Geologien visio Helsinki-Tallinna- tunneliyhteydestä elää:

Geologien visio Helsinki-Tallinnatunneliyhteydestä elää:
ESISELVITYS PUOLTAA SUUNNITTELUN JATKAMISTA
KEIJO NENONEN JA OSSI IKÄVALKO
A
jatus merenalaisesta junatunnelista Tallinnaan on pyörinyt kalliorakentajien ja suunnittelijoiden seminaareissa ja selvityksissä jo parikymmentä vuotta. Vision vahva promoottori, entinen Helsingin
kaupungin geoteknisen osaston päällikkö Usko
Anttikoski esitti pohjoismaisessa geotekniikan
konferenssissa (NGM-92) Aalborgissa vuonna 1992 kolmea uutta tunnelia rakennettavaksi
Itämeren poikki: Suomenlahdelle, Ahvenanmaalle (Saaristomeri ja Ahvenanmeri) ja Merenkurkkuun (Anttikoski 2007).
Kerroimme aiemmin Geologi-lehdessä
(Nenonen ja Ikävalko 2012), että Tallinnatunneli on otettu jälleen esiin Geologian tutkimuskeskuksen GTK 2030 -visiossa. Rautatieyhteys pääkaupunkien välillä toteuttaisi vision kaksoiskaupungista (”Hellinna”, ”Talsinki”), kun nopeilla junilla voitaisiin vajaassa
tunnissa kiittää Suomenlahden ali keskustasta
keskustaan. Kuvasimme ajatellun tunnelilinjauksen geologisia edellytyksiä ja visioimme
maailmalla käytössä olevan tunnelinporaustekniikan käyttöä hankkeessa.
Vastikään valmistuneen TALSINKIFIXesiselvitysprojektin tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä tunnelin rakentamisesta ja liikennöinnistä Helsingin ja Tallinnan välillä (Helsingin kaupunginkanslia
2015). Toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi
68
Geologi_3_2015_toka.pmd
esiselvityksessä valikoitui rautatietunneli (kuva
1), joka kytkeytyisi nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin molemmissa
maissa (kuva 2). Keskeisimmäksi tekijäksi tunnelin kannattavuuden kannalta nousi mahdollisimman lyhyt matka-aika kaupunkien keskustojen välillä. Hankkeen edellytyksenä on
myös Rail Balticin eli Viron ja Keski-Euroo-
Kuva 1. Junatunneli Helsingistä Tallinnaan, havainnekuva (piirros: Harri Kutvonen).
Figure 1. Railway tunnel from Helsinki to Tallinn
(illustration: Harri Kutvonen).
GEOLOGI 67 (2015)
68
7.5.2015, 14:49
Kuva 2. TALSINKIFIX-projektin vaihtoehtoisia junatunnelilinjauksia. Linjausvaihtoehdot A ja B ovat
todennäköisimpiä: niissä päästään Tallinnan matalaan saakka kiteisissä kivissä. Loppulinjaus Aegnaan,
Viimsiin ja Tallinnan kaupunkiin on tehtävä sedimenttikiviin (vrt. Nenonen ja Ikävalko 2012).
Figure 2. Alternative routes of the TALSINKIFIX-project railway tunnel. The most probable route options
are A and B: they allow the tunnel to reach the littoral waters of Tallinn in crystalline rocks. The end of
the route to Aegna, Viimsi and the city of Tallinn will pass through sedimentary rocks (cf. Nenonen and
Ikävalko 2012).
pan välisen nopean raideyhteyden toteutuminen. Tunnelin ja sen edellyttämien liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9–13 miljardia euroa, ja tarvittavan lainan takaisinmaksuaika olisi 35–40 vuotta. Kustannuksista kalliorakentamisen osuuden on arvioitu olevan
3,6–4,1 miljardia euroa (vrt. kallioperä kuvassa
2). Yhteiskuntataloudellisen tarkastelun perusteella tunnelista saatavat tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista. Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) rakentamiselle tarvittaisiin noin 40–50 prosenttia.
TALSINKIFIX-projektissa mukana ovat
Viron Harjun maakunta, Helsingin kaupunki, Tallinnan kaupunki ja Femern Belt Development Fund, jonka rahoitus tulee osittain
EU Strategy for the Baltic Sea Region
(EUSBSR) -siemenrahoitusinstrumentin kautta. Harjun maakunnan maaherra julisti julkisen hankintakilpailun koskien ulkoista asiantuntijuutta huhtikuussa 2014. Sopimuksen sai
yhteistarjouksen tehneet Vealeidja OÜ (osa
Sweco groupia), Sweco Project AS ja Finantsakadeemia OÜ.
Helsingin ja Tallinnan välinen kiinteä yhteys (engl. fixed link) loisi perustan Suomen
ja Viron kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle. Hankkeella on merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen ja Viron kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan
tunneliyhteys toisi uuden ulottuvuuden sekä
henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja
koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle.
GEOLOGI 67 (2015)
Geologi_3_2015_toka.pmd
69
69
7.5.2015, 14:49
Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan
ja Välimeren alueille nopeutuisivat. Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen. Tallinnasta Baltian
maiden läpi Puolan Varsovaan suunnitteilla
olevan Rail Baltic-ratayhteyden ja tunnelihankkeen toteutuminen tukisivat sekä Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupunkialueen kehittymistä että laajan työssäkäyntialueen muodostumista. Matka-aika Helsingistä Tallinnaan
lyhentyy vision mukaan puoleen tuntiin, joka
vastaa nykyistä matka-aikaa Hyvinkäältä ja
Järvenpäästä Helsinkiin. Rail Balticin toteutumisen myötä matka-aika Tallinnasta edelleen Riikaan tulee olemaan alle kaksi tuntia
(Helsingin kaupunginkanslia 2015).
Esiselvityksessä kerättiin kokemuksia
muista toteutetuista tunnelihankkeista ja niiden organisointimalleista. Erityisesti Fehmarn
Belt Fixed Link -hankkeen kokemusten pohjalta syntyi esitys perustaa suomalais-virolainen projektiorganisaatio Helsinki-Tallinnahankkeen jatkosuunnittelua varten. Seuraava
suunnitteluvaihe ja selvitysten laatiminen edellyttää aktiivista sidosryhmätoimintaa, hankeviestintää sekä mahdollisen ulkopuolisen rahoituksen hakemista, jolloin suositeltavin vaihtoehto on yhteistyössä toteutettu projekti, jolla
on riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit. Kun
selvitykset tarkentuvat ja uusia suunnitelmia
tehdään, niin geologinen tieto Suomenlahden
pohjan geologiasta ja rakenteista tarkentuu.
Parhaassa tapauksessa geologista tutkimuspalvelua tarvitaan ja selvitettävää riittää vuosiksi
eteenpäin.
KEIJO NENONEN JA
OSSI IKÄVALKO
Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
02151 Espoo
keijo.nenonen@gtk.fi
ossi.ikavalko@gtk.fi
70
Geologi_3_2015_toka.pmd
Summary
Geologists’ vision of the HelsinkiTallinn railway link still exists:
the prefeasibility study supports
further planning
In the early 1990s the Geological Survey of Finland
published data of the geology of the Baltic Sea,
which generated interest in the construction of
undersea tunnels from Finland to Estonia. The
engineers and geologists have since expressed their
vision of the undersea tunnel, and the project has
been positively received among logistic and
engineering experts; the uncertainties are primarily
financial ones. We have now reached the time when
both the cities of Helsinki and Tallinn are seriously
considering the possibility of building the fixed
railway connection.
The goal of the recently published prefeasibility study for the Helsinki–Tallinn fixed link
was to define whether it is technically feasible, and
to produce an estimate on the most profitable way
of establishing a connection between the two
capitals as a part of their existing transport systems.
The pre-feasibility study also includes a preliminary
estimation of the costs and benefits for both
countries and an analysis of the justification to
continue with a full-scale feasibility study and the
planning of the Helsinki–Tallinn undersea tunnel.
The pre-feasibility study is the result of Harju
County Government, City of Helsinki, City of
Tallinn and Femern Belt Development fund
TALSINKIFIX- project, partly financed by the EU
Strategy for the Baltic Sea Region (EUBSR) Seed
Money Facility.
A fixed link between Helsinki and Tallinn
would create a basis for the growth vision of
Finland, Estonia and the adjacent Baltic region.
The project has considerable positive effects on the
competitiveness and attractiveness of both Finland
and Estonia. The completion of the tunnel project
has a post-2030 target year in the pre-feasibility
study. If realized, the fixed link will be a globally
GEOLOGI 67 (2015)
70
7.5.2015, 14:49
significant project. The cost estimate for the tunnel
and the necessary traffic arrangements is 9–13
billion euros of which 3.6–4.1 billion euros is the
share of the rock engineering of the undersea
tunnel. A socioeconomic study shows that the
income generated by the tunnel in the operating
phase covers the service and maintenance costs as
well as a part of the investment costs.
Helsinki–Tallinn fixed link would support
both the development of the Helsinki–Tallinn twin
city and the creation of an extensive commute area.
In the vision, the travel time from Helsinki to
Tallinn is only 30 minutes. The pre-feasibility study
includes a collection of experiences of previously
realized tunnel projects and their organizational
models. The proposition to create a FinnishEstonian project organization for the further
planning of the Helsinki–Tallinn project was based
especially on the experiences from the Fehmarn
Belt Fixed Link project. The next planning phase
and the preparation of the studies require active
interest group operations, project communications
and applying for possible external funding, in
which case the recommended option is a joint
project with sufficient human resources and
funding. The future development gives work and
challenges to geologists and geological services for
years to come.
Kirjallisuus
Anttikoski, U., 2007. Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia. 26 s. www.
getunderground.fi/getfile.ashx?cid=72854&
cc=3&refid=26 [20.3.2015]
Helsingin kaupunginkanslia, 2015. Helsinki-Tallinnatunneliyhteyden esiselvitys puoltaa suunnittelun
jatkamista. Tiedote 11.2.2015.
Nenonen, K. ja Ikävalko, O., 2012. Tunneli läpi harmaan kiven Tallinnaan. Geologi 64:75–80.
P O H J O I S M A I N E N G E O T I E T E I L I J Ä - PA L K I N T O
Suomen Geologinen Seura pyytää esityksiä vuoden 2016 palkinnonsaajaksi
Pohjoismainen geotieteilijä -palkinto jaetaan joka toinen vuosi Pohjoismaisten Talvipäivien yhteydessä, seuraavan kerran tammikuussa 2016 Helsingissä. Palkinto annetaan
tutkijalle, jonka töillä on sekä tieteellistä että yhteiskunnallista merkitystä.
Kaikki pohjoismaiset geologiset seurat voivat tehdä esityksiä palkinnonsaajaksi. Esityksen tulee olla n. 500 sanaa pitkä. Palkintolautakunta, joka koostuu Geologisten seurojen puheenjohtajista ja Geologisten tutkimuskeskusten pääjohtajista, laatii kirjallisen
lausunnon palkintoehdotuksestaan.
Palkinto koostuu kehystetystä diplomista sekä kaiverruksin varustetusta kivilevystä. Palkinnon saajan on mahdollista pitää kutsuesitelmä palkinnonjakotilaisuuden yhteydessä.
SGS:n jäseniä pyydetään lähettämään ehdotuksensa sähköpostitse 1.10.2015 mennessä. Ehdotus osoitetaan seuran puheenjohtajalle ja lähetetään seuran osoitteeseen:
sihteeri@geologinenseura.fi.
ANNAKAISA KORJA, SGS:N PJ
http://www.geologinenseura.fi/winter_meeting/programme/nordic_geoscientist.html
GEOLOGI 67 (2015)
Geologi_3_2015_toka.pmd
71
71
7.5.2015, 14:49