näin saat hyvän taimikon

näin saat hyvän
taimikon
Hoida taimikko ajoissa
se parantaa metsätaloutesi
kannattavuutta
Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa 2014.
Teksti ja kuvat: Annikka Selander
Taitto: Katarina Maris
Taulukot, graafit ja piirrokset: Hyvän metsänhoidon suositukset – METSÄNHOITO,
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2014.
Lisätietoja saat Metsäkeskuksen neuvojilta
asiakastuki@metsakeskus.fi | puh 0294 32 409
Johdanto
Omat tavoitteesi ratkaisevat sen, miten
hoidat ja käytät metsääsi. Siksi päätät
miten näitä taimikonhoitosuosituksia
sovelletaan sinun metsässäsi. Sinulla
voi myös olla erilaiset tavoitteet eri metsikkökuvioille ja metsäsi eri osille.
Puuntuotannon tavoitteena on olla
kannattavaa toimintaa. Yksi metsänhoitosuositusten päätavoitteista on
parantaa yksityismetsätalouden kannattavuutta. Useimmiten on varaa tehokkuuden lisäämiseen.
Metsänuudistaminen ja taimikkovaihe vaikuttavat metsän kehitykseen
aina kiertoajan loppuun saakka ja näin
ollen myös metsästä saataviin tuloihin.
Oikea toimenpide oikeaan aikaan on
metsätalouden kannattavuuden perusta.
Taimikonhoidon
laiminlyöminen
pienentää puumyyntituloja, mutta
myös siirtää tuloja tuonnemmaksi.
Mänty, kuusi ja kivennäismailla
rauduskoivu ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisimmat puulajimme. Eri
puulajit viihtyvät erilaisilla kasvupaikoilla kehittyäkseen toivotusti. Käytä
kasvupaikalle parhaiten sopivaa puulajia. Kun tiedät eri puulajien ominaisuudet ja kasvupaikkavaatimukset voit
helpommin tehdä oikeita päätöksiä.
Tässä käsikirjassa keskitytään uuden
metsikön perustamiseen ja tasaikäisten
metsiköiden taimikonhoitoon. Taimikonhoitoon kuuluvat heinäntorjunta,
varhaisperkaus ja taimikonharvennus.
Esittelemme ne menetelmät, jotka suurimmalla varmuudella antavat toivotun
tuloksen. Saat tietoosi uusimmat tutkimustulokset täydennettynä käytännön
kokemuksilla.
Hyvän tamikon resepti
Metsän uudistamisen tavoitteena on löytää kullekin kasvupaikalle sopivia nopeasti
kasvavia ja kustannustehokkaita puulajeja. Tee päätöksesi kasvupaikan ja uudistettavan puuston perusteella.
Valitse puulaji, joka hyödyntää parhaiten kasvupaikan mahdollisuudet
(ravinteet ja vesivarat).
Mänty on valopuu. Mänty sopii pääpuulajiksi kuiville ja kuivahkoille kankaille, karkeille tuoreille kankaille sekä rämeille ja ravinneköyhille korville. Hyvälaatuisen
männyn kasvattaminen edellyttää, että puusto kasvaa nuoruusvaiheessaan riittävän tiheänä ja hitaasti.
Kuusi kestää varjostusta ja se menestyy sekä vallitsevana puulajina että sekapuuna.
Kuusi kasvaa hyvin lehdoissa, lehtomaisella kankaalla sekä keskikarkeilla ja hienojakoisilla tuoreilla kankailla. Se sopii myös ruohoturvekankaille ja mustikkaturvekankaille.
Rauduskoivu menestyy lehtomaisilla kankailla ja sekapuuna tuoreilla kankailla.
Hieskoivu soveltuu soistuneille kankaille, savimaille ja turvemaille.
Valitse sopiva maanmuokkausmenetelmä
Äestys tai laikutus sopii karkeajakoisille ja vettäläpäiseville kuivahkoille ja kuiville
kankaille. Menetelmät soveltuvat männyn luontaisessa uudistamisessa, kylvössä ja
istutuksessa.
Laikkumätästys tai kääntömätästys soveltuu keskikarkeille ja hienojakoisille
maille. Paras menetelmä kuusen istutuksessa.
Naveromätästys maille, joilla on tarvetta johtaa pois pintavettä.
Ojitusmätästys kun kuivatustarve edellyttää ojien kaivamista.
Valitse varma uudistamismenetelmä
Istutus ja kylvö ovat nopeampia ja varmempia kuin luontainen uudistaminen.
Luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla sopii kuivahkoille ja kuiville kankaille. Jätä tarpeeksi hyvälaatuisia siemenpuita, käsittele maanpinta äestämällä tai laikuttamalla ja poista siemenpuut 2–3 vuoden päästä.
Koneellinen kylvö äestyksen yhteydessä on hyvä vaihtoehto. Tavoitteena on
vähintään 4 000 kylvökohtaa hehtaaria kohti.
Istuta tarpeeksi monta tainta hehtaarille, vähintään 1 600–2 000. Istuta mätästetyllä alueella taimi mättäälle. Istuta taimi tarpeeksi syvään niin, että juuripaakku
yltää kivennäismaan läpi humuskerrokseen.
Polje heinät (heinäntorjunta)
Tarkista heinäntorjunnan tarve jo istutusta seuraavana syksynä, ja sen jälkeen
vielä kahtena seuraavana vuonna.
Heinä lisää tukkimiehentäin ja myyrien aiheuttamien tuhojen riskiä ja se voi jopa
tappaa taimen.
Poista taimia uhkaava lehtipuusto (varhaisperkaus)
Taimikon perkaus 3–5 vuotta istutuksen jälkeen, viimeistään kun vesakko on yhtä
pitkää kuin havupuun taimet. Havupuun taimet ovat tällöin noin metrin mittaisia.
Reikäperkaus on vaihtoehto kuusentaimikoissa. Männyntaimikoissa kaikki vesakko poistetaan hirvituhoriskin vähentämiseksi.
Harvenna taimikko oikeaan aikaan (taimikonharvennus)
Taimikon harvennus kannattaa. Taimikonhoidon jälkeen kasvu ja järeytyminen keskittyvät parhaisiin puihin. Työ maksaa itsensä takaisin ensiharvennuksessa.
Suositeltava ajankohta: kun kuuset ovat 3–4 metrin mittaisia ja männyt 5–7 metrin
mittaisia. Harvenna aikaisemmin jos lehtipuut uhkaavat piiskata kuusta ja mäntyä.
Taimikonhoidon oikea ajankohta säästää aikaa ja kustannuksia.
Säästä luontokohteet
Jätä reunavyöhykkeet ja muut erityiskohteet raivaamatta.
Säästä ekologisesti arvokkaat pensaat ja puut (esimerkiksi paatsama, kuusama,
metsälehmus).
Säästä puumaiset raidat ja pihlajat, jos ne eivät kilpaile taimien kanssa.
Mikä on metsätaloutesi
tavoite?
Riippumatta siitä, teetkö itse metsänhoitotöitä vai teetätkö ne ammattilaisilla, sinun pitää selvittää itsellesi mihin
pyrit. Oikeiden toimenpiteiden valinta
on helppoa, kun tavoite on selvillä. Metsäammattilaisen tehtävä on esitellä eri
vaihtoehdot ja niiden todennäköiset
vaikutukset metsikön kehitykseen. Keskustellen löytää yhteiset ratkaisut.
Metsänhoitoon kuuluvat kaikki ne
toimenpiteet, joilla ohjataan metsikön
kehitystä metsänomistajan toivomaan
suuntaan. Metsänhoitosuositukset perustuvat uusimpiin tutkimustuloksiin ja
käytännön metsätaloudesta saatuihin
kokemuksiin. Suositusten tarkoituksena on minimoida epäonnistumisen riski.
Hyvä lopputulos edellyttää töiden
huolellista suunnittelua ja toteuttamista. Metsän olosuhteet saattavat poiketa
yleisesti kuvatusta, minkä vuoksi on
tärkeää perehtyä kyseessä olevaan metsikköön.
Metsikön kasvattaminen taimista
tukkipuiksi muodostaa ketjun, jossa
edellinen toimenpide vaikuttaa seuraavan toimenpiteen onnistumiseen ja sen
kustannuksiin. Metsänhoidon tavoitteena on vähentää seuraavassa kehitysvaiheessa tarvittavaa työpanosta ja nopeuttaa hyvälaatuisen puun tuotantoa.
Puiden nopea järeyskehitys aikaistaa
puunmyynnistä saatavia tuloja.
Eri puulajeilla on erilaiset kasvupaikkavaatimukset. Tuottava taimikko
syntyy kullekin kasvupaikalle sopivasta puulajista. Taimikko on täystiheä
ja se hyödyntää kokonaan maaperän
puuntuotantomahdollisuudet. Tarvittavat taimikonhoitotyöt on tehty eikä
välitöntä hoitotarvetta ole.
Mieti tätä:
voit lisätä pääoman
tuottoa käyttämällä jalostettua
siementä, joka antaa nopeakasvuisen ja korkealaatuisen
metsikön
voit lisätä metsätalouden tuloja tekemällä tai teettämällä metsänhoitotyöt ajallaan
voit vähentää menoja
perustamalla uusi metsikkö välittömästi päätehakkuun jälkeen.
Näin saat paremman uudistamistuloksen, jolloin heinäntorjunnan,
varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen kustannukset
vähenevät.
Istutus, kylvö tai luontainen uudistaminen?
hakataan heti, kun uudistusalalla on
tarpeeksi taimia. Maalajiltaan hienojakoiset kasvupaikat eivät sovellu uudistettaviksi luontaisesti tai kylvämällä,
koska näille maille luonteenomainen
voimakas rouste nostaa sirkkataimet
maasta.
Kylvö on istutusta edullisempi vaihtoehto uudistettaessa karkeita ja keskikarkeita kuivia ja kuivahkoja kankaita
männylle. Sopivilla kohteilla ja oikein
käytettynä kylvöllä on myös muita
Luontainen uudistaminen on edullisin uudistamismenetelmä. Luontainen
uudistaminen sopii männyn uudistamiseen kuivilla ja karuilla kankailla.
Onnistuminen edellyttää tarpeellista
määrää hyvälaatuisia siementäviä puita. Useimmissa tapauksissa tarvitaan
kevyt maanmuokkaus, jotta taimikosta
tulee täystiheä ja tasainen. Siemenpuut
Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta kivennäismailla eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Selite: vihreä = suositellaan, keltainen = suositellaan varauksin, 0 = muokkaamaton,
P= maanpintaa paljastava maanmuokkaus, K = kohoumia muodostava maanmuokkaus.
Karkea
Keskikarkea
P
K
P
Mänty, siemenpuu
P
P
P
P/0
Kuusi, istutus
K
K
K
K
K
K
K/P
Kuusi, kaistale
P/0
P/0
P/0
P/0
P/0
P/0
P/0
Kuusi, suojuspuu
0
0
0
0
0
0
0
Rauduskoivu, istutus
P
Karkea
Keskikarkea
P
Hieno
P
Keski-
P
Hieno
P/K
Kuiva kangas
tai sitä karumpi
Mänty, kylvö
Mänty, istutus
Hieno
Kuivahko kangas
Karkea
Tuore kangas
Keskikarkea
Maalaji
Lehtomainen kangas tai
sitä viljavampi
Karkea
Kasvupaikka
0
K/P
Rauduskoivu, kylvö
P
Rauduskoivu, siemenpuu
P
Kasvupaikka ja maalaji ovat ratkaisevia puulajin ja uudistamismenetelmän valinnalle
kivennäismailla. Taulukossa esitetään männyn, kuusen ja koivun suositeltavat uudistamismenetelmät.
etuja. Kylvöä käyttämällä saat todella
tiheän taimikon, jossa taimia on 4 000
– 5 000 hehtaaria kohti. Näin tiheä taimikko tarvitaan korkealaatuisen tukkipuun tuottamiseksi. Taimikkovaiheessa
tiheässä kasvaneiden männyntaimien
oksat jäävät ohuiksi ja alaoksien kuivuminen alkaa varhaisessa vaiheessa.
Paras männynsiementen kylvöajankohta on heti lumen sulamisen jälkeen
kun maa on vielä kostea. Kylvö ei onnistu rehevillä mailla eikä hienojakoisilla
mailla.
Kylvössä ja istutuksessa voit käyttää jalostettua siementä, minkä ansiosta
puut kasvavat nopeammin ja niiden laatu on parempi. Istutus on kallein uudistamismenetelmä, mutta samalla nopein
ja vähiten riskialtis. Rehevillä kasvupaikoilla istutus on myös varmin menetelmä. Kuusen uudistamisessa istutus
on yleisin menetelmä. Vaadi taimien
ostajana myyjältä tiedot taimierästä.
Taimien ja siementen pitää olla hyvälaatuisia, ja niiden alkuperän on oltava
uudistusalallesi sopiva.
Tarkista taimien kunto ja laatu ennen istutusta. Pakastetut taimet pitää
sulattaa hitaasti ennen istutusta. Taimet eivät saa kuivua kuljetuksen ja
varastoinnin aikana. Taimi on sopivan
kostea silloin, kun juuripaakkua puristaessa siitä tippuu vettä. Suurin osa taimista istutetaan käsin, mutta koneellinen istutus lisääntyy. Kun kone istuttaa
taimen, se päätyy aina oikeaan syvyyteen ja tuoreeseen muokkausjälkeen.
Mänty
Mänty on valoa vaativa puulaji eikä se
menesty muiden puiden varjossa. Mänty on sopeutunut pärjäämään vähällä
vedellä ja vähillä ravinteilla. Siitä kasvaa hyvälaatuinen tukkipuu kuivahkoilla ja sitä karummilla kankailla sekä
rämeillä ja vähäravinteisissa korvissa.
Näillä kasvupaikoilla mänty on sopivin
pääpuulaji. Mänty sopii pääpuulajiksi
myös tuoreilla kankailla ja sekapuuksi
kuusen ja koivun kanssa. Mäntytukin
laatu riippuu oksaisuudesta, oksien järeydestä ja vuosirenkaiden leveydestä. Männikön pitää taimikkovaiheessa kasvaa tiheänä jotta oksat pysyvät
hentoina ja luontainen karsiutuminen
tapahtuu varhain. Kun mänty kasvaa
harvassa tai rehevällä kasvupaikalla siitä tulee oksainen.
Viljeltäessä mänty uudistetaan
yleensä kylvämällä. Kylvö tehdään
useimmiten koneellisesti äestyksen yhteydessä.
Luontainen uudistaminen sopii
karkearakeisille kuivahkoille ja sitä
karuimmille kankaille. Lajittunut maa
ja ohut kunttakerros antavat parhaat
onnistumisen edellytykset. Siemenpuuhakkuussa jätetään 50–100 tervettä
puuta, joilla on elinvoimainen latvusto.
Maanmuokkaus parantaa merkittävästi siementen itämistä ja sirkkataimien
juurtumista. Kivennäismailla maanmuokkaus tehdään äestyksenä tai laikutuksena ja turvemailla laikkumätäs-
tyksenä tai kääntömätästyksenä.
Kylvämällä siemenpuiden alle voit
hyödyntää jalostetun kylvösiemenen
paremman kasvun ja laadun ja samalla
parantaa uudistamistulosta.
Istutusta suositellaan hienojakoisille
kuivahkoille kangasmaille sekä keskikarkeille ja karkeille tuoreille kankaille.
Äestyksessä ja laikutuksessa kivennäismaa pitää paljastaa ja muokkausjäljen
on oltava vähintään puoli metriä leveä,
jotta se antaa tarvittavan suojan tukkimiehentäitä vastaan.
Kuusi
Kuusi on puolivarjopuu ja se kasvaa
hyvin sekä vallitsevana puuna että
alikasvoksena. Kuusi on veden ja ravinteiden suhteen vaateliaampi kuin
mänty. Maan pitää olla ravinteikasta ja
pohjaveden liikkuvaa. Puuntuotantoa
ajatellen sopivammat kasvupaikat ovat
keskikarkeat ja hienot tuoreet kankaat
sekä lehtomaiset kankaat. Kuusi menestyy myös ruohoturvekankailla, mustikkaturvekankailla ja puolukkaturvekankailla, kunhan niiden ravinnetalous
on kunnossa. Karuilla vettäläpäisevillä
kasvupaikoilla kuusen kasvu on selvästi heikompaa kuin männyn. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kuusi
soveltuu näillä kasvupaikoilla ainoastaan sekapuuksi.
Kuusen puutavaran laatu on tasaisempaa kuin männyn. Oksaisuudella ei
ole yhtä suurta merkitystä sahatavaran
laadulle kuin männyn kohdalla.
Istutus on nopea ja varma tapa uudistaa kuusta. Laikkumätästys tai kääntömätästys on osoittautunut parhaaksi
maanmuokkausmenetelmäksi varmistamaan taimien alkukehitys ja selviytyminen kilpailussa heinää ja lehtipuuvesakkoa vastaan.
Nopea ja kerralla onnistunut
uudistaminen tuottaa varmimmin
täystiheän ja terveen taimikon.
Rauduskoivu
Rauduskoivu on valoa vaativa puulaji
ja sen kasvu on nuoruusvaiheessa nopea. Rauduskoivu menestyy lehdoissa,
lehtomaisilla kankailla ja tuoreilla kangasmailla, kun vesitalous on kunnossa.
Näillä kasvupaikoilla se tuottaa järeää
tukkipuuta.
Korkealaatuisen koivutukin kasvattaminen onnistuu parhaiten sekapuuna
kuusen kanssa. Koivu-kuusisekametsän koivut karsiutuvat tyviosastaan
oksattomiksi, ja niiden tekninen laatu
on muutoinkin parempi kuin puhtaissa koivikoissa. Myös koivun terveyden
ja vähävikaisuuden kannalta kasvatus
sekapuuna on hyödyllistä, koska ruskotäpläkärpästen aiheuttamat vioitukset ovat sekametsissä vähäisempiä. Suurimmat puunmyyntitulot saat
korkealaatuisten oksattomien tai hieno-oksaisten koivutukkien myynnistä.
Korkealaatuiset järeät tyvitukit ovat
kaikkein arvokkaimpia.
Rauduskoivu uudistetaan yleensä
istuttamalla. Uudistusalan raivaus on
syytä tehdä huolellisesti niin, ettei sinne jää koivuntaimia varjostavaa alikasvospuustoa. Maa muokataan laikkumätästyksellä tai laikutuksella.
Hieskoivu
Hieskoivu sietää märkiä ja vähähappisia olosuhteita ja menestyy siksi myös
soistuneilla kivennäismailla ja turvemailla. Kivennäismailla on taloudellisesti kannattavaa kasvattaa hieskoivua
vain havupuita täydentävänä puulajina. Kasvu hidastuu jo nuorella iällä ja
järeyskehitys on paljon heikompi kuin
rauduskoivulla, eikä se parane vaikka
hieskoivulle annetaan lisää kasvutilaa.
Hieskoivun kasvatuksessa joudutaan
tavallisesti tyytymään pääosin kuitupuuhun heikomman kasvun ja laatuvikojen vuoksi.
Heikon taloudellisen tuoton takia
hieskoivua ei yleensä aktiivisesti uudisteta. Se uudistuu helposti luontaisesti
siementen ja kantovesojen kautta.
Tunnistatko rauduskoivun ja
hieskoivun?
Rauduskoivun lehti on kolmiomainen ja siinä on kapea kärki.
Lehden reunat ovat toiskertaan
sahalaitaiset ja versot ovat karheanystyiset.
Hieskoivun lehdet ovat
lyhytkärkiset ja vain kertaalleen
sahalaitaiset. Versot ovat sileitä ja
hienon nukan peittämiä.
Kasvupaikkaluokat
Lehto ja lehtomainen
kangas
Reheviä kasvupaikkoja, joissa on runsas ruoho- ja heinäkasvillisuus. Maaperä on usein ruskomaata ja ohuen kangashumuksen alta löytyy multamainen kerros. Maalaji on hienojakoinen.
Tuore kangas
Tuoreet kankaat ovat seinäsammal- ja varpukankaita. Kangashumuskerros on vain osittain hajonnut ja se on kivennäismaasta selvästi erillään. Mustikka on vallitseva kenttäkerroksessa.
Tuoreet kankaat ovat keskihyviä, kohtalaisesti hienoja aineksia
sisältäviä moreenimaita.
Kuivahko kangas
Maanpintaa peittää paksuhko, alustastaan selvästi erottuva
raakahumuskerros. Seinäsammal ja puolukka muodostavat
yhtenäisen pohjakerroksen. Kuivahkot kankaat ovat laihoja,
vain vähän hienoja aineksia sisältäviä moreenimaita.
Kuiva kangas
Kuivat kankaat ovat jäkälä- ja varpukankaita. Kenttäkerroksessa kasvaa kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on
hiekkaa tai someroa.
Istutustiheys, taimia per hehtaari
Mänty
Kuusi
Rauduskoivu
2 000-2 400
1 600-2 000
1 600
Tarkista istutustiheys ja taimikon tiheys taimikonhoidon jälkeen
Voit tarkistaa istutustiheyden 3,99 metrin pituisen kepin avulla. Rajaa ympyrä
pyörittämällä keppiä merkityn keskipisteen ympäri ja laske säteen sisäpuolelle
jäävät kehityskelpoiset taimet. Yksi taimi koealalla vastaa 200:a tainta hehtaarilla.
Jos koealalla on 10 tainta se tarkoittaa 2 000:ta tainta per hehtaari. Mittaa useita
koealoja ja laske niiden keskiarvo. Käytä samaa menetelmää varhaisperkauksen ja
taimikonharvennuksen työn jäljen seurantaan.
Oikea maanmuokkaus tärkeä
Maanmuokkaus on yhdessä puulajin ja
uudistamismenetelmän valinnan kanssa uudistamisketjun tärkeimpiä lenkkejä. Muokkausmenetelmä valitaan maan
ominaisuuksien perusteella. Maanmuokkaus vaikuttaa metsikön kehitykseen monta vuotta eteenpäin. Yksi
maanmuokkauksen tavoite on nostaa
maan lämpötilaa. Paljastettu kivennäismaa ja erityisesti kohoumat lämpiävät
aikaisemmin keväällä ja ne ovat lämpimämpiä myös kesällä verrattuna muokkaamattoman maan istutuskohtiin.
Juuret kehittyvät nopeammin, mikä
edistää ravinteiden ja veden ottoa maasta, jolloin taimi kasvaa nopeammin.
Voit merkittävästi vähentää pintakasvillisuuden kilpailua valitsemalla maanmuokkausmenetelmän, jossa
syntyy kohoumia. Mättäillä kasvavat
taimet saavat etumatkaa suhteessa
pintakasvillisuuteen ja ne pärjäävät
paremmin valosta, ravinteista, vedestä
ja kasvutilasta käytävässä kilpailussa.
Laikkumätästyksessä kivennäismaakerroksen alle muodostuu kaksinkertainen humuskerros ja näin ollen kompostointivaikutus: ravinteita vapautuu
taimien käyttöön sitä mukaa kun humus hajoaa.
Lajittuneilla ja vettäläpäisevillä
mailla männyn luontainen
uudistaminen onnistuu jättämällä
hyvälaatuisia siemenpuita. Jätä
siemenpuuhakkuussa 50–100
tervettä siemenpuuta, joilla
on elinvoimainen latvus. Kevyt
maanmuokkaus, kuten kuvan
osoittama äestys, varmistaa
tasaisen taimettumisen.
Kivennäismaata paljastetaan vain
sen verran mitä uudistaminen vaatii.
Jos muokkauksessa paljastetaan liikaa
kivennäismaata, siitä seuraa runsaasti
heinää ja vesakkoa. Lyhyellä tähtäyksellä edullinen menetelmä, esimerkiksi
äestys rehevällä kasvupaikalla, tulee
pidemmällä aikavälillä kalliiksi. Äestysjälkeen istutetut taimet kasvavat
huonommin kuin mättäälle istutetut
taimet, ja heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen tarve on suurempi verrattuna laikku- ja kääntömätästettyihin
alueisiin.
Oikein valitun maanmuokkausmenetelmän avulla voit säädellä uudistusalan vesitaloutta.
Pienten
istutettujen
havupuutaimien vakavin tuhonaiheuttaja on
tukkimiehentäi. Taimet suojataan taiMetsänomistaja osoittaa
parasta istutuskohtaa.
Se on keskellä mätästä
missä tukkimiehentäin
aiheuttamien
tuhojen ja kilpailevan
pintakasvillisuuden
riski on pienin. Mättään
alla on kaksinkertainen
humuskerros ja humuksen
päällä on 5–10 cm
paksu kivennäismaa- tai
turvekerros. Taimi saa
mättään päältä kunnon
etumatkan vedestä ja
ravinteista käytävässä
kilpailussa.
mitarhalla torjunta-aineella. Tuhoriskin vähentämiseksi on tärkeä käyttää maanmuokkausmenetelmää, joka
paljastaa kivennäismaata. Erityisesti
laikkumätästyksestä on saatu hyviä tuloksia. Tukkimiehentäi karttaa avoimia
pintoja. Etäisyys taimesta humuksen
reunaan on ratkaiseva. Istutustaimen
ympärillä on oltava paljastettua kivennäismaata vähintään 15 senttimetrin
säteellä. Turve suojaa yhtä hyvin kuin
kivennäismaa. Koholla olevat istutuskohdat suojaavat taimia myös myyrätuhoja vastaan.
Maanmuokkaus voidaan tehdä 15–
20 prosenttia nopeammin jos hakkuutähteet, eli oksat ja latvukset, on korjattu energiapuuna.
Maanmuokkausmenetelmät
Kylvöä ja luontaista uudistamista edeltävä äestys
Äestyksessä kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan,
mutta muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä siemenen itämistä edistävää humusta.
Äesjälkeä tarvitaan 4 000–5 000 metriä hehtaarille, jotta syntyy riittävästi hyviä
itämiskohtia.
Istutusta edeltävä äestys
Karkeilla ja keskikarkeilla vettäläpäisevillä kankailla äestys ja laikutus ovat sopivia
maanmuokkausmenetelmiä. Äestyksessä istutusta varten muokkausjäljen tulee
olla niin syvä, ettei sen pintaan jää humusta. Hyviä istutuskohtia syntyy äestyksessä
paljon. Paras istutuskohta on korkea kohta muokkausjäljen keskellä. Taimen ympärillä
on oltava vähintään 15 senttimetriä paljastettua kivennäismaata tukkimiehentäin
aiheuttamien tuhojen torjumiseksi.
Istutusta edeltävä laikutus
Laikutuksessa tavoitteena on
4 000–5 000 laikkua hehtaaria kohti.
Laikutuksessa istutusta varten laikun
pintaan ei saisi jäädä humusta.
Kylvöä ja luontaista uudistamista
edeltävä laikutus
Laikutuksessa kylvöä tai luontaista
uudistamista varten kivennäismaata
paljastetaan, mutta muokkausjäljen
pintaan tulisi jäädä siemenen itämistä
edistävää humusta.
Laikkumätästys
Laikkumätästyksessä pintamaa
käännetään niin, että muodostuu
kaksinkertainen humuskerros.
Mättäät pitää tiivistää. Istutuksessa
taimipaakun tulee ylettyä humukseen.
Riittää, että puolet taimen vihreästä
osasta on maanpinnan yläpuolella.
Naveromätästys
Mätäs tehdään matalasta vaosta eli
naverosta saatavasta maasta. Naveron
syvyys on 30–50 senttimetriä. Mättäät
tehdään laakeiksi, 10–20 senttimetriä
korkeiksi ja 60–80 cm levyisiksi, eikä
niitä tarvitse tiivistää.
Kääntömätästys
Kääntömätästyksessä mätäs on
laakea, alle 10 senttimetriä korkea ja
ensimmäisen talven jälkeen se painuu
lähes maanpinnan tasoon.
Oikea
maanmuokkaus
antaa taimelle hyvät
eväät kasvulle.
Tee heinäntorjunta
ajoissa
Heinän torjunnalla varmistat taimien
selviytymisen
pintakasvillisuuden
kanssa käytävässä kilpailussa. Mekaanisessa heinäntorjunnassa voit polkea
heinän taimien ympäriltä tai leikata
sen. Vapauta taimen ympäriltä niin iso
alue, ettei heinä lakoontuessaan yllä taimen päälle.
Kevät ja myöhäissyksy ovat hyviä
ajankohtia tarkistaa kuusen- ja männyntaimikoiden kunto ja tarvittaessa
torjua taimia uhkaava heinä. Silloin taimet näkyvät hyvin ruskean pintakasvillisuuden seassa.
Varhaisperkaus ratkaisee
taimikon jatkokehityksen
Varhaisperkaus on tärkein hoitotyö
taimikossa. Varhaisperkauksessa poistetaan kasvatettavien puiden kanssa
kilpaileva lehtipuuvesakko. Perkaus
On tärkeä seurata uudistamisen
onnistumista ja tarpeen
mukaan torjua taimia uhkaavaa
pintakasvillisuutta. Heinä estää
taimen kasvua ja pahimmassa
tapauksessa se voi tappaa taimen.
Tarkista istutustaimikko vähintään
kerran vuodessa 2–3 vuoden ajan
istutuksen jälkeen.
varmistaa havupuiden kasvun ja estää
ylitiheyden seurauksena syntyviä mekaanisia vaurioita. Oikea ajoitus on erittäin tärkeä. Varhaisperkaus tehdään
kun taimet ovat noin metrin mittaisia,
eli 3–5 vuotta istutuksen jälkeen. Oikein
ajoitettu työ takaa, että istutettu puulaji
säilyy metsikön pääpuulajina. Varhaisperkaus voidaan tehdä reikäperkauksena tai täysperkauksena.
Männyntaimikot saavat alussa kasvaa tiheinä, 4 000–5 000 tainta per hehtaari, jotta syntyy hieno-oksaista puuta.
Poista mäntyjen kanssa kilpailevat lehtipuut mutta jätä luontaisesti syntyneitä kuusia ja koivuja aukkoihin.
Poista kuusentaimikoista kanto- ja
juurivesoista syntyneet lehtipuut sekä
ne siemensyntyiset lehtipuut, jotka kasvavat liian lähellä kuusia. Jätä seimensyntyisiä koivuja aukkoihin.
Voit vähentää uuden vesakon muodostumista tekemällä varhaisperkaus
kesällä. Vuodenaika ei kuitenkaan ole
yhtä tärkeä kuin se, että työ tulee tehtyä. Taimikot, joihin syntyy voimakas
vesakko, pitää perata kaksi kertaa. Koneellinen perkaus, jossa kone kitkee vesakon maasta juurineen, vähentää merkittävästi uuden vesakon syntymistä.
Tästä varhaisperkausmenetelmästä on
saatu hyviä tuloksia.
Taimikon harvennus on
kannattava investointi
Taimikonharvennuksessa päätät taimikon jatkokehityksestä ja mahdollisuuksista tuottaa ainespuuta. Taimikonharvennus on yksi parhaita
mahdollisuuksia parantaa metsätalouden kannattavuutta. Taimikonharvennuksessa jätetään metsänhoitosuositusten mukainen määrä taimia ja samalla
järjestellään puulajisuhteita.
Taimikonharvennuksen
jälkeen
kasvamaan jäävät taimet saavat enemmän kasvutilaa, valoa, vettä ja ravinteita. Sairaat ja paksuoksaiset puut
poistetaan, samoin ne puut jotka voivat
vahingoittaa kasvatettavia puita. Suosi
laadullisesti parhaita, hyväkasvuisia
puita. Ne voivat olla joko viljeltyjä taimia tai luontaisesti syntyneitä taimia.
Muista, että koivu nuorella iällä kasvaa
paljon nopeammin kuin mänty ja kuusi.
Jätä havupuutaimikon aukkoihin
mieluummin rauduskoivua kuin hieskoivua. Sopiva osuus rauduskoivua on
10–15 prosenttia. Jätettävien koivujen
pitää olla mäntyjä ja kuusia lyhyempiä.
Taimikonharvennus oikeaan aikaan
varmistaa taimikon nopean kehityksen
ja se säästää silkkaa rahaa. Työ maksaa
itsensä takaisin jo ensiharvennuksessa.
Taimikonharvennuksen tavoitteena on
puuston järeytyminen niin, että ensiharvennuksessa metsikössä on myytävää ainespuuta. Jos taimikonharvennus
viivästyy, ajanhukka ja kustannukset
voivat olla kaksinkertaiset. Laiminlyöty taimikonharvennus tarkoittaa myöhempää ensiharvennusta ja pienempiä
tuloja.
Ilman varhaisperkausta taimikon pääpuulaji helposti vaihtuu vastoin suunnitelmia.
Taimikon harvennus: ajankohta ja taimikon tiheys harvennuksen jälkeen
Puulaji
Kasvupaikka
Mänty
Tuore ja kuivahko kangas
5-7
2 000-2 200
Kuivahko kangas, tiheät
kylvötaimikot
3-4
2 500-3 000
Kuiva kangas
3-5
2 000-2 200
Kuusi
Lehtomainen kangas ja
tuore kangas
3-4
1 800-2 000
Rauduskoivu
Lehtomainen kangas ja
tuore kangas
4-5
1 600
Hieskoivu
Viljavat turvemaat
4-7
2 000-2 500
Hoida
taimikkosi
ajoissa
Taimikon varhaisperkaus
ja harvennus varmistavat
taimikon toivotun kehityksen.
Parhaat puut jätetään
kasvamaan ja järeytymään
ennen ensiharvennusta.
Ammattilaiselta kuluu 6–10
tuntia yhden hehtaarin
taimikonharvennukseen.
Valtapituus, m
Runkoluku
kpl/ha
Uudistamiskulut, euro/ha
1600
1400
1200
Taimikonharvennus
1000
Varhaisperkaus
800
600
Istutus
400
200
Maanmuokkaus
0
Äestys
Laikkumätästys tai kääntömätästys on paras maanmuokkausmenetelmä kuusen istutuksessa. Edullisempi äestys on uudistamisketjun
kokonaistarkastelussa kalliimpi,
koska uudistusalalle syntyy enemmän vesakkoa ja taimikonhoito
maksaa enemmän.
Männyntaimikot on kasvatettava
tiheinä, jotta rungoista kehittyy
hieno-oksaisia ja jotta oksakulma on
mahdollisimman lähellä 90 astetta.
Kuivahkolla kankaalla männyllä
on hyvät edellytykset tuottaa
korkealaatuista sahatavaraa.
Laikkumätästys
Koivu kasvaa nuorella iällä paljon nopeammin kuin kuusi. Tässä on taimikon harvennuksessa jätetty koivuja liian lähelle kuusia ja koivu on piiskannut irti kuusen neulaset. Jätä aukkoihin vain siemensyntyisiä rauduskoivuja, jotka ovat selvästi lyhyempiä
kuin kuuset.
Älä säästä väärässä paikassa
Puunmyynnistä saatuja tuloja kannattaa investoida nopeaan ja varmaan
uudistamismenetelmään. Yleisimpien
uudistamismenetelmien kokonaiskustannukset ovat 5–15 prosenttia päätehakkuusta saatavista puunmyyntituloista.
Metsän uudistamisessa on hyvä
miettiä kokonaisuutta ja metsikön kehitystä aina ensiharvennukseen asti. Uudistamisen tavoitteena on saada aikaan
kasvupaikalle sopivia puulajeja kasvava
uusi metsikkö mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Nopea ja
kerralla onnistunut uudistaminen on
paras tae siitä, että saat täystiheän ja
terveen taimikon.
Väärät valinnat, kuten maanmuokkauksen laiminlyöminen tai taimikonhoidon viivästyttäminen kustannussäätöjen toivossa, voivat myöhemmin
aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi
tästä seuraa puunmyyntitulojen menetyksiä. Halvimmat vaihtoehdot voivat merkitä suurempia kokonaiskuluja
verrattuna siihen, että investoit vähiten
riskialttiisiin uudistamisketjuihin.
Kaikki toimenpiteet vaikuttavat
metsikön seuraaviin kehitysvaiheisiin,
sekä kasvuun että tuhoriskiin. Esimerkki: Kun istutat kuusentaimet mättäisiin
heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen
tarve vähenee. Myös tukkimiehentäin
aiheuttamien vahinkojen riski vähenee.
Näin ajankohta vaikuttaa taimikonhoidon kustannuksiin
Taimikon varhaishoidon ja
taimikonharvennuksen viivästyminen yhdellä vuodella nostaa kustannuksia noin 10 prosenttia. Jos
lykkäät työtä 4–5 vuotta, kustannukset siis nousevat 50 prosenttia.
Turvaa luontoarvot
Turvaa luonnon monimuotoisuus niin,
että myös sinun metsästäsi löytyy monipuolisia ja lajirikkaita elinympäristöjä
ja että myös erikoistuneilla ja vaateliailla lajeilla on hyvät elinolot. Metsikkökohtaisilla toimenpiteillä voit sekä turvata että lisätä monimuotoisuutta.
Suojaa vedet jättämällä vesistöjen ja
pienvesien varrelle suojavyöhyke ilman
maanmuokkausta.
Jättämällä vähätuottoisia metsikkökuvioita tai osia niistä metsänhoidon
ulkopuolelle voit vähentää kustannuksia ja samalla edistää luonnon monimuotoisuutta. Säästä taloudellisesti vähäarvoisempia puita säästöpuina.
Jätä katajat, pihlajat ja marjovat pensaat kasvamaan. Säästä myös pökkelöt
ja maapuut. Monet linnut, sammalet
ja käävät ovat riippuvaisia lahopuusta.
Jätä kosteat painanteet ja kivikot raivaamatta. Metsän, suon, veden ja pellon
vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä
pienriistalle.
Minimoi tuhoriski
Tukkimiehentäin aiheuttamia vahinkoja voi torjua käyttämällä maanmuokkausmenetelmää, joka paljastaa tarpeeksi kivennäismaata.
Haavanvesakko toimii väli-isäntänä ruostesienelle, joka aiheuttaa laatua
alentavaa versoruostetta männyntaimilla. Kaulaamalla tai taskutuksella
2–3 vuotta ennen uudistushakkuuta
voidaan ehkäistä haavan juurivesojen
syntymistä. Myös tekopökkelöiden tekeminen voi vähentää juurivesoja.
Vältä tyvikaarnaisten männyntaimien harvennusta talvella ja keväällä,
jolloin on vaarana, että kaadetut männyt toimivat ytimennävertäjän lisääntymispaikkana.
Tarpeeksi tiheät ja hyvin hoidetut
taimikot kestävät parhaiten hirvituhoja. Männyn ja rauduskoivun uudistamisessa kannattaa suosia kylvöä ja luontaista uudistamista, jos kasvupaikka on
sopiva. Istutetuissa koivuntaimikoissa
tarvitaan usein suojaustoimenpiteitä.
Nuorissa ja pienialaisissa männyn-
taimikoissa varhaisperkaus estää hirvituhoja tehokkaasti. Männyn taimia
haittaavan lehtipuuvesakon perkaaminen vähentää taimikon kiinnostavuutta
hirvien ruokailupaikkana. Varhaisperkaus on suositeltavaa tehdä mäntyjen
ollessa alle metrin mittaisia.
Hirvien
talvehtimisalueilla
ja
muualla missä esiintyy paljon tuhoja
mänty- tai lehtipuuvaltaista taimikkoa
on syytä kasvattaa vähintään viiden
metrin pituuteen asti ennen taimikonharvennusta.
Hirvet syövät mielellään ensiharvennuksessa syys- ja keskitalvella maahan jätettäviä männyn latvuksia. Jos on
mahdollista ajoittaa hakkuu taimikon
lähistöllä, se vähentää osaltaan taimikkoon kohdistuvaa syöntiä.
Lahovikaisen kuusikon alikasvoskuusia ei kannata käyttää metsän uudistamisessa, sillä taimet ovat todennäköisesti juurikäävän saastuttamia.
Jos tartunnan saaneiden puiden osuus
on yli 10 prosenttia uudistettavan metsikön runkoluvusta, on syytä harkita
puulajin vaihtamista.
Mene metsään
- tarkista mitä
taimikoillesi
kuuluu.
Metsänhoitotöiden tilaajan ABC
Määrittelee tavoitteesi ja kerro ne toimijalle.
Pyydä kustannusarvio ja kysy aikataulusta.
Pyydä selkeitä vaihtoehtoja ja vertaa niitä kesken.
Laadi etukäteen muistilista. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?
Kysy omavalvonnasta ja pyydä raportti sen tuloksista.
Kysy myös takuusta.
Kyseessä on sinun metsäsi.