docarkkipiispantalosta - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
download 
Report Transcription
arkkipiispantalosta - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 10/2015 www.turunseurakunnat.fi Tuore kirja arkkipiispantalosta avaa muistoja menneisyydestä. Sivu 7 Nettiraivo kumpuaa vihasta ja alemmuudentunteesta. Keskiaukeama Kauneimmat joululaulut soivat joulun odotusta. Takasivu Jesus själv var en flykting. Sidan 8 2 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 27.11.–18.12.2015 H Toisen maailman ääni ” yvyyden voiman ihmeelliseen suojaan…” Vain muutama kuukausi ennen kuolemaansa Flossenbürgin keskitysleirillä kirjoitti pappi ja vastarintataistelija Dietrich Bonhoeffer runon, josta on tullut suomalaiseen virsikirjaan - kansallispyhäkössä vuosituhannen ensimmäisenä virtenä veisattu - virsi 600. Runo rohkaisee sinnikkäästi uskomaan parempaan maailmaan. ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman”, virressä lauletaan. Tätä kirjoitettaessa eletään toista päivää Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Uutiset toistavat Pariisin tapahtumia. Kansallispyhäkössä ja Helsingin tuomiokir- kolla muun muassa kristityt ja muslimit ovat yhdessä vedonneet rauhan ja toivon puolesta. Lintukodossakaan ei päästä piiloon maailman tapahtumilta. Pallosta on tullut entistä pienempi ja globaaleista riippuvuussuhteista entistä tiiviimpiä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Oli sitten kysymys eri syistä syntyneistä vihollisuuksista, taloudellisesta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta tai ilmastonmuutoksen muuttamista olosuhteista. Pahasta syntyy pahaa. Viha synnyttää vihaa. ”Voita sinä paha hyvällä”, Paavali kirjoitti. Siinä missä paha kasvaa, tulee hyvän kasvaa suuremmaksi. Mitä epävarmempaa, kaoottisempaa ja pelottavampaa, sitä tärkeämpää on yl- ALUKSI läpitää mahdollisimman hyvää arkea ja vahvistaa hyvän elämän mahdollisuuksia itselle ja muille. Vahvistaa toisen maailman ääntä edistämällä aktiivisesti hyvän voittoa. Globaalien riippuvuussuhteiden verkko tarvitsee sitä. Pariisi-uutispäivän kaaoksessa Norvasuon Tuomo muotoili sen facebookpäivityksessään näin: Hyvän tulee kasvaa pahaa suuremmaksi. ”En mahda maailman pahuudelle ja siitä herääville tunteilleni mitään. Sille mahdan, mitä valitsen niiden keskellä. En kuuntele jokaista uutislähetystä. Keitän rauhassa aamukahvit. Viihdyn läheisten parissa. Käyn kylässä tai kutsun jonkun käymään. Laitan perheelle hyvää ruokaa. Teen työtäni. Keskityn asioihin, jotka innostavat ja antavat iloa. Luen iltarukoukseni. Lyhyesti: elän. En halua suostua siihen mihin he pyrkivät: pelolla hallintaan.” Tavallisessa arjessa toisen maailman ääni kaikuu arjen suoraviivaisissa asioissa. Sano läheisellesi, että rakastat. Perusta yri- tys, josta olet haaveillut. Taputa olalle häntä, joka tuntuu sitä tarvitsevan. Tervehdi maahanmuuttajaa ystävällisesti. Tee kuluttajana vastuullinen valinta. Opettele jotain uutta. Auta häntä joka kärsii – kaukanakin. istuta omenapuu. Minna Vesanto ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ SATTUVAT SANAT Piispa Askolan sanoin meidän kristittyjen kutsumus on nyt toimia hyvän puolesta. Vastakkainasettelun, epäluulojen ja vihan viljelyn sijaan meidän on kuljettava rinta rinnan rauhan ja ihmisten välisen yhteyden asialla. Tätä tekivät viime sunnuntaina ihan konkreettisesti kristityt, muslimit ja muiden uskontokuntien edustajat marssillaan Tuomiokirkolta Ranskan suurlähetystöön. Terroristit haluavat kylvää pelkoa ja nostattaa vihaa. Paras tapa tehdä tyhjäksi heidän pyrkimyksensä on jatkaa normaalia elämää ja lisätä siihen joka päivä ripaus ystävällisyyttä ja rakkautta. Viha ei voi voittaa, sillä rakkaus on monin verroin sitä väkevämpi voima.” Päätoimittaja Seppo Simola, Kirkko ja kaupunki 18.11.2015 Psykoterapeutti Maaret Kallio, Helsingin Sanomat 18.11.2015 ”Jossain vaiheessa mainokset lakkasivat imitoimasta elämää ja elämä alkoi imitoida mainoksia. Onnellisuus ei silti automaattisesti seuraa, vaikka koti näyttäisikin sisustuslehden sivulta repäistyltä. Minäkeskeinen onnellisuuden ideologia aiheuttaa onttouden oireita ja riittämättömyyden tunnetta. Paine keskittyä jatkuvasti vain omaan onneensa on kuin yrittäisi laulaa sävellajissa, johon ääniala ei ihan yllä.” Toimittaja, pappi Hanna Paavilainen, Valomerkki 17.11.2015 S Tulkoon valo! e, mitä ihminen odottaa, tuo valonsa jo tähän hetkeen. Jos olen työmatkalla Helsinkiin, on junassa istuminen toisenlaista kuin jos olen matkalla ystäviä tapaamaan. Sillä, mitä odotamme, mihin suuntaamme ajatuksemme, on merkitystä. Kirkkovuodessa käytetään Vapahtajan syntymän odotukseen neljä adventtisunnuntaita. Päivät käyvät aina vain lyhyemmiksi ja tähän pimeyteen sytytämme joulun lähestyessä joka pyhä yhden adventtikynttilän lisää. Pimeyttä on monenlaista. Luonnon valon vähyyden lisäksi on sisäistä synkkyyttä, joka voi olla masennusta, johon tarvitaan lääkäriä tai terapeuttia. On myös sellaista pimeyttä, jonka valoksi tarvitaan hyvää politiikkaa tai tarkkanäköistä diakoniaa. Sitten on sellaista pimeyttä, joka tulee kokemuksesta, että Jumala on kadonnut tai että me olemme kadottaneet Jumalan. Se voi nousta kokemuksesta, ettei Jumala auta kärsimysten keskellä tai että elämästä katoaa mieli ja tarkoitus. Täytyy olla pimeää, jotta valo näkyisi. Keskustan katu- ja mainosvalojen keskellä on vaikea nähdä tähtitaivasta. Kaiken pimeyden, ahdistuksen, käsittämättömän vaikean keskellä toivo ei silti ole sammunut. Voi olla, että Jumala lähestyy meitä tähän kaikkeen kietoutuneena. Elämässä on säröjä, joiden lävitse taivaan valo loistaa. Kun Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo”, tuo valo voi olla monenlaista. Se voi olla hidasta sarastusta tai salaman leimahdus tai jotain siltä väliltä. Se on silti valoa. Odottaessamme ennakoimme jo tulevaa. Odottava äiti kestää pahoinvointia ja unet- Pasi Leino ”Vanhemmuuden vaatimusten lista tuntuu olevan loputon, vaikka loppujen lopuksi merkittävin makaa kahdessa sanassa: turvallisuudessa ja kiinnostuksessa. Läsnä oleva vanhempi on saatavilla, reagoi lapsen kiukkuun ja iloon, korjaa ja luo yhteyttä aina uudelleen. Usein pelkkä vanhempi riittäisi, ilman suuria virikkeitä, vempaimia ja mahtavia harrastuksia. Sillä missä ihminen oppii olemaan suhteessa toiseen, jos ei ole suhteessa? Vaikka poissaolevan vanhemmuuden perinne on pitkä, sen tulevaisuus on vielä kirjoittamatta. Rohkenisitko laskea kännykkäsi ja kääntyä lapsesi puoleen? Uskaltaisitko alkaa luoda jotain sellaista, josta ehkä itsekin jäit paitsi?” KUUKAUDEN SANA tomia öitä, koska tietää, että pian syntyy uusi elämä. Katsomme tyhjää seimeä sillä silmällä, että tuohon syntyy vielä lapsi jouluna. ”Mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen” lauletaan joululaulussa. Syntyy, sitten kun sen aika on. Olemme usein kärsimättömiä ja haluaisimme kaiken nopeasti ja kerralla. Teemme työläitä valmisteluja ja koitamme saada joulun ulkoiset puitteet sellaisiksi, että joulu voisi tulla. Kaikki ei silti ole omien ponnistelujemme varassa. Adventtiaika on meille kutsu toimia vähäisinä valoina siellä missä elämme. Voimme omalta osaltamme tehdä Jumalan valtakunnan arvoja todeksi jo nyt asettumalla rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ilon puolelle tässä pimeässä maailmassa. Franciscus Assisilaisen rukouksen sanoin: ”Vapahtajani, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne, missä on vihaa, kylväisin rakkautta, missä katkeruutta, toisin anteeksiantamusta… missä epätoivoa, kantaisin toivoa, missä pimeyttä, loisin sinun valoasi, missä alakuloisuutta, virittäisin ilon.” Päivi Vuorilehto Sielunhoidon teologi, retriittipappi KANNEN KUVAT Arkkipiispantalo oli Jukka Paarmalle koti ja työpaikka. Tuoreessa kirjassaan Paarma avaa ovia sen historiaan ja kertoo sen asukkaista. Kuva Timo Jakonen 27.11.2015 46. vuosikerta Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Harri Raitis, samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 18.12.2015 Päätoimittaja Paula Heino, Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen Toimitussihteeri Mervi Sipilä, mervi.sipila@evl.fi Toimittajat Katja Kaartinen, Leena Koski ja Minna paula.heino@evl.fi Seurakuntien ilmoitukset turku.tiedotus@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Vesanto Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva, puh. 202 754 2284, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi Jakelu Posti Jakeluhuomautukset Timo Karonen, p. 0207 542 267 Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi 3 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Kirkonkirjat sähköistyivät Seurakuntayhtymässä työ on loppusuoralla tayhtymässä on viimeisen neljän vuoden aikana digitoitu kaikki keskeisimmät kirkonkirjat 1860-luvulta lähtien. Kuvia kirkonkirjojen sivuista tai aukeamista kertyi hankkeen aikana kaikkiaan 600 000. Kirkonkirjojen kuvaukset teki ulkopuolinen yritys, mutta urakka työllisti myös seurakuntayhtymän keskusrekisterin henkilökuntaa, joka kävi läpi kaikki kuvat ja tarkisti niiden vastaavuuden alkuperäisten dokumenttien kanssa. – Tarvittaessa on tehty uusintakuvauksia ja korjailtu tiedostojen kuvailutietoja. Se on ollut aikaa vievää, kertoo keskusrekisterin hoitaja Salla Tenkanen. Digitointia on keskusrekisterissä hoitanut palkattuna yksi työntekijä, mutta kaikkiaan parikymmentä henkilökunnan jäsentä on osallistunut työhön muiden tehtäviensä ohessa. Digitointi on maksanut seurakuntayhtymälle kaikkiaan 900 000 euroa. – Meillä on ollut hyvä tilanne, kun henkilökuntaa on paljon, mutta niin on ollut aineistoakin, Tenkanen kertoo. Vastaava digitointi on määrä suorittaa kaikissa Suomen seurakunnissa. Etenkin suurissa keskusrekistereissä se on jo pitkällä, mutta kaikkialla sitä ei ole vielä aloitettu. Kirkkohallituksen tavoitteena on kuitenkin luoda maanlaajuinen rekisteri digitoiduista kirkonkirjoista vuoden 2017 loppuun mennessä. Opukset turvassa Digitointi on hyödyttänyt jo nyt keskusrekisterin työntekoa, koska tiedon etsiminen onnistuu nyt työpöydän äärestä. – Puhelinpalvelussa voidaan esimerkiksi nopeasti tarkistaa muuttoasioita ja tarvittaessa opastaa kysyjä eteenpäin, jos etsitty henkilö ei esimerkiksi olekaan asunut tietyn seurakunnan alueella. Etuna on myös se, että vanhat, paperiset kirkonkirjat voidaan jättää rauhaan, eivätkä ne enää kulu käytössä. Kirkonkirjoista etsitään tietoja usein etenkin sukuselvityksiä varten. Niitä tarvitaan muun muassa perunkirjoituksia ja lainhuutoja laadittaessa. Myös sukututkijat voivat tilata tietoja kirkonkirjoista. Timo Jakonen ● Turun ja Kaarinan seurakun- Kirkonkirjojen digitointi on ollut huikea hanke. Vanhojen merkintöjen lukeminen vaatii myös aivan omaa osaamistaan ja paikallishistorian tuntemusta. Digitoituihin kirkonkirjoihin pääsevät kuitenkin käsiksi vain keskusrekisterin työntekijät. – Minkäänlaista tekstintunnistusohjelmaa meillä ei ole, joten tarvitsemme edelleen ihmisen nimen lisäksi ajankohdan, jolloin hän on ollut seurakunnan jäsen, jotta voimme etsiä tietoja. Seurakuntien ja kaupungin historiaa Kirkonkirjojen tulkitseminen vaatii paikallistuntemusta ja merkintätapojen logiikan ymmärtämistä. Maaseudun seurakunnissa, kuten Piikkiössä, Paattisilla ja Kakskerrassa ihmiset on kirkonkirjoissa jaoteltu kylittäin ja sen jälkeen taloittain ja perhekunnittain. Tuomiokirkkoseurakunnassa on puolestaan käytetty korttelikirjoja, joita muualta seudun seurakunnista ei löydy. Niissä asukkaat on kirjattu aakkosittain kaupunginosan, korttelin ja asuintalon mukaan. – Kun näistä kirjoista etsii tietoa, täytyy tietää esimerkiksi se, mihin seurakuntaan mikäkin kylä on kuulunut, tai milloin Kakskerta on muodostanut oman seurakuntansa. Paattisten kirkkoherra tapasi myös yhteen aikaan tehdä osan merkinnöistä kirkonkirjoihin latinaksi. Muissa seurakunnissa vanhimmat kirkonkirjat ovat ruotsiksi. Nyt digitoidusta aineistosta suuri osa, kaikkiaan 380 000 kuvaa koostuu 1960-luvulta alkaen käytössä olleista perhelehdistä. Niissä on kullekin sivulle merkitty yhden perheen tiedot seurakunnittain aakkosjärjestyksessä. Vanhojen kirkonkirjojen lukijalta vaaditaan myös silmää koukeroisille käsialoille, sekä vaihteleville nimien kirjoitusasuille – Johan voi välillä olla Juho tai päinvastoin. – Muun muassa V- ja W-kirjainten käyttö on usein vaihdellut. Nimien kirjoitustapa on voinut myös riippua siitä, onko kirjurina toiminut pappi ollut suomen- vai ruotsinkielinen tai -mielinen. Välillä kirjoitamme sukuselvityksiin pitkiä selityksiä siitä, missä muodoissa henkilön nimi esiintyy kirkonkirjoissa. Rampa, rikollinen tai rokotettu Kirkonkirjoihin on historian saatossa kirjattu seurakunnan jäsenten synty- tien Henrikinkirkon sunnuntaijumalanpalvelukset alkavat klo 11. Kyse on vuoden mittaisesta kokeilusta, minkä jälkeen jatkosta päätetään siitä kertyneiden kokemusten perusteella. Kokeilun aloittamista edelsi seurakuntalaisille viime keväänä tehty kysely. Lisäksi seurakunta tarvitsi kokeilua varten tuomiokapitulin suostumuksen, koska kirkkolain mukaan seurakunnan pääjumalanpalvelus on pidettävä sunnuntaisin klo 10. Aiemmin Henrikissä on myöhennetty muun muassa jouluaamun jumalanpalveluksia, mistä on tullut hyvää palautetta. – Uudistuksella pyritään vastaamaan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten toiveisiin ja sitä kautta sitouttamaan heitä tiiviimmin seurakuntaelämään. Messun myöhempi alkamisaika helpottaa myös erilaisten jumalanpalveluslähtöisten tapahtumien järjestämistä, sanoo kappalainen Anna-Kaisa Kallio. naisuuksista, kuten luonteenpiirteistä tai ulkonäöstä. Virkatodistuksiin näitä ylimääräisiä tietoja ei kuitenkaan merkitä, sillä ne katsotaan arkaluontoisiksi. – Lisätietosarakkeeseen on voitu kirjoittaa esimerkiksi, että joku on heikkohermoinen tai että jollain on luomi selässä tai hän ontuu. Myös tiedot rikosmerkinnöistä on löytyvät samasta sarakkeesta. Ammatitkin on usein mainittu. Piikojen ja renkien lisäksi seassa on työmiehiä ja ritareitakin. – Omat suosikkini ovat yömakkaranmyyjä, Tuomiokirkon lämmittäjä ja vesitehtailija, Tenkanen kertoo. Minna Uusivirta Pallivahan jumalanpalvelusaika muuttuu Henrikinkirkon jumalanpalvelukset alkavat kello 11 ● Ensimmäisestä adventista läh- mäaikojen, asuinpaikkojen ja perhesuhteiden lisäksi suuri määrä muutakin tietoa. Ristimiset, konfirmaatiot, kuulutukset, avioitumiset ja mahdolliset kirkosta eroamiset on merkitty tarkasti muistiin, tarvittaessa erillisiin kirjoihin. Vanhoihin kirkonkirjoihin on tallentunut tietoja seurakunnan jäsenten lukutaidosta. Muun muassa katekismuksen, psalmien ja Raamatun historian tuntemukselle on omat sarakkeensa. Myös ehtoollisella käymiset on vaihtelevalla aktiivisuudella kirjattu ylös. Tenkanen kertoo, että virallisten faktojen lisäksi pappi on saattanut merkitä kirjoihin ja kansiin tietoja muun muassa rokotuksista tai seurakuntalaisten henkilökohtaisista omi- Muiden suomenkielisten seurakuntien pääjumalanpalvelukset Turussa ja Kaarinassa alkavat sunnuntaisin klo 10. – Henrikinkirkon myöhemmin alkavaan jumalanpalvelukseen ovat tervetulleita aamu-uniset muistakin seurakunnista, vinkkaa Anna-Kaisa Kallio. ● Pallivahassa sunnuntaisin pi- dettävien jumalanpalvelusten aloittamiskellonaika muuttui marraskuun alussa. Jatkossa Pallivahan kirkon sunnuntain jumalanpalvelukset ovat kello 11. Kirkossa on tähän saakka pidetty kokeiluajanjakson verran sunnuntain jumalanpalveluksia kello 17. Nyt tehty muutos tuo jumalanpalvelukset takaisin alkuperäiseen ajankohtaansa. Ajankohdan siirtoa ovat toivoneet erityisesti ikäihmiset sekä lapsi perheet. Maarian kirkon sunnuntaiset jumalanpalvelukset alkavat edelleen totuttuun tapaan kello 10. 4 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Jussi Vierimaa Arkeologiset löydöt Ristimäen vanhalta kirkkomaalta kertovat kiehtovaa tarinaa elämästä 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa Esi-isien elämä hahmottuu ● Pari vuotta sitten Ravattulan Ristimäen arkeologisilla kaivauksilla koettiin jymy-yllätys, kun alueelta löydettiin kirkonjäännös 1100- ja 1200-lukujen vaihteesta. Vastaavaa ei ole Suomessa ennen löydetty, eikä aikakauden ihmisistä, yhteiskuntarakenteesta tai uskonelämästä ole yksityiskohtaista tietoa. Kuuden vuoden tutkimusten ansiosta alkaa hahmottua, miten tuohon aikaan elettiin. Samalla saadaan ensimmäistä kertaa vihiä kristinuskon historiasta Lounais-Suomessa ennen nykymuotoisten seurakuntien järjestäytymistä. – Tämä on varmaan viimeisen sadan vuoden ajalta yksi merkittävimmistä löydöistä Suomessa, tutkimusta johtava arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta sanoo. Ristimäki on metsäinen saareke Aurajokilaakson peltomaisemassa, noin neljä kilometriä Turusta Hämeenlinnaan. Vajaan 1300 neliömetrin alueella oli aikoinaan arviolta 300 haudan hautausmaa, puukirkko alttareineen ja kirkkomaata ympäröivä kiviaita. Tutkimuksia tekevät Turun yliopiston arkeologian opiskelijat ja tutkijat. Tähän mennessä on tutkittu 30 hautaa, pituudeltaan kymmenmetrisen kirkon kivijalka, mahdolliset alttarin perustukset sekä osa kirkkomaata ympäröivästä kiviaidasta. Arkeologisia löytöjä on tuhansittain. Ruohonen kertoo, että kaksihuoneinen kirkko on aikoinaan erottunut selvästi maisemasta ja vetänyt helposti 50 ihmistä. Hautaus- maan koosta ja käyttöiästä voi Ruohosen mukaan päätellä, että Ravattulan kylän lisäksi kirkonmäki on ollut muutaman muunkin läheisen kylän käytössä. – Samalla peltoaukealla on Kurala, Kausela ja Ravattula. Olen ajatellut, että kirkkoa on käytetty Aurajoen molemmin puolin. Hautaustavasta voi Ruohosen mukaan päätellä, että kyseessä oli tasaarvoinen maalaisyhteisö, jossa kaikille oli tasavertaiset hautapaikat kirkkomaalla. Haudat kertovat paljon Hautausmaa kertoo paljon sitä käyttäneestä yhteisöstä. Yli 800 vuodessa puiset arkut ja vainajien luut ovat jo muuttuneet mullaksi, mutta arkuissa käytetyt rautanaulat paljastavat arkkujen paikat ja koot. Ruumishautaus, arkkujen itä-länsi-suunta ja se, että mukaan ei haudattu aseita, ruokaa tai kotieläimiä ovat Ruohosen mukaan merkkejä kristillisestä hautauksesta ja uskosta ylösnousemukseen. Naisten haudat ovat tutkijan aarreaittoja. Vainajat puettiin juhlapukuun, ja naisilla oli kaulallaan koruja, kuten pronssisolkia ja lasihelmiä, jotka säilyneet hyväkuntoisina. Korut ja metallisoljet ovat säilöneet alleen myös kangaspaloja. – Kankaasta pystytään määrittämään, onko se kasvi- vai eläinkuntaa, esimerkiksi pellavaa tai villaa, Ruohonen sanoo. Ruohosen mukaan viimekesäisen parikuukautisen kaivausrupeaman Ristimäen väki oli omaksunut kristinuskon ja uskon ylösnousemukseen. Ruumiit haudattiin kasvot itää eli nousevaa aurinkoa kohti. mielenkiintoisimmat löydöt olivat vainajien takaraivojen kohdalta löytyneet hiukset, jotka oli ilmeisesti kietaistu nutturalle. Hiuksista pystytään selvittämään aikakauden elinoloja, ravitsemustilannetta ja jopa vainajan elinaluetta. Noin viidestä haudasta on löytynyt hammaskiillettä, josta pystytään tutkimaan vainajan ikään sekä terveydentilaan liittyviä asioita. Hautausmaalle rakennettu kirkko oli kaksiosainen, harjakattoinen, kivijalan päällä seisova puukirkko. Merkkejä tiilestä, laastista tai ikkunalasista ei ole. Niinpä Ruohonen on päätellyt ikkunoiden olleen pienet, suljettavat räppänät. – Kirkossa oli lankkulattia, jonka väleihin ihmiset hukkasivat kolehtirahojaan. Hylkäys oli tutkijan onni Tavallisesti näin vanhojen kohteiden tutkiminen on hankalaa, koska alueen päälle on vuosisatojen aikana rakennettu yhtä ja toista. Ristimäellä näin ei ole: jo 15–20 senttimetrin syvyydessä ollaan 1100–1200-lukujen vaihteen historiassa. Alueen koskemattomuus on arkeologin onni. Kirkon ja kirkkomaan käyttö on radiohiiliajoitusten ja esinelöytöjen perusteella päättynyt ennen vuotta 1250. Todennäköisesti ne hylättiin. Noihin aikoihin Lounais-Suomeen perustettiin seurakuntia, ja Ravattulan kirkollinen toiminta siirtyi muualle, todennäköisesti Kaarinaan perustettuun isoon pitäjänkirkkoon. Pientä kyläkirkkoa ei enää tarvittu, ja se joko purettiin tai jätettiin lahoamaan sijoilleen. – Ristimäki on osoitus siitä, että tällainen pienempi, lähetysajan kirkkojen verkosto on ollut olemassa. Sitä ei ole ohjatusti perustettu, vaan se on syntynyt kyläyhteisön sisältä. Uskon, että siellä on käynyt kiertävä pappi. Todennäköisesti esimerkki on tullut nykyisen Ruotsin alueelta, Ruohonen pohtii. Myöhemmin Ristimäkeä on suojannut sen maanviljelyyn kelpaamaton maaperä ja syrjäinen sijainti pienen kylätien päässä. Moni kysymys auki Monia Ristimäkeen liittyviä yksityiskohtia on auki, ja vastausten Jokaisella on oma “ristinsä“. Kaivausjohtaja Juha Ruohoselle se on Ristimäki, jonka huikea tarina avautuu vähä vähältä. Ravattulan Ristimäki ● Ristimäki sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta Hämeenlinnaan päin, lähellä Kymppitien ja Ohitustien liittymää. Kohteeseen pääsee jalkaisin tai polkupyörällä. ● Kirkon nurkkakivien paikat ja alttari on merkitty maastoon. Paikan kaivaminen tai vahingoittaminen on ehdottomasti kielletty. ● Ravattulan Ristimäen tutkimukset: ravattula.fi ● Tukiyhdistys: smtt.fi ● Ruohosen tutkimustuloksiin liittyvä luento syyskuulta: virtuaalikirkko.fi/videoarkistot/turun-tuomiokirkko/luentosarjaturun-tuomiokirkko-1/ saaminen vaatii tutkimustyötä. Ruohonen haluaa erityisesti selvittää, milloin tarkalleen ottaen hautausmaa otettiin käyttöön ja milloin kirkko rakennettiin. Hän toivoo, että ensi kesäksi saataisiin vielä rahoitus muutaman kuukauden kaivauksiin. Tämän jälkeen Ristimäkeen pitää tehdä pysyvät opasteet ja kunnon polut, jotta tutkimattomien hautojen päältä ei kävellä. – Kirkon kivijalan paikka pitäisi saada paremmin esille ja alueelle pitäisi saada pysyvämpi muistoristi. Tutkimus- ja kirjoitustöitä hanke teettää vielä pitkään. Ruohonen on iloinen siitä, että moni arkeologiopiskelija on innostunut tekemään Ristimäestä opinnäytetyönsä. Tutkittavaa alueella riittäisi Ruohosen mukaan vaikka 30 vuodeksi. Hanke kiinnostaa myös yleisöä, ja yleisökaivauksiakin on järjestetty. Tutkimusten etenemistä voi seurata internetistä ja tukea tukiyhdistyksen kautta. Tekeillä on myös kaksi dokumenttia. Ruohoselle on tärkeää, että tutkimusta koitetaan popularisoida ja tuoda lähelle ihmisiä. – Haluaisin, että ihmiset oppisivat arvostamaan menneisyyttä ja sitä, että kotimaassakin on vaikka mitä – aina ei tarvitse mennä Egyptiin. Heidi Pelander Naiset ovat koreilleet ennenkin. Haudoista löytyneet lasihelmet ovat säilyttäneet värinsä hämmästyttävän hyvin. 5 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Musiikki vie sanomaa ihmissydämelle Taivaasta tuulee -yhtye vetää kirkkosalin täyteen joka vuosi joka ei laula nuoteista. Hän kuulee oikean laulutavan päässään ja tuottaa ääntä sen mukaan. Mies laulaa tenorina korkealta ja kovaa. Hän uskoo, että musiikin tehtävänä on kuulua korville sekä koskettaa sydäntä. Stenroos uskoo, että Jumala on antanut hänelle lahjan, jonka avulla hän haluaa palvella Herraansa ja levittää yläkerran sanomaa myös muille. – Haluan piiloutua itse lavalta pois, jotta voisin kirkastaa muillekin sitä, mitä minä palvelen, Stenroos toteaa. Näin hän on tehnyt jo vuosikymmenien ajan. Ensin hän kiersi yksin ympäri Suomea laulamassa ja kuorojen mukana. Sitten tuli sopiva aika yhtyeen perustamiselle. Romanilaulujen pohjalla melankolia Stenroos tunnisti parikymmentä vuotta sitten romaniväestön keskuudessa olevan hengellisen liikehdinnän. Nuoria miehiä kävi paljon seurakunnan tilaisuuksissa. Stenroos keräsi miesporukan ympärilleen ja näin Taivaasta tuulee -yhtye sai alkunsa. Yhtye laulaa pääasiassa romanien tekemää musiikkia. – Romanien lauluissa on pohjalla erilainen melankolisuus. Äänessämme on taustalla kaihomieltä. Musiikissamme on tunnetta ja ilmaisunvapautta. Emme ole sidottuja raameihin, joten joku voi tulkita, ettei meillä olisi käytöstapoja, Stenroos kertoo. Nykyään Taivaasta tuulee -yhtye kasataan tarpeen ja yhteisön toiveen niin vaatiessa. Laulajissa on ollut jonkin verran vaihtuvuutta ja vierailijoitakin on matkan varrella mahtunut mukaan. Romanit kuitenkin hoitavat aina lauluosuudet ja ammattimuusikot tuovat mukaan soitinosaamisensa. – Haluan musiikilla viestittää kaikkia rakastavasta Jumalasta. Monella on nykypäivänä huolta ja puutetta asioista. Elämässä on tilanne, jossa kauniit ja rohkeat pärjäävät työssään ja elämässään, mutta muut jäävät ulos yhteiskunnasta. Niiden puolesta on taisteltava. Seuraava ponnistus yhtyeelle tulee joulukuussa perinteisen joulukonsertin muodossa. Pallivahan kirkossa joka joulu järjestettävä konsertti vetää kirkkosalin varapaikkoja myöten täyteen. – Musiikilla on iso merkitys romanikulttuurissa. Sen avulla kerrotaan ilot ja surut. Romanit ovat kansana kulkeneet pitkiäkin matkoja ja Pallivahan kirkossa on kahden viikon kuluttua ahdasta, kun Taivaasta tuulee -yhtye esiintyy. Allan Stenroos kuvattiin Mynämäen kirkon luona. Timo Jakonen ● Allan Stenroos on mies, aikaa on tapettu laulamalla, Stenroos huomauttaa. Laulut tarinoita sukupolvien välillä Laulujen avulla kerrotaan tarinoita ja siirretään tietoa eteenpäin. Stenroosin yhtye on samalla voittoa tuottamaton yhdistys. Sen tuotto lahjoitetaan Viron apua tarvitseville lapsi- perheille ja vanhuksille. Viron tilanteesta puhuminen vetää Stenroosin vakavaksi. – Virossa vanhukset ja lapsiperheet ovat täysin eri asemassa kuin täällä Suomessa. Siellä ei ole turvaverkkoa, joka auttaisi ihmistä hädän hetkellä, Stenroos toteaa. Stenroos muistaa hyvin yhden talven, joka oli julma niin Suomessa ilmo kuin Virossakin. Monet perheet joutuivat Virossa muuttamaan saman katon alle, jotta lämpimänä pidettävät tilat olisivat pienempiä ja polttopuut riittäisivät paremmin. Suomen romanit ostivat musiikin avulla kerätyin varoin Virosta polttopuita ja toimittivat niitä perheille. – Meille hengellisyys on samalla myös lähimmäisen rakkautta. Tal- vella toimitamme polttopuita, mutta kesällä kuljemme omien perheidemme kanssa auttamassa Viron perheitä voimiemme mukaan, Stenroos sanoo. Vahvasta auttamis- ja musiikkikulttuurista huolimatta romanien oma kulttuuri on Suomessa kärsinyt Stenroosin mielestä inflaation. Nuoret eivät enää pidä samalla tavoin käytöstavoista kiinni kuin aiemmat sukupolvet. – Ei minun sukupolveni kasvatti menisi väittämään vanhemmalle vastaan, vaikka tämä olisikin väärässä. Kulttuuriimme on tullut vapaata kasvatusta, joka ei sekään ole väärin, mutta rajojen asettaminen on rakkautta, Stenroos huomauttaa. Katja Kaartinen Taivaasta tuulee -yhtye esiintyy hengellisen romanimusiikin 20-vuotisjuhlakonsertissa Pallivahan kirkossa lauantaina 12.12. klo 16. Vapaa pääsy. Kolehdilla tuetaan Virossa tehtävää perhetyötä. 6 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Hartaasti toivottuja paketteja seurakunnassa koodinimet alkavat L- ja K-kirjaimilla. – Seurakunnan työntekijät yhdistävät paketin koodinimineen oikeaan saajaan. Joskus tässä on sattunut kommelluksiakin, kun paketteja on paljon. Aarnivala kertoo, että eräänä vuonna 17-vuotiaalle pojalle tuotiin lahjaksi punaiset nukenvaunut. Sekaannus huomattiin kuitenkin ajoissa, joten vaunut matkasivat oikeaan kotiin ja poikakin sai toivomansa lahjan. Vuosittain on tapahtunut myös pieniä jouluihmeitä. Joskus loppuvuonna diakonia-asiakkaaksi tullut perhe ei ole ehtinyt mukaan keräykseen, mutta jostain syystä pakettimerestä on jäänyt yli juuri se oikea Lego-paketti tai Baby Born -nukke, joka on saatu toimitettua ahdinkoon joutuneelle perheelle. – Silloin sekä diakoniatyöntekijä että vanhempi ovat usein kyynel silmässä. Kaikki keräykseen tuodut lelut löytävät kodin ja ovat odotettuja lahjoja. Joulu herkistää myös lahjojen antajia. He ovat Aarnivalan mukaan joskus ihmisiä, joilla ei ole omia lapsenlapsia tai he asuvat kaukana. – Joskus kyse on myös eroperheistä, joissa sukulaisten siteet lapseen ovat katkenneet tai yhteyttä lapseen ei muuten ole. Ne ovat kipeitä asioita. Joissain perheissä taas on sovittu, että oma lapsi luopuu yhdestä lahjatoiveesta, ja sen sijaan perhe hankkii paketin Lahja lapselle -keräykseen. – Tätä on hienosti käytetty myös kasvatuksen osana. Silloin lapsi oppii antamisen kulttuuria. Aarnivala kertoo, että joka vuosi diakoniatyöntekijät jännittävät, löytyykö lahjoittajia tarpeeksi, sillä mitään vararahastoa lahjoja varten ei ole. – Iloitsemme joka kerta siitä, että lahjoittajia on löytynyt. Tänä vuonna ilmapiiri ja asenteet ovat julkisessa keskustelussa olleet kovia, mutta me puhumme edelleen heikoimpien puolesta. Tänäkin jouluna sadoissa perheissä avataan hartaasti odotettuja Lahja lapselle -paketteja. ● Lahja lapselle -keräys syn- tyi syksyllä 2008, kun Kaarinan seurakunnassa pohdittiin uusia tapoja auttaa diakoniatyön asiakkaita. Tiedossa oli, että vuoden alku oli diakoniassa usein ruuhkainen, koska ihmiset olivat joulun seurauksena velkaantuneet. – Ajatus lähti siitä, kun pohdimme diakoniasihteerin kanssa sitä, miten ihmiset voisivat konkreettisesti auttaa toisiaan, kertoo seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Anu Aarnivala. Mukaan lähti kokeiluluontoisesti kolme seurakuntaa ja jaettuja lahjoja välitettiin noin 200. Ensimmäinen keräys onnistui hyvin, ja jo seuraavana vuonna operaatio kasvoi koko seurakuntayhtymän laajuiseksi. Aarnivala kertoo, että vaikka joululahjat eivät ole perheiden suurin hätä, keräyksestä saatu lahja voi olla ainutlaatuinen asia lapsen tulevaisuudelle, sillä se tuo toivoa. – Jotkut keräykseen osallistuvista lahjoittajista muistavat itse esimerkiksi sota-ajan pulajoulut tai vielä vuosikymmentenkin päästä sen, että oma perhe on joskus saanut seurakunnalta ruoka- tai vaateapua jouluna. Lapsen oma toive Vuotuisessa lahjasavotassa keskeistä on se, että lapset pääsevät itse esittämään toiveen mieluisasta paketista. – Haluamme, että lapsella on lupa toivoa. Perheille tämä on tosi tärkeä asia. Joskus he jo alkusyksystä hermoillen kyselevät keräyksen järjestämisestä. Jouluiloa halutaan antaa lapsille, vaikka muuten olisi raskasta. Tärkeää on myös se, että nimenomaan lapsen toive toteutuu, vaikka vanhempi pitäisi hittilelun sijaan parempana vaikka jotakin kehittävämpää lahjaa. – Koska tunnemme asiakasperheet, tarkistamme vanhemmilta, jos lapsen toive vaikuttaa erikoiselta, eikä ehkä lapsen itse keksimältä. Näin toimittiin esimerkiksi silloin, kun lukioikäinen tyttö toivoi lahjaksi silitysrautaa. Hän ei halunnut koulussa erottua muista ryppyisten vaatteiden takia. Aarnivalalla on keräyskonkarina kertynyt hyvä tuntuma vuosittaisiin suosikkilahjoihin. – Legot ja Barbiet ovat usein suosittuja, samoin erilaiset rooliasut. Vanhemmat lapset toivovat paljon esimerkiksi H&M:n lahjakortteja. Tänä vuonna voi ensi kertaa myös vanhempi toivoa alle vuoden vanhan lapsen puolesta lahjaa, jonka on oltava kehittävä lelu tai kirja. Lapsi tulee näkyväksi Lahja lapselle -keräyksen myötä lapsista keskusteleminen on noussut luontevaksi osaksi diakoniatyöntekijän ja asiakkaan tapaamisia. Diakoniatyöntekijät eivät yleensä tapaa asiakasperheiden lapsia, joten he voivat jäädä perheen tilanteen selvittelyssä sivuosaan. – Käytämme tähän aikaa, ja puhumme asiakkaan kanssa lapsesta ja muun muassa hänen harrastuksistaan. Aarnivala kertoo, että joskus on käynyt ilmi, että lapsi on keräyksestä saamallaan lahjakortilla ostanut uusia vaatteita ja vasta sen jälkeen kertonut kotona, että häntä on koulussa aiemmin kiusattu vaatteiden takia. Lapsi on kokenut, ettei voi pyytää itselleen mitään, koska rahasta on pulaa. Joskus lapsista keskustelemiseen liittyy myös kipeitä tarinoita huostaanotoista. Keräyksen avulla voidaan silti näihinkin perheisiin tuoda jouluiloa. – Oman vanhemman antamalla lahjalla on lapselle erilainen arvo. Osa lapsista kyllä tietää, että kyse on lahjoituksista, mutta osa uskoo joulupukkiin. Monta käsiparia apuna Mukana Lahja lapselle -keräyksessä on tänäkin vuonna 110 vapaaehtoista sekä suuri liuta seurakuntien työntekijöitä. – Keräyksen toteuttaminen vaatii paljon työvoimaa, ja se on suuri ponnistus myös työntekijöille. Diakoniatyöntekijöiden työpöydillä selataan ahkerasti lelukuvastoja, kun toivottuja lahjoja etsitään. Joskus kuvastojen tarjoustuotteet loppuvat kesken, ja lahjoittajat metsästävät suosikkilahjoja eri paikoista. – Asiakasperheet ymmärtävät, että lahjat tulevat yksityisiltä ihmisiltä. He ovat olleet todella tyytyväisiä saamiinsa lahjoihin. Lahjoittajat saavat tietää lapsen iän ja koodinimen, joka kertoo, onko kyseessä tyttö vai poika. Kaarinan Seurakuntayhtymän toimitalon seinälakana muistuttaa siitä, että tänäkin vuonna on mahdollista antaa lahja lapselle, ihan vieraallekin. Minna Uusivirta Jussi Vierimaa ● Keräyksessä lahjaa voivat toivoa lapset, joiden perhe on kuluvan vuoden aikana ollut seurakuntien diakoniatyön asiakkaana. ● Toivelahja on enintään 50 euron arvoinen. Yli kymmenvuotiaat voivat tavaran sijaan toivoa myös 40 euron suuruista lahjakorttia. ● Viime vuosina lahjoja on keräyksen avulla välitetty vuosittain 800–900 kappaletta. ● Lasten lahjatoiveet kerätään perheiltä marraskuun aikana, ja ne välitetään sen jälkeen lahjoittajille. Seurakunnissa lahjat paketoidaan ja ne jaetaan perheisiin viikolla 51. Keräyslahjalla voi olla suuri merkitys lapselle myös joukkoon kuulumisen kannalta. Esimerkiksi hoitopaikan tai koulun lelupäivään on joulun jälkeen erilaista osallistua, kun voi itse ottaa mukaan oman toivelahjan. – Köyhyys hävettää, eikä ihminen haluaisi erottua massasta sen takia. Teineille on tärkeää, että he voivat mennä joulun jälkeisiin alennusmyynteihin kavereiden kanssa ostoksille lahjakortin kanssa. Samalla he saavat opetella rahankäyttöä. Lahjakorttikin voi siis olla hartaasti toivottu lahja, vaikkei se ole yhtä hellyyttävä kuin pienten lasten lelut. – Yli kymmenvuotiaat toivovat eniten juuri lahjakortteja. Vaikka vaatteiden hankkiminen kirpputoreilta on järkevää ja suosittua, on eri asia saada edes joku vaate uutena. Aarnivala tietää, että vanhempien on vaikea välttää kaupallisuuden tuomaa jouluhysteriaa, joka aiheuttaa ahdistusta. – Lahjakeräysten jälkeen olemme huomanneet, että vuoden vaihduttua diakoniassa ei enää ole ruuhkaa. Tammikuu on hiljainen, eikä vuokrarästejä tai muita kerry entiseen tapaan. Kaikilla lapsilla on oikeus unelmiin. Lahja lapselle -keräyksen kautta saatu paketti vahvistaa lapsen uskoa siihen, että hänenkin toiveensa voivat joskus täyttyä, sanoo diakoniatyöntekijä Anu Aarnivala. Haluatko antaa lahjan lapselle? ● Toiveita välitetään lahjoittajille puhelimitse ja sähköpostilla 27.11.–4.12. välisenä aikana. Puhelin numeroon 040 341 7660 vastataan klo 11–15. Sähköinen lomake löytyy osoitteesta turunseurakunnat.fi. ● Paketoimattomat lahjat voi tuoda diakoniakeskukseen, Puutarhakatu 22, maanantaista perjantaihin 30.11.–8.12. klo 9–18 välisenä aikana tai Kaarinan kirkolle 30.11.–4.12. klo 11–18. 7 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Timo Jakonen Monien tarinoiden piispantalo Arkkipiispantalon jykevät seinät ovat nähneet 11 perheen ilot ja surut. Jukka Paarma kokosi talon ja sen asukkaiden historian kirjaksi. ● Arkkipiispakautenaan Juk- ka Paarma koki arkkipiispantalon ja sen historian esittelemisen vaikeaksi, koska sitä koskevaa tutkimusta ei juuri ollut. Kun talosta ja sen asukkaista kertovan kirjan kirjoittamiseen tuli eläkkeellä mahdollisuus, projektiin oli helppo suostua. – Se oli isompi homma kuin arvelin, mutta eläkkeellä on aikaa, hän naurahtaa. Piispankadun varrella sijaitsevaa jykevää arkkipiispantaloa rakennettiin vuosina 1887–1890. Turussa elettiin rakennusbuumia. Suuret kivitalot olivat muodissa, kun maltillisesta klassismista siirryttiin koristeellisempaan uusrenessanssiin. Komea arkkipiispantalo erottui hyvin Piispankadun matalasta puutaloympäristöstä. Talon ympärille muodostui ajalle epätavallinen kortteli, kun alueelle rakennettiin myös työläisten asuntoja. Aikaisemmin Piispankatu oli varakkaiden seutua, mutta nyt samassa korttelissa asui arkkipiispa, aatelismies ja vähävarainen työläisyhteisö. – Se oli sosiaalisesti hieno kokoelma, Paarma toteaa. Nykyisin Piispankatu on varsin erilainen kuin reilut sata vuotta sitten. Moni silloinen rakennus on purettu uusien tieltä, ja kadulla seisookin monenkirjava edustus eri vuosikymmenten rakennustyylejä. Merkittäviä vaikuttajia Paarman mielestä oli tärkeää kirjoittaa myös talon asukkaista eli 11 arkkipiispasta, oman aikansa vaikuttajista. Hänen ajastaan arkkipiispana kirjoittaa kulttuurihistorian professori Kari Immonen. – Arkkipiispan rooli on vähän muuttunut toisaalta aikakauden, toisaalta kunkin persoonan ja omien taipumusten mukana, Paarma sanoo. Esimerkiksi Lauri Ingman ehti olla kahdesti pääministerinä ennen arkkipiispakauttaan 1930-luvulla. Hänen toimintaansa arkkipiispana peilattiinkin usein poliittisen menneisyyden kautta. Martti Simojoki joutui puolestaan 1960-luvulla keskelle Hannu Salaman Juhannustanssit-kirjan aiheuttamaa mediamylläkkää, joka johti jumalanpilkka-oikeusprosessiin. Vaikka Simojoki ei oikeustoimia esittänyt, hän sai jupakasta päälleen patavanhoillisen leiman. John Vikström paini omalla kaudellaan naispappeuskysymyksen parissa, minkä jälkimainingit ulottuivat Paarman kaudelle saakka. Paarma neuvotteli vuosikaudet siitä, miten yhteistyö voisi toimia niiden kanssa, jotka eivät hyväksyneet naispappeutta. – Lopulta teimme piispankokouksessa päätöksen, joka edellytti jokaiselta papiksi vihittävältä suostumista yhteistyöhön naispapin kanssa. Sitä kaikki eivät hyväksyneet. Seurauksena oli Luther-säätiön irtautuminen. Paarma kertoo kirjassaan piispoista perheen ja kodin kautta. Näin kirkonmiesten elämästä piirtyy inhimillisempi kuva kuin perinteisissä elämäkerroissa. Hauskoja sattumuksiakin löytyy, kuten se, kun arkkipiispa Lehtosen viisivuotias poika vastasi piispantalossa puhelimeen ja sopi presidentti Paasikiven vierailusta Turkuun. Paarma antaa tilaa myös arkkipiispojen puolisoille. He ovat olleet vastuussa perheen talouden, arjen ja piispantalon edustustapahtumien pyörittämisestä miehen kiiruhtaessa tehtävissään. Vähitellen arkkipiispattaren kotirouvarooli muuttui: 1970-luvulla Mikko Juvan psykiatri-vaimo Riitta Arkkipiispantalo on sekä koti että työpaikka, jossa työ ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa, sanoo arkkipiispa emeritus Jukka Paarma. Juva ei enää jättänyt omaa työtään, vaan hoiti talon emännän velvollisuuksia työnsä ohessa, kuten hänen seuraajansakin. – Haastatteluissa on selvinnyt, että aika monelle arkkipiispalle puoliso oli myös henkinen tuki. Moni toimi myös kriitikkona ja hyvänä keskustelukumppanina, Paarma kertoo. Vanhin esineistö 1930-luvulta Arkkipiispantalon sisätilojen ilme on muuttunut remonttien myötä sekä asukkaiden mieltymysten mukaan. Edelleen edustustiloissa on pääasiassa Gunnar Wahlroosin varta vasten piispataloon vuonna 1931 piirtämiä huonekaluja. Edustustiloissa on esillä taidetta, joka on saatu lahjoituksina eri vuosikymmeninä. Lisäksi Turun taidemuseosta on sijoitettu maalauksia piispantaloon vuodesta 1959 lähtien. Paarman mukaan talossa on vähän pitkään pysyneitä taide-elementtejä. 1931 tehdyistä seinämaalauksista on jäljellä kaksi: toinen on paimen lampaineen arkkipiispan työhuoneen sisäänkäynnillä ja toinen turkulaista miljöötä muistuttava maisema kaariholvikäytävässä matkalla kappeliin. Taloa on remontoitu vuosien varrella neljästi. Rakennus siirtyi valtiolta kirkon omistukseen vuonna 1997, joten kaksi ensimmäistä oli valtion kustantamia ja jälkimmäiset kirkon. Vuonna 2010 tehdyssä peruskorjauksessa reilusti vajonnut rakennus paalutettiin uudelleen. – Viimeisimmässä remontissa arkkipiispan perheen yksityistilat ja edustustilat erotettiin selvästi toisistaan, Paarma sanoo. Viimeisimmät remontit herättivät myös kansan mielenkiinnon. Remonttien jälkeen järjestetyissä avoimissa ovissa oli satoja kävijöitä. Paarman mielestä avoimuus on nykypäivää myös arkkipiispantalossa. Koti ja työpaikka Piispantalo on arkkipiispalle sekä koti että työpaikka. Paarma koki, että kiireisessä työssä rajanvetoa oli vaikeaa tehdä, ja työ- ja vapaa-aika menivätkin ”herttaisesti sekaisin”. – Arkkipiispat ovat yleensä olleet aika lailla työhulluja tyyppejä. Ei sitä hommaa oikein voi tehdä, ellei valmistele yökaudet puheita ja kirjoituksia. itse en kokenut sitä kovin suurena ongelmana. 12-vuotisen arkkipiispakauden aikana rakennukseen ehti kiintyä. Paarma ajattelee edeltäjiään kunnioituksella ja tuntee olevansa etuoikeutettu kuuluessaan samaan sarjaan. Myös tilaan ja avaruuteen tottui: Paarma teki usein ajatustyötä kävellen huoneesta toiseen. Hän ja hänen Pirjo-vaimonsa tottuivat omiin työhuoneisiinsa siinä määrin, että päätyivät vaihtamaan oman kotinsa tilavampaan pian arkkipiispakauden jälkeen. – Vaikka ollaankin eläkkeellä, niin yhtä sun toista työhommaa on kummallakin olevinaan, hän naurahtaa. Arkkipiispan koti ja työpaikka ● Nykyinen arkkipiispantalo valmistui 125 vuotta sitten. Talon suunnitteli arkkitehti Johan Jakob Ahrenberg. ● Talossa on asunut 11 arkkipiispaa: Torsten Thure Renvall (1890–98), Gustaf Johansson (1899–1930), Lauri Ingman (1930–34), Erkki Kaila (1935– 44), Aleksi Lehtonen (1945–51), Ilmari Salomies (1951–64), Martti Simojoki (1964–78), Mikko Juva (1978–82), John Vikström (1982–98), Jukka Paarma (1998–2010) ja Kari Mäkinen (2010–) ● Jukka Paarman kirjoittama kirjan Arkkipiispantalo: Historia ja asukkaat julkaisemisesta päätti Pyhän Henrikin säätiö ja sen kustansi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkkipiispantaloa ympäröivä rauta-aita on varmaan Turun komein. Heidi Pelander 8 välkomna Det är självklart att ● Vi ska se människan bak- om de stora, anonyma orden. Det påminner församlingspastor i Åbo svenska församling, Malena Björkgren oss om. – Det kunde vara vem som helst av oss. Församlingarna i Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet har tagit en aktiv roll i flyktingkrisen. Lägergården Heinänokka används tillfälligt som flyktingboende i Åbo och församlingarna ordnar bland annat insamlingar och aktiviteter för flyktingarna. – Det är en självklar del av en gästfrihetens teologi som finns i bibeln, särskilt i Nya testamentet. Jesus själv var flykting och i bibeln beskrivs hur de flyr till Egypten undan Herodes. Flyktingerfarenheten är väldigt stark i den kristna tron när man funderar närmare på den. Den kristna tron uppstod i ett land under ockupation, säger Björkgren. Kärlek till nästan En grundbult i den kristna tron är Jesu budskap om kärlek till nästan, att hjälpa de maktlösa och fattiga. – Jesu möte med den samariska kvinnan är ett exempel på ett gränsöverskridande hjälpande, som inte skiljer på grupper. Det här, menar Björkgren, visar också att det inte är motiverat att göra en gränsdragning mot muslimer eller över huvud taget människor med annan tro. Det går inte i linje med gästfrihet och vad Jesus visar i sitt exempel. Hon har heller ingen förståelse för dem som skriver ut sig ur kyrkan i protest mot att kyrkan hjälper flyktingar. – Den som är i behov av hjälp, fattig, flyende, kristen eller muslim, ska få hjälp, säger Björkgren. Samtidigt påminner hon om att det i vårt land fanns fattiga och behövande också innan den nu aktuella flyktingkrisen. – Kyrkan ska inte glömma dem. Kanske det är önsketänkande men jag hoppas att flyktingsituationen leder till att vi blir fler som kan hjälpa, fler som får upp ögonen för frivilligarbete. Samhällssituationen kräver att vi ska hjälpa varandra mer. När välfärdssamhället brister Det är en svår balansgång – såväl för kyrkan som för frivilligorganisationer – att finnas där det behövs, men att samtidigt inte ta på sig mer än man klarar av. När flyktingarna började komma till Åbo med tågen norrifrån var det enskilda aktiva som mötte dem. Röster höjdes för att Åbo stad inte bar sitt ansvar. – Frivilligarbete behövs alltid men det finns en risk för att staten och kommunerna sätter för mycket ansvar på frivilligorganisationer. Diakonin är ett exempel på en verksamhet som träder in när nöden är som störst och samhället inte ser den. Det är svårt att dra en gräns. Dels handlar det om resurser, vi klarar inte av att bidra med hur mycket som helst, dels handlar det om synen på samhället. I det som vi kallar välfärdssamhälle, vill vi ta hand om människor när de behöver det, och det ska gälla alla. Har vi det samhället längre? – Nog har det ändrats, det tycker jag. Samhället finns inte alltid där. Kritikerna behöver bli sedda Flyktingarna och de som hjälper dem har tvingats möta en hel del kritik, hat och rasism. människor i nöd Malena Björkgren, församlingspastor i Åbo svenska församling. Malena Björkgren, församlingspastor i Åbo svenska församling, påminner oss, att Jesus själv var flykting. Mia Henriksson Flyktingsituationen. Flyktingströmmen. Flyktingkrisen. Bakom de här orden finns individer, enskilda människor i nöd. KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Hur kan jag hjälpa? ● Genom församlingarna i Åbo kan du delta i frivilligverksamheten för att hjälpa i flyktingkrisen. Åbo svenska församling har en återkommande tid, lördagar kl. 14–16.30, då frivilliga åker ut till Heinänokka för att ordna aktiviteter eller bara finnas till för de som bor där. – Heinänokka ligger ganska avlägset, så närvaro där känns viktigt. Till den här turen får man gärna anmäla sig och komma med. Vi är minst två på plats varje lördag, säger församlingspastor Malena Björkgren. Församlingarna ordnar också vid behov olika insamlingar. Till exempel samlade Åbo svens- ka församling in cirka 150 påsar med hygienartiklar. – Det var fint att så många ville delta. Annan konkret verksamhet är att via Röda Korset delta i att sortera donerade kläder. – Om ekonomin tillåter kan man också bidra till Kyrkans utlandshjälp som arbetar på plats och i närliggande länder dit folk har flytt undan krig. Man kan också aktivera sig gentemot myndigheterna och beslutsfattarna och till exempel tala för att inte skära ned i biståndet, eller för att få EU och de enskilda staterna att hitta ett sätt för flyk- tingarna att tryggt komma hit. Det förekommer människohandel och många skor sig på att människor i nöd behöver fly. Det är fruktansvärt. Överlag borde vi försöka få igång en rörelse som påverkar attityder, säger Björkgren. – Att i diskussioner där främlingsfientlighet förekommer visa att man är av annan åsikt är också ett värdefullt frivilligarbete. Via församlingens webbplats hittar du mera information om hur du kan anmäla dig till frivilligarbetet: www.abosvenskaforsamling.fi Hur ska vi bemöta kritikerna? –Det är svårt. Från kyrkans sida är det viktigt att kommunicera att det inte finns ett motsatsförhållande mellan flyktingarbetet och det andra som sker inom diakonin. Där finns kanske en öppning till dialog. Dialogen måste alltid föras och man måste försöka kommunicera förbi fördomarna och hotbilderna, säger Björkgren. Vi borde förmå oss att vara nyfikna på det främmande och de nya människorna. – Rötägg finns det överallt och människor som gör varandra illa, också bland oss som redan finns här. Förstås ska vi inte heller blunda för att problem kan uppstå för att vi kommer från olika kulturer. Vi måste våga säga att det här är våra lagar och regler, till exempel vad gäller jämställdhet, och så vidare. Men vi ska inte utgå ifrån att det blir problem. Om man är trygg i sitt eget liv ska det inte behöva vara ett hot att det kommer nya människor hit. – Kritikern kanske har ett behov av att bli sedd och bekräftad av en människa, som en människa. Ofta är orsaken till kritiken kopplad till strukturer och politik, kritikern upplever att den själv blivit bortglömd. Mia Henriksson ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ N Väntan i advent ärmare 30 000 människor väntar på besked om hur vi ser på deras ansökning om trygghet och asyl. Är de berättigade till en fristad hos oss och kan de få stöd att bygga ett nytt hem? Inför Julen har de här frågorna i en kyrklig kontext en angelägen ton. Hur kan vi värna om julfrid och samtidigt avvisa människor som söker trygghet och ett bättre liv här hos oss? Kan vi med gott samvete säga: Ditt hemland är tillräckligt tryggt för dig att återvända till. Samtidigt är den här frågeställningen inte främman- de i den miljö som julevangeliets. Skildringen av Jesu familjs flykt till Egypten och Herodes massaker på små pojkbarn i Rama, i rädslan för en ny kungapretendent, går igen i våra tiders förföljelser och krig. Hur kan vi på förhand veta att endast knappt hälften av de som söker asyl har tillräckligt goda skäl för sin asylansökan. Och vilket är vårt ansvar ifall vi avvisar dem och det sedan går illa då de återvänder till sitt hemland? Det är speciellt besvärande att vi samtidigt säger att de skall stanna hemma då vi skär ner på utvecklingssamarbetet. Men skall vi då ta ansvar för alla? Räcker det in- te att vi försöker sköta om de människor som har det svårt inom vårt lands egna gränser? Ändå går det inte att ställa de två grupperna mot varandra. Bägge grupperna handlar om detsamma. Vi kan inte blunda för nöden nära och fjärran. I mörkret och den mörka tiden lyser ljusen allt klarare och i det djupaste mörkret föds barnet. Vi väntar vi på den positiva vändningen. Ljuset kommer att återvända och det finns hopp om att det skall bli bättre trots kännedom om det onda som sker kontinuerligt ger vi inte upp. Julprofetian (Jesaja 9:2-7) handlar om väntan på fredsfursten som skall åstadkomma varaktig fred och rättvisa i landet. I överförd bemärkelse är detta fortsättningsvis det uppdrag kyrkan har i samhället och världen. I trohet mot vår Herre och mästare har vi att bygga fred och värna om de utsatta och lidande i världen. Detta oberoende av kultur och religionstillhörighet. Glad väntan i advent Björn Nalle Öhman Kyrkoherde 9 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Timo Jakonen MISTÄ ON NETTIVIHAAJA TEHTY? Nettiviha on kasvanut uusiin mittoihin. Media on sulkenut syksyn aikana kommenttipalstojaan ja vihapuheista tehdyt rikosilmoitukset kasvavat. Mikä meitä vaivaa? 10 on tullut >Suomessa räjähdysherkkä ruutitynnyri, Keskustelukulttuurista joka suurenee koko ajan. Nettiraivo ei aina jää vain virtuaaliseksi verkon sisään. Tutkimusten mukaan uhkailu ja painostus muuttavat ihmisten toimintaa. ilmaisunvapaus kapenee, kun pelko suurenee ja viha kasvaa. Keuruulaista kunnanvaltuutettua Milla Rautasta (kesk.) sekä hänen perheettään ja yritystään uhkailtiin, kun hän puolusti pakolaisten vastaanottokeskusta. Rautasen mukaan aggressiivinen uhkailu muutti valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä pelon edessä. Samankaltaista kiivailua käydään monilla paikkakunnilla pakolaislasten vastaanottamisesta. Toisaalta vihapuhe tuottaa myös vastavaikutuksia. Kun vierasmaalaisia tai toisenlaisia vastustetaan, myös heidän tukemisensa kasvaa. Pakolaisille kerätään vaatteita, tarjotaan kodeissa päivällistä ja majoitusta. Monikulttuurisuuden vastustaminen tuotti nopeasti suvaitsevaisuutta korostaneita suuria mielenosoituksia. Uhkailuun liittyy naisvihaa Anna Kontula, 38, on sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja kansanedustaja (vas.) sekä kaupunginvaltuutettu Tampereelta. Poliitikko ja kolmen lapsen äiti on saanut osakseen paljon vihakommentteja ja tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa. Kannustavia kommentteja on silti tullut vihaviestejä enemmän. – Teksteistä näkee, että kirjoittajat ovat usein keski-ikäisiä ja vähän koulutettuja. Enemmistö on miehiä. Joukossa on harvoin alle nelikymppisiä, kansanedustaja sanoo. Kontulan mukaan naisia pilkataan ja uhataan Suomessa enemmän ja rankemmin kuin miehiä. – Nettiuhoon liittyy usein naisvihaa. Naisten saamat vihaviestit voivat sisältää rankkaa väkivaltaa, kuten raiskausfantasioita tai silpomistoiveita. Kontula on muutaman vuoden ajan julkaissut häntä sosiaalisessa mediassa uhkailleiden nimiä puolen vuoden välein Facebook-seinällään. – Tämän jälkeen olen saanut yleensä olla pari kuukautta rauhassa. Poliitikko sanoo olevansa niin kokenut ja paksunahkainen, että vihapuheet eivät vie yöunia, harmittavat kyllä. Hän arvelee, että moni kokemattomampi ottaa vihapuheet hyvin raskaasti. Tutkijat voivat hänen mukaansa karttaa aiheita, joista voi odottaa saavansa viharyöpyn niskaansa. Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan monet kokevat vihapuheen kaventavan sananvapautta koko yhteiskunnassa. (Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa, 2013). Jani Laukkanen VERKKOVIHA ON KASVOTONTA KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Kontula ei silti sano, että vihapuhe rajoittaisi sananvapautta, koska sananvapaus on perustuslain suojaama oikeus. – Nettiviha edustaa sen sijaan ahdistavaa keskustelukulttuuria ja huonotapaisuutta, joka on lisääntynyt viime aikoina. Huonoa käytöstä ei pidä suvaita Anna Kontula on havainnut, että verkkovihaa lietsovat käyttäytyvät kasvokkain yleensä asiallisesti. – Jos kohtaan arkielämässä ivaa ja rasismia, puutun siihen heti ja tuen uhria. Pilkkaavaa käytöstä ei pidä hyväksyä ja sulkea silmiä. Tilanne raukeaa yleensä maltillisesti, hän sanoo. Uskonto aiheuttaa Kontulan mukaan yllättävän paljon kovasanaista vihaa. Hänen mukaansa sitä tuottavat niin uskovaiset kuin uskonnottomatkin. Hartaat uskovaiset panevat törkeät tekstinsä usein Jumalan suuhun – helvetin lieskoilla uhaten. – He ovat usein iäkkäitä henkilöitä, jotka lähettävät paperipostia. Usein viesti on, että minä jotenkin pilaisin heidän uskoaan, Kontula toteaa. Kontula tunnetaan paitsi yhteiskunnallisesta toiminnastaan, myös uskonnollisista kirjoituksistaan. Hän julkaisi vuonna 2012 kirjan uskosta ja uskonnosta, Mistä ei voi puhua. Kontula arvioi, että vihaviestejä tuottavat ne netin makuun päässeet, jotka eivät aiemmin ole saaneet ääntään esille. Hänestä ilmiö on ohimenevä vaihe nettimaailmassa. – Panen toivoni nuoriin ja uskon, että ajan oloon nettikäytös muuttuu heidän mukanaan parempaan suuntaan. Nuoret kiusaavat toisiaan Jos poliitikoiden saamat viestit eivät tule nuorilta, jotkut heistä kohdistavat vihaviestejä ikätovereihinsa. Matti Näsi Turusta on tutkinut nuorten nettikiusaamista eri maissa. Tutkijatohtorin mukaan Suomessa puolet nuorista on havainnut nettivihaa. Silti vain viisi prosenttia nuorista tuottaa vihaviestejä. Myös Näsin mukaan halventava viestintä kohdistuu useimmiten uskontoon, etnisyyteen ja sukupuoleen. Myös ulkonäkö ja seksuaalinen suuntautuneisuus ovat kärkiaiheita. Näsi toteaa, että viha-aineiston määrä on tuplaantunut nopeasti ja aineisto on tullut raaemmaksi. Tekstejä tehostetaan jopa vihavideoilla. Silti Kontulan tavoin Näsikään ei ole toivoton. Hän uskoo, että ennen pitkää törkyaineistolta loppuu yleisö, ja siihen kyllästytään. – Ihmiset eivät miellä hyvien tapojen koskevan nettiä niin kuin kasvokkain käytävää keskustelua. Kaikki eivät tajua välttämättä, että ne möröt, jotka yksinäisyydessään päästää nettiin, ovat osana sosiaalista kanssakäymistä, Anna Kontula miettii. Vihapuhe on henkistä väkivaltaa Vihapuhe voi syövyttää siihen osallistuneiden mieltä niin, että arkikäyttäytyminen muuttuu samaan suuntaan. Käytännössä vihapuhe on jo vihateko, sillä sanat ovat teoksi muuttuneita ajatuksia. Joidenkin mielestä vihapuhe kuuluu sananvapauteen, mutta monet pitävät vihapuhetta sananvapauden väärinkäyttönä. Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliiton EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen muistuttaa, että ”sananvapauden väärinkäyttö on rikos, jolla voidaan aiheuttaa sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia”. EOK on suomalainen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa. Vihapuheen soppaa kiehuttaa myös toimitettu media. Tampereen yliopiston tutkimuksessa asiantuntijat arvostelivat journalismia sen tavasta hyödyntää ja uusintaa verkkokeskustelujen aggressiivisia ilmauksia. Lehdistö tarttuu helposti kohujuttuihin, koska ne lisäävät myyntiä, klikkauksia ja ilmoitustuloja. Lehtien kommenttipalstoilla käynnistyy usein nettiraivo jutusta kuin jutusta. Asiakommentointi ty- issä Viharyhmtuntee ihminen pätevä. olevansa rehtyy alkuunsa, minkä jälkeen kirjoittajat haukkuvat toisiaan. Vihapuhe lisää rasismia Kuohunta jatkuu sosiaalisessa mediassa juttulinkkien myötä. Oman ryhmän sisällä tuntuu, että kaikki ovat ”oikeassa”, eli samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Eri mieltä olijoita haukutaan rankasti. Nettiraivo liittyy arkielämään. Kumpikin ruokkii toisinaan. Anna Kontulan mukaan kukaan ei pysty sanomaan, missä määrin vihapuhe johtaa ääri-ilmiöiden kaltaisiin vihatekoihin. Se on kuitenkin hänestä täysin selvää, että rasismia hyväksyvä kirjoittelu johtaa siihen, että maahanmuuttajat tai heitä tukevat kokevat rasismia myös käytännön arjessa entistä enemmän. Esimerkiksi Kolumbiasta suomalaisperheeseen adoptoituja lapsia on haukuttu kadulla neekereiksi, jotka pitäisi palauttaa Afrikkaan, ja heidän suomalaisäitinsä päälle on syljetty. 11 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 avat Naiset sa miehiä enemmänaa ja rajumpa. vihaposti Vihamielisten joukko on pieni, mutta kuuluva ja näkyvä vähemmistö kansasta. Rakentava keskustelu ja myötätunnon aloitteet kuitenkin nostavat myös päätään vihan viidakosta. Ihmisyys kriisissä MTV:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila totesi syyskuussa, että ihmisyys on kriisissä. ”Toivon ja odotan, että meilläkin vielä nousee arvojohtajuutta, joka kehottaa karttamaan kaikkia, jotka ovat täynnä kylmyyttä ja vihaa.” MTV sulki samalla juttujensa kommentointia pakolaiskriisin osalta vihapuheiden takia. Ylä-Anttila sanoo, että kommenttien siistiminen on jo isompi ja raskaampi työ kuin itse uutisointi. Syyskuun alusta myös moni muu media rajoitti tai sulki kommentointipalstojaan sammoista syistä. Helsingin Sanomien Nyt-liite lakkautti kokonaan kaiken kommentoinnin ainakin kahdeksi viikoksi. Uutispäällikkö Jussi Pullisen mukaan lehden kommenttiosiosta on tullut ”areena oudolle möyhäämiselle, joissa faktana esitetään täyttä sepitettä. Tämä kuvio ei edes riipu mielipidesuunnasta tai aiheesta”. Pullisen mukaan toimittajia ja haastateltavia on uhattu vahingoittaa, haukuttu ja väitetty valehtelijoiksi. ”En keksi kansanryhmää, jota ei olisi loukattu. Sama toistuu päivästä toiseen”, hän toteaa. Jotain piti tehdä. Arvojohtajuus suitsii vihaa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvasi elokuun lopulla kansainvälistä kuohuntaa Euroopan vaaran vuosiksi, mihin suomalainen vihapuhekin osittain linkittyy. Niinistö peräsi avointa ja rakentavaa keskustelua sekä selkeää ja uskottavaa politiikkaa, joka vaikuttaa ja saa kansalaisten enemmistön tuen. Pääministeri Juha Sipilä näytti esimerkkiä arvojohtajuudesta kertomalla, että hänen perheensä antaa Kempeleessä olevan toisen kotinsa pakolaisten majoitustilaksi vuoden alusta. Kotiin mahtuu 3–4 perhettä tai parikymmentä pakolaista. Helsingin Sanomien pääkirjoitus kiitti elettä: ”Sipilä päästää kotiin sotaa pakenevia, kun monet suomalaiset eivät päästäisi heitä edes Suomen rajojen sisälle. Sipilä kertoo päätöksestään, kun muukalaisvihamielinen, sisäänpäin käpertyvä ja rasistinen keskustelu saa voimaa. Sipilä näyttää, mitä aito kristillinen vakaumus tarkoittaa ja miten se poikkeaa farisealaisesta yrityksestä paeta sääntöjen taakse.” (HS 6.9.) Sakari Sarkimaa Tommy Hellstenin mielestä viharyhmistä muodostuu kuin ryyppyremmin kaltainen yhteisö tekijän ympärille, jossa eri mieltä olevat tiputetaan pois. – Siinä arvostelukyky katoaa ja kehittyy sairas moraali, jossa vihan lietsonta on arvokasta eikä arveluttavaa, Hellsten pohtii. VIHAAJALLA ON MURENTUNUT ITSETUNTO >sanoo, että ainut oikea tapa me- Terapeutti Tommy Hellsten dialta on sulkea vihapalstoja. Siinä kirjoittaja pannaan seinää vasten hetkeksi, jolloin hän voi miettiä omia asenteitaan ja kohdata itsensä. – Jos vihapuheisiin yrittää vastata netissä rakentavasti, saa yleensä pian mutavyöryn niskaansa. Yritys kääntää keskustelua paremmille urille vetää mukaansa – ja pian olet siellä suossa itsekin, Hellsten pohtii. Hänestä nettipalstat ovat vihan lietsojille kuin ryyppyremmi. Molemmista tiputetaan entisiä kavereita pois ja jäljelle jäävät samanmieliset, jotka tukevat tekijää. Hellstenin mukaan netin arveluttavuus on siinä, että se antaa foorumin narsistiselle ja sairaalle riehumiselle ilman, että kukaan sanoo vastaan. – Netti on kuin suoja, jonka takaa voi laukoa mitä tahansa joutumatta vastuuseen – ellei tee jotain tyystin laitonta. Polkemalla muita ei voi kasvaa isommaksi Hellstenin mukaan vihaa lietsova yrittää uhon avulla rakentaa minuuttaan. Tämä kuvittelee olevansa kierolla tavalla hyvä. Kirjoittaja yrittää vihaamalla osoittaa omaa erinomaisuuttaan. – Nettiraivoa levittävien itsetuntemus on heikko. Yrittämällä polkea muita alas ja nousemalla heidän päälleen, he yrittävät kasvaa suuremmiksi. Tosiasiassa he pienenevät entisestään, koska eivät kohtaa itseään, Hellsten selittää. Hellsten pohtii, että jos tällaisella henkilöllä on yhtään ihmisyyttä jäljellä, hän tuntee huonoa omaatuntoa vihapuheistaan, mutta on niihin niin koukussa, ettei voi lopettaa. Tutkija Matti Näsin mukaan vihapuhe ja tyytymättömyys kulkevat käsi kädessä. Näsi sanoo, että vihapuheen tuottaja haluaa valtaa ja hallita muita. Hellstenin mielestä myös myötätuntoa korostaviin mielenosoituksiin voi liittyä ongelmia. Hänestä suvaitsevaisuutta korostavat mielenosoitukset voivat muuttua omahyväisyyden temmellyskentäksi. Mutta ne voivat olla myös ensiaskel kohti hyviä tekoja. – Vasta se voi muuttaa jotain, jos omahyväisyys muuttuu hyvyydeksi. Jos oikeasti teet jotain pakolaisten eteen, luot kontaktin, kohtaat ja autat, se on erilainen teko kuin vain mielenosoitus, Hellsten miettii. Nettivihan takana kulttuurivika Hellsten sanoo, että nettivihan taustalla on isompi asia kuin lama, työttömyys, leikkaukset tai edes pakolaisaalto. sairailla eoiksi. n i v y h n Vai ttuu t u u m e h u vihap – Taustalla on se kulttuurimme vika, että olemme järjestelmällisesti purkaneet yhteisöllisyyttä. Kun ihmisillä ei ole toimivaa lähiyhteisöä, jossa peilata itseään, he kiinnittyvät omamielistensä nettiryhmiin. Hellstenin mukaan jokaisella on nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve. Jos tämä ei toteutunut, hyväksyntää haetaan nettiryhmistä vaikka muita vihaamalla. Siinä ihminen tuntee pätevänsä, Hellsten pohtii. – Jos kirjoittajaa on aiemmin mitätöity ja hän on alistunut siihen reagoimatta, se on kuin keräisi ruutia kellariinsa. Jonain päivänä ruutivarasto on niin iso, että se purkautuu vihakanavia pitkin, Hellsten pohtii. Monen vihanlietsojan identiteetti on murentunut aikojen saatossa, terapeutti miettii. – Se näkyy siinä, että arkielämässä he ovat usein arkoja, jotka räyhäävät vain turvallisen netin suojasta. Silloin ihminen ei kohtaa itseään eikä voi muuttua. Onneksi tämä on kuitenkin pieni vähemmistö. Ja vain hyvin sairailla ihmisillä vihapuhe muuttuu vihateoiksi, kuten koulusurmaajilla. 12 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 KOLUMNI Pimeää ja pahaa mieltä P ” Ilmoitusblokki 3 palstaa ainu pihalle pyöräs kans!” Kuljettajan terävä huuto katkaisee unenomaisen harmaan hiljaisuuden puolityhjässä raitiovaunussa. Havahdun. Ahaa, joku mies yrittää tulla ratikan kyytiin pyörä mukanaan. Vaunussa on väljää, mutta pyörän kuljettaminen taitaa olla julkisen liikenteen yhtiön sääntöjen vastaista. Mies katsoo alistuneena raivostuneen kuskin suuntaan ja hyppää ulos pimeään alkuiltaan hämmästynein ilmein. Tämä parin viikon takainen, sinänsä merkityksetön kohtaus työmatkalla Helsingissä painui mieleeni voimakkaasti. Sinä tiistai-iltana päätin alkaa oman elinpiirini erityistarkkailun siitä, miten me ihmiset puhumme toinen toisillemme ja kohtaamme toinen toisemme. Mietin pitkään, millä muilla tavoin ratikkakuski olisi voinut ilmaista sen, että pyörien tuominen raitiovaunuun ei ole sallittua. ”Anteeksi te mies siellä keskivaunussa, valitettavasti on niin, että pyörien tuominen raitiovaunuun on kiellettyä.” Mietin, olisiko kuljettaja juuri sinä marraskuun iltana voinut tehdä poikkeuksen virallisesta säännöstä ja sallia miehen ja pyörän pariksi pysäkinväliksi hiljaisen illan kyyditettäväksi. Tämän Merkittävän Raitiovaunumatkan jälkeen olen osunut muihinkin arkisiin kohtaamisiin, jossa aikuiset ihmiset puhuvat toisilleen kuin angstinen teini äidilleen. Asiakaspalvelussa iloisen hein sijaan kohtaan yrmeitä ilmeitä, katseiden väistämistä. Työelämän kokouksissa sallimme toinen toistemme kuuntelemattomuutta, ohipuhumista ja nokkeluuden nimissä lausuttuja ilkeyksiä. Äänensävyt ovat kireitä ja kolkkoja. Siellä täällä on tahal- Turkulainen kansanedustaja Voisiko tylyyden sijaan yrittää ymmärtää? lista tahtoa ymmärtää toinen väärin tai laukoa ääneen totuus, jonka olisi voinut jättää kertomattakin. Kuulen vain puoliääneen mutistuja kiitoksia ja olehyviä. Äkäisten ihmisten ympärillä leijuu tunkkainen tunnelma. Kuulen käskymuotoja, vähemmän konditionaaleja. Vuorisaarnan oppi kyvystä ja ennen kaikkea halusta asettua toisen ihmisen asemaan on monesta paikasta kaukana. Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Miten me oikein puhumme toinen toisillemme? Missä on käytöstavat? Sitten noin viikko Merkittävän Raitiovaunumatkan jälkeen havahdun olevani oman elämäni nuiva ratikkakuski. Väsymyksen ja kiireen keskellä sihisen työkaverille kireäään sävyyn tiukat mielipiteeni. Toiselle korotan ääntä pää punaisena hallituskriisin keskellä enkä anna edes puheenvuoroa vastata syytöksiini. Kaupan kassaa taisin unohtaa tervehtiä. Kotona kuittailen miehelle huonosti siivotusta tiskipöydästä ja autuaasti unohdan hänen kuitenkin imuroineen. Heikkona hetkenäni katson ohi avun tarvitsijaa ja uhmakkaan itsekkäästi selitän kaiken kiireilläni. Grace Peace & Annika Saarikko Jos pitäisi tehdä pahan mielen vallankumous, se kannattaisi ehdottomasti tehdä näinä synkän vuodenajan viikkoina. Onko kaikki siis marraskuun ja pimeän syytä? Kun maa on musta ja jäässä, ei voi kylvää ilon kukkia. Kun ei ole valoa, ei tarvitse itsekään olla erityisen valoisa. Kun ei ole kivaa, ei tarvitse itsekään olla erityisen kiva. Voisiko tylyyden sijaan yrittää ymmärtää? Vastata pahantuulisuuteen hymyllä? Naiivia, mutta toimivaa. Jos kovien sanojen sijaan halaisikin ärripurria tai silittäisi arkimörön hyväntuuliseksi? Ratikkakuskihan saattoi olla väsynyt, riidellyt vaimonsa kanssa tai kohdannut juuri edellisellä pysäkillä tympeän asiakkaan. Ja se tympeys vaan nyt yksinkertaisesti tarttui. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION United colours of the rainbow I was sitting in the pew of Raisio church when i suddenly noticed a small rainbow twinkling on the side of the baptismal font. A beam of sunlight came in through a window and hit the chandelier, which separated the beam to a spectrum of light that coloured the font. The rainbow is a much used symbol. in the Old Testament, after the great flood, the rainbow came to mean the covenant between God and his people. its beautiful arc reached from heaven to earth. Today you can see rainbows in peace flags, promoting sexual equality or rights of indigenous people. As a modern symbol it indicates that we are different, yet equal, so peace and justice should abide in our midst. The colours of the rainbow can also be seen in our congregation’s cross logo. We are a diverse and inclusive community. Jesus said: ‘i am the light of the world. Whoever follows me will never walk in darkness but will have the light of life.’ These are the words we repeat when we light the candle which is given to the newly baptized. in baptism we are given that light and we are made bearers of his light in this world. But white light isn’t just white. it consists of all colours. When you combine light of all the colours in the rainbow, you get... light. Light that illuminates. This is also true with Christ. in baptism, we are joined to his body. We become members of Christ. So he, as the light of the world, gathers all of us to his light. All told, it’s difficult to come to a more proper and beautiful symbol of the church than a rainbow on the side of a baptismal font. Miika Ahola Pastor of the Turku Cathedral International Congregation 13 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Onko majatalossa sijaa? Pakolaisuus teemana ekumeenisen joulun vietossa ● Piispat vetoavat jälleen rau- han puolesta Ekumeeninen Joulu Suomen Turussa -tilaisuudessa, joka järjestetään torstaina 17. joulukuuta kello 18 Turun tuomiokirkossa. Tilaisuuden teemana on pakolaisuus: onko majatalossa sijaa tulokkaille? Ikiaikainen joulun sano- ma on yhtäkkiä koko Euroopassa ja myös Turun seudulla mitä ajankohtaisin. Jouluevankeliumi kertoo, että Jeesus syntyi pakolaisena. Maria ja Joosef joutuivat ensin hakeutumaan Betlehemissä eläinten suojaan ja lopulta Herodesta pakoon Egyptiin. Tänä syksynä Syyriasta, Irakista ja Timo Jakonen Afrikasta sotaa ja kuolemanvaaraa pelänneiden pakolaisten tulva yllätti Euroopan. Heitä saapui varsinkin syyskuun alussa joukoittain Tornion kautta Turkuun. Turun ”majataloihin” on raivattu heille tilaa. Ajankohtainen kysymys on, kuinka me suomalaiset voisimme vapaaehtoisesti helpottaa turvapaikanhakijoiden tilannetta. – Pakolaistilanne ei ole muuttumassa nopeasti, ja turvapaikanhakijoita tulee jatkossakin paljon myös Suomeen. Nyt vaaditaan malttia, jotta sopu säilyy vaikeassa tilanteessa. Iloitsen niistä tuhansista vapaaehtoisista, jotka ovat koko syksyn työskennelleet inhimillisyyden puolesta hankalissakin olosuhteissa. Inhimillisellä asenteella voitamme, muistuttaa Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, ulkoministeriön entinen valtiosihteeri Pertti Torstila. Pertti Torstila esittää Ekumeenisen joulun humanitäärisen viestin Tuomiokirkossa. Rauhanvetoomuksen Tuomiokirkossa esit- tää puolestaan ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo yhdessä evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen, katolisen kirkon piispa Teemu Sipon sekä metodistikirkon piirikunnanjohtaja Pasi Runosen kanssa. Kirkossa esiintyvät lisäksi mezzosopraano Monica Groop, Turun filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen, Turku Cathedral Youth Choir johtajanaan Anu Åberg, kanttori Jukka Pietilä ja urkuri Markku Hietaharju. Tuttuun tapaan myös yleisö pääsee laulamaan jouluisia säveliä Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -vihkosta. Jaana Räsänen-Nauska, Paula Heino Ekumeeninen joulu Suomen Turussa 17.12. klo 18 Turun tuomiokirkossa. Vapaa pääsy.Tilaisuus televisioidaan, joten kirkkoon on syytä saapua klo 17.40 mennessä. Ohjelma esitetään TV1:llä jouluaattona ennen joulurauhan julistusta noin klo 11. Tule yleisöksi jalkapallo-otteluun ● Tervetuloa kannustamaan ystävyysottelua, jossa FC Interin ja TPS:n edustusjoukkueen pelaajista, Suomen jalkapallohuipuista sekä turvapaikanhakijoista muodostetut sekajoukkueet ottavat mittaa toisistaan. Ottelun avaa arkkipiispa Kari Mäkinen ja erotuomarina toimii huipputuomari Mattias Gestranius. Ottelulla Suomen Palloliitto muistuttaa, että jalkapalloilijat ja jalkapalloseurat tuomitse- vat rasismin ja syrjinnän kaikissa olomuodoissaan. Paikalla olevat Suomen Punaisen Ristin edustajat kertovat kiinnostuneille, miten turvapaikanhakijoita voi Turussa tukea ja keräävät rahaa pakolaistyöhön. Tunnin mittainen ottelu pelataan torstaina 17.12. klo 14– 15 Impivaaran jalkapallohallissa. Glögi- ja piparitarjoilu. Vapaa pääsy. Tuomiokirkon kuuseen valot ● Tuomiokirkon edessä seisoo ko- mea joulukuusi vielä huomiseen saakka valaisematta. Mutta jo huomenna lauantaina 28.11. klo 17 kuusen 715 valoa syttyvät tuikkimaan. Joulukuusen sadat led-valot syttyvät aina adventin alla. Valoja on yhtä monta kuin kirkolla on vuosia. Tuomiokirkko on vihitty käyttöön vuonna 1300. Jo perinteinen kuusen valojen sytytysjuhla alkaa Tuomiokirkontorilla kello 17. Juhla on suunnattu kaikille kiinnostuneille, mutta erityisesti lapsille ja lapsiperheille. Tilaisuus kestää vain vartin verran. Tänäkin viikonloppuna on Vanhalla Suurtorilla joulumarkkinat, joilta kuusen valoja sytyttämään saapuvat itse joulupukki ja joulumuori ystävien kera. Mukana kulkueessa on historiallisia markkinanäytelmähahmoja. Kuusen valojen sytytysjuhlassa pitää pienen puheen pastori Milla Mäkitalo Tuomiokirkkoseurakunnasta. Hänen innokkaina avustajinaan ja juhlan juontajina toimivat Naakka eli Kari Kanala ja Kirkonrotta Rouskis eli Ada Paulig. Juhlassa keskeistä on joulumusiikki, josta on huolehtinut esilaulajana toimiva kanttori Jukka Pietilä. Musiikkia kuullaan tänä vuonna kahdelta kuorolta, Turun konservatorion lapsikuoro Auriella ja tyttökuoro Sigynella esiintyvät johtajaan Epp-Inna Westergård. Tilaisuus alkaa kuoron esittämillä jouluisilla lauluilla. Yhdessä lauletaan Nyt sytytämme kynttilän -laulun ensimmäinen säkeistö suomeksi ja ruotsiksi, ja sitten lasketaan kymmenestä nollaan. Kuusen valot syttyvät ja loistavat ilonamme aina siihen saakka, kunnes Nuutti vie joulukuusen mukanaan vuoden vaihduttua. Lopuksi lauletaan Maa on niin kaunis. Juhlan järjestävät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Turun Suurtorin Keskiaika ry ja Turku Energia, joka lahjoittaa kuusen valaistuksen. Kuusi saatiin tällä kertaa Peltotieltä Raisiosta. Kuusen kuljetuksesta ja poisviennistä vastaavat Turun Kiinteistöliikelaitos ja työnjohtaja Timo Kajava. Valojen sytyttyä lauantaina lapset voivat vierailla vanhempiensa kanssa Tuomiokirkossa, jossa heitä odottaa lasten tekemä jouluseimi Agricolan kappelissa. Lapsia johdattavat tälle ja muillekin kirkon seimille enkelihahmot. Sinikellojen ja Nuortentalon päiväkerhot ovat osallistuneet lasten seimen rakentamiseen. Lapset saavat kuusenvalojen sytytysjuhlan jälkeen mukaansa kirkosta pienen muiston. Tästä alkaa uusi kirkkovuosi, adventti ja joulun aika. Jos haluaa käydä katsomassa kirkon seimiä ryhmän kanssa tai tulee kauempaa, kannattaa varmistaa, ettei kirkossa ole samaan aikaan tilaisuuksia. Soitathan siis ennakkoon Tuomiokirkon vahtimestareille ja varmistat ajan, puh. 040 3417 100. PH Ilmoitusblokki 2 tai 3 palstaa 14 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Joulutori Pyhän Katariinan kirkkoaukiolla ● Vuosi sitten järjestetty huip- pusuosittu joulutori saa jatkoa tänä vuonna, kun Katariinan seurakunnan historiakerho yhteistyökumppaneineen järjestää itsenäisyyspäivänä 6.12. jouluisen tapahtuman Pyhän Katariinan kirkon ympäristössä. Tapahtuman tarkoituksena on elävöittää historiallista, mutta vähän unohduksiin jäänyttä tunnelmallista miljöötä. Seurakunnan puolesta pystytetään kirkkotorille valaistu joulukuusi, tilaisuudessa soivat joululaulut ja tuikkivat kynttilälyhdyt. Joulutori avautuu 6.12. heti kirkonmenojen jälkeen ja on avoinna kello 14 asti. Ennen jumalanpalvelusta klo 9.30 partiolaiset sytyttävät kynttilät Katariinan hautausmaan sankarihaudoille. Klo 10 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppeleet sankarihaudoille, minkä jälkeen on tarjolla kirkkokahvit Nummen seurakuntakodissa ja markkinakojujen myynti alkaa. Kirkkoaukion aittojen edessä ja seurakuntakodin pihapiirissä on myynnissä muun muassa käsitöitä, glögiä ja riisipuuroa. Pappilassa on myynnissä yhdistysten, seurakunnan ja kuoron tuotteita. Päivän aikana on mahdollista kurkis- taa myös Simolan taloon ja tutustua partiokoloihin. Marttojen myyntipöydät ja kahvio on Nummen seurakuntakodissa. Jos sää on suosiollinen, dosentti Kimmo Ikonen vetää hautausmaakierroksen klo 12.30, huonolla säällä tutustutaan kirkkorakennukseen. Kierros alkaa joulukuusen vierestä pikkuportin luota. Myös Kaarinan VPK on mukana päivässä ja esittelee sammutuskalustoaan. Halukkailla on joulutorilla mahdollisuus sytyttää omaan lyhtyynsä liekki partiolaisten Betlehemistä tuomasta ikuisesta tulesta. Myyjäisistä lämpöä ja joulutunnelmaa ● Joulumyyjäisten sesonki Timo Jakonen Ilmoitusblokki 3 palstaa alkaa ensimmäisen adventin aattona. Jos varpaita palelee eivätkä silmukat pysy sukkapuikoilla, kannattaa poiketa myyjäisiin. Sukkien ja lapasten lisäksi myyjäisistä löytyy monenlaista tavaraa pukinkonttiin ja herkkuja vaikkapa pikkujoulupöytään. Henrikinkirkon, Peltolantie 2, perinteiset adventtimyyjäiset ovat avoinna lauantaina 28.11. klo 11–13. Suolaisten ja makeiden herkkujen lisäksi myyntipöydistä löytyy myös Marttojen kutomia sukkia ja partiolaisten valmistamia joulutorttuja ja kynttilöitä. Vatsan täytteeksi voi ostaa puffetista riisipuuroa, grillimakkaroita tai vaikkapa pizzaa. Joku onnekas saa kotiin viemisiksi myös arpajaisten pääpalkinnon herkkukorin. Tietoa muista myyjäisistä löytyy sivulta 16. Piparipusseja Portsaan ● Syksyn aikana Mikaelinseura- kunnassa on käynnistynyt KeskustaPortsa -projekti, jonka tarkoituksena on synnyttää yhteisöllisyyttä Mikaelinkirkon lähialueelle. Projektin kautta on samalla tarkoitus tehdä seurakunnan toimintaa tunnetuksi ja luoda kontakteja erityisesti nuoriin aikuisiin. Ensimmäinen suurkoitos on lauantaina 5.12., jolloin tavoitteena on jakaa jouluinen piparipussi jokai- seen Puu-Portsan talouteen. – Tempauksen ajatuksena on tuoda joulumieltä Portsan alueelle ja olla samalla kirkon tervehdys alueen asukkaille, kertoo projektista vastaava Pasi Jaakkola. Jaakkola myös kutsuu vapaaeh- ● Kirkon ulkomaanavun Suvilinnun lähettiläänäkin toimiva Tommi Kalenius konsertoi Varissuon kirkossa perjantaina 27.11. klo 19. Kalenius on kirjoittanut viime vuosina lauluja monille artisteille popkentän laidasta laitaan. Tuoreella albumillaan Liikuta mua Kalenius palasi takaisin omien laulujensa pariin. – Levyn biisit ovat elämän keskellä syntyneitä. Löysin it- seni pisteestä, jossa kaiken piti olla kunnossa, mutta yhtäkkiä kuori alkoikin hajota. Kipuilut parisuhteessa, lapsiperheen arjen pyörittäminen, jatkuva huoli taloudesta ja lopulta myös omasta jaksamisesta herättivät kysymyksen, tunteeko sitä lopulta edes itseään, kuvailee Kalenius albumin syntyä. Tommi Kalenius -trion konserttiin on vapaa pääsy. Te r o A h o n e n Tommi Kalenius Varissuon kirkossa toisia tuomaan hyvää joulumieltä. – Aamulla klo 8 aloitetaan leivonta, sitten pakkaaminen ja puolen päivän lähestyessä jakaminen joka talouteen. Mukaan voi ilmoittautua koko päiväksi tai itselle sopivaksi ajanjaksoksi joko sähköpostiin pasi.jaakkola@evl.fi tai soittamalla numeroon 040 341 7412. 15 Vapaaehtoistöitä suurella sydämellä, ole hyvä! ● Lähtisitkö suurella sydä- mellä mukaan jakamaan hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva pesti kirkon vapaaehtoistoiminnasta Turussa ja Kaarinassa? Nämä ja monia muita vapaaehtoistöitä löytyy osoitteesta www.vapaaehtoistyo.fi: ● Mummoenergiaa iltapäiväkerhoon. Tule lisäsy- liksi, satujen lukijaksi tai vain kuulevaksi korvaksi 1–2 -luokkalaisille iltapäiväkerhoon Hirvensalossa. ● Emännäksi tai isännäksi Runosmäkeen. Runos- mäen Ystäväntupa kaipaa va- paaehtoisia tekijöitä emännän ja isännän tehtäviin. Kotikeittiötaidot, iloinen mieli ja tekemisen meininki riittävät tehtävään mainiosti. ● Vanhukselle lähimmäiseksi. Kerttulin, Runosmä- en, Liinahaan ja Mäntyrinteen vanhainkoteihin kaivataan lähimmäisiä käymään vanhusten luona. Vapaaehtoiset lähimmäiset tuovat vanhusten arkeen iloa ja piristystä. Lisää näistä ja muista vapaaehtoistehtävistä osoitteessa vapaaehtoistyo.fi. Lisätietoja saa myös puhelimitse Tuija Alihaanperältä puh. 040 3417238. MV KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 AALLON PITUUKSILLA Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 -radiomakasiini avaa adventtiajan teemoja tässä ajassa. Adventin aikana viikon vieraan kanssa pystytetään kuusi, valmistaudutaan itsenäisyyspäiväjuhliin ja tutustutaan Johanneksen ritareihin. Toivon ohjelmaisäntänä toimii Hannu Huppe Hurme. Toivo lähetetään sunnuntaisin klo 10-10.30 ja uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30. Radiomakasiinin juttuja voi kuunnella myös Youtubesta, johon kätevä suora linkki löytyy seurakuntien sivuilta www.turunseurakunnat.fi Virtuaalikirkko.fi Turun tuomiokirkon sunnuntaimessuihin voi osallistua suorissa internetlähetyksissä aina sunnuntaisin klo 10 alkaen osoitteessa www.virtuaalikirkko.fi. Radio City 105,5 (103,5) MHz Miehen elämää -sarjassa samoillaan miesten maailmoja Radio Cityssä taas joulukuun alussa. Jouluradio 93,8 MHz sekä jouluradio.fi Varma joulun merkki Jouluradio aloittaa lähetyksensä taajuudella 93,8 MHz ensimmäisen adventin yönä 29.11. Samalla avautuvat Jouluradion seitsemän nettikanavaa osoitteessa jouluradio.fi. taittopalaksi mikä? Jouluradio ääneen 1. adventtina ● Viime vuonna yli puoli mil- joonaa viikkokuulijaa saavuttanut, vanha tuttu joulumusiikin kanava Jouluradio on mukana tulevankin joulun odotuksessa FM-taajuudella 93,8 MHz sekä verkossa jouluradio.fi. Jouluradio aloittaa lähetyksensä jo 13. kertaa ensimmäisenä adventtina 29. marraskuuta. Lähetys alkaa Hoosiannalla heti vuorokauden vaihtuessa adventiksi. Jouluradion perinteisen aloituskappaleen, Hoosiannan, esittää tänä vuonna Sointi Jazz Orchestra, jonka solistina esiintyy Emma-palkittu saksofonisti Jukka Perko. Loppiaiseen saakka FM-taajuuksilla soivan Jouluradion pääkanavan lisäksi Jouluradion verkkosivuilla voi kuunnella seitsemää eri joulumusiikin lajeihin erikoistunutta kanavaa klassisesta jazziin ja kaikkea siltä väliltä. Musiikki soi tauotta ja ilman mainoksia. Pääkaupunkiseudun ja Turun seudun lisäksi Jouluradio soi FMtaajuuksilla useilla paikkakunnil- la eri puolilla Suomea Joensuuta ja Rovaniemeä myöten. Tänä vuonna ennakkoluuloton ja kokeileva Jouluradio tekee historiaa ja järjestää kuulijoilleen Jouluradion reivit Helsingin Tavastialla. Jouluyö, bailuyö – Jouluradion reivit on tapahtuma, jossa perinteiset joululaulut muuntuvat yhden illan ajaksi tanssittaviksi hiteiksi. Seitsemän värikästä nettikanavaa Jouluradion kanavat osoitteessa jouluradio.fi ovat tänä vuonna pääkanavan lisäksi rokimpi Rouhea Joulu, pohjoismaisten sävelten Julradion, Klassinen joulu, Kauneimmat joululaulut, Lasten jouluradio, virolaiseen joulumusiikkiin keskittynyt Jõuluraadio sekä englanninkielisten joululaulujen Xmas. Marraskuun alussa avattiin uu- distuneet jouluradio.fi -verkkosivut. Uusilla sivuilla radion kuuntelu ja kanavien selaus on pyritty tekemään entistä helpommaksi kaikilla laitteilla ilman erillistä sovellusta. Artikkelit, testit ja videot valottavat esimerkiksi joululaulujen historiaa. Uutta on myös se, että Jouluradio kuuluu ensimmäistä kertaa myös Radiot.fi -palvelussa. Viime vuonna jouluradio.fi –sivustolla oli yksittäisiä kävijöitä reippaasti yli 370 000. Vierailuja sivustolle tehtiin peräti 160 maasta, eniten Yhdysvalloista, Ruotsista ja Saksasta. Jouluradio fiilistelee somessa Tänä vuonna Jouluradio on entistä näkyvämmin myös somessa. Jouluradio löytyy Facebookista, Instagramista, Snapchatista ja Twitteristä. Facebook-sivulle kokoontuu kommentoiva yleisö ja sieltä selviävät Jouluradion tapahtumat ja uutiset. Instagramiin Jouluradio kerää jouluisia kuvia, joista kootaan yhteinen joulukuva-albumi osoitteeseen kuuluujouluun.fi. Videot ja kuvat Snapchat-kuvaviestipalvelussa kertovat, miten Jouluradiota tehdään. Twitterissä keskustellaan joulumusiikista ja joulunodotuksesta. Jouluradion nettikanavineen ja sosiaalisen median palveluineen tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen mediatoimitus Toivontuottajat. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tukee toimintaa yhdessä muiden kuuluvuusalueiden seurakuntien kanssa. Jouluradio soi Turun seudulla FM-taajuudella 93,8 (kaapelissa 90,1). Netissä Jouluradiota voi kuunnella osoitteessa www. jouluradio.fi, Facebook-sivut: www.facebook.com/jouluradio, Twitter: @jouluradio, Instagram: #jouluradio #kuuluujouluun. Sankamon kirja julkaistaan joulukuussa ● Mikaelinseurakunnan pas- tori Juho Sankamon Israelin kuninkaiden maailma -kirjan julkistamistilaisuus järjestetään tiistaina 15.12. klo 18 Mikaelin seu- rakuntakodilla. Samalla juhlitaan Mikaelin raamattukoulun pikkujouluja. Israelin kuninkaiden maailmassa lukija johdatetaan vieraaseen ja sa- malla maailmaan. – Valtapolitiikan lainalaisuudet ja ihmisen oikut eivät muutu, sanoo Juho Sankamo. Kirjassa nostetaan esiin tärkeitä arkeologisia löytöjä sekä Assyrian ja Babylonian kirjoituksia, joissa mainitaan myös Raamatun hahmoja ja tapahtumia. Ilmoitusblokki 2 palstaa 16 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 AVOIMET OVET Ylösnousemuskappeli Pe 13.12. klo 17 ja 19, Turun NMKY ry:n ja Aino-kuoron perinteinen joulukonsertti Henrikinkirkko Pe 11.12. klo 19 Turun NMKY:n seniorikuoro konsertoi, joht. Heikki Rainio. Kaarinan kirkko La 12.12. klo 18 Turun yliopiston kuoron joulukonsertti. Vapaa pääsy. Su 13.12. klo 12.30 ja 14 Kaarinan musiikkiluokkien perinteinen joulukonsertti. Vapaa pääsy. Kuusiston kirkko To 10.12. klo 19 Arkipelagin Lucia-konsertti. Vapaa pääsy. Ti 1.12. klo 18.30 Joulu saapuu portin luo – Naiskuoro Resonuksen koko perheen joulukonsertti. Vapaa pääsy. Ti 8.12. klo 18.30 Hyvän mielen joulukonsertti. Musiikista vastaavat Aki Korhonen, Jarmo Mattila ja Taina Laiho. Tilaisuuden juontaa pastori Eero Heino. Vapaa pääsy. Maarian kirkko Pe 11.12. klo 18, Karjalan Käkösten ja Pandora-kuoron yhteinen joulukonsertti, joht. Irma-Sisko Norontaus, juonto: Mika Ketola, Konsertin jälkeen tallissa mehua ja glögiä. Vapaa pääsy. Järj. Maarian srk Martinkirkko Ma 7.12. klo 18 Lastenlaulukirkko, Erkamaa. Voit ottaa oman rytmisoittimen mukaan. Su 13.12. klo 15 Turun NMKY:n puhallinorkesterin konsertti Ma 14.12. klo 19 Tähdet kertovat – kuoron konsertti, Turun NMKY:n kuorojen konsertti Mikaelinkirkko Pe 27.11. klo 17 ja 19.30 Puolalanmäen musiikkiluokkien joulukonsertit La 5.12. klo 17.30 ja 20 Samuli Edelmann – Hiljaisuuden valo. Liput 27 euroa (25 e S-etukortilla) To 3.12. klo 18 Konsertti, Turun Yliopiston kuoro ja CMT -orkesteri Ke 9.12. klo 19 KaMu-kuoron konsertti, joht. Pekka Nebelung To 10.12. klo 18 Oi jouluyö – Uu juulakorat – syvällisiä joululauluja, osa romanikielellä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e La 12.12. klo 18 Joulukonsertti, Chorus Renatus, Marko Hakanpää ym. Su 13.12. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely Ke 16.12. klo 18 ”Oi jouluyö”, Tenorissimo, tenorit Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen, Ulla-Stina Ikonen, harppu ja Ulla Lampela, sello. Liput/ohjelma 15 e ovelta. Tuotto Pelastusarmeijan hyväksi vähävaraisten joululahjoihin. Paattisten kirkko La 5.12. klo 18 joulukonsertti, Leena Saarinen ja Susanna Pajukangas, vapaa pääsy To 10.12. klo 19 ”Joulumuistoni”, Kyösti Mäkimattilan joulukonsertti, ohjelma 20 e. Ke 16.12. klo 19 joulukonsertti, Musiikkikoulu Mäkikalli, vapaa pääsy. Pallivahan kirkko La 12.12. klo 16, Hengellisen romanimusiikin 20-vuotisjuhlakonsertti, Rinne, Laurén, Leonard Stenroos, Taivaasta tuulee -yhtye. Vapaa pääsy, kolehdilla tuetaan Virossa tehtävää työtä. Järj. Maarian srk Su 13.12. klo 19 Hyväntekeväisyyskonsertti SPR, Mieskuoro laulun ystävät, Veteraaniveljet, Mynämäen mieslaulu Piikkiön kirkko Pe 27.11. klo 19 Hilpeä joulunavaus -konsertti, mm. nelikätistä ja -jalkaista urkujensoittoa ja yhteislaulua. Lapsikuoro Pikantti, Lauluryhmä, Nuorten bändi, Ilonen & Ville Urponen. Vapaa pääsy. Pe 4.12. klo 18 Metalliset joululaulut. Tule kuuntelemaan ja laulamaan kauneimpia joululauluja raskaina sovituksina KMJLyhtyeen kanssa! Pe 11.12. klo 19 Toivonlinnan koulun joulukonsertti, vapaa pääsy. Turun merimieskirkko Ke 16.12. klo 18 Merimieskirkon joululaulut Turun tuomiokirkko Ke 9.12. klo 19 CCI:n joulukonsertti, joht. Andreas Nordström Pe 11.12. klo 19 Nuorisokuoron ja käsikellojen joulu perjantaina, Turku Cathedral Youth Choir ja käsikelloyhtyeet Hups! ja Tiuku, Markku Hietaharju, urut ja piano, johtaa Anu Åberg Pe 4.12. klo 19 Los Reyes Magos – Itämaan tietäjät, Ariel Ramirez: Misa Criolla ja Navidad Nuestra Turun tuomiokirkon oratoriokuoro ja Grupo Sur, joht. Anu Åberg, Markku Hietaharju, urut ja piano Pe 18.12. klo 19 Tuomiokirkon kamarikuoro Cappella Cathedralis Turku, Markku Hietaharju, urut ja piano, johtaa Timo Lehtovaara ja Anu Åberg Samstag, 5.12., 15 Uhr Dom zu Turku. Die schönsten deutschen Weihnachtslieder, Gemeinschaftssingen mit dem Chor der Deutschen Gemeinde Helsinki und dem Collegium Musicum Lohja Varissuon kirkko pe 27.11. klo 19 Tommi Kalenius -trion konsertti Tommi Kalenius on laulaja ja lauluntekijä. Hän laulaa elämästä ja Jumalasta. Vapaa pääsy. Pyhän Katariinan kirkko ti 8.12. klo 18 Juhlitaan konsertin muodossa Jean Sibeliusta hänen syntymäpäivänään. Esiintyjinä ovat Elina Kerokoski, Markku Lautjärvi, Ilari Lehtinen, Marko Autio, Pyhän Katariinan kuoro ja Kastellin Laulu. Ohjelma koostuu yksin omaan Sibeliuksen sävellyksistä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Käsiohjelmasta peritään 5 euroa, tervetuloa. Varissuon kirkko (Kousankatu 6) on auki hiljentymistä ja tutustumista varten keskiviikko-iltaisin 16.9.– 2.12. klo 17–19. Päivystäjä paikalla. DIAKONIARUOKAILUT Runosmäen nuorisotalo ”Ruokakello” (Piiparinpolku 13) ruokakassien jako joka to klo 9. Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros) ruokakassien jako joka ti ja to klo 12. Jesari (Jäkärlän puistokatu 20) Ruokakassien jako joka pe klo 12 Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13) Vähävaraisten ruokailu ke 16.12. klo 12 (Huom! päivä poikkeuksellisesti ke). Maksuton ruokailu ja ruokakassien jakaminen. Mikaelin seurakuntakodissa Food and Hope – ruokailu nuorille to 10.12. klo 17 Paakarlan seurakuntakodissa (Laivateollisuudenk. 28) Toivon torstai – Elämän leipää ja ruokakasseja to 26.11. ja 10.12. klo 18 Cafe Mikael (suljettu 17.12.–3.1.) Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro 32,42 Ma–pe klo 9–15. Lounaspöytä 6 e klo 11–14 Maanantaisin klo 9 aamuhartaus, aamiainen 2 e Perinteinen joulupöytä 14–16.12 (8e) Koko perheen pikkujoulut ti 1.12 klo 18 musiikkia, joulupukki, glögitarjoilu Lämpöä lähimmäiselle vaatejakelu la 12.12. klo 13–15 ELÄKELÄISILLE Maarian 60+ nuoret eläkeläiset, kokki- ja avoin keskusteluryhmä ti 1.12. klo 11 Pallivahan srk-keskuksessa, Paltankatu 2. Lounas 3e. Maarian Vireät nuorekkaat eläkeläiset pe 4.12. klo 10 tutustuminen Maarian kirkkoon ja Pappilan leivintuvan näyttelyyn, esittelijöinä Anita ja Pertti Pussinen. Sen jälkeen Maarian Pappilassa joulupuuroa ja ohjelmaa. Tarjoilu 8 e ( puuro ja kahvit). Ilm. Raunistulan diakoniatoimistoon ti ja to klo 10–11 p. 040 341 7452 tai 040 341 7495. HENGELLISET LAULUT Ma 7.12. klo 10.30–11.15 Tupasveisut (Hepojoentie 7). Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla päivätoiminnan salissa. Jatkuu uuden vuoden puolella. vetulleita tutustumaan Tuomiokirkon jouluseimelle, jonka lapset ovat sinne tehneet. Lapsivieraille on varattu pieni tuliainen. KESKUSTELUILTA LAPSENSA MENETTÄNEILLE Nummen seurakuntakodilla, Papinkatu 2, järjestetään keskusteluilta lapsensa menettäneille vanhemmille, isovanhemmille ja aikuisille sisaruksille torstaina 3.12. kello 17.30– 19.30. Illan aikana on mahdollista kohdata ja vaihtaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa. Tilaisuudessa jaetaan myös tietoa Turun seudulla järjestettävistä palveluista läheisen menettäneille. Tapahtumaan ovat tervetulleita niin syntymättömän tai pienen kuin aikuisenkin lapsen kuoleman kokeneet. Paikan päälle voi tulla, vaikka kokemuksesta olisi kulunut pitkäkin aika. Tilaisuuden järjestävät Lounais-Suomen Mielenterveysseuran Feenikstyö, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun Kaupunkilähetys ry/ Senioripysäkki sekä Käpy – Lapsikuolemaperheet ry. KUOROT Katariinanseurakunnan lapsikuoro toimii yhteistyössä Varissuon ja Norssin koulujen kanssa. Kuoro kokoontuu Varissuon koulussa koulupäivän päätteeksi torstaisin klo 14.15–15. Lisätietoja kanttori Elina Kerokoski p. 040 3417 632. LAPSIPERHEET Henrikinsrk:n järjestämä koko perheen jouluaskartelupaja ke 2.12. klo 17.30–19.30 Henrikinkirkon yläkerrassa, Peltolantie 2. Tulkaa tekemään koristeita ja kortteja. Askartelun lomassa pientä tarjoilua ja illan päätämme yhteiseen hartauteen. Maksuton, ei ilmoittautumisia. Lisätietoja perhetyön sihteeri Minna Reijo p. 040 341 7459, minna.reijo@evl.fi ja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila p. 040 341 7380, lilli.jussila@evl.fi JouluDonkkis (7–14-vuotiaille) ke 9.12. klo 17–18.30 Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Illassa luvassa mm. hauskoja toimintapajoja ja raamattuhetki. Voit valita, osallistutko kokki-, askartelu-, sportti- vai majanrakennuspajaan. Kaikissa pajoissa touhutaan joulutunnelmissa. Lopuksi herkutellaan yhdessä kokkipajan leipomilla pipareilla ja joulutortuilla. Menossa mukana myös Donkki-aasi sekä Saku ja Ruut. HILJENTYMINEN Turun tuomiokirkossa la 21.11. klo 9–19, Björn Öhman, Miika Ahola, Päivi Vuorilehto, Sr Helvi, Hinta 20 euroa, sis. kahvit ja lounaan. Ilmoittautuminen p. 040 341 7458. JOULUKUUSI Tuomiokirkon joulukuusen valot syttyvät adventin alla lauantaina 28.11. klo 17 alkavassa koko perheen juhlassa. Juhlan jälkeen kaikki ovat ter- METSÄKIRKKO Hirvensalon metsäkirkon perinteinen jouluseimivaellus järjestetään ti 22.12. klo 18–20. Ulkotulin valaistu, noin 350 metriä pitkä polku Toijaistentieltä johtaa hiljentymään omassa rauhassa metsäkirkon seimelle. Polun alusta on jokaisella mahdollisuus saada matkalle mukaansa kynttilä, jonka voi jättää valaisemaan seimeä. Tervetuloa. Järj. Martinseurakunta MYYJÄISET Lauantaina 28.11. klo 12–14 Martinsrktalolla joulumyyjäiset. Myytävänä hernekeittoa, kahvia, leivonnaisia, lanttu-ja porkkanalaatikkoa, käsitöitä ja joulukortteja. Arpajaiset ja kirpputori. Järj. Martinsrk:n lähetystyö. Lauantaina 28.11. klo 11–13 pidettävissä Henrikinkirkon perinteisissä Adventtimyyjäisissä on tarjolla kirkkokuoron herkkukoriarpajaiset, lähetysväen suolaisia ja makeita herkkuja, Marttojen kutomia sukkia, partiolaisten joulutorttuja ja kynttilöitä sekä paljon, paljon muuta maistuvaa, lämmittävää ja silmiä ilahduttavaa. Buffetissa on myytävänä kahvin lisäksi riisipuuroa ja pizzaa. Kirkon pihalla paistuu grillimakkaroita. Joulumyyjäiset la 28.11. klo 11–13 Kaarinan kirkolla: Käsitöitä, askarteluja ja leivonnaisia. Kahvio partiolippukunta Rantakaarinat ry:n hyväksi. Su 29.11. kello 11.30 Maarian pappilassa Verbum Sonans -kuoron joulumyyjäiset Turun Nuotiotyttöjen ja Sinikotkien perinteiset myyjäiset su 6.12. klo 11.15–13 Nuortentalolla (Eerikink. 1). Kaarinan Sädetyttöjen puuropata on mukana Pyhän Katariinan joulutorilla sunnuntaina 6.12. klo 11–14 Nummen Punaisen tuvan pihalla, Papinkatu 2. Sisällä tuvassa on lisäksi myytävänä mm. villasukkia ja muita käsitöitä sekä leivonnaisia. Kaarinan Sädetyttöjen, Kaarinan Ristiritarien ja Säde ry:n joulumyyjäiset lauantaina 12.12. klo 12–14 Hannunniitun seurakuntatalolla, Virmuntie 2. Myytävänä on mm. villasukkia ja muita käsitöitä sekä leivonnaisia. NUKKETEATTERIA Nukketeatteri Kas Kummaa! esittää joulunäytelmän Seimelle saapukaa, ihmettä katsomaan. Kesto noin 30 min. Ilmainen. Lauantaina 12.12. Kaarinan kirkolla klo 10 ja Nuortentalolla, Eerikinkatu 1 Turku, klo 12. OLLAAN YHDESSÄ Goodwill Center – olohuone kaikille Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten olohuone avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 17–21 Kristillisen raittiusseuran tiloissa, Rauhankatu 12b. Tied. pastori Kristiina Friman, p. 040 3417 384. Mikaelin Ystävät ry:n joululounas La 5.12. klo 15 Mikaelin Ystävät ry:n joululounas Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13. Liput 35 euroa, yhdistelmälippu 60 euroa, sis. joululounas ja Samuli Edelmannin konsertti klo 17.30 Mikaelinkirkossa. Pasi Jaakkola 040 3417 412 ja Kari Kouki 0400 528 136. OMAISHOITAJILLE Maarian srk:n Omaishoitajaryhmä ke 2.12. klo 13 Raunistulan seurakuntatalo, Murtomaantie 12. Omaishoitajien ”Torstaitupa” Tupasvillassa joka kuun ensimmäisenä torstaina, klo 14.30–16. Tule mukaan kahville ja kertomaan kuulumisia! Yhteistyössä Kaarinan kaupunki, Piikkiön seurakunta ja Punainen Risti. RAAMATUNLUKUA Karmelin raamattupiiri to 26.11. ja to 10.12. klo 14 Raunistulan srk-talolla. Mikaelin Raamattukoulu tiistaisin klo 18 (1.12. asti) Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13. Ti 15.12. klo 18 Juho Sankamon kirjan julkistamistilaisuus ja raamattukoulun joulujuhla. Mikaelin srk-koti. RETKET Martinsrk järjestää retken Vivamon Raamattukylään: Jouluvaellus – Ihmeellinen ilo, lauantaina 12.12.2015. Lähtö Sotalaistenk.palvelulinjan pysäkiltä klo 10. Paluu n.klo 18. Matkan hinta on 30e/hlö, 15e/alle 15v. Hintaan sis. bussimatkat, lounas, näytelmä ja joulupullakahvit. Ilm. 25.11.2015 mennessä katja.johansson@evl.fi. Tied.liisa.kuusela@evl.fi Tule joulupuurolle ja laulamaan joululauluja kaasukellon alueelle Marttiin ti 15.12. klo 12–14. ”Puurotykin” järj. Martinsrk ja Turun Katulähetys. RETRIITIT Tammilehdossa, Tammilehdontie 37, Rymättylä Pe–su 4.–6.12. Retriitti miehille, Jani Kairavuo, Martti Haltia Pe–su 11.–13.12. Ikonimaalausta ja rukousta jo yhden ikonin maalanneille, Antti Narmala, Kaija Soininen Pe–su 18.–20.12. Joulu riemukas, juhla autuas, aika armoa tulvillaan – jouluvirsien retriitti, Leena Rantakokko, Kaarina Peltonen, Salme Penttilä Pe–su 29.–31.1. Retreat in English. Turku Cathedral International Congregation and Salo Parish, Miika Ahola, Timo Viitanen price 84 / 68 e, Sinapintie 74, Turku Pe–su 22.–24.1. Valo hohtaa pimeydessä Aiju von Schöneman, Marre Johnsson hinta: 97 / 80 e Tied. ja ilm. P. 040 3417 007 tai 040 3417207, auli.hynonen-rinne@evl.fi, Katso myös www.turunseurakunnat.fi RUKOUSILTA Jumala parantaa – Sanan ja rukouksen ilta su 29.11. klo18 Kaarinan kirkolla Voudinkatu 2, Kaarina. Pastori Seppo Juntunen puhuu aiheesta: Miten Pyhän Hengen voima eroaa muista voimista ja energioista? Musiikissa Heidi Tuikkanen ja Hillel Tokazier. Tiedustelut pastori Mika Ostela p. 040 3417 187. Tilaisuuden järjestävät Rukouspalvelu ry ja Kaarinan seurakunta. SEIMI Lasten rakentaman jouluseimen avajaiset Tuomiokirkossa Agricolan kappelissa to 26.11. Seimi on esillä loppiaiseen saakka. Aukioloajat: Tuo- 17 miokirkko on avoinna joka päivä klo 9–18 (huomioitava kirkolliset tilaisuudet). Mikäli tulee isomman ryhmän kanssa, kannatta varmistaa aika Tuomiokirkon vahtimestarilta p. 040 341 7100. TAIDEKAPPELI Avoinna ti-pe 11–15, to 11–18.30, la-su 12–15. Su 8.11. klo 13 Kappeli soi konsertti, Turun konservatorion klassisen kitaransoiton opiskelijat Johannes Pulkkinen ja Samuel Järvinen To 19.11. klo 18 iltahartaus, Sisar Helvi. La 21.11. klo 17 Lied-konsertti. Lauluja Rakkaudesta ja Kuolemasta. Sopraano Miina-Liisa Värelä, pianisti Kiril Kozlovsky. Ohjelma 15 �. La 28.11. klo 14 Pianokoulu Grazioson oppilaskonsertti, Pähkinänsärkijä. Ohjelma 5 e. La 28.11. klo 17 Las Divas -konsertti. Su 29.11. klo 13 Pianokonsertti Joona Lehto Su 29.11. klo 18 Vain pimeässä näkyvät tähdet. Kamarimusiikkia ja runonlausuntaa. Kamarimusiikkiyhdistys Artsoppa ja lausuntaryhmä Säkeensitojat. Käsiohjelma. To 3.12. klo 18 Hartaus, Martinseurakunta. Su 6.12. klo 13 Toivevirsiä To 10.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus To 10.12. klo 17.30 Lasten joululaulukonsertti yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Pe 11.12. klo 18 Oi Jouluyö. Ääniräätälin joulukonsertti. Liput 10/5 e. Su 13.12. klo 13 Kappeli soi – viulualttoviulu-sellokonsertti. Anni Manninen, Iida Falck, Pauliina Rahiala. Su 13.12. klo 18 the3ees: Enkelten laulu.Käsiohjelma 10e. Ella Ansaharju, Elina Arlin, Eveliina Jämsä, pianisti Jussi Liimatainen. Ti 15.12. klo 19 Parantava ikoni -näyttelyn avajaiset. Verbum Sonans -kuoro ja Marja Haikka esittävät hartaita joulun lauluja. Joulun sana, kirkkoherra Katri Rinne. To 17.12. klo 18 Kappelin kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus. Kolehti kappelin hyväksi. La 19.12. klo 18 Joulukonsertti 12 enkeliä, solisteina Jenny Robson ja Sauli Luttinen, säestää Severi Pyysalo. Konsertin järjestää Hantla ry, liput 18 e ovelta tai lipputilaukset hantlapyharanta@gmail.com Su 20.12. klo 18 Joulukonsertti, Johanna Lehesvuori, piano Jenna Ristilä. KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 ULKOILMAHARTAUS VAPAAEHTOISILLE Koroisten ristillä ke 16.12. klo 18 Perinteinen joulunajan ulkoilmahartaus, Laurén, Niemi, Ketola. Omat lyhdyt mukaan, mehua tarjolla. Järj. Maarian srk Ke 9.12 klo 13 vapaaehtoisten joulupuuro Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Tervetuloa kaikki aktiivisesti vapaaehtoisina toimivat ja vapaaehtoistyöstämme kiinnostuneet. Ilm. diakoniatyöntekijöille ajanvarausaikoihin ti ja pe klo 9–11.30 p. 040 341 7172 tai tekstiviestillä Erjalle puh. 040 341 7135. Järj. Katariinansrk VAMMAISTYÖ Ke 2.12. klo 14–16 srk-piiri Mikaelin srk:n klubitilat, Puistokatu 13, sisäpihalta sisäänkäynti. Vammaistyön tiedustelut Helvi Lähteenmäeltä p. 040 341 7244. Ti 1.12. klo 12 Kehitysvammaistyö Joulun aika 2015, Tunteiden tupa. Tapaaminen seimen äärellä Tuomiokirkolla. Lasten jouluseimi Agricola kappelissa. Ma 7.12. klo 17.30–18.30 Musiikkikerho Henrikin kirkon Ruususalissa, syyskauden päätös. Pe 18.12. klo 9.30 Kehitysvammaistyön joulukirkko alkaen Henrikin kirkolla, Peltolantie 2, lopuksi glögi ja piparitarjoilu. Tiedustelut kehitysvammaistyöstä, Tarja Muuriselta p. 040 341 7280 Joulun kertomus – Maarian pappilan seimi ● Maarian pappilan vanhassa porttirakennuksessa kävijöitä hiljentää jouluseimi. Pyhä perhe, paimenet ja enkelit tuovat joulusanoman nähtäväksi ensimmäisestä adventista alkaen aina loppiaiseen asti. – Valaistus on uusittu, ja samoin kokonaisuudesta on haluttu tuoda entistä puhuttelevampi. Taustalla soi jouluinen musiikki, kappalainen Mikko Laurén kertoo. Hahmojen suunnittelusta ja toteuttamisesta ovat vastanneet harrastelijataiteilijat Leena Törmä, Marjatta Risku, Tuuli Kastemaa ja Heidi Nummila. Näyttelyrakenteiden tekemisessä on avustanut Charlston Palombo Correia. Jouluseimen lisäksi kävijät voivat tutustua myös Joulun lahjat -näyttelyyn pappilan leivintuvassa Esillä on erilaisia nukkekoteja ja nukkeja harrastajien kokoelmista. Lisäksi savikurssin tekemät jouluseimet ovat esillä. Seimi- ja joulukorttinäyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina 29.11. kello 11.30, heti Maarian kirkon adventtimessun jälkeen. Näyttelyn avaa kirkkoherra Katri Rinne. Samaan aikaan pidetään myös Maarian seurakunnan Verbum Sonans -kuoron joulumyyjäiset pappilan päärakennuksessa. Näyttelyissä myydään myös seimi- ja jouluaiheisia kortteja, joiden tuotto käytetään Maarian seurakunnan diakoniaja lähetystyön hyväksi. Seimi- ja Joulun lahjat -näyttelyt ovat avoinna loppiaiseen 6.1. asti. Jouluseimi on katsottavissa päivittäin kello 11– 16 sekä pappilan tapahtumien aikana ja leivintuvan näyttely viikonloppuisin lauantaina ja sunnuntaina kello 11–16. itä-Maarian aluetyö haluaa toivottaa kaikille seimen ääreen tuleville rauhaisaa joulua. Teksti ja kuva: Pertti Pussinen Ke 16.12. klo 19 Tämän joululaulun ja joulurunon haluaisin kuulla, Laakkonen, Paaso, Metsätähti. HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 Nuorten viikkotoiminta Henrikinkirkolla: Säännöllinen viikkotoiminta HUOM! Varmista vetäjältä, koska kerho/piiri/kuoro jää viettämään joululomaa! Maanantaisin Bändiharjoitukset 15–20 -vuotiaille klo 17–19 Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17–21 Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo 16.30–18.15 Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15– 19.30 Maanantai klo 9.30 Perhekerho Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri Maanantai klo 18.30 Henkari – Henrikin aikuisten Raamattupiiri (http:// henkari.fi ) Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro Tiistai klo 13 Päivähartaus Tiistai klo 13 Lähetyspiiri Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko klo 16 Henrikin Lapsikuoro Keskiviikkoisin klo 17 Tyttökuoro (11–14 v) Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers Torstai klo 13 Torstaipiiri Perjantai klo 8.30 Hyvää huomenta, Turku – aamun äänenavaus kaikille laulun ystäville Sunnuntai klo 9.45 Messukuoro Jumalanpalvelukset: La 28.11. klo 18 Adventin sateenkaarimessu ”Tiellä ken vaeltaa”, Pätsi, Laakkonen. Glögitarjoilu. Su 29.11. klo 11 1. adventtisunnuntain messu ”Kuninkaasi tulee nöyränä”, Kalliala, Metsätähti, Laakkonen, Henrik’s Singers. Kirkkokahvi. Su 29.11. klo 16 Adventin perhekirkko ”Matka jouluun”, Kallio, Paaso, Reijo. Glögi- ja mehutarjoilu. Su 6.12. klo 11 2. adventtisunnuntain messu ”Kuninkaasi tulee kunniassa”, Nuotio-Niemi, Metsätähti. Kirkkoglögit. Su 6.12. klo 16 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, partiokirkko ”Kiitos isänmaasta”, Mäntylä, Paaso. HUOM Kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta klo 15 alkaen. Jumalanpalveluksen jälkeen partiolaisten soihtukulkue. Su 13.12. klo 11 3. adventtisunnuntain messu ”Tehkää tie Kuninkaalle”, Kallio, Laakkonen, Kirkkoglögit. Ti 15.12. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Kalliala, Jussila, Kolmen vartin kuoro. Jatkot nuorisotiloissa. Muu toiminta Henrikinkirkolla: Su 29.11. klo 17.30 Kasvun paikka, Klaus Rytöhonka ja tiimi. Ma 30.11. klo 18 Henrikin luennot, piispa Kaarlo Kalliala:”Onko auttaminen hölmöä sinisilmäisyyttä?” Haastateltavana Isazadeh-Safarin maahanmuuttajaperhe. Järj. Henrikin Tähkät. Pe 2.12. klo 17.30 Perheiden jouluaskartelupaja, Jussila, Reijo. Ke 9.12. klo 18 Hau-hau-hartaus kirkon pihalla, Nuotio-Niemi. To 10.12. klo 19 Rukousilta, rukoustyöryhmä, Kalliala. Rukouslauluja klo 18.30 alkaen. Su 13.12. klo 16 Laulun ja sanan hetki, Matti Jarvansalo, Kallio, Metsätähti. Ti 15.12. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Kalliala, Jussila, Kolmen vartin kuoro. Jatkot nuorisotiloissa. LAUSTEEN SRK-KOTI Maistraatinkatu 1 Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) Ke klo 18.30 Raamattupiiri To klo 9.30 Perhekerho KOIVULAN SRK-KOTI Sävelkuja 3 Ma klo 13 Seniorikahvila Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille. Pe klo 9.30 Perhekerho To 3.12. klo 17.30–19 Koko perheen Tempputorstai yhteistyössä Koivulan MLL:n kanssa, Reijo. KAUPPAKESKUS SKANSSI Monitori, 2. krs Ti klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana. LEHMUSVALKAMA Ke 2.12. klo 13 Hartaus, Nuotio-Niemi, Metsätähti. Ke 16.12. klo 13 Hartaus, Odell, Metsätähti. KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 torstaisin klo 9.30 Perhekerho, to 10.12. joulujuhla Su 29.11. klo 10 Adventtisunnuntain perhemessu, Laakkonen, Husso, koulun kuoro Su 29.11. klo 14 Veisumessu ja riparistartti, Kesti Ke 2.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Laakkonen To 3.12. klo 18 Miesten juttuilta (alakerrassa). Kiitos isänmaasta, Kuoppala Su 6.12. klo 9.30 Kuljetus jumalanpalvelukseen Kuusiston kirkkoon Ke 9.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kesti Su 13.12. klo 10 Messu, Auer, Kuoppala (av.), jumalanpalvelusryhmä, kanttori Terttu Jussilan tulokahvit Ke 16.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kuoppala KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Ostela, Niittynen, Veteraanikuoro Risto Mikkolan johdolla, seppeleenlasku, kirkkokuljetus, lähtö klo 9.00 Ravattulan Citymarket - Kaarinantie - Menninkäi- 18 senkatu – Vanha Littoistentie – Monitoimitalo – Littoistentie – Verkakaari – Kaarinantie – Littoisten yritystalon pysäkki klo 9.15. – Krossinkatu – Nummenniityntie – Jumpurintie – Kaarinantie – Voivalantie – Oskarinaukio – Kaarinan kirkko klo 9.30 – Hovirinnantie – Kartanontie – Paraistentie – Kuusiston kirkko. Paluu noin kello 11.30 alkaen samaa reittiä POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO Poikluomantie 9 To 26.11. klo 9 Äiti Teresan peittopiiri To 26.11. klo 18 Raamatun ääressä. Kuninkaasi tulee nöyränä, Auer Ti 1.12. klo 9.30 Perhekerho, 8.12. joulujuhla Ke 2.12. klo 18.30 Naisten juttuilta. Syksyn uusia kirjoja, kirjastonhoitajat vinkkaavat Su 6.12. klo 18 Sanan ja laulun ilta. Joulun odotusta Vanhan testamentin pohjalta To 10.12. klo 18 Raamatun ääressä. Tehkää tie Kuninkaalle, Auer LITTOISTEN SEURAKUNTATALO Kampakuja Torstaisin klo 9.30 Perhekerho, 10.12. joulujuhla HARTAUDET JA PIIRIT Ke 2.12. klo 13 Hartaus, Lähitupa PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 Su 29.11. klo 10 Hoosianna-kirkko, Kairavuo, Forsström-Roivanen (av), Lautjärvi, glögi- ja piparitarjoilu Su 29.11. 18 Armas Maasalon Adventtivesper, Toljamo, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän messu, Kairavuo, Paatere (av), Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, seppeleen lasku sankarihaudalle, Marttojen kirkkokahvit ja myyjäiset Nummen srk-kodissa, kirkkoaukion Joulutorilla tapahtumia, kirkkobussi klo 9.10 reittiä: Varissuon kirkko – Littoistentie – Satakielenkatu – Tilhenkatu – Littoistentie – Västäräkinkatu – Jaanintie – Karjakuja – Säkönkatu – Virmuntie – Petkeltien päätepysäkki – Kuralankatu – Kohmo – Kuralankatu – Vanha Hämeentie – Tammitie – Hakapellonkatu – Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä noin klo 12.30. Ti 8.12. klo 18 Jean Sibeliuksen -päivän juhlakonsertti, Elina Kerokoski, Markku Lautjärvi, Ilari Lehtinen, Marko Autio, Pyhän Katariinan kuoro ja Kastellin Laulu, vapaa pääsy, käsiohjelma 5 euroa. Su 13.12. klo 10 Messu, Juhana Markkulan lähtösaarna, Toljamo (av), Lautjärvi, glögi- ja piparitarjoilu Harmonisen laulun ryhmä harjoittelee perjantaisin klo 17, tied. Kristiina Annala p. 050 049 8165. VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 Varissuon kirkko on auki tutustumista ja hiljentymistä varten keskiviikko-iltaisin 16.9.–2.12. klo 17–19. Päivystäjä paikalla. Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 30.11., 7.12., 14.12. Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin Kammari: 1.12., 15.12. Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri: 2.12. Joka toinen keskiviikko klo 18.30 Miestenpiiri: 2.12., 16.12. Torstaisin klo 17 Raamis ja nuortenilta Joka toinen torstai (parittomat vkot) 3.12. klo 18 Timon Raamis (tied. Timo Rantanen p. 040 418 1502 tai timo.rantanen@abo.fi Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: 27.11., 4.12., 11.12. Su 29.11. klo 12 Koko perheen Hoosianna-kirkko, Hälli, Forsström-Roivanen (av), Kerokoski, avustajina partiolpk Tavastin Liljat, mukana Viljami Sainio ja Joulun sävel -yhtye, messun jälkeen glögi- ja piparitarjoilu sekä partiolaisten myyntipöytä Su 29.11. klo 15–17 Monikulttuurinen yhteyden ateria venäläisittäin, aikuiset 3 eur, lapset ilmaiseksi Ti 8.12. klo 13 Raamatun äärellä ”Jeesus tuli ihmiseksi – miksi?”, Sirkka-Liisa Vappula Ke 9.12. klo 17–18.30 JouluDonkkis, toimintatapahtuma 7–14 -vuotiaille Pe 11.12. klo 12 Hanna-ryhmä ”Parantava musiikki” Su 13.12. klo 12 Messu, ForsströmRoivanen, Toljamo (av), Lautjärvi, glögi- ja piparitarjoilu Su 13.12. klo 17 Yhteyden messu ”Jouluna Jumala syntyi”, Juhana Markkulan lähtösaarna ja -juhla NUMMEN SEURAKUNTAKOTI Papinkatu 2 Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun. tupa): 1.12., 8.12. Torstaisin (26.11., 3.12., 10.12.) klo 18 Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden Vastavirta-ilta, tied. nuorisotyönohjaaja Taru Heikkonen p. 040 3417 482 sekä www.vastavirta.info KATARIINAN PAPPILA Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7 Tiistain Hengellinen lukupiiri jatkuu jälleen tammikuussa 26.1.2016 alkaen. Keskiviikkoisin klo 17–18.30 Pyhän Katariinan kuoron harjoitukset, uusia laulajia pyydetään ottamaan yhteyttä kuoron johtajaan, kanttori Markku Lautjärveen p. 040 341 7141. HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO Virmuntie 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: 26.11., 3.12., 10.12. Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: 9.12. Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 4.12. Ma 14.12. klo 13 Omaishoitajien jouluateria. Ilmoittautumiset diakoni Erja Viherkoskelle viimeistään 9.12. p. 040 3417 135. HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI Punatulkunkatu 1 Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren äitikaverit: 30.11., 7.12., 14.12. Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: 10.12. JAANIN SEURAKUNTATALO Karjakuja 75 Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 30.11., 14.12. KERHOHUONE Petkeltie 5 Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 30.11., 14.12. KORTTELIKLUBIT +60–VUOTIAILLE Torstaisin klo 13–15 Petkeltie 5 kerhohuoneessa ja Varissuon ”Kimppakeskuksessa”, kahvitarjoilu. Kortteliklubien joulupuurot: to 10.12 Varissuolla klo 11.30 alkaen joululauluilla ja to 17.12 Petkeltiellä klo 13. KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 KATARIINAN DIAKONIA Diakonian ajanvarausvastaanotot tiistaisin ja perjantaisin klo 10– 11.30, puh. 040 341 7172. Ajan voit tulla myös varaamaan Varissuon kirkon diakoniatoimistolle, Kousankatu 6. Jos olet +65 vuotta ja yksinäinen tai muuten tarvitset apua tai olet huolissasi +65v naapuristasi tai tutustasi, joka tarvitsisi mielestäsi apua, voit soittaa IkäArvokas puhelimeen tiistaisin ja perjantaisin klo 9–10 puh. 040 341 7172. MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastin katu 2 Messu aina sunnuntaisin klo 10. Keskiviikkoisin klo 18.30 vuoroviikoin iltamessu ja pieni rukoushetki. Su 29.11. klo 10 Messu, Palmunen, Rinne, Haikka, uruissa Anna Satomaa, trumpetissa Toni Isokivi, Verbum Sonans -kuoro, pappilan seiminäyttelyn avaus, ikoninäyttely, laulumyyjäiset Ke 2.12. klo 18.30 Pieni rukoushetki To 3.12. klo 18 Adventtihartaus ja kirkkokahvit, Palmunen, Loukiala, Haikka Su 6.12. klo 10 Messu, Rainio, Rajamäki, Kokkola, NMKY:n seniorikuoro, seppeleen lasku sankarihaudoille Su 6.12. klo 13 Partiolaisten messu, Palmunen, seppeleen lasku Ke 9.12. klo 13 Eläkeläisten kauneimmat joululaulut, Palmunen, Haikka Ke 9.12. klo 18.30 Iltamessu, Laaksonen, Niemi Su 13.12. klo 10 Messu, Loukiala, Laurén, Niemi Ke 16.12. klo 18.30 Pieni rukoushetki MAARIAN PAPPILA Sorolaisen katu 4 Su 29.11. klo 11.30 Seiminäyttelyn avajaiset, kirkkokahvit To 3.12. klo 18.30 Hoitavia lauluja – avoimet lauluillat Su 13.12. klo 14 Jouluikonin sanomaa, kuvakertomus, Laurén, Pertti Pussinen PALLIVAHAN KIRKKO Paltankatu 2 Messu aina sunnuntaisin klo 11. Johannesmessu joka kuun viimeisenä sunnuntaina. Pe 27.11. klo 18 Nuortenmessu Orenius Su 29.11. klo 11 Perhekirkko, Spoof, Niemi Su 29.11. klo 17 Johannesmessu, Kuninkaasi tulee nöyränä, KRS, saarna: Lassi Stenman, liturgi Mikko Laurén, puhe Stina Carpelan Su 6.12. klo 11 Viikkomessu, Loukiala, Haikka Su 13.12. klo 11 Viikkomessu, Spoof, Vuola HALISTEN SRK-KOTI Gregorius IX:n tie 8 Su 6.12. klo 16 Halisten joulujuhla, Laurén, Niemi Ke 2.12. klo 18 Kaikille avoin raamattu- ja rukousryhmä, Laurén MAARIAN PAPPILAN TALLI Sorolaisenkatu 4 Su 13.12. klo 14 Jouluikonin ja jouluseimen sanomaa, kuvakertomus, Laurén, Pertti Pussinen PALLIVAHAN SRK-KESKUS Paltankatu 2 Ti 1.12. klo 11 Kokki- ja keskusteluryhmät 60+ Ke 16.12. klo 18 Joulunäytelmä, glögitarjoilu RAUNISTULAN SRK-TALO Murtomaantie 12 To 26.11. klo 18 Muotinäytös partiotyön hyväksi Ti 1.12. klo 13 Seniorikerho Ke 2., 9., 16.12, klo 13 Pappi paikalla, Laurén RUNOSMÄEN SRK-KOTI Munterinkatu 15 Ke 2.12. klo 12 Lähetyspiiri La 12.12. klo 10–12 Joulumyyjäiset YLI-MAARIAN SRK-TALO Mittumaarintie 73 To 3.12. klo 18 Adventtihartaus ja kirkkokahvit, Palmunen, Loukiala, Haikka Katso myös www.maarianseurakunta.fi MARTINKIRKKO Huovinkatu 1 Messun aikana on lapsille pyhäkoulu kirkon Tornikappelissa. Messun jälkeen on vielä mahdollisuus viettää hetki yhdessä kirkkokahvien merkeissä kirkon eteisessä. Su 29.11. klo 10 I Adventtisunnuntain messu, Hägglund, Kuusela, Tenkanen. Mukana Martinkirkon kuoro Ke 2.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hildén, Salakari Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän messu, Norvasuo, Kuusela, Tenkanen Ke 9.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund, Salakari Su 13.12. klo 10 Messu, Riihimäki, Hildén, Salakari. Suomen Raamattuopiston kirkkopyhä, saarnaa pastori Arto Kaarma. Seurat srk-salissa. Ke 16.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki, Tenkanen HIRVENSALON SRK-KESKUS Honkaistentie 85 To 26.11, 3.12, 10.12. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa Ma 30.11. klo 17.30–19.30 Perheiden joulukorttipaja, lastenohjaajat Seija ja Johanna, hartaus Marjaana. To 10.12. klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela. Paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa omien ja yhteisten asioiden puolesta Ti 8.12. klo 19 Hiljaisuuden rukous Taizé – lauluin, Riihimäki. Ke 9.12. klo 10.10–10.30 MLL:n ja muskareiden yhteinen jouluhartaus, Erkamaa. HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 To 3.12. klo 13 Kultatupa KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerran kirkkotie 110 Su 6.12. klo 12 Itsenäisyyspäivän messu, Hildén, Hannuksela KOROISTEN RISTI Catilluksentie 2 Ke 16.12. klo 18 Jouluhartaus, Laurén, Niemi, Ketola, omat lyhdyt mukaan MARTIN SRK-TALO Temppelikatu 1 Pe 27.11., 4.12., 11.12. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri.Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen perjantai parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja erilaisten käsitöiden tekemistä lähetystyön hyväksi. Ma 7.12. klo 18 Kylväjäpiiri. Raamattupiiri; kirottu viikunapuu. Mukana Jarmo Mäki-Mikola Ti 1.12., 15.12. klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat, Metso. Kudomme omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle esim. sukkia tai lapasia. Seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! Tiedustelut Mirja Metso p. 040 341 7424 HENNALAN SRK-KOTI Hennalantie 10, Satavan saari Ke 9.12. klo 12.30 Hennalan piiri Ti 24.11, 1.12, 8.12. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa UITTAMON SRK-KOTI Rusthollinrinne 1 Pe 27.11., 4.12., 11.12., klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa. Pe 4.12. klo 9.30 Minimessu, Kuusela, Erkamaa To 3.12. klo 18 Uittamon Hannat. Hanna-piirissä keskitytään rukoilemaan naisten ja naista koskettavien asioiden puolesta ympäri maailmaa. Su 6.12. klo 15 Itsenäisyyspäivän messu, Hägglund, Hannuksela MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 To 26.11. ja pe 27.11. kirkko avoinna klo 12–18. Työntekijä tavattavissa klo 14–18 Su 29.11. klo 10 Ensimmäisen adventtisunnuntain messu, Jaakkola, Lehikoinen, Hakanpää, Koski, Aboa Gospel. Kimppabussi: klo 9.00 Kans.palv.talo – Vakka-Suomentie – Kustavintie – Talinkorventie – Suikkilantie – klo 9.20 Artukaistentie – Hyrköistentie – Pernontie – klo 9.35 Messukentäntie – Vienola – Suikkilantie – Pansiontie – Kanslerintie – klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp. – Nuutinkatu – klo 9.45 Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 12 – klo 18 Tuomasmessu Ke 2.12. klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Hakanpää Pe 4.12. klo 19 Davigo -messu, Ronkainen ym. Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus – Lasse Heikkilä: Suomalainen messu, Sankamo, Paakkanen, Hakanpää, Koski, kuorot Yleinen äänioikeus ja Vox Michaelis sekä soitinryhmä. Su 13.12. klo 10 Kolmannen adventtisunnuntain jumalanpalvelus (Rippikoulujen starttikirkko), Westergård, Friman, Hakanpää, Koski – su klo 14 Eläinten joulurauhanjulistus Mikaelinkirkon mäellä – klo 16 MIKAELIN SEURAKUNTAKOTI Puistokatu 13 La 28.11. klo 11–13 Mikaelin perinteiset joulumyyjäiset To 3.12. klo 12–14 Eläkeläisten joulujuhla. Joulupuuro ja kahvit, yhteislaulua, hartaus, joulujumppa. Maksuton bussikyyti: klo 11 Kans.palvelutalo, Kustavint, Talinkorventie, Suikkilan srk-koti, 11.20 Artukaistent, Hyrköistent, Pernont. klo 11.35 Messukylänt, Vienolan srk-koti, Kanslerint, 11.40 Iso-Heikin palvelutalo, Puutarhak. Paluu n. klo 14 samaa reittiä. To 10.12. klo 14.30 Merimieskirkkotyön joulujuhla, joulupuuro Pe 11.12. klo 18 Kaiken kansan jou- lujuhla (järj. Mikaelinseurakunta ja KRS) La 12.12. klo 14 Pariskuntien piiri (Klubi) Viikko-ohjelmaa Maanantaina klo 12–14 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi, 7.12. asti) Tiistaina klo 13–14.30 Lähetyspiiri (klubi) Keskiviikkona klo 8–8.45Aamurukous (klubi) klo 12–13.30 Eläkeläiskerho (srk-sali, 9.12. asti) Torstaina klo 10–12 Naisten hepreapiiri (klubi, 10.12. asti) p. 044 257 2612 klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs) p. 040 3417 097 klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri (klubi, 10.12. asti), tied. p. 040 3417 391 Perjantaina klo 10–11 Pilates, tied. 040 3417 398 (11.12. asti) Kuorot Vox Michaelis ke 17.15–19 Aboa Gospel ke 19.15–21 Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo 17.30–19 Tied. kanttori Silvia Koski 0403417388 silvia.koski@evl.fi. Lapsiperheille Vauvakerho ke klo 14–15.30 (srksali) MIKONMÖKKI Puutarhakatu 24 Lapsiperheille ja nuorille Autoratakerho ma klo 17–19 Pelikerho alakouluikäisille ti klo 16– 17.30 Kädentaitoryhmä to klo 17–19 (parill. vkot) Perhekerho pe klo 9.30–11 (9.12. asti) Nuortenilta pe klo 18–21.30 (11.12. asti) Lisätietoja: www.tuuks.fi, www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä ”Turun GG” Partiot: www.mikaelinseurakunta/partiot Aikuisille Syvällisemmin Raamattuun ti klo 16.45, p. 0400 681 302 (15.12. asti) Made in Mikonmökki -ryhmä to klo 17 (parill. vkot), p. 050 346 9906 Miesten veisuut su 29.11. klo 18, tied. Matti Pennanen, p. 044 325 1051 SUIKKILAN SEURAKUNTAKOTI Konstanzankatu 1 Su 29.11. klo 12 Adventin perhekirkko, K.Hakanpää, M.Hakanpää – su klo 13 Jouluinen askartelupaja, joulukortteja ja pieniä, jouluisia askarteluja. Glögitarjoilu. Pilates ma klo 9.30–10.30, tied. p. 040 3417 398 (7.12. asti) Eläkeläiskerho to klo 12–13.30 (10.12. asti) Raamattupiiri joka toinen to klo 18 (paritt. vkot, 17.12. asti) Lapsiperheille Perhekerho to klo 9.30–11 (10.12. asti) PAAKARLAN SEURAKUNTAKOTI Laivateollisuudenk. 28 To 3.12. klo 18 Kohtaamispaikka Lähetyspiiri ke klo 13–14.30 Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 Eläkeläiskerho to klo 13–14.30 (10.12. asti) Pilates pe klo 8.30–9.30, tied. p. 040 3417 397 (11.12. asti) Lapsiperheille 19 Perhekerho ti 9.30–11 (8.12. asti, mukana Operaatio Ruokakassi) Koululaisille ja nuorille Kokkikerho 9-12 v. ke klo 16.30– 18.30 Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli. YLEISÖLUISTELU HK Areenalla La klo 14–15 (28.11.) Sisään pääovesta. Ei mailoja kentälle. Maksuton Turun merimieskirkko Suikkilantie 2 Pe 27.11. klo 12–18 Turun merimieskirkko 10 vuotta Suikkilantiellä – avoimet ovet Ma 14.12. klo 18 Miesten saunailta. Hyvät löylyt, jutustelua, hartaus ja pieni iltapala. La 12.12. klo 12–16 Joulumyyjäiset Palvelutalo Iso-Heikki Revontulenkatu 4 Ma 30.11. klo 13.30 Eläkeläishartaus Ti 15.12. klo 15 Joulujuhla www.mikaelinseurakunta.fi www.mikaelilainen.fi www.mikaelinnuoret.fi www.mikaelmessu.fi koulu Ilosen oppilaat ja seurakunnan kuorot esiintyvät. Lipun hinta 5 euroa urkuhankkeen hyväksi, sisältää ohjelman ja jouluisen tarjoilun. Ke 9.12. klo 18 Piirien joulupuuro. Ma klo 17.30 Naistenpiiri, parilliset viikot, Sinikka Tuomarila, viim. 23.11. Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti, viim. 8.12. Ti klo 18 Lauluillat. Tervetuloa lapset, nuoret ja aikuiset, jotka nautitte musiikin tekemisestä yhdessä! Oman soittimen voi ottaa mukaan. Viim. 8.12. ja jatkuu 12.1. Ke klo 18 Miestenpiiri, parilliset viikot, sauna klo 17 vanhan kellarissa. Viim. 9.12. joulupuuron merkeissä. Pe klo 9.30 Perhekerho, päiväkerhotiloissa, viim. 11.12. ja jatkuu 15.1. VANHA SEURAKUNTATALO Hepojoentie 4 Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila. 8.12. joulupuurokahvilan jälkeen joulutauko. To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä! PAPPILA, Pappilantie 4 To 3.12. klo 18 Raamattupiiri, Eero Kaumi, Roomalaiskirje Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvaraus ti 11–12 p. 040 341 772Elonheimo (ovi paloaseman puolella). PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 Su 29.11. klo 17.30 glögi kirkon kellotapulissa Su 29.11. klo 18 I. adventtisunnuntain perhekirkko, Järvensivu Su 6.12. klo 11 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Järvensivu Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku sankarihaudoille ja Itsenäisyyspäiväjuhla seurakuntatalolla PAATTISTEN SEURAKUNTATALO Paattistentie 857 maanantaisin klo 9–11 avoin kerho keskiviikkoisin klo 16 ja 17 perhemuskarit keskiviikkoisin klo 18 naisten jumppa seurakuntatalolla La 12.12. klo11–12 joulumyyjäiset seurakuntatalolla, kahvio aukeaa klo 10.30 Ke 16.12. klo 13 seniorien joulujuhla seurakuntatalolla PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 Su 29.11. klo 10 Lähetyspyhän messu, Ijäs, saarnaajana Ari Malmi Kansanlähetyksestä, Ukkoset kvartetti, kirkkokahvit Su 29.11. klo 10 Lähetyspyhän messu, Ijäs, saarnaajana Ari Malmi Kansanlähetyksestä, kirkkokahvit Pe 4.12. klo 9.30 Lasten kirkkohetki Su 6.12. klo 10 Suomalainen messu – itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Hermonen, saarna kenttärovasti Timo Waris, Ilonen House Band ja lauluryhmä, seppeleiden lasku sankarihautausmaalle, kakkukahvit srk-talolla Su 13.12. klo 10 Messu, Ijäs Ke 16.12. klo 17 Ehtoollishartaus PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS Hepojoentie 4 To 26.11. klo 17.30 Iltaperhetoimintaa kaikenlaisille perheille, maksutonta, päiväkerhotiloissa. Ti 8.12. klo 18 Joulujuhla. Musiikki- www.piikkionseurakunta.fi www.facebook.com/ piikkionseurakunta www.piikkionurkuyhdistys.fi TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16– 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé palvelee klo 11–17 lasu 28.–29.11., 5.–6.12. ja 12.–13.12. Tuomiokirkon ulkokuusen valot sytytetään la 28.11. klo 17. Messut klo 10: Su 29.11. Mäkitalo, av. Rinne, Pietilä, Hietaharju, Nova. Su 6.12. Rinne, av. Hokkanen, Pietilä, Åberg, Mieskuoro Naskalit. Su 13.12. Messu, diakoniajohtaja Teemu Hällin tehtävään siunaaminen: Rinne, saarnaa Hälli, av. Ahola, Åberg, Hietaharju, Resonus. Viikkomessut arkipäivinä: Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12. Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18 (alkoholiton viini). Vesper: Ma–pe klo 18 vesper 4.12. asti. Vesper ranskaksi 26.11. ja 10.12. klo 17 sr Helvi ja Marketta Vuola. Musiikkia: Kirkkojuhla SULASOL 60. kerran: su 6.12.klo 16, mm. Mieskuoro Euga ja Aino-kuoro. Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin su 13.12. klo 18 Virrestä voimaa ke 16.12. klo 16.30. TOIMITALO Eerikinkatu 3 Siioninvirsiseurat su 29.11. klo 16, KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 kahvit alk. klo 15.30. Tuomiokirkon kuoron joulukonsertti sekä yhdessä laulettuja joululauluja, joht. Maria Utriainen ma 7.12. klo 18.30. KUPITTAAN SEURAKUNTAKOTI Sirkkalankatu 4 Perinteinen puurojuhla to 10.12. klo 18: puuroa ja tortut, lauletaan yhdessä. Tarjoilun järjestää Hannat. PERHETYÖ Hoosianna-kirkko perheille su 29.11. klo 18. Perhekerho vielä ma 30.11. klo 17.30 Kupittaan srk-koti, Sirkkalankatu 4. Vauvaperhekahvila vielä ti 8.12. klo 13–15.30 Nuortentalo, Eerikinkatu 1. Leppäkertun perhekahvila vielä pe 11.12. klo 9–13. Avoin joulumuskari ja -askartelupaja 16.12. ja 17.12. klo 9–14, Nuortentalo. NUORTENTALO Eerikinkatu 1 Lapsille, koululaisille ja perheille: Joulukorttipaja ma 7.12. klo 17.30– 19 Nukketeatteria la 12.12 klo 12 ”Seimelle saapukaa, ihmettä katsomaan!” Kas Kummaa! -nukketeatteri, kaikille avoin esitys. ELÄKELÄISILLE Juhlasalin kerho (Eerikinkatu 3, 2. krs.), parilliset viikot klo 13 Ke 9.12 eläkeläisryhmien puurojuhla ilmoittautuneille Vuorikodin kerho (Vuorikatu 8) parittomat viikot klo 13 Ke 2.12 kanttorin kerho, mukana Jukka Pietilä Ke 9.12 eläkeläisryhmien puurojuhla ilmoittautuneille, Toimitalon juhlasali (Eerikinkatu 3). Tuolijumppa Eläkeläisten tuolijumppa (Eerikinkatu 3, II krs.) ke klo 13, parittomat viikot. Syksyn viimeinen kerta 2.12. Tuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisryhmien joulujuhla ke 9.12 klo 13 Toimitalon juhlasalissa (Eerikinkatu 3, 2. krs). Ilmoittautumiset 30.11. mennessä diakoniatyöntekijöille tai diakoniatoimistoon ti ja to klo 9–11 p. 040 341 7335. DIAKONIA Diakoniavastaanotto ti ja to 9–11. Eerikinkatu 1, p. 040 3417 335. LÄHETYSTYÖ Kupittaan Hannat parilliset to klo 18.30 Kupittaan seurakuntakoti. Lähetyspysäkki parittomat to klo 13 NNKY Vähä Hämeenkatu 12 a: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Toimitalo, Yläsali (Eerikinkatu 3, II krs). Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti. Timon Raamis parilliset to klo 18.30 Salongissa (Eerikink 3, II krs), T. Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu 17.12. klo 18.30 Toimitalo Salonki, Eerikinkatu. 3: Hannu Väisänen, Piisamiturkki ja muita kertomuksia Puikkoset Salongissa parilliset ti klo 13–14.30. Tehdään mm. vauvasukkia, torkkupeittoja ja hartialämmikkeitä, rupatellaan ja lopuksi hiljennytään. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri – luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh. 040 966 7622. Runopiiri parilliset ma klo 13 Yrjänän srk-koti, It. Pitkäkatu 49, Raila Räty. MÅNDAGAR: kl. 14 Missionskrets i Aurelia (3 vån.), jämna veckor. TISDAGAR: kl. 13.30–14.15 ÅSFs barnkör, Korallernas övning i Sirkkala skola kl. 14.30–15.15 ÅSFs barnkör SOLAs övning i Sirkkala skola kl. 16 Ungdomskörens övning i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) ONSDAGAR: kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma församlingshem kl. 12 Frukostklubben på Svenska Klubben (Aurag. 1), udda veckor. kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.), sista gången 9.12 kl. 13.15–13.45 ÅSFs barnkör i Braheskolan, övning kl. 13.30–15 Barncafé i Aurelia (2 vån.) kl. 14.15–15 ÅSFs barnkör Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.) kl. 15–15.45 ÅSFs barnkör TIDOs övning i Aurelia (3 vån.) kl. 15–18 Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.) kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.) kl. 18 Om tro & tvivel i Aurelia (1 vån.), jämna veckor kl. 18.45 Bibelstudiegrupp i Aurelia (1 vån.), udda veckor. TORSDAGAR: kl. 9–12 Familjecafé i Aurelia (2 vån.) kl. 13–15 Babycafé i Aurelia (1 vån.) kl. 18 Bönegrupp i Aurelia (3 vån.), udda veckor. kl. 18.30 Åbo svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.) Bäck, Forsman. ÅSMA (dir. Sam Fröjdö) medverkar. Missionskaffe efter gudstjänsten. ons. 2.12. kl. 10.30 Anhörigcafé på Kvartersklubben (Aurag. 1) fre. 4.12. kl. 15 T.A.G.G. i Aurelia (2 vån.) Ungdomsgrupp för dig som är taggad att lära dig mera om kristen tro. lö. 5.12. kl. 15 Träff för ensamstående föräldrar i Aurelia (1 vån.). Anmälningar senast 5.12 till diakonissa Carita Eklund 040 341 74 73/ carita.eklund@evl.fi ti. 8.12. kl. 19.30 ÅSFs Ungdomskörs julkonsert i Aurelia (1 vån.) to. 10.12. kl. 11 Knattekyrka i Aurelia (1 vån.), Björkgren, Danielsson. lö. 12.12. kl. 15 De vackraste julsångerna med Aurorakören (dir. Sanna Kola) i Henrikskyrkan 6.12. Mass – The Second Sunday of Advent 13.12. Mass – The Third Sunday of Advent, in Aurelia (Aurakatu 18) followed by potluck supper 20.12. Mass of Trust in Aurelia 27.12. Mass – Christmas service The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email (miika.ahola@evl.fi ) or by phone 040 3417591 More info: turunseurakunnat.fi /tcic or at our Facebook group “Turku Cathedral International Congregation TCIC”. Sonntag, 29.11., 14.30 Uhr Familiengottesdienst zum 1. Advent in der Scharfschützenkapelle, anschl. Kirchenkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1 Services: 29.11. Mass – The First Sunday of Advent Reformaation merkkivuosi lähenee ● Reformaation merkkivuoden 2017 avajaisiin on ai- kaa enää reilu vuosi. Avajaisia vietetään Turussa 31.10.2016. Lähestyvä Reformaation merkkivuosi kokoaa jälleen merkkivuoden toimijoita ja siitä kiinnostuneita info- ja keskustelutilaisuuteen Turun pääkirjaston studiossa (Linnankatu 2) keskiviikkona 2.12. klo 14-16. Turun seudulla on innostuttu ideoimaan ja suunnittelemaan sisältöjä merkkivuoden ohjelmaan ja Turun aktiivinen rooli vuoden valmisteluissa on huomattu jo kauempanakin. Reformaation merkkivuoden info- ja keskustelutilaisuus Turun pääkirjaston studiossa tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia niistä ideoista ja suunnitelmista, joita eri yhteisöillä on ja toisaalta käydä läpi sitä, missä merkkivuoden kokonaishankkeessa mennään. Tarkoitus on keskustella myös yhteisöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksista sekä merkkivuoden toimijoiden yhteisviestinnästä. Valtakunnallisen Reformaation merkkivuoden ohjelmaa Turussa kokoaa projektikoordinaattori Katariina Ylikännö, johon saa yhteyden meilitse katariina.ylikanno@evl.fi tai puhelimitse puh. 040 3417649. Lisätietoja saa merkkivuoden nettisivuilta reformaatio2017.fi. SÖNDAGAR: kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, barnhörna, kyrkkaffe efter högmässan. (inte 6.12) OBS! 29.11. kl. 12 är det nyårsstämning i Åbo domkyrka. Då firas nämligen det nya kyrkoåret med pompa och ståt och ett mäktigt hosianna. ÅSFs barnkör, dagklubbsbarn, Åbo Svenska Kyrkokör och Harry Dahlström förgyller högmässan med sång, ungdomar deltar i evangelieprocessionen och predikar för barnen. Därtill medverkar Pär Lidén (liturg), Mia Bäck (predikan), Marjo Danielsson (kantor & körledare), Birgitta Forsman (organist & körledare), Laura Kota-aho (barnhörnan), Linda Wahrman, Päivi Leinola, Jenni Vähäkainu och hjälpledare. Barnhörnan är öppen och vid sidoaltaren kan man tända ljus, be med bönestenar och möta åsnan från intåget i Jerusalem. Efter högmässan bjuder församlingen på glögg och pepparkakor på domkyrkotrappan. 6.12. kl. 10.30 Självständighetsdagens gudstjänst i Aurelia (1 vån.) et iRite t ov e l t I voim e ja Ho k e R at I aI b lo g m a H t u luj Pa il Pai a t k koululaisten omat nettisivut 20 KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015 Kauneimmat joululaulut Tutut laulut johdattavat adventista joulunaikaan HENRIKINKIRKKO Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulu, Hembree, Laakkonen, Henrik’s Singers Su 20.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, Paaso, lapsi- ja tyttökuorot KAARINAN KIRKKO Su 13.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, Laakkonen Ti 15.12. klo 18 Raskaimmat joululaulut bändin säestyksellä ja nuorten pikkujoulut KAKSKERRAN KIRKKO Su 13.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut, mukana Martinkirkon kuoro, Tenkanen, Hannuksela KUUSISTON KIRKKO Su 13.12. klo 17 ja 19 Kauneimmat joululaulut ja -runot, Pesonen Ke 16.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Ostela MAARIAN KIRKKO Ke 9.12. klo 13 Eläkeläisten kauneimmat joululaulut, Palmunen, Haikka Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Rajamäki, Niemi, Aapo Korhonen, tenori MARTINKIRKKO To 10.12. klo 18 Partiolaisten kauneimmat joululaulut Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, mukana Matinkirkon kuoro, Hannuksela, Tenkanen MIKAELINKIRKKO Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, CMT -orkesteri PALLIVAHAN KIRKKO Su 13.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut, lasten joulukuvaelma, Sirén, Vuola, Saarni PAATTISTEN KIRKKO Ke 9.12. klo 17 Lasten kauneimmat joululaulut Su 13.12. klo 16 kauneimmat joululaulut -iltakirkko, Heikkinen PIIKKIÖN KIRKKO Ke 2.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut, Päivi Korvensyrjä juontaa, Veteraanikuoro, joulupukki ja kirkkokahvit srk-talolla Su 13.12. klo 15 Perheiden kauneimmat joululaulut, juontajana Janne Aso – Betlehemin rauhantuli saapuu Tammipartiolaisten tuomana (ota oma lyhty mukaan, niin saat tulen mukaasi) Su 13.12. klo 18 Kaiken kansan kauneimmat joululaulut PYHÄN KATARIINAN KIRKKO To 10.12. klo 19 Nuorekkaat kauneimmat joululaulut Su 13.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut, Kairavuo, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro Su 13.12. klo 17 Kauneimmat joululaulut, Ronkainen, Lautjärvi, Laulavat Kipparit TURUN TUOMIOKIRKKO Pe 11.12. klo 15 Kauneimmat Joululaulut Su 13.12. klo 15 Kuorojen kauneimmat Joululaulut Su 13.12. klo 20 Kauneimmat Joululaulut HANNUNNIITUN SRK-TALO Ke 16.12. klo 18.30 Lasten kauneimmat joululaulut, Paatere, Lautjärvi, lastenohjaaja Jaana Heinonen HEPOKULLAN SRK-TALO To 10.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut, Rajamäki, Niemi, Maarian tyttötrio Ma 14.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Kokkola, Niemi, Maarian tyttötrio HOVIRINNAN PALVELUKESKUS Ti 8.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut KOTIMÄEN SRK-TALO Ke 16.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Palmunen, Vuola, esiintymässä myös päiväkotilapsia LAUSTEEN SRK-KOTI To 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Hembree, Paaso PAAKARLAN SRK-KOTI Su 13.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut ja joulujuhla, Jaakkola Ke 16.12 klo 18.30 Joulukonsertti, glögitarjoilu, järj. Setlementti Aurala ry ja Mikaelinseurakunta. Vapaa pääsy RAUNISTULAN SRK-TALO Su 29.11. klo 16 Satakielet-kuoron joulukonsertti RUNOSMÄEN SRK-KOTI La 12.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut, Lehtinen, Pussinen, Niemi, Simo Inkeroinen, laulu VÄRTTINÄ To 10.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut KOIVULAN SRK-KOTI Ti 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Hembree, Metsätähti. Timo Jakonen
