www.ylojarvi.fi Y-linjalla ideat muuttuvat todeksi Varhain

Transcription

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti
Keskiviikkona 11.2.2015
Bussien
reitit ja
aikataulut
uudistuvat
Sivu 6
Perhekioski
avasi
ovensa
Elossa
Varhain
tukea
vanhuksen
arkeen
Y-linjalla
ideat
muuttuvat
todeksi
Sivu 5
Sivu 8
Sivu 9
www.ylojarvi.fi
Pääkirjoitus
Jarkko Sorvanto
vt. kaupunginjohtaja
11. helmikuuta 2015
Uusi kaupunkistrategia tiennäyttäjänä
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ylöjärven
kaupungille uuden strategian viime
marraskuussa. Strategia sisältää kaupungin vision, arvot ja strategiset kärjet
sekä kuluvalle, vuonna 2016 päättyvälle
valtuustokaudelle asetetut erityiset tavoitteet ja painopisteet.
Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Ylöjärven kaupungin tahdotaan olevan strategiakauden päättyessä vuonna
2024. Visio kiteyttää koko kaupunkistrategian ytimen. Valtuuston hyväksymä
visio on Ylöjärvi – Hyvässä kunnossa.
Vision mukainen hyvä kunto kattaa
luonnollisesti monta asiaa, kuten asukkaiden hyvän ja toimivan arjen, alueen
elinvoimaisuuden sekä toimivan kuntaorganisaation hyvinvointipalvelujen
tuottajana. Hyväkuntoinen Ylöjärvi
myös ennakoi ja ottaa tulevaisuuden
haasteet vastaan aktiivisesti, yhteistyökykyisesti ja asukaslähtöisesti huolehtien samalla hyvän kuntonsa säilyttämisestä.
Visiossa määritettyä hyvää kuntoa
Ylöjärvi tavoittelee kuuden toisiinsa
vaikuttavan strategiakärjen kautta.
Kärjet ovat aktiivinen yhteistyö, hyvinvoiva ylöjärveläinen, kasvava elinvoima, kehittyvä kaupunkiorganisaatio,
tasapainoinen talous ja toimiva kaupunkirakenne. Tällä valtuustokaudella painotetaan vaikean taloustilanteen takia
kasvavan elinvoiman ja tasapainoisen
talouden kärkiä.
Elinvoima koostuu vetovoimaisesta
ympäristöstä, palveluista ja toimintaedellytyksistä, kilpailukykyisestä ja
monipuolisesta yrityskannasta, osaavan työvoiman saatavuudesta, sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä.
Elinvoiman kasvu saavutetaan edistämällä ja tukemalla elinkeinoelämän ja
työllisyyden myönteistä kehitystä ja
kaupungin kasvua. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan yhteisenä tavoitteena
on kasvattaa Ylöjärven työpaikkaomavaraisuutta. Kaiken kaikkiaan voidaan
todeta, että strategian mukaisesti kaupunki toteuttaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja ottaa päätöksenteossaan huomioon elinkeinoelämän tarpeet. Tämän
valtuustokauden tavoitteena on uuden
elinkeino-ohjelman laatiminen vuosille
2015-2020. Ohjelma laaditaan yhteistyössä yrityselämän kanssa.
Tasapainoista taloutta tavoitellaan
strategiakaudella pysäyttämällä Ylöjärven kaupunkikonsernin velan kasvu.
Tähän päästään pitkäjänteisellä suunnittelulla, joka koskee kaikkia organisaation tasoja. Yhtenä valtuustokauden
erityisenä tavoitteena on, että talousarviot valmistellaan ja päätetään siten,
että asukaskohtaisen velkamäärän kasvu pysäytetään vuonna 2017.
Yhteenvetona voidaan todeta, että
kaupunkistrategia on valtuuston keskeisin väline kaupungin toiminnan ja
talouden pitkäjänteisessä johtamisessa. Kaupunkistrategia ohjaa osaltaan
talousarvion ja –suunnitelman laatimista. Kaupunkistrategian avulla lisätään
myös ennakoivaa otetta kaupungin toimintaan ja parannetaan laajojen kokonaisuuksien hallintaa päätöksenteossa.
Myös itse strategian laadintaprosessi
on tärkeä. Prosessi saattaa kaupungin
johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt yhteen keskustelemaan yhteisistä
asioista ja tulevaisuuden painopisteistä. Samalla vuorovaikutus, yhteistyö ja
ymmärrys lisääntyvät.
Näkökulma
Ajankohtaista
Tavataan myös somessa!
Pertti Johansson
Vapaa-aikalautakunnan
puheenjohtaja
Vapaa-ajan palvelut
uudistusten aallossa
Vapaa-aikalautakunnan toimintakausi on alkanut suurten muutosten vallitessa.
Ensin fuusioitiin työväenopisto Tampereen työväenopistoon ja sen jälkeen
musiikkiopisto Pirkanmaan
musiikkiopistoon.
Näillä
toimenpiteillä saamme laajemman ja tasokkaamman
palvelun ylöjärveläisille.
Myös uusi komea urheilutalo-uimahalli on otettu
käyttöön, mikä parantaa
kaupunkilaisten harrastemahdollisuuksia. Hintoja on
jouduttu nostamaan, mutta
niin, että maksu on kohtuullinen kaikille käyttäjäryhmille.
Kirjastopuolella olemme
ottaneet käyttöön Viljakkalassa uuden automaattisen
tavan lainata kirjoja. Viljakkalan kirjaston aukioloaikoja on voitu laajentaa,
henkilökustannuksia lisäämättä. Samanlaista toimintamallia suunnitellaan myös
Kurun kirjastoon.
Myös pääkirjastoon on
suunniteltu aukioloaikojen
lisäämistä, ainakin lukusalin
osalta. Se voisi toimia ilman
henkilökunnan läsnäoloa,
mikä kylläkin aiheuttaa
haasteita.
Keväällä perustettavan
seuraparlamentin,
joka
koostuu yhdeksästä ylöjärveläisestä urheiluseurasta,
toivotaan tuovan uusia toimintamalleja kaupungin ja
urheiluseurojen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen.
Kaupunginhallituksen
taannoinen esitys vapaaaikalautakunnan lakkauttamisesta tämän vaalikauden
jälkeen on herättänyt ihmetystä lautakunnan sisällä. Varsinkin kun edellisellä
Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti
ilmestyy vuonna 2015 kaksi kertaa:
keskiviikkona 11.2. ja 9.9.
Julkaisija:
Ylöjärven kaupunki,
Kuruntie 14, PL 22, 33471 Ylöjärvi
kaudella lakkautettiin nuorisolautakunta.
Kaupungin toimintasuunnitelmassa kaupunkilaisten
liikunta ja vapaa-ajan harrastustoiminta on nostettu
keskeiseksi asiaksi. Valtakunnan tasolla tasavallan
presidentti Sauli Niinistö on
niin ikään nostanut nuorison
syrjäytymisen ehkäisyn erittäin tärkeäksi tavoitteeksi.
Vapaa-aikalautakunnan
vastuualuetta ovat
kirjasto-, kulttuuri-,
liikunta- ja nuorisopalvelut, musiikkiopistotoiminta sekä vapaa
sivistystyö (seutuopisto).
Lisätietoja:
www.ylojarvi.fi
> Päätöksenteko ja hallinto
> Lautakunnat
Päätoimittaja:
Vt. kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto
Sisällön suunnittelu ja palaute:
Tiedotustoimittaja Tiina Helminen
p. 050 437 1247
tiina.helminen@ylojarvi.fi
Ylöjärven kaupunki
hyödyntää viestinnässään yhä enemmän
sosiaalista
mediaa,
somea.
Vahvimmin kaupunki on läsnä
Facebookissa.
Tiina Helminen
Ylöjärven kaupunki avasi kuukausi sitten, 13.1.2015, oman
Facebook-sivun. Sivu välittää
laajalla kirjolla tietoa ja tunnelmia kaupungin palveluista ja tapahtumista.
Myös kaupunkilaisten toivotaan osallistuvan aktiivisesti
sivun toimintaan: kommentoimalla, kysymällä ja sisältöä jakamalla. Kysymyksiin luvataan
vastata mahdollisimman pian.
Sivu on näkyvissä kaikille,
mutta toiminnot (tykkääminen,
kommentointi, jakaminen jne.)
edellyttävät omaa Facebookprofiilia.
Joillakin kaupungin yksiköillä
Jakelu: Ylöjärvi-lehti jaetaan Ylöjärven
Uutisten mukana kaikkiin mainosjakelun
salliviin kotitalouksiin Ylöjärvellä.
Lehteä saa myös kaikista kaupungin
kirjastoista sekä kaupungintalolta.
Sähköisen version voi lukea osoitteessa
www.ylojarvi.fi/tiedotuslehti.
on ollut Facebook-sivu jo pitkään, ja uusia avataan. Oman
Facebook-sivun ovat hiljattain
avanneet varhaiskasvatus, perhetyö, kehitysvammatyö sekä
joukkoliikenneuudistus.
Sivujen ohella kaupungin yksiköillä on joitakin rajatulle
käyttäjäjoukolle
tarkoitettuja Facebook-ryhmiä. Tällaisia
on esimerkiksi päiväkodeilla.
Facebookin lisäksi yksiköt hyödyntävät jonkin verran muita
some-kanavia kuten Twitteriä ja
blogipalveluita.
Miksi Ylöjärvi on muiden kuntien tavoin alkanut hyödyntää
sosiaalista mediaa? Siksi, että
kuntalaiset tekevät niin. Miksi
kunta ei hyödyntäisi esimerkiksi
juuri Facebookia, jolla on pari
miljoonaa suomalaista ja tuhansia ylöjärveläisiä käyttäjiä?
Sosiaalinen media ei ole enää
vain nuorten juttu vaan osa yhä
useamman suomalaisen työtä ja
vapaa-aikaa. Some tarjoaa perinteisen kuntaviestinnän rinnalle kustannustehokkaan, aiempaa
vapaamman ja vuorovaikutteisemman kanavan.
Sosiaalinen media ei ainakaan
lähitulevaisuudessa korvaa muita
viestinnän muotoja vaan täydentää niitä. Esimerkiksi Facebook-
sivut eivät ole virallisia asiointikanavia kaupungin kanssa.
Ylöjärven kaupunki on läsnä
sosiaalisessa mediassa, mutta
kaupungin viestintä ei ole siirtynyt sinne. Me vain hyödynnämme
sen mahdollisuuksia aiempaa
paremmin. Aivan kuten kaupunkilaisetkin!
www.facebook.com/
ylojarvenkaupunki
Luettelo kaikista kaupungin
Facebook-sivuista:
www.ylojarvi.fi/facebook
Viestiminen sosiaalisessa mediassa on yleensä totuttua vapaampaa
ja viihdyttävämpää. Tällä kuvalla
toivotettiin hyvää Ylöjärvi-päivää
kaupungin Facebook-sivulla 24.
tammikuuta.
Tuottaja: Ylöjärven Uutiset Oy
Painopaikka: Kaakon Viestintä Oy,
Mikkelin lehtipaino
Painos: 14 000 kpl
Kansikuva: Rami Marjamäki
ISSN 2323-914X (painettu)
ISSN 2323-9158 (verkkojulkaisu)
www.ylojarvi.fi/tiedotuslehti
[ 2 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti
Hengähdystauko isoissa investoinneissa ei horjuta palvelutasoa
Palvelut pysyvät ennallaan
Metsäkylän koulun laajennus on Ylöjärven kaupungin suurin rakennushanke lähivuosina. Laajennus toteutetaan kahdessa vaiheessa, 2015-2016 ja 2017-2018. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan perusopetustiloja, kotitalousluokat, fysiikan- ja kemianluokat sekä uudistetaan keittiötä.
Ylöjärven kaupungin taloudessa on
meneillään
takavuosiin verrattuna
seesteinen vaihe. Suuret investoinnit kuten terveyskeskuksen,
urheilutalon ja Siivikkalan koulun
laajennukset ovat onnellisesti
takana päin, eikä saman suuruusluokan hankkeita ole juuri nyt
näköpiirissä.
Tällä hetkellä tulot ja menotkin kehittyvät ainakin oikeaan
suuntaan: verotulot kasvoivat
vuonna 2014 kolme prosenttia ja
kaupungin menojen kasvu jäänee
selvästi alle tämän.
– Toki täytyy muistaa, että
verotulojen kasvun taustalla on
kunnallisveroprosentin
nosto
20,5 prosenttiin. Ilman korotusta
verokasvua ei olisi tapahtunut.
Tämä kertoo Suomen yleisen
talouden heikosta kehityksestä,
talousjohtaja Juha Liinavuori
toteaa.
– Verotulot eli kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverot ovat kaupungin tärkein tulonlähde. Ne
muodostavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista tuloistamme.
Myös yhteisöveroa eli yritysten maksamaa veroa kertyi noin
puoli miljoonaa euroa enemmän
kuin vuonna 2013.
Menojen kasvua on saatu suitsittua olemalla säästeliäitä kautta linjan. Kaikilla toimialoilla on
yritetty pärjätä nykyisellä henkilöstöllä, eli uusia toimia on perustettu ja täytetty vain pakon
edessä. Talousjohtaja antaa kaupungin henkilöstölle tunnustusta
siitä, että monessa paikassa on
hoidettu aivan uusiakin tehtäviä
vanhoilla resursseilla. Henkilöstö
on venynyt.
Vuodesta 2015 aiotaan sel-
Ylöjärveläisten terveyspalveluissa, koulutuksessa, päivähoidossa tai vaikkapa
tienpidossa ei ole tänä vuonna tiedossa
merkittäviä muutoksia. Kaupungin talouden haasteena on edelleen tasapainoisen talouden saavuttaminen ja velkamäärän kasvun katkaiseminen.
Susanna Viljanen
Tietokulma
Talousarvio 2015
pähkinänkuoressa:
Veroprosentti 20,50
(ei korotusta)
Kiinteistöveroprosentteihin
ei korotuksia
Tilikauden alijäämä
- 2,1 miljoonaa euroa
Investoinnit (netto)
11,3 miljoonaa euroa
Lainaa 100 miljoonaa euroa
eli 3062 €/asukas
Investoinnit
2015
Metsäkylän koulun laajennuksen ensimmäinen vaihe
2,5 miljoonaa euroa.
Moision koulun saneeraus
Kyläsepän päiväkodin
saneeraus 0,4 miljoonaa
euroa.
Ylöjärven Veden kokonaisinvestoinnit 3,1 miljoonaa:
mm. Saurion vedenottamo,
osuus Hämeenkyrön puhdistamosta sekä Metsäkylän
Työlänojan kunnallistekniikka.
Teiden rakentaminen,
perusparannus ja päällystäminen 2,6 miljoonaa.
2016–2018
Metsäkylän koulun laajennus 5,4 miljoonaa euroa.
Vanhan Räikän saneeraus
Teknisen toimiston saneeraus 2,0 miljoonaa euroa.
viytyä suurin piirtein samoilla
lääkkeillä eli ollaan säästäväisiä
kaikilla toimialoilla. Mitään merkittäviä yksittäisiä säästöjä ei ole
näköpiirissä eli kaupunkilaisten
palvelut pysyvät jokseenkin ennallaan.
Iso kuva saatava
kääntymään
Vaikka tulot ovat kasvaneet
enemmän kuin menot, Ylöjärven
talous jäi viime vuonnakin noin
kaksi miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämän kattamiseksi on
otettava edelleen lisää velkaa.
– Kaupungin kiivaan kasvun
takia meillä on ollut jo pitkään
hyvin haastava tilanne. On ollut
pakko investoida voimakkaasti kouluihin, päiväkoteihin sekä
sosiaali- ja terveyspalveluihin,
talousjohtaja kertaa.
– Kun tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä, on jouduttu
ottamaan yhä lisää velkaa. Tämä
suunta on saatava lähivuosina
käännettyä, sillä Ylöjärvellä on
nyt velkaa noin sata miljoonaa
eli yli kolme tuhatta euroa asukasta kohti. Se on muihin Tampereen kehyskuntiin verrattuna
paljon.
Yhteistä velkaa ovat merkittävästi kasvattaneet isot investoinnit. Nyt, kun esimerkiksi
kaupungintalo, pääkirjasto, terveyskeskus, urheilutalo ja useimmat koulut ovat ajan tasalla,
vastaavia rahareikiä ei ole näköpiirissä.
Tänä vuonna alkava Metsäkylän koulun laajennus on aiempiin
investointeihin verrattuna kohtuullinen: siihen on varattu tänä
vuonna 2,5 miljoonaa.
– Korjausvelkaa eli lykättyjä
remontteja ei Ylöjärvellä juurikaan ole. Menojen, tulojen,
investointien ja lainanoton pitäminen tasapainossa on silti
varmasti jatkossakin haastavaa,
Juha Liinavuori sanoo.
Sote-kulut
ratkaisevat
Lähes puolet kaikista Ylöjärven
kaupungin menoista syntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa. Mitä
paremmin kaupunkilaiset voivat
– sekä fyysisesti että henkisesti
– sitä vähemmän yhteistä rahaa
tarvitaan sairauksien hoitamiseen tai sosiaalipuolen menoihin.
Ja mitä aiemmin ongelmia päästään hoitamaan, sitä pienemmäl-
lä rahalla ne saadaan ratkaistua.
– Yksittäiset ylöjärveläiset
osallistuvat kaupungin talouden
hoitamiseen kaikkein parhaiten
pitämällä itsestään hyvää huolta eli liikkumalla tarpeeksi ja
syömällä terveellisesti. Se on
parasta sairauksien ja menojen
ennaltaehkäisyä, talousjohtaja
Juha Liinavuori sanoo.
– Sosiaali- ja terveyspuolella
yritetäänkin siirtää painopistettä ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Terveyskioskin toiminta laajenee
perhekioskin suuntaan, eli sinne
on tulossa kaksi uutta perhetyöntekijää. Lisäksi siellä aletaan
tehdä työelämän ulkopuolella
olevien ihmisten terveystarkastuksia.
Osallistu talousarvion tekoon
Vuoden 2016 budjetin valmisteluun voi osallistua
kuka tahansa ylöjärveläinen. Kaupungin nettisivuille
avataan syksyllä sovellus,
jossa kaupunkilaiset voivat
esittää omia näkemyksiään
siitä, mihin pitäisi satsata
ja mistä voisi säästää.
Suunnitteilla on sovellus,
joka antaisi käyttäjälle perustiedot tulevan talousarvion raameista. Näiden tietojen pohjalta kuka tahansa
voi sitten antaa palautetta
ja laittaa palveluja ja toimialoja tärkeysjärjestykseen.
Sovelluksessa voisi myös
esittää omia säästöideoitaan.
– Hyviä ideoita kaivataan
aina. Jos kaupunkilainen
huomaa, että jonkun asian
hänen lähiympäristössään
voisi tehdä taloudellisemmin, siitä kannattaa kertoa,
talousjohtaja Juha Liinavuori rohkaisee.
Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 3 ]
Ajankohtaista
Tarvitsetko neuvontaa
päivähoitoasioissa?
Askarruttaako, mihin päiväkotiin saisit lapsesi? Onko
sinulla kysyttävää avoimesta varhaiskasvatuksesta tai
esiopetuksesta? Kaupunki
on ottanut vuoden alusta
käyttöön uuden varhaiskasvatuksen
palvelunohjausnumeron. Puhelinsoitolla kaupunkilaiset voivat
tiedustella tarjolla olevia
palveluita ja näin helpottaa päätöksentekoa omalle
perheelle soveltuvimmasta
päivähoitomuodosta.
– Törmäämme jatkuvasti
sellaisiin kysymyksiin, kuten
minkälaista on perhepäivähoito tai millaista on käytännön arki päiväkodissa.
Pyrimme tämän palvelun
avulla tukemaan kaupunkilaisia entistä paremmin,
varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tiina Pajunen
kertoo.
Palveluohjauksen numero
on 040 133 1469. Päivystys-
ajat ovat maanantaista perjantaihin kello 9–12. Asiassa
voi lähestyä myös sähköpostitse. Osoite on: varhaiskasvatuksenpalveluohjaus@
ylojarvi.fi. Ylöjärven varhaiskasvatuksella on myös
Facebookissa oma sivunsa.
– Tarkkaa tietoa vapaista
paikoista ja alueen päivähoitotilanteesta kannattaa
sen sijaan kysyä suoraan
päiväkodeista tai aluejohtajilta, Pajunen sanoo.
Ylöjärven varhaiskasvatus on vuoden alussa siirtynyt perusturvalautakunnan
alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen. Samassa yhteydessä varhaiskasvatuksen hallinnon työntekijät
muuttivat perusturvakeskuksesta kaupungintalolle.
– Siirto ei vaikuta millään
tavalla asiakkaisiin. Myös
puhelinnumerot
säilyvät
ennallaan, Tiina Pajunen
toteaa.
Haku päivähoitoon
maaliskuussa
Kaupunkilaiset voivat hakea
päivähoitopaikkaa ympäri
vuoden. Varhaiskasvatuksessa kuitenkin toivotaan,
että syksyllä vapautuviin
paikkoihin haetaan maaliskuussa.
–
Päivähoitohakemus
kunnalliseen hoitopaikkaan
tulee jättää neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta.
Mikäli päivähoidon tarve
kuitenkin johtuu äkillisestä
työllistymisestä, opinnoista
tai koulutuksesta, on päivähoitopaikkaa
haettava
viimeistään kahta viikkoa
ennen hoidontarvetta, varhaiskasvatuksen
johtaja
Irma Autio selventää.
Nopeimmin hakemuksen
täyttäminen käy sähköisesti. Paperihakemuksia saa
kaupungin kaikista päiväkodeista, perusturvakeskuksesta sekä itse tulostettua
kaupungin
nettisivuilta.
Paperihakemus palautetaan
oman alueen varhaiskasva-
tuksen aluejohtajalle tai
päiväkotiin.
- Avoimeen varhaiskasvatukseen
hakeudutaan
ottamalla yhteyttä suoraan
palvelua järjestävään yksikköön, Autio ohjeistaa.
Yksityiseen
päiväkotiin
haettaessa pitää ottaa yhteys suoraan kaupungin
hyväksymään palveluntarjoajaan, minkä jälkeen
kaupungille on täytettävä
palvelusetelihakemus.
Kaikkiin Ylöjärven päiväkoteihin on mahdollista
hakeutua.
- Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa paikan
kaikille. Ruuhkaisilla alueilla ykköstoive ei välttämättä kuitenkaan toteudu,
varhaiskasvatuksen johtaja
huomauttaa.
Elo-syyskuusta
alkaen
päivähoitopaikkaa hakevat
saavat tiedot valinnastaan
touko-kesäkuun vaihteessa.
Haku esiopetukseen
helmikuussa
Hakeutuminen esiopetukseen lukuvuodeksi 20152016
on
ajankohtaista
16.2.-1.3.2015. Esiopetukseen oikeutettujen lasten
huoltajille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan, mihin
oppilaaksiottamisalueeseen
lapsi osoitetietojen mukaan
kuuluu ja missä esiopetus
tällä alueella järjestetään.
Esiopetukseen
haetaan
sähköisellä päivähoitohakemuksella, joka löytyy kaupungin nettisivuilta.
Esiopetus muuttuu velvoittavaksi elokuusta 2015
alkaen. Taustalla on vuoden
alussa voimaan tullut perusopetuslain muutos.
Esiopetus on maksutonta ja sitä tulee järjestää
vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Päivittäinen esiopetusaika on neljä tuntia.
Ylöjärvellä
esiopetuksen
järjestämisestä vastaa varhaiskasvatus.
Esiopetuksen lisäksi lapselle voi tarvittaessa hakea
päivähoitopaikkaa.
Päivähoitoajasta peritään
hoitomaksu. Päivähoito ja
esiopetus järjestetään pääsääntöisesti samassa paikassa.
Iltapäivätoimintaa
Haku koululaisten iltapäivätoimintaan kaudelle
2015-2016 tapahtuu 23.310.4.2015. Hausta tiedotetaan tarkemmin maaliskuussa. Iltapäivätoimintaa
järjestetään
perusopetuksessa oleville 1. luokan
oppilaille ja erityisen tuen
päätöksen saaneille oppilaille, pääsääntöisesti kolmanteen luokkaan saakka.
Toisen luokan oppilaille toimintaa järjestetään, mikäli
vapaita paikkoja on.
Vuoden käynnissä ollut kokeilu laajenee syksyllä kaikkiin päiväkoteihin
Oskari-osapäivähoito
vastaa perheiden tarpeisiin
Laura Kuivamäki kehuu Oskari-osapäivähoitoa hyväksi vaihtoehdoksi heidän perheelleen. Myös kaksoset Olivia ja Luukas viihtyvät päiväkodissa
tuttujen kavereiden ja hoitajien kanssa.
Oskari-kokeilu lähti
liikkeelle, kun varhaiskasvatuksessa
pohdittiin,
miten
palvelut voisivat mukailla entistä paremmin lasten ja perheiden
tarpeita.
– Palveluiden joustavuuden lisäksi tavoitteenamme oli pitää
sekä lasten että henkilökunnan
vaihtuvuus mahdollisimman pienenä. Tietenkin toiminnassa piti
huomioida myös lasten ikä ja
kehitystaso, varhaiskasvatuksen
johtaja Irma Autio taustoittaa.
Osapäivähoidon kokeilu nimettiin Oskariksi vanhemmille
järjestetyn nimikilpailun perusteella. Hankkeessa tavoiteltiin,
että erityisesti 12 päivää kuukaudessa kokopäivähoitoa varaavat
perheet ohjautuisivat Oskarin
piiriin. Kokeilu järjestettiin Kalliorinteen, Kangasniemen, Metsäkylän, Saurio-Mikkolan sekä
Soppeenharjun päiväkodeissa.
– Syksyllä Oskariin kuului yhteensä 26 lasta. Eniten oskarilaisia on Kalliorinteen päiväkodissa,
jossa hanke toimii limittäin avoimen varhaiskasvatustoiminnan
kanssa, Autio erittelee.
Joustavan
osapäivähoidon
malli on tavoitellusti vähentänyt kokoaikaisen hoidon tarvetta
niiden perheiden osalta, jotka
varaavat 12 hoitopäivää kuukaudessa.
– Paikkoja kokopäivähoitoon
on siis vapautunut jonkin verran.
Niin ikään avoimen varhaiskasvatuksen kysyntä on hieman laskenut, Autio ynnää.
Lukuisia
vaihtoehtoja
Perinteisesti
osapäivähoidoksi
on määritelty korkeintaan viiden
tunnin päivittäinen hoitoaika.
Tällaisiin osapäiväryhmiin, joissa
hoitoaika on säännöllisesti tiettyyn kellonaikaan sidottu, ei ole
kuitenkaan löytynyt riittävästi
hakijoita.
– Perheet, joiden päivähoitotarve on vähäistä, ovat valinneet
kokopäivähoidon
pienimmällä
mahdollisella päivävarauksella.
Pienin varausmahdollisuus Ylöjärvellä on 12 päivää kuukaudessa, Irma Autio taustoittaa.
Uudessa
toimintamuodossa
perheet voivat itsenäisesti valita, kuinka monta hoitopäivää he
haluavat ja kuinka monta tuntia he haluavat lastensa olevan
päivähoidossa. Tosin käynnissä
olevassa kokeilussa yksittäinen
Yhä moninaisemmat työn muodot sekä
esimerkiksi opintovapaat tekevät monen
perheen arjesta vaihtelevaa. Ylöjärven
varhaiskasvatus on pyrkinyt huomioimaan kaupunkilaisten erilaiset hoidontarpeet. Yksi hyvä osoitus tästä on
viime vuoden helmikuussa käynnistynyt
Oskari-osapäivähoidon hanke, jossa
lapset voivat olla päiväkodissa tutussa
ryhmässä vaihtelevan pituisia päiviä
vaikkapa muutaman kerran viikossa.
Kokemukset ovat olleet hyviä, minkä
vuoksi tuntiperusteinen osa-aikainen
päivähoito on päätetty lisätä pysyvästi
varhaiskasvatuksen palveluihin.
Jan Telford
hoitopäivä voi olla maksimissaan
kuusi tuntia pitkä. Osapäivähoitoa on siis mahdollista ostaa
maksimissaan 30 tunniksi viikossa.
– Osapäivähoidon maksut määräytyvät sen mukaan, minkä verran hoitotunteja lapselle kertyy
viikossa, Autio sanoo.
Jos lapsi viettää päiväkodissa enintään 15 tuntia viikossa,
osapäivähoidon hinnaksi muodostuu 35 prosenttia kokopäivämaksusta. 16–20 tuntia viikossa
osapäivähoitoa ostavat maksavat
kokoaikaishoitoa
vastaavasta
summasta 45 prosenttia.
– 21–25 tuntia päivähoitoa viikossa tarvitseville hinta on 55
prosenttia ja 26–30 tuntia tarvitseville 65 prosenttia kokopäivähoidon maksusta, Autio luettelee.
Tällä hetkellä suurin osa per-
heistä on valinnut vaihtoehdokseen alle 15 tuntia viikossa.
Oppia koko
valtakuntaan
Keväällä ei enää laajenneta
Oskari-toimintaa, joten käytännössä vain nykyiset osallistujat
jatkavat osapäivähoidossa. Koko
hankkeen oli alun perin määrä
päättyä vuodenvaihteessa, mutta myönteiset kokemukset ja palaute saivat koulutuslautakunnan
jatkamaan toimintaa kesään asti
ja laajentamaan joustavan osapäivähoidon mallin kaikkiin päiväkoteihin elokuusta alkaen.
– Syksyn osalta osapäivähoidon
paikkoja voi hakea maaliskuussa.
Ohjeet hakemiseen julkaistaan
kaupungin internetsivuilla sekä
lehti-ilmoituksessa Ylöjärven Uutisissa, Irma Autio opastaa.
Varhaiskasvatuksen johtaja pitää Oskari-kokeilua onnistuneena ja kokee sen kiinnostavaksi
avaukseksi myös valtakunnan
tasolla.
– Kokemusten perusteella toimintamalli vastaa kohtalaisen
hyvin nykyajan työelämän ja perheiden tarpeisiin. Lisäksi lasten
kannalta on erittäin hyvä, että
Oskari tarjoaa heille mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatukseen pysyvissä pienryhmissä,
Autio mieltää.
Joustavuutta
arkipäiviin
Laura ja Teemu Kuivamäen perhe on yksi Oskari-hankkeen osallistujista. Heille osapäivähoito
on ollut erinomainen ratkaisu.
Heidän 4-vuotiaat kaksoset Luukas ja Olivia käyvät Kalliorinteen
päiväkodissa Asuntilassa.
– Mieheni käy töissä ja minä
opiskelen toista tutkintoani
sekä hoidan kotona 10-kuukautista Emil-poikaamme. Meillä ei
ole siis tarvetta kokoaikaiselle
päivähoidolle, Laura Kuivamäki
taustoittaa.
– Kaksosemme luonnollisesti
kaipaavat kuitenkin kavereitaan
ja tarvitsevat virikkeitä. Heidän
ollessaan päiväkodissa minä voin
keskittyä opiskeluun, koska Emilin ikäinen lapsi nukkuu vielä hyvin paljon, hän jatkaa.
Kuivamäkien lapset ovat päivähoidossa kuusi tuntia päivässä,
kolme päivää viikossa. Järjestely
on toiminut kaikin puolin kätevästi.
– Hoitopäivät on voinut vapaasti valita kuukautta ennen.
Kuivamäet muuttivat Ylöjärvelle noin vuosi sitten Kangasalalta. Varsinkin hoitopäivien vapaa valitseminen on vaikuttanut
heidän myönteiseen kuvaan Ylöjärven osapäivähoidosta.
– Minulla ei ole Kangasalan
systeemistä omakohtaista kokemusta, mutta olen kuullut tuttaviltani, että siellä hoitopäiviä
pitää sovitella muiden perheiden
kesken, Kuivamäki sanoo.
Hänen mukaan on vielä auki,
jatkaako perhe osapäivähoidossa syksylläkin. Laura kuitenkin
suosittelee mallia kaikille, jotka
tarvitsevat lastenhoitoon joustavuutta.
– Lapsetkin ovat tykänneet tästä kovasti. Myös hoitajat ovat olleet todella mukavia, Kuivamäki
kiittelee.
Eniten oskarilaisia on Kalliorinteen päiväkodissa Asuntilassa.
Tervetuloa Perhekioskille!
loin, kun uhmaikäinen kiukuttelee tai murrosikäinen ei noudata
kotiintuloaikoja ja muita yhteisiä
sääntöjä.
– Muutenkin perhetyöhön saa
ottaa yhteyttä mielellään siinä
vaiheessa, kun on vasta pieni
huoli, Järvinen korostaa.
Luovuus, luottamus
ja matala kynnys.
Siinä uuden Perhekioskin kulmakivet.
Anu Kylvén
Apua arjen
pulmatilanteisiin
Leo Kukkonen ryömii putkeen, Saimi
Lammi ja Joona
Korhonen säntäävät perään. Perhekioskin tiloihin
on tuotu ensimmäiset lelut ja virikkeet lapsille. Muu sisustuskin
valmistuu pikkuhiljaa: tänään
saatiin naulakko ja sohva. Peuhunurkkaus on vielä tekeillä.
Ylöjärven kaupunki avasi helmikuun alussa Kauppakeskus
Eloon, Terveyskioskin naapuriin,
uuden Perhekioskin. Tarjolla on
perhe-elämään ja ihmissuhteisiin
liittyvää ohjausta. Kaikki Perhekioskin toiminta on maksutonta.
Pienten lasten vanhempia voi
mietityttää, mikä on normaaliin
kasvuun liittyvää ja mistä taas on
syytä huolestua. Vastauksen saa
Näsimentorin
asiantuntijoilta,
jotka päivystävät Perhekioskilla
tiistaisin ja keskiviikkoisin. He
auttavat lasten ja nuorten kehitykseen liittyvissä pulmissa ja
kasvattamisen kipupisteissä.
Maanantaisin keskiöön pääsevät yläkouluikäiset ja vähän
vanhemmatkin nuoret. Paikalla
ovat vuoroviikoin perheneuvolan
koulupsykologi, koulukuraattori,
psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
Puheeksi voi ottaa jännittämisen, koulunkäynnin vaikeudet tai
vaikka kaverisuhdepulmat. Jos
huolestuttaa vaikkapa ystävän
mielen hyvinvointi, siitäkin voi
tulla puhumaan. Palvelu on luottamuksellista.
Painopiste
perheisiin
Perhekioskin perustaminen liittyy kaupungin perusturvaosaston
hallintorakenteen muutoksiin.
Tämän vuoden alussa näki päivänvalon kokonaisuus nimeltä
ehkäisevät ja kuntouttavat hyvinvointipalvelut. Sen alle siirtyivät kaikki perheneuvolan palvelut, uusi Perhekioski ja myös
Terveyskioski.
Perhetyön
palvelujohtajana
toimii Tarja Järvinen. Hän riemuitsee toimialueen vahvasta
asemasta.
– Muualla karsitaan palveluita,
mutta Ylöjärvelle perustettiin
vuoden alussa kaksi uutta koulupsykologin ja kaksi uutta perhetyöntekijän tointa.
Uutena palvelumuotona aloitti
Perhekioski.
– Ei ole olemassa valmista Perhekioskin mallia, vaan me luomme sen. Ohjaamme ja neuvomme, mutta emme julista. Meille
kynnys on matala. Ovesta saa
kävellä sisään aina, kun kioski
on auki. Jos joku on juuri asioimassa työntekijän kanssa, heidän keskustelurauhaansa on toki
hyvä kunnioittaa, Tarja Järvinen
sanoo.
Perhekioskilta voi kysäistä
neuvoa ihan arkisiin asioihin. Sil-
Leikkikavereita
ja juttuseuraa
Mannerheimin
Lastensuojeluliiton paikalliset vapaaehtoiset
pitävät kioskilla perhekahvilaa
joka perjantai. Luvassa on lapsille leikkiseuraa ja aikuisille juttukavereita.
Yhdistyksen aktiivit iloitsevat
siitä, että kaupunki tarjoaa heille tilan maksutta.
− Olemme tosi onnekkaita,
sillä kaupunki on nähnyt vapaaehtoistyön potentiaalin. Muiden
paikallisyhdistysten
jäseniltä
olemme kuulleet, että kaikki
kaupungit eivät ota yhdistyksiä
toimijoina yhtä avosylin vastaan,
sanovat ylöjärveläiset äidit Saija
Sundvall ja Päivi Niemi.
Yhdistyksen
puheenjohtaja Leena Kukkonen lisää, että
suunnitelmia ja ideoita Perhekioskin varallekin on paljon. Lapsiparkista on jo puhuttu, samoin
satutunneista ja imetystukiryhmästä.
Saimi Lammi testasi Perhekioskin ryömimisputkea heti tuoreeltaan. Perhekioski sijaitsee Kauppakeskus Elossa Terveyskioskin naapurissa.
Musiikki hitsaa yhteen
Haku musiikkipainotteiseen opetukseen
on nyt käynnissä.
Anu Kylvén
Vuorentaustan alakoulussa painotetaan vahvasti musiikin opetusta. Neljännestä vuosiluokasta
lähtien siellä voi opetella erityisellä musiikkipainotteisella luokalla.
Musiikkipainotteisuus tuo lukujärjestykseen neljä viikkotuntia
musiikkia. Koska luokanopettaja
opettaa myös musiikkia, kaikki hetket voidaan hyödyntää.
Joskus soittimet kaivetaan esiin
matematiikantunnin lopulla, jos
tunnin varsinainen sisältö on käyty ripeästi läpi.
Neljäsluokkalaisia
opettava
Aila Lukin ja kutosten luokanopettaja Mira Korhonen ovat
huomanneet, että musiikki hitsaa luokkakaverukset yhteen.
– Näissä luokissa on hyvä henki.
Kun yhteinen sävel löytyy musiikissa, se löytyy helposti muissa-
kin asioissa, opettajat sanovat.
Myös muidenkin
koulujen oppilaille
Musiikki houkuttelee kauempaakin. Vuosittain Vuorentaustan
musiikkipainotteiselle luokalle
siirtyy 5−10 oppilasta kaupungin
muista kouluista. Vuorentaustassa kuljetaan muun muassa Metsäkylästä ja Vahannasta asti.
Musiikkipainotteiset
luokat
tekevät yhteistyötä Pirkanmaan
musiikkiopiston kanssa. Esimerkiksi musiikin perusteet voi opiskella osana normaalia koulupäivää.
− Jos mahdollista, oppilaiden
soolotuntejakin pidetään koululla. Haluamme auttaa perheitä ja
vähentää turhaa kuljettamista,
rehtori Tapio Alppi sanoo.
Ei aiempaa
musiikkiharrastusta
Haku musiikkipainotteiseen opetukseen on menossa juuri nyt.
Hakea voivat kolmasluokkalaiset.
Kaikille Ylöjärven koulujen
kolmasluokkalaisille on lähetetty tieto hakumahdollisuudesta. Kaavake on myös kaupungin
verkkosivuilla.
Hakijat osallistuvat valintakokeeseen, joka testaa sävelkorkeuksien tunnistamista, improvisointikykyä sekä rytmissä ja
melodiassa pysymistä. Laulunäyte kuuluu kuvioon, mutta soittonäyte on vapaaehtoinen.
− Emme tee valintakokeesta
tiukkaa tilannetta, vaan ilmapiiri
on lempeä, Aila Lukin lupaa.
Aiempaa musiikkiharrastusta
ei vaadita.
Haku musiikkipainotteiseen
opetukseen 20. helmikuuta
mennessä.
Lisätietoja:
www.ylojarvi.fi > Koulut ja
opiskelu > Ajankohtaista
Kuudesluokkalaiset soittavat yhdessä luontevasti. Koskettimissa Aada Laine, rummuissa Jemina Knuutila ja
bassossa Kiia Kettula.
Tuleviin bussilinjoihin voi vaikuttaa nyt
Entistä sujuvampaa
joukkoliikennettä
Ylöjärven bussiliikenne muuttuu perusteellisesti kesällä
2016, kun kaupungin
joukkoliikenne yhdistyy Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Päätökset tulevista
bussireiteistä ja vuoroväleistä
tehdään tänä keväänä, joten oikea aika vaikuttaa on nyt.
– Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, Riikka Salkonen Tampereen joukkoliikenteestä vakuuttaa.
Kaupunkilaisten toiveita tulevasta on kartoitettu kyselyllä,
mutta tulevien bussireittien linjauksiin voi edelleen vaikuttaa
osallistumalla
asukastilaisuuteen tai esimerkiksi esittämällä
ajatuksiaan muutoksen omalla
Facebook-sivulla.
– Kuuntelemme asukkaiden
toiveita tarkkaan, sillä tahtotila
on, että tuleva järjestelmä olisi
vähintään yhtä hyvä ja mahdollisuuksien mukaan mielellään parempi kuin nykyinen, Ylöjärven
kaupungin liikennesuunnittelija
Jussi Teronen painottaa.
Tulevan bussiliikenteen suunnittelun hoitaa käytännössä Tampereen joukkoliikenne, mutta
valmisteluun osallistuu Ylöjärvellä poikkihallinnollinen työryhmä,
joka yrittää tuoda esiin kaikki
mahdolliset näkökulmat bussiliikenteeseen. Esitykset käytetään
joukkoliikennelautakunnassa
kahteen kertaan, jotta lopputulos olisi varmasti hyvä.
Uudistuvaa joukkoliikennettä
koskevat päätökset tehdään näin
hyvissä ajoin, koska bussiliikenteen kilpailuttamisessa tarvitaan
tarkat tiedot ja kilpailuttaminen
vie oman aikansa. Uudessa mallissa Tampereen joukkoliikenne
suunnittelee ja kilpailuttaa liikenteen, liikennöitsijät vain ajavat linjat.
– Ylöjärvellä joukkoliikennettä on tähän asti käytännössä
hoitanut Länsilinjat. Kokemukset muista Tampereen seudun
kunnista ovat osoittaneet, että
muitakin kiinnostuneita liikennöitsijöitä kuin Länsilinjat ja
Paunu löytyy. Tiedossa on ihan
aito kilpailutilanne, Jussi Teronen ennakoi.
Kilpailutuksen jälkeen muutoksia linjoihin tai vuoroväleihin
on hankala tehdä, joten järjestelmästä halutaan tehdä kerralla
mahdollisimman hyvä.
Eloon ja Valoon
paremmat yhteydet
Liikennesuunnittelija Jussi Teronen uskoo, että bussiliikenteen
uudistuminen tuo paremmat yhteydet esimerkiksi Kauppakeskus
Eloon ja Koulutuskeskus Valoon.
Kaupungin sisäinen liikenne on
yksi suunnittelun painopisteistä, ja sen toivotaan uudistuksen
myötä vilkastuvan.
Toive on realistinen jo siksikin, että uudistuksessa joidenkin
lyhyiden matkojen hinnat laskevat, jolloin voi olla houkuttelevampaa taittaa lyhytkin matka
bussilla.
– Uudessa vyöhykemallissa halvimmallakin lipulla pääsee yhden
vyöhykerajan yli. Lyhyet, nykyisten vyöhykerajojen yli kulkevat
matkat siis halpenevat, joukkoliikenneinsinööri Riikka Salkonen
kertoo suunnitelmista.
– Jos uudistus toteutuu tämänhetkisen mallin mukaan, se
laskee Ylöjärvellä matkan hintaa esimerkiksi Vuorentaustasta
Tampereen keskustaan, mikä voi
tuoda busseihin uusia ihmisiä.
Vuorentaustan ja Tampereen
keskustan väliseen yhteyteen etsitään muutenkin uusia ratkaisuja, sillä nykyinen Tesoman kautta
kulkeva reitti on kiistatta hidas.
Entistä parempaa palvelua
tavoitellaan myös Metsäkylän
asukkaille. Nykyiselläänkin Metsäkylästä pääsee kohtuullisesti
kulkemaan bussilla päiväsaikaan,
mutta iltaisin ja viikonloppuisin,
erityisesti sunnuntaisin, vuoroja
Juuri nyt on oikea aika istua hetkeksi miettimään, minne ja mihin aikaan
päivästä haluat tulevaisuudessa kulkea
bussilla. Uudistuvan bussiliikenteen
pääpiirteet eli reitit ja se, miten taajaan
milläkin linjalla ajetaan, päätetään
tänä keväänä.
Susanna Viljanen
on vähän. Vanhemmat joutuvat
kuljettamaan lapsia autolla harrastuksiin, kun bussiaikataulut
palvelevat vain työ- ja koulumatkalaisia.
Vaikka Soppeenmäestä pääsee nykyisellään varsin nopeasti
Tampereen keskustaan, toiveissa
on myös tämän yhteyden nopeutuminen.
– Asukaskyselyssä kaupunkilaiset toivoivat, että Epilän ja
Pispalanharjun kautta kulkevia
vuoroja siirrettäisiin ajettavaksi
suoraan Vaasan- ja Rantatietä
pitkin Tampereen keskustaan,
jolloin matka-aika lyhenisi entisestään. Pidän tätä ihan mahdollisena vaihtoehtona, Jussi Teronen sanoo.
Toisaalta joukkoliikennettä on
mahdoton toteuttaa niin, että
kaikki olisivat tyytyväisiä. Kun
jonkun bussin reitti muuttuu, se
merkitsee aina entistä parempaa
palvelua yhdelle mutta huonompaa toiselle.
– Esimerkiksi Nokialla on yleisesti ottaen oltu tyytyväisiä, kun
saatiin lisää vuoroja, jotka ajavat moottoritietä pitkin suoraan
Tampereelle. Vanhan Nokiantien
varressa asuville se merkitsi kuitenkin palvelun huononemista,
Riikka Salkonen toteaa.
Hinnat ja liput
uudistuvat
Sulautuminen Tampereen joukkoliikenteeseen uudistaa paitsi
bussilippujen hintoja myös lippu-
tuotevalikoiman. Seudullisessa
liikenteessä on kerta- ja seutulippujen ohella käytössä erilaisia
arvo- ja kausilippuja sekä uusia
alennusryhmiä.
– Tällä hetkellä bussilla matkustaminen on seutulipulla edullista, jos matkustaa säännöllisesti joka päivä. Satunnaisemmalle
käyttäjälle sopivaa lipputuotetta
ei kuitenkaan ole. Uudessa järjestelmässä on heillekin bussimatkustamiseen kannustavia
vaihtoehtoja, Jussi Teronen iloitsee.
– Uudet matkakortit vähentävät käteisen tarvetta. Kun sa-
tunnaisellakin matkustajalla voi
olla olemassa arvokortti, hän voi
helposti hypätä bussiin silloinkin,
kun taskusta ei löydy pikkurahaa.
Vaikka uudistus suorastaan
mullistaa Ylöjärven bussiliikenteen, haja-asutusalueille kuten
Kuruun ja Viljakkalaan ei ole
tiedossa suuria muutoksia. Kun
matkustajamäärät ovat vähäisiä,
kovin isoa vaihtelunvaraa ei ole.
– Tavoitteena on säilyttää nykyiset yhteydet. Viljakkalan
suunnasta tulleesta palautteesta
nousee esiin suuri huoli yhteyksien säilymisestä, Riikka Salkonen
sanoo.
EU-asetus käynnisti
muutoksen
Joukkoliikenteen
yhdistyminen koko Tampereen
kaupunkiseudun kattavaksi
yksiköksi sai alkunsa EU:n
palvelusopimusasetuksesta,
jonka mukaisesti uudistettu joukkoliikennelaki tuli
voimaan joulukuussa 2009.
Uuden lain mukaan julkista
liikennettä ei saa enää järjestää yksinoikeussopimuksilla.
Uudet järjestelyt on Tampereen seudulla toteutettu
sitä mukaa, kun liikennöitsijöiden kanssa tehdyt sopimukset ovat päättyneet.
Kangasala, Lempäälä, Nokia, Vesilahti ja Pirkkala
liittyivät Tampereen joukkoliikenteeseen jo kesällä
2014, mutta Ylöjärven tekemät sopimukset ulottuvat
kesään 2016, joten Ylöjärvi
liittyy seudulliseen liikenteeseen vasta silloin.
Uudet reitit ja vuorovälit
ovat pääpiirteittäin selvillä
maaliskuussa 2015.
Osallistu ja vaikuta
Bussiliikenteen tuleviin
reitteihin ja vuoroväleihin
voi vaikuttaa:
Asukastilaisuudessa kaupungintalon valtuustosalissa 4.3. klo 17-19.
Facebook-sivulla:
facebook.com/joukkoliikenne2016
Ottamalla yhteyttä:
liikennesuunnittelija Jussi
Teronen, p. 040 687 8338,
jussi.teronen@ylojarvi.fi
Lisätietoa seudullisesta
bussiliikenteestä löydät
osoitteesta:
joukkoliikenne.tampere.fi
MAPSTO piirtää kokonaiskuvaa maankäytöstä ja rakentamisesta
Hallittua
suunnittelua
Kyläsepän päiväkoti
saneerataan kuluvana vuonna. Pinnat,
talotekniikka ja lämmitys uudistetaan, tilamuutoksia
ei tehdä.
Asuntilassa luovutetaan tänä
vuonna 20 omakotitonttia ja viisi
rivitalotonttia.
Siivikkalantien valaistus uusitaan sekä katualue siistitään ja
viimeistellään tämän ja ensi vuoden aikana.
Tiuraniemeen
rakennetaan
ryhmäkoti vanhuksille vielä tämän vuoden aikana.
Muun muassa tällaiset suunnitelmat selviävät kaupungin nettisivuilta löytyvästä MAPSTO-asiakirjasta. Sen tarkoitus on vastata
kysymykseen, miten kaupunki
rakentuu seuraavalla viisivuotisjaksolla.
Tarkka katse
tulevaisuuteen
MAPSTO on lyhenne sanoista
maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma.
Siihen on koottu alueittain kaupungin palvelut, suunnitellut
kaavoituskohteet ja rakentamis
investoinnit sekä arvio tonttien
luovutuksesta seuraavalle viidelle vuodelle. Sen tarkoitus on
luoda kokonaiskuva kaupungin
kaavoituksesta ja rakentamisesta lähitulevaisuudessa.
Netissä julkaistu asiakirja,
joka tekee tiedon saannin kaupunkilaisille helpoksi, on hieno
asia sekin. Ohjelman päätavoite
on kuitenkin varmistaa maankäytön suunnittelun, rakentamisen
ja palvelutuotannon yhteen sopiminen eli välttää ristiriitaisuudet
sekä kehittää toiminnallista ja
taloudellista ennakoitavuutta.
Käytännössä MAPSTO sovittaa
yhteen kaavoituksen, tontinluovutuksen ja asuntotuotannon
sekä niistä johtuvan infrastruktuurin eli teiden, vesi- ja viemäriverkoston sekä palveluiden
mitoittamisen, rakentamisen ja
peruskorjauksen.
– Aiemmin nämä osatekijät –
Haluatko tietää, mitä omalla kylällä lähivuosina rakennetaan? Kaupungin nettisivuilta löytyvä MAPSTO kertoo, mitä
on tulossa.
Susanna Viljanen
kaavoitusohjelma, tontinluovutusaikataulu ja investoinnit
– valmisteltiin enemmän tai vähemmän erillään, eikä kokonaiskuvaa ollut helppo muodostaa.
Sekä päättäjien että asukkaiden
saama informaatio jäi vähäiseksi. Nyt jopa suunnittelijat saavat enemmän taustatietoa, kun
heillä on parempi kokonaiskuva,
MAPSTO-ohjelman valmistelua
luotsannut kehitysjohtaja Riku
Siren selvittää.
Palasten
yhteensovittelua
Kaupunkikuvan muotoutumista
tarkastellaan ohjelmassa poikkitoimialallisesti eli yhdessä isommalla joukolla. MAPSTO:n laatii
kaupunkikehitysosasto,
jossa
ovat edustettuina maankäyttöja ympäristöalat, työllisyyspalvelut ja joukkoliikenne. Ohjelma
korvaa entiset kaavoitus-, asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelmat.
Kaupunginvaltuusto päättää
MAPSTO:n raameista vuosittain
talousarvion yhteydessä. Valmisteluun osallistuvat useat toimielimet. Ennen hyväksyntäänsä
MAPSTO kiertää tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta kaikki
lautakunnat, jotka voivat esittää ohjelmaan täydennyksiä ja
muutoksia. Samalla lautakuntien
jäsenet saavat hyvän kokonaiskuvan kaupungin tulevasta kehityksestä.
– Lautakuntakierroksella syntyi
tarkennuksia ja korjauksia, jotka
tekivät ohjelmasta ja asiakirjasta entistä paremman, Riku Siren
kertoo.
Luonnoksen täydentämisen ja
korjaamisen jälkeen lautakunnat
hyväksyvät ohjelman. MAPSTO
tekee siis vuosittain kaksi lautakuntakierrosta.
Laajalla valmistelulla ja monialaisella
asiantuntemuksella
varmistetaan, että jos jonnekin
rakennetaan vaikkapa uusi päiväkoti, sen valmistuessa myös
ympäristön katualueet ovat valmiina ja sekä lapset että päiväkodin henkilökunta pääsevät
turvallisesti kulkemaan hoitoon
ja töihin.
– Palaset eivät loksahda paikoilleen ilman kokonaisuuden
järjestelmällistä ristiintarkastelua. Keskimäärin kokonaisuuden
hallinta on isoissakin kunnissa
aika huonolla tolalla. Siksi tarvitaan tällaisia uusia menetelmiä,
kehitysjohtaja sanoo.
Kaikkien
ulottuvilla
Kaupunkikehitysosaston
laatima kokonaisuus on julkaistu
MAPSTO-asiakirjana kaupungin
nettisivuilla, jossa kuka tahansa
kaupunkilainen voi tutkia, mitä
omalla kylällä tapahtuu.
– Ohjelma tehdään viideksi
vuodeksi kerrallaan, ja jatkossa
aikajänne saattaa pidentyä siitäkin. MAPSTO:n luettuaan asukas
tietää pitkälle tulevaisuuteen,
mitä naapurustossa rakennetaan, Riku Siren sanoo.
Vuosille 2014–2018 laadittu
MAPSTO oli ensimmäinen laatuaan.
– Olemme nyt päässeet pureutumaan kaupungin rakentumisprosessin ytimeen, mutta tämä
yhteisvalmistelu on laajennettavissa ja informaation tasoa on
parannettavissa. Homma on alussa, suunta on oikea ja mahdollisuudet rajattomat, kehitysjohtaja iloitsee.
Jatkossa MAPSTO:ssa voidaan
myös tutkia aiempaa tarkemmin
väestön kasvun ja sijoittumisen
ennusteita, tulevien kaavahankkeiden aiheuttamia kustannuksia
sekä hankkeiden syy- ja seuraussuhteita.
– MAPSTO-ohjelman tulevia
tavoitteita voisivat olla vaikkapa
palveluverkon aiempaa tiiviimpi
nivoutuminen
kokonaisuuteen
ja toimielinten osallistuminen
suunnitteluun entistä aikaisemmassa vaiheessa, kehitysjohtaja
Riku Siren visioi.
Ajankohtaista
Jarkko Sorvanto
on Ylöjärven uusi
kaupunginjohtaja
Kaupunginvaltuusto valitsi
8.12.2014 Ylöjärven uudeksi kaupunginjohtajaksi
Jarkko Sorvannon.
Päätös syntyi virkavaalin
ensimmäisellä kierroksella.
Jarkko Sorvanto sai 32 ääntä ja Heidi Rämö, Hattulan
kunnanjohtaja, 19 ääntä.
Jarkko Sorvanto, 37, on
työskennellyt
Ylöjärven
kaupungin
hallintojohtajana marraskuusta 2013
lähtien. Virkaa tekevänä
kaupunginjohtajana hän on
toiminut 1.12.2014 alkaen.
Sorvanto tuli Ylöjärvelle
Siuntion kunnan hallintojohtajan virasta. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen ja valtiotieteiden
kandidaatti.
Tämän lehden pääkirjoituksessa uusi kaupunginjohtaja pohtii Ylöjärven
tulevaisuutta tuoreen kaupunkistrategian pohjalta.
Kaupunginjohtajan virkaa tavoitteli kaikkiaan 24
henkilöä. Heistä yhdeksän
haastateltiin ja neljä lähetettiin soveltuvuusarviointiin.
Ylöjärven pitkäaikainen
kaupunginjohtaja
Pentti
Sivunen jäi eläkettä edeltäville vapaille marraskuun
lopussa. Virallisesti hän jää
eläkkeelle 1.4.2015. Pentti Sivunen toimi Ylöjärven
kaupunginjohtajana
vuodesta 1995. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai
vuonna 2012.
Sovelluksella
jokapäiväiseen
käyttöön
Tällä hetkellä maankäytön ja
palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO on verkossa
vielä asiakirjaversiona, mutta tilanne muuttuu pian. Lähiviikkoina kaupunki julkistaa MAPSTOn
karttana, josta kohteita klikkaamalla saa auki selvityksen, mitä
paikalle on rakentumassa.
Kun kartasta vielä joskus saadaan sovellus älypuhelimelle,
kaupunkilaiset saavat käyttöönsä
näppärän työkalun, joka kasvattaa sekä kaupunkilaisten avointa
tiedonsaantia että vaikutusmahdollisuuksia.
– Joskus tulevaisuudessa voisi
olla MAPSTO-sovellus, joka toimisi esimerkiksi niin, että kaupunkilainen nappaa puhelimensa sovelluksella kuvan sammuneesta
katuvalosta. Kuva ja puhelimen
paikannustiedot välittyvät päivystävälle tiemestarille, joka saa
näin välittömästi tiedon tarpeesta vaihtaa lamppu, kehitysjohtaja Riku Siren visioi tulevaisuutta.
www.ylojarvi.fi > Päätöksenteko
ja hallinto > MAPSTO
Lisää asuntoja,
työpaikkoja ja
joukkoliikennettä
Ylöjärven
kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen
kaupunkiseudun
rakennesuunnitelman 2040.
Rakennesuunnitelma on
kaupunkiseudun
kuntien
yhteinen ratkaisu alueen
kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Suunnitelma
pohjautuu arvioon, jonka
mukaan
kaupunkiseudun
asukasmäärä kasvaa 110
000:lla ja asukkaita on 480
000 vuonna 2040. Suunnitelmassa nykyiset taajamaalueet tiivistyvät ja joukkoliikenneväylät vahvistuvat.
Rakennesuunnitelmassa
esitetään seudullisen raideliikenteen kokonaisuus ja
joukkoliikennejärjestelmä.
Ylöjärven osalta rakennesuunnitelma 2040 jatkaa
voimassa olevassa rakennesuunnitelmassa 2030 linjattuja toimenpiteitä. Keskustaa kehitetään tiiviimmäksi
kokonaisuudeksi, Siltatien
asuntoaluetta kehitetään
3000 asukkaan alueena,
Mäkkylä-Teivaalan alueelle
kehitetään uusi 4000 asukkaan asuntoalue raitiotien
varteen ja Metsäkylää kehitetään edelleen pientaloalueena.
Joukkoliikennettä varaudutaan kehittämään raitiotien pohjalta edellisessä
rakennesuunnitelmassa
esitetyn lähijunan sijaan.
Kolmenkulman työpaikkaaluetta kehitetään ja se
laajenee myös valtatien
länsipuolelle.
Päättäessään
rakennesuunnitelmasta Ylöjärven
valtuusto hyväksyi myös oikoradan linjausta koskevan
ponnen. Ponnen mukaan
oikoradan maankäyttötarpeet tulee ottaa huomioon
yhdessä valtatie 3:n uuden
linjauksen kanssa: tienvarteen sijoittuva oikorata on
Ylöjärven kaupungin näkökulmasta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto rataa
suunniteltaessa.
Rakennesuunnitelman
uudistamista on tehty rinnakkain maakuntakaavan
2040 valmistelun kanssa.
Maakuntakaavaluonnos valmistuu helmi-maaliskuussa
2015, jolloin aineisto tulee
julkisesti nähtäville.
Seutuhallitus
hyväksyi
rakennesuunnitelman joulukuussa 2014. Kaupunkiseudun kunnallisvaltuustot
käsittelevät suunnitelmaa
alkuvuodesta 2015.
Tampereen kaupunkiseutuun kuuluu kahdeksan kuntaa: Kangasala, Lempäälä,
Nokia, Orivesi, Pirkkala,
Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. www.tampereenseutu.fi
Kiven kova yritys
Kaupungin verkkosivuilla julkistetaan lähiviikkoina MAPSTO-kartta, josta kohteita klikkaamalla saa auki selvityksen, mitä paikalle on rakentumassa.
Ylöjärven Kurussa toimiva satavuotias perheyritys
Tampereen Kovakivi Oy on
saanut Ylöjärven kaupungin
vuoden 2015 elinkeinopalkinnon. Tampereen Kovakivi
Oy louhii ja jalostaa Kurun
harmaata, punaruskeaa ja
mustaa graniittia. Yritys vie
kiveä runsaaseen kolmeenkymmeneen maahan. Työntekijöitä on 22.
Varhain tukea
vanhuksen
arkeen
Iäkkäiden ylöjärveläisten toimintakykyä
tukee asiantunteva ja moniammatillinen
geriatrian tiimi. Se painottaa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä.
Anu Kylvén
Ylöjärven
vanhuspalvelujen strategia
korostaa laitosmuotoisten palvelujen
vähentämistä
ja
kotiin kohdennettujen palvelujen lisäämistä. Oikeat palvelut
suunnitellaan, kun ikäihmisen
terveydentila ja toimintakyky on
kartoitettu huolellisesti.
Ikääntyneiden
laaja-alainen
toimintakyvyn arviointi keskitetään nykyään erityiselle geriatrian poliklinikalle, joka aloitti
toimintansa tämän vuoden alussa. Toiminta kuuluu hoitoja
kuntoutumispalveluiden vastuualueeseen.
Geriatrian poliklinikka on jatkumoa Ylöjärven kehutulle muistipoliklinikalle. Vanhan muistipoliklinikan toiminta säilyy osana
laajempaa kokonaisuutta.
Parempaa
elämänlaatua
Geriatrian poliklinikka toimii sai-
raalan ja kotihoidon rajapinnassa. Tiimiin kuuluu muun muassa
lääkäreitä, sairaanhoitajia, kuntoutuksen ohjaaja, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntohoitaja ja fysioterapeutti.
– Ryhmään on keskitetty alan
erityisosaaminen.
Tunnemme
asiakkaat, yhteistyökumppanit
ja toisemme. Pystymme miettimään laaja-alaisesti diagnostiikkaa, esimerkiksi kuntoutuksen
mahdollisuutta ja muita tarvittavia toimenpiteitä, sanoo hoitoja kuntoutumispalvelujen johtaja Anu Kallio.
Tavoite on, että geriatrian poliklinikan työntekijöihin voi ottaa
yhteyttä, jos pohtii, mitä palveluja itse tai lähiomainen tarvitsee. Toiminta ulottuu ohjauksesta ja neuvonnasta mahdollisten
sairauksien diagnosointiin sekä
hoitamiseen.
Tiimi arvioi asiakkaan terveydentilan, toimintakyvyn ja
elinympäristön, jotta palvelut
ja mahdolliset hoitotoimet ovat
tarkoituksenmukaiset.
Tavoite on aina tukea ihmisen
itsenäistä arkea ja parantaa elämänlaatua.
– Mietimme, soveltuuko vaikkapa jonkun järjestön tarjoama
toiminta tai olisivatko yksityiset
palvelut juuri tälle ihmiselle tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto, kuntoutuksen ohjaaja Elina
Vainio sanoo.
– Tiimi on ydinryhmä, joka
verkottuu kaupungin muiden toimintamuotojen kanssa. Lisäksi
kolmannella sektorilla on paljon
toimintaa, joka vahvistaa ikäihmisen hyvinvointia. Kotona asumista tukevaa psykososiaalista
kuntoutumista tapahtuu esimerkiksi yhdistysten ja seurakunnan
tapahtumissa, ylilääkäri Jukka
Rönneikkö jatkaa.
Tunnistetaan
ajoissa
Geriatrisen osaamisen taso Ylöjärvellä on hyvä. Uusi yksikkö
Koti on paras paikka. Geriatrian poliklinikan palvelut tukevat ikäihmisen pärjäämistä kotona.
Geriatrisella poliklinikalla palvelevat muun muassa toimintaterapeutti Hanna Mäkipää (vas.), sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Kuusela, kuntoutuksen ohjaaja Elina Vainio ja ylilääkäri Jukka Rönneikkö. Mukana myös hoitoja kuntoutumispalvelujen johtaja Anu Kallio (toinen oik.).
lupaa nostaa tason vielä monta
askelta korkeammalle.
– Meillä on paljon hyviä toimintakäytäntöjä, jotka tukevat
ikäihmisten pärjäämistä kotona.
Geriatrian poliklinikka auttaa
yhdenmukaistamaan kokonaisprosesseja. Luomme yhtenäiset,
toimivat toimintamallit, Elina
Vainio sanoo.
Uuden yksikön palveluja voivat
hyödyntää muutkin kuin vanhukset. Tiimi auttaa kaikkia, joiden
toimintakyky on syystä tai toisesta heikentynyt
Toiminnan ytimessä on tarkka
diagnostiikka. Sen pohjalle rakentuvat toimenpiteet.
– Pyrimme olemaan aina ajan
tasalla asiakkaan sairauden ja
toimintakyvyn kanssa, mieluiten
askeleen edellä. Silloin pystymme kohdentamaan hoitotoimet
oikein, sairaanhoitaja Heli Kulman sanoo.
Sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa
Kuusela auttaa esimerkiksi talousasioissa ja sopivan asumisratkaisun valinnassa.
– Pahoja rahavaikeuksia iäkkäillä on yleensä vähän, mutta
ongelmia voi tulla, jos kuvioon
astuvat muistiongelmat tai omaiset, jotka eivät tue ihmistä oikeaan suuntaan, Kuusela pohtii.
Tunnistamista tapahtuu kaikissa asiakaskontakteissa. Kotihoidon työntekijät ja omalääkärit
ovat avainhenkilöitä asiakkaan
arjen havainnoinnissa. Läheisistä
puhumattakaan.
– Geriatrian poliklinikan ansiosta asiakkaan kokonaistilanteen
tuntemus paranee. Tähän asti
tilanteet ovat tulleet esiin usein
vasta silloin, kun on sattunut jotakin ja ihminen on joutunut sairaalahoitoon tai kuntoutukseen.
Nyt voidaan moniammatillisesti
tarttua tilanteisiin jo varhaisemmassa vaiheessa, tiimiläiset toteavat.
Yhteisökoti
aloitti
sydämen yhteisökoti kaupungin
keskustassa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon helmikuun
alussa.
Yhteisökodissa joka asukkaalla on oma asunto, mutta kaikki
voivat käyttää myös yhteistä olohuonetta, ruokailutilaa, saunaa
ja pyykkitiloja.
Vanhustyön johtaja Sirpa Ellala uskoo, että yhteisöasuminen
ennaltaehkäisee
säännöllisen
kotihoidon ja raskaamman hoidon tarvetta. Yhteisö vähentää
turvattomuuden ja yksinäisyyden
tunnetta, mutta kenenkään ei
tarvitse olla joka päivä sosiaalinen, jos ei huvita.
Yhteisökodin omistaa Ylöjärven kaupunki. Asuntojen neliövuokra on 18,3 euroa, ja haku
sekä vuokraaminen hoituvat perusturvan kautta. Pari asuntoa on
vielä vapaana.
Yksi uusi mahdollisuus omatoimiseen asumiseen on Soppeen-
Ikäihmiset saavat palveluja entistä nopeammin
Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on
julkaistava tiedot iäkkään henkilön sosiaalipalvelujen saatavuudesta. Viime
vuoden jälkipuoliskolla pääsy palvelujen piiriin Ylöjärvellä on nopeutunut.
Anu Kylvén
Joissakin palveluissa odotusaika on lyhentynyt. Esimerkiksi
omaishoidon tuen sai 1−3 kuukauden kuluessa hakemuksen
jättämisestä. Edellisellä seurantajaksolla aika oli 1−6 kuukautta.
Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen tuki. Päätökset
voidaan tehdä vain määrärahojen puitteissa, vaikka tarve olisi
kuinka ilmeinen.
– Nyt on ollut määrärahoja
vapaana, joten olemme voineet
myöntää tukia, vanhustyön johtaja Sirpa Ellala iloitsee.
Kotihoidossa palvelutarpeen
arvioinnista kestää vain 1−5 päivää työntekijän ensimmäiseen
käyntiin.
Myös jonotusaika ympärivuorokautisiin palveluihin on lyhentynyt. Kaikki hakijat pääsivät tarvitsemansa palvelun piiriin alle
puolessa vuodessa. Alle kolmessa
kuukaudessa palvelun pariin pääsi jopa 67 prosenttia.
Kun puhutaan odotusajoista,
tarkoitetaan keskimääräistä aikaa hakemuksen jättämisestä siihen, että hakija käytännössä saa
palvelun.
Vanhuspalvelulain
henkeen
kuuluu asiakkaan kuuleminen
ja kuunteleminen. Esimerkiksi
ympärivuorokautisen
palvelun
muoto valitaan Ylöjärvellä aina
yhteistyössä asiakkaan ja hänen
omaistensa kanssa.
Odotusajat iäkkään henkilön hakemiin sosiaalipalveluihin Ylöjärvellä 1.7.–31.12.2014
Palvelu
Odotusaika hakemuksesta
Odotusaika myönnetystä
palvelun saamiseen
palvelusta palvelun saamiseen
Kotihoito
1–5 arkipäivää
Kotihoidon tukipalvelut:
Ateriapalvelu
Kauppapalvelu
Turvapuhelinpalvelu
Omaishoidon tuki
Vanhusten päivätoiminta
Lyhytaikainen vanhainkotihoito
1–3 kuukautta
2–3 viikkoa
1–1,5 kuukautta
Tavallinen, ei ympärivuoro-
kautinen palveluasuminen
100 % hakijoista 3 kuukautta
Tehostettu, ympärivuoro-
kautinen palveluasuminen
tai vanhainkotihoito
11 % hakijoista 0–1 kuukautta
2 arkipäivää
3–7 arkipäivää
7–14 arkipäivää
1 kuukausi
Ylöjärven lukion oma erikoisuus täyttää 10 vuotta
Y-linja kasvattaa
yritteliäisyyteen
tehdas on tuonut oman arvokkaan lisänsä paitsi Y-linjan myös
koko oppilaitoksen toimintaan.
– Uskoakseni yritysyhteistyö
on moninaistunut aiempaan nähden. Ylötehtaalla on laajat kontaktit alueen elinkeinoelämän
kanssa. Y-linjalaisetkin saavat
sieltä paljon vinkkejä siihen,
mitä yrityksiä voisi hakea yhteistyöhön heidän projekteihinsa,
Kaisa Remula juttelee.
– Lisäksi yrittäjyysvalmentaja
Maria Haapaniemeltä saa paljon
tukea opiskelijoiden ohjaukseen.
Hän on itse yrittäjä, joten hän
voi tarjota nuorille paljon sellaista omakohtaista kokemusta, jota
opettajalla ei ole.
”Ei kaduta
yhtään”
Hanna Räätäri (vas.) ja Henny Kotiniemi (oik.) ovat erittäin tyytyväisiä päätöksestään suunnata Y-linjalle.
12Y:n ryhmänohjaaja Kaisa Remula painottaa, että opiskelijat pääsevät mukaan suunnittelemaan kursseja.
Aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden ympärille rakentuva Ylöjärven
lukion Y-linja alkaa ensimmäisenä vuonna ryhmän oman yrityksen perustamisella. Tämän myötä lukiolainen saa muun muassa
perustiedot
yritystoiminnasta
sekä kokemusta itsensä työllistämisestä.
– Yrityksellä on oikeaa toimintaa ja muutenkin nuoret pyörittävät sitä kuin mitä tahansa firmaa, 12Y:n ryhmänohjaaja Kaisa
Remula toteaa.
12Y viittaa vuonna 2012 lukio-opintonsa aloittaneisiin eli
tämän vuoden abiturienttien ylinjalaisten ryhmään.
Ensimmäisenä vuonna järjestetään myös projektikurssi, joka
toteutetaan yhdessä jonkin yhteistyötahon kanssa.
– Esimerkiksi oma ryhmäni
järjesti alakoululaisille duunisuunnistuksen, jossa he kulkivat
kartan avulla ylöjärveläisten yritysten välillä. Yrityksissä koululaisia varten laadittiin tehtäviä,
Remula muistelee.
– Tämä oli erinomainen tapa
tehdä paikallista elinkeinoelämää tutuksi.
Tämän lisäksi alakoululaisille
on perinteisesti järjestetty myös
6h-leiri, jossa lapset valmistavat
ryhmissä kierrätysmateriaaleista
oman tuotteen.
– Heidän pitää kehitellä tuotteelle käyttötarkoitus ja hinta
sekä valmistella myyntipuhe. Lukiolaiset toimivat ryhmien ohjaajina, Remula kuvailee.
Opiskelijat pääsevät vaikuttamaan kurssien sisältöihin. Muun
muassa 12Y alkoi ensimmäisenä
vuonnaan kerätä raha Lontoonmatkaa varten.
Kaikki alkoi vuosina 2004–2005 järjestetyistä yrittäjyyskursseista, joilla
perehdyttiin yrityksen perustamiseen,
rahoitukseen, markkinointiin sekä johtamiseen. Yrittäjyyskasvatuksella on
edelleen osansa Y-linjan opetussuunnitelmassa, mutta kokonaisuudessaan
opinnot harjaannuttavat nuoria tätä
laajemmin. Läpileikkaavaksi teemaksi
voi tiivistää yritteliäisyyden. Opiskelijat
pääsevät osallistumaan kurssien suunnitteluun ja vastaavat kokonaan projektien toteuttamisesta. Näin he kehittävät
muun muassa projektityö- ja yhteistyötaitojaan sekä kykyään kantaa vastuuta
siitä, että asioita saadaan aikaan.
Jan Telford
sa syksyllä pidettävästä Y-linjan
10-vuotisjuhlasta.
– Siitä kaavaillaan suurta tapahtumaa. Suunnittelu on jo
käynnissä, Remula kommentoi.
Kolmantena vuonna Y-linjan
opinnoissa painottuu yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Viime
syksynä 12Y osallistui Ylen, Opetushallituksen ja Punaisen Ristin
Lupa Välittää -kampanjaan.
– Abit päättivät järjestää virkistäytymispäiviä vanhainkodeis-
sa. Sekä opiskelijat että vanhukset nauttivat tapahtumista
suunnattomasti, Remula sanoo.
– Tällaista yhteistyötä pitäisi
olla paljon enemmänkin koulujen ja vanhuspalveluiden välillä,
hän mieltää.
Kontakteja
ja vinkkejä
Koulutuskeskus Valossa toimiva
yrittäjyyden palvelukeskus Ylö-
Opiskelijoiden
rooli korostuu
Toisen vuosikurssin aikana pidetään muun muassa Ideat todeksi
-kurssi, jolla syvennetään opiskelijoiden kokemusta projektin
suunnittelusta, toteutuksesta ja
hallinnoinnista. Lisäksi kurssilla
tehdään yritys- ja järjestövierailuja.
Opiskelijoiden oma rooli korostuu projekteissa.
– He vastaavat kokonaan itse
toteutuksesta ja tekevät muutenkin kaiken työn. Opettaja on
vain taustalla tukena, Kaisa Remula painottaa.
Tämän vuoden toisen vuosikurssin opiskelijat ovat vastuus-
12Y keräsi kahden vuoden ajan rahaa yhteistä Lontoon-matkaa varten.
Reissu oli monelle Y-linjan opintojen kohokohta. (Kuva: 12Y / Kaisa
Remula)
Uudet opiskelijat voivat hakea Ylinjalle ensimmäisen lukuvuotensa alussa. Ryhmään heitä voidaan
ottaa enintään 20. Vuosikurssien
välillä ryhmien koot vaihtelevat
noin 15 oppilaan molemmin puolin. Sekä Henny Kotiniemi että
Hanna Räätäri ovat varsin tyytyväisiä päätöksestään hypätä yrittäjälinjan kelkkaan.
– Ei kaduta yhtään, toisen vuoden opiskelija Räätäri kiteyttää.
Lukiolaiset päätyivät linjalle
hieman eri tavoin.
– Olin yhdeksännellä luokalla,
kun huomasin Ylöjärven Uutisissa
jutun 10Y:n Rooman-matkasta.
Olin muutenkin kuullut hyvää Ylinjasta. Ajattelin myös, että se
olisi hyvä tapa saada harjoitusta
esiintymisessä, Kotiniemi kertaa.
- Itse en ollut ennen lukion
alkua juurikaan kuullut tästä.
Kaipasin kuitenkin jotain lisää tavallisten opintojen ohelle. Moni
kavereistanikin pyrki Y-linjalle,
ja mietin, että siitä saisi hyvää
kokemusta, Räätäri muistelee.
Kotiniemelle on jäänyt kouluajoilta mieleen erityisesti Nuori
Yrittäjyys -messut, jonka kansalliseen loppukilpailuun hänen
ryhmänsä ja toinenkin ryhmä
Ylöjärven lukiosta pääsi.
– Se oli melkoinen paikka, kun
käteen työnnettiin mikrofoni satojen ihmisten katsoessa, Kotiniemi naurahtaa.
– Samalla reissulla oppi oikeastaan ensimmäistä kertaa kunnolla tuntemaan luokkakaverit, hän
ynnää.
Kotiniemi muistaa varmasti
pitkään myös Lontooseen tehdyn
opintomatkan.
Räätäri puolestaan pitää yhtenä tärkeimmistä oppimiskokemuksistaan 24 tunnin leiriä.
– Tehtävänämme oli tuolloin
esimerkiksi liikuntakeskus Ateenan markkinointi ja brändäys.
Ideana oli, että he myös ottaisivat käyttöön luomiamme malleja, Räätäri selventää.
Myös viime keväänä toteutettu
mopoautojen kokoontumisajo,
MopoautoExpo, on painunut visusti Räätärin mieleen.
Ylipäätään opiskelijat kertovat
saaneensa Y-linjasta paljon irti.
– Puhetaitoni on kehittynyt
huomattavasti ja olen muutenkin
kartuttanut paljon esiintymiskokemusta, Kotiniemi mainitsee.
– Organisointikykyni on kohentunut huomattavasti. Lisäksi olen
oppinut paljon projektityöskentelystä ja ennen kaikkea kantamaan vastuuta asioiden toteutumisesta, Räätäri kommentoi.
Y-linjan konkarit rohkaisevat
erityisesti niitä hakemaan linjalle, jotka kaipaavat lukio-opintoihinsa teoreettisen työskentelyn
lisäksi käytännöllistä tekemistä.
Ajankohtaista
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaalit
toimitetaan
sunnuntaina
19.4.2015. Ennakkoäänestys kotimaassa on 8.-14.4.
ja ulkomailla 8.-11.4.
Jokaiselle Ylöjärven kaupungissa äänioikeutetulle,
jonka osoite on tunnettu,
lähetetään ilmoituskortti,
johon on merkitty äänestysalue ja -paikka. Äänestäjä
on velvollinen selvittämään
henkilöllisyytensä vaaliviranomaisille.
Kotiäänestys tulee tilata
viimeistään 7.4. kello 16.
Tilauksen voi tilata kirjallisesti osoitteesta Ylöjärven
keskusvaalilautakunta, Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi tai
puhelimitse numeroista 050
524 3371 ja 03 565 30 000/
keskusvaalilautakunta.
Viralliset vaalikuulutukset julkaistaan maaliskuussa Ylöjärvellä ilmestyvissä
paikallislehdissä.
Lisätietoja: keskusvaalilautakunnan sihteeri Kirsi
Riihioja, p. 050 524 3371,
kirsi.riihioja@ylojarvi.fi.
Ennakkoäänestys
Kirjastotalo Leija
8.-10.4. klo 10-19
11.-12.4. klo 10-16
13.-14.4. klo 10-20
Viljakkalan kirjasto
8.-10.4. klo 10-15
11.-12.4. klo 11-15
13.-14.4. klo 10-18
Kurun kirjasto
8.-10.4. klo 10-15
12.4. klo 11-15
13.-14.4. klo 10-18
Kauppakeskus Elo
8.-10.4. klo 10-18
11.4. klo 10-16
12.4. klo 12-16
13.-14.4. klo 10-20
Kirjastoauto 11.4.
klo 10-11
Entinen Pohjois-Kurun koulu, Itä-Aureentie 1068
klo 11.30-13
Kurun kirjasto
klo 13.30-15.30
ST1, Kyrönlahdentie 2,
Kyrönlahti
Vaalipäivä
Äänestyspaikat ovat auki
vaalipäivänä 19.4. kello
9-20. Ylöjärvi on jaettu 11
äänestysalueeseen, jotka
ovat Siivikkala (äänestyspaikka Siivikkalan koulu),
Vuorentausta
(Vuorentaustan koulu), Metsäkylä
(Metsäkylän koulu), Soppeenmäki (Yhtenäiskoulu),
Kirkonseutu
(Pääkirjasto
Leija),
Moisio-Asuntila
(Moision koulu), Takamaa
(Takamaan koulu), Vahanta
(Vahannan koulu), Mutala
(Mutalan koulu), Viljakkala (Viljakkalan kirjasto) ja
Kuru (Kurun kirjasto).
Useita paikallisia
ehdokkaita
Kevään eduskuntavaaleissa
on ehdolla ainakin kymmenen ylöjärveläistä. He ovat
Jussi-Pekka Ahonen (sd.),
Veli-Matti Antila (kd.), Teuvo Hakanen (kesk.), Rauno
Kesseli (vas.), Jussi Kytömäki (vihr.), Katja Luojus
(kok.), Eija Moisio (komm.),
Minna Sarvijärvi (kesk.),
Sami Savio (ps.) ja Minna
Sorsa (vihr.). Ehdokasasettelu päättyy 10. maaliskuuta. Lähde: Ylöjärven Uutiset ja www.vaalit.fi.
Sote puhuttaa
Kunnallisen sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistamiseen tähtäävä lakiesitys
on annettu eduskunnalle.
Tämänhetkisen tiedon mukaan tavoitteena on, että
eduskunta päättää sote-järjestämislaista maaliskuussa
2015.
Uusi, lakiesityksen mukainen palvelurakenne perustuu viiteen sosiaali- ja
terveysalueeseen,
jotka
järjestäisivät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tuottamisvastuussa
olevat kuntayhtymät taas
tuottaisivat palvelut ihmisille. Viidellä sote-alueella
voisi olla yhteensä enintään
19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää
Uusien sote-alueiden olisi
tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa
ja palvelujen tuottamisesta
vastaavien kuntayhtymien
vuoden 2017 alussa.
Pirkanmaan
tuottamisvastuualueen suunnittelua
ja toteutusta varten on
käynnistetty projekti, jota
ohjaa kuntien valtuustojen
ja hallitusten ykköspuheenjohtajista koottu ohjausryhmä.
Tampereen kehyskuntien
johto on ilmaissut huolensa
sote-uudistuksen etenemisestä. Kuntien tammikuisen
kannanoton mukaan järjestämislakiluonnos tulee
palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kehyskuntien
mielestä lakiluonnos on
puutteellinen ja tulkinnanvarainen. Toiminnallisten ja
taloudellisten vaikutusten
arviointia ei ole, ja siksi laki
vaatii uuden valmistelun.
Lisätietoja: www.ylojarvi.
fi/sote-uudistus.
Lindorff hoitaa
laskujen perinnän
Ylöjärven kaupunki on siirtänyt avointen saatavien
perinnän
kokonaisuudessaan perintätoimisto Lindorff Oy:lle. Muutoksen
myötä kaikkien kaupungin
laskujen maksumuistutukset tulevat Lindorffilta.
Maksumuistutuksen saanutta asiakasta pyydetään olemaan yhteydessä Lindorffin
asiakaspalveluun kaikissa
muistutusta koskevissa kysymyksissä.
Yhteystiedot
löytyvät maksumuistutuksesta.
Hyvää pöhinää
musiikkiopistossa
Kahden musiikkiopiston yhdistyminen synnytti uuden, aiempaa vahvemman toimijan, uskoo Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo.
Pieni bändiläinen tai
taskutrumpetinsoittaja ei välttämättä
huomaa opistojen
yhdistymistä. Oppilaiden kannalta olennaista on, että samat
opettajat jatkavat samoissa toimipisteissä. Soitto soi yhä tutussa puutalossa Ylöjärven Loilantiellä.
Uutta on, että ylöjärveläisnuori voi tilanteen mukaan
osallistua opetukseen myös
Tampereen toimipisteissä. Pidemmälle ehtineiden soittajien
ryhmät muodostuvat yleensä sinne, missä porukkaa on tarpeeksi. Ylöjärvellä ei ole esimerkiksi
omaa A-puhallinorkesteria, joten
sellaiseen mielivä löytää soittokaverit Tampereelta.
Vähän harvinaisempien soitinten soittajat löytävät nyt
helpommin hengenheimolaisia.
Esimerkiksi käyrätorviopettajat
suunnittelevat jo oppilaiden yhteistapaamista. Hämeenkyrössä
on vain kaksi käyrätorvensoittoa
opiskelevaa nuorta.
Rehtori Jouni Auramo sanoo,
että opettajien kiinnostuksen ja
ammattitaidon mukaan harvinaisempien aineiden opetusta voidaan viedä kaupungista toiseen.
Ylöjärvellä on opetettu esimerkiksi tanssia ja kanteleensoittoa.
Tampereella taas on soitettu fagottia.
Auramo toivoo, että entistä
useampi nuori innostuisi muustakin kuin pianosta tai sähkökitarasta. Orkestereissa on aina
pulaa matalista vaskipuhaltajista
ja alttoviulisteista.
– Moni ei vielä opistoon hakiessaan tiedä, minkä soittimen opetukseen haluaa. Silloin kannattaa
lähettää avoin hakemus. Hakijat
pääsevät sessioon, jossa voi tutustua useampaan soittimeen.
Matkan varrellakin voi vielä
vaihtaa, jos löytää mieleisemmän soittimen.
Parhaat palat
käyttöön
Opistojen yhdistyminen käynnistyi viime kesänä Ylöjärven
kaupungin aloitteesta. Yhteisiä
suuntaviivoja miettivät alusta
asti kaikkien henkilöstöryhmien
edustajat: hallinnon ihmiset,
opettajat ja toimistoväki.
– Kun setvimme uusia kuvioita,
emme tuudittautuneet vain olemassa olevaan. Mietimme, mikä
kannattaisi tehdä eri tavalla kuin
ennen, Jouni Auramo kertoo.
– Kahden talon käytännöt pyritään yhdistämään niin, että
kaikki toimii mahdollisimman
luontevasti. Yritämme ottaa
käyttöön kummankin talon parhaat toimintatavat. Toivon, että
yhdessä olemme vahvempia kuin
erillisinä olisimme olleet. Ylöjärvellä meillä on tosi pätevää vä-
Pirkanmaan musiikkiopisto ja LänsiPirkanmaan musiikkiopisto yhdistyivät
vuoden alussa. Tästä lähin puhutaan
vain Pirkanmaan musiikkiopistosta eli
PMO:sta. Opetusmäärät Ylöjärvellä
näyttävät kasvavan.
Anu Kylvén
keä töissä.
Koko henkilöstö siirtyi Pirkanmaan musiikkiopiston palvelukseen. Opetusmäärät Ylöjärvellä
ja Hämeenkyrössä pysyvät ennallaan. Näkyvissä on jopa pientä
kasvua.
Opetussuunnitelmat
yhtenäistetään lopullisesti kevään
aikana, samoin tasosuoritusten
arviointiin liittyvät käytännöt.
Yhteiselo tuntuu alkaneen sulavasti. Ilmassa on hyvää pöhinää,
kuten rehtori sanailee.
Yhdessä
vahvempia
Uudessa opistossa on nyt noin
1 650 oppilasta. Opettajia on 83,
joista yli puolet päätoimisia.
Valtionosuustunneissa mitattuna Pirkanmaan musiikkiopisto on
Suomen seitsemänneksi suurin
musiikkiopisto.
– Suuruus ei tietysti ole itsetarkoitus, mutta isomman yksikön
vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi kuntapäättäjien suuntaan
ovat paremmat. Olemassaolo on
turvatumpi, Jouni Auramo sanoo.
Länsi-Pirkanmaan
musiikkiopistossa peruslukukausimaksu
oli 250 euroa. PMO:ssa taso on
ollut 320 euroa. Maksut linjataan
vähitellen yhtenäisiksi: tulevana lukuvuonna ylöjärveläisten
maksu on 290 euroa ja syksystä
2016 maksu on sama kuin muilla
PMO:n oppilailla.
Lukukausimaksu sisältää soitinopetuksen, musiikin perusteiden opetuksen sekä yhteismusisoinnin.
Musiikkileikkikoulujen
uusia
maksuja ei vielä ole päätetty.
Kevätkauden ajan ne pysyvät ennallaan.
Keikkaa
pukkaa
Vanha PMO järjesti vuosittain
noin 160 konserttia tai muuta tilaisuutta. Yhdistymisen ansiosta
määrä kasvaa – myös ylöjärveläiset nuoret saavat lisää esiintymismahdollisuuksia. Bändi-iltoja
ja konsertteja riittää kaupunginrajan molemmin puolin.
Kerran kuussa PMO järjestää
oppilasmatinean Tampere-talon
Café Solossa. Ylöjärveläiset ja
hämeenkyröläiset
musikantit
ovat framilla 14. huhtikuuta.
Opiston suuri bändikatselmus
pidetään Pakkahuoneen Klubilla
11. huhtikuuta.
– Ylöjärvelläkin on paljon hyviä
keikkapaikkoja: muun muassa
Mediateekki Yhtenäiskoululla ja
Koulutuskeskus Valon auditorio,
Auramo toteaa.
PMO:n lukuvuoden päätöskonsertti soi Tampere-talossa. Lisäksi jokaisella opetuspaikkakunnalla järjestetään omat isommat
kevätkonserttinsa.
Koko kevätkauden tapahtumakalenteri löytyy sivulta pmo.fi/
konsertitjaesitykset.
HAE NYT!
Syksyllä oppilaaksi mielivien
hakuaika Pirkanmaan musiikkiopistoon umpeutuu 12.4.
Oppilasvalinnat tehdään
huhtikuun viimeisellä viikolla.
Lisätietoja: www.pmo.fi
Musiikkiopiston
konsertteja Ylöjärvellä
• ti 17.2. klo 19 ”Hohtavilla hangilla” -oppilaskonsertti
Koulutuskeskus Valon auditoriossa
• pe 20.3. klo 19 Live@Olka -bändi-ilta
nuorisokeskus Olkassa
• ti 24.3. klo 19 ”Pajunkissojen aikaan” -oppilaskonsertti Koulutuskeskus Valon auditoriossa
• to 23.4. klo 19 Orkestereiden kevätkonsertti
Soppeenharjun koululla
• ma 11.5. klo 18 Kevätkonsertti
Kurun seurakuntatalossa
• ti 19.5. klo 19 Kevätkonsertti
Koulutuskeskus Valon auditoriossa
Keholle ja mielelle
Tampereen seudun työväenopiston kevätohjelma pursuaa valinnan mahdollisuuksia. Tarjolla on 989 kurssia. Ylöjärven alueella opetustunteja kertyy 5 993.
Anu Kylvén
Tänä keväänä Luoteen koululla Itä-Aureessa alkaa tapahtua.
Käsityökahvila Pohjois-Kurussa
-niminen kurssi on jo pyörähtänyt käyntiin, mutta hyvän tuulen
porukkaan mahtuu vielä mukaan.
Ryhmä kokoontuu lauantaisin, ja
sitä vetää Marja-Liisa Luomajärvi. Myös Viljakkalan käsityökahvilaan mahtuu ompeluintoisia.
Jos kynään tarttuminen kutkuttaa, kokeile Luovan kirjoittamisen viikonloppustarttia. Päivän mittainen intensiivirupeama
on ohjelmassa ystävänpäivänä
14. helmikuuta. Vapaita paikkoja
kannattaa kysellä opiston toimistolta.
Musiikkipuolella
Rock-kuoro
Rox ja Lauluyhtye Laulux tarjo-
avat vaihtoehdon perinteisille
kuoroille. Suosittuja ovat myös
yksinlaulun sekä eri soittimien
opetustunnit. Pienen paussin jälkeen opetusohjelmaan on palannut kanteleensoitto.
Kuvataiteessa ja käden taidoissa voi kokeilla vaikkapa lusikkakorujen tekemistä, mehiläisvahamaalausta ja keramiikkaa.
Huippuarvioinnit opiskelijoilta
saanut Sini-Kukka Ruoho vetää
valokuvauskurssin Viljakkalassa
18.−19. huhtikuuta.
Vuorovaikutus
kuntoon
NLP:n eli neurolingvistisen prosessoinnin ja kommunikoinnin
tavoite on kehittää vuorovai-
kutustaitoja. Soili Hämäläisen
johdolla tutustutaan NLP:n perusteisiin maaliskuun viimeisenä
viikonloppuna.
Tekee hyvää saada mielen
lisäksi kroppa liikkeelle. Työväenopisto on aloittanut Ylöjärvellä maksuttoman liikuntaneuvonnan. Neuvontaa on
tarjolla terveyskeskuksen fysioterapian tiloissa tiettyinä perjantaipäivinä. Neuvonta-aika pitää
varata etukäteen.
Aktiivisesti
mukaan
Yksi opiston toimintaa ohjaava periaate Ylöjärven osalta on
edelleen tarjonnan alueellinen
kattavuus. Opetusta järjestetään
kaupungin kaikissa osissa: Viljakkalan, Kurun ja kanta-Ylöjärven
keskustoissa, mutta myös niiden
kylillä.
Etenkin terveysliikuntaryhmiä
on Ylöjärvellä pyritty järjestämään lähipalvelun periaatteella:
valtaosassa asuinalueita ja kyliä
on jotakin liikuntaa tarjolla.
Apulaisrehtori Päivi Varjosalo
korostaa, että on kylien ja asuinalueiden ihmisten aktiivisuudesta kiinni, toteutuvatko tarjottavat kurssit.
– Uusia ideoita, kurssitoiveita
ja palautetta opetustarjonnasta
otamme mielellämme vastaan.
Lisätietoja:
www.tampere.fi/tyovaenopisto
Vinkkejä Viljakkalaan
Valokuvaus 18.−19.4.
Käsityökahvila
Punotaan kahvipusseista -kurssi 8.−22.3.
Kokeile Kurussa
Kuvataidetta lapsille ja nuorille 20.1. −7.4.
Luontovalokuvaus 12.2.−23.4.
Käsityökahvila Pohjois-Kurussa 17.1.−28.3.
Tapahtumakalenteri
HELMIKUU
12.2. klo 18 Roots Winter 2015 - Lauri ”Arno”
Ankerman & the Ankermen
Kirjasto Leijan monitoimisali.
14.2. klo 12 Teivocup. Teivon ravirata.
15.2. klo 10-14 Laskiaistempaus
Ylöjärven kirkko ja seurakuntakeskus.
15.2. klo 11 Laskiaistapahtuma koko perheelle
Lammasniemen leirikeskus, Kuru.
16.-26.2. Lasten satukirjanäyttely
Kirjasto Leijan näyttelytila.
16.2. klo 18 Ystävyysaiheinen satutunti
Viljakkalan kirjasto.
17.2. klo 10-13 ENSKA – Entisten nuorten seurustelukahvila
Parillisten viikkojen tiistaina 28.4. asti. Kurun nuorisotila Nuokku.
17.-19.2. Pirkanmaan musiikkiopiston tanssin
avoimet ovet. Veittijärven koulu.
17.2. klo 19 Hohtavilla hangilla -oppilaskonsertti
Koulutuskeskus Valon auditorio. Järj. Pirkanmaan
musiikkiopisto.
18.2. klo 14 Vipellystä viidakossa -konsertti - Pirkanmaan musiikkiopiston puhallinorkesterikoulu
Ylöjärven Yhtenäiskoulun mediateekki.
18.2. klo 19 Live@Olka. Nuorisokeskus Olka.
19.2. klo 13 Senioritanssia kaikille
Ylöjärven urheilutalon monitoimisali.
20.2. klo 18-22 Vohveli-karaokekahvila
Ylöjärven seurakuntakeskus.
21.2.-1.3. klo 10-16 Talven salaisuuksia tutkimaan
Seitsemiseen
Seitsemisen luontokeskus.
22.2. klo 9-13 Perinteiset pilkkikilpailut
- Tesoman Erämiehet ry. Veittijärvi.
25.2. klo 15-00 Olkan talvilomaspesiaali
Nuorisokeskus Olka.
26.2. klo 13-14 Senioritanssia kaikille
Ylöjärven urheilutalon monitoimisali.
27.2. klo 18 Potkukelkkojen kokoontumisajot
Itä-Aure.
MAALISKUU
1.3. 60. Pirkan Hiihto Maali Teivossa.
1.3. klo 15 Salin klassiset: Tero Harjunniemi (tenori), Vesa Penttilä (haitari), Pauli Jämsä (piano)
Ylöjärvi-sali, kaupungintalo.
2.-14.3. Tampereen seudun työväenopisto: Öljyvärimaalausryhmien töiden näyttely
4.3. klo 17-19 Asukasilta joukkoliikenteestä
Kaupungintalo. Järj. asukaslautakunta.
7.3. klo 12-15 Maaliskivat. Hoppasnotko, Kuru.
7.3. klo 13-16 Aatto Mäkisen vanhoja kuvia
Kurusta
Kuvien tunnistusta sukututkija Ulla-Maija Riihimäen
esittelemänä. Kurun kirjasto.
8.3. klo 16 Ripari Soi -yhteislauluilta
Ylöjärven kirkko.
11.3. klo 18-19.30 Hannu Sinisalo: Paikallisuuden
nousu, uho vai tuho -yleisöluento
Koulutuskeskus Valo. Ilm. www.tampere.fi/tyovaenopisto.
11.3. klo 19.15 Villasukka - Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaiden harjoituskonsertti
Ylöjärven Yhtenäiskoulun mediateekki.
13.3. klo 19 Live@Olka. Nuorisokeskus Olka.
16.-28.3. Tampereen seudun työväenopisto: Kuvataideryhmän töiden näyttely
18.3. klo 19 Pianoilta
Ylöjärvi-sali, kaupungintalo. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto.
20.3. klo 19, 21.3. klo 15, 22.3. klo 15, 28.3.
klo 15, 29.3. klo 15 Nuorisonäyttis: Etsiväkerho
Hurrikaani ja kammokellarin arvoitus
Viljakkalan Seurojentalo.
20.3. klo 19 Live@Olka
Nuorisokeskus Olka.
Salin klassiset 22.3. klo 15
Tango del norte
Tango del nortessa soittavat Sami Pirttilahti (bandoneon),
Ville Westergård (piano) ja Heikki Hämäläinen (sello). Luvassa on niin Astor Piazzollaa kuin suomalaistakin tangoa.
22.3. klo 16 Häämusiikkikonsertti
Ylöjärven kirkko.
24.3. klo 19 Pajunkissojen aikaan - Pirkanmaan
musiikkiopiston oppilaskonsertti
Koulutuskeskus Valon auditorio.
27.3. klo 19-23 Disco 13-17-vuotiaille
Nuorisokeskus Olka.
28.3. klo 8-15 Winter Swap Meet
Teivon Ravirata.
31.3. klo 17 Pirkanmaan musiikkiopiston jousisoittajien tasosuorituskonsertti
Vanha koulu.
HUHTIKUU
1.-18.4. Tampereen seudun työväenopisto: Aikuisten käsityön taiteen perusopetuksen syventävien
opintojen päättötyönäyttely
1.4. klo 18 Aprillipäivän matinea
Ylöjärven Yhtenäiskoulun Mediateekki. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto.
3.4. klo 15 Stabat Mater -konsertti
Ylöjärven kirkko.
4.4. klo 12 Teivocup
Teivon Ravirata.
8.4. klo 19 Elämyksellinen aikamatka barokin
aikakauteen
Vanha koulu. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto.
12.4. klo 17 Kirkkoilta ja Nina Åströmin konsertti
Ylöjärven kirkko.
17.4. klo 18 Pianoilta
18.4. klo 18 Tampereen filharmonisen kuoron
konsertti
Ylöjärven kirkko.
18.4. klo 19 Perinteiset Harmonikkatanssit
Kurun Seuratalo.
20.4.-9.5. Taidenäyttely - Ylöjärven Seniorit,
Artistit
22.4. klo 19.15 Villasukka - Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaiden harjoituskonsertti
Ylöjärven Yhtenäiskoulu.
23.4. klo 18 Pianovalmennusmatinea
23.4. klo 19 Orkestereiden kevätkonsertti
Soppeenharjun koulu. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto.
24.4. klo 18-22 Vohveli-karaokekahvila
25.4. klo 9-15 Mansen masinistien kevätrompepäivä
Teivon Ravirata.
26.4. klo 13 Suomalaisia lauluja - tenori Mika
Nisula
Ylöjärven kirkko.
26.4. klo 15 Salin klassiset: Romanttisia kaikuja
menneisyydestä - Linda Hedlund (viulu), LilyMarlene Puusepp (harppu)
29.4. klo 18.30 Pianoilta
TOUKOKUU
5.5. klo 19.30 Kantele- ja kitaraoppilaiden konsertti
7.5. klo 14.30-15.15 ja 17.30-18.15 Komppilevyiltapäivä
Kirjasto Leija. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto.
9.5. klo 12-15 Unelmatupamarkkinat
11.-30.5. Taidenäyttely: Timo Saaren maalauksia
11.5. klo 18 Kevätkonsertti
Kurun seurakuntatalo. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto.
13.5. klo 19 Pirkanmaan musiikkiopiston puhallinorkestereiden konsertti
Ylöjärven urheilutalo.
17.5. Tyrisevän Torinat
Kurun keskusta.
19.5. klo 19 Pirkanmaan musiikkiopiston kevätkonsertti
Koulutuskeskus Valon auditorio.
20.5. klo 17-19 Leikkipäivä
Perhetalon pihapiiri.
23.5. klo 9-16 Ylöjärven markkinat
Kauppakeskus Elon piha-alue.
24.5. klo 16 Arja Korisevan konsertti
Ylöjärven kirkko.
25.5. klo 18 Live@Mediateekki
Ylöjärven Yhtenäiskoulun Mediateekki.
Tapahtumatiedot on poimittu kaupungin
kotisivujen tapahtumakalenterista helmikuun
alussa. Muutokset ovat mahdollisia.
Seuraa tapahtumatarjontaa osoitteessa
www.ylojarvi.fi > Tapahtumat
Hiihtoloma
Lomaliikuntaa
koko perheelle
Ylöjärven urheilutalo,
Koulutie 6
Ma 23.2. Temppurata alle
kouluikäisille urheilutalon
palloilusalissa klo 10–12.
Vanhemmat mukaan! Mehutarjoilu. Ilmoittautumiset
etukäteen
sähköpostilla:
liikunnanohjaajat@ylojarvi.
fi. Otsikkoon ”Ilmoittautuminen lasten tapahtumaan”.
Ti 24.2. Kaikille avoin vesijumppa uimahallin monitoimialtaassa klo 10–10.30.
Pelkällä uimahallimaksulla.
Ke 25.2. Potkua vesijuoksuun. Vesijuoksun ohjaustunti uimahallin kuntoaltaalla klo 18.–18.45.
Pelkällä uimahallimaksulla.
Ke 25.2. Retki Himokselle. Lähtö urheilutalolta klo
8.30, paluumatkalle lähtö
n. klo 17. Hinnat: 40 €/aikuinen, 25 €/lapsi (7-11-v.).
Hinta sisältää kuljetuksen ja
päivälipun rinteeseen. Maksu tapahtuu laskutuksella
jälkikäteen. Sitovat ilmoittautumiset 18.2. mennessä: Päivi Alanen, p. 040 133
1401. Retken toteutuminen
edellyttää vähintään 25:tä
osallistujaa. Alle 12–vuotiaat vain huoltajan seurassa.
To 26.2. Kaikille avoin
vesijumppa uimahallin monitoimialtaassa klo 19.00–
19.30. Pelkällä uimahallimaksulla.
Jumpparyhmät täytetään
saapumisjärjestyksessä.
Mukaan mahtuu noin 30 ensimmäistä. Lisätietoja saa
liikunnanohjaajilta, p. 050
541 7567.
Ylöjärven jäähalli,
Elotie 12
Yleisöluistelua
mailoilla
ja ilman mailoja 23.-27.2.
alkaen joka päivä klo 10
ja päättyen joko klo 14 tai
15.30.
Viljakkalan koulu,
Erlandintie 13
Ti 24.2. Lasten liikunnallinen tapahtumapäivä klo 10–
12. Ohjelmassa temppurata
sekä palloilua kouluikäisille. Mehutarjoilu. Lisätiedot: Eveliina Maajaakkola,
p. 050 565 9225.
Kurun urheilutalo,
Myllymäentie 2
To 26.2. Temppurata ja
palloilua klo 10-13 (lapsille, nuorille, perheille) sekä
vartalon vetreytysjumppa
klo 10.30-11 (sopii kaikille).
Mehutarjoilu.
Lisätiedot:
Eveliina Maajaakkola, p.
050 565 9225.
Talvilomaleiri
alakoululaisille
Nuorisopalvelut järjestää
2.-6. luokkalaisille tytöille ja pojille leirin Kurun
Lammasniemessä 23.-25.2.
Ilmoittautuminen päättyy
11.2. Lisätiedot leiristä ja
mahdollisista vapaista paikoista: nuoriso-ohjaaja Tiina Siren, p. 050 3904 793
tai etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi.
Lisätietoja
liikuntatapahtumista ja
mahdolliset muutokset:
www.ylojarvi.fi/liikunta
Kulttuuria lapsille
Lapset tarinoivat
satukirjanäyttelyn
Päiväkotien työpajat ohjasivat lapset sadun äärelle. Tuloksia
voi ihastella satukirjanäyttelyssä Leijassa 16.-26.2.
Vuonna 2015 vietetään ensimmäistä valtakunnallista
Kirjan vuotta. Kirjan vuonna
2015 kirjat nostetaan esiin
ilon ja elämysten lähteenä.
Kirjan vuodesta intoutuneena Kulttuurikude tarjosi Ylöjärven päiväkotien 3-5-vuotiaille lapsille alkuvuodesta
satutyöpajoja. Pajat järjesti Sanataideyhdistys Yöstäjä. Satupajoissa työstettiin
päiväkodin ryhmän oma
satu
sanataideopettajien
virikkeiden ja toiminnallisten menetelmien avulla.
Pajoissa lapsille ja aikuisille
annettiin myös käytännön
ideoita siihen, millaisista
peruspalasista satu syntyy.
Pajojen pohjalta kukin
päiväkoti toteutti itsenäi-
sesti oman satukirjansa,
jonka valmistuksessa vain
mielikuvitus oli rajana.
Valmistuneet satukirjat esitellään 16.-26.2. satukirjanäyttelyssä kirjasto Leijan
näyttelytilassa.
Satukirjanäyttely on yksi
Lasten Pirkkaset –kulttuuriviikkojen
tapahtumista
Ylöjärvellä. Lasten Pirkkaset on Pirkanmaan kuntien
yhteinen
lastenkulttuurifestivaali, joka järjestetään
vuosittain
helmikuussa.
Satutyöpajojen ja kirjanäyttelyn taustalla oleva
Kulttuurikude on Ylöjärven
kaupungin kulttuuripalveluiden ja varhaiskasvatuksen yhteinen kulttuurikasvatussuunnitelma.
Ajankohtaista
Tukea toimintaan
Hieno hanke, tärkeää toimintaa. Mutta mistä rahaa
toteutukseen? Ylöjärveläiset toimijat voivat parhaillaan hakea sekä talkoorahaa
että
toiminta-avustuksia
yhdistyksille. Talkoorahan
hakuaika päättyy 27.2. ja
yhdistysten toiminta-avustusten 20.2.2015. Liikunta-
toimen yhdistysavustukset
ovat haettavissa maaliskuun
loppuun mennessä. Nuoriso- ja kulttuuritoimen avustukset tulevat hakuun myöhemmin tänä vuonna.
Liikkujista ei ole pulaa
luistinradoilla ja
hiihtoladuilla
Lisätietoja:
www.ylojarvi.fi
Lämpimät onnittelut
Ylöjärven kaupunki antaa
vuosittain tunnustusta hyvin tehdystä työstä niin
kulttuurin, nuorisovaikuttamisen kuin urheilunkin
alalla. Vuoden 2014 palkitut
julkistettiin
perinteiseen
tapaan joulukuussa. Valinnat ovat: vuoden kulttuuripalkinto soitinrakentaja
Juhana Nyrhinen, vuoden
nuorisotyöpalkinto Rosanna
Heinonen ja Pauliina Kannasoja (Wimma ry ja Viljakkalan naisvoimistelijat)
sekä vuoden urheilija Jeremy Hakala (melonta), vuoden nuori urheilija Venla
Niemenmaa (joukkuevoimistelu), vuoden joukkue
Red Cats Ragdolls (cheerleading) ja vuoden valmentaja Jyrki Hakala (melonta).
Onnittelemme!
Kaupunki muuttuu
Raija Östringillä riittää intoa laduille, sillä viime vuonna hiihtäminen jäi vähälle lämpimän talven vuoksi.
Tuttua seutua vai onko?
Kuinka moni uusi ylöjärveläinen
tunnistaa
kuvasta nykyisen kaupungintalon
tienoon?
Kaupunginarkistoon tallennetun kuvan taustatiedoissa lukee: Vaasantien risteys, Siukolantien
vuokratalot,
neuvola,
OP-talo, lääkärin talo ja
Pietilän viljamakasiini.
Kuvaajasta tai kuvausvuodesta ei ole merkintöjä. Olisiko kuva
1960- ja 1970-lukujen
taitteesta?
p. 03 565 30 000
ma-pe klo 8-15.30
f. 03 565 30 001
kirjaamo@ylojarvi.fi
www.ylojarvi.fi
Ylöjärven kaupunki
Kaupungintalo
Kuruntie 14, PL 22
33471 Ylöjärvi
Virastoaika
ma-pe klo 9-15
Kurun palvelupiste
Kirjasto
Kauppatie 7-9
34300 Kuru
p. 040 487 1555
Tekninen keskus
Räikäntie 3 A
33470 Ylöjärvi
Teknisten
palveluiden
päivystys
iltaisin ja
viikonloppuisin
p. 050 369 5709
Ensiapu
Viljakkalan kirjasto
Aittatie 2
39310 Viljakkala
p. 050 390 4714
Ilta- ja viikonloppupäivystys klo 20 asti
Ylöjärven
pääterveysasema
p. 03 565 28000
Perusturvakeskus
Kuruntie 10
33470 Ylöjärvi
Yöpäivystys
Acuta Tays
p. 03 3116 6411
Liikuntapaikkamestari Jyrki Tanhuanpää
näkee
työssään,
miten
suuressa suosiossa Ylöjärven jääkiekkokaukalot
sekä luistinradat ovat asukkaiden
ja erityisesti nuorten keskuudessa. Koulut ovat luonnollisesti yksi
iso kenttien käyttäjäryhmä, mutta nuoriso harrastaa jääurheilua
muutenkin runsaasti.
– Kaupungin nuoren ikärakenteen vuoksi luistelijoita siis riittää, Tanhuanpää toteaa.
Myös aikuiset vetävät usein
hokkarit tai kaunokit jalkaan ja
suuntaavat jäille.
– Aikuiset tulevat monesti luistelemaan lastensa kanssa. On
ollut hieno huomata, kuinka perheet viettävät tällä tavoin aikaa
yhdessä ja lapset oppivat samalla uuden taidon, liikuntapaikkamestari juttelee.
Jääkiekkokaukaloita on KantaYlöjärvellä kymmenen, Viljakkalassa kaksi ja Kurussa yksi. Lisäksi
luistinratoja on koko kaupungin
alueella yhteensä 12.
– Määrät ovat samoja kuin
viime vuonna. Sitä edellisestä
talvesta jouduimme karsimaan
jääratojen määrää resurssien
vuoksi. Saamme koko ajan toiveita kaupunkilaisilta uusista
ulkoliikuntapaikoista, mutta varoja ei kerta kaikkiaan ole, Tanhuanpää pahoittelee.
Vuoden
kiireisintä aikaa
Sekä luistinratojen että hiihtolatujen tekemisestä ja kunnossapidosta vastaa kaupungin teknisen
osaston ulkoilu- ja urheilualueiden 14-henkinen porukka. Heille
talvi tietää aina vuoden suurinta
urakkaa.
– Ulkojäitä pitäisi huoltaa joka
päivä - tai oikeastaan useasti
päivässä - oli keli mikä hyvänsä.
Meillä ei ole kuitenkaan resursseja tähän viikonloppujen osalta,
Jyrki Tanhuanpää painottaa.
Kovat pakkaset olisivat kuitenkin otollisemmat luistinratojen
kannalta. Tänä talvena jäiden
huoltamista on hankaloittanut
esimerkiksi räntä- ja jopa vesi-
Kaupungin ulkoliikuntapaikat saatiin
käyttökuntoon vuodenvaihteen jälkeen,
Räikän tykkilumilatu hieman aiemmin.
Runsaat lumi- ja räntäsateet sekä ajoittaiset suojakelit tekevät jäiden ja latujen
ylläpitämisestä kuitenkin hankalaa. Teknisen osaston ulkoilu- ja urheilualueiden
väki ahkeroi kovasti, jotta kaupunkilaiset voivat harjoittaa suosimiaan ulkoliikuntalajeja mahdollisimman pitkään.
Jan Telford
sateet.
Vaikka kaupungilla on päävastuu jääalueiden ylläpitämisestä,
Kurussa urheilutalon kaukalosta
huolehtii urakoitsija.
– Vapaaehtoisiakin on jonkin
verran, Tanhuanpää kommentoi.
Myös hiihtäjiä
riittää
Ulkoilijoista ei ole pulaa myöskään hiihtoladuilla. Reittejä aletaan ajaa latukoneella jo aikaisin
aamusta, mutta väkeä näkyy liikkeellä jo tuolloin.
– Työntekijät kertovat, että
toisinaan loppuvaiheessa pitää
ajaa kävelyvauhtia, kun hiihtäjiä
kulkee niin paljon jo edellä, Jyrki
Tanhuanpää naurahtaa.
Ladun tekemiseen tarvittaisiin
vähintään 20 senttiä tampattua
lunta.
– Tähän harvoin kuitenkaan
päästään.
Hiihtoladuista huolletaan ensiksi valaistut reitit, joita on
Ylöjärvellä yhteensä 32 kilometriä. Suosituimpia ovat harjun ja
Haaviston lenkit, näiden jälkeen
Ansomäen ja Kurun reitit.
– Varsinkin harju on ollut todella kovassa käytössä. Se pyritään
saamaan joka päivä ajoissa kuntoon, mutta sen huoltamiseen
menee 6-7 tuntia per ajokerta,
liikuntapaikkamestari kommentoi.
Haavistolla on torstaisin ja
Jääkiekkokaukalot ovat etenkin nuorison suosiossa. (Arkistokuva: Ville
Mäkinen).
sunnuntaisin kello 20-22 Ylöjärven Koirakerhon sekä Ylöjärven
Käyttöhukkien valjakko- ja koirahiihtoa.
– Seuroille on myönnetty vuoro jo monen vuoden ajan. Haaviston lenkki sopii harrastukselle
hyvin, koska siellä ei ole paljoa
suuria mäkiä.
Valaisemattomia hiihtoreittejä
on Ylöjärvellä pitkälti yli toista
sataa kilometriä. Niitäkin huolletaan niin paljon kuin mahdollista. Tosin osa valaisemattomista
laduista, esimerkiksi jääreitit,
saadaan käyttöön vasta, jos kelit
sen sallivat.
- Näiden latujen suosio kasvaa
etenkin keväällä, kun ihmiset haluavat tehdä pitkiä retkiä, Tanhuanpää tietää.
Kurussa on lisäksi kaksi noin
20 kilometrin mittaista retkihiihtolatua, jotka kulkevat Seitsemiseen ja Ruovedelle. Niitä
pyritään kunnostamaan kerran
viikossa.
Suksille hyvän
ladun perässä
Kovassa käytössä oleva Räikän
tykkilumilatu houkutteli myös
Raija Östringin tammikuussa ensimmäistä kertaa suksille.
– Huomasin ohi kävellessäni, että latu oli todella hyvässä
kunnossa. Ajattelin, että nyt viimeistään pitää aloittaa hiihtäminen tämän talven osalta, Östring
kertoo.
Kaupunkilainen harrastaa hiihtoa silloin tällöin omaksi ilokseen
kuntoliikuntana. Intoa riittää
laduille, sillä viime vuonna harrastus jäi vähälle huonojen hiihtokelien vuoksi.
– Jonkin verran taivallan kilometrejä suksilla myös pohjoisen
matkoillamme, Östring taustoittaa.
Räikän lisäksi Östring hiihtää
Ylöjärvellä tavanomaisesti Haaviston ja Soppeenmäestä Julkujärveä kohti kulkevia reittejä.
Kaupungin latutarjontaan ja hiihtoreittien kunnossapitoon hän on
tyytyväinen.
– Tavalliselle kuntoilijalle ladut
ovat varmasti riittävät. Loppu on
itsestä kiinni, hän kiteyttää.

www.ylojarvi.fi Y-linjalla ideat muuttuvat todeksi Varhain

Transcription

Similar documents

Ylöjärven Pamaus on nyt

Lukion luokkien varustus sekä opetusvälineet nykyaikaista tekniikkaa

TIETOSUOJASELOSTE - Ylöjärven apteekki

Rakennus- ja toimenpideluvan hakijalle ohjeet

Vanhusten ympärivuorokautinen hoito ja huolenpito

Esite Perhetyö Ylöjärvellä

Vihdoin saman katon alla

Iida Lintula piirsi naapuriravien voittajaksi

Kyselyn vastauskooste, kaikki

Lukuvuositiedote 2015-2016

Tunne- ja vuorovaikutustaidot koulussa