Yhteistyö mahdollisuuksien kartoittaminen NK:n kanssa 28.1.15

Opetusviraston ja
Nuorisoasiainkeskuksen
yhteistyötä
maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa
Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15
Opetusviraston peruspalvelut
maahanmuuttajataustaisille nuorille
• Valmistava opetus kun suomenkielen taito ei riitä
– Perusopetukseen valmistava opetus – 124 oppilasta (7-9 lk.)
– Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus
(Mava/Valma) – 200 opiskelijaa
– Lukioon valmistava opetus (Luva) – n. 50 opiskelijaa
• Suomi toisena kielenä (S2) opetus
– 1664 oppilasta (vuosiluokilla 7-9)
– 523 opiskelijaa (lukio)
• Oman äidinkielen/kotikielen opetus
– 844 oppilasta (vuosiluokilla 7-9)
• Vieraskielisten määrä (äidinkieli muu kuin suomi/ruotsi)
– 18.6 % perusopetuksessa
– 18 % ammatillisessa
– 11 % lukiossa
Nk: Monikulttuurinen nuorisotyö osana
yhdenvertaisuussuunnitelmaa
Nuorisotilojen kävijät kotona yleisemmin puhutun muun kielen kuin suomen tai
LIITE 2
ruotsin mukaan keväällä 2014 , %
Suomi+ruotsi
Muu kieli
Vastaajia
Itäkeskuksen nuorten toimintatalo Kipinä
14,3
85,7
42
Nuorisotalo Merirasti
44,7
55,3
38
Jakomäen nuorisotalo
47,9
52,1
48
Pikku-Huopalahden nuorisotalo
51,7
48,3
60
Roihuvuoren nuorisotalo
55,6
44,4
27
Vesalan nuorisotalo
58,8
41,2
34
Myllypuron nuorisotalo
62,2
37,8
37
Laakavuoren toimintakeskus/Kansallinen Lastenliitto ja HNMKY
62,5
37,5
32
Tapulikaupungin nuorisotalo
64,7
35,3
34
Kivikon nuorisotalo/Kalliolan Nuoret
65,6
34,4
32
Kannelmäen nuorisotalo
66,7
33,3
30
Pitäjänmäen nuorisotalo
67,7
32,3
31
Kontulan askartelupaja
68,2
31,8
22
Pukinmäen toimintakeskus/HNMKY
70,4
29,6
27
Kontulan nuorten toimintakeskus Luuppi
73,2
26,8
41
Koskelan nuorisotalo
77,3
22,7
44
Malminkartanon nuorisotalo
77,8
22,2
63
Kaikki
77,9
22,1
1585
Mitä yhteistyömuotoja?
1. Läpileikkaavaa yhteistoimintaa
2. Kohdennettua toimintaa
3. Paikallisia yhteistoimintamuotoja
1. Läpileikkaavaa yhteistoimintaa:
Esimerkkinä Ruuti
• Alueellisen nuorisotyön ja perusopetuslinjan
kouluyhteistyön muodostaa Ruuti, 7. -luokkalaisten
ryhmäyttäminen, harrastus- ja vapaa-ajantoiminnat ja
niistä tiedottaminen oppilaille ja heidän vanhemmilleen
• Ruuti on nuorten vaikuttamistoimintaa
– Syksyisin 13-17-vuotiaat saavat asettua ehdolle ja
äänestää Ruuti-vaaleissa
– Ruuti toiminnassa kiinnitetään huomioita myös
maahanmuuttajataustaisten ja muunkielisten
nuorten osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin
2. Kohdennettua toimintaa:
Esimerkkinä JOPO-luokat, NOPO-hanke
ja Hyvä vapaa-aika -hanke
a. JOPO-luokat
– Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti
koulussa, työpaikoilla ja muissa
oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä
sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen
(perusopetusasetus 9 a §)
– Opetuksesta vastaa opettaja, joka tekee yhteistyötä
nuoriso-ohjaajan kanssa
– Yhteensä 4 luokkaa, 10 oppilaan pienryhmät
b. Nivelohjaus –hanke
– Nivelvaiheen opinto-ohjaaja (NOPO) nuoren tukena
nivelvaiheessa kun tarvitaan tehostettua opintojen
ohjausta (peruskoulun 8-9 luokan oppilaille ja Stadin
ammattiopiston 1.vuosikurssin opiskelijoille)
– Mukana n. 150 nuorta, 21 peruskoulua sekä Stadin
ammattiopiston toimipisteet
– Toiminnan muotoja: yksilö- ja pienryhmä-tapaamiset,
tutustumiskäynnit Stadin ammattiopiston
toimipaikkoihin, verkostotyö: yhteistyötä NK:n kanssa
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/opetusvirasto/nivelvaihekokeilu
http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/blogi/2015-02/marja-heikkinenmika-ihmeen-nopo-tukea-siirtymiseen-peruskoulusta-toiselle-asteelle
c. Hyvä Vapaa-aika –kehittämis- ja tutkimushanke
2013-2017
• Hyvä vapaa-aika –hanke toimii 5 yläkoululla, joista 6 kohde- ja
6 vertailuluokkaa (Meilahti, Pitäjänmäki, Ylä-Malmi, Jakomäki
ja Porolahti)
• Luokalla oma nimetty nuoriso-ohjaaja. Työparimalli
luokanvalvojan kanssa.
• Nuoriso-ohjaajat tuntevat luokan nuoret, kun samat nuoret
mukana koko yläkouluajan.
• Toiminnan ytimessä: harrastamiseen ohjaaminen ja oman
jutun löytäminen sekä nuorisotalojen toimintaan
tutustuttaminen.
• Malleja koulun ja nuorisotoimen yhteistyöhön.
• Nuoriso-ohjaajan roolin jäsentäminen (erit. koulujen kanssa
toimiessa).
• Lisätietoja: vapari.munstadi.fi
3. Paikalliset yhteistoimintamuodot:
Esimerkkinä peruskoulun valmistavien luokkien
ja nuorisotalojen yhteistyö
• Tavoitteena tiivistää yhteistyötä valmistavan luokan opettajan ja
nuorisotyöntekijän välillä pilottiperuskouluilla ja –nuorisotaloilla
• Teemana on lisätä toiminnallisuuden kautta nuorille lisää suomen
kielen käyttömahdollisuuksia erilaisissa ympäristöissä ja vertaisten
kanssa
• Yhteistyö mahdollistaa nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen
huomioimisen
• Mukana olevat koulut ja nuorisotalot:
– Vuosaaren peruskoulu ja Kallahden nuorisotalo
– Myllypuron peruskoulu (2 luokkaa) ja Myllypuron nuorisotalo
– Vesalan peruskoulu ja Myllypuron nuorisotalo
• Suunniteltuja toiminnan muotoja: ohjaaminen nuorisotalojen toimintaan
ja muihin harrastusryhmiin sekä koululla ryhmäyttämistä
Maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumis- ja
palveluverkosto
• Nimitetty ja aloittanut toimintansa vuoden 2015 alusta
• Maahanmuuttajanuorten koulutuspalvelujen kehittäminen
Helsingissä yhteistyökumppanien kanssa
• Maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelutarpeiden sekä erityisten
kohderyhmien huomioiminen osana nuorisotakuun toteuttamista
• Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutusurien tilastollinen
seuranta vuosittain
• Maahanmuuttajataustaisten nuorten kuuleminen
• Tiedon tuottaminen hyvinvointikertomukseen
• Raportointi kaupungin nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle kahdesti
vuodessa
• Palveluiden ja kotouttamisen kehittäminen
maahanmuuttajataustaisille nuorille
Vielä muuta yhteistyötä..
• Yhteisten tilaisuuksien järjestämistä nuorten
ja vanhempien tarpeiden pohjalta
• Osallistuminen paikallisiin tapahtumiin
• Toimintaympäristöjen käytössä joustoa 
Esimerkiksi hankkeiden yhteydessä: Stadin
ammattiopiston avoimet opinnot ja
Nivelohjaus-hanke
Tulevaisuudessa..
• Tarvitsemme lisää yhteistä työtä
 Eri toimijoiden välille
 Rajapinnassa nuori ja hänen tarpeidensa
kokonaisvaltainen huomioiminen