Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoitopolun kehitta
Transcription
Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoitopolun kehitta
Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoitopolun kehittaminen: Kelpo Polku – mallinnus 1. Parkinsonin tauti - toiseksi yleisin neurologinen pitkäaikaissairaus Iäkkäiden osuus Suomen väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. Samalla pitkäaikaissairauksien, kuten Parkinsonin tautia sairastavien, määrä kasvaa merkittävästi1. Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin neurologinen pitkäaikaissairaus, jossa dopamiinia välittäjäaineeksi tuottavat hermopäätteet aivoissa tuhoutuvat2 . Parkinsonin tautia sairastaa tällä hetkellä Suomessa noin 14 000 ihmistä ja uusia tapauksia diagnosoidaan noin 800 vuosittain3. Parkinsonin tautia ei voida ehkäistä eikä parantaa, vaan se on etenevä sairaus4. Parkinsonin tautiin liittyy useita ja vaihtelevia oireita, joista luonteenomaisia ovat liikeoireet, muun muassa lepovapina, liikkeiden hitaus, vähäliikkeisyys ja lihasjäykkyys. Lisäksi sairastunut menettää usein esimerkiksi hajuaistinsa, kärsii unettomuudesta, ruoansulatushäiriöistä ja nielemisvaikeuksista sekä erilaisista kiputiloista5. Sitra julkaisi vuonna 2013 Oulusta tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan eniten palveluita tarvitseva 10 % asukkaista kerryttää 74 % Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon yhteiskustannuksista. Suurin yksittäinen ryhmä olivat ikääntyneet ihmiset.6 EU-alueella Parkinsonin tauti aiheuttaa vuosittain 13,9 miljardin kustannukset7. Taudin vakavasta ja etenevästä luonteesta huolimatta suurimmat kustannustekijät ovat non-motorisista oireista johtuvat pidemmät sairaalajaksot ja laitoshoitoon joutuminen.8 Tästä syystä tulevina vuosina on entistä tärkeämpää ylläpitää pitkäaikaissairaiden ja ikääntyvien omaa toimintakykyä, ehkäistä laitoshoitoon joutumista oikealla hoidolla oikeaan aikaan sekä käyttää terveydenhuollon resursseja järkevästi. Tehy, Suomen Parkinson-liitto, AaltoEE ja AbbVie Oy käynnistivät yhteistyöhankkeen, jonka avulla haluttiin mallintaa Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoitopolku palveluiden piirissä ja löytää myös kriittisiä kohtia palveluiden kehittämisessä, resurssien hyödyntämisessä sekä mittaamistapoja. Mallin luomisessa hyödynnettiin Lean – ajattelua ja haluttiin hahmottaa koko potilaan hoitopolku terveydenhuollossa kokonaisuutena. 1 Toimiva terveyskeskus, pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli - Asiakasvastaava-toiminta pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallissa, Muurinen & Mäntyranta, 2 Positive progress for People with Parkinson´s, European Parkinson´s Disease Association, 2015 3 Suomen Parkinson-liitto ry, http://www.parkinson.fi/sairausryhmät/parkinsonin-tauti, 2015 4 Potilaan Käypä Hoito, http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00057 , Kirsi Tarnanen, Reijo Marttila ja Sari Atula, 4.10.2010 5 Positive progress for People with Parkinson´s, European Parkinson´s Disease Association, 2015 6 Huomisen sote:millaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään meidän tulisi pyrkiä ja miten se tehdään. Sitran selvityksiä 92, Helsinki 2015:9-10 7 Gustavsson A, Svensson M, Jacobi F, Allgulander C, Alonso J, Beghi E et al. Cost of disorders of the brain in Europe 2010. European Neuropsychopharmacology 2011;21(10):718-719 8 Positive progress for People with Parkinson´s, European Parkinson´s Disease Association, 2015 2. Kelpo Polku – malli: Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoitopolku Suomalainen terveydenhuolto on muutosten edessä. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina9 ja väestö ikääntyy Euroopan maista nopeimmin. Tämä luo muutospaineita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle – tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudentyyppistä yhteistyötä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Parkinson potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Hoidon samoin kuin hoivapalvelujen tulee olla vaikuttavia, laadukkaita ja tehokaita. Yhtenäiset , kokonaisvaltaiset hoitopolut vähentävät ei-toivottua vaihtelua hoidon laadussa ja toteutuksessa yksiköiden, organisaatioiden ja alueiden välillä. Lisäksi ne auttavat ohjaamaan ja kehittämään työtä sekä palveluita oikein. Parkinsonin taudin Kelpo Polku on geneerinen malli ja se kuvaa yleisellä tasolla Parkinsonin tautia sairastavalle arvoa tuottavia tekijöitä, hukan poistamista ja esittelee muutamia mittareita sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. On huomioitava, että Parkinsonin taudin Kelpo Polku –mallia ei tule sekoittaa Käypä Hoito-suosituksiin. Kelpo Polun lähtökohtana on se, että oikea-aikaisella hoidolla ja prosessien kehittämisellä vaikutetaan seuraaviin asioihin Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoidossa: diagnoosi asetetaan oikea-aikaisesti hoito on potilaslähtöistä, laadukasta ja vaikuttavaa toiminnallisuutta ylläpidetään mahdollisimman pitkään sopeutumista elämään sairauden kanssa tuetaan oikeus laadukkaaseen elämään turvataan elämänhallinta säilyy 9 Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoidossa tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä. Hoidon onnistuminen ja kehittäminen edellyttävät tiivistä moniammatillista yhteistyötä. Potilaan hoitoon osallistuu monia terveydenhuollon ammattihenkilöitä (esimerkiksi neurologi, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti), joiden työnjakoa tulee ennakkoluulottomasti tarkastella. Myös muita erikoisaloja (kuten bioanalytiikka, kuvantaminen, puheterapia ym.) tarvitaan. Usein tarvitaan myös sosiaalitoimen osaamista, jotta potilaan elämäntilanne pysyy hallinnassa silloin, kun sairaus etenee ja avuntarve kasvaa. Potilaille tulee kehittää laadukkaita hoitopolkuja, jotka perustuvat hoidon tarpeeseen ja ajantasaiseen tutkittuun tietoon ja joissa terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaaminen kohdentuu tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on, että Parkinsonin tautia sairastava potilas hoidetaan oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Potilasturvallisuuden tulee olla kaiken hoidon keskeinen lähtökohta. Potilas ja hänen läheisensä tulee ottaa mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen mahdollisuuksien ja heidän voimavarojensa puitteissa. Asiantuntijasairaanhoitajien (esimerkiksi diabetes, astma, reuma ym.) osaamista tulee hyödyntää silloin, kun potilaalla on monia kroonisia sairauksia. Perusterveydenhuollossa asiakasvastaavat voivat olla keskeisessä roolissa koordinoimassa pitkäaikaisesti sairaan potilaan hoitopolkuja. Asiakasvastaavana voi toimia esimerkiksi lisäkoulutettu sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Organisaatioissa tulee olla selkeästi kuvattu ammattihenkilöiden roolit, tehtävät ja vastuut potilaan hoidossa. Selkeästi kuvattu hoitopolku mahdollistaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisen työnjaon kehittämisen järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Näin estetään siiloutumista organisaatioiden sisällä ja välillä. 3. Kelpo Polku -mallin valmistelu Mallia valmistelevassa työryhmässä ovat olleet mukana neurologi Minna Niskanen (ESSHP), Parkinsonin tautia sairastavien parissa pitkään työskennelleet sairaanhoitajat Anu Frilander (ESSHP) Päivi Holopainen (PHSOTEY), Terjo Huuhtanen (TYKS), Kristiina Lehtikangas (PPSHP), Tanja Nojonen (HUS), Tanja Lahti (HUS) Ilari Huhtasalo ja Milla Roos Suomen Parkinson-liitosta sekä Kirsi Sillanpää, Kirsi Markkanen ja Mervi Flinkman Tehystä. AaltoeEE:n mentoreina hankkeessa toimivat Marja Blomqvist, Paul Lillrank, Paulus Torkki ja Markku Ukkonen. Lean on alunperin Japanin autoteollisuudesta peräisin oleva ajattelutapa ja johtamisen käytäntö10 . Sitä voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös palveluiden tuottamisessa. Leanin perusidea on lisätä arvon tuottamista asiakkaalle vähentämällä hukkaa. Eli lyhyesti ilmaistuna luoda sujuvan prosessin avulla enemmän arvoa asiakkaalle vähemmillä resursseilla 11. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutospaineessa tämänkaltaiselle ajattelulle sekä resurssitehokkuuden että palveluprosessien kehittämisen ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tarvetta. ”Parkinsonin Kelpo Polku – oikea hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeilla resursseilla on kaikkien etu” 10 11 nd The Machine That Changed the World, Womack, Jones & Roos 1990, 2 ed 2007 http://www.lean.org/WhatsLean/