TURKU 2015 - Turun tuomiokirkon poikakuoro

Transcription

TURKU 2015 - Turun tuomiokirkon poikakuoro
IX
Valtakunnalliset
poikakuoropäivät
TURKU 2015
Arkkipiispan tervehdys poikakuoroille Arkkipiispan
tervehdys poikakuoroille
M
2
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
usiikilla on ollut suuri merkitys
Musiikilla on ollut suuri merkitys ihmisten elämässä ja historiassa. ihmisten elämässä ja historiassa.
Sen avulla on tulkittu elämän syvimpiä tunteita, iloa ja riemua, Sen
avulla on tulkittu elämän syvimpiä
mutta myös kaipausta ja surua. tunteita, iloa ja riemua, mutta myös
Musiikki on universaali kieli, joka on laajempi kuin tavallinen kaipausta ja surua.
puhuttu kielemme. Se elää kussakin hetkessä, mutta yltää Musiikki on universaali kieli, joka on
myös aikojen taakse. laajempi
kuin tavallinen puhuttu kielem me. Se elää kussakin
hetkessä, mutta
Kirkon elämään musiikki on liittynyt sen varhaisista ajoista alkaen. yltää myös aikojen taakse.
Laulaen on tulkittu uskoa ja rakennettu yhteyttä, myös yli kulttuurirajojen. Kirkon elämään musiikki on liittynyt
Niin tapahtuu myös parhaillaan Turussa vietettävillä IX Valtakunnallisilla sen varhaisista
ajoista alkaen. Laulaen
poikakuoropäivillä. on tulkittu uskoa
ja rakennettu yhteyttä,
myös yli kulttuurirajojen. Niin tapahtuu
myös parhaillaan
Turussa vietettävillä
IX Valtakunnallisilla
poikakuoropäivillä.
Toivotan
eri
puolilta
maatamme
Toivotan eri puolilta maatamme saapuville poikakuoroille hyvän Jumalan siunausta. saapuville poikakuoroille
hyvän Jumalan
siunausta.
Kari Mäkinen Kari Mäkinen
Arkkipiispa Arkkipiispa
Hyvät valtakunnallisten
poikakuoropäivien osanottajat
T
urku on kautta vuosisatojen ollut
maamme johtava kulttuurikaupunki.
Suomen vanhimmassa kaupungissa ovat
toistuvasti kohdanneet sekä sekoittuneet
pitkä historia ja modernit aatteet luoden
kulttuurille kussakin ajassa aina uudet
muodot. Tämä rikkaus näkyy tänäänkin
kaupungissamme vahvoina traditioina,
mutta samalla uskaliaina irtiottoina.
Olemme iloisia, että Turku saa isännöidä tänä vuonna valtakunnallisia poikakuoropäiviä. Myös tässä toiminnassa ylläpidetään ja viedään eteenpäin arvokkaita
monisatavuotisia perinteitä. Poikakuorot
osaavat yhtälailla elää ajassa; esimerkiksi
ohjelmavalinnoissa ja esiintymispaikoissa osataan haastaa nykyaika uskaliaassa
ja iloisessa hengessä. Tämä perinteitä
kunnioittava, rohkeasti eteenpäin pyrkivä
henki on sitä, mitä me Turussa kaupunkina haluamme kaikin tavoin edistää. Valtakunnalliset poikakuoropäivät auttavat
osaltaan kaupunkiamme tässä tavoitteessa.
Toivon, että Turku vastavuoroisesti voi
innostaa myös kaikkia kuoroja ja kuorolaisia uudenlaisiin onnistumisiin. Olkoon
valtakunnallisten poikakuoropäivät 2015
iloinen menestys meille kaikille!
Tervetuloa Suomen Turkuun!
Mika Akkanen
Turun kaupungin protokolla- ja
kansainvälisten asioiden päällikkö
3
"Laulusta me
voiman saamme,
laulu syömmen
aukaisee."
N
äillä laulun sanoilla haluan
toivottaa kaikki IX Valtakunnallisille Poikakuoropäiville osallistuvat poikakuorot sydämellisesti
tervetulleiksi Turkuun. Vuonna 1985
pidettiin ensimmäiset valtakunnalliset
poikakuoropäivät Turussa. Lämmin
kiitos kaikille niille tahoille, jotka
aloittivat 30 v. sitten tämän perinteen!
Varmasti juuri noiden päivien innoittamana heräsi turkulaisille ajatus
oman poikakuorotoiminnan uudelleen
elvyttämiseksi maamme kirkolliseen
pääkaupunkiin. Turun tuomiokirkon
poikakuoro, CCI, Chorus Cathedralis
Iuniorum, perustettiin 1987.
Antakoon nämä IX Valtakunnalliset poikakuoropäivät jokaiselle
kuorolaiselle ja heidän tukijoukoilleen laulusta ”syömmet aukaisevaa”
voimaa!
Heikki Rainio
CCI -poikakuoron taiteellinen johtaja
4
Tervetuloa Valta­
kunnallisille poikakuoro­
päiville Suomen Turkuun
C
CI-kuorolla on ilo järjestää yhdeksännet Valtakunnalliset poikakuoropäivät Aurajoen rannoilla. Nämä Poikakuoropäivät toteutetaan yhteistyössä
Turun kristillisen opiston kanssa, jonka
tiloissa kaikki kuorolaiset majoittuvat
ja ruokailevat. Näin kaikki poikakuorolaiset pääsevät kokemaan, miten suuri
joukko heitä kaiken kaikkiaan onkaan.
Poikakuoropäiviin sisältyy yhteisiä
kuoroharjoituksia, konsertteja sekä
erilaisia tapahtumia, joista esimerkkinä
on tutustuminen Koroisten ristiin. Kyseisellä retkellä pojat huoltojoukkoineen
menevät opastetulla kävelykierroksella
tutustumaan tuohon vanhan Turun
keskeiseen paikkaan. Tuolla Koroisten
alueella sijaitsi Turun tuomiokirkon
varhainen puurakenteinen edeltäjä,
joka rakennettiin paavi Gregorius IX
määräämällä kirjeellä, joka on päivätty
23.1.1229 – yli kaksi sataa vuotta ennen
kuin Kolumbus löysi Amerikan.
Kuorot pääsevät harjoittelemaan ja
esiintymään Turun tuomiokirkkoon,
jonka historia alkaa 1200-luvun lopulta.
Maamme ainoan keskiaikaisen basilikan
akustiikka juhlistaa omalta osaltaan poikakuorojen erityistä äänimaailmaa. Oletettavaa on, että jo tuolloin kirkossa kuultiin
latinaksi poikakuorolaulua, sillä Turun
tuomiokapitulin yhteyteen oli perustettu
vuonna 1276 Katedraalikoulu, jonka tehtävänä oli kouluttaa poikia kirkon palvelukseen. Suomen kirjakielen syntyyn vaikutti
Katedraalikoulun rehtorinakin toiminut
Mikael Agricola, joka oli Turun piispa
1500-luvulla. Hän suomensi Raamatun
sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Turun tuomiokirkko on keskeinen elementti maamme
historiassa, sillä kirkon ympärille perustettiin Suomen ensimmäinen kaupunki. Tuomiokirkon tornissa oleva kello on Suomen
vanhin julkiselle paikalle sijoitettu aikaa
näyttävä kello. Tornin huipulla olevien kirkonkellojen ääni on kaikunut radiossa joka
arkipäivä klo 12.00 vuodesta 1944 lähtien,
jolloin maamme oli sodassa ja eli kohtalonhetkiä. Tuomiokirkon läheisellä Vanhalla
Suurtorilla luetaan jouluaattoisin radioitava
ja televisioitava joulurauhan julistus. Tämä
joulun aloittava tilaisuus alkaa aina vahvan
sanoman virrellä, Jumala ompi linnamme.
Turun poikakuoropäivien yhteydessä
sopiikin lainata erästä vuonna 1582 julkaistua Piae Cantiones-kokoelman laulua,
jota Turun Katedraalikoulussa laulettiin.
Personent hodie
Lapsoset, laulakaa
Voces puerulae
riemuiten veisatkaa
Laudantes jucundae Herralle kunniaa
Kiitän kuorossa taustatyötä tekeviä
vanhempia ja isovanhempia sekä tietenkin kaikkia CCI-poikakuorolaisia ja
kuoronjohtajia. Teidän työnne tulokset
ovat mahdollistaneet näiden poikakuoropäivien järjestämisen. Kiitän myös Turun
ja Kaarinan seurakuntayhtymää, joka on
ollut tukemassa kuorotoimintaa sen perustamisesta lähtien sekä tätä tapahtumaa
tukemassa olleita tahoja.
Kaikukoon poikakuorojen ääni vahvana
maassamme kauas tulevaisuuteen!
Kyösti Meriläinen
Puheenjohtaja
CCI-Poikakuoron tukiyhdistys
5
IX Valtakunnalliset poikakuoropäivät
Turussa 24.-26.4.2015
Laulu Suomen soi - Turun konserttitalo la 25.4. klo 18.00
Chorus Cathedralis Iuniorum
CCI-muskari ja harjoituskuoro
joht. Heikki Rainio, Epp-Inna
Westergård ja Kaisa Takkula
Ilmari Hannikainen
1892-1955
Maija-Riitta Hirvonen
Jukka Salminen
Kalevalainen vieraan tervehdys
Suomal. kansansäv.
Leevi Madetoja
1887-1947
Pikkuväen katrilli
Ihme
Ei ole olemassa parempaa
On suuri sun rantas autius
Katson virran kalvohon
san. Sirpa Sironen-Hänninen
sov. Matti Hyökki
san. V.A. Koskenniemi
Rauman Poikakuoro
Joht. Lasse Selänne
Arvo Räikkönen
(1906-1978)
Arvo Räikkönen
Erkki Melartin
(1875-1937)
Carl Borenius
(1848-1918)
Arvo Räikkönen
Matti Hyökki
(1946-)
Stepan Degtjarjov
Lähde laulamaan
Ester Ahokainen
Lapinpoika
Rannalla
Sanoittaja tuntematon
Anna Kaari
Tuulen tie
Sauvo Puhtila, suom.
Laulu oravasta
Suomalainen humoreski
Aleksis Kivi
Trad. kansanlauluteksti
Hvalite imja Gospodne
Ortod. hymniteksti
Pianosäestys: Katriina Karvinen
Poikakuoro Pohjantähdet
joht. Jarkko Metsänheimo
Markku Viitasaari
1966-
Poikia on pohjolassa (2013)
Vetelin poikakuoro
joht. Simo Kangas
Oskar Merikanto
1868-1924
Jukka Kuoppamäki
1942-
Laula tyttö
Tämä taivas, tämä maa
Sininen ja valkoinen
6
San. Pirkko Arola
Pirkanpojat
joht. Jouni Rissanen
Hans Leo Hassler
1564-1612
Jouko Linjama
1934Aarre Merikanto
1893-1958
Pekka Kostiainen
Nun fanget an
Mieskuoro Euga
joht. Visa Yrjölä
Vytautas Miškinis
1954Leevi Madetoja
1887-1947
Camille Saint-Saëns
1835-1921
Anton Valle
Cantate Domino
Cantores Minores
joht. Hannu Norjanen
Einojuhani Rautavaara
1928-
Suomalainen rukouskirja (1952)
1. Tuo’os mettä kielelläsi
2. Saunarukous
3. Taivahan ilohon
San. Ps. 91
Denn er hat seinen Engeln
befohlen über dir
- ’Hän antaa enkeleilleen käskyn
varjella sinua’ oratoriosta ’Elias’
Credo (1972)
-Uskontunnustus
Felix Mendelssohn Bartholdy
1809-1847
Einojuhani Rautavaara
Kalevala-sarja
1. Terve nyt, piha, täysinesi
Sydämeni laulu
san. Kalevala
Rikasmies ja aarreaitta
san. Einari Vuorela
san. Aleksis Kivi
Hiiren peiaat
san. Kanteletar
Saltarelle
san. Émile Deschamps
Kehto
-kantaesitys mieskuorolle ja
Tracker-ohjelmalle
san. Saara Honkanen
Kaikki kuorot yhdessä
joht. Heikki Rainio
Fredrick Pacius
1809-1891
Suomen laulu
7
Messu Turun tuomiokirkossa su 26.4. klo 10.00
Saarna tuomiorovasti Heimo Rinne
Liturgi kappalainen Sari Lehti
Urkuri Markku Hietaharju
Kanttori Jukka Pietilä
IX Valtakunnallisille poikakuoropäiville osallistuvat kuorot
Päätöskonsertti Turun tuomiokirkossa su 26.4. klo 15:00
Rauman poikakuoro
joht. Lasse Selänne
Timo Katila
Kansankoraaleja Rauman
seudulta
Niin ihanaa on ylistää
Jeesus läsnäolollansa
Uskon kautta omasi
J.J. Weiland
n. 1605-1663
Kiitä Herraa, kaikki maa
Mikael Nyberg
J.Franck—E. Lönnrot
Tuntem. saksal.– J.L.
Lindström
Karin Räikkönen, suom.
Kuorosovitukset: Arvo Räikkönen
Puhallinyhtyesovitukset: Timo Katila
Urkusäestys: Katriina Karvinen
8
Poikakuoro Pohjantähdet
joht. Jarkko Metsänheimo
Giuseppe Ottavio Pitoni
1657-1743
Ludwig van Beethoven
1770-1827
Kuorosov. R. Ainali (2015)
Cantate Domino
San. Ps. 149
Soikoot taivaan ääret Luojan kunniaa San. H. Spegel ps. 148
pohjalta
Pirkanpojat
joht. Jouni Rissanen
Anton Bruckner
1824-1896
Edward Elgar
1857-1934
Maurice Duruflé
1902-1986
Tantum ergo
San. Thomas Aquinas
As torrents in summer
San. Henry Longfellow
Ubi caritas
Chorus Cathedralis Iuniorum
joht. Heikki Rainio
César Franck
1822-1890
Messe in A op.12
-Kyrie
-Gloria
Vetelin poikakuoro
joht. Simo Kangas
Tomás Luis de Vittoria
n. 1548-1611
Johann Sebastian Bach
1685-1750
Giulio Caccini
n. 1551-1618
Ave Maria
Cantores Minores
joht. Hannu Norjanen
Giovanni Pierluigi da Palestrina
n.1525-1594 Eric Whitacre
1970Hugo Distler
1908-1942
Missa Papae Marcelli
-Kyrie ’Herra armahda’
Lux Aurumque
’Kultainen valo’
Wachet auf, ruft uns die Stimme
’Herätkää!’ huutaa vartioiden ääni
Kuorot yhdessä
joht. Hannu Norjanen
Kristus, valo valkeuden
Ave Maria
Op. 12, nr. 6
Oratorio-orkesteri
solistiryhmä kuorolaisista
Heikki Rainio, tenori
Jouni Kuorikoski, baritoni
Johann Sebastian Bach
1685-1750
Lutherische Messen
Missa G-Dur, BWV 236
1. Kyrie
2. Gloria
3. Gratias
4. Domine Deus
5. Quoniam
6. Cum Sancto Spiritu
Oratorio-orkesteri 26.4.2015
IX Valtakunnalliset Poikakuoropäivät
1. Viulu
Juha-Pekka Vikman
Nobu Takizawa
Juha Viljanen
Anna Rainio
2. Viulu
Maija Kontunen
Arja Sippel
Petri Tulonen
Alttoviulu
Oleg Larionov
Harri Sippel
Sello
Eija Huhtala
Lauri Krapu
Kontrabasso
Marko Mäki
1. Oboe
Satu Ala
2. Oboe
Jun Saotome
Urut
Markku Hietaharju
Harppu
Saara Olarte
9
Cantores Minores
A
-kuoro, jossa on n. 140 laulajaa,
on kuoron ’lippulaiva’. Kuoron
poikaäänet harjoittelevat kolme ja
miesäänet kaksi kertaa viikossa. Lisäksi vuosittain pidetään kaksi n. viikon
mittaista musiikkileiriä. Poikaäänet ovat
iältään n. 9-15 vuotiaita ja miesäänet
n. 12-25 vuotiaita. A-kuoro esittää
vuosittain pääsiäiskonsertissaan J. S.
Bachin Johannes- tai Matteus-passion
ja joulu-/tammikuussa Jouluoratorion
kaikki kuusi kantaattia. Muita perinteisiä
10
konsertteja ovat äitienpäiväkonsertti ja
joulupäivän konsertti. Vuosittain esitetään myös muita suurteoksia kuten J. S.
Bachin H-molli -messu, W. A. Mozartin
Requiem ja J. Brahmsin Ein deutsches
Requiem. A-kuoron ohjelmisto käsittää
lisäksi monipuolisen valikoiman kuoromusiikkia aina keskiajalta moderniin
musiikkiin. Musiikillisia raja-aitoja
on rikottu tekemällä yhteistyötä mm.
Leningrad Cowboys-yhtyeen sekä Iiro
Rantalan kanssa.
Hannu
Norjanen
H
annu Norjanen
lauloi poikana
Cantores Minores
-poikakuorossa.
Norjanen jatkoi opintojaa Sibelius-Akatemiassa opiskellen
urkujensoittoa,
kuoronjohtoa sekä
orkesterinjohtoa.
Kuoronjohtoa
Norjanen opiskeli
myös Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa mm. prof. Eric Ericsonin johdolla. Norjanen on työskennellyt monipuolisesti
urkurina, kuoronjohtajana ja kapellimestarina jo
opiskeluajoista lähtien. Norjanen oli Lappeenrannan kaupunginorkesterin kapellimestari vuosina
1998-2001 ja Vaasan kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja vuosina 1999-2006. Hän on johtanut
Tapiolan kamarikuoroa vuodesta 1998 lähtien.
Norjanen on Urkuyö ja aaria -festivaalin ja toimii
musiikinjohdon opettajana Sibelius-Akatemiassa.
A-kuoro on tehnyt 57 kansainvälistä konserttikiertuetta mm. Japaniin ja
USA:han. Esiintymispaikkoina on ollut
monia maailman merkittävimpiä pyhättöjä ja konserttisaleja, kuten Lontoon
Westminster Abbey, Pariisin Notre
Dame, Washington National Cathedral (USA), Naritan Shinshoji-temppeli
Japanissa, Wienin Stephansdom, Berliinin
tuomiokirkko, Dresdenin Frauenkirche,
Leipzigin Tuomaskirkko, Vatikaanin
Pietarinkirkko sekä Moskovan Tsaikovski
-sali ja Pietarin State Academic Cappella
-konserttisali. Vuonna 1982 kuorolla oli kunnia laulaa jo edesmenneelle
Paavi Johannes Paavali II:lle sekä 2012
Paavi Benedictus XVI:lle Vatikaanissa.
Viimeisin matka tehtiin elokuussa 2014
Sveitsiin ja Saksaan. Vuonna 1965 kuoro
voitti ensimmäisenä suomalaiskuorona
BBC:n järjestämän ’Let the People Sing’
-kilpailun. Kaudella 2009-10 kuoro oli
YLEn valitsema ’Vuoden Nuorisokuoro’.
Vuonna 2011 Stadin Slangi ry. myönsi
kuorolle ’Stadin Junnu 2011’-tunnustuspalkinnon. Vuonna 2012 Suomen
Kirkkomusiikkiliitto ry. nimesi kuoron
’Vuoden musiikkiryhmäksi’.
A-kuoron taiteellisena johtajana toimii
kapellimestari Hannu Norjanen.
11
Pirkanpojat
P
oikakuoro Pirkanpojat on perustettu
Tampereelle vuonna 1970. Kuoron
keskeisinä tavoitteina on vaalia ja kehittää
ainutlaatuista poikakuoroinstrumenttia ja
-kulttuuria sekä tarjota pirkanmaalaisille
pojille mahdollisuuden oppia muusikkoutta ja laulamista innostavassa ilmapiirissä.
Kuoroa ovat sen historian aikana johta-
12
neet Jarmo Kokkonen, Martti Kivivuori, Hannu-Heikki Hakulinen, Markku
Ylipää, Olli-Taavetti Kankkunen, Jussi
Kauranen sekä Jouni Rissanen.
Pirkanpoikien ohjelmisto painottuu
kirkkomusiikin mestariteoksiin, mutta
lisäksi kuoro esittää myös nykymusiikkia
ja popsovituksia.
Jouni Rissanen
J
Yleisradio on nimittänyt Pirkanpojat
ensimmäisenä poikakuorona Suomessa vuoden nuorisokuoroksi kaudella
2006–2007. Kuoro tekee jatkuvasti
yhteistyötä Tampere Filharmonian ja
Tampereen Oopperan sekä Tampereen
Seurakuntayhtymän kanssa.
ouni Rissanen (s. 1984) on valmistunut
Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2011 pääaineena musiikkikasvatus. Musiikinopettajan koulutuksen
rinnalla hän opiskeli kuoron- ja yhtyeenjohtoa Jani Sivénin ja Timo Nuoranteen
ohjauksessa Metropolia Ammattikorkeakoulussa, josta hän on valmistunut
musiikkipedagogiksi (AMK) vuonna 2012.
Rissanen on opiskellut kuoronjohtoa
myös Tampereen Ammattikorkeakoulussa
suorittaen solistiset erikoistumisopinnot
vuonna 2014 opettajanaan Markus Yli-Jokipii. Orkesterinjohdossa hän on kouluttautunut Atso Almilan mestarikursseilla.
Rissanen on työskennellyt Poikakuoro
Pirkanpoikien päätoimisena taiteellisena
johtajana vuodesta 2011 lähtien. Hänen
johdollaan kuoro on esittänyt mm. Olli
Kortekankaan, Jaakko Mäntyjärven ja
Mikko Sidoroffin kuoroteosten kantaesityksiä sekä useita oratorioita, kantaatteja
ja messuja. Rissanen on tehnyt yhteistyötä mm. Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin, Tampere Filharmonian ja
Tampereen Filharmonisen Kuoron kanssa
sekä toiminut kuoronjohdon tuntiopettajana Tampereen Ammattikorkeakoulussa.
13
Poikakuoro Pohjantähdet
K
iimingin seurakunnan poikakuoro
Pohjantähdet aloitti toimintansa
syksyllä 2007 kanttoripariskunta Ulla ja
Jarkko Metsänheimon aloitteesta. Mittavan koulukierroksen jälkeen saatiin hyvä
alkuryhmä kuorolle ja näitä alusta asti
mukana olleita laulajia on yhä kokoonpanossa. Kuoro lauloi pitkään tasaäänisenä poikakuorona, mutta viime vuosina
on äänenmurroksen kautta miesäänisiksi
edennyt jo 14 laulajaa.
14
Kuoro on avustanut säännöllisesti seurakunnan tapahtumissa ja konsertoinut
yhteistyössä mm eri puhallinorkesterien
kanssa. Kuoro sallistui valtakunnallisille
poikakuoropäiville Helsingissä v. 2011.
Vivaldin Glorian kuoro esitti yhdessä
Ynnin poikien ja Oulunsalo ensemble-orkesterin kanssa v. 2012. Mozartin
Requiemin kuoro lauloi yhdessä kahden
kamarikuoron ja Oulunsalo ensemblen
kanssa pyhäinpäivänä 2014 Oulun
Ulla Metsänheimo
U
lla Metsänheimo on opiskellut
musiikkia Keski-Suomen konservatoriossa, Oulun konservatoriossa ja
Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla.
Vuoden 2015 alussa hän valmistui
myös kasvatustieteen kandidaatiksi
Oulun yliopistosta. Ennen Kiimingin
poikakuoron johtamista hän on johtanut
useita lapsikuoroja mm Alavuden, Isonkyrön ja Tuiran seurakunnissa. Hän on
ollut toteuttamassa myös useita ääniteprojekteja, tuoreimpana joulukuussa
2015 tyttökuoro Satakielten joululevyn
”Lintujen joululaulu”. Ulla Metsänheimo
toimii yrittäjänä yksityisessä musiikkikoulussaan.
Varajohtaja Jarkko Metsänheimo
johti vuosina 1998-2005 Lapuan tuomiokirkon poikakuoroa ja on laulanut
bassosolistina useissa kantaateissa ja
viimeksi Mozartin Requiemissa.
tuomiokirkossa. Tässä esityksessä oli
mukana 40 poikakuorolaista. Konsertin
jälkeen kuoroon liittymistä odotelleet
pojat etenivät laulukokeiden kautta
pääkuoroon, ja tällä hetkellä kokoonpanoon kuuluu 56 poikaa. Harjoituskuoro
Junnuissa on mukana 10-15 laulajaa.
Kuoro tekee yhteistyötä myös Oulun
tuomiokirkkoseurakunnan kanssa avustaen messuissa ja järjestäen konsertteja
pohjoisen hiippakunnan pääkirkossa.
Kuoro on käynyt v. 2011 matkalla
Saksassa ja Itävallassa, v. 2012 Englannissa ja v. 2014 pohjois-Ruotsissa.
Vuodelle 2015 tukiyhdistys on tehnyt
periaatepäätöksen uuden konserttimatkan toteuttamisesta keski-Eurooppaan.
Kuoron taiteellisena johtajana on toiminut Musiikin maisteri Ulla Metsänheimo työparinaan sekä kuoron säestäjänä
Kiimingin kanttori Jarkko Metsänheimo.
15
Rauman poikakuoro
Lasse Selänne
D
ir. cant. Lasse Selänne opiskeli
1960-luvulla kansakoulunopettajaksi Rauman Seminaarissa. Sieltä
hän sai vahvan kipinän musiikin
tekemiseen. Niinpä hän opetti pari
vuosikymmentä kaupungin musiikkiluokilla, toimi koulun rehtorina ja
johti pitkään mm. Rauman Kamarikuoroa ja Rauma Flikkatten Gööriä.
Rauman Poikakuoron toiminnassa
hän on ollut mukana aiemminkin,
kuoron johtajana hän on ollut syksystä 2013 alkaen.
Kuoron kotisivut:
www.raumanpoikakuoro.fi
T
oiseksi vanhin poikakuoro
maassamme, Rauman Poikakuoro, perustettiin liki 60 vuotta
sitten syksyllä 1955 aluksi Rauman Mieslaulajien yhteyteen,
josta se toiminnan laajennuttua
eriytyi omaksi kuorokseen.
Nykyisellään Rauman Poikakuoro on yksi kolmesta Rauman
Musiikkiopiston kuorosta.
Kuoron alkuun saattamisessa
merkittävä rooli oli kahdella
raumalaisella musiikkivaikuttajalla: musiikinlehtori ja
säveltäjä Arvo Räikkösellä sekä
Rauman seurakuntien kanttori dir.cant. & dir.mus. Erkki
Tallilalla. Säveltäjä Räikkösen
toimiessa Rauman Mieslaulajien
johtajana ja kanttori Tallilan
tartuttua Rauman poikakuoron
ruoriin alkoi tiivis yhteistyö,
16
jonka tuloksena syntyi useita
teoksia poika- ja mieskuoron
yhteisesti esitettäviksi.
Ja yhteistyötä kuorojen välillä
on yhä edelleen: 23. toukokuuta
järjestää Rauman Poikakuoro
60-vuotisjuhlakonserttinsa ja
Rauman Pyhän Ristin kirkon
täyttävät Rauman Poikakuoro
ja Rauman Mieslaulajat. Myös
entiset Rauman Poikakuoron laulajat ovat tervetulleita
mukaan laulamaan. Perinteisesti Rauman Poikakuoro on
esiintynyt myös Mieslaulajien
Isänmaallisessa illassa. Muita
jo perinteiksi muodostuneita
kuoron omia esiintymisiä ovat
kevät- ja joulukonsertit sekä
muut kirkossa, paikallisissa
tapahtumissa ja yrityksissä
toteutettavat laulutuokiot.
Historiansa aikana kuoro on tehnyt
useita laulumatkoja niin kotimaassa kuin
ulkomaillakin, mitä toimintaa pyritään
jatkamaan edelleen, jotta pystyttäisiin
tarjoamaan myös nykylaulajille näitä
unohtumattomia kokemuksia lauluharrastuksen parissa.
Kuoro harjoittelee kahdesti viikossa.
Toinen harjoitus on koko kuorolle ja
toinen on vuoroviikoin toistuva stemmaharjoitus, jossa sopraano-altto -äänialat
vuorottelevat tenori-basso -yhdistelmän
kanssa. Lisäksi merkittävänä harjoitustuntien lisääjänä ovat laululeirit. Viime
syksystä lähtien on kuoron toisena ohjaajana toiminut Rauman musiikkiopiston
vararehtori Timo Katila.
Kuoron ohjelmisto koostuu sekä maallisesta että hengellisestä musiikista, kansansävelmistä, nykysäveltäjien teoksista
ja paikallisista raumalaisista veisuista –
ja onpa mukana ollut myös musikaaleista
tuttuja säveliä viime kauden teeman
oltua the Sound of Music.
17
Vetelin poikakuoro
T
oukokuussa vuonna 1985 kirjoitettiin
uusi luku suomalaisen kuorolaulun
historiassa. Kuoron johtaja, director cantus, Simo Kangas oli kerännyt koelauluilla
kunnan ala-asteen kouluilta viisikymmentä
poikaa, joista 37 lähti mukaan kuorotoimintaan. Esiintymiset omassa maakunnassa toivat kuoron kirkasäänisen ja heleän
soinnin yleisön tietoisuuteen ja osallistuminen Lappeenrannassa 1987 pidetyille
Nuorten Kuoropäiville nosti Vetelin
Poikakuoron valtakunnalliseen tietoon.
Kymmenet esiintymismatkat aina Napapiiriltä etelään ja Pohjanmaalta itään ovat
tehneet kuoron tunnetuksi suomalaisille.
Kotimaan esiintymisten lisäksi kuoro
on toimintansa alusta alkaen suunnannut
18
konserttimatkoja ulkomaille. Euroopan
maista Saksassa kuoro on konsertoinut
kolme kertaa ja Italiassa kahdesti: Roomassa 2005 Vatikaanin aukiolla kuoro
esiintyi paaville ja monituhatpäiselle
yleisölle. Tsekkoslovakiassa (1992),
Itävallassa, Belgiassa, Hollannissa ja
Ranskassa on kuoro myös esiintynyt.
Naapureissamme Ruotsissa ja Virossa
on kuultu Vetelin Poikakuoroa. Kuorolla
on ollut myös vierailijoita Euroopasta.
Viimeksi Tsekin poikakuoro Boni Bueri
vieraili Vetelissä syksyllä 2007. Yhdysvaltoihin, Kaliforniaan, Simo Kangas vei
kuoronsa konserttikiertueelle kesällä 1995
ja toisen kerran vuonna 2008 Finn Fest
2008-tapahtumaan USA:han ja Kanadaan.
Simo Kangas
S
Nykyinen ohjelmisto koostuu pääasiassa
suomalaisesta kansanmusiikista ja hengellisistä teoksista: säveltäjänimet Sibelius,
Schubert, Vivaldi, Bach ja Mozart ovat
kuuluneet kuoron kärkiohjelmistoon.
Vuonna 1995 kuoro lauloi tunnusmusiikin
Hollywoodissa tehtyyn maailmanlaajuiseen
televisio-ohjelmaan Children of the World.
Kuorolaisten äänen sointia ovat käyneet
virittämässä Tallinnan konservatorion
rehtori, kuoronjohdon professori Venno
Laul, useampaankin kertaan sekä kotimaassa arvostetut kuoronjohtajat Jarmo
Kokkonen ja Tapani Tirilä.
Kuoro on osallistunut aktiivisesti kotimaassa pidettyihin valtakunnallisiin kuorolaulukatselmuksiin. Merkittävimpinä
imo Kangas syntyi Vetelissä 1937.
Hän valmistui opettajaksi Raahen
seminaarista 1963 ja on toiminut sen
jälkeen luokanopettajana Kinnulassa,
Kaustisella sekä viimeksi Vetelissä
vuoteen 1997 saakka, jolloin hän jäi
eläkkeelle.
Kuoronjohtajana Simo Kangas on
toiminut vuodesta 1961 lähtien, johtaen
useita keskipohjalaisia kuoroja. Lisäksi
hän on ollut solistina muunmuassa
Suomen Kirkon Kuorolle ja Helsingin
Katedraalikuorolle. Kuoromusiikin
lisäksi Simo Kangas on toiminut
myös kansanmusiikin parissa. Hän oli
mukana useita vuosia Tikkakosken
Pelimanneissa. Vetelin Poikakuoron
Simo Kangas perusti vuonna 1985.
Vuonna 1991 Tasavallan Presidentti
myönsi Simo Kankaalle Director Cantus -arvonimen.
kilpailusaavutuksina Vetelin Poikakuoron
miehet saivat kaksi hopealeimaa Tampereen sävel -kuorokilpailussa 1997 sekä
voittivat 1998 Roomassa pidetyn kansainvälisen sakraalimusiikin kuorokilpailun.
19
Chorus Cathedralis Iuniorum
C
CI eli Chorus Cathedralis luniorum,
Turun tuomiokirkon poikakuoro,
perustettiin v. 1987 Turun ev.-lut. seurakuntayhtymän yhteisen musiikkitoimikunnan aloitteesta esikuvanaan eurooppalaiset
poikakuorot. Tuomiokirkon musiikkielämään poikakuoro kuuluu kiinteästi, ja
se osallistuu tuomiokirkon sekä muiden
Turun seurakuntien jumalanpalveluksiin.
Pääkuoron vahvuus on 30-40 laulajaa,
joiden ikä vaihtelee 8-22 vuoteen. Kuoro
harjoittelee kaksi kertaa viikossa. Toinen
harjoituksista on stemmaharjoitus, jolloin
tenorit ja bassot ovat yhdessä samoin
kuin sopraanot ja altot. Lisäksi ohjelmaan kuuluu sekä viikonloppuleirejä että
talvi- ja kesäleiri. Vuosittain pidettävien
koelaulutilaisuuksien kautta sekä musiikkileikkikoulusta valitaan koulutuskuoroon
20
noin 10 uutta 7-8 -vuotiasta poikaa. Koulutuskuorossa pojat oppivat äänenkäytön
perusteita, nuotinlukemista sekä muita
valmiuksia, joita kuorolaiset tarvitsevat.
Pääkuorolaisille järjestetään tarpeen mukaan henkilökohtaista äänenmuodostusopetusta. Tammikuussa 2004 perustettiin
CCI-musiikkileikkikoulu yhdessä Turun
konservatorion kanssa, jossa tapahtuu
musiikin varhaiskasvatus.
Turun tuomiokirkon poikakuoro konsertoi säännöllisesti kotimaassa, ja tämän
lisäksi se on tehnyt konserttimatkoja
Ruotsiin, Englantiin, Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Viroon, Yhdysvaltoihin ja
Kanadaan. Vuonna 2005 kuoro konsertoi Roomassa kristinuskon Suomeen
tulon 850-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen.
Heinäkuussa 2008 Turun tuomiokirkon
poikakuoro teki konserttimatkan Ranskaan ja lauloi mm. Pariisin Notre-Damen
katedraalissa ja St. Clotilde basilikassa
sekä Strasbourgissa EU-parlamentin
päämajassa. Lokakuussa 2011 kuoro teki
toisen konserttimatkan Yhdysvaltoihin
konsertoiden New Yorkissa, Philadelphiassa sekä Washingtonissa.
Kuoron ohjelmistoon kuuluu a cappella
-ohjelmiston ohella suuria orkesteriteoksia kuten W.A.Mozartin messuja
ja Requiem, F.Schubertin Missa in B,
J.S.Bachin Johannes- ja Matteuspassio
sekä Jouluoratorio ja G.Verdin Requiem.
CCI esitti Suomessa ensimmäistä kertaa
teosharvinaisuuden, C.H.Graunin jouluoratorion joulukuussa 2002 ja huhtikuussa
2004 J.C.F. Bachin passio-oratorion Die
Pilgrime auf Golgatha.
Joulukuussa 2004 oli vuorossa jälleen
Suomen kantaesitys, J.G.Rheinbergerin
jouluoratorio Der Stern von Bethlehem.
Syyskuussa 2004 osa kuoron laulajista
oli mukana Turun oopperayhdistyksen
tuottamassa Puccinin Tosca -oopperan
Heikki Rainio
H
eikki Rainio aloitti yksinlauluopinnot Oulun musiikkiopistossa Esko
Jurvelinin oppilaana ja opiskeli hänen
johdollaan vuosina 1972-74. Yksinlaulun diplomin Heikki Rainio suoritti
SibeliusAkatemiassa vuonna 1985
opettajanaan prof. Matti Lehtinen. Erinomaiset kritiikit saaneen ensikonsertin
1986 jälkeen hän on täydentänyt opintojaan Saksassa ja Itävallassa mm.
prof. Kurt Equiluzin johdolla. Rainio on
keskittynyt urallaan passio-ja oratorio­
esityksessä. Syksyllä 2007 CCI-kuoron
20-vuotisjuhlakonsertissa kuultiin Suomen
kantaesityksenä Charles Gounod’n Te
Deum kuorolle, 2 urulle sekä 2 harpulle
sekä Osmo Tolosen Agricola-kantaatti
kuorolle, uruille ja baritonisolistille sekä
Markku Klamin a cappella-teos ’Eikä
merta enää ole’. Tolosen ja Klamin
teokset ovat CCI-kuorolle omistettuja
sävellyksiä.
Maaliskuussa 2008 kuoro esitti ensi
kertaa Suomessa Antonio Salierin oratorion La Passione di Nostro Signore Gesu
Cristo. Kuoro on laulanut Turun filharmonisen orkesterin, Lohjan kaupunginorkesterin, Kaukametsän kamariorkesterin,
Soli Deo Gloria-orkesterin sekä Tallinnan
että Riikan barokkiorkesterien kanssa.
CCI:n Turku 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvät konsertit
olivat dramatisoitu F.Mendelssohn Bartholdyn sovittama J.S.Bachin Matteus-passio sekä Suomen kantaesityksenä kuultu
C.H.Graunin Pääsiäisoratorio.
tehtäviin ja esiintynyt solistina kotimaan
lisäksi useissa Euroopan maissa sekä mm.
Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa.
Liedlaulajana Rainio on esiintynyt maamme
eturivin pianistien, kuten Ilmo Rannan, Pentti
Kotirannan, Gustav Djupsjöbackan, Marko
Aution ja Pasi Helinin kanssa.
Kuoronjohtoa Rainio on opiskellut Matti
Hyökin ja Anders Öhrwallinjohdolla sekä
orkesterinjohtoa kapellimestari Pertti Pekkasen johdolla. Syksyllä 1996 Rainio nimitettiin
Turuntuomiokirkon poikakuoron, Chorus
Cathedralis Iuniorum, taiteelliseksi johtajaksi.
Heikki Rainio toimii Turun Maarian seurakunnan johtavana kanttorina.
21
Mieskuoro Euga
Visa Yrjölä
V
isa Yrjölän (s. 1992)
piano-opinnot alkoivat
yksityisesti vuonna 1999 ja
jatkuivat myöhemmin Tampereen konservatoriossa.
Innostus kuoromusiikkiin
syttyi poikakuoro Pirkanpojissa, ja vuosina 2004–2006
Yrjölä opiskeli kuoronjohtoa
Klemetti-Opiston kursseilla
opettajinaan Helge Kõrvits,
Ilmo Riihimäki ja Rita Varonen. Vuodesta 2011 Yrjölä
on opiskellut SibeliusAkatemian kuoronjohto-
M
ieskuoro Euga on nuorten miesten mieskuoro,
jonka soinnissa intohimo musiikkiin, vankka osaaminen
ja nuoret äänet nivoutuvat
yhteen ainutlaatuisella tavalla. Kuoro sai alkunsa kesällä
2011, kun joukko kuoroprojekteissa tutustuneita nuoria
miehiä Turusta ja Tampereelta lyöttäytyivät yhteen
täyttääkseen aukon Suomen
kuoromaailmassa. Näitä entisiä poikakuorojen ja musiikkiluokkien kasvatteja yhdisti
unelma nuoresta mieskuorosta, jossa korkea taiteellinen
taso ja kunnianhimoisuus
yhdistyisivät samanhenkisen
joukon yhdessäoloon, tuttavallisemmin ”eugaelämään”.
Näin sai alkunsa Mieskuoro
22
luokalla Matti Hyökin ja Nils
Schweckendiekin johdolla, ja
lisäoppia on karttunut muun
muassa Simon Carringtonin
ja Georg Grünin mestarikursseilla sekä useilla orkesterinjohdon kursseilla. Mieskuoro
Eugan lisäksi Yrjölä johtaa
mieskuoro Vantaan Laulua
sekä kaudella 2014–2015
kamarikuoro Addictiota.
Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa 2013 Visa
Yrjölälle myönnettiin nuoren
ja lupaavan johtajan kannustuspalkinto.
Euga, johon tiukan seulan
jälkeen valikoitui noin 25
laulajaa. Kuoron keski-ikä on
tällä hetkellä noin 24 vuotta.
Moni opiskelee musiikkia
ammatikseen, mutta mukaan
mahtuu väkeä juristista fyysikkoon. Helsingistä on muodostunut toiminnan kolmas
painopiste, mutta mukana
on laulajia aina Jyväskylää
myöten. Kuoroa johtaa Sibelius-Akatemiassa opiskeleva
Visa Yrjölä (s. 1992).
Ohjelmistossaan Euga
pyrkii monipuolisuuteen,
kiinnostavuuteen ja nuorekkuuteen klassikoita
unohtamatta ja on esittänyt
musiikkia gregoriaanisista sävelmistä 2000-luvun
musiikkiin. Syyskuussa 2013
Euga kantaesitti Seppo Pohjolan Elämän
kultapuu -kantaatin F. E. Sillanpään
125-vuotisjuhlan yhteydessä, ja vuoden
2012 joulukiertueella kuoro esitti Urmas
Sisaskin Jouluoratorion, joka kuultiin
Suomessa vasta toista kertaa. Syksyllä
2014 Euga toteutti 1900-luvun ranskalaiseen musiikkiin keskittyneen viiden
konsertin kotimaankiertueen nuoren urkuvirtuoosin Pétur Sakarin kanssa.
Nuoresta iästään huolimatta Euga on
jo saanut huomiota ja tunnustusta kotimaassa ja ulkomailla. Toukokuussa 2013
kuoro sijoittui ensimmäiseksi Cornwallin
kansainvälisessä mieskuorokilpailussa alle
40 laulajan sarjassa. Päätöksessään tuomaristo kiitteli taitavan laulamisen lisäksi
Eugan onnistuneita ohjelmistovalintoja ja
hyvän kontaktin luomista yleisön kanssa.
Tampereen Sävel -kuorokatselmuksessa
kesäkuussa 2013 kuoro palkittiin kahdella
kultaleimalla ja Visa Yrjölä lisäksi johtajapalkinnolla. Toukokuussa 2014 Euga
edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton
EBU:n järjestämässä televisioitavassa
Europe Sings! -tapahtumassa Wienissä.
23
Curriculum Vitae,
Jouni Kuorikoski
M
usiikin maisteri, baritoni Jouni
Kuorikoski on saanut muusikon
koulutuksensa Sibelius-Akatemiassa, josta
hän on valmistunut laulutaiteen opettajaksi ja kirkkomuusikoksi sekä suorittanut
laulun A-kurssitutkinnon (diplomitutkinto) erinomaisin arvosanoin.
Jouni Kuorikoski on pitänyt lukuisia konsertteja ja kirkkokonsertteja ja
esiintynyt passio- ja oratoriosolistina eri
puolilla Suomea sekä esiintynyt useilla
musiikkijuhlilla mm. Ilmajoki, Kangasniemi, Kaustinen, Lohtaja ja Parainen.
Kuorikoski on esiintynyt solistina myös
Englannissa, Espanjassa, Itävallassa, Japanissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa,
Sveitsissä, Tanskassa, USA:ssa, Venäjällä
ja Virossa. Pohjoismaisten pääkaupunkien
nuorten taidetapahtumassa Kööpenhaminassa hän oli Helsingin yksinlaulun
edustaja 1984. Vuonna 1993 Kuorikoski
voitti Oskar Merikanto-laulukilpailun,
Lappeenrannan valtakunnallisissa yksinlaulukilpailuissa –96 hän sai kolmannen
palkinnon ja kesällä –96 hän sijoittui
toiseen semifinaaliin viidentoista parhaan
mieslaulajan joukkoon Itävallassa Wienissä pidetyssä kansainvälisessä Belvedere
Hans Gabor-laulukilpailussa, jota pidetään
maailmanlaajuisesti eräänä merkittävimmistä oopperakilpailuista. Syyskuussa –97
Genevessä Sveitsissä pidetyssä CIEM:in
53. musiikkikilpailuissa Kuorikoski ylsi
finaaliin neljän parhaan mieslaulajan
joukkoon ja heinäkuussa –99 hän sijoittui viiden parhaan mieslaulajan joukkoon Yhdysvalloissa käydyissä Marian
Anderson-laulukilpailuissa saaden The
Howard and Geraldine Polinger Family
Foundation Prize-palkinnon. Ulkomaisia
24
kilpailumatkoja ovat apurahoin tukeneet
TOP-Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja
Turun kaupunki.
1995 alkaen Kuorikoski on hyväksytty
tekemään Yleisradion vakavan musiikin osastolle soololauluradionauhoja.
Jouni Kuorikoski on esiintynyt Suomen
johtavien pianistien ja urkurien kanssa
sekä mm. Bulevardin kamariorkesterin, CCA-kuoron, Dominante-kuoron,
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin,
Kuninkaantien muusikoiden, Kymin
Sinfonietan, Laivaston Soittokunnan, Lappeenrannan Kaupunginorkesterin, Lohjan
orkesterin, Porin Sinfonietan, Radion
Kamarikuoron, Soli Deo Gloria-kamariorkesterin, Suomen Laulun, Turun filharmonisen orkesterin, Turun konservatorion
kamarikuoron, Uuden Forssan Orkesterin, Åbo Akademiska Orkesternin, Drottningsholm Barockensemblen, Moscow
Symphony Orchestran, Orchestre National de Lorrainen, Orchestre Symphonique
de Biennen (SOB), ja Orchestre de la
Suisse Romanden (OSR) solistina, kapellimestareina mm. Marko Autio, Lasse
Erkkilä, Janne Haapanen, Sauli Huhtala,
Juha Kangas, Jouko Koivukoski, Timo
Kotilainen, Juha Kuivanen, Juhani Lamminmäki, Markus Lehtinen, Seppo Murto, Timo Nuoranne, Pertti Pekkanen, Elja
Puukko, Heikki Rainio, Heikki Seppänen,
Eric-Olof Södeström, Juha Viljanen, Markus Yli-Jokipii,
Fabio Luisi,
Jacques Mercier
ja Marc Tardue.
Vuoden 2003
alusta Jouni
Kuorikoski on
toiminut laulun
yliopettajana
Turun konservatoriossa.
P
oikakuorolaisen urani alkoi tamperelaisen Pirkanpoikien riveissä 9-vuotiaana
tammikuussa 2002. Pienestä jännityksestä
huolimatta tulkintani kappaleesta Maa on
niin kaunis riitti läpäisemään kuoronjohtaja
Jussi Kaurasen tarkan seulan. Olin kovin
innoissani päästessäni osaksi tasokasta ja
arvostettua musiikki-instituutiota, mutta en
kyllä tuolloin osannut aavistaakaan, mihin
tämä kaikki lopulta johtaisi. 13 vuotta
myöhemmin näen, että poikakuorossa viettämäni vuodet ovat tuoneet minulle tulevan
ammatin, monia tärkeitä ystäviä ja unohtumattomia kokemuksia sekä kasvattaneet
ja sivistäneet paitsi musiikillisesti, myös
muillakin elämänalueilla.
Ensimmäiset puoli vuotta vietin harjoituskuorossa, ja toisinaan jäin harjoitusten
jälkeen kuuntelemaan Mozartin sulosäveliä,
kun A-kuoro harjoitteli Requiem-konserttia
varten. Moniääninen musiikki tuntui kovin
kiehtovalta, ja puoli vuotta myöhemmin
pääsinkin laulamaan jo Maurice Duruflén
samannimistä suurteosta sopraanostemmassa. Jos vanhemmat poikaäänet olivat jonkinlaisia idoleita, olivat miesäänet vähintäänkin
supersankareita nuoren pojan näkökulmasta.
Eri-ikäisiä poikia ja nuoria miehiä käsittävän yhteisön hienous onkin se, että vanhemmat ja kokeneemmat toimivat esimerkkinä
nuoremmille, toivon mukaan hyvänä
sellaisena, ja auttavat ja tukevat heitä, tarvittaessa myös isällisesti ojentaen. (Fyysinen kurittaminen on nähty koululaitoksessa
ja perheissä jo hyvän aikaa sopimattomana
kasvatuskeinona, mutta käsittääkseni nykyisin poikakuoropiireissäkin on pitkälti päästy
eroon aikoinaan suositusta nuotilla päähän
-traditiosta.) Tällainen ryhmädynamiikka on
omiaan opettamaan tervettä kurinalaisuutta
energiaa ja mahdollista testosteronia huokuville rasavilleille. Viikoittaisiin harjoituksiin
ja yhteisiin,
kunnianhimoisiin tavoitteisiin
sitoutuminen
opettavat vastuuntuntoa.
Poikakuoroelämän kohokohtia ovat tietenkin yhteiset
leirit ja matkat.
Kun lauma samanhenkisiä nuoria laitetaan
silloin tällöin viettämään viikko putkeen
yhdessä tarjoten sekä upeita esiintymiskokemuksia että sopivasti vapaa-aikaa, on
sanomattakin selvää, että syntyvät sosiaaliset siteet kantavat pitkälle, myös poikakuoroajan jälkeiseen elämään. Itse pääsin
esiintymään poikakuorossa kymmenessä eri
maassa, Yhdysvaltoja ja Hongkongia myöten. Hienoista kokemuksista voisi kirjoittaa
täysimittaisen trilogian, mahdollisesti osittain asianmukaisilla ikärajasuosituksilla varustettuna, mutta pari tapausta voisin nostaa
esille. Vuonna 2008 olimme New Yorkissa
katsomassa Rangersin NHL-ottelua New
Jersey Devilsiä vastaan, ja iloiseksi yllätykseksemme kotijoukkue muisti äänekkäitä ulkomaisia fanejaan heijastamalla tulostaululle
tekstin ”Welcome Pirkanpojat Boys’ Choir
from Finland!”. Iloamme ei pilannut edes
takanamme istuneen herrasmiehen ”Hahaha
boys’ choir sucks!” -tokaisu vierustoverilleen. Myös kansainväliset poikakuoropäivät
Puolan Poznanissa syksyllä 2010 sujuivat
osittain urheilun merkeissä, sillä festivaali
järjesti poikakuorojen Euroopanmestaruuskilpailut futsalissa! Voittoa ei Suomeen
valitettavasti tuotu, mutta ainakaan kovasta
yrityksestämme ja kannatusvälineenämme
toimineesta vuvuzela-torvesta ei jäänyt tämä
kiinni.
Iida Salenius
Poikakuoro - nuoren miehen toinen koti
25
Erityisesti Keski-Euroopassa ja Britanniassa
Sosiaalisten rientojen ohella myös musiiktoimii valtava määrä todella tasokkaita ja
ki itsessään oli upeaa. Mainittujen Mozartin
perinteisiä poikakuoroinstituutioita, joista
ja Duruflén Requiemien lisäksi pääsin lauvanhimmat saattavat olla jopa tuhatvuotilamaan mm. Bachin koko Jouluoratorion ja
aita. Aikalaislähteiden mukaan Bachilla oli
Johannes-passion, runsaasti vähemmän tunnettuja taidemusiikin helmiä kuten E. T. A
vaikeuksia saada kurittomia poikia pysymään
PivoMisereren,
ja Hesburger
laittoivat
hynttyyt
yhteenheidän
herkkukansan
puolesta!
Hoffmannin
valtavasti
erityylistä
ruodussa,
laulaessaan samoja
teoksia
säestyksetöntä eli a cappella -musiikkia sekä
kuin me nyt 300 vuotta myöhemmin! On
myös koreografialla höystettyjä sovituksia
hienoa nähdä, että Suomessakin jonkin aikaa
kevyen musiikin hiteistä. Lauloimme ainakin kadoksissa ollut poikakuoroperinne on elkymmenellä kielellä, mukana tietenkin muun pynyt uudestaan 1900-luvun jälkipuoliskolta
muassa kuollut kieli latina, mutta myös
lähtien, ja toivottavasti yhä useammat musiJ.R.R. Tolkienin kehittämä haltiakieli, jolla
kaaliset pojat löytävät tiensä poikakuoroihin.
ei tiettävästi koskaan ole puhujia ollutkaan,
Toivotan kaikille kuoromusiikin ja yhdesainakaan Keski-Maan ulkopuolella. Paitsi
säolon iloa sekä riemukkaita IX Poikakuoettä kymmenen vuotta poikakuorossa tarjosi
ropäiviä!
kattavan läpileikkauksen kuorokirjallisuudesta, ehti tuossa ajassa esimerkiksi nuotinluku- Visa Yrjölä
kyky kohota puoliammattimaiselle tasolle.
taiteellinen johtaja, mieskuoro Euga
Jo pienestä pitäen meille HESBURGERIN
kerrottiin,
kuinka
kuoronjohdon opiskelija,
BONUSEDUT
pitkät perinteet poikakuorolaululla on.
Sibelius-Akatemia
PIVO <3 HESBURGER
PIVO PIVO
<3
PIVO<3
<3HESBURGER
HESBURGER
HESBURGER
Pivo
Pivo
ja ja
Hesburger
Hesburger
laittoivat
laittoivat
hynttyyt
hynttyyt
yhteen
yhteen
herkkukansan
herkkukansan
puolesta!
puolesta!
Pivo ja Hesburger
laittoivat
hynttyyt
yhteen
herkkukansan
puolesta!
Bonustili aina
ajan tasalla
Älä missaa
herkkuetuja!
Pivon etuohjelmat
Älä missaa herkkuetuja!
-välilehdeltä löydät
Pivon
etuohjelmat -välilehdeltä löydät
Hesburgerin
Bonusklubin.
Hesburgerin
Bonusklubin. Saat käyttöösi
Saat käyttöösi
uusimmat
uusimmat
edutheti
ja tarjoukset heti niiden
edut ja
tarjoukset
ilmestyessä.
niiden ilmestyessä.
HESBURGERIN
HESBURGERIN
BONUSEDUT
BONUSEDUT
Herkuttelu Hesburgerilla on
Bonustili aina nyt
ajan
tasalla
entistäkin helpompaa.
Herkuttelu Hesburgerilla
on nyt
entistäkin
Pivon
avulla
näet nopeasti
helpompaa. Pivon avulla
näet nopeasti
Hesburgerin
bonustilin
Hesburgerin bonustilinsaldon
saldon sekä
sekäviimeiviimeisimmät
simmät käynnit ja ostokset.
käynnit ja ostokset.
Katso lisätietoja ja ohjeita: pivolompakko.fi/hesburger
Älämissaa
missaaherkkuetuja!
herkkuetuja! Bonustili
Bonustili
aina
aina
ajan
ajan
tasalla
tasalla
Katso lisätietoja ja ohjeita: Älä
pivolompakko.fi/hesburger
HESBURGERIN BONUSEDUT
Pivon
Pivon
etuohjelmat
etuohjelmat
-välilehdeltä
-välilehdeltä
löydät
löydät
Herkuttelu
Herkuttelu
Hesburgerilla
Hesburgerilla
on on
nytnyt
entistäkin
entistäkin
Hesburgerin
Hesburgerin
Bonusklubin.
Bonusklubin.
Saat
Saat
käyttöösi
käyttöösi
helpompaa.
helpompaa.
Pivon
Pivon
avulla
avulla
näet
näet
nopeasti
nopeasti
uusimmat
uusimmat
edut
edut
ja tarjoukset
ja tarjoukset
heti
heti
niiden
niiden
Hesburgerin
Hesburgerin
bonustilin
bonustilin
saldon
saldon
sekä
sekä
viimeiviimeisimmät
simmät
käynnit
käynnit
ja ostokset.
ja ostokset.
OSALLISTU PIVO SYDÄN HESE
-KILPAILUUN PIVON SOMESSA!
ilmestyessä.
ilmestyessä.
@PIVOLOMPAKKO
@PIVO
PIVOLOMPAKKO
Katso
Katso
lisätietoja
lisätietoja
ja ohjeita:
ja ohjeita:
pivolompakko.fi/hesburger
pivolompakko.fi/hesburger
Innostu
Insinööritoimisto
Prosessi– ja tehdassuunnittelu
SIA- ja LVI-suunnittelu
3D-mallinnus, Laserskannaus
Tuotannon automatisointi
Robottisovellukset
Energia-analyysit
TKO?
www.turunkristillinenopisto.fi
Focusplan Oy
Pitkämäenkatu 6
20250 Turku
TAPAHTUMAA OVAT TUKENEET:
•Cloetta Suomi Oy
Focusplan Oy
Pitkämäenkatu 6•Mehiläinen
20250 Turku, FINLAND
•Orkla Foods
Vesa Ranta
Managing Director, MSc.
Mobile +358 400 783 329
vesa.ranta@focusplan.fi
www.focusplan.fi
Finland
•Pyhän Henrikin säätiö
Engineering Office
•Suomen Mieskuoroliiton
Process– ja Plant Engineering
Tulevaisuusrahasto
Elec., Instr. and Automation
•Turun kaupunki
Energy Analysis
Laser Scanning
Ohjelmalehden taitto: Janne Peltonen, Turun kristillinen opisto
CCI:n perinteinen äitienpäiväkonsertti
10.5.2015 klo 15.00 Maarian kirkossa
Vapaa pääsy
äivät järjestää
op
or
u
ak
ik
po
at
av
ra
Seu
ella v. 2019!
Pirkanpojat Tampere