Saaristotiellä Kirjalansalmen silta - Kaarina-Parainen

Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus
Diaarinumero
PÄÄTÖS
VARELY/4236/201 4
Varsinais-Suomi
Nro 4/2015 YVA
29.4.2015
ASIA
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen
HANKKEESTA VASTAAVA
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Liikenne- ja infrastuktuuri -vastuualue
HANKKEEN KUVAUS
Hanke
Saaristotiellä Kaarinan ja Paraisten kaupunkien rajalla sijaitseva riippuköysisilta
edellyttää kuntonsa vuoksi uuden sillan rakentamista. Nykyisen sillan pituus on 287
m ja alikulkukorkeus 1 1 m. Siltaan on tehty ajan myötä useita korjauksia. Se on
kuntonsa vuoksi jatkuvassa tarkkailussa mm. taipumien ja muiden liikkeiden osalta.
Silta on ns. hallitun loppuunkäytön -vaiheessa ja sillan käyttöiän arvioidaan päätty
vän noin 2025-2030.
Uusi silta rakennetaan nykyisen sillan viereen ja nykyinen silta ja meripenger pure
taan uuden sillan valmistuttua. Uuden sillan rakentamiselle on vaihtoehtona lähinnä ns. perussilta, liittopalkkisilta, jonka pituus on n. 500 m ja alikulkukorkeus 1 8 m
tai nykyisen sillan kaltainen vinoköysisilta, jonka pituus n. 500 m ja alikulkukorkeus
18m.
Saaristotie on ainoa yhteys Turunmaan saaristoon. Hankkeen tarkoituksena on pa
rantaa teollisuuden kuljetusten toimitusvarmuutta ja mahdollistaa raskaimmat erikoiskuljetukset ja turvata Turunmaan saariston yhteydet mantereelle. Hankkeen to
teuttamisvalmiutta tavoitellaan vuodelle 2022.
Tien nykyinen liikennemäärä sillalla noin 1 0 600 ajon./vrk, josta raskaita ajoneuvoja
on noin 610 kpl. Kesäaikana liikennemäärät kasvavat noin 15 % lisäten sillan liikennekuormitusta. Sillalle jouduttaneen asettamaan lähivuosina liikennöintirajoi
tuksia, joka haittaa etenkin Paraisten suurteollisuuden kuljetuksia.
Ympäristö
Hanke sijoittuu olemassa olevaan maastokäytävään. Alueen maankäyttöä ohjaavat
Turun kaupunkiseudun vahvistettu 23.8.2004 maakuntakaava sekä 20.3.2013 vah
vistettu Turunmaan maakuntakaava sekä Kaarinan alueellal 994 vahvistettu oike
usvaikutteinen Kuusiston osayleiskaava. Siinä maantie on merkitty seudulliseksi
pääväyläksi Rannat siltapaikan molemmin puolin on varattu lähivi rkistysalueeksi
(VL). Länsipuolella lähivirkistysalueen vierellä on loma-asuntoalue ja edelleen lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään. Kyseisellä rannan kohdalla on myös alue
veneilyä palvelevia toimintoja varten (LV). Siltapaikan itäpuoleisella rannalla laa
jahkon lähivirkistysalueen jälkeen on asuntoalue (A). Kirjalansalmeen on merkitty
laiva/venereitti.
.
VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
YMPÄRISTÖ JA LUONNON VARAT
kirjaamovarsinais-suomi@ely-keskusti
Vaihde 0295 022 500
www• ely-keskusfi/varsinais-suom i
tax (02) 2511520
Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku
2/9
Paraisten puolella on voimassa Kirjalansaaren osayleiskaava. Saaristotie penke
reineen on siinä merkitty LT-alueeksi (yleinen tie suoja-alueineen). Orenin saari on
loma-asuntojen aluetta (RA). ltärannan puolella siltapaikan vieressä on erillispien
talojen aluetta sekä pientalovaltaista asuntoaluetta. Tien vieressä on rakennussuo
jelukohde (SR). Kaavamääräyksen mukaan kohde ympäristöineen tulisi säilyttää.
Siltapenkereen viereen itäpuolelle on varattu pienvenesatama-alue. Siltapaikan
länsipuolella tien läheisyydessä on maatalon talouskeskus viljelyalueineen (AM, M
ja MT -merkinnät). Pärnäsintien varteen on kaavoitettu erillispientalojen alueita ja
Pärnäsin niemen kärkeen loma-asuntojen aluetta ja erillispientalojen aluetta. Ran
ta-alueilla siltapaikan läheisyydessä ei ole asemakaavoja.
Lähin asuinrakennus sijoittuu vajaan 200 metrin etäisyydelle nykyisestä sillasta.
Rakennus- ja huoneistorekisterin käytössäolotietojen mukaan nykyisen sillan ympärille 2 km vyöhykkeelle sijoittuu 1 54 asuinrakennusta ja 77 vapaa-ajan rakennusta. Empon taajama Kuusistossa on noin 2 km etäisyydellä nykyisestä sillasta.
Kahden kilometrin vyöhykkeelle nykyisestä sillasta sijoittuu Paraisilla Harsholmin
Natura-alue ElO2001 54 ja Hasselbackan jalopuumetsikkö sekä Bredviksbackenin
muinaisjäännös. Kirjalansalmea ei ole merkitty valtakunnallisesti tai maakunnalli
sesti arvokkaaksi maisema-alueeksi missään kaavassa tai inventoinnissa. Jullak
sen kartanom iljäö sijoittuu Kuusistonsaaren eteläosaan nykyisen sillan vieressä.
Rakennetun kulttuuriympäristön kohde, Kuusiston kirkko sijoittuu noin 2 km etäi
syydelle. Kuusiston saarelle sijoittuva lähin pohjavesialue on noin 2 km etäisyydellä
nykyisestä sillasta.
Hankkeen ympäristövaikutukset
Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat rakentamisaikaisista
vaikutuksista, näiden aiheuttamasta melun ja muun häiriön lisääntymisestä ja mai
seman muutoksista. Hanke aiheuttaa haittaa rakennusaikana tie- ja vesiliikenteelle.
Siltapenkereen purkamisessa ruoppaus ja läjitys aiheuttavat tilapäistä veden sa
mentumista ja muutoksen vesistön virtausolosuhteissa.
Hankkeesta vastaava on alustavasti arvioinut hankkeen vaikutuksia seuraavasti:
Hankkeen työnaikaiset vaikutukset
Siltatyömaan kestoja haitat tielllkenteelle: Uuden sillan rakentaminen nykyisen paikalle ja liiken
teen siirtäminen varasillalle olisi liikennemäärän ja maasto-olojen vuoksi mahdotonta. Tämän
vuoksi uusi silta rakennetaan vanhan sillan viereen niin, että maantieliikenne on rakennustyön ai
kana nykyisellä sillalla. Rakennustyömaan liikenne haittaa maantien liikennettä ajoittain, mutta
työmaaliikennettä pystytään ajoittamaan muulle ajalle kuin aamu- ja iltapäiväruuhkiin. Rakennustyön aiheuttama liikennehaitta kestää noin 2 vuotta. Koko hanke purkutöineen kestää 3-4 vuotta.
Haitat vesiliikenteelle: Sillan alta kulkee virallinen 3,6 m veneväylä, joka yhdistää Pitkänsalmen,
Kuusistonsalmen ja Airiston venereitit Harvaluodon ohi Paimionselälle ja edelleen Kemiönsaaren
vesialueille. väylän käyttöä rajoittaa nykyinen 1 1 m alikulkukorkeus. Rakennustyö ajoittuu kah
teen kesäkauteen, jolloin työvaiheista riippuen vesiliikennettä joudutaan rajoittamaan. Moottoriveneille voidaan työmaan ohi melko hyvin osoittaa työnaikaiset kulkureitit.
Vanhan sillan purkamisen aiheuttama haitta: Purkaminen tultanee suorittamaan sillan kansira
kenteista alkaen työalustan päällä. Kirjalansalmen sillan sisarsilta purettiin räjäyttämällä kannat
timet ja purkamalla silta rantaan vedettynä. Väylän ja savikon syvyydestä johtuen räjäyttämällä
purkaminen tuskin tulee kyseeseen. Purkutyö on teknisesti vaativaa ja aiheuttaa melua sekä työaikaista veden samentumista ja haittaa vesiliikenteelle. Purkutyöhän saattaa kulua vuosi.
Ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuvat haitat: Nykyinen meripenger joudutaan purkamaan,
koska uusi silta rakennetaan vanhan viereen eikä voida yhdistää vanhaan penkereeseen luonte
vasti. Lisäksi vanha penger on aikaisemmin sortunut ja sen stabiliteetti on epävarma. Uuden
penkereen rakentaminen ja vanhan purkaminen olisi suuri riski uudelle sortumalle. Tästä syystä
vanha penger katsotaan tarpeelliseksi purkaa pois. Samalla ruopataan pois edellisen penkereen
aiheuttama pohjan nousu ja ruovikoitunut alue n. 2 m vesisyvyyteen. Penkereen purku ja ruop
paus kestävät 6 kk.
3/9
Läjitysmassoja syntyy seuraavasti (kiinto-m3): meripenkereen poisto 250 m, 32000 m3 mursketta
ja louhetta, penkereen pohjan poisto -2 m tasoon, 40000 m3 louhetta “pohjan nousun” ruoppaus
-2 m tasoon, 33000 m3 savea.
Meripenkereen vedenpinnan yläpuolinen kiviaines voidaan läjittää lähialueelle maalle tai hyödyntää täyttönä rakentamisessa. Vedenalainen ruoppausmassa on oletettavasti puhdasta ja on luon
tevinta läjittää merialueelle. Ruoppaaminen ja veteen läjittäminen aiheuttavat veden samentumis
ta ja kalastovaikutuksia sekä ruoppausalueella veden virkistyskäytön ja kalastuksen tilapäistä
haittaa. Ruoppaustyö ja kuljetus aiheuttavat lisäksi melua.
Vaikutukset vesistöön
Virtausolojen muutokset: Nykyisen meripenkereen poistaminen ja pohjan nousun sekä ruovikon
ruoppaaminen palauttavat vesialueen virtausolosuhteet lähelle ennen 1 950 -lukua vallinnutta ti
lannetta. Sillan välituet eivät merkittävästi heikennä virtaamaa. Meriveden vaihtuvuus ja laatu pa
ranevat ja jo pitkälle edennyt rantojen ruovikoituminen hidastuu. Virtausolojen muutos voi vaikut
taa alueen kalastoon sekä pohjaeliöstöön. Ruovikon ruoppaamisella voi myös olla vaikutusta
alueen linnustoon. Vaikutukset tieliikenteelle
Vaikutus turvalilsuuteen: Tulevien huoltotöiden aiheuttamien häiriö- ja vaaratilanteiden varalta
uusi silta harkitaan suunniteltavan 3-kaistaisena.
Vaikutus kevyelle lllkenteelle: Uusi silta varustetaan kevyen liikenteen väylällä sekä korkealla tiekaiteella.
Vaikutus raskaalle lllkenteelle: Nykyiselle sillalle asetettavat raskaan liikenteen nopeus- ja välimatkarajoitukset voidaan poistaa käytöstä. Uudella sillalla on sallittu 76 t ajoneuvopaino sekä lu
vanvaraiset erikoiskuljetukset kuten nykyiselläkin sillalla.
Vaikutukset vesiliikenteelle
Vesiväylän liikennäitävyys: Sillan alta kulkee virallinen 3,6 m veneväylä, joka yhdistää Pitkänsal
men, Kuusistonsalmen ja Airiston venereitit Harvaluodon ohi Paimionselälle ja edelleen Kemiön
saaren vesialueille. Mikäli väylän käyttöä rajoittava 1 1 m alikulkukorkeus muutetaan korkeam
maksi, paranee vesialueen virkistyskäyttömahdollisuus ja veneliikenne Harvaluodon sekä Pai
mionlahden suuntaan lisääntyy jossain määrin. Meluvaikutukset
Liikenteen melualuetarkastelua ei ole käytettävissä, joten arvio perustuu huoneistorekisterin tietoihin ja asiantuntija-arvioon päivämelusta “Kaarinan läntinen ohikulkutie” -YVA-arvioon perustuen.
Vakituinen asutus: Uuden sillan sijoittumisesta riippuen meluvaikutus saattaa lisääntyä noin kah
della vakituisesti asutulla kiinteistöllä (4 as) ja vähentyä kahdella vakituisesti asutulla kiinteistöllä
(5as).
Virkistyskiinteistät: Uuden sillan sijoittumisesta riippuen meluvaikutus sekä lisääntyy, että heikke
nee jossain määrin nykyisen sillan meluun verrattuna.
Melutarkastelut sisältyvät suunnitteluun. Silta varustetaan tarvittaessa melukaiteilla, jolloin liiken
nemelu saattaa läheisillä kiinteistöillä vähentyä nykyisestä.
Vaikutus maisemaan ja kulttuuriarvoihin
Jullaksen kartanomiljää: Jullaksen kartano sijaitsee Kuusistonsaaren eteläkulmassa lähellä Kirjalansalmen siltaa. Kartano sijaitsee keskiaikaisella Kärromin kylätonttialueella. Päärakennus on si
jainnut tämän hetkisellä paikallaan isojaosta lähtien. Kartanon päärakennus on rakennettu 1 800luvun alkupuolella ja sen nykyinen asu on 1 870-luvulta. Tilaan kuulu 1 900-luvun alkupuolen ulkorakennusten lisäksi myös ns. muonamiehenmökki, joka on rakennettu 1 800-luvulla. Kartano ra
kennuksineen ja niitä ympäröivä puistomainen pihapiiri muodostavat arvokkaan herraskar
tanomiljöön, joka on suojeltu maakuntakaavassa (SR 202015).
Kuusiston osayleiskaavassa Jullaksen kartano ympäristöineen on varattu matkailupalveluiden
alueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää. Kulttuurimaisemakokonaisuuden pelto- ja metsäalueet on
kaavoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joten kaavoituksen perusteella alue säilyy huomionar
voisena kulttuurimaisema-alueena. Siltaratkaisun alikulkukorkeudesta ja siltatyypistä riippuen sil
laila saattaa olla vaikutusta kartanoympäristöön. Myös sillan alikulkukorkeuden kasvu saattaa Iisätä veneilyn matkailupalvelujen kysyntää.
Siltapaikan maisema: Siltapaikka sijaitsee itä-länsi -suuntaisessa, voimakkaassa kallioperän mur
roslinjassa. Pohjoisranta on jyrkkä, metsäpeitteinen ja kallioinen, eteläranta vastakohtaisesti loivapiirteinen, puoliavoin ja rannaltaan laajalti ruovikoitunut. Kirjalansalmi on siltapaikalla leveä.
Nykyinen siltapenger kaventaa paikallisesti huomattavasti salmea. Etelärannan penkereen ympä
rille muodostuneet ruovikot maastouttavat nykyisellään pengertä maisemaan ja huomio kiinnittyy
siltaan. Uuden sillan sovittaminen tähän maisemaan on tavanomaista vaativampi tehtävä.
Tienkäyttäjän maisema: Kirjalansalmen riippusilta vuodelta 1 963 on Saaristotien maamerkki ja
porttimainen siltapaikka viestii tiellä liikkujalle pohjoisesta päin tultaessa saapumista saaristoon.
Tien korkeusaseman muutos vahvistaa viestiä. Sillalta avautuu ensimmäinen varsinainen merinäkymä pitkälle Kirjalansalmeen molempiin suuntiin. Saaristosta päin tultaessa sillan pylonit
toimivat porttina mantereelle. Sillalla on suuri merkitys tienkäyttäjän maisemassa ja Saaristotien
jaksotuksessa, mikä asettaa haasteita sillansuunnitteluun.
4/9
ASiAN KÄSITTELY
VireiIletUIO ja IisäseIVitYet
Varsfla1SSu0 ELYkeSkuen llkeflfle a nfrastrUkt •vastUUaI on
m
2912.2014 pyytänyt VarsnaiS0m ELYkeSkUksen ympäriStö a luonnonvarat
•vastuuaueta ympäristövaikutu arvioint1met tarvetta koskevaa harkin
st
te
tapäätösta.
VarsinaisSuomen ELY-ke5
k5 ympäristö ja uonn0nvarat vastuuaue on pyy
tänyt ympäristönm5t&b0ta määräämä toimivaitai5 yhteY5v1ran0ms joka
tarpeesta hankkee5s Ympäris
päättää ympäristövaikutu5t
tömini5terö on 3.2.201 5 ärännyt VarSinai50men ELykeskuksen, sen ympä
ristö- ja Iuonn0nvat •vastuualueen toimimaan yhteysviranomaisena.
,
,
Kuuleminen
ELY•keskus on pyytänyt kunnan ympäriStön5u0jvn0m5t
en Kaarinan kau
ym
pä
ri
ka
st
up
ön
ungin ympäristö tan
pungin
suojeluitakunnan ja Paraisten
jfltjrnenetteIyä ei oe ta
nan lausunnon. Em lautakunnat ovat katsoneet, että 0
r
peen soveltaa hankkeeseehl
,
Kaarinan ympäristönbjuutakun mielestä ympäristövaikutusten arviointia ei
n
ole tarpeen suorittaa kyseisessä tapauk5e5s Nykyisen sillan korjaaminen ei ole
taloudellisesti eikä kestävän ehityk5en mukaan järkevää. Uudelle korvaava 511lalle ei voida esittää muuta taloudellisesti järkevää sijoituspaikkaa kuin nykyinen liiflnekäytävä. Uusi perussilta on edullinen vaihtoehto ja se parantaa veden vir
tausolosuhteita Kirjalan5atmes Uuden sillan sijoittuminen nykyiseen jennekäy
s
tävään ei aiheuta haittoja muualla. Rakentamisen aikaiset haitat voidaan, ja ne tu
lee minimoida. Rakentamisen jäkeiset haitat vesistölle, mai5ema ja luonnolie
hentyvät nykytilanteesee verrattun Sillan sijoittuminen nykyiseen jkennekäy
n
tävään ei myöskään aiheuta sosiaalisia tai ku1ttuurihi5t0ria5ia haittoja.
Paraisten kaupungin ympäristölautaknan ä5ityk5en mukaan nykyisen Kirjalan
salmen ylittävän sillan korvaaminen uudella, nykyisen sillan viereen rakennettava
la s11laila ei ote lautakunnan käsityksen mukaan sellainen hanke, joka vaatisi YVA
lainsäädännön mukaista ympäristövaikutusten arviointia. YVAPr05e5si ei toisi
hankkeeseen mitään uutta ottaen huomioon hankkeen sijoituspaikka se seikka, et
tä uusi silta rakennetaan aivan nykyisen sillan tuntumaan alueelle, jolla on ollut
maantieliikenteen vaikutusta jo yli 50 vuoden ajan ja jossa maantie1iikee on
muokannut lähiymPäristöä ja huomioitu osayleiskaavassa sekä erityistä huomiota
vaativien kohteiden tiedostaminen ja huomioimen uuden sillan jatkosuunnittelus
sa. Kirjalansalmen ylittävä silta muodostaa tärkeän osan lounaisen saariston ainoasta
ja sillä on ratkaiseva merkitys
ja
muille Paraisten suueolli5uuden kuljetuksille eri puolille EteläSuomea. Nykyinen
silta on siinä kunnossa, että se joudutaan lähitulevaisuudessa korvaamaan uudella
sillalla, joka on riittävä nykyisten ja tulevien liikennemäärien ja ajoneuvojen aiheut
tamaan kuormitukseen ilman raskaalle tai muulle liikenteelle asetettavia rajoituksia.
Uusi silta tulee suunnitella huolellisesti mahdolliset haitalliset vaikutukset huomioi
den ja ehkäisten. Kirjalansalmen silta tulee toteuttaa siten, että se on myös tulevai
suudessa maamerkki ja portti saaristoon sanan positiivisessa rkityk5e55ä.
emyk5en mukaan silta on toteutettava nelikaistaisena
Ympäristölautakun
nan
ja Kaarinan läntinen ohitustie on toteutettava samaan aikaan uuden sillan kanssa.
5/9
Lautakuntien lausunnot on toimitettu hankkeesta vastaavalle tiedoksi. Hankkeesta
vastaava on ilmoittanut, että lausuntoihin ei ole tarpeen antaa vastinetta.
RATKAISU JA PERUSTELUT
Arvioi ntimenettelyn soveltamista koskeva ratkaisu ja perustelut
Hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
annetun lain mukaista arviointimenettelyä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arvioin
timenettelystä annetun lain (YVAL) 4 §:n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin,
joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edel
lyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaiku
tuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenet
telyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteute
tun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka
todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteis
vaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuk
sun rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 §:n mukaisesti otetaan Iisäksi huomioon
1 hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hank
keiden kanssa, c) luonnonvarojen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantu
minen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät ai
neet ja tekniikat,
2. hankkeen sijaint4 kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suh
teellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot,
luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot
on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti
merkittävät alueet),
3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen
kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen
suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto,
toistuvuus ja palautuvuus.
.
YVA-asetuksen 6 §:ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä.
YVA-asetuksen 6 §:n kohdassa 9) liikenne arviointimenettelyä edellytetään mm. sel
laiselta liikennehankkeelta, jossa on kysymys tien uudelleenlinjauksesta tai leven
tämisestä siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useampikaistaisen
tieosan pituudeksi tulee vähintään 1 0 kilometriä. Asetuksessa ei mainita erikseen
siltahanketta.
Suunnitellun hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan yllä todettui
hin YVA-asetuksen 7 §:n harkintakriteereihin perustuen.
Hankkeen ominaisuudet
Hankkeessa on kysymys maantien osana olevan sillan korvaamisesta uudella sillal
la. Silta rakennetaan olemassa olevan sillan viereen ja olemassa oleva silta pure
taan uuden sillan valmistuttua. Sillan pituus olisi noin 500 metriä ja alikulkukorkeus
1 1 1 6 tai 1 8 metriä. Silta ei tämänhetkisellä suunnittelutiedolla tulisi edellyttämään
nykyisen kaltaista pitkää siltapengertä. Nykyisen sillan pituus on 287 metriä + silta,
6/9
penger 300 metriä. Alikulkukorkeus on 1 1 metriä. Silta olisi nykyistä pidempi ja aset
tuisi mahdollisesti nykyistä korkeammalle.
Nykyinen silta ja siltapenger puretaan. Samalla ruopataan edellisen penkereen ai
heuttama pohjan nousu ja ruovikoitunut alue noin 2 metrin vesisyvyyteen. Penke
reen ja pengerpohjan purku tuottaa 72000 m3 mursketta ja louhetta, jotka voidaan
hyödyntää täyttänä rakentamisessa sekä läjittää lähialueella. Pohjan noususta ai
heutuva ruoppaus tuo 33000 m3 savea, joka tultaisiin läjittämään merialueelle.
Rakentamisesta aiheutuvat hankkeen keskeisimmät haitat. Hankkeen rakennusajaksi on arvioitu 3-4 vuotta. Purkutyön kestoksi on arvioitu vuosi ja ruoppausten
kestoksi puoli vuotta. Rakentamisvaiheessa toiminnoista syntyy mm. melua, pölyä,
tärinää sekä työnaikaista liikennettä sekä haittaa maantieliikenteelle. Rakentamisai
kana polttoaineiden, kemikaalien ja tiettyjen rakennusmateriaalien käyttö aiheuttaa
lievää vesistön pilaantumisriskiä. Rakentaminen vaikuttaa tilapäisesti vesistöön ai
heuttaen samentumista, haittaa virkistyskäytölle ja kalastukselle. Meripenkereen
poistaminen ja ruoppaus parantaa veden virtausolosuhteita ja vaikuttaa mahdolli
sesti kalastoon ja pohjaeliöstöön sekä linnustoon.
Sillan korvaaminen uudella muuttaa liikenteestä aiheutuvaa meluvaikutusta lähialu
eella olevilla kiinteistöillä. Melun ei kuitenkaan odoteta merkittävästi lisääntyvän.
Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesiin.
Siltahanke vaikuttaa maisemaan ja kulttuuriarvoihin rakennettavan sillan alikulku
korkeudesta ja siltatyypistä riippuen. Sillan uusiminen muuttaa mm. Jullaksen
kartanoon liittyvää maisemaa ja näkymiä. Kirjalansalmen leveys siltapaikassa tuo
uuden sillan nykyiseen pengerratkaisuun nähden voimakkaammin esille maisemas
sa ja vahvistaa sillan merkitystä porttina saariston ja mantereen välillä.
Hankkeen sijainti
Alueen kaavoitustilanne on kuvattu edellä hankkeen ympäristöä koskevissa tiedoissa. Siltahankkeesta ei aiheudu muutoksia olemassa olevaan maankäyttöön.
Hanke saattaa edellyttää vähäistä poikkeamista yleiskaavasta, riippuen siitä, miten
lähelle nykyistä siltaa uusi voidaan rakentaa.
Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat tien varteen noin 200 metrin etäisyydelle.
Nykyisen sillan ympärille 2 km vyöhykkeelle sijoittuu 1 54 asuinrakennusta ja 77
vapaa-ajan rakennusta.
Hankkeen lähiympäristöön ei sijoitu luonnonsuojelukohteita tai muita luontonsa
kannalta arvokkaita alueita, joiden suojeluarvo hankkeen vuoksi heikkenisi.
Hankkeen vaikutus maisemaan on näkyvä ja korostuu herkässä saaristomaise
massa. Siltaratkaisu sijoittuu melko leveään salmen kohtaan ja tulee esille nykyistä
voimakkaammin mm. Jullaksen kartanomiljöön kannalta. Toisaalta siltaratkaisu si
joittuu hyvin lähelle olemassa olevaa siltapaikkaa eikä edellytä tielinjauksessa mit
tavia muutoksia.
Vaikutusten luonne
Hankkeen vaikutus kohdistuu varsiin edellä todetun asuin- ja lomarakennusten
määrän perusteella kohtuullisen pieneen asukasmäärään. Tien ollessa ainoa
maantieyhteys saaristosta mantereelle vaikutus kohdistuu tien käyttäjiin ja myös
teollisuuden ja liiketoiminnan kannalta olennaiseen tien käyttäjämäärään. Maantien
7/9
liikenne on jatkuvaa eikä sillan korvaamisen vuoksi merkittävästi kasva. Siltahank
keen vaikutus on pysyvä ja ilmenee erityisesti maisemassa. Rakentamisaikaiset
vaikutukset kestävät 3-4 vuotta. Vaikutukset ovat pääosin ennakolta tiedossa olevia vaikutuksia.
Yhteenveto
Hankkeen pitkä rakentamisaika ja rakentamisesta johtuvat monitahoiset vaikutuk
set ovat huomattavia. Myös hankkeen maisemavaikutukset korostuvat saaristomaisemassa. Hankkeen vaikutukset eivät kuitenkaan kokonaisuutena arvioiden
muodostu merkittäviksi. Kun otetaan huomioon suunniteltu hanke kokonaisuutena
arvioiden, sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen
ei aiheuta todennäköisesti laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluette
lon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuk
sia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen.
Sovelletut säännökset
Laki ympäristävaikutusten arviointimenettelystä (468/1 994 m uutoksineen)
4, 6ja19 §
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006
muutoksineen) 4, 5, 6ja7
Hallintolaki (434/2003) 60 §
MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun
hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päi
vän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Vali
tusosoitus on liitteenä.
Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäris
tövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetut
tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä
ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta
tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan.
Yksikön päällikkö
Lassi Liippo
Ylitarkastaja
Seija avo
8/9
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue
suoritemaksutta
Jäljennös päätöksestä
Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta
Paraisten kaupungin ympäristölautakunta
Ympäristöministeriö
Päätöksen nähtävillä olo
Kuulutus on nähtävänä Kaarinan ja Paraisten kaupunkien ilmoitustauluilla ja päätös on nähtävänä ajalla 4— 18.5.2015
Kaarinan kaupunginvirastossa yhteispalvelupisteessä,
05. Lautakunnankatu 4, Kaarina ja
Paraisten kaupungintalolla,
05. Rantatie 28, Parainen,
sekä sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi.
Liite
Valitusosoitus
9/9
Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskuksen päätökseen
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika
jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä
päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen
saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
*
*
*
*
*
*
valittajan nimi ja kotikunta
jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen
laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava
postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat
ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpos
tilla) toimitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
*
*
*
*
*
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää
toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituskirjelmän toimittaminen perille
Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan
viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin vä
lityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun vali
tuskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräl
den oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot:
Postiosoite: PL 32, 201 01 Turku
Käyntiosoite: Yliopistonkatu 34
Puhelin: 029 56 42400
Telefax: 029 56 42414
Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi
Aukioloaika: 8.00-16.15
(tavallinen 1 todisteellinen tiedoksianto)