Maija Harjunniemi tukee ärräläisiä, kun työnantaja vaihtuu

2015
HELMI
HUHTI
TOUKO
ELO
LOKA
JOULU
kesäduunarit
kolkuttavat ovella
Mitkä työehdot koskevat
nuoria? s. 16
Nyrkit heiluen vai
helmat paukkuen?
Aktiiveista elää kulahtaneita
mielikuvia s. 26
Täyskaato
Seija Viinikka heittää
huolet keilahallilla s. 30
Aika auttaja
Maija Harjunniemi tukee ärräläisiä, kun
työnantaja vaihtuu s. 8
Hitaat ja nopeat
Muutos on nopeaa. Teknologia ja
talous vie: viime kuussa opitusta
ohjelmasta on kohta opeteltava uusi
versio; joku voi olla samana päivänä
yrittäjänä, vakituisessa työsuhteessa ja erikseen työhön kutsuttavana; yritysrakenteet ja omistuspohjat
muuttuvat.
Politiikassa ja lainsäädännössä muutos on hitaampaa. Puolueiden kannatus vaihtelee, nyt hallituspohja on ennen näkemätön. Silti
lainsäädännön muuttaminen ottaa
aikansa ja erilaisia intressejä on otettava paljon liike-elämää enemmän
huomioon. Hitaimmin muuttuvat
kuitenkin ihmisten arvot, ajatukset
ja tavat. Esimerkiksi käsityksemme
miehistä ja naisista ja se, miten kummankin käyttäytymistä tulkitsemme, muuttuu hitaasti.
Poliittinen päätöksenteko tuntuu
tuskallisen hitaalta, kun sen pitäisi tarttua liukkaaseen muutokseen
taloudessa ja teknologiassa. Toisaalta
hidas koneisto voi monta kertaa olla
hyväksi – poliittiset suhdanteethan
vaihtelevat. Nopeammin soisi muuttuvan sen, miten naisiin vaikkapa
luottamusmiehinä vanhasta tottumuksesta suhtaudutaan. Toisaalta vanha viikoittainen lepopäivä on
syntynyt alun perin aitoon levon tarpeeseen. Sen muuttumiseen toivoisi
hitautta.
Kaikesta tästä kerrotaan tässä
numerossa.
8
24
30
3
Johtoajatus | Ihmeiden tekijät
4
PORUKASSA
6
Lyhyesti
|
| Valvomossa vallitsee hyvä fiilis
| Liittokokous on jo käsillä
8Teema Liikkeen luovutus: Tiedon vahdit
14
PIKAOPAS | Kesätyöt kutsuvat
16
järjestökoulu | Osa 3: Ammattiosaston taloudenhoito
18
Pelisäännöt | Liikkeen luovutus
21pykälä syynissä | Arkipyhät ja työajan lyhennys golf-alalla
23
KOULUTUS | Luottamushenkilökoulutukset
24
Asiantuntija | Myyjästä palveluneuvojaksi?
|
26Pidemmästi Ei munaa, vaan päätä
30
Näillä eväin | Kaatoterapiaa
Auli Kivenmaa
päätoimittaja
PAMPLUS Palvelualojen ammattiliiton luottamushenkilölehti Päätoimittaja: Auli Kivenmaa Toimitussihteeri: Jonna Söderqvist
PAMplus-ryhmä: Annemari Anttila, Tomi-Pekka Auranen, Mikko Hietaranta, Nina Karvonen, Mikko Laakkonen, Sanna Mannonen,
Tarja Pajuniemi, Seija Rouhiainen, Johanna Sparf ja Seija Virta Taittaja: Terhi Korhonen Osoitetiedot: Palvelualojen ammattiliiton
jäsenrekisteri Paino: Libris Oy ISSN 1457-7623 Toimitus ei palauta pyytämättä lähetettyä aineistoa. Kannen kuva Nella Keski-Oja
pamplus 2
Johtoajatus
Ihmeiden tekijät
Minut valittiin 17-vuotiaana poikana luottamusmieheksi. Nuoresta iästäni huolimatta olin kuitenkin saanut
hyvän perehdytyksen tehtävääni. Olin kahden vuoden
aikana saanut seurata, kuinka edeltäjäni oli nostanut yrityksen järjestäytymisasteen nollasta lähes täydelliseen.
Olen siitä lähtien tiennyt, ettei ammattiyhdistysliikkeessä ole toista niin tärkeää asiaa kun jäsenyyden tarjoaminen. Luottamushenkilö ansaitsee puheoikeuden sillä, että työpaikan työntekijät kuuluvat ammattiliittoon.
Olen urani aikana tavannut henkilöitä, jotka ovat liian
nopeasti kiiruhtaneet eteenpäin ay-uralla. He eivät ole
ehtineet oppia uskottavaa tapaa tarjota jäsenyyttä. Asian
voi korjata opettelemalla jäsenhankintaa käytännössä ja
ottamalla se luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä elämää.
Se kuuluu ay-liikkeen ammattilaisuuteen.
Nykyinen tehtäväni ay-liikkeessä päätItse olen
tyy kesäkuun liittokokoukseen. Jäsenyyden
päättänyt olla
tarjoaminen ei kuitenkaan pääty hallinay-liikkeen
non tai työpaikan päättymiseen. Itse olen
ammattilainen
päättänyt olla ay-liikkeen ammattilainen
loppuun asti.
loppuun asti. Huuliltani tulee kuulumaan
kauan ”oletko liiton jäsen?”. Pidäthän sinä
huolta siitä, että liiton jäsenyyden tarjoaminen kuuluu sinun jokapäiväiseen elämääsi. Ammattiliitto on osa ammattitaitoa. Runoilija Tommy
Tabermannin sanoin: Ihmeitä ei pidä odotella. Ihmeitä
pitää tehdä.
Kaarlo ”Kalle” Julkunen
PAMin 2. varapuheenjohtaja
pamplus 3
Porukassa
Valvomossa vallitsee
hyvä fiilis
Pamilaiset aktiivit istuvat eri alojen tutkinto- ja koulutustoimikunnissa. He valvovat, että näyttötutkinnot pysyvät
tasalaatuisina ja tekevät pistokokeita näyttötutkintoihin.
He jakoivat kokemuksiaan toukokuussa treffeillä.
teksti Annemari Anttila
kuva Lassi Kaaria
Mats Eriksson
Outi Missi
Tutkintotoimikunnan
puheenjohtaja
Tutkinto- ja koulutustoimikunnan jäsen­
”Tulin ruotsinkieliseen marava-alan
tutkintotoimikuntaan kuusi vuotta sitten. Tehtäväni on toimia tutkinnontekijöiden luottamusmiehenä ja
varmistaa, että näyttötilaisuudet toteutetaan samoin periaattein. Tutkintotoimikunta on kuin ylioppilaslautakunta.
Valvomme tutkinnontekijöiden
oikeuksia, etuja ja velvollisuuksia.
Isoimpana ongelmana ovat näyttötutkintojen alueelliset ja oppilaitosten
väliset erot. Joskus samoja asioita saa
vääntää oppilaitoksille rautakangesta,
lanka ei enää riitä. Suurin osa tutkintotoimikuntani 10 hengen jäsenestä
on opetustehtävissä. Teen itse myös
alan konkreettista työtä ja olen kaikista nuorin, mutta olen saanut hyvän
paikan ja arvostusta, kun olen tehnyt
työtä niin pitkään. Usein kuukausikokousten yhteyteen sovitaan oman
alan vierailuja ja oheisohjelmaa.
Tutkintotoimikunnassa saa paikan
oman alan alkupäähän. Voin ammentaa siitä sopimusalatoimikuntaan ja
työehtosopimuksen kehittämiseen.
Pamilaisten tutkintotoimikuntien
jäsenten kevättreffit ovat todella antoisia. Niille haluaa raivata aikaa, koska siellä voi purkaa asioita muiden
kanssa ja tietää, ettei ole yksin.”
”Meillä on puhdistuspalvelualan
tutkintotoimikunnassa tosi hyvä
yhteishenki, ja vaihtuvuus on ollut
aika pientä. Meitä on yhdeksän, ja
joidenkin kanssa olemme ystävystyneet muutenkin. Kokouksia on kerran kuussa, ja joka toinen niistä pidetään verkossa.
Suurin osa työstä on byrokraattista, mutta teemme myös pistokokeita näyttötutkintoihin. Ennen näyttöjä arvioimme ilmoitusten perusteella
näyttötilannetta, esimerkiksi arvioijan substanssiosaamista ja ympäristöä.
Matkustamme eri oppilaitoksiin
ympäri Suomea, ja monesti kokoukset pidetään matkojen yhteydessä.
Tapaamiset helpottavat valtavasti
yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Keskustelujen kautta oppilaitoksissa
huomataan, ettemme kysele asioita
ilkeyttämme.
Pitää olla muutakin kuin kokoukset, koska tutkintotoimikunnan työ
vaatii kehittämistä ja ideointia. Kemiaa pitää olla. Otamme ilon irti, ja
meillä on hurttia huumoria.
Työ vie aikaa, eikä siitä juuri saa
palkkiota. Hyvän hengen lisäksi jaksamaan auttaa se, että siitä saa näköalapaikan ja laajemman näkökulman oman alaan. Se on rikkautta.”
pamplus 4
Mats Eriksson
Tutkintotoimikunnan
puheenjohtaja
Outi Missi
Tutkinto- ja koulutustoimikunnan jäsen
pamplus 5
Lyhyesti
Katja Palosaari
Tekstiviestipalvelu korvaa
PAM-puhelinkassan
Palvelualojen työttömyyskassan
PAM-puhelinkassa poistuu käytöstä
31.5.2015. Puhelinkassan tilalle tulee
jo maaliskuun alkupuolella käyttöön
otettu tekstiviestipalvelu.
Tekstiviestipalvelun kautta ei voi
lähettää hakemuksia, vaan se on
tarkoitettu hakemuksen maksupäivän tai käsittelytilanteen, esimerkiksi saapumispäivän, tiedusteluun.
Kesäkuun alusta alkaen verkkopalvelu on ainoa tapa hakea sähköisesti
ansiopäivärahaa.
Tarkemmat ohjeet PAMin nettisivuilla.
PAM korvaa jäsenmaksun
YTK:sta siirtyville
PAMiin ja Palvelualojen työttömyyskassaan YTK:sta siirtyvälle
maksetaan takaisin YTK:n loppuvuoden jäsenmaksu. PAM korvaa sen
toukokuun alusta PAMiin siirtyville
jäsenille. Käytäntö on voimassa tämän vuoden loppuun saakka. Kerro
asiasta myös työkavereillesi!
viikon 10 fiilis
7.6
VK 51
7.4
7.2
7.2
7.0
VK 10
6.8
6.6
6.4
Aktiivien tunnelmien kehitys
(PAMplus-viesti 24.4.)
pamplus 6
Nollatuntileiri valtasi Esplanadin
Hallitusneuvottelijoita vastassa oli toukokuun alussa leirillinen painavaa asiaa. Nollatuntileiriksi itseään kutsuva joukko vaati päättäjiltä,
että tulevaan hallitusohjelmaan saadaan kirjaus vastentahtoisten
nollatuntisopimusten kieltämisestä lailla. Operaatio Vakiduuni
-kampanjan kokoama ryhmä keräsi samalla nimiä asiaa ajavaan
kansalaisaloitteeseen. Yli 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite
etenee eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Aktiivien tunnelmia MAALISKUUSSA:
”Jouduin jäämään
sairauslomalle. Tylsää,
kaikki kiva tapahtuu
töissä.”
”Kaamea stressi!!”
”Paska palaveri.”
”Työsuojeluvaltuutettuna
kaikki kolme päivää
tuuraamassa.”
MUISTA
PAMin
puhelinpalvelulinjojen
ja aluetoimistojen
kesäaukioloista voit
lukea tämän lehden
sivulta 31.
Ann Selin bloggaa
ulkoministeriön sivuilla
PAMin puheenjohtaja Ann Selin on
aloittanut bloggaajana ulkoministeriön Kehityslehden verkkosivuilla. Selin avaa tekstissään, miten
kehitysyhteistyöllä voidaan tukea
työelämäoikeuksien toteutumista
kehittyvissä maissa. ”Edes Euroopan sisällä ei ole takeita siitä, että
omalla työllään voisi tulla toimeen,
työhönsä voisi vaikuttaa ja työskennellä ilman henkisen tai fyysisen
sairastumisen riskiä”, kirjoittaa Selin.
kehityslehti.fi/kehityskeskustelu/
”Meillä oli työturvallisuuspäivä ja paljon
väkeä kävi
toimistolla. Oli iloinen
puheensorina ja näki
tuttuja pitkästä aikaa.
Lisäksi tulin valituksi
liittokokousedustajaksi.”
Miia Järvi
PAMin hallintopäällikkö
Liittokokous on jo käsillä
k
p
alvelualojen ammattiliitto PAMin
ensimmäinen liittokokous pyörähtää käyntiin
Messukeskuksessa Helsingissä kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Kolmipäiväinen kokous kokoaa yhteen 392
pamilaista liittokokousedustajaa.
Tämän lisäksi kokouksessa on läsnä kutsuvieraita ja seuraajia niin
koti- kuin ulkomailta. Toukokuun
aikana kokousedustajat on valmennettu verkkokoulutuksissa
ja koulutustilaisuuksissa eri puolilla maata, sillä mukana on myös
paljon ensikertalaisia.
Kokouksen myötä jo aiemmin hyväksytyt säännöt astuvat
kokonaisuudessaan voimaan ja
PAMissa siirrytään uuteen hallintomalliin. Liittokokous toteute-
taan myös uudella tavalla ja vaalipiirikohtainen järjestäytyminen
tapahtuu paikan päällä kokouksessa. Luvassa on siis intensiivinen tapahtuma alusta loppuun!
Merkittävimpiä päätöksiä
ovat henkilövalinnat, joita on
tehtävänä runsaasti. Yhteensä
kokouksessa valitaan 239 henkilöä erilaisiin luottamustehtäviin.
Lisäksi liittokokous käsittelee ja
hyväksyy liiton tavoiteohjelman
vuosille 2016–2019. Tavoiteohjelma vetää liiton päälinjat näille
vuosille. Edessä on merkittävien
päätösten kokous.
Luvassa on iloinen tapahtuma,
jonka vaikutukset ulottuvat koko
pamilaiseen kenttään. Meillä läsnäolijoilla on tästä vastuu, sillä
yhdessä luomme hyvän yhteishengen. Valtavuutta!
pamplus 7
Teema
Tiedon
vahdit
Liikkeen luovutus. Kun R-kioskin työntekijät siirtyvät ketjulta
kauppiaalle, Maija Harjunniemi auttaa heitä valmistautumaan
muutokseen hyötytiedolla ja vastaamalla kysymyksiin.
World Duty Free Groupin Päivi Toroila oli vastauksia vailla liikkeen
luovutuksen ehdoista.
teksti Jonna Söderqvist ja Annemari Anttila
kuvat Nella Keski-Oja ja Lassi Kaaria
Lunttilapussa lukevat ne kaikista tärkeimmät asiat: muun muassa palkkapäivän muutos, verokortti
ja työtodistus. Paperiin on liimattu
lehdestä leikattu pieni taulukko irtisanomisajan pituudesta. Lunttilappu on ollut R-kioski Oy:n pääluottamusmiehen Maija Harjunniemen
tärkeimpiä työvälineitä, kun kioskit
alkoivat siirtyä ketjulta kauppiaille. Paperi on taannut sen, että hän on
jakanut kaikille työntekijöille samat
tiedot muutoksesta.
Läsnäolo takaa tiedonsaannin
Harjunniemi aloitti luottamusmiehen tehtävässä samoihin aikoihin,
kun kioskien siirtyminen kauppiaille toden teolla alkoi viime vuoden
vaihteessa. Harjunniemellä on jo ta-
pamplus 8
Maija Harjunniemelle on itsestäänselvää
olla läsnä tiedotustilaisuuksissa.
kanaan 200 tiedotustilaisuutta ympäri Suomea. Se on vaatinut pitkiä
ajomatkoja ja päiviä.
– Minulle on itsestäänselvyys olla
läsnä tiedotustilaisuuksissa. Pidän
sitä tärkeänä. Koen, että aluepäälliköt eivät anna tarpeeksi tietoa henkilöstölle, Harjunniemi sanoo.
Harjunniemi on R-kioskiketjun
viimeinen luottamusmies. Vielä viime vuonna hänellä oli 3 kollegaa,
mutta ketjun luottikset ovat vähentyneet sitä mukaa kun kioskit ovat
siirtyneet kauppiasvetoisiksi.
Tiedotustilaisuuksissa kerrotaan
työntekijöille, milloin kioski siirtyy
kauppiaalle ja kuka kauppias on. Tilaisuuteen osallistuu aluepäällikkö
ja Harjunniemi. Joskus myös tuleva
kauppias on itse mukana.
R-kioskilla on nykyään 14 aluepäällikköä, jotka kaikki hoitavat liikkeen
luovutuksia omalla tyylillään. Toinen
kertoo, kuka on kauppias ja mikä on
siirtopäivä, toinen taas listaa laajasti
henkilökunnan oikeuksia ja velvollisuuksia. Harjunniemi täydentää työnantajan tietoja, oikaisee tarvittaessa
ja kertoo asioista, joista työnantajan
Kun R-kioskin työntekijöille
kerrotaan kauppiaalle siirtymisestä, pääluottamusmies Marja
Harjunniemi on mukana. Hän
täydentää työnantajan tietoja,
oikaisee tarvittaessa ja kertoo
asioista, joista työnantajan ei
tarvitse kertoa.
pamplus 9
Kuka
Maija Harjunniemi
Ikä: 36
Asuu: Valkeakoskella
Tehtävä: R-Kioski Oy:n
pääluottamusmies
Perhe: 3 tytärtä, sekä mies
ja hänen 2 lastaan
Harrastukset: Lenkkeily, hiihto
ja uinti
Motto: Hyvin suunniteltu on
puoliksi tehty
ei tarvitse kertoa. Kuten sen, että jäsenet muistavat ilmoittaa PAMiin työnantajan vaihdoksen ja samalla sopivat
PAMin ja uuden pomon kanssa työnantajaperinnästä.
Kioskin uudelle kauppiaalle tulee usein vähentämistarvetta. Se on Harjunniemen mielestä
muutoksen todella ikävä puoli.
Työntekijälle
muutos on iso ja
ainutlaatuinen.
Jokaista myyjää pitäisi
tavata ajan kanssa
R-kioskien muutos kauppiasvetoisuuteen on toteutettu tiukalla aikataululla. Harjunniemeä on suututtanut tiedotustilaisuuksien
liukuhihnamaisuus. Työntekijälle
muutos on iso ja ainutlaatuinen.
– On henkilökohtainen tragedia,
kun joutuu pelkäämään työpaikkansa ja toimeentulonsa puolesta. Pitäisi aina muistaa kohdata joka ikinen
myyjä ja esimies samalla lailla, ei kiireessä tai nopeasti ohimennen, vaan
ajan kanssa, jotta kaikki saisivat saman tiedon ja avun, Harjunniemi painottaa.
Liikkeen luovutus sinänsä ei heikennä työehtoja, mutta miltei kaikille
uusille kauppiaille on tullut taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita. Harjunniemen mututuntuma on,
että noin 80–90 prosenttia siirtyneistä
työntekijöistä on joko irtisanottu tai
heidän työntuntinsa ovat vähentyneet.
– Tulee voimaton olo, koska näihin
asioihin en pysty vaikuttamaan ja
näen työntekijän hädän ja surun. Se
on tosi ikävä puoli, hän harmittelee.
Perusasiat käydään läpi
Harjunniemi on itse panostanut läsnäoloon, jottei työntekijöille jäisi epävarma olo mistään. Hän antaa
käytännönläheistä tietoa: irtisanomisajan pituudesta, ilmoittautumisesta TE-toimistoon, työtodistuksen
pyytämisestä, sovitellusta työttömyyspäivärahasta, muutosturvasta
ja takaisinottovelvollisuudesta.
– Moni on tehnyt koko uransa R-kioskilla, tai ei ole koskaan ollut työttömänä. Nämä ovat heille uusia asioita.
Samalla hän tekee jäsenhankintaa
ja muistuttaa työntekijöitä siitä, etJatkuu sivulla 12 ⊲
pamplus 10
Muistilista luottamusmiehille
liikkeen luovutuksessa
Kysymyksiä uudelle työnantajalle
Luottamushenkilö voi kysyä uudelta työnantajalta,
eli luovutuksensaajalta, esimerkiksi seuraavia asioita:
Vaikuttaako liikkeen luovutus
henkilöstöön?
Onko vähennyksiä, osaaikaistuksia tai työtuntien
määrän vähentämisiä tiedossa?
Mitä työehtosopimusta
liikkeen luovutuksen
saaja soveltaa ja mikä
on sen sisältö?
Muutetaanko liikkeen luovutuksen
jälkeen työtehtäviä tai siirretäänkö
henkilöstöä tehtävästä tai paikasta
toiseen?
Miten työterveyshuolto
on ostajayrityksessä
järjestetty?
Aikooko
työnantaja vaihtaa
työehtosopimusta
ja jos aikoo, millä
perusteella?
Muuttuvatko työsuhteiden
ehdot, kuten työaika, palkka
tai työsuhde-etuudet
luovutuksen jälkeen?
Jatkaako liikkeen
luovuttaja toimintaa
myyjäyrityksen tiloissa?
Muutoksia työsuhteen ehtoihin?
Luottamusmies voi selvittää uudelta työnantajalta,
muuttuvatko työsuhteen ehdot näiltä osin:
Palkkaus
Työaika ja -paikka
Muita asioita
○ työehtosopimus
○ päivittäinen, viikoittainen
ja vuosittainen työaika ○ työterveyshuolto
○ tehtävämuutokset
○ palkka- tai vaativuusryhmittely
○ työajan sijoittuminen,
alkaminen ja päättyminen
○ peruspalkka
○ ruokatunti
○ kokemus- ja palvelusvuodet
○ työajan lyhennysvapaat
○ henkilökohtainen palkka
○ työntekopaikka
○ työvaatteet ja niiden huolto
○ vakuutukset
○ etuja, kuten lounasseteli, vapaa
ruokaetu sekä kulttuuri- ja
liikuntasetelit
○ lisät (henkilökohtaiset osat)
ja niiden määräytyminen
Lähde: SAK:n ja ammattiliitto Pro:n yhteistoimintaopas.
Se on luettavissa netissä osoitteessa yhteistoimintaopas.fi.
Irtisanomisajat
Työnantaja ja työntekijä noudattavat työsopimuslain mukaisia
irtisanomisaikoja, ellei muusta ole sovittu.
Työnantajan irtisanoessa
Työsuhteen pituus
Irtisanomisaika
Työntekijän irtisanoessa
Työsuhteen pituus
Irtisanomisaika
0–1 vuotta
14 päivää
0–5 vuotta
14 vrk
1–4 vuotta
1 kk
yli 5 vuotta
1 kk
4–8 vuotta
2kk
8–12 vuotta
4 kk
yli 12 vuotta
6 kk
Lue liikkeen
luovutuksista
lain
näkökulmasta
sivulla 18.
pamplus 11
Teema
tei hän kohta enää edusta heitä. Vaikka työ pysyisikin samana, työnantaja
vaihtuu.
Jos uuden kauppiaan leivissä työskenteleville tulee ongelmia, hän neuvoo heitä puhumaan aina ensin itse
työnantajan kanssa. Jos se ei auta, hän
kehottaa heitä olemaan yhteydessä
PAMiin. Joskus Harjunniemi on itse
painostanut ketjun aluepäällikköä
korjaamaan asian. Moni kauppias on
ensimmäistä kertaa työnantajan roolissa. Se tietää ongelmia perusasioissa, esimerkiksi työvuorolistojen tai
työntuntien jaosta lähtien.
Ensimmäisissä siirroissa työntekijät kuulivat viime tingassa työsuhteittensa kohtalon.
– Sitä on saanut paukuttaa ja selittää työantajalle, miksi tieto on tärkeä
henkilöstölle, Harjunniemi kertoo.
Nykyään tieto tulee 2–4 viikkoa ennen siirtoa.
Vaikka siirtyneiden työntekijöiden
näkökulmasta on tapahtunut paljon
heikennyksiä, niin Harjunniemi kannustaa hyödyntämään pienen työnantajan joustavuutta. He voivat vaikka pyytää, että työvuorolistat tulisivat
aiemmin ja esittää toiveita vapaapäivien tai työvuorojen sijoittelussa.
– Joissain paikoissa näitä on
otettu todella hyvin huomioon.
Taitoa on tullut pikkuhiljaa
Harjunniemi aloitti luottamusmiehe-
nä, kun ketju teki päätöksen kioskien
yrittäjävetoisuudesta.
– Ensinnäkin hirvitti, kun olin kokematon ja toisekseen kun tuli näin
iso muutos.
Siksi alkuun kuului paljon yhteistyötä ketjun työsuhdeasiantuntijan
kanssa. Jos Harjunniemi jäi pohtimaan, meneekö joku asia tosiaan
näin, hän varmisti asian PAMista. Asteittain hän on oppinut, mitä kaikkea liikkeen luovutus merkitsee ja
samalla taakka on keventynyt. Noin
90 kioskia on edelleen ketjun omistuksessa.
– Koen, että olen ollut hyödyksi ja
pystynyt auttamaan työntekijöitä,
Harjunniemi sanoo. �
Tietämättömyyttä ja tahallista kikkailua
Liikkeen luovutus on yksi työoikeuden vaikeimmin hahmotettavimpia asioita jopa alan professorien mielestä. Ei
siis usein ole yksinkertaista määritellä, milloin omistajanvaihdos tarkoittaa liikkeen luovutusta. Epäselviä
tapauksia on nytkin PAMin lakimiesten pöydillä.
PAMin aluetoimitsija Sari Majurin mukaan useimmiten
jäsenten liikkeen luovutusta koskevat yhteydenotot liittyvät pienyritykseen, jossa on vain muutama työntekijä.
Niissä on harvoin luottamushenkilöä.
Ongelmat kiteytyvät joko molempien yrittäjien puutteelliseen tietämykseen tai siihen, että liikkeen luovuttaja
yrittää käyttää hyväksi uuden yrittäjän tietämättömyyttä. Molemmissa tapauksessa työntekijöille aiheutuu
ongelmia.
Yrittäjä on esimerkiksi voinut mielestään lopettaa
liiketoimintansa, mutta samoissa tiloissa onkin lähes
välittömästi aloittanut uusi yrittäjä. Hän on jatkanut
liiketoimintaa samoilla välineillä ja asiakkailla. Uusi
työnantaja ei ole halunnut palkata vanhoja työntekijöitä,
mutta ei ole ymmärtänyt, että hänen olisi tullut ottaa
heidät vanhoina työntekijöinä yritykseensä. Siinä tapauksessa uuden työnantajan olisi tullut aloittaa tarvittaessa
yhteistoimintaneuvottelut ja noudattaa irtisanomisajan
pamplus 12
määräyksiä. Myös vanhat palkat ovat saattaneet olla maksamatta. Työntekijät eivät ole
saaneet saataviaan Palkkaturvasta, koska se
on tulkinnut tapauksen liikkeen luovutukseksi.
Joskus edellinen yrittäjä voi ”kadota”, jolloin
mm. maksamatta jääneet lomapalkat jäävät
uuden yrittäjän kontolle.
– On yrittäjän vastuulla tietää asioista yrityskaupassa,
Majuri sanoo.
Kyseessä voi olla myös ns. bulvaanitapaus, jossa yrittäjä
pyrkii luistamaan vaikkapa lomakorvauksien maksamisesta. Yhdessä esimerkkitapauksessa työntekijät ovat vain
huomanneet tilinauhasta, että palkanmaksajan nimi on
vaihtunut.
Myös suuremmissa yrityksissä tapahtuu paljon liikkeen
luovutuksia. Soittokierroksen perusteella kyseisten yritysten luottamushenkilöt eivät ole kuitenkaan usein osallistuneet luovutukseen liittyviin neuvotteluihin. Luovutus on
voinut tapahtua niin huomaamattomasti, ettei se juuri ole
näkynyt työntekijöille tai edes heidän edustajilleen.
Lähteet: PAMin lakimiehet, aluetoimitsijat, luottamushenkilöt
Kuka
Päivi Toroila
Ikä: 50
Asuu: Helsingissä
Kotoisin: Helsingistä
Tehtävä: WDFG:n pääluottamusmies
Perhe: Avoliitto, koira
Harrastukset: Ruoanlaitto,
matkustaminen
Päivi Toroila aloitti pääluottamusmiehenä liikkeen luovutuksen jälkeen. Hän joutui selvittämään paljon asioita luovutuksen ehdoista jälkikäteen.
Uusi työnantaja tuli puun takaa
Tieto liikkeen luovutuksesta tuli
täysin yllättäen, kertoo World Duty
Free Groupin (WDFG) Helsingin luottamusmies Päivi Toroila. Hänen työpaikkansa, Helsinki-Vantaan lentokentän tax free -myymälä, oli vielä
runsas vuosi sitten Finavian omistuksessa. Silloin noudatettiin Pardian
työehtosopimusta, eikä Toroila ollut
vielä luottamustehtävässä.
– Meille työntekijöille kerrottiin
asiasta pienessä tiedotustilaisuudessa,
ja kaikki tapahtui nopeasti. Tiedotuksen olisi voinut hoitaa paremminkin.
Uusi omistaja WDFG piti myös tiedotustilaisuuden, mutta siinä ei kerrottu työntekijöille tarpeellisia tietoja.
Noin 50 finavialaista siirtyi vanhoina työntekijöinä WDFG:n palvelukseen. Muutama viikko omistajanvaihdoksen jälkeen Toroila valittiin
luottamusmieheksi. Edellinen luottamusmies oli jo aiemmin vaihtanut
Päivi Toroilan mielestä muutokset pitäisi
toteuttaa henkilöstö edellä.
osastoa, eikä Toroila saanut juurikaan
tietoa siitä, mistä oli sovittu.
– Asiat piti selvittää takautuvasti.
Olisi ollut tärkeää tietää oleelliset ja
konkreettiset asiat, jotka siirtyvät liikkeen luovutuksen myötä.
Pardian työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyi vain pari viikkoa
omistussuhteen muutoksen jälkeen.
Sen jälkeen työntekijät siirtyivät PAMin kaupan alan työehtosopimuksen
piiriin. Palkka ja lomaoikeus määräytyvät kuitenkin vielä vanhan työehtoso-
pimuksen mukaan keväälle 2016 asti.
Epätietoisuudessa elänyt henkilöstö esitti Toroilalle monenlaisia kysymyksiä. Ongelmia oli palkanmaksussa
ja työvuorolistoissa. PAM oli Toroilalle uusi liitto, ja uutta oli myös kaupan
työehtosopimus. Hän oli alkuvaiheessa viikoittain yhteyksissä PAMin aluetoimistoon, josta hän sai kaipaamiaan
neuvoja ja tukea.
Omistajan vaihtuminen näkyi heti
työntekijöiden arjessa, ja ehdot heikkenivät rajusti.
– Esimerkiksi kulttuurisetelit ja
henkilöstörahasto tipahtivat automaattisesti pois.
Lain mukaan liikkeen luovutuksen
yhteydessä vanhat edut tulisi vähintään korvata vastaavilla. Uusi työnantaja tarjosi työntekijöille bonuksen,
jonka tiimi saa virkistäytymiskäyttöönsä, mikäli korkeaksi asetettu
myyntitavoite on täyttynyt.
pamplus 13
Pikaopas
Kauppa
Kesätyöt kutsuvat
Kesätyöntekijöiden palkka määräytyy
eri aloilla eri tavalla. Tässä käydään
niitä läpi. Näillä vinkeillä tiedät myös,
mitkä muut määräykset koskevat
15–17-vuotiaita kesätyöntekijöitä.
Vinkit on koonnut
Jonna Söderqvist
Marava
Harjoitteluaika
Työsuhteen alussa on 6 kuukauden
harjoitteluaika. Harjoitteluaika on
kaksi kuukautta, jos työntekijällä on
työtehtävän edellyttämä ammatillinen koulutus. Työkokemus lyhentää
harjoitteluaikaa.
Harjoittelijan palkka on 80 %
kyseisen työtehtävän 0–2 kokemusvuoden palkkaryhmästä.
Alle 18-vuotias työntekijä
Alle 18-vuotiaalle maksetaan 80 %
kyseisen työtehtävän palkasta, jos
hänellä ei ole alan ammattitaitoa
tai pätevyyttä.
Koululainen
Peruskoulun ja lukion oppilaalle
voidaan maksaa koululaisen palkkaa
enintään 2 kuukaudelta. Koululaisen
palkka on 70 % kyseisen työtehtävän
palkasta.
Harjoitteluaika
Työsuhteen alussa on harjoitteluaika. Harjoitteluaika on
yhteensä 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 %
kyseisen työtehtävän mukaisesta palkkataulukon 1. vuoden työntekijän palkasta. Jos
työntekijällä on työtehtäviin
liittyvä ammatillinen tutkinto, hänet katsotaan heti
palkkataulukon 3. vuoden työntekijäksi.
Koululainen
Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaisen palkkaa yhteensä
enintään 2 kuukaudelta. Koululaisen palkka on 70 %
kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuoden
palkasta. Jos koululainen työskentelee työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa yhdessä tai useammassa työsuhteessa 2 kuukautta, palkka määräytyy
sen jälkeen harjoittelijan palkan mukaan.
Huvi-, teemaja elämyspuistot
Alle 18-vuotias työntekijä
Alle 18-vuotiaalle työntekijälle
voidaan työsuhteen ensimmäisen 4 kuukauden ajalta maksaa
90 % A- ja B-palkkaryhmän
palkasta.
Vartiointiala
Harjoittelijat
Harjoittelijalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta alan tehtävistä,
voidaan maksaa tason I mukaista palkkaa enintään 4 kuukauden ajan.
Vartijalle, jolla on väliaikainen vartijakortti ja henkilölle, jolla on jo kokemusta alan työtehtävistä, voidaan maksaa vähintään 90 % vaativuustason
II mukaisesta tai tehtäväkohtaisesta palkasta enintään 4 kuukauden ajalta
työsuhteen alusta.
pamplus 14
Hiusala
7
8
Alan opiskelija
Hiusalan 3. vuoden oppilaalle maksetaan
vähintään 70 % kyseisen paikkakunta­
kalleusryhmän palkkaryhmä 1. mukaisesta
palkasta. Oikeus 3. vuoden oppilaan
palkkaan alkaa 3. lukuvuoden alkaessa.
1.–2. vuoden opiskelijoille ei ole sovittu
vähimmäispalkkoja, vaan palkasta sovitaan
työtehtävien ja osaamisen perusteella.
Tutkinnon suorittaneet
Alalla ei ole harjoitteluaikaa, vaan alan
perustutkinnon tai työehtosopimuksessa
mainitun muun tutkinnon suorittanut
henkilö on oikeutettu 1. palkkaryhmän
palkkaan.
Tutkinnon suorittamisen jälkeen voidaan
ensimmäisessä työsuhteessa maksaa
enintään 6 kuukauden ajalta alkupalkkaa,
jos työsopimuksella näin sovitaan.
Jos työntekijällä ei ole työehtosopimuksessa mainittua tutkintoa, palkasta on
sovittava työsopimuksella.
Työsopimus
15–17-vuotias voi itse solmia
työsopimuksen työnantajan
kanssa. Työsopimuksen pituudessa ei ole rajoituksia.
Ohjelmapalveluala
Alle 18-vuotias työntekijä
Alle 18-vuotiaan työntekijän palkka on
80 % asianomaisen paikkakuntakalleusluokan vaativuusryhmä A:n taulukkopalkasta.
Uusi työntekijä alalla
Alalle uutena työntekijänä tulevalle maksetaan yhdessä tai useammassa työsuhteessa tehtyjen ensimmäisten 300 työtunnin
ajalta 85 % taulukkopalkasta.
Apuopas
Apuoppaalle (yleensä alaikäinen tai
opiskelija) voidaan maksaa 70 %
A-palkkaryhmän lähtötasopalkasta.
9
Työaika
Anniskelu ja tupakan
myyminen
15–17-vuotiaan työntekijän työvuoron
on oltava kello 6:n ja 22:n välillä tai
kello 6:n ja 24:n välillä, jos työntekijä on harjoittelija. Yötyö on toisin
sanoen kielletty. 15–17-vuotiaan
työaika on sama kuin täysi-ikäisillä.
Enimmäistyöaika on 9 tuntia per
vuorokausi ja 48 tuntia per viikko.
Vuorokausilevon on oltava 12 tuntia
tai viikoittainen vapaa 38 tuntia.
Alkoholijuomien tarjoilussa ei saa käyttää
alle 18-vuotiasta, jolla ei ole riittävää
ammattikoulutusta.
16-vuotias alan opiskelija saa vain 20 vuotta täyttäneen kouluttajan tai työpaikkaohjaajan kanssa tarjoilla alkoholijuomia.
Tupakkatuotteiden myyjän pitää olla
18-vuotias. Nuorempi henkilö saa myydä
tupakkaa vain yli 18-vuotiaan henkilön
valvomana.
pamplus 15
Järjestökoulu
OSA 1: Kokouskäytännöt
OSA 2: Raportin teko
OSA 3: Taloudenhoito
OSA 4: Toiminnan suunnittelu ja budjetointi
OSA 5: Osaston perustaminen, lopettaminen ja yhdistyminen
OSA 6: Johtokunnan työskentely
Ammattiosaston
taloudenhoito
Osaston huolellinen taloudenhoito kuuluu
johtokunnan tehtäviin. Ongelmia ei pitäisi
syntyä, jos taloudenhoidon perusasiat ovat
kunnossa. Tällä kertaa käymme niitä läpi.
Järjestökoulun opettaja on
Johanna Sparf. Hän työskentelee
järjestöasiantuntijana PAMissa.
Suurin osa PAMin osastoista hoitaa
talouttaan hyvin. Aika ajoin tulee
kuitenkin yhteydenottoja PAMiin
osaston taloudenhoitoon liittyvissä ongelmissa. Usein kyseessä on
tilanne, jossa asiat ovat jo menneet
tavalla tai toisella pieleen. Ongelmat ovat usein syntyneet siitä,
että ammattiosaston johtokunta
ei ole huolehtinut taloudenhoidon
velvollisuuksistaan. Rutiinit takaavat
sen, että tehdyt päätökset löytyvät
pöytäkirjoista ja sen, että tositemateriaali vastaa tehtyjä päätöksiä. Kun
perusasiat ovat kunnossa, talouteen
pamplus 16
liittyviä ongelmia ei pitäisi tulla.
Ammattiosastoille on tehty
taloudenhoito-ohjeistus, joka olisi
hyvä käydä läpi jokaisessa osastossa.
Ohjeistus löytyy kokonaisuudessaan
PAMin aktiivien sivuilta kohdassa
ammattiosastot ja materiaalit. Tässä
on muutama keskeinen poiminta
tästä ohjeistuksesta.
kuussa, hyväksyy seuraavan vuoden
toimintasuunnitelman ja talousarvion. Näistä asiakirjoista pitää käydä
ilmi, millaista toimintaa suunnitellaan ja mihin varoja käytetään.
Osaston talousarvio määrittelee
seuraavan tilikauden taloudenhoidon
suunnitelman ja toimii johtokunnan
toimintaohjeena.
Taloussuunnitelmasta
voi tehdä toimintaohjeen
Tositteet kuluista ja
maksuliikenteen hoito
Ammattiosaston mallisääntöjen
(7 §:n kohta 8. g.) mukaan osaston
syyskokous, joka pidetään loka-joulu-
Ammattiosaston kulujen ja hankintojen on perustuttava hyväksyttyyn
toimintasuunnitelmaan ja talousar-
vioon tai ammattiosaston pöytäkirjapäätöksiin. Näiden päätösten
täytyy osaltaan perustua osaston
sääntöihin ja talousohjesääntöön.
Kun hankintoja ja kuluja kirjataan
kirjanpitoon, kirjauksen pitää
perustua kirjanpitolain (2 luku, 5 §)
mukaan päivättyyn ja numeroituun
tositteeseen, eli kuittiin, joka todentaa liiketapahtuman.
Allekirjoitettu tilinpäätös ja muu
tarkastettava materiaali luovutetaan
tilin- tai toiminnantarkastajille. Tilintai toiminnantarkastajat tarkastavat
yhdistyksen tilit ja hallinnon. He
tekevät tasekirjaan tilinpäätösmerkinnän ja antavat kaksi viikkoa
ennen kevätkokousta tilin- tai
toiminnantarkastuskertomuksensa
(säännöt 10.3 ).
Vinkki:
Johtokunta voi valita keskuudestaan
tositetarkastajan, joka käy taloudenhoitajan lisäksi läpi ammattiosaston
tositteet. Menettely on järkevä tilanteessa, jossa toiminnan- tai tilintarkastaja ei ole osaston jäsen.
Tilinpäätöksen
vahvistaminen
Tilinpäätöksen käsittely
Taloudenhoitaja vastaa tilinpäätöksen valmistelusta. Tilinpäätöksen
katsotaan olevan laadittu, kun se
on allekirjoitettu. Tilinpäätöksen
allekirjoittaa toimessa oleva päätösvaltainen johtokunta. Allekirjoitus ei
kuitenkaan siirrä vastuuta mahdollisista virheistä uudelle johtokunnalle, vaan vastuu säilyy tilikauden
aikaisella johtokunnalla.
Osaston mallisääntöjen mukaan
kevätkokous on pidettävä tammi-huhtikuussa (säännöt 7.9 §).
Kevätkokous käsittelee edellisen
vuoden tilinpäätöksen ja tilin- tai
toiminnantarkastuskertomuksen.
Se vahvistaa tilinpäätöksen, päättää
vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille ja päättää ylijäämän
käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta (säännöt 7. 9 § kohdat a, b
ja c). Päätös kirjoitetaan normaalisti
joko muotoon: Tilikauden ylijäämä
xxx.xx euroa päätettiin siirtää edellisten tilikausien yli/alijäämätilille
tai: Tilikauden alijäämä xxx.xx. euroa
päätettiin kattaa edellisten tilikausien ylijäämällä.
fakta
Johtokunnan tehtävät
osaston taloudenhoidossa:
○ Taloudenhoitajan valitseminen.
○ Toiminnan, talouden ja hallinnon
johtaminen.
○ Toiminnan ja tilikertomusten
laatiminen.
○ Toimintasuunnitelman ja
talousarvion ehdotusten laatiminen.
○ Palkallisten työntekijöiden
palkkaaminen ja erottaminen.
○ Taloudenhoito-ohjeistuksessa
kerrotaan laajasti johtokunnan ja
tehtävänkohtaisista vastuista.
○ Lue lisää pam.fi > Kirjaudu
palveluun > Aktiivien sivut (sivun
oikea ylälaita) > Ammattiosasto >
Materiaalit
pamplus 17
Pelisäännöt
Liikkeen luovutus
Miten työntekijöiden työsuhteen ehdot
muuttuvat liikkeen luovutuksessa?
Tätä kysytään usein PAMilta. Eniten
päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin se,
milloin ylipäätään on kyse liikkeen
luovutuksesta.
teksti Henry vähtäri, PAMin juristi
kuvitus outi kainiemi
Liikkeen luovutuksesta puhutaan esimerkiksi silloin, kun yrityksen omistaja vaihtuu, työt ulkoistetaan tai yritys häviää kilpailutuksen.
Käsite ”liikkeen luovutus” on kimurantti. Työsopimuslain mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan ”yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön
tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, mikäli luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa
pysyy luovutuksen jälkeen samana
tai samankaltaisena”. Työsopimuslain määritelmä liikkeen luovutuksesta on toisin sanoen hyvin avoin.
Sen takia oikeuskäytännöllä on ollut
pamplus 18
merkittävä rooli säännöksen sisällön
määrittämisessä.
Henkilökunnan siirtymisellä
on iso merkitys
Liikkeen luovutuksissa edellytetään,
että osapuolten välillä on vallinnut
oikeudellinen yhteys, että toiminnallinen kokonaisuus luovutetaan ja ettei liiketoiminta keskeydy.
Oikeudellisen yhteyden edellytys
täyttyy esimerkiksi silloin, kun yritysten välillä on suora sopimussuhde ja uusi yritys hankkii ainakin osan
vanhan yrityksen vaihto- tai käyttöomaisuudesta.
Toiminnallisen kokonaisuuden
edellytys täyttyy, kun luovutettava yritystoiminta voisi periaatteessa
toimia myös itsenäisesti. Myös se vaikuttaa, onko aineellista omaisuutta
siirtynyt, mikä on siirtyneen aineettoman omaisuuden arvo ja se, onko
suurin osa henkilöstöstä siirtynyt
vastaanottavan yrityksen palvelukseen. Silläkin on merkitystä, onko
asiakaskunta siirtynyt mukana ja miten samanlaisena liiketoiminta pysyy
liikkeen luovutuksen jälkeen.
Myös liiketoiminnan keskeytyksellä on vaikutusta. Silloin katsotaan, kuinka kauan liiketoiminta on
pysähtynyt. Luovutettavan toiminnan on periaatteessa jatkuttava keskeytymättömänä, jotta liikkeen luovutus voisi tulla kyseeseen. Vaikka
luovutuksen yhteydessä toiminnassa olisi lyhyt katko, jonka aikana tehdään esim. korjaus- tai muutostöitä,
kyseessä voi kuitenkin olla liikkeen
luovutus.
Erityistä painoarvoa on annettu
henkilökunnan siirtymiselle. Kyseessä voi siis olla liikkeen luovutus, vaikka vain avainhenkilöstö on siirtynyt
luovutuksen saajan palvelukseen.
Työntekijät siirtyvät
vanhoina työntekijöinä
Liikkeen luovutuksessa työntekijät
siirtyvät uudelle työnantajalle, eli
luovutuksen saajan palvelukseen,
ns. vanhoina työntekijöinä. Työntekijöillä ei ole tällöin oikeutta pysyä luovuttajan palveluksessa, eikä
työntekijällä ole myöskään oikeutta vastustaa siirtymistä. Näin ollen
työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle.
Työsuhde luetaan voimassa olevaksi
työsuhteeksi, vaikka työntekijä olisi
lomautettu, perhevapaalla tai opintovapaalla.
Jos työntekijä ei halua siirtyä uudelle työnantajalle, hän voi kuitenkin irtisanoutua normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla. Liikkeen
luovutuksessa siirtyvä työntekijä
voi päättää työsopimuksensa luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon
luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään
kuukautta ennen luovutuspäivää.
Työntekijät säilyttävät entiset
työsuhteen ehtonsa liikkeen luovutuksessa.
Uudella työnantajalla ei ole normaalia laajempaa oikeutta muuttaa
yritykseen siirtyvien työntekijöiden
työsuhteen ehtoja luovutuksen pe-
rusteella, vaan muuttaminen edellyttää samoja perusteita kuin muissakin tilanteissa.
Työehtosopimus voi
muuttua tes-kauden lopussa
Liikkeen luovutuksen yhteydessä
on tavanomaista, että liikkeen luovuttaja ja luovutuksen saaja ovat
sidottuja eri työehtosopimuksiin.
Liikkeen luovutustilanteessa vastaanottajayritys on sidottu siihen
työehtosopimukseen, jonka piirissä siirtyvät työntekijät olivat ennen
liikkeen luovutusta. Tämä pätee siihen saakka, kunnes siirtyvien työntekijöiden työehtosopimuskausi
päättyy. Voimassa olevan työehtosopimuskauden jälkeen työnantaja voi
alkaa soveltaa sitä työehtosopimusta, jota hän soveltaa muiden vastaavien työntekijöiden työsuhteissa yrityksessään.
Luovuttaja ja luovutuksensaaja
vastaavat yhteisvastuullisesti ennen
luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta
johtuvasta saatavasta, kuten ylityökorvauksista, vuosilomapalkoista ja
lomaltapaluurahoista. Työntekijä
voi periä palkkasaataviaan kummalta tahansa. Luovuttaja on kuitenkin
luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, ellei muuta ole
sovittu.
Luovutus ei aiheuta mitään muutosta työsuhdesaatavien erääntymishetkeen, joten luovuttaja ei ole
esimerkiksi velvollinen maksamaan
lomakorvauksia luovutushetkellä
Jatkuu seuraavalla sivulla ⊲
pamplus 19
Pelisäännöt
fakta
Luottamusmies,
muista nämä
○ Työntekijät siirtyvät
liikkeen luovutuksen
yhteydessä ns. vanhoina
työntekijöinä uuden
työnantajan palvelukseen.
○ Liikkeenluovutus ei ole
peruste irtisanomiselle.
○ Yhteistoimintalaki
velvoittaa työnantajaa
tiedottamaan
liikkeenluovutuksesta.
○ Työnantajan
velvollisuutena on tuntea
liikkeenluovutusta koskevat
lainpykälät.
○ Pyydä perustelut
jos työnantaja väittää,
ettei yrityskauppa tai
muu järjestely olisi
liikkeenluovutus.
○ Epäselvissä tilanteissa
kannattaa olla ajoissa
yhteydessä omaan
aluetoimistoon.
pamplus 20
pitämättömistä vuosilomista. Luovutuksensaaja vastaa sen sijaan yksinään luovutuksen jälkeen erääntyneistä saatavista. Asiaan ei vaikuta
se, että työntekijä on saattanut ansaita suurimman osan palkkasaatavastaan jo ennen luovutushetkeä. Jos
työntekijä pitää esimerkiksi vuosilomansa heti luovutushetken jälkeen,
uusi työnantaja on yksin vastuussa
koko lomapalkasta, vaikka loma onkin kertynyt ajalta, jonka työntekijä
on työskennellyt luovuttajalle.
Yhteistoimintalaki
korostaa
luovutuksen
saajan
velvollisuutta
käydä
vuoropuhelua
työntekijöiden
edustajien kanssa.
Työtehtävän muutoksista
on käytävä yt-neuvottelut
Yhteistoimintalain mukainen tiedotusvelvollisuus koskee sekä liikkeen luovuttajaa että luovutuksen
saajaa. Molempien on ilmoitettava
luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta ja luovutuksen
syyt niiden työntekijöiden edustajille, joita liikkeen luovutus koskee.
Myös työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut
työntekijöitä koskevat toimenpiteet on käytävä läpi työntekijöiden
edustajien kanssa. Lainkohdan mukaan luovuttajan tulee antaa tiedot
hyvissä ajoin ennen luovutuksen tai
sulautumisen toteuttamista. Luovutuksen saajan on puolestaan annettava tiedot viimeistään viikon
kuluttua luovutuksesta. Jos uusi
yritys haluaa, se voi tiedottaa asiasta jo etukäteen. Luovutuksen toteutumishetkenä pidetään sitä hetkeä,
jolloin luovutuksensaaja tosiasiallisesti ja käytännössä ottaa luovu-
tetun yrityksen haltuunsa, eikä esimerkiksi kaupantekopäivää.
Luovutuksen saajan on varattava henkilöstön edustajille tilaisuus
esittää tarkentavia kysymyksiä sen
jälkeen, kun hän on antanut heille edellä mainitut tiedot. Usein osa
kysymyksistä saattaa koskea sellaisia asioita, joista on käytävä erikseen
varsinaiset yhteistoimintaneuvottelut. Nämä asiat voivat olla esimerkiksi työtehtävien muutokset ja siirtymiset tehtävistä toiseen.
Yhteistoimintalaki korostaa luovutuksen saajan velvollisuutta käydä
vuoropuhelua työntekijöiden edustajien kanssa. Vastaanottajayrityksellä,
eli luovutuksen saajalla, on usein tarve muuttaa siirtyneiden työntekijöiden työtehtäviä, siirtää heitä toiseen
tehtävään tai jopa irtisanoa. Nämä
toimenpiteet kuuluvat joko yhteistoimintalain 8 luvun tai yhteistoimintalain 6 luvun neuvotteluvelvoitteen piiriin. �
Pykälä syynissä
sarjassa otetaan käsittelyyn työehtosopimusten
kysymyksiä herättäviä pykäliä.
Arkipyhät ja työajan lyhennys golf-alalla
Mitä tämä tarkoittaa?
Pykälä
Golf-alan työehtosopimus 11 § Arkipyhät
1. Arkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on,
että työsuhde on kestänyt vähintään neljä kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä
arkipyhäviikolla.
Lyhennykseen on oikeutettu myös työntekijä, jolle
ennen ko. arkipyhää voimassaolevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan olleista työsuhteista
on kertynyt vähintään neljän kuukauden pituinen
työsuhde ja joka välittömästi ennen arkipyhää on
ollut työsuhteessa vähintään kaksi viikkoa.
Tämä säännös tulee voimaan sopimuskauden alusta
lukien ja sitä noudatetaan 1.2.2010 jälkeen alkaneisiin työsuhteisiin.
Lyhennys annetaan arkipyhän sisältämällä työaikajaksolla, kalenterivuoden loppuun mennessä tai
käytettävän tasoittumiskauden aikana.
2. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja arkipyhiä ovat
pitkäperjantai, juhannuspäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä.
Työntekijän ollessa pois sellaisena arkipyhänä, joka ei
lyhennä työaikaa, tasoitetaan näin tekemättä jäänyt
työ arkipyhää edeltävien tai sitä seuraavien työaikajaksojen aikana. Tästä aiheutuva työajan pidennys ei
aiheuta lisä- eikä ylityön muodostumista.
Golf-alalla ei ole montaa työaikaa lyhentävää arkipyhää. Talvella 2014 työtuomioistuimelta tuli päätös tapauksesta, jossa työnantaja näki, etteivät
lauantaille ja sunnuntaille osuvat arkipyhät lyhentäisi työaikaa (TT:2014-32).
Työtuomioistuin ratkaisi asian työntekijöiden hyväksi. Kyseessä oli vuoden 2011
vapunpäivä, joka sijoittui sunnuntaille.
Golf-alan työehtosopimuksen
mukaan sopimuksessa luetellut arkipyhät lyhentävät työaikaa. Tuomion
mukaan juhannuspäivä, joka aina sijoittuu lauantaille, lyhentää työaikaa. Se
edellyttää kuitenkin, että työntekijällä
on oikeus työajan lyhennykseen. Sama
koski sunnuntaille osuvaa vapunpäivää.
Tuomio perustettiin lähinnä sopimusmääräyksen sanamuotoon, jossa arki­
pyhien sattumista eri kalenteripäiville
ei ollut mitenkään rajattu.
Arkipyhän ansainta edellyttää neljän
kuukauden työsuhdetta. Sopimukseen
saatiin kuitenkin 1.2.2010 lisämääräys.
Sen mukaan arkipyhän ansainta edellyttää 2 viikkoa, jos työntekijä on ollut
saman yrittäjän palveluksessa aikaisemmin kesäisin. Se oli työntekijöiden kannalta hyvä, koska alalla on paljon kausi­
työntekijöitä. Lyhennys on annettava
kalenterivuoden loppuun mennessä
tai tasoittumiskauden aikana.
Arkipyhiä ovat siis pitkäperjantai,
juhannuspäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä riippumatta siitä
mille viikonpäivälle nämä sattuvat.
Kuitenkin edellytetään, että työntekijä
on kyseisellä viikolla työssä.
pamplus 21
Luottamushenkilökoulutukset
Luottamushenkilökoulutukset
29.5.–26.8.2015
Lue lisää: pam.fi/koulutus > Miten haet luottamushenkilökoulutukseen
Valtakunnalliset koulutukset
Luottamusmiesten peruskurssit
Paikka
1. osa
2. osa
haku päättyy
Tampere
1.–3.9.
30.9.–1.10.
28.7.
Turku
6.–8.10.
4.–5.11.
1.9.
Työsuojelun peruskurssit
Paikka
1. osa
2. osa
haku päättyy
Tampere
1.–3.9.
30.9.–1.10.
28.7.
Turku
6.–8.10.
4.–5.11.
1.9.
Luottamusmiesten jatkokurssi
Paikka
1. osa
2. osa
haku päättyy
Hyvinkää
19.–23.10.
23.–27.11.
14.9.
Työsuojelun jatkokurssi
Paikka
1. osa
2. osa
haku päättyy
Kiljava
19.–23.10.
23.–27.11.
14.9.
Täydentävä koulutus
Jos olet jo käynyt luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun peruskurssin, voit syventää ja päivittää osaamistasi
täydennyskoulutuksessa Kiljavan opistolla.
Kimppakurssit
(yhdessä muutamien muiden liittojen kanssa):
Kurssi
Ajankohta
Talouspolitiikan ABC - Talous tutuksi
23.–25.11.
Ilmoittaudu Kiljavan kursseille aina kurssisihteerimme kautta,
p. 020 774 2070. Tarvitsemme Kiljavan opiston kursseille
myös varsinaisen kurssihakemuksen täytettynä.
muuta
Luottamushenkilöiden verkkoperehdytys
Tutustu luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin verkossa tehtävän perehdytysmateriaalin avulla osoitteessa liittokampus.fi.
Kirjautuessasi käytä tunnuksia PAMLuottamusmies ja
salasana: PAMLM2014 tai PAMTyösuojeluvaltuutettu ja
salasana: PAMTSV2014.
Työelämän verkko-opisto
Työelämän verkko-opistossa www.tyoelamanverkkoopisto.fi voit helposti opiskella itsenäisesti monipuolisesti työelämään liittyviä asioita, esimerkiksi kursseilla
Luottamushenkilö työpaikan kriisissä, Kirjoittamisen taito
ja Yhteistoiminta.
Työnohjaus
Työnohjaus on tavoitteellista, luottamukseen perustuvaa
työskentelyä koulutetun ohjaajan johdolla. Ohjauksessa
tarkastellaan omaa työtä ja toimintatapoja, etsitään uutta
näkökulmaa omaan työhön ja yhteisön kehittämiseen.
PAMin tarjoama työnohjaus on jäsenillemme maksutonta. Ryhmät kokoontuvat 10 kertaa ja noin kerran kuussa,
puolitoistatuntia aina kerralla.
PAMin tilaamat kurssit vuonna 2015:
Kurssi
Ajankohta
haku päättyy
Työoikeus - mikä on
muuttunut?
25.–27.8.
Rohkeutta esiintymiseen
28.9.–2.10.
24.8.
Haastavat vuorovaikutustilanteet
27.–29.10.
22.9.
Työoikeuden täydennyskurssi
9.–13.11.
5.10.
pamplus 22
21.7.
MUISTA
Voit valita Kiljavan
kurssitarjonnasta
yhden vapaavalintaisen
lyhytkurssin vuosittain
PAMin tilaamien
kurssien lisäksi.
Luottamushenkilökoulutukset
Alueelliset koulutukset
Helsinki-Uusimaa
Lounais-Suomi
Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030
100 600 tai helsinki-uusimaa@pam.f
8.9. tiistai klo 10–12, Helsinki
Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030
100 600 tai turku@pam.fi tai pori@pam.fi.
Luottamushenkilöiden
aamukatsaus
8.9. tiistai klo 10–12, Helsinki
Sinä luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, tule verkostoitumaan alueemme luottamushenkilöiden kanssa.
Paneudumme aamun aikana ajankohtaisiin työmarkkina
asioihin, keskustelemme päivänpolttavista kysymyksistä ja pohdimme niihin vastauksia. Tilaisuuksia emännöi
aluepäällikkö Jaana Manninen. Paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9.
Luottamushenkilöille virtaa syksyyn
3.–4.10. lauantai-sunnuntai klo 9.30–15,
Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja
Viikonloppu on tarkoitettu alueemme luottamusmiehille
ja työsuojeluvaltuutetuille. Viikonlopun aikana hoidetaan
sekä mieltä että kroppaa rehkimällä ja rentoutumalla
hyvässä seurassa. Kurssi toteutetaan yhteistyössä TSL:n
kanssa. Ilmoittautumiset viimeistään 10.9.
Neuvottelutaidot
15.9. tiistai klo 10–16,
Hotelli Scandic Julia, Turku
16.9. keskiviikko klo 10–16,
Hotelli Scandic, Pori
Tarvitsetko lisäosaamista neuvottelutekniikassa? Olisiko
vihdoin aika tulla neuvottelutaidonkoulutukseen? Koulutuksen tavoitteena on saada varmuutta neuvotteluihin,
vinkkejä valmistautumiseen, oppia erilaisia neuvottelutaktiikoita sekä oppia vakuuttamaan neuvottelukumppani
ja argumentoimaan entistä paremmin. Koulutuspäivien
aikana käydään läpi kunnon annos neuvottelutaidon
teoriaa sekä tehdään runsaasti erilaisia argumentointi- ja
neuvotteluharjoituksia. Kouluttajana toimii vuorovaikutusvalmentaja ja kehittämiskonsultti Päivi Yli-Kokko (FM).
Ilmoittautumiset viimeistään 25.8.
Luottamushenkilötapaaminen
22.9. tiistai klo 10–12, Turun ja Porin toimistoissa
Päivä varmistetaan ja myös aihe ilmoitetaan noin viikkoa
ennen tekstiviestillä.
Häme-Pirkanmaa
Kaakkois-Suomi
Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030
100 600 tai tampere@pam.fi.
Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030
100 600 tai lahti@pam.fi.
Luottamushenkilötapaaminen,
aiheena luottamushenkilö­
vaalit
Ay-aktiivin rooli työpaikalla
29.9. tiistai klo 17–20,
PAMin toimisto, Lahti
Kokoonnutaan yhteen miettimään mitä
voitaisiin tehdä asioille jotka ”mättävät”,
kuka toimii ja miten? Missä ovat tekijät
ja tukijat? Onko sinulla viisasten kiveä?
Kohderyhmänä ay-aktiivit. Ilmoittautumiset viimeistään 21.9.
15.9. tiistaina klo 10–13,
PAMin Tampereen toimisto
15.9. tiistaina klo 16.30–19.30,
PAMin Tampereen toimisto
Ilmoittautumiset viimeistään 8.9.
pamplus 23
– Koulutuksen pitää kulkea käsi kädessä työelämän muutosten kanssa, digitalisaation perehtynyt Petri Rouvinen Etlasta sanoo.
Myyjästä palveluneuvojaksi?
Digitalisaatio voi korvata joka kolmannen työpaikan 10–20 vuoden
sisällä. Tieto liikkuu kätevästi bitteinä, mutta ihmiset eivät.
Palveluammateissa tarvitaan tekeviä käsiä tulevaisuudessakin, vaikka
työn luonne saattaa muuttua.
Teksti UP/Kari Leppänen
Tietotekniikan kehityksen uuden vaiheen, digitaalisen vallankumouksen, arvioidaan korvaavan joka
kolmannen työpaikan seuraavan vuosikymmenen tai kahden kuluessa.
Selvitys koskee Suomea ja Norjaa.
Digitalisaation aallonharjalla Yhdysvalloissa riskiryhmässä arvioidaan
olevan lähes puolet työvoimasta. Työpaikkojen ohella voi kadota kokonaisia ammatteja.
Digitalisaatioon perehtyneen Petri
Rouvisen mukaan selviä jakolinjoja
pamplus 24
menestyjiin ja häviäjiin ei ole. Muutos koskee kaikkia.
Jotain voidaan kuitenkin sanoa.
Ammateista hyvin koulutetut ja hyväpalkkaiset pärjäävät, kuten aina. Myös
palvelusektori sekä julkisella sektorilla työskentelevät ovat paremmin suojassa muutoksilta.
Muutokset menevät syvälle
Etlan tutkimuksen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana katoavat esimerkiksi myyjän, sihteerin ja kirjan-
pitäjän työt sellaisina kuin me ne nyt
tunnemme.
Ne eivät tietenkään kokonaan katoa. Rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat työkokonaisuuksien sisällä. Osasta myyjiä tulee esimerkiksi
automaattikassojen valvojia ja vaikkapa päivittäistavaraneuvojia.
Rutiiniluontoiset suoritukset on
helpompi korvata ja sitä on tapahtunut maailman sivu. Tietoteknologian
kehittyessä yhä monimutkaisempia
työprosesseja osataan mallintaa.
Asiantuntija
Loistavia tulevaisuuskuvia
tehtäviksi, joita voi suorittaa eri paikkakunnilla, jopa eri maanosissa.
Maalailut digitalisaation loistavista
Kohtaako palvelualoja digitalisaamahdollisuuksista uhkuvat tulevaition myötä teollisuuden kohtalo, joka
suususkoa.
vie tuotantoa halvan tuotantokustanAsioilla on kääntöpuolensa.
nusten maihin? Voiko palvelut siirtää?
Seurauksena voi olla vakavia soVoi ja ei voi.
peutumisvaikeuksia varsinkin lyhySuomessa on lähes 200 000 palveellä tähtäimellä. Työpaikkoja voi hävilualan yritystä. Etlan tutkimuksen
tä enemmän kuin uusia syntyy. Uudet
kolme neljästä tuottaa palveluja, jottyöpaikat edellyttävät toisenlaista
ka on tuotettava samalla alueella kuin
osaamista ja koulutusta.
ne kulutetaan.
Kaikki ei kuitenkaan muutu, ei varKuluttamisen ja paikallisuuden
sinkaan yhdessä rysäyksessä.
kytköstä ei voi digitalisaatiokaan täyTieto liikkuu kätevästi bitteinä,
sin murtaa.
mutta ihmiset eivät. Ykkösiä ja nollia ei voi syödä. Biteistä ei voi rakentaa
kattoa päänsä päälle. PalveluammaMikä neuvoksi?
teissa tarvitaan tekeviä käsiä tuleDigitalisaation visionäärien polivaisuudessakin. Jonkun pitää toimia,
tiikkasuositukset liittyvät lähinnä
kun vartiointiliikkeen keskukseen tukehityksen vauhdittamiseen. Välee hälytys.
hemmän kuulee neuvoja siitä, mitä
Rouvinen on hyvin tietoinen muutehdään digitalisaation haittojen
toksen rajoista.
torjumiseksi.
Esimerkiksi vähittäiskaupasRouvisen mielestä yksilö ei voi
sa on hänen mukaansa sekä
olla se, joka kantaa
lisääntymis- että vähentämuutoksesta kaiken
mispaineita. Ravintola-alan
Suomessa on riskin epävarmuupalvelutehtävät saattavat
desta.
lähes 200 000
hyvinkin lisääntyä. Myös eri– Perusturvaa ja
laiset henkilökohtaiset pal- palvelualan tulonsiirtoja tarvivelutehtävät voivat lisääntyä. yritystä.
taan, kunhan yksi– Fyysinen maailma on
lötason kannustiolemassa ja säilyy. Olisi kuitenkin
met ovat kohdallaan.
hölmöä kuvitella, etteivät fyysisen
Rouvinen painottaa koulutuksen
maailman asiat muuttuisi mitenkään.
uudenlaista merkitystä.
Rouvisen mukaan tapa käyttää ja
– Se ei tarkoita koulutuksen määhyödyntää reaalimaailman esineitä,
rän lisäämistä. Koulutus pitää pilkhyödykkeitä ja palveluja on muutokkoa yli elinuran.
sessa.
Koulutuspolitiikassa tämä on ym– Fyysinen maailma ei muutu,
märretty Rouvisen mukaan jo kauan
mutta siihen liittyvät aineettomat
sitten. Mutta enimmäkseen vain
prosessit muuttuvat. Esimerkiksi tujuhlapuheissa.
levaisuudessa ei ehkä puhuta autojen
Työnantajien pitää Rouvisen mieostamisesta, puhutaan liikkumisesta
lestä ymmärtää, että työuralla tumonenlaisina palveluina.
lee vastaan taitekohtia, jolloin pitää
käydä hakemassa lisäkoulutusta.
– Koulutuksen pitää kulkea käsi käPalvelutko paikallisia?
dessä työelämän muutosten kanssa. �
Töitä voidaan pilkkoa yksittäisiksi
nyt
○ PAMin liittokokous hyväksyy
1.–3.6. liiton tavoiteohjelmaa
vuosille 2016–2019.
○ Ohjelmaluonnoksessa pohditaan muun muassa palvelualojen
rakennemuutosta ja työn monimuotoistumista – miten elinkeinot menestyisivät ja työllisyys
paranisi. Digitalisaatio on osa tätä.
○ Työntekijöiden osaaminen on
keskeistä. Yksi tavoitteista onkin
parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja lisätä työnantajan
vastuuta elinikäisestä oppimisesta.
Kuka
Petri Rouvinen
○ Toimitusjohtaja
Etlatieto Oy:ssa
○ Erityisaiheet: Innovaatiotoiminta ja teknologia, kilpailukyky,
globalisaatio ja yrittäjyys
abc
○ Jyrki Ali-Yrkkö, Mika Pajarinen,
Petri Rouvinen. Yksityiset palvelut
kasvun lähteenä? ETLA Raportti
No 36 (10/2014).
○ Seppo Kangaspunta. Näkökulmia
digitaaliseen maailmaan.
Trendwikin vuosiraportti 2015.
TEM-analyysejä 63/2015.
○ Martin Kenney, Petri Rouvinen,
John Zysman. The Digital
Disryption and its Societal Impacts.
○ Mika Pajarinen, Petri Rouvinen,
Anders Ekeland. Computerization
Threatens One-Third on Finnish
and Norwegian Employment. Etla
Muistio.
○ Työn Murros. Toim. Jaakko
Haikonen. STTK Pamfletti.
pamplus 25
Pidemmästi
Ei munaa, vaan päätä
Se, onko nainen tai mies, ei vaikuta siihen,
miten hyvä on luottamustehtävässä.
Silti vahvasti elävässä ihannekuvassa
luottamusmies on kova jätkä, joka
heiluttaa nyrkkiä tehtaan pomolle. Nyt
on aika pyyhkiä pölyt tästä kulahtaneesta
mielikuvasta.
Teksti Jonna Söderqvist
kuvitukset outi kainiemi
iI
hanteellinen luottamusmies on kova jätkä, joka
lyö nyrkin pöytään, järjestää lakon ja saa hommat
hoidettua kuntoon työpaikalla. Tämä mielikuva
miestapaisesta vahvasta edunvalvonnasta on nostalginen kuvitelma ay-liikkeen kulta-ajasta. Se on
kaukana luottamushenkilöiden
ja työelämän todellisuudesta tänä
päivänä. Silti luottamusnaiset ja
-miehet kohtaavat odotuksia, jotka
kumpuavat tästä ideaalista.
pamplus 26
Naisvaltaisilla palvelualoilla on
paljon osa-aikaisia. Edunvalvonta
on hankalaa, jos työntekijät pelkäävät toimeentulonsa puolesta. Heikko edunvalvonta yhdistetään helposti naisiin, vaikka kyseessä on
työsuhdemuotoon liittyvä rakenteellinen ongelma.
Stereotypiat
ylläpitävät sitä,
että puhutaan
vahvoista miehistä
ja heikoista naisista
Sukupuolikysymykset
piilevät rakenteissa
Ville Kainulainen ja Milja Saari
ovat tutkineet sukupuolinäkökulmasta sitä, mitkä tekijät vaikuttavat
edunvalvontaan. He haastattelivat
luottamusmiehiä ja -naisia ja tekivät havaintoja koulutuksissa siitä,
miten nämä puhuivat sukupuolen
vaikutuksesta luottamustehtävän
hoitamiseen. Kainulainen keskittyi
pamilaisiin aktiiveihin ja Saari puolestaan Vakuutusväen liiton aktiiveihin. Tutkimuksessa käy ilmi, että
luottamusnaiset ja -miehet liittivät
puheissaan ”heikon” edunvalvonnan naisiin ja naistapaisiin ominaisuuksiin ja ”vahvan” edunvalvonnan
miehiin ja miestapaisiin ominaisuuksiin.
– Sukupuoli ei määritä sitä, miten
hyvä on luottamusmiehenä. Stereotypiat ylläpitävät sitä, että puhutaan
vahvoista miehistä ja heikoista naisista, tutkija Ville Kainulainen toteaa.
Luottamusmiehet ja etenkin naisluottamusmiehet toivat esiin sen,
että luottamustehtävän hoitaminen
on enemmän henkilön persoonasta kiinni kuin sukupuolesta. Mutta
seuraavassa keskustelussa he saattoivat kuitenkin pohtia sukupuolen
merkitystä tehtävän hoitamisessa.
– Näin naisvaltaisessa liitossa minua yllätti, että sukupuolesta puhutaan niin vähän tai sen rakenteellinen vaikutus kielletään,
Kainulainen sanoo.
Hänen mukaansa helposti ajatellaan, että tasa-arvo on jo saavutettu
Suomessa. Sen takia tehtävän hoitaminen halutaan nähdä yksilötason kysymyksenä. Sukupuolikysymys piilee kuitenkin yhteiskunnan
ja edunvalvonnan ympäristössä.
Se jää helposti näkymättömiin, jos
eroja eri alojen edunvalvonnassa selitetään vain yksilöllisillä tekijöillä.
Osa-aikaisuus vaikeuttaa
edunvalvontaa
Pamilaisilla aloilla osa-aikaisuus vaikuttaa keskeisesti edunvalvontaan.
– Osa työntekijöistä haluaa enemmän tunteja kuin heille annetaan.
Pelko ja epävarmuus siitä, pysyvätkö
työvuorot hyvinä, vaikuttavat edunvalvontaan, Kainulainen sanoo.
Pelko johtaa siihen, etteivät työntekijät välttämättä uskalla puuttua
epäkohtiin. Pelko, joka helposti yh-
distetään naisiin, ei liity sukupuoleen, vaan työmarkkinoiden rakenteisiin.
– Yllättävän paljon luottamusmiesten puheissa tuli esiin asioiden
esille vieminen omalla nimellään,
Kainulainen sanoo.
Jos työntekijä ei uskalla viedä riita-asiaa eteenpäin omalla nimellä,
niin luottamusmiehen tai -naisen
kädet ovat sidotut. Pahimmassa tapauksessa epäkohta jää korjaamatta.
Silloin syntyy helposti käsitys, että
naiset tyytyvät helpommin osaansa,
vaikka se johtuukin toimeentulon
menettämisen pelosta .
Tähän pystyttäisiin puuttumaan
lainsäädännöllä. PAM on esimerkiksi ajanut sitä, että osa-aikaisuus pitäisi perustella samalla tavalla kuin
määräaikaisuus.
Matala järjestäytymisaste, työpaikkojen pieni koko ja hajaantuneisuus sekä työntekijöiden korkea
vaihtuvuus lisäävät haastetta pamilaisessa edunvalvonnassa. Jos vertaa
esimerkiksi eri alojen tai liittojen
edunvalvontaa keskenään, pitää ottaa huomioon, miten edunvalvonnan ympäristö ja kulttuuri vaikuttavat sen mahdollisuuksiin.
Asiakassuhteita voidaan
hyödyntää apuvälineenä
Palvelutyön luonne on toinen seikka, joka muokkaa edunvalvontaa. Jos
työpaikalla syntyy erimielisyyksiä,
niitä ei voi hoitaa asiakkaiden läsnä
ollessa. Mutta se tarjoaa myös uusia
mahdollisuuksia edunvalvonnassa.
– Luottamusmies voi hyödyntää
Jatkuu seuraavalla sivulla ⊲
pamplus 27
Pidemmästi
asiakaspalautetta edunvalvonnan
apuvälineenä, Kainulainen sanoo.
Jos työntekijät kärsivät vaikkapa viimasta tai kylmyydestä työpaikalla, luottamushenkilö voi vedota
myös asiakaspalautteisiin, jotta asia
korjattaisiin.
Mediassa on ollut esillä toinen
esimerkki asiakkaiden hyödystä
edunvalvonnassa. Pikaruokaketjun
kahdessa työpaikassa työntekijöitä
kohdeltiin huonosti. Siinä asiakkaat
puuttuivat työntekijöiden huonoon
kohteluun.
Asiakassuhteiden hyödyntäminen saattaa tulla osaksi pamilaista
edunvalvontaa, joka on vasta rakentumassa omanlaisekseen.
Ei munaa, vaan päätä
Kainulainen ja Saari huomasivat,
että luottamusmiehet ja -naiset puhuivat siitä, että edunvalvonnassa pitää olla ”munaa”. Sekin heijas-
pamplus 28
taa mielikuvaa vahvasta miehisestä
edunvalvonnasta. Luottamusnaisena tai -miehenä oleminen on jatkuvaa tasapainoilua työnantajan ja
työntekijöiden välissä. Tämä nousi
esiin haastatteluissa.
– Tarvitaan kameleonttimaista käyttäytymistä. Pitää olla tiukka,
mutta valmis antamaan periksi ja
neuvotella. Se ei vaadi munaa, vaan
päätä, Kainulainen luonnehtii tutkimusaineistossaan ilmenneitä näkemyksiä tehtävän hoitamisen edellytyksistä.
Kainulaisen mukaan pamilaiset
luottamusmiehet, jotka puhuivat
nyrkkiä pöytään -käytännöstä, pohtivat myös sovittelun merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää tilannekohtainen
taktikointi on. Ärhäkät luottamusmiehet tulivat toisaalta miettineeksi sitä, ovatko puhuneet asioista liian
tiukkaan sävyyn tai polttaneet siltoja.
Moni luottamusmies kuvaili rooliaan siltana työntekijöiden ja työnantajan välillä. Sovittelemalla ja
kompromisseilla luottamusmies on
voinut saada enemmän aikaan kun
huutamalla. Etenkin päätoimiset
luottamusmiehet ja -naiset toivat
Kainulaisen mukaan esiin sen, että huutaminen ei kauhean pitkälle
johda. Heidän keskuudessaan korostui juuri se, miten tärkeää on säilyttää hyvät välit työnantajaan, jotta
asioita saa hoidettua kuntoon.
Luottamusnaisia ei
oteta yhtä vakavasti
Luottamusnaiset puhuivat puolestaan pelosta, että he leimautuvat
”vaikeiksi akoiksi”, jos he ilmoittavat työantajalle epäkohdista. Juuri
sitä luottamustehtävän hoito edellyttää. Naisilta ja miehiltä odotetaan
erilaista käytöstä, ja se näkyy myös
edunvalvonnassa.
Tavallinen yleistys on, että naiset sovittelevat ja neuvottelevat, kun
miehet kovistelevat ja pitävät pintansa. Esimerkiksi tiukkasanainen naisluottamusmies voi rikkoa tätä stereotypiaa tai oletusta, ja senkin takia
näyttäytyä hankalana ihmisenä työnantajan silmissä.
– Kun puretaan oletusta, että naiset ovat tuollaisia ja miehet ovat tällaisia, tarjotaan samalla tilaa luottamusmiehille ja -naisille toimia eri
lailla, Kainulainen pohtii.
Toisaalta, jos toistetaan käsityksiä
vahvasta miestapaisesta ja heikosta
naistapaisesta edunvalvonnasta, nämä käsitykset vaikuttavat pikkuhiljaa työehtojen rakenteisiin. Samalla
se kaventaa naisten tilaa toimia työpaikan edunvalvojana.
Kainulainen kehottaakin luottamusmiehiä ja -naisia pohtimaan
sitä, mihin omat oletukset luottamusmiehistä ja -naisista perustuvat. Luottamushenkilöiden koulutukset ovat oiva paikka tällaiselle
keskustelulle.
– Omia stereotypioita pitäisi haastaa, ettei niitä toisteta jatkuvasti puheissa, Kainulainen sanoo.
Sukupuolittunut edunvalvonta
voidaan muuttaa myös toisin puhumalla ja toistamalla, uudella tavalla
ajattelemalla ja toisin tekemällä, kuten Kainulainen ja Saari toteavat. �
PAMin luottisten ajatuksia
sukupuolen merkityksestä
taja lähtee sortumaan sellaiseen sliiba-slabaan – tai lähtee asian ulkopuolelle– niin kyllä mä mainitsen. Mä en
usko, että naiset tekevät sitä.”
”Kyllä naisetkin on niin kuin sitä
mieltä, että vaikka naiset osaa jotenkin kauniimmin ja sitä kautta paremmin hoitaa tiettyjä asioista, mut
sit kun on se oikein kova paikka, sit
katsotaan kumminkin , että ’Kyllä
perkele se toi äijä on’. … Et luotetaan
enemmän että se mies ei niin kuin
peräänny uhkaankaan edessä. Mulle on ihan korviin kantautunut, että
sitten kun työnantaja ottaa vähän
kovemman roolin, niin siinä vähän
heikommalla pääluottamusmiehellä rupee vähän hameen helmat paukkuu. Äijät ei ehkä siitä tiukasta tilanteesta lähe pakenemaan, siinä ollaan
ja otetaan iskut vastaan.”
”Ainakin kerrottujen juttujen kautta, niin minä ja mun mieskollegat ei
törmätä olleenkaan semmoisiin ongelmiin, mihinkä joku naispääluottamusmies työpaikalla. Esimerkiksi
kyllä mä tiedän sen, että jos mä menen työnantajan ovesta sisään, niin
kyllä siihen vastapuoli suhtautuu
vakavasti. Keskustelu alkaa heti. Jotenkin ne naiset valittaa sitä, että ne
ei saa oikein niin kuin ovia auki.”
Luottamusmies, mies
Luottamusmies, mies
”En mä tiedä, johtuuko siitä, että mä
olen nainen, vai mistä se johtuu, mutta mun odotettiin kuitenkin, että mä
en puuttuisi asioihin niin kärkevästi.”
”Ehkä se naisillakin on kumminkin
se, että kyllä miehissä on niin kuin
sitä munaa.”
Luottamusmies, mies
Luottamusmies, mies
luottamusmies, nainen
”Joskus täytyy miettiä sit sellaisia
asioita, että mitenkä puhuu. Kun vähän erilaisella kielellä voi puhua samasta asiasta aina eri ihmisille, että
vähän semmoista kameleonttimaista
käyttäyttmistä joutuu harrastamaan.”
Luottamusmies, nainen
”En mä ole pöydänhakkaaja, mutta mulla nousee perse penkistä kyllä.
Työnantaja joutuu joskus kyllä sanomaan, että koitahan rauhoittua (nauraa). Mä teen tässä niin kuin eron, että
miehet ei ole semmoisia niin kuin sliiba-slaba -keskusteijoita kuten naiset
ovat. ... Jos mä huomaan, että työnan-
”Koko ajan sä näit, että lisätyöntarjoamisvelvoitetta rikotaan, mutta
kun kukaan työntekijä uskaltanut
sitten lähteä omalla nimellään asiaa
viemään eteenpäin, vaan pelkäsi, että
sitten ne nekin vähät tunnit häviää,
joita nyt on saanut. Ei pysty viemään
jotain riita-asiaa eteenpäin, jos ei kukaan seiso siellä takana. … Ja sitten
toisaalta se antaa työnantajalle jälleen sen signaalin, että asialle ei tarvitse mitään tehdä.”
Entinen luottamusmies, nainen
Lähde: Sitaatit ovat Ville Kainulaisen ja
Milja Saaren artikkelista ”Nyrkkiä pöytään ja
helmat paukkumaan? Luottamusmiestoiminnan sukupuolistavat käytännöt yksityisellä
sektorilla”. (2014).
fakta
Miten edistää
tasa-arvoista
edunvalvontaa?
Ammattiliitto voi:
○ vahvistaa työntekijöiden
asemaa ajamalla muutoksia
esimerkiksi työehtosopimuksiin
ja työlainsäädäntöön.
○ pyrkiä parantamaan osatyöntekijöiden sananvaltaa
ja uskallusta määrittelemällä
minimitunnit.
○ käsitellä stereotypioita naisja miestapaisesta edunvalvonnasta luottamusmieskoulutuksissa.
Luottamusmies voi:
○ pohtia, mihin omat oletukset
luottamusmiehistä ja -naisista
perustuvat.
○ edistää työpaikan tasa-arvosuunnitelman tekemistä.
Näillä eväin
aktiivit kertovat, mistä
he saavat energiaa arkeen.
Kaatoterapiaa
teksti Annemari Anttila
kuva Antti Ekola
Keilaaminen
Keilaaminen on hyvä keino purkaa stressiä, se auttaa
paljon. Käyn keilaamassa entisen työkaverini kanssa
1–2 kertaa kuussa, joskus useamminkin. Jos on huonompi päivä, saatan soittaa kaverille ja kysyä, lähteekö hän
keilahallille. Keilaan kyllä muutenkin – välillä haluan vain
rentoutua, joskus parantaa pisteitä.
Olen keilannut vuosia, ja minulla on jo aika hyvät
taidot. Aika paljon käyn hohtokeilaamassa. En tiedä,
parantaako tuoppi suoritusta, se on ihan omakohtaista.
Otan yleensä samalla yhden tai pari, se on sellainen
rentoutumisjuttu.
Joskus käymme työporukan virkistäytymisillassa
keilaamassa. En ole voittanut kaikkia. Jos joku on
keilaamassa ensimmäistä kertaa, hän voittaa varmasti
ensikertalaisen tuurilla.
Ihanat työkaverit
Työkavereilta saa tukea, ja heidän kanssaan pystyy keskustelemaan. Olen töissä naisten pukeutumisosastolla,
mutta työporukkaan kuuluu koko Keskisen henkilökunta. Juttelemme kahvi- ja ruokatauoilla sekä työ- että
kotiasioista.
Paljon puhutaan kaupan tapahtumista. Jonkin verran
vaihdetaan kuulumisia myös tv-sarjasta, jota Keskisillä kuvataan. Itse en halua olla siinä juuri esillä, mutta
sarjaa on ihan kiva katsella.
Kuka
Seija Viinikka
Asuu: Kuortaneella
Ikä: 54 vuotta
Tehtävä: Työsuojeluvaltuutettu
Työ: Myyjä Veljekset Keskisellä
Harrastukset: Kävelylenkit,
keilaaminen
pamplus 30
Seuraavassa numerossa
Anna palautetta
Näin PAM palvelee kesällä
Palautetta PAMplus-lehdestä:
Mikä juttu oli mielestäsi mielenkiintoisin? Mistä aiheista haluaisit lukea enemmän, mikä taas ei
kiinnosta? Onko sinulla juttuideoita?
PAMplus-lehden tekijät ottavat mielellään vastaan palautetta.
Lähetä palaute osoitteeseen
pamplus@pam.fi, ja viestin otsikoksi
Lehden palaute. Palautteen toukokuun
numerosta pitää olla perillä viimeistään maanantaina 15. kesäkuuta.
Voit myös lähettää palautetta
postitse osoitteeseen PAMplus-lehti,
PL 54, 00531 Helsinki.
Palaute saatetaan julkaista lehdessä. Vaikka kirjoitat nimimerkillä,
liitä kirjoitukseen yhteystietosi, jotta
osallistut palkintoarvontaan.
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 4 leffalippua.
Puhelinvaihde on auki koko kesän
normaalisti klo 9–16.
Puhelinpalvelulinjat palvelevat
22.6.–31.7. välisenä aikana maanantaisin klo 9–16 ja tiistaista perjantaihin
klo 9–13.
"Monipuolinen tietopaketti! "
Aluetoimistot ovat avoinna
seuraavasti:
"Mielestäni paras juttu oli erimielisyysasioiden hoidon kuvaus."
PAMplus-lehden
ilmestymisaikataulu:
○ Helsinki, Tampere, Turku, Lahti,
Kuopio ja Oulu ovat koko kesän auki
normaalisti.
○ Joensuu, Kokkola, Kouvola, Pori,
Rovaniemi ja Hämeenlinna ovat kiinni
22.6.–31.7. ja auki muun kesäajan normaalisti.
○ Vaasa on kiinni 6.7.–24.7. ja auki
muun kesäajan normaalisti.
○ Jyväskylä on kiinni 20.7.–31.7. ja auki
muun kesäajan normaalisti.
ELO26.8.
LOKA14.10.
JOULU9.12.
"Lehden huhtikuun numeron
mielenkiintoisin artikkeli oli
Johtoajatus - Kuka ajaa parhaiten
asiasi?"
Aluetoimistot
PAMplus-toimitus toivottaa
rentouttavaa kesää!
Palvelunumerot
Helsinki-Uusimaa
Siltasaarenkatu 6, 4. krs
PL 54, 00531 Helsinki
helsinki-uusimaa@pam.fi
Lahti
Rautatienkatu 21 B, 3. krs
15110 Lahti
lahti@pam.fi
Tampere
Aleksis Kiven k. 18 B, 3. krs
33210 Tampere
tampere@pam.fi
Jyväskylä *
Kalevankatu 4, 2. krs
40100 Jyväskylä
jyvaskyla@pam.fi
Oulu
Uusikatu 22
90100 Oulu
oulu@pam.fi
Turku
Yliopistonkatu 33 G, 4. krs
20100 Turku
turku@pam.fi
Kouvola *
Urheilijankuja 6
45100 Kouvola
kouvola@pam.fi
Pori *
Isolinnankatu 24, 3. krs
28100 Pori
pori@pam.fi
Vaasa
Pitkäkatu 38 C
65100 Vaasa
vaasa@pam.fi
Kuopio
Ajurinkatu 29
70110 Kuopio
kuopio@pam.fi
Rovaniemi *
Rovakatu 8
96100 Rovaniemi
rovaniemi@pam.fi
Keskustoimisto
Paasivuorenkatu 4–6 A
PL 54, 00531 Helsinki
pam@pam.fi
Joensuu
Kauppakatu 17 B, 3. krs
80100 Joensuu
Avoinna: ma 9–12 ja 13–16
Kokkola
Kauppatori 2, 2. krs
67100 Kokkola
Avoinna: ma 9–12 ja 13–16
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600
Liittymiseen, PAMin jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat.
Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620
Palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat.
Työttömyysturva 020 690 211
Työttömyyteen ja työttömyyspäivärahaan
liittyvät asiat.
Vaihde 020 774 002
Avoinna ma–pe klo 9–16
* avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16
Päivystystoimistot
Hämeenlinna
Turuntie 9 as. 2
13130 Hämeenlinna
Avoinna: ti, pe 9­–14
tampere@pam.fi
pamplus 31
Lapsen
LIITTOA
KOKOUKSESS
MUKANA va
If ja Kale
TAPATURMAVAKUUTUS
NOIN 3 €/kk
Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla
maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat PAMin neuvotteleman jäsenetuvakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta
lapsenturva.fi
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
010 19 19 19
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA