Lataa käsiohjelma () - Helsingin kaupunginorkesteri

Lataa käsiohjelma () - Helsingin kaupunginorkesteri

RAUTAA, TERÄSTÄ & MESSINKIÄ
PE / FRE / FRI
30 / 10 / 2015
19.00
HELSINGIN MUSIIKKITALO
MUSIKHUSET I HELSINGFORS
HELSINKI MUSIC CENTRE
DIMA
SLOBODENIOUK
TINE THING
HELSETH
JONATHAN HARVEY
Tranquil Abiding
2
Brittiläinen säveltäjä Jonathan Harvey (1939-2012)
opiskeli Cambridgessä ja Glasgow’ssa. Sävellystä
hän opiskeli Erwin Steinin ja Hans Kellerin johdolla,
ja 1980-luvun alussa Pierre Boulez kutsui hänet
työskentelemään Pariisiin. Harveyn tuotantoon
kuuluu orkesteri-, kamari-, soolo- ja näyttämöteoksia.
Kansainvälinen läpimurto tapahtui nauhateoksella
Mortuos Plango, Vivos Voco (1980) – säveltäjä
hyödynsikin usein aikansa uusinta teknologiaa
luodakseen aivan uudenlaisia soitinvärejä. Tärkeä
esikuva tässä suhteessa oli ennen kaikkea Karlheinz
Stockhausen.
Harvey harrasti mediaatiota, ja perehtyi
syvällisesti buddhismiin ja muuhunkin itämaiseen
ajatteluun, mikä vaikutti suuresti hänen myöhempään
tuotantoonsa. Esimerkiksi orkesterikappale
Body Mandala (2006) sai innoituksensa Tiibetin
temppelimusiikista, ja ooppera Wagner Dream
(2007) ottaa lähtökohdakseen Richard Wagnerin
keskeneräiseksi jääneen, buddhismia käsittelevän
oopperahankkeen Die Sieger.
Kamariorkesterille kirjoitettu Tranquil Abiding
(Pysyvä rauha) syntyi vuonna 1998 Riverside
Symphony-orkesterin tilauksesta. Orkesteri kantaesitti
sen New Yorkissa 10.6.1999 George Rothmanin
johdolla.
Harvey on kertonut sävellyksestään seuraavaa:
”Pysyvä rauha on buddhistinen ilmaisu joka tarkoittaa
tilaa, jossa keskitytään yhteen ainoaan pisteeseen.
Tämä noin 14 minuutin kestoinen sävellys perustuu
kauttaaltaan yhteen ainoaan, hitaasti hengittävään
rytmiin. Rytmi koostuu ’sisäänhengityksestä’ korkealla
sävelellä, jota seuraa ’uloshengitys’ matalammalla
sävelellä. Tämän päällä soivat erilaiset melodiset
fragmentit.”
JOHANN HUMMEL
Trumpettikonsertto Es-duuri
Slovakiassa syntynyt Johann Nepomuk Hummel (17781837) tunsi melkeinpä kaikki oman aikansa suuret
säveltäjät, muusikot ja kulttuuripersoonallisuudet. Hän
opiskeli Mozartin, Salierin ja Muzio Clementin johdolla.
Myöhemmin hänestä tuli Haydnin, Beethovenin ja
Schubertin tuttava, ja hän antoi pianotunteja sekä Carl
Czernylle että Mendelssohnille. Vuonna 1804 hänestä
tuli Haydnin seuraaja prinssi Esterházyn hoviorkesterin
johtajana. 1819-1837 hän työskenteli kapellimestarina
Weimarissa, missä hänestä tuli Goethen hyvä ystävä.
Hummel oli jo elinaikanaan suuresti arvostettu
muusikko ja säveltäjä. Hänen pianoteoksensa
- joukossa kahdeksan konserttoa ja kymmenen
sonaattia - vaikuttivat esimerkiksi Chopinin ja
Schumannin sävelkieleen. Hän sävelsi myös yli
20 oopperaa, laulunäytelmiä, kirkkomusiikkia ja
kamarimusiikkia. Hummelin kuoleman jälkeen
hänen teoksensa vaipuivat täysin unohduksiin,
mutta nykyään ne on löydetty uudestaan.
Hänen sävelkielensä edustaa mielenkiintoista
ylimenovaihetta musiikin historiassa: Hummel on
wieniläisklassikko, mutta myös orastava romantikko.
Trumpettikonserttonsa Hummel kirjoitti
itävaltalaiselle trumpettivirtuoosi Anton Weidingerille.
Tämä kehitti 1790-luvulla soittimen, jolla kykeni
helposti soittamaan kromaattisia kulkuja. Joseph
Haydnin Es-duurikonsertto vuodelta 1796 oli
ensimmäinen soittimelle sävelletty merkittävä
teos. Hummel sai konserttonsa valmiiksi
joulukuussa vuonna 1803, ja teos kantaesitettiin
uudenvuodenpäivänä 1804 Wienissä. Hummelin
tiedetään säveltäneen Weidingerille myös sittemmin
kadonneen trion trumpetille, viululle ja pianolle.
Konserton alkuperäissävellaji on E-duuri. Sitä
esitetään kuitenkin yleensä Es-duurissa, mikä on
soolosoittimelle helpompi sävellaji. Ensimmäinen osa
Allegro con spirito on klassisen selkeäpiirteinen.
Toinen osa Andante on kuin lyyrinen ooppera-aaria.
Viimeinen osa on haastavan virtuoosinen rondo.
3
SERGEI PROKOFIEV
Sinfonia 2 d-molli opus 40
4
Sergei Prokofiev (1891-1953) loi jo varhain mainetta
musiikin kauhukakarana. Hänen sävellystensä piikikäs
huumori, persoonallinen soinnutus ja energinen
motorisuus olivat monelle liikaa. 1920-luvulla
hänen sävelkielensä meni kuitenkin ajoittain niin
modernistiseksi, että jopa säveltäjä itse ihmetteli omia
toimiaan. Etenkin toinen sinfonia (d-molli, opus 40)
aiheutti hänelle hetkellisen luovan kriisin.
”Raudalla ja teräksellä” kyllästetty teos valmistui
vuonna 1925 yhdeksän kuukauden puurtamisen
jälkeen ja sai kantaesityksensä saman vuoden
kesäkuussa Pariisissa. Esityksen johti Sergei
Koussevitzky, jolle partituuri oli omistettu. Sinfonia
sai hyvin ristiriitaisen vastaanoton eikä säveltäjäkään
ollut kovin tyytyväinen. Kirjeessä ystävälleen Nikolai
Miaskovskille Prokofiev myönsi avoimesti: ”Olen
tehnyt musiikista niin tavattoman kompleksisen, etten
itsekään tajua mitä siinä oikein tapahtuu.” Vuonna
1953 hän suunnitteli tekevänsä sinfoniasta uuden
version, ja varasi sille teosluettelossaan opusnumeron
136. Hanke ei ehtinyt toteutua.
Prokofievin seitsemästä sinfoniasta toinen lienee
vähiten esitetty. Sillä on kuitenkin myös puolustajansa.
Esimerkiksi amerikkalainen säveltäjä Christopher
Rouse, joka pitää sitä Prokofievin parhaimpana
sinfoniana, on imitoinut sen ratkaisuja kolmannessa
sinfoniassaan (2011).
Teoksen rakenteellisena esikuvana toimi
Beethovenin pianosonaatti no 32. Toisin sanoen osia
on vain kaksi, ja ne ovat luonteiltaan sangen erilaiset.
Sinfonian ensimmäinen osa Allegro ben articolato on
raju ja riitasointuinen. Brutaalit konerytmit viittaavat
esimerkiksi Stravinskyn Kevätuhri-balettiin ja
Honeggerin Pacific 231-sävelrunoon.
Toinen osa Teema ja muunnelmia alkaa oboen
esittämällä lyyrisellä teemalla, jonka Prokofjev oli
säveltänyt jo vuonna 1918 ollessaan Japanissa
konsertoimassa. Seuraa kuusi muunnelmaa, joissa
ironiset ja meditatiiviset hetket vuorottelevat.
Jotkut jaksot ennakoivat jo Prokofievin myöhempää,
romanttisempaa sävelkieltä. Lopussa teema
kerrataan.
HKO SCREEN
KONSERTTI-ILTA KOTISOHVALLA
HKO:n suorat verkkolähetykset tuovat kaupunginorkesterin
konsertin kotisohvalle: vaikka et pääsisi paikalle Musiikkitaloon,
voit katsella ja kuunnella konsertin netissä.
Illan tunnelmaan virittäydytään Ennakkoluulijoiden seurassa
ennen konserttia. Keskustelua luotsaa musiikkitoimittaja Jaani
Länsiö. Väliajalla tavataan lisää kiinnostavia vieraita ja kuullaan
tarinoita konsertin kulisseista.
Lähetys Musiikkitalosta alkaa klo 18.30, konsertti klo 19.00.
Ohjelmat ovat lisäksi katsottavissa netissä 30 päivän ajan
konsertin jälkeen.
#hkoscreen
SUORAT LÄHETYKSET SYKSYLLÄ 2015
PE 30/10
TO 05/11
TI 24/11
TO 17/12
WWW.HELSINKIKANAVA.FI
YLE RADIO 1 & YLE.FI/KLASSINEN
WWW.HELSINKIKANAVA.FI
WWW.HELSINKIKANAVA.FI
www.helsinginkaupunginorkesteri.fi
helsinki.philharmonic@hel.fi
helsinkiphilharmonic
@HelsinkiPhil
helsinkiphilharmonic
HelsinkiPhilharmonic
5
DIMA SLOBODENIOUK
Moskovassa syntynyt ja yli 20 vuotta Suomessa
asunut kapellimestari Dima Slobodeniouk aloitti
viulistina, mutta muutettuaan Suomeen hän alkoi
opiskella kapellimestariksi ensin Atso Almilan
johdolla. Vuonna 1996 alkaneita opintojaan SibeliusAkatemiassa Slobodeniouk kävi myös Jorma Panulan
ja Leif Segerstamin johdolla.
Slobodeniouk ja Helsingin kaupunginorkesteri
ovat pitäneet lämmintä suhdettaan yllä jo lähes
15 vuoden ajan. Ensimmäisen kerran orkesterin
kapellimestarivieraana hän esiintyi vuonna 2001
Kummilapsikonsertissa ja seuraavan kerran vuonna
2003 loppiaisen elokuvamusiikkikonsertissa.
Varsinaisen kausikonsertti-illan hän johti myöhemmin
saman vuoden syksynä, ja sen jälkeen Slobodeniouk
on vieraillut säännöllisesti HKO:n edessä.
Kapellimestariuraansa Slobodeniouk on rakentanut
määrätietoisesti, mutta vailla kiirettä.
”Olen onnekas siinä mielessä, että sain hitaan
alun. Että sain alussa kehittyä rauhassa. Ne stressit
ja paineet, jotka nyt tulevat, on jo käyty kerran läpi.
Osaan suhtautua niihin rauhallisemmin ja näen
tilanteet nyt ulkoapäin”, hän kertoi YLE:lle vuonna 2011,
läpimurtonsa kynnyksellä.
Tällä vuosikymmenellä Slobodenioukin läpimurto
on todella tapahtunut. Rinnastus urakehitykselle
löytyy hänen harrastuksestaan. ”Ilmailun harrastajana
tiedän, että nousukiito on lennon kriittisin vaihe.
Haluaisin uskoa, että tässä vaiheessa telineet ovat jo
onnistuneesti irti maasta ja seuraavana on korkeuden
ja nopeuden kerääminen!” hän vertasi Avanti!orkesterin haastattelussa vuonna 2013.
Vuoden 2013 aikana ja sen jälkeen Slobodeniouk
onkin tehnyt näyttäviä esiintymisiä niin Suomessa
kuin ulkomailla. Hän on vieraillut mm. Baltimoren
sinfoniaorkesterissa, Lontoon Philharmonia
Orchestrassa, Ranskan kansallisorkesterissa sekä
Oslon filharmonikoissa. Keväällä 2015 Slobodeniouk
johti Essenin teatterissa György Ligetin oopperan
Le Grand Macabre. Slobodeniouk on ollut Espanjan
Galician sinfoniaorkesterin taiteellinen johtaja
vuodesta 2013 alkaen. Syksyllä 2016 hän aloittaa
Sinfonia Lahden ylikapellimestarina.
Seuraa Dima Slobodenioukia Twitterissä
@DeltaSierra_1
6
7
DIMA SLOBODENIOUK © MARCO BORGGREVE
TINE THING HELSETH
Norjalainen Tine Thing Helseth (s. 1987) on käynyt
huipputason klassiselle muusikolle perinteisen
opintien opiston soittotunneilta suurten orkesterien
vakiosolistisiksi. Hän aloitti trumpetinsoiton
7-vuotiaana, kävi opintonsa yksityisessä
Barrat Due -musiikkiopistossa ja sen jälkeen
Norjan musiikkiakatemiassa ja keräsi runsaasti
kilpailumenestystä.
Helseth on saanut hyvin monipuolisen musiikillisen
kasvatuksen, mikä näkyy hänen työskentelyssään.
Esimerkiksi perustamansa Tine Thing Helseth
-kvintetti soittaa ”kaikkea Bachista Beach Boysiin” ja
hän on yhtyeen ainoa klassisen koulutuksen saanut
muusikko. Hän on myös – entisenä Spice Girls -fanina
– perustanut vain naisvaskisoittajista koostuvan
TenThing-yhtyeen, joka levyttää ja kiertää maailmaa
aktiivisesti tuorein sovituksin.
Helseth on esiintynyt mm. Oslon, BBC:n
ja Liverpoolin filharmonikoiden, Lontoon
Philharmonia-orkesterin sekä Göteborgin ja Wienin
sinfoniaorkestereiden solistina sekä julkaissut
viisi äänitettä. Vuonna 2007 hän soitti Nobelin
rauhanpalkintogaalassa ja sai Norjan Grammypalkinnon vuoden tulokkaana. Menestyksestään
huolimatta Helseth ei ole ympärivuorokautinen
muusikko.
”Soitin on tietenkin osattava, ja harjoittelu on
välttämätöntä, mutta se ei saa viedä kaikkea aikaa.
Pitää urheilla, lukea kirjoja, katsoa elokuvia… tämä
kaikki on hyvin tärkeää muusikkona ja ihmisenä
kehittymisessä”, Helseth muistutti Telegraphissa
vuonna 2013.
Helseth näkee tärkeäksi myös hälventää
klassisen musiikkiin liittyvää mystiikkaa. Paitsi
että hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa,
hän on lanseerannut nimeään kantavan iPad- ja
iPhone-sovelluksen, jolla voi seurata hänen
konserttikalenteriaan, olla häneen yhteydessä ja
kuunnella näytteitä hänen julkaisuistaan. Hän ei
myöskään arastele ottaa kontaktia yleisöön ja tarjota
taustatietoja teoksista.
Seuraa Tine Thing Helsethiä Twitterissä
@Tinetrumpet
8
9
TINE THING HELSETH © COLIN BELL WARNER CLASSICS
HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI
10
Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu
vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään
yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri.
Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102
vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi
vuosittain noin 100 000 kuulijalle.
Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin
ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus.
Vuosina 1892–1923 orkesteri kantaesitti valtaosan
Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän
itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria
ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja
Leif Segerstam. Nykyään ylikapellimestarina toimii
John Storgårds. Kapellimestari Susanna Mälkki
valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi
ylikapellimestariksi. Mälkki aloittaa kolmivuotisen
kautensa syksyllä 2016.
Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti
konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin
Musiikkitalossa. Vuosittaisten 70–80
konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti
ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka
suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä
1900. Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä
kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt
ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina
konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan.
HKO on saanut tunnustusta levytyksistään,
joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia.
www.helsinginkaupunginorkesteri.fi
11
© KATJA NYMAN, EEVA KARHU
JONATHAN HARVEY:
Tranquil Abiding
Den brittiska tonsättaren Jonathan Harvey (1939-2012) studerade
i Cambridge och Glasgow. Hans kompositionslärare var Erwin Stein
och Hans Keller. I början av 1980-talet inviterades han av Pierre
Boulez att studera i Paris. Det internationella genombrottet skedde
med Mortuos Plango, Vivos Voco (1980) för tonband. Harvey
komponerade orkester-, kammar- och solomusik samt sceniska
verk. Han utnyttjade ofta sin tids nyaste teknologi för att skapa
nya slag av klangfärger. En viktig förebild var i detta avseende
framförallt Karlheinz Stockhausen.
Harvey sysslade med meditation och studerade ingående
buddhism och annat österländskt tänkande, vilket hade ett stort
inflytande på hans senare produktion. Exempelvis orkesterverket
Body Mandala (2006) är inspirerad av tibetansk tempelmusik
medan operan Wagner Dream (2007) utgår från Richard Wagners
ofullbordade projekt, den i buddhismen rotade operan Die Sieger.
Kammarorkesterverket Tranquil Abiding (Bestående frid)
skrevs år 1998 på beställning av Riverside Symphony-orkestern.
Orkestern uruppförde verket i New York den 10.6.1999 under
ledning av George Rothman.
Harvey har berättat om sitt verk: ”Bestående frid är ett
buddhistisk uttryck som innebär ett tillstånd i vilket man
fokuserar på en viss punkt. Detta ca 14 minuter långa verk bygger
genomgående på en enda långsamt pulserande rytm. Rytmen
består av en ’inandning’ på en hög ton som följs av en ’utandning’
på en lägre ton. Ovanpå detta klingar olika melodiska fragment.”
JOHANN NEPOMUK HUMMEL:
Trumpetkonsert Ess-dur
Den i Slovakien födda Johann Nepomuk Hummel (1778-1837)
kände mer eller mindre alla av sin samtids stora tonsättare,
musiker och kulturpersonligheter. Som ung studerade han under
ledning av Mozart, Salieri och Muzio Clementi. Senare lärde han
personligen känna Haydn, Beethoven och Schubert, och gav
pianolektioner åt såväl Carl Czerny som Mendelssohn. År 1804 blev
han vald till Haydns efterträdare som ledare för prins Esterházys
hovorkester. 1819-1837 arbetade Hummel som dirigent i Weimar,
där han blev nära vän med Goethe.
Under sin livstid var Hummel en mycket uppskattad tonsättare
och musiker. Hans pianoverk - bland annat 8 konserter och 10
sonater - påverkade exempelvis Chopins och Schumanns tonspråk.
Han komponerade därtill över 20 operor, sångspel, kyrkomusik och
kammarmusik. Efter Hummels död föll hans verk i total glömska
12
LISÄÄ
MUSIIKKIENERGIAA
KE 04 / 11 / 2015
19.00
TO 05 / 11 / 2015
19.00
KONSERTTOJEN
KUNINGAS
Susanna Mälkki, kapellimestari
Pekka Kuusisto, viulu
Jean Sibelius: Viulukonsertto
Jean Sibelius: Lemminkäinen
Sibelius-viulukilpailun tasan
kaksikymmentä vuotta sitten
sensaatiomaisesti vain 19-vuotiaana
voittanut Pekka Kuusisto palaa
Sibeliuksen Viulukonserton pariin
tutulla pelimannin spontaaniudellaan.
Huom! Molemmat konsertit
ovat loppuunvarattuja. Kysy
peruutuspaikkoja Lippupalvelusta.
PE 13 / 11 / 2015
19.00
TI 10 / 11 / 2015
19.00
JUNIORIKONSERTTI
Atso Almila, kapellimestari
Satu Sopanen, laulu & juonto
Helsingin 5. musiikkiluokkien oppilaita
Kaupunginorkesteri kutsuu lavan täydeltä
kouluikäisiä muusikoita esiintymään koko
perheelle sopivaan juniorikonserttiin. Rennon
tunnelman takaavat Satu Sopanen ja Atso
Almila.
KE 18 / 11 / 2015
19.00
TO 19 / 11 / 2015
19.00
ESPANSIVA
MATHIS DER MALER
Michael Schønwandt, kapellimestari
Shai Wosner, piano
Anna Immonen, sopraano
Joonas Asikainen, baritoni
Marc Soustrot, kapellimestari
Christian Ihle Hadland, piano
Niels Wilhelm Gade: Efterklange af Ossian
Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto nro 20
Carl Nielsen: Sinfonia nro 3 ”Sinfonia espansiva”
Carl Nielsen murtautui kansainväliseen
tietoisuuteen kolmannella sinfoniallaan,
Sinfonia Espansivalla. Vannoutunut
Nielsen-spesialisti ja Tanskan kaikkien
aikojen menestynein kapellimestari
Michael Schønwandt tekee odotetun
paluun kaupunginorkesterin eteen.
Ludwig van Beethoven: Leonore-alkusoitto nro 3
Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto nro 21
Paul Hindemith: Mathis der Maler, sinfonia
Mozartin C-duuri-pianokonserton
hitaasta osasta tuli huolettoman
lemmekkyyden symboli vuonna 1967
Elvira Madigan -elokuvan ääniraidan
myötä. Elegantista energisyydestään
tiedetty Christian Ihle Hadland on
niittänyt mainetta erityisesti Mozarttulkinnoillaan.
LIPPUPALVELU: 32,5–7,5 €
sis. palvelumaksun / inkl. serviceavgift / incl. service charge
13
HUOM!
Musiikkitalon kahvila palvelee
perjantaina 30.10.
konsertin jälkeen klo 21:30 saakka
Tarjolla erikoiserä viinejä
Piccolo pulloissa
hintaan 7,00 €
Tervetuloa!
Käsiohjelma / Programblad / Program
Teosesittelyt / Verkpresentationer / Programme
Christian Holmqvist
Taiteilijaesittelyt / Artistpresentationer / Artist bios
Jaani Länsiö
Käännökset / Översättningar / Translations
Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish)
Susan Sinisalo (englanti / engelska / English)
Ulkoasu / Design
Bond Creative Agency Oy
Taitto ja painatus
Grano Oy, Espoo 2015
14
för flera årtionden. Numera har de hittats på nytt. Hans tonspråk
representerar en intressant övergångsperiod i musikhistorien:
Hummel är en wienklassiker, men även en spirande romantiker.
Sin trumpetkonsert skrev Hummel åt den österrikiska
trumpetvirtuosen Anton Weidinger. Denne hade på 1790-talet
konstruerat ett instrument på vilket man lätt kunde spela
kromatiska passager. Haydns Ess-durkonsert från år 1796 var
det första betydande verk som skrevs för detta instrument.
Hummel fullbordade sin trumpetkonsert i december år 1803.
Den uruppfördes i Wien på nyårsdagen 1804. För Weidinger
komponerade Hummel dessutom en sedermera försvunnen trio för
trumpet, violin och piano.
Konsertens originaltonart är E-dur. Verket framförs dock
normalt i Ess-dur eftersom den är en för soloinstrumentet lättare
tonart. Den första satsen Allegro con spirito är klassiskt klar i
konturerna. Den andra satsen Andante är som en lyrisk operaaria.
Finalen är ett utmanande virtuost rondo.
SERGEJ PROKOFJEV:
Symfoni nr 2 d-moll opus 40
Sergej Prokofjev (1891-1953) skapade tidigt ett rykte som en
musikens enfant terrible. Många lyssnare hade svårt att svälja hans
musiks vassa humor, personliga ackord och energiska motorik. På
1920-talet blev tonspråket ställvis så modernistiskt att tonsättaren
själv undrade vad han egentligen håller på med. Framförallt den
andra symfonin (d-moll, opus 40) gav upphov till en kort skaparkris.
Det av ”järn och stål” mättade verket fullbordades år 1925 efter nio
månaders slit och uruppfördes i Paris i juni i samma år. Uruppförandet
dirigerades av Sergej Koussevitzky, som verket var tillägnat.
Symfonin fick ett mycket motstridigt mottagande och
tonsättaren själv var långt ifrån nöjd. I ett brev till sin vän Nikolaj
Mjaskovskij medgav Prokofjev öppet: ”Jag har gjort musiken så
otroligt komplex att jag inte själv fattar vad som sker i den.” År 1953
planerade han att göra en ny version av symfonin och reserverade
för den nummer 136 i sin opusförteckning. Projektet blev aldrig av.
Av Prokofjevs sju symfonier torde den andra vara den minst
framförda. Den har dock sina förespråkare. Exempelvis den
amerikanska tonsättaren Christopher Rouse, som tycker att detta
är Prokofjevs bästa symfoni, har imiterar dess lösningar i sin tredje
symfoni (2011).
Verkets strukturella förebild var Beethovens pianosonat nr
32. Med andra ord finns här endast två satser som är sinsemellan
mycket olika i karaktär. Symfonins första sats Allegro ben
articulato är våldsam och dissonant. De brutala maskinrytmerna
hänvisar till, exempelvis, Stravinskys balett Våroffer och
15
Honeggers tondikt Pacific 231.
Den andra satsen Tema och variationer inleds med ett
lyriskt tema som presenteras av oboen. Temat hade Prokofjev
komponerat redan år 1918 under en konsertresa i Japan. I sex
variationer växlar ironiska och meditativa ögonblick. Vissa
passager förebådar redan Prokofjevs senare, mera romantiska
tonspråk. I slutet ges temat i repris.
DIMA SLOBODENIOUK
Dima Slobodeniouk är född i Moskva och har bott i Finland i över
20 år. Han inledde sin musikerbana som violinist. Då han flyttade
till Finland började han studera dirigentteknik under ledning av
Atso Almila, senare Jorma Panula och Leif Segerstam. Slobodeniuk
och HSO har samarbetat i nu nära 15 års tid. Han debuterade med
orkestern år 2001 på en Fadderbarnskonsert. På trettondagen år
2003 dirigerade han en konsert med filmmusik. På hösten samma
år dirigerade han en av säsongkortskonserterna och har sedan
dess regelbundet gästat HSO. Slobodeniuk har byggt upp sin
karriär utan brådska, dock alltid målmedvetet. ”Det var tur att jag
hade en långsam start”, berättade han år 2001 åt YLE, kort före sitt
genombrott. ”Jag fick utvecklas i lugn och ro. All den stress och
press som nu kommer är redan upplevd, jag tar den inte hårt.”
Hans hobby utgör en parallell till hans karriärutveckling.
”Flygning är min hobby och därifrån vet jag att det mest kritiska
momentet är att ta sats för att stiga” sade han år 2013. ”Jag skulle
vilja tro att jag vid det här laget redan är lyckligt uppe i luften. Nu
gäller det att satsa på höjd och hastighet!”
Slobodeniuk har gästdirigerat bl.a. Baltimores symfoniorkester,
London Philharmonia Orchestra, Frankrikes nationalorkester och
Oslos filharmoniker. Våren 2015 dirigerade han Ligetis opera Le
Grand Macabre på teatern i Essen. Han är konstnärlig ledare för
Galiciens symfoniorkester. Hösten 2016 inleder Slobodeniouk sin
treårsperiod som Sinfonia Lahtis chefdirigent.
Följ Dima Slobodeniuk på Twitter @DeltaSierra_1
TINE THING HELSETH
Tine Thing Helseth (f. 1987) började spela trumpet 7 år gammal, tog
privatlektioner på Barrat Due-institutet och Norges musikakademi
och hade tidigt flera tävlingsframgångar. Helseth har fått en
mångsidig musikalisk utbildning, vilket återspeglas i hennes
verksamhet. Hon har bildat Tine Thing Helseth-kvintetten som spelar
”allt från Bach till Beach Boys” - hon är i själva verket den enda av
kvintettmedlemmarna med en klassisk skolning. Som före detta fan
16
av Spice Girls har hon bildat bleckensemblen tenThing som består av
endast kvinnliga musiker, och som framför nya arrangemang.
Som solist har Helseth uppträtt med bl.a. Oslos, BBC:s och
Liverpools filharmoniker, London Philharmonia Orchestra samt
Göteborgs och Wiens symfoniker. Hon har gett ut 5 CD:n. År 2007
uppträdde hon på Nobelgalan i Oslo och vann Norges Grammypris. Trots sina succéer är Helseth dock inte musiker 24 timmar
i dygnet. ”Man måste naturligtvis behärska sitt instrument, man
måste förstås öva” konstaterade hon år 2013 i Telegraph. ”Men
det får inte uppta all tid man har. Man skall sporta, läsa böcker, se
filmer. Allt behövs för att man skall kunna utvecklas som musiker
och som människa.”
Helseth anser att det är viktigt att man skingrar den mystik som
omger klassisk musik. Hon är aktiv i social media: hon har lanserat
en iPad- och iPhoneapp där man kan följa hennes konsertkalender
och lyssna på ljudfiler. Hon gillar också att ta direktkontakt med sin
publik för att berätta något om vad hon skall framföra.
Följ Tine Thing Helseth på Twitter @Tinetrumpet
HELSINGFORS STADSORKESTER
Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den
av Skandinaviens professionella symfoniorkestrar som har varit
längst kontinuerligt verksam. Ensemblen bestod till en början av
36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker.
Den konserterar årligen för ca 100 000 lyssnare.
Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent
dess grundare, Robert Kajanus. 1892-1923 uruppförde orkestern
majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under
tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av
bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu och Leif Segerstam. Orkesterns
nuvarande chefdirigent är John Storgårds. I början av september
2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent.
Mälkki inleder sin treårsperiod hösten 2016.
År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i
Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen 70-80 konserter
och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första
konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren 1900.
Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta
Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester
som turnerade i Sydamerika.
HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera
av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar.
www.helsingforsstadsorkester.fi
17
JONATHAN HARVEY:
Tranquil Abiding
“Tranquil Abiding is a Buddhist term for a state of single-pointed
concentration. This piece is a 14-minute movement based
throughout on a single, slow breathing rhythm. The rhythm
consists of an “inhalation” on an upper note followed by an
“exhalation” on a lower one. There are melodic fragments above
it: one using only one pitch, another three pitches, another five
pitches, another eight pitches and a fifth fifteen pitches.”
Thus wrote British composer Jonathan Harvey (1939–2012) of
Tranquil Abiding for chamber orchestra. His interest in meditation
and his profound study of Buddhism and other oriental philosophy
greatly influenced his late works. Body Mandala, for example, was
inspired by Tibetan temple music and the opera Wagner Dream
by Wagner’s unfinished opera Die Sieger dealing with Buddhism.
JOHANN NEPOMUK HUMMEL:
Trumpet Concerto in E Flat Major
Johann Nepomuk Hummel (1778–1837) knew virtually all the
great composers of his day – Mozart, Salieri and Clementi, Haydn,
Beethoven and Schubert, Czerny and Mendelssohn, and in 1819
he became Haydn’s successor as Kapellmeister at the court of
Prince Esterházy. He was greatly revered as a musician and as the
composer of concertos, over 20 operas, Singspiels, church and
chamber music, yet after his death, they were mostly forgotten and
have only recently been rediscovered.
Hummel wrote his Trumpet Concerto for the Austrian virtuoso
Anton Weidinger, inventor of a trumpet capable of producing
chromatic notes with ease. Haydn’s Trumpet Concerto in E Flat of
1796 was the first major work to be composed for this instrument.
The original Hummel Concerto was in E Major, but it is nowadays
mostly performed a semitone lower, which is an easier key for the
soloist. Hummel is also known to have composed a subsequently
lost Trio for trumpet, violin and piano for Weidinger.
SERGEI PROKOFIEV:
Symphony No. 2 in D Minor, Op. 40
Sergei Prokofiev (1891–1953) had a reputation as a musical
enfant terrible at an early age already. His barbed humour, quirky
harmonies and boisterous energy were too much for many, and his
idiom was at times so modernistic that even he was confounded.
His second Symphony, a work of “iron and steel”, took nine months
to complete and got a very mixed reception. As he wrote to his
18
friend Nikolai Myaskovsky, “I have made the music so complex to
such an extent that when I listen to it myself I do not fathom its
essence, so what can I ask of others?” In 1953 he had plans for
revising it but never got round to doing so.
Of the seven Prokofiev Symphonies, the second is probably the
one least often performed. Some, such as the American composer
Christopher Rouse, nevertheless consider it his best. Structurally,
it is cast in the mould of Beethoven’s Op. 32 Piano Sonata. In other
words, it has only two movements differing greatly in character.
The brutal, machine-like rhythms of the first point to such works as
Stravinsky’s Rite of Spring, while the second begins with a lyrical
theme Prokofiev wrote while in Japan. Six variations then follow.
DIMA SLOBODENIOUK
Born in Moscow but resident in Finland for over 20 years, Dima
Slobodeniouk studied the violin before turning to conducting. He
has had a warm relationship with the HPO for nearly 15 years. He
is, he says, happy that his career took off fairly slowly; being a keen
aviator, he knows that take-off is the most critical stage in a flight.
The leisurely beginning gave him a chance to develop at his own
pace. This means that he has already experienced and mastered
the stresses and pressures that now lie in his path.
Now truly in orbit, Slobodeniouk has enjoyed an impressive
career both in Finland and abroad. Guest engagements have
included appearances with the Baltimore Symphony, the London
Philharmonia, the French National Radio Orchestra and the Oslo
Philharmonic. In spring this year he conducted Ligeti’s opera Le
Grand Macabre in Essen, and he has been Music Director of the
Orquesta Sinfónica de Galicia in Spain since 2013. Slobodeniouk
has been appointed as Principal Conductor of the Lahti Symphony
Orchestra, starting in autumn 2016.
TINE THING HELSETH
Tine Thing Helseth (b. 1987) comes from Norway and is the only
classical-trained musician in the Tine Thing Helseth Quintet she
founded to play “everything from Bach to Beach Boys”. A fan of the
Spice Girls, she also founded the TenThing ensemble consisting
solely of female brass players. Despite her numerous victories she
is not, however, a 24/7 musician. “You have to learn the craft of
an instrument,” she says. “There’s no way around it. Of course you
have to practise, but it’s not just about playing all the time. You
need to do sports, read books, watch movies, because all these are
important for how you progress as a person and as a musician.”
Tine Thing Helseth also seeks to pull aside the veil of mystery
19
surrounding classical music. Not only is she active in social media;
she has also released an iPad and iPhone app bearing her name
so that fans can check her concert diary, contact her and listen
to samples of releases. Nor is she shy of making contact with her
audience or of offering background information about works.
Follow her on Twitter @Tinetrumpet.
THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA
The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional
symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has
been operating without a break for 132 years. It has grown from a
band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving
concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at
the Helsinki Music Centre and abroad.
Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of
almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer
himself conducting. The HPO’s founder and first Chief Conductor
Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and
other conductors of note. John Storgårds began as Chief Conductor in
2008. Conductor Susanna Mälkki has been appointed the next chief
conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra. She begins a threeyear term as Chief Conductor of the Orchestra in autumn 2016.
Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius,
featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded
the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the
Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the
baton of John Storgårds, the Gramophone Award in 2012.
www.helsinkiphilharmonicorchestra.fi
20
KEVÄÄN 2016
LIPUNMYYNTI ALKAA!
Kevään 2016 kausikortit ovat myynnissä 5.11.-4.12.2015.
Kertalippujen myynti alkaa 15.12.2015.
Avointen kenraaliharjoitusten lipunmyynti alkaa 18.12.2015
BILJETTFÖRSÄLJNING FÖR VÅREN 2016
Säsongkort till våren 2016 är till salu 5.11.- 4.12.2015.
Försäljning av engångsbiljetter inleds 15.12.2015. De öppna
generalrepetitionernas biljettförsäljning inleds den 18.12.2015.
TICKET SALES FOR SPRING 2016
Season tickets for spring 2016 are on sale from 5 November
to 4 December 2015. Tickets for individual concerts go on sale
15 December 2015. Tickets for final rehearsals go on sale on 18
December 2015.
LIPPUPALVELU
puh./tel. 0600 10 800 (1,98 € / MIN+PVM/LNA/LNC)
ma-la / må-lö / Mon-Sat 8–21
su / sö / Sun 10–18
www.lippupalvelu.fi
MUSIIKKITALON LIPPUMYYMÄLÄ
Musikhusets biljettkassa /
Ticket sales desk at Helsinki Music Centre
ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 9–18
la / lö / Sat 9–17
21
JOHN STORGÅRDS
YLIKAPELLIMESTARI
CHEFDIRIGENT
CHIEF CONDUCTOR
LEIF SEGERSTAM
EMERITUS
YLIKAPELLIMESTARI
EMERITUS
CHEFDIRIGENT
EMERITUS CHIEF
CONDUCTOR
I
VIULU
VIOLIN
Pekka Kauppinen I
Jan Söderblom I
Eriikka Maalismaa II
Satu Savioja II
Eija Hartikainen
Katariina Jämsä-Pesonen
Maiju Kauppinen
Kati Kuusava
Helmi Kuusi
Ilkka Lehtonen
Jani Lehtonen
Anna Malmivirta
Erkki Palola
Kalinka Pirinen
Petri Päivärinne
Anna Repo
Elina Viitasaari
Dora Asterstad **
Emilia Karjunen **
Katinka Korkeala **
II
VIULU
VIOLIN
Anna-Leena Haikola 4
Ari Vilhjalmsson 4 **
Heini Eklund 6
Teija Kivinen 7
Satu Alanko-Rautamaa
Teppo Ali-Mattila
Silja Fontana
Matilda Haavisto
Linda Hedlund
Kaisa Oravisto
Siiri Rasta
Romano Repo
Mirjam Suomisto-Vallbacka
Heikki Tamminen
Osmo Vallbacka
Terhi Ignatius **
Anssi Koskela **
Krista Rosenberg **
22
ALTTOVIULU
ALTVIOLIN
VIOLA
Atte Kilpeläinen 4
Torsten Tiebout 4
Andres Kaljuste 4 **
Petteri Poijärvi 6
Aulikki Haahti-Turunen
Tuomas Huttunen
Kaarina Ikonen
Tiila Kangas
Pekka Laakkonen
Veikko Lipponen
Carmen Moggach
Lotta Poijärvi
Markus Sallinen
Heikki Vehmanen
Jussi Aalto **
Marilou Robitaille-Hains **
SELLO
CELLO
Tomas Nuñez-Garcés I
Tuomas Ylinen I
Kari Lindstedt II
Samuli Peltonen III
Jaani Helander III *
Mathias Hortling
Veli-Matti Iljin
Lauri Kankkunen
Jaakko Rajamäki
Jaakko Raulamo
Ilmo Saaristo
Janne Aalto **
Beata Antikainen **
Pinja Laine **
KONTRABASSO
KONTRABAS
DOUBLE-BASS
Mikko Moilanen 4
Ville Väätäinen 4
Jiri Parviainen 4 *
Tuomo Matero 5*
Martti Pyrhönen 7
Jorma Härkönen
Eero Ignatius
Tomi Laitamäki **
Heidi Rahkonen **
HUILU
FLÖJT
FLUTE
Päivi Korhonen 4
Elina Raijas 5
Tapio Laivaara
Pikkolo
Piccolo
Jenny Kares
OBOE
Hannu Perttilä 4
Jussi Jaatinen 5
Nils Rõõmussaar 5 *
Englannintorvi
Cor Anglais
Paula Malmivaara
Cristian Moré Coloma **
Antti Turtiainen **
KLARINETTI
KLARINETT
CLARINET
Osmo Linkola 4
Anna-Maija Korsimaa 5
Es-klarinetti
E Flat Clarinet
Petteri Kivioja
Bassoklarinetti
Bass Clarinet
Heikki Nikula
FAGOTTI
FAGOTT
BASSOON
Markus Tuukkanen 4
Mikko-Pekka Svala 5
Kontrafagotti
Contrabassoon
Noora Kärnä
Erkki Suomalainen
KÄYRÄTORVI
VALTHORN
HORN
Ville Hiilivirta 4
Mika Paajanen 4
Tommi Viertonen 4 **
Sam Parkkonen 6
Miska Miettunen
Sakari Niemi
Joonas Seppelin
TRUMPETTI
TRUMPET
Pasi Pirinen 4
Touko Lundell 4 **
Thomas Bugnot 5
Alfonso Cantó Ramón
Mika Tuomisalo
PASUUNA
BASUN
TROMBONE
Tom Bildo 4
Valtteri Malmivirta 5
Anu Fagerström
Bassopasuuna
Bass Trombone
Jussi Vuorinen
TUUBA
TUBA
Petri Keskitalo 4
PATARUMMUT
TIMPANI
Tomi Wikström 4
Mikael Sandström 5
LYÖMÄSOITTIMET
SLAGINSTRUMENT
PERCUSSION
Xavi Castelló Aràndiga 4
Pasi Suomalainen 5
HARPPU
HARPA
HARP
Anni Kuusimäki 4
Minnaleena Jankko 5
ORKESTERIJÄRJESTÄJÄT
ORKESTERINSPICIENTER
STAGE MANAGERS
Mikko Aspinen
Matti Tähkävuori
I / II / III KONSERTTIMESTARI /
KONSERTMÄSTARE / LEADER
SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST
4 ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL
5 VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA /
ALTERNERANDE STÄMLEDARE /
ASSOCIATE PRINCIPAL
6 VARAÄÄNENJOHTAJA /
VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL
7 III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER
* VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ /
ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT /
TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER
** MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS /
TIDSBUNDET ENGAGEMANG /
TEMPORARY PLAYER
23
IV SARJA / SERIE / SERIES
DIMA SLOBODENIOUK
kapellimestari / dirigent / conductor
TINE THING HELSETH
trumpetti / trumpet
Jonathan Harvey (1939–2012)
Tranquil Abiding (1998)
14’
Johann Hummel (1778–1837)
Trumpettikonsertto Es-duuri (1803) 19’
Allegro con spirito
Andante
Rondo: Allegro
väliaika / paus / interval
Sergei Prokofjev (1891–1953)
Sinfonia nro 2 op. 40 (1924–1925) 36’
Symfoni nr 2
Symphony No. 2
Allegro ben articolato
Tema con variazioni
HKO SCREEN #hkoscreen
SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST
WWW.HELSINKIKANAVA.FI
Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen.
Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten.
Watch on demand for 30 days after the concert.
Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl /
The concert ends at about 20.45