constantinos
Mavromichalis oli
mukana sarjassa
muutama vuosi sitten.
Lotta ja Onni ”Tale”
Taalasmaa eli Emil Hallberg.
meille katsojille todelta. Arvostan
nyt Salkkareita vielä enemmän jos
vain suinkin mahdollista, koska olen
omin silmin nähnyt, että sarjan tekeminen ei ole vain läpihuutojuttu. Yksi
hienoimmista hetkistä koko elämäni
aikana oli se, kun pääsin istumaan
Sepon mustalle nahkanojatuolille.
Haastatteluja teimme Iria Vartiasta (Monica), Emil Hallbergista (Tale),
Rosa Rusesta (Iida) ja Hemmo Karjasta (Janne). Jutut ovat myöhemmin
kuultavissa osoitteesta
www.hertzila.com
Käy ehdottomasti kuuntelemassa
minkä vitsin Emil kertoo tai onko Iidalla ja Rosalla mitään yhteistä. Ja
muista joka arki-ilta telkkari auki
kello 19.30 ja katsomaan mitä uusia
juonenkäänteitä Pihlajakadulla tapahtuu.
ANIMAATIO-ARVOSTELU:
Rakuen Tsuihou – Expelled From Paradise
SIVISTYKSEN HYLKÄÄMÄ
Rakuen Tsuihou on vuonna 2014
ensi-iltansa saanut japanilainen animaatioelokuva, jonka on ohjannut
Seiji Mizushima, käsikirjoittanut Gen
Urobuchi ja tuottanut Toei Animation.
Kuva: MTV
Teksti: Lotta Kuismanen, 16v., Tornio
Elokuva alkaa tulevaisuudesta,
jossa ihmiset ovat paenneet maapallolta DEVA -nimisen palvelimen
suojaan ”paratiisiin”. Eräänä päivänä DEVA:an murtautuu tuntematon
hakkeri maapallolta ja tämän perään lähetetään kuvankaunis salainen agentti Angela Balzac tehtävänään selvittää hakkerin motiivit.
6 PARASTA ASIAA KESÄSSÄ
1. Aurinko
2. Loma
3. Jäätelö
4. Kaverit
5. Mansikat
6. Uiminen
Lisää hienoja
kuvia s.11.
TUPLANOLLA.FI
-SISÄLTÖJÄ
TEKEVÄT
NUORET
Tuplanolla.fi on huhtikuussa 2015
avattu nuorisomediasivusto. Sivuston sisällön muodostavat erilaiset
listat ja testit, joita on helppo jakaa some-kanavissa. Sivuston sisällön ideoinnista ja tuottamisesta
vastaavat 13-17-vuotiaat nuoret.
Sivuston perustajan ja päätoimittajan Ville Kormilaisen, 34, mukaan näin sivuille saadaan kohderyhmää kiinnostavaa aineistoa.
4
CURLY 2 /2 015
Leffan keskeinen teema on ihmisyys. Mitä ihmisyys on ja miten se on
muuttunut, kun ihmiset ovat paen-
neet Maasta. Tämän huomaa mm.
Angelan hahmon kehityksessä leffan aikana. Hahmo on leffan alussa
DEVA:ssa niin aikuista kuin olla voi,
mutta heti Maahan tullessa muuttuu valittavaksi vikisijäksi. Angela
kuitenkin oppii pitkin elokuvaa kuinka sivistyksen hylkäämässä Maassa
eletään.
Näin leffan ensikerran Desucon
Frostbite -tapahtumassa helmikuussa ja heti ensihetkistä lähtien leffa
tempaisi minut mukaansa. Leffan
parhainta antia on ehdottomasti
sen ulkoasu ja visuaalit, sillä leffa on
tehty kokonaan 3DCGI-animaatiota
hyödyntäen, joka on animeissa todella harvoin käytetty tyyli. Viimeisin
tyyliä hyödyntänyt animesarja on
Polygon Picturesin
tuottama, Tsutomu
Nihein mangasarjaan
perustuva Knights of Sidonia. Pelkäsin aluksi, että joutuisin
katsomaan yhtä ilmeettömiä kasvoja kuin Sidoniassa, mutta Rakuen
Tsuihou kuitenkin näytti, että mikä
tahansa on mahdollista tehdä hyväksi, kunhan siihen käyttää aikaa.
Leffan ääninäyttelystä sen verran, että päähahmokolmikkoa esittää todella kova trio. Angelaa esittää tsunderekuningattareksi nimetty
Rie Kugimiya, Angelan aisapari Zarikia esittää Shinichiro Miki ja hakkerirobotti Frontier Setteriä esittää
Hiroshi Kamiya.
Leffan musiikki on todella hyvää ja
varsinkin lopussa kuultava Eonian -niminen kappale on erittäin loistavan
kuuloinen teos. It´s so far
away....
Elokuva muistutti minua hieman
eräästä pelistä nimeltä Borderlands.
Varsinkin hylätty Maa-planeetta
muistutti todella paljon Borderlandsin Pandora-planeettaa.
Voiko leffaa suositella tavalliselle
katsojalle? Kyllä voi, jos tieteiselokuvat iskevät. Pieni tietämys japanilaisesta animekulttuurista on tietenkin
hyväksi.
Teksti: Toni Jefremoff, 20v., Tornio
CURLY MUKANA HURMA -VERKKOLEHDESSÄ
Nuoret saavat jutuistaan myös
palkkioita. Sivuston takana on
Tuplanolla Oy ja sivustoa rahoitetaan mainostuloilla. Curly on ollut
mukana rekrytoimassa sivustolle
nuoria sisällöntuottajia. Jatkossa
sivuilla nähdään ainakin tamperelaisten ja torniolaisten nuorten
tuottamia juttuja.
Curly on mukana Väestöliiton projektissa, jossa toteutetaan seksuaalioikeuksia käsittelevä nuorten
verkkolehti HURMA. Väestöliitto
järjestää syksyllä 2015 nuorille kolme työpajaa eri puolilla Suomea,
joissa tutustutaan nuorten seksuaalioikeuksiin ja ideoidaan sekä
tuotetaan aineistoa virtuaaliseen
lehteen. Pajat järjestetään Torniossa, Tampereella ja Helsingissä, jossa tapahtumapaikkana on nuorten
toimintakeskus Happi. Joka pajassa
on aiheeseen johdattelemassa julkisuudesta tuttu henkilö ja kaikille
osallistujille on tarjolla pizzaa. Jo-
kaiselle lehdessä julkaisseelle on
luvassa Finnkinon leffalippu.
Tule mukaan HURMAan!
Lisää seksuaalioikeuksista:
www.vaestoliitto.fi/nuoret
Ilmoittautumiset
pipsa.sinkko(a)curly.fi
Väestöliiton edellinen nuorten
verkkolehti oli nimeltään LEIMA.
C U R LY 2 /2 015
5
KOTIPAIKKAKUNTANI
YEESI-KOLUMNI
HK-Areena
eli entinen
Turkuhalli on
TPS:n kotihalli.
Kaupunkilaisten suosima
ostoskeskus Hansa.
UNELMOINTI
Mitä onni on?
N
uorisotyöpäivät pidettiin Seinäjoella 15.16.4.2015.
Nuorten
m i e l e nt e r v e y s s e u r a
Yeesin pisteellä nuorisotyön ammattilaiset pohtivat, mitä onni on.
Onnen määrittelyistä kertovat laput koottiin pyykkinarulle: ”Onni
on välittämistä”, ”Perhe”, ”Tässä &
nyt”. Onni on ”Metsäretki ja kevään
tuoksu”. Onni on ”Sitä että saa tehdä mistä tykkää, on tyytyväinen
elämäänsä”. ”Onni on olla omien
rakkaidensa elämässä, juuri sellaisena kuin olet.” Onni on ”Jaettuja
nauruja”.
Onni ja elämän positiiviset asiat vaikuttavat ihmismieleen kuin
sade kuihtuvaan ruohonkorteen tai
auringonsäteet pimeyden vankiin.
Onni näkyy ja kuuluu. Tarttuukin.
Mielenterveys on yksi elämäntaitolaji, jota voi opetella, sen sijaan
että odottaisi onnen potkaisevan
tai leijailevan pehmeästi elämäänsä.
Kaikkeen elämässä ei voi itse vaikuttaa, mutta mielenterveyden elämäntaitolajia kannattaa harrastaa, sillä
6
CURLY 2 /2 015
se on yksi parhaista hyötyliikuntamuodoista ihmisen hyvinvoinnin
kannalta.
uutta. Istahtamalla alas ja
tunnustelemalla.
Jotta ihmistä pystyssä pitävä selkäranka säilyy kuosissaan, sitä tukevien lihasten lisäksi tarvitaan
henkisen hyvinvoinnin sixpack, tai
jos ei nyt ihan sixpack, niin ainakin jonkinlainen henkilökohtainen
psyykkisen kunnon tukijärjestelmä.
Se auttaa onnen kääntöpuolisinakin
hetkinä. Tässä(kään) lajissa ei ole
oikotietä onneen, vaan eteneminen
tapahtuu pienin askelin. Yhtenä osaalueena lajiin kuuluu se, että oppii
iloitsemaan siitä mitä hyvää elämässä on, eikä keskittymään siihen mitä
ei ole, tai mikä on huonosti.
Onnea voidaan pukea
sanoiksi ja ajoittaa. Mutta se on
myös tiedostamatonta. Ehkä olet
huomannut joskus jälkeenpäin,
kuinka onnellinen joskus olitkaan.
Oli niin paljon onnea, ettet hoksannut ajatella koko asiaa. Onnen tiedostamattomuuskin on hyödyllinen
taito.
En usko, että onneen voi kyllästyä.
Mutta jos onnea on, sitä voi alkaa
pitää itsestäänselvyytenä, jolloin se
helposti katoaa. Ehkä katoavaisuus
on onnen hinta. Hoitamaton onni
on kallista. Onneen kuuluu mielestäni sen jatkuvuus ja tulevaisuus.
Myös epäonni kuuluu pakettiin. On
hyvä tietää, mitä onni juuri itselle
merkitsee. Silloin sitä voi hoitaa,
helliä ja lelliä, pitää kiinni.
Onni on isoa ja onni on pientä.
Onni on ihmisille erilaista ja onni on
ihmisille samanlaista. Mistä löytää
onnea ja juuri itselleen sopivia hyvän mielen lähteitä? Kokeilemalla.
Elämällä tätä elämää, haistelemalla
ja maistelemalla. Kulkemalla eteenpäin ja taaksepäin. Tekemällä oikeita ja vääriä valintoja. Yrittämällä
Jokaisen on hyödyllistä oppia vahvistamaan omia voimavarojaan.
Nuorten mielenterveysseura Yeesi
haluaa painottaa nuorille ja nuor-
Ruissalossa riittää
merellisiä maisemia.
ten parissa
toimiville tahoille, kuinka
tärkeää on pitää itsestään huolta ja vaalia
omaa mielenterveyttään. Onnen
erilaisten olomuotojen esiintymistiheyttä elämässä kannattaa siis
pyrkiä edistämään itselleen parhaalta tuntuvalla tavalla. Ja on hyvä
muistaa onnen lisääntymistaipumus, kun sitä jaetaan yhdessä. (Vai
tuplaantuuko nautinto, kun karkkipussi jaetaan? Ainakaan ei tule niin
kova ähky.)
Millaista sinun onnesi on?
Löydätkö sen omasta lämpöisestä
turvasohvannurkasta vai seikkailuista maailman makean myrskyisillä merillä? Vai niistä molemmista?
”Onni on tasapainoinen elämä.”
Teksti: Mirjami Pelkonen, Vantaa
Kuvat: Pilvi Mikkonen ja Mirjami
Pelkonen
Kirjoittaja on Yeesi ry:n vapaaehtoinen. www.yeesi.fi
Jokimaiseman
kruunaa Turun
tuomiokirkko ja
lukuisat sillat.
KOTIPAIKKAKUNTANI:
I
tse asiassa Turku ei ole kotikaupunkini, sillä asun naapurikaupungissa Raisiossa.
Silti Turku tuntuu enemmän
kotikaupungiltani.
Turku
on Lounais-Suomessa sijaitseva,
maamme kolmanneksi suurin
kaupunki ja täältä löytyy paljon
tekemistä kaiken ikäisille. Ulkopaikkakuntalaiset tuntevat Turun Aurajoesta, Turun linnasta ja erilaisista
tapahtumista, kuten Tall Ships Race
-tapahtumasta ja Ruisrockista.
Usein kuvatuksi tuleva ja kesäisin etenkin nuorten piknikpaikkana
toimiva jokiranta sijaitsee Turun ytimessä aivan kauppatorin lähellä.
Jokirannasta löytyy ravintolalaivoja
ja viihtyisiä kahviloita ja kesäisin
Cafe Art sijaitsee idyllisessä
ja historiallisessa kivitalossa
Aurajoen rannalla.
TURKU
sen täyttää lukuisat turistit. Turussa on tavallista sanoa ”täl puol
jokke” ja ”tois puol jokke” riippuen
siitä kummalla puolella jokea on.
lähtöön, yhteensä yli 120 sekä
suosittu Stockmann. Kauppakeskus toimii usein nuorten vapaaajanviettopaikkana.
Aurajokirannassa yksi tunnetuimmista kahviloista on taidekahvila Cafe Art. Siellä voi nauttia
erilaisista kahveista esim. Turun
kahvipaahtimon
vastapaahdetusta kahvista ja ihailla samalla
jokirannan maisemia. Kahvilasta
on myös mahdollista ostaa kotiin
paahtimon tuotteita ja paikan
päällä voi herkutella maukkailla
leivonnaisilla.
Ruissalo on Turulle kuuluva saari
aivan kaupungin edustalla. Ruissalo on tunnettu monipuolisesta
luonnostaan ja Turun yliopiston
kasvitieteellisestä
puutarhasta.
Siellä sijaitsee myös Ruissalon
kylpylä ja leirintäalue. Kansanpuistossa kesäisin järjestettävä
Ruisrock kokoaa festivaalikansan
Ruissaloon, jossa ohitse liikennöivät ruotsinlaivat ja merellinen tunnelma on helposti aistittavissa.
Kauppatorin laidalla sijaitsee
Turun suosituin kauppakeskus
Hansa. Sieltä löytyy kauppoja joka
Teksti ja kuvat: Ida-Kaisa Niemi, 19v.,
Raisio
Turku
• Asukkaita: 184 300
• Pinta-ala: 306,36 km²
• Sijainti: Varsinais-Suomen maakunnassa
• Väentiheys: 750,20 as/km²
• Naapurikunnat: Kaarina, Lieto
Naantali ja Raisio
• Tunnettuja turkulaisia: Michael Monroe,
Robin, Lola Wallinkoski, Jethro Rostedt,
Mikko ja Saku Koivu
C U R LY 2 /2 015
7
Mikä saa sinut
hyvälle mielelle?
CURLY-KOLUMNI
Kimberly ja Javier
ovat olleet mukana
nuorisoliikkeessä
jo kaksi vuotta.
Kuvat: Pamela Arslan/Taksvärkki ry
Itkun syitä
eri aikakausina
I
tkeminen on ihmisen tapa
reagoida eri tunnetiloihin.
Kyyneleet viestivät esimerkiksi surua, iloa ja ahdistusta. Elämä on tunteiden
vuoristorataa ja itku on yksi sen
mutkista.
Kaikki ovat itkeneet elämänsä aikana. Jotkut vain ovat vuodattaneet
enemmän kyyneleitä, mutta kukaan
ei voi sanoa, ettei olisi itkenyt ikinä. Herkempi ihminen saattaa itkeä
helpommin kuin muut, muttei se
ole merkki heikkoudesta, kuten väitetään.
Itkimme ensimmäisen kerran tullessamme tähän maailmaan. Silloin
itku ja huuto olivat merkki siitä, että
maailmaan on syntynyt jotain kaunista ja haurasta. Vauvat esittävät
tunteensa ja tarpeensa itkemällä,
koska eivät osaa puhua.
Pienet lapset itkevät hyvin herkästi. Kompastutaan omiin jalkoihin,
ja asfaltin raapima iho saa lapsen
itkemään hätäisesti. Äidin torumiset pikkusiskon hiusten repimisestä
saa helposti lapselle itkupotkuraivokohtauksen aikaan. Uusi nukke ei
ole oikeanlainen, joten katsotaan ja
suostutellaan vanhempia ostamaan
uusi, samalla kun kyyneleet kirpoavat kirkkaansinisten silmien kulmaan.
Kouluikäiset lapset itkevät, kun
joku sanoo pahasti. Haukutaan
uutta hiustyyliä tai penaalia. Kiusaamista ja syrjimistä, jolla saadaan
toiselle paha mieli. 10-vuotias tyttö
juoksee kotiin, menee huoneeseen-
8
CURLY 2 /2 015
sa ja istuu nurkkaan itkemään. Pahat sanat pyörivät päässä ympyrää ja
kyyneleet valuvat vesivanana suloisia kasvoja pitkin.
Teinit itkevät koko ajan, itketään
joko onnesta, surusta tai ahdistavasta tunteesta. Joskus itketään ilman
syytäkin, tai sitä syytä ei vain osata
itse hahmottaa. Tytöt itkevät poikien perään, ja pojat rikkoutuneiden
videopelien perään. Itketään kirjojen ja elokuvien sydäntä särkevien
tapahtumien takia. On kuitenkin
olemassa selitys nuorten herkkyyteen, tunteet myllertävät ja hetkessä
iloisesta nuoresta tulee masentunut
ja apea.
Aikuiset itkevät elämää suurempien asioiden takia. Itketään ikäkriisien kohdalla, kun omissa 50-vuotisjuhlissa tajutaan, että elämä alkaa
olla jo takana päin. Jossain vaiheessa
omat itkut vaihtuvat lasten puolesta
itkemiseen. Tyttären häät, lasten
rippijuhlat ja valmistujaiset saavat
usein äideillä aikaan onnen kyyneleet.
Elämän päättyessä suru on suuri.
Oli kyseessä sitten sukulainen, ystävä tai lemmikki. Itkeminen on osa
surun käsittelemistä ja tutkimusten
mukaan itkeminen on terveellistä.
Vuodatamme elämämme aikana
miljardeja kyyneleitä. Jokaiselle
ikäkaudelle on omat itkut. Vanha
sanonta kuitenkin kuuluu: ”Eniten
kyyneleitä vuodattaneet ihmiset
hymyilevät loppupeleissä kaikista
kirkkaimmin.”
Teksti ja kuva: Veera Kurtti, 14v., Tornio
Taksvärkki ry:n hankkeissa ympäri maailmaa mukana olevat nuoret kertovat mikä saa
heidät varmasti hyvälle tuulelle.
Sofi, 14, Vantaa, Suomi
- Kaverit ja hyvä seura. Me puhutaan ja pelleillään yhdessä.
Emmanuel, 15, Lusaka,
Sambia
- Räppääminen ja laulaminen.
Viikonloppuna soitan elektronista musiikkia kaverin kanssa.
Khushi, 13, Yauralitar,
Nepal
- Tanssiminen ja laulaminen
saavat aina hyvälle mielelle! Tykkään myös tosi paljon
käydä koulussa.
Aleksi,
13,
Vantaa,
Suomi
- Vapaa-aika, jolla saa tehdä
mitä haluaa. Vapaalla ollessani haluan pelata kotona pelejä
kuten FIFA ja Counter-Strike
tai mennä pelaamaan sählyä.
Romee, 16, Swamitar,
Nepal
- Eniten pidän lentopallosta.
Ja kävelyretkistä naapurikyliin
kavereiden kanssa pitkin vuoristopolkuja.
Esther,
17,
Lusaka,
Sambia
- Kun saan jonkun lopettamaan kiusaamisen. Kun saan
uusia ystäviä.
Osallistumisen ilo
Teksti: Javier Antonio Reynoso De León, 16v. ja
Kimberly RocÍo Pérez Chávez, 14v., Guatemala
Kuva: Elida García
“Guatemalan Coatepequessa toimii
nuorisoliike, jossa olemme mukana. Opimme siellä kansalaisuuteen
liittyviä asioita ja osaamme siksi
toimia nykyisin paremmin järjestöjen ja ennen kaikkea toisten
nuorten kanssa. Olemme oppineet
dynaamisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja ja käyttäneet niitä työpajoissa ja tapahtumissa. Niistä on
ollut myös hyötyä, kun esitämme
viranomaisille konkreettisia ehdotuksia yhteisömme hyväksi.
Nuorisoliikkeessä autamme toisiamme kasvamaan ihmisinä, jotta
pystyisimme luomaan uusia ideoita
yhteisömme hyväksi nyt ja tulevaisuudessa. Olemme järjestäneet infotilaisuuksia ja kampanjan Ei väkivallalle lapsia ja nuoria kohtaan.
Guatemalalaiset nuoret
tekevät aktiivista
vaikuttamistyötä nuorten
asioiden puolesta.
Heitä tukevat Suomessa
Taksvärkki -keräykseen
osallistuneet nuoret.
www.taksvarkki.fi >
Taksvärkki maailmalla >
Uutiset: Guatemala
Lokakuussa 2014 meillä oli valmistujaiset, kun olimme olleet
kaksi vuotta mukana toiminnassa. Se oli suuri ilo ja syy juhlaan
meille nuorille, perheillemme sekä
ohjaajallemme Elidalle. Se oli yksi
hienoimmista kokemuksistamme
liikkeessä.
Olemme ratkaisseet konflikteja ja
pystyneet pysymään kaukana paheista ja rikollisuudesta. Nuorisoliike on kannustanut meitä nuoria
aktiivisiksi toimijoiksi, sitoutumaan kouluun ja toimimaan johtajina yhteiskunnassa. Pidämme aina
mielessä mottomme “Ystävien kesken rakennamme kansalaisyhteiskuntaa” kaikessa tekemässämme
toiminnassa.“
C U R LY 2 /2 015
9
CURLY-KOLUMNI
Voittajakuvan
otti kuopiolainen
Maisa Parviainen.
nneahannele:
”Silloin kun
on lunta.”
nuuskamuikula: ”Tänään ketään ei kiusattu netissä.”
Hyvä päivä netissä
-kuvakilpailun satoa
Kuumehoureisia
oivalluksia
T
erveenä ollessa sairauden tarjoama tauko arjesta vaikuttaa täydelliseltä.
Haaveilemme
nukkumisesta, elokuvien katselemisesta ja siitä kiireettömyyden autuudesta unohtaen täysin
miltä itse sairastaminen tuntuu.
Myönnän itsekin haaveilevani
parin päivän flunssasta kun olen
oikein väsynyt, mutta auta armias kun tämä toive sitten vihdoin
toteutuu.
Vietin hiljattain viisi päivää maaten sängynpohjalla kykenemättömänä mihinkään muuhun kuin
epämääräiseen puhelimen selaamiseen ja nukkumiseen. Aluksi
10
CURLY 2 /2 015
se oli ihanaa, myönnän, mutta
vain siksi että korkea kuume oli
sumentanut pääni ja armollisesti
esti minua ajattelemasta selkeästi. Kun se päivien edetessä laski,
muistin miten kamalaa sairastaminen oikeasti on. Tajusin jääväni jälkeen opetuksessa, läksyissä
ja vähän kaikessa muussakin. Sen
kestin vielä jotenkuten, mutta sitten muistin kaikki velvollisuuteni
ja lähestyvät deadlinet. Sairastamisen sijaan minun pitäisi olla
lähettämässä sähköposteja, lukemassa kokeisiin ja valmistelemassa esitelmää. Kuinka voin vain
maata täällä pimeässä huoneessa
kun minulla on näin paljon tehtävää? Luonnollisesti en voinut
asialle mitään, ja vaikka yritinkin
työntää asian mielestäni, en silti
päässyt stressaavasta tunteesta
eroon.
Tämän ahdistuksen lisäksi on
haittana tietenkin myös itse sairaus. Jos kehosi ei yritä poistaa
keuhkojasi yskimällä väkivaltaisesti, saatat päästä tutustumaan
läheisemmin vessanpönttöä ympäröivään laatoitukseen. Elokuvien katsominen on haaste kun aivot eivät pysty seuraamaan juonta
ja päätä alkaa särkeä jo mainosten
aikana. Kirjojen lukemisessa on
sama ongelma sanojen sekoittuessa mössöksi, joten tylsyys saa
väistämättä jossain kohdassa val-
lan. Muiden ihmisten ja raittiin
ilman puute saavat nekin aikaan
tunkkaisuutta ja uskokaa pois,
pahinta on katsella auringon
paistetta sälekaihtimien välistä ja
kääntää sitten tuskaisena kylkeä.
Suomen keväässä kauniit päivät
ovat melko harvassa mikä ärsyttää etenkin jos niitä joutuu seuraamaan neljän seinän sisällä.
Vaikka sairastelu siis tarjoaakin
oivan keinon välttää koulu- tai
työpäivä, taidan silti valita mieluummin paraabelien piirtämisen kuin eroottisen kohtaamisen
vessanpönttöni kanssa.
Teksti ja kuva: Taru Jäntti,15v., Vantaa
Curly ja DNA järjestivät Hyvä päivä netissä -kuvakilpailun
osana vuoden 2015 Mediataitoviikkoa. Voittajaksi valikoitui
kuopiolainen Maisa Parviainen, 14v. Kuvatekstinä oli
”Instagramiin on kiva julkaista matkakuvia.” Maisan profiili
löytyy Instagramista nimellä mpmaisa.
Kuva on kaunis, värikäs, kesäinen
ja houkutteleva sekä sen sanoma on
myönteinen; kesä ja lomailu on ihanaa sekä ystävät, joille voi jakaa kuvia
ja joiden kanssa voi syödä jäätelöannoksen, ovat tärkeitä. Voittajan löytymisessä auttoi myös se, että Maisalla
oli profiilissaan useita upeita kuvia.
Maisa voitti kuvallaan 8-tuumaisen
Samsungin 4G -tabletin.
Maisan profiilissa oli useita hienoja kuvia.
Tämäkin Maisan kuva on upea!
teriluoma: ”Lennot
halvalla netissä!”
Kilpailussa sijoille 2.-5. ylsivät teriluoma, auroraelina, nneahannele
ja nuuskamuikula. He voittivat 25€
arvoisen 4G dataprepaid-liittymän.
Palkinnot tarjosi DNA.
Mediataitoviikko on valtakunnallinen mediakasvatuksen teemaviikko,
jonka tavoitteena on vahvistaa lasten
ja nuorten mediataitoja sekä kehittää
kasvattajien valmiuksia mediakasvatukseen. Teemaviikko kannustaa toimimaan yhdessä paremman netin ja
mediaympäristön puolesta.
auroraelina: ”Naistenpäivän kunniaksi
hemmottelen itseäni ihan vaan kirjoittamalla.”
C U R LY 2 /2 015
11
voillamme paistoi maailman suurin hymy. Ostimme hevosen kaiketi kaikkien oppikirjasääntöjen
vastaisesti, mutta meille tunne oli
tärkein kriteeri hevosta valitessa.
Tamma ei välttämättä sopinut kuin
hansikas käteen vaan pikemminkin kuin sormikas. Pienet yksityiskohdat loivat tammasta meille itse
täydellisyyden. Myös toimittaja
Ronja Salmi omistaa oman hevosen.
OSA ELÄMÄÄ
YSTÄVÄNI HEVONEN
Moni tyttö ja varmasti poikakin on joutunut hevoskärpäsen
puremaksi. Minä ainakin jouduin ja olen ollut ala-asteelta
asti hevoshullu. Toimittaja Ronja Salmen, 21v., hevoselämää
voi seurata Ystäväni Hevonen -blogista.
K
inusin
siskoni
kanssa ala-asteella
omaa hevosta kauan ja vihdoin ja
viimein
saimme
12
CURLY 2 / 2 015
luvan alkaa etsiä sopivaa. Me ryhdyimmekin tuumasta toimeen.
Menimme katsomaan 5-vuotiasta
tammaa, johon ihastuimme oikopäätä. Tamma pyysi harjauksen
jälkeen herkkua maata kaapimalla. Koeratsastus oli vauhdikas ja
meno rytmitöntä, eikä tammaa
ollut edes ratsukoulutettu. Siitä
huolimatta kotiin lähtiessä kas-
Ronja Salmi on useasti miettinyt
sitä hetkeä, jolloin sai hevoskärpäsen pureman, eikä hän ole ihan
varma siitä milloin se tapahtui.
Suuri vaikutus oli kuitenkin mökkireissulla, jolloin hänen tuli luettua vino pino hevossarjakuvia.
Sitten Ronja sai äitinsä varaamaan
hänelle alkeiskurssin ja sen jälkeen
elämään on kuulunut hevoset. Salmi on siitä onnekas, että hänen
äitinsä on yhtä innokas hevosharrastaja kuin hän itse. Kun Salmi
aloitti ratsastuksen alkeet, hänen
äitinsäkin aloitti harrastuksen uudestaan. Jollei Salmen äiti olisi tukenut hevosen ostoa, ei sitä olisi
ostettu. Omassa perheessäni vain
siskoni ja minä olemme niitä, joilla
on hevostietoutta. Äiti tietää sen
mitä olemme hänelle kertoneet ja
näyttäneet. Hevoset ovat tärkeä osa
omaa elämääni ja tulevat aina olemaan. Oma hevonen on mielessä
aamulla herätessä ja illalla nukkumaan mennessä.
EROTTAMATTOMAT MIRA
JA RONJA
Salmella oli takanaan neljä vuotta
ratsastuskokemusta, kun oman hevosen osto tuli mahdolliseksi eikä
vuokrahevosella enää pystynyt kehittymään riittävästi. Mira- niminen poni on sekä Ronjan, että hänen äitinsä ikioma unelmien poni.
Mira-poni on aikamoinen tapaus.
Kun se ostettiin, se oli kokematon
ja arka. Luottamus saavutettiin
pitkän ajan kuluessa. Miran kanssa Ronja on oppinut paljon myös
itsestään, koska molemmat ovat
tulisieluisia ja äkkipikaisia. Innos-
Ronja Salmi ja
hänen poninsa
Mira ovat
erottamattomat
ystävykset.
tus syttyy helposti ja mielipiteet
tuodaan esille heti, jos jokin ei
miellytä. Miran luottamuksen
Ronja voitti puolelleen ymmärtämällä ja kuuntelemalla hevosta.
Hänen piti muistaa olla rauhallinen ja nöyrryttävä, jotta hevonen
oppi luottamaan omistajaansa.
Nyt Mira-poni ja Ronja ovat
erottamattomia. Mira nauttii esteistä ja joskus se saattaa esitellä
hyppytaitojaan ja räjähtävää nopeuttaan.
Ronjan hevoselämää ja hevosiin
liittyviä asioita voi seurata Ystäväni Hevonen -blogista. Blogi syntyi, koska Ylen Lasten- ja
nuorten toimituksessa oli jo
pitkään haluttu hevosohjelmaa.
Ronjaa pyydettiin ohjelman tekijäksi, eikä hänen tarvinnut kauan
miettiä ottaisiko homman vastaan. Ohjelma oli kuin tehty juuri häntä varten. Kun ohjelma oli
ohi, päätettiin että sitä jatketaan
blogin muodossa ja Instagramsivulla. Viimeaikoina sarja on
levinnyt myös vlogin merkeissä
Youtubessa.
MINULLEKO OMA HEVONEN?
Kun alkaa miettiä, olisiko valmis omaan hevoseen, on tärkeää
että lähettyvillä on osaavia hevosihmisiä, jotka ovat valmiita
auttamaan tarvittaessa. Omasta
hevosesta täytyy pitää huolta ja
huolenpitoon liittyy monia eri
asioita, kuten ruokintaa, oikeanlaista liikuntaa ja jalkojen hoitoa
jotka ovatkin hevoselle elintärkeät. Eikä saa unohtaa, että raha on
tärkeässä osassa kun ajattelee ostavansa hevosen. Hevosen ylläpitäminen on kallista, siitä ei pääse
yli eikä ympäri.
Eikä hevosta kannata ruveta
ostamaan ainoastaan ratsastuskoulukokemuksella. Kannattaa
vuokrata hevosta tai jos kokee
haluavansa enemmän vastuuta
ottaa itselleen ylläpitohevosen. Ja
kun aika tuntuu oikealta voit ostaa ikioman hevosen. Mittari siihen että on todella valmis omaan
hevoseen, on laaja ja riippuu paljolti henkilön tukiverkostosta ja
taidoista. Ennen oman hevosen
hankintaa tulisi olla kokemusta
erilaisista hevosista, sairauksien
hoidoista, oikeanlaisesta ruokinnasta ja treenauksesta. Ja kuten
Ronja Salmi sanoo: ratsastustaito
ja hevosenhoitotaito ovat kaksi
eri asiaa.
Ystäväni Hevonen blogi:
http://blogit.yle.fi/ystavani-hevonen
Löydät Ystäväni Hevonen vlogin
Youtube:sta.
Teksti: Pauliina Ropponen, 19v.,
Kuopio
Kuva: Sallis Lindqvist, 25v., Sipoo
C U R LY 2 /2 015
13
Koulutus
murtaa
muureja
SARJAKUVA – LUKUTAIDOTTOMUUS
Tekijä: Janam Maharjan, 11v., Nepal
Käännös: Bipin Shrestra ja Pamela Arslan
Teksti: Rachana Jha, 22v., Nepal
Kuvat: Bipin Shrestra, 24v., Nepal ja Pamela Arslan
”Nimeni on Rachana Jha. Asun
pääkaupunki Kathmandun kupeessa
Lalitpurissa ja opiskelen yliopistossa ympäristötieteitä. Yksi syy siihen,
että Nepalia pidetään yhä kehitysmaana on se, että nuoret lähtevät
täältä kehittyneempiin maihin töihin
ja opiskelemaan. Suurin osa entisistä koulukavereistani on muuttanut
Eurooppaan. Jutellessani heidän
kanssa internetissä he ovat kertoneet, etteivät halua palata takaisin
Nepaliin, koska täällä on niin paljon
ongelmia koulutuksen, palveluiden ja
teknologian kanssa.
Olen aina yrittänyt houkutella kavereitani takaisin. Täällä he voisivat
laittaa oppimansa tiedot ja taidot
käytäntöön ja näin puskea Nepalia
askeleen edemmäs kehityksen tiellä.
Yksi syy siihen, että olen itse jäänyt
Nepaliin, on oma menneisyyteni.
Olin nuorempana aktiivinen kouluni
oppilaskunnan hallituksessa. Toi-
minta opetti minulle monia asioita:
tavoitteiden asettamista, ryhmätyötaitoja ja erilaisten tapahtumien järjestämistä. Oppilaskuntatoiminta on
motivoinut minua tekemään oman
osuuteni Nepalin tilanteen parantamiseksi.
Pääsin myös työskentelemään
kahden suomalaisen Taksvärkki ry:n
vapaaehtoisen kanssa. Mietin jo silloin, että haluaisin tehdä itsekin samaa kuin ne nuoret vapaaehtoiset:
kehittää kouluamme ja ympäristöämme.
Nykyään minua motivoi, kun voin
pienillä teoilla auttaa maatani kehittymään. Olen itse ECCA-nuorisojärjestön vapaaehtoinen ja olen päässyt
vierailemaan kouluissa eri puolilla
Nepalia. Saan kouluttaa nuoria oppilaskuntatoiminnasta sekä kouluympäristön, sanitaation ja puhtaan
veden merkityksestä.”
Elokuussa 2015 alkaa uusi
Taksvärkki-kampanja, johon
osallistumalla
suomalaiset
oppilas- ja opiskelijakunnat
tukevat oppilaskuntien työtä
Nepalissa. Nepalilaiset nuoret
haluavat muuttaa asenteita ja
kehittää kyliä ja kouluja.
Tsekkaa elokuussa julkaistavat
Sagarin ja muiden nuorten videoviestit täältä:
www.taksvarkki.fi/nepal
1. ”Meidän täytyy saada paljon lapsia, jotta he voivat auttaa meitä töissä.”
Romee Tamang, 16, kiinnittää seinälehteä koulunsa pihan ilmoitustauluun.
Seinälehdessä julkaistaan oppilaiden tarinoita, esseitä, runoja ja sarjakuvia.
Oppilaskunnan hallituksessa mukana oleva Romee haluaa isona sosiaalityöntekijäksi
ja samalla kehittää ja muuttaa omaa yhteisöään.
14
CURLY 2 /2 015
Sagar Darlami Magar, 15, on koulunsa oppilaskunnan hallituksen jäsen. Sagarin
tavoitteena on poistaa syrjintä kylästään. Oppilaskunta on saanut rakennutettua
kouluun vessat tytöille ja pojille. Nuoret tekevät myös töitä puhtaan juomaveden
saamiseksi kyläläisten käyttöön.
2. Muutaman vuoden päästä… ”Lähdetään kaikki töihin!”
3. ”Kaikki kaverimme menevät kouluun, mutta me teemme töitä.”
4. ”Vanhempiemme takia meillä ei ole hyvää tulevaisuutta.”
C U R LY 2 /2 015
15
Netta, 16v., Muurame
Teksti ja kuvat:
Jenny, Oona ja Netta
NUORTEN TOIMITTAJAPÄIVÄT
– MEDIAA YHDESSÄ TEHDEN
Nuorten toimittajapäivät järjestettiin 28.-29.3.2015 Jyväskylässä,
Veturitalleilla. Viikonlopun järjesti Nuorten tieto- ja
neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti ja jyväskyläläinen
nuorten verkkotoimitus Painovirhe.
Teksti: Minna Merenheimo, 18v., Tornio
Kuvat: Koordinaatti ja Curly
T
oimittajapäiville osallistui
parikymmentä nuorta toimittajaa ympäri Suomea.
Me lähdimme matkaan
Torniosta jo perjantaina aamupäivällä. Pitkä matka sujui junassa
railakkaasti jutellen ja musiikkia
kuunnellen. Saavuimme puoli kahdeksan aikaan illalla Jyväskylään,
missä majoituimme Hotelli Cumulukseen.
hyötynyt Painovirheen toimittajakokemuksesta työelämässä ja opiskelussa. Hän oli mm. saanut erilaisia
työpaikkoja helpommin. Luento oli
kiinnostava, koska sai varmistuksen
siitä, että mediataidoista on tulevaisuudessakin hyötyä. Tämän jälkeen
meille kerrottiin Nuortenelämä.fi
-sivustosta, joka on nuorten oma
sivusto, jossa nuoret voivat löytää
tietoa heille kiinnostavista asioista.
Lauantaiaamuna
suuntasimme
hotellin runsaalle aamupalalle. Siellä oli myös Elastinen, jonka kanssa
otimme yhteiskuvan. Suuntasimme
Veturitalleille, jossa ohjelma alkoi
klo11. Tilat olivat todella hienot ja
monipuoliset, joten oli hieman surullista kuulla, ettei tilalla oikein
käy ihmisiä.
Ohjelma alkoi Riina Nygrénin kertomuksella siitä, että miten hän on
Lounaan jälkeen Papananaama
eli Sini Laitinen kertoi vlogaamisesta ja siitä, kuinka hän on tullut
tunnetuksi videoistaan. Hän myös
antoi vinkkejä tuleville vlogaajille.
Oli mahtavaa kuulla, että joku voi
tehdä elantonsa tekemällä sitä mitä
rakastaa.
Vierailun jälkeen pääsimme hommiin, kun saimme opetella gallupin
tekoa. Meille kerrottiin erilaisista
16
CURLY 2 /2 015
haastattelutekniikoista ja kuvasimme ryhmissä toisiamme vastailemalla aikaisemmin keksimiimme
kysymyksiin. Opimme, että on
monta erilaista tapaa kuvata haastattelijaa ja haastateltavaa.
Iltapäivällä meillä oli vapaata aikaa. Lähdin Veeran kanssa kaupungille, mutta emme ostaneet mitään,
paitsi ruokaa. Vapaa-aika kului nopeasti ja sitä olisi voinut olla enemmänkin. Illalla ohjelmassa oli mm.
lyhytelokuvan katsomista, jonka
jälkeen keskustelimme lyhytelokuvan teknisistä asioista. Katsoimme
myös ryhmien kuvaamat haastattelut. Illallisen jälkeen kaikki toimitukset esittelivät vuorollaan omaa
toimintaansa. Esittelyt olivat kiinnostavia, koska jokaisella oli hieman erilaiset toimintatavat. Rankan
päivän jälkeen pääsimme vihdoin
hotellille nukkumaan.
Sunnuntaina ohjelma Veturitalleilla alkoi jo yhdeksältä, joten herätys soi ennen seitsemää. Saimme
taas aloittaa päivän ihanalla aamupalalla, jossa syötiin mahat kipeäksi! Aluksi valokuvaaja Hanna-Kaisa
Hämäläinen kertoi omasta urastaan. Sen jälkeen menimme studioon, jossa hän antoi vinkkejä hyvän
valokuvan ottamiseen. Vinkit olivat todella hyödyllisiä ja helppoja
toteuttaa myös huonommallakin
kameralla. Yleisesti ottaen valokuvaustyöpaja oli yksi kivoimmista
asioista toimittajapäivillä. Valokuvaamisen jälkeen saimme ryhmissä
ideoida, että mitä seuraavissa tapaamisissa voitaisiin tehdä. Erityisesti
radion tekemistä kohtaan oli suurta
kiinnostusta.
Kaiken kaikkiaan Nuorten toimittajapäivät oli antoisa reissu.
Lauantai oli todella pitkä, joten
seuraavalla kerralla päivien pitäisi
olla lyhyempiä ja vapaa-aikaa olla
enemmän. Lisäksi tutustumista
olisi pitänyt olla lisää. Toiminta oli
aika pitkälle vain kuuntelemista ja
itse saatiin tehdä aika vähän. Kuitenkin lauantaina saimme paljon
hyvää tietoa, josta on varmasti hyötyä jatkossakin. Mukavinta viikonlopussa oli Papananaaman vierailu
ja uusiin ihmisiin tutustuminen.
Oikeasti parasta oli ruoka, koska
mahani on pohjaton.
Paikalla vieraili tunnettu vlogaaja
Papananaama.
1) MIKSI OLET TÄÄLLÄ?
1) Olen keräämässä kokemusta sekä tietoa ja taitoa mediatyöskentelyyn.
2) MINKÄLAISIA FIILIKSIÄ
ON OLLUT?
2) Fiilikset ovat todella hyvät. Mukava kokemus.
3) OLETKO AIKAISEMMIN
OSALLISTUNUT TÄLLAISEEN TAPAAMISEEN?
3) Olen ollut kerran vastaavanlaisessa pari vuotta sitten.
Oona, 19v., Seinäjoki
Jenny, 14v., Jyväskylä
1) Tulin tänne uusien kokemuksien vuoksi.
1) Koska tämä oli uusi ja kiinnostava kokemus.
2) Iloisia, positiivisia, hyviä tuntemuksia.
2) Tosi hyvät fiilikset kun saa
tutustua uusiin ihmisiin.
3) En ole ollut aikaisemmin.
3) En ole.
Tule mukaan
HURMAan!
Curly ja Väestöliitto etsivät innokkaita nuoria tekemään uutta, virtuaalista HURMA
-nuortenlehteä.
HURMAn tavoitteena on kertoa seksuaalioikeuksista nuorten äänellä. Järjestämme syys-,
lokakuussa 2015 työpajan Helsingissä, Tampereella ja Torniossa. Pajoissa pizzatarjoilu!
Toivomme pajoihin osallistuvien nuorten tuottavan nettilehteen: kirjoituksia,
haastatteluja, sarjakuvia, valokuvia, videoita ja mielipidejuttuja. Kaikille lehdessä
julkaisijoille palkkioksi leffalippu!
Tutustu seksuaalioikeuksiin: www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet Ilmoittautuminen: pipsa.sinkko(a)curly.fi
C U R LY 2 /2 015
17
Matkalaukku
Afrikkaan ja takaisin
Uusi kulttuuri,
paras kulttuuri?
Vantaan kansainvälinen koulu osallistuu Taksvärkki
ry:n ja Barefeet Children’s Council:in projektiin,
jossa keväällä lähetettiin matkalaukku Sambian
Lusakaan täynnä suomalaisia ruokia ja esineitä.
Sambialaiset nuoret myös lähettivät laukun takaisin.
Kulttuuri. Sana on nykyään menettänyt
määritelmänsä tai niitä on sille liikaa.
Vanhempien voi kuulla sanovan,
että nuorten kulttuurissa nykyisin
ei ole mitään järkeä ja että heidän
kulttuurinsa oli paras. Kulttuuri on osa
perinteitämme, elämäntapaamme,
meidän yhteistä maailmaamme!
Teksti: Herkko Naves,13v., Moaeez Muhammad,14v., Topi Tuunanen, 13v., Wäinö
Vänskä, 13v., Elmeri Jalonen, 13v., Máté Visegrádi, 13v., Samuel Jones, 13v., Patrik
Björkqvist,13v., Nicholas Jana, 14v., Jenni Ikonen, 13v. ja Emilia Saari, 14v., Vantaa
Kuvat: Pamela Arslan
P
rojektissa olivat mukana
kaikki koulun seitsemäsluokkalaiset oppilaat ja
heidän
luokanvalvojat.
Projektin tarkoitus oli oppia tuntemaan sambialaista kulttuuria ja että sambialaiset oppisivat
tuntemaan suomalaista kulttuuria.
Vantaan Kansainvälisessä koulussa
tällaista projektia ei ole aiemmin
tehty.
MATKALAUKUN SISÄLTÖ
Oppilaille annettiin tehtäväksi tuoda
jotain pientä, joka mahtuisi matkalaukkuun. Sen piti olla jotain, joka
edustaisi Suomea ja Suomen kulttuuria sekä olisi tärkeää heille itselleen.
Monet toivat karkkia, esim. suklaata ja lakritsia, xylitol-purukumia ja
hapankorppuja. Mukaan kerääntyi
myös harrastusvälineitä ja itse tehty
kirja sisältäen suomalaisia ruokareseptejä. Me lähetimme myös luokkakuvat kaikista kolmesta luokasta
ja itse kirjoitettuja kirjeitä, joissa
kerrottiin millaista on olla nuori Suomessa. Laukkuun ei saanut laittaa
rahaa, vaarallisia aineita tai helposti
pilaantuvia ruokia. Lisäksi jokainen
kirjoitti muutamalla lauseella itsestään ja esineistään pieneen vihkoon.
Oppilaita käskettiin kirjoittaa englanniksi, sillä Sambiassa ei puhuta
suomea. Laukku nimettiin Finnish
Starter Pack:ksi.
MATKALAUKKU SAAPUI
TAKAISIN
Sambialaiset myös lähettivät laukun takaisin Suomeen. Se saapui
20. huhtikuuta ja avattiin samana
päivänä. Matkalaukussa oli paljon
tavaraa mm. itse tehty jalkapallo ja
koruja sekä jokapäiväistä käyttötavaraa, kuten esimerkiksi saippuaa.
18
CURLY 2 /2 015
Matkalaukku valmiina matkaan
Vantaalta Sambiaan.
Teksti: Andrew Banda, 22v., Sambia
Käännös: Pamela Arslan
Kuvat: Barefeet -järjestö ja Pamela Arslan
Matkalaukkuun oli maalattu ruusu.
Laukussa oli paljon kirjeitä koulumme oppilaille. Ne kertoivat sambialaisten elämästä ja siitä kuinka
kiitollisia sambialaiset nuoret olivat
yhteistyöstä. Kirjeistä tuli ilmi nuorten elämän erilaisuus näissä kahdessa maassa. Monissa kirjeissä oli
myös runoja.
Kaikki projektiin osallistuneet suomalaiset nuoret olivat erittäin tyytyväisiä saadessaan takaisin tuliaisia toisen maan nuorilta. Lusakan
nuoret kiittivät kivoista lahjoista ja
kirjeistä. Projekti onnistui siis erittäin hyvin. Oppilaiden mielestä se oli
hauska tapa tutustua nuoriin muualla maailmassa ja oppia heidän erilaisista kulttuureistaan.
Sambiasta palanneen
matkalaukun sisältö
yllätti vantaalaiset
seiskaluokkalaiset.
SAAKO SUOMI UUDEN
MAINEEN SAMBIASSA?
Projekti oli menestys, mutta asiat
joita laukussa lähetettiin Suomesta
Sambiaan herättivät kysymyksiä.
Laukku oli nimittäin pääosin täynnä
ruokaa ja herkkuja kuten suklaata,
lakua ja muita epäterveellisiä asioita. Mitäköhän siellä Sambiassa
meistä mietitään, kun me lähetimme
pelkkää karkkia? Laukusta pystyi
päättelemään että Suomessa ei eletä kovin terveellisesti. Karkin lähettäminen osoittaa, että suomalaisille
lapsille sokeripitoinen ruoka on hyvin
tärkeää ja että ylipaino voi olla täällä ongelma. Suurin osa sambialaisista lahjoista oli heidän itse tekemiä.
Suomalaiset arvostavat ruokaa eikä
kukaan Suomesta jaksanut muuta
kuin ostaa jotain kaupasta.
Suomi on kuin moni länsimainen valtio, arvostusta henkilökohtaisiin ja
pieniin asioihin löytyy vain, jos joudumme elämään ilman niitä.
Millaista sitten on nuorten kulttuuri? Kerron teille kotikaupungistani Lusakasta. Synnyin 90-luvun alussa ja
olen päässyt kokemaan kuinka elämä
on muuttunut. Pienenä kaikista tärkeintä oli vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Nuoremmat esimerkiksi antoivat aina istumapaikkansa tai
tarjosivat ruuastaan vanhemmille.
Nykyään meno on muuttunut, eivätkö ihmiset ole valmiita jakamaan
omastaan. Muuttuneita ovat myös
pukeutumistyyli ja tapa, jolla ihmiset
puhuvat. Vanhempien ihmisten mielestä se on loukkaus perinteitämme
kohtaan.
Nykyään nuoret eivät enää tunne yhteyttä vanhaan kulttuuriin tai
eivät tajua sen merkitystä. Niinpä
vanha sukupolvi kutsuukin joskus
meidän sukupolvemme nuoria eksyneiksi lampaiksi! Tämä aiheuttaa
hämminkiä, mutta onko se paha
asia? Mielestäni molemmat osapuolet ymmärtävät asian väärin. Vanhemmat eivät ymmärrä, tai eivät
hyväksy, että ajat ovat muuttuneet.
Ongelmat, joita he aikanaan kohtasivat, on ratkaistu, ja meillä on nyt
uusia haasteita. Me luomme uusia
tapoja ja uutta kulttuuria ongelmien
ratkaisemiseksi!
Sambialaiset nuoret kertoivat vantaalaisille
nuorille kirjoittamissaan kirjeissä itsestään
ja nuorten elämästä Sambiassa.
Taksvärkki ry aloitti vuoden alussa projektin, jossa Vantaan Kansainvälisen
koulun 7.-luokkalaiset ja sambialaisen Barefeet-järjestön nuoret pääsevät
kahden vuoden ajan vaihtamaan ajatuksia ja tekemään yhteistyötä eri tavoin. Kaikki alkoi Taksvärkin Arjen idolit -kampanjasta:
www.taksvarkki.fi/sambiakenia.
Ei ole kuitenkaan oikein, että hukkaamme kaiken vanhan kulttuurimme ja sen hyödyt. Emme voi sanoa:
‘En enää kunnioita vanhempiani
koska ajat ovat muuttuneet’ tai ‘En
voi antaa paikkaani vanhukselle koska ajat ovat muuttuneet’. Nuorten
kulttuuri on toki muuttunut, mutta
ei vain pahempaan suuntaan. Me
olemme löytäneet uusia tapoja katsoa ja käsitellä maailmaa.
On tietysti vaarana, että unohdamme oman historiamme. Ratkaisu olisi mielestäni se, että nuoret ja
vanhemmat alkaisivat taas keskustella, kertoa tarinoita ja jakaa ideoita kuten ennen tehtiin. Olen nähnyt
kaupunkini Lusakan muuttuvan yhden kulttuurin kaupungista monikulttuuriseksi. Se jakaa samalla ihmisiä
heidän statuksensa ja taustansa mukaan. Yksi asia on kuitenkin varma.
Nuorten kulttuuri, puutteistaan huolimatta, on parasta mitä meillä on!
Andrew (vas.) on mukana
katulapsia ja -nuoria tukevan
Barefeet -järjestön Nuorten
neuvoston toiminnassa.
Lue lisää sambialaisten nuorten ajatuksista:
www.taksvarkki.fi/sambiakenia
www.taksvarkki.fi > Taksvärkki maailmalla > Uutiset: Sambia
Nuorten kulttuuri näkyy joka elokuussa järjestettävillä
Barefeet -järjestön katufestivaaleilla Lusakassa.
Setäni kertoi kerran minulle, että
he kävelivät aina kahdeksan kilometriä kouluun. Hän odottaa, että minäkin tekisin nyt samoin, ja että tämä
muka opettaisi minulle jotakin. Mutta mitä se opettaa, jos saavun kouluun myöhässä ja väsyneenä, nukun
koko oppitunnin läpi tai myöhästyn
siltä kokonaan?
C U R LY 2 /2 015
19
Salon Steissillä juhlittiin
2-vuotissynttäreitä.
Duudsonit
Salon Steissillä
Ihmistikkataulu
on HP:n (vas.)
lempitemppu.
Steissin mediatiimi
haastatteli Duudsonien
Jarppia (vas.) ja HP:tä.
Perjantaina 20.3 oli Steissin kaksivuotissynttärit ja mediatiimi
kävi jututtamassa illan pääesiintyjiä Duudsoneita.
Teksti: Aleksi Santanen, 15v. ja Elina Tötterström, 15v., Salo
Kuvat: Noora Kreula, 16v., ja Jere Hauhia, 15v., Salo
MISTÄ ASTI OLETTE TUNTENEET
TOISENNE? Jarppi: - Ala-asteelta, oltaisiinko
oltu viidennellä luokalla. HP kävi eri
koulua, mutta tavattiin paikallisessa
laskettelumäessä. Jukkaan tutustuin
jo aikaisemmin itsepuolustuslajien
kantautuessa Seinäjoelle. Siitä on jo
noin 25 vuotta.
MIKÄ OLI TOIVEAMMATTINNE
15-VUOTIAINA? HP: - Halusin muistaakseni olla
lumilautailija.
MINKÄ IKÄISENÄ ALOITTE
KUVATA VIDEOITA?
Jarppi: - Ylä-asteella Jarnon
20
CURLY 2 /2 015
toimesta. Se hurahti kuvaamiseen ja
hankki itselleen videokameran. Sit
se rupesi kuvailemaan kaikenlaista
mitä me touhuttiin.
MILLOIN TV-URANNE ALKOI?
Jarppi: - Tv-ohjelmien tekeminen
alkoi vuonna 2000.
HP: - Ja vuonna 2001 tuli ulos ensimmäinen tv-sarja.
MINKÄLAISIA VIDEOITA TEITTE?
HP: - Ne painottui lumilautailuun,
skeittailuun ja kesäisiin uimahyppyihin.
Me kuvattiin yks lyhytelokuvakin. Jarno
käsikirjoitti. Se oli kovaa hommaa. Elokuvan nimi oli Onnellinen nuoruus?
Jarppi: - Mulla oli siinä tosi kova
rooli. Muistaakseni mut ammuttiin
siinä. Oltiin ostettu sianvertakin kaupasta.
HP: - Sit sulla oli pitkät, blondit hiukset ja ne oli ihan veressä.
MISTÄ SAITTE IDEAN RUVETA
TEKEMÄÄN TV-OHJELMAA?
Jarppi: - Se oli haave, joka oli
nuoruusvuosien kuvaamisen
kautta kehittynyt. Kuvattiin omia
temppuja ja duudsonimaisia
juttuja. Jarno editoi niistä videoita,
joita sitten näytettiin kavereille.
Ja kun tajuttiin, että jengi tykkää
niistä, niin tuli halu näyttää niitä
suuremmallekin yleisölle ja siihen
aikaan ainoa keino oli tv. Jarnon
lähdettyä opiskelemaan ja saatuaan
työharjoittelupaikan tv:ssä saimme
idean, että nyt voisi kokeilla oman
ohjelman tekoa.
MITEN SAITTE IDEANNE LÄPI TVTUOTTAJILTA?
Jarppi: - Aloimme kuvata
kertomatta kanavalle ja sitten
valmis idea esiteltiin heille, että
meil olis nyt tälläne ohjelma. Näin
kukaan ei päässyt sanomaan
vastaan.
KUINKA MONTA TV-OHJELMAA
OLETTE TEHNEET YHTEENSÄ?
HP: - Maailmankiertueet,
Duudsonielämää, Törkytorstai,
Piilokamera päälliköt, kansainväliset
duudsonikaudet…. Ei sormet riitä.
Olisko 14? Plus Posset.
Jarppi: - Kymmeniä!! Duudsonit tuli
taloon, Duudsonit Amerikassa…
MISTÄ SAITTE IDEAN ALKAA
TEHDÄ DUUDSONIT TULI TALOON
-SARJAA?
Jarppi: - Vuonna 2010 Duudsonit
Amerikassa kuvausten jälkeen. Se ei
mennyt ihan niin kuin piti… Ruvettiin
ajattelemaan, että stunttiohjelmien
tekeminen oli tullut tiensä päähän.
Ettei se vie meitä mihinkään.
Sitten mietimme vuoden mikä
voisi olla seuraava askel, niin että
pystyy säilyttämään tutun pilkkeen
silmäkulmassa.
HP: - Siihen aikaan se tuntui niin älyttömältä ajatukselta, että siihen oli
pakko lähteä ja katsoa, mitä siitä tulee. Samalla sai uusia itsensä.
ONKO TEILLÄ KOSKAAN OLLUT
SELLAISTA OLOA, ETTÄ ETTE ENÄÄ
JAKSA OLLA DUUDSONIT?
Jarppi: - Ei, ei sellaista ole ollut.
Kun ollaan koko ikämme toisemme
tunnettu ja saa tehdä parhaitten
kavereitten kanssa ja kun hyvin
pitkälti itse saa päättää mitä
tehdään, niin homma uudistuu ja
muuttuu meidän mukana.
HP: - Me nautitaan tekemisestä. Ystävät ja duudsonihomma kulkee käsi
kädessä. Missään vaiheessa ei ole
tuntunut siltä, että haluaisi lopettaa. ONKO TEILLÄ OMAA
LEMPITEMPPUA?
MIKÄ ON JARPIN PEUKALON
TARINA?
Jarppi : - En ole varma mutta ehkä
tunnetuin on ihmistikkataulu.
HP: - Itseasiassa se on mun lempitemppu!
Jarppi: - Niin kun sä saat aina heittää.
HP: - Ja olen siinä hyvä kaiken lisäksi,
olen kehittynyt!
Jarppi: - Etkä ole.
HP: - Useimmiten saan kaikki tikat
tauluun. Ei tule enää niin paljon ohiheittoja.
Jarppi: - Piirrän nykyään vaan isomman taulun. Ihan vaan kaveria auttaakseni.
Jarppi: - Sillä on yhtä monta tarinaa
kuin on kysyjää. Mä painin karhun
kanssa.
ONKO TEILTÄ TULOSSA JOTAIN
UUTTA TV-OHJELMAA?
Jarppi: - Duudsoneitten kausi 5,
viides kansainvälinen kausi.
HP: - Ja sitten syksyllä toinen kausi
Possea.
MIKÄ SAI TEIDÄT TULEMAAN
STEISSILLE?
Jarppi: - Steissille? Täällähän on kaksvuotissynttärit!
HP: - Ja eikös täältä lähe junat?
C U R LY 2 /2 015
21
YRE-kirjoituskilpailu:
LIIKUNTA JA ITSETUNTO OVAT
SAMANARVOISIA
Teksti: Hanna Ollinkoski,15v., Seinäjoki
Kuva: Curly
N
ykyään
yhteiskunta
ja mainokset antavat
nuorille paljon erilaisia
ulkonäöllisiä ja ajatuksellisia esikuvia, jotka peräänkuuluttavat terveellisiä elämäntapoja.
Tällainen tasapainoinen elämäntapa on päämääränä myös useissa
dieeteissä ja treeniohjelmissa.
Tarkoitusperän ollessa rahallinen,
kysyn: Ajatellaanko nuorten etua
oikeasti?
Valitettavasti mainos tehdään yleensä kullankiilto silmissä. Mainosten
lisäksi nuortenlehdet pursuavat
niksejä ja tapoja kuinka omasta elämästään voi tehdä terveellisemmän.
Lehdet ovat aavistuksen parempia
mainoksiin verrattuna, mutta suurimmassa osassa tapauksista niksit
ovat yltiöpositiiviseen tapaan kirjoitettuja ja tavallisen koululaisen
elämään sopimattomia. Esimerkiksi
terveyssmoothie on mukava juttu,
kunhan bussi ei lähde kymmenen
minuutin kuluttua. Täytyy siis todeta, että osa näistä kätevistä nikseistä on epäinhimillisiä. Toisaalta,
suojelevatko tällaiset pilvilinnoissa
harrastettavat ja hyvin myyvät vinkit karulta todellisuudelta? Mainosten ja lehtien perimmäinen tarkoitushan on tehdä rahaa.
Mielestäni
terveellinen
elämäntapa on aidoimmillaan sitä,
minkä itse itselleen kokee sopivaksi. Sopivasti mieleistä liikuntaa, mukavia kavereita, hyvä
itsetunto, päihteettömyys, oleminen sinut oman kehon kanssa ja
toimiva ruokavalio. Yksinkertaisesti sanottuna kokonaisvaltainen kehon ja mielen hyvinvointi,
se on terveellinen elämäntapa.
Entä kuinka yhdistää tähän
kestävä kehitys? Ensin mieleen
tulee kirpparit, pullonpalautus ja
säästäväisyys, jotka eivät liity kovin
vahvasti proteiinipuuroon. Toisaalta, terveellinen elämäntapa ja kestävä kehitys kulkevat jokseenkin
käsikkäin. Ruokavalion sisältäessä
paljon kasviksia, on niiden syönti
maapallon vinkkelistä katsottuna
kannattavaa. Oletettavasti myös
itsetuntosi ollessa hyvä ja painosi
pysyessä kurissa, ei uusia vaatteitakaan tarvitse ostaa niin usein.
Arkielämään vahvasti sidoksissa
oleva omista roskista huolehtiminen, kuuluu sekin asiaan. Siispä tasapainoinen elämäntapa ja kestävä
kehitys ovat vuorovaikutuksessa
toistensa kanssa.
Kirjoitus osallistui Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran (Sykse)
järjestämään
kirjoituskilpailuun,
jonka aiheena oli terve elämä ja
kestävä kehitys. Kirjoitus osallistuu
kansainväliseen Young Reporters for
the Environment eli YRE-kilpailuun.
www.youngreporters.org
Fotonovelat –
Tarinoita nuorilta nuorille
Teksti: Mimosa Myllärniemi, 27v., Helsinki
Tiedätkö mikä on guatemalalaisen Camilan unelma?
Entä miten suomalaisen Liisan elämä muuttuu?
Boliviassa, Guatemalassa ja Suomessa asuvat nuoret ovat luoneet hauskoja, kiehtovia ja
koskettaviakin tarinoita Taksvärkin Fotonovela-työpajoissa kohta jo viiden vuoden ajan.
Ensin tarinalle valitaan aihe ja rakennetaan käsikirjoitus. Seuraavaksi suunnitellaan ja
otetaan valokuvat. Lopuksi valmis tarina ladataan fotonovela.fi -sivustolle, jonka välityksellä ajatuksia ja kokemuksia jaetaan jopa Atlantin yli!
TARINA
GUATEMALASTA:
CAMILAN UNELMAT
(LOS SUEÑOS DE CAMILA)
TARINA SUOMESTA:
LAITURILLA
Tekijät: Ellenetta,17v., Rosita,17v. ja Iida 18v.
Yksinäisen Liisan elämä muuttuu.
Liisalla on unelma...
...että saisi edes
yhden ystävän.
Tekijät: Danny,15v., Kimberly, 14v., Yessenia, 15v., Felipe, 8v. ja Francisco, 17v.
Unelmat tulevat sydämestä, mielestä ja
ennen kaikkea siitä, että uskoo itseensä.
Eräänä päivänä hän
päätti, että tänään hän
löytää itselleen ystävän.
Olipa kerran eräs kaunis tyttö nimeltä Camila, jonka unelmana oli matkustaa ympäri maailmaa ja vierailla useassa maassa.
Hänen mielikuvituksensa oli niin vilkas, että
hän kirjoitti päiväkirjaansa joka ikisen matkan, jonka hän kuvitteli.
Eräänä päivänä hän heräsi niin tohkeissaan,
että hän halusi kertoa vanhemmilleen ja
ystävilleen kaiken mitä hän kuvitteli ja, että
hän kirjoitti sen päiväkirjansa jokaiselle sivulle. Kaikki pitivät häntä pilkkanaan, koska
heidän mielestään Camilan kuvitelmat olivat naurettavia.
Yhtäkkiä hän huomasi
laiturin päässä toisen
yksinäisen tytön.
Liisa rohkaistui ja päätti
tutustua tyttöön.
Camila lannistui niin paljon, että hän päätti
toteuttaa unelmansa ja osoittaa vanhemmilleen, että mikään ei ole mahdotonta.
Vuosien kuluttua hän saavutti suuren unelmansa matkustaa ympäri maailmaa. Hän
näytti vanhemmilleen ja ystävilleen, että
ainoa asia mitä tarvitaan unelmien toteuttamiseen, on usko itseensä.
Heistä tuli heti
hyvät ystävät.
Lue lisää tarinoita netistä! Voit myös tilata Fotonovela-työpajan koulullesi.
www.fotonovela.fi
22
CURLY 2 /2 015
C U R LY 2 /2 015
23
MIELIPIDE
MIELIPIDE
TÄYDELLISYYS
Mitä on täydellisyys? Onko olemassa täydellistä ihmistä?
Täydellisyys on matemaattinen termi joka tarkoittaa, että metrisen
avaruuden jokainen Cauchyn jono
suppenee. En kuitenkaan usko, että
se on se asia mitä ihmiset tavoittelevat. Onko täydellisyys sitä että joku
ei sisällä virheitä? En usko niin. Täydellisyys sisältää virheetkin, koska
ne tekevät asiasta todenmukaisemman. Virheettömyys tekisi asioista
vähän ärsyttäviäkin.
Voimme sanoa, että jokin kahvikuppi on täydellinen, koska se ei sisällä
omasta mielestämme virheitä. Se
voi kuitenkin jonkun muun mielestä
olla ihan hirveä. Kaikilla on siis oma
käsitys täydellisestä, joka riippuu
millainen maku ihmisellä on asioihin. Jotkut pitävät punaisesta ja
toiset sinisestä ja kolmas keltaisesta. He eivät kuitenkaan voi kiistellä
siitä mikä näistä kolmesta väristä
on parhain tai no voivat, mutta se ei
vaikuta mihinkään.
Se, että me tavoittelemme täydellisyyttä on mielikuva siitä millaisia
haluaisimme olla. Jos sanomme
että joku ihminen on täydellinen
niin mitä me sillä tarkoitamme? Kai
me vain haluaisimme olla sellaisia
tai arvostamme ihmistä juuri sellaisena kun hän on. Uskon, että joskus
kaikki tapaa sellaisen ihmisen joka
pitää sinua täydellisenä, eli hyväksyy kaikki virheesi.
Phan, 17, (vas.) tekee
vapaaehtoistöitä lapsityötä
vastaan.
Uskon, että kaikki on täydellisiä
omana itsenään, tietenkin AINA löytyy parannettavaa, ainakin omasta
mielestä. Täydellisyys on verrattavissa erilaisuuteen. Kaikki me ollaan
erilaisia, mutta silti täydellisiä omina itsenämme.
Lotta, 16v., Tornio
Kuva: Maisa Parviainen, 14v., Kuopio
KAIKKI EI OO KESÄIHMISIÄ
Aurinko kohoaa taas korkeuksiin ja
elohopea kiipeää lämpömittareissa.
Ihmiset piilottavat paksut toppatakit varaston syövereihin ja kaivavat
tilalle hellemekot ja shortsit. Kaikkien huulilla hohtaa hymy: kesä on
saapunut. Kesä on vuoden parasta
aikaa, kun saa rentoutua lomaillen
ja kaikkialla on lämmintä. Vai onko
asia sittenkään niin?
Pimeän talven ajan suomalaiset
ovat kääriytyneet valtaviin toppatakkeihin ja kaulaliinoihin ja hautautuneet syvälle peiton alle pakoon
kylmyyttä. Kevätauringon ensimmäisten lämmittävien säteiden
myötä ihmisten ympärillä olevat
suojakuplat poksahtavat ja päästävät kesäihmiset vapaille laitumille.
Rannat täyttyvät kesävaatteissa
juoksentelevista ihmisistä ja kadut
jäätelökioskeista. Kaikki eivät kuulu
tähän porukkaan. Niin sanotut eikesäihmiset haluavat mieluummin
piiloutua auringon kuumalta sätei-
lyltä ja juosta inhottavia ötököitä
karkuun. Kesän kirkkaat värit ja hepeneet eivät myöskään ole kaikkien
mieleen. Toiset haluaisivat mieluummin pukeutua mustiin lempifarkkuihin ja pitkähihaiseen kuin vetää jalkaansa keltaiset shortsit.
Kesällä uimarannat ovat aamusta
iltaan täynnä kaikenikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin. Sateenkaarenväreissä loistavat uimapuvut
vilahtelevat veden loiskuessa ja
auringon tiristäessä ihoja tummemmaksi. Katselemalla ympärillesi
saatat huomata varjoissa istuskelevan ihmisen kirjan kanssa tai kuulokkeet korvilla katselemassa ympärillään tapahtuvaa. Kaikki eivät ole
kiinnostuneet aktiviteeteistä kuten
uimisesta, rantalentopallosta ja
jalkapallosta. Jotkut haluavat vaan
rentoutua rauhassa tai vaikka käydä syömässä ystävien kanssa. Mukavaa kesää kaikille!
Kuva: LICADHO
NUORET
LAPSITYÖTÄ VASTAAN
”Olen 17 -vuotias Phan ja kotoisin
Kambodzhasta, Koh Kingin maakunnasta. Kaksi vuotta sitten opettajani
ehdotti minulle liittymistä koulumme
lasten oikeuksia puolustavaan ihmisoikeusryhmään. Tunsin ryhmässä toimivia nuoria jo entuudestaan, mikä
teki mukaan lähtemisestä helppoa.
Aloin osallistua aktiivisesti ryhmän
toimintaan ja kun muut ryhmäläiset
huomasivat innokkuuteni, he valitsivat minut ryhmän puheenjohtajaksi.
Netta Häyrinen, 16v., Muurame
Minusta on ollut kiinnostavaa
kehittää ihmisoikeusryhmämme toimintaa. Valmistaudumme nykyään
lasten oikeuksista kertoviin teatteriesityksiin,
keskustelutilaisuuksiin
ja muihin tapahtumiin aiempaa perusteellisemmin ja tehokkaammin.
Ryhmämme on kehittynyt myös varainkeruussa. Olemme esimerkiksi
tukeneet vähävaraisten lasten ja
nuorten koulunkäyntiä tuloilla, joita
olemme saaneet myymällä simpukoista tekemiämme matkamuistoja
festivaalien yhteydessä.
Elokuussa 2015 valmistun lukiosta. Valmistumisen jälkeen haluaisin
päästä opiskelemaan pääkaupunki
Phnom Penhin yliopistoon. Minua
kiinnostavat sähköinsinöörin tai englanninopettajan ammatit. Ihmisoikeusryhmässä toimimista en halua
kuitenkaan lopettaa, vaan aion puolustaa lapsen oikeuksia jatkossakin!”
Phan Sreypich, 17v., Kambodzha
Käännös:
Mimosa Myllärniemi, 27v., Helsinki
Nuorten ryhmät tekevät Kambodzhassa aktiivista vaikutustyötä lapsityötä
vastaan. Nuoret esiintyvät julkisesti ja keskustelevat lasten ja heidän vanhempien sekä päättäjien kanssa. Taksvärkki ry:n hanke lapsityötä vastaan
toteutetaan yhdessä kambodzhalaisten nuorten kanssa ja rahoitetaan
Suomessa Taksvärkki-keräykseen osallistuneiden nuorten tuen avulla.
www.taksvarkki.fi > Taksvärkki maailmalla > Uutiset: Kambodzha
Tekijä: Samu Pitkänen, 13v., Muurame
24
CURLY 2 /2 015
C U R LY 2 /2 015
25
YEESI
YEESI’S
MULTICULTURAL TEAM:
KOKKAUSILTOJA JA
MUKAVAA YHDESSÄOLOA
Teksti ja kuvat: Gabriella Óturai, Suomi/Unkari
Reseptit: Gayathri Govind
Nuorten
mielenterveysseura
Yeesi ry:n Monikulttuurinen Tiimi eli
Multicultural Team järjestää hyvän
mielen tapahtumia nuorille ja nuorille
aikuisille englannin kielellä. Tiimissä
voi viettää hauskaa aikaa, tutustua
monipuolisen ryhmän jäseniin ja perehtyä erilaisiin kulttuureihin esimerkiksi ruoan kautta. Järjestämme kokkausiltoja Allianssin Nuorisovaihdon
kanssa yhteistyössä Allianssi-talon
Aktia-salissa epäsäännöllisesti, aina
kun joillekuille tulee inspiraatiota.
Green Peas Pulao
Viimeisimmän kokkausillan vetäjä oli tiimin vapaaehtoinen Gayathri
Govind. Hän toi lämmittelyä varten
pelejä sekä ruokien reseptejä. Hän
opetti meitä valmistamaan herkullista intialaista ruokaa kuten pulaoa,
raitaa, paneeria ja halwaa. Iltaan
osallistui kymmenen vapaaehtoista
jotka ovat kotoisin Intiasta, Saksasta,
Ranskasta, Suomesta, Virosta, Latviasta, Gambiasta ja Unkarista.
• 2 green chillies (very thinly chopped )
• 1/4th portion of ginger
(very thinly chopped)
• 1 cup of green peas
• 1 tomato (chopped)
• 2 carrot (chopped)
• ½ lemon
Carrot Raita
INGREDIENTS :
• 8 grated carrot
• 1 cup milk powder
• 3 onion (very thinly chopped)
• 3 cloves of garlic (very thinly chopped)
Jos olet kiinnostunut, lue lisää Monikulttuurisesta Tiimistä:
www.yeesi.fi  volunteer-work  multicultural-team
Facebook: Yeesi’s Multicultural Team
Carrot Halwa
INGREDIENTS :
• 2 cups of basmatirice
• 3 cups of water
INGREDIENTS :
• 2 cups of yogurt
• 1.5 tsp cumin powder
• 3 tbsp oil
• salt as required
• 4 cloves
• 3 cardamom
• 3 inch piece of cinnamon
Intialaiseen
illalliseen kuului
mm. Pulaoa, Raitaa,
Paneeria ja Halwaa.
Sanasto:
• 1.5 tsp chilli powder
• 5 tbsp sugar
• salt - to taste
• 4 grated carrot
• 3 cardamom (elaichi) powder
• fresh coriander leaves
Pulao
• 1 tbsp ghee
• cashew nuts for garnishing
In a glass bowl, combine the ghee
and grated carrots. Cover with a
lid and microwave on HIGH for
4 minutes. Add the milk powder,
sugar, cardamom powder and
mix well. Cover with a lid and
microwave on HIGH for 2 minutes.
Serve hot, garnished with cashew
nuts.
26
CURLY 2 /2 015
Take the whisked yogurt in a bowl
and add roasted cumin powder.
Also add red chilli powder to
yogurt. Lastly add salt. Mix well
all the ingredients with the help of
spoon. The consistency of yogurt
should be little runny. If curd is too
thick then add a little water (about
1-2 tsp) and whisk again. Now add
grated carrot at the end. Give a
gentle mix. Garnish it with the fresh
coriander leaves.
First rinse the rice in water runs clear of
starch. Then soak the rice in cold water for
30 minutes. Drain the rice and keep aside.
Heat ghee or oil in a deep thick bottomed
pot or pan. Add all whole spices and fry till
they become fragrant. Add the thinly sliced
onions. Sauté the onions on a low flame till
golden and stirring them often for uniform
browning. Add ginger, garlic and green
chili, sauté. Add chopped tomatoes, sauté
for 2 to 3 minutes on a low flame. Add all
the green peas and chopped carrot and
sauté again for 2 to 3 minutes on a low
flame. Add the drained rice. Sauté rice
gently for 2 minutes on a low flame, so
that the rice gets well coated with the oil.
Pour water, stir well. Add 6 to 7 drops of
lime juice. Season with salt. Stir and cover
the pot or pan with its lid tightly. Cook
the rice on a low flame till all the water is
absorbed. Check in between if the water
is enough. With a fork, you can gently stir
the rice without breaking the rice grains.
Once the rice grains are cooked let the rice
stand for 5 minutes covered with the lid.
Illan emäntänä toimi
Gayathri Govind.
mausteinen kasvisriisi
friteerattua kotijuustoa
Paneer
kasviskastikkeessa
Raita jogurttikastike
Halwa makea jälkiruoka
chopped pilkottu
tbsp tablespoon, ruokalusikka
tsp teaspoon, teelusikka
starch tärkkelys
ghee kirkastettu voi
sauté kuullottaa
clove neilikka
clove of garlic valkosipulin kynsi
Tekijä: Alma Kilpi, 14v., Helsinki
Tekijä oli Sarjakuvakeskuksella TET-harjoittelijana, jossa yksi tehtävistä oli tehdä sarjakuva-arvostelu.
C U R LY 2 /2 015
27
Kampanja alkaa elokuussa 2015
“Karkaan
joka aamu
kouluun.”
Khushi, 13, Nepal
OPPILASKUNNAT
haluavat puhdasta juomavettä,
kehittää kyläkouluja
ja lopettaa syrjinnän.
Taksvärkki-keräyksessä 2015–2016 tuetaan
Nepalin oppilaskuntien työtä. Nuoret muuttavat
asenteita ja kehittävät kyliä ja kouluja.
www.taksvarkki.fi/nepal