Esityslista

Transcription

Esityslista
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
14/2015
1 (35)
HALLITUS
AIKA
12.10.2015 klo 08:30
PAIKKA
Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs
KÄSITELTÄVÄT ASIAT
1-9
Asia
Otsikko
1
KUNTALAIN 51 §:N MUKAISTA
OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN
SAAPUNEET PÄÄTÖKSET
4
2
HALLITUKSEN JA VALTUUSTON VUODEN 2016
KOKOUSAJAT
7
3
ERON MYÖNTÄMINEN
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN
VÄHEMMISTÖKIELISEN JAOSTON JÄSEN ELIE
EL-KHOURILLE JA VARAJÄSEN VALENTINA
AHLAVUOLLE JA UUDEN JÄSENEN JA
VARAJÄSENEN VALINTA
8
4
KELLOKOSKEN SAIRAALASTA LUOPUMINEN
9
5
TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN
SEURANTA JA SOPEUTUSTOIMENPITEET
LOPPUVUONNA 2015
12
6
ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION
VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA
KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA
ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA
27
7
TIETOHALLINNON VUODEN 2015
INVESTOINTIOHJELMAN MUUTTAMINEN SEKÄ
INVESTOINTISUUNNITELMAN 2015 - 2018
MUUTTAMINEN ESPOON UUDEN SAIRAALAN
TIETOJÄRJESTELMIEN TOTEUTTAMISEKSI
32
8
OY APOTTI AB:N YLIMÄÄRÄINEN
YHTIÖKOKOUS
34
9
MUUT ASIAT
35
TERVETULOA
Ulla-Marja Urho
puheenjohtaja
Sivu
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
14/2015
2 (35)
Kokouksen osanottajat
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Urho Ulla-Marja
Slunga-Poutsalo Riikka
Haahtela Tari
Heinimäki Heikki
Ikävalko Suzan
Karma Pekka
Laine Leena
Luhtanen Leena
Långvik Berndt
Niemi Marika
Ohisalo Maria
Oksanen Jari
Ranki Risto
Tahvanainen Säde
Taipale Ilkka
Valpas Antti
Yltävä Harry
Asko-Seljavaara Sirpa
Puurunen Merja
Mervaala Eero
Kujala Arto
Moliis Jani
Korpela Riitta
Pihko Jukka
Lehtonen Sami
Dahlberg Birgitta
Siren Kirsi
Vanhanen Reetta
Reinikainen Marko
Ryhänen Frank
Grönfors Eija
Vuorento Reijo
Murto Pekka
Lumijärvi Marjut
Valtuuston puheenjohtajat
Karhu Ulla-Mari
Könkkölä Kalle
Äyräväinen Irene
Esittelijä
Lindén Aki, toimitusjohtaja
Muut viranhaltijat
Frostell Mari, talousjohtaja
Kauppinen Ilkka, hallintojohtaja
Lehtonen Lasse, hallintoylilääkäri
Mäkijärvi Markku, johtajaylilääkäri
Renkonen Risto, dekaani
Saukkomaa Johanna, viestintäjohtaja
Sonkeri Outi, henkilöstöjohtaja
Torppa Kaarina, hallintoylihoitaja
Sihteeri
Ilkka Kauppinen, hallintojohtaja
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
14/2015
3 (35)
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN
Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA
Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Antti Valpas (Jari Oksanen) ja Maria Ohisalo
(Riikka Slunga-Poutsalo).
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
4 (35)
12.10.2015
1
KUNTALAIN 51 §:N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET
27/00/02/00/01/2015
HALL
1. Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta 2.9.2015
65 §
66 §
67 §
68 §
69 §
70 §
71 §
72 §
73 §
74 §
75 §
76 §
77 §
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet
päätökset, HUSLAB
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet
päätökset, HUS-Kuvantaminen
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet
päätökset, HUS-Apteekki
Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Apteekki
Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Kuvantaminen
Toiminnan ja talouden toteuma, HUSLAB
Helsingin kaupungin sairaala-apteekin va. sairaala-apteekkari
Marisa Erosen siirto HUS-Apteekin Helsingin aluepäällikön virkaan
HUS-Apteekin toteuttamat HUS lääkehankinnat vuosille
2016 - 2017
Puheentunnistuksen hankintapäätös
SPET-TT-laitteiston hankinta Jorvin sairaalan kliinisen fysiologian ja
isotooppilääketieteen yksikköön
Kahden erikoistuvan lääkärin viran perustaminen
HUSLABin kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin vakanssin
muuttaminen osastonlääkärin vakanssiksi
Muut asiat
2. Nämnden för den språkliga minoriteten 15.9.2015
50 §
51 §
52 §
53 §
54 §
55 §
Premiering med diplom för goda tvåspråkiga insatser
Nämndens arbetsprogram 2013-2016
Översättningsverksamheten
Övriga ärenden
Anmälningsärenden
Nästä möte
3. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 17.9.2015
33 §
34 §
35 §
36 §
37 §
38 §
39 §
40 §
41 §
Ajankohtaiskatsaus
Kuntalain mukaisen otto-oikeuden käyttäminen
Tammi-heinäkuun 2015 toiminnan ja talouden seurantatiedot
Kolmen (3) psykiatrian tulosyksikön erikoislääkärin viran
muuttaminen osastonlääkärin viroiksi
Porvoon sairaanhoitoalueen medisiinisen tulosyksikön johtajan
nimeäminen 14.9.2015 alkaen
Hallituksen pöytäkirjat
Ilmoitusasiat
Muut mahdolliset asiat
Seuraava kokous
4. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta 24.9.2015
27 §
28 §
29 §
Info-osuus
Tiedoksi merkittäviä asioita
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet
päätökset
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
14/2015
5 (35)
12.10.2015
30 §
31 §
32 §
33 §
34 §
Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-heinäkuu 2015
Talousarvion 2016 valmistelu
Sairaanhoitoalueen toimitilat ja toiminnan muutokset syksyllä 2015
Uusien hoitohenkilökunnan sissivakanssien perustaminen
Muut asiat
5. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 29.9.2015
44 §
45 §
46 §
47 §
48 §
30 vakanssin perustaminen HYKS Akuuttiin koskien Peijaksen
sairaalan yhteispäivystystä 1.12.2015 alkaen
HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden seurantaraportti,
tammi-elokuu 2015
Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet
päätökset
Info-osuus
Muut asiat
6. Talous- ja konsernijaosto 30.9.2015
44 §
45 §
46 §
47 §
48 §
49 §
50 §
51 §
52 §
53 §
54 §
Työjärjestyksen muutos
Traumakeskus-Syöpäkeskus -uudisrakennushankkeen
arkkitehtuurikilpailu
Rakennushankkeiden vaiheiden kuvaus
HYKSin kliiniset palvelut Oy:n osavuosikatsaus 1 - 8/2015
Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osavuosikatsaus 1 - 8/2015 ja
sopeutustoimenpiteet
HUS-Kiinteistöt Oy:n osavuosikatsaus 1 - 8/2015 ja
sopeutustoimenpiteet
KOY HUS-Asunnot Oy:n osavuosikatsaus 1 - 8/2015
Espoon uuden sairaalan sairaalatekniset ICT-järjestelmäpalvelua
koskeva sopimus
Selvityksen käynnistäminen syklotronitoiminnan järjestämistavasta
Näkökohdat, jotka tulee ottaa huomioon yhtiöitettäessä HUS:n
toimintoja
Muu asiat
7. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta 1.10.2015
17 §
18 §
19 §
20 §
21 §
22 §
23 §
Läsnäolo- ja puheoikeus sairaanhoitoalueen lautakunnan
kokouksissa
Toiminnan ja talouden toteuma tammi-elokuu 2015
Tekninen korjaus kokouksen 17.6.2015 § 16 johtavan ylihoitajan
virkavaalin tekstiin
Lohjan sairaanhoitoalueen naisten- ja lastentautien
tulosyksikköjohtajan nimeäminen
Lautakunnan kokoukset kevät 2016
Infoasiat
Tiedoksi merkittävät viranhaltijapäätökset
8. Toimitusjohtajan päätökset
17.9.2015 § 115
Työryhmän asettaminen valmistelemaan sopimusta
erikoislääkäripalveluiden tuottamiseksi Carealla ja
Eksotelle
17.9.2015 § 116
HUS:n liittyminen Seuren ja osakkaiden väliseen
yhteistoimintasopimukseen
24.9.2015 § 117
Työryhmän asettaminen valmistelemaan Hyks-ervan
diagnostiikkakeskuksen muodostamista
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
6 (35)
12.10.2015
24.9.2015 § 118
Päivitys HUS-kuntayhtymän toimitusjohtajan 22.10.2013
tekemään päätökseen § 129: Syklotroniprojektin
asettaminen
25.9.2015 § 119
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven osallistuminen
Barents-harjoitukseen Kittilässä 29.9.-1.10.2015
25.9.2015 § 120
Asiakirjapyyntö Helsingin syyttäjäviraston
työturvallisuusrikosasian R14/2510 asianajotoimistojen ja
avustajien sairaanhoitopiirille esittämät laskut, Hellsten
1.10.2015 § 121
Työsuhdematkalippuetuuden muutos 1.11.2015 lukien
5.10.2015 § 122
Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian
lääkärivuokratyövoimapalvelut
9. HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätökset
17.9.2015 § 77
Lisätytön tilaaminen HUSLAB:n toimitaloon:
Rakentamisen aikana esiintulleet käyttäjistä johtuvat
muutokset
17.9.2015 § 79
Meilahden sairaala; teho-osasto 20 A-osan muutostyöt
21.9.2015 § 80
Jorvin sairaalan putkipostijärjestelmän peruskorjaus,
toteutusvaiheen hankinta (SV3) hankinta
2.10.2015 § 82
N. 716M2 tilojen vuokraaminen Raaseporin kaupungille
terveysaseman käyttöön Länsi-Uudenmaan sairaalan
G-osasta 1.1.2016 alkaen
2.10.2015 § 84
Toimitilan vuokraus 29.9.2015 alkaen Aava
terveyspalvelut Oy:ltä osoitteesta Annankatu 34, 00100
Helsinki
10. HUS-Tietohallinto, tulosalueen johtajan päätös
6.10.2015 § 110
Päätösesitys
BCB Medical laatu-, kudos-, elinsiirto- ja muut rekisterit
palvelusopimuksen optio-oikeuden käyttäminen
Hallitus päättää
1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätökset 17.9.2015 ja HUS-Tilakeskus
tulosalueen johtajan päätökset 17.9.2015 ja 21.9.2015; ja
2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain
51 §:n tarkoittamia päätöksiä.
Päätös
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
7 (35)
12.10.2015
2
HALLITUKSEN JA VALTUUSTON VUODEN 2016 KOKOUSAJAT
HALL
Hallintosäännön 33 §:n mukaan hallitus kokoontuu päättäminään aikoina
sekä lisäksi puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta.
Päätösesitys
Hallitus päättää kokoontua hallituksen kokoushuoneessa vuonna 2016
maanantaisin klo 8.30 alkaen
·
kevätkaudella 25.1., 22.2., 21.3., 11.4., 9.5., 6.6. ja keskiviikkona 15.6.
klo 8.00 ja klo 13.00
·
syyskaudella 29.8. klo 15.00 (hallituksen kokous ja rapuillallinen sen
jälkeen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:ssä Keravalla), 19.9., 3.10.,
31.10., 28.11. ja keskiviikkona 14.12. klo 8.00 ja klo 13.00.
Lisäksi hallitus päättää merkitä tiedoksi, että valtuusto pitää vuonna 2016
kokoukset 15.6. ja 14.12.2016 klo 9.00 alkaen.
Päätös
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, p. (09) 371 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
8 (35)
12.10.2015
3
ERON MYÖNTÄMINEN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN VÄHEMMISTÖKIELISEN JAOSTON
JÄSEN ELIE EL-KHOURILLE JA VARAJÄSEN VALENTINA AHLAVUOLLE JA UUDEN JÄSENEN JA
VARAJÄSENEN VALINTA
117/00/00/01/02/2013
HALL
Hallintosäännön 9 §:n mukaan Helsingin seudun yliopistollisen
keskussairaalan toimialueen tulosalueilla ja vähemmistökielisillä
sairaanhoitoalueilla on vähemmistökielisen lautakunnan alaisuudessa
vähemmistökieliset jaostot.
Jaostojen tehtävänä on paikallisesti seurata vähemmistökielisen
väestönosan oikeutta saada hoitoa äidinkielellään ja käsitellä omalta
osaltaan terveydenhuoltohenkilökunnan vähemmistökielen opetusta.
Hallitus valitsee jaostoon kolme (3) - kuusi (6) jäsentä henkilökohtaisine
varajäsenineen, jotka edustavat vähemmistökielistä väestönosaa.
Hallitus valitsee yhden (1) jaoston jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden
(1) varapuheenjohtajaksi.
Hallituksen valitseman HYKS-sairaanhoitoalueen vähemmistökielisen
jaoston kokoonpano on seuraava:
Varsinainen jäsen
Kunta
Varajäsen
Kunta
Liisa Halme, pj
Dick Lindertz
Mae Cedercreutz- Pesonen, vpj
Mika Helander
Liisa Niekka
Elie El-Khouri
Helsinki
Helsinki
Vantaa
Espoo
Helsinki
Helsinki
Andreas Wilkman
Monica Moring
Monica Friberg- Välimäki
Mikael Kanerva
Ludwig Axbacka
Valentina Ahlavuo
Helsinki
Kerava
Vantaa
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Elie El-Khouri on sähköpostitse 30.3.2015 pyytänyt eroa
HYKS-sairaanhoitoalueen vähemmistökielisen jaoston jäsenyydestä.
Valentina Ahlavuo on sähköpostitse 24.9.2015 pyytänyt eroa
HYKS-sairaanhoitoalueen vähemmistökielisen jaoston varajäsenyydestä.
Päätösesitys
Hallitus päättää
- myöntää Elie El-Khourille eron HYKS-sairaanhoitoalueen
vähemmistökielisen jaoston jäsenyydestä ja Valentina Ahlavuolle
varajäsenyydestä; ja
- valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013- 2016 HYKSsairaanhoitoalueen vähemmistökieliseen jaostoon Elie El-Khourin tilalle
uudeksi jäseneksi Rolf Sormon ja Valentina Ahlavuon tilalle Rolf
Sormon uudeksi varajäseneksi Marika Sorjan.
Päätös
Lisätietoja
Ilkka Kauppinien, p. (09) 471 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
9 (35)
12.10.2015
4
KELLOKOSKEN SAIRAALASTA LUOPUMINEN
88/00/01/03/01/2014
HALL
Suomessa on käynnissä psykiatrian palveluiden avohoitoistuminen, jonka
myötä psykiatriset sairaansijat ovat vähentyneet, ja vanhoja
"mielisairaalakampuksia" (mm. Halikko, Huutoniemi, Paihola, Moisio,
Muurola - HUS:ssa Tammiharju ja Paloniemi) on asteittain tyhjennetty.
Potilaiden on katsottu hyötyvän siitä, että Psykiatrisia osastoja on
rakennettu somaattisten sairaaloiden yhteyteen. Vuoden 2015 alusta
voimaan tullut uusi päivystysasetus velvoittaa, että päivystävissä
psykiatrisissa yksiköissä on "potilaan terveydentilan arviointia varten
käytettävissä riittävän laajasti somaattisten erikoisalojen
asiantuntemusta".
HUS Psykiatrian (aikuiset ja nuoret) sairaansijoiksi muunnettu
sairaalakäyttö on vähentynyt vuosina 2008-2015 257:llä sairaansijalla
(v. 2008: 709 ss, 2009: 675 ss, 2010: 692 ss, 2011: 612 ss, 2012: 574 ss,
2013: 512 ss, 2014: 478 ss, 1-8 2015: 452 ss). Vain n. 1/10 HUS:n
psykiatrisista potilaista on kuluvan vuoden aikana tarvinnut eripituisia
osastohoitoja, valtaosa lyhyitä.
HUS Psykiatrian tiekarttasuunnitelma hyväksyttiin HUSin hallituksessa
26.1.2015. HUS Psykiatrian (Helsingin kaupungin psykiatria mukaan
laskettuna) erikoissairaanhoidon laskennallinen tavoite asetettiin 650
sairaalapaikkaan (0.4 promillea väestöstä) 31.12.2018 mennessä.
Suunnitelmassa HUS Psykiatrian painopiste on avohoito, jota tukevat
alueelliset, somaattisen sairaalahoidon ja yhteispäivystyksien yhteyteen
sijoittuvat osastoyksiköt. Valtaosa HUS-alueen sairaansijoista sijoittuu
Hyksiin, joka vastaa pääkaupunkiseudun osastohoidosta ja muun
HUS-alueen erikoistuneemmasta hoidosta.
HUS hallituksen päättämän edellä kuvatun linjauksen mukaisesti HUS:n
toimitusjohtaja asetti 17.2.2015 § 22 työryhmän selvittämään Kellokosken,
Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa
käyttöä. Työryhmän raportti käsiteltiin HUS Psykiatrian lautakunnassa
27.5.2015 ja HUS:n johtoryhmässä 23.6.2015. Raportti esiteltiin 7.9.2015
HUS:n hallitukselle info-asiana; hallitus päätti merkitä tiedoksi
Kellokoski-työryhmän loppuraportin ja annetun selostuksen.
Kellokoskella on v. 2015 12 osastolla 196 sairaansijaa, joista 36 on
Hyvinkään sairaanhoitoalueen sairaansijoja, ja loput 160 HYKS Psykiatrian
koko HUSille tarjoamia yhteisiä sairaansijoja. Yksi neuropsykiatrinen osasto
21 siirtyy marraskuussa 2015 Psykiatriakeskukseen, jolloin
potilasosastotoiminta Kellokoskella rajoittuu kolmeen rakennukseen.
Kellokosken psykiatrian käytössä oleva huoneala on 15 074 m2
(Kellokosken kaikkien rakennusten bruttoala on n. 36 000 bm2) ja siellä
työskentelee tällä hetkellä 462 työntekijää, joista 67 on HUS liikelaitosten
työntekijöitä. Kuluvana vuonna Hyvinkään sairaanhoitoalue on käyttänyt
25% (36 ss) Kellokosken Hyks-osastojen sairaansijoista, Hyks kunnat 66%
(97 ss) muu HUS 9% (13 ss).
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
10 (35)
12.10.2015
Raportin mukaan 10 vuoden aikavälillä Kellokosken potilaat on hoidettavissa
pääkaupunkiseudun osastoilla. Kellokosken sairaala vaatisi raportin mukaan
laajat peruskorjaukset, ja niitä on vaikeaa ja kallista toteuttaa muun muassa
valmisteilla olevan kaavamuutoksen suojelumääräysten kiristymisestä
johtuen. Raportin mukaan valtaosa henkilöstöstä asuu Kellokosken
lähialueella. Kellokosken sairaalaympäristö on nykyisin toimiva arvokas
kokonaisuus ja yhteisö, joka on rakentunut pitkän historian saatossa.
Tuusulan ja Mäntsälän kunnat ovat lähettäneet HUSille kirjelmät, joissa ne
ilmoittavat vastustavansa toimintojen siirtoa pois Kellokoskelta,
oheismateriaali 1. Kellokosken sairaalan potilastoimikunnan aloitteesta on
kerätty adressi, jossa vastustetaan toimintojen siirtoa pääkaupunkiseudulle.
7.9.2015 HUS:n hallituksen infossa sovitun mukaisesti Raportin tietoja on
täydennetty ja tarkennettu:
I.
Kellokoskesta luopumisen kulut pitävät sisällään Kivelän ja osin
Psykiatriakeskuksen peruskorjaamisen (40-55 M€) sekä Hyvinkään
uudisrakennuksen investoinnin (6 M€), joiden yhteissumma on
46-61 M€.
Kellokosken kampuksella jatkaminen voitaisiin raportin mukaan
toteuttaa kolmella eri tavalla (skenaariot 1 a,b,ja c), joista
halvimmassa (78 M€) Hyvinkään kaksi osastoa siirtyisivät
Hyvinkään sairaalan yhteyteen ja HYKS jäisi Kellokoskelle (Liite 1).
Kalleimmassa vaihtoehdossa (92 M€) Kellokoskella korjattaisiin
vain psykoosi-oikeuspsykiatrian linjan tilat (6 osastoa ja
toiminnallinen kuntoutus = 69 M€), minkä lisäksi tarvittaisiin
Hyvinkään osastojen 6 M€:n ja Helsinkiin sijoittuvien vanhus- ja
nuorisopsykiatrian osastojen 17 M€:n peruskorjaukset. Näiden
vaihtoehtojen väliin asettuu vaihtoehto, jossa potilashoito sekä
HySHAn että Hyksin osalta jatkuisi ennallaan, jolloin sairaalan laaja
peruskorjaus maksaisi 87 M€.
II.
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat Kellokosken osastojen
suurimmat käyttäjät, ja niiden terveysjohtajien kantaa on tiedusteltu:
Helsingin, Espoon ja Vantaan virkamiesjohdon mukaan Kellokosken
toimintojen siirto on näiden kuntien etu, koska se mahdollistaa
potilaiden hoitoketjujen rakentamisen lähemmäs kotia. Siirto myös
mahdollistaa tarpeellisen välivaiheen HUS:n hallituksen 26.1.2015
päätöksen edellyttämän pääkaupunkiseudun sairaalakokonaisuuden
suunnittelemiseksi tulevaisuudessa. Tämä kokonaisuus pitää sisällään
karkeasti nykyiset Jorvin ja Peijaksen yhteensä n. 100 ss, Helsingin n.
210 ss sekä Kellokosken ja Psykiatriakeskuksen yhteensä n. 260-280
sairaansijaa.
III.
7.9.2015 HUS hallitus myös toivoi konkreettista vaihtoehtoa
Kellokosken toiminnoille Helsingissä, ja sellaisen muodostaa
Psykiatriakeskuksessa kiinni oleva Kivelän sairaala, josta tarvittava
määrä tilaa on vapautumassa vuosien 2018-2021 välillä Helsingin
siirtäessä toimintojaan muualle. Psykiatriakeskus-Kivelästä on
rakennettavissa yksi n. 260-280 paikkaa sisältävä HYKS
yhteisosastojen psykiatrinen kampus, johon kaikki Kellokosken
toiminnot on siirrettävissä. Kivelän rakenne mahdollistaa
nykyvaatimusten mukaiset tilat (1 henkilön potilashuoneet, joissa omat
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
11 (35)
12.10.2015
WC:t) riittävän suurella osastokoolla (ad 18 paikkaa / osasto). Kivelän
ja osin Psykiatriakeskuksen peruskorjaaminen maksaisi
kokonaisuudessaan 40-55 Milj euroa. Mikäli Helsingin toimintojen siirto
Kivelästä jostain syystä viivästyy, voidaan varasuunnitelmana pitää
osan toimintojen sijoitusta Laakso-Auroran psykiatriselle kampukselle.
Raportin ja annettujen lisäselvitysten pohjalta toimitusjohtaja ehdottaa
HUS Psykiatrian lautakunnan kannanoton mukaisesti Kellokosken
sairaalakampuksesta luopumista siinä vaiheessa, kun Kivelän sairaalasta
on vapautunut riittävästi tilaa, ja se on peruskorjattu
tarkoituksenmukaisesti (kuitenkin aikaisintaan 2019, jolloin Hyvinkään
osastot voivat siirtyä Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen).
Toimialajohtaja Matti Holi on kutsuttu kokoukseen vastaamaan mahdollisiin
yksityiskohtaisiin kysymyksiin.
Päätösesitys
Hallitus päättää, että Kellokosken sairaalakampuksesta luovutaan siinä
vaiheessa, kun Kivelän sairaalasta on vapautunut riittävästi tilaa, ja se on
peruskorjattu tarkoituksenmukaisesti (kuitenkin aikaisintaan 2019, jolloin
Hyvinkään osastot voivat siirtyä Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen).
Päätös
Lisätietoja
Aki Lindén, p. (09) 471 71200, Matti Holi, p. 040 589 9465
Liitteet
LIITE 1: KELLOKOSKEN SAIRAALAN TULEVAT
PERUSKORJAUSTARPEET
OHEISMATERIAALI 1: TUUSULAN JA MÄNTSÄLÄN KUNTIEN
KIRJELMÄT
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
12 (35)
12.10.2015
5
TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA JA SOPEUTUSTOIMENPITEET
LOPPUVUONNA 2015
238/02/02/00/01/2014
HALL
Yhteenveto
Voimakas palveluiden kysynnän kasvu sekä jäsenkunnista että ulkokunnista
yhdistyneenä HUSin kykyyn tuottaa tätä vastaten lisää palveluja on
kasvattanut tammi-elokuussa 2015 palveluvolyymiä 4,0 % verrattuna
vuoden 2014 tammi-heinäkuuhun. Talousarvion 2015 palvelusuoritetavoite
ylittyy 5,1 % (talousarvion suoritetavoite laadittiin suhteessa vuoden 2014
talousarvioon, ei tilinpäätökseen). Kysyntäpaineesta on selvitty ja jonot ovat
hieman lyhentyneet verrattuna viime vuoden elokuun lopun tilanteeseen.
Toiminnan tuottavuus on parantunut viime vuodesta, henkilöstötuottavuus
+ 3,0 % ja DRG-pisteen hinta on alentunut 0,9 % (tavoite oli 1,5 %). Sitovat
nettokulut kasvoivat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 4,2 %
ja ylittävät talousarvion 2,1 %. Sitovien nettokulujen budjettiylitys pienentyi
elokuussa. Toimintavolyymin leikkaaminen talousarvion 2015 mukaiseksi ei
loppuvuoden aikana ole realistista, eikä se potilashoidon kannalta olisi
lainmukaista (jonot kasvaisivat). Kulujen kasvua koko vuodelta yritetään
rajoittaa loppuvuoden aikana useilla toimenpiteillä, joiden suunnittelu alkoi
välittömästi 18.8.2015 valmistuneiden tammi-heinäkuun talouslukujen
osoittaessa 2,3 % sitovien nettokulujen ylitystä ja yksiköiden syyskuussa
valmistuneen ennusteen osoittaessa jopa 2,8 % ylitystä. Osa toimenpiteistä
tulee myös vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia.
Sopeutustavoitteet elokuussa päivitettyyn vuosiennusteeseen verrattuna on
yhtymäjohdon toimesta kohdennettu yksiköittäin ja niiden toteutus on
aloitettu.
Laajempi katsaus
Tammi-elokuussa toiminnan määrä ylitti edelleen selvästi talousarviossa
suunnitellun tason. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella
painotettu volyymi on kasvanut 4,0 % edelliseen vuoteen verrattuna
(1-7/2015: + 4,3 %) ja se ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 5,1 %
(1-7/2015: + 5,3 %). Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden
kokonaislukumäärä + 4,7 %, että käyntituotteiden lukumäärä on kasvanut.
Käyntituotteiden kasvu on somaattisessa hoidossa 3,8 % ja psykiatriassa
myös 3,8 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 4,9
% palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta.
Elokuussa kasvua oli erityisesti käyntituotteiden (+ 8,0 %) laskutuksessa
edellisvuoteen verrattuna. Avohoidon osuus on hieman noussut viime
vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-elokuussa
42,2 % (1-8/2014: 41,5 %), mikä on myönteistä.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
14/2015
13 (35)
12.10.2015
Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS:n sairaanhoitoalueiden toiminnan
muutokset tammi-elokuussa 2015 verrattuna tammi - elokuuhun 2014, sekä
2015 talousarvion mukaiset toiminnan kokonaistuotot. HYKSin ja Hyvinkään
sairaanhoitoalueiden välinen psykiatrian siirto näkyy asianomaisissa
kohdissa (hoitopäivät, psykiatrian käynnit ja kokonaisvolyymi). HYKSin
toimintatuotot ovat 81,2 % sairaanhoitoalueiden yhteenlasketuista
toimintatuotoista.
HYKS
HYVINKÄÄ
LOHJA
PORVOO
LUSA
Volyymi
5,6 %
- 5,5 %
8,7 %
2,3 %
4,7 %
NordDRG -tuotteet
4,4 %
1,3 %
13,5 %
3,5 %
8,5 %
Käynnit,
somatiikka
Käynnit,
psykiatria
Psykiatrian hoitopäivät
3,9 %
5,8 %
8,9 %
1,3 %
2,5 %
14,0 %
- 29,3 %
3,5 %
0,5 %
3,6 %
18,0 %
- 71,6 %
- 11,2 %
- 3,5 %
- 5,7 %
DRG-pisteet
5,0 %
3,3 %
11,0 %
7,4 %
8,7 %
TA 2015
TUOTOT
1 407,9
M€
131,7 M€
78,5 M€
69,6 M€
44,4 M€
Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus (3,0 %) on parantunut
tavoitetta (1,5 %) enemmän. Somaattisen palvelutuotannon
kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on
asetettu 1,5 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-elokuussa
deflatoitu pistekustannus on laskenut edellisestä vuodesta 0,9 %.
Käyttämämme tuottavuusmittari DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti
kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta
avohoitopainotteiseen suuntaan.
Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti;
toteutunut laskutus (99,7 milj. euroa) ylittää talousarvion 9,2 milj. eurolla
(+ 10,2 %). Budjettiylitys on elokuussa lisääntynyt 2,2 milj. euroa. Muiden
sairaanhoitopiirien laskutus ylittää talousarvion 5,9 milj. eurolla (+ 12,4 %) ja
ERVA -alueen laskutus ylittää talousarvion 1,1 milj. eurolla (4,6 %). Muiden
maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska
vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti
kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain.
17.6. kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi - huhtikuussa
toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj.
euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen
kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautuksen jälkeen
jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ylittivät tammi-elokuussa
kuukausijaksotetun talousarvion 3,8 % (36,8 milj. euroa). Budjettiylitys
kasvoi elokuussa. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja,
kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-heinäkuussa 15 jäsenkunnan
toteutunut laskutus ylitti kuukausijaksotetun talousarvion ja 9 kunnan
laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna
jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus oman
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
14 (35)
12.10.2015
palvelutuotannon laskutuksen kasvuun oli + 4,2 % (määräero) ja käytettyjen
palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 1,4 % (hintaero).
Hinta-määräeroanalyysissä ei ole huomioitu jäsenkuntapalautusta, joten se
huomioimalla perustu jäsenkuntalaskutuksen kasvu kokonaan määrälliseen
kasvuun, ts. kunnat ovat lähettäneet tai päivystyksen kautta on hakeutunut
enemmän potilaita HUSin hoitoon.
Tammi-elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 2,1 % ja kasvoivat
viime vuoden toteumaan verrattuna 4,2 % eli 40,6 milj. euroa. Elokuussa
sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,3 %, mikä on tammi-kesäkuun
toteutunutta ylitystä vähemmän, ja kasvoivat viime vuoden elokuuhun
verrattuna 2,5 %. Toteutunut talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin
kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa
toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin.
Tammi-elokuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut)
ylittivät talousarvion 3,1 % eli 39,5 milj. euroa ja vastaavasti
toimintavolyymi ylitti 5,1 % talousarvion. Toiminnan kulut ylittivät elokuussa
talousarvion 3,0 %.
Aineissa ja tarvikkeissa erityisesti lääkkeiden kulut ovat kasvaneet viime
vuodesta. Tartuntatautilain mukainen tautien leviämisen ehkäisemään
tarkoitettu maksuton lääkitys, joka kuuluu lain perusteella kuntien
maksettavaksi, on kasvanut tammi- elokuussa 4 milj. euroa (29 %) vuoden
2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu aiheutuu lähinnä uusien
lääkkeiden käytöstä C-hepatiitin hoitoon ja leviämisen ehkäisyyn (+3,1 milj.
euroa). C-hepatiittilääkkeiden (sofosbuviiri + ledipasviirin) kilpailutuksella
saavutettiin 11 % hinnanalennus. Uudet kilpailutetut hinnat tulivat voimaan
15.4.2015. Hinnan alennuksen vaikutus on ollut huhti- elokuussa 0,2 milj.
euroa ja estimoitu hinnan alennus vaikutus syys- joulukuulle on 0,2 milj.
euroa jolloin kilpailutuksen vaikutus on kokonaisuudessaan n. 0,4 milj. euroa
vuodelle 2015.
Tammi-elokuun toteutunut tilikauden tulos on 2,5 milj. euroa ylijäämäinen.
Tämä ylittää15,8 milj. euroa suunnitellun ennakoiden koko vuodelta myös
ylitystä, joka tehtyjen linjausten mukaan palautetaan jäsenkunnille.
Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-elokuussa 3,4 % (1-7/2015: + 3,1
%) edellisvuoden määrää suurempi. Myös päivystyskäyntien määrä on
kasvanut viime vuodesta 0,3 % (1-7/2015: + 0,8 %).
Pitkäaikaissairauksien kirjaaminen lisädiagnooseina tietojärjestelmään
helpottui olennaisesti viime vuoden syyskuussa tehdyn Uranus päivityksen
myötä. Tammi-elokuussa pitkäaikaisdiagnoosi on kirjattu 49,1 %:lle
somaattisen hoidon vuodeosastohoitojaksoista (1-8/2014: 16,2 %).
Pitkäaikaisdiagnoosit voivat komplisoida vuodeosastohoitojaksoja (ns.
klassiset DRG-ryhmät) ja siten lisätä laskutusta. Komplisoituneiden ja
ei-komplisoituneiden vuodeosastojaksojen laskutuksen kokonaisero
edelliseen vuoteen verrattuna on n. 4,1 milj. euroa.
Elokuun lopun tilanteessa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden
kokonaismäärä on vähentynyt 2,5 % viime vuoden vastaavasta
ajankohdasta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä on vähentynyt
64,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erikoisaloista
eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (145 potilasta) ja silmätaudeille (56
potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
15 (35)
12.10.2015
potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 4,1 % ja yli 3 kk odottavien määrä
on vähentynyt 22,3 % viime vuoden vastaan ajankohtaan verrattuna.
Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä nousi + 4,1 % edelliseen vuoteen
verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että
laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa,
mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä
siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla
ja 14 päivää psykiatriassa. Laskutettavien siirtoviivehoitopäivien kehitys oli
tammi-elokuussa edelleen erittäin myönteistä (- 48,1 %) viime vuoteen
verrattuna.
Muut sairaanhoitopiirit ovat tammi-elokuussa laskuttaneet HUS:lta
hoitopaikan vapaasti valinneiden potilaiden poliklinikkakäyntejä 2 669 kpl /
1,4 milj. euroa ja vuodeosastohoitopäiviä 316 kpl / 0,6 milj. euroa.
Kokonaisuutena HUS-alueen vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden
hoitoja on toteutettu muissa sairaanhoitopiireissä 2,0 milj. euron arvosta.
Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:ssa puolestaan hoidettiin
tammi-elokuussa 1 506 potilasta, joiden hoidoista laskutettiin 3,6 milj. euroa.
2015 talousarvio sisältää valtuuston huhtikuun lopussa hyväksymät
muutokset. Merkittävimmät muutokset eli vaativan erityistason saattohoito ja
Helsingin fysiatrian poliklinikkatoiminta toteutuivat 1.3.2015 alkaen.
Helsingin kaupungin apteekkitoimintojen ensimmäinen siirto osaksi
HUS-Apteekkia tuli voimaan 1.5.2015. Kuukausikohdennetussa
talousarviossa on myös huomioitu HYKS sairaanhoitoalueen tarkennus
henkilöstökulujen osalta.
Ennuste / tulevaisuuden näkymät
Vuoden 2015 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki
HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittivät elokuun lopussa koko vuoden
toiminnan ja talouden ennusteen. Ennuste sisältää kesken vuoden
toteutetun 25 miljoonan euron ylijäämän palautuksen jäsenkunnille. Ennuste
on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien
osalta. Yksiköiden johdon päivittämän vuosiennusteen perusteella
muodostettu kuntayhtymän ennuste päätyy sitovien nettokulujen osalta 2,8
%:n (41 milj. euron) ylitykseen. Johdon tavoite on talouden
sopeutustoimenpiteiden avulla pitää ylitys enintään 2 %:n (29 milj. eurona)
suuruisena. Ero yksiköiden ennusteeseen on 11,6 milj. euroa.
Yhtymäjohdon päätöksen perusteella kuntayhtymätason virallisena
vuosiennusteena käytetään tavoitteellisempaa ennustetta. Se päätyy 33,7
milj. euroa ylijäämäiseen tulokseen ja ennusteen sitovat nettokulut ylittävät
talousarvion 2,0 % ja viime vuoden toteuman 2,7 %. Tavoitteeseen pyritään
talouden sopeutusohjelmalla, jota jäljempänä kuvataan
yksityiskohtaisemmin.
17.6. kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi-huhtikuussa
toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj.
euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen
kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautus
jäsenkunnille sisältyy kesäkuun raporttiin. Samalla valtuusto oikeutti
hallituksen harkintansa mukaan tekemään vastaavanlaisen palautuksen
tammi-elokuun toteuman perusteella. Palautus pienentää jäsenkuntien
maksuosuuslaskutusta ja toteutunutta ylijäämää, mutta sillä ei ole vaikutusta
sitovien nettokulujen euromäärään.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
14/2015
16 (35)
12.10.2015
Tammi-elokuun toteuman perusteella toteutettiin tukipalveluyksiköiden
osalta sisäinen asiakaspalautus yhtymähallinnolle. Varsinainen sisäinen
asiakaspalautus on tarkoitus tehdä asiakkaittain toteutuneen palvelukäytön
mukaisessa suhteessa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä.
Sitovat nettokulut
Alla olevassa taulukossa on esitetty sitovien nettokulujen toteutuminen
tammi-elokuussa, koko vuoden (elokuun lopussa laadittu) tavoitteellinen
ennuste sekä näiden erotuksena laskettu loppuvuoden (syys-joulukuu)
laskennallinen ennuste.
(1 000 euroa)
Toteuma/Ennuste
Talousarvio
Edellinen vuosi
Toteuma/Ennuste vs TA
Toteuma/Ennuste vs TA %
Toteuma/Ennuste vs EDV
Toteuma/Ennuste vs EDV %
Tammi - Elo
1 003 094
982 099
962 509
20 995
2,1 %
40 585
4,2 %
Loppuvuosi
509 304
500 818
510 103
8 486
1,7 %
-799
-0,2 %
Koko vuosi
1 512 398
1 482 918
1 472 612
29 480
2,0 %
39 786
2,7 %
Tunnusluvut
TAMMI-ELOKUU
Sairaanhoidollinen palvelutuotanto
Palvelutuotanto
-Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos
-Psykiatrian hoitopäivät, lkm
-NordDRG-tuotteet, lkm
DRG-ryhmät
DRG-O-ryhmät
Tähystykset
Pientoimenpiteet
900-ryhmä
Kustannusperusteinen jakso
-Käyntituotteet, lkm, somatiikka
-Käyntituotteet, lkm, psykiatria
-Tk-päivystyskäynnit, lkm
-Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm
-Käyntisuoritteet, lkm
Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut)
Ensikäynnit, lkm
-Hoitopäivävälisuoritteet, lkm
-Leikkaukset, lkm
Päiväkirurgiset, lkm
-Synnytykset, lkm 31.8.2015
-Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat
-Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat
-Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto)
Somatiikka, vrk
Psykiatria, vrk
Tot. 1-8
2015
TA 1-8
2015
Tot.
1-8/2014
Poikkeama-%
Tot. / TA
5,1 %
116 255
449 678
104 264
88 255
20 285
67 005
169 770
99
842 571
299 432
52 700
619
1 546 578
151 767
164 388
525 015
59 534
23 834
11 858
405 969
41 245
3,7
18,6
421 591
101 981
83 454
20 715
56 159
159 191
92
40 931
122 235
429 661
103 445
84 074
20 949
57 940
163 155
98
811 607
285 457
42 148
1 192
1 473 044
151 375
158 767
531 095
58 902
23 428
12 049
394 057
31 905
3,7
19,8
6,7 %
2,2 %
5,8 %
-2,1 %
19,3 %
6,6 %
7,9 %
28,8 %
Muutos-%
Tot./Edv.
4,0 %
-4,9 %
4,7 %
0,8 %
5,0 %
-3,2%
15,6 %
4,1 %
1,0 %
3,8 %
4,9 %
25,0 %
-48,1 %
5,0 %
0,3 %
3,5 %
-1,1 %
1,1 %
1,7 %
-1,6 %
3,0 %
29,3 %
-0,2 %
-6,1 %
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy
-Lähetteiden määrä (elektiiviset)
-Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm
>21 vrk, lkm 31.12.2014
-Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1)
>6 kk
kaikki
>6 kk 31.12.2014
-Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1)
>3 kk
kaikki
>3 kk 31.12.2014
Tuottavuus
-Somaattinen palvelutuotanto
DRG-pistekertymä (pistettä)
Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2)
DRG-pisteen kustannus euroa/DRG-piste 3)
-Psykiatria
Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) /
hoidetut potilaat
14/2015
17 (35)
12.10.2015
184 880
1 733
6 409
178 798
4 680
3,4 %
-63,0 %
234
16 661
158
659
17 084
-64,5 %
-2,5 %
2 451
24 530
1 406
3 155
25 567
-22,3 %
-4,1 %
1 309 629
203,5
725,8
1 243 883
197,6
728,2
5,3 %
3,0 %
-0,3 %
4 667
5 307
-12,1 %
1)Hoitotakuun piiriin kuuluvat
2)DRG-pisteet/htv; + = paraneva tuottavuus ja -= heikkenevä tuottavuus
3)Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus)
HUS-Total 16.9.2015
Tot. 1-8
2015
TA 1-8
2015
Tot.
1-8/2014
Poikkeama-%
Tot. / TA
Muutos-%
Tot./Edv.
-Jäsenkuntien maksuosuus
-Toimintatuotot
-Toimintakulut
-Poistot
-Tilikauden tulos
1 005 613
1 305 637
1 222 776
71 539
2 519
968 786
1 252 474
1 184 419
71 606
-13 313
969 116
1 243 584
1 159 890
68 372
6 595
3,8 %
4,2 %
3,2 %
-0,1 %
-118,9 %
3,8 %
5,0 %
5,4 %
4,6 %
-61,8 %
-Sitovat nettokulut
1 003 094
982 099
962 521
2,1 %
4,2 %
5,1 %
1,3 %
3,9 %
1,8 %
2,9 %
1,5 %
-0,3 %
1,5 %
2,3 %
1,1 %
1,9 %
-0,3 %
2,4 %
1,1 %
Talous (1 000 euroa)
-HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen
(kaikki maksajat)
Määräero, %
Hintaero, %
Henkilöstö
-Henkilöstömäärä (1.päivä)
-Henkilötyövuodet
-Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö)
-Henkilöstökulujen hinta-määräero
Määräero, %
Hintaero, %
23 250
11 709
64 237
22 602
11 533
64 423
22 909
11 446
63 547
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
14/2015
18 (35)
12.10.2015
Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-elokuu 2015
Sisältää kesäkuussa toteutetun 25 milj. euron palautuksen jäsenkunnille
KUMULATIIVINEN
2015
Toteuma
(kumul.)
2015
Budjetti
(kumul.)
Jäsenkuntien maksuosuus
Muut palvelutulot
Muut myyntitulot
Valtion koulutus- ja
tutkimusmääräraha
1 005 613
199 346
27 421
968 786
190 386
24 670
3,8 %
4,7 %
11,1 %
969 116
181 139
25 592
3,8 %
10,1 %
7,1 %
17 700
19 914
-11,1 %
17 866
-0,9 %
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot yhteensä
1 250 079
44 239
3 879
7 440
1 305 637
1 203 757
39 801
4 550
4 366
1 252 474
3,8 %
11,1 %
-14,8 %
70,4 %
4,2 %
1 193 714
40 661
4 240
4 968
1 243 584
4,7 %
8,8 %
-8,5 %
49,7 %
5,0 %
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Henkilöstökulut
Palveluiden ostot yhteensä
Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht.
Avustukset
Muut toimintakulut yhteensä
Toimintakulut yhteensä
Poistot ja arvonalentumiset
Toimintakulut ja poistot yht.
Toimintakate poistojen jälkeen
Rahoitustuotot ja -kulut yht.
Tilikauden tulos
610 166
147 138
757 303
193 685
233 117
748
37 922
1 222 776
71 539
1 294 315
11 322
8 803
2 519
600 051
145 354
745 406
188 208
209 945
637
40 224
1 184 419
71 606
1 256 025
-3 550
9 763
-13 313
1,7 %
1,2 %
1,6 %
2,9 %
11,0 %
17,4 %
-5,7 %
3,2 %
-0,1 %
3,0 %
-418,9 %
-9,8 %
-118,9 %
590 192
141 608
731 800
177 674
214 424
617
35 363
1 159 877
68 372
1 228 249
15 334
8 727
6 608
3,4 %
3,9 %
3,5 %
9,0 %
8,7 %
21,2 %
7,2 %
5,4 %
4,6 %
5,4 %
-26,2 %
0,9 %
-61,9 %
(1 000 euroa)
2014
Ed.vuosi
(kumul.)
Poikkeama% (tot/bud)
Muutos-%
(tot/edv)
Sitovat nettokulut tammi-elokuu 2015
KUMULATIIVINEN
(1 000 euroa)
Toiminnan kulut
Muut myyntitulot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot + EVO
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Toiminnan nettokulut
Myyntituotot sairaanhoidollisesta
toiminnasta
Sitovat nettokulut
2015
Toteuma
(kumul.)
1 305 662
27 421
44 239
3 879
25 140
470
2 074
1 202 440
2015
Budjetti
(kumul.)
1 266 199
24 670
39 801
4 550
24 280
333
78
1 172 486
Poikkeama% (tot./bud.)
Muutos-%
(tot./edv.)
3,1 %
11,1 %
11,1 %
-14,8 %
3,5 %
40,9 %
2567,4 %
2,6 %
2014
Ed. vuosi
(kumul.)
1 237 955
25 592
40 661
4 240
22 835
786
193
1 143 648
199 346
1 003 094
190 386
982 099
4,7 %
2,1 %
181 139
962 509
10,1 %
4,2 %
5,5 %
7,1 %
8,8 %
-8,5 %
10,1 %
-40,2 %
973,5 %
5,1 %
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
14/2015
19 (35)
12.10.2015
Vertailukelpoiset toimintakulut 1-8/2015 vs 1-8/2014
Alla olevaan taulukkoon sisältyvien uusien toimintojen kulut sisältyvät 2015 talousarvioon.
Eur/vuosi
(ko. pvm:stä
lähtien)
Eur/kk
Toteutuneet
kuukaudet
8/2015
loppuun
mennessä
Toimintakulut yhteensä
1-8/2015
1-8/2014
Muutos%
1 222 753 350
1 159 877 451
5,4 %
1 159 877 451
4,9 %
Yhteispäivystys Porvoo 1.3. alkaen (10 kk)
1 700 000
170 000
6
-1 020 000
Helsingin fysiatrian siirto 1.3. alkaen (10 kk)
1 000 000
100 000
6
-600 000
Vaativan erityistason saattohoitotoiminnan,
Terhokoti, siirto 1.3. alkaen (10 kk).
1 770 000
177 000
6
-1 062 000
Helsingin sairaala-apteekin siirto 1.5. alkaen
(8 kk)
1 174 000
146 750
4
-587 000
HUSLAB Porvoon terveyskeskuksissa
1.1. alkaen
1 300 000
108 333
8
-866 667
HUS-Kuvantaminen Porvoon ja Tuusulan
terveyskeskuksissa 1.1. alkaen
1 000 000
83 333
8
-666 667
Länsi-Uudenmaan sha:n ensihoidon
kustannusten kasvu
2 000 000
166 667
8
-1 333 333
Vertailukelpoiset toimintakulut yhteensä
1 216 617 684
Talouden sopeutustoimenpiteet loppuvuonna 2015
Lähtökohtana on sopeuttaa HUS:n toimintaa ja taloutta potilashoitoa
mahdollisimman vähän haittaavalla tavalla ja tuottavuuden paraneva taso
säilyttäen HUS:n yksiköiden syyskuussa koko vuodelle 2015 ennakoimasta
sitovien nettokulujen 2,8 % ylityksestä 2,0 % ylitykseen, jota voidaan
kasvaneen kysynnän ja palvelutuotannon takia pitää hyväksyttävämpänä.
Mainittu ero on 12,0 miljoonaa euroa. Sopeutus kohdistetaan
toimintakuluihin siten, että toimenpiteet eivät kuitenkaan samalla vähennä
sitovien nettokulujen laskentakaavan tuloja (potilasmaksut, ulkokuntamyynti
jne).
Sopeutus koskee koko HUS:n toimintaa, myös talousarviossa pysyneitä
yksiköitä. Syy tähän on se, että kokonaishaaste on niin suuri, että kaikkea
joudutaan tarkastelemaan kriittisesti ja toinen syy on se, että HUS:n eri
sairaanhoitoalueet, tulosalueet, liikelaitokset ja yhtiöt ovat kohdanneet hyvin
eri tavoin kysyntäpaineen, kasvaneen palvelutuotannon vaatimukset ja muut
toimintaolosuhteiden muutokset. Tämän vuoksi sopeutustoimenpiteistä
joudutaan kohdentamaan myös "paremmin selviytyneisiin" yksiköihin, mutta
selvästi lievempänä kuin sitovat nettokulunsa paljon ylittäneisiin yksiköihin.
Johtoryhmä käsitteli valmistellut sopeutustoimenpiteet. Osa ehdotuksista oli
enemmän periaatteellisia linjaratkaisuja ja ne siirtyvät pikaisesti
jatkovalmisteluun kohdistuen erityisesti vuoden 2016 talousarviossa
pysymiseen, jonka arvioidaan edellyttävän 40 miljoonan euron suuruista
sopeutusta (12 M€ + 28 M€).
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
20 (35)
12.10.2015
Kirjattiin seuraavat osatavoitteet ja toimenpiteet loppuvuodelle 2015:
Tilahallinto:
- 700 000 € HUS Kiinteistöt Oy:n palveluiden osalta ja
- 300 000 € muut tilahallinnon kulut
Laboratoriotoiminta:
- 900 000 € vähentyvästä laboratoriopalveluiden käytöstä,
joka HUSLABissa tulee edelleen kohdentaa
toimintakuluihin (muussa tapauksessa käyttö vähentää
vain samassa suhteessa ylijäämää, joka palautetaan
käyttäjille, eikä kerry ”lisäsäästöjä”)
Kuvantaminen:
- ohjeellinen tavoite - 500 000 €, periaate sama kuin
edellä
Apteekki ja lääkekulut:
- 100 000 € apteekin omat toimintakulut
- 500 000 € lääkkeiden käyttö sairaanhoitoalueilla ja
tulosyksiköissä
(johtajaylilääkäri ohjeistaa)
Muut tarvikkeet:
- 100 000 € Logistiikan toimintakulut
- 400 000 € tarvikkeiden hankinta ja kulutus
sairaanhoitoalueilla ja tulosyksiköissä
(johtajaylilääkäri ja talousjohtaja ohjeistavat)
Ensihoito:
- tässä vaiheessa vielä avoinna,
tavoite – 100 000 - 200 000 €.
HUS-Servis:
- 50 000 € ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvä
palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista)
HUS-Desiko:
- 300 000 € ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvät
palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista)
Ravioli:
- 150 000 € ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvä
palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista)
Tietohallinto:
- 400 000 € ohjeellinen
Yhtymähallinto:
- 200 000 € toimintakulut
- 300 000 € tartuntatautilääkkeet
Hyvinkään sha:
- 400 000 €, josta 1/3 edellä mainituista tukipalveluiden
käytöstä ja 2/3 omista muista kuluista, pääosin
henkilöstökuluista (henkilöstömäärä)
Länsi-Uudenmaan
sha:
- 100 000 €, sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
14/2015
21 (35)
12.10.2015
Porvoon sha:
- 900 000 €, sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3, mikä
tullee edellyttämään mahdollisesti lomautuksia tai
laajamittaisesti ja hallitusti käytettyjä palkattomia
työvapaita tai lomien kohdentamista ilman sijaisten
käyttöä. Koko sairaalan toiminta joudutaan sopeuttamaan
loppuvuoden aikana.
Lohjan sha:
- 600 000 €, sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3, mikä
edellyttänee mahdollisesti lomautuksia tai laajasti
palkattomia vapaita
HYKS:
- 10 000 000 €, josta 1/3 (3,5 M€) edellä mainituista
tukipalveluista ja 2/3 (6,5 M€) muista kuluista.
Keskitetyt henkilöstökulujen säästöt:
Näistä on valmistunut erillinen 20 milj. € kokonaisuus, josta valtaosa
suuntautuu vuoteen 2016 ja pidemmälle, niiden valmistelu käynnistetään
viipymättä, ja osa voidaan toimenpanna siten, että vaikutus kohdistuu jo
loppuvuoteen 2015, näitä ovat mm.:
- 180 000 € työsuhdematkalippuetuuden muutos
- 2 700 000 € lisääntynyt vuosilomien pitäminen vuonna 2015
(ns. lomapalkkavelka)
- x € kaikista harkinnanvaraisista palkankorotuksista
pidättäytyminen 1.10.2015 - 31.1.2016
- x € nimikemuutoksista pidättäytyminen 1.10.2015 alkaen
- x € sijaisten käytöstä pidättäytyminen nykyistä laajemmin
(sisältyy kaikkien yksiköiden edellä mainittuihin "omiin"
sopeutustoimenpiteisiin)
Jokaisesta sopeutustavoitteesta on laadittu tai laaditaan konkreettinen
toteutussuunnitelma tai toimenpidelista. Esimerkinomaisesti
oheismateriaalina toimitetaan HUSLABin, HUS-Kuvantamisen ja Porvoon
sairaanhoitoalueen sopeutuksen toimenpideohjelmat.
Yhtymäjohto seuraa kuukausittain yksikkökohtaisesti tavoiteltujen
sopeutustoimenpiteiden toteutumista ja puuttuu mahdollisiin poikkeamiin.
Tammi-syyskuun toiminnan ja talouden seurantaraportti valmistuu
aikataulun mukaisesti 20.10.
HYKS-lautakunnan selostus HUS:n hallitukselle
HUS:n hallitus päätti 7.9.2015 pyytää HYKS-lautakunnalta selostuksen
talousarviosta eniten poikkeavien toimialojen (=tulosyksiköiden) kehityksestä
ja ulkopuolisen (muun kuin jäsenkuntamyynnin) myynnin tilanteesta
tulosyksiköittäin.
HYKS-lautakunnan 29.9.2015 kokouksessa käsitelty selostus HUS:n
hallitukselle on esitetty oheismateriaalina.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
22 (35)
12.10.2015
Tammi-elokuun 2015 toteuman mukaan suurimmat sitovien nettokulujen
euromääräiset ylitykset ovat, HYKS Pää- ja kaulakeskuksessa (7,3 milj.
euroa / 7,1 %), HYKS Lasten ja nuorten sairauksilla (n. 6 milj. euroa / 6,4 %)
ja HYKS Syöpäkeskuksessa (5,4 milj. euroa / 8,2 %). Sitovat nettokulut
eivät sisällä mahdollisia tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä toteutettavia
sisäisten palveluntuottajien asiakashyvityksiä tai yhtymähallinnon
vuosisopimuksen hyvitystä.
Valmistautuminen vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-18 taloussuunnitelmien toteuttamiseen
Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018
taloussuunnitelmavuosien toimintakulujen ja tuottojen raamitus on
erittäin haasteellista. Julkisen talouden ja kuntien talouden tilanteesta
johtuen jatkuvasti kasvava rahoitus erikoissairaanhoidolle ei ole
mahdollinen, vaikka potilaiden oikeus julkisesti rahoitettuun hoitoon on
lakisääteisesti vahva eikä siihen olla todennäköisesti säädösteitse
esittämässä rajoituksia. Pikemminkin suunniteltu valinnan vapauden
lisääntyminen ja julkisen ja yksityisen terveydenhuollon
korvausperiaatteiden yhdenmukaistaminen tullevat lisäämään julkisen
rahoituksen tarvetta, koska merkittävä osa nykyisin asiakkaiden itsensä
maksamasta hoidosta (arviolta 3 miljoonaa lääkärikäyntiä, 2 miljoonaa
hammaslääkärikäyntiä ja näiden tarvitsemat tukipalvelut), johon heillä
olisi oikeus jo nyt julkisin varoin, siirtyy nykyistä laajemmin julkisen
rahoituksen piiriin. Kysyntä puolestaan kasvaa ja on kasvanut viime
vuosina mm. seuraavista syistä johtuen: 1) väestömäärän lisääntyminen
HUS-alueella n. 1%:n vuosivauhdilla, 2) ikääntyneen väestön määrän
voimakas kasvu eliniän pidentymisen ja suurten ikäluokkien
ikääntymisen johdosta, 3) työterveyshuollon järjestämän sairaanhoidon
piirissä olevien määrän väheneminen, 4) väestön suuren osan
taloudellisen tilanteen muutos (työttömyyden lisääntyminen ja tulojen
pienentyminen) yhdistyneenä mm. yksityisen terveydenhuollon
sairausvakuutuskorvauksen pienenemiseen.
Käsitellessään Uudenmaan sairaalapesula Oy:n (USP)
osavuosikatsausta kokouksessaan 30.9.2015 HUS:n talous- ja
konsernijaosto sivusi keskustellussaan vertailukohteena koko HUS:n
taloutta todeten niiden välillä selvän analogian: yhtiön tuottavuus on
kehittynyt hyvin eli yksikköhinnat ovat alentuneet, mutta
kokonaislaskutus on kasvanut yli 6 % johtuen palveluvolyymin kasvusta.
Tämä puolestaan on seurausta siitä, että tilaaja on tilannut aikaisempaa
enemmän palveluja. Tilanne on koko HUSissa sama:
henkilöstötuottavuus on parantunut tammi-elokuussa 2015 3 % ja
DRG-pisteen deflatoitu keskikustannus on alentunut 0,9 % verrattuna
edelliseen vuoteen, mutta palveluiden kokonaisvolyymin kasvun
johdosta jäsenkuntien laskutus on kasvanut. Volyymin kasvu puolestaan
perustuu kuntien ja väestön kysynnän muutokseen. Tilanne on "isossa"
HUSissa on periaatteessa samanlainen kuin "pienessä" USP Oy:ssä.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
23 (35)
12.10.2015
Hallituksen esityslistalla 11.5.2015 (s. 11) eriteltiin kuntien
erikoissairaanhoitolaskutukseen vaikuttamisen pääkeinoja seuraavalla
jaolla: 1) volyymin pienentäminen kysyntää vähentämällä, 2) rakenteelliset
muutokset ja palveluprosessien kehittäminen, 3) "perinteinen kulukuri" ja
tuotannon tekijöiden yksikköhintaan vaikuttaminen. Jäsenkuntien laskutusta
tai sen kasvua voidaan pienentää seuraavin keinoin:
- Laskuttamalla vähemmän kuin toimintakulujen ja poistojen määrä
edellyttäisi, ts. tekemällä alijäämää. Tämä keino on usein suunnitellusti
tai suunnittelematta kuntien käytössä taloustaantuman aikana, mutta
HUSissa sitä ei ole käytetty eikä jatkossakaan esitetä käytettäväksi.
- Vaikuttamalla poistojen tasoon investointien määrää pienentämällä.
Tämä vaikuttaa hitaasti ja pitkäjänteisesti. Sellaiset investoinnit, jotka
vähentävät toimintakuluja enemmän kuin poistojen ja rahoituskulujen
määrä kasvaa, ovat tehostavia eikä niitä tule karsia. Muita investointien
lajeja ovat mm. loppuun käytettyjen rakennusten ja laitteiden
korvausinvestoinnit, toiminnan volyymia lisäävät investoinnit ja toiminnan
vaikuttavuutta ja laatua parantavat investoinnit. Nämä jälkimmäiset ovat
kriittisen arvioinnin kohteena, vaikka ne usein itse toiminnan kannalta
koetaankin välttämättömiksi.
- Kysynnän vähentäminen, jonka seurauksena tarvittava palveluiden
määrä vähenee ja palveluiden tuottamiseen käytettyjä resursseja
voidaan vastaavasti vähentää. Tämä on sekä kuntien itsensä että
kuntien ja HUSin välisen yhteistyön avulla tehtävä.
- Palveluprosessien parantaminen, jolloin voidaan lopputuloksen eli
palvelutuotteen aikaansaamiseksi käyttää vähemmän tuotantopanoksia
(henkilöstö, tarvikkeet, palvelut, laitteet, tilat).
- Tuotantopanosten hinta eli palkkataso, tarvikkeiden ja laitteiden hinta,
ostettujen palveluiden hinta jne. Tässä suhteessa vuodelle 2017 tulossa
olevat valtakunnalliset ratkaisut ovat erittäin merkittävät. Voidaan puhua
HUS-tasolla 40-50 miljoonan euron kokonaissäästöstä.
Edellä todetussa jaottelussa ei ole "mitään uutta", mutta se katsottiin
tarpeelliseksi kerrata, jotta "iso kuva" siitä millaisin keinoin
jäsenkuntalaskutusta voidaan säädellä, pysyy mielessä. Esityslistalla
11.5.2015 mm. palveluprosessien parantamisen ja kysynnän vähentämisen
keinoja on kuvattu tarkemmin.
Jotta HUS:n talous vuonna 2016 pysyisi valmistellun talousarvion
edellyttämällä tasolla, tarvitaan arviolta n. 40 miljoonan euron sopeutusta
siihen tasoon verrattuna, joka oli HUS:n yksiköiden arvioima talouden
toteutuman taso vuoden 2015 tammi-heinäkuun perusteella lisättynä vuoden
2016 kustannustason muutoksella. Osa tästä toteutuu jo vuonna 2015,
mutta osin kyse on pakkotilanteen sanelemista kertaluonteisesta
"säästötoimenpiteistä", joten tarkastelua ei voi tehdä vain erotuksen 40 - 12
= 28 milj. euron osalta vaan se tulee tehdä koko 40 miljoonan euron osalta.
Tämän kokonaisuuden valmistelut käynnistettiin heti hallituksen Haikon
(3.9.) seminaarin jälkeen toimitusjohtajan 8.9. antamalla ohjeistuksella.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
24 (35)
12.10.2015
"Sopeutuspaketin" valmistelu on edennyt ripeästi, mutta se ei ole vielä
kokonaan valmis vaan työn alla. Sitä on valmisteltu asia- ja kululajiryhmittäin
samalla kun on valmisteltu lyhyemmän tähtäimen vuoden 2015 loppuun
painottuvia toimenpiteitä.
Alla kuvataan näiden valmistelussa olevien toimenpiteiden sisältöä ja
hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden osalta esitetään valtuutta
niiden jatkovalmistelulle.
-
Vuodeosastohoidon vähentäminen sekä siirtymällä
ympärivuorokautisista osastoista viikko- ja päiväosastoihin, että vajaasti
kuormitettuja osastoja yhdistämällä ja toimintaa edelleen
avohoitoistamalla. Tavoitteena on vähentää n. 200 vuodeosastopaikkaa
vuosina 2016-2018. Esillä on ollut useita konkreettisia ehdotuksia
(Auroran sairaala, Naistenklinikka, Lohjan sairaala, Hyvinkään sairaala
jne.), mutta niiden valmistelua jatketaan. Tavoite on myös luopua
kokonaisista sairaalarakennuksista erikseen päätettävässä pitävässä
aikataulussa (Paloniemi, Kellokoski, Tammiharjusta edelleen
vuokrattuna oleva tila, Herttoniemen sairaala, Lastenlinna, mahdollisesti
Kirurginen sairaala). Valmisteluja jatketaan ja vuodeosastohoidon
volyymin seurantaa ja raportointia tarkennetaan.
-
Päivystystoiminnan keskittäminen päivystysasetuksen määräämällä
tavalla. Meneillään on päivystystoiminnan kokonaisarviointi. Esille tulee
uudelleen mm. luopuminen nykyisestä kuuden synnytysyksikön
mallista. Päivystysasetusta ollaan myös STM:n valmistelussa
synnytysten osalta tiukentamassa.
-
Kuntien perusterveyden ja sosiaalitoimen ja HUSin yhteistyön
kehittämisellä saatavat rakenteelliset muutokset. Tästä on useita
valmistelussa olevia ehdotuksia koskien mm. hengitysvajepotilaiden
hoidon järjestämistä, uniapnean hoitoa, vanhusten
lonkkamurtumapotilaiden hoitoa, selkäpotilaiden hoitoa, kuntoutusta,
sosiaalityötä, kumppanuusvirkoja, alueellista puhelinneuvontaa,
yhteispäivystysjärjestelyjä (Peijas 1.1.2016 alkaen) jne. Valmisteluja
jatketaan työryhmien toimesta.
-
Palvelusetelin käytön laajentaminen sellaisia toiminnoissa, joissa
realistisesti voidaan samalla vähentää omaa tuotantoa (eikä
palveluseteli toimi vain kokonaisvolyymin laajentajana ja kulujen
kasvattajana). Valmistelu jatkuu. Esillä on ollut mm.
magneettikuvaustoiminta.
-
Laitoshuollon ja mahdollisesti muunkin tukipalvelun pilottiluontoinen
ulkoistus/alihankinta jossakin erikseen nimettävässä
sairaalakokonaisuudessa. Valmistelut käynnistetään.
-
Vastaavasti valmistelut sellaisten ulkoistettujen toimintojen
"kotiuttamiseksi", joissa oma tuotanto on mahdollistaa järjestää
(henkilöstöä saadaan rekrytoitua ja tiloja on), ja se on halvempaa kuin
ostotoiminta. Valmisteluja jatketaan.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
Päätösesitys
14/2015
25 (35)
12.10.2015
-
Ensihoidon kokonaisarviointi on meneillään. Jo ennen raportin
valmistumista voidaan kuitenkin todeta, että yhtenäistämällä toimintaa
ja saattamalla se kokonaisuutena yhden johdon alaisuuteen, on
tehokkuushyötyjä saavutettavissa. Valmistelua jatketaan.
-
Henkilöstökulut ovat HUS:n suurin toimintakululaji. Sopeutustarve on
niiden osalta 2 % suuruinen eli noin 22-25 miljoonaa euroa. Kyse ei ole
vain henkilöstömääristä, koska erikoissairaanhoidossa keskeisten
palveluiden tarjoaminen 24/7 merkitsee peruspalkkojen lisäksi myös
suuria kulueriä työaikakorvausten eri lajeissa, mutta htv-tasolla kyse on
jopa 350 henkilön määrästä. Kyse ei ole myöskään mistään
mekaanisesta "leikkurista", koska erilaisten selvitysten perusteella
tiedetään, että tuottavuuserot ovat suuria tulosalueiden ja yksiköiden
välillä ja alhaisemman tuottavuuden yksiköissä tulee saada aikaiseksi
suurempia muutoksia kuin muissa. Tähän tavoitteeseen ei ole
realistista päästä kerralla 1.1.2016 alkaen, etenkin ottaen huomioon,
että samaan aikaan kunnilta siirretään yhteisin sopimuksin HUSille
jatkuvasti uusia tehtäväkokonaisuuksia ja HUS:n valtakunnalliset
velvoitteet mm. päivystystoiminnassa lisääntyvät. Asiakokonaisuutta
henkilöstöjohtajan johdolla valmistelleen työryhmän johtoryhmässä
29.9.2015 esitelty aineisto on oheismateriaalina.
-
Viime kädessä hoitokäytännöt määräävät merkittävästi toimintakuluja,
ts. kuinka paljon ja mitä diagnostisia tutkimuksia käytetään, kuinka
paljon ja mitä lääkityksiä käytetään, millaisia hoitoteknologioita
käytetään (avoleikkaukset, tähystysleikkaukset, operatiivinen vs.
konservatiivinen hoito), missä laajuudessa voidaan asiakasta itseään
käyttää osana hoitoprosessia nykyistä enemmän (mm.
Mielenterveys-talo, ilmoittautumisautomaatit, sähköinen asiointi jne.).
Näiden osalta on vuodelle 2016 asetettava n. 10 miljoonan euron
kokonaistoimintakulujen alentamisen tavoite.
Hallitus päättää
·
merkitä tiedoksi HUS-kuntayhtymän tammi-elokuun 2015 toiminnan ja
talouden osavuosikatsauksen ja samalla todeta, että palveluvolyymin
kasvu on merkittävä muodostaen uhan talousarvion taloudellisten
tavoitteiden toteutumiselle. Yhtymäjohdon tulee linjaorganisaation
kautta varmistaa esitettyjen talouden sopeutustoimenpiteiden
toteuttaminen siten, että koko vuoden sitovien nettokulujen
talousarvioylitys ei ylitä 2 %.
·
seurata sopeutustoimenpiteiden etenemistä viimeistään
marraskuussa.
·
että ylijäämän palautusta jäsenkunnille ei tehdä tässä vaiheessa
tammi-elokuun toteuman perusteella.
·
esittää joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle, että vuoden 2015
mahdollinen ylijäämä palautetaan kokonaisuudessaan jäsenkunnille
tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä niin, että jäsenkunnat voivat
sisällyttää palautuksen omiin tilinpäätöksiinsä.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
26 (35)
12.10.2015
·
merkitä tiedoksi, että vuoden 2016 valmisteilla olevan talousarvion
toteutumisen kannalta on ollut perusteltua käynnistää esitettyjen
toimenpiteiden kaltaisia valmisteluja ja velvoittaa niiden valmistelun
jatkamiseen. Niiden yksityiskohtaiseen käsittelyyn hallitus palaa
vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Päätös
Lisätietoja
Aki Lindén, p 471 71200, Mari Frostell 0400 748 767
Liitteet
OHEISMATERIAALI 2: TOIMINNAN JA TALOUDEN
OSAVUOSIKATSAUS 8/2015
OHEISMATERIAALI 3: HUSLAB SOPEUTUSTOIMENPITEET 2015
OHEISMATERIAALI 4: HUS-KUVANTAMINEN
SOPEUTUSTOIMENPITEET 2015
OHEISMATERIAALI 5: PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN
SOPEUTTAMISTOIMET 2015
OHEISMATERIAALI 6: HENKILÖSTÖKULUJEN
SOPEUTUSTOIMENPITEET
OHEISMATERIAALI 7: HYKS-LAUTAKUNNAN SELOSTUS HUS:N
HALLITUKSELLE 29.9.2015
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
27 (35)
12.10.2015
6
ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA
312/02/02/00/01/2015
HALL
Aiemmat hallituskäsittelyt
HUS:n hallitus käsitteli 8.6.2015 talousarvion 2016 tavoiteasetantaa ja
valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman 2016 - 2018 linjauksia.
Jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteeksi hyväksyttiin seuraavat
taustaoletukset ja periaatteet:
·
Lähtökohtana on vuoden 2015 talousarvio
·
Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja
palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan
·
Huomioidaan vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja
ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella
väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen
muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja
sitä kautta tuotantovolyymin kasvua
·
Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason
keskimääräinen muutos vuonna
·
Huomioidaan vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten
vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen
toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat
välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja
vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia
kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin
rajalliset.
·
Huomioidaan vuoden 2016 tuottavuustavoite
Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2016
talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1.499,2
miljoonaa euroa. 2016 talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa
sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n
välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2015 talousarvioon on 1,2 % ja vuoden
2014 tilinpäätökseen 1,6 % (kahden vuoden kasvu).
Hallitus hyväksyi myös 8.6.2015 kokouksessaan talousarvion 2016
valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan, sisältäen
nollatulostavoitteen.
Jäsenkuntien maksuosuudet TA 2016 ja tartuntatautilääkkeiden kustannusten kehitys
Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon
palvelutuotannon, mikä koostuu DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteista,
ostopalveluista, hoitopalveluista muista sairaaloista, palvelusetelit sekä
tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketieteen. Tartuntatautilääkkeiden
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
14/2015
28 (35)
12.10.2015
osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä
oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen
2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän
summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana
vuonna. Tuore ennuste vuodelle 2015 on 29,5 milj. euroa (+ 7,2 milj. euroa /
+ 32,3 % vs. 2014 toteuma).
Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja
jäsenkuntalaskutuksen kehitys
Tartuntatautilääkkeet
(1000 €)
Yhteensä
Toteuma
TP 2014
Talousarvio
TA 2015
22 286
19 706
Rullaava
12 kk
heinä 2015
27 796
Ennuste
2015
”7+5”
29 514
Muutos-%
ENN 2015
/Tot 2014
32 %
Poikkeama
ENN 2015
/TA 2015
50 %
Talousarvio
TAE 2016
Muutos-%
TAE 2016
/TA 2015
36 %
26 740
Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien
erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta
huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen
huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion
jäsenkuntien maksuosuusraamia esitetään nostettavan ylimääräisellä 7 milj.
eurolla. Siten kesäkuussa hallituksessa päätetyn maksuosuusraamin
mukaisesti varsinainen erikoissairaanhoidon muu palvelulaskutus, joka
kohdistetaan HUS:n sisäisille tuottajille, pysyy ennallaan. Kokonaisuutena
haasteena on kuitenkin se, että 2016 talousarvion maksuosuusraamitus on
jo lähtökohtaisesti noin 40 milj. euroa pienempi kuin viimeisin ennuste
vuodelle 2015. Huomioiden mahdollinen ennusteen mukainen 2015
ylijäämän palautus jäsenkunnille alittaa 2016 talousarvion raami kuluvan
vuoden ennusteen noin 18 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden
laskutuksella päivitetty jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa
nousee alla esitetyn laskelman mukaisesti 1506,2 milj. euroon.
Jäsenkuntien maksuosuudet milj. euroa
milj. euroa
TA 2015
Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015),
tuotantovolyymin kasvu
Kustannustason muutos (2016 vs. 2015)
Tuottavuustavoite 2016
Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset
Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua,
saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet)
_ Apotti, ei aktivoitavat kulut *)
_ Muut tietohallinnon hankkeet
Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman
työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015)
Alkuperäinen
TA
TA
2015
muutos
Päivitetty
TA 2015
1 478,6
18,1
2,8
1 481,4
Päivitetty
TA 2015
vertailukelpoinen
1 482,0
18,1
% vaikutus
1,2 %
14,8
-26,7
5,0
14,8
-26,7
5,0
1,0 %
-1,8 %
0,3 %
6,0
2,0
6,0
2,0
0,4 %
4,0
4,0
1 495,9
1,2 %
Tartuntatautilääkkeiden kasvu
Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet
TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA
2015)
TA 2015
muutoksen
vuositason
vaikutus
0,6
1 499,2
1,2 %
7,0
0,5 %
1 506,2
1,7 %
11,2
*) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen
jälkeen
TP 2012
milj.euroa
1 353,2
Muutos edv
2,8 %
TA 2015 muutos sisältää:
_ Hki fysiatrian siirto
TP 2013
TP 2014
1 421,7
1 475,3
5,1 %
3,8 %
10 kk: 1,0 milj.€, vuosi: 1,2 milj.€
_ Hki saattohoito siirto
TP 2015
_TA 2015 päivitetty
1 478,6
1 481,4
0,2 %
0,4 %
10 kk: 1,8 milj.€, vuosi: 2,1 milj.€
TAE 2016
1 506,2
1,7 %
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
29 (35)
12.10.2015
Yleistä tartuntatautilääkkeistä
Tartuntatautien ehkäisemisestä ja hoidosta on säädetty laissa 583/1986
Tartuntatautilaki. Järjestämisvastuu on kunnilla. Sairaanhoitopiirit
osallistuvat tartuntatautien torjuntaan, ohjaavat toteamista, hoitoa sekä
osallistuvat epidemioiden selvitykseen ja tartunnan jäljitykseen.
Tartuntatautilain 12 § mukaan hoidon kustannuksista vastaa potilaan
kotikunta. Tartuntatautilääkkeet sisältyvät omana eränään HUS:n
jäsenkunnilta laskuttamiin maksuosuuksiin. Tartuntatautilääkkeiden
kuntakohtainen laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin.
Tartuntatautilääkkeiden käytön kehitys
Tartuntatautilääkkeiden suurin kustannusten kasvun tekijä on uudet
C-hepatiitti hoidot. C-hepatiitin hoitoon on saatu vuoden 2014 alussa
seitsemän uutta virusspesifistä lääkettä. Mikään niistä ei toimi
yksittäishoitona, mutta eri yhdistelminä ne tarjoavat mahdollisuuden
C-hepatiitin tavallisimpien genotyyppien hoitoon erinomaisin tuloksin
(>90%:lla pysyvä viruksen häviäminen) maksavaurion asteesta riippumatta.
Hoitoaika on tavallisesti 12 viikkoa, ja sivuvaikutukset ja
laboratorioseurantatarve ovat oleellisesti vähäisemmät kuin aiemmilla
lääkkeillä.
Uusien lääkkeiden korkea hinta on merkittävin rajoite niiden käytölle, ja se
myös sanelee hoidon aiheet: Pegyloidun interferonin ja ribaviriinin
yhdistelmää käytettäessä 12 viikon hoidon hinta on 2 300 euroa.
Uusien interferonittomien yhdistelmähoitojen hinta vaihtelee 40 000 eurosta
130 000 euroon. Toistaiseksi HUS:ssa uusien II polven virusspesifisten
lääkkeiden (DAA) käyttö on toistaiseksi rajattu niille HCVNh-positiivisille
potilaille, joilla on osoitettu C-hepatiittiin liittyen merkittävä maksavaurio.
Keväällä 2015 HUS:ssa kilpailutettiin kaikki uudet C-hepatiittilääkkeet ja
niiden yhdistelmät pysyvän hoitovasteen hinnan perusteella. Hintaa
laskettaessa otettiin huomioon lääkeyhdistelmän teho, hoidon
keskeyttäneiden määrä, hoitoaika ja yksittäisen lääkkeen hinta. HUS:ssa on
päädytty ratkaisuun, että tavallisimpien, perinteiseen hoitoon hyvin
reagoivien genotyyppien 2 ja 3a potilaat hoidetaan maksavaurion asteesta
riippumatta pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmällä, jos
vasta-aiheita ei ole. Tällä lääkeyhdistelmällä saadaan virus eradikoiduksi
70-80 %:lta tästä potilasryhmästä.
C-hepatiitin hoidon kustannuksista vastaa tartuntatautilain 12 §:n mukaan
potilaan kotikunta. Koska nämä lääkkeet eivät ole varsinaisia
sairaalalääkkeitä eivätkä ne kuulu sairausvakuutuskorvausten piiriin, niiden
käyttöönottoon ei liity kustannus-vaikuttavuusarviointia eikä hinnoitteluun
puutu hintalautakunta.
Asiaa käsiteltiin jäsenkuntien ja HUS:n talousjohdon yhteistyöelimessä
Hustrassa 10.9. Jäsenkuntien edustajat ilmoittivat, etteivät he hyväksy
TA 2016 maksuosuusraamin muuttamista keväällä sovitusta tasosta.
Jäsenkuntien omien budjettien raamitus on jo lukkoon lyöty
poliittisessa päätöksenteossa ja sitä ei ole enää mahdollista muuttaa
perustellusta syystäkään. HUstran jäsenkuntaedustajien mukaan
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
30 (35)
12.10.2015
HUS:n on jo aiemmin sovitun raamin sisällä hoidettava tarpeellinen
painotus ja kohdistus sekä huolehdittava toimenpiteistä 2016
raamissa pysymiseksi. Tästä huolimatta esittelijä esittää, että 2016
talousarvioon sisällytetään 7 milj. euron lisäys tartuntatautilääkkeisiin.
Yleistä ensihoidon järjestämisestä ja ensihoidon laskutusperusteet vuonna 2016
Ensihoitopalvelu on HUS-alueella jaettu seitsemään järjestämisalueeseen,
joiden sisällä toimintaa seurataan ja kehitetään. Jokaisella
järjestämisalueella toimintaa ohjaa ja siitä vastaa ensihoidon vastuulääkäri.
Ensihoito on järjestetty pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä, yksityisten
yritysten kanssa hankintasopimuksilla tai sairaanhoitoalueen omana
toimintana. Ensihoitopalveluun kuuluu myös ensivaste-toiminta sekä
suuronnettomuusvalmiuden ylläpito ja kehittäminen. Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun seitsemän
järjestämisaluetta ja niiden jäsenkunnat ovat;
1. Hyks Helsinki (Helsinki)
2. Hyks Jorvi (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen)
3. Hyks Peijas (Vantaa ja Kerava)
4. Hyvinkää (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula)
5. Lohja (Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio)
6. Länsi-Uusimaa (Hanko, Inkoo ja Raasepori)
7. Porvoo (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo)
Aikaisemmin kunnat vastasivat sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta (jolla
käsitteellä jäljempänä käsitellään myös kiireellistä sairaankuljetusta). Tällöin
"jokainen vastasi omista kuluistaan". Kulut muodostuivat pääosin valmiuden
ylläpitämisestä. Kuljettamisesta yksiköt saivat korvausta myös Kelalta, kuten
saavat edelleenkin.
Sairaanhoitopiirissä on lähdetty periaatteesta, että sairaanhoidossa voidaan
käyttää sairaalakohtaisia hintoja, jotka perustuvat kustannusvastuuteen
kyseisessä sairaalassa. Näin ollen kullakin sairaanhoitopiirin sairaalalla on
"omat hinnat". Tällöin "tehokkaan" sairaalan palveluiden edullisuudesta
hyötyvät kyseisen sairaalan käyttäjäkunnat, ja päinvastoin. Tällä
periaatteella on tavallaan "sisään kuljettu" sairaanhoitopiirin toimintaan
vanha erillisten sairaalakuntainliittojen talouden periaate. Tilannetta on ollut
vaikea muuttaa, koska asiasta päättävät kunnat, joista osa "hyötyy" siitä,
osa vastaavasti ei hyödy.
Ensihoidon siirryttyä kunnilta sairaanhoitopiirille, oli lähtökohtaisena
perusteena mm. väestön tasa-arvo ja palveluiden laadun nostaminen.
Asiaan oli kiinnittänyt muiden ohella huomiota mm. apulaisoikeuskansleri.
Yleisesti järjestämisvastuun siirryttyä sairaanhoitopiirille, kustannukset
kasvoivat, koska ensihoitopäätökset turvaavat nykyisin laadukkaamman,
kattavamman ja tasa-arvoisemman palvelun kuin aikaisemmin. Samalla ei
kuitenkaan - HUSissa - siirrytty "yhteisvastuullisuuteen" toiminnan kulujen
kattamisessa, vaan säilytettiin sairaanhoitopiirikohtaisuus. Ratkaisun
lainmukaisuudesta voidaan keskustella.
Nykytilanne on nostamassa voimakkaasti erityisesti Länsi-Uudenmaan
kuntien kuluja. Palvelun tuottaja on Espoon kaupungin liikelaitos
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
ESITYSLISTA
HALLITUS
14/2015
31 (35)
12.10.2015
SOTE-uudistuksen myötä kuntakohtainen laskutus päättyy, mutta tilanteelle
on tehtävä jo nyt jotain, sillä Länsi-Uudenmaan ensihoidon kulut per asukas
ovat nousemassa kohtuuttomiksi järjestämisvastuun siirryttyä HUS:lle.
Lisäksi Hangon-Raaseporin vahva kesäasutus (pääkaupunkiseutulaiset) on
seikka, joka vaikuttaa valmiuteen eikä ole aivan oikeudenmukaista, että sen
maksavat vain Länsi-uudenmaan asukkaat.
Palvelutasoa ei kesken sopimuskauden ole helppoa muuttaa, eikä se
kenties olisi lainmukaistakaan tasa-arvon kannalta tarkasteltuna. Eräs
ratkaisu - matkalla kohti SOTEn mukanaan tuomaa "yhteisvastuuta" - olisi
rajoittaa HUSissa sairaanhoitoalueittain ensihoidon enimmäiskuluksi 50
euroa/asukas, jolloin tältä osin ylimenevän kulun maksaisivat kaikki kunnat
yhdessä asukaspohjaisesti. Malli olisi eräänlainen sovellus kalliin hoidon
tasausjärjestelmästä, tosin tässä tapauksessa sen vaikutus kohdentuisi
systemaattisesti pisimpien matkojen ja harvaan asutuimman väestöalueen
hyväksi. Vuoden 2016 osalta esitetään, että Länsi-Uudenmaan
sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon laskutuksena talousarviossa 2016
käytetään tasausrajana 50 euroa / asukas. Tästä ylimenevä ensihoidon
kustannus 1,8 milj. euroa kirjataan alijäämäksi Länsi-Uudenmaan
sairaanhoitoalueen talousarviossa.
HUS:ssa on parhaillaan käynnissä ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella
toteutettava selvitys ensihoidon kustannusten ja laatutason toteutumisesta
vuosina 2014-2015 (kustannukset: toteuma 2014 ja ennuste 2015 sekä
laatu: 2014). Kustannus-laatu-selvityksen jälkeen arvioidaan, mikä palvelun
järjestämismalleista on HUS alueelle paras ja siirrytään vaiheittain sen
käyttöönottoon.
Talousarvioesityksen hallituskäsittelyaikataulu
Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä kokouksissaan 2.11.2015
ja mahdollisena varapäivänä 16.11.2015. Hallituksen TA 2016 esitys
valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa 30.11.2015. Valtuusto
päättää talousarviosta 16.12.2015.
Päätösesitys
Hallitus päättää
-
-
hyväksyä edellä esitetyn lisäyksen jäsenkuntien maksuosuuksiin.
Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2016
talousarviossa ovat 1 506,2 miljoonaa euroa (liite 2). Summa ei sisällä
mahdollisia erikseen sovittavia ja neuvoteltavia työnjaollisia muutoksia
jäsenkuntien ja HUS:n välillä.
muuttaa 8.6. päätöstään ja hyväksyä vuoden 2016 talousarviossa 1,8
milj. euron alijäämäisen tulostavoitteen. Alijäämä kohdistuu
Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan.
Päätös
Lisätietoja
Aki Lindén, p.(09) 471 71200, Mari Frostell, puh. 0400 748 767
Liitteet
LIITE 2: KUNTAKOHTAISET JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET VUODEN
2016 TALOUSARVIOSSA
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
32 (35)
12.10.2015
7
TIETOHALLINNON VUODEN 2015 INVESTOINTIOHJELMAN MUUTTAMINEN SEKÄ
INVESTOINTISUUNNITELMAN 2015 - 2018 MUUTTAMINEN ESPOON UUDEN SAIRAALAN
TIETOJÄRJESTELMIEN TOTEUTTAMISEKSI
612/02/02/2014
HALL
Valtuusto hyväksyi 17.6.2015 (§ 32) investointisuunnitelmaan eräitä
muutoksia, jotka koskivat mm. Meilahden tornisairaalan kustannuksia.
Hallitus vahvisti vastaavat rakennus- ja laiteprojekteja koskeneet
tarkistukset hankeohjelmaan myös 17.6.2015 (§ 82). Nyt esitetään
HUS-Tietohallinnon vastuulla olevien investointien kuluvan vuoden
rahoitukseen liittyviä tarkistustarpeita, joihin sisältyy talous- ja
konsernijaoston 30.9.2015 (§ 51) tekemän päätöksen mukaisesti esitys
Espoon sairaalaan toteutettavista tietojärjestelmistä. Investointiohjelman
muutokset tehdään valtuuston hyväksymän tulosalueiden vuoden 2015
investointien yhteismäärän (150 750 000 euroa) puitteissa, joten
muutostarpeet eivät edellytä valtuustokäsittelyä.
HUS-Tietohallinto hallinnoi vuonna 2015 yhteensä 94 eri tietohallinnollista
investointia luokiteltuna suuriin (> 500.000 euroa) ja pieniin hankkeisiin.
HUS-Tietohallinto seuraa kuukausittain investointi-suunnitelmien toteumaa
ja raportoi tietohallinnon johtoryhmälle keskeisten suurten investointien
etenemisestä ja taloudesta. Vuoden 2015 aikana suunniteltuihin
investointeihin on tullut joitain muutoksia, joista osa johtuu HUS:n muiden
hankkeiden etenemisestä; esimerkiksi Naistenklinikan lisärakennushanke
siirtyy vuodelta 2015 vuodelle 2016.
Hallinnollisista hankkeista uuden laskentatunnisteen käyttöönotto sekä
talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinnon toiminnanohjausjärjestelmän
päivityshanke ylittävät merkittävästi alkuperäiset suunnitelmat ja
kustannusarviot järjestelmiin kohdistuvista laadullisista ja työmäärällisistä
syistä johtuen. HUS:n talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinnon
toiminnanohjausjärjestelmän toteuttaminen (Harppi-hanke) on yksi
suurimmista Euroopassa toteutetuista ERP-hankkeista. Merkittävän
HUS:lla olemassa olevan lisenssiomaisuuden vuoksi hankkeessa
päädyttiin kustannussyistä päivittämään nykyisin käytössä oleva Oracle 11i
versio Oracle Fusion-versiolla. Lisenssihankintaa edelsi noin puolentoista
vuoden mittainen HUS:n asiantuntijoiden perehtyminen järjestelmän
sisältöön ja ominaisuuksiin. Oracle Fusion on vielä uusi tuote, eikä sen
laajoista käyttöönotoista ole ollut merkittävää aikaisempaa kokemusta.
Päivitys onkin osoittautunut ennakoitua monimutkaisemmaksi eikä
kansainvälisen ohjelmistotuotteen toiminnot kaikilta osin ole vastanneet
Pohjoismaissa käytettäviä toimintatapoja tai lainsäädäntöä. HUS:n oma
muutoskyky on myös osoittautunut rajalliseksi mukautumaan
kansainvälisen järjestelmän geneerisiin prosesseihin, mistä johtuen on
jouduttu toteuttamaan alun perin suunniteltua enemmän
ohjelmistomuutoksia ja räätälöintejä. Geneeriset prosessit eivät myöskään
ole kaikilta osin täyttäneet nykyisen järjestelmän kehittämisen kautta
saavutettua automaatioastetta, jolloin välttämättömiksi arvioitujen
räätälöintitarpeiden vaihtoehtona olisi ollut paluu manuaaliseen työhön ja
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
33 (35)
12.10.2015
henkilöstöresurssien lisääminen joissakin osatoiminnoissa. Jokaisen
ohjelmistomuutoksen ja räätälöinnin välttämättömyys on arvioitu kriittisesti.
Ohjelmiston tehtävät lisätyöt ovat edellyttäneet ulkopuolisten
ohjelmistotalojen asiantuntijapalveluiden käyttöä huomattavasti
alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Hankkeen perustamisvaiheessa
tehty arvio investointikustannuksista perustui hankesuunnitelmassa
esitettyyn yhteisesti sovittuun tahtotilaan siitä, että järjestelmää
räätälöidään vain erityisen tarpeen ilmetessä ja muutokset toteutetaan
pikemminkin HUS:n toimintaprosesseihin. Alkuperäisessä hankkeen
budjetissa myös liittymien ja konversioiden toteuttamisen osalta
ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden tarve oli arvioitu todellista tarvetta
alhaisemmaksi. Prosessitarpeet ja ohjelmiston lokalisointipuutteet
osoittautuivat kuitenkin sellaisiksi että räätälöintejä on ollut välttämätöntä
toteuttaa alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Hankkeen ohjausryhmä on
ottanut räätälöinteihin liittyvien muutospyyntöjen hyväksynnät entistä
tiukempaan muutoksenhallintamenettelyyn, jolla varmistetaan
vuodenvaiheessa tapahtuvan käyttöönoton onnistuminen. Hankkeen
toteutuksessa on huomioitu uuden teknologian antamat mahdollisuudet.
Osana Harppi-hanketta on jo 29.12.2014 alkaen käyttöönotettu
Taleo-moduli, jolla korvattiin HUS:ssa käytössä ollut kuntarekryjärjestelmä
sekä 16.1.2015 alkaen koulutuksenhallinta. Muutetussa
investointiohjelmassa esitetyllä lisäpanostuksella Harppi-hankkeeseen
taataan HUS:n toiminnan edellyttämä lopputulos, hankkeessa tavoitellut
prosessihyödyt sekä tavoiteltujen vuositason kustannussäästöjen
aikaansaaminen. Muuttuneita hankekohtaisia rahoitustarpeita vastaavat
tarkistukset sisältyvät muutettavaan Tietohallinnon vuoden 2015
investointiohjelmaan.
Espoon kaupunki rakennuttaa Jorvin sairaalan tontille Espoon uuden
sairaalan, joka valmistuu vuonna 2016. Hankkeen toteuttaa Kiinteistö Oy
Espoon Sairaala. Talous- ja konsernijaosto hyväksyi 30.9.2015
sopimuksen, jonka mukaan HUS hankkii ja myy Espoon kaupungille
Espoon uuden sairaalan sairaalatekniset ICT-järjestelmäpalvelut.
Arvion mukaan investointi on kokonaisuudessaan noin 6 milj. euroa, josta
0,5 milj. euroa kohdistuu kuluvaan vuoteen ja loput vuodelle 2016. Tarkka
investointisumma varmistuu osakokonaisuuksien kilpailutusten perusteella.
HUS:n voimassa oleva investointiohjelma 2015 - 2018 ei sisällä kyseistä
hanketta. Kysymyksessä on tärkeä yhteistyöhanke, joka on HUS:n osalta
kustannusneutraali.
Tarkistusten jälkeen tietohallintoinvestointien määrä vuonna 2015 on 20,5
milj. euroa. Muutos verrattuna voimassa olevaan ohjelmaan on +0,5 milj.
euroa. Se esitetään katettavaksi vähentämällä Meilahden maanalaisen
huoltopihainvestoinnin kuluvan vuoden varausta 0,5 milj. eurolla; muutos
perustuu HUS-Kiinteistöt Oy:n tarkistamaan arvioon hankkeen
kustannuksista vuonna 2015. Naistenklinikan lisärakennushankkeen
aikatauluun samoin kuin joidenkin muiden suurten investointien
ajoitukseen ja vuoden 2015 rahoitukseen on kesän jälkeen näköpiirissä
muutoksia. Niistä mahdollisesti aiheutuva tarve esittää valtuustolle vielä
2015 aikana talousarvion investointiosan muuttamista valmistellaan
hallitukselle marraskuussa.
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
34 (35)
12.10.2015
Esitys tarkistetuksi investointiohjelmaksi on liitteenä 3. Liite ei ole julkinen
sen sisältämien hanketason kustannustietojen vuoksi.
Muutosehdotus koskee vain investointien vuoden 2015 rahoitustarvetta,
vaikka liitteessä esitetään koko neljän vuoden ohjelman hanketiedot.
Vuosien 2016 - 2019 suunnitelma käsitellään erikseen osana vuoden 2016
talousarviovalmistelua.
Päätösesitys
Hallitus päättää hyväksyä liitteenä 3 olevan tarkistetun vuosien 2015-2018
investointiohjelman vuoden 2015 talousarviovarausten osalta.
Päätös
Lisätietoja
Anne Priha, p. (09) 471 71203
Liitteet
LIITE 3: TARKISTETTU INVESTOINTIOHJELMA 2015-2018
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
ESITYSLISTA
14/2015
35 (35)
12.10.2015
8
OY APOTTI AB:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS
495/00/02/00/03/2015
HALL
Oy Apotti Ab:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään torstaina 15.10.2015
klo 9.00. Kokouspaikkana Helsingin kaupungintalo / Sofian kabinetti
(Pohjoisesplanadi 11-13 00170 Helsinki).
Kokouksessa käsitellään liitteenä olevan esityslistan mukaisesti seuraavat
asiat:
1. Sote-uudistuksen vaikutus Oy Abotti Ab:n osakassopimuksen kohdan
10 tulkintaan
2. Tilaajasopimukseen sisällytettävien periaatteiden hyväksyminen
3. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioista päättäminen.
Kokousmateriaali jaetaan oheismateriaalina 8.
Päätösesitys
Hallitus päättää
1. nimetä hallintojohtaja Ilkka Kauppisen HUS:n yhtiökokousedustajaksi
Oy Apotti Ab:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen 15.10.2015;
2. yhtiökokousedustajalle annettavasta ohjeistuksestaan.
Päätös
Ote
Ilkka Kauppinen
Lisätietoja
Ilkka Kauppinen, (09) 471 71204
Liitteet
OHEISMATERIAALI 8: OY APOTTI AB:N YLIMÄÄRÄISEN
YHTIÖKOKOUKSEN KOKOUSMATERIAALI
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HALLITUS
9
MUUT ASIAT
HALL
Päätösesitys
Päätös
ESITYSLISTA
12.10.2015
14/2015
36 (35)
Hallitus 12.10.2015, LIITE 1
1 (6)
Kellokosken sairaalan tulevat peruskorjaustarpeet
HUS hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Aki Lindén asetti 17.2.2015 § 22 Kellokoski työryhmän selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden
tulevaa käyttöä. Työryhmä on käsitellyt Kellokosken sairaalan toimintoja potilashoidon näkökulmasta
sekä sairaalan tilojen kuntoa, remonttitarpeita ja tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. Tässä
esityksessä on tarkennettu Kellokoski-työryhmän loppuraportin (28.5.2015) eri skenaarioiden
sisältämiä peruskorjaustarpeita.
Kellokosken sairaalassa toimii yhteensä 11 sairaalaosastoa, monipuolinen toiminnallinen kuntoutus ja
kuusi avohoidon yksikköä marraskuusta 2015 alkaen. Sairaansijamäärä on 179 ja henkilöstömäärä
432. Osastotoiminta keskittyy kolmeen isoon rakennukseen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen toiminta
on keskitetty Talousrakennukseen ja Hyks psykiatrian toiminta on keskitetty Uuteen taloon ja Ohkolan
kiinteistöön. Kartano-rakennuksessa sijaitsee hallinnon ja liikelaitosten tiloja.
Pidemmän aikajänteen esityksessä työryhmä on valmistellut kaksi pääskenaariota: skenaario 1.
psykiatria jatkaa Kellokoskella ja skenaario 2. psykiatria poistuu Kellokoskelta.
Skenaario 1. Psykiatria jatkaa Kellokoskella
Skenaariosta 1 on laadittu kolme eri vaihtoehtoa:
1a, nykytilanne jatkuu eli Hyvinkään sairaanhoitoalueen kaksi osastoa ja HYKS Psykiatrian 9 osastoa
jatkavat toimintaansa Kellokoskella (179 sairaansijaa)
SKENAARIO 1a, nykytilanne jatkuu, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 2 osastoa, Hyks psykiatria 9 osastoa
KELLOKOSKEN SAIRAALA, RAKENNUKSET
bruttoala m² € / Rakennus Rakennus vuosi
uusitalo
7331 26 000 000
1958
työkeskus
1267
4 000 000
1961
talousrakennus
4149 15 000 000
1951
hautauskappeli
49
100 000
1934
kartano
3068 11 000 000
1889
kasvihuone
651
2 000 000
2007
kasvihuoneen
179
400 000
2007
huoltorakennus
keskitalo
5048 18 000 000
1931
lämpökeskus
252
600 000
1948
museo
461
1 000 000
1930
pesularakennus
1790
5 700 000
1948
rantasauna
162
400 000
1988
24407 84 200 000
Lisäksi Ohkolan sairaalan kustannukset 2 500 000
Yhteensä 86 700 000€
Potilasosastot: Uusitalo, Talousrakennus, Keskitalo, Ohkola
61 500 000 €
Henkilöstö: Nykyinen henkilöstö n. 430 jatkaa Kellokoskella
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
[Yksikkö]
PL [numero]
[Katuosoite]
[Postinumero]
[Puhelin]
[Faksi]
etunimi.sukunimi@hus.fi
www.hus.fi
Y-tunnus [numero]
2 (6)
Tässä vaihtoehdossa nykyiset osastot (11kpl) ja henkilöstö (n. 430) jatkaisi Kellokoskella ja
potilasosastot sijoittuisivat Uuteentaloon, Talousrakennukseen, Keskitaloon ja Ohkolaan. Tässä
vaihtoehdossa arvioidut peruskorjauskustannukset olisivat n. 87 M€, josta potilasosastoja sisältävien
rakennusten osuus olisi n. 61,5M€.
1b, Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot (36 sairaansijaa) siirtyvät alkuvuonna 2019 Hyvinkään
uudisrakennukseen ja Kellokoskelle jää HYKS Psykiatrian 9 osastoa (143 sairaansijaa).
SKENAARIO 1b, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 2 osastoa siirtyvät Hyvinkään uudisrakennukseen,
Hyks psykiatrian 9 osastoa jatkaa Kellokoskella.
KELLOKOSKEN SAIRAALA, RAKENNUKSET
bruttoala m² € / Rakennus Rakennus vuosi
uusitalo
7331 26 000 000
1958
työkeskus
1267
4 000 000
1961
hautauskappeli
49
100 000
1934
kartano
3068 11 000 000
1889
kasvihuone
651
2 000 000
2007
kasvihuoneen
179
400 000
2007
huoltorakennus
keskitalo
5048 18 000 000
1931
lämpökeskus
252
600 000
1948
museo
461
1 000 000
1930
pesularakennus
1790
5 700 000
1948
rantasauna
162
400 000
1988
20258 69 200 000
Lisäksi Ohkolan sairaalan kustannukset 2 500 000 sekä HySHA osastot 6 000 000€
Yhteensä 77 700 000€
Potilasosastot: Uusitalo, Keskitalo, Ohkola, HySHA
52 500 000 €
Henkilöstö: Kellokoski n. 330, Hyvinkäälle n. 100
Tässä vaihtoehdossa HYKS Psykiatrian osastot (9 kpl) ja henkilöstö (n. 330) jatkaisi Kellokoskella ja
potilasosastot sijoittuisivat Uuteentaloon, Keskitaloon ja Ohkolaan. Hyvinkään sairaanhoitoalueen
osastot (2 kpl) ja henkilöstö (n. 100) siirtyisivät vuoden 2019 alussa Hyvinkään uudisrakennukseen.
Tässä vaihtoehdossa arvioidut peruskorjauskustannukset olisivat Kellokosken sairaalan osalta n. 72
M€ ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen osalta n. 6 M€ eli yhteensä n. 78 M€. Tässä vaihtoehdossa
HYKS Psykiatrian potilasosastoja sisältävien rakennusten osuus kustannuksista olisi n. 46,5 M€.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
[Yksikkö]
PL [numero]
[Katuosoite]
[Postinumero]
[Puhelin]
[Faksi]
etunimi.sukunimi@hus.fi
www.hus.fi
Y-tunnus [numero]
3 (6)
1c, Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot (36 sairaansijaa) siirtyvät alkuvuonna 2019 Hyvinkään
uudisrakennukseen. HYKS Psykiatrian nuorisopsykiatria (18 sairaansijaa) ja vanhuspsykiatria 15
sairaansijaa keskitetään pääkaupunkiseudulle ja Psykoosi-oikeuspsykiatrian osastot (110
sairaansijaa + 5 asumisvalmennuspaikkaa) sekä toiminnallinen kuntoutus jäävät Kellokoskelle.
SKENAARIO 1c, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 2 osastoa siirtyvät Hyvinkään uudisrakennukseen,
nuorisopsykiatria ja vanhuspsykiatria keskitetään pääkaupunkiseudulle,
psykoosi- ja oikeuspsykiatrian 6 osastoa jatkaa Kellokoskella.
KELLOKOSKEN SAIRAALA, RAKENNUKSET
bruttoala m² € / Rakennus Rakennus vuosi
uusitalo
7331 26 000 000
1958
työkeskus
1267
4 000 000
1961
hautauskappeli
49
100 000
1934
kartano
3068 11 000 000
1889
kasvihuone
651
2 000 000
2007
kasvihuoneen
179
400 000
2007
huoltorakennus
keskitalo
5048 18 000 000
1931
lämpökeskus
252
600 000
1948
museo
461
1 000 000
1930
pesularakennus
1790
5 700 000
1948
rantasauna
162
400 000
1988
20258 69 200 000
Lisäksi HySHA osastot 6 000 000 ja Hyks osastot Helsinkiin 16 500 000€
Yhteensä 91 700 000€
Potilasosastot: Uusitalo, Keskitalo, HySHA, Helsinki
66 500 000 €
Henkilöstö: Kellokoski n. 210, Hyvinkäälle n. 100, Hyksiin n. 120
Tässä vaihtoehdossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot (2 kpl) ja henkilöstö (n. 100) siirtyisivät
Hyvinkään uudisrakennukseen, HYKS Psykiatrian nuoriso- ja vanhuspsykiatria siirtyisivät
pääkaupunkiseudulle ja Kellokoskelle jäisi HYKS Psykiatrian psykoosi- ja oikeuspsykiatria. Tässä
vaihtoehdossa arvioidut peruskorjauskustannukset olisivat Hyvinkään sairaanhoitoalueen osalta 6M€,
nuoriso- ja vanhuspsykiatrian osalta 16,5 M€ ja psykoosi- ja oikeuspsykiatrian osalta 69,2 M€ eli
yhteensä n. 92 M€. Kellokosken sairaalan osalta potilasosastoja sisältävien rakennusten osuus olisi
44 M€.
Skenaario 2. Psykiatria poistuu Kellokoskelta
Vaihtoehdossa psykiatria poistuu Kellokoskelta kokonaisuudessaan. Hysha psykiatrian osastot
Hyvinkäälle ja HYKS psykiatrian osastot Helsinkiin.
HYKS Psykiatrian osalta Kellokosken toimintojen siirto Helsinkiin v. 2019 alusta onnistuu, mikäli
olemassa olevien psykiatristen kampusten (mieluiten HYKS Psykiatriakeskus) välittömästä
läheisyydestä voidaan vapauttaa osastotiloja. Psykoosi- ja oikeuspsykiatrian osastot, pitkäkestoinen
laitoskuntoutus edellyttää monipuolista toiminnallista kuntoutusta, joka on otettava huomioon
investointisuunnitelmassa. Laskennallinen arvio peruskorjauskustannuksista on HYKS psykiatrian 9
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
[Yksikkö]
PL [numero]
[Katuosoite]
[Postinumero]
[Puhelin]
[Faksi]
etunimi.sukunimi@hus.fi
www.hus.fi
Y-tunnus [numero]
4 (6)
osaston ja toiminnallisen kuntoutuksen osalta 40-55 M€ (riippuen siirtyvistä sairaansijamääristä).
Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot siirtyvät Hyvinkään sairaalan uudisrakennukseen, jonka
kustannusarvio psykiatrian tilojen osalta on 6M€.
Peruskorjaustarpeita Kellokosken sairaalassa
Sairaala-alueen osalta erityiskysymyksenä on rakennusten ja ympäristön suojelutarve. Kyseessä on
valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, mikä rajoittaa uudisrakentamismahdollisuuksia ja –
tehokkuutta.
Tuusulan kunta on käynnistänyt Kellokosken keskustan asemakaavamuutoksen. Kaavaluonnoksessa
useimmat sairaala-alueen rakennukset ovat rakennussuojelumerkinnällä sr-2. Merkintää käytetään
kohteissa, joilla on erityisesti kaupunkikuvallista merkitystä ja/tai ne ovat arvokkaita kokonaisuuden
osana. Usein näillä kohteilla on myös rakennustaiteellista ja/tai historiallista arvoa ja niissä voi olla
myös arvokkaita sisätiloja. Asemakaavaluonnoksessa myös Kartano-rakennusta ympäröivä puisto on
merkitty suojeltavaksi. Lisäksi alueella on tunnistettu erilaisia luonnonsuojeluarvoja, millä voidaan
arvioida olevan vaikutusta kiinteistön tuleviin kehittämis- ja käyttömahdollisuuksiin. Kellokosken
sairaala-alue kuuluu valtakunnalliseen rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY), joka
ohjannee vahvasti asemakaavan muutostyötä.
Vireillä olevan Kellokosken asemakaavamuutoksen vaikutuksia sairaalarakennusten peruskorjaus- ja
laajentamismahdollisuuksiin sekä alustavasti suunniteltuun asuntorakentamiseen on toistaiseksi
vaikea ennakoida. Sairaala-alueen historiallinen arvo antaa kuitenkin viitteitä siitä, että
suojelumääräykset tulevat oleellisesti ohjaamaan sairaalatoiminnan jatkamisen toiminnallisia ja
erityisesti taloudellisia edellytyksiä.
Tässä esityksessä kuvatut peruskorjaukset on suunniteltu 25 vuoden poistoajalle. Alueen infra on
elinkaarensa lopussa ja se on uusittava mm. aluelämpö, vesi, viemäri, sähkö. Alueverkkojen
sijoittuminen muinaismuistoalueelle vaikeuttaa infran rakentamista, mm. maalämmön hyödyntäminen
alueella on selvitettävä. Muinaismuistoalue estää myös uudisrakentamisen Uudentalon ja Keskitalon
väliselle alueelle. Vanhojen rakennusten saneerauksessa on huomioitava nykyjärjestelmien vaatimat
pystykuilutilat, jotka vievät osastoista potilastiloja. Rakennusten suojelun vuoksi rakenteita ei voi
siirtää ulkopuolelle. Ilmanvaihto- ja jäähdytyskoneiden uusinta voi vaatia konehuoneiden rakentamista
ja kanaviston uusintaa, mikä nostaa huomattavasti kustannuksia. Nykyvaatimusten hissien tarve vie
osastojen tilaa. Pelastusviranomaisten vaatimukset poistumisteistä ja automaattisista
sammutusjärjestelmistä asettavat omat haasteensa vanhojen rakennusten saneeraamiseksi.
Tilakeskuksen arvion mukaan peruskorjausten kustannusarvio on kohteesta riippuen 2 500-3 500
€/bruttoneliö, kun teknisten korjausten yhteydessä huonetilat muutetaan vastaamaan nykyisiä
vaikeahoitoisten potilaiden hoidon tarpeita. Lisäksi huomioitava nykyiset rakentamismääräykset
mukaan lukien energiatehokkuusvaatimukset ja esteettömyys. Kustannuksiin keskeisesti vaikuttaa
tarve muuntaa potilashuoneet yhden hengen huoneiksi, joissa omat WC ja kylpyhuonetilat. Lisäksi
otettava huomioon hoitoon liittyvät turvallisuusmääräykset. Kustannuksissa on huomioitava
peruskorjausten aikaiset väistötarpeet. Kustannusarviossa on lisäksi ennakoitu koko Kellokoskialueen rakennussuojelun tiukentaminen vireillä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Alue
kuuluu nykyisin valtakunnalliseen rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon ja mm. osa
piha/puistoalueesta suojellaan.
Rakennukset, joissa potilasosastoja:
Peruskorjaukset on suunniteltu 25 vuoden poistoajalle. Rakennukset vaativat täydellisen
peruskorjauksen, joka sisältää mm. LVISA-järjestelmien (lämmitys, vesi, ilmastointi, sähkö,
automaatio) täydellisen uusimisen, kattojen, seinärakenteiden, hissien korjaukset ja lisärakentamisen,
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
[Yksikkö]
PL [numero]
[Katuosoite]
[Postinumero]
[Puhelin]
[Faksi]
etunimi.sukunimi@hus.fi
www.hus.fi
Y-tunnus [numero]
5 (6)
ulkokuorien uudistamisen, välipohjien avaamisen ja uusimisen. Potilasosastojen rakentaminen
nykyvaatimusten mukaiseksi vaatii kantavien rakenteiden purkamista ja uudelleen rakentamista,
mahdollisia hätäpoistumisteiden rakentamista ja potilasosastojen sprinklausta. Peruskorjausten
yhteydessä on otettava huomioon energiatehokkuus ja esteettömyys. HUS Tilakeskuksen arkkitehti
Jari Saajo on tehnyt luonnoksen Uudentalon ja Keskitalon yhteen kerrokseen, miten kerrokselle
saadaan suunniteltua potilaille yhden hengen huoneita. Luonnoksen ongelmaksi muodostuu esim.
vastaanottohuoneiden, työhuoneiden, hätäpoistumisteiden ja talotekniikan vaatimat tilat (pystykuilut,
lisähissit). Näiden luonnosten mukaan osastoille saadaan sijoitettua enintään 12 potilashuonetta
Uudessa talossa ja 14 potilashuonetta Keskitalossa.
Keskitalon suunnittelun vaikeutena on porrashuoneen jääminen kerroksen keskelle, joka jakaa
osaston kahtia. Kuitenkin Keskitaloon saataisiin suunniteltua eniten yhden hengen potilashuoneita.
Rakennuksen poistumistiet ovat kunnossa. Rakennuksessa on kaksi hissiä, joista toinen on tällä
hetkellä poistettu käytöstä. Hissit vaatisivat saneerausta ja mahdollista suurentamista.
Talousrakennuksen kellarikerros ja 1. kerros ovat Raviolin käytössä, joissa sijaitsevat potilas- ja
henkilökunnan ruokalat. Rakennuksen poistumistiet ja hissit ovat kunnossa. Rakennuksen ns.
pesulasiivessä on varavoimakone, joka vaatii uusimista.
Ohkolan kiinteistö on peruskorjattu, mutta siinä jätettiin uusimatta ikkunat, ulkotiiliverhous ja osa
ilmastoinnista, jotka on vielä uusittava. Myös tekninen siipi vaatii remontointia sekä alueverkon
kunnostus Ohkolan osalta tehtävä.
Lisäksi alueella sijaitsee rakennuksia, joissa ei ole potilasosastoja. Näissä rakennuksissa sijaitsee
kuntouttavaa työtoimintaa ja niiden taukotiloja: työkeskus/liikuntahalli (mm. lämmönsiirtimet
uusittava), kasvihuone huoltorakennuksineen (energiatehokkuuden huomioiminen, lämmitysputkistot
ja lattiakaadot uusittava, huoltorakennuksen peruskorjaus), pesularakennus. Lisäksi laskelmissa on
mukana kappeli, museo, rantasauna (aluelämpöverkostojen vesi ja viemärijärjestelmien, putkistojen,
sähkösyöttöjen uusiminen, kosteusvaurioiden korjaus, ikkunoiden ja ovien uusiminen), Kartano ja
lämpökeskus.
Laskelmiin ei ole otettu huomioon Ohkolan A- ja B-tornia, joissa avohoidon toimintaa sekä
henkilökunnan ja siviilipalvelumiesten asuntoja. B-tornissa toimii lisäksi oikeuspsykiatrian Kalliomaan
asumisvalmennusyksikkö. Ulkopuolelle on jätetty myös neljä Ohkolan rivitaloa, joissa on
henkilökunnan asuntoja.
Psykiatria poistuu Kellokoskelta/ Investoinnit Hyvinkää ja Helsinki
Kellokosken sairaalan Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastot muuttavat Hyvinkään sairaalan
uudisrakennukseen, jonka arvioitu valmistumisajankohta on syksyllä 2018. Kustannusarvio
psykiatrian osalta on 6M€.
Kellokosken sairaalan HYKS psykiatrian osastot ja toiminnallinen kuntoutus sijoittuu Helsinkiin HYKS
Psykiatriakeskuksen läheisyyteen. Paikaksi on varmistunut Psykiatriakeskuksessa kiinni oleva
Kivelän sairaala, josta tarvittava määrä tilaa on vapautumassa vuosien 2018-20 välillä Helsingin
siirtäessä toimintojaan muualle. Psykiatriakeskus-Kivelästä on rakennettavissa yksi n 260-280
paikkaa sisältävä HYKS yhteisosastojen psykiatrinen kampus, johon kaikki Kellokosken toiminnot on
rakennettavissa / remontoitavissa. Kivelän ja osin Psykiatriakeskuksen remontoiminen maksaisi
kokonaisuudessaan 40-55 M€.
Yhden aikuispsykiatrian osaston laskennallinen tilatarve on 635 hym 2 (n. 1 365 bm 2 ). Tilatarve on
saatu HUS-tilakeskuksen arkkitehti Antti Kaukiaisen tekemistä suunnitelmista psykiatrisesta
vuodeosastosta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
[Yksikkö]
PL [numero]
[Katuosoite]
[Postinumero]
[Puhelin]
[Faksi]
etunimi.sukunimi@hus.fi
www.hus.fi
Y-tunnus [numero]
6 (6)
Laskennallinen tilatarve 9 potilasosastolle ja toiminnalliselle kuntoutukselle (nykytilanne Kellokoskella
2015): 635*2,15*10= n. 13 700 bm2
Arvioitu peruskorjausarvio on 4 000€/m2 . 13 700*4 000=54 800 000 eli noin 55 M€.
Muodostettaessa yksi HYKS yhteisosastojen psykiatrinen kampus sairaansijoja voidaan vähentää,
osastoja fuusioida ja profiloida uudelleen. HYKS Psykiatriakeskukseen voidaan sijoittaa 1-2
Kellokoskelta siirtyvää osastoa. Lisäksi huomioitava somaattisten sairaaloiden yhteyteen siirtyvät
sairaansijat. Hyvin tiukalla tehostamiselle tilatarpeeksi arvioidaan 10 000 bm 2 , jonka kustannusarvio
on 40 M€.
Kivelän rakenne mahdollistaa nykyvaatimusten mukaiset tilat (1 hengen potilashuoneet joissa WC:t)
riittävän suurella osastokoolla (ad 18 paikkaa / osasto).
Pitkäaikainen laitoskuntoutus edellyttää monipuolista toiminnallista kuntoutusta, joka on otettava
huomioon investointisuunnitelmassa. Toiminnalliseen kuntoutukseen varataan yhden osaston
tilatarve. Lisäksi toiminnallinen kuntoutus käyttää jo olemassa olevia Hyks Psykiatriakeskuksen tiloja
ja välineitä, kuten Psykiatriakeskuksen 0 kerros ja taidetalo. Oikeuspsykiatrian osastot tarvitsevat
ulkoilualueen ja sisäpihan, joka on mahdollista rakentaa Hyks Psykiatriakeskuksen piha-alueelle.
28.9.2015
Lähteet:
Kellokosken sairaalan kuntotutkimusraportti vuodelta 2013 sekä valokuvaliitteet
Kellokosken sairaalaa koskevat Laboratoriotutkimusten tutkimusselosteet TT vuodelta 2013
Kellokosken sairaalan salaojatyöselostus 2013
Kellokosken sairaalan energiakatselmusraportti 2011
Kellokosken sairaalan LVIRSA-tekninen kuntoarvio 2011
Liite Kellokosken sairaalan kuntoarvioraporttiin Ohkolan kiinteistöä koskien 2011
Sisäilmastokyselyn tulokset koskien Uuden Talon osastoa 20 vuonna 2013
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kellokosken sairaalan Keskitaloa koskien 2014
Arkkitehtien Antti Kaukiainen ja Jari Saajo luonnokset psykiatrian osastoista
Kellokosken sairaalan tilatiimin muistiot ja muut asiakirjat (mm. investointi- ja remonttisuunnitelmat)
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
[Yksikkö]
PL [numero]
[Katuosoite]
[Postinumero]
[Puhelin]
[Faksi]
etunimi.sukunimi@hus.fi
www.hus.fi
Y-tunnus [numero]
Hallitus 12.10.2015, LIITE 2
Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2016
Kuntanäkökulma
TP 2014
1 000 €
HYKS-sha kunnat
Espoo
Helsinki
Kauniainen
Kerava
Kirkkonummi
Vantaa
Länsi-Uudenmaan sha
Hanko
Inkoo
Raasepori
Lohjan sha
Karkkila
Lohja
Siuntio
Vihti
Hyvinkään sha
Hyvinkää
Järvenpää
Mäntsälä
Nurmijärvi
Tuusula
Porvoon sha
Askola
Lapinjärvi
Loviisa
Pornainen
Porvoo
Sipoo
Yhteensä
1 040 891
239 949
517 676
8 324
34 967
35 081
204 893
52 345
11 093
5 211
36 041
98 513
10 100
52 997
6 328
29 088
184 046
48 629
40 243
19 955
39 499
35 720
99 511
4 772
2 984
16 257
5 013
52 052
18 432
1 475 306
Alkuperäinen
TA 2015/1
1 040 586
241 500
519 236
7 244
36 849
33 357
202 400
51 354
10 907
6 515
33 931
101 345
11 047
54 241
6 976
29 081
183 597
50 801
38 490
20 189
38 135
35 982
101 761
5 651
2 913
15 224
4 567
54 094
19 310
1 478 643
Päivitetty
TA 2015/2
1 043 360
241 700
521 236
7 259
36 922
33 444
202 800
51 354
10 907
6 515
33 931
101 345
11 047
54 241
6 976
29 081
183 597
50 801
38 490
20 189
38 135
35 982
101 761
5 651
2 913
15 224
4 567
54 094
19 310
1 481 418
Muutos-% TA
2015/2
/ TP 2014
0,2 %
0,7 %
0,7 %
-12,8 %
5,6 %
-4,7 %
-1,0 %
-1,9 %
-1,7 %
25,0 %
-5,9 %
2,9 %
9,4 %
2,3 %
10,2 %
0,0 %
-0,2 %
4,5 %
-4,4 %
1,2 %
-3,5 %
0,7 %
2,3 %
18,4 %
-2,4 %
-6,4 %
-8,9 %
3,9 %
4,8 %
0,4 %
Ennuste
2015
"7+5"
1 095 577
252 327
546 265
8 450
37 526
35 595
215 414
56 305
11 898
6 561
37 845
106 070
10 911
57 051
7 124
30 983
187 746
49 420
42 135
20 058
40 482
35 651
100 369
5 521
2 934
15 518
4 227
54 056
18 112
1 546 066
Maksuosuus
2016 sisältäen
työnjaolliset ja
toiminnalliset
muutokset
1 064 690
248 597
527 708
7 975
35 931
35 009
209 471
51 961
10 956
5 909
35 097
101 270
10 678
54 164
6 791
29 637
186 308
50 157
39 890
20 417
39 425
36 419
101 966
5 297
2 961
15 826
4 879
53 760
19 242
1 506 195
Muutos-%
Maksuosuus
TAE 2016 /
Maksuosuus
TA 2015
2,0 %
2,9 %
1,2 %
9,9 %
-2,7 %
4,7 %
3,3 %
1,2 %
0,4 %
-9,3 %
3,4 %
-0,1 %
-3,3 %
-0,1 %
-2,7 %
1,9 %
1,5 %
-1,3 %
3,6 %
1,1 %
3,4 %
1,2 %
0,2 %
-6,3 %
1,6 %
4,0 %
6,8 %
-0,6 %
-0,4 %
1,7 %
Muutos-%
Maksuosuus
TAE 2016 /
Ennuste 2015
-2,8 %
-1,5 %
-3,4 %
-5,6 %
-4,3 %
-1,6 %
-2,8 %
-7,7 %
-7,9 %
-10,0 %
-7,3 %
-4,5 %
-2,1 %
-5,1 %
-4,7 %
-4,3 %
-0,8 %
1,5 %
-5,3 %
1,8 %
-2,6 %
2,2 %
1,6 %
-4,1 %
0,9 %
2,0 %
15,4 %
-0,5 %
6,2 %
-2,6 %
Muutos-%
Maksuosuus
TAE 2016 / TP
2014
2,3 %
3,6 %
1,9 %
-4,2 %
2,8 %
-0,2 %
2,2 %
-0,7 %
-1,2 %
13,4 %
-2,6 %
2,8 %
5,7 %
2,2 %
7,3 %
1,9 %
1,2 %
3,1 %
-0,9 %
2,3 %
-0,2 %
2,0 %
2,5 %
11,0 %
-0,8 %
-2,6 %
-2,7 %
3,3 %
4,4 %
2,1 %