SEKSITYÖNTEKIJÄ VAI PROSTITUOITU?

050
väki ja valta
Peruste #1–2 2015
SEKSITYÖNTEKIJÄ
VAI PROSTITUOITU?
Seksityöntekijä ja prostituoitu ovat kiistanalaisia
käsitteitä. Sanavalinnat kertovat poliittisista tavoitteista
sekä siitä, miten valta ja seksityöntekijöiden toimijuus
ymmärretään.
WORD - A word is not necessarily what it means,
but rather who was the person who said it, and when.
- Empower Foundation, Bad Girls Dictionary1
vaula tuomaala
1 Empowerin verkkosivut: http://www.empowerfoundation.org/square_en.php?id=1#
051
Seksityöntekijä vai prostituoitu?
V
iime syksynä seksityöaktivistit ja prostituution hävittämiseen tähtäävät tahot taittoivat
Twitterissä peistä seksityön käsitteistä. Keskustelu alkoi, kun Associated
Press Stylebook, yhdysvaltalaisten toimittajien laajalti hyödyntämä tyylija ohjekirja, pyysi ehdotuksia oppaan
päivityksiksi. Seksityöntekijöiden oikeuksia ajavat aktivistit ehdottivat,
että ohjekirjan seuraavassa versiossa
toimittajia kehotettaisiin korvaamaan
sana prostituoitu käsitteellä seksityöntekijä.
Seksityöntekijä-sanaa
puolustaneet
olivat sitä mieltä, että prostituoitu on
käsitteenä epätarkka ja onnistuu harvoin kuvaamaan seksipalveluiden myyjien kokemusta omasta identiteetistään. Esimerkiksi seksityöntekijöiden
oikeuksia ajavan SWOP-NYC-järjestön
edustaja Kate D’Adamo kommentoi, että
seksityöntekijä on käsitteenä vähemmän
rajaava (NSWP 2014). Aktivismin ja tutkimuksen kentällä usein kuultu argumentti seksityöntekijä-käsitteen puolesta on, että toisin
kuin prostituoitu, käsite sisältää ymmärryksen subjektin toimijuudesta. Prostituoitu-käsitteen lingvistinen tarkastelu
puolestaan osoittaa, että prostituoitu2 on
nominaalimuotoinen verbi, tarkemmin
ottaen passiivimuotoinen partisiippi.
Perusmuotoinen verbi eli teon sana, josta prostituoitu on taivutettu, on prostituoida.
Prostituoitu sisältää siis oletuksen jostain toisesta, joka on prostituoinut prostituoidun. Käsite tekee subjektista kohteen.
Sosiaalipsykologi Michael Billig
(2009) pitää nominalisaatioita, verbeistä johdettuja substantiiveja, paitsi
tieteellisessä kirjoittamisessa harmillisen tyypillisinä, myös merkkinä ideologisesta diskurssista. Nominalisaatiot
köyhdyttävät kieltä supistaessaan käsitteen mukana tulevan informaation
määrää. Esimerkiksi juuri toimija, vallan ja vastuun agentti, jää nominalisaatioissa hämärän peittoon.
Seksityöntekijä-sanan voi nähdä
eräänlaisena uuden ajan sateenvarjokäsitteenä ihmisille, jotka hankkivat tuloja
seksi- ja erotiikka-alalla. Käsite on ollut
kiistan kohteena 1970-luvun lopusta
lähtien, jolloin seksityöaktivisti Carol
Leigh käytti sanaa ensimmäistä kertaa3
kaupallisen seksin vastaisessa konferenssissa San Franciscossa.
Arvoneutraali sana seksityöntekijä
ei ole, eivätkä siihenkään identifioidu
2 Prostituoidun käsite syntyi aktivisti-toimittaja Melissa Gira Grantin mukaan 1800-luvulla, samoihin aikoihin
homoseksuaalin kanssa. Tätä ennen kunniallisuuden rajojen rikkojista käytettiin sanaa huora, ja prostituoimisella viitattiin
englannin kielessä yleisluontoisesti jonkin asettamista kaupanteon kohteeksi. Prostituoidun käsitteen syntymisen myötä
sosiaalisessa todellisuudessa oli uusi kuviteltavissa oleva ihmisryhmä, johon pystyttiin kohdistamaan hallintaa, lakeja ja
toimenpiteitä. Lisää aiheesta: Gira Grant 2014, s. 14–15.
3 Terminologista käännettä pohjusti seksityöaktivismin herääminen Yhdysvalloissa; Margo St. James perusti prostituution
kriminalisointia vastustaneet COYOTEn (Call Off Your Old Tired Ethics) vuonna 1973.
Lisää aiheesta: Gira Grant, 2014, s. 16–18; 22.
052
Peruste #1–2 2015
Susanna Salama
Rememberance (Muisto).
Öljy kankaalle, 2011. 100x130 cm.
kaikki seksipalveluita myyvät ihmiset.
Sen käyttö ei myöskään ole toistaiseksi
johtanut mullistaviin parannuksiin seksityöntekijöiden osallisuutta ja oikeuksia koskevissa kysymyksissä.
Seksityöntekijät käyttävät harvoin
tätä nimitystä itsestään omaan työhönsä
liittyvissä yhteyksissä, kuten vaikkapa
palveluidensa markkinoinnissa. Melissa
Gira Grantin (2014) mukaan seksityöntekijä on poliittinen identiteetti, joka
on käsitteenä vakiintunut viime vuosina esimerkiksi terveys- ja muita ihmisoikeuksia ajavien globaalien järjestöjen4
puheessa – pitkälti seksityöntekijöiden
oman aktivismin ansiosta.
”selviytyjäliikkeen” valta
Mutta pelastaako aktiivista toimijuutta korostava seksityöntekijä-sana meidät
epämääräiseltä kielenkäytöltä ja huonolta politiikalta? Oli sanavalintamme
4 Esim. WHO, UNAIDS, Human Rights Watch, Amnesty International
053
Seksityöntekijä vai prostituoitu?
Susanna Salama
Sinistä ja punaista väriä.
Öljy kankaalle, 2011. 65x54 cm.
054
Peruste #1–2 2015
seksityöntekijä tai prostituoitu, yksi asia
on varma: käsitteet kuljettavat mukanaan tietoa esimerkiksi siitä, millaisina
näemme vallan ja vastuun kysymykset.
Kieli on politiikan väline, ja sanat konkretisoituvat viime kädessä niiden ihmisten arjessa, joihin retoriset valinnat
ja niiden avulla ajettu politiikka käytännössä vaikuttavat.
Seksin myyjien vaikeus samaistua laajalti käytettyyn prostituoitu-käsitteeseen
voi vahvistaa heidän kokemustaan ulkopuolisuudesta ja ulossulkemisesta. Olen
myös kuullut monelta seksin myyjältä,
että seksityötä koskevan keskustelun liukuminen aina kysymyksiin ihmiskaupasta tuntuu vieraannuttavalta ja absurdilta. Keskustelun lähtökohtana kun
eivät tällöin useinkaan ole seksiä myyvien ihmisten arjen todelliset ongelmat.
Tällä en tarkoita sitä, etteivätkö jotkut seksin myyjät kohtaisi väkivaltaa tai
riistoa, joka täyttää joskus myös ihmiskaupan kriteerit. Seksikauppa käsittää
laajan työolosuhteiden kirjon, täydestä omavalintaisuudesta ja autonomiasta
erilaisiin olosuhteiden pakkoihin ja äärimmäiseen riistoon.
Seksityön sijoittuminen lainsäädännöllisesti harmaalle alueelle lisää toiminnan riskejä ja piilottaa väkivaltaa.
Määrällisten arvioiden tekeminen hyväksikäytöstä on hankalaa, mutta monet seksityön tutkijat jakavat käsityksen
ihmiskaupan marginaalisuudesta seksityössä (Agustin, 2007; Bernstein, 2012;
Mai, 2009). Esimerkiksi Nick Main tutkimuksessa siirtolaistaustaisista seksityöntekijöistä
Isossa-Britanniassa5
sadasta haastatellusta 13 % ilmoitti kohdanneensa jonkinasteista hyväksikäyttöä ja heistä 6 % ihmiskaupaksi määriteltävissä olosuhteissa.6
Julkisessa keskustelussa sympatiaa näyttää joka tapauksessa löytyvän
enemmän niille seksityöntekijöille, joiden kokemukset sijoittuvat selkeämmin
uhrikuvien maailmaan. Esimerkiksi
niin kutsutun kansainvälisen ”selviytyjäliikkeen” entiset seksityöntekijät
kiertävät maailmaa puhumassa lisäkriminalisointien puolesta, ja heidät hyväksytään mukaan vaikutusvaltaiseen
feministiseen aktivismiin.7
”Selviytyjät” ovat uhridiskurssin sanansaattajia, ja heidän kokemuksiaan
riistosta ja väkivallasta käytetään perustelemaan kaupallisen seksin kontrollia. Selviytyjiä edustava kansainvälinen järjestö Space International
kuvailee missiokseen muun muassa
kaiken prostituution tunnustamista
seksuaaliseksi hyväksikäytöksi (Space
International 2015).
Ihmiskaupan vastaisia kampanjoita
tutkineen sosiologin Elizabeth Bernsteinin mukaan kontrolliin ja rikoslakiin
liittyvät vaatimukset ovat vahvistuneet
5 Tutkimuksen tulokset löytyvät netistä osoitteesta: https://metranet.londonmet.ac.uk/research-units/iset/projects/esrcmigrant-workers.cfm
6 Erilaiset käsitykset ihmiskauppaongelman syistä vaikuttavat muun muassa tutkimusten kysymyksenasetteluihin
ja poliittisiin päämääriin. Hieman karkeasti jakaen toisille kysymys ihmiskaupasta liittyy laajemmin toimeentulon ja
epätasa-arvon kysymyksiin, halvan työvoiman kysyntään, siirtolaispolitiikkaan ja ihmisten (etenkin siirtolaisten) heikon
neuvotteluaseman hyväksikäyttöön. Toiset taas painottavat enemmän maksullisen seksin kysynnän ja ihmiskaupan
yhteyttä, sekä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Tällöin ongelman ratkaisumallitkin ovat luonteeltaan hyvin erilaisia:
jälkimmäiset tarjoavat hyväksikäytön poistamisen ratkaisuiksi usein ensisijaisesti rikoslain muutoksia, joilla suitsitaan
kaupallisen seksin kysyntää.
7 Selviytyjien kanssa yhteistyötä tekee muun muassa feministinen lobbausjärjestö European Women’s Lobby.
Selviytyjäliikkeen ex-seksityöntekijöihin tietolähteenä on viitannut muun muassa Suomessa seksinostokieltoa ajavan Exit
ry:n Tanja Auvinen (A-studio 18.12.2014).
055
Seksityöntekijä vai prostituoitu?
ihmiskaupan vastaisen feministisen
liikkeen agendalla viime vuosikymmeninä. Bernstein nimeää tämän liikkeen
kontrollifeminismiksi8. Tässä tavoittelussa paikkansa vakiinnuttaneet abolitionistiset8 yhdysvaltalaisjärjestöt ovat
löytäneet liittolaisikseen - selviytyjien
ohella - evankelisen kristillisen liikkeen
toimijat9.
Kontrollivaatimuksia oikeutetaan ihmiskaupan vastaisissa kampanjoissa stereotyyppisellä ja kolonialistisella uhrikuvastolla sekä ihmisoikeuspuheella.
Yleistä on myös moraalisen paniikin lietsominen suurien ja usein tieteellisesti epävarmojen ihmiskauppatilastojen
avulla (Gira Grant, 2014, 42; Weitzer 2014).
Selviytyjäliike ja muut radikaalifeministiset tahot tekevät käsitepolitiikkaa
myös hämärtämällä prostituution ja
ihmiskaupan välistä rajanvetoa. Ilmiö
on tuttu myös Suomesta.10
Tällaisen retoriikan vaarana on paradoksaalisesti se, että seksityössä väkivaltaa kokenut ei saa oikeutta.
Prostituution näkeminen väkivallan
synonyymina voi näkyä esimerkiksi asenteellisena laintulkintana, jossa väkivallan katsotaan ikään kuin
kuuluvan prostituutioon. Pahimmassa tapauksessa väkivallantekijä selviää rangaistuksetta ja väkivallan uhri
jää ilman hänelle kuuluvia oikeuksia.
(esim. Levy, 2014; Roth, 2012).
Gira Grant (2014, 39) kiinnittää huomiota siihen, että tällainen puhetapa
myös estää seksityöntekijöitä puhumas-
ta mahdollisista seksityöhön liittyvistä vaikeuksista. Ongelmista puhuessaan
seksityöntekijä ottaa riskin, että hänet
tullaan sijoittamaan uhrikategoriaan.
Tämä taas voi vaikuttaa siihen, miten
seksityöntekijää kohdellaan vuorovaikutuksessa, lähisuhteissaan, kansalaisena, siirtolaisena tai vaikkapa äitinä
julkisissa palveluissa.
kontrollifeministien vastaisku
Aktivistien nettikampanjointi seksityöntekijä-käsitteen puolesta johti seksinoston kriminalisointia ajavien tahojen kansainväliseen vastaiskuun. Globaalisti
ehkä tunnetuin abolitionistinen järjestö, yhdysvaltalainen Coalition Against
Trafficking in Women (CATW), lähetti
AP:n ohjekirjan vastaavalle toimittajalle julkisen kirjeen, jonka olivat allekirjoittaneet muun muassa radikaalifeministi Gloria Steinem, avoimen transvihamieliset feministit Sheila Jeffreys ja Julie
Bindel sekä muutamia selviytyjäliikkeen
tunnetuimpia nimiä, kuten irlantilainen
Rachel Moran. (CATW 2014)
CATW:n kirjeen mukaan seksityöntekijän käsite on seksiteollisuuden juoni, jonka tarkoituksena on prostituution legitimointi ja kaupallisen seksin
aiheuttaman hyväksikäytön peittely. Allekirjoittaneiden mielestä seksityöntekijä-sanan käyttö johtaa virheelliseen
käsitykseen, että seksityöntekijä muka olisi ”ensisijainen toimija miljardiluokan seksibisneksessä, jossa todelliset
8 Engl. carceral feminism.
9 Abolitionismilla tarkoitetaan feminististä liikettä, joka tähtää kaiken prostituution hävittämiseen yhteiskunnasta,
keskeisenä keinonaan kaupalliseen seksiin kohdistuvat kriminalisoinnit. Pohjoismaisen prostituutiopolitiikan yhteydessä
käytetään myös käsitettä uusabolitionismi, jolloin kriminalisointitavoite rajautuu seksin ostajiin (Ks. esim.: Skilbrei &
Holmström 2013).
10 Kristilliset herätysliikkeet ovat aktivoituneet prostituutiokysymyksessä myös Suomessa, ks. esim.: http://uusitie.com/
pia-rendic-tyoni-muuttanut-minua/
Peruste #1–2 2015
056
Susanna Salama
Heikki Puskan muotokuva.
Öljy kankaalle, 2007. 90 x 50 cm.
057
Seksityöntekijä vai prostituoitu?
Susanna Salama
Beatles
Öljy pahville 2007.
75 x 120 cm.
hyötyjät ovat ihmiskauppiaita, parittajia, […] ja seksin ostajia”. Prostituoidun
ja seksityöntekijän sijaan kirjeen laatijat
vaativat sellaisten käsitteiden käyttöä
kuin prostituutiossa oleva henkilö, prostituoitu henkilö, kaupallisessa seksissä hyväksikäytetty henkilö.
Vaikka allekirjoitan kirjeen laatijoiden tavoitteen väkivallattomuudesta ja
seksin myyjien itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta, pidän seksityöntekijöiden kokemusten pakottamista
samaan muottiin epärehellisenä ja väkivaltaisena retorisena tekona. Kirjelmän
lähtökohtana ei ole esimerkiksi seksityötä koskevista tutkimuksista välittyvä
kentän moninaisuus, vaan todellisuuden vääristäminen tiettyyn suuntaan.
Sanasto on valittu palvelemaan tätä kuvaa todellisuudesta.
Subjektin toimijuuden kiistämistä ei
tarvitse tästä tekstistä etsiä suurennuslasin kanssa. Kuten tutkija Jason Congdon (2014) huomauttaa: CATW pyrkii
edistämään ”selviytyjien” näkökulmaa
prostituutioon, haluten samalla hiljentää ne, jotka kutsuvat itseään tähän todellisuuden versioon sopimattomasti
seksityöntekijöiksi.
Sosiologi Stephan Fuchsin (2001,
32–34) mukaan meidän on helpompaa
nähdä toiset toimijoina ja heidän omat
aikeensa toiminnan vaikuttimina silloin, kun he, joita arvioimme, ovat meille jollain tavalla läheisiä. Kauempana
olevien ”toisten” teot selittyvät helpommin rakenteellisilla seikoilla kuin toimijan aikomuksilla. Havainnoinnin
kohteista, ”heistä”, tulee ”meidän” tieteemme ja selittämisemme kohde sen
058
Peruste #1–2 2015
sijaan, että kohtaisimme heidät yhdenvertaisina kumppaneina. (Fuchs, 2001,
Smiley 1992). Moraalisten rajojemme ulkopuolella olevat ihmiset ovat siis kanssamme eriarvoisessa asemassa, kun arvioimme heidän toimintansa syitä.
Fuchsin teoretisoinnin voi sijoittaa
tähän yhteyteen. CATW:n kirjelmän
taustalla vaikuttaa ajattelu, jossa seksin myyjien toimijuus on näennäistä, ja
heidän valintansa selittyvät patriarkaalisella systeemillä. Seksin myyjät nähdään patriarkaatin uhreina ja sen ideologian korruptoimina.
Kontrollifeministien viesti on, että
prostituutiossa toimivien ihmisten pitäisi tulla tietoiseksi ideologisesta hegemoniasta, jonka vallassa he ovat, ja
nähdä oma hyväksikäytetty tilansa.
Ne selviytyjät, jotka puhuvat julkisesti prostituutiossa tapahtuneesta hyväksikäytöstä, ovat vapaita patriarkaalisen ymmärryksen pauloista. He seisovat
omilla jaloillaan ja heillä on ”oikea tietoisuus” (Vuolajärvi, 2014).
seksityöntekijöiden asema
Suomessa seksityöntekijöiden omat
mahdollisuudet osallistua julkiseen keskusteluun ja käsitekamppailuun ovat
ylipäätään vähäiset. Yksi tekijä tässä on
lainsäädäntö, joka vahvistaa niin sanottua huoraleimaa ja tekee seksityön paljastamisen sen puolirikollisen luonteen
vuoksi monella tapaa vaaralliseksi seksin myyjälle. Toistaiseksi ostokiellon
ajajillakaan ei tosin Suomessa ole omaa,
julkisesti puhuvaa sanansaattajaa.
Seksin myyjien itsemääräämisoikeuden ja toimijuuden vahvistaminen edellyttää poliitikoilta, aktivisteilta, tutkijoilta ja tukipalveluiden tuottajilta
omien moraalisten rajojen venyttämistä sekä tahtoa vahvistaa seksin myyjien
omaa nimeämisvaltaa. Seksityöntekijöiden osallisuuden ja aseman vahvistamisen pitäisi olla kaiken seksityöhön liittyvän aktivismin lähtökohta.
Perustuslakivaliokunta käytti tammikuussa 2015 seksityöntekijä-sanaa lausunnossaan seksinostokieltoa koskevan
lain muutokseen. Perustuslakivaliokunta totesi: ”Huomionarvoista on sekin, että rikosoikeudellinen ostajiin kohdistuva sääntely saattaa saadun selvityksen
mukaan heikentää seksityöntekijöiden
asemaa.”
Perustuslakivaliokunnan sanavalinta
on kiinnostava käsitteen kiistanalaisuuden vuoksi, ja myös siksi, että Suomen
laki ei toistaiseksi tunne käsitteitä seksityö tai seksityöntekijä. Tyypillisesti lakitekstissä on puhuttu prostituoiduista,
seksikaupan kohteista ja seksuaalipalveluiden myyjistä.
Merkille pantavaa on myös se, että vuonna 2014 parituksen kohde ja ihmiskaupan uhri saivat ensimmäistä
kertaa oikeudenkäynneissä korvauksia ansionmenetyksistä. Perinteisesti
rikoksentekijöiltä takavarikoidut rahat
on määrätty rikoshyötynä valtiolle. Nämä yksityiskohdat voivat kertoa seksityön ymmärryksen sekä seksityöntekijöiden ja ihmiskaupan uhrien aseman
hitaasta muuttumisesta.
Associated Press julkaisee päivitetyn
ohjekirjansa Yhdysvalloissa kevään 2015
aikana. Nähtäväksi jää, miten se vaikuttaa journalisteihin ja julkiseen keskusteluun.
Kirjoittaja on sosiaalipsykologian maisteriopiskelija (VTK) sekä seksityöntekijöille tukea tarjoavan Pro-tukipiste ry:n tiedottaja.
Seksityöntekijä vai prostituoitu?
lähteet:
✕✕
Agustin, Laura (2007) Sex at the margins. Migration, labour markets and the rescue industry. Zed
Books, Lontoo.
✕✕
Bernstein, Elizabeth (2012) “Carceral politics as gender justice? The “traffic in women” and
neoliberal circuits of crime, sex, and rights”. Theory and Society: 41(3), 33-259.
✕✕
Bernstein, Elizabeth (2010) “Militarized Humanitarianism Meets Carceral Feminism: The Politics of
Sex, Rights, and Freedom in Contemporary Antitrafficking Campaigns”. Signs: Journal of Women in
Culture and Society, vol. 36, no. 1, p. 45-70. Haettu 14.2. 2015 osoitteesta: https://www.sss.ias.edu/
files/pdfs/Elizabeth%20Bernstein%20Signs%20article%20.pdf
✕✕
Billig, Michael (2009) “Discursive psychology, rhetoric and the issue of agency”. Semen [En ligne],
27/2009. Haettu 31.1.2015 osoitteesta: http://semen.revues.org/8930
✕✕
CATW (2014) CATW:n kirje Associated Press Stylebookin toimitukselle. Haettu 1.3.2015 osoitteesta:
http://www.catwinternational.org/Content/Images/Article/587/attachment.pdf
✕✕
Congdon, Jason (2014) Speaking of “dead prostitutes”: how CATW promotes survivors to silence
sex workers. Artikkeli Open Democracy –verkkojulkaisussa. Haettu 1.3.2015 osoitteesta: https://
www.opendemocracy.net/beyondslavery/jason-congdon/speaking-of-%E2%80%9Cdeadprostitutes%E2%80%9D-how-catw-promotes-survivors-to-silence-se
✕✕
Fuchs, S. (2001) “Beyond Agency”. Sociological Theory 19:1, 24-40.
✕✕
Gira Grant, M. (2014) Playing the Whore. The work of Sex Work. Verso, Lontoo & New York.
✕✕
Levy, Jay (2014) Criminalizing the Purchase of Sex. Lessons from Sweden. Routledge. Oxford & New
York.
✕✕
Mai, Nick. (2009). Migrant Workers in the UK Sex Industry. Final Policy-Relevant Report. Institute for
the Study of European Transformations, London Metropolitan University, Economic & Social Reseach
Council.
✕✕
NSWP (2014) Activists Urge the AP to Adopt “Sex Work”. Haettu 31.1.2015 osoittesta: http://www.
nswp.org/news-story/activists-urge-the-ap-adopt-%E2%80%9Csex-work%E2%80%9D.
✕✕
Perustuslakivaliokunnan lausunto 56/2014 vp. Haettu 1.3.2015 osoitteesta: http://www.eduskunta.
fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_56_2014_p.shtml
✕✕
Roth, Venla (2012) Defining Human Trafficking and Identifying Its Victims: A Study on the Impact and
Future Challenges of International, European and Finnish Legal Responses to Prostitution-related
Trafficking in Human Beings. Martinus Nijhoff Publishers, Leiden.
✕✕
Skilbrei, May-Len & Holmström, Charlotta (2013) Prostitution Policy in the Nordic Region. Ambiguous
Sympathies. Ashgate, Farnham.
✕✕
Space International (2015) Space International -järjestön verkkosivut. Tarkistettu 31.1.2015. http://
spaceinternational.ie/
✕✕
Vuolajärvi, Niina (2014) “Contested freedoms - Agency and Power in the Prostitution and Trafficking
Debates”. Julkaisematon artikkeliluonnos.
✕✕
Weitzer, Ronald (2014) “Miscounting Human Trafficking and Slavery”. Artikkeli Open Democracy
-verkkojulkaisussa. Haettu 1.3. 2015 osoitteesta: https://www.opendemocracy.net/beyondslavery/
ronald-weitzer/miscounting-human-trafficking-and-slavery
059